Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: AP120 - 30.06.18 - klo:17:49
-
Onko porukka kysellyt hinta tarjouksia?
Yaralla näyttää nousua viime kesästä oleva 40-50e/t
-
Mielestäni niitä ei nyt kannattaisi paljon kysellä. Jokainen tietysti tekee omat päätöksensä,enkä lähde ketään neuvomaan mutta ehkä mekin nyt tarvittaisiin jotain korotusta viljan hintaan et edes pystyisi ajattelemaan lannoite hankintoja näillä tulevilla 1500 kilon hehtaari sadoilla. Ei pienintäkään myötä tuntoa näytä tuskan keskelle heruvan,molemmat nousussa öljy ja lannoitteet.
-
Mielestäni niitä ei nyt kannattaisi paljon kysellä. Jokainen tietysti tekee omat päätöksensä,enkä lähde ketään neuvomaan mutta ehkä mekin nyt tarvittaisiin jotain korotusta viljan hintaan et edes pystyisi ajattelemaan lannoite hankintoja näillä tulevilla 1500 kilon hehtaari sadoilla. Ei pienintäkään myötä tuntoa näytä tuskan keskelle heruvan,molemmat nousussa öljy ja lannoitteet.
Jos olis täällä tykkää-painike niin TYKKÄÄN.
-
mitä väliä siitä on tykkäätkö siä vai et? kun vain joku osaa myytä tavaran oikeella hinnalla..
-
Tonne toiseen samaa asiaa koskevaan topiikkiin jo kirjoitin,
Älkää ostako jos on kallista.
Ja mitä tulee polttoaineen hintaan niin 1500kiloa hehtaari kuluttaa paljon vähemmän öljyä kuin esmes 6500kiloa hehtaari. Joten näillä öljyn hinnoilla on paljon halvempaa kuivailla pikkusatoja kuin viime syksyn vesimärkää jättisatoa sen hetkisillä öljynhinnoilla.
Ja jos joku itkupillipiiperöinen on huomannut niin viljanhinta on, toden totta, korkeampi kuin viime syksynä.
-
Mielestäni niitä ei nyt kannattaisi paljon kysellä. Jokainen tietysti tekee omat päätöksensä,enkä lähde ketään neuvomaan mutta ehkä mekin nyt tarvittaisiin jotain korotusta viljan hintaan et edes pystyisi ajattelemaan lannoite hankintoja näillä tulevilla 1500 kilon hehtaari sadoilla. Ei pienintäkään myötä tuntoa näytä tuskan keskelle heruvan,molemmat nousussa öljy ja lannoitteet.
Toi on kyl yyber-MTK-Kepuhomo-lausahdus,
"Ei pienintäkään myötätuntoa"..
🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣
Nyyyyyyh!! 🤣🤣
-
Yarassa ollaan ajateltu, että lannoitteiden hintoja voi nostaa kun viljan hinnat tulevat syksyllä ja talvella reippaasti nousemaan, eiköhän tulevina kuukausina tulla näkemään taas 200 euron tonnihinnan ylittäviä viljan hintoja, sillä tuleva sato ei millään riitä kattamaan kotimaan tarpeita ja viljanostajat kilpailevat kuka saa ostettua kotimaan viljat, sillä ei ole halpaa rahdata ulkomailta viljaa tänne, rahti on ainakin 30-40 euroa/tn ja viljaa ei saa lähialueilta, sillä koko pohjois-eurooppa on kärsinyt kuivuudesta.Uskon, että Yara tulee vielä monta kertaa nostamaan lannoitteiden hintoja, joten nyt heti kannattaisi ostaa ensi kevään lannoitteet.
-
Onneksi on Putinin lantoja.
-
Onneksi on Putinin lantoja.
Latin punta... 🤣
-
Yarassa ollaan ajateltu, että lannoitteiden hintoja voi nostaa kun viljan hinnat tulevat syksyllä ja talvella reippaasti nousemaan, eiköhän tulevina kuukausina tulla näkemään taas 200 euron tonnihinnan ylittäviä viljan hintoja, sillä tuleva sato ei millään riitä kattamaan kotimaan tarpeita ja viljanostajat kilpailevat kuka saa ostettua kotimaan viljat, sillä ei ole halpaa rahdata ulkomailta viljaa tänne, rahti on ainakin 30-40 euroa/tn ja viljaa ei saa lähialueilta, sillä koko pohjois-eurooppa on kärsinyt kuivuudesta.Uskon, että Yara tulee vielä monta kertaa nostamaan lannoitteiden hintoja, joten nyt heti kannattaisi ostaa ensi kevään lannoitteet.
typen hinta riippuu maakaasun hinnasta, jos nousee niin typpilannoitteet nousee oli se viljan hinta tai satotoiveet mikä tahansa. Norjalaisten aikana näissä kotimaisten hinnoittelussa on ollut muutamia kummallisuuksia. 2007 paljastivat ahneutensa eli viljanhinnan nousu alkoi nostaa myös lannoitteiden hintoja, väite kysynnän kasvusta oli pelkkää pas***. Norskit sai täältä kaupan mukana melkein 100% markkinaosuuden, miksi siitä haluttiin luopua? Nyt on monta markkinakanavaa lähinnä itäplokin lannoitteille, ollaan jatkuvassa puolustusasemassa kun muualla tuotanto on halvempaa (tosin laatukin huonompaa). Yara touhuaa näiden lannoituksen oheislaitteiden parissa aktiivisesti, matala markkinaosuus syö tätä bisnestä ja kallis lannoitteiden hinta lisää kiinnostusta luomuun. Hinnan lisäksi kotimaisen lannoitteen ostaminen on tehty melkein mahdottomaksi, pieni "ostoikkuna" vuotta ennen käyttöä hintaportaineen, jolloin pitää tilata ja sitoutua kauppaan, jonka tavara tulee sitten joskus. Pääosa kaupoista tehdään edelleen niissä lasikopeissa eli tehoa ei ole haettu sieltäkään, tuotteet on varmasti tuttuja eikä myyntitilanteessa myyjän ammattitaitoa tarvita mihinkään.
Jos hinnat taas nousee yaralla rajusti, niin on jonkun muun vuoro.... olisko viljelijöiden joukkovoima?
-
Kyllä tämän vuosikymmenen loppupuolen luomubuumi jättää apulannat tehtaan varastoon.
-SS-
-
Kun isot tilat siirtyy luomuun, se jo tuntuu YaraSuomenkin toiminnoissa. Eikä pikkutilallista haluta mainosmannekiiniksi Leipä Leveeksi-lehteen.
-
Yarassa ollaan ajateltu, että lannoitteiden hintoja voi nostaa kun viljan hinnat tulevat syksyllä ja talvella reippaasti nousemaan, eiköhän tulevina kuukausina tulla näkemään taas 200 euron tonnihinnan ylittäviä viljan hintoja, sillä tuleva sato ei millään riitä kattamaan kotimaan tarpeita ja viljanostajat kilpailevat kuka saa ostettua kotimaan viljat, sillä ei ole halpaa rahdata ulkomailta viljaa tänne, rahti on ainakin 30-40 euroa/tn ja viljaa ei saa lähialueilta, sillä koko pohjois-eurooppa on kärsinyt kuivuudesta.Uskon, että Yara tulee vielä monta kertaa nostamaan lannoitteiden hintoja, joten nyt heti kannattaisi ostaa ensi kevään lannoitteet.
typen hinta riippuu maakaasun hinnasta, jos nousee niin typpilannoitteet nousee oli se viljan hinta tai satotoiveet mikä tahansa. Norjalaisten aikana näissä kotimaisten hinnoittelussa on ollut muutamia kummallisuuksia. 2007 paljastivat ahneutensa eli viljanhinnan nousu alkoi nostaa myös lannoitteiden hintoja, väite kysynnän kasvusta oli pelkkää pas***. Norskit sai täältä kaupan mukana melkein 100% markkinaosuuden, miksi siitä haluttiin luopua? Nyt on monta markkinakanavaa lähinnä itäplokin lannoitteille, ollaan jatkuvassa puolustusasemassa kun muualla tuotanto on halvempaa (tosin laatukin huonompaa). Yara touhuaa näiden lannoituksen oheislaitteiden parissa aktiivisesti, matala markkinaosuus syö tätä bisnestä ja kallis lannoitteiden hinta lisää kiinnostusta luomuun. Hinnan lisäksi kotimaisen lannoitteen ostaminen on tehty melkein mahdottomaksi, pieni "ostoikkuna" vuotta ennen käyttöä hintaportaineen, jolloin pitää tilata ja sitoutua kauppaan, jonka tavara tulee sitten joskus. Pääosa kaupoista tehdään edelleen niissä lasikopeissa eli tehoa ei ole haettu sieltäkään, tuotteet on varmasti tuttuja eikä myyntitilanteessa myyjän ammattitaitoa tarvita mihinkään.
Jos hinnat taas nousee yaralla rajusti, niin on jonkun muun vuoro.... olisko viljelijöiden joukkovoima?
Itälannoitteen hintaeroa kaventaa toimitusmaksut ja purkumaksut.
Eikä Yaralainenkaan ole aina priimaa, juuri tänä keväänä oli monessa Y2-säkissä kovettumia.
Ja viime vuotiset ennätyssatoni sain Cemagron lannoitteilla.
-
Syksyllä sitten kulotetaan koko maassa.. eikös tämä lueta jo poikkeustapauksen piiriin.
Ei muuta kuin metsistä propsipuut & risut pelloille ja kaikki oljen kera tuhkaksi.. kaikki ravinteet ja mineraalit ovat tuhkassa juuri sopivissa suhteissa.. paitsi typpi.
Yara ja metsäyhtiöt jätetään nuolemaan näppejään.. heh :)
-
Ja kun luomu tästä lähtee nousuun niin tuki laskee ja taas haetaan Jaraa
-
On nyt ollut sen verran hommia, ettei kerinnyt laittamaan tilausta liikkeelle. Täytyy tänään väsätä jonkinlainen erä kasaan. Automieskin soitteli jo eilen illalla, että mitkä on suunnitelmat. Bisnes ei lepää nykyään edes lauantai-iltana. Harmittaa, kun hinnat varmaan nousi jo perjantain jälkeen. Ei tässä paljon jää selittelyille sijaa, jos meinaat euroja säästää, niin nyt on tilattava, näin se homma nyt vaan pelaa, tykkäsi tai ei.
-
>Ei tässä paljon jää selittelyille sijaa, jos meinaat euroja säästää, niin nyt on tilattava, näin se homma nyt vaan pelaa
Ei todeksi uskoisi..tulkaa äkkiä ostamaan ettei kama lopu kesken..
:D :D :D :D :D
-
On nyt ollut sen verran hommia, ettei kerinnyt laittamaan tilausta liikkeelle. Täytyy tänään väsätä jonkinlainen erä kasaan. Automieskin soitteli jo eilen illalla, että mitkä on suunnitelmat. Bisnes ei lepää nykyään edes lauantai-iltana. Harmittaa, kun hinnat varmaan nousi jo perjantain jälkeen. Ei tässä paljon jää selittelyille sijaa, jos meinaat euroja säästää, niin nyt on tilattava, näin se homma nyt vaan pelaa, tykkäsi tai ei.
Tuollai teitä kättä lippaan -miehiä juoksutetaan ja jallitetaan. Nöyriä suurkapitalistien renkejä, jotka nöyrästi taipuu suuryrityksen kiristykseen: Jos et juuri nyt osta, niin maksat siitä kalliisti.
Ihmeellistä, kuinka me maajussit ollaan noin hölmöjä. Aikoinaan meidät totutettiin jo Kemiran aikoina tähän hintaporraspelleilyyn ja siihen, että on vain yksi myyjä. Ja se jatkuu edelleen, vaikka muutama muukin myyjä on rinnalle tullut. Mitähän tapahtuisi, jos kaikki ostaisivatkin lannoitteet vasta joskus joulu-tammikuun tienoilla. Mutta eihän se onnistu, kun nöyrästi tehdään niin kuin yara sanoo, ja onhan se sitäpaitsi niin kovin epäisänmaallista ostaa muuta kuin yaralaista. Smart farming, tiedätteks te.
-
Viime kesänä yara oli 6e/t kalliimpaa kilpailijoihin verrattuna. Nyt 40-50e/t
Alkaa noi muutkin jo kiinnostamaan.
-
On nyt ollut sen verran hommia, ettei kerinnyt laittamaan tilausta liikkeelle. Täytyy tänään väsätä jonkinlainen erä kasaan. Automieskin soitteli jo eilen illalla, että mitkä on suunnitelmat. Bisnes ei lepää nykyään edes lauantai-iltana. Harmittaa, kun hinnat varmaan nousi jo perjantain jälkeen. Ei tässä paljon jää selittelyille sijaa, jos meinaat euroja säästää, niin nyt on tilattava, näin se homma nyt vaan pelaa, tykkäsi tai ei.
Tuollai teitä kättä lippaan -miehiä juoksutetaan ja jallitetaan. Nöyriä suurkapitalistien renkejä, jotka nöyrästi taipuu suuryrityksen kiristykseen: Jos et juuri nyt osta, niin maksat siitä kalliisti.
Ihmeellistä, kuinka me maajussit ollaan noin hölmöjä. Aikoinaan meidät totutettiin jo Kemiran aikoina tähän hintaporraspelleilyyn ja siihen, että on vain yksi myyjä. Ja se jatkuu edelleen, vaikka muutama muukin myyjä on rinnalle tullut. Mitähän tapahtuisi, jos kaikki ostaisivatkin lannoitteet vasta joskus joulu-tammikuun tienoilla. Mutta eihän se onnistu, kun nöyrästi tehdään niin kuin yara sanoo, ja onhan se sitäpaitsi niin kovin epäisänmaallista ostaa muuta kuin yaralaista. Smart farming, tiedätteks te.
Oletko huomannut, ettei kylmis koskaan nillitä esim. lannoitteiden hinnasta? Toisin kuin sinä, jolle peruspersuna koko maailma tuntuu olevan salaliitossa sua vastaan.
-
On nyt ollut sen verran hommia, ettei kerinnyt laittamaan tilausta liikkeelle. Täytyy tänään väsätä jonkinlainen erä kasaan. Automieskin soitteli jo eilen illalla, että mitkä on suunnitelmat. Bisnes ei lepää nykyään edes lauantai-iltana. Harmittaa, kun hinnat varmaan nousi jo perjantain jälkeen. Ei tässä paljon jää selittelyille sijaa, jos meinaat euroja säästää, niin nyt on tilattava, näin se homma nyt vaan pelaa, tykkäsi tai ei.
Tuollai teitä kättä lippaan -miehiä juoksutetaan ja jallitetaan. Nöyriä suurkapitalistien renkejä, jotka nöyrästi taipuu suuryrityksen kiristykseen: Jos et juuri nyt osta, niin maksat siitä kalliisti.
Ihmeellistä, kuinka me maajussit ollaan noin hölmöjä. Aikoinaan meidät totutettiin jo Kemiran aikoina tähän hintaporraspelleilyyn ja siihen, että on vain yksi myyjä. Ja se jatkuu edelleen, vaikka muutama muukin myyjä on rinnalle tullut. Mitähän tapahtuisi, jos kaikki ostaisivatkin lannoitteet vasta joskus joulu-tammikuun tienoilla. Mutta eihän se onnistu, kun nöyrästi tehdään niin kuin yara sanoo, ja onhan se sitäpaitsi niin kovin epäisänmaallista ostaa muuta kuin yaralaista. Smart farming, tiedätteks te.
Oletko huomannut, ettei kylmis koskaan nillitä esim. lannoitteiden hinnasta? Toisin kuin sinä, jolle peruspersuna koko maailma tuntuu olevan salaliitossa sua vastaan.
Joo,nillitän,mutta myös toimin, eli ostan halvempaa ryssälannoitetta. Ja totta, äänestän vaaleissa persuja.
-
On nyt ollut sen verran hommia, ettei kerinnyt laittamaan tilausta liikkeelle. Täytyy tänään väsätä jonkinlainen erä kasaan. Automieskin soitteli jo eilen illalla, että mitkä on suunnitelmat. Bisnes ei lepää nykyään edes lauantai-iltana. Harmittaa, kun hinnat varmaan nousi jo perjantain jälkeen. Ei tässä paljon jää selittelyille sijaa, jos meinaat euroja säästää, niin nyt on tilattava, näin se homma nyt vaan pelaa, tykkäsi tai ei.
Tuollai teitä kättä lippaan -miehiä juoksutetaan ja jallitetaan. Nöyriä suurkapitalistien renkejä, jotka nöyrästi taipuu suuryrityksen kiristykseen: Jos et juuri nyt osta, niin maksat siitä kalliisti.
Ihmeellistä, kuinka me maajussit ollaan noin hölmöjä. Aikoinaan meidät totutettiin jo Kemiran aikoina tähän hintaporraspelleilyyn ja siihen, että on vain yksi myyjä. Ja se jatkuu edelleen, vaikka muutama muukin myyjä on rinnalle tullut. Mitähän tapahtuisi, jos kaikki ostaisivatkin lannoitteet vasta joskus joulu-tammikuun tienoilla. Mutta eihän se onnistu, kun nöyrästi tehdään niin kuin yara sanoo, ja onhan se sitäpaitsi niin kovin epäisänmaallista ostaa muuta kuin yaralaista. Smart farming, tiedätteks te.
Oletko huomannut, ettei kylmis koskaan nillitä esim. lannoitteiden hinnasta? Toisin kuin sinä, jolle peruspersuna koko maailma tuntuu olevan salaliitossa sua vastaan.
Joo,nillitän,mutta myös toimin, eli ostan halvempaa ryssälannoitetta. Ja totta, äänestän vaaleissa persuja.
Tähän ei lisättävää. :-X
-
Yaraa käyttävät säästävät enemmän kuin muut liittyessään luomujärjestelmään.
-SS-
-
Lisää hupia tuottaa se, että lannoitteet on käytännössä ostettava Hankkijalta, koska heillä on yksinmyynnissä Y10 eli vanhan Y2:n seos 24-4-4. Lannoite, mikä omilla lohkoilla toimii parhaiten. Nyt tosin uudistunut Y5 mahdollisti ottaa sitä reilun kympin mukaan. Ei kuitenkaan sovi ihan jokapaikkaan. Ihmetyttää tuo 24-4-4:n antaminen pelkästään yhden ketjun myytäväksi.
Laittakaa niitä hintojakin näkyville, että päästään vertailemaan.
-
Hömppäheinä ja EFA ei paljon lannoitetta tarvitse.
-SS-
-
Lisää hupia tuottaa se, että lannoitteet on käytännössä ostettava Hankkijalta, koska heillä on yksinmyynnissä Y10 eli vanhan Y2:n seos 24-4-4. Lannoite, mikä omilla lohkoilla toimii parhaiten. Nyt tosin uudistunut Y5 mahdollisti ottaa sitä reilun kympin mukaan. Ei kuitenkaan sovi ihan jokapaikkaan. Ihmetyttää tuo 24-4-4:n antaminen pelkästään yhden ketjun myytäväksi.
Laittakaa niitä hintojakin näkyville, että päästään vertailemaan.
Viime kesänä yara oli 6e/t kalliimpaa kilpailijoihin verrattuna. Nyt 40-50e/t
Alkaa noi muutkin jo kiinnostamaan.
vaikea sanoa, mihin suuntaan hinnat menee, mutta ilmeisesti yhden vuoden kokeilun perusteella ei laskeviin hintaportaisiin taideta mennä. Silloinhan tilanne perkelöityi ja hommaa korjattiin vielä vuotta myöhemmin...
Nyt hintaero yaran Y3 (23-3-8) ja halvemman vastaavan valmisteen välillä oli 48,05€/tn (alv 0%). Rahdit Turusta tai Ukista on samaa luokkaa tänne... hinnat katsottu netistä, mutta tuskin lasikopissa kahvittelu olisi asiaa muuttanut. Näillä määrillä se kahvikin jää joskus saamatta, joten ratkaisu oli helppo.
Onko nykypäivää tämä jonkun tuotteen antaminen yksinmyyntiin, vmp :)
-
Hinnat verolla
Y1 379e/t
Y2 385e/t
Y3 399e/t
Y3 hiven 472e/t
Y10 391e/t
Tuossa olis perjantaina kysyttyjä hintoja. Muilla?
-
tuossa on jotain hintoja https://maatalousisokarhu.fi/images/tuotetiedot/Kaikkilannoitteet.pdf (https://maatalousisokarhu.fi/images/tuotetiedot/Kaikkilannoitteet.pdf)
-
Hömppäheinä ja EFA ei paljon lannoitetta tarvitse.
-SS-
Eikä ne tarvi mitään tukiakaan.
-
Hinnat verolla
Y1 379e/t
Y2 385e/t
Y3 399e/t
Y3 hiven 472e/t
Y10 391e/t
Tuossa olis perjantaina kysyttyjä hintoja. Muilla?
Perjantaina kysyttyjä hintoja:
Y3 345€ hommoojalla
Y3 330€ Vilja Jaakkolasta
Cemagron 23-4-8 315€ Vilja Jaakkolasta + koroton,kuluton maksuaika marraskuun loppuun
Hinnat alv0% sis rahdin ja purun
Eniten ihmetytti tuo Y3 hinnan ero Jaakkolan ja hankkijan välillä :o tähän asti aina ollut ero hankkijan eduksi, mikä on ihan ymmärrettävää koska Jaakkolan päätuote on tuo Cemagro.
Ryssäläistä ostettiin.
-
Hinnat verolla
Y1 379e/t
Y2 385e/t
Y3 399e/t
Y3 hiven 472e/t
Y10 391e/t
Tuossa olis perjantaina kysyttyjä hintoja. Muilla?
Perjantaina kysyttyjä hintoja:
Y3 345€ hommoojalla
Y3 330€ Vilja Jaakkolasta
Cemagron 23-4-8 315€ Vilja Jaakkolasta + koroton,kuluton maksuaika marraskuun loppuun
Hinnat alv0% sis rahdin ja purun
Eniten ihmetytti tuo Y3 hinnan ero Jaakkolan ja hankkijan välillä :o tähän asti aina ollut ero hankkijan eduksi, mikä on ihan ymmärrettävää koska Jaakkolan päätuote on tuo Cemagro.
Ryssäläistä ostettiin.
👍👍👍👍👍👍👍👍👍👍👍👍👍👍👍👍👍👍
-
Hankkijalta
Hinnat verolla
Y3 388e
Y5 409e
Y10 400e
Eipä noi Cemagron hinnat ole juuri edullisempia, kun niiden kotisivulta katselin. Näillä on nyt pärjättävä. Isoin kysymys on, että ottaako reilumman satsin, onko hintakehitys lähivuosina nouseva.
Vertailun vuoksi, viime kesän hinnat tähän samaan aikaan Hankkijalla.
Y3 360e
Y10 361e
-
Eikös Agroy ole edullisin ? Siellä toisaalta taitaa tänä syksynä puuttua muutamantuhannen hehtaarin tilaukset, epäilen, että kolmen kärkiryhmä on kokonaan luomussa muutaman vuoden päästä.
-SS-
-
Belorin typpirikkilannos 15% yaralaista halvempaa eipä tarvi paljo vaihtoa miettiä. Etelänmatkan verran tekee vuodessa aika helpolla.
-
Tänään tuli päivitys hankkijalta hintoihin.
Y1 367,50e
Y2 373,50e
Y3 386,50e
Y10 379,50e
Tämän alenmaksi eivät kuulemma pääse. Sanoin että 20e/t voisivat hyvin vielä pudottaa☺
-
Agroin kautta Y2 vastaava tuote oli 358e/t verolla.
Mutta se laiva tuli jo täyteen viimeviikolla
-
Lisää hupia tuottaa se, että lannoitteet on käytännössä ostettava Hankkijalta, koska heillä on yksinmyynnissä Y10 eli vanhan Y2:n seos 24-4-4. Lannoite, mikä omilla lohkoilla toimii parhaiten. Nyt tosin uudistunut Y5 mahdollisti ottaa sitä reilun kympin mukaan. Ei kuitenkaan sovi ihan jokapaikkaan. Ihmetyttää tuo 24-4-4:n antaminen pelkästään yhden ketjun myytäväksi.
Laittakaa niitä hintojakin näkyville, että päästään vertailemaan.
Ketjut saa yksin myyntituotteilla paremman tilin. Kate ei varmaan ole sen parempi mutta kun saa myydä halvemmalla niin myydään enemmän. Ja tietysti mitä enemmän ketjut myy niin sitä enemmän Yara kiittää.
-
Tänään tuli päivitys hankkijalta hintoihin.
Y1 367,50e
Y2 373,50e
Y3 386,50e
Y10 379,50e
Tämän alenmaksi eivät kuulemma pääse. Sanoin että 20e/t voisivat hyvin vielä pudottaa☺
Onhan nämä hinnat jokseenkin keksittyjä. Meillä on noi Y3:set liki samoissa, mutta Y10:ssä käsittämätön 21,50e ero. Periaatteellisella tasolla harmittaa, pitäisi oikein soittaa ja rutista muutama euro alas.
Vaan kohta on nämäkin hinnat historiaa. Eka erä 80% myyty ja seuraavan hintaportaan nousu on 7e/t.
Vain varakkailla on mahdollisuus lykätä lannoitteiden hankintaa vuodenvaihteen yli.
-
Tänään tuli päivitys hankkijalta hintoihin.
Y1 367,50e
Y2 373,50e
Y3 386,50e
Y10 379,50e
Tämän alenmaksi eivät kuulemma pääse. Sanoin että 20e/t voisivat hyvin vielä pudottaa☺
Onhan nämä hinnat jokseenkin keksittyjä. Meillä on noi Y3:set liki samoissa, mutta Y10:ssä käsittämätön 21,50e ero. Periaatteellisella tasolla harmittaa, pitäisi oikein soittaa ja rutista muutama euro alas.
Vaan kohta on nämäkin hinnat historiaa. Eka erä 80% myyty ja seuraavan hintaportaan nousu on 7e/t.
Vain varakkailla on mahdollisuus lykätä lannoitteiden hankintaa vuodenvaihteen yli.
Kylmiksen synonyymi persaukisille viljelijöille.
-
Kyllä jättikokoinen luomutila tänä vuonna korjaa massit.
-SS-
-
Mää niin jaksan ihmetellä tätä uskovaisuutta yaraa kohtaan, suosittelen lämpimästi Beloria niille jotka eivät viellä käytä. Laadukasta kamaa ja edullista. 9 vuotta käytetty eikä valittamista.
-
Ei se beloriakaan ilmaista ole ja hivenet puuttuu
-
Eilen tilasin. Hintoja en vertaillut (landmannen)ja enää en edes muista. Kovasti on kuulemma kauppa käynyt. 7 euron tonnihinnan korotus on kait tulossa näinä päivinä.
-
Nyt on lannat tilattu. Kohta nostavat hintoja.
-
Erikoista kun palstalla on joka toisella jannulla juttujen mukaan 2-3 v apulannat vanhastaan varastossa niin kova kiire on vaan kalliilla ostella.
-
Jos hinnat todella ovat kovassa nousussa, niin suurempi tila ensi keväänä tienaisi eniten myymällä ne kolme-neljä vuotta varastossa olleet halvat apulannat, puoli miljoonaa kiloa tai jotain, tuonne ylikuumenneille lannoitemarkkinoille. Ja samalla sitten kuittaa pienen hyvänmielenkompensaation luomulisästäkin.
-SS-
-
Erikoista kun palstalla on joka toisella jannulla juttujen mukaan 2-3 v apulannat vanhastaan varastossa niin kova kiire on vaan kalliilla ostella.
Ei mulla ainakaan ole varastossa kun 12t tavaraa. Sillä ei pitkälle pääse
-
Parin vuoden satsi sitä yleensä tulee ostettua että on järkevän kokoinen erä...
Pitkästä aikaa on kyllä Yara:n tavara niin lähellä hinnassa että taidan kallistua Y-25:teen.... 5€ kalliimpi per tonni mutta hieman parempi npk jakauma kun tuossa vaihtoehdossa ja voi pitkästä aikaa tutkia onko tässä jotain laatueroa rakeissa...
-
Mitä niitä hintoja suremaan, maksaa mitä maksaa kun pakko on ostaa jos mielii jotain muutakin saada kun huttua.
-
Erikoista kun palstalla on joka toisella jannulla juttujen mukaan 2-3 v apulannat vanhastaan varastossa niin kova kiire on vaan kalliilla ostella.
Sit osa niistä nipisti itteään ja heräs ja huomasi et perkeles, olikin oikeesti 2-3 säkkiä. 🤣
-
Miten belorin ja agroyn hintapolitiikka, tapaavatko nousta loppukesän mittaa? Yaralla tuli tänään uusi hinnasto ja hinnat nousivat lähes 10e/tn.
-
Kyllä nekin mailman markkina hintoja seuraa.
-
Miten belorin ja agroyn hintapolitiikka, tapaavatko nousta loppukesän mittaa? Yaralla tuli tänään uusi hinnasto ja hinnat nousivat lähes 10e/tn.
Belor nostaa ainakin osaa tuotteista maanantaiksi, kuulin messuilla.
-
Erikoista kun palstalla on joka toisella jannulla juttujen mukaan 2-3 v apulannat vanhastaan varastossa niin kova kiire on vaan kalliilla ostella.
Ja se navetan mittainen farmarisäiliökin vielä puolillaan halpaa polttoöljyä. Jep jep.
-
Ei oo apulantaa eikä oo öljyäkään. Ehkä justiin valmetin saa tankattua. Jokohan tilais vai vieläkö oottais :)
-
Cemagro/Belor nostavat listahintoja mutta talven mittaan sitä neuvottelu varaa on ollut enemmän kun näin kesällä... Agroy puolesta en tiedä. Vähäisen ostokerta määrän pohjalta tosin tämä mielipide.
Kyllä nekin mailman markkina hintoja seuraa.
Mutta yarahan ei seuraa....
-
Cemagro/Belor nostavat listahintoja mutta talven mittaan sitä neuvottelu varaa on ollut enemmän kun näin kesällä... Agroy puolesta en tiedä. Vähäisen ostokerta määrän pohjalta tosin tämä mielipide.
Kyllä nekin mailman markkina hintoja seuraa.
Mutta yarahan ei seuraa....
Yara seuraa ihan omaa mailmaansa😂.
Paljon satoa odotettavissa> nostetaan hintaa
Vähän satoa odotettavissa, mutta viljan hinnat nousussa> nostetaan hintaa
-
Ei oo apulantaa eikä oo öljyäkään. Ehkä justiin valmetin saa tankattua. Jokohan tilais vai vieläkö oottais :)
Trump ja Putleri kun lyövät pian kättä päälle niin öljyn hinta nyt ainakin rommaaa. - Se ei tietenkään ole varmaa että yltääkö pudonnut hinta Niralle/Piusille saakka.
-
Jos hinnat todella ovat kovassa nousussa, niin suurempi tila ensi keväänä tienaisi eniten myymällä ne kolme-neljä vuotta varastossa olleet halvat apulannat, puoli miljoonaa kiloa tai jotain, tuonne ylikuumenneille lannoitemarkkinoille. Ja samalla sitten kuittaa pienen hyvänmielenkompensaation luomulisästäkin.
-SS-
meille tuli viime keväänä "käytettyä" salpietaria, kun katsoin lähetyspaikkaa ei tarvinnut edes googlata, kun tiesin isännän siirtyneen luomuun. Ei ollut ryöstöhinta, ehkä miljoonan luomutuki riitti tällä kertaa :)
Jo pelkkä ajatus lannoitteiden, torjunta-aineiden, öljyn tai viljan varastoinnista pitkään tilalla on vastenmielinen, sotii kaikkia markkinatalouden oppeja vastaan.... mutta käytännössä on osoittautunut koko agraaribisneksen parhaiten tuottavaksi osaksi. Ne nuoret jotka alkaa vasta viljelemään, niin näihin kannattaa oikeasti panostaa, sekä rahoituksen erilaisiin instrumentteihin. Niitä viljelykiertoja, puintisäätöjä ja kylvösyvyyksiä voi sitten harrastaa rauhassa...
-
Miten belorin ja agroyn hintapolitiikka, tapaavatko nousta loppukesän mittaa? Yaralla tuli tänään uusi hinnasto ja hinnat nousivat lähes 10e/tn.
Kyllä agroyllakin eka laiva on halvin ja sen jälkeen aina joko samanhintaista tai kalliimpaa.
-
Cemagrolla olis hyvässä suhteessa ravinteita tuossa Agro 24-4-6+S+B 500kg. Mitkä oli tämän kevään kokemukset cemagrosta, oliko jauhoa tai paakkuja?
-
Cemagrolla olis hyvässä suhteessa ravinteita tuossa Agro 24-4-6+S+B 500kg. Mitkä oli tämän kevään kokemukset cemagrosta, oliko jauhoa tai paakkuja?
Cem 24-5-5 oli OK tavaraa, N-S pikkasen pölisi muttei niin pahasti kuin Belorin NS ed.vuonna.
-
Eiköhän se ole ihan käypästä tavaraa. A-rehulta tilasin 24-3-5 tai jotain muuta vastaavaa keväällä ja hyvälaatuista oli. Se puhdas typpi tahtoo pölytä jonkin verran kaikilla näillä "halvemmilla" merkeillä.
-
Pakon edessä oli ostettava. Autokuskikin soitteli ja sanoi myyneensä ruokatunnilla 200t apulantoja. Hinnannousu kiritti mukavasti myyntiä.
-
Pakon edessä oli ostettava. Autokuskikin soitteli ja sanoi myyneensä ruokatunnilla 200t apulantoja. Hinnannousu kiritti mukavasti myyntiä.
Onko niin hurjat syyskylvösuunnitelmat päällänsä, että on hankittava voimaa hinnalla millä hyvänsä ? Eihän se ruis nyt tarvii kuin jonkun 170 kg/ha ? Olen joskus kylvänyt heikon kevätviljan perästä ilman apulantaa, kyllä siittä ihan hyvä syysvilja on tullut. Ja saa sitten laittaa keväällä sen 180 kg typpeä , silloin se oikeasti vaikuttaa.
-SS-
-
Ei se hinta kevättä kohden ainakaan laske.
Vasta kylvöjen jälkeen putoaa, jos putoaa.
-
Pakon edessä oli ostettava. Autokuskikin soitteli ja sanoi myyneensä ruokatunnilla 200t apulantoja. Hinnannousu kiritti mukavasti myyntiä.
Onko niin hurjat syyskylvösuunnitelmat päällänsä, että on hankittava voimaa hinnalla millä hyvänsä ? Eihän se ruis nyt tarvii kuin jonkun 170 kg/ha ? Olen joskus kylvänyt heikon kevätviljan perästä ilman apulantaa, kyllä siittä ihan hyvä syysvilja on tullut. Ja saa sitten laittaa keväällä sen 180 kg typpeä , silloin se oikeasti vaikuttaa.
-SS-
Pari vuotta ruista kylvänyt ilman syyslannoitusta, ihan on kohtuulliset kasvustot tulleet. Tämän vuoden ruis on viimisen päälle taloudellisuusruista, kylvö ilman lannoitusta, keväällä 300kg salpietaria, rikat jäi ruiskuttamatta kun niitä ei oikein ollut.
-
eiks tuo ole sitä ip.viljelyä?
-
Pakon edessä oli ostettava. Autokuskikin soitteli ja sanoi myyneensä ruokatunnilla 200t apulantoja. Hinnannousu kiritti mukavasti myyntiä.
Onko niin hurjat syyskylvösuunnitelmat päällänsä, että on hankittava voimaa hinnalla millä hyvänsä ? Eihän se ruis nyt tarvii kuin jonkun 170 kg/ha ? Olen joskus kylvänyt heikon kevätviljan perästä ilman apulantaa, kyllä siittä ihan hyvä syysvilja on tullut. Ja saa sitten laittaa keväällä sen 180 kg typpeä , silloin se oikeasti vaikuttaa.
-SS-
Pari vuotta ruista kylvänyt ilman syyslannoitusta, ihan on kohtuulliset kasvustot tulleet. Tämän vuoden ruis on viimisen päälle taloudellisuusruista, kylvö ilman lannoitusta, keväällä 300kg salpietaria, rikat jäi ruiskuttamatta kun niitä ei oikein ollut.
Minä jo vuosia kylvänyt rukiit ilman syyslannoitusta.
Tänä vuonna vain rikka aineet CCC:n kera. Varsinainen sääde sai jäädä purkkiin.
Kevätlannoitus taisi haihtua kuivuuden takia taivaan tuuliin.
Ennen juhannusta oli vielä pieniä lannosryynejä havaittavissa.
-
Ostopaniikkiin joutuneet kokevat useimmissa tapauksissa olonsa naurettavaksi myöhemmin.
-
Ostopaniikkiin joutuneet kokevat useimmissa tapauksissa olonsa naurettavaksi myöhemmin.
Uusi kateellisen sanonta.
-
Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan viljelijöiden kannattaa kysyä belorin lantoja Kitinojan kaupalta. On hinta kohdallaan.
-
Kauppias sano ettei muista tälläistä kauppan aloitus vouhotusta yli 40:n vuotisella myyjänurallaan. Mielenkiintoista miten hysteeria lähtee leviämään, jos onkin vaan myyntikikka.
Jos tässä joku voittaa on se kauppias.
-
Kauppias sano ettei muista tälläistä kauppan aloitus vouhotusta yli 40:n vuotisella myyjänurallaan. Mielenkiintoista miten hysteeria lähtee leviämään, jos onkin vaan myyntikikka.
Jos tässä joku voittaa on se kauppias.
Kauppias voittaa aina, oli syksy tai kevät .Yhdellä puhelin soitolla tai tietokoneen klikkauksellasaa saa 10-20% lannoitten hinnasta näkemättä koko tavaraa.
-
Kauppias sano ettei muista tälläistä kauppan aloitus vouhotusta yli 40:n vuotisella myyjänurallaan. Mielenkiintoista miten hysteeria lähtee leviämään, jos onkin vaan myyntikikka.
Jos tässä joku voittaa on se kauppias.
Kauppias voittaa aina, oli syksy tai kevät .Yhdellä puhelin soitolla tai tietokoneen klikkauksellasaa saa 10-20% lannoitten hinnasta näkemättä koko tavaraa.
Näinkö siellä persujen tupaillassa kerrottiin? 🤣🤣🤣
-
Jos viljan hinnat nousee pohjoisen pallonpuoliskon kuivuuden johdosta edes jonkin verran, kyllä lannoitteiden hinnatkin nousevat selvästi. Ainakin Yara, cemagro ja Belor. Olisin tilannut Yaraa noin 60- 70% koko määrästä nyt menneenä torstaina, ellei olisi tullut jo sitä hinnan nousua. Tilasin sitten Beloria ja ravinteita saan enemmän halvemmalla. Kauppias sanoi, että moni on tilannut parina viime päivänä nimenomaan Beloria, ikäänkuin protestina... Naurettavan pieni täytyy olla Yaran eka kiintiö, mikä oli noin/alle viikon, kunnes hinta nousi. Ei sitä tällä suunnalla kovin ahkeraan ostettu vielä.
-
Jos viljan hinnat nousee pohjoisen pallonpuoliskon kuivuuden johdosta edes jonkin verran, kyllä lannoitteiden hinnatkin nousevat selvästi. Ainakin Yara, cemagro ja Belor. Olisin tilannut Yaraa noin 60- 70% koko määrästä nyt menneenä torstaina, ellei olisi tullut jo sitä hinnan nousua. Tilasin sitten Beloria ja ravinteita saan enemmän halvemmalla. Kauppias sanoi, että moni on tilannut parina viime päivänä nimenomaan Beloria, ikäänkuin protestina... Naurettavan pieni täytyy olla Yaran eka kiintiö, mikä oli noin/alle viikon, kunnes hinta nousi. Ei sitä tällä suunnalla kovin ahkeraan ostettu vielä.
Paikallinen kauppias varaa yleensä ensimmäisiltä hintajaksoilta x määrän yaralaista, menee kuulemma aina kaupaksi. Tarjoaa ensin vakiasiakkaille ja lupaa melko halvan rahoituksen vuoden loppuun. Myönnetään, on jo yaralaiset tilattuna ensimmäisen portaan hinnalla, toimitus joskus syksyllä kunhan kerkiää. Pari vuotta aikaa säästin tällä systeemillä miltei puolitoista tonnia kun vertasin belorin lannoitteeseen vuoden lopulla kun tukirahat olivat tilillä ja olisi voinut tilata kilpailevaa tuotetta - eikä yhtenäkään vuonna ole tullut vielä tappiota. Muutoinkin nuo belorit, cemagrot tms eivät kovaa hinkua herätä kun kerran katselin naapurin lapioivan melkein täyttä kylvökonetta apulannasta tyhjäksi kun oli yön aikana sulanut koneeseen senverran ettei lähtenyt valumaan enää.
-
Yaralainenkin kyllä kostuu aika äkkiä. Ehkä viime vuosina vähemmän mitä aiemmin. Mutta monta ryssänlantaa on mainostettu kovettuneeksi jo säkeissä. Sitä en tiedä kenen myymää / valmistamaa, mutta sen verta painokkaasti kerrottuna "ei ikinä enää meidän pihaan" että pakostakin köyhänä kierrän kaukaa. Mutta kyllä myyjäkin ihmetteli miten kova hinku viljelijöillä on saada 1. hintaportaan lantaa. Sanoi, että samat isännät on koko vuoden valitelleet rahan vähyyttä ja nyt kumminkin rahat löytyy ens kesän lannoitteisiin. Tosin monet käyttää "hyödykseen" liikkeen rahoitustakin. Eli kauppa tienaa silläkin sektorilla.
-
Kyllä minäkin viime vuonna Yaraa ostin ekassa hintaportaassa, oli halvin. Nyt Belorin Heikkonen oli oikein yrittänyt kilpailla hinnassa ja onnistuikin jotenkin. Toi on mun mielestä törkeää, liki kiristykseen verrattavaa toimintaa, ettei voi ensimmäistä hintaporrasta pitää edes kahta tai kolmea viikkoa? Vaan alle viikko käytännössä. Belor on nykyään kait melko hyvää, kun säkitys tapahtuu seulonnan kanssa Kouvolassa. Cemagroa mulla ollut viime vuosina Yaran ohella. Sehän tulee Tallinnan läheltä. Olen ollut tyytyväinen laatuun. Tänä vuonna (oli kuiva kevät) ei ollut minkäänlaista ongelmaa kylvökoneessa Cemagrollakaan.
Kovettumista; on ollut myös Yaralla joskus, on tarpeen pudottaa nostimella säkki pari kertaa maahan, tällöin lannoiterakeet irtoaa. Tilanteen näkee talvella, mutta jos nyt on rahoituksen korko joulukuun puoliväliin max 1.5%, niin ennustaisin sen olevan pieni raha lannoitteen hinnan nousuun nähden. Yara on niiiiin ahne hinnoittelussa, nousuja kyllä tulee. Agroy tai Befert on kyllä kysymysmerkki hinnaltaan...
-
Hevosmiehiltä tuli aika ikävä huhu. Yaralta tulossa 30e hinnankorotus.
-
Hevosmiehiltä tuli aika ikävä huhu. Yaralta tulossa 30e hinnankorotus.
Linjassa jotenkn itämerivähennyksen kanssa.
-
Hevosmiehiltä tuli aika ikävä huhu. Yaralta tulossa 30e hinnankorotus.
Linjassa jotenkn itämerivähennyksen kanssa.
Kalevi PP ja uudestisyntymisen ihmeellinen maailma. 🤣
-
Noo katotaan sit huhtikuussa mitä lanta maksaa. Sit sen taas näkee kannattiko tilata nyt. (itse tilasin yara).
-
Tilasin rekkakuorman perjantaina..oli vielä sillä avaushinnalla.. tuli jo tuontipäivä tekstiviestikin. Tulee elokuun puolenvälin jälkeen just sopivasti rukiin kylvöille. Joka vuosi lupaan itselleni, etten tilaa kun vasta keväällä, just sen mitä tarvitsen, mutta kun niitä säästöjä täytyy koko ajan hakea, niin tämä kesällä ostettu apulanta on ainut säästö minkä saa varmasti. Tätä hintaporrastusta ennen kevättä toivottavasti ei pureta koskaan, se on kuitenkin huoltovarmuutta ajatellen ihan ehdoton juttu.
-
Vois kai tilata apupaskat mutta ku ei ole sitä rahaa nyt just😬 Että ihan rahan huuruilla tässä pitää koittaa elellä. Onpa kiva sitten kun tuet tulee aikanaan niin siirtää ne suoraan apulanta ja siemen kauppiaan tilille PERKELE ja taas pääsee kituuttamaan.
-
Vois kai tilata apupaskat mutta ku ei ole sitä rahaa nyt just😬 Että ihan rahan huuruilla tässä pitää koittaa elellä. Onpa kiva sitten kun tuet tulee aikanaan niin siirtää ne suoraan apulanta ja siemen kauppiaan tilille PERKELE ja taas pääsee kituuttamaan.
Se on juur näin.🙁
-
miksiköhän noilla muillakin nousee hinta kun yara kohottaa omaansa? onko nekin ahneita? ja euroopasta kertovat paljon suurempia korotuksia olevan.. kaikilla. meillä sentäs vain kymppejä.
-
miksiköhän noilla muillakin nousee hinta kun yara kohottaa omaansa? onko nekin ahneita? ja euroopasta kertovat paljon suurempia korotuksia olevan.. kaikilla. meillä sentäs vain kymppejä.
Eipä sitä halvemmalla kannata myydä,jos kaupaksi menee kalliimmallakin.Laittomat tuontitullit pois itälannoilta,niin sitten voitaisiin nähdäkkin myyntiä halvemmalla hinnalla,Eu:kin tiedostaa tämän ongelman,mutta käytännössä keskittyy sorvaamaan direktiivejä kurkun käyryyteen,suomalaisen puusaunan lämmitykseen ja muuhun elämää mukavoittavaan pikkuseikkaan.
-
Vois kai tilata apupaskat mutta ku ei ole sitä rahaa nyt just😬 Että ihan rahan huuruilla tässä pitää koittaa elellä. Onpa kiva sitten kun tuet tulee aikanaan niin siirtää ne suoraan apulanta ja siemen kauppiaan tilille PERKELE ja taas pääsee kituuttamaan.
Se on juur näin.🙁
Täytyy ihmetellä jos asia tosiaan noin on, että miksi jatkatte viljelyä? Vai jääkö siitä kuitenkin jotain tilille? Tuntuu vaan, että kaikki menee kaupalle? Tuo on kyllä todella ärsyttävää kun siirtivät tukien maksun joulukuulle. Siirtäisivät sitten samantien tammikuulle niin ei tarvitsi tehdä verosuunnittelua niin kovasti. Nyt kaikki mahdolliset maksut täytyy yrittää saada loppuvuodelle muuten verottaja vie ja sitten ei taaskaan ole rahaa.
-
Vois kai tilata apupaskat mutta ku ei ole sitä rahaa nyt just😬 Että ihan rahan huuruilla tässä pitää koittaa elellä. Onpa kiva sitten kun tuet tulee aikanaan niin siirtää ne suoraan apulanta ja siemen kauppiaan tilille PERKELE ja taas pääsee kituuttamaan.
Se on juur näin.🙁
Lainaakin täytyy yrittää lyhentää, eikä vain korkoja maksella.
Täytyy ihmetellä jos asia tosiaan noin on, että miksi jatkatte viljelyä? Vai jääkö siitä kuitenkin jotain tilille? Tuntuu vaan, että kaikki menee kaupalle? Tuo on kyllä todella ärsyttävää kun siirtivät tukien maksun joulukuulle. Siirtäisivät sitten samantien tammikuulle niin ei tarvitsi tehdä verosuunnittelua niin kovasti. Nyt kaikki mahdolliset maksut täytyy yrittää saada loppuvuodelle muuten verottaja vie ja sitten ei taaskaan ole rahaa.
-
Ensi viikolla nousee taas lisää hinta
-
Vois kai tilata apupaskat mutta ku ei ole sitä rahaa nyt just😬 Että ihan rahan huuruilla tässä pitää koittaa elellä. Onpa kiva sitten kun tuet tulee aikanaan niin siirtää ne suoraan apulanta ja siemen kauppiaan tilille PERKELE ja taas pääsee kituuttamaan.
Se on juur näin.🙁
Täytyy ihmetellä jos asia tosiaan noin on, että miksi jatkatte viljelyä? Vai jääkö siitä kuitenkin jotain tilille? Tuntuu vaan, että kaikki menee kaupalle? Tuo on kyllä todella ärsyttävää kun siirtivät tukien maksun joulukuulle. Siirtäisivät sitten samantien tammikuulle niin ei tarvitsi tehdä verosuunnittelua niin kovasti. Nyt kaikki mahdolliset maksut täytyy yrittää saada loppuvuodelle muuten verottaja vie ja sitten ei taaskaan ole rahaa.
Sitä minäkin ihmettelen. Tuntuu vaan että on sellasessa umpikujassa ettei ole mitään pois pääsyä,pitää vaan päivä kerrallaan yrittää puskea eteenpäin. Onneksi on hyvä emäntä ja mukavat ipanat niin on väkisin jotain muutakin ajateltavaa kuin rahahuolet.
Tämä nyt ei liittynyt apulantakeskusteluun 😄 pitäähän ne taas jossain vaiheessa ostaa ja siemenetkin. Toivotaan ettei hinnat enää kovin paljoa nousisi.
-
Vois kai tilata apupaskat mutta ku ei ole sitä rahaa nyt just😬 Että ihan rahan huuruilla tässä pitää koittaa elellä. Onpa kiva sitten kun tuet tulee aikanaan niin siirtää ne suoraan apulanta ja siemen kauppiaan tilille PERKELE ja taas pääsee kituuttamaan.
Se on juur näin.🙁
Täytyy ihmetellä jos asia tosiaan noin on, että miksi jatkatte viljelyä? Vai jääkö siitä kuitenkin jotain tilille? Tuntuu vaan, että kaikki menee kaupalle? Tuo on kyllä todella ärsyttävää kun siirtivät tukien maksun joulukuulle. Siirtäisivät sitten samantien tammikuulle niin ei tarvitsi tehdä verosuunnittelua niin kovasti. Nyt kaikki mahdolliset maksut täytyy yrittää saada loppuvuodelle muuten verottaja vie ja sitten ei taaskaan ole rahaa.
Sitä minäkin ihmettelen. Tuntuu vaan että on sellasessa umpikujassa ettei ole mitään pois pääsyä,pitää vaan päivä kerrallaan yrittää puskea eteenpäin. Onneksi on hyvä emäntä ja mukavat ipanat niin on väkisin jotain muutakin ajateltavaa kuin rahahuolet.
Tämä nyt ei liittynyt apulantakeskusteluun 😄 pitäähän ne taas jossain vaiheessa ostaa ja siemenetkin. Toivotaan ettei hinnat enää kovin paljoa nousisi.
En tiedä muuten tilannettasi, mutta jos on muutakin homma eli palkkatyö tai sivubisnestä niin kannattaako sen viljelyn takia stressata. Jos taas olet päätoiminen viljelijä niin sitten ehkä ymmärrät kritiikin mitä täälläkin olen yrittänyt tuoda julki päätoimisen viljelijän ongelmista.
-
Belor 27-3-5 385€/tn sis alv ja rahti
-
Onneksi tälle kesää ei tarvinnut montaa säkkiä ostaa lannoitteita, millähän noita hinnannostoja voidaan perustella, tätä menoa tavoiteltu 20 % osuus luomusta täyttyy äkkiä.
http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/luomu-on-kalliimpaa-ja-houkuttelee-siksi-tuottajia-pohjois-pohjanmaalla-viljellaan-eniten-luomua/799219/
-
Vois kai tilata apupaskat mutta ku ei ole sitä rahaa nyt just😬 Että ihan rahan huuruilla tässä pitää koittaa elellä. Onpa kiva sitten kun tuet tulee aikanaan niin siirtää ne suoraan apulanta ja siemen kauppiaan tilille PERKELE ja taas pääsee kituuttamaan.
Se on juur näin.🙁
Juu ei ole mitään sivu bisneksiä että ihan päätoiminen lehmällinen olen. Ellei sitten hankintahakkuita lueta sivu bisneksiksi😬.
Täytyy ihmetellä jos asia tosiaan noin on, että miksi jatkatte viljelyä? Vai jääkö siitä kuitenkin jotain tilille? Tuntuu vaan, että kaikki menee kaupalle? Tuo on kyllä todella ärsyttävää kun siirtivät tukien maksun joulukuulle. Siirtäisivät sitten samantien tammikuulle niin ei tarvitsi tehdä verosuunnittelua niin kovasti. Nyt kaikki mahdolliset maksut täytyy yrittää saada loppuvuodelle muuten verottaja vie ja sitten ei taaskaan ole rahaa.
Sitä minäkin ihmettelen. Tuntuu vaan että on sellasessa umpikujassa ettei ole mitään pois pääsyä,pitää vaan päivä kerrallaan yrittää puskea eteenpäin. Onneksi on hyvä emäntä ja mukavat ipanat niin on väkisin jotain muutakin ajateltavaa kuin rahahuolet.
Tämä nyt ei liittynyt apulantakeskusteluun 😄 pitäähän ne taas jossain vaiheessa ostaa ja siemenetkin. Toivotaan ettei hinnat enää kovin paljoa nousisi.
En tiedä muuten tilannettasi, mutta jos on muutakin homma eli palkkatyö tai sivubisnestä niin kannattaako sen viljelyn takia stressata. Jos taas olet päätoiminen viljelijä niin sitten ehkä ymmärrät kritiikin mitä täälläkin olen yrittänyt tuoda julki päätoimisen viljelijän ongelmista.
-
2018 Maaliskuu:
Hinnat sis.ALV
Y10 450e/T
Y3 434e/T
Y1 415e/T
2018 Marraskuu:
Hinnat sis.ALV
Y10 486e/T
Y3 490e/T
Y1 463e/T
Kuoleeko tohon nyt sitten oikeesti??????????
-
2016 syyskuu:
A1 27N-3P-5K 316e/t sis. ALV
Kustannuspaineita?
-
2018 Maaliskuu:
Hinnat sis.ALV
Y10 450e/T
Y3 434e/T
Y1 415e/T
2018 Marraskuu:
Hinnat sis.ALV
Y10 486e/T
Y3 490e/T
Y1 463e/T
Kuoleeko tohon nyt sitten oikeesti??????????
No jos tuon erotuksen vuoksi joutuu ostamaan Pirkka-lonkeroa oriGINaalin sijaan, niin vastaus on: KYLLÄ. 🤣😆😁🤪🙈🤤🙄🤣🤣🤣🤣🤣
-
2018 Maaliskuu:
Hinnat sis.ALV
Y10 450e/T
Y3 434e/T
Y1 415e/T
2018 Marraskuu:
Hinnat sis.ALV
Y10 486e/T
Y3 490e/T
Y1 463e/T
Kuoleeko tohon nyt sitten oikeesti??????????
No jos tuon erotuksen vuoksi joutuu ostamaan Pirkka-lonkeroa oriGINaalin sijaan, niin vastaus on: KYLLÄ. 🤣😆😁🤪🙈🤤🙄🤣🤣🤣🤣🤣
Elämä on... 🤣🤣
Netflix ja pirkkalonkku, jeejee. 😳😳😂
-
2018 Maaliskuu:
Hinnat sis.ALV
Y10 450e/T
Y3 434e/T
Y1 415e/T
2018 Marraskuu:
Hinnat sis.ALV
Y10 486e/T
Y3 490e/T
Y1 463e/T
Kuoleeko tohon nyt sitten oikeesti??????????
Jos kaikki raha on kiinni toiminnassa joka tuottaa yli 12% tuottoa pääomalle vuodessa, ja lisäksi pankki ei anna lainaa alle 12% korolla, niin tosiaan kannattaa ostaa Yaraa talvella. :)
-
2018 Maaliskuu:
Hinnat sis.ALV
Y10 450e/T
Y3 434e/T
Y1 415e/T
2018 Marraskuu:
Hinnat sis.ALV
Y10 486e/T
Y3 490e/T
Y1 463e/T
Kuoleeko tohon nyt sitten oikeesti??????????
Jos kaikki raha on kiinni toiminnassa joka tuottaa yli 12% tuottoa pääomalle vuodessa, ja lisäksi pankki ei anna lainaa alle 12% korolla, niin tosiaan kannattaa ostaa Yaraa talvella. :)
🤣🤣
-
2018 Maaliskuu:
Hinnat sis.ALV
Y10 450e/T
Y3 434e/T
Y1 415e/T
2018 Marraskuu:
Hinnat sis.ALV
Y10 486e/T
Y3 490e/T
Y1 463e/T
Kuoleeko tohon nyt sitten oikeesti??????????
Jos kaikki raha on kiinni toiminnassa joka tuottaa yli 12% tuottoa pääomalle vuodessa, ja lisäksi pankki ei anna lainaa alle 12% korolla, niin tosiaan kannattaa ostaa Yaraa talvella. :)
🤣🤣
Niin siis tuo 12% oli keskiarvo siitä mitä apulannan hinta on talveksi noussut, ei liittynyt noihin hintoihin joiden mukaan tämä talvi on kalliimpi kuin edellinen. Kaikki talvet ovat kalliita, varsinkin Yaralla.
-
Oho, tässähän on tienattu jo pirusti...
Y-25 oli heinäkuussa sen 386€/t sis alv. ja melkein samaa kuin Y-3 niin sehän tekee jo... 27%?
Tai siis ~500 litraa lonkeroa.
-
Oho, tässähän on tienattu jo pirusti...
Y-25 oli heinäkuussa sen 386€/t sis alv. ja melkein samaa kuin Y-3 niin sehän tekee jo... 27%?
Tai siis ~500 litraa lonkeroa.
Pirkkalonkkua😂
-
No jos tuon erotuksen vuoksi joutuu ostamaan Pirkka-lonkeroa oriGINaalin sijaan, niin vastaus on: KYLLÄ. 🤣😆😁🤪🙈🤤🙄🤣🤣🤣🤣🤣
Aikansa kun säästät niin kyntes yltää tuohon Nettikoneen löytö-tynnörikoppiin. Niissä ei sitten ikinä olekaan raha hukassa. :)
-
No jos tuon erotuksen vuoksi joutuu ostamaan Pirkka-lonkeroa oriGINaalin sijaan, niin vastaus on: KYLLÄ. 🤣😆😁🤪🙈🤤🙄🤣🤣🤣🤣🤣
Aikansa kun säästät niin kyntes yltää tuohon Nettikoneen löytö-tynnörikoppiin. Niissä ei sitten ikinä olekaan raha hukassa. :)
#noniijust🤷🏿🤷🏿
-
2018 Maaliskuu:
Hinnat sis.ALV
Y10 450e/T
Y3 434e/T
Y1 415e/T
2018 Marraskuu:
Hinnat sis.ALV
Y10 486e/T
Y3 490e/T
Y1 463e/T
Kuoleeko tohon nyt sitten oikeesti??????????
Niin, sinunkaltaisten pienviljelijöiden kohdalla on oikeastaan aivan sama, mitä se apulanta maksaa.
Menekki pienviljelijöillä on niin pientä tässäkin asiassa.
-
2018 Maaliskuu:
Hinnat sis.ALV
Y10 450e/T
Y3 434e/T
Y1 415e/T
2018 Marraskuu:
Hinnat sis.ALV
Y10 486e/T
Y3 490e/T
Y1 463e/T
Kuoleeko tohon nyt sitten oikeesti??????????
Niin, sinunkaltaisten pienviljelijöiden kohdalla on oikeastaan aivan sama, mitä se apulanta maksaa.
Menekki pienviljelijöillä on niin pientä tässäkin asiassa.
Joko sulla on hallussa vähennys ja poisto?
https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=83851.msg1515330#msg1515330
"Tienaan helvetisti enemmän kuin skännä.
Pakostakin, vaikka verosuunnittelu ja -poistot onkin mulla viety ihan tappiin mm. yhtiöittämällä viisaasti, siitä joutuu veroja maksamaan enemmän kuin pienvuokraviljelijä, jolla kylläkin poistot taitaa rajoittua pelkkiin apulantoihin ja peltovuokriin. Pienistä tuloistaan ei kyllä samppakaan paljoa veroja toki maksa.
Äläkä huoli, mulla on ihan huippu kirjanpitäjä. ; ))"
😂😂😂🤣🤣
-
Kaikki tietää että investoimalla välttää verot ja voi elää herroiksi. https://img.aijaa.com/m/00909/13056386.jpg
-
Kaikki tietää että investoimalla välttää verot ja voi elää herroiksi. https://img.aijaa.com/m/00909/13056386.jpg
Saako noista romuista poistoja vai vähennyksiä?
🤣🤣🤣
-
lyhennyksii
-
Oho, tässähän on tienattu jo pirusti...
Y-25 oli heinäkuussa sen 386€/t sis alv. ja melkein samaa kuin Y-3 niin sehän tekee jo... 27%?
Tai siis ~500 litraa lonkeroa.
Pirkkalonkkua😂
Koha se kurkusta alas mänöö.
https://www.youtube.com/watch?v=HtsIZHx9UaQ
-
Kesällä ostettuihin verrattuna SS n.+70 alvitonta euroa ja NK1 +n. 80 alvitonta euroa, kun katsoin tän päivän maas.tullin bernerin hinnastoon. En sitten tiedä paljonko ilmaa tuossa hinnastossa. Mutta joka tapauksessa melkoinen nousu.
-
Jaahas se on taas tämä aika vuodesta. Yara y3 30e/tn kalliimpaa kuin viimevuonna, mitä kysäisin. Belor ja cemagro ei käsittääkseni oo vielä julkaissu uuden kauden hintoja?
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/tilaajille-7.140698?aId=1.457286
-
paljonkohan nousoo gemagron lantojen hinta kuhan pääsevät valmistamaan suomen puolella.? ainahan se kalliimpaa tehä tiällä kuin esim. virossa.
-
Eilen soi puhelin kun kauppiaat soitteli ja kyseli tonni määriä, mistä tekevät tarjouksen.
-
Nyt äkkiä apulantakaupoille, sillä pian on Yara myynyt 1. Kiintiön loppuun ja hinta nousee, ainakin viime vuonna 1. Kiintiö oli myyty loppuun nopeasti, nyt sama juttu eli jos haluaa saada halvalla Yaran lannoitteet ennenkuin hinta nousee niin nopeasti lannoitekaupoille.
-
Sitä mää ihmettelin, kun lehdessä luki, että typpi on halventunut. Silti salpietarin hinnan nousu oli sama 32 euroa (verolla) kuin y3:n hinnan nousu. No niin tai näin tilattu on.
-
Kertokaa toki hintoja..
-
hankkija tarjosi alle rekkakuormasta
y3 418€
nk1 390€
salpietari 316€
nousua kaikissa 30€/t viime vuoden 1 kiintiöön
-
hankkija tarjosi alle rekkakuormasta
y3 418€
nk1 390€
salpietari 316€
nousua kaikissa 30€/t viime vuoden 1 kiintiöön
Onko tuo veroton ja rahditon hinta?
-
No niin.
Hinnat verolla, ei rahtia.
Y1 396e/t
Y2 401e/t
Y3 416,50e/t
Y10 415e/t
Viime vuodesta se noin 30e/t kallimpaa.
-
hankkija tarjosi alle rekkakuormasta
y3 418€
nk1 390€
salpietari 316€
nousua kaikissa 30€/t viime vuoden 1 kiintiöön
Onko tuo veroton ja rahditon hinta?
Verollinen ja rahditon.
-
No voi vide :( Y-3 447, SS 344 verolla ja rahdilla "nuppikuorma". Eli maksoin sen 10 kait liikaa tonnilta. No verottaja antaa puolet anteeksi ja lopun verran tippuu varmasti taskustakin yhden baari illan aikana. Toisaalta oon sitten maksanut vuosi sittenkin kun nousut melko lähellä toisiaan (luultavasti rahtikin on noussut)
-
Itelle Hankkija heitti
Y10 345e/tn veroton ja 428e/tn verollinen hinta ilman rahtia
Y2 329e/tn veroton ja 408e/tn verollinen hinta ilman rahtia.
Miltä hankkijalta toi Y10 415 e/t on?
Vertailuna Belor 26-5-5 lanta olis 339 e/tn netistä katsottuna alv 0%. Toki ei ole Belorista kokemusta, mutta jos fosfori on karkeasti noin 2 e/kg ja typpi ja kali 1 e/kg niin kyllä tuossa eroa on suht reilusti, mutta kyllähän vaihto on mielessä käynyt. Korkeammat pitoisuudetkin niin kylvökustannuksetkin alhaisemmat ja selvästi kevyempi pussikin joka olisi plussaa omille koneille.
-
Juu, 415 € oli Y10 myös meille. Toisena vuonna peräkkäin Hankkija vei lantamannea lannoitekaupoissa, K- maatalouden aikana oli toisinpäin.
-
mistähän muuten johtuu että nykyään lantamannet on eronnu hinnoissa selvemmin toisiin, kalliimpana. ja osalta huonompana saatavuutena.
-
mistähän muuten johtuu että nykyään lantamannet on eronnu hinnoissa selvemmin toisiin, kalliimpana. ja osalta huonompana saatavuutena.
Oliskos tuo kauppiaskohtasta? Paikallisella Lantmannella on ehkä hiukan kalliimpaa apupaskaa, mutta rahti taas halvempi kuin muualla ja rahoitus edukkaampi kuin muilla.
-
Lannat tilattu hankkijalta. 100t tavaraa. Sain vielä tingattua Y10 409e/t
Lantman hävis täälläkin hinnoissaan ja agroi ei julkaisut vielä hintojaan.
Edit:
Tänään tulee eka hintaporras täyteen, arvelivat hankkijalla.
-
Etteks te Berneriltä kysy hintoja lainkaan?
-
Etteks te Berneriltä kysy hintoja lainkaan?
Samaa meinasin aikasemmin jo kirjottaa... täällä ainakin berner ollut hankinnoissa kilpailukykyinen. K-maatalous oli ennen omistajanvaihdosta lantmännenille kisassa mukana mutta nyt monesti ei pärjää.
-
Etteks te Berneriltä kysy hintoja lainkaan?
Samaa meinasin aikasemmin jo kirjottaa... täällä ainakin berner ollut hankinnoissa kilpailukykyinen. K-maatalous oli ennen omistajanvaihdosta lantmännenille kisassa mukana mutta nyt monesti ei pärjää.
Juu kysyin jäi kolmanneksi.
-
Yaraa tilasin.
Y-20 390€
Axan 304€
Alv24%
ei rahtia
-
Belorkin ilmeisesti päivitelly hinnat nettiin. Paikalliselta välittäjältä kun kysyin niin 15-20e halvempaa/tonni npk lannat, ja kaupan päälle saa jotain kolmesta pääravinteesta enemmän kuin yaralaisessa. Hintaero ei ole suuri, mutta tuo ravinteiden köyhyys ärsyttää yaralaisissa. Fosforia on suhtees naurettavan vähän, ainoastaan y5:lla sais fosforit (yli)täyteen huononlaisen luokan 6000kg satokorjauksella kun typpeä laitetaan kylvön yhteydessä n.100kg. Typpeä kun yaralaisis on myös niin naurettavan vähän, joutuu kylvökoneen täyttöä suorittamaan paljon useammin.
Se on vaan tuo belorin 26-5-5 aika hyvä lanta, koneellisella ajaa paljon ja fosforit saa tämmättyä rajojen yläpäähän tai vähän yli. Ainoastaan kaliumia kaipais enemmän, mut sitä perjaattees pystyy täydentämään typen kans myöhemmin.
-
Belorkin ilmeisesti päivitelly hinnat nettiin. Paikalliselta välittäjältä kun kysyin niin 15-20e halvempaa/tonni npk lannat, ja kaupan päälle saa jotain kolmesta pääravinteesta enemmän kuin yaralaisessa. Hintaero ei ole suuri, mutta tuo ravinteiden köyhyys ärsyttää yaralaisissa. Fosforia on suhtees naurettavan vähän, ainoastaan y5:lla sais fosforit (yli)täyteen huononlaisen luokan 6000kg satokorjauksella kun typpeä laitetaan kylvön yhteydessä n.100kg. Typpeä kun yaralaisis on myös niin naurettavan vähän, joutuu kylvökoneen täyttöä suorittamaan paljon useammin.
Se on vaan tuo belorin 26-5-5 aika hyvä lanta, koneellisella ajaa paljon ja fosforit saa tämmättyä rajojen yläpäähän tai vähän yli. Ainoastaan kaliumia kaipais enemmän, mut sitä perjaattees pystyy täydentämään typen kans myöhemmin.
Hyvä kirjoitus. Kyl se taitaa itelläkin mennä taas kaupat belorin tai cemagron tavaraan, ei raaski noita ravinneköyhiä yaralaisia ostaa. Kumma miten tuo yara on joillekin ihan jumala. "Älä pidä muita jumalia" ....sanotaan raamatussakin.
-
Jokainen ostaa mistä haluaa.
Mihis hintaan sitä belorin 26-5-5 sit saat?
-
Tuohon se asettuu 405-410€/tn ilman rahtia. Nähtävästi joku saanut Yaran y10 eli 24-4-4 suurinpiirtein samaan hintaan. Se on paras vastine Yaralta. 100 kilon typpitasolla sitä kuluu 32kg/ha enemmän ja fosforia ja kalia kertyy 2,6kg/ha vähemmän kuin belor 26-5-5.
Yaran lannat sopii pitoisuuksiltaan paremmin niille, ketkä saavat pelloilleen karjanlantaa.
-
Tuohon se asettuu 405-410€/tn ilman rahtia. Nähtävästi joku saanut Yaran y10 eli 24-4-4 suurinpiirtein samaan hintaan. Se on paras vastine Yaralta. 100 kilon typpitasolla sitä kuluu 32kg/ha enemmän ja fosforia ja kalia kertyy 2,6kg/ha vähemmän kuin belor 26-5-5.
Yaran lannat sopii pitoisuuksiltaan paremmin niille, ketkä saavat pelloilleen karjanlantaa.
Siihen vaikuttaa aika paljon myös tuo pellon kunto. Et mikä on multasuus ja ph.
Mutta on hyvä että on edes muutama kilpailija lannoitekaupassa.
-
Pikainen huomio ostoporukalle tulleista tarjouksista.Lanmannenin paikallinen kauppias nostanut reilusti enemmän hintaa viime vuodesta vs. Hankkija. Korotukset muutamassa lajissa +24 € verollisena ja Hankkija vastaavasti +11-17 €/tn.
Palataan asiaan myöhemmin..
-
Saakos noihin nyt tehtäviin tilauksiin kuinka pitkän korottoman tai pikkukorkoisen maksuajan? Eli vaikka toimitus olisi joskus elo-syyskuussa, niin maksu vasta loka-joulukuussa.
-
Hankkijalla maksu 30.8
Tai sitten 4% korolla joulukuun alkuun.
-
Cemillä koroton vuoden loppuun.
-
Pikainen huomio ostoporukalle tulleista tarjouksista.Lantmannenin paikallinen kauppias nostanut reilusti enemmän hintaa viime vuodesta vs. Hankkija. Korotukset muutamassa lajissa +24 € verollisena ja Hankkija vastaavasti +11-17 €/tn.
Palataan asiaan myöhemmin..
No niin,kaupat tuli tehtyä,olihan tässä tämä päivä aikaa.Yaran hinnat on tänään pompsahtaneet.Saatiin porukkaostolla vielä vanhalla hinnalla "halvalla" ;D. Tarjousmäärä jotain + 150 tn.Tässä jotain hintoja verolla/tn.
Yarabela SS 313.24€
Yaramila Y-3 413,73€
Yaramila Y-1 393,26€
BeFert CAN (CAN 27+MG) 275,00€.
Hankkija,Lantamanneniin aika selkeä ero.
-
Pikainen huomio ostoporukalle tulleista tarjouksista.Lantmannenin paikallinen kauppias nostanut reilusti enemmän hintaa viime vuodesta vs. Hankkija. Korotukset muutamassa lajissa +24 € verollisena ja Hankkija vastaavasti +11-17 €/tn.
Palataan asiaan myöhemmin..
No niin,kaupat tuli tehtyä,olihan tässä tämä päivä aikaa.Yaran hinnat on tänään pompsahtaneet.Saatiin porukkaostolla vielä vanhalla hinnalla "halvalla" ;D. Tarjousmäärä jotain + 150 tn.Tässä jotain hintoja verolla/tn.
Yarabela SS 313.24€
Yaramila Y-3 413,73€
Yaramila Y-1 393,26€
BeFert CAN (CAN 27+MG) 275,00€.
Hankkija,Lantamanneniin aika selkeä ero.
Tuonsuuntaista kauppaa itsekkin tehneenä ennen eilistä hinnankorotusta..Eipä tarvi enää lannoitekauppaa pohtia ja hintojen nousua. Sehän on selvää että ne nousee ennen toukokuuta. Maksuajoista ei mitään tietoa, mutta kun lasku kolahtaa maastullin välissä postilaatikkoon niin tunti aikaa maksaa mun systeemillä. Budjetti on se joka tehdään ja siitä pidetään kiinni :) jää korkokulut pois :)
-
paljonkohan on nyt tuo befert can tonni ? ite moista käytän. syysvehnäle kait haettava vähän...
-
Pikainen huomio ostoporukalle tulleista tarjouksista.Lantmannenin paikallinen kauppias nostanut reilusti enemmän hintaa viime vuodesta vs. Hankkija. Korotukset muutamassa lajissa +24 € verollisena ja Hankkija vastaavasti +11-17 €/tn.
Palataan asiaan myöhemmin..
No niin,kaupat tuli tehtyä,olihan tässä tämä päivä aikaa.Yaran hinnat on tänään pompsahtaneet.Saatiin porukkaostolla vielä vanhalla hinnalla "halvalla" ;D. Tarjousmäärä jotain + 150 tn.Tässä jotain hintoja verolla/tn.
Yarabela SS 313.24€
Yaramila Y-3 413,73€
Yaramila Y-1 393,26€
BeFert CAN (CAN 27+MG) 275,00€.
Hankkija,Lantamanneniin aika selkeä ero.
Tuonsuuntaista kauppaa itsekkin tehneenä ennen eilistä hinnankorotusta..Eipä tarvi enää lannoitekauppaa pohtia ja hintojen nousua. Sehän on selvää että ne nousee ennen toukokuuta. Maksuajoista ei mitään tietoa, mutta kun lasku kolahtaa maastullin välissä postilaatikkoon niin tunti aikaa maksaa mun systeemillä. Budjetti on se joka tehdään ja siitä pidetään kiinni :) jää korkokulut pois :)
Mulla alkaa loppukesällä ja syksyllä, ennen ensimmäisten tukien tuloa tilille, rahat olemaan sen verran vähissä, ettei apupaskoja pysty ostamaan ilman maksuaikaa. Onhan se aina rahallisesti kuitenkin sen verran iso summa tuo lannoitelasku, että
tollasia rahoja ole kesällä tilillä makaamassa, jos heti pitäis maksaa ne.
Pitäiskö siirtyä luomuun, niin ei tarvis kyttäillä näitä lantojen hintoja.
-
Myyjä meinas että apulannat eivät tule ainakaan ennen elokuun puoltaväliä,voipi mennä hyvinkin syyskuulle ja siitä maksu 30vrk kun tavara on pihas.Osalle meidän ringistä saattaa tulla myöhemminkin,riippuu kuinka ajojärjestelijä saa kuormat sopiviksi jakoon eri isännille/emännille.
-
Myyjä meinas että apulannat eivät tule ainakaan ennen elokuun puoltaväliä,voipi mennä hyvinkin syyskuulle ja siitä maksu 30vrk kun tavara on pihas.Osalle meidän ringistä saattaa tulla myöhemminkin,riippuu kuinka ajojärjestelijä saa kuormat sopiviksi jakoon eri isännille/emännille.
1.7 oli lastattu. Osa säkeistä niin pölyisiä, että en edes tajunnut katsoa minä vuonna ne oli valmistettu. No kait ne tänä kesänä kumminkin, mutta jossakin pölys niitä oli pidetty.
-
Tiätääkö joku paljonko BeFert 27-3-5 maksaa tonni? Kysyin omamyyjältä mutta ilmeisesti niin piäni kate että ei kehtaa antaa lukua ja apulannat on ens vuadelle jo ostettu mutta ihan mielenkiinnosta olisi kiva tiätää.
-
Tiätääkö joku paljonko BeFert 27-3-5 maksaa tonni? Kysyin omamyyjältä mutta ilmeisesti niin piäni kate että ei kehtaa antaa lukua ja apulannat on ens vuadelle jo ostettu mutta ihan mielenkiinnosta olisi kiva tiätää.
E-P:llä Hankkija tarjos tuota laatua verollisena hintaan 381 €/tn.
-
Johtuikohan tuo apulantojen hinnannousu siitä, että rosvolaiva hipihiljaa antaa ilmaiseksi korvaavia lannoitteita paakkuuntuneiden ja liisteröityneiden ostajille. Kevään kylvöillä on ollut kuulemma ongelmia tiettyjen lajien juoksevuudessa. Tuli vaan yhden kollegan kanssa puheeksi, kun ihmettelin omien säkkien isoa paakkuuntuneisuuden määrää. En tosin itse hokannut edes vaatia mitään korvausta, kun luulin, että oma moka varastoinnissa, mutta ei ehkä sittenkään. Pari korvauksen saanutta tiedän, mutta onko muilla asiasta havaintoa.
-
Facen puolella tuli eteen huhu että vuodenvaihteen tienoilla lannoitteiden hinnat laskevat... ???
-
Facen puolella tuli eteen huhu että vuodenvaihteen tienoilla lannoitteiden hinnat laskevat... ???
Senkös takia yaralla on nyt joku kampanja meneilläään, saa suursäkkiveitsen, kun tilaa lannoitteet lokakuun 17. Päivään mennessä .
-
Facen puolella tuli eteen huhu että vuodenvaihteen tienoilla lannoitteiden hinnat laskevat... ???
Saman huhun varmaan näin. No mitä tekee yara, jos hinnat laskevat? Saman kuin viimeksi eli lupaavat ensivuoden lannoitteista alennuksen. Näin yara myy molemmille vuosille edelleen lannoitteet. Kotitehtäväksi tulee laskea, että voittiko viljelijä... 8)
-
Atrialta tuli eilen viesti, että lantojen hinnat nousevat. Käskivät tilata kiireen vilkkaan a-kaupasta.
-
Äkkiä kun ostaa,saa vanhaan hintaan. Sitten halpenee ;D
-
voi harmi ku ei meikää tavoita. mut uotettava hintahalpuutusta..
-
Atrialta tuli eilen viesti, että lantojen hinnat nousevat. Käskivät tilata kiireen vilkkaan a-kaupasta.
Tulee tavallisesti nämä viestit,mutta eilen ei tullut.
-
En kyllä mihinkään suuriin alennuksiin usko ja johan ne hinnat heinäkuuhun verraten on noussut. Ja tosiaan korotus viesti tuli, joten aika outo olisi pudottaa heti perään.
-
Yara-uskovaiset täällä pulisee. Kun Belorin ja Cemagron lannoitteet on noin 10 % halvempia, ja niillä kasvaa yhtä hyvin kuin yaralaisella, eikä lannoitteiden teknisessä laadussakaan ole huomautettavaa, niin en näe mitään järjellisiä perusteita käyttää Yaran lannoitteita. Kyllä mulla on parempaakin käyttöä niille säästyneille rahoille, kuin haudata niitä multaan.
-
Yrjöltä tuli tänään tekstaria että hinnat nousee ens viikolla 2%.
-
Näillä viljan hinnoilla viherlannoituskin alkaa jo kannattaa. Yara oikeasti pelkää luomubuumia, 20 % peltoalasta, samalla 20% markkinoista häviää noin vain.
-SS-
-
Yara-uskovaiset täällä pulisee. Kun Belorin ja Cemagron lannoitteet on noin 10 % halvempia, ja niillä kasvaa yhtä hyvin kuin yaralaisella, eikä lannoitteiden teknisessä laadussakaan ole huomautettavaa, niin en näe mitään järjellisiä perusteita käyttää Yaran lannoitteita. Kyllä mulla on parempaakin käyttöä niille säästyneille rahoille, kuin haudata niitä multaan.
Nii'in, 30ton. Erä oli 100€ halvempi belorilla kuin yaralla.
Cemagro oli vielä muutamankympin halvempi mutta siitä ei ole kokemuksia niin en ottanu.
Yaralla mennään ensi vuosi.
Belorilta vois ottaa keväällä vähän lisätyppeä jos siltä näyttää.
-
Näillä viljan hinnoilla viherlannoituskin alkaa jo kannattaa. Yara oikeasti pelkää luomubuumia, 20 % peltoalasta, samalla 20% markkinoista häviää noin vain.
-SS-
Suomen pellot on hyttysenpaska Itämeressä Yaralle,tämän takia täällä voi harrastaa rahastamista,ota tai jätä ihan sama.
-
Joko ootte tarjouksia kysellyt?
Tein soittokierroksen äsken, vielä en oo hintoja saanut.
-
Yara mainosti spostissa että hinnat tippuneet laadusta riippuen oliko 9-15 % viime kesän alotukseen nähden. Keskimäärin siis 12 % . Jää kuultavaksi,ei vielä ole kyselty.
-
Hankkija
Y10 365e/t
Y1 351e/t
Salttu 271e/t
Hinnat verolla.
-
Läntmannen verollinen hinta sisältää myös rahdin 8) kotiin tuotuna.
Ei taida olla kovaa kysyntää rosvolaivan tuotteille kun nuon tyrkyttävät, muuten aina itse jokaisesta ostosta tai myynnistä joutuu rahdit maksamaan.
Y3 399 e
Y4 405 e
Y5 410 e
Y25 388 e
-
Läntmannen verollinen hinta sisältää myös rahdin 8) kotiin tuotuna.
Ei taida olla kovaa kysyntää rosvolaivan tuotteille kun nuon tyrkyttävät, muuten aina itse jokaisesta ostosta tai myynnistä joutuu rahdit maksamaan.
Y3 399 e
Y4 405 e
Y5 410 e
Y25 388 e
Niin muuten nytkin, se on varmaa
-
Hankkija.
Y10 370e/t
Y5 392e/t
Axan 258e/t
-
Läntmannen ja Hankkijan tarjoukset kuin samasta sapluunasta. Molemmat toki kalliimpia kuin teidän ilmoittamat. Mutta nekin ilmoitettuna rahteineen, tosin kummallakaan se ei ollut ilmainen :( Otin sitten Läntmannilta, kuten yleensä kaikki muutkin. Hankkijalla kysyttiin nimikin ennen tarjouksen tekoa ja tyrkytettiin maksuaikaa ;D
-
Lantmannen, Hankkija ja Berner hinnat 2€ sisällä alvittomana per tonni.. Yara Y2 tuotteena
Hinnat siis 290-292..
-
mutta hauska kun kaupoilla nyt kiire saaha tavara liikkeelle.. miäkin saanu jo kolme tyrkytysviestiä joita ei yleensä tule ennenkuin hinta nousee reilusti..
-
mutta hauska kun kaupoilla nyt kiire saaha tavara liikkeelle.. miäkin saanu jo kolme tyrkytysviestiä joita ei yleensä tule ennenkuin hinta nousee reilusti..
Kaupathan ei tiedä koska ensimmäisen kuun kiintiö on myyty täyteen. Tai siis koska täyttyy. Jokunen vuosi sitten pyysin tarjouksia iltapäivällä neljän aikaan, seuraavana aamupäivänä soittelin, niin homma oli "sorry" katsellaan eri hinnastosta kuin edellispäivänä. Silloin oli vielä Yrma ja sen myyjä sanoi seisovansa eilisten sanojensa takana. Agrimarket ja K nostivat, joten ostin kerran Yrmastakin :)
-
mutta hauska kun kaupoilla nyt kiire saaha tavara liikkeelle.. miäkin saanu jo kolme tyrkytysviestiä joita ei yleensä tule ennenkuin hinta nousee reilusti..
toisaalta ymmärtää sen, että lannoitteita tehdään vain myyty määrä, eikä tehdas tee varastoonsa, mutta, mutta, missä muussa tuotteessa myyjän kiire sanelee ostajan aikataulun? Eihän siihen mene kun kymmenen kuukautta, että tavaraa taas tarvitaan.
Toki on rauhallista olla, kun lannoitteet on jo varastossa. ;D
-
Hinnat verollisia ja sis rahti. Hankkijalta
Y3 390€
Y5 410€
Salttu 290€
Huomenna tulee jo kuorma, perjantaina tilasin.
Cemagrolta saatan ottaa vielä rekallisen oman maun mukaan tehtyä seosta, mut katotaan nyt.
-
Tilasin lannoitteet heti kun hinnat aukesi. Ja meni pari viikkoa niin ne tuli jo pihaan. Nyt vaan odotellaan hinnan nousua ja lasketaan kuinka paljon säästi kun tilasi heti :)
-
Lantamannenilta tuli tekstari että Yaran lannoitteet nousee 2.9.2020 5 euroa/tn.
-
nousookohan ne fertin lantoin hinnat? ite oon nuita käyttänny jo muutaman vuoten.
-
Lantamanneni ilmoitteli että tänään saa vielä apulantaa vanhalla hinnalla. Liekkö tekemisen puute vai eikö vain raha liiku.
-
ja mikä mahtais olla se " vanha hinta" ? ei hirmusti kauppa käy firmoilla tänä päivänä..
-
Lantamanneni ilmoitteli että tänään saa vielä apulantaa vanhalla hinnalla. Liekkö tekemisen puute vai eikö vain raha liiku.
Lantamies ilmoitteli tänään suurinpiirtein kukonlaulunaikaan Mepu-esittelystä,jotka on olleet tänään. Ne on tukieurot kilahtaneet tilille,niin ei kohta herätyskelloa tarvitse.
-
Uusi lannoitekausi alkoi hinnoittelultaan varsin korkealta tasolta:
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1460084
Itseltäni vei ainakin halut kysellä edes tarjousta, kun puitavan sadon arvostakaan ei vielä pysty päätellä tarkasti oikein mitään.
-
Kovasti on kauppiaat lähestyneet spostilla ja houkutelleet kaupoille. Jotenkin vastahakoosta...
-
Tarjous kyselyjä laittelin tänään.
Varoittelivat etukäteen että 100e/t viime vuotta kalliimpaa.
-
Tarjous kyselyjä laittelin tänään.
Varoittelivat etukäteen että 100e/t viime vuotta kalliimpaa.
Omalla kohdallani tuollainen hintataso saa viimeistään nyt luomuun siirtymisen vakavaan harkintaan tai vähintään käytetyt lannoitemäärät/ha tulee putoamaan radikaalisti. Ei suuren sadonkaan tuottamisessa ole mitään järkeä, jos tuotantopanosten hintojen muodossa paljon ulosmitataan saatua hyötyä.
-
Tarjous kyselyjä laittelin tänään.
Varoittelivat etukäteen että 100e/t viime vuotta kalliimpaa.
Omalla kohdallani tuollainen hintataso saa viimeistään nyt luomuun siirtymisen vakavaan harkintaan tai vähintään käytetyt lannoitemäärät/ha tulee putoamaan radikaalisti. Ei suuren sadonkaan tuottamisessa ole mitään järkeä, jos tuotantopanosten hintojen muodossa paljon ulosmitataan saatua hyötyä.
Ja löpön hintakin taivaissa
-
Ostin vuosi sitten kahden vuoden perusannoksen ja niillä pitäisi periaatteessa pärjätä. Syysvilja-alasta riippuu, paljonko pitää täydentää typpipuolta. Oikein kun syksy menee putkeen, ei tarvitse ostaa mitään. Täytyy toivoa, että vuoden päästä huippusuhdanne on ohi. Kuivurin tankki tuli otettua täyteen viime syksynä. Jos kelit jatkuu tällaisena, niin pitäisi varmaan riittää ja saa lykätä ostot ensi vuoteen. Silti harmittaa hinnannousut.
-
Aion käyttää ensi vuoden lannoitteisiin suunnilleen saman rahasumman kuin käytin tämän vuoden lannoitteisiin, tingin myös fosforin ja kalin määristä lannoitteissa, jotta typpimääristä ei tarvitsisi kovin paljoa tinkiä.
Ja todennäköisesti kaupat tulee tehtyä muun kuin Yaran apupaskoista.
-
Syysviljoilla raelannoituksella pintaan ei kuivina keväinä saane samaa tehokkuuta kuin esimerkiksi kevätviljoille sijoittamalla. Ehkäpä lehtiruiskutuksilla saisi paremman tehokkuuden ? Vehnävaltioissa syysviljan kevätlannoitukset tehdään yhä enenevässä määrin ruiskulla, ei rakeella.
-SS-
-
Miten vehnälle annetaan 200kg typpeä ruiskulla?
-
Miten vehnälle annetaan 200kg typpeä ruiskulla?
No jos typen hinta kohoaa tätä tahtia, 200 kg:n typpiannoksen (onko nitraattidirektiivi kumottu ?) vaste ei riittäne tuomaan lannoitusrahoja takaisin. Siksipä juuri mietin, noin 80 kg:n kasvukauden aikaisen annoksen antamista nesteenä, ja se voisi mennä ruiskulla vielä. 20 kg N kerrallaan. Kasvinsuojeluruiskutuksiin mukaan 10 kgN . Lannoitesuuttimilla saataneen vältettyä lehtivioituksia.
Lehtilannoitustypellä saadaan kuivanakin vuotena houkuteltua kasvi sadonmuodostusvaiheessa luulemaan ravinteiden riittävän. Sateisena vuotena voi olla riskinä raelannoitteen valumat. muualle kuin kasvien juurille. Tietyistä syistä oli meillä eräänä vuotena kevätkylvöinen vehnäkoeala, jossa annettiin koko lannoiteannos kylvömuokkauksen alle, verrattuna sijoituslannoitukseen. Ero oli keltaisuudessa massiivinen.
Tänä vuonna ohralle tuli epähuomiossa ajettua muutama kierros lohkon ympäri lannoitepuoli irrotettuna, kiertokokeen jälkeen. Ajoin pintalevittimellä parikymmentä kiloa typpeä enemmän, silti väriero on melkoinen:
(http://www.viistonninen.com/muut/2021/Muut/Sijoitus.vs.pinta.jpg)
Kuva: Feedway ohra, 7.6.2021. Sateista huolimatta pintalannoituksen hukka on merkittävä
(https://www.farmit.net/sites/default/files/news_body_image/Typpiliuos%20tuotto.JPG)
Kuva: 150 N typpitason tuotto eri nestelannoitusyhdistelmillä. Kevätvehnä.
-SS-
-
Pintalevityksen ongelma on saatavuus kasville. Kuivassa kelissä liukeneminen ja kulkeutuminen juurivyöhykkeeseen on heikkoa, liika sade taas vie ravinteet ties minne. Lannoitesuuttimillakin taitaa olla vähän samaa ongelmaa, lannoitetaan maan pintakerrosta, ei kasvia. Olisi kiinnostava tietää, minkämoisella kalustolla nestelannoituskokeen lannoitukset oli toteutettu.
Noin yleisellä tasolla tässä on kyse siitä, että typen hinnan nousulta ei pääse pakoon, mutta typen hyötysuhdetta tehostamalla voidaan silti tehdä tulosta. Toisaalta voidaan myös hallita riskiä turhista kuluista siinä tapauksessa, että kasvukausi jostain syystä meneekin ns. ketuiksi.
-
Koskaan ei ole mulla ollut maisema - tai niittypeltoja, mutta ensi vuodeksi voisi kokeilla muutamalla lohkolla sellaista, lannoitteiden hinta siihen kannustaa, samoin riistapelton voisi jollekkin lohkolle laittaa. Nyt lannoitteet tosi kalliita ja viljan hinnat kehnoja, huono yhdistelmä.
-
Koskaan ei ole mulla ollut maisema - tai niittypeltoja, mutta ensi vuodeksi voisi kokeilla muutamalla lohkolla sellaista, lannoitteiden hinta siihen kannustaa, samoin riistapelton voisi jollekkin lohkolle laittaa. Nyt lannoitteet tosi kalliita ja viljan hinnat kehnoja, huono yhdistelmä.
Maisemapeltojen kannattavuudessa olennainen osa on tehdä oma siementuotanto. Auringonkukka ja ruiskaunokki, joukkoon kevätrypsiä/persianapilaa ja rehuvirnaa. Valmiit maisemaseokset maksavat 50-70 €/ 10 kg, ja se 10 kg kyllä menee hehtaarille, jos meinaa saada peittävän kukkakasvuston. Ruiskaunokin siementä meinaan kerätä tuosta ongelmapellosta, syysvehnästä. Auringonkukan siemen on melko yksinkertaista kerätä , suurimmat siemenlatvat kokonaisina kuivumaan, kuivana siemenet lähtevät nuijimalla. Rotat ja hiiret tunkevat auringonkukkavarastoon, joten suojattava.
-SS-
-
Yara Y10 519e/t alv 24
Salttu 396e/t alv 24
Ei s##tana!!
Ja muka on vielä paineita nostaa hintoja!!!
-
Yara Y10 519e/t alv 24
Salttu 396e/t alv 24
Ei s##tana!!
Ja muka on vielä paineita nostaa hintoja!!!
Nuohan oli halvat hinnat ja eivät kait sentäs sisältäneet rahtia (25e /tn). Kyllä myyjätkin pyörittelivät päätään , että voiko hinta nousta jo ens viikolla ? Ja "lähtöporras" oli ylempänä kuin viimeisen hinnaston hinta. Eli eilen hinnat nousi ei laskeneet. No tilattu on :o
Kuulemma tulee varmaan nyt "pikana" :)
-
Koskaan ei ole mulla ollut maisema - tai niittypeltoja, mutta ensi vuodeksi voisi kokeilla muutamalla lohkolla sellaista, lannoitteiden hinta siihen kannustaa, samoin riistapelton voisi jollekkin lohkolle laittaa. Nyt lannoitteet tosi kalliita ja viljan hinnat kehnoja, huono yhdistelmä.
Maisemapeltojen kannattavuudessa olennainen osa on tehdä oma siementuotanto. Auringonkukka ja ruiskaunokki, joukkoon kevätrypsiä/persianapilaa ja rehuvirnaa. Valmiit maisemaseokset maksavat 50-70 €/ 10 kg, ja se 10 kg kyllä menee hehtaarille, jos meinaa saada peittävän kukkakasvuston. Ruiskaunokin siementä meinaan kerätä tuosta ongelmapellosta, syysvehnästä. Auringonkukan siemen on melko yksinkertaista kerätä , suurimmat siemenlatvat kokonaisina kuivumaan, kuivana siemenet lähtevät nuijimalla. Rotat ja hiiret tunkevat auringonkukkavarastoon, joten suojattava.
-SS-
Hömppäheinien siemenet ja ha-kustannus kylvölle on yllättävän iso, se hillitsee perustamista. Itse laittaisin ihan perus LHP-nurmi ratkaisuja. 20% puna-apilaa ja 80% timoteitä. Sitten pitää mieluiten 3 vuotta. Sitten tuotto kohtuullinen ja pelto vielä siinä kunnossa, ettei tarkastuksia tarvitse surra.
-
Yara Y10 519e/t alv 24
Salttu 396e/t alv 24
Ei s##tana!!
Ja muka on vielä paineita nostaa hintoja!!!
Viime vuonna
Y6=329e/tn alv 0%.
Y5=316e/tn alv 0%.
Y10=299e/tn alv 0%.
Axan=208e/tn alv 0%.
Näihin avauksiin vielä se koko kauden mittainen, jatkuva pieni nousu, niin 30-50e/tn vielä lisää. Alkaa olla vuoden vaihteen jälkeen apulanta kohtuullisen tyyristä. Vaihtoehtoja ei silti ole, jos on tarvetta, niin maanantaina tilaus sisään. Ei varmaan kannata kauheasti ylimääräistä hamstrata tällä hintatasolla vaikka takeita pitkäaikaiselle korkeasuhdanteelle ei olekkaan :)
-
No tilattu on :o
Kuulemma tulee varmaan nyt "pikana" :)
Oikea ratkaisu. Jos tarvetta on, niin asiat ei mene odottelemisella kuin kalliimmaksi.
-
Berner ja Witraktor lähettäneet tarjousta,Hankkija ja Lantmannen antaa alkuviikosta hintoja.
Taitaa olla tarkan pelin aikoja nyt.Ehkä luomuilu lisääntyä noilla hinnoilla.
-
Yara Y10 519e/t alv 24
Salttu 396e/t alv 24
Ei s##tana!!
Ja muka on vielä paineita nostaa hintoja!!!
Viime vuonna
Y6=329e/tn alv 0%.
Y5=316e/tn alv 0%.
Y10=299e/tn alv 0%.
Axan=208e/tn alv 0%.
Näihin avauksiin vielä se koko kauden mittainen, jatkuva pieni nousu, niin 30-50e/tn vielä lisää. Alkaa olla vuoden vaihteen jälkeen apulanta kohtuullisen tyyristä. Vaihtoehtoja ei silti ole, jos on tarvetta, niin maanantaina tilaus sisään. Ei varmaan kannata kauheasti ylimääräistä hamstrata tällä hintatasolla vaikka takeita pitkäaikaiselle korkeasuhdanteelle ei olekkaan :)
Muistaakos vanhemmat kolleegat onko apulannat koskaan maksaneet näin paljon? Tai siis kauden lopussa varmaan hinta ollut joskus tuo, mut että avaus?
-
Onko tämä ny seurausta talouden rajusta elvytyksestä? Tuntuu että monella alalla ylikuumenisen merkkejä. Paitsi viljan hinnassa. Tämä on nyt vaikeeta, mitä tekisi, jos hinnat kuitenkin jostain ihmesyystä tulee alas, onkohan niin käyny joskus?
-
Onko tämä ny seurausta talouden rajusta elvytyksestä? Tuntuu että monella alalla ylikuumenisen merkkejä. Paitsi viljan hinnassa. Tämä on nyt vaikeeta, mitä tekisi, jos hinnat kuitenkin jostain ihmesyystä tulee alas, onkohan niin käyny joskus?
Näillä apulannan hinnoilla pitäisi rehuviljoistakin saada reippaasti yli 200€ tonnihintoja.
Suomeen tulee nyt oletettavasti heikko viljavuosi, nähdäänkö ensi syksynä näitä yli 200€:n hintoja, vai vaikuttaako muun maailman viljasato kuinka paljon meidän hintoihin?
-
No tilattu on :o
Kuulemma tulee varmaan nyt "pikana" :)
Oikea ratkaisu. Jos tarvetta on, niin asiat ei mene odottelemisella kuin kalliimmaksi.
Yaran ohjailu on onnistunut, kun Yara-uskovaiset on saatu toimimaan firman haluamalla tavalla.
-
Kysyin belorin ja cemaron hintoja myös, 60t tilauksessa 300e hinta ero noilla.
Ja 800e sisään Yaran kanssa.
-
Onko tämä ny seurausta talouden rajusta elvytyksestä? Tuntuu että monella alalla ylikuumenisen merkkejä. Paitsi viljan hinnassa. Tämä on nyt vaikeeta, mitä tekisi, jos hinnat kuitenkin jostain ihmesyystä tulee alas, onkohan niin käyny joskus?
Näillä apulannan hinnoilla pitäisi rehuviljoistakin saada reippaasti yli 200€ tonnihintoja.
Suomeen tulee nyt oletettavasti heikko viljavuosi, nähdäänkö ensi syksynä näitä yli 200€:n hintoja, vai vaikuttaako muun maailman viljasato kuinka paljon meidän hintoihin?
Mitä viljanhintoihin tulee niin eiväthän ne nytkään ihan alamaissa ole. Toki ei varmaan riittävällä tasolla jos vertaa lannoitehintoihin. Mielestäni suomen hintataso elää hieman omaa elämäänsä ja vaikutusta on silloin jos maailmalta ei saada järkevään hintaan tavaraa paikkaamaan vajetta..
Tämä vuosi näyttää ainakin paikallisesti huonolta. Kevään märkyys yhdistettynä tähän jatkuvaan kuumuuteen näyttää olevan myrkkyä viljoille. Tilanne on huonompi kuin 2018 ainakin tällä seudulla..
Kyllä ainakin kerran on käynyt niin, et kalliilla myytiin avauksessa ja sit kevättalvella sai halvemmalla. Tai ei silloinkaan yara ensimmäisenä ollut hintoja tiputtamassa mut kilpailijat loi paineen et oli pakko reagoida. Poruhan siitä nousi niin avauksessa ostaneille luvattiin sitten seuraavan kauden lannoista jotain alennusta ja näin taas saatii kauppa syntymään. Mut siis juu on se mahdollista jos maailmantalous sakkaa ennen ensi kevättä niin hinnat tippuu...
-
Suahan niistä apupaskoista enemmän verovähennystä mitä kalliimpoo🤪 Jätinpä toisen levityksen varatut lannat säkkeihin koska jumalaton eka rehusato plus ylivuotista jäljellä paljon🤪
-
Suahan niistä apupaskoista enemmän verovähennystä mitä kalliimpoo🤪 Jätinpä toisen levityksen varatut lannat säkkeihin koska jumalaton eka rehusato plus ylivuotista jäljellä paljon🤪
Vielä en ole toista levitystä tehnyt, mutta eipä ole vettäkään tullut. Korkeintaan neljännes varatusta määrästä levitetään, loput ensi vuoteen. Yaran täytyy nostaa hintoja lisää, kun kauppa tyssää.
-
ite myös jätän toisen levityksen väliin, kun on hyästi tullu ekaa satoa ja sain just tuossa muutaman hehtaarin lhp nurmea jossa kivasti apilaa.. ja hitosti metän reunassa kasvannu pellon puolella pajua ja raitaa ja leppää.. vaikka niitin tuon lohkon 10 kuukautta sitten. 5-60 senttistä tainta
mutta on nuo jaran hinnat kyllä aika suolasia. melkein kuin 98 pensa! mutta mitä se meinaa sit kun opec saabi jonkinlaisen sovun aikaseks ja alkaa taas ööliä tunkemaan markkinoille..
-
Koskaan ei ole mulla ollut maisema - tai niittypeltoja, mutta ensi vuodeksi voisi kokeilla muutamalla lohkolla sellaista, lannoitteiden hinta siihen kannustaa, samoin riistapelton voisi jollekkin lohkolle laittaa. Nyt lannoitteet tosi kalliita ja viljan hinnat kehnoja, huono yhdistelmä.
Maisemapeltojen kannattavuudessa olennainen osa on tehdä oma siementuotanto. Auringonkukka ja ruiskaunokki, joukkoon kevätrypsiä/persianapilaa ja rehuvirnaa. Valmiit maisemaseokset maksavat 50-70 €/ 10 kg, ja se 10 kg kyllä menee hehtaarille, jos meinaa saada peittävän kukkakasvuston. Ruiskaunokin siementä meinaan kerätä tuosta ongelmapellosta, syysvehnästä. Auringonkukan siemen on melko yksinkertaista kerätä , suurimmat siemenlatvat kokonaisina kuivumaan, kuivana siemenet lähtevät nuijimalla. Rotat ja hiiret tunkevat auringonkukkavarastoon, joten suojattava.
-SS-
Hömppäheinien siemenet ja ha-kustannus kylvölle on yllättävän iso, se hillitsee perustamista. Itse laittaisin ihan perus LHP-nurmi ratkaisuja. 20% puna-apilaa ja 80% timoteitä. Sitten pitää mieluiten 3 vuotta. Sitten tuotto kohtuullinen ja pelto vielä siinä kunnossa, ettei tarkastuksia tarvitse surra.
LHP:een ja MM-pellon tukiero on 200€. MM-pellon hyväksi.
Meinaatteko että tuo 200€ ei riitä perustamiskustannuksiin esim. riistalla, mihin laitetaan esim. ylijäämä viljatossit ja 3-4kg italianraiheinää?
-
LHP:een ja MM-pellon tukiero on 200€. MM-pellon hyväksi.
Meinaatteko että tuo 200€ ei riitä perustamiskustannuksiin esim. riistalla, mihin laitetaan esim. ylijäämä viljatossit ja 3-4kg italianraiheinää?
Ero on 180e.
MM on perustettava joka vuosi uudelleen.
Joissakin tapauksissa saa päättää vasta kylvöä seuraavana keväänä ym.
Tukiohjeet näiden osalta luettava tarkasti, toistan tarkasti.
LHP hinta-laatusuhteeltaan mielestäni parempi. Pystyy myös hyväksikäyttämään syysviljoille ja voi lopettaa glyfosaatilla. Hyviä juttuja, kun otetaan uudelleen viljelyyn.
-
Laitoin viime kesänä glyfosaattipuhdistuksen jälkeen riistalohkolle ruista, puna-apilaa ja italian raiheinää. Ruis hävisi talvella, mutta nyt pellossa on metrin korkea pehko tähkivää italian raiheinää ja puna-apilaa. Pystyisikö kyseisen kasvuston syksymmällä puimaan siemeneksi, koska nyt ala on merkitty viherkesanto/riistaksi.
Tässä kun kuun vaihteessa korjattiin riistapellon reunaa ja laitettiin peuraseosta, niin harmiteltiin, että pitäisi korjata paaliin tuo nurmi, että saisivat riistaruokintapaikoille jänisheiniä. Ehdotin, että seivästetään ja jätetään seipäät sinne talveksi. Muita heinäkoneita kuin niittokone kun ei meillä enää ole, eikä ollut seurallakaan. Hankoja ja haravia on.
-SS-
-
LHP:een ja MM-pellon tukiero on 200€. MM-pellon hyväksi.
Meinaatteko että tuo 200€ ei riitä perustamiskustannuksiin esim. riistalla, mihin laitetaan esim. ylijäämä viljatossit ja 3-4kg italianraiheinää?
Ero on 180e.
MM on perustettava joka vuosi uudelleen.
Joissakin tapauksissa saa päättää vasta kylvöä seuraavana keväänä ym.
Tukiohjeet näiden osalta luettava tarkasti, toistan tarkasti.
LHP hinta-laatusuhteeltaan mielestäni parempi. Pystyy myös hyväksikäyttämään syysviljoille ja voi lopettaa glyfosaatilla. Hyviä juttuja, kun otetaan uudelleen viljelyyn.
Jos nyt ei puhuttaisi puuta heinää vaan ihan faktaa.
Miten saat eroksi 180€? Molemmilla on perus, viheryttämis, luonnonhaittakorvaus tasot samat. Lhp:lle maksetaan 100e ymppiä ja riistalle 300€. 300-100 =200€ vai eikö?
Joka vuosi todellakin pitää perustaa (pl. Niitty) ja jokaisessa tapauksessa päättää vasta seuraavana keväänä (pl. Jälleen niitty) mutta juuri tuota kysyinkin, että eikö 200e tukieron jälkeen vielä jää enemmän käteen Mm-pellosta?
Lhp-nurmet voi vasta 2. Vuoden syksyllä vasta päättää glyfosaatilla, mm-pellot saa ruiskuttaa jo seuraavana keväänä (pl. Niitty) , mikäli tarvetta edes on. Kasvivalinnoilla ja kylvö/hoitotoimenpiteillä voi vaikuttaa huomattavasti asiaan.
Suosittelen noudattamaan omia ohjeitasi ja lukemaan ne tukiehdot tarkasti, ennenkä seuraavan kerran alat vänkyröimään
-
Laitoin viime kesänä glyfosaattipuhdistuksen jälkeen riistalohkolle ruista, puna-apilaa ja italian raiheinää. Ruis hävisi talvella, mutta nyt pellossa on metrin korkea pehko tähkivää italian raiheinää ja puna-apilaa. Pystyisikö kyseisen kasvuston syksymmällä puimaan siemeneksi, koska nyt ala on merkitty viherkesanto/riistaksi.
Tässä kun kuun vaihteessa korjattiin riistapellon reunaa ja laitettiin peuraseosta, niin harmiteltiin, että pitäisi korjata paaliin tuo nurmi, että saisivat riistaruokintapaikoille jänisheiniä. Ehdotin, että seivästetään ja jätetään seipäät sinne talveksi. Muita heinäkoneita kuin niittokone kun ei meillä enää ole, eikä ollut seurallakaan. Hankoja ja haravia on.
-SS-
Pui pois vain, kyllä kesannon sadon saa hyödyntää mutta mieti tarkkaan miten siemeniä kirjaat käytetyn. Tossi heinänsiemen on lainsuojaton
-
Monimuotoisuuspelto niittykasveilla on helpompi, saa olla yhtä perää 2 vuotta ja silti sama tuki kuin maisemapellolla, jonka siemenkustannuskin kalliimpi.
Mutta joutuuko sit helpommin tarkastukseen, jos on näitä arvokkaita tukimuotoja, sitä en osaa sanoa.
-
Monimuotoisuuspelto niittykasveilla on helpompi, saa olla yhtä perää 2 vuotta ja silti sama tuki kuin maisemapellolla, jonka siemenkustannuskin kalliimpi.
Niitty on kustannustehokkain mutta riskiä meinaa olla. Talvehtiminen meinaa olla ongelma ja se on ainoastaan viljelijän syy kun valvonta osuu
-
Onko tämä ny seurausta talouden rajusta elvytyksestä? Tuntuu että monella alalla ylikuumenisen merkkejä. Paitsi viljan hinnassa. Tämä on nyt vaikeeta, mitä tekisi, jos hinnat kuitenkin jostain ihmesyystä tulee alas, onkohan niin käyny joskus?
On käynyt,mutta tuskin nyt käy niin,polttoaineveron+raakaöljynhinnannousu=kotonalasku on jonkun maksettava. Toisekseen viljanhinnassa on ollut positiivista hintavirettä pitkin kevättä eikai Yara halua jäädä näistä rahoista ilman.
-
LHP:een ja MM-pellon tukiero on 200€. MM-pellon hyväksi.
Meinaatteko että tuo 200€ ei riitä perustamiskustannuksiin esim. riistalla, mihin laitetaan esim. ylijäämä viljatossit ja 3-4kg italianraiheinää?
Ero on 180e.
MM on perustettava joka vuosi uudelleen.
Joissakin tapauksissa saa päättää vasta kylvöä seuraavana keväänä ym.
Tukiohjeet näiden osalta luettava tarkasti, toistan tarkasti.
LHP hinta-laatusuhteeltaan mielestäni parempi. Pystyy myös hyväksikäyttämään syysviljoille ja voi lopettaa glyfosaatilla. Hyviä juttuja, kun otetaan uudelleen viljelyyn.
Jos nyt ei puhuttaisi puuta heinää vaan ihan faktaa.
Miten saat eroksi 180€? Molemmilla on perus, viheryttämis, luonnonhaittakorvaus tasot samat. Lhp:lle maksetaan 100e ymppiä ja riistalle 300€. 300-100 =200€ vai eikö?
Joka vuosi todellakin pitää perustaa (pl. Niitty) ja jokaisessa tapauksessa päättää vasta seuraavana keväänä (pl. Jälleen niitty) mutta juuri tuota kysyinkin, että eikö 200e tukieron jälkeen vielä jää enemmän käteen Mm-pellosta?
Lhp-nurmet voi vasta 2. Vuoden syksyllä vasta päättää glyfosaatilla, mm-pellot saa ruiskuttaa jo seuraavana keväänä (pl. Niitty) , mikäli tarvetta edes on. Kasvivalinnoilla ja kylvö/hoitotoimenpiteillä voi vaikuttaa huomattavasti asiaan.
Suosittelen noudattamaan omia ohjeitasi ja lukemaan ne tukiehdot tarkasti, ennenkä seuraavan kerran alat vänkyröimään
Tässä minun Pirkanmaalla jaetussa tukikoulutusmateriaalissani sanotaan, että ympäristökorvauksen tukitasot 2021
LHP 120e/ha
Monimuotoisuuspellot 300e/ha
=180e/ha
Muuten tätä keskustelua onkin näämmä turha jatkaa.
-
LHP:een ja MM-pellon tukiero on 200€. MM-pellon hyväksi.
Meinaatteko että tuo 200€ ei riitä perustamiskustannuksiin esim. riistalla, mihin laitetaan esim. ylijäämä viljatossit ja 3-4kg italianraiheinää?
Ero on 180e.
MM on perustettava joka vuosi uudelleen.
Joissakin tapauksissa saa päättää vasta kylvöä seuraavana keväänä ym.
Tukiohjeet näiden osalta luettava tarkasti, toistan tarkasti.
LHP hinta-laatusuhteeltaan mielestäni parempi. Pystyy myös hyväksikäyttämään syysviljoille ja voi lopettaa glyfosaatilla. Hyviä juttuja, kun otetaan uudelleen viljelyyn.
Jos nyt ei puhuttaisi puuta heinää vaan ihan faktaa.
Miten saat eroksi 180€? Molemmilla on perus, viheryttämis, luonnonhaittakorvaus tasot samat. Lhp:lle maksetaan 100e ymppiä ja riistalle 300€. 300-100 =200€ vai eikö?
Joka vuosi todellakin pitää perustaa (pl. Niitty) ja jokaisessa tapauksessa päättää vasta seuraavana keväänä (pl. Jälleen niitty) mutta juuri tuota kysyinkin, että eikö 200e tukieron jälkeen vielä jää enemmän käteen Mm-pellosta?
Lhp-nurmet voi vasta 2. Vuoden syksyllä vasta päättää glyfosaatilla, mm-pellot saa ruiskuttaa jo seuraavana keväänä (pl. Niitty) , mikäli tarvetta edes on. Kasvivalinnoilla ja kylvö/hoitotoimenpiteillä voi vaikuttaa huomattavasti asiaan.
Suosittelen noudattamaan omia ohjeitasi ja lukemaan ne tukiehdot tarkasti, ennenkä seuraavan kerran alat vänkyröimään
Tässä minun Pirkanmaalla jaetussa tukikoulutusmateriaalissani sanotaan, että ympäristökorvauksen tukitasot 2021
LHP 120e/ha
Monimuotoisuuspellot 300e/ha
=180e/ha
Muuten tätä keskustelua onkin näämmä turha jatkaa.
Oltiin molemmat oikeassa korvaustasosta. Riippuu kohdentamisalueesta onko 100€ vai 120€ lhp.
Harmi että et keskustelua jatka, olisin mieluusti kuullut perustelut miksi lhp on hinta-laatusuhteltaan parempi
-
LHP:een ja MM-pellon tukiero on 200€. MM-pellon hyväksi.
Meinaatteko että tuo 200€ ei riitä perustamiskustannuksiin esim. riistalla, mihin laitetaan esim. ylijäämä viljatossit ja 3-4kg italianraiheinää?
Ero on 180e.
MM on perustettava joka vuosi uudelleen.
Joissakin tapauksissa saa päättää vasta kylvöä seuraavana keväänä ym.
Tukiohjeet näiden osalta luettava tarkasti, toistan tarkasti.
LHP hinta-laatusuhteeltaan mielestäni parempi. Pystyy myös hyväksikäyttämään syysviljoille ja voi lopettaa glyfosaatilla. Hyviä juttuja, kun otetaan uudelleen viljelyyn.
Jos nyt ei puhuttaisi puuta heinää vaan ihan faktaa.
Miten saat eroksi 180€? Molemmilla on perus, viheryttämis, luonnonhaittakorvaus tasot samat. Lhp:lle maksetaan 100e ymppiä ja riistalle 300€. 300-100 =200€ vai eikö?
Joka vuosi todellakin pitää perustaa (pl. Niitty) ja jokaisessa tapauksessa päättää vasta seuraavana keväänä (pl. Jälleen niitty) mutta juuri tuota kysyinkin, että eikö 200e tukieron jälkeen vielä jää enemmän käteen Mm-pellosta?
Lhp-nurmet voi vasta 2. Vuoden syksyllä vasta päättää glyfosaatilla, mm-pellot saa ruiskuttaa jo seuraavana keväänä (pl. Niitty) , mikäli tarvetta edes on. Kasvivalinnoilla ja kylvö/hoitotoimenpiteillä voi vaikuttaa huomattavasti asiaan.
Suosittelen noudattamaan omia ohjeitasi ja lukemaan ne tukiehdot tarkasti, ennenkä seuraavan kerran alat vänkyröimään
Tässä minun Pirkanmaalla jaetussa tukikoulutusmateriaalissani sanotaan, että ympäristökorvauksen tukitasot 2021
LHP 120e/ha
Monimuotoisuuspellot 300e/ha
=180e/ha
Muuten tätä keskustelua onkin näämmä turha jatkaa.
Oltiin molemmat oikeassa korvaustasosta. Riippuu kohdentamisalueesta onko 100€ vai 120€ lhp.
Harmi että et keskustelua jatka, olisin mieluusti kuullut perustelut miksi lhp on hinta-laatusuhteltaan parempi
Näin on, tarkistin itsekin asian.
Omat mieltymykset puoltaa sitä, että perustan kasvuston kertaalleen satokasvin kylvön yhteydessä ja seuraavat vuodet menee pelkällä niitolla versus, että muokkailisin ja kylvelisin joka vuosi uuden kasvuston.
-
Kyllä tuo yksivuotinen monimuotoisuuspelto on vaivalloinen, jos on muuta huomiota vaativaa, kuten rapsia siinä samalla. Tuossa kun tehtiin 1 ha:n pala maisemakasville, niin vahvan kasvuston murskaukseen meni tunti, edestakaiset matkat toinen tunti. Kyntöön yllättävän kuivassa sitkeässä nurmessa kului yllätttävän paljon polttoöljyä, kyntönopeus alle puolet syyssängen auruusta. Eli savua putken täydeltä parisen tuntia. Plus tunnin edestakainen reisu maantiellä. Muutamassa tunnissa viilut muuttuivat todella sitkeiksi, joten otettiin jyrsin, ja jyrsittiin noin 3 km/h x 2,5 m . Siinäkin meni jyrsiessä aikaa puolitoista tuntia. Ja ajoaika tunnin ja vartin (Ceissi on se hidas malli) . Sitten rullaamaan Tumella kylvöalalle, ja siellä vietin noin 45 minuuttia. Ja jälleen tunti meni siirtoaikaa.
Eli työaikaa meni 9,5 h, polttainetta vähintään 50 litraa. Saadakseni LHP alaan verrattuna 180 euroa lisää. Ja lisäksi siementäkin meni satasella. 10 kg Diana-maisemaa ja siemenen loputtua vähän kesken Lantmännenin 1 kg kukkaseos päälle. Eli eipä tuo monimuoto ole mikään autuaaksi tekevä. Viherkesanto-EFA on siksi ollut yhtä tuottoisa.
Tämä siis oli pelkästään PR-käynti, koska olen siinä aivan asuntoalueen pihapuskien vieressä muita peltoja ajamassa. Silloin kun laitoin 2018 hernettä, laitoin kyltin, että saa noukkia. Ja noukkipa siellä jotkut. Viime kesän isompi kukkapelto toisella palstalla oli aika heikko, ja juola valtasi sen, joten siitäkin tuli yleisöltä kysely, että meinaatko jotakin järkevää tänä vuonna. Nyt näyttäisi tulevan kohtuu hyvä kukinta rypsistä, että siinä suhteessa eivät voine luonnehtia tukihömpäksi.
-SS-
-
Kyllä tuo yksivuotinen monimuotoisuuspelto on vaivalloinen, jos on muuta huomiota vaativaa, kuten rapsia siinä samalla. Tuossa kun tehtiin 1 ha:n pala maisemakasville, niin vahvan kasvuston murskaukseen meni tunti, edestakaiset matkat toinen tunti. Kyntöön yllättävän kuivassa sitkeässä nurmessa kului yllätttävän paljon polttoöljyä, kyntönopeus alle puolet syyssängen auruusta. Eli savua putken täydeltä parisen tuntia. Plus tunnin edestakainen reisu maantiellä. Muutamassa tunnissa viilut muuttuivat todella sitkeiksi, joten otettiin jyrsin, ja jyrsittiin noin 3 km/h x 2,5 m . Siinäkin meni jyrsiessä aikaa puolitoista tuntia. Ja ajoaika tunnin ja vartin (Ceissi on se hidas malli) . Sitten rullaamaan Tumella kylvöalalle, ja siellä vietin noin 45 minuuttia. Ja jälleen tunti meni siirtoaikaa.
Eli työaikaa meni 9,5 h, polttainetta vähintään 50 litraa. Saadakseni LHP alaan verrattuna 180 euroa lisää. Ja lisäksi siementäkin meni satasella. 10 kg Diana-maisemaa ja siemenen loputtua vähän kesken Lantmännenin 1 kg kukkaseos päälle. Eli eipä tuo monimuoto ole mikään autuaaksi tekevä. Viherkesanto-EFA on siksi ollut yhtä tuottoisa.
Tämä siis oli pelkästään PR-käynti, koska olen siinä aivan asuntoalueen pihapuskien vieressä muita peltoja ajamassa. Silloin kun laitoin 2018 hernettä, laitoin kyltin, että saa noukkia. Ja noukkipa siellä jotkut. Viime kesän isompi kukkapelto toisella palstalla oli aika heikko, ja juola valtasi sen, joten siitäkin tuli yleisöltä kysely, että meinaatko jotakin järkevää tänä vuonna. Nyt näyttäisi tulevan kohtuu hyvä kukinta rypsistä, että siinä suhteessa eivät voine luonnehtia tukihömpäksi.
-SS-
Eikö pääse helpommalla, kun laittaa pohjalle säilörehu seoksen ja sekaan vähän tos-ohraa. Toisena vuonna säilörehu ja mahdollisesti kolmantena. Sitten lopetus glyfolla ja suorakylvönä vilja päälle. Itsellä tämä on testissä ja ensi vuonna tuo lopetus edessä. Tähän asti ainakin toiminut hyvin ja säilörehusta saapi pikkasen tuloakin vaikkei itsellä ole käyttöä.
-
^ Itte oon kaukaisimpia/häjympiä paloja kierrättänyt juuri noin. Tosin nurmen onnistuminen ei ole aina ollut varmaa. Lähinnä rikat (niittyleinikki) pitäis torjua sitten nurmivuonna. No yhden rehusadon (niiton) jälkeen muistuttaa hetkellisesti ihan normi nurmea ::) Ja talven hiljaisina kuukausina lannoitemäärätkin voi sitten täsmätä noilla rehulohkoilla, jos on lanta ollut liian halpaa.
-
Kyllä tosiaan vaikuttaa lannoitteiden hinnat korkeilta, kun niiden hintakeskusteluosion täyttää keskustelu niityistä, nurmista ja luonnonhoitopelloista...
Tossi heinänsiemen on lainsuojaton
Ei ole tossi heinänsiemen omaan käyttöön lainkaan laitonta.
-
Kyllä tosiaan vaikuttaa lannoitteiden hinnat korkeilta, kun niiden hintakeskusteluosion täyttää keskustelu niityistä, nurmista ja luonnonhoitopelloista...
Tossi heinänsiemen on lainsuojaton
Ei ole tossi heinänsiemen omaan käyttöön lainkaan laitonta.
Luomuviljelijät sen kun myhäilee nyt, ehkä jopa vähän vahingoniloisina.
-
Kyllä tosiaan vaikuttaa lannoitteiden hinnat korkeilta, kun niiden hintakeskusteluosion täyttää keskustelu niityistä, nurmista ja luonnonhoitopelloista...
Tossi heinänsiemen on lainsuojaton
Ei ole tossi heinänsiemen omaan käyttöön lainkaan laitonta.
https://www.siemenkauppiaat.fi/materiaalipankki/tos-infopaketti/
Sieltä
Oman siemenen tuottaminen ja käyttö lisäystarkoituksiin on sallittua vain laissa luetelluilla kasvilajeilla (Laki kasvinjalostajanoikeudesta 1279/2009, 6 §)
›Sallitut lajit ovat kaura, ohra, ruis, vehnä, ruisvehnä, rypsi, rapsi, pellava, herne, härkäpapu, peruna ja tattari.
›Nurmi-ja apilakasvien (nurmipalkokasvit) lisääminen omalla tilalla ei ole sallittua.
-
LHP:een ja MM-pellon tukiero on 200€. MM-pellon hyväksi.
Meinaatteko että tuo 200€ ei riitä perustamiskustannuksiin esim. riistalla, mihin laitetaan esim. ylijäämä viljatossit ja 3-4kg italianraiheinää?
Ero on 180e.
MM on perustettava joka vuosi uudelleen.
Joissakin tapauksissa saa päättää vasta kylvöä seuraavana keväänä ym.
Tukiohjeet näiden osalta luettava tarkasti, toistan tarkasti.
LHP hinta-laatusuhteeltaan mielestäni parempi. Pystyy myös hyväksikäyttämään syysviljoille ja voi lopettaa glyfosaatilla. Hyviä juttuja, kun otetaan uudelleen viljelyyn.
Jos nyt ei puhuttaisi puuta heinää vaan ihan faktaa.
Miten saat eroksi 180€? Molemmilla on perus, viheryttämis, luonnonhaittakorvaus tasot samat. Lhp:lle maksetaan 100e ymppiä ja riistalle 300€. 300-100 =200€ vai eikö?
Joka vuosi todellakin pitää perustaa (pl. Niitty) ja jokaisessa tapauksessa päättää vasta seuraavana keväänä (pl. Jälleen niitty) mutta juuri tuota kysyinkin, että eikö 200e tukieron jälkeen vielä jää enemmän käteen Mm-pellosta?
Lhp-nurmet voi vasta 2. Vuoden syksyllä vasta päättää glyfosaatilla, mm-pellot saa ruiskuttaa jo seuraavana keväänä (pl. Niitty) , mikäli tarvetta edes on. Kasvivalinnoilla ja kylvö/hoitotoimenpiteillä voi vaikuttaa huomattavasti asiaan.
Suosittelen noudattamaan omia ohjeitasi ja lukemaan ne tukiehdot tarkasti, ennenkä seuraavan kerran alat vänkyröimään
Tässä minun Pirkanmaalla jaetussa tukikoulutusmateriaalissani sanotaan, että ympäristökorvauksen tukitasot 2021
LHP 120e/ha
Monimuotoisuuspellot 300e/ha
=180e/ha
Muuten tätä keskustelua onkin näämmä turha jatkaa.
Oltiin molemmat oikeassa korvaustasosta. Riippuu kohdentamisalueesta onko 100€ vai 120€ lhp.
Harmi että et keskustelua jatka, olisin mieluusti kuullut perustelut miksi lhp on hinta-laatusuhteltaan parempi
Näin on, tarkistin itsekin asian.
Omat mieltymykset puoltaa sitä, että perustan kasvuston kertaalleen satokasvin kylvön yhteydessä ja seuraavat vuodet menee pelkällä niitolla versus, että muokkailisin ja kylvelisin joka vuosi uuden kasvuston.
Ymmärrettävää.
Oma mieltymys on mahdollisimman suuri kate, niin rinki lautasmuokkarilla ja toinen viskalla on mahtunut vielä palkankin kanssa tuohon 180e/ha
-
Kyllä tuo yksivuotinen monimuotoisuuspelto on vaivalloinen, jos on muuta huomiota vaativaa, kuten rapsia siinä samalla. Tuossa kun tehtiin 1 ha:n pala maisemakasville, niin vahvan kasvuston murskaukseen meni tunti, edestakaiset matkat toinen tunti. Kyntöön yllättävän kuivassa sitkeässä nurmessa kului yllätttävän paljon polttoöljyä, kyntönopeus alle puolet syyssängen auruusta. Eli savua putken täydeltä parisen tuntia. Plus tunnin edestakainen reisu maantiellä. Muutamassa tunnissa viilut muuttuivat todella sitkeiksi, joten otettiin jyrsin, ja jyrsittiin noin 3 km/h x 2,5 m . Siinäkin meni jyrsiessä aikaa puolitoista tuntia. Ja ajoaika tunnin ja vartin (Ceissi on se hidas malli) . Sitten rullaamaan Tumella kylvöalalle, ja siellä vietin noin 45 minuuttia. Ja jälleen tunti meni siirtoaikaa.
Eli työaikaa meni 9,5 h, polttainetta vähintään 50 litraa. Saadakseni LHP alaan verrattuna 180 euroa lisää. Ja lisäksi siementäkin meni satasella. 10 kg Diana-maisemaa ja siemenen loputtua vähän kesken Lantmännenin 1 kg kukkaseos päälle. Eli eipä tuo monimuoto ole mikään autuaaksi tekevä. Viherkesanto-EFA on siksi ollut yhtä tuottoisa.
Tämä siis oli pelkästään PR-käynti, koska olen siinä aivan asuntoalueen pihapuskien vieressä muita peltoja ajamassa. Silloin kun laitoin 2018 hernettä, laitoin kyltin, että saa noukkia. Ja noukkipa siellä jotkut. Viime kesän isompi kukkapelto toisella palstalla oli aika heikko, ja juola valtasi sen, joten siitäkin tuli yleisöltä kysely, että meinaatko jotakin järkevää tänä vuonna. Nyt näyttäisi tulevan kohtuu hyvä kukinta rypsistä, että siinä suhteessa eivät voine luonnehtia tukihömpäksi.
-SS-
Jos 9,5h/ha menisi minkä vain kasvin perustamiseen pl. Avomaan vihannes ja Marjatuotanto, niin kyllä minäkin heinällä jättäisin.
-
Riistaseosten kanssa täytyy täällä peura-alueella olla tarkkana, ettei osta tai sekoittele mitään turhan maittavaa kasvustoa, muuten on ongelmana, että pelto on alusta pitäen mulloksella, kun mikään ei saa kasvaa, kaikki syödään saman tein, kun ylös tulee. Se voi tulla jollekin yllätyksenä, täällä jopa metsästäjät luopuivat riistapeltojen tekemisestä, kun ei siinä tuntunut olevan järkeä. Ruismaastakin tuli täysi riistapelto, kun oli keväällä monta viikkoa 30-50 päätä laiduntamassa. Sinänsä typerää porukkaa, kun kauhea työ kaapia sentin, kahden mittaisista oraista jotain ravintoa. Kaikesta huolimatta siinäkin on nyt jonkinlainen ruis päällä. Määrätyssä vaiheessa kasvu nopeutui ja muutakin syötävää alkoi ilmaantua, niin pelto jäi lopulta rauhaan.
Edelleen itken kaupallisten seosten kalleutta. Kylvölaite täytyy olla hyvä, jottei siementä mene vallattomasti, muttei liian vähääkään. Oli sellainen muistikuva, että vanha nostolaitetume oli kohtuu tarkka, mutta jostain syystä oli vuosi sitten siemenen menekki hakusessa. Oli mystistä vaihtelua menekissä ja keskiarvoksi muodostui jotain 20kg/ha timotei-apilaseosta. Kyllähän siitä hyvät kasvustot tuli, mutta vähemmälläkin olisi selvinnyt. Mielestäni hyvin perustettu lhp toimii myös maanrakenteen parantajana ja siitä saa käyttökelpoisen pohjan monelle satokasville. Minulla kun ei ole vallan huonoja peltoja, joita viitsisi iän kaiken pitää kesantoina, niin kesantojen pitäisi olla sellaisia, että ne vievät asiaa oikeasti eteenpäin.
-
Kyllä tosiaan vaikuttaa lannoitteiden hinnat korkeilta, kun niiden hintakeskusteluosion täyttää keskustelu niityistä, nurmista ja luonnonhoitopelloista...
Tossi heinänsiemen on lainsuojaton
Ei ole tossi heinänsiemen omaan käyttöön lainkaan laitonta.
https://www.siemenkauppiaat.fi/materiaalipankki/tos-infopaketti/
Sieltä
Oman siemenen tuottaminen ja käyttö lisäystarkoituksiin on sallittua vain laissa luetelluilla kasvilajeilla (Laki kasvinjalostajanoikeudesta 1279/2009, 6 §)
›Sallitut lajit ovat kaura, ohra, ruis, vehnä, ruisvehnä, rypsi, rapsi, pellava, herne, härkäpapu, peruna ja tattari.
›Nurmi-ja apilakasvien (nurmipalkokasvit) lisääminen omalla tilalla ei ole sallittua.
Tuo on tuttu. Eräs lakiasiantuntija naurahti, kun luki tuon. Tuossa tekstissä tulkitaan lakia siten, että jos jokin ei erikseen ole sallittua, se olisi kiellettyä. Suomen laki lähtee kuitenkin toisin päin. Jos jokin ei ole kiellettyä, se olisi lähtökohtaisesti sallittua.
Kasvinjalostajanoikeus koskee juuri noita laissa mainittuja lajeja. Ja niiden lisäys omaan käyttöön on sallittua, kunhan maksaa TOS- maksun. Nurmisiemenen lisäämistä kun ei laissa erikseen kielletä tai edes mainita, niin sitä saa lisätä, eikä TOS- maksua tarvitse maksaa. Tämä oli tuon lakimiehen näkemys. Eli oma tulkintani on, että kasvinjalostajilla ei ole enää mitään oikeuksia nurmisiemeniin sen jälkeen, kun se on viljelijöille myyty.
Sinänsä minulla ei olisi varsinaisesti ongelmaa maksaa rojaltia nurmisiemenistäkin, mutta tuo siemenkauppiaiden lain tulkinta on silti ainakin tuon lakimiehen mielestä virheellinen. Oletan, että nurmisiemenien korkeahko hinta saattaa osittain johtua juuri siitä, ettei jalostaja saa rojalteja kehitystyöstään.
Toisaalta nurmisiementen TOSsittaminen olisi aika hankalaa, kun niissä käytetään runsaasti seoksia ja lajikkeet muuntuvat varsin nopeasti luonnossa, jolloin niiden alkuperän selvittäminen olisi hankalaa.
-
Kyllä tosiaan vaikuttaa lannoitteiden hinnat korkeilta, kun niiden hintakeskusteluosion täyttää keskustelu niityistä, nurmista ja luonnonhoitopelloista...
Tossi heinänsiemen on lainsuojaton
Ei ole tossi heinänsiemen omaan käyttöön lainkaan laitonta.
https://www.siemenkauppiaat.fi/materiaalipankki/tos-infopaketti/
Sieltä
Oman siemenen tuottaminen ja käyttö lisäystarkoituksiin on sallittua vain laissa luetelluilla kasvilajeilla (Laki kasvinjalostajanoikeudesta 1279/2009, 6 §)
›Sallitut lajit ovat kaura, ohra, ruis, vehnä, ruisvehnä, rypsi, rapsi, pellava, herne, härkäpapu, peruna ja tattari.
›Nurmi-ja apilakasvien (nurmipalkokasvit) lisääminen omalla tilalla ei ole sallittua.
Tuo on tuttu. Eräs lakiasiantuntija naurahti, kun luki tuon. Tuossa tekstissä tulkitaan lakia siten, että jos jokin ei erikseen ole sallittua, se olisi kiellettyä. Suomen laki lähtee kuitenkin toisin päin. Jos jokin ei ole kiellettyä, se olisi lähtökohtaisesti sallittua.
Kasvinjalostajanoikeus koskee juuri noita laissa mainittuja lajeja. Ja niiden lisäys omaan käyttöön on sallittua, kunhan maksaa TOS- maksun. Nurmisiemenen lisäämistä kun ei laissa erikseen kielletä tai edes mainita, niin sitä saa lisätä, eikä TOS- maksua tarvitse maksaa. Tämä oli tuon lakimiehen näkemys. Eli oma tulkintani on, että kasvinjalostajilla ei ole enää mitään oikeuksia nurmisiemeniin sen jälkeen, kun se on viljelijöille myyty.
Sinänsä minulla ei olisi varsinaisesti ongelmaa maksaa rojaltia nurmisiemenistäkin, mutta tuo siemenkauppiaiden lain tulkinta on silti ainakin tuon lakimiehen mielestä virheellinen. Oletan, että nurmisiemenien korkeahko hinta saattaa osittain johtua juuri siitä, ettei jalostaja saa rojalteja kehitystyöstään.
Toisaalta nurmisiementen TOSsittaminen olisi aika hankalaa, kun niissä käytetään runsaasti seoksia ja lajikkeet muuntuvat varsin nopeasti luonnossa, jolloin niiden alkuperän selvittäminen olisi hankalaa.
Naurua ja näkemyksiä mailmaan mahtuu.
Sittenhän tuo nähtäisiin kun tuosta joku leivättömän pöydän ääreen joutuisi, että kuka viimeksi nauraa.
Sitä vaan ei tuolla tulkinnalla tule, eikä siemenkauppayhdistyksellä riitä rahat moiseen.
-
Toisaalta nurmisiementen TOSsittaminen olisi aika hankalaa, kun niissä käytetään runsaasti seoksia ja lajikkeet muuntuvat varsin nopeasti luonnossa, jolloin niiden alkuperän selvittäminen olisi hankalaa.
Ja nurmipuntarpään ja vaikka niittynurmikan siemenet eivät todellakaan ole yhdenkään kasvinajalostajaoikeus-omatekemästi omaavan hallinnoimia koskaan. Niitä kerättiin ojan pientareilta jo 1900-luvun alussa. Samoin heinävarastojen lattialankuilta harjattiin siemenet kylvöön.
Ja meillä on vanhempaa kuin 25 vuotta vanhaa timotein siementä tarjolla vielä niityllä.
-SS-
-
Berner ja Witraktor lähettäneet tarjousta,Hankkija ja Lantmannen antaa alkuviikosta hintoja.
Taitaa olla tarkan pelin aikoja nyt.Ehkä luomuilu lisääntyä noilla hinnoilla.
Hankkijakin sai tehty tarjouksensa,lantamanneni vielä puuttuu.
Aivan miehekkäitä nousuja viime vuoteen verrattun,joitain poimintoja:
Yara ss +100€ = + 46%
Yara y10 +124 € =+42 %
Befert can 27 + 131 € = + 75% ,lisätty viime vuoden vastaavaan rikkiä
Nuo hinnat verottomia ja ilman rahtia.
-
Berner ja Witraktor lähettäneet tarjousta,Hankkija ja Lantmannen antaa alkuviikosta hintoja.
Taitaa olla tarkan pelin aikoja nyt.Ehkä luomuilu lisääntyä noilla hinnoilla.
Hankkijakin sai tehty tarjouksensa,lantamanneni vielä puuttuu.
Aivan miehekkäitä nousuja viime vuoteen verrattun,joitain poimintoja:
Yara ss +100€ = + 46%
Yara y10 +124 € =+42 %
Befert can 27 + 131 € = + 75% ,lisätty viime vuoden vastaavaan rikkiä
Nuo hinnat verottomia ja ilman rahtia.
Eilen kuulin (siis 6.7) että yaralla on jo uusi hinnasto. Edellinen oli voimassa vajaan viikon. Näin oli lantmanne virkkonut tarjousta eilen pyytäneelle.
-
Berner ja Witraktor lähettäneet tarjousta,Hankkija ja Lantmannen antaa alkuviikosta hintoja.
Taitaa olla tarkan pelin aikoja nyt.Ehkä luomuilu lisääntyä noilla hinnoilla.
Hankkijakin sai tehty tarjouksensa,lantamanneni vielä puuttuu.
Aivan miehekkäitä nousuja viime vuoteen verrattun,joitain poimintoja:
Yara ss +100€ = + 46%
Yara y10 +124 € =+42 %
Befert can 27 + 131 € = + 75% ,lisätty viime vuoden vastaavaan rikkiä
Nuo hinnat verottomia ja ilman rahtia.
Eilen kuulin (siis 6.7) että yaralla on jo uusi hinnasto. Edellinen oli voimassa vajaan viikon. Näin oli lantmanne virkkonut tarjousta eilen pyytäneelle.
Vastoin puheitani, laitoin eilen pienen erän tilaukseen, kun oli Axanista puutetta ensi keväälle, jos tästä nyt syysviljaa päästään laittamaan. Hankkijalla oli vielä ensimmäinen kausi menossa, mutta sanottiin, että tällä viikolla voi tulla uudet hinnat. Eipä tässä oikein odottelusta ole hyötyä. Hinnat voivat olla talvella vielä paljon pahemmatkin.
-
Ei voi kuin nauraa teidän yara-kirkkokuntalaisten paniikinomaiselle käyttäytymiselle. Yara pitää teitä sätkynukkeina ja te sätkitte yaran ohjailemina. Osta nyt kalliilla tai maksat vielä enemmän ensi kuussa, ja te kuuliaisesti tottelette yaran pappeja. Kaikkein hölmöintä on puheet joistain hemmetin kuukausikiintiöistä, ihan kuin elettäisiin jotain pula-aikaa. Myyntimiehet soittelee ja jauhaa näistä kiintiöistä, ei hyvää päivää mitä meininkiä, ihan kuin elettäisiin kommunismissa. Yara on tehnyt suurimmasta osasta suomalaisia viljelijöitä täysiä pöljiä. Sidotte helvetisti rahaa kiinni seisomaan lannoitteisiin, joita tarvitaan vasta lähes vuoden päästä vasta. Millään muulla tuotannon alalla ei toimita noin pöljästi, että sidotaan valtavasti pääomia varastoihin tuottamattomasti seisomaan.
-
Ei voi kuin nauraa teidän yara-kirkkokuntalaisten paniikinomaiselle käyttäytymiselle. Yara pitää teitä sätkynukkeina ja te sätkitte yaran ohjailemina. Osta nyt kalliilla tai maksat vielä enemmän ensi kuussa, ja te kuuliaisesti tottelette yaran pappeja. Yara on tehnyt suurimmasta osasta suomalaisia viljelijöitä täysiä pöljiä. Sidotte helvetisti rahaa kiinni seisomaan lannoitteision, joita tarvitaan vasta lähes vuoden päästä vasta. Millään muulla tuotannon alalla ei toimita noin pöljästi, että sidotaan valtavasti pääomia varastoihin tuottamattomasti seisomaan.
Joka vuosi kysyn Yaran, belorin ja cemaron hinnat.
Ja ostan sitä mikä on halvinta, monena vuonna Yaraa on ollut edullisin.
Se että ne tilaa nyt, johtuu siitä että yleensä se on edullisinta nyt. Eikä keväällä, kun maksaa enemmän.
Ei se raha tilläkään korkoa kasva, se on sit eri asia jos ei ole niitä rahoja millä ne ostaa seisomaan varastoon.
Ja lannat laitoin tilaukseen.
-
Ei voi kuin nauraa teidän yara-kirkkokuntalaisten paniikinomaiselle käyttäytymiselle. Yara pitää teitä sätkynukkeina ja te sätkitte yaran ohjailemina. Osta nyt kalliilla tai maksat vielä enemmän ensi kuussa, ja te kuuliaisesti tottelette yaran pappeja. Yara on tehnyt suurimmasta osasta suomalaisia viljelijöitä täysiä pöljiä. Sidotte helvetisti rahaa kiinni seisomaan lannoitteision, joita tarvitaan vasta lähes vuoden päästä vasta. Millään muulla tuotannon alalla ei toimita noin pöljästi, että sidotaan valtavasti pääomia varastoihin tuottamattomasti seisomaan.
Joka vuosi kysyn Yaran, belorin ja cemaron hinnat.
Ja ostan sitä mikä on halvinta, monena vuonna Yaraa on ollut edullisin.
Se että ne tilaa nyt, johtuu siitä että yleensä se on edullisinta nyt. Eikä keväällä, kun maksaa enemmän.
Ei se raha tilläkään korkoa kasva, se on sit eri asia jos ei ole niitä rahoja millä ne ostaa seisomaan varastoon.
Ja lannat laitoin tilaukseen.
Vaihtoehtona rahojen sijoittaminen jonnekin muualle, mutta missä saa samalle rahalle yhtä varmasti saman tuoton? Kun lantaa tarvitaan jokatapauksessa ensi keväänä, on hinta sitten mitä tahansa, ellei siirry luomuun.
Tilasin minäkin, maksuaika vuoden loppuun ts. se raha ehtii tuottamaan tai sen ehtii tienata tällä välillä, todennäköisesti hinta on jo jotain muuta kuin tällä hetkellä.
Yaraa tänä vuonna, viime vuonna oli Cemagroa. Ne vain nuo peesailijat osaa nostaa hintaa ihan samoin kuin rosvolaiva, ja tänä vuonna nostivat hintaa huimasti, oli jopa kalliimpaa kuin Yara.
-
Juu ei voi kuin ihmetellä miten samat hinnat on eri firmoilla. Viimevuonnakin 30tonnin erästä kysyin tarjoukset kaikilta ja yara oli edullisin mutta kalleinkaan ei olisi ollut kuin 350€ enemmin :-\
-
Se on vähän niinkuin kinkun loppuminen kaupoista jouluksi tai munien pääsiäiseksi.
Yara laittaa hinnat esiin nyt, MT puhkuu kiukusta, jussit ostaa. Seuraava korotus parin viikon
päästä,kalliimpaa,jussit ostaa kaksin käsin. Joka vuosi sama juttu, jokainen tietysti tekee
omat valintansa,mutta sitten on tietysti huono valittaa kun säkit on liiterissä. Mutta kauppa
käy ja kannattaa.
-
Minä en pysty tässä vaiheessa tietämään edes sitä, kuinka paljon ja mitä lannoitelaatuja ensi keväänä tarvitsen. On vielä hämärän peitossa, mitä kylvän ensi keväänä. Ja maa-analyysitkin pitää tehdä syksyllä, kun tulee 5 vuotta kuluneeksi edellisistä näytteistä, niin niiden tulokset vaikuttaa erittäin oleellisesti lannoitelaatujen valintaan, joten näistä kahdesta syystä on mahdotonta vielä tilata lannoitteita ensi kevääksi. Tietysti jos joka vuosi lannoittaa pellot tietyillä peruslannoitteilla ja samoilla määrillä, huomioimatta satotasokorjauksia ja viljeltäviä kasveja, ja yleensäkin, viljelysuunnitelma ensi vuodeksi on jo tehty, on lannoitteet seuraavaksi kevääksi helppo tilata jo nyt keskikesällä.
-
Minä en pysty tässä vaiheessa tietämään edes sitä, kuinka paljon ja mitä lannoitelaatuja ensi keväänä tarvitsen. On vielä hämärän peitossa, mitä kylvän ensi keväänä. Ja maa-analyysitkin pitää tehdä syksyllä, kun tulee 5 vuotta kuluneeksi edellisistä näytteistä, niin niiden tulokset vaikuttaa erittäin oleellisesti lannoitelaatujen valintaan, joten näistä kahdesta syystä on mahdotonta vielä tilata lannoitteita ensi kevääksi. Tietysti jos joka vuosi lannoittaa pellot tietyillä peruslannoitteilla ja samoilla määrillä, huomioimatta satotasokorjauksia ja viljeltäviä kasveja, ja yleensäkin, viljelysuunnitelma ensi vuodeksi on jo tehty, on lannoitteet seuraavaksi kevääksi helppo tilata jo nyt keskikesällä.
Kukin tyylillään.
Ei siinä viljelysuunnitelmassa nyt niin kauaa meni etteikö sitä kerkesi jo nyt tekemään.
Ja tuskin se maa nyt tästä keväästä niin paljon ole muuttunut, ettei voi samoja käyttää kun tänä keväänä?
-
Minä en pysty tässä vaiheessa tietämään edes sitä, kuinka paljon ja mitä lannoitelaatuja ensi keväänä tarvitsen. On vielä hämärän peitossa, mitä kylvän ensi keväänä. Ja maa-analyysitkin pitää tehdä syksyllä, kun tulee 5 vuotta kuluneeksi edellisistä näytteistä, niin niiden tulokset vaikuttaa erittäin oleellisesti lannoitelaatujen valintaan, joten näistä kahdesta syystä on mahdotonta vielä tilata lannoitteita ensi kevääksi. Tietysti jos joka vuosi lannoittaa pellot tietyillä peruslannoitteilla ja samoilla määrillä, huomioimatta satotasokorjauksia ja viljeltäviä kasveja, ja yleensäkin, viljelysuunnitelma ensi vuodeksi on jo tehty, on lannoitteet seuraavaksi kevääksi helppo tilata jo nyt keskikesällä.
Kukin tyylillään.
Ei siinä viljelysuunnitelmassa nyt niin kauaa meni etteikö sitä kerkesi jo nyt tekemään.
Ja tuskin se maa nyt tästä keväästä niin paljon ole muuttunut, ettei voi samoja käyttää kun tänä keväänä?
Tai sit ihan vaan helposti et paria laatua ja ensi vuonna sitten taas paria eri laatua.. jos fosforit nyt jossain pomppaa niin tasaa sit mut aika harvalla ei karjatilalla taitaa fosforien kanssa olla ongelmia..
-
Heinäkuun alustahan tuli tullimaksuja EU:n ulkopuolisille tavaroille. Vaikuttaakohan tuo itälantojen hintaan?
-
Minä en pysty tässä vaiheessa tietämään edes sitä, kuinka paljon ja mitä lannoitelaatuja ensi keväänä tarvitsen. On vielä hämärän peitossa, mitä kylvän ensi keväänä. Ja maa-analyysitkin pitää tehdä syksyllä, kun tulee 5 vuotta kuluneeksi edellisistä näytteistä, niin niiden tulokset vaikuttaa erittäin oleellisesti lannoitelaatujen valintaan, joten näistä kahdesta syystä on mahdotonta vielä tilata lannoitteita ensi kevääksi. Tietysti jos joka vuosi lannoittaa pellot tietyillä peruslannoitteilla ja samoilla määrillä, huomioimatta satotasokorjauksia ja viljeltäviä kasveja, ja yleensäkin, viljelysuunnitelma ensi vuodeksi on jo tehty, on lannoitteet seuraavaksi kevääksi helppo tilata jo nyt keskikesällä.
Kukin tyylillään.
Ei siinä viljelysuunnitelmassa nyt niin kauaa meni etteikö sitä kerkesi jo nyt tekemään.
Ja tuskin se maa nyt tästä keväästä niin paljon ole muuttunut, ettei voi samoja käyttää kun tänä keväänä?
Tai sit ihan vaan helposti et paria laatua ja ensi vuonna sitten taas paria eri laatua.. jos fosforit nyt jossain pomppaa niin tasaa sit mut aika harvalla ei karjatilalla taitaa fosforien kanssa olla ongelmia..
Starttifosforilla ja/tai jaetulla lannoituksella fosforit helppo optimoida
-
Minä en pysty tässä vaiheessa tietämään edes sitä, kuinka paljon ja mitä lannoitelaatuja ensi keväänä tarvitsen. On vielä hämärän peitossa, mitä kylvän ensi keväänä. Ja maa-analyysitkin pitää tehdä syksyllä, kun tulee 5 vuotta kuluneeksi edellisistä näytteistä, niin niiden tulokset vaikuttaa erittäin oleellisesti lannoitelaatujen valintaan, joten näistä kahdesta syystä on mahdotonta vielä tilata lannoitteita ensi kevääksi. Tietysti jos joka vuosi lannoittaa pellot tietyillä peruslannoitteilla ja samoilla määrillä, huomioimatta satotasokorjauksia ja viljeltäviä kasveja, ja yleensäkin, viljelysuunnitelma ensi vuodeksi on jo tehty, on lannoitteet seuraavaksi kevääksi helppo tilata jo nyt keskikesällä.
Kukin tyylillään.
Ei siinä viljelysuunnitelmassa nyt niin kauaa meni etteikö sitä kerkesi jo nyt tekemään.
Ja tuskin se maa nyt tästä keväästä niin paljon ole muuttunut, ettei voi samoja käyttää kun tänä keväänä?
Tai sit ihan vaan helposti et paria laatua ja ensi vuonna sitten taas paria eri laatua.. jos fosforit nyt jossain pomppaa niin tasaa sit mut aika harvalla ei karjatilalla taitaa fosforien kanssa olla ongelmia..
Starttifosforilla ja/tai jaetulla lannoituksella fosforit helppo optimoida
Juuri näin. Itsellä ei ollut starttifosforiin mahdollisuutta, kun puuttu kylvimestä se kolmas laatikko. Lisäks oli lantaa niin homma meni yleensä niin, että typpeä ilman fosforia oli toinen laatu ja toinen sitten fosforipitoinen, yara asteikolla niitä alkupään numeroita eli matalafosforisia lantoja. Syyskylvöt lähes aina pelkällä lannalla.
-
Kaupat tuli.Lantamanneni,Hankkija,Berner ja Wihuri,ensinmainittu halvin.Kahdella suurimmalla erot muutamasta eurosta reiluun kymppiin tuotteesta riippuen.Minimiostos ja herne saa ens vuonna ainoastaan kalia.
Rosvolaiva tuntuu tulevan vastaan vähän joka tuotemerkissä. Ens tiistaina viimeistään nousee fosforista riippuen 3-9 €/tn.
-
Kaupat tuli.Lantamanneni,Hankkija,Berner ja Wihuri,ensinmainittu halvin.Kahdella suurimmalla erot muutamasta eurosta reiluun kymppiin tuotteesta riippuen.Minimiostos ja herne saa ens vuonna ainoastaan kalia.
Rosvolaiva tuntuu tulevan vastaan vähän joka tuotemerkissä. Ens tiistaina viimeistään nousee fosforista riippuen 3-9 €/tn.
Sama täällä. Mannenilta otin yaraa. Ja kun otti 40tonnia niin hinta tippui vielä hieman.saattaa nousta kuulemma jo huomenna.
Ihanan kallista.
-
Yaran hinnat on nousussa ja maksuehtojakin ehkä kiristetään. Toistaiseksi tarjotaan korotonta maksuaikaa lokakuun loppuun, mutta huhuja liikkuu muutoksesta.
Mielenkiintoista nähdä, miten Berner ja Cemagro peesaavat hintarallissa. Nyt olisi tilaisuus ottaa markkinaa pidättäytymällä korotuksista.
-
Yaran hinnat on nousussa ja maksuehtojakin ehkä kiristetään. Toistaiseksi tarjotaan korotonta maksuaikaa lokakuun loppuun, mutta huhuja liikkuu muutoksesta.
Mielenkiintoista nähdä, miten Berner ja Cemagro peesaavat hintarallissa. Nyt olisi tilaisuus ottaa markkinaa pidättäytymällä korotuksista.
Miksi lantaa EI VOI ostaa ilman maksuaikaa. Lantmannenilla lyhin maksuaika oli 90vrk. Hankkijalla elokuun loppuun. Siksi kait hankkija oli "vajaan satasen" halvempi. Kummallekkaan ei käynyt lyhyempi maksuaika. Käteistä en tosin kysynyt , kun lantakin on vielä viikon tehtaalla.
-
Yaran hinnat on nousussa ja maksuehtojakin ehkä kiristetään. Toistaiseksi tarjotaan korotonta maksuaikaa lokakuun loppuun, mutta huhuja liikkuu muutoksesta.
Mielenkiintoista nähdä, miten Berner ja Cemagro peesaavat hintarallissa. Nyt olisi tilaisuus ottaa markkinaa pidättäytymällä korotuksist
Miksi lantaa EI VOI ostaa ilman maksuaikaa. Lantmannenilla lyhin maksuaika oli 90vrk. Hankkijalla elokuun loppuun. Siksi kait hankkija oli "vajaan satasen" halvempi. Kummallekkaan ei käynyt lyhyempi maksuaika. Käteistä en tosin kysynyt , kun lantakin on vielä viikon tehtaalla.
Kai siinä on takana jokin rahoitusyhtiökuvio. Mahtaako kaikille ostajille olla sama kohtelu? Niitäkin isäntiä on, joille ei luotolla myydä missään tilanteessa.
-
Vuoden loppuun tarjottiin maksuaikaa kysymättä ???
-
Yaran hinnat on nousussa ja maksuehtojakin ehkä kiristetään. Toistaiseksi tarjotaan korotonta maksuaikaa lokakuun loppuun, mutta huhuja liikkuu muutoksesta.
Mielenkiintoista nähdä, miten Berner ja Cemagro peesaavat hintarallissa. Nyt olisi tilaisuus ottaa markkinaa pidättäytymällä korotuksista.
Paskapuhetta nämä "huhut". Vuosia on ollut käytäntö että eräpäivä käytännössä kaikilla myyjillä on 15. tai 31. joulukuuta, pienen koron kera tai jopa ilman korkoa. Tää perustuu siihen että tuista valtaosa tulee maksuun vuoden lopussa, ja kyllä silloin viljelijöillä rahaa on, joten uskalletaan antaa maksuaikaa vuoden loppuun asti.
-
Yaran hinnat on nousussa ja maksuehtojakin ehkä kiristetään. Toistaiseksi tarjotaan korotonta maksuaikaa lokakuun loppuun, mutta huhuja liikkuu muutoksesta.
Mielenkiintoista nähdä, miten Berner ja Cemagro peesaavat hintarallissa. Nyt olisi tilaisuus ottaa markkinaa pidättäytymällä korotuksista.
Paskapuhetta nämä "huhut". Vuosia on ollut käytäntö että eräpäivä käytännössä kaikilla myyjillä on 15. tai 31. joulukuuta, pienen koron kera tai jopa ilman korkoa. Tää perustuu siihen että tuista valtaosa tulee maksuun vuoden lopussa, ja kyllä silloin viljelijöillä rahaa on, joten uskalletaan antaa maksuaikaa vuoden loppuun asti.
"Huhu" voi olla paskapuhetta, mutta se oli myös myyjän argumentti tänään kun väänsin lannoitekauppaa. Eipä napannut siihen liikkeeseen tällä kertaa.
Eikä oo korollisia tai korottomia maksuaikoja meikäläiselle tyrkytetty ennen tätä vuotta. Lienenkö jotenkin epäilyttävä??
-
Meidän porukan saamat tarjoukset sisälsi aika lyhyet maksuajat.
Lantmannen 10 pv netto toimituksesta,Hankkija 30 pv ,Berner 14 pv netto tai 3 kk 1 prosentin korolla ja sen jälkeen 0,5% /kk.Wihurin tarjouksessa ei mainittu mitään,muutenkin jäi vajaaksi tarjouksen teko.Olisi pitänyt tietää tarkat määrät ja laadut etukäteen ja porukan jäsenten nimet ym.
Kai noihin kaikkiin saisi neuvoteltua lisää maksuaikaa jos isäntä sitä haluaa.Kahden ensimmäisen liikkeen myyjät kyllä tuntee porukan jäsenet pitkältä ajalta.
-
Yaran hinnat on nousussa ja maksuehtojakin ehkä kiristetään. Toistaiseksi tarjotaan korotonta maksuaikaa lokakuun loppuun, mutta huhuja liikkuu muutoksesta.
Mielenkiintoista nähdä, miten Berner ja Cemagro peesaavat hintarallissa. Nyt olisi tilaisuus ottaa markkinaa pidättäytymällä korotuksista.
Paskapuhetta nämä "huhut". Vuosia on ollut käytäntö että eräpäivä käytännössä kaikilla myyjillä on 15. tai 31. joulukuuta, pienen koron kera tai jopa ilman korkoa. Tää perustuu siihen että tuista valtaosa tulee maksuun vuoden lopussa, ja kyllä silloin viljelijöillä rahaa on, joten uskalletaan antaa maksuaikaa vuoden loppuun asti.
"Huhu" voi olla paskapuhetta, mutta se oli myös myyjän argumentti tänään kun väänsin lannoitekauppaa. Eipä napannut siihen liikkeeseen tällä kertaa.
Eikä oo korollisia tai korottomia maksuaikoja meikäläiselle tyrkytetty ennen tätä vuotta. Lienenkö jotenkin epäilyttävä??
Ehkä ne kauppiaat tietää ketkä ei tarvitse ylimääräistä maksuaikaa. Ja toisaalta ne, joilla on viellä edellisetkin maksamatta. ;D
Cemagro oli ensimmäistä kertaa oikeasti Yaraa halvempi, niin otin sitä. Yleensä tässä Yaran tehtaan varjossa on hintaero sulanut kalliimpaan rahtiin, mutta nyt jäi semmoinen "pitkä viikonloppu Rukalla" hintaeroa. ;D
-
Kaupat tuli.Lantamanneni,Hankkija,Berner ja Wihuri,ensinmainittu halvin.Kahdella suurimmalla erot muutamasta eurosta reiluun kymppiin tuotteesta riippuen.Minimiostos ja herne saa ens vuonna ainoastaan kalia.
Rosvolaiva tuntuu tulevan vastaan vähän joka tuotemerkissä. Ens tiistaina viimeistään nousee fosforista riippuen 3-9 €/tn.
Hinnat alkaa olemaan järjettömiä, tuottajahintoihin nähden. ???
-
Kaupat tuli.Lantamanneni,Hankkija,Berner ja Wihuri,ensinmainittu halvin.Kahdella suurimmalla erot muutamasta eurosta reiluun kymppiin tuotteesta riippuen.Minimiostos ja herne saa ens vuonna ainoastaan kalia.
Rosvolaiva tuntuu tulevan vastaan vähän joka tuotemerkissä. Ens tiistaina viimeistään nousee fosforista riippuen 3-9 €/tn.
Hinnat alkaa olemaan järjettömiä, tuottajahintoihin nähden. ???
Niin alkaa olemaan.
Kukaan ei sitten myy viljojaan puinti aikaan, ennenkin rehuviljat on +200e/t
-
^^
Ihan järjettömän kallista ! Tämän vuoden toisen rehusadon lannat on varmaan levitelty turhaan , samoin kevät viljojen kylvön yhteydessä lannoitetut. Tyhjän olisi saanut ilman lantaakin ??? Ja taas ens keväänä yhtä tyhmänä reilusti kalliimpaa lantaa suurin toivein ...
-
Nurmien toinen kierros lannoittamatta, vettä tullut niiton jälkeen 2-3 mm. Tyhjää ei tosiaan kannata lannoittaa, huomiselle luvatut sateet ovat poistuneet ennusteesta, tänäänkään ei levitetä siis mitään. Vähäinenkin kasvu kuolee kohta pois.
-
Nurmien toinen kierros lannoittamatta, vettä tullut niiton jälkeen 2-3 mm. Tyhjää ei tosiaan kannata lannoittaa, huomiselle luvatut sateet ovat poistuneet ennusteesta, tänäänkään ei levitetä siis mitään. Vähäinenkin kasvu kuolee kohta pois.
Noinhan siinä on käynyt tai kasvun osalta tulee käymään vaikka on lannoitettukin. Lähes polveen asti ulottunut italian raeheinäkin on lyhentynyt puoleen ja muuttunut ruskeaksi :o No muutaman pyörtänö koivun varjossa kasvusto on normaali, eli pienestä se olisi ollut kiinni.
-
Hinnannousua perustellaan raaka-aineiden hinnan nousulla. Kai ne raaka-aineiden hinnat muuallakin nousevat. Jos näin, viljan hinnatkin joustavat ylemmäs maailmalla ja toivottavasti vetävät suomalaistakin viljan hintaa paremmaksi :)
-
Niin mutta kun se itämeri :-\
Se se on välissä. En kyllä ymmärrä jos vehnät viedään tuohon lähimmälle myllylle 120km päähän niin miksi ne pitää itämeren kautta viedä mutta niin se vaan kuulemma 50€ verottaa se itämeri :o
-
Niin mutta kun se itämeri :-\
Se se on välissä. En kyllä ymmärrä jos vehnät viedään tuohon lähimmälle myllylle 120km päähän niin miksi ne pitää itämeren kautta viedä mutta niin se vaan kuulemma 50€ verottaa se itämeri :o
So so, ei noin saa katkerasti mollata kilttejä suomalaisia viljanostajia. He ovat aina hyvää hyvyyttään ostaneet viljasi - vaikakin kohtuullisella itämerivähennyksellä, ja nyt alat puremaan hyväntekijäsi kättä ?
"Minusta on vain huvittavaa tuo eevertin asenne viljojensa ostajaa kohtaan." - voisi eräs agronettiläinen sanoa.
-SS-
-
No saattoipa tuossa olla ripaus ironiaa katkeruuden joukossa ;)
Mutta alkaapa tässä huumori olemaan koetuksella kun lannotteiden ja öljyn hintoja vertailee ja samalla käy "viljavainiota" katsastamassa. Paljon on panostettu mutta pahalta näyttää. No kuivurin öljysäiliöitä ei varmaan tartte ihan täyteen tilata.
Alkaa tässä taas mietityttää että josko luomuun kuitenkin, ja helpoimmalla pääsis kun heinälle kaikki mutta mitäs sitä sitten tekisi ::)
-
No saattoipa tuossa olla ripaus ironiaa katkeruuden joukossa ;)
Mutta alkaapa tässä huumori olemaan koetuksella kun lannotteiden ja öljyn hintoja vertailee ja samalla käy "viljavainiota" katsastamassa. Paljon on panostettu mutta pahalta näyttää. No kuivurin öljysäiliöitä ei varmaan tartte ihan täyteen tilata.
Alkaa tässä taas mietityttää että josko luomuun kuitenkin, ja helpoimmalla pääsis kun heinälle kaikki mutta mitäs sitä sitten tekisi ::)
No kun ikää tulee, niin huomaa että aika kuluu ilman jatkuvaa työntekoakin, luomukierto voi sopia
normiviljelyynkin, eli yksi kolmas pinta-alasta heinälle ja siihen sopiva murskain loppukesälle, niin
peltokin kiittää, no kokeilussa ja muutaman vuoden päästä tietää taloudellisenkin tuloksen.
-
Tästä opimme sen,näin 0 korkojen ajalla,että kun lannoite on halpaa,kannattaa ottaa
vaikka velkaa lannotteisiin. Silloin kun ne on halpoja,mutta onko ne koskaan? Jälkikäteen
kyllä,ostohetkellä tuntuu aina siltä,että halvempaakin voisi olla ;D. Luomuviljelijällä
tätä murhetta ei ole, jollei sitten hänkin ole siirtynyt säkkitavaraan,mitä kovasti myös
kaupitellaan.
-
Luomu on erittäin hyvä vaihtoehto ilmastonmuutoksen kourissa kärvistelevälle maataloudelle. Viljanviljelyyn sopii ainakin todella hyvin, että pääosa tuloista tulee varmoina tukina ja varsinainen viljely hoidetaan olemattomin tuotantokustannuksin. Kollega tiivisti koko asian lauseeseen "luomussa on pelkkää plussaa jos joutuu syksyllä käynnistämään puimurin". Tähän ei ole paljon lisättävää.
-
Totta. Ainoa mikä tuossa lauseessa mietityttää,on se että ei kovin kaukana
itänaapurin ajattelutavasta eroa.Siis N-liiton. No,isot linjat ei ole viljelijän
päänsärky,mutta tuo asenne ei pitemmän päälle tiedä hyvää.
-
Luomu on erittäin hyvä vaihtoehto ilmastonmuutoksen kourissa kärvistelevälle maataloudelle. Viljanviljelyyn sopii ainakin todella hyvin, että pääosa tuloista tulee varmoina tukina ja varsinainen viljely hoidetaan olemattomin tuotantokustannuksin. Kollega tiivisti koko asian lauseeseen "luomussa on pelkkää plussaa jos joutuu syksyllä käynnistämään puimurin". Tähän ei ole paljon lisättävää.
Oletko itse luomuviljelijä ja jos et, niin miksi et? Jos se kerran on noin tuottoisaa ja helppoa rahantuloa, miksi et ole älynnyt sellaiseksi jo kauan sitten alkaa?
Niin, ja itse en ole luomussa.
-
Oletko itse luomuviljelijä ja jos et, niin miksi et? Jos se kerran on noin tuottoisaa ja helppoa rahantuloa, miksi et ole älynnyt sellaiseksi jo kauan sitten alkaa?
Niin, ja itse en ole luomussa.
Luomussa ei tarvitse olla, voidakseen ennakoida taloudellisen vaikuttavuuden onalla maatilalla.
Luomussa ollaan hiukan samassa verrannollisessa tilanteessa kuin 50 autonromun sarjaromutustapauksessa verrattuna yhdestä autosta saatavaan tukeen: järjestelmä on eri tavoin kannattava, volyymista riippuen.
Luomutilojen profiilikin kertoo saman.
-SS-
-
Luomu on erittäin hyvä vaihtoehto ilmastonmuutoksen kourissa kärvistelevälle maataloudelle. Viljanviljelyyn sopii ainakin todella hyvin, että pääosa tuloista tulee varmoina tukina ja varsinainen viljely hoidetaan olemattomin tuotantokustannuksin. Kollega tiivisti koko asian lauseeseen "luomussa on pelkkää plussaa jos joutuu syksyllä käynnistämään puimurin". Tähän ei ole paljon lisättävää.
Oletko itse luomuviljelijä ja jos et, niin miksi et? Jos se kerran on noin tuottoisaa ja helppoa rahantuloa, miksi et ole älynnyt sellaiseksi jo kauan sitten alkaa?
Niin, ja itse en ole luomussa.
Kurssi on käytynä, mutta luomusopimusta ei ole tehty.
Suurin syy lienee siinä, etten ole pystynyt tekemään päätöstä, miten tätä viljelyä veisi jatkossa eteenpäin. Nykyisestä elämäntilanteesta johtuen, nyt on ollut aikaa hoitaa tilaa pedantisti, jos siirtyisin luomuun, pitäisi päättää, yritetäänkö sitä tosissaan vai vedetäänkö hommat läskiksi. Lisää pinta-alaakin olisi sitten hyvä olla tai siitä ei ainakaan olisi haittaa. Moni kollega on laittanut pellot luomuun ja työmäärän romahdettua, lähtenyt muihin hommiin. Samalla on kyllä pelkän maataloudenkin tulos kohentunut paremmaksi, kuin koskaan vanhalla mallilla sählätessä.
Toisekseen, ilmastonmuutos on ollut niin nopea ja sen vaikutukset niin suuria, että tavanomainen viljely on mennyt jonkinlaiseen umpikujaan. Ei ole oikein järkevää jatkaa korkean kustannuksen tuotantopanosten käyttöä, kun fiksumpaa olisi kylvää edullista luomutossia ja unohtaa jyvät peltoon. Syksyllä sitten katsottaisiin, pitääkö siellä vielä tehdä jotain. Jollakin tasolla sitä on jäänyt jumiin tähän vanhaan malliin ja kuvittelee, että niitäkin vuosia vielä tulee, että sataa oikeaan aikaan ja sopivasti, jolloin kasvustot ovat asiallisia ja viljan hintatasosta riippumatta, tällä tekee hyvää tulosta ja työ muutenkin tuntuu mielekkäältä.
Kolmannekseen olen pelännyt jonkinlaista järkiintymistä luomun osalta. Eli peltojen hoitoon aletaan hallinnon toimesta kiinnittää enemmän huomiota, että siellä oikeasti on jotain yritetty jotain järkevää, eikä siellä ole pelkkä paskaruohojen monimuotoisuuskokoelma viljelyksessä. Viljan hintojen lasku on myös ollut odotuksissa, kun luomuala lisääntyy koko ajan.
Nythän tulevalle tukikaudelle on linjattu, että Suomen peltoalasta olisi 2027 jo 20% luomussa. Eli nykyinen linja jatkuu edelleen, ehkä olisi todellakin oikea aika hypätä kelkkaan mukaan.
-
Näennäisluomuilijoiden määrän lisääntyessä alkaa viranomaistaho kiinnittämään yhä enemmän huomiota siihe, että yritetäänkö sieltä pellosta edes saada satoa.
Nyt vielä luomutukien maksajatahojen idealistisuus asiaa kohtaa on sillä tasolla että näennäisluomuilua katsotaan läpi sormien.
-
Luomu on erittäin hyvä vaihtoehto ilmastonmuutoksen kourissa kärvistelevälle maataloudelle. Viljanviljelyyn sopii ainakin todella hyvin, että pääosa tuloista tulee varmoina tukina ja varsinainen viljely hoidetaan olemattomin tuotantokustannuksin. Kollega tiivisti koko asian lauseeseen "luomussa on pelkkää plussaa jos joutuu syksyllä käynnistämään puimurin". Tähän ei ole paljon lisättävää.
Oletko itse luomuviljelijä ja jos et, niin miksi et? Jos se kerran on noin tuottoisaa ja helppoa rahantuloa, miksi et ole älynnyt sellaiseksi jo kauan sitten alkaa?
Niin, ja itse en ole luomussa.
Kurssi on käytynä, mutta luomusopimusta ei ole tehty.
Suurin syy lienee siinä, etten ole pystynyt tekemään päätöstä, miten tätä viljelyä veisi jatkossa eteenpäin. Nykyisestä elämäntilanteesta johtuen, nyt on ollut aikaa hoitaa tilaa pedantisti, jos siirtyisin luomuun, pitäisi päättää, yritetäänkö sitä tosissaan vai vedetäänkö hommat läskiksi. Lisää pinta-alaakin olisi sitten hyvä olla tai siitä ei ainakaan olisi haittaa. Moni kollega on laittanut pellot luomuun ja työmäärän romahdettua, lähtenyt muihin hommiin. Samalla on kyllä pelkän maataloudenkin tulos kohentunut paremmaksi, kuin koskaan vanhalla mallilla sählätessä.
Toisekseen, ilmastonmuutos on ollut niin nopea ja sen vaikutukset niin suuria, että tavanomainen viljely on mennyt jonkinlaiseen umpikujaan. Ei ole oikein järkevää jatkaa korkean kustannuksen tuotantopanosten käyttöä, kun fiksumpaa olisi kylvää edullista luomutossia ja unohtaa jyvät peltoon. Syksyllä sitten katsottaisiin, pitääkö siellä vielä tehdä jotain. Jollakin tasolla sitä on jäänyt jumiin tähän vanhaan malliin ja kuvittelee, että niitäkin vuosia vielä tulee, että sataa oikeaan aikaan ja sopivasti, jolloin kasvustot ovat asiallisia ja viljan hintatasosta riippumatta, tällä tekee hyvää tulosta ja työ muutenkin tuntuu mielekkäältä.
Kolmannekseen olen pelännyt jonkinlaista järkiintymistä luomun osalta. Eli peltojen hoitoon aletaan hallinnon toimesta kiinnittää enemmän huomiota, että siellä oikeasti on jotain yritetty jotain järkevää, eikä siellä ole pelkkä paskaruohojen monimuotoisuuskokoelma viljelyksessä. Viljan hintojen lasku on myös ollut odotuksissa, kun luomuala lisääntyy koko ajan.
Nythän tulevalle tukikaudelle on linjattu, että Suomen peltoalasta olisi 2027 jo 20% luomussa. Eli nykyinen linja jatkuu edelleen, ehkä olisi todellakin oikea aika hypätä kelkkaan mukaan.
Itsellä oli ihan sama tilanne tilan kehittämisen suhteen ja on edelleenkin, ei siihen luomu tuonut selvyyttä. Automaattisesti ei pidä luulla, että työmäärä pienentyy. Paljon riippuu siitä miten on tehty nyt ja kuinka tullaan tekemään luomussa. Luomussa pitää myös muistaa, että viljelykierto ajoittaa töitä eritavalla ja työkoneiden vaihtoja saattaa tulla paljon enemmän, jotka vievät myös aikaa. Ja mikäli lannan kanssa toimitaan niin sen jakaminen mahdollisesti useamalle lohkolle vie yllättävästi aikaa.
Ehkä mulla ei ajatusmaailma ole sitten kääntynyt tarpeeksi luomuuskontoon kun tälläisiä juttelen..
-
Luomu on erittäin hyvä vaihtoehto ilmastonmuutoksen kourissa kärvistelevälle maataloudelle. Viljanviljelyyn sopii ainakin todella hyvin, että pääosa tuloista tulee varmoina tukina ja varsinainen viljely hoidetaan olemattomin tuotantokustannuksin. Kollega tiivisti koko asian lauseeseen "luomussa on pelkkää plussaa jos joutuu syksyllä käynnistämään puimurin". Tähän ei ole paljon lisättävää.
Oletko itse luomuviljelijä ja jos et, niin miksi et? Jos se kerran on noin tuottoisaa ja helppoa rahantuloa, miksi et ole älynnyt sellaiseksi jo kauan sitten alkaa?
Niin, ja itse en ole luomussa.
Kurssi on käytynä, mutta luomusopimusta ei ole tehty.
Suurin syy lienee siinä, etten ole pystynyt tekemään päätöstä, miten tätä viljelyä veisi jatkossa eteenpäin. Nykyisestä elämäntilanteesta johtuen, nyt on ollut aikaa hoitaa tilaa pedantisti, jos siirtyisin luomuun, pitäisi päättää, yritetäänkö sitä tosissaan vai vedetäänkö hommat läskiksi. Lisää pinta-alaakin olisi sitten hyvä olla tai siitä ei ainakaan olisi haittaa. Moni kollega on laittanut pellot luomuun ja työmäärän romahdettua, lähtenyt muihin hommiin. Samalla on kyllä pelkän maataloudenkin tulos kohentunut paremmaksi, kuin koskaan vanhalla mallilla sählätessä.
Toisekseen, ilmastonmuutos on ollut niin nopea ja sen vaikutukset niin suuria, että tavanomainen viljely on mennyt jonkinlaiseen umpikujaan. Ei ole oikein järkevää jatkaa korkean kustannuksen tuotantopanosten käyttöä, kun fiksumpaa olisi kylvää edullista luomutossia ja unohtaa jyvät peltoon. Syksyllä sitten katsottaisiin, pitääkö siellä vielä tehdä jotain. Jollakin tasolla sitä on jäänyt jumiin tähän vanhaan malliin ja kuvittelee, että niitäkin vuosia vielä tulee, että sataa oikeaan aikaan ja sopivasti, jolloin kasvustot ovat asiallisia ja viljan hintatasosta riippumatta, tällä tekee hyvää tulosta ja työ muutenkin tuntuu mielekkäältä.
Kolmannekseen olen pelännyt jonkinlaista järkiintymistä luomun osalta. Eli peltojen hoitoon aletaan hallinnon toimesta kiinnittää enemmän huomiota, että siellä oikeasti on jotain yritetty jotain järkevää, eikä siellä ole pelkkä paskaruohojen monimuotoisuuskokoelma viljelyksessä. Viljan hintojen lasku on myös ollut odotuksissa, kun luomuala lisääntyy koko ajan.
Nythän tulevalle tukikaudelle on linjattu, että Suomen peltoalasta olisi 2027 jo 20% luomussa. Eli nykyinen linja jatkuu edelleen, ehkä olisi todellakin oikea aika hypätä kelkkaan mukaan.
Jos luomua tosissaan yrittää saada kasvamaan, ei työmäärä mihinkään pienene. Ruiskutukset nyt jää pois ja puidessa menee vähän vähemmän aikaa, siinä se. Niitä latausnurmiakin täytyy niitellä monta kertaa kesässä jos puhdasta haluaa, eikä niitä tällöin edes ole kuin se 25% pinta-alasta. Jos vielä ottaa vastaan lantaa ja tekee rikkaäestykset ym. työmäärä luultavasti lisääntyy. Motivaatio kunnolla tekemiseen vaan alkaa hukkua, kun luomuviljan hinnasta on lähtenyt lähes puolet nyt kun uutta luomualaa on tullut reilusti lisää.
Eri asia tietenkin jos laittaa nurmea maksimit ja niittää sen kerran kesässä, ainoa rajoittava tekijä taitaa olla se 30% myyntikasvivaatimus.
-
Jos luomua tosissaan yrittää saada kasvamaan, ei työmäärä mihinkään pienene. Ruiskutukset nyt jää pois ja puidessa menee vähän vähemmän aikaa, siinä se. Niitä latausnurmiakin täytyy niitellä monta kertaa kesässä jos puhdasta haluaa, eikä niitä tällöin edes ole kuin se 25% pinta-alasta. Jos vielä ottaa vastaan lantaa ja tekee rikkaäestykset ym. työmäärä luultavasti lisääntyy. Motivaatio kunnolla tekemiseen vaan alkaa hukkua, kun luomuviljan hinnasta on lähtenyt lähes puolet nyt kun uutta luomualaa on tullut reilusti lisää.
Eri asia tietenkin jos laittaa nurmea maksimit ja niittää sen kerran kesässä, ainoa rajoittava tekijä taitaa olla se 30% myyntikasvivaatimus.
Eri haastatteluja jos selaa, niin esille tulee mm. se, että todellisuudesssa työt voivat olla työläämpiä, ja niissä on oltava tarkempi, mutta todella suurten tilojen kohdalla varsinainen tuotantoala pienenee reilusti. Myös oheistoiminnat, kasvinsuojelu, panosten kuljettelu ja viljan varastointi ja myyntitoiminta jäävät vähemmälle. Realistiset lausunnot siitä, että kannattavin luomubisnes on suurten alojen non-food-rallia, ja että tuottava tavanomainen viljely on aivan yhtä työlästä ja taitoa vaativaa kuin luomuviljely, sitä joutuu tekemään suurilla tiloilla mahdollisimman suurella alalla, tällöin riskit nousevat ja tukitaso on pienempi, se kertoo asiasta aika paljon. Sivutoimisuus ja pienimuotoisuus ei ole luomun osalta se optimaalisin, vaikka pienimuotoisuutta ja kedon kukkaa luomun mainostuksissa ahkerasti näytetään.
"luomu kannattaa isoilla aloilla viljeltynä."
"sadon pienentyessä, kuivaukseen käytetyt öljylitrat vähenevät."
"jotkut erikoiskasvit, kuten sokerijuurikas jää pois viljelykierrosta luomussa"
"Korkeampi tukitaso auttaa asiaa, jos hallituksen asettamat luomuviljelyalat tulevat täyttymään, tuskin tukirahatkaan riittävät nykyisellä tasolla."
"kun luomu on halpaa, samanhintaista kuin tavanomainen, sitten sitä ostetaan."
"Luomun vahvuus on sen eettisemmässä mielikuvassa."
"Viljan kuivauskustannukset ovat pienentyneet ja torjunta-ainekulut jääneet kokonaan pois"
"Rukiin keskisato on ollut 2 500–3 500 kiloa. Se on ihan ookoo ilman lannoitusta, ja sato on varmempi kuin tavanomaisessa tuotannossa."
"silmä lepää hyvinvoivilla, terveillä, rikkakasveista puhtailla tavanomaisilla viljapelloilla...kun tietää, miten paljon niiden eteen joutuu tekemään työtä, miten isot ovat riskit ja että tuki ja hinta ovat huonompia, aika äkkiä alkaa katsoa toisella tavalla."
Otteet: Maaseutumedia, Karkkilalainen, Maaseudun Tulevaisuus
-SS-
-
Yaran hinnat on nousussa ja maksuehtojakin ehkä kiristetään. Toistaiseksi tarjotaan korotonta maksuaikaa lokakuun loppuun, mutta huhuja liikkuu muutoksesta.
Mielenkiintoista nähdä, miten Berner ja Cemagro peesaavat hintarallissa. Nyt olisi tilaisuus ottaa markkinaa pidättäytymällä korotuksista.
Paskapuhetta nämä "huhut". Vuosia on ollut käytäntö että eräpäivä käytännössä kaikilla myyjillä on 15. tai 31. joulukuuta, pienen koron kera tai jopa ilman korkoa. Tää perustuu siihen että tuista valtaosa tulee maksuun vuoden lopussa, ja kyllä silloin viljelijöillä rahaa on, joten uskalletaan antaa maksuaikaa vuoden loppuun asti.
"Huhu" voi olla paskapuhetta, mutta se oli myös myyjän argumentti tänään kun väänsin lannoitekauppaa. Eipä napannut siihen liikkeeseen tällä kertaa.
Eikä oo korollisia tai korottomia maksuaikoja meikäläiselle tyrkytetty ennen tätä vuotta. Lienenkö jotenkin epäilyttävä??
Ehkä ne kauppiaat tietää ketkä ei tarvitse ylimääräistä maksuaikaa. Ja toisaalta ne, joilla on viellä edellisetkin maksamatta. ;D
Cemagro oli ensimmäistä kertaa oikeasti Yaraa halvempi, niin otin sitä. Yleensä tässä Yaran tehtaan varjossa on hintaero sulanut kalliimpaan rahtiin, mutta nyt jäi semmoinen "pitkä viikonloppu Rukalla" hintaeroa. ;D
No mulla meni toisinpäin. Cemagrosta yksi tarjoaja ilmoitti heti, että menee kalliimmaksi, jos ottaa seleenipitoisia lannoitteita. Eräkoko on sellainen, että rekkamies tykkää. Loput lannoitteet otan syksymmällä, kun ehdin/jaksan miettiä ensi vuotta tarkemmin ja nääkee, mitä jää tältä kesältä käyttämättä. Näillä näkymin jää aika paljon.
-
Yaran hinnat on nousussa ja maksuehtojakin ehkä kiristetään. Toistaiseksi tarjotaan korotonta maksuaikaa lokakuun loppuun, mutta huhuja liikkuu muutoksesta.
Mielenkiintoista nähdä, miten Berner ja Cemagro peesaavat hintarallissa. Nyt olisi tilaisuus ottaa markkinaa pidättäytymällä korotuksista.
Paskapuhetta nämä "huhut". Vuosia on ollut käytäntö että eräpäivä käytännössä kaikilla myyjillä on 15. tai 31. joulukuuta, pienen koron kera tai jopa ilman korkoa. Tää perustuu siihen että tuista valtaosa tulee maksuun vuoden lopussa, ja kyllä silloin viljelijöillä rahaa on, joten uskalletaan antaa maksuaikaa vuoden loppuun asti.
"Huhu" voi olla paskapuhetta, mutta se oli myös myyjän argumentti tänään kun väänsin lannoitekauppaa. Eipä napannut siihen liikkeeseen tällä kertaa.
Eikä oo korollisia tai korottomia maksuaikoja meikäläiselle tyrkytetty ennen tätä vuotta. Lienenkö jotenkin epäilyttävä??
Ehkä ne kauppiaat tietää ketkä ei tarvitse ylimääräistä maksuaikaa. Ja toisaalta ne, joilla on viellä edellisetkin maksamatta. ;D
Cemagro oli ensimmäistä kertaa oikeasti Yaraa halvempi, niin otin sitä. Yleensä tässä Yaran tehtaan varjossa on hintaero sulanut kalliimpaan rahtiin, mutta nyt jäi semmoinen "pitkä viikonloppu Rukalla" hintaeroa. ;D
No mulla meni toisinpäin. Cemagrosta yksi tarjoaja ilmoitti heti, että menee kalliimmaksi, jos ottaa seleenipitoisia lannoitteita. Eräkoko on sellainen, että rekkamies tykkää. Loput lannoitteet otan syksymmällä, kun ehdin/jaksan miettiä ensi vuotta tarkemmin ja nääkee, mitä jää tältä kesältä käyttämättä. Näillä näkymin jää aika paljon.
Ens kesän lannoitteet ostan sen perusteella, paljonko ylipäätäänsä on rahaa käytettävissä lannoitteiden ostoon,ainakaan en laita enempää rahaa kuin tämän kesän lannoitteisiin meni.
-
Miksi syyllistää luomutuottajaa, jokainen hakee tilalleen sopivimman tuotantomuodon.
Suurin pelko taitaa olla niissä piireissä jotka hyötyvät ilmaisesta viljasta.
Jos viljasta maksettaisiin ja kannustettaisiin tuottamaan, tilanne olisi vähän toinen.
Nyt aina, syystä tai toisesta, aina, vedetään matto viljanviljeljän alta.
Kun tuotteesta ei makseta kustannuksia vastaavaa hintaa, miksi pitäisi tuottaa, miksi olisi
näennäisviljelijä maksimoidessaan tukien kotouttamisen.
-
Tässä tulee Eemelille ihan ilmainen vinkki. Ottaa vain elikoita sinne ja syöttää sitä ilmaista viljaa niille. Kohta toisesta päästä pukkaa paskaa, joka näin ollen on myös ilmaista, paskat peltoon ja ilmaiset kahut kasvavat ilmaisella lannoitteella.
-
Tässä tulee Eemelille ihan ilmainen vinkki. Ottaa vain elikoita sinne ja syöttää sitä ilmaista viljaa niille. Kohta toisesta päästä pukkaa paskaa, joka näin ollen on myös ilmaista, paskat peltoon ja ilmaiset kahut kasvavat ilmaisella lannoitteella.
Tämä on hyvä vinkki siinäkin mielessä,Eetulta loppuisi aika parkua toisten parkumista.Eetulla taitaa olla yksityinen oikeus parkua täälläkin päivästä toiseen ilman ,että webbari puuttuu asiaan millään tavalla.
-
mutta eikös eetu kirjuuta asiaa? antaa ilmatteeks viljansa jollekin.. proiskutila? ite ainakii maksan viljasta ja sit syötän sen. mut ehkä eetulta hävii tavara aina yöllä kuivurilta ihan itekseen..? ja mikä mahtais olla se eetun hyväksymä hintataso?
-
Yara takoo tulosta korkeilla hinnoilla – toisen vuosineljänneksen tulos yli kaksinkertaistui:
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1485596
-
kiva kun saa tehä eemelit! en myy alle tuon ja kattoo puhelinnumeron hinnaks. määräävä asema mukava.
-
Onko kukaan tilannut noita polar lannoitteita? Missä hinnoissa pyörii? Onko toi joku yaran "halpismerkki" vai mitä kamaa noi on?
-
Onko kukaan tilannut noita polar lannoitteita? Missä hinnoissa pyörii? Onko toi joku yaran "halpismerkki" vai mitä kamaa noi on?
Hankkija myy Befert lannoitteita , joka on Yaran tekemä, köyhemmille viljelijöille tarkoitettu halpislannoite ilman hivenaineita. Nuo Polarit on vastaava yaran halpismerkki niille köyhille viljelijöille, jotka haluaa asioida Lantmannenin kanssa.
Nuo hivenaineista riisutut lannoitteet on yaran vastaisku belorille ja cemagrolle.
-
Hankkija myy Befert lannoitteita , joka on Yaran tekemä, köyhemmille viljelijöille tarkoitettu halpislannoite ilman hivenaineita.
Todennäköisesti niissä myös on enemmän "vähemmän terveellisiä hivenaineita", joiden määrä ei ylitä lain sallimaa tasoa, mutta jotka ovat Yaran lannoitteissa yleensä olleet matalammalla tasolla, jonkinlainen myyntivaltti.
Jos lannoitteen kadmium- tai seleenipitoisuus ei näy lopputuotteen hinnassa, miksi niitä sitten pitäisi erikseen säädellä kalliimalla lannoitteellakaan ?
-SS-
-
Lantamannenilta tuli tekstaria että Yaran lantojen hinnat nousee 18.8. Huomenna vielä sais vanhalla hinnalla 😉 . No kaupat on tehty jo aikaa sitten...taitaa luomu lisääntyä tällä menolla.
-
Lantamannenilta tuli tekstaria että Yaran lantojen hinnat nousee 18.8. Huomenna vielä sais vanhalla hinnalla 😉 . No kaupat on tehty jo aikaa sitten...taitaa luomu lisääntyä tällä menolla.
Ens vuonna vaikka sattuisi tulemaan normaali sadot, viljaa vaan ei pidä myydä ennenkun rehuviljojen hinnat alkaa 220e/t
Ja sit hömppää ensi kesäksi reilusti, säästyy lantaa ja ei tule tunkua viljamarkkinoille.
Luulisi hinnat pysyvän ylhäällä
-
Ensi vuodelle ostan Beferttiä. Mitä niillä 60e/t apulannan hintaa nostavilla hivenillä tekee?
-
Mikä menee ylös tulee myös alas, mutta koskahan.
-
niin, eihän se paljon lämmitä jos paskat on halvenpia taas 2024. tai jolloinkin.
-
Yaran lannoitteiden hinnat oli taas nousseet. Ihanan kallista!
Tilasin Befert NPK ta. Seleenit ja boorit täytyy vissiin ostaa erikseen ;)
-
ja eiks nuo ole helppo laittaa ruiskulla tarpeeseen? ite ainakin kattelen moisen kanssa...
-
Piti viimevuoden lasku kaivaa apulanta tilaista tehdessä. Sama määrä, sama lanta. Korotusta vuodessa 36%
-
aika reipas kasvu! mutta paljonkos se enerkia onkaan tässä ajassa kallistunna? ja jatkossa lisäää ja reilusti.
-
Onko kokemuksia starttilannoitteen levittämisestä kylvöriviin sekoittamalla siemensäiliöön siemenen sekaan? Lajittuuko ajossa? Vai onko muita hyviä/parempia tapoja hyödyntää starttilannoitusta jos EI ole startti tai piensiemenlaatikkoa. Fosforin hinta näyttäis kipuavan melko pystysuoraan ylöspäin joten vois ehkäpä koittaa käyttää fosforia tehokkaammin sijoittamalla lähelle siementä koska fosfori liikkuu maassa melko huonosti.
-
Onko kokemuksia starttilannoitteen levittämisestä kylvöriviin sekoittamalla siemensäiliöön siemenen sekaan? Lajittuuko ajossa? Vai onko muita hyviä/parempia tapoja hyödyntää starttilannoitusta jos EI ole startti tai piensiemenlaatikkoa. Fosforin hinta näyttäis kipuavan melko pystysuoraan ylöspäin joten vois ehkäpä koittaa käyttää fosforia tehokkaammin sijoittamalla lähelle siementä koska fosfori liikkuu maassa melko huonosti.
-60 luvulla meillä oli sellainen kylvökone jossa lannoitteet ja siemenet sekoitettiin . Siitä kuulemma luovittiin melko pian . Tuolloin lannoitteet oli väkevämpiä , tuli juuripoltetta .
-
Onko kokemuksia starttilannoitteen levittämisestä kylvöriviin sekoittamalla siemensäiliöön siemenen sekaan? Lajittuuko ajossa? Vai onko muita hyviä/parempia tapoja hyödyntää starttilannoitusta jos EI ole startti tai piensiemenlaatikkoa. Fosforin hinta näyttäis kipuavan melko pystysuoraan ylöspäin joten vois ehkäpä koittaa käyttää fosforia tehokkaammin sijoittamalla lähelle siementä koska fosfori liikkuu maassa melko huonosti.
Ehkä olis helpoin hommata se lisälaatikko kylvökoneeseen.
Nykyään monet koneet kylvää jyvät ja apulannat samaan riviin.
-
Onko kokemuksia starttilannoitteen levittämisestä kylvöriviin sekoittamalla siemensäiliöön siemenen sekaan? Lajittuuko ajossa? Vai onko muita hyviä/parempia tapoja hyödyntää starttilannoitusta jos EI ole startti tai piensiemenlaatikkoa. Fosforin hinta näyttäis kipuavan melko pystysuoraan ylöspäin joten vois ehkäpä koittaa käyttää fosforia tehokkaammin sijoittamalla lähelle siementä koska fosfori liikkuu maassa melko huonosti.
Sanoisin että lajittuu. Jussi-ruuviin sai aikoinaan lisävarsuteena starttifosforin sekoitus laitteet mutta ne katos aika pian markkinoilta.
-
Ite oon peitannu ravinneliuoksella. Ajanee saman asian. Vaikeahan tosta on sanoa miten on apuja mutta hyvin ovat itäneet.
-
Ite oon peitannu ravinneliuoksella. Ajanee saman asian. Vaikeahan tosta on sanoa miten on apuja mutta hyvin ovat itäneet.
Ei aja samaa asiaa, kun lasket ravinnesuhteita. Tai lasket vaikka pelkän siemenen sisältämän fosforin ja siihen peittaamalla saatavan fosforilisän, niin merkitys hyvin pieni. Startista tulee vesiliukoista fosforia ihan erimääriä, suoraan siemenen saataville.
Hivenien suhteen onkin erijuttu, niistä apua. Itsekin hiveniä lisännyt peittauksessa, mutta erojen todentaminen hankalaa kun ei vain viitsi tehdä tarkkoja koealoja erilaisilla siemenillä. Puimuirn satomittarista eroja ei ole näkynyt, mutta mangaanimittarilla oraista mitaten kyllä, kunhan olosuhteet mangaaninpuutteelle kohdillaan. Eli kuiva alkukesä ja karkea maalaji, hyvin kalkittu maalaji. Hivenillä tekee enemmän satoa kuin siemenen "fosforikuorrutuksella". Viime vuonna meni ketuiksi yritykset, kun ei starphos CMZ ja Bariton halunneet tulla lutkupumpun letkuista läpi, pidempään peitatessa putket ryytyi ja vaati jatkuvaa sekoittelua. Joko ensi kaudeksi toinen pumppu tai eri aineet.
-
Ite oon peitannu ravinneliuoksella. Ajanee saman asian. Vaikeahan tosta on sanoa miten on apuja mutta hyvin ovat itäneet.
Ei aja samaa asiaa, kun lasket ravinnesuhteita. Tai lasket vaikka pelkän siemenen sisältämän fosforin ja siihen peittaamalla saatavan fosforilisän, niin merkitys hyvin pieni. Startista tulee vesiliukoista fosforia ihan erimääriä, suoraan siemenen saataville.
Hivenien suhteen onkin erijuttu, niistä apua. Itsekin hiveniä lisännyt peittauksessa, mutta erojen todentaminen hankalaa kun ei vain viitsi tehdä tarkkoja koealoja erilaisilla siemenillä. Puimuirn satomittarista eroja ei ole näkynyt, mutta mangaanimittarilla oraista mitaten kyllä, kunhan olosuhteet mangaaninpuutteelle kohdillaan. Eli kuiva alkukesä ja karkea maalaji, hyvin kalkittu maalaji. Hivenillä tekee enemmän satoa kuin siemenen "fosforikuorrutuksella". Viime vuonna meni ketuiksi yritykset, kun ei starphos CMZ ja Bariton halunneet tulla lutkupumpun letkuista läpi, pidempään peitatessa putket ryytyi ja vaati jatkuvaa sekoittelua. Joko ensi kaudeksi toinen pumppu tai eri aineet.
Millanen on lutkupumppu ?
-
Millanen on lutkupumppu ?
Voisi olla tämmänen, letkua puristelee ja lutkuttelee nestettä semmoisina sykäyksinä, aina kun rulla menee ohi. Toinen mahdollisuus on että on kalvopumppu.
(https://cdn.finqu.com/users/29829/thumbnails/product/21611197-peristalttinen-pumppu-4-lth12v-7a70c1f5ccbe63cb_1920_1080.jpg)
Kuva: peristalttinen pumppu (www.lypsy.fi)
-SS-
-
Terve. Jussi-Tuotteen peittauskone 2000.ssa on ko.lutkupumppu eli lääkepumppu siirrettynä maatalouteen ja kuvia löytyy asianomaisilta sivuilta. Apulannan hintahan on tässä kuitenkin agendalla eli katsokaapas Belorin tämänpäivän noteerauksia ja Hankkijan samoja koskien vaiikka Beferttejä, muutosta helkkaristi. Kylmää niiden puolesta,jotka eivät ole voineet tai ehtineet ostaa.
-
Apulannan hinnan nousu voi nopeasti katsahtamalla näyttää vaikuttavan voimakkaimmin suuriin viljanviljelytiloihin. Mutta todellisen suurtappion tekevät karjanlantaa tuottavat tilat, koska tuottamansa lannan ravinteiden laskennallinen kallistuminen tilan omassa käytössä heikentää kannattavuutta erittäin voimakkaasti. Kasvinviljelytila voi aina vähentää keinolannoitteen ostoja hintapiikin aikana, mutta pääravinteiden hinnannousun karu todellisuus ei ole väistettävissä karjatilalla, koska lantaa tulee lisää varastoihin koko ajan.
Lisätukina maksettava kompensaatio lienee välttämätön. Sen voisi maksaa karjanlannan laskennallisten tai todellisten ravinteiden mukaan, täten todellisten ravinnemäärien mukaan maksettuna tuki kannustaisi kirjaamaan korkeatkin pitoisuudet sellaisenaan, mutta heikentäisi satokilpailumenestystä mahdollisesti.
Tai jotain.
-SS-
-
Voi olla että lannoitteet ovat nykyhinnoillakin halvempia kuin mitä niistä tulevaisuudessa joutuu maksamaan.
Ainakin typpilannoitteissa fossiilinen energia on merkittävä kustannustekijä, ja eikös fossiilisen energian hintaa olla ilmastomuutoksen nimissä jatkuvasti lisäämässä.
-
Apulannan hinnan nousu voi nopeasti katsahtamalla näyttää vaikuttavan voimakkaimmin suuriin viljanviljelytiloihin. Mutta todellisen suurtappion tekevät karjanlantaa tuottavat tilat, koska tuottamansa lannan ravinteiden laskennallinen kallistuminen tilan omassa käytössä heikentää kannattavuutta erittäin voimakkaasti. Kasvinviljelytila voi aina vähentää keinolannoitteen ostoja hintapiikin aikana, mutta pääravinteiden hinnannousun karu todellisuus ei ole väistettävissä karjatilalla, koska lantaa tulee lisää varastoihin koko ajan.
Lisätukina maksettava kompensaatio lienee välttämätön. Sen voisi maksaa karjanlannan laskennallisten tai todellisten ravinteiden mukaan, täten todellisten ravinnemäärien mukaan maksettuna tuki kannustaisi kirjaamaan korkeatkin pitoisuudet sellaisenaan, mutta heikentäisi satokilpailumenestystä mahdollisesti.
Tai jotain.
-SS-
Siis täh.
Ajatusmalli Jumalasta seuraava, ylöspäin vain kypsyttää tuollaista ajatusta.
Nytkö sitten kotieläinsektori huutaa kriisiä ja vaatii lisätukea, kun oma lannan arvo on noussut.
-
Apulannan hinnan nousu voi nopeasti katsahtamalla näyttää vaikuttavan voimakkaimmin suuriin viljanviljelytiloihin. Mutta todellisen suurtappion tekevät karjanlantaa tuottavat tilat, koska tuottamansa lannan ravinteiden laskennallinen kallistuminen tilan omassa käytössä heikentää kannattavuutta erittäin voimakkaasti. Kasvinviljelytila voi aina vähentää keinolannoitteen ostoja hintapiikin aikana, mutta pääravinteiden hinnannousun karu todellisuus ei ole väistettävissä karjatilalla, koska lantaa tulee lisää varastoihin koko ajan.
Lisätukina maksettava kompensaatio lienee välttämätön. Sen voisi maksaa karjanlannan laskennallisten tai todellisten ravinteiden mukaan, täten todellisten ravinnemäärien mukaan maksettuna tuki kannustaisi kirjaamaan korkeatkin pitoisuudet sellaisenaan, mutta heikentäisi satokilpailumenestystä mahdollisesti.
Tai jotain.
-SS-
Kuissää tollasii kirjottelet. ;D ;D ;D Joku voi ottaa tosissaa.
-
mitä! kirjuuttaako joku tänne puppua...?
-
Kokemuksia liettuan Achema Ab lannoitteista? Näyttäisi olevan can27+4s sopivan hintaista...
-
Se 27 cannin myyjä,jota oletan tarkoitettavan ei ainakaan viime viikolla vastannut puhelimeen. Acheman tavara on ollut ihan ok. Muistaakseni sitä tuli joskus Raisionkin maahantuomana,jollen paljon väärin muista.
-
Hyvää on ollut Acheman CAN. Monasti sitä käyttänyt. Montaa kautta sitä on suomeen tullut ja taitaisi saada ihan itsekin ostettua.
-
Jaa,mistäköhän?
-
Melkoista haipakkaa apulannan hintakehitys nyt laukkaa ja painetta on aina vaan:
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1583210?fbclid=IwAR38e-KN7x7WRDRa9GS3QUnNrY2_W9KOHZ_OLvGNx2XKwbJIWRaVxiANrqg
Kallista se oli jo kauden alussakin, mutta nykyisellä/tulevalla hintatasolla pitää jo tosi tarkkaan miettiä, että mihin kohteisiin panoksia laittaa.
-
Jos mä nyt oikein laskin, niin belorikin nostanut hintaa 77e tonnilta. Onneksi tuli tilattua ennen tuota nousua.
-
Jos mä nyt oikein laskin, niin belorikin nostanut hintaa 77e tonnilta. Onneksi tuli tilattua ennen tuota nousua.
Nyt näyttää siltä, että ensi vuodeksi tarkoitetut lannoitteet saavat luvan riittää seuraavankin vuoden. Uusia en kyllä noilla hinnoilla ensi kesänä tilaa.
-
Jos mä nyt oikein laskin, niin belorikin nostanut hintaa 77e tonnilta. Onneksi tuli tilattua ennen tuota nousua.
Nyt näyttää siltä, että ensi vuodeksi tarkoitetut lannoitteet saavat luvan riittää seuraavankin vuoden. Uusia en kyllä noilla hinnoilla ensi kesänä tilaa.
Ei syytä huoleen! Ensi kesänä on taas paljon halvemmat hinnat.
-
Ookko varma.
-
Ookko varma.
Hintaromahdus esimerkiksi raakapuulla on maailmalla jo tapahtunut. Jotenkin osake- ym. kuplat ja valtioiden pumppaama setelirahoitus ovat nostaneet hintoja, mutta inflaatio tuntuu pysähtyneen, kun kellään ei tunnu oikein olevan työtä eikä rahaa ostaa vanhallakaan hinnalla niitä tarvikkeita.
Ainakin jotkut ennustelaitokset eivät näytä vihreävoittoista linjaa:
https://tradingeconomics.com/forecast/commodity
-SS-
-SS-
-
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1585172
61 euroa lisää hintaa taas tänään. 178€ nuossut pariin viikkoon, nyt kannattaa varmaan pari rekallista tilata ;D
-
Se 27 cannin myyjä,jota oletan tarkoitettavan ei ainakaan viime viikolla vastannut puhelimeen. Acheman tavara on ollut ihan ok. Muistaakseni sitä tuli joskus Raisionkin maahantuomana,jollen paljon väärin muista.
Ei vastaa juu ja nyt oli nettisivuilla uudet hinnat, nousua 250€/ton eiliseen ::)
Taidan katella keväällä...
-
Ookko varma.
Venäläisen maakaasun hinta ei nouse päästöoikeuksien takia, vaan siksi että hintaa on kiva nostaa. Maakaasun hinta romahtaa, kun kulutus pienenee ja lannoitteiden hinnat laskee sitten viiveellä.
-
Eihän nuo kalliita vielä ole kun rahalla saa... 😂😂
Salttu on yli 700esaa ja y3 muutaman kolikon vajaa 900esaa.
Perjantaina varmaa menee 900esaa rikki.
Luulis sitä nyt viimeistään paatuneimmankin eturivineunukin alkaa siirtymään vehnävatipäisyydestä talousviljelyyn. Kova on pää jos ei. 😂😂
-
Eihän nuo kalliita vielä ole kun rahalla saa... 😂😂
Salttu on yli 700esaa ja y3 muutaman kolikon vajaa 900esaa.
Perjantaina varmaa menee 900esaa rikki.
Luulis sitä nyt viimeistään paatuneimmankin eturivineunukin alkaa siirtymään vehnävatipäisyydestä talousviljelyyn. Kova on pää jos ei. 😂😂
Beloragrolla perus-NPK 27-3-5 vielä maltillisesti 518 alv. 0.
Mut isänmaallisethan ei itälannoitteisiin koske, vaikka toki Yaran lannoitteiden ammoniakki tulee vennäänmaalta.
Pelkkä typpi 27 belorilla 425, mut eihän sitä voi ostaa, kun se on ryssäläistä, tuumii yaramies, ja itkee ja maksaa itsensä kipeeksi yaran saltusta.
Kova paikka nyt Yara-uskovaisilla.
-
Kieltämättä tekee todella kipeää kankussa, kun tarttis sitten kuitenkin vielä saada lisää typpeä, kun syysvilja-ala kasvoi paljon siitä, mitä ajattelin sen olevan. Nyt alkaa inflaatio olla sillä tasolla kuin banaanivaltiossa, että täytyy vielä pohtia voisko syysvehnä kasvaa 80 typpikilolla ihan ok. Alkaa tonni ja useampi mennä jyvien hinnasta apulantaan, niin onko nyt sitten järkeä.
-
Kieltämättä tekee todella kipeää kankussa, kun tarttis sitten kuitenkin vielä saada lisää typpeä, kun syysvilja-ala kasvoi paljon siitä, mitä ajattelin sen olevan. Nyt alkaa inflaatio olla sillä tasolla kuin banaanivaltiossa, että täytyy vielä pohtia voisko syysvehnä kasvaa 80 typpikilolla ihan ok. Alkaa tonni ja useampi mennä jyvien hinnasta apulantaan, niin onko nyt sitten järkeä.
Jos nää panosten hinnat pysyy. Pitää viljan perushinnat alkaa 300e/t.
Ja sit katsellaan nouseeko 400e/t ennenkun myy.
Muuten kohta ei ole kuin luomuviljeliöitä kaikki.
-
Kieltämättä tekee todella kipeää kankussa, kun tarttis sitten kuitenkin vielä saada lisää typpeä, kun syysvilja-ala kasvoi paljon siitä, mitä ajattelin sen olevan. Nyt alkaa inflaatio olla sillä tasolla kuin banaanivaltiossa, että täytyy vielä pohtia voisko syysvehnä kasvaa 80 typpikilolla ihan ok. Alkaa tonni ja useampi mennä jyvien hinnasta apulantaan, niin onko nyt sitten järkeä.
Nyt kuulostaa järkipuheelta tuo määrä.
Saat sen 6000kg ja jos sattuu satamaan sopivasti niin ollaan melkein seiskassa.
Valkuaiset toki reilusti alle kympin mutta onko sillä merkitystä?
-
Pelkkä typpi 27 belorilla 425, mut eihän sitä voi ostaa, kun se on ryssäläistä, tuumii yaramies, ja itkee ja maksaa itsensä kipeeksi yaran saltusta.
Kova paikka nyt Yara-uskovaisilla.
CAN27 maanantaina 350€/tn, nyt Yaran vastaava 540€/tn. Ellei oo vielä apulannat hallissa, tai edes tilattuna, voi olla ihmeissään että mitä tekis. Ja kun on jo hallissa, mietinnässä myös vaihtoehto B eli apulantojen myyminen ja ensi vuoden varma tili höpöillä... Oletan että viljasta tulee pulaa jokatapauksessa, joten kesällä ostetuilla lannoilla kannattaa tuottaa. Nykyisillä hinnoilla miettisin jo kovasti ::)
-
Kaasu kallistuu Euroopassa Nordstream -2 putken käyttöönoton viivästyessä.. Venäjä on asettanut tuontirajoituksia Eurooppaan vietävälle kaasulle ,eikä halua käyttää muita kaasuputkia kuten Ukrainan ym.muita vanhan Itä-Euroopan kautta kulkevia linjoja.Apulannan hinta vaan jatkaa nousemistaan kohti korkeuksia. Euroopalle on Gazpromin tuomana annettu ns.venäläinen vihje. Eli "Älä tee niinkuin minä teen,vaan tee niinkuin minä sanon. Mitä luulette onkohan putken päässä olevat saksalaiset olleet niin hulluja,että antoivat tuoda putken rantaan ,jotta sakemanni saa maksaa kaasusta oikeasti sen mitä itänaapurimme kulloinkin keksii pyytää. Enpä usko.
-
Pelkkä typpi 27 belorilla 425, mut eihän sitä voi ostaa, kun se on ryssäläistä, tuumii yaramies, ja itkee ja maksaa itsensä kipeeksi yaran saltusta.
Kova paikka nyt Yara-uskovaisilla.
CAN27 maanantaina 350€/tn, nyt Yaran vastaava 540€/tn. Ellei oo vielä apulannat hallissa, tai edes tilattuna, voi olla ihmeissään että mitä tekis. Ja kun on jo hallissa, mietinnässä myös vaihtoehto B eli apulantojen myyminen ja ensi vuoden varma tili höpöillä... Oletan että viljasta tulee pulaa jokatapauksessa, joten kesällä ostetuilla lannoilla kannattaa tuottaa. Nykyisillä hinnoilla miettisin jo kovasti ::)
Pelkkä typpi 27 belorilla 425, mut eihän sitä voi ostaa, kun se on ryssäläistä, tuumii yaramies, ja itkee ja maksaa itsensä kipeeksi yaran saltusta.
Kova paikka nyt Yara-uskovaisilla.
CAN27 maanantaina 350€/tn, nyt Yaran vastaava 540€/tn. Ellei oo vielä apulannat hallissa, tai edes tilattuna, voi olla ihmeissään että mitä tekis. Ja kun on jo hallissa, mietinnässä myös vaihtoehto B eli apulantojen myyminen ja ensi vuoden varma tili höpöillä... Oletan että viljasta tulee pulaa jokatapauksessa, joten kesällä ostetuilla lannoilla kannattaa tuottaa. Nykyisillä hinnoilla miettisin jo kovasti ::)
Paljos pitää viljaa tulla tulla et kesällä ostetuilla lannoilla homma kuittaantuu ja mikä se viljan hinnan pitää olla?
Vaihtoehto B kuulostaa paljon paremmalta. Hinta jos jatkaa nousuaa niin jollekkin laskutaidottomalle kun myy kevään korvalle halvemmalla kun kauppa niin tekee rekkakuormallakin jo sievoisen tilin. Toki olettaen et homma pysyy paketissa siihen asti. Mikäs vuosi se oli kun lannoitteiden hinnat laski reippaasti ennen kevättä?
-
Ei toimi tuo strategia, jos laittaa koko pinta-alan höpöheinälle, tuet pienenee. Et voi saada täysiä tukia koko alalle.
-
Ei toimi tuo strategia, jos laittaa koko pinta-alan höpöheinälle, tuet pienenee. Et voi saada täysiä tukia koko alalle.
Voi saada, höpöheiniä niin monenlaisia, kasvivalikoima laaja jonka katson ko. kirjoon. Ei omaa kokemusta moisesta tukien keräilystä, mutta keinot kyllä olisi ja ensi kesänä moni käyttänee mikäli sadonkorjuuvelvoitetta ei tuoda takaisin. Tuo sadonkorjuuvelvoitteen poistuminen tuo laajan kasvivalikoiman, ja tukitasoja/siemenen hintoja kattomalla löytyy se optimaalisin kasvi. Täyttä pelleilyä, mutta ensi vuonna tulee olemaan totta monella tilalla.
-
Ensi kesäksi maisemapeltoa niin paljon kuin kehtaa laittaa.
Viherlannoitusta maksimit, sitten syysvehnä ja ruis syksyllä, ruis kasvaa yllättävän hyvin lannoittamatta, kuten luomussa näkyy. Rikkatorjunta mahdollinen tautiaine tuo sitten ne muutamatsadat lisäkilot.
2023 syysvehnälle pitänee hankkia jonkin verran typpeä, muuten valkuaiset jäävät kahdeksan pintaan.
Hernettä varmaan laitetaan ensi kesäksi paljon. Kerääjäkasvi-apila myös kannattaa ottaa ohjelmaan takaisin, hailakka ravinnepuutosvilja kasvattaa mukavan kasvuston ilman pelkoa aluskasvin tukahtumisesta.
-SS-
-
Ehdottomasti nurmikasveihin sadonkorjuu vaatimus!
-
Ensi kesäksi maisemapeltoa niin paljon kuin kehtaa laittaa.
Viherlannoitusta maksimit, sitten syysvehnä ja ruis syksyllä, ruis kasvaa yllättävän hyvin lannoittamatta, kuten luomussa näkyy. Rikkatorjunta mahdollinen tautiaine tuo sitten ne muutamatsadat lisäkilot.
-SS-
Voi olla että joutuu keväällä tuon hömppärukiin (lue: kasvipeitteisyys/ravinnesiepparirukiin) jättämään kasvamaan eikä keväällä glyfottaa kauran tieltä..
Syksyn työt tuolle rukiille oli pneumalla kylvö TOSsia ja kerta rullaäkeellä päälle.. Kehnolta kevätvehnän sadolta jäänyt varmaankin paljon ravinteita peltoon.. Mut se rukiin hinta :( .. Kaurasta ja ohrasta voi saada vielä ensi syksynäkin hyvän hinnan kun varastot tyhjiä...
-
Pelkkä typpi 27 belorilla 425, mut eihän sitä voi ostaa, kun se on ryssäläistä, tuumii yaramies, ja itkee ja maksaa itsensä kipeeksi yaran saltusta.
Kova paikka nyt Yara-uskovaisilla.
CAN27 maanantaina 350€/tn, nyt Yaran vastaava 540€/tn. Ellei oo vielä apulannat hallissa, tai edes tilattuna, voi olla ihmeissään että mitä tekis. Ja kun on jo hallissa, mietinnässä myös vaihtoehto B eli apulantojen myyminen ja ensi vuoden varma tili höpöillä... Oletan että viljasta tulee pulaa jokatapauksessa, joten kesällä ostetuilla lannoilla kannattaa tuottaa. Nykyisillä hinnoilla miettisin jo kovasti ::)
Apulantaa ei valmisteta enää , Kaikki valmiit myydään loppuun . Cemarolta on Kaikki peruslannat loppunut , yaralla vielä vähän jäljellä ,ryssäläistä ei kehtaa kukaan ostaa ;D
Kaikki glyfosaatitkin käytetty loppuun , varastot käytetty loppuun.Valmistus loppunut raaka -ainepulaan .
Kaikki kaasu loppu ,öljy loppu , vesi loppu , puutavara loppu , ruoka loppuu, maito loppuu, rahat loppuu,kalja loppuu ???
-
Pelkkä typpi 27 belorilla 425, mut eihän sitä voi ostaa, kun se on ryssäläistä, tuumii yaramies, ja itkee ja maksaa itsensä kipeeksi yaran saltusta.
Kova paikka nyt Yara-uskovaisilla.
CAN27 maanantaina 350€/tn, nyt Yaran vastaava 540€/tn. Ellei oo vielä apulannat hallissa, tai edes tilattuna, voi olla ihmeissään että mitä tekis. Ja kun on jo hallissa, mietinnässä myös vaihtoehto B eli apulantojen myyminen ja ensi vuoden varma tili höpöillä... Oletan että viljasta tulee pulaa jokatapauksessa, joten kesällä ostetuilla lannoilla kannattaa tuottaa. Nykyisillä hinnoilla miettisin jo kovasti ::)
Apulantaa ei valmisteta enää , Kaikki valmiit myydään loppuun . Cemarolta on Kaikki peruslannat loppunut , yaralla vielä vähän jäljellä ,ryssäläistä ei kehtaa kukaan ostaa ;D
Kaikki glyfosaatitkin käytetty loppuun , varastot käytetty loppuun.Valmistus loppunut raaka -ainepulaan .
Kaikki kaasu loppu ,öljy loppu , vesi loppu , puutavara loppu , ruoka loppuu, maito loppuu, rahat loppuu,kalja loppuu ???
Mutta Kaikkien maajussien nillitys ja valitus, se ei lopu koskaan, se on ehtymätön luonnonvara. ;D
-
Heinäkuussa tilasin lannat. Silloin sai maksuajan vuoden loppuun. Laskin että sama määrä maksaa tänään 8000€ enemmin. Täytyy kyllä keväällä miettiä tosi tarkkaan paljon kannattaa kylvää. Huonompiin lohkoihin ei raaskisi kallista lantaa laittaa.
Valkoposket söi syysvehnät, että sinne nyt ei ainakaan ole tarvetta viskoa.
-
Ei sitä muillakaan tiedä vielä miten syysvilja selviää. Viime lyhyenä talvena oli iso porotokka - tai sinakin se siltä näytti, ruskeaturkkisia poroja - kaivamassa yhdeltä paikkakunnan syysviljatöyräältä oraat paljaaksi. Rusakkolaumat viimeistelivät nakertamisen. Keväällä täysin ruskettunut alue.
Sen pari kertaa kun pääsi hiihtämään näky oli lohduton. Aika harvaksi jäi, vaikka yleisesti kyllä syysviljat onnistuivat useimmilla kohtuu hyvin.
-SS-
-
Eihän tälläinen hintojen nosto mihinkään muuhun perustu kuin siihen,että tukirahat on tulossa.
Jos viime pe nousi 10% ja ma 15%,niin ei siinä maakaasun hinta ehdi vaikuttamaan. Väittäisin,että
Yara on kaasunhinnan suojannut,tuskin mitään päivän hintaa maksavat. No,luomumiehet nauravat
partaansa. Taitaa luomukurssin pito olla pop ensi talvena? Herne ja härkäpapu on ihan hyviä kasveja
kalliin apupaskan aikana.
-
Glyfosaatti nyt on loppu koko valtakunnasta, kaikki myy ei-oota, että ensi keväänä vasta saa.
-
Ei toimi tuo strategia, jos laittaa koko pinta-alan höpöheinälle, tuet pienenee. Et voi saada täysiä tukia koko alalle.
Voi saada, höpöheiniä niin monenlaisia, kasvivalikoima laaja jonka katson ko. kirjoon. Ei omaa kokemusta moisesta tukien keräilystä, mutta keinot kyllä olisi ja ensi kesänä moni käyttänee mikäli sadonkorjuuvelvoitetta ei tuoda takaisin. Tuo sadonkorjuuvelvoitteen poistuminen tuo laajan kasvivalikoiman, ja tukitasoja/siemenen hintoja kattomalla löytyy se optimaalisin kasvi. Täyttä pelleilyä, mutta ensi vuonna tulee olemaan totta monella tilalla.
Nyt pitää hankkia ne höpökasvien siemenet, voi tulla pulaa ens talvena ja keväänä, jos monet päätyy tuohon strategiaan, varsinkin kun oli huono siemenvuosi tää vuosi.
-
Paras olisi ollut, jos ne höpöheinät olisi kylvänyt suojaviljaan jo tänä kesänä. On se aina jonkinlainen kustannus ja vaiva lähteä kesantoa varten muokkaamaan ja kylvämään. Parille pikkulohkolle onkin nyt höpöheinät näin perustettuna, muttei kovin laajassa mittakaavassa.
-
Eihän tälläinen hintojen nosto mihinkään muuhun perustu kuin siihen,että tukirahat on tulossa.
Jos viime pe nousi 10% ja ma 15%,niin ei siinä maakaasun hinta ehdi vaikuttamaan. Väittäisin,että
Yara on kaasunhinnan suojannut,tuskin mitään päivän hintaa maksavat. No,luomumiehet nauravat
partaansa. Taitaa luomukurssin pito olla pop ensi talvena? Herne ja härkäpapu on ihan hyviä kasveja
kalliin apupaskan aikana.
Yaran bisneshommissa on vain yksi heikkokohta ja se on se etteivät ymmärrä käytännöstä mitään.Eihän suomalaisilla maajusseilla ole vara maksaa ihan mahottomia apupaskoista ja jos ei myyntiä,ei myöskään voittoa osakkeenomistajille.
-
Yaran bisneshommissa on vain yksi heikkokohta ja se on se etteivät ymmärrä käytännöstä mitään.Eihän suomalaisilla maajusseilla ole vara maksaa ihan mahottomia apupaskoista ja jos ei myyntiä,ei myöskään voittoa osakkeenomistajille.
Yara kun on julkinen osakeyhtiö, kyllä siellä sitten näkyy ne voitot. Viimeiset viisi vuotta ei ole ollut mikään menestys osakkeenomistajille. Lisäksi Yara menetti sadan tsiljardin biljardin megadollarin fosfaattivarat lahjoitettuaan ne takaisin Suomen Valtiolle.
https://yle.fi/uutiset/3-11692948
Eli Pekkarinen ja Häkämies voivatkin alkaa toistensa syyttämisen sijaan yrittää omia itselleen mahtavan kaupan omaksi ansiokseen, myivät fosfaatit sadoilla miljoonilla ja nyt saatiin ne takaisin käytännössä ilman.
-SS-
-
Yaran bisneshommissa on vain yksi heikkokohta ja se on se etteivät ymmärrä käytännöstä mitään.Eihän suomalaisilla maajusseilla ole vara maksaa ihan mahottomia apupaskoista ja jos ei myyntiä,ei myöskään voittoa osakkeenomistajille.
Yara kun on julkinen osakeyhtiö, kyllä siellä sitten näkyy ne voitot. Viimeiset viisi vuotta ei ole ollut mikään menestys osakkeenomistajille. Lisäksi Yara menetti sadan tsiljardin biljardin megadollarin fosfaattivarat lahjoitettuaan ne takaisin Suomen Valtiolle.
https://yle.fi/uutiset/3-11692948
Eli Pekkarinen ja Häkämies voivatkin alkaa toistensa syyttämisen sijaan yrittää omia itselleen mahtavan kaupan omaksi ansiokseen, myivät fosfaatit sadoilla miljoonilla ja nyt saatiin ne takaisin käytännössä ilman.
-SS-
No tokihan agronettiin kirjoittelevat maajussit on fiksumpia kuin kansainvälisen suuren pörssiyhtiön johtajat ja talousvastaavat, jotka ei tajua mitään kustannuslaskennasta, toisin kuin suomalainen maajussi. Sehän on selvää että jos Yaran johdossa olisi suomalainen maajussi, jopa ihan Mustialan käynyt agrolooki, niin Yara pärjäisi paremmin ja lannoitteetkin olisi halvempia.
Ja selvää kuin pläkki on myös se, että jos Häkämies ja Pekkarinen eivät olisi junailleet Kemira GrowHowta norskeille, lannoitteet olisi suomalaisille viljelijöille aina ja ikuisesti puoli-ilmaisia, tapahtui muualla maailmassa mitä tahansa. Lintukotosuomessa elettäisiin ikuista 1980-lukua, jos Kemiran lannoitevalmistus olisi pysynyt suomalaisisa käsissä. Näinhän se ajattelu suomalaisten viljelijöiden pääkopissa menee.
-
Ehdottomasti nurmikasveihin sadonkorjuu vaatimus!
Miksi?
-
Ehdottomasti nurmikasveihin sadonkorjuu vaatimus!
Miksi?
Kaikki varmaan annettava eläimille rehuksi ,valmiiksi paaleihin käärittynä ;D ;D
-
Ehdottomasti nurmikasveihin sadonkorjuu vaatimus!
Miksi?
Koska pohjoisen pyhällä ja valitulla kansalla on etuoikeus kaikkeen kuten maidon tuotantotukeen, 9-30 senttiä, toisin kun täällä etelässä.
https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/tuet-ja-rahoitus/maidon-pohjoinen-tuotantotuki/
-
Ehdottomasti nurmikasveihin sadonkorjuu vaatimus!
Miksi?
Koska pohjoisen pyhällä ja valitulla kansalla on etuoikeus kaikkeen kuten maidon tuotantotukeen, 9-30 senttiä, toisin kun täällä etelässä.
https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/tuet-ja-rahoitus/maidon-pohjoinen-tuotantotuki/
Paalimies ei taida nautti kyseisiä tuki edes sijaintinsa saati elukkalajinsa vuoksi...
-
Ehdottomasti nurmikasveihin sadonkorjuu vaatimus!
Miksi?
Koska pohjoisen pyhällä ja valitulla kansalla on etuoikeus kaikkeen kuten maidon tuotantotukeen, 9-30 senttiä, toisin kun täällä etelässä.
https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/tuet-ja-rahoitus/maidon-pohjoinen-tuotantotuki/
9 senttiä ihan kohtuullinen tuki mutta siitä ylöspäin haittaa eteläntuottajia . Vai mitä JD ja numeroita päälle .
-
Nyt sitten Belorikin korotti hintojaan 50-70 € tonnilta.
-
Kiinnostavaa nähdä, jääkö nykyinen hintataso uudeksi normaaliksi.
-
Tuskimpa,kaikki mikä menee ylös,tulee alas. Ja uudelleen päinvastoin.
-
Kiinnostavaa nähdä, jääkö nykyinen hintataso uudeksi normaaliksi.
Jos jää pysyväksi niin sitten luulen että ei-luomuviljely saapuu loppuunsa. Ei näillä hinnoilla viljan tuottaminen ole Suomessa kannattavaa. Jos tähän astikin kannattavuus on ollut kortilla. Polttoöljy ja lannoitteet tuplanneet vuodessa parissa. Viljan hinnat kuitenkin vaan 50% nousua ja samalla sato -50% ja tuetkaan tuskin nousevat.
Mutta joo ehkäpä tällä kertaa ei ole täysin pysyvä jos syy on lopulta energiakriisi.
-
9 senttiä ihan kohtuullinen tuki mutta siitä ylöspäin haittaa eteläntuottajia . Vai mitä JD ja numeroita päälle .
Miten se niitä haittaa? Käsittääkseni niitä tukia ei laskuteta AB alueen tuottajilta.
Mut apulannan hintahan ei vaikuta maitohommiin kun paskaa ja viljaa tulee omasta takaa. Vai mitä sorkka.
-
9 senttiä ihan kohtuullinen tuki mutta siitä ylöspäin haittaa eteläntuottajia . Vai mitä JD ja numeroita päälle .
Miten se niitä haittaa? Käsittääkseni niitä tukia ei laskuteta AB alueen tuottajilta.
Mut apulannan hintahan ei vaikuta maitohommiin kun paskaa ja viljaa tulee omasta takaa. Vai mitä sorkka.
Mitä se haittaa ? Maito tuotetaan alueilla missä tuet ovat suurimmat , Lappi pois lukien . Pohjoispohjanmaa on suurin maidontuottaja ja ylitarjonta pudottaa tuottajahintaa . Kyllä se haittaa . C-alueen tuet tasatuiksi , 9 senttiä litra . Haittaaks se ?
-
Kiinnostavaa nähdä, jääkö nykyinen hintataso uudeksi normaaliksi.
Jos jää pysyväksi niin sitten luulen että ei-luomuviljely saapuu loppuunsa. Ei näillä hinnoilla viljan tuottaminen ole Suomessa kannattavaa. Jos tähän astikin kannattavuus on ollut kortilla. Polttoöljy ja lannoitteet tuplanneet vuodessa parissa. Viljan hinnat kuitenkin vaan 50% nousua ja samalla sato -50% ja tuetkaan tuskin nousevat.
Mutta joo ehkäpä tällä kertaa ei ole täysin pysyvä jos syy on lopulta energiakriisi.
Luomuna viljellä voi mutta markkinat taitaa olla täynnä . Vai miten on ?
-
Kiinnostavaa nähdä, jääkö nykyinen hintataso uudeksi normaaliksi.
Jos jää pysyväksi niin sitten luulen että ei-luomuviljely saapuu loppuunsa. Ei näillä hinnoilla viljan tuottaminen ole Suomessa kannattavaa. Jos tähän astikin kannattavuus on ollut kortilla. Polttoöljy ja lannoitteet tuplanneet vuodessa parissa. Viljan hinnat kuitenkin vaan 50% nousua ja samalla sato -50% ja tuetkaan tuskin nousevat.
Mutta joo ehkäpä tällä kertaa ei ole täysin pysyvä jos syy on lopulta energiakriisi.
Tai sitten luomuvilja on sitä halpaa viljaa.
Ja normi vilja on 100-200e/t kalliimpaa.
-
Mitä se haittaa ? Maito tuotetaan alueilla missä tuet ovat suurimmat , Lappi pois lukien . Pohjoispohjanmaa on suurin maidontuottaja ja ylitarjonta pudottaa tuottajahintaa . Kyllä se haittaa . C-alueen tuet tasatuiksi , 9 senttiä litra . Haittaaks se ?
Sullekkin on monta kertaa sanottu että se tuotanto nousee Oulusta alaspäin p-pohjanmaata, eli C2 alueella. 9 senttiä litra se taitaa sillä seudulla olla jo valmiiksi.
Mutta ei mulla oo mitään sitä vastaan kunhan etelä antaa ne muhkeat peltotukensa vaihdossa. Aikalailla saman rahan sais sitten ilman lehmiä ja työtä ois 1/3 nykyisestä. Talvet vois sitten nauttia mallasjuomaa ja naureskella apulannan nousevalle hinnalle.
-
Mitä se haittaa ? Maito tuotetaan alueilla missä tuet ovat suurimmat , Lappi pois lukien . Pohjoispohjanmaa on suurin maidontuottaja ja ylitarjonta pudottaa tuottajahintaa . Kyllä se haittaa . C-alueen tuet tasatuiksi , 9 senttiä litra . Haittaaks se ?
Sullekkin on monta kertaa sanottu että se tuotanto nousee Oulusta alaspäin p-pohjanmaata, eli C2 alueella. 9 senttiä litra se taitaa sillä seudulla olla jo valmiiksi.
Mutta ei mulla oo mitään sitä vastaan kunhan etelä antaa ne muhkeat peltotukensa vaihdossa. Aikalailla saman rahan sais sitten ilman lehmiä ja työtä ois 1/3 nykyisestä. Talvet vois sitten nauttia mallasjuomaa ja naureskella apulannan nousevalle hinnalle.
Onhan c alueella vielä erikseen pohjoinen hehtaari tuki 45e350e/ha riippuen kasvista.
Ab alueella 26e/ha parempi perus ja viherrytystuki. Ei paljon auta.
-
Mitä se haittaa ? Maito tuotetaan alueilla missä tuet ovat suurimmat , Lappi pois lukien . Pohjoispohjanmaa on suurin maidontuottaja ja ylitarjonta pudottaa tuottajahintaa . Kyllä se haittaa . C-alueen tuet tasatuiksi , 9 senttiä litra . Haittaaks se ?
Sullekkin on monta kertaa sanottu että se tuotanto nousee Oulusta alaspäin p-pohjanmaata, eli C2 alueella. 9 senttiä litra se taitaa sillä seudulla olla jo valmiiksi.
Mutta ei mulla oo mitään sitä vastaan kunhan etelä antaa ne muhkeat peltotukensa vaihdossa. Aikalailla saman rahan sais sitten ilman lehmiä ja työtä ois 1/3 nykyisestä. Talvet vois sitten nauttia mallasjuomaa ja naureskella apulannan nousevalle hinnalle.
Onhan c alueella vielä erikseen pohjoinen hehtaari tuki 45e350e/ha riippuen kasvista.
Ab alueella 26e/ha parempi perus ja viherrytystuki. Ei paljon auta.
Tuosta tuesta taitaa todellinen hyötyjä olla pottu ja hyvillä alueilla vehnä.Täällä vehnäinnostus lopahtaa varsin kovasti huonona syksynä kuivauskuluihin.Sorkkis se jaksaa joittenkin muiden taunojen kanssa jauhaa tuosta maidontuesta.Se kuulkapa poijat on niin,että ei siinä muuta tee kuin itsensä idiootiksi,jos menee sellaisten kanssa väittelemään jotka elää sitä elämää,mutta ihan vappaasti vaan,naurattaa todellakin.Kavereilla maatietokin on ilmeisesti mennyt lunttaamalla läpi.
-
Mitä se haittaa ? Maito tuotetaan alueilla missä tuet ovat suurimmat , Lappi pois lukien . Pohjoispohjanmaa on suurin maidontuottaja ja ylitarjonta pudottaa tuottajahintaa . Kyllä se haittaa . C-alueen tuet tasatuiksi , 9 senttiä litra . Haittaaks se ?
Sullekkin on monta kertaa sanottu että se tuotanto nousee Oulusta alaspäin p-pohjanmaata, eli C2 alueella. 9 senttiä litra se taitaa sillä seudulla olla jo valmiiksi.
Mutta ei mulla oo mitään sitä vastaan kunhan etelä antaa ne muhkeat peltotukensa vaihdossa. Aikalailla saman rahan sais sitten ilman lehmiä ja työtä ois 1/3 nykyisestä. Talvet vois sitten nauttia mallasjuomaa ja naureskella apulannan nousevalle hinnalle.
Onhan c alueella vielä erikseen pohjoinen hehtaari tuki 45e350e/ha riippuen kasvista.
Ab alueella 26e/ha parempi perus ja viherrytystuki. Ei paljon auta.
Tuosta tuesta taitaa todellinen hyötyjä olla pottu ja hyvillä alueilla vehnä.Täällä vehnäinnostus lopahtaa varsin kovasti huonona syksynä kuivauskuluihin.Sorkkis se jaksaa joittenkin muiden taunojen kanssa jauhaa tuosta maidontuesta.Se kuulkapa poijat on niin,että ei siinä muuta tee kuin itsensä idiootiksi,jos menee sellaisten kanssa väittelemään jotka elää sitä elämää,mutta ihan vappaasti vaan,naurattaa todellakin.Kavereilla maatietokin on ilmeisesti mennyt lunttaamalla läpi.
Jo ollaan taas valehtelemassa . https://foresavo.fi/alueittainen-maidontuotanto-vuonna-2020/
https://foresavo.fi/tilastot/aluetalous/elinkeinotoiminta/
-
C-alueella kun raivataan peltoa suosta niin se jää ilman tukia, mutta kun navettaan tulee lisää tuotantoa, niin tuki tulee joka lisä litralle tuotanto kattoon asti. Litra tuet pitäisi rajata 1995 vuoden tuotannolle kun sen mukaan ne on laskettu.
-
C-alueella kun raivataan peltoa suosta niin se jää ilman tukia, mutta kun navettaan tulee lisää tuotantoa, niin tuki tulee joka lisä litralle tuotanto kattoon asti. Litra tuet pitäisi rajata 1995 vuoden tuotannolle kun sen mukaan ne on laskettu.
Noi on arkoja asioita, varsinkin maidontuottajien keskusjärjestön isoille ja pienemmille "kympeille" .
Niistä jopa vaietaan.
-
C-alueella kun raivataan peltoa suosta niin se jää ilman tukia, mutta kun navettaan tulee lisää tuotantoa, niin tuki tulee joka lisä litralle tuotanto kattoon asti. Litra tuet pitäisi rajata 1995 vuoden tuotannolle kun sen mukaan ne on laskettu.
Noi on arkoja asioita, varsinkin maidontuottajien keskusjärjestön isoille ja pienemmille "kympeille" .
Niistä jopa vaietaan.
Pohoosessa eletään ilmeisesti edelleen vuotta 1995
-
Pitääköhän tässä oikeasti alkaa laskemaan....
Paljonko lannoittamaton sato oikeasti olisi lannoitettuun suhteessa, ei ole tullut kokeiltua mutta...
Jos listahinta alkaa nyt olla luokkaa 225€/ha normaalille lannoitukselle niin...
...se on tämänkin päivän hinnalla jo tonni viljaa.
Tai pudottaa edes lannoite taso kylmästi luokkaan 50kgN/ha...
Nyt saa kirota kun katsoin lannoitekasaa 2020 kesänä ja päätin että riittää vielä ensivuodelle, ei kiirettä ostaa...
Kait se pitää tarjouksia pyytää kuitenkin...
-
Pitääköhän tässä oikeasti alkaa laskemaan....
Paljonko lannoittamaton sato oikeasti olisi lannoitettuun suhteessa, ei ole tullut kokeiltua mutta...
Jos listahinta alkaa nyt olla luokkaa 225€/ha normaalille lannoitukselle niin...
...se on tämänkin päivän hinnalla jo tonni viljaa.
Tai pudottaa edes lannoite taso kylmästi luokkaan 50kgN/ha...
Nyt saa kirota kun katsoin lannoitekasaa 2020 kesänä ja päätin että riittää vielä ensivuodelle, ei kiirettä ostaa...
Kait se pitää tarjouksia pyytää kuitenkin...
Aika huonosti lannoittamatta kasvaa. Mut kai sieltä se 1000kg/ha saa.
Enemmän hömppää vaan. Et riittää satokasvi määrälle lannoitteet.
-
Pitääköhän tässä oikeasti alkaa laskemaan....
Paljonko lannoittamaton sato oikeasti olisi lannoitettuun suhteessa, ei ole tullut kokeiltua mutta...
Jos listahinta alkaa nyt olla luokkaa 225€/ha normaalille lannoitukselle niin...
...se on tämänkin päivän hinnalla jo tonni viljaa.
Tai pudottaa edes lannoite taso kylmästi luokkaan 50kgN/ha...
Nyt saa kirota kun katsoin lannoitekasaa 2020 kesänä ja päätin että riittää vielä ensivuodelle, ei kiirettä ostaa...
Kait se pitää tarjouksia pyytää kuitenkin...
Aika huonosti lannoittamatta kasvaa. Mut kai sieltä se 1000kg/ha saa.
Enemmän hömppää vaan. Et riittää satokasvi määrälle lannoitteet.
Hmm, mihin ne kaikki lannoituskoe taulukot ovat kadonneet, joskus niitä löysi joka nurkalta, nollaruudut kieltämättä näyttävät liian pahalta...
Mutta tuo 70kg/ha voisi olla kelvollinen, paskat ne kelit ovat kuitenkin, tuskin enempää tarvitsevat... ja jos hinnat vaikka kesällä laskevat niin huiskii sitten lisää pintaan...
-
Oletetaan, että lannoitteita olisi vain rajattu määrä käytettävissä, eikä lisää haluta ostaa.
Tällöinhän vähenevän lisätuoton laki aiheuttaa sen, että sadon maksimoidakseen kannattaisi mieluummin viljellä isompaa pinta-alaa pienellä lannoitemäärällä, kuin pientä pinta-alaa täydellä lannoitemäärällä.
-
Oletetaan, että lannoitteita olisi vain rajattu määrä käytettävissä, eikä lisää haluta ostaa.
Tällöinhän vähenevän lisätuoton laki aiheuttaa sen, että sadon maksimoidakseen kannattaisi mieluummin viljellä isompaa pinta-alaa pienellä lannoitemäärällä, kuin pientä pinta-alaa täydellä lannoitemäärällä.
Millä logiikalla?
Jos nyt ens vuonna tulisi normaali kesä, tai edes sinne päin.
Leikitään nyt vaikka 100 hehtaarilla, johon on 50ha lantaa kunnon käyttö määrälle.
Sitten jos lannan määrä puolitetaan jotta saataisiin kaikki hehtaarit kyvettyä.
-siementä kuluu puolet enemmän.
-työmäärä tuplaantuu (melkein, kun jotain sille hömpälle pitää kylvää)
-kasvinsuojelut tuplaantuu
-ja puinti
-
puin 15.6 kylvettyä kauraa isännän mukaan ei saanut mitään lannoitusta. Jyviä tuli sama 1500 kg ha mitä sain omista hyvin lannoitetuista lohkoista.
-
Apulannan hinta on suhteellista. Nyt on rypsirapsien tonnihinta reilusti yli 600 egee, joten jos hinta on sama ensi syksynä, niin kaikki pellot vaan rypsille/rapsille, niin 2 tonnin ha-sadolla on lannoite halpaa nykyhinnallakin.
-
;D 200-500 KG HEHTAARILTA RYPSIÄ TAI RAPSIA VOIT SAADA
-
Millä logiikalla?
Jos nyt ens vuonna tulisi normaali kesä, tai edes sinne päin.
Leikitään nyt vaikka 100 hehtaarilla, johon on 50ha lantaa kunnon käyttö määrälle.
Sitten jos lannan määrä puolitetaan jotta saataisiin kaikki hehtaarit kyvettyä.
-siementä kuluu puolet enemmän.
-työmäärä tuplaantuu (melkein, kun jotain sille hömpälle pitää kylvää)
-kasvinsuojelut tuplaantuu
-ja puinti
Ilman muuta vaikuttaa tuohon suuntaan, jos rajoitetulla lannoitemäärällä lisättäisiin pinta-alaa. Oikea suhde voi olla joku muukin kuin se, että 50 ha lannoilla kylvettäisiin 100 ha. Se pinta-ala voisi olla vaikka esim. 60 ha. Mutta jossain määrin optimi kuitenkin liukuisi sinne laajaperäisen lannoituksen suuntaan. Kyllä niukahko lannoitus myös vähentäisi joitakin muitakin kustannuksia ja riskejä.
-
Millä logiikalla?
Jos nyt ens vuonna tulisi normaali kesä, tai edes sinne päin.
Leikitään nyt vaikka 100 hehtaarilla, johon on 50ha lantaa kunnon käyttö määrälle.
Sitten jos lannan määrä puolitetaan jotta saataisiin kaikki hehtaarit kyvettyä.
-siementä kuluu puolet enemmän.
-työmäärä tuplaantuu (melkein, kun jotain sille hömpälle pitää kylvää)
-kasvinsuojelut tuplaantuu
-ja puinti
Ilman muuta vaikuttaa tuohon suuntaan, jos rajoitetulla lannoitemäärällä lisättäisiin pinta-alaa. Oikea suhde voi olla joku muukin kuin se, että 50 ha lannoilla kylvettäisiin 100 ha. Se pinta-ala voisi olla vaikka esim. 60 ha. Mutta jossain määrin optimi kuitenkin liukuisi sinne laajaperäisen lannoituksen suuntaan. Kyllä niukahko lannoitus myös vähentäisi joitakin muitakin kustannuksia ja riskejä.
Juu jaettulannoitus kannattaa.
Säästi tänäkin vuonna paljon, kun jätti viimeiset kerrat ajamatta.
-
Nyt sitten Belorikin korotti hintojaan 50-70 € tonnilta.
Kyllä maa antaa kun käyttää Belorin lantaa!
-
mutta kui paljion? ite kyselin tosa sakupaskaa taas ja nyt saan 5 säkkiä aikasemman 8 säkin hinnalla... kevenee lannotus väkisin.
-
51 ekee tulee nyt tonnille lisähintaa lähipäivinä.
-
Alkaa säkillä oleen hintaa.
Ehkä ei kannata säkkejä ihan pellon kulmaan jättää seisomaan.
-
Pitääköhän tässä oikeasti alkaa laskemaan....
Paljonko lannoittamaton sato oikeasti olisi lannoitettuun suhteessa, ei ole tullut kokeiltua mutta...
Jos listahinta alkaa nyt olla luokkaa 225€/ha normaalille lannoitukselle niin...
...se on tämänkin päivän hinnalla jo tonni viljaa.
Tai pudottaa edes lannoite taso kylmästi luokkaan 50kgN/ha...
Nyt saa kirota kun katsoin lannoitekasaa 2020 kesänä ja päätin että riittää vielä ensivuodelle, ei kiirettä ostaa...
Kait se pitää tarjouksia pyytää kuitenkin...
Aika huonosti lannoittamatta kasvaa. Mut kai sieltä se 1000kg/ha saa.
Enemmän hömppää vaan. Et riittää satokasvi määrälle lannoitteet.
Lannoitukseen sijoitetulla markalla kolme takaisin. Nämä laskelmat on tehty kultaisella kahdeksankymmenluvulla, jolloin typpikilon hinta oli 3,35 x ohrakilon hinta. Tällä hetkellä suhde on noin 13 x ohrakilon hinta. Noin 60 vuotta sitten oli jo maataloustieteessä kokeellisesti määritelty kaavoja, joilla sadon määrän ja lannoituksen avulla saadaan eri lannoituksia vastaavat satotasot. Tätä parabeliyhtälöä kutsutaan tuotantofunktioksi. Sitten kun vähän derivoidaan ja sijoitetaan tuotteen hinta ja typen hinta, saadaan optimaalinen lannoitustaso.
Kokeilin piruuttani 80-luvun lannoituskokeiden tuloksia, ja sain tulokseksi, että ohralla kannattaa vielä pitää typpitaso lähelle sataa kiloa, mutta jos vehnän hinta ei nouse paljon yli 200 €/kg, jää muutamalla koeasemalla nykyisellä salpietarin hinnalla viljely tappiolliseksi, eli kaava ei vielä anna lannoitukselle tuottoa. Tämä on kyllä arkijärjelläkin ajateltavisas, kevätvehnä vaatii jo peruslannoitukselta enemmän kuin ohra, joka kasvaa multavalla maalla pelkän kalkin kanssa ryöstöviljelemällä ihan hyvin. Pienillä lannoitustasoilla kuitenkin tulee edes jokin sato, eli ongelma on siinä, että koeasemilla panostettiin lannoitustasot aina sinne 250 typpikilon seutuville, sitten oli vain nollaruutu ja 50 kg N. Ei saatu välttämättä kaikkia käyrän "koukkuja" esiin.
Silti, kyllä kannattaisi tehdä omilla palstoilla lannoituskokeita, maaperä on todella kiusattu, jos ilman lannoitusta ei saa satoa ollenkaan ? Varsinkin ruis kasvaa muutaman vuoden aika hyvin ilman lannoitusta, luomusatojen malliin. Ja kun aivan minimirikkatorjunnan muistaa tehdä, viljely on vähäriskistäkin. Lajikkeiden ominaisuudet vaikuttavat myös paljon, mutta nuorien oriiden on turha ihan kokonaan luulotella tukipatjalla kelliessä, kuinka kasitonnareita otetaan vain avaruusohjaamosta kosketusnäyttöä ja GPS:ää nakkisormella pyhkimällä. Kyllä niitä suuuria satoja saatiin käytännön viljelyksilläkin myös 1970- ja 1980- luvuilla. Silloin kannatti kalkitus, silloin kannatti 250 kg lannoitustaso, paitsi kun tuli ylituotannon takia lannoitevero ja viljan hintaan markkinoimismaksu.
-SS-
-
Sitten jos lannan määrä puolitetaan jotta saataisiin kaikki hehtaarit kyvettyä.
-siementä kuluu puolet enemmän.
-työmäärä tuplaantuu (melkein, kun jotain sille hömpälle pitää kylvää)
-kasvinsuojelut tuplaantuu
-ja puinti
Tuossakin on eroja siinä, kuinka paljon viljelijäperheellä on aikaa käytettävissä. Kuivuri ja ruiskut maksavat sen saman, tehdään niillä sitten mitään tai ei. Jos viljely tehdään palkkatyöläisillä, on se tietenkin otettava huomioon. Siemenen kustannus voidaan myös ajatella niin, että harva pelto on niin pahassa kunnossa, ettei siemenen määrää tuo takaisin, vaikak ei lannoittaisikaan. Welker Farmsissa oli tänä vuonna juuri se ongelma, että monin paikoin saivat vehnästä noin kahta bushelia eekkeriltä (135 kg/ha), mutta alkoivat silti kerätä siementä seuraavia kylvöjä varten !
Viimeisen 25 vuoden aikana on ollut mahdollisuus tukipolitiikalla laittaa peltoja lepäämään, ja saada vielä lepopelloistakin tuottoa, jos vuokrataso ei ole kovin kilpailtu. Varmasti hömppäily on järkevin ratkaisu, mutta ei välttämättä kaikille hehtaareille, koska tukitaso laskee.
Joka tapauksessa lannoitustason optimi vähenee, jos seuraatte isoja maatalouskanavia ulkomailla, siellä on aivan sama lannoitteiden hinnannousu näkyvissä, eli täällä ei ihan kokonaan Yaran salaliitto tms. sentään aiheuta hintojen nousua.
-SS-
-
Sitten jos lannan määrä puolitetaan jotta saataisiin kaikki hehtaarit kyvettyä.
-siementä kuluu puolet enemmän.
-työmäärä tuplaantuu (melkein, kun jotain sille hömpälle pitää kylvää)
-kasvinsuojelut tuplaantuu
-ja puinti
Tuossakin on eroja siinä, kuinka paljon viljelijäperheellä on aikaa käytettävissä. Kuivuri ja ruiskut maksavat sen saman, tehdään niillä sitten mitään tai ei. Jos viljely tehdään palkkatyöläisillä, on se tietenkin otettava huomioon. Siemenen kustannus voidaan myös ajatella niin, että harva pelto on niin pahassa kunnossa, ettei siemenen määrää tuo takaisin, vaikak ei lannoittaisikaan. Welker Farmsissa oli tänä vuonna juuri se ongelma, että monin paikoin saivat vehnästä noin kahta bushelia eekkeriltä (135 kg/ha), mutta alkoivat silti kerätä siementä seuraavia kylvöjä varten !
Viimeisen 25 vuoden aikana on ollut mahdollisuus tukipolitiikalla laittaa peltoja lepäämään, ja saada vielä lepopelloistakin tuottoa, jos vuokrataso ei ole kovin kilpailtu. Varmasti hömppäily on järkevin ratkaisu, mutta ei välttämättä kaikille hehtaareille, koska tukitaso laskee.
Joka tapauksessa lannoitustason optimi vähenee, jos seuraatte isoja maatalouskanavia ulkomailla, siellä on aivan sama lannoitteiden hinnannousu näkyvissä, eli täällä ei ihan kokonaan Yaran salaliitto tms. sentään aiheuta hintojen nousua.
-SS-
Millä tavalla saat laskettua saman kulun kasvinsuojelulle?
Jos ruiskuttat 50ha versus 100ha. Minun laskuopin mukaan aineet maksaa puolet enemmän.
-
Sitten jos lannan määrä puolitetaan jotta saataisiin kaikki hehtaarit kyvettyä.
-siementä kuluu puolet enemmän.
-työmäärä tuplaantuu (melkein, kun jotain sille hömpälle pitää kylvää)
-kasvinsuojelut tuplaantuu
-ja puinti
Tuossakin on eroja siinä, kuinka paljon viljelijäperheellä on aikaa käytettävissä. Kuivuri ja ruiskut maksavat sen saman, tehdään niillä sitten mitään tai ei. Jos viljely tehdään palkkatyöläisillä, on se tietenkin otettava huomioon. Siemenen kustannus voidaan myös ajatella niin, että harva pelto on niin pahassa kunnossa, ettei siemenen määrää tuo takaisin, vaikak ei lannoittaisikaan. Welker Farmsissa oli tänä vuonna juuri se ongelma, että monin paikoin saivat vehnästä noin kahta bushelia eekkeriltä (135 kg/ha), mutta alkoivat silti kerätä siementä seuraavia kylvöjä varten !
Viimeisen 25 vuoden aikana on ollut mahdollisuus tukipolitiikalla laittaa peltoja lepäämään, ja saada vielä lepopelloistakin tuottoa, jos vuokrataso ei ole kovin kilpailtu. Varmasti hömppäily on järkevin ratkaisu, mutta ei välttämättä kaikille hehtaareille, koska tukitaso laskee.
Joka tapauksessa lannoitustason optimi vähenee, jos seuraatte isoja maatalouskanavia ulkomailla, siellä on aivan sama lannoitteiden hinnannousu näkyvissä, eli täällä ei ihan kokonaan Yaran salaliitto tms. sentään aiheuta hintojen nousua.
-SS-
Millä tavalla saat laskettua saman kulun kasvinsuojelulle?
Jos ruiskuttat 50ha versus 100ha. Minun laskuopin mukaan aineet maksaa puolet enemmän.
Toki siinäkin on erilaisia intensiivisyyseroja. Rukiilla ei tarvita välttämättä mitään. Pelkkä pienannosaine menee nyt ainakin vuoden - kaksi. Laoneston ja kalleimmat tautiaineet voi unohtaa, koska ravinne on minimitekijä. Mutta onhan suurempien alojen viljelyssä hankaluuksia, ja joutuu väkisin palkkaamaan puintien ajaksi esimerkiksi kärrykuskeja ja pyörittämään kuivaamoa. Lannoituksen tuotantofunktiosta johtuen tuplahehtaarit puolella lannoituksella tuottavat enemmän satoa kuin puolet hehtaareista samalla lannoitusmäärällä. Mitä korkeampi lannoitustaso on ollut, sitä suurempi ero, itse asiassa. Valmiiksi laajaperäisellä lannoituksella lähestytään tilannetta, jossa tupla-ala tuo vain lisäkuluja. Jos kesantojen ja monimuotoisuuden määrä voi olla puolet tilan peinta-alasta, vaikuttamatta tukiin, sekin kannustaa silloin vähentämään viljelyalaa. Mutta ainakin kasvipeitteisyydessä ja mahdollisessa luonnonhaittakorvauksen tapaisessa tukimuodossa saattaa tulla leikkuria maksatuksiin. Ainakin jos on kyse vuokrapelloista, joiden vuokrataso lähenen tukia,. voikin tulla rahankulua niistä hömppäpelloista.
Perusteet, jotka ohjaavat kylvettävän viljelyalan vähentämiseen, sopivat juuri tarkalleen luomusopimukseen. Siksi se onkin ollut suurtiloilla paljon varteenotettavampi vaihtoehto tavanomaiseen viljelyyn verrattuna, maanhankinnan kykyä luomu lienee jopa lisännyt. Laskelmat menevät juurikin niin, että kun 1000 ha:n viljatila muuttuu 300 ha:n luomuviljatilaksi, muuttuu kalustovaatimus merkittävästi kevyemmäksi. Seuraavat hyppäykset ylös päin olisivat vaatineet ehkä lisärumpupuimuria,. lisätyöläisiä, lisäkuivaamoja, lisäkärryjä , mutta vaihdoksen jälkeen tila on tosiasiallisesti 300 ha:n viljatila, joka menee entisellä kalustolla mainiosti. ja voi laajentaa vaikka toisella 1000 ha:lla, eikä tee tiukkaakaan vielä siiloissa ja koneissa.
Ilman ruiskutteluja, myös.
-SS-
-
Millä logiikalla?
Jos nyt ens vuonna tulisi normaali kesä, tai edes sinne päin.
Leikitään nyt vaikka 100 hehtaarilla, johon on 50ha lantaa kunnon käyttö määrälle.
Sitten jos lannan määrä puolitetaan jotta saataisiin kaikki hehtaarit kyvettyä.
-siementä kuluu puolet enemmän.
-työmäärä tuplaantuu (melkein, kun jotain sille hömpälle pitää kylvää)
-kasvinsuojelut tuplaantuu
-ja puinti
Ilman muuta vaikuttaa tuohon suuntaan, jos rajoitetulla lannoitemäärällä lisättäisiin pinta-alaa. Oikea suhde voi olla joku muukin kuin se, että 50 ha lannoilla kylvettäisiin 100 ha. Se pinta-ala voisi olla vaikka esim. 60 ha. Mutta jossain määrin optimi kuitenkin liukuisi sinne laajaperäisen lannoituksen suuntaan. Kyllä niukahko lannoitus myös vähentäisi joitakin muitakin kustannuksia ja riskejä.
Jos on käytettävissä 50 ha lannoitteet eli n. 20 tonnia ja tilan pinta-ala on 100 ha. Niin lonkalta väittäisin, että maksimaalisen sadon saa kun levittää lannat koko alalle. Taloudellisesti parhaan tuloksen saa, kun levittää ne n. 70-80 ha alalle ja loput riistaa yms. hömppää.
-
Jos on käytettävissä 50 ha lannoitteet eli n. 20 tonnia ja tilan pinta-ala on 100 ha. Niin lonkalta väittäisin, että maksimaalisen sadon saa kun levittää lannat koko alalle. Taloudellisesti parhaan tuloksen saa, kun levittää ne n. 70-80 ha alalle ja loput riistaa yms. hömppää.
Ja hömpän tuet vaikuttavat siihen, että se pellon lepäämään laitto on taloudellisesti kannattavaa. Jos kyse olisi pelkästään maailmanmarkkinahintaisen bulkin tuottamisesta ilman erityisiä pinta-alatukia, ehkä tuo koko alan viljely silti olisi kannattavin, johtuen siitä, että kokonaissato kasvaisi ja kiinteät kulut per viljelty hehtaari jakautuisivat isommalle alalle.
-SS-
-
Taas tullut korotuksia hintoihin, alkaa olla ne jo sitä luokkaa, että jos reippaammin näillä hinnoilla lannoittaa, menee se ha-tuki pelkkään apulantaan
-
Ensi kesänä todelliset rahamiehet jyräävät satokisapöydässä muut heittämään pelin sikseen jo alkuvaiheissa.
Doping tulee sen verran kalliiksi.
-SS-
-
Ja lisäksi polttoöljy 1.22€ litra.
Alkaa olla monelle jo vähän mahdoton yhtälö.
Varsinkin kun ei ole paljoa viljaakaan mitä myydä. Reilusti alle puolet normaali määrästä.
-
Ensi kesänä todelliset rahamiehet jyräävät satokisapöydässä muut heittämään pelin sikseen jo alkuvaiheissa.
Doping tulee sen verran kalliiksi.
-SS-
Kuulin lentävän lauseen tuossa tovi sitten..
"Ei tuu saatana köyhät keväällä huiskan kanssa vastaan" 😂😂😂
Totta se kyllä on, valitettavasti.. 😂😂
-
Ja lisäksi polttoöljy 1.22€ litra.
Alkaa olla monelle jo vähän mahdoton yhtälö.
Varsinkin kun ei ole paljoa viljaakaan mitä myydä. Reilusti alle puolet normaali määrästä.
Jyvässä on kyllä puolet enemmän hintaakin...
-
Ensi kesänä todelliset rahamiehet jyräävät satokisapöydässä muut heittämään pelin sikseen jo alkuvaiheissa.
Doping tulee sen verran kalliiksi.
-SS-
Kuulin lentävän lauseen tuossa tovi sitten..
"Ei tuu saatana köyhät keväällä huiskan kanssa vastaan" 😂😂😂
Totta se kyllä on, valitettavasti.. 😂😂
Tää oli hyvä ;D ;D ;D
-
Ensi kesänä todelliset rahamiehet jyräävät satokisapöydässä muut heittämään pelin sikseen jo alkuvaiheissa.
Doping tulee sen verran kalliiksi.
-SS-
Kuulin lentävän lauseen tuossa tovi sitten..
"Ei tuu saatana köyhät keväällä huiskan kanssa vastaan" 😂😂😂
Totta se kyllä on, valitettavasti.. 😂😂
Tää oli hyvä ;D ;D ;D
Voi kai Wappunakin Kelataksilla ajella.
-
Kenen maksettavaksi tämä lopulta tulee. Epäilen että ruokakaupan kassalla kustannusten nousu ei tunnu normaalia turistisesonkia enempää ( käyn keskisellä ) . Sikamiehiä ei oikein käy kateeksi, mutta kait sen alan kannattavuus on jo pitkään ollut jonkin lainen vale. Jos kannattavuus olisi 0 ( nolla) niin ei niillä paljon laajennuksia vuosittain tehtäisi. Mun matikassa nolla sai kertoa mutta ei jakaa . Tosin nolla kertominen ei tuloa kerrytä, joten varmasti aikaisempi ajatus kannattavuuden nollasta ei ole ollut totuuden mukaista. Maidollahan menee aina hyvin ja Valiokin on vaan tyytyväinen laskevista tuotoksista joten mikäs hätä tässä. Niin kauan kun tavaraa saa niin nou hätä, jos ei saa niin puhutaan pulasta (monilla aloilla näin jo on) ja sen jälkeen lamasta. Mutta maksumiehiä silti tuskin löytyy. Korottomiin asunto- , mökki- , kulutusluottoihin tottunut pulliainen ei vaan voi maksaa ruuastaan tai muusta kulutuksestaan, sehän on saavutettu etu.
-
Suomessa ruoka ei ole kaupassa ainakaan vielä pahemmin noussut. Osaksi varmaankin syynä pitkät sopimukset. Pääosin suomalaisilla kuitenkin varaa ostaa vähän kalliimpaakin. Jonkinmoista nurinaa kuuluu, kun ei viihteeseen riitäkään ihan entiseen mallin Euroja. Mailmalla hinnat ovat jo nousseet ja köyhemmissä maissa hinnannousu voi aiheuttaa ihan oikeaa nälkää ja nälkäiset ihmiset ovat ärtyisiä. Tuostahan Arabikevätkin pohjimmiltaan johtui ja sen perään Isisin nousu. Jotain tällaista saattaa taas olla tiedossa.
-
Eikös viljelijän osuus leivän hinnassa ollut 7senttiä.
Jos viljan hinta on nyt noussut huonon sadon myötä niin nostaako se nyt viljelijän osuuden 8 tai jopa 9senttiin.
Menee kassalla pyöristyksiin.
-
Onneksi tuli jotensakin ajoissa tehtyä lannoiteostot, yleensä ne kun on jäänyt loppuvuoteen. Syyskuusta nousua hintaan nyt 54%. Viimevuoteen verrattuna nousua 103%. Belorin lantaa.
-
Belorin lantaa.
Haisee?
-
Menin sittten hätäpäissäni ostaan 10 000 lisää lantaa..kesän ekan oston jälkeen. Nyt on normimäärä markeilla, joten naama leveellä voi jäädä odottaan kevään kylvöjä. Nyt huippuvuosi viljalle ja kaikki on taas hetken aikaa tyytyväisiä, ainoa mutta on se jos sitä ei tuukkaan ja katovuodet jatkuu kolmas peräkkäin. Ja tuet putoo..Thank God I am debtfree.
-
Kuulemma taas nousee.. näin ainakin huhu kertoo..
-
Kuulemma taas nousee.. näin ainakin huhu kertoo..
Tänään pyytelin tarjouksia ja on voimassa vain tänään joten niin kait...
-
Kuulemma taas nousee.. näin ainakin huhu kertoo..
Tänään pyytelin tarjouksia ja on voimassa vain tänään joten niin kait...
Minkälaisia tarjouksia sait?
-
Nykyisillä apulannan hinnoilla pitäisi viljoista saada vähintään 10 000 kg:n ha-satoja ja tonnihinnat alkaa kakkosella, että olisi mitään järkeä viljelyssä.
-
Kuulemma taas nousee.. näin ainakin huhu kertoo..
Tänään pyytelin tarjouksia ja on voimassa vain tänään joten niin kait...
Minkälaisia tarjouksia sait?
Ihanan kalliita mutta on siinä listahinnoissa nyt hieman varaa, ainakin joillakin...
Päätin noin 80kg N/ha varaston ostaa näilläkin hinnoilla, jos tarpeeksi moni täällä ja maailmalla jäähdyttelee lannoitteen puutteessa niin on se mukava olla jotain myytävää... ja täydennetään sitten kesällä jos saavat kaasu sotansa so*****a.
p.s. osalla alasta tosin 2 vuoden apila pohjalla josta vähän lisää typpeä periaatteessa, täytyy miettiä kuinka tuon sitten käytännössä jaan.
-
Kerrankin syytä taputella itseään olkapäälle. Vuosi sitten kesällä tuli hankittua parin vuoden lannat. Silloin kirpaisi, mutta aika hyvän koron ne "ylimääräiset" pussukat ovat hankkineet.
-
Viimevuoteen verrattuna nousua 103%. Belorin lantaa.
Belorin 26-4S oli vuosi sitten 201. Eilen MT taulukossa 590, joten 200% kohta rikki. Rikki tainnut kallistua eniten jostain syystä.
-
Kerrankin syytä taputella itseään olkapäälle. Vuosi sitten kesällä tuli hankittua parin vuoden lannat. Silloin kirpaisi, mutta aika hyvän koron ne "ylimääräiset" pussukat ovat hankkineet.
Seuraavaksi kannattaakin sitten alkaa miettimään et kannattaako noita peltoon kylvää vai kannattaako myydä eteenpäin.
Joo tilakohtainen asia ja riippuu siitäkin saako varmasti riittävän sadon ensi vuotena. Ja mikä sen sadon arvo on ja ja..
Voihan se olla et ensi syksynä paukutellaan uusia ennätyksiä..
Onneksi näin luomupellenä ei tarvii moisia miettiä olisi meinaan melko hankala tilanne pähkäiltävänä..
-
ja ainakii ei kannata tien varteen säilöä nuita paskoja. saattaa olla yks aamu tyhjä paikka!
-
Miten lie luomulannottetten hinta noussut? Joko tavanviljelijän kannattaa sitä ennemmin ostaa.. mikä lie tuommosen tonnihinta?
https://www.lantmannenagro.fi/tuotteet/lannoitteet-ja-kalkit/luomulannoitteet/?gclid=Cj0KCQjwlOmLBhCHARIsAGiJg7lo2G52sOEWF4UQF07jiU-VaUOhYPm66uqt8LB_oe6QNTDGyH48JhsaAvVYEALw_wcB
-
Miten lie luomulannottetten hinta noussut? Joko tavanviljelijän kannattaa sitä ennemmin ostaa.. mikä lie tuommosen tonnihinta?
https://www.lantmannenagro.fi/tuotteet/lannoitteet-ja-kalkit/luomulannoitteet/?gclid=Cj0KCQjwlOmLBhCHARIsAGiJg7lo2G52sOEWF4UQF07jiU-VaUOhYPm66uqt8LB_oe6QNTDGyH48JhsaAvVYEALw_wcB
Kai se puolet enemmän maksaa kuin tavallinen. Ja käyttömäärä nelinkertainen.
-
Miten lie luomulannottetten hinta noussut? Joko tavanviljelijän kannattaa sitä ennemmin ostaa.. mikä lie tuommosen tonnihinta?
https://www.lantmannenagro.fi/tuotteet/lannoitteet-ja-kalkit/luomulannoitteet/?gclid=Cj0KCQjwlOmLBhCHARIsAGiJg7lo2G52sOEWF4UQF07jiU-VaUOhYPm66uqt8LB_oe6QNTDGyH48JhsaAvVYEALw_wcB
390-580 tonni riippuen typen määrästä . Fosforin vaikutus pitkäaikainen , kuulemma .
-
kuulemma????
-
kuulemma????
158 euroo/tonnikin jotakin saa , kuulemma .
Ei siis mikään ihme et luomutuotanto on saanut kannatusta lisää .
-
sama summa apulanta laskussa jo monta vuotta vain apulannan määrä vaihtelee, sitä saa mitä tilaa itte kukin :o
-
kuulemma????
Salonseudulla on näin varmaan puhuttu.
-
Mielestäni näillä hinnoilla kannattaa ottaa käyttöön jaettu lannoitus ensi keväänä. Vain 100kg typpeä kylvön yhteydessä ja loput tarpeen mukaan pintaan 1 tai 2 eri ajokerralla. ;D
-
Nämä alkaneet pakkaset eivät kyllä ainakaan helpota tilannetta. Kaasun hinnassa ei näy laskua eikä sitä juuri varastoissakaan ole. Porukalla tuumailtiin että todellisuutta voi olla että tämän hetken hinnat ovat ensi vuoden avaushintoja. Missä viljan hinta silloin menee, sitä ei tiedä kukaan.
-
Ausseissa meinaa AdBlue loppua kun kiina on lopettanut urean viennin.
https://www.dailymail.co.uk/news/article-10269631/Australias-supply-chain-risk-COLLAPSE-month.html
-
Ausseissa meinaa AdBlue loppua kun kiina on lopettanut urean viennin.
https://www.dailymail.co.uk/news/article-10269631/Australias-supply-chain-risk-COLLAPSE-month.html
Kohta Suimessa.Kiina on tehnyt tämän monen muun asian kanssa.
-
näillä pakkasilla ei taija moinen paljon etes toimiakaan.. jäässä kuiteskin.
-
Jollain taholla joudutaan miettimään huoltovarmuusasioita tosissaan. Tilanne meni nyt sellaiseksi, että mikä tahansa voi loppua koska tahansa.
-
Jollain taholla joudutaan miettimään huoltovarmuusasioita tosissaan. Tilanne meni nyt sellaiseksi, että mikä tahansa voi loppua koska tahansa.
Raakaöljyn hinta on laskenut joten lannoitteiden hinnankin pitäisi laskea ;D
Mittareilla ei näy tapahtuneen vielä mitään .
-
Eikös se kaasun hinta ole vielä nousussa.🤔
-
Olenpas ollut kuutamolla, kiina on jäädyttänyt fosforinkin viennin jo syyskuussa.
https://www.dtnpf.com/agriculture/web/ag/crops/article/2021/09/30/china-phosphate-fertilizer-export
30% tarjonnasta pois pelistä.
-
Eikös se kaasun hinta ole vielä nousussa.🤔
Näkyy hieman laskeneen 31->27, enään noin 5 kertaa sen mitä vuosi sitten.
Luulisi nousevan lisää tosin jos tämä kylmä ulottuu tuonne etelään päin yhtään...
-
Näyttäisi huomiseksi taas olevan sähkönhinta kaksinkertainen tähän päivään nähden, eiköhän sitä pärähdä jokunen Saksankin maakaasuturbiinikin lisäteholle.
Norja - UK voimakaapeli oli Norjalle hyvä investointi kun voi myydä sähköä paremmille markkinoille.
Nähtäväksi jää minkälaista sähkönhintaa saa ensi syksynä kun sopimus on katkolla.
-
Olenpas ollut kuutamolla, kiina on jäädyttänyt fosforinkin viennin jo syyskuussa.
https://www.dtnpf.com/agriculture/web/ag/crops/article/2021/09/30/china-phosphate-fertilizer-export
30% tarjonnasta pois pelistä.
Eihän meillä ole hätää. Meillähän on omat fosforit omille lannoitetehtaille.
Ai juu, eihän meillä ole enää kumpaistakaan.
-
Ammoniakin tärkeys luomu ei meitä elätä:
https://www.talouselama.fi/uutiset/ilman-tata-teollista-reaktiota-5-miljardia-ihmista-kuolisi-nalkaan-vaikka-se-tuottaa-co2-paastoja-500-000-000-t-v-keksintoja-parannuksiksi-on-jo-tehty/81dd5627-d2cb-48c0-a309-6c626a7c4c76
-
Taas on belori nostanu viikon takaisesta hintaa 25€/tn
-
Perverssiä vai mitä beverttiä se nyt oli tätä yaran halpis lantaa tilattu ja seleenisalpietaria hankkijalta ja tarpeeksi kalliilla hintaa 😳 Pelimerkit riitti just ja just ekan lannotuksen tarpeisiin,kakkonen kasvaa sitten vissiin pyhällä hengellä🙄
-
Olenpas ollut kuutamolla, kiina on jäädyttänyt fosforinkin viennin jo syyskuussa.
https://www.dtnpf.com/agriculture/web/ag/crops/article/2021/09/30/china-phosphate-fertilizer-export
30% tarjonnasta pois pelistä.
Eihän meillä ole hätää. Meillähän on omat fosforit omille lannoitetehtaille.
Ai juu, eihän meillä ole enää kumpaistakaan.
Et varmaan sitten tiedä, että Soklin valtavat fosfaattivarat on palautettu Suomen valtiolle jo vuosi sitten. Eli jos fosfaattia ei nyt ole siellä kuormattavaksi, syy on yksinomaan itsesi saamattomuus
-SS-
-
Et varmaan sitten tiedä, että Soklin valtavat fosfaattivarat on palautettu Suomen valtiolle jo vuosi sitten. Eli jos fosfaattia ei nyt ole siellä kuormattavaksi, syy on yksinomaan itsesi saamattomuus
-SS-
Yara luopui Soklista, muistaakseni huimaan yhden euron kauppahintaan. Saamattomuutta tai ei, mutta Sokli on ns. peräsyrjällä ellei peräti sen takana. Pelkästään jo rakennettavat yhteydet (rautatie, muu tiestö) maksavat ja paljon. Lupaprosessista ei tule läpihuutojuttua. Kaivostoiminnan perustaminen kyseiselle alueelle johtaa aivan varmasti vuosia kestävään prosessiin, jossa käydään kaikki mahdolliset oikeusasteet läpi.
Jotenkin tuosta jäi sellainen olo, että viisaampi väisti.
-
Katoin sen fingridin kartan silloin alkuviikosta, se viron kaapeli yöllä kohti viroo, päivisin tuotiin.
https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/sahkojarjestelman-tila/
https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/sahkojarjestelman-tila/pohjoismainen-sahkojarjestelman-tila/
Toinen linkki, pystyy skrollaa taaksepäin, ois pitännyt ottaa skreeshotin silloin kun oli 1000 suomen kohdalla
-
Onko eturivin viljelijöille annettu jo tietoa Yaran hintatasosta uudelle kaudelle?
-
Onko eturivin viljelijöille annettu jo tietoa Yaran hintatasosta uudelle kaudelle?
Hankkijalla sanoi myyjä et jonkinverran pitäis tippua tän hetkisestä. Mut ei vielä tarkempaa tietoa että kuinka paljon.
Tän hetken hinnathan on noin 1000€ alv0. Että aika paljon sais tippua..
-
Onko eturivin viljelijöille annettu jo tietoa Yaran hintatasosta uudelle kaudelle?
Hankkijalla sanoi myyjä et jonkinverran pitäis tippua tän hetkisestä. Mut ei vielä tarkempaa tietoa että kuinka paljon.
Tän hetken hinnathan on noin 1000€ alv0. Että aika paljon sais tippua..
Heinäkuun kiintiö myydään varmaan taas loppuun jo kesäkuun puolella. Joku koroton maksuaikakampanja olisi kiva, niin pääsisi persaukinenkin osteleen halpaa lantaa.
-
Lantmannelta tuli joku meili viime viikolla. Arvio oli 750e/t, mutta koski kai salpietaria, en muista.
-
Hankkijan ilmoitus tuli et uusi lannoitekausi on alkanut ja netistä hävinnyt hinnat.
Kertokaahan jotka olette tarjouksia pyytäneet millaisissa hinnoissa on. Jos mahdollista niin veroton tonnihinta ilman rahtia niin on kaikkien helpompi vertailla.
"Laimea" moniravinne oli vielä eilen Hankkijan nettikaupassa n.950e/t ja salpietari n.800e/t. Et siitä alemmalla tasolla pitäis ainakin olla..
-
Lisäisin vielä et eka nosto tulee varmaan viikonloppuna. Et nyt nopeasti tilaamaan. ;D
Onkos kukaan laskenut vielä että miten kustannusten käy jos syksyn 23 kiinnityshinnat on luokkaa 250e/t?
-
Lisäisin vielä et eka nosto tulee varmaan viikonloppuna. Et nyt nopeasti tilaamaan. ;D
Onkos kukaan laskenut vielä että miten kustannusten käy jos syksyn 23 kiinnityshinnat on luokkaa 250e/t?
En ole laskenut vielä, mutta takkiin tulee.
Äsken kyselin alustavasti Y10 724e/t alv 0
Kysyin voiko samalla kiinnittää sadon 23. 500e/t, mut ei ollut kuulemma mahdollista ;D
-
Äsken kyselin alustavasti Y10 724e/t alv 0
Helkatin asiallinen hinta.
Panisin.
Ei kun tilaisin.
-
Yaran salpietari 620e/t, Y10 735e/t.
Noilla pitäis pärjätä?
-
Yaran salpietari 620e/t, Y10 735e/t.
Noilla pitäis pärjätä?
Tarjosko minne asti korotonta maksuaikaa?
-
Lisäisin vielä et eka nosto tulee varmaan viikonloppuna. Et nyt nopeasti tilaamaan. ;D
Onkos kukaan laskenut vielä että miten kustannusten käy jos syksyn 23 kiinnityshinnat on luokkaa 250e/t?
Nyt on vähän laskettu. Kyllä sen viljan hinta on oltava 280e/t jotta pääsee 0 tulokseen.
Kaikki kun ei ole omaa pelto, pitää vuokratkin maksaa.
Käytin satovarmaa 3t/ha tasoa
-
Nyt on pari rekkakuormaa tilattu. Katsotaan mitä tuleman pitää.
Ostohinnan
Y10 717e/t
Y6 750e/t
Salttu 608e/t
-
Nyt on pari rekkakuormaa tilattu. Katsotaan mitä tuleman pitää.
Ostohinnan
Y10 717e/t
Y6 750e/t
Salttu 608e/t
Verottomia ? Rahdittomia? Jos sanot että ei , niin ... No en ostanut vielä. Tosin kyse ei ole rekkakuormista. Tänä vuonna ei edes nupista. Jos rehua tulee kuten näyttää taidan säästellä toisen sadon lannoituksessa. Ne ja vähän tasausvaraa on onneksi "halvalla" ostettuna.
-
Nyt on pari rekkakuormaa tilattu. Katsotaan mitä tuleman pitää.
Ostohinnan
Y10 717e/t
Y6 750e/t
Salttu 608e/t
Verottomia ? Rahdittomia? Jos sanot että ei , niin ... No en ostanut vielä. Tosin kyse ei ole rekkakuormista. Tänä vuonna ei edes nupista. Jos rehua tulee kuten näyttää taidan säästellä toisen sadon lannoituksessa. Ne ja vähän tasausvaraa on onneksi "halvalla" ostettuna.
Kyl nuo on varmaan ilman veroa ja rahtia.. Ainakin kun kaverin kanssa soittelin niin samansuuntaisia hintoja oli saanut.
Siinä saa sitten jo tulla viljaakin 23 syksyllä että saa nuo kulut piiloon. 350e lannoitteisiin per hehtaari ni ei saa kyl olla mitään alta 200e tonnihintoja viljalla. ::)
-
Nyt on pari rekkakuormaa tilattu. Katsotaan mitä tuleman pitää.
Ostohinnan
Y10 717e/t
Y6 750e/t
Salttu 608e/t
Siinä saa sitten jo tulla viljaakin 23 syksyllä että saa nuo kulut piiloon. 350e lannoitteisiin per hehtaari ni ei saa kyl olla mitään alta 200e tonnihintoja viljalla. ::)
Siis miten hurjista lannoitusmääristä nyt puhutaan? 350 e/ha tarkoittaisi noin vajaa 500 kg/ha. Verottomia hintoja siis ja normaaleilla kevätviljoilla. Tavallisessa perusviljelyssä, huippudoupatut satokisaennätyslohkot asia erikseen.
-
Nyt on pari rekkakuormaa tilattu. Katsotaan mitä tuleman pitää.
Ostohinnan
Y10 717e/t
Y6 750e/t
Salttu 608e/t
Siinä saa sitten jo tulla viljaakin 23 syksyllä että saa nuo kulut piiloon. 350e lannoitteisiin per hehtaari ni ei saa kyl olla mitään alta 200e tonnihintoja viljalla. ::)
Siis miten hurjista lannoitusmääristä nyt puhutaan? 350 e/ha tarkoittaisi noin vajaa 500 kg/ha. Verottomia hintoja siis ja normaaleilla kevätviljoilla. Tavallisessa perusviljelyssä, huippudoupatut satokisaennätyslohkot asia erikseen.
Y10 käytössä, 735e/t, 120 kilon typpitasolla kustannus 367,50e/ha. Laitoin tänä keväänä 450kg ja en tuosta olisi enää valmis pudottamaan. Ohrat meni 350kg ja niille ajoin jo aiemmin salpietarilla vielä 15kg typpeä tueksi. Kaurat meni ja jää 370kg. Tällä uudella hintatasolla 272e/ha on lannoituskustannus ja mielestäni viljanhinta ei saisi ainakaan paljon mennä tuon alle tai alkaa harmittaa. Otin 2/3 alasta tähän hintaan ja loput jätän hamaan tulevaisuuteen. Haluan nähdä ensin viljan hintakehityksen kevättä kohden, jos oikeasti aletaan pudottaa kohti 200e, niin laitan sitten kylmästi viherlannoitukseen pinta-alaa. En usko tulevalla kaudella mihinkään radikaaliin apulannan hinnan alenemiseen. Jos satasen tonni putoaa, niin se on jo paljon, mutta kustannusvaikutus silti korkea. Tulevaisuudessa haluan nähdä myös viljan takuuhintapolitiikan kehittymisen. A-Rehulla oli joku 280e ainakin jossain vaiheessa sopimuksiin ja siihen olisi tietysti pitänyt tarttua. Mutta noin yleisestikkin tähän se pitää mennä, että hinta on tiedossa ja kaikenlainen vilja menee sitten eteenpäin tietyllä hintaa. Sitten vasta voidaan ostaa panoksia ja tehdä sitovia päätöksiä.
-
Juu.
Veroton ja rahditon, olisikin ollut jo muuten "halpaa"
Ei näiltä savilta mitään satoa saa jos ei lannoita.
Keväällä kylvössä Y10 400kg/ha, ja salttua sitten pintaan tarpeen mukaan 100-200kg/ha
Ohra ja kaura kyllä sen 120-130kg N tarvii hyvään satoon, vehnä enemmän.
-
Jos ei kettää ostas ni hintaki vois alkaa tippuu. Kattois vähä mihin päin hinta lähtee ku pitäs kukkaron nyörit kii, mut ei.....
-
Ehkä mulla on sitten vaan helpommin kasvavat maat.
Mun perusresepti on ollut siinä 330 kg jotain 27-3-5 tyyppistä eli noin 90 kg:n typpitasolla on menty. Fosforia meinaa olla liikaa muutenkin. Parhaille multamaille vähemmänkin niin ei ole tarvinnut jarruja paljoa levitellä. Normaalivuosina menty siinä reilun neljän tonnin satotasolla, pudotukset johtuneet aivan muista syistä kuin lannoitustasosta. Esim viime kesältä olisi ollut parempi säästää enemmänkin paukkuja vaan varastoon. Kovasti panostamalla saisi kovempia satoja, mutta tahtoo sen edun vastaavasti fifty-sixty menettää katovuosina :-(
Nytkin vaikuttaa että rehu- ja myllyvehnän hintaero on niin vähäinen että lisälannoitus valkuaisjahdissa ei taida juuri kannattaa. Elley sitten meininki vielä muutu.
No tää mun viljely nyt onkin vähän sellaista 'laajaperäistä' ja pyrin mieluummin muihin kasveihin kuin perusviljoihin. 20 ha hepoheinää sai 200 kg 27-0-0 ja lakoonhan se näkyy puhdas timotti menevän. Eikä täällä ole ollut mitään suuria sateita.
-
Anora tarjoaa 399e/tonni edelleen ohrasta
-
Axan 600€/tonni
Oletteko lannoittaneet pelkällä axanilla keväällä? Miten toimii vs salpietari.
-
Axan 600€/tonni
Oletteko lannoittaneet pelkällä axanilla keväällä? Miten toimii vs salpietari.
Mä sain axani tarjouksen pyöreästi 800 verolla ja rahdilla. Niin en vastannut kysymykseesi. Lantamanneni meinas että ne ei saa normi salttua, seleeniä kyllä. se oli muistaakseni 35 euroa kalliimpaa verolla. Taitaa muuten ens keväänä olla yksi pulma vähemmän. Suunnitelmia tehdessä ei tartte miettiä mihin ne ostetut fosforia sisältävät lannat kannattaa levitellä paskan levityksiä ajatellen.
-
Anora tarjoaa 399e/tonni edelleen ohrasta
Ja viking malt 400e/t
Vaikka ei tällä hetkellä ilmoita hintoja kun sopimusviljelijöille
-
Ehkä mulla on sitten vaan helpommin kasvavat maat.
Mun perusresepti on ollut siinä 330 kg jotain 27-3-5 tyyppistä eli noin 90 kg:n typpitasolla on menty. Fosforia meinaa olla liikaa muutenkin. Parhaille multamaille vähemmänkin niin ei ole tarvinnut jarruja paljoa levitellä. Normaalivuosina menty siinä reilun neljän tonnin satotasolla, pudotukset johtuneet aivan muista syistä kuin lannoitustasosta. Esim viime kesältä olisi ollut parempi säästää enemmänkin paukkuja vaan varastoon. Kovasti panostamalla saisi kovempia satoja, mutta tahtoo sen edun vastaavasti fifty-sixty menettää katovuosina :-(
Nytkin vaikuttaa että rehu- ja myllyvehnän hintaero on niin vähäinen että lisälannoitus valkuaisjahdissa ei taida juuri kannattaa. Elley sitten meininki vielä muutu.
No tää mun viljely nyt onkin vähän sellaista 'laajaperäistä' ja pyrin mieluummin muihin kasveihin kuin perusviljoihin. 20 ha hepoheinää sai 200 kg 27-0-0 ja lakoonhan se näkyy puhdas timotti menevän. Eikä täällä ole ollut mitään suuria sateita.
No eihän mullakaan kylvössä mene kuin 96kgN.
Loput typet laitetaan jos kasvi tarvitsee, ja sen kertoo taas mittaukset ja anturit.
Normi vuonna satotasot pyörinyt 5-6t välissä
-
Viime vuonna kun keskisato viljalla oli kai 1500kgha ja normi lannoitus alle. Huomas nytten kun ruiskulla kiertelin, edelisvuoden viljapeelot, tummempaa kun edelisvuoden lannoitamaton heinä. Kyllä se edelisvuoden hyödyntmättä ollut lannoite vaan on siellä, ei se kaikki valunnu itämereen.
Sitten kun laskette suhdelukua halpa lannoite-halpa vilja vs kallis lannoite-kallis viljan kipukynnys, otatteko huomioon myös nytten pö hinta ja muut huomattavasti kallistuneet tarpeet?
-
Mitäs sitten jos uuden tukikauden ehdot kannustaakin viljelemään jotain ei syötävää eikä apulantaa tarvi mihinkään :o ? Hiiltä,kosteikkoviljelyä ja puuntaimia...
Ei vaiskaan,eilen palaveerattiin ja tarjouksia odotellaan,tiedä sitten.
-
Axan 600€/tonni
Oletteko lannoittaneet pelkällä axanilla keväällä? Miten toimii vs salpietari.
Mä sain axani tarjouksen pyöreästi 800 verolla ja rahdilla. Niin en vastannut kysymykseesi. Lantamanneni meinas että ne ei saa normi salttua, seleeniä kyllä. se oli muistaakseni 35 euroa kalliimpaa verolla. Taitaa muuten ens keväänä olla yksi pulma vähemmän. Suunnitelmia tehdessä ei tartte miettiä mihin ne ostetut fosforia sisältävät lannat kannattaa levitellä paskan levityksiä ajatellen.
Toi 600€ on veroton. Verolla ja rahdilla se lähelle sitä 800 menee :-\
Npk onkin sitte sen melkein 800€ ilman veroa. Siksi mietinkin että ottaisinko pelkkää axania :-[
-
Axan 600€/tonni
Oletteko lannoittaneet pelkällä axanilla keväällä? Miten toimii vs salpietari.
Mä sain axani tarjouksen pyöreästi 800 verolla ja rahdilla. Niin en vastannut kysymykseesi. Lantamanneni meinas että ne ei saa normi salttua, seleeniä kyllä. se oli muistaakseni 35 euroa kalliimpaa verolla. Taitaa muuten ens keväänä olla yksi pulma vähemmän. Suunnitelmia tehdessä ei tartte miettiä mihin ne ostetut fosforia sisältävät lannat kannattaa levitellä paskan levityksiä ajatellen.
Toi 600€ on veroton. Verolla ja rahdilla se lähelle sitä 800 menee :-\
Npk onkin sitte sen melkein 800€ ilman veroa. Siksi mietinkin että ottaisinko pelkkää axania :-[
Laitoin kauralle Axania 80kg typpitasolla, mutta on ollut vasta kaksi viikkoa kylvettynä, joten en tiedä mitään fiksua sanoa tässä vaiheessa. Yleensä en koskaan kylvä ilman fosforia, mutta nyt oli sellaiset lannoitteet jo käytetty, niin ajattelin, että suorakylvö ja pieni lannoitus, ei paljon tule takkii, jos ei onnistu.
Etkö muka saa alle 750e alv 0 tarjouksia keltään? Kyllä 800 tuntuu liian kovalta, kysele lisää.
-
https://www.maatalousisokarhu.fi/verkkokauppa/lannoitteet
-
Axan 600€/tonni
Oletteko lannoittaneet pelkällä axanilla keväällä? Miten toimii vs salpietari.
Mä sain axani tarjouksen pyöreästi 800 verolla ja rahdilla. Niin en vastannut kysymykseesi. Lantamanneni meinas että ne ei saa normi salttua, seleeniä kyllä. se oli muistaakseni 35 euroa kalliimpaa verolla. Taitaa muuten ens keväänä olla yksi pulma vähemmän. Suunnitelmia tehdessä ei tartte miettiä mihin ne ostetut fosforia sisältävät lannat kannattaa levitellä paskan levityksiä ajatellen.
Toi 600€ on veroton. Verolla ja rahdilla se lähelle sitä 800 menee :-\
Npk onkin sitte sen melkein 800€ ilman veroa. Siksi mietinkin että ottaisinko pelkkää axania :-[
Y20 verolla 123 euroa kalliimpaa kuin axani. Eli 2 kiloa fosforia ja 3 kalia. Y25 154 euroa kalliimpaa kuin axani. vähemmän typpeä halventaa 59 euroa ja siten 213 euroa 3 kg fosforia ja 6 kalia. Pirun kalliita ainesosia nuo joita haluaa olevan lehmän paskassa mahdollisimman vähän :)
-
Nyt on pari rekkakuormaa tilattu. Katsotaan mitä tuleman pitää.
Ostohinnan
Y10 717e/t
Y6 750e/t
Salttu 608e/t
Siinä saa sitten jo tulla viljaakin 23 syksyllä että saa nuo kulut piiloon. 350e lannoitteisiin per hehtaari ni ei saa kyl olla mitään alta 200e tonnihintoja viljalla. ::)
Siis miten hurjista lannoitusmääristä nyt puhutaan? 350 e/ha tarkoittaisi noin vajaa 500 kg/ha. Verottomia hintoja siis ja normaaleilla kevätviljoilla. Tavallisessa perusviljelyssä, huippudoupatut satokisaennätyslohkot asia erikseen.
Ei näiltä salilta saa satoa jos ei lannoita ;)
Kevätvehnän perussetti oli 135kg typpeä eli 27-3-5 npk puol tonnii hehtaarille. Ohralle voi vähän tiputtaa. Yleensä ei kannattanut. Vehnälle sitten typpeä pintaan lisäksi jos näytti hyvältä. 150kg on typessä ihan minimi (vehnällä) jos siis halua edes yrittää viljellä.. kauraa en paljon apulanta aikana viljellyt mut se pärjäs muistaakseni jollain 120kg typpimäärällä..
-
Viime vuonna kun keskisato viljalla oli kai 1500kgha ja normi lannoitus alle. Huomas nytten kun ruiskulla kiertelin, edelisvuoden viljapeelot, tummempaa kun edelisvuoden lannoitamaton heinä. Kyllä se edelisvuoden hyödyntmättä ollut lannoite vaan on siellä, ei se kaikki valunnu itämereen.
Sitten kun laskette suhdelukua halpa lannoite-halpa vilja vs kallis lannoite-kallis viljan kipukynnys, otatteko huomioon myös nytten pö hinta ja muut huomattavasti kallistuneet tarpeet?
Juu otan huomioon.
Mulla on tehtynä sellainen Excel mihin laitan kuluja. Löpöt, lanta, kasvinsuojelu, vuokrat, lainat, muut vuotuiset kulut. Ja tuet tulona
Siihen sitten listattu eri viljakasvit, sato määrät ja hinnat. Näkee suoraan koska alkaa jäämään plussalle
-
Axan 600€/tonni
Oletteko lannoittaneet pelkällä axanilla keväällä? Miten toimii vs salpietari.
Mä sain axani tarjouksen pyöreästi 800 verolla ja rahdilla. Niin en vastannut kysymykseesi. Lantamanneni meinas että ne ei saa normi salttua, seleeniä kyllä. se oli muistaakseni 35 euroa kalliimpaa verolla. Taitaa muuten ens keväänä olla yksi pulma vähemmän. Suunnitelmia tehdessä ei tartte miettiä mihin ne ostetut fosforia sisältävät lannat kannattaa levitellä paskan levityksiä ajatellen.
Toi 600€ on veroton. Verolla ja rahdilla se lähelle sitä 800 menee :-\
Npk onkin sitte sen melkein 800€ ilman veroa. Siksi mietinkin että ottaisinko pelkkää axania :-[
Y20 verolla 123 euroa kalliimpaa kuin axani. Eli 2 kiloa fosforia ja 3 kalia. Y25 154 euroa kalliimpaa kuin axani. vähemmän typpeä halventaa 59 euroa ja siten 213 euroa 3 kg fosforia ja 6 kalia. Pirun kalliita ainesosia nuo joita haluaa olevan lehmän paskassa mahdollisimman vähän :)
Ens talvena separaattorit säiliön kulmalle pyörimään.. Luulis viljatilalliset kilvan ostavan kuivajakeen pelloilleen...
-
Vielä ei ole kukaan vastannut, et saako näihin lannoiteostoksiin maksuaikaa, esim. joulukuuhun, ei mulla ainakaan ole "kolkytä donaa" joutilasta rahaa, jolla maksaa apulannat, jos maksuaikaa on 14 vrk. toimituksesta. Siis näillä kesätilauksilla ja -toimituksilla.
-
Ei tietoa myöskään, mutta epäilen et nyt voi ol vaikeempi saada luotolla kuin ennen. Riski kasvaa jos tuleekin kato. Sekin on vielä ihan mahdollista.
-
Vielä ei ole kukaan vastannut, et saako näihin lannoiteostoksiin maksuaikaa, esim. joulukuuhun, ei mulla ainakaan ole "kolkytä donaa" joutilasta rahaa, jolla maksaa apulannat, jos maksuaikaa on 14 vrk. toimituksesta. Siis näillä kesätilauksilla ja -toimituksilla.
Tuskin saa, kun kukaa ei ole niitä markkinoinut.
-
Ei saa. Tai siis korollista kyllä saa. Monta kertaa se eka korotus on jo "kuitannut"sen koron.
-
Axan 600€/tonni
Oletteko lannoittaneet pelkällä axanilla keväällä? Miten toimii vs salpietari.
Mä sain axani tarjouksen pyöreästi 800 verolla ja rahdilla. Niin en vastannut kysymykseesi. Lantamanneni meinas että ne ei saa normi salttua, seleeniä kyllä. se oli muistaakseni 35 euroa kalliimpaa verolla. Taitaa muuten ens keväänä olla yksi pulma vähemmän. Suunnitelmia tehdessä ei tartte miettiä mihin ne ostetut fosforia sisältävät lannat kannattaa levitellä paskan levityksiä ajatellen.
Toi 600€ on veroton. Verolla ja rahdilla se lähelle sitä 800 menee :-\
Npk onkin sitte sen melkein 800€ ilman veroa. Siksi mietinkin että ottaisinko pelkkää axania :-[
Y20 verolla 123 euroa kalliimpaa kuin axani. Eli 2 kiloa fosforia ja 3 kalia. Y25 154 euroa kalliimpaa kuin axani. vähemmän typpeä halventaa 59 euroa ja siten 213 euroa 3 kg fosforia ja 6 kalia. Pirun kalliita ainesosia nuo joita haluaa olevan lehmän paskassa mahdollisimman vähän :)
Ens talvena separaattorit säiliön kulmalle pyörimään.. Luulis viljatilalliset kilvan ostavan kuivajakeen pelloilleen...
Ilmaisia kuivajakeita ja ilmaiseksi levitettyä typpijätettä kun on olemassa, niin tuskin kukaan ylimääräisiä hankkii.
-
Vielä ei ole kukaan vastannut, et saako näihin lannoiteostoksiin maksuaikaa, esim. joulukuuhun, ei mulla ainakaan ole "kolkytä donaa" joutilasta rahaa, jolla maksaa apulannat, jos maksuaikaa on 14 vrk. toimituksesta. Siis näillä kesätilauksilla ja -toimituksilla.
Ajat on ilmeisesti sellaiset ettei kukaan myyjäkään halua ottaa isoa riskiä. Porukasta joku oli alustavasti kysellyt maksuajoista niin oli annettu ymmärtää että toimituksesta 14 päivää netto.
-
Ei saa. Tai siis korollista kyllä saa. Monta kertaa se eka korotus on jo "kuitannut"sen koron.
Juuri näin, en korotonta maksuaikaa vaadikaan, aiempina vuosina se korko joulukuun eräpäivälle on ollut niin pieni, että se on mieluummin kannattanut maksaa, kuin tehdä tilaus vasta syksyllä, koska hinnan korotuksia on tullut useita pitkin kesää ja syksyä.
-
Krookki sen sanos, kauppa on jo tehnyt kaikki mitä voi auttaakseen viljelijää, ja se ei o paljon. Ei tuu mieleen yhtään mittä....
-
Niin joko se 1. korotus tehtiin hintoihin? Hankkijan sivuilta poimin hinnat: Y 10 813 €/t ja Salpietari 688 €/t alv 0. Eli melkein satasen kalliimpaa kuin, millä esimerkiksi AP120 tilasi. Ainahan ne myyjät siitä listahinnasta jotain pois antaa, muttei nyt yleensä mitään satasta...
-
Niin joko se 1. korotus tehtiin hintoihin? Hankkijan sivuilta poimin hinnat: Y 10 813 €/t ja Salpietari 688 €/t alv 0. Eli melkein satasen kalliimpaa kuin, millä esimerkiksi AP120 tilasi. Ainahan ne myyjät siitä listahinnasta jotain pois antaa, muttei nyt yleensä mitään satasta...
No kova oli korotus jos noin jo kävi. Ja helvetinmoinen tarve viljelijöillä saada lantaa nopsasti. Jos kuukauden toimituksissa on lähes satasen nousut niin hoh hoijaa ... taitaa seuraava kuukausi olla aika hiljainen.
-
En taida uskaltaa tilata ennenkuin näen syksyn sadon ja viljanhinnan.
-
Juu otan huomioon.
Mulla on tehtynä sellainen Excel mihin laitan kuluja. Löpöt, lanta, kasvinsuojelu, vuokrat, lainat, muut vuotuiset kulut. Ja tuet tulona
Siihen sitten listattu eri viljakasvit, sato määrät ja hinnat. Näkee suoraan koska alkaa jäämään plussalle
Tuo on kyllä hyvä juttu, tietää missä mennään.
Tässä on se luonnonriskin ongelma jota ei laskemalla pois saa, tulevaisuuden ennustaminen on vieläkin yhä hankalaa kun kristallipallojen huoltojono on niin pitkä....
Kuitenkin kunnon floppi kovilla panoksilla kumoaa useamman hyvän onnistumisen ja lopputulos on vaikka 5 vuoden jaksolla lähes sama kuin keskinkertaisilla panoksilla.
Esim pääsenkö puimaan vehnän 20 vai 30% kosteana, tekee 1,8 e löpön hinnalla huiman ison eron kuivatuskuluihin. Ja minkä verran suuren sadon yrittäminen kasvattaa riskiä ja mitä se riski merkitsee euroissa (myöhästyttää puintia jne.)
Pitkäaikaisella seurannalla voi tietysti yrittää selvittää todennäköisyyksiä, keskiarvoja ja mediaaneja ja sitten luottaa niihin. Muuttujina myös kasvilajit, muokkaustapa ja/tai suorakylvö, työmenekki, tarvittavan kaluston arvo jne.
Aikaisemmilla viljan hinnoilla tonni lisää rehujyvää ei kestänyt kovin paljon lisäpanoksia, jos jostain 150 e/t siiilohinnasta vähensi lisälannoituksen, ylimääräiset ajot, lisätyt kasvinsuojeluaineet, kuivauksen ja rahdit niin tultiin about nollasummapeliin. Eli lisätonnin kulut lähenivät sen saavutetun lisätonnin arvoa ja käteen jäi lähinnä hyvä mieli hyvän näköisestä kasvustosta.
Nykyhinnoilla tilannetta joutuu katsomaan uusilla perusteilla, hyvät arvaukset ovat myös valttia.
Tosimies (siis tosi matemaatikko) tietysti tekisi ns. Monte Carlo -analyysin tästä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Monte_Carlo_-simulaatio
Mulla on ollut sen verran heikkoa tuuria että sen kerran kun on jotain oikein yrittänyt niin on tullut ns. turpaan vaikkei itse olisi varsinaisesti mokannutkaan. Useamman kerran olen ollut tyytyväinen kun ei laiskuuttaan ole edes yrittänyt ihan parastaan; hukkaan olisi mennyt :-/
Jokainen laskee nämä omista lähtökohdistaan ja arvoistaan. Mä en esimerkiksi juurikaan viljele kauraa kun mulla ei ole suurelle hehtomäärälle kuivauskapasiteettia eikä varastoja. Eikä kannata edes hommata niitä...
-
Ne hinnat täällä nytten, yaran? tavara. Belor ajankohtaset osio, 15.6 päivitetty kohta... Suppea valikoima josta tajouspyyntö. Onko joku koeillut?
Cemagrolla kans suppea valikoima mutta hinnat näkyvissä.
Ja just se nyt näillä löpö hinnoilla ja rupee tulee kovia satoja ja sade syksy. sitten vielä laatuongemia ja ihan kaikki rehuksia ja hinta ale päälle. osta nytte 780 veroton rahditon lanta sitten ensvuoteen....
-
Juu otan huomioon.
Mulla on tehtynä sellainen Excel mihin laitan kuluja. Löpöt, lanta, kasvinsuojelu, vuokrat, lainat, muut vuotuiset kulut. Ja tuet tulona
Siihen sitten listattu eri viljakasvit, sato määrät ja hinnat. Näkee suoraan koska alkaa jäämään plussalle
Tuo on kyllä hyvä juttu, tietää missä mennään.
Tässä on se luonnonriskin ongelma jota ei laskemalla pois saa, tulevaisuuden ennustaminen on vieläkin yhä hankalaa kun kristallipallojen huoltojono on niin pitkä....
Kuitenkin kunnon floppi kovilla panoksilla kumoaa useamman hyvän onnistumisen ja lopputulos on vaikka 5 vuoden jaksolla lähes sama kuin keskinkertaisilla panoksilla.
Esim pääsenkö puimaan vehnän 20 vai 30% kosteana, tekee 1,8 e löpön hinnalla huiman ison eron kuivatuskuluihin. Ja minkä verran suuren sadon yrittäminen kasvattaa riskiä ja mitä se riski merkitsee euroissa (myöhästyttää puintia jne.)
Pitkäaikaisella seurannalla voi tietysti yrittää selvittää todennäköisyyksiä, keskiarvoja ja mediaaneja ja sitten luottaa niihin. Muuttujina myös kasvilajit, muokkaustapa ja/tai suorakylvö, työmenekki, tarvittavan kaluston arvo jne.
Aikaisemmilla viljan hinnoilla tonni lisää rehujyvää ei kestänyt kovin paljon lisäpanoksia, jos jostain 150 e/t siiilohinnasta vähensi lisälannoituksen, ylimääräiset ajot, lisätyt kasvinsuojeluaineet, kuivauksen ja rahdit niin tultiin about nollasummapeliin. Eli lisätonnin kulut lähenivät sen saavutetun lisätonnin arvoa ja käteen jäi lähinnä hyvä mieli hyvän näköisestä kasvustosta.
Nykyhinnoilla tilannetta joutuu katsomaan uusilla perusteilla, hyvät arvaukset ovat myös valttia.
Tosimies (siis tosi matemaatikko) tietysti tekisi ns. Monte Carlo -analyysin tästä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Monte_Carlo_-simulaatio
Mulla on ollut sen verran heikkoa tuuria että sen kerran kun on jotain oikein yrittänyt niin on tullut ns. turpaan vaikkei itse olisi varsinaisesti mokannutkaan. Useamman kerran olen ollut tyytyväinen kun ei laiskuuttaan ole edes yrittänyt ihan parastaan; hukkaan olisi mennyt :-/
Jokainen laskee nämä omista lähtökohdistaan ja arvoistaan. Mä en esimerkiksi juurikaan viljele kauraa kun mulla ei ole suurelle hehtomäärälle kuivauskapasiteettia eikä varastoja. Eikä kannata edes hommata niitä...
Itse silloin aikoinani (ennen luomuun siirtymistä) ajattelin samalla tavalla. Mä kun en koskaan onnistunut saamaan sitä kasitonnaria. Joskus tuli 6t mut harvoin. Usein se sato asettui 4-5t välille. Aina jokin meni päin sitä. Katsoin helpommaksi karsia kuluja ja riskiä. Mahdollisimman paljon suorakylvöä. Satotaso ei tippunut pikemmitenkin nousi kiitos kuivien alkukesien. Lajikkeiksi valittiin sellaisia perusvarmoja kestävä kortista ja taudit kestävät lajia niin ei välttämättä ollut tarvetta käyttää tauti tai korrensääteitä. Lannoituksessa vehnän osalta siirryttiin jaettuun käsittelyyn. Vaikka se lisäsi työtä niin polttoainekulut maltillisia ja päivässä ajoi pirusti hehtaareja.
Paremman tuloksen sain kun tyydyin siihen 4t/ha kuin et olisin yrittänyt 6t kun se tuli niin harvoin. Tilakohtaisia asioita tietysti pitkälti...
-
Nyt on pari rekkakuormaa tilattu. Katsotaan mitä tuleman pitää.
Ostohinnan
Y10 717e/t
Y6 750e/t
Salttu 608e/t
Tuntuu linjassa olevan...Yaran lantaa.
Y 10 723 e/tn
Y 6 746 e/tn
Salttu 609e/tn
Hinnat verottomia ilman rahtia,toimitus heinäkuu,eräpäivä elokuun loppu.Maksuaikaa vuoden loppuun.vuosikorko 8% eli kuukausikorko n. 0,42%.
Tuntuu olevan myyjä sunnuntainakin töissä,kysyntää on ja tarjous voimassa siihen asti kun Yaran hintakausi 1 on voimassa.Sitä ei tiedä vissiin kuin rosvolaivan johto.
-
Olisin kans kysellyt hintoja, mut taitaa ol arvojärjestys h myyjil, ei vastata, eikä soiteta takaisin. Listan mukaan mennään, kilpailijan myyjä vastas het, mut on vielä hinnat selvittelyssä. On ennenkin ollut tuollaista ylimieliestä ja ettei oikein jaksais eikä kiinnosta sun asias.
-
Olisin kans kysellyt hintoja, mut taitaa ol arvojärjestys h myyjil, ei vastata, eikä soiteta takaisin. Listan mukaan mennään, kilpailijan myyjä vastas het, mut on vielä hinnat selvittelyssä. On ennenkin ollut tuollaista ylimieliestä ja ettei oikein jaksais eikä kiinnosta sun asias.
En tiedä mut täälläpäin ainakin se joka menee paikanpäälle saa palvelua ja soittajia palvellaan sit jos aikaa jää..
Voi olla kopin ovella ruuhkaa kun eturiviläiset ovat tilaamassa ensivuoden lantojaan. ;D
-
rysselin koneessako se oli juttua tuosta maatalouten lanta ja satotavotteista.. ja siinä totettiin nuista lannoituksista ja satotavotteista kui net on epärealistisia. parmepi maalimalle ottaa maasta 5 tonnin sato kuin se kasitonni. niin lompsalle kuin luonnolle.
-
Perkale täsä kerkii missää kopin vieres seisoskelee, toisin kuin eturivin kaverit, täytyy hommia tehdä....
-
Luulen ( en siis tiedä) että lannoitteista tulee niukkuutta, kun ryssälän lannoitteet, ammoniakit, kalit ym. on pannassa, joten lannoitteita ei erityisemmin tyrkytetä, ei varsinkaan pienenpien erien ostajille. Eturiviläisten tarpeet on etusijalla nyt.
-
Olisin kans kysellyt hintoja, mut taitaa ol arvojärjestys h myyjil, ei vastata, eikä soiteta takaisin. Listan mukaan mennään, kilpailijan myyjä vastas het, mut on vielä hinnat selvittelyssä. On ennenkin ollut tuollaista ylimieliestä ja ettei oikein jaksais eikä kiinnosta sun asias.
En tiedä mut täälläpäin ainakin se joka menee paikanpäälle saa palvelua ja soittajia palvellaan sit jos aikaa jää..
Voi olla kopin ovella ruuhkaa kun eturiviläiset ovat tilaamassa ensivuoden lantojaan. ;D
Ei minunkaan puheluuni vastattu, mutta sitten kun marssin koppiin juttelemaan mukavia, niin sain hinnat ja ilmoitin, että lasken tarpeet ja teen suunnitelmat ja tilaan aika piankin, niin vastattiin puhelimeenkin ensi yrittämällä. Jos tekee selväksi, että nyt tehdään kauppoja tosissaan, niin myös vastapuoli on hommassa täysillä mukana.
-
Juu otan huomioon.
Mulla on tehtynä sellainen Excel mihin laitan kuluja. Löpöt, lanta, kasvinsuojelu, vuokrat, lainat, muut vuotuiset kulut. Ja tuet tulona
Siihen sitten listattu eri viljakasvit, sato määrät ja hinnat. Näkee suoraan koska alkaa jäämään plussalle
Tuo on kyllä hyvä juttu, tietää missä mennään.
Tässä on se luonnonriskin ongelma jota ei laskemalla pois saa, tulevaisuuden ennustaminen on vieläkin yhä hankalaa kun kristallipallojen huoltojono on niin pitkä....
Kuitenkin kunnon floppi kovilla panoksilla kumoaa useamman hyvän onnistumisen ja lopputulos on vaikka 5 vuoden jaksolla lähes sama kuin keskinkertaisilla panoksilla.
Esim pääsenkö puimaan vehnän 20 vai 30% kosteana, tekee 1,8 e löpön hinnalla huiman ison eron kuivatuskuluihin. Ja minkä verran suuren sadon yrittäminen kasvattaa riskiä ja mitä se riski merkitsee euroissa (myöhästyttää puintia jne.)
Pitkäaikaisella seurannalla voi tietysti yrittää selvittää todennäköisyyksiä, keskiarvoja ja mediaaneja ja sitten luottaa niihin. Muuttujina myös kasvilajit, muokkaustapa ja/tai suorakylvö, työmenekki, tarvittavan kaluston arvo jne.
Aikaisemmilla viljan hinnoilla tonni lisää rehujyvää ei kestänyt kovin paljon lisäpanoksia, jos jostain 150 e/t siiilohinnasta vähensi lisälannoituksen, ylimääräiset ajot, lisätyt kasvinsuojeluaineet, kuivauksen ja rahdit niin tultiin about nollasummapeliin. Eli lisätonnin kulut lähenivät sen saavutetun lisätonnin arvoa ja käteen jäi lähinnä hyvä mieli hyvän näköisestä kasvustosta.
Nykyhinnoilla tilannetta joutuu katsomaan uusilla perusteilla, hyvät arvaukset ovat myös valttia.
Tosimies (siis tosi matemaatikko) tietysti tekisi ns. Monte Carlo -analyysin tästä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Monte_Carlo_-simulaatio
Mulla on ollut sen verran heikkoa tuuria että sen kerran kun on jotain oikein yrittänyt niin on tullut ns. turpaan vaikkei itse olisi varsinaisesti mokannutkaan. Useamman kerran olen ollut tyytyväinen kun ei laiskuuttaan ole edes yrittänyt ihan parastaan; hukkaan olisi mennyt :-/
Jokainen laskee nämä omista lähtökohdistaan ja arvoistaan. Mä en esimerkiksi juurikaan viljele kauraa kun mulla ei ole suurelle hehtomäärälle kuivauskapasiteettia eikä varastoja. Eikä kannata edes hommata niitä...
Tjoo, mitähän tähän sanoisi. Herättää paljon ajatuksia. :-X
Ei se tonnin lisäsato sitä tonnin arvoa vie vaikka kuinka ponnistelee rahanmenon kanssa. ;D Kun apulanta oli halpaa, niin lisälannoituskin oli halpaa. Kasvinsuojelussa ei ole mitään eroa, onko sato 4 vai 6 tonnia. Periaatteessa tautiaineita on annettava samamäärä. Hivenet ei paljon maksa ja niitä ei ole ihan välttämätön sinne ajaa. Joku mangaani kauralle on aina kova juttu, sanoo isot pojat ja olen vähän itsekin sinnepäin kallellaan. Lopullinen ratkaisu panostuksista tehdään siinä vaiheessa, kun oraat on päällä ja ehkä jonkinlaisia sateita tiedossa. Omalla kohdalla meni nyt muutama vuosi etten käyttänyt tautiaineita kuin vehnälle tähkään, modduksia ei vuosiin. Hivenistä oli välillä taukoa. Mutta nyt on eri meininki, on lisälannoitettu, hiveniä ajettu montaa sorttia, evoa lyöty joka tankkiin. Kasvustot ovat sellaisia, ettei oikein ole mitään järkeä jättää panostamatta. Kirjoitit todennäköisyyksistä. Kuinka todennäköistä on, että syksy menee aivan vituiksi. Sitä ei yksinkertaisesti kukaan tiedä. Minun kokemuksellani esim. myöhäinen puinti ei ole ollut suurikaan ongelma. Useinmiten vaikeuksissa ovat aikaisten lajikkeiden viljelijät, joiden kasvustot valmistuvat siihen 20.8-31.8 väliseen rukiinkylvöaikaan. Silloin tuppaa vaan olemaan yllättävän sateista. Mitä myöhäisemmäksi syksy menee, niin kelien viilentyessä sateetkin voivat vähentyä. Saattaa olla myös tuulia ja kylmää, joka kuitenkin kuivattaa viljat kohtuulliseksi. Nuo myöhäiset lajikkeet jotenkin sietävät odottelua ja ränsistymistä huonoissa keleissä paremmin kuin tämä aikaisen pään porukka. Uran ajalta on todella vähissä laatutappiot jossain sateessa likoamisesta tms. Kuivauskulut pitäisi aina laskea kuivattua tonnia kohden. Ei sen mukaan, että joutui ottamaan puintiaikaan 5000l öljyä, kun yleensä mennään jollain 3000l läpi. Kun saisi aikaiseksi, laitattaisin pannun viereen, öljynputkeen virtausmittarin, josta saisi kuivauseräkohtaisesti kulutetun öljymäärän talteen. Saisi lisää kättä pidempää tietoa esim. vanhalle isännälle vehnän kuivaamisesta. Suosittelisin kyllä sitä kaura hommaakin miettimään, vaikka vaatisi investointeja. Jos on hyvät maat, toisin sanoen kosteahenkistä, niin kaura viihtyy siinä, koska tykkää yleensäkin märkyydestä. Kun lannoitustasot ovat alhaisia, se sopii kauralle, joka on vaatimaton lajike. Minullakin ja yleensä täälläpäin kauraa pidetään järjestäen kannattavimpana kasvina, mutta sen suuri heikkous on nämä poutivat savet, jotka ei kuivina vuosina oikein toimi kauralle. Satoa yleensä tulee silloinkin, mutta ei sellaista huippua saavuteta. Tilakohtaista ja omia mieltymyksiä täytyy kunnioittaa, mutta aina joskus kannattaa ravistella itseään ja tehdä jotain repäisevää.... ;D
-
Eli ensin täytyy paikanpäällä käydä juttelees mukavia, keskustella säästä ja maailmantilanteesta, tunnustella ilmapiiriä, aistia siinä samalla myyjän mietteitä ja milloin voi kysyä, ettei suutu ja sit yhtäkkiä iskeä se kysymys.
-
Ei se tonnin lisäsato sitä tonnin arvoa vie vaikka kuinka ponnistelee rahanmenon kanssa.
Nin, oikeammin sateet tai sadetus määrittelevät 2-3 tonnin satovasteen, kaikki muut kymmenet toimenpiteet sitä mahdollista tonnia varten tarvitsevat myös sen veden.
Nyt lounaassa olivat toukokuun sateet 82% normaalista. Kesäkuussa mennään enemmän alle, ollaan vasta 50% kertymässä ! On jo paikoin löydettävissä melko suuntaa-antavia 2 viikon sääennusteita, jotka menevät pitkälle heinäkuulle, hellettä ja sateetonta.
Varmuuden vuoksi torjunta-ainepanosten levittely kasvustoon, kuin ne olisivat lehtilannoitteita, ei edes täytä integroidun torjunnan periaatteita. Toki hyvänä vuotena on semmoinen mieli, että ihan varmasti se oli tämä ja tämä ruiskute. Omat silmät avautuivat vuonna 2017. Silloin jo voimaperäisen lannoituksenkin merkitys alkoi arveluttaa tiettyjä nollaruutuja katselemalla ja vertaamalla yliorganisoituun torjunta-ainejuoppo-kasvustoon, kastelulaitteet ovat siitä lähtien olleet mielessä tärkeimpänä sadonmuodostukseen vaikuttavana tekijänä. Kasteluveden ottopaikkojen järjestäminen on se hankalin juttu, on olemassa puron tapaisia, pitäisi saada jokin keruuallas rakennetuksi. Vanhaisäntä rakensi joskus lankkupadon valtaojaan, mutta lähinnä lehmien vedenjuontia ja muuta vedenottoa varten. Silloin vettä kulki kesälläkin ojassa. Nykyään ei.
-SS-
-
Ei se tonnin lisäsato sitä tonnin arvoa vie vaikka kuinka ponnistelee rahanmenon kanssa.
Nin, oikeammin sateet tai sadetus määrittelevät 2-3 tonnin satovasteen, kaikki muut kymmenet toimenpiteet sitä mahdollista tonnia varten tarvitsevat myös sen veden.
Nyt lounaassa olivat toukokuun sateet 82% normaalista. Kesäkuussa mennään enemmän alle, ollaan vasta 50% kertymässä ! On jo paikoin löydettävissä melko suuntaa-antavia 2 viikon sääennusteita, jotka menevät pitkälle heinäkuulle, hellettä ja sateetonta.
Varmuuden vuoksi torjunta-ainepanosten levittely kasvustoon, kuin ne olisivat lehtilannoitteita, ei edes täytä integroidun torjunnan periaatteita. Toki hyvänä vuotena on semmoinen mieli, että ihan varmasti se oli tämä ja tämä ruiskute. Omat silmät avautuivat vuonna 2017. Silloin jo voimaperäisen lannoituksenkin merkitys alkoi arveluttaa tiettyjä nollaruutuja katselemalla ja vertaamalla yliorganisoituun torjunta-ainejuoppo-kasvustoon, kastelulaitteet ovat siitä lähtien olleet mielessä tärkeimpänä sadonmuodostukseen vaikuttavana tekijänä. Kasteluveden ottopaikkojen järjestäminen on se hankalin juttu, on olemassa puron tapaisia, pitäisi saada jokin keruuallas rakennetuksi. Vanhaisäntä rakensi joskus lankkupadon valtaojaan, mutta lähinnä lehmien vedenjuontia ja muuta vedenottoa varten. Silloin vettä kulki kesälläkin ojassa. Nykyään ei.
-SS-
Vesihän se on tärkein lannoite. KM:n kevätvehnäkisa muutama vuosi sitten oli tästä hyvä opetus, lähes minimipanoksilla operoinut kilpailija voitti kisan, kun käytti altakastelua, useimmilla kilpailijoilla jäi satotaso alle 5 tonnin, kun vettä ei tullut taivaalta riittävästi, vaikka peltoon oli laitettu kaikki mahdolliset litkut ja isot määrät lannoitteita.
-
Eikös ensin tutkita kasvustot, ja sitten päätetä mitä ajetaan. Aineet ja materiaalit nyt tietysti oltava hyllyssä valmiina.
Jos kasvusto surkea, jätetään seuraavaan vuoteen
-
Eikös ensin tutkita kasvustot, ja sitten päätetä mitä ajetaan. Aineet ja materiaalit nyt tietysti oltava hyllyssä valmiina.
Jos kasvusto surkea, jätetään seuraavaan vuoteen
Tämän ajattelutavan ansiosta markkinamiesten ja mainostajien juhannussatoennusteet pitävätkin niin hyvin paikkansa.
Vuonna 2021 Luke korjasi yleisen linjan suursatoennustetta vasta 15.7.2021, silloinkin noin 0,3 miljardia kiloa yläkanttiin, verrattuna toteutuneeseen. Muka yllätyksen tuottanut heikko sato oli kyllä aivan hyvin näkyvissä kesäkuun toisella viikolla, vaikka oraat olivatkin kovin tuuheat. Kesän sademäärät juhannukseen saakka, todella hyvä ja toimiva ennuste ollut. Kemikaali-intoiset olivat kerinneet antaa jo 3 tautiainekäsittelyä, reilusti lisätyppeä, ja kaikkia mahdollisia hiveniä. On kuitenkin jo pitkään tiedetty, että viljojen sadontuottokyky määräytyy korteen kertyvien ravinteiden määrästä noin 2- 2,5 viikkoa ennen kukkimista. Olosuhteiden pitää olla myäs hyvät. Jyvän täyttyminen sitten tapahtuu lehdissä ja korressa olevista ravinteista, silloin vasta pitää olla tautitorjunta äärimmillään, jotta tähkä, yläkorsi ja lippulehti pysyvät vihreinä. Tautitorjunta on melko turhaa oraitten 4-lehtiasteeella. 2-solmuasteelta alkaen pitää olla runsaasti 1. kosteutta 2. auringonvaloa 3. typpeä ja muita pääravinteita.
Olen havainnut nuoremman sukupolven viljelijöissä kummallisen ahdistuksen, jonka kemikaalimarkkina on tarkoituksella luonut: Jos sataa oraille, on se sade kasvuston pahin vihollinen ? Pitää heti alkaa torjua jotakin, vaikka sateen tullen ne helposti pintaan jäävät vesilätäköt kertovat kellastumisen syyn olevan ihan muualla kuin taudeissa.
Ne, jotka keksivät viime vuosina kylvää lähes lannoittamatta kevätviljat, ja panostaa sitten raelannoitukseen kesäkuussa, toivottavasti ovat seuranneet typen hyväksikäyttöprosenttia. Se ei ole sijoituslannoituksen veroinen. Lähes kahtena kesänä kolmesta täällä ei raelannoite sula kunnolla ennen kuin heinäkuulla, jos silloinkaan. Täkäläisissä viljoissa ei ole maissin sivujuurten kaltaista imupistettä "sidedressingille" , ja jos kevätkesä on ollut kuiva, normiviljojen juuret ovat kaikkialla muualla paitsi maan pinnalla.
Sen minkä runsaalla kesälannoitteella voi kuivan kauden päättyessä saada aikaiseksi, on kakkossato. Sen korjuu kuitenkin on haastavaa, kun alkuperäisen sadon tähkät ränsistyvät, kaurat varisevat, ja sadosta tulee yleisesti harmahtavaa ja vihreitä mukana paljon.
Tämä sitten taaskaan ei koske Pohjanmaata.
(https://i0.wp.com/agfax.com/wp-content/uploads/DF-20170511-corn-roots-002.jpg?resize=768%2C421&ssl=1)
Kuva: maissin juuria. ©Debra L Ferguson Stock Photography
-SS-
-
Hyvin sanottu
-
Luulen ( en siis tiedä) että lannoitteista tulee niukkuutta, kun ryssälän lannoitteet, ammoniakit, kalit ym. on pannassa, joten lannoitteita ei erityisemmin tyrkytetä, ei varsinkaan pienenpien erien ostajille. Eturiviläisten tarpeet on etusijalla nyt.
Eihän se ihan noinkaan ole, kyllä venäjältä vielä saa tuota, tosin kiintiön asettivat, en jaksanut selvittää paljonko pienempi se kiintiö on kuin normalli tuonti... mutta henk koht venäläinen tavara ei ollut niin paljoa halvempaa että olisi henk koht pakotteista tarvinnut joustaa.
-
Olisin kans kysellyt hintoja, mut taitaa ol arvojärjestys h myyjil, ei vastata, eikä soiteta takaisin. Listan mukaan mennään, kilpailijan myyjä vastas het, mut on vielä hinnat selvittelyssä. On ennenkin ollut tuollaista ylimieliestä ja ettei oikein jaksais eikä kiinnosta sun asias.
En tiedä mut täälläpäin ainakin se joka menee paikanpäälle saa palvelua ja soittajia palvellaan sit jos aikaa jää..
Voi olla kopin ovella ruuhkaa kun eturiviläiset ovat tilaamassa ensivuoden lantojaan. ;D
Nyt on kuulunut semmoista juttua, että myyjät soittelee ostajille päin. Niin että kyllä niillä aikaa on puhelimeen puhua.
-
Jos et nyt just heti wälittömästi tee apupaska kauppaa niin hinta nousee eilen :o
Wanha kunnon myyntipuhe :o
Woi pitää paikkansa tahi ei :o
Jokatapauksessa minun puolesta vielä tällä hetkellä myyjät pitäkööt tunkkinsa :o
-
Tänään klo 17 Yara on nostanu 15 eur/ tonni hintaa läpi hinnaston..
-
Olisin kans kysellyt hintoja, mut taitaa ol arvojärjestys h myyjil, ei vastata, eikä soiteta takaisin. Listan mukaan mennään, kilpailijan myyjä vastas het, mut on vielä hinnat selvittelyssä. On ennenkin ollut tuollaista ylimieliestä ja ettei oikein jaksais eikä kiinnosta sun asias.
En tiedä mut täälläpäin ainakin se joka menee paikanpäälle saa palvelua ja soittajia palvellaan sit jos aikaa jää..
Voi olla kopin ovella ruuhkaa kun eturiviläiset ovat tilaamassa ensivuoden lantojaan. ;D
Nyt on kuulunut semmoista juttua, että myyjät soittelee ostajille päin. Niin että kyllä niillä aikaa on puhelimeen puhua.
Okei. Eli kauppa ei taida käydä.. ;D
Tietääkö kukaan että joko yara nosti hintaa?
No olis kannattanut lukea ketju loppuun asti. Eli noussut on >:(
-
Ei se tonnin lisäsato sitä tonnin arvoa vie vaikka kuinka ponnistelee rahanmenon kanssa.
Nin, oikeammin sateet tai sadetus määrittelevät 2-3 tonnin satovasteen, kaikki muut kymmenet toimenpiteet sitä mahdollista tonnia varten tarvitsevat myös sen veden.
Nyt lounaassa olivat toukokuun sateet 82% normaalista. Kesäkuussa mennään enemmän alle, ollaan vasta 50% kertymässä ! On jo paikoin löydettävissä melko suuntaa-antavia 2 viikon sääennusteita, jotka menevät pitkälle heinäkuulle, hellettä ja sateetonta.
Varmuuden vuoksi torjunta-ainepanosten levittely kasvustoon, kuin ne olisivat lehtilannoitteita, ei edes täytä integroidun torjunnan periaatteita. Toki hyvänä vuotena on semmoinen mieli, että ihan varmasti se oli tämä ja tämä ruiskute. Omat silmät avautuivat vuonna 2017. Silloin jo voimaperäisen lannoituksenkin merkitys alkoi arveluttaa tiettyjä nollaruutuja katselemalla ja vertaamalla yliorganisoituun torjunta-ainejuoppo-kasvustoon, kastelulaitteet ovat siitä lähtien olleet mielessä tärkeimpänä sadonmuodostukseen vaikuttavana tekijänä. Kasteluveden ottopaikkojen järjestäminen on se hankalin juttu, on olemassa puron tapaisia, pitäisi saada jokin keruuallas rakennetuksi. Vanhaisäntä rakensi joskus lankkupadon valtaojaan, mutta lähinnä lehmien vedenjuontia ja muuta vedenottoa varten. Silloin vettä kulki kesälläkin ojassa. Nykyään ei.
-SS-
Saisko nyt tarkennuksena et kun seudullasi ilmeisesti tämäkin kevät on ollut kuiva niin millä ajanjaksolla mitattuna nyt sateet ovat olleet 82% ja 50%? Onko tähän nyt siis viimeiseen kymmeneen vuoteen tapahtunut jotain kovinkin radikaalia muutosta vai onko muutos tapahtunut pidemmällä ajanjaksolla?
Ja mitä nyt siis havaitsit 2017?
-
Pitäköön paskas....jessus mitä pelleilyy jos nyt jo hintaa nostetaan. On kyllä oikein persläpi touhua, .ittu mitä touhua.
-
30tonnia tilattu.
Kallistahan tuo oli mutta nyt ei tarvitse koko kesää miettiä apulantojen hintoja.
Riittää kun miettii viljan hintoja, kun niitäkin olis vielä vähän siilossa. Hitto kun en tossa keväällä myynyt kun sattui olemaan vähän muuta tekemistä. Nyt on hinta pudonnut jo satkun.
Vähän olis enemmällekin lannalle ollut "tilaa" mutta jos ne nyt vielä nousee niin ensi keväänä mennään sitten noilla mitä on.
-
Eikös ensin tutkita kasvustot, ja sitten päätetä mitä ajetaan. Aineet ja materiaalit nyt tietysti oltava hyllyssä valmiina.
Jos kasvusto surkea, jätetään seuraavaan vuoteen
Tämän ajattelutavan ansiosta markkinamiesten ja mainostajien juhannussatoennusteet pitävätkin niin hyvin paikkansa.
Vuonna 2021 Luke korjasi yleisen linjan suursatoennustetta vasta 15.7.2021, silloinkin noin 0,3 miljardia kiloa yläkanttiin, verrattuna toteutuneeseen. Muka yllätyksen tuottanut heikko sato oli kyllä aivan hyvin näkyvissä kesäkuun toisella viikolla, vaikka oraat olivatkin kovin tuuheat. Kesän sademäärät juhannukseen saakka, todella hyvä ja toimiva ennuste ollut. Kemikaali-intoiset olivat kerinneet antaa jo 3 tautiainekäsittelyä, reilusti lisätyppeä, ja kaikkia mahdollisia hiveniä. On kuitenkin jo pitkään tiedetty, että viljojen sadontuottokyky määräytyy korteen kertyvien ravinteiden määrästä noin 2- 2,5 viikkoa ennen kukkimista. Olosuhteiden pitää olla myäs hyvät. Jyvän täyttyminen sitten tapahtuu lehdissä ja korressa olevista ravinteista, silloin vasta pitää olla tautitorjunta äärimmillään, jotta tähkä, yläkorsi ja lippulehti pysyvät vihreinä. Tautitorjunta on melko turhaa oraitten 4-lehtiasteeella. 2-solmuasteelta alkaen pitää olla runsaasti 1. kosteutta 2. auringonvaloa 3. typpeä ja muita pääravinteita.
Olen havainnut nuoremman sukupolven viljelijöissä kummallisen ahdistuksen, jonka kemikaalimarkkina on tarkoituksella luonut: Jos sataa oraille, on se sade kasvuston pahin vihollinen ? Pitää heti alkaa torjua jotakin, vaikka sateen tullen ne helposti pintaan jäävät vesilätäköt kertovat kellastumisen syyn olevan ihan muualla kuin taudeissa.
Ne, jotka keksivät viime vuosina kylvää lähes lannoittamatta kevätviljat, ja panostaa sitten raelannoitukseen kesäkuussa, toivottavasti ovat seuranneet typen hyväksikäyttöprosenttia. Se ei ole sijoituslannoituksen veroinen. Lähes kahtena kesänä kolmesta täällä ei raelannoite sula kunnolla ennen kuin heinäkuulla, jos silloinkaan. Täkäläisissä viljoissa ei ole maissin sivujuurten kaltaista imupistettä "sidedressingille" , ja jos kevätkesä on ollut kuiva, normiviljojen juuret ovat kaikkialla muualla paitsi maan pinnalla.
Sen minkä runsaalla kesälannoitteella voi kuivan kauden päättyessä saada aikaiseksi, on kakkossato. Sen korjuu kuitenkin on haastavaa, kun alkuperäisen sadon tähkät ränsistyvät, kaurat varisevat, ja sadosta tulee yleisesti harmahtavaa ja vihreitä mukana paljon.
Tämä sitten taaskaan ei koske Pohjanmaata.
(https://i0.wp.com/agfax.com/wp-content/uploads/DF-20170511-corn-roots-002.jpg?resize=768%2C421&ssl=1)
Kuva: maissin juuria. ©Debra L Ferguson Stock Photography
-SS-
Mitenkä niiden kasvustojen tutkiminen ja kauppiaiden sato ennustukset liittyvät toisiinsa?
Eihän niitä omien peltojen tilannetta lehdestä lueta, vaan sieltä pellolta
-
Tällaisina hassuina aikoina olisi ehkä järkevämpää pieneen malttiin jaraltakin. Mutta onko se kenellekään yllätys, että kun kyseessä on jara, niin mihinkään ei voi luottaa. Ja jos joku vielä väittää, että jaran toiminta ei olisi monopolia, hän voi suksia suohon. Tuollainen hintakikkailu ei kuulu tällaiseen ajankohtaan. Jos sitten kuuluu mihinkään.
-
Mitenkä niiden kasvustojen tutkiminen ja kauppiaiden sato ennustukset liittyvät toisiinsa?
Eihän niitä omien peltojen tilannetta lehdestä lueta, vaan sieltä pellolta
Niin , apinaa koijataan, apinaa pumpataan, sen verran ne liittyvät toisiinsa. Kuka tuossa projektissa on apina, saa arvuutella.
Totean vaan, että nelilehtiasteella ei sadosta ole mitään tietoa edes yksittäisellä viljelijällä, koska vettä tarvitaan kasvuston kuiva-aineeseen 20 mm/ tonni. Viiden kuiva-ainetonnin ( 6 t 15% kosteana) sadossa on jyvien lisäksi viisi kuiva-ainetonnia juuria, varsia, lehtiä, putua. Tähän siis tarvitaan 200 mm vettä. Silti tautiaineet, hivenet, raelannoitteet, niitä laitetaan parhaimmillaan satojen eurojen edestä, ennen kuin on tietoakaan kesän sateista, jos pikkuoraan lehdessä on ruskea laikku. Monella eturivin vuokraviljelijällä on vuosittainen 5 t ylläpitokalkitus tekemättä, fosfaatit välttävällä tasolla, kalium alhaalla, rikki miinuksella, ja maat jyrätty kahden metrin syvyyteen piukkaan ylisuurilla akselipainoilla.
Sitten Folicur Staria tai vastaavaa aikaiseen kasvisuojeluruiskutukseen ja kuivalle maalle levitetty viskoviskoraelannoite muka korvaa nämä puutteet, jotka eivät ihan viidelläkympillä tokene ? Vaikka Pohjanmaa ei kirjoitukseeni liity millään tavalla, siellähän on 500 mm vesipitoisessa maaperässä tallautumatonta pesusienimaata, oltiinhan sielläkin miesmäisesti ennätysohrasatoa ottamassa. 7044 kiloa, ja "se oli tämän kesän olosuhteissa tämmönen tulos".
Niin jos joku nyt ottaa herneen nenään, siitä vaan. On se hernesato ainakin korjattu sienne sieraimeen, että voi liputtaa satopotenttiaalia. Onhan niitä viljelijöitä, jotka tekevät lehtivihreämittaukset, lehtien hivenainemääritykset, kasvustoanalyysit, kuiva-ainelaskennat, jyväaiheiden laskennan, tähkälukumäärän arvioinnin, maaperän vapaan typen mittaukset ja muuut suuren maailman toimenpiteet, ja parkkeeraavat letkukelan pellon päähän syöttämään vesitykillä voimaa, ei siinä mitään. Jotenkin vain ihmetyttää, miksei viime vuonna sillä voittamattomalla tautiaineella sitten Suomessa saatu yli neljän miljardin kilon satoa, vaan vain 2,8 miljardia kiloa ?
-SS-
-
Saisko nyt tarkennuksena et kun seudullasi ilmeisesti tämäkin kevät on ollut kuiva niin millä ajanjaksolla mitattuna nyt sateet ovat olleet 82% ja 50%? Onko tähän nyt siis viimeiseen kymmeneen vuoteen tapahtunut jotain kovinkin radikaalia muutosta vai onko muutos tapahtunut pidemmällä ajanjaksolla?
Ja mitä nyt siis havaitsit 2017?
Huhtikuu sademäärä 39,9 mm, 1991-2020 32 mm 124%
Toukokuu sademäärä 28,8 mm, 1991-2020 35 mm 82 %
Kesäkuu sademäärä 28,5 mm (-21.06), 1991-2020 57 mm 50%
2017:
Kesäkuu 66,4 mm
Heinäkuu 24,4 mm
Elokuu 112,4 mm
Vuotta 2017 pidettiin monin paikoin heikoimpana kasvukautena miesmuistiin. Minä ihmettelin asiaa, kun tuntui, että 20 vuoden jaksoon verraten viljaa tuli aivan hirmuisesti. 2016 oli myös kostea, mutta öljykasvia oli silloin enimmäkseen, en tiennyt, mihin verrata.
-SS-
-
Kyllä siellä Etelä-Suomen savimaallakin on talven jäljiltä varastoitunut 5-6 t satoon vaadittava vesi, jollei maata ihan piloille ole sotkettu. Pari viikko orastumisen jälkeen pitää vaan oraalle antaa 30 mm vettä, että juuret jaksavat kasvaa vesivaroihin kiinni. Lisäksi vesi pehmentää maata, jolloin juuret pääsevät paremmin tunkeutumaan. 40 vuotta on tarvittaessa sadetettu, joten jonkinnäköinen kokemus on asiasta tullut.
-
Kyllä siellä Etelä-Suomen savimaallakin on talven jäljiltä varastoitunut 5-6 t satoon vaadittava vesi, jollei maata ihan piloille ole sotkettu. Pari viikko orastumisen jälkeen pitää vaan oraalle antaa 30 mm vettä, että juuret jaksavat kasvaa vesivaroihin kiinni. Lisäksi vesi pehmentää maata, jolloin juuret pääsevät paremmin tunkeutumaan. 40 vuotta on tarvittaessa sadetettu, joten jonkinnäköinen kokemus on asiasta tullut.
Tuo "talven jäljiltä" on heikentynyt vuosikymmenten aikana, joitakin ilmiöitä pystyy jo omakohtaisestikin havainnoimaan. Vielä 50 vuotta sitten lumet pysyivät vappuun ja maan routa suli alta päin ja lumivedet painuivat maaperään. Tutut lähteet ovat kuivuneet, kaikki ei voi johtua maan rakentamisesta tai metsänhakkuista. Talvien luonne on muuttunut.
Salaojista työnsi ennen aikaan vettä pitkälle kesään, nyt valtaojat kuivuvat ennen kuin ehtivät edes täyttyä.
-SS-
-
Tämä on kyllä huomattu vaikka olenkin melko poikanen vielä. -80 luvulla juotettiin eläimet laidunpumpulla valtaojasta tai niskakaivoista. Toki eläimiä oli laitumilla paljon vähemmän kuin nyt. Nyt vaan ei ole vettä enään niissä paikoissa ollenkaan kesäisin. Vaikka lunta voi olla talvella paljon, häviää kevään tuulissa haihtuen.
-
Tämä on kyllä huomattu vaikka olenkin melko poikanen vielä. -80 luvulla juotettiin eläimet laidunpumpulla valtaojasta tai niskakaivoista. Toki eläimiä oli laitumilla paljon vähemmän kuin nyt. Nyt vaan ei ole vettä enään niissä paikoissa ollenkaan kesäisin. Vaikka lunta voi olla talvella paljon, häviää kevään tuulissa haihtuen.
Täällä taas katkaistut isot vesisuonet pilpittää vettä teitten yli,että ei ihan joka paikassa kuivuudesta kärsitä.Tärä ei ollut ennen,mutta nykyään on ,koska tuota vettä tulee nykyään niin paljon kerralla.
-
mutta onko se ilmastonmuutosta? ennevanhaa oli täälläkin kesällä ojissa vettä mutta nykyään kun on vettä niin onkii joku muutos.
-
Mitenkä niiden kasvustojen tutkiminen ja kauppiaiden sato ennustukset liittyvät toisiinsa?
Eihän niitä omien peltojen tilannetta lehdestä lueta, vaan sieltä pellolta
Niin , apinaa koijataan, apinaa pumpataan, sen verran ne liittyvät toisiinsa. Kuka tuossa projektissa on apina, saa arvuutella.
Totean vaan, että nelilehtiasteella ei sadosta ole mitään tietoa edes yksittäisellä viljelijällä, koska vettä tarvitaan kasvuston kuiva-aineeseen 20 mm/ tonni. Viiden kuiva-ainetonnin ( 6 t 15% kosteana) sadossa on jyvien lisäksi viisi kuiva-ainetonnia juuria, varsia, lehtiä, putua. Tähän siis tarvitaan 200 mm vettä. Silti tautiaineet, hivenet, raelannoitteet, niitä laitetaan parhaimmillaan satojen eurojen edestä, ennen kuin on tietoakaan kesän sateista, jos pikkuoraan lehdessä on ruskea laikku. Monella eturivin vuokraviljelijällä on vuosittainen 5 t ylläpitokalkitus tekemättä, fosfaatit välttävällä tasolla, kalium alhaalla, rikki miinuksella, ja maat jyrätty kahden metrin syvyyteen piukkaan ylisuurilla akselipainoilla.
Sitten Folicur Staria tai vastaavaa aikaiseen kasvisuojeluruiskutukseen ja kuivalle maalle levitetty viskoviskoraelannoite muka korvaa nämä puutteet, jotka eivät ihan viidelläkympillä tokene ? Vaikka Pohjanmaa ei kirjoitukseeni liity millään tavalla, siellähän on 500 mm vesipitoisessa maaperässä tallautumatonta pesusienimaata, oltiinhan sielläkin miesmäisesti ennätysohrasatoa ottamassa. 7044 kiloa, ja "se oli tämän kesän olosuhteissa tämmönen tulos".
Niin jos joku nyt ottaa herneen nenään, siitä vaan. On se hernesato ainakin korjattu sienne sieraimeen, että voi liputtaa satopotenttiaalia. Onhan niitä viljelijöitä, jotka tekevät lehtivihreämittaukset, lehtien hivenainemääritykset, kasvustoanalyysit, kuiva-ainelaskennat, jyväaiheiden laskennan, tähkälukumäärän arvioinnin, maaperän vapaan typen mittaukset ja muuut suuren maailman toimenpiteet, ja parkkeeraavat letkukelan pellon päähän syöttämään vesitykillä voimaa, ei siinä mitään. Jotenkin vain ihmetyttää, miksei viime vuonna sillä voittamattomalla tautiaineella sitten Suomessa saatu yli neljän miljardin kilon satoa, vaan vain 2,8 miljardia kiloa ?
-SS-
😂😂😂😂😂😂😂😂
Monesti on niin että se kosteus, jopa märkyys on siellä korvien takana...
-
Vuotta 2017 pidettiin monin paikoin heikoimpana kasvukautena miesmuistiin. Minä ihmettelin asiaa, kun tuntui, että 20 vuoden jaksoon verraten viljaa tuli aivan hirmuisesti. 2016 oli myös kostea, mutta öljykasvia oli silloin enimmäkseen, en tiennyt, mihin verrata.
2017 oli kyllä muuten hyvä kasvukausi, lähes 2015 veroinen mutta syksy sitten sakkasi aika pahasti..
-
Jyvän täyttyminen sitten tapahtuu lehdissä ja korressa olevista ravinteista, silloin vasta pitää olla tautitorjunta äärimmillään, jotta tähkä, yläkorsi ja lippulehti pysyvät vihreinä. Tautitorjunta on melko turhaa oraitten 4-lehtiasteeella. 2-solmuasteelta alkaen pitää olla runsaasti 1. kosteutta 2. auringonvaloa 3. typpeä ja muita pääravinteita.
-SS-
Komppaan tätä, olen itse pitkälti luopunut ns. jaetusta käsittelystä ja panostan sinne lippulehti/tähkä käsittelyyn.
-
Jyvän täyttyminen sitten tapahtuu lehdissä ja korressa olevista ravinteista, silloin vasta pitää olla tautitorjunta äärimmillään, jotta tähkä, yläkorsi ja lippulehti pysyvät vihreinä. Tautitorjunta on melko turhaa oraitten 4-lehtiasteeella. 2-solmuasteelta alkaen pitää olla runsaasti 1. kosteutta 2. auringonvaloa 3. typpeä ja muita pääravinteita.
-SS-
Komppaan tätä, olen itse pitkälti luopunut ns. jaetusta käsittelystä ja panostan sinne lippulehti/tähkä käsittelyyn.
Onkos tässä joku sitten väittänyt, että tauti kierrosta ei tehtäisiin lippulehdelle?
Ja SS.
Jos Salossa on kuivaa, ei se tarkoita että koko maassa olisi kuivaa.
Tällä hetkellä viljat yhtä hyviä kuin 2017 ja lippulehti melkein näkyvissä.
-
Ojitukset vaikuttaa myös, ennen oli paljo avo-ojituksia, vedet tuli pikku hiljaa, ny se on yks hujaus....
-
Jyvän täyttyminen sitten tapahtuu lehdissä ja korressa olevista ravinteista, silloin vasta pitää olla tautitorjunta äärimmillään, jotta tähkä, yläkorsi ja lippulehti pysyvät vihreinä. Tautitorjunta on melko turhaa oraitten 4-lehtiasteeella. 2-solmuasteelta alkaen pitää olla runsaasti 1. kosteutta 2. auringonvaloa 3. typpeä ja muita pääravinteita.
-SS-
Komppaan tätä, olen itse pitkälti luopunut ns. jaetusta käsittelystä ja panostan sinne lippulehti/tähkä käsittelyyn.
Onkos tässä joku sitten väittänyt, että tauti kierrosta ei tehtäisiin lippulehdelle?
Ei ole. Sen rikkaruiskutuksessa tehtävän torjunnan hyöty vaan taitaa mun nähdäkseni olla monessa tapauksessa aika kyseenalainen. Toki jos kylvetään peittamattomalla siemenellä viljaa viljan perään asia on ihan eri.
-
Jyvän täyttyminen sitten tapahtuu lehdissä ja korressa olevista ravinteista, silloin vasta pitää olla tautitorjunta äärimmillään, jotta tähkä, yläkorsi ja lippulehti pysyvät vihreinä. Tautitorjunta on melko turhaa oraitten 4-lehtiasteeella. 2-solmuasteelta alkaen pitää olla runsaasti 1. kosteutta 2. auringonvaloa 3. typpeä ja muita pääravinteita.
-SS-
Komppaan tätä, olen itse pitkälti luopunut ns. jaetusta käsittelystä ja panostan sinne lippulehti/tähkä käsittelyyn.
Onkos tässä joku sitten väittänyt, että tauti kierrosta ei tehtäisiin lippulehdelle?
Ei ole. Sen rikkaruiskutuksessa tehtävän torjunnan hyöty vaan taitaa mun nähdäkseni olla monessa tapauksessa aika kyseenalainen. Toki jos kylvetään peittamattomalla siemenellä viljaa viljan perään asia on ihan eri.
Joskus kyllä kuullut että peittaus ja ruiskutettava tautiaine torjuvat ero tauteja... tai siis tehokkuus ei vastaa toisiaan. Mut voihan nämä olla niitä markkinamiesten juttuja, että saadaan viljelijä ostamaan..
-
Jyvän täyttyminen sitten tapahtuu lehdissä ja korressa olevista ravinteista, silloin vasta pitää olla tautitorjunta äärimmillään, jotta tähkä, yläkorsi ja lippulehti pysyvät vihreinä. Tautitorjunta on melko turhaa oraitten 4-lehtiasteeella. 2-solmuasteelta alkaen pitää olla runsaasti 1. kosteutta 2. auringonvaloa 3. typpeä ja muita pääravinteita.
-SS-
Komppaan tätä, olen itse pitkälti luopunut ns. jaetusta käsittelystä ja panostan sinne lippulehti/tähkä käsittelyyn.
Nyt täytyy huomioida, etteivät kaikki ole edes panostaneet sellaiseen ruiskuun, jolla ajo lippulehtivaiheessa olisi ylipäätään mahdollista. Uskokaa tai älkää, mutta sellaisia 80-90-luvun käsipuomillisia kapeita hissittömiä ruiskuja on vielä käytössä täällä Suomen vilja-aitassa. Usein on myös niin, että rikkaruiskutuksen aikaan näkyy jo selviä merkkejä kasvitaudeista, joten pidän perusteltuna ajaa tautiainetta silloin, kun toinen vaihtoehto on, että jää kokonaan ajamatta.
-
Kyllä siellä Etelä-Suomen savimaallakin on talven jäljiltä varastoitunut 5-6 t satoon vaadittava vesi, jollei maata ihan piloille ole sotkettu. Pari viikko orastumisen jälkeen pitää vaan oraalle antaa 30 mm vettä, että juuret jaksavat kasvaa vesivaroihin kiinni. Lisäksi vesi pehmentää maata, jolloin juuret pääsevät paremmin tunkeutumaan. 40 vuotta on tarvittaessa sadetettu, joten jonkinnäköinen kokemus on asiasta tullut.
Oletko joskus kuullut jonkun saaneen etelän savikoilla 30 mm sadekertymällä 5-6 t sadon? Epäilen onnistumista jopa Pohjanmaalla.
-
Jyvän täyttyminen sitten tapahtuu lehdissä ja korressa olevista ravinteista, silloin vasta pitää olla tautitorjunta äärimmillään, jotta tähkä, yläkorsi ja lippulehti pysyvät vihreinä. Tautitorjunta on melko turhaa oraitten 4-lehtiasteeella. 2-solmuasteelta alkaen pitää olla runsaasti 1. kosteutta 2. auringonvaloa 3. typpeä ja muita pääravinteita.
-SS-
Komppaan tätä, olen itse pitkälti luopunut ns. jaetusta käsittelystä ja panostan sinne lippulehti/tähkä käsittelyyn.
Nyt täytyy huomioida, etteivät kaikki ole edes panostaneet sellaiseen ruiskuun, jolla ajo lippulehtivaiheessa olisi ylipäätään mahdollista. Uskokaa tai älkää, mutta sellaisia 80-90-luvun käsipuomillisia kapeita hissittömiä ruiskuja on vielä käytössä täällä Suomen vilja-aitassa. Usein on myös niin, että rikkaruiskutuksen aikaan näkyy jo selviä merkkejä kasvitaudeista, joten pidän perusteltuna ajaa tautiainetta silloin, kun toinen vaihtoehto on, että jää kokonaan ajamatta.
Hirvittäis kyllä lähteä tähkävaiheessa olevalle vehnäpellolle ruiskuttamaan omalla 12 m hardin reppuruiskulla, johan tallaustappiot tuhoaa tautiaineruiskutuksen aikaansaaman mahdollisen sadonlisän.
-
Hirvittäis kyllä lähteä tähkävaiheessa olevalle vehnäpellolle ruiskuttamaan omalla 12 m hardin reppuruiskulla, johan tallaustappiot tuhoaa tautiaineruiskutuksen aikaansaaman mahdollisen sadonlisän.
Voit kuitenkin pikaisesti todeta itsekin, että todellisuus ei ole noin suoraviivainen. 12 m ruiskulla 220 mm renkailla tallaa saman verran kuin 460 mm renkailla 24 m ruiskulla.
-SS-
-
Jyvän täyttyminen sitten tapahtuu lehdissä ja korressa olevista ravinteista, silloin vasta pitää olla tautitorjunta äärimmillään, jotta tähkä, yläkorsi ja lippulehti pysyvät vihreinä. Tautitorjunta on melko turhaa oraitten 4-lehtiasteeella. 2-solmuasteelta alkaen pitää olla runsaasti 1. kosteutta 2. auringonvaloa 3. typpeä ja muita pääravinteita.
-SS-
Komppaan tätä, olen itse pitkälti luopunut ns. jaetusta käsittelystä ja panostan sinne lippulehti/tähkä käsittelyyn.
Onkos tässä joku sitten väittänyt, että tauti kierrosta ei tehtäisiin lippulehdelle?
Ei ole. Sen rikkaruiskutuksessa tehtävän torjunnan hyöty vaan taitaa mun nähdäkseni olla monessa tapauksessa aika kyseenalainen. Toki jos kylvetään peittamattomalla siemenellä viljaa viljan perään asia on ihan eri.
Tuo pienten tautitorjunta-annosten kesän mittainen 1/4 ja 1/2 annosten levittely vastaa eläin- ja ihmislääkinnässä yleiseksi tullutta antibioottien ennaltaehkäisevän käytön tapaa. Se antaa tuotannossa mitattavan hyödyn esimerkiksi eläinten kasvussa, mutta haitat ilmaantuvat mahdollisesti vasta vuosikymmenten päästä.
-SS-
-
Ylläolevasta aivan samaa mieltä SS:n kanssa, jos tautiaineiden käytön kokee välttämättömäksi niin siinä on syytä noudattaa suurta huolellisuutta.
-
Integroidun kasvinsuojelun periaate on että torjutaan kasvintuhoajia vain todettuun tarpeeseen perustuen. Eli pellolla pitää käydä toteamassa se tarve, onko sitä vai ei. Tautiaineita monet ruiskuttavat, vaikka juuri sillä hetkellä ei tauteja olisikaan havaittu, perusteena ennaltaehkäisy, herääkin kysymys, täyttääkö tämä ennalta ehkäisy-periaate tuon tarpeen mukaisen torjunnan periaatteen? Mitä jos niitä tauteja ei tulekaan? Esim. nyt tiedossa on ainakin parin viikon mittainen poutajakso helteineen ainakin täällä etelä-suomessa, joten tautipaine on mielestäni aika vähäinen.
-
Jyvän täyttyminen sitten tapahtuu lehdissä ja korressa olevista ravinteista, silloin vasta pitää olla tautitorjunta äärimmillään, jotta tähkä, yläkorsi ja lippulehti pysyvät vihreinä. Tautitorjunta on melko turhaa oraitten 4-lehtiasteeella. 2-solmuasteelta alkaen pitää olla runsaasti 1. kosteutta 2. auringonvaloa 3. typpeä ja muita pääravinteita.
-SS-
Komppaan tätä, olen itse pitkälti luopunut ns. jaetusta käsittelystä ja panostan sinne lippulehti/tähkä käsittelyyn.
Onkos tässä joku sitten väittänyt, että tauti kierrosta ei tehtäisiin lippulehdelle?
Ei ole. Sen rikkaruiskutuksessa tehtävän torjunnan hyöty vaan taitaa mun nähdäkseni olla monessa tapauksessa aika kyseenalainen. Toki jos kylvetään peittamattomalla siemenellä viljaa viljan perään asia on ihan eri.
eläin- ja ihmislääkinnässä yleiseksi tullutta antibioottien ennaltaehkäisevän käytön tapaa.
-SS-
Vähän niinkuin rokote?🤔
-
Ei lainkaan niinkuin rokote, tuo SSn antibioottivertaus on hyvin osuva. Samanlailla turhaan tapetaan elinympäristön hyviä ja huonoja mikro-organismeja ja ajaudutaan koko ajan kauemmas luonnollisesti tasapainoisesta ja resilienssistä systeemistä.
Siitä hieman lisää kärjistäen voisi sanoa että sama kun kävis vähäsen kemoterapiassa varmuuden vuoksi kun 30 % todennäköisyys syövälle anyway.
-
Ei lainkaan niinkuin rokote, tuo SSn antibioottivertaus on hyvin osuva. Samanlailla turhaan tapetaan elinympäristön hyviä ja huonoja mikro-organismeja ja ajaudutaan koko ajan kauemmas luonnollisesti tasapainoisesta ja resilienssistä systeemistä.
Siitä hieman lisää kärjistäen voisi sanoa että sama kun kävis vähäsen kemoterapiassa varmuuden vuoksi kun 30 % todennäköisyys syövälle anyway.
Siis viljelijän suurin moka on kaikissa rikka, tauti, tuhohyönteisaineissa se että laitetaan "puolikasta annosta". Näin saadaan kasvatettua kiitettävästi resistenssiä ja aina vaan tarvitaan kovempia aineita.
Sit kun alkaa miettimään sitä firmaa joka sen rikkaaineen on kehittänyt et josko kerrotaan viljelijälle et sopivamäärä on x mutta oikeasti oikea määrä olisi kaksinkertainen niin päästään bisnestä tekemään tulevaisuudessakin kun resistenssi on kasvanut ja nykyinen aine ei enää tehoa.. kyllähän näitä resistenssi kantoja on jo olemassa, Suomessakin.
Paljon parjattu glyfosaatti toimii käsittääkseni eri tavalla eikä resistenssin muodostuminen ole nii suuri ongelma. Jos viljeltävät kasvit olisikin glyfosaatin kestäviä niinkuin jo aika monessa paikassa maailmassa niin olisiko se silti parempi tilanne?
Tässä vaiheessa onkin hyvä ottaa foliohattu pois päästä ja lähteä juhannuksen viettoon 8)
-
Ei lainkaan niinkuin rokote, tuo SSn antibioottivertaus on hyvin osuva. Samanlailla turhaan tapetaan elinympäristön hyviä ja huonoja mikro-organismeja ja ajaudutaan koko ajan kauemmas luonnollisesti tasapainoisesta ja resilienssistä systeemistä.
Siitä hieman lisää kärjistäen voisi sanoa että sama kun kävis vähäsen kemoterapiassa varmuuden vuoksi kun 30 % todennäköisyys syövälle anyway.
Ei oikein voi verrata antibioottiin. Jos jonkin tauti pääsisi valloilleen, se olisi mahdollista taannuttaa viljelykiertotoimenpiteillä. Ihmisten keskuudessa ihmisten täystuho ei ole kuitenkaan tarkoituksenmukainen. Luonnossa ei ole tasapainoa. Siellä on jatkuvasti erimerkkisten atomien varausten liikehdintää. Vihreidenkin pitäisi se ymmärtää, että luonnonmukaisuus tarkoittaa ainaista taistelua elintilasta. Ja sitä tilaa yritetään säädellä eri työkaluilla.
Miten tämä liittyy apulannan hintaan? Ei mitenkään. Ja toisaalta liittyy paljonkin, jos apulantaa ei tarvita niin paljon esim. maaperän sopivasta olomuodosta kasvien kasvuun liittyen. Sopiva olomuoto voisi olla elävien asioiden symbioosia siten, että jokin kasvi kasvaa hyvin.
-
Ei lainkaan niinkuin rokote, tuo SSn antibioottivertaus on hyvin osuva. Samanlailla turhaan tapetaan elinympäristön hyviä ja huonoja mikro-organismeja ja ajaudutaan koko ajan kauemmas luonnollisesti tasapainoisesta ja resilienssistä systeemistä.
Siitä hieman lisää kärjistäen voisi sanoa että sama kun kävis vähäsen kemoterapiassa varmuuden vuoksi kun 30 % todennäköisyys syövälle anyway.
Ei oikein voi verrata antibioottiin. Jos jonkin tauti pääsisi valloilleen, se olisi mahdollista taannuttaa viljelykiertotoimenpiteillä. Ihmisten keskuudessa ihmisten täystuho ei ole kuitenkaan tarkoituksenmukainen. Luonnossa ei ole tasapainoa. Siellä on jatkuvasti erimerkkisten atomien varausten liikehdintää. Vihreidenkin pitäisi se ymmärtää, että luonnonmukaisuus tarkoittaa ainaista taistelua elintilasta. Ja sitä tilaa yritetään säädellä eri työkaluilla.
Miten tämä liittyy apulannan hintaan? Ei mitenkään. Ja toisaalta liittyy paljonkin, jos apulantaa ei tarvita niin paljon esim. maaperän sopivasta olomuodosta kasvien kasvuun liittyen. Sopiva olomuoto voisi olla elävien asioiden symbioosia siten, että jokin kasvi kasvaa hyvin.
Liittyy apulannan hintaan sillä, että tautiainekäsittelyt käytännössä ovat muodostuneet apulantakäsittelyiksi, sisältäen kuitenkin riskin resistenssistä.
Antibioottien käytössä tuntuu monella olevan vaikeuksia havainnoida sitä, että suuri osa ihmisistä ei oikeastaan koskaan aktiivisen elämänsä vaiheessa oikeasti edes tarvitse elämän pelastavaa antibioottilääkitystä. Antibiootit ovat ehdottomia hengenpelastavia lääkityksiä kirurgian ja esimerkiksi sodankäynnin ohessa. Tekopolviasennukset ja lihavuusleikkaukset vievät hautaan suurella todennäköisyydellä, kun vaan ahkerasti bakteereja opetetaan kestämään biosidejä.
Kannattaa lukea FRAC - vuosiraportit, varsinkin viljakasvien taudinaiheuttajat liikkuvat lajista toiseen. Resistenssiä on, ja " korkean riskin" tuotemerkkejä myydään maatalousneuvonnan ohjeissa, näytetään jossakin päin Suomea löydettyä ruskolaikkua pienessä oraan lehdessä, ja nyt sitten kaikki ympäri Suomen mars -mars levittämään fungisideja terveeseen peltoon ?
Lääkkeille vastustuskykyiset sieni-infektiot ovat laitoksissa tappajia jo nykyään, ja niiden vastusutkyky erilaisia biosidejä vastaan on lisääntynyt lisääntymistään. Arvovaltaiset tiedejulkaisut ovat julkistaneet huolensa juuri tästä, että kasvinviljelymaataloudessa vain lievän sadonlisän - tai kasvivuorottelun ja viljelytekniikan laiminlyönnin seurausten - vuoksi vaarannetaan mahdollisesti ihmishenkiä tulevaisuudessa, koska vastoin oletuksia, ihmislääkkeet ja kasvilääkkeet perustuvat hyvin pitkälti samoihin tehoaineisiin..
En ole kirjoittanut yhtään mitään, mikä ei pitäisi yhtä Tukesin torjunta-aineresistenssiä (https://tukes.fi/documents/5470659/8473393/Resistenssi/629c23d8-bba7-d34b-2fa7-c94c081369b6/Resistenssi.pdf) sivuavan dokumentin kanssa. Nyt sitten jotkut haastavat pahantuulisesti meikäläistä, vaikka Tukesin tutkijakirjoittajia ( kuten Jalli, Ketola, Ohralahti, Vänninen ) pitäisi palstan varmaankin väitelleiden sienitautibiologiaosaajien ennemminkin haastaa.
-SS-
-
Ei lainkaan niinkuin rokote, tuo SSn antibioottivertaus on hyvin osuva. Samanlailla turhaan tapetaan elinympäristön hyviä ja huonoja mikro-organismeja ja ajaudutaan koko ajan kauemmas luonnollisesti tasapainoisesta ja resilienssistä systeemistä.
Siitä hieman lisää kärjistäen voisi sanoa että sama kun kävis vähäsen kemoterapiassa varmuuden vuoksi kun 30 % todennäköisyys syövälle anyway.
Ei oikein voi verrata antibioottiin. Jos jonkin tauti pääsisi valloilleen, se olisi mahdollista taannuttaa viljelykiertotoimenpiteillä. Ihmisten keskuudessa ihmisten täystuho ei ole kuitenkaan tarkoituksenmukainen. Luonnossa ei ole tasapainoa. Siellä on jatkuvasti erimerkkisten atomien varausten liikehdintää. Vihreidenkin pitäisi se ymmärtää, että luonnonmukaisuus tarkoittaa ainaista taistelua elintilasta. Ja sitä tilaa yritetään säädellä eri työkaluilla.
Miten tämä liittyy apulannan hintaan? Ei mitenkään. Ja toisaalta liittyy paljonkin, jos apulantaa ei tarvita niin paljon esim. maaperän sopivasta olomuodosta kasvien kasvuun liittyen. Sopiva olomuoto voisi olla elävien asioiden symbioosia siten, että jokin kasvi kasvaa hyvin.
Liittyy apulannan hintaan sillä, että tautiainekäsittelyt käytännössä ovat muodostuneet apulantakäsittelyiksi, sisältäen kuitenkin riskin resistenssistä.
Antibioottien käytössä tuntuu monella olevan vaikeuksia havainnoida sitä, että suuri osa ihmisistä ei oikeastaan koskaan aktiivisen elämänsä vaiheessa oikeasti edes tarvitse elämän pelastavaa antibioottilääkitystä. Antibiootit ovat ehdottomia hengenpelastavia lääkityksiä kirurgian ja esimerkiksi sodankäynnin ohessa. Tekopolviasennukset ja lihavuusleikkaukset vievät hautaan suurella todennäköisyydellä, kun vaan ahkerasti bakteereja opetetaan kestämään biosidejä.
Kannattaa lukea FRAC - vuosiraportit, varsinkin viljakasvien taudinaiheuttajat liikkuvat lajista toiseen. Resistenssiä on, ja " korkean riskin" tuotemerkkejä myydään maatalousneuvonnan ohjeissa, näytetään jossakin päin Suomea löydettyä ruskolaikkua pienessä oraan lehdessä, ja nyt sitten kaikki ympäri Suomen mars -mars levittämään fungisideja terveeseen peltoon ?
Lääkkeille vastustuskykyiset sieni-infektiot ovat laitoksissa tappajia jo nykyään, ja niiden vastusutkyky erilaisia biosidejä vastaan on lisääntynyt lisääntymistään. Arvovaltaiset tiedejulkaisut ovat julkistaneet huolensa juuri tästä, että kasvinviljelymaataloudessa vain lievän sadonlisän - tai kasvivuorottelun ja viljelytekniikan laiminlyönnin seurausten - vuoksi vaarannetaan mahdollisesti ihmishenkiä tulevaisuudessa, koska vastoin oletuksia, ihmislääkkeet ja kasvilääkkeet perustuvat hyvin pitkälti samoihin tehoaineisiin..
En ole kirjoittanut yhtään mitään, mikä ei pitäisi yhtä Tukesin torjunta-aineresistenssiä (https://tukes.fi/documents/5470659/8473393/Resistenssi/629c23d8-bba7-d34b-2fa7-c94c081369b6/Resistenssi.pdf) sivuavan dokumentin kanssa. Nyt sitten jotkut haastavat pahantuulisesti meikäläistä, vaikka Tukesin tutkijakirjoittajia ( kuten Jalli, Ketola, Ohralahti, Vänninen ) pitäisi palstan varmaankin väitelleiden sienitautibiologiaosaajien ennemminkin haastaa.
-SS-
Vihreiden propagandaa. Jo Trofim Lysenko tiesi, ettei mitään geenejäkään ole olemassa. Tämän myös stalin vahvisti.
On eri asia, jos halutaan suojella ihmistä. Kasvi, on se sitten hyötykasvi tai rikkakasvi, tottelee lopulta aina rautaa. Taudit ja muut tottelevat tulta. Aineilla tehdään tonnit. Enemmän aineita, enemmän tonneja.
-
Itellä konstina tautiaineruiskutukset korvata tyystin apulantaruiskutuksilla, tuntuu jotenkin fiksummalta niin päin. Menee kokonaisuudessa vähempi apulantaakin, katotaan kuin käy.
-
Integroidun kasvinsuojelun periaate on että torjutaan kasvintuhoajia vain todettuun tarpeeseen perustuen. Eli pellolla pitää käydä toteamassa se tarve, onko sitä vai ei. Tautiaineita monet ruiskuttavat, vaikka juuri sillä hetkellä ei tauteja olisikaan havaittu, perusteena ennaltaehkäisy, herääkin kysymys, täyttääkö tämä ennalta ehkäisy-periaate tuon tarpeen mukaisen torjunnan periaatteen? Mitä jos niitä tauteja ei tulekaan? Esim. nyt tiedossa on ainakin parin viikon mittainen poutajakso helteineen ainakin täällä etelä-suomessa, joten tautipaine on mielestäni aika vähäinen.
Integroitu ja havaintojen perusteella, oma TOS, kirjoitettu lohko kirjanpitoon että havaittu tautia ruiskuikunassa ja esm eräät ohrat ei vaa kasva edes huonosti ellei reilua annosta tautiaineita. Ja nytten, vaikka hellettä, tosi tuuhea kasvusto ja maassa kosteutta, kastetta kyllä syntyy öisin.
Ja vaikka nytten helle jakso, sitten vielä vihreänä kun märkä kausi alkaa taas, lippulehti ränsistynyt taudeista vaikka kuumaa tai terven oloinen joka vielä täytää jyviä. Aina voi perustella.
-
Paperit vs. käytäntö ::)
-
Kysyin tarjousta tänään, kauppias ilmoitti että yara lopetti myynnin taas toistaiseksi eikä mitään tietoa milloin myyvät joten hinnoistakaan ole mitään aavistusta
-
Varmaan "mukava" nykyään olla lannoitteiden myyjänä kun hinta muuttuu kesken päivän tai menee tilauskaavake kiinni kokonaan.Tarjousten teko melkoista arpapeliä ja isänniltä tulee palautetta.Melkoinen muutos kauppatavoissa aikakauteen ennen lannoitepuolen myyntiä Yaralle.
-
Haiskahtaa siltä että myydään sitten kun on avaushinnoista nostettu ylöspäin sopiva määrä, mediaan päästiin 20%halvennuksella.
Berneriltä lupasivat olla yhteydessä sitten kun lannoitteita myyvät.
Taidan viedä vilja näytteet, ilmoittaa että maksaa 100€ tonnilta mutta enpähän nyt myy katsellaan joskus toiste
-
Oli raaka-aineet ostettuna ja kun se erä loppu(u), niin seuraavien hinnoista ei tietoa. Kun saavat omat kustannuksensa selväksi, niin myynti jatkuu. Tämä on nyt tätä. Luonnollisesti salaliittojakin on taustalla, kuten aina.
-
Ahneita vaan ovat.
-
Jotain hämärää tässä on, eli ilmeisesti on pulaa lannoitteista, koska Belorin tilauslomakekin näyttää tyhjää, ja Cemagrolla valikoima on kovin suppea, noista en ainkaan löydä itselleni käyttökelpoisia. Yaralla todennäköisesti lannoitteita riittää, ja ilmeisesti siellä on hintojen uudelleenlaskenta meneillään.
Mutta Berner, joka Belorin tavaraa myy, mainosti vielä kovasti toissa viikolla uuden lannoitekauden alkua, no nyt ei kuitenkaan ilmeisesti ole mitä myydä, tarjouspyyntöön sieltä ei ole vielä tullut vastausta.
Edit.
Tuoltahan tulikin lisäselvitystä, voi olla että lannoitteita ei kohta saa rahallakaan, kun raaka-aineista tulee pulaa.
https://www.yara.fi/uutiset-ja-tapahtumat/uutiset/2022/2022-06-28-yara-keskeyttaa-uusien-lannoitetilausten-vastaanoton-toistaiseksi/
Paskamainen tilanne.
-
Lannoitteen hinta oli jo kauden alkajaisiksi niin korkealla, että teki mieli jättää ostot myöhempään ajankohtaan. Eihän se hinta voi loputtomiin nousta, eihän. No, semmonen kapinamieliala tuli nyt kitkettyä, sillä mehän sännätään heti ostoksille, kun jotain laatua lantaa taas vaan saa, hinnasta viis. Joku laski että 280e viljan hinnoilla yltää nollatulokseen, mutta voi olla että nollat tulee seuraavilla lannoitteen hinnoilla helpommalla!
-
Lannoitteen hinta oli jo kauden alkajaisiksi niin korkealla, että teki mieli jättää ostot myöhempään ajankohtaan. Eihän se hinta voi loputtomiin nousta, eihän. No, semmonen kapinamieliala tuli nyt kitkettyä, sillä mehän sännätään heti ostoksille, kun jotain laatua lantaa taas vaan saa, hinnasta viis. Joku laski että 280e viljan hinnoilla yltää nollatulokseen, mutta voi olla että nollat tulee seuraavilla lannoitteen hinnoilla helpommalla!
Joku viikko sitten lantamannenin myyjä toimitteli , kun oli puhunut yaran myyjän kanssa. Että lannoitteen hinnat ei varmuudella laske tulevana kautena aloitushinnastoa alemmas. Ja jotta lannoitteet ei varmuudella laske ainakaan kahteen vuoteen. Lantamanneni myyjä on viljelijä ja kertoi tilanneensa ensimmäisenä päivänä omat lantansa ens kesälle.
Muistaakseni viime kesänä osa porukasta lietsoi tuota samaa positiivista asennetta, että eihän hinta voi koko vuotta olla noin korkealla kuin heinäkuun hinnat oli. No kuinka kävi ?
-
Lannoitteen hinta oli jo kauden alkajaisiksi niin korkealla, että teki mieli jättää ostot myöhempään ajankohtaan. Eihän se hinta voi loputtomiin nousta, eihän. No, semmonen kapinamieliala tuli nyt kitkettyä, sillä mehän sännätään heti ostoksille, kun jotain laatua lantaa taas vaan saa, hinnasta viis. Joku laski että 280e viljan hinnoilla yltää nollatulokseen, mutta voi olla että nollat tulee seuraavilla lannoitteen hinnoilla helpommalla!
Joku viikko sitten lantamannenin myyjä toimitteli , kun oli puhunut yaran myyjän kanssa. Että lannoitteen hinnat ei varmuudella laske tulevana kautena aloitushinnastoa alemmas. Ja jotta lannoitteet ei varmuudella laske ainakaan kahteen vuoteen. Lantamanneni myyjä on viljelijä ja kertoi tilanneensa ensimmäisenä päivänä omat lantansa ens kesälle.
Muistaakseni viime kesänä osa porukasta lietsoi tuota samaa positiivista asennetta, että eihän hinta voi koko vuotta olla noin korkealla kuin heinäkuun hinnat oli. No kuinka kävi ?
Viljan ja apulannanhinta on aina seuranneet toisiaan.
-
Siihen on helppolääke, kylvää vähemmä, loput humppaa...
-
Lannoitteen hinta oli jo kauden alkajaisiksi niin korkealla, että teki mieli jättää ostot myöhempään ajankohtaan. Eihän se hinta voi loputtomiin nousta, eihän. No, semmonen kapinamieliala tuli nyt kitkettyä, sillä mehän sännätään heti ostoksille, kun jotain laatua lantaa taas vaan saa, hinnasta viis. Joku laski että 280e viljan hinnoilla yltää nollatulokseen, mutta voi olla että nollat tulee seuraavilla lannoitteen hinnoilla helpommalla!
Joku viikko sitten lantamannenin myyjä toimitteli , kun oli puhunut yaran myyjän kanssa. Että lannoitteen hinnat ei varmuudella laske tulevana kautena aloitushinnastoa alemmas. Ja jotta lannoitteet ei varmuudella laske ainakaan kahteen vuoteen. Lantamanneni myyjä on viljelijä ja kertoi tilanneensa ensimmäisenä päivänä omat lantansa ens kesälle.
Muistaakseni viime kesänä osa porukasta lietsoi tuota samaa positiivista asennetta, että eihän hinta voi koko vuotta olla noin korkealla kuin heinäkuun hinnat oli. No kuinka kävi ?
Mikäs vuosi se oli kun lannat halpeni kevääksi? Ei siitä nyt niin kovin kauaa ole.. ::)
No nyt en väitä et niin käy mut kylhän tilanne on se et monen viljelijän tiliä syödään nyt tyhjäksi. Toisilla riittää pidempään, yleensä niille tulee tilille täytettä muualtakin kuin vain jusseilusta, toisilla tili on jo tyhjä. Voipi olla et ens kaudelle ei päästäkään enää samoihin kylvöaloihin. Tai sit vilja pitää taas kolminkertaistaa hintansa..
-
Aika mielenkiintoisia tuloksia on saatu viherlannoitustutkimuksissa. Näyttää siltä, että viherlannoituksen kannattavuus on paras, kun viljan hinta on alhainen, nykyisessä tukitasossa. Intuitiivisesti tämä olisi toisin päin, mutta esim. Mäkipernaa, Ronimus (2010) pääsevät tuohon johtopäätökseen kokeissaan.
-SS-
-
Muistaakseni viime kesänä osa porukasta lietsoi tuota samaa positiivista asennetta, että eihän hinta voi koko vuotta olla noin korkealla kuin heinäkuun hinnat oli. No kuinka kävi ?
Joo, lähinnä pidettiin helposti höplästä vedettävänä ääliönä kun osti kesän hinnalla lannoitteita. Toki näin rajua nousua ei kukaan osannut ennakoida mutta se oli kyllä nähtävissä että mitään isoa pudotusta tuskin tulee.
-
Lannoitteen hinta oli jo kauden alkajaisiksi niin korkealla, että teki mieli jättää ostot myöhempään ajankohtaan. Eihän se hinta voi loputtomiin nousta, eihän. No, semmonen kapinamieliala tuli nyt kitkettyä, sillä mehän sännätään heti ostoksille, kun jotain laatua lantaa taas vaan saa, hinnasta viis. Joku laski että 280e viljan hinnoilla yltää nollatulokseen, mutta voi olla että nollat tulee seuraavilla lannoitteen hinnoilla helpommalla!
Joku viikko sitten lantamannenin myyjä toimitteli , kun oli puhunut yaran myyjän kanssa. Että lannoitteen hinnat ei varmuudella laske tulevana kautena aloitushinnastoa alemmas. Ja jotta lannoitteet ei varmuudella laske ainakaan kahteen vuoteen. Lantamanneni myyjä on viljelijä ja kertoi tilanneensa ensimmäisenä päivänä omat lantansa ens kesälle.
Muistaakseni viime kesänä osa porukasta lietsoi tuota samaa positiivista asennetta, että eihän hinta voi koko vuotta olla noin korkealla kuin heinäkuun hinnat oli. No kuinka kävi ?
Mikäs vuosi se oli kun lannat halpeni kevääksi? Ei siitä nyt niin kovin kauaa ole.. ::)
No nyt en väitä et niin käy mut kylhän tilanne on se et monen viljelijän tiliä syödään nyt tyhjäksi. Toisilla riittää pidempään, yleensä niille tulee tilille täytettä muualtakin kuin vain jusseilusta, toisilla tili on jo tyhjä. Voipi olla et ens kaudelle ei päästäkään enää samoihin kylvöaloihin. Tai sit vilja pitää taas kolminkertaistaa hintansa..
Kyllähän tuosta halpenemisesta taitaa kymmenen vuotta olla. Mutta se kait on ainut kerta mun 29 vuotiaalla viljelyurallani. Tosin poukkoilihan se viime keväänäkin. Ja nyt menekki oli hyvä, joten miksi laskea hintaa ? Suomi viljelijän tyhjä kukkaro ei ole varmaankaan Yaralle, eikä muillekkaan syy laskea hintoja sillä menekki on hyvä muualle länteen.
-
Lannoitteen hinta oli jo kauden alkajaisiksi niin korkealla, että teki mieli jättää ostot myöhempään ajankohtaan. Eihän se hinta voi loputtomiin nousta, eihän. No, semmonen kapinamieliala tuli nyt kitkettyä, sillä mehän sännätään heti ostoksille, kun jotain laatua lantaa taas vaan saa, hinnasta viis. Joku laski että 280e viljan hinnoilla yltää nollatulokseen, mutta voi olla että nollat tulee seuraavilla lannoitteen hinnoilla helpommalla!
Joku viikko sitten lantamannenin myyjä toimitteli , kun oli puhunut yaran myyjän kanssa. Että lannoitteen hinnat ei varmuudella laske tulevana kautena aloitushinnastoa alemmas. Ja jotta lannoitteet ei varmuudella laske ainakaan kahteen vuoteen. Lantamanneni myyjä on viljelijä ja kertoi tilanneensa ensimmäisenä päivänä omat lantansa ens kesälle.
Muistaakseni viime kesänä osa porukasta lietsoi tuota samaa positiivista asennetta, että eihän hinta voi koko vuotta olla noin korkealla kuin heinäkuun hinnat oli. No kuinka kävi ?
Mikäs vuosi se oli kun lannat halpeni kevääksi? Ei siitä nyt niin kovin kauaa ole.. ::)
No nyt en väitä et niin käy mut kylhän tilanne on se et monen viljelijän tiliä syödään nyt tyhjäksi. Toisilla riittää pidempään, yleensä niille tulee tilille täytettä muualtakin kuin vain jusseilusta, toisilla tili on jo tyhjä. Voipi olla et ens kaudelle ei päästäkään enää samoihin kylvöaloihin. Tai sit vilja pitää taas kolminkertaistaa hintansa..
Kyllähän tuosta halpenemisesta taitaa kymmenen vuotta olla. Mutta se kait on ainut kerta mun 29 vuotiaalla viljelyurallani. Tosin poukkoilihan se viime keväänäkin. Ja nyt menekki oli hyvä, joten miksi laskea hintaa ? Suomi viljelijän tyhjä kukkaro ei ole varmaankaan Yaralle, eikä muillekkaan syy laskea hintoja sillä menekki on hyvä muualle länteen.
Joo ei suomiviljelijällä ole tuossa mitään merkitystä. Ja on totta et mitä kauemmin menekki vain jatkuu niin miksi tyytyä pienempään voittoon. Nythän jokin osa viljelijöistä on sitä mieltä et syksyn 23 hinta viljalla on oltava vähintään tuo 280e vai mitä se nyt oli ja millä satotasolla se oli laskettu? Mä en ole asiaa sen tarkemmin laskenut ja oikeastaan hyvä ettei tarvitsekaan välttämättä laskea. En tiedä löytyisikö itsestä noin suurta riskinottajaa.
Sitä tässä lähinnä pohdin et kuinka moni osti jo lannat ja millaista osaa suomen pelloista se edustaa? Ja mitä ne loput nyt sitten tekevät? Siirtyvät luomuun tai hömpän viljelyyn? Ja että kuinka pitkälle homma kantaa tällä menolla? Mitäs sit jos hinta ei ole lähellä kolmeasataa tai tulee kato?
-
Lannoitteen hinta oli jo kauden alkajaisiksi niin korkealla, että teki mieli jättää ostot myöhempään ajankohtaan. Eihän se hinta voi loputtomiin nousta, eihän. No, semmonen kapinamieliala tuli nyt kitkettyä, sillä mehän sännätään heti ostoksille, kun jotain laatua lantaa taas vaan saa, hinnasta viis. Joku laski että 280e viljan hinnoilla yltää nollatulokseen, mutta voi olla että nollat tulee seuraavilla lannoitteen hinnoilla helpommalla!
Joku viikko sitten lantamannenin myyjä toimitteli , kun oli puhunut yaran myyjän kanssa. Että lannoitteen hinnat ei varmuudella laske tulevana kautena aloitushinnastoa alemmas. Ja jotta lannoitteet ei varmuudella laske ainakaan kahteen vuoteen. Lantamanneni myyjä on viljelijä ja kertoi tilanneensa ensimmäisenä päivänä omat lantansa ens kesälle.
Muistaakseni viime kesänä osa porukasta lietsoi tuota samaa positiivista asennetta, että eihän hinta voi koko vuotta olla noin korkealla kuin heinäkuun hinnat oli. No kuinka kävi ?
Mikäs vuosi se oli kun lannat halpeni kevääksi? Ei siitä nyt niin kovin kauaa ole.. ::)
No nyt en väitä et niin käy mut kylhän tilanne on se et monen viljelijän tiliä syödään nyt tyhjäksi. Toisilla riittää pidempään, yleensä niille tulee tilille täytettä muualtakin kuin vain jusseilusta, toisilla tili on jo tyhjä. Voipi olla et ens kaudelle ei päästäkään enää samoihin kylvöaloihin. Tai sit vilja pitää taas kolminkertaistaa hintansa..
Kyllähän tuosta halpenemisesta taitaa kymmenen vuotta olla. Mutta se kait on ainut kerta mun 29 vuotiaalla viljelyurallani. Tosin poukkoilihan se viime keväänäkin. Ja nyt menekki oli hyvä, joten miksi laskea hintaa ? Suomi viljelijän tyhjä kukkaro ei ole varmaankaan Yaralle, eikä muillekkaan syy laskea hintoja sillä menekki on hyvä muualle länteen.
Joo ei suomiviljelijällä ole tuossa mitään merkitystä. Ja on totta et mitä kauemmin menekki vain jatkuu niin miksi tyytyä pienempään voittoon. Nythän jokin osa viljelijöistä on sitä mieltä et syksyn 23 hinta viljalla on oltava vähintään tuo 280e vai mitä se nyt oli ja millä satotasolla se oli laskettu? Mä en ole asiaa sen tarkemmin laskenut ja oikeastaan hyvä ettei tarvitsekaan välttämättä laskea. En tiedä löytyisikö itsestä noin suurta riskinottajaa.
Sitä tässä lähinnä pohdin et kuinka moni osti jo lannat ja millaista osaa suomen pelloista se edustaa? Ja mitä ne loput nyt sitten tekevät? Siirtyvät luomuun tai hömpän viljelyyn? Ja että kuinka pitkälle homma kantaa tällä menolla? Mitäs sit jos hinta ei ole lähellä kolmeasataa tai tulee kato?
Sitten käy todella huonosti.
-
Lannoitteen hinta oli jo kauden alkajaisiksi niin korkealla, että teki mieli jättää ostot myöhempään ajankohtaan. Eihän se hinta voi loputtomiin nousta, eihän. No, semmonen kapinamieliala tuli nyt kitkettyä, sillä mehän sännätään heti ostoksille, kun jotain laatua lantaa taas vaan saa, hinnasta viis. Joku laski että 280e viljan hinnoilla yltää nollatulokseen, mutta voi olla että nollat tulee seuraavilla lannoitteen hinnoilla helpommalla!
Joku viikko sitten lantamannenin myyjä toimitteli , kun oli puhunut yaran myyjän kanssa. Että lannoitteen hinnat ei varmuudella laske tulevana kautena aloitushinnastoa alemmas. Ja jotta lannoitteet ei varmuudella laske ainakaan kahteen vuoteen. Lantamanneni myyjä on viljelijä ja kertoi tilanneensa ensimmäisenä päivänä omat lantansa ens kesälle.
Muistaakseni viime kesänä osa porukasta lietsoi tuota samaa positiivista asennetta, että eihän hinta voi koko vuotta olla noin korkealla kuin heinäkuun hinnat oli. No kuinka kävi ?
Mikäs vuosi se oli kun lannat halpeni kevääksi? Ei siitä nyt niin kovin kauaa ole.. ::)
No nyt en väitä et niin käy mut kylhän tilanne on se et monen viljelijän tiliä syödään nyt tyhjäksi. Toisilla riittää pidempään, yleensä niille tulee tilille täytettä muualtakin kuin vain jusseilusta, toisilla tili on jo tyhjä. Voipi olla et ens kaudelle ei päästäkään enää samoihin kylvöaloihin. Tai sit vilja pitää taas kolminkertaistaa hintansa..
Kyllähän tuosta halpenemisesta taitaa kymmenen vuotta olla. Mutta se kait on ainut kerta mun 29 vuotiaalla viljelyurallani. Tosin poukkoilihan se viime keväänäkin. Ja nyt menekki oli hyvä, joten miksi laskea hintaa ? Suomi viljelijän tyhjä kukkaro ei ole varmaankaan Yaralle, eikä muillekkaan syy laskea hintoja sillä menekki on hyvä muualle länteen.
Joo ei suomiviljelijällä ole tuossa mitään merkitystä. Ja on totta et mitä kauemmin menekki vain jatkuu niin miksi tyytyä pienempään voittoon. Nythän jokin osa viljelijöistä on sitä mieltä et syksyn 23 hinta viljalla on oltava vähintään tuo 280e vai mitä se nyt oli ja millä satotasolla se oli laskettu? Mä en ole asiaa sen tarkemmin laskenut ja oikeastaan hyvä ettei tarvitsekaan välttämättä laskea. En tiedä löytyisikö itsestä noin suurta riskinottajaa.
Sitä tässä lähinnä pohdin et kuinka moni osti jo lannat ja millaista osaa suomen pelloista se edustaa? Ja mitä ne loput nyt sitten tekevät? Siirtyvät luomuun tai hömpän viljelyyn? Ja että kuinka pitkälle homma kantaa tällä menolla? Mitäs sit jos hinta ei ole lähellä kolmeasataa tai tulee kato?
Sitten käy todella huonosti.
Ostin ensi kevään lannoitteet ekassa pompsissa, joten nyt vaan odotellaan niiden kanssa kevään kylvökelejä. Samalla se laukaisi syksyn muokkaustyöt käyntiin, heti puintien jälkeen. Elämässä pääsisi helpommalla, kun jättäisi lannoitteet ostamatta ja syysmuokkaukset tekemättä, mutta ensi vuoden kylvöt on kuitenkin varmistettu. Laskin tossa viljan keskivertohinnalla että 450 E/tonni saa omaan jääkaappiinkin jotain, 300 euroa tonni = syö omia kynsiä ja 250 euroa tonni tai sen alle, niin 2024 kylvöt jää tekemättä.
-
Lannoitteen hinta oli jo kauden alkajaisiksi niin korkealla, että teki mieli jättää ostot myöhempään ajankohtaan. Eihän se hinta voi loputtomiin nousta, eihän. No, semmonen kapinamieliala tuli nyt kitkettyä, sillä mehän sännätään heti ostoksille, kun jotain laatua lantaa taas vaan saa, hinnasta viis. Joku laski että 280e viljan hinnoilla yltää nollatulokseen, mutta voi olla että nollat tulee seuraavilla lannoitteen hinnoilla helpommalla!
Joku viikko sitten lantamannenin myyjä toimitteli , kun oli puhunut yaran myyjän kanssa. Että lannoitteen hinnat ei varmuudella laske tulevana kautena aloitushinnastoa alemmas. Ja jotta lannoitteet ei varmuudella laske ainakaan kahteen vuoteen. Lantamanneni myyjä on viljelijä ja kertoi tilanneensa ensimmäisenä päivänä omat lantansa ens kesälle.
Muistaakseni viime kesänä osa porukasta lietsoi tuota samaa positiivista asennetta, että eihän hinta voi koko vuotta olla noin korkealla kuin heinäkuun hinnat oli. No kuinka kävi ?
Mikäs vuosi se oli kun lannat halpeni kevääksi? Ei siitä nyt niin kovin kauaa ole.. ::)
No nyt en väitä et niin käy mut kylhän tilanne on se et monen viljelijän tiliä syödään nyt tyhjäksi. Toisilla riittää pidempään, yleensä niille tulee tilille täytettä muualtakin kuin vain jusseilusta, toisilla tili on jo tyhjä. Voipi olla et ens kaudelle ei päästäkään enää samoihin kylvöaloihin. Tai sit vilja pitää taas kolminkertaistaa hintansa..
Kyllähän tuosta halpenemisesta taitaa kymmenen vuotta olla. Mutta se kait on ainut kerta mun 29 vuotiaalla viljelyurallani. Tosin poukkoilihan se viime keväänäkin. Ja nyt menekki oli hyvä, joten miksi laskea hintaa ? Suomi viljelijän tyhjä kukkaro ei ole varmaankaan Yaralle, eikä muillekkaan syy laskea hintoja sillä menekki on hyvä muualle länteen.
Joo ei suomiviljelijällä ole tuossa mitään merkitystä. Ja on totta et mitä kauemmin menekki vain jatkuu niin miksi tyytyä pienempään voittoon. Nythän jokin osa viljelijöistä on sitä mieltä et syksyn 23 hinta viljalla on oltava vähintään tuo 280e vai mitä se nyt oli ja millä satotasolla se oli laskettu? Mä en ole asiaa sen tarkemmin laskenut ja oikeastaan hyvä ettei tarvitsekaan välttämättä laskea. En tiedä löytyisikö itsestä noin suurta riskinottajaa.
Sitä tässä lähinnä pohdin et kuinka moni osti jo lannat ja millaista osaa suomen pelloista se edustaa? Ja mitä ne loput nyt sitten tekevät? Siirtyvät luomuun tai hömpän viljelyyn? Ja että kuinka pitkälle homma kantaa tällä menolla? Mitäs sit jos hinta ei ole lähellä kolmeasataa tai tulee kato?
Olikohan niin, että syyskuun tuotanto on myyty, eli karkeasti 1/4 vuoden lannoitteista, jos ajattelee että tuotanto jakaantuu tasan vuoden ympäri?
-
Lannoitteen hinta oli jo kauden alkajaisiksi niin korkealla, että teki mieli jättää ostot myöhempään ajankohtaan. Eihän se hinta voi loputtomiin nousta, eihän. No, semmonen kapinamieliala tuli nyt kitkettyä, sillä mehän sännätään heti ostoksille, kun jotain laatua lantaa taas vaan saa, hinnasta viis. Joku laski että 280e viljan hinnoilla yltää nollatulokseen, mutta voi olla että nollat tulee seuraavilla lannoitteen hinnoilla helpommalla!
Joku viikko sitten lantamannenin myyjä toimitteli , kun oli puhunut yaran myyjän kanssa. Että lannoitteen hinnat ei varmuudella laske tulevana kautena aloitushinnastoa alemmas. Ja jotta lannoitteet ei varmuudella laske ainakaan kahteen vuoteen. Lantamanneni myyjä on viljelijä ja kertoi tilanneensa ensimmäisenä päivänä omat lantansa ens kesälle.
Muistaakseni viime kesänä osa porukasta lietsoi tuota samaa positiivista asennetta, että eihän hinta voi koko vuotta olla noin korkealla kuin heinäkuun hinnat oli. No kuinka kävi ?
Mikäs vuosi se oli kun lannat halpeni kevääksi? Ei siitä nyt niin kovin kauaa ole.. ::)
No nyt en väitä et niin käy mut kylhän tilanne on se et monen viljelijän tiliä syödään nyt tyhjäksi. Toisilla riittää pidempään, yleensä niille tulee tilille täytettä muualtakin kuin vain jusseilusta, toisilla tili on jo tyhjä. Voipi olla et ens kaudelle ei päästäkään enää samoihin kylvöaloihin. Tai sit vilja pitää taas kolminkertaistaa hintansa..
Kyllähän tuosta halpenemisesta taitaa kymmenen vuotta olla. Mutta se kait on ainut kerta mun 29 vuotiaalla viljelyurallani. Tosin poukkoilihan se viime keväänäkin. Ja nyt menekki oli hyvä, joten miksi laskea hintaa ? Suomi viljelijän tyhjä kukkaro ei ole varmaankaan Yaralle, eikä muillekkaan syy laskea hintoja sillä menekki on hyvä muualle länteen.
Joo ei suomiviljelijällä ole tuossa mitään merkitystä. Ja on totta et mitä kauemmin menekki vain jatkuu niin miksi tyytyä pienempään voittoon. Nythän jokin osa viljelijöistä on sitä mieltä et syksyn 23 hinta viljalla on oltava vähintään tuo 280e vai mitä se nyt oli ja millä satotasolla se oli laskettu? Mä en ole asiaa sen tarkemmin laskenut ja oikeastaan hyvä ettei tarvitsekaan välttämättä laskea. En tiedä löytyisikö itsestä noin suurta riskinottajaa.
Sitä tässä lähinnä pohdin et kuinka moni osti jo lannat ja millaista osaa suomen pelloista se edustaa? Ja mitä ne loput nyt sitten tekevät? Siirtyvät luomuun tai hömpän viljelyyn? Ja että kuinka pitkälle homma kantaa tällä menolla? Mitäs sit jos hinta ei ole lähellä kolmeasataa tai tulee kato?
Olikohan niin, että syyskuun tuotanto on myyty, eli karkeasti 1/4 vuoden lannoitteista, jos ajattelee että tuotanto jakaantuu tasan vuoden ympäri?
Juu suoraviivaisesti ajateltuna näin..
-
Ja itämerivähennys viljalla 100e, ei alle 400 lähde, toivottavasti ei muualtakaan.
-
Ja itämerivähennys viljalla 100e, ei alle 400 lähde, toivottavasti ei muualtakaan.
Siinähän se kun aina lähtee, ei ole tullut vielä vastaan tilannetta jossa Joku ei myisi. ;D
-
Sitten tuolla rehuviljalla on vielä sellainenkin ominaisuus, että sillä pitää olla käyttäjiä eli syöjiä. Jos ruoka ei saa enää kaupassa kallistua, taitaa moni elukka tila harkita lopettamista.
-
Sitten tuolla rehuviljalla on vielä sellainenkin ominaisuus, että sillä pitää olla käyttäjiä eli syöjiä. Jos ruoka ei saa enää kaupassa kallistua, taitaa moni elukka tila harkita lopettamista.
Tää on totta.
-
Lasken pitkälti sen varaan että jos suomessa on rahat vähissä lannoite ostoihin niin muuallakin mailmalla varmaan on, eikä se vaadi kovin suurta lannoite tason kevennystä että normaali sato muuttuu ylituotannon puolelta vajaaksi....
Noh, näkee sitten...
-
Luomusadot ovat noin 60-80 % tavanomaisen sadosta, proluomun tilastojen mukaan. Suoraviivaisin reaktio keinolannoitteiden toimitusvaikeuksiin olisikin käyttää luomun menetelmiä viherlannoituksineen. Rikkaruohontorjunnan kun tekee kemiallisesti, on jo hyvän matkaa paremmalla pohjalla kuin luomussa.
Oikeastaan ainoa ongelma tulee peltovalvonnoissa, jos ei ole käyttänyt tavanomaisen viljelytavan mukaista keinolannoitusta.
-SS-
-
Luomusadot ovat noin 60-80 % tavanomaisen sadosta, proluomun tilastojen mukaan. Suoraviivaisin reaktio keinolannoitteiden toimitusvaikeuksiin olisikin käyttää luomun menetelmiä viherlannoituksineen. Rikkaruohontorjunnan kun tekee kemiallisesti, on jo hyvän matkaa paremmalla pohjalla kuin luomussa.
Oikeastaan ainoa ongelma tulee peltovalvonnoissa, jos ei ole käyttänyt tavanomaisen viljelytavan mukaista keinolannoitusta.
-SS-
Onnistunut ja hyvin hoidettu viherlannoitus pohjalla höystettynä 70-100m3 lietettä hehtaarille niin ei se valvoja ala epäilemään, etteikö markkinakelpoista satoa tavoiteltaisi
-
Lasken pitkälti sen varaan että jos suomessa on rahat vähissä lannoite ostoihin niin muuallakin mailmalla varmaan on, eikä se vaadi kovin suurta lannoite tason kevennystä että normaali sato muuttuu ylituotannon puolelta vajaaksi....
Noh, näkee sitten...
Tämä ei ole foliohattuilua, vaan uskon ihan oikeasti, että lannoitteista tulee pulaa ja osa viljelijöistä tulee jäämään kokonaan ilman lannoitteita, vaikka olisi rahaakin niiden ostamiseen.
Nyt jos haluaa tilata, se ei onnistu, kun kukaan ei myy. Miksi nyt salataan sitä, ettei ole edes mitään myytävää? Pienellä päättelyllä voidaan päätellä että kun Venäjän raaka-aineet on pannassa, ei muualta saada riittävästi korvaavaa tavaraa ja seurauksena on pula lannoitteista. Keski- ja etelä-euroopassa aletaan kohta jo ostamaan lannoitteita syyskylvöjä varten, eikä lannoitteita riitä suomalaisia varten, ihmetyttää kokonaisuudessaan tämä tilanne, kun maatalousmediakaan ei halua selvittää syitä tähän ei-oo tilanteeseen,mikä lannoitemarkkinoilla nyt vallitsee.
Jos lannoitteita ei nyt ole myytävänä, niin miten niitä riittää myyntiin syksyllä, kun suurin osa ensi vuodeksi tarkoitetuista lannoitteista tilataan silloin? Puhumattakaan syysviljoille tarkoitetuista lannoitteista, jotka pitää heinä-elokuussa tilata, jos syysviljoja aikoo kylvää.
Moni joutuu siirtymään pakolla luomuun tai lopettamaan tuotannon, kun ei kevääksi lannoitteita saa. Jos on tottunut viljoille antamaan sen n. 400 kg NPK:ta joka kevät, ei sitä määrää millään viherlannoituskikkailuilla noin vain korvata. Se on täysin päivänselvää. Ja ne pellothan pitäisi olla jo nyt viherlannoituksella. Itsellä on joka vuosi n. 95 % peltoalasta puitavilla kasveilla ( viljaa ja vähän öljykasveja).
Ja karjanlanta, sitä ei kaikille riitä ja karjatilat pitävät kyllä tiukasti itsellään ne arvokkaat ravinteensa.
Kuten aiemmin kirjoitin, tilanne on paskamainen, toivottavasti olen spekulointeineni väärässä.
-
^
Ei välttämättä lainkaan väärässä,valitettavasti. Nykyään tuntuu monessakin asiassa olevan niin että kuulijaa pidetään tyhmänä,hyssytellään ja laitetaan asioita milloin minkäkin piikkiin.
-
Kasvivalinta lannoittamattomalke vuodelle on selvä: kaura ja syysruis. Ne imevät ravinteita parhaiten.
Toinen puoli ensi kesäksi apilaa tai hernettä, niiden perästä sitten syysvehnä.
-SS-
-
Kasvivalinta lannoittamattomalke vuodelle on selvä: kaura ja syysruis. Ne imevät ravinteita parhaiten.
-SS-
Mihin tää perustuu?
Esim.rukiilla jopa metrin syvyyteen menevä juuri; imaisee ravinteita syvemmältä kuin muut viljakasvit? -ko?
-
Kyllä, ruis tunkee juurensa yli metrin syvyyteen. Miksi luomussa ruissadot ovat lähes tavanomaisen suuruiset, kun taas kevätohrilla luomussa tekee tiukkaa saada siemen takaisin.
Lannoittamattoman rukiin ravinnelouhinta pellosta tehostuu huomattavasti, kun rikkaruohot torjutaan ja estetään ankara lako kemiallisesti.
-SS-
-
Rakkine on kyllä oikeassa. Ja SS myös. Ei suurinosa jusseista tappajaansa jää vartoomaan.
Ja löytyykö näillä panos hinnoilla edes järkevää vuokraajaa?
-
Itte ostin muuten vaan 2/3 viime vuosien keskimääräisestä lantamäärästä, joten kait tässä pitää jotenkin kikkailla ittekkin. Toisaalta kakkos sadon lannat on vielä levittämättä (viime vuotisia) ja mietiskelen sitäkin levitänkö mihinkään vai johonkin. Viime kesänä kakkos sadon lanta meni kyllä ihan hukkaan. Ensimmäisten niittojen odelma on jo pitkää ilman lantaakin, mutta viimeiset vielä täysin sängellä. Ja kun ei tuo elukan pito nyt oikein erityisesti edes enää nappaa, niin onko senkään väliä jos antaa elukka määränkin vähetä. Tosin vuoden rehut on kait kasassa ja ohraakin voisi tulla ihan Ok.
-
Vaikuttaa siltä että tuosta apulannasta tehdään nyt ituniskojen toimesta omanlaisensa paskapaperi joka loppui muka kesken kun korona saapui keskuuteemme...
Eiköhän sitä riitä ihan jokaiselle joka sitä tarvii.
-
Vaikuttaa siltä että tuosta apulannasta tehdään nyt ituniskojen toimesta omanlaisensa paskapaperi joka loppui muka kesken kun korona saapui keskuuteemme...
Eiköhän sitä riitä ihan jokaiselle joka sitä tarvii.
Pyyhkisköhän SKN:sä perseensä paskapaperilla vai apilaksella,jos paskapaperinhinta olisi yhtä kallista kuin apulantojen?
-
Itte ostin muuten vaan 2/3 viime vuosien keskimääräisestä lantamäärästä, joten kait tässä pitää jotenkin kikkailla ittekkin. Toisaalta kakkos sadon lannat on vielä levittämättä (viime vuotisia) ja mietiskelen sitäkin levitänkö mihinkään vai johonkin. Viime kesänä kakkos sadon lanta meni kyllä ihan hukkaan. Ensimmäisten niittojen odelma on jo pitkää ilman lantaakin, mutta viimeiset vielä täysin sängellä. Ja kun ei tuo elukan pito nyt oikein erityisesti edes enää nappaa, niin onko senkään väliä jos antaa elukka määränkin vähetä. Tosin vuoden rehut on kait kasassa ja ohraakin voisi tulla ihan Ok.
Jos ei ihan pakko niin missään ei hanki niin hyvin ku jättämällä lannoittamatta kakkosen.
Itelläkin niin paljon rehua etten todellakaan lähe enää apulannan kylvöön tänänsuvena :o en etes laitumille :o
-
Eiks nytten, kun markkinoilta ei ole lannoitetta saatavissa, pitäisi alkaa Suomen varmuusvarastoista luovuttamaan viljelijöille lantaa. Jospa siellä olisi jossain varaston perukoilla kunnon 24-24-24
-
Näky tuossa yhen metsätien varrella jumalattomat yaran säkki vuoret oottamassa helikopteria jotta mehtää lannottaa :o
Isot pojat jotka pittää henkseleitä ja ajaa Mersulla ilmeisesti asialla :o
-
vanhoo paskoo ku jaara ei nykyään mitään myy. mut kyl kohta mettä kasvaa... - suojeltuna!!
-
Ainakin rapakon takana öljy ja kaasu oli tänään kovassa laskussa. Se ei nyt suoraan kerro lannoitteiden hinnoista mutta periaatteessa etenkin öljyn hinta on hyvinkin likvidi. Itsestä tuntuu mutulla että markkinahäiriö tilapäinen luonteeltaan. Kohta ehkä vois kuitenkin tankata. :o
-
Sakemanni ennustaa hintojen räjähtävän käsiin, kun maakaasun hinta ja lannoitteiden kysyntä kääntyvät nousuun.
https://www.agrarheute.com/markt/duengemittel/duengerpreise-ruhe-sturm-preisexplosion-ansage-595306 (https://www.agrarheute.com/markt/duengemittel/duengerpreise-ruhe-sturm-preisexplosion-ansage-595306)
-
Belor Premium NPK 23-2-4 3S 820€/tn alv.0%
Hinta voimassa tämän päivän
-
Belor Premium NPK 23-2-4 3S 820€/tn alv.0%
Hinta voimassa tämän päivän
Juu...ihanan kallista se on kaikilla. "Mukava" odotella ensi kesän käyttöä jos viljat on 150 e/tonni ;D.
Jääpi nähtäväksi.
Mutta nuo tarjousajat on kyllä sellaisia ettei kai missään muissa ole näin. Nämä alkoi sen jälkeen kun Yara tuli toimijaksi ja hullummaksi vain tuntuu menevän.
-
En prkl tilaa tuolla hintaa, katotaan vuodenvaihteen tienoilla missä hinnat menee. Jos vaan nousee, niin maksimit hömppää ja loput mitälie lannoittamatonta yksvuotista nurmea tai tuoreviljaa.
-
Yhdeltä puulaakilta tuli viestiä, että Yaraa saa taas heidän kauttaan parilla laadulla. Tiukkaa on. Kun noita uutisia lueskelee, että Venäjä on vähentänyt kaasutoimituksia Saksaan, niin sellainen fiilis on, että apulantojen ollessa huippukalliita, ei viljan hinnatkaan lähde merkittävästi alenemaan. Ei ne apulannat muualla Euroopassakaan halpoja ole ja isännät pohtii yhtä lailla kylvöjen järkevyyttä tulevalle kaudelle. Suomen osalta viljan hinta on vielä ratkaisevampi. Kesantoryntäys on aivan taattu asia, jos viljanhinta lähtee luisumaan ja jää pohjalle.
-
Hömppiinhän ei tulevalle CAP kaudelle kovin suuria muutoksia tullut. Parhaimmilla tuilla oleviin saneerauskasveihin ja perhosniittyihin tulee vain pykälä, jolla tukipotti jaetaan koko maan pinta-alalle. Eli jos näitä tehdään paljon, tuki pienenee. Tosin nythän ilmeisesti saneerauskasveihin saa tukea myös viljanviljelijä, 20% pinta-alasta tukea noin 600-700€/ha ;D
-
Hömppiinhän ei tulevalle CAP kaudelle kovin suuria muutoksia tullut. Parhaimmilla tuilla oleviin saneerauskasveihin ja perhosniittyihin tulee vain pykälä, jolla tukipotti jaetaan koko maan pinta-alalle. Eli jos näitä tehdään paljon, tuki pienenee. Tosin nythän ilmeisesti saneerauskasveihin saa tukea myös viljanviljelijä, 20% pinta-alasta tukea noin 600-700€/ha ;D
Hävettää noi kesantopellot ihan, joten niiden tuet pitäisi vähentää minimiin ja tukea pelkästään tuottavaa viljelyä. josta kerätään sato. Tukitarkastukset aarien kyttäämisen sijaan pitäisi kohdentaa tukikikkailun minimiin. Nyt kun varrotaan 30 mm ilmastonmuutossadetta niin on entistäkin tärkeämpi että kaikki pellot viljellään. Niinkuin tuolta yläkerrasta on kehotettu farkkusortseista. Mielenkiintoinen seurata lannoitteiden hinnan muodostusta kaasutoimitusten loppumisen jälkeen. Viljan hinnan lasku on käsittämätöntä toimintaa huoltovarmuuden kannalta. Mutta muutahan ei tietysti voikkaan yhteistyökumppaneilta odottaakkaan. Ne jotka niitä suunnittelevat, on todella lyhytnäköistä meidän alkutuottajien kannalta.
-
Hömppiinhän ei tulevalle CAP kaudelle kovin suuria muutoksia tullut. Parhaimmilla tuilla oleviin saneerauskasveihin ja perhosniittyihin tulee vain pykälä, jolla tukipotti jaetaan koko maan pinta-alalle. Eli jos näitä tehdään paljon, tuki pienenee. Tosin nythän ilmeisesti saneerauskasveihin saa tukea myös viljanviljelijä, 20% pinta-alasta tukea noin 600-700€/ha ;D
Hävettää noi kesantopellot ihan, joten niiden tuet pitäisi vähentää minimiin ja tukea pelkästään tuottavaa viljelyä. josta kerätään sato. Tukitarkastukset aarien kyttäämisen sijaan pitäisi kohdentaa tukikikkailun minimiin. Nyt kun varrotaan 30 mm ilmastonmuutossadetta niin on entistäkin tärkeämpi että kaikki pellot viljellään. Niinkuin tuolta yläkerrasta on kehotettu farkkusortseista. Mielenkiintoinen seurata lannoitteiden hinnan muodostusta kaasutoimitusten loppumisen jälkeen. Viljan hinnan lasku on käsittämätöntä toimintaa huoltovarmuuden kannalta. Mutta muutahan ei tietysti voikkaan yhteistyökumppaneilta odottaakkaan. Ne jotka niitä suunnittelevat, on todella lyhytnäköistä meidän alkutuottajien kannalta.
Pieni pula tekee terää hinnoille (myös viljan)
-
Hömppiinhän ei tulevalle CAP kaudelle kovin suuria muutoksia tullut. Parhaimmilla tuilla oleviin saneerauskasveihin ja perhosniittyihin tulee vain pykälä, jolla tukipotti jaetaan koko maan pinta-alalle. Eli jos näitä tehdään paljon, tuki pienenee. Tosin nythän ilmeisesti saneerauskasveihin saa tukea myös viljanviljelijä, 20% pinta-alasta tukea noin 600-700€/ha ;D
Hävettää noi kesantopellot ihan, joten niiden tuet pitäisi vähentää minimiin ja tukea pelkästään tuottavaa viljelyä. josta kerätään sato. Tukitarkastukset aarien kyttäämisen sijaan pitäisi kohdentaa tukikikkailun minimiin. Nyt kun varrotaan 30 mm ilmastonmuutossadetta niin on entistäkin tärkeämpi että kaikki pellot viljellään. Niinkuin tuolta yläkerrasta on kehotettu farkkusortseista. Mielenkiintoinen seurata lannoitteiden hinnan muodostusta kaasutoimitusten loppumisen jälkeen. Viljan hinnan lasku on käsittämätöntä toimintaa huoltovarmuuden kannalta. Mutta muutahan ei tietysti voikkaan yhteistyökumppaneilta odottaakkaan. Ne jotka niitä suunnittelevat, on todella lyhytnäköistä meidän alkutuottajien kannalta.
Onkos sulla muuta perustetta tiputtaa kesantopeltojen tuet minimiin kuin hävettäminen ?
-
Teollisuus tykkäisi jos tulis edes 100 000 hehtaaria lisää peltoa viljelyyn. Ei olisi niin kiirettä nostaa hintoja huononpanakaan vuonna. Kauppakin voisi myydä edullisesti niihin tarvikkeet.
-
Lannoitteista tulee ihan oikeasti pulaa, ensi kevääksi ei riitä kaikille:
https://www.reuters.com/markets/europe/fertiliser-maker-yara-warns-shortages-q2-beats-forecasts-2022-07-19/
-
Lannoitteista tulee ihan oikeasti pulaa, ensi kevääksi ei riitä kaikille:
https://www.reuters.com/markets/europe/fertiliser-maker-yara-warns-shortages-q2-beats-forecasts-2022-07-19/
Ja viljan hinnat sen kun laskee ???
-
Lannoitteista tulee ihan oikeasti pulaa, ensi kevääksi ei riitä kaikille:
https://www.reuters.com/markets/europe/fertiliser-maker-yara-warns-shortages-q2-beats-forecasts-2022-07-19/
Ja viljan hinnat sen kun laskee ???
Eiköhän tarkoitus ole koijata niiltä joiden on pakko myydä eri syistä tavaraa suoraan puinneilta.. hintojen luulisi nousevan talvella ja jos lannat tosiaan loppuu niin 23/24 talvella se vasta maksaa ja aina niin kauan tulevaisuudessa kunnes maailma saadaan jollain konstilla kylläiseksi viljasta.. ::)
-
Kali ja fosfori on hiukan halventuneet kevään jälkeen. Jokohan jo toisen kerran nähdään npk:n hinnan alennus kesken kauden?
-
Kali ja fosfori on hiukan halventuneet kevään jälkeen. Jokohan jo toisen kerran nähdään npk:n hinnan alennus kesken kauden?
Todennäköisesti. Millähän konstilla sit taas korvataan kauden avauksessa tilanneille?
-
Kali ja fosfori on hiukan halventuneet kevään jälkeen. Jokohan jo toisen kerran nähdään npk:n hinnan alennus kesken kauden?
Todennäköisesti. Millähän konstilla sit taas korvataan kauden avauksessa tilanneille?
Uskotteko te joulupukkiin ?
-
Kali ja fosfori on hiukan halventuneet kevään jälkeen. Jokohan jo toisen kerran nähdään npk:n hinnan alennus kesken kauden?
Todennäköisesti. Millähän konstilla sit taas korvataan kauden avauksessa tilanneille?
Uskotteko te joulupukkiin ?
En, mutta tuo korvaus on sen kerran tehty kun hinta kesken kauden laski.. ::)
-
Kali ja fosfori on hiukan halventuneet kevään jälkeen. Jokohan jo toisen kerran nähdään npk:n hinnan alennus kesken kauden?
Todennäköisesti. Millähän konstilla sit taas korvataan kauden avauksessa tilanneille?
Uskotteko te joulupukkiin ?
En, mutta tuo korvaus on sen kerran tehty kun hinta kesken kauden laski.. ::)
Kyllä tuo hinnanalennuskorvaus on todellakin tehty, eikä se ollut edes kovin pienikään, kun hinnat romahtivat.
-SS-
-
Unelmat on tärkeitä, ne auttaa jaksamaan.
-
Kali ja fosfori on hiukan halventuneet kevään jälkeen. Jokohan jo toisen kerran nähdään npk:n hinnan alennus kesken kauden?
Todennäköisesti. Millähän konstilla sit taas korvataan kauden avauksessa tilanneille?
Uskotteko te joulupukkiin ?
En, mutta tuo korvaus on sen kerran tehty kun hinta kesken kauden laski.. ::)
Eilen tuli apulannat, tiedä sitten oliko oikea aika tilata ja saada. Hevosmiesten tietotoimisto tiesi kertoa, ettei kaikki tilanneet oo saanut, on kuulemma jotain raaka-aine toimitus haasteita. Ainakin kaiketi kaasua virtaa taas. Toivotaan että kaikki halukkaat saavat lantansa, ennen syysviljojen kylvöä. Tai sitten päästelee paljaalla :)
-
Olen tullut siihen tulokseen pitemmällä aikavälillä tarkasteltuna, että syyslannoitus syysvehnillä voidaan tehdä tyhjentämällä lannoitekuorma suoraan jokeen tai järveen, vaikutus on täsmälleen sama.
Hybridirukiilla ja syyrapsilla asia on aivan toinen. Mutta luonteeltaan etenkin syysrapsi on sellainen, että joka toinen - joka kolmas säkki hukkuu väistämättä jonnekin, vaikka rullaisikin lannoitteen kylvökoneen säiliöstä.
-SS-
-
MAGA-miehille kova paikka päätyä hallinnon lampaaksi.
The Canadian Fertilizer Ban https://www.youtube.com/watch?v=LMG4kuEN_kM
-
Eilen tuli apulannat, tiedä sitten oliko oikea aika tilata ja saada. Hevosmiesten tietotoimisto tiesi kertoa, ettei kaikki tilanneet oo saanut, on kuulemma jotain raaka-aine toimitus haasteita.
Niillä tiedoilla mitä minulla on, niin lähes kaikille ennen juhannusta avaushinnoilla ostaneille on vielä Yaran lannoitteet toimittamatta.
-
Eilen tuli apulannat, tiedä sitten oliko oikea aika tilata ja saada. Hevosmiesten tietotoimisto tiesi kertoa, ettei kaikki tilanneet oo saanut, on kuulemma jotain raaka-aine toimitus haasteita.
Niillä tiedoilla mitä minulla on, niin lähes kaikille ennen juhannusta avaushinnoilla ostaneille on vielä Yaran lannoitteet toimittamatta.
Lokakuuta omille lannoille arveltiin toimitusajaksi. Alunperin piti olla heinäkuu.
-
Eilen tuli apulannat, tiedä sitten oliko oikea aika tilata ja saada. Hevosmiesten tietotoimisto tiesi kertoa, ettei kaikki tilanneet oo saanut, on kuulemma jotain raaka-aine toimitus haasteita.
Niillä tiedoilla mitä minulla on, niin lähes kaikille ennen juhannusta avaushinnoilla ostaneille on vielä Yaran lannoitteet toimittamatta.
On ne säkit jo pari viikkoa tossa hallissa seisseet. Kuski sano että neljään paikkaan on toimittanu ja loput on siirretty lokakuulle.
Oli kuulemma tullu jotain kokkareista raaka-ainetta tehtaalle, niin tuotannot viivästyy.
-
^
Sepäs onkin mukava ajatus, että raaka-aine on "uutta" ja käyttäytyy oudosti. Nyt siis paakkuuntumalla. Keväällä vetää säkkiin reijän niin saattaa hymy olla kaukana kun koukusta roikkuukin lähes 700 euron kivi.
-
Mulle tuli kuukaus sitten. Näytti olevan huhtikuussa säkitettyä. Ihan normaalista näytti, kun pari säkkiä levitin peltoon.
-
Eilen tuli apulannat, tiedä sitten oliko oikea aika tilata ja saada. Hevosmiesten tietotoimisto tiesi kertoa, ettei kaikki tilanneet oo saanut, on kuulemma jotain raaka-aine toimitus haasteita.
Niillä tiedoilla mitä minulla on, niin lähes kaikille ennen juhannusta avaushinnoilla ostaneille on vielä Yaran lannoitteet toimittamatta.
Lokakuuta omille lannoille arveltiin toimitusajaksi. Alunperin piti olla heinäkuu.
18.8. arvioitu toimituspäivä omille heinäkuulle tilatuille. Jotain häikkää pakko olla raaka-ainepuolella, Yara jatkaa nyt myyntiään, ainoa myytävä tavara Y6.
-
18.8. arvioitu toimituspäivä omille heinäkuulle tilatuille. Jotain häikkää pakko olla raaka-ainepuolella, Yara jatkaa nyt myyntiään, ainoa myytävä tavara Y6.
Halutuin tavara syyskylvöille, otaksun. Mutta tilaako sitä nyt kukaan, jos ja kun se ei ehdi tulemaan kylvöihin mennessä?
-
18.8. arvioitu toimituspäivä omille heinäkuulle tilatuille. Jotain häikkää pakko olla raaka-ainepuolella, Yara jatkaa nyt myyntiään, ainoa myytävä tavara Y6.
Halutuin tavara syyskylvöille, otaksun. Mutta tilaako sitä nyt kukaan, jos ja kun se ei ehdi tulemaan kylvöihin mennessä?
Syyskuun toimituksiin myyvät ainakin, eri asia sitten tuleeko jos on ongelmia.
-
Viikko sitten tuli lannat.
Autokuski kertoi että Yaran pihassa ei paljoa Suomen kilvissä autoja ollut.
Eli ulkomaille lähtee suurin osa tuotannosta.
-
oha se hyä et ulkomaille. niiin saamme vientiä joka tärkiä velan maksuun...
-
Eilen tuli apulannat, tiedä sitten oliko oikea aika tilata ja saada. Hevosmiesten tietotoimisto tiesi kertoa, ettei kaikki tilanneet oo saanut, on kuulemma jotain raaka-aine toimitus haasteita.
Niillä tiedoilla mitä minulla on, niin lähes kaikille ennen juhannusta avaushinnoilla ostaneille on vielä Yaran lannoitteet toimittamatta.
Lokakuuta omille lannoille arveltiin toimitusajaksi. Alunperin piti olla heinäkuu.
17.8 toimitusaika, alunperin piti tulla heti Heinäkuussa. Onneksi ei tullut, syksyn lannat jemmassa jos tarvitsee, joten riittää että tulee ennen kevättä.
-
Viikko sitten tuli lannat.
Autokuski kertoi että Yaran pihassa ei paljoa Suomen kilvissä autoja ollut.
Eli ulkomaille lähtee suurin osa tuotannosta.
Tässähän ei sinänsä ole mitään yllättävää, tähänkin asti 75% tuotannosta on mennyt vientiin, jostain syystä vaan täällä elää vahvasti kuvitelma että tehtaat pyörisi pääasiassa kotimaan kysynnän varassa.
-
Siilinjärvellä kuulemma varasto lähes tyhjä, eikä cemagrollakaan enää myytävää.
-
Yara jatkaa lannoitteiden myyntiä piakkoin. Jokohan hinnat syöksyy?
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/7c9ad725-d491-43eb-b382-a7740b3d513e
-
Yara jatkaa lannoitteiden myyntiä piakkoin. Jokohan hinnat syöksyy?
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/7c9ad725-d491-43eb-b382-a7740b3d513e
Niin näyttää jatkuvan. En usko ainakaan hintojen mahdottomaan syöksymiseen, maltillista nousua varmaan tarjoavat.
-
Yara suomen kaupallinen johtaja ei osaa sanoa missä hinnoissa lannoitteet pyörivät :o
MITÄ xxxtua!!! 🤣
-
Yara suomen kaupallinen johtaja ei osaa sanoa missä hinnoissa lannoitteet pyörivät :o
MITÄ xxxtua!!! 🤣
Ehkä se ei oikeasti tiedä,tässä on maailmankirjat sen verran sekaisin.
On selvää että lannoitteiden hinnat nousee rajusti, kun energian hinnatkin on rajussa nousussa.
-
Mä vähän funtsailin , että turhaan tilasin noin paljon lantaa. Sanoin sen jopa ääneen lantamannenin myyjälle. Myyjä ehdotti heti, että voivat ottaa kaupalle tilaamiani lantoja. Joten taitaa hintojen suunta olla melko selvä. Sitä en tiedä mitä mää teen. Tämän syksyn lantoja säästyi ja silti rehua tuloo ihan saatanasti.
-
^
Mielenkiintoinen yhtälö ;D . Apulanta kallista ja kauppa valmis muitta mukinoitta ottamaan "ylimääräiset" takas myyntiin eli kaupalla kutina että hinta nousee/saatavuus huononee edelleen.Samaa ajatusta ruokkii tuo tieto ettei Yaran pomolla olisi tietoa hintakehityksestä ja varastot ainakin jossain pienet. Tietysti Yaran intressissä saattaa olla pitää niukkuutta niin voi pitää hintaa korkealla ja ostajat tappelee vähistä lannoista.Tokkopa tuo maakaasutilanne pikoihin helpottaa,suurin tekijä hinnan korkealla pitämisessä.Piruko näistä tietää...
-
Ens viikolla Yara taas ilmeisesti avaa lannoite kaupan, kilpailevan virman myyjä oli soitellu et hinnat nousee kovasti.. et pitäis äkkiä tilata.
Ei kauheesti kiinnostais ostaa koko lannoitteita jos tästä vielä nousee..
Mitäs muut ketkä ei vielä ole tilannu meinaa tehdä?
-
Kai ne pitää tilata, huono ilman paskaa muuten viljellä yhtään mitään. Puhdistamoliete kiinnostaisi, mutta ei sovellu oikeastaan millekkään viljelemistäni kasveista ja eikä ostajat muutenkaan juuri tuota arvosta...
-
Mä oon niin kyllästynyt tähän viljelyyn tällaisena sadekesänä että päätin pudottaa panostukset minumiin ja sovin myyjän kanssa vähentäväni tilaamaani lannoite määrää. Järkeä tai ei, mutta kun koko kesänä mikään ei oikein ole onnistunut suunnitellusti niin täytynee siirtyä näennäisviljelyyn. Saattaa siinä lehmät vähetä entisestään mutta mitä sitten.
-
Mä oon niin kyllästynyt tähän viljelyyn tällaisena sadekesänä että päätin pudottaa panostukset minumiin ja sovin myyjän kanssa vähentäväni tilaamaani lannoite määrää. Järkeä tai ei, mutta kun koko kesänä mikään ei oikein ole onnistunut suunnitellusti niin täytynee siirtyä näennäisviljelyyn. Saattaa siinä lehmät vähetä entisestään mutta mitä sitten.
Onko siellä suunnalla satanut paljon🤔
Täällä kaakossa on kuivempaa kuin saharassa konsanaan. Heinäkuussa satoi sen verran että jo melkein kuivuneet viljat alkoi versomaaan, ja nyt on ne versotkin kuivumassa mutta kirjavaa on viljat vielä. Himmailin lannotuksessa vähän jo tänä keväänä mutta nyt tuntuu että vieläkin vähemmin olisi voinut laittaa kun sitä tärkeintä lannotetta, eli vettä ei sitten tänäkään kesänä tullut 😒
-
Vesi pilasi juuri kylvetyt tai orastuneet keväällä . Kesä vähän normaalimpi mutta kostea. Rehua tuli hyvin ... mutta nyt pitäis puida ja 50-75 mm vuorokaudes taitaa olla liika monille mun lohkoille tähän aikaan vuodesta. Varsinkin kun luvataan sadetta lähes joka päivälle taas ens viikolle. Huomenna kait yritetään puida ohraa , mutta ei siinäkään mitään järkeä ole mutta parempaa ei ole luvassa. Tyhjän saa pyytämättäkin.
-
Kai ne pitää tilata, huono ilman paskaa muuten viljellä yhtään mitään. Puhdistamoliete kiinnostaisi, mutta ei sovellu oikeastaan millekkään viljelemistäni kasveista ja eikä ostajat muutenkaan juuri tuota arvosta...
Mikä on sellainen kasvi jolle puhdistamoliete ei sovi? Mansikka😅. Täällä tosi viljelijät vetää Lahden paskaa jurtille, viljalle, öljykasveille jne
-
No ei kai sitä elintarvikeviljoille sais laittaa😒
Rehuviljoille vissiin sallittu.
-
Se on kai jotain maanparannus ainetta, nääks kompostia🤫🤫🤫
-
Mä oon niin kyllästynyt tähän viljelyyn tällaisena sadekesänä että päätin pudottaa panostukset minumiin ja sovin myyjän kanssa vähentäväni tilaamaani lannoite määrää. Järkeä tai ei, mutta kun koko kesänä mikään ei oikein ole onnistunut suunnitellusti niin täytynee siirtyä näennäisviljelyyn. Saattaa siinä lehmät vähetä entisestään mutta mitä sitten.
Onko siellä suunnalla satanut paljon🤔
Täällä kaakossa on kuivempaa kuin saharassa konsanaan. Heinäkuussa satoi sen verran että jo melkein kuivuneet viljat alkoi versomaaan, ja nyt on ne versotkin kuivumassa mutta kirjavaa on viljat vielä. Himmailin lannotuksessa vähän jo tänä keväänä mutta nyt tuntuu että vieläkin vähemmin olisi voinut laittaa kun sitä tärkeintä lannotetta, eli vettä ei sitten tänäkään kesänä tullut 😒
Missähänpäin kaakkoa se eevertti vaikuttaa kun ainakin meillä tässä kouvostoliitossa on tullut joku n. 100mm tai no ehkä vähän vähemmän kylvöjen jälkeen joka oli toukokuun kolmannella viikolla. Toukokuun alussakin tuli vettä et jos onnistui kylvämään toukokuun alussa niin se 100mm oli varmasti.
Viime kesänä ei sit kylvöjen jälkeen jotka oli joskus touko kesäkuun vaihteessa tainnut tulla edes 10mm ennen puintia.. se oli kuiva kesäkuu tämä ehkä sellainen "normaalimpi" toki nyt kyl poikkeuksellisen kuivaa, mut ei haittaa. Tavaraa tulee ihan kivasti ja puintikosteudet alhaisia ni ei tarvii kallista öljyä poltella paljoakaan. 8)
-
Mä oon niin kyllästynyt tähän viljelyyn tällaisena sadekesänä että päätin pudottaa panostukset minumiin ja sovin myyjän kanssa vähentäväni tilaamaani lannoite määrää. Järkeä tai ei, mutta kun koko kesänä mikään ei oikein ole onnistunut suunnitellusti niin täytynee siirtyä näennäisviljelyyn. Saattaa siinä lehmät vähetä entisestään mutta mitä sitten.
Onko siellä suunnalla satanut paljon🤔
Täällä kaakossa on kuivempaa kuin saharassa konsanaan. Heinäkuussa satoi sen verran että jo melkein kuivuneet viljat alkoi versomaaan, ja nyt on ne versotkin kuivumassa mutta kirjavaa on viljat vielä. Himmailin lannotuksessa vähän jo tänä keväänä mutta nyt tuntuu että vieläkin vähemmin olisi voinut laittaa kun sitä tärkeintä lannotetta, eli vettä ei sitten tänäkään kesänä tullut 😒
Missähänpäin kaakkoa se eevertti vaikuttaa kun ainakin meillä tässä kouvostoliitossa on tullut joku n. 100mm tai no ehkä vähän vähemmän kylvöjen jälkeen joka oli toukokuun kolmannella viikolla. Toukokuun alussakin tuli vettä et jos onnistui kylvämään toukokuun alussa niin se 100mm oli varmasti.
Viime kesänä ei sit kylvöjen jälkeen jotka oli joskus touko kesäkuun vaihteessa tainnut tulla edes 10mm ennen puintia.. se oli kuiva kesäkuu tämä ehkä sellainen "normaalimpi" toki nyt kyl poikkeuksellisen kuivaa, mut ei haittaa. Tavaraa tulee ihan kivasti ja puintikosteudet alhaisia ni ei tarvii kallista öljyä poltella paljoakaan. 8)
Ihan täällä rannalla. 7-tien alapuolella. Melkein poikkeuksetta kun sateet tulee mereltä niin sade lakkaa tässä rannikolla ja alkaa taas uudelleen tossa moottoritien yläpuolella.
Talvella taas toisin päin. Lumikuuroja tulee tässä rannalla tämän tästä.
-
Mä oon niin kyllästynyt tähän viljelyyn tällaisena sadekesänä että päätin pudottaa panostukset minumiin ja sovin myyjän kanssa vähentäväni tilaamaani lannoite määrää. Järkeä tai ei, mutta kun koko kesänä mikään ei oikein ole onnistunut suunnitellusti niin täytynee siirtyä näennäisviljelyyn. Saattaa siinä lehmät vähetä entisestään mutta mitä sitten.
Onko siellä suunnalla satanut paljon🤔
Täällä kaakossa on kuivempaa kuin saharassa konsanaan. Heinäkuussa satoi sen verran että jo melkein kuivuneet viljat alkoi versomaaan, ja nyt on ne versotkin kuivumassa mutta kirjavaa on viljat vielä. Himmailin lannotuksessa vähän jo tänä keväänä mutta nyt tuntuu että vieläkin vähemmin olisi voinut laittaa kun sitä tärkeintä lannotetta, eli vettä ei sitten tänäkään kesänä tullut 😒
Missähänpäin kaakkoa se eevertti vaikuttaa kun ainakin meillä tässä kouvostoliitossa on tullut joku n. 100mm tai no ehkä vähän vähemmän kylvöjen jälkeen joka oli toukokuun kolmannella viikolla. Toukokuun alussakin tuli vettä et jos onnistui kylvämään toukokuun alussa niin se 100mm oli varmasti.
Viime kesänä ei sit kylvöjen jälkeen jotka oli joskus touko kesäkuun vaihteessa tainnut tulla edes 10mm ennen puintia.. se oli kuiva kesäkuu tämä ehkä sellainen "normaalimpi" toki nyt kyl poikkeuksellisen kuivaa, mut ei haittaa. Tavaraa tulee ihan kivasti ja puintikosteudet alhaisia ni ei tarvii kallista öljyä poltella paljoakaan. 8)
Ihan täällä rannalla. 7-tien alapuolella. Melkein poikkeuksetta kun sateet tulee mereltä niin sade lakkaa tässä rannikolla ja alkaa taas uudelleen tossa moottoritien yläpuolella.
Talvella taas toisin päin. Lumikuuroja tulee tässä rannalla tämän tästä.
Okei. Täällä puhutaan aina et salpaus selällä on sama vaikutus. Etelä kouvola jää monesti ilman sateita, kun taas pohjois kouvola ja etelä savo niitä saa...
Mut onhan se vaihtelu ollut isoa taas tänäkin kesänä. Omistakin lohkoista osa saanut enemmän vettä ja osa vähemmän vaikkei linnuntietä matkaa ole 10km enempää..
-
Ihan täällä rannalla. 7-tien alapuolella. Melkein poikkeuksetta kun sateet tulee mereltä niin sade lakkaa tässä rannikolla ja alkaa taas uudelleen tossa moottoritien yläpuolella.
Talvella taas toisin päin. Lumikuuroja tulee tässä rannalla tämän tästä.
Okei. Täällä puhutaan aina et salpaus selällä on sama vaikutus. Etelä kouvola jää monesti ilman sateita, kun taas pohjois kouvola ja etelä savo niitä saa...
Juu mä olen kanssa noin 5 km Salpaussselän eteläpuolella. Kyllä sillä vissi vaikutus on. Ukkoskuurotkin kiertää...
-
Minä olen täällä Salpausellä Hämeenlinnassa. Talvella lunta yleensä paljon enemmän kuin harjusta kauempana ja kesällä myös sadepäiviä paljon ja määrän suuria jos jää jumiin tai sitten ei juuri mitään
-
Mummo aikoinaan kertoi että joskus 1900 luvun alkupuolella oltiin ihan varmoja Lahti Kouvola junaradan aiheuttavan tuon ilmiön että harjun pohjoispuolella sataa enemmän kuin etelässä.
-
Noista vanhoista ”Imatran linjoista” puhuttiin aikoinaan että rajaa ukkosen liikkeitä
-
Noista vanhoista ”Imatran linjoista” puhuttiin aikoinaan että rajaa ukkosen liikkeitä
Nyt sen on pakko olla 5G ja tuulivoimalat :-|
-
Noista vanhoista ”Imatran linjoista” puhuttiin aikoinaan että rajaa ukkosen liikkeitä
Nyt sen on pakko olla 5G ja tuulivoimalat :-|
;D
On noissa voimalinjoissa jotain. Pikkupoikana muistan et tälle mäelle on ukkonen lyönyt kaksi kertaa sillä seurauksella et pihakoivuista sai tehdä klapeja suoraan moottorisahalla pätkimällä. Noissa meni myös erinäinen määrä sähkölaitteita risaksi. Kunnon jytinät nousi aina lounaasta..
Sitten joskus 90-luvun puolivälissä tuli voimalinja tuonne lounaan suunnalle niin sen jälkeen pysyneet pihakoivut ehjinä samoin kuin sähkölaitteetkin..
-
Iso ja korkea linja on ainakin melkoinen ukkosenjohdatin. Ylimpänä siellä kulkee ns. ukkosköydet jotka ovat siis käytännössä ukkosenjohdattimia.
Kauempaa ja kokonaisuutena tarkastellen linja on ymmärtääkseni sähköisessä mielessä suhteellisen neutraali. Kolmivaiheisena eri vaiheiden sähkö- ja mg-kentät kumoavat pitkälti toisensa. Ei kuitenkaan täysin sillä vaiheiden kuorma ei välttämättä ole tasan, ja johtimien sijoittelun avaruusgeometria on väärä. Pitäisi olla kierrettyä paria muistuttava kolmikierre. Tai edes poikkileikkausprofiilissa kolmion kärkiin sijoitetut johtimet. :-))
Myös linjan viemä aukko metsissä voi vaikuttaa; puuton johtokadun maaperä voi esim kesällä lämmetä enemmän kuin viereinen metsä, ja siihen syntyy sitten nousevia ilmavirtauksia.
-
tuon ilmavirtauksen voi nähtä. siinä kohin pilvi "nousee" ylöspäin. joskus nöösinä tuli seurattua noita joutoaikana ku uotti kuormaa tahi jotain.. ja sateen palkki katkiaa linjan kohalla ja jatkuu taas sit eteenpäin mennessä.. kaikkee sitä on tullu seurattua...
-
Vaikuttaako ukkonen apulannan hintaan, kun täällä niin ukkosesta keskustellaan?
-
Vaikuttaako ukkonen apulannan hintaan, kun täällä niin ukkosesta keskustellaan?
Yaran mielestä ukkoset aiheuttaa hinnannostopaineita apulantojen.
-
Kyllä sateet nostaa apulannan hintaa 👍
Samoin tekee pouta ;)
-
Jahas se pukkas viestiä et huomenna alkaa Yaran lannoitemyynti. Saas nähä mitkä on hinnat ja mitä lajitteita tulee myyntiin tällä kertaa. Hätäsimmät jo varmaan jonottamassa liikkeen oven takana
-
Onneks lantapussit on sentään liiterissä. Polttoöljyn hinta vaihteeksi ihmetyttää. Uutiset kertoo raakaöljyn halpenemisesta mutta löpö noussut 30centtiä kuulaudessa. Hitto kun en tajunnut tilata talvilöpöjä samalla kun täytin kuivurin säiliöt😖
-
Onneks lantapussit on sentään liiterissä. Polttoöljyn hinta vaihteeksi ihmetyttää. Uutiset kertoo raakaöljyn halpenemisesta mutta löpö noussut 30centtiä kuulaudessa. Hitto kun en tajunnut tilata talvilöpöjä samalla kun täytin kuivurin säiliöt😖
Samaa olen seuraillut. Toisen kuivurin pöntön täytin liian aikaisin. Toisen onnistuin täyttämään tämän hetkisessä pohjassa (alle 1,5e/l veroineen). Lisää jouduin jo viime viikon lopulla ostamaan ja hinta noussut pohjasta jo yli 15 senttii ja nyt näyttää et ainakin 10 senttiä tullut taas lisää. Kyl ne polttoaineyhtiöt tietää koska maajussi löpöä tarvitsee.
Itsellä ei ole mahdollista ostaa paljoa varastoon kun niin pienet säiliöt. Olisi silloin pari vuotta sitten pitänyt ostaa se iso säiliö ja sitä 50 sentin löpöä täytyteen olisi maksanut säiliön jo monta kertaa..
-
Tähän ketjuun sitten heti hintoja, kun tietoa saadaan :)
-
Tähän ketjuun sitten heti hintoja, kun tietoa saadaan :)
Tuttavan kaveri on maatalouskaupan myyjä, ja oli kuiskutellut että lähellä tonnia on uudet hinnat perus NPK-tavarassa.
-
Tähän ketjuun sitten heti hintoja, kun tietoa saadaan :)
Tuttavan kaveri on maatalouskaupan myyjä, ja oli kuiskutellut että lähellä tonnia on uudet hinnat perus NPK-tavarassa.
Verolla vai ilman? 1000e verolla on n.806e verottomana ja eikö avaukset olleet luokkaa 700e verottomana jos oikein muistan. Vai muistanko väärin?
-
Tähän ketjuun sitten heti hintoja, kun tietoa saadaan :)
Tuttavan kaveri on maatalouskaupan myyjä, ja oli kuiskutellut että lähellä tonnia on uudet hinnat perus NPK-tavarassa.
Verolla vai ilman? 1000e verolla on n.806e verottomana ja eikö avaukset olleet luokkaa 700e verottomana jos oikein muistan. Vai muistanko väärin?
Veroton hinta.
-
Halpaa🤬🤬
-
Muutamaa Polar 22-3-10 säkkiä kysyin niin tarjottiin hinnaksi 1169/tn verolla..
Kannatti jäädä odotteleen avauksen y3 925e /tn tarjouksen jälkeen noita polarin halvempia hintoja..
-
Ja kiintiö on Hjan myyjän mukaan pieni....
-
Ja kiintiö on Hjan myyjän mukaan pieni....
Tämä on todennäköistä. Ja voi olla et on se viimeinen kiintiö ens keväälle, sellaista on uutisointi ollut viime päivinä.. onneks luomuilijana ei tarvii tuollaista miettiä..
-
Kukaahan ei yhtä tyhmästi silti ole käyttäytynyt kuin minä. Avauksessa tilasin pienen määrän lantaa, koska ylivuotista oli jäljellä. Silloinenkin hinta tuntui nuukasta kovalta ja sen kummemmin ajattelematta vähensin tilaustani 20% myöhemmin. Lanta pitäisi riittää ens kesälle, mutta mitään lannan käytön juhlaa sillä ei tule olemaan. Kait tässä ihan oikeasti pitää alkaa opiskelemaan luomun tai niukan lannoituksen perusteita. Nooh rehua pitäis jäädä seuraavalle talvelle reilusti ja ohoraakin jonkin verran. Tarkoitus kyllä olikin löysätä kesä 2023 sillä mun takki on ollut niin pirun tyhjä koko tämän kesän.
-
Apulannan hinnat saattaisivat laskea vasta, jos Venäjällä tapahtuisi jotain dramaattista, eli valta vaihtuisi, sota loppuisi, pakotteet purettaisiin ja energia alkaisi jälleen sieltä virrata.
Siis monta jossia vaaditaan. Tuntuu kuitenkin epätodennäköiseltä tää skenaario.
-
Kukaahan ei yhtä tyhmästi silti ole käyttäytynyt kuin minä. Avauksessa tilasin pienen määrän lantaa, koska ylivuotista oli jäljellä. Silloinenkin hinta tuntui nuukasta kovalta ja sen kummemmin ajattelematta vähensin tilaustani 20% myöhemmin. Lanta pitäisi riittää ens kesälle, mutta mitään lannan käytön juhlaa sillä ei tule olemaan. Kait tässä ihan oikeasti pitää alkaa opiskelemaan luomun tai niukan lannoituksen perusteita. Nooh rehua pitäis jäädä seuraavalle talvelle reilusti ja ohoraakin jonkin verran. Tarkoitus kyllä olikin löysätä kesä 2023 sillä mun takki on ollut niin pirun tyhjä koko tämän kesän.
Olisit tehnyt hyvän tilin kun olisit pitänyt koko tilauksen ja myynyt ylimäärän. ;D
Lannoitteiden hinta pysyy korkealla niin kauan kuin kaasun hinta Euroopassa pysyy korkealla. Ammoniakkia ilmeisesti tuodaan jonkinverran halvemman kaasun maista täkäläisille lannoitetehtaille.
-
^
Kyse kumminkin pienestä määrästä, joten miljonääriksi en olisi sillä päässyt. Mutta toki helekutin tyhymä teko. Toisaalta suurempiakin tappioita sitä tahtoo tulla päivittäin. Toisaalta kyllähän tälläkin palstalla jossain vaiheessa joku kirjoitti, että lannoitteiden hinnat tippuu ennen kevättä. En uskonut siihen silloin enkä nyt, mutta silti "otin riskin". Mutta ihan oikeasti mun satotasoilla ja "ylimääräisen" pellon myötävaikutuksella pitäisi opetella viljelemään vähemmällä lannalla, sillä vieläkään ei ne suuret tulot vaan pienet menot.
-
Tuli vastaan uusi hinnasto joka on ilmeiseti jo vanha.Yaramila Y 2 näytti olevan 983,87 e/tn alv 0% .Nousua kakkoshintakauteen eli juhannuksen alla olleeseen aikaan 264 e/tn.
-
Muutamaa Polar 22-3-10 säkkiä kysyin niin tarjottiin hinnaksi 1169/tn verolla..
Kannatti jäädä odotteleen avauksen y3 925e /tn tarjouksen jälkeen noita polarin halvempia hintoja..
Nämä polarit kait meni jo.
Otin Y3 1267e.
-
Ja kiintiö on Hjan myyjän mukaan pieni....
Hjan kiintiöstä ei tainnut huomiselle paljoa jäädä.
-
Ja kiintiö on Hjan myyjän mukaan pieni....
Hjan kiintiöstä ei tainnut huomiselle paljoa jäädä.
Aamupäivällä mennyt marraskuun erä.Pari tuntia ollut tilausikkuna auki...
Jos hommat etenee samaa rataa niin aika paljon taitaa olla ensi kesänä viljelyksessä muuta kuin syötäväksi tarkoitettua tavaraa.
-
Mitä viljasta pitää saada tuolla 1267€ hinnalla että pystyy tekemään edes nollatuloksen? 500? Taitaa rehuviljan tarve romahtaa ensi talvena…
-
Onneksi on hyvin löytynyt ottajia nurmille, viljan viljely pysyy minimissä. Kerkiää hyvin tekemään muita töitä, joista saa palkkaakin.
-
Siis kun selailin aamupäivällä ihmeissäni Hankkijan sivustolta olemattomia apulannan hintoja, niin silloinko ne oli jo myyty loppuun? Ja marraskuun toimituksia?
-
Siis kun selailin aamupäivällä ihmeissäni Hankkijan sivustolta olemattomia apulannan hintoja, niin silloinko ne oli jo myyty loppuun? Ja marraskuun toimituksia?
Hankkijan nettisivuilla ei ole apulannan hintoja ollut pitkiin aikoihin enää.
Harmi kun Belor tai Cemagro eivät pysty toimittamaan 27% typpeä sisältäviä NPK -lantoja, olisi kiva pyytää niiltäkin tarjous.
Mihinkään jaetun lannoituksen pelleilyyn en ala. Sitähän ne ehdottaa, jos ihmettelee miksi on tarjolla vain jotain 23-2-4 seosta.
-
Siis kun selailin aamupäivällä ihmeissäni Hankkijan sivustolta olemattomia apulannan hintoja, niin silloinko ne oli jo myyty loppuun? Ja marraskuun toimituksia?
Hankkijan nettisivuilla ei ole apulannan hintoja ollut pitkiin aikoihin enää.
Harmi kun Belor tai Cemagro eivät pysty toimittamaan 27% typpeä sisältäviä NPK -lantoja, olisi kiva pyytää niiltäkin tarjous.
Mihinkään jaetun lannoituksen pelleilyyn en ala. Sitähän ne ehdottaa, jos ihmettelee miksi on tarjolla vain jotain 23-2-4 seosta.
Missä hinnoissa nuo lannat on nykyään ? Ja missä ne valmistetaan ? Eli siis saako noita nykyään ? Vähimmäistilaus ... yhdistelmä?
-
Siis kun selailin aamupäivällä ihmeissäni Hankkijan sivustolta olemattomia apulannan hintoja, niin silloinko ne oli jo myyty loppuun? Ja marraskuun toimituksia?
Hankkijan nettisivuilla ei ole apulannan hintoja ollut pitkiin aikoihin enää.
Harmi kun Belor tai Cemagro eivät pysty toimittamaan 27% typpeä sisältäviä NPK -lantoja, olisi kiva pyytää niiltäkin tarjous.
Mihinkään jaetun lannoituksen pelleilyyn en ala. Sitähän ne ehdottaa, jos ihmettelee miksi on tarjolla vain jotain 23-2-4 seosta.
Eiks vois sit ostaa tota miedompaa ja laittaa enempi? Vai paukkuuko fosforit yli? Eiks sen fosforin tasauksen saanut tehdä vai oliko se pelkästään karjanlantojen juttu?
-
Yara ja Cemagro npk poistui näköjään taas myytävien listoilta.
-
Se on sitten pistettävä viimeinenkin perämetsä nurin, että saa ostettua ens kevään lannoitteet.
-
Sen jälkeen on vuorossa luomuun siirtyminen ja hidas kituminen ennen loppua. Joko vouti tai eläkkeelle jäänti😁😁😁. Siltä ainakin itsestä tuntuu, ennen viimeisiä puita vaihdoin luomuun, mutta on niitä puita vieläkin tar*****😡😡😡
-
Reilu viikko sitten olin vajaan viikon maatila"lomalla" latviassa, kavereiden luona, niille tuli syyskylvöille rekallinen lannoitetta, intia luki origin countryn kohdalla..
Kaukaa tullutta tavaraa..
Rapsia pääsin kylvämään ym puimaan.
-
Kyllä sitä toistaiseksi saa. Maksaa tietty vähän aikaisempaa enempi.
-SS-
-
Kyllä sitä toistaiseksi saa. Maksaa tietty vähän aikaisempaa enempi.
-SS-
Juu, niin saa.
Vaatii useamman tonnin viljaa/ha jotta saa apulannat kuitattua😳
On tämä hieno harrastus, mutta niin pirun kallis🤪
-
Varautukaa sit siihen, että lannoitetonni voi maksaa kohta 1500 €.
Kaasun hinta ampaisi jyrkkään nousuun https://www.iltalehti.fi/talous/a/8c7c403b-53f0-4375-b11f-849d503bbbca
-
Ei kai siihen voi varautua. Ei kai sillä hinnalla enää pysty/kannata apulantaa ostaa. Täytyy viljan hinnoillekin jotain tapahtua, nyt viljasta saa saman kuin viime joulukuussa.
-
Ei kai siihen voi varautua. Ei kai sillä hinnalla enää pysty/kannata apulantaa ostaa. Täytyy viljan hinnoillekin jotain tapahtua, nyt viljasta saa saman kuin viime joulukuussa.
Budjettikasvatus…
Harmony kaurasta tuli 5000kg/ha, kuivana. HL-painot 58.4-59.8. 180 kiloa tossia ja reilu 250kg befertin cania per hehtaari. Rikat ariane ässällä.
Jos oli työntäny moniravinnatta sen normaalin 400-500kg/ha ja siementä maahan niin paljon ku mahtuu sekä vitaminoinu , taudittanu sekä pöngänny kuten ennen vanhaan… Ei helvetti, ei ällin häivää. :-\
Eikä se rehuvehnäkään kasvamatta jääny vaikka lannotustaso ja muu nysvääminen jäi melko lailla osastoon ”huoleton”…
-
Ei kai siihen voi varautua. Ei kai sillä hinnalla enää pysty/kannata apulantaa ostaa. Täytyy viljan hinnoillekin jotain tapahtua, nyt viljasta saa saman kuin viime joulukuussa.
Budjettikasvatus…
Harmony kaurasta tuli 5000kg/ha, kuivana. HL-painot 58.4-59.8. 180 kiloa tossia ja reilu 250kg befertin cania per hehtaari. Rikat ariane ässällä.
Jos oli työntäny moniravinnatta sen normaalin 400-500kg/ha ja siementä maahan niin paljon ku mahtuu sekä vitaminoinu , taudittanu sekä pöngänny kuten ennen vanhaan… Ei helvetti, ei ällin häivää. :-\
Eikä se rehuvehnäkään kasvamatta jääny vaikka lannotustaso ja muu nysvääminen jäi melko lailla osastoon ”huoleton”…
Jos maan ravinteet ovat vinoneliön vihreällä ja kalkitukset kunnossa, ei ole ongelma saada satoa useamapan vuotena, jos kosteus riittää. Vielä parempi on, jos maat ovat harjoituksen alussa karjanlannalla kyllästetyt, niin viisi vuotta se kaura kasvaa ihan hyvin. Kosteuden pitää olla varmistettu maan muodossa ( vaakasuora, pohjaveden taso lähellä) tai sitten kesäsadannassa tai lumen sulamistavassa keväällä.
Väitän, että kastelulla saadaan lannoittamatta usean vuoden ajan ilman mitään lisäravinteita korkeampi keskisato kuin Suomen keskisadot ovat. Varsinkin multamailla hyvä ojitus ja näin saatu hapekas maa polttaa ravinteita mullan orgaanisesta osasta, paksumultaisissa maissa (usein järvenpohjia ja kypsiä soita) ravinteita riittää isältä pojalle. Ehkä pojanpoika joutuu sitten enempi mineraalimaiden kanssa tekemisiin.
Vanhassa Maatalouden pikkujättiläisessä oli esimerkki sadan vuoden toteutuneesta keskeytymättömästä vehnän viljelystä, ilman mitään panoksia.
Että on se mahdollista. Kymmeniä vuosia samalla paikalla jatkunut kestänyt kellansävyinen kasvinviljelyluomu on osoitus tästä.
-SS-
-
Ei kai siihen voi varautua. Ei kai sillä hinnalla enää pysty/kannata apulantaa ostaa. Täytyy viljan hinnoillekin jotain tapahtua, nyt viljasta saa saman kuin viime joulukuussa.
Budjettikasvatus…
Harmony kaurasta tuli 5000kg/ha, kuivana. HL-painot 58.4-59.8. 180 kiloa tossia ja reilu 250kg befertin cania per hehtaari. Rikat ariane ässällä.
Jos oli työntäny moniravinnatta sen normaalin 400-500kg/ha ja siementä maahan niin paljon ku mahtuu sekä vitaminoinu , taudittanu sekä pöngänny kuten ennen vanhaan… Ei helvetti, ei ällin häivää. :-\
Eikä se rehuvehnäkään kasvamatta jääny vaikka lannotustaso ja muu nysvääminen jäi melko lailla osastoon ”huoleton”…
Jos maan ravinteet ovat vinoneliön vihreällä ja kalkitukset kunnossa, ei ole ongelma saada satoa useamapan vuotena, jos kosteus riittää. Vielä parempi on, jos maat ovat harjoituksen alussa karjanlannalla kyllästetyt, niin viisi vuotta se kaura kasvaa ihan hyvin. Kosteuden pitää olla varmistettu maan muodossa ( vaakasuora, pohjaveden taso lähellä) tai sitten kesäsadannassa tai lumen sulamistavassa keväällä.
Väitän, että kastelulla saadaan lannoittamatta usean vuoden ajan ilman mitään lisäravinteita korkeampi keskisato kuin Suomen keskisadot ovat. Varsinkin multamailla hyvä ojitus ja näin saatu hapekas maa polttaa ravinteita mullan orgaanisesta osasta, paksumultaisissa maissa (usein järvenpohjia ja kypsiä soita) ravinteita riittää isältä pojalle. Ehkä pojanpoika joutuu sitten enempi mineraalimaiden kanssa tekemisiin.
Vanhassa Maatalouden pikkujättiläisessä oli esimerkki sadan vuoden toteutuneesta keskeytymättömästä vehnän viljelystä, ilman mitään panoksia.
Että on se mahdollista. Kymmeniä vuosia samalla paikalla jatkunut kestänyt kellansävyinen kasvinviljelyluomu on osoitus tästä.
-SS-
Eli pari vuotta sitten pärjää vielä tuolla reseptillä.
-
Eli pari vuotta sitten pärjää vielä tuolla reseptillä.
Kyllä. Olen tämä itse nähnyt, karjasta ennen sukupolvenvaihdosta luopuneiden jälkikasvu on useimmiten takki auki baarin ykköstykkien penkillä keskisatojensa kanssa, jopa parikymmentä vuotta, riippuen siitä, onko dumpattu lantaa vanhaan malliin satatonnia hehtaarille joka toinen vuosi. Sitten alkaa vastustaa, kun lopulta satotaso asettuu pussitavaran ravinteiden mukaan.
-SS-
-
Eli pari vuotta sitten pärjää vielä tuolla reseptillä.
Kyllä. Olen tämä itse nähnyt, karjasta ennen sukupolvenvaihdosta luopuneiden jälkikasvu on useimmiten takki auki baarin ykköstykkien penkillä keskisatojensa kanssa, jopa parikymmentä vuotta, riippuen siitä, onko dumpattu lantaa vanhaan malliin satatonnia hehtaarille joka toinen vuosi. Sitten alkaa vastustaa, kun lopulta satotaso asettuu pussitavaran ravinteiden mukaan.
-SS-
Itsellä lähinnä olosuhteiden pakosta paskaa meni 15-vuotta..
Nyt on kolmas "lantavapaa" vuosi menossa.
-
Kuka myikään kemiran apulannata teollisuuden norjalaisille?HÄKÄMIES.
-
Älä kirjoita paskaa.
metri-mauri sopi kaupan, häkämiehellä oli valmis paperi.
Silloin taidettiin vielä hallituksessa sopia asiat naamakkain, nykyään lähettelevät vain tekstiviestejä.
Asialla oli jopa mtk;n siunaus.
-
ja häkis sit ei osannu/kehannu mitään muuttaa sopimuksesta... ja hetkenki päästä kehui kuin hyä oli tuo sopimus suomelle! noooo, sekin oli kepun vika. suotta sitä nyt mitään tehä vaikka tietää hyin kuinka köpsää sakkia kepu on.. hyvä kokkareet!!!
-
Jos kepu/mtk myymässä, miksi ihmeessä olisi.
Tyttöstenhallituksen jäljiltä taitaa mennä pari vuotta kun puretaan niitä päätöksiä, jotka kustannuksineen laukeavat seuraavalle hallitukselle. kepuloinen tapa siirtää vastuu muille.
-
Kuka myikään kemiran apulannata teollisuuden norjalaisille?HÄKÄMIES.
On toi niin loppuun kaluttu ja tyhjiin pumpattu aihe tuo Kemiran myynti, että ihme kun siitä vielä jotkut jaksaa jauhaa.
-
Kuka myikään kemiran apulannata teollisuuden norjalaisille?HÄKÄMIES.
On toi niin loppuun kaluttu ja tyhjiin pumpattu aihe tuo Kemiran myynti, että ihme kun siitä vielä jotkut jaksaa jauhaa.
Samaa mieltä. Vois jo lopettaa..
Tää on kai sitä samaa porukkaa jonka mielestä ennen oli kaikki paremmin ja tulevaisuudessa ei ole mitään hyvää. Koskaan ei nähdä virhettä omissa valinnoissa ja tekemisissä.
Palatakseni tuohon kemiraan vielä niin miten se muka auttaisi jos kyseinen firma olisi suomalaisessa omistuksessa? Samalla lailla se kaasu on kallista.. ::) ja meinaatteko ettei suomalainen omistaja osaisi ottaa euroja pois kuleksimasta.
Jokainen viljelijä voi omalta kohdaltaan ratkaista asian melko helposti. Jättää lannoitteet ostamatta ja valitsee tukihaussa erilaisia hömppätukia maksimin ja loput näennäisviljaa lajittelujätteillä. Karjankasvattajat joutuvat miettimään et laittaako elukat korkealaitaseen vai yrittääkö kasvatella rehua.
Osa viljelijöistä näkee kuitenkin jonkin punaisenlangan touhussa ja ostavat tonnin lantoja.
-
niinpä. jos vain joku myis. mutta kyllä on hommien muututtava muutenkin kuin vain isommilla koneilla. olis jo aika katella himppa siellä pelloillakii kuin vain kännyn näyttöä. se näennäistehokkuus on aika tien päässä. tuossa tuttu haasto et ovatten alkaneet jo pikkasen miettimään lannanlevityksen kohteitakii. ei enää ajeta vain lähimmille pelloille vaan tarpeeseen..
-
niinpä. jos vain joku myis. mutta kyllä on hommien muututtava muutenkin kuin vain isommilla koneilla. olis jo aika katella himppa siellä pelloillakii kuin vain kännyn näyttöä. se näennäistehokkuus on aika tien päässä. tuossa tuttu haasto et ovatten alkaneet jo pikkasen miettimään lannanlevityksen kohteitakii. ei enää ajeta vain lähimmille pelloille vaan tarpeeseen..
No eiköhän sitä kohta taas tule myyntiin. Hinta kai sit 1200e tonni.. belorin lantaa saa kai tälläkin hetkellä..
En tiedä mitä oikein tarkoitat näennäistehokkuudella tai sillä et pitäisi katsoa siellä pellollakin. Voisitko vähän tarkentaa?
Lannan levityksen ja kuljetuksen kulu nousee aika nopeasti jos matka kasvaa, että vaikka apupaska kallista niin voi silti jäädä halvemmaksi kuin lannan kuljettaminen kauas. Laskea tietysti kannattaa.
-
Lannan levityksen ja kuljetuksen kulu nousee aika nopeasti jos matka kasvaa, että vaikka apupaska kallista niin voi silti jäädä halvemmaksi kuin lannan kuljettaminen kauas. Laskea tietysti kannattaa.
Lanta on hankala tuote kuljetella. Lietepuolella jos on mahdollista pistää se säiliörekan kyytiin niin kulkee kohtuuhinnalla vähän kauemmaksikin, jonkun 4000 - 7000 m³ ajaminen vähänkään etäämmälle traksalla+levittimellä on kyllä aivan turhaa puuhaa ja rengaskuluineen kaikkineen varmasti hintavin vaihtoehto. Perillä pitää vaan olla joku puskurivälivarasto mihin puretaan, ja josta levitin saa imaistua satseja ja auto lähteä hakemaan seuraavaa. Levitin saa pysyä pelloilla eikä siinä tarvitse olla mahdottoman kokoista kuormaa päällä. Pihojen lastauspaikat, omat tiet pitää olla sellaisia että rekka pääsee vaikeuksitta. Tuollaista siirrettävään puskurikonttiin perustuvaa lieterallia olen sivusta seurannut.
Vetoletkulevitys pellolla tietysti hieno juttu siellä missä sellainen on satavilla ja muutenkin mahdollista.
Kuivalanta ja vastaavat muut jakeet ovat hankalampia, uudelleen kuormailu on paljon työläämpää ja vaatii pellolle ylimääräisen vehkeen. Saisihan sitäkin jossain kasettiyhdistelmässä jonkun verran kyllä kelkottua.
-
Lannan levityksen ja kuljetuksen kulu nousee aika nopeasti jos matka kasvaa, että vaikka apupaska kallista niin voi silti jäädä halvemmaksi kuin lannan kuljettaminen kauas. Laskea tietysti kannattaa.
Lanta on hankala tuote kuljetella. Lietepuolella jos on mahdollista pistää se säiliörekan kyytiin niin kulkee kohtuuhinnalla vähän kauemmaksikin, jonkun 4000 - 7000 m³ ajaminen vähänkään etäämmälle traksalla+levittimellä on kyllä aivan turhaa puuhaa ja rengaskuluineen kaikkineen varmasti hintavin vaihtoehto. Perillä pitää vaan olla joku puskurivälivarasto mihin puretaan, ja josta levitin saa imaistua satseja ja auto lähteä hakemaan seuraavaa. Levitin saa pysyä pelloilla eikä siinä tarvitse olla mahdottoman kokoista kuormaa päällä. Pihojen lastauspaikat, omat tiet pitää olla sellaisia että rekka pääsee vaikeuksitta. Tuollaista siirrettävään puskurikonttiin perustuvaa lieterallia olen sivusta seurannut.
Vetoletkulevitys pellolla tietysti hieno juttu siellä missä sellainen on satavilla ja muutenkin mahdollista.
Kuivalanta ja vastaavat muut jakeet ovat hankalampia, uudelleen kuormailu on paljon työläämpää ja vaatii pellolle ylimääräisen vehkeen. Saisihan sitäkin jossain kasettiyhdistelmässä jonkun verran kyllä kelkottua.
Tota saanen esittää eriävän mielipiteen tuosta rekkahommasta. Meillä käytettiin rekkaa siirrossa tuossa yhtenä vuonna. Taksa oli muistaakseni 120e/h. Yhden kuorman (35m3) kuljetus kesti 35 minuutista 55 minuuttiin riippuen monesta asiasta. Lisäksi rekan pakolliset lepoajat ja työkohteelle siirtyminen (n. 1,5h suuntaansa) tuli ottaa laskelmissa huomioon. Mut siis tuossa tunnissa laskennallisesti olisi pitänyt liikkua puoliperällä n.44 mottia tavaraa. Sianlietteellä on sakkautuminen suuri ongelma jolloin aina ei täysiä kuormia tullut. Pitkän päivän ajoa kun laskeskelin niin tulin siihen tulokseen että motin siirto maksoi 3-3,5e. Tehokastahan tuo sinänsä on, noin 40m3 liikkuu tunnissa eli pitkän päivän jos pystyy ajelemaan niin 600m3 on vaihtaa maisemaa toki lasku saattoi hyvin olla yli pari tonnia plus alvi.
Levitysvaunulla kun ajoin saman niin 200 motti pystyi pitkässä päivässä ajamaan. 80 sentin löpön litrahinnalla aika tarkkaan euro meni löpöön motilla. Pitää muistaa että tämä piti sisällään myös levityksen. Ja jos erillinen siirto niin pummpauksessakin pumppukuormaimella palaa jonkin verran. 2-2,5e jää vielä katettavaksi muita kuluja.
Omalla traktorilla vedettävällä siirtosäiliöllä löpöä palaa motilta hieman vähemmän johtuen kuorma-auton renkaista jotka kaiketi vierivät herkemmin kuin levityvaunun pallot, vaikka kuormakoko yli puoltoistakertainen. Toki vaatii toisen kuskin ja traktorin. Ja tahti ei ole ihan niin ripeä.
Näillä meidän määrillä en ole osannut rengaskulua oikein laskea kun vielä yli 20v jälkeenkin pyörivät samat renkaat alla vaunussa. Mutta siirrosta nyt vielä niin vähäiset kokemukset ettei osaa sanoa. Mutta näin itse tehden on se mukavaa että saa aikataulut päättää ite ja jos tulee teknistä murhetta niin ei tarvii rekkapenaa laittaa kotia (1,5h suuntaansa) kesken päivän.
Tekee sen miten vaan niin sen paskan syntypaikan viereen ajaminen on monin verroin helpompaa ja halvempaa..
-
Kyllä itse näen ainoa järkevänä (kuulen) asumme aivan maantien varressa, tyynyltä on alle 10 metriä keskiviivalle. Autolla ajo on huomattavasti nopeammin ohi ja sitä ei juuri huomaa, noin lietetankit kun vyöryy niin renkaiden vollotus kuuluu 4 kilometrin matkalla.
Vielä kun vaihtaisivat tilat keskenään sitä lietettä taikka peltoja. Tässäkin ajaa sama urakoitsija molempiin suuntiin. Nyt onneksi autolla
-
Kyllä itse näen ainoa järkevänä (kuulen) asumme aivan maantien varressa, tyynyltä on alle 10 metriä keskiviivalle. Autolla ajo on huomattavasti nopeammin ohi ja sitä ei juuri huomaa, noin lietetankit kun vyöryy niin renkaiden vollotus kuuluu 4 kilometrin matkalla.
Vielä kun vaihtaisivat tilat keskenään sitä lietettä taikka peltoja. Tässäkin ajaa sama urakoitsija molempiin suuntiin. Nyt onneksi autolla
Varmasti näin on. On myös niin, että rekkaauto ei välttämättä aiheuta niin paljon pahennusta tyyliin "et taas se paska haisee" kun satunnainen kyläläinen ei välttämättä edes tiedosta et säiliössä kulkee paskaa. Mut meneppä vetämään lietevaunua tielle niin jo paska haisee vaikka vaunu olisi tyhjä ;D
Lietteen vaihto olisi ihan järkevää jos siihen on mahdollisuus. Varsinkin naudanlietteellä ei ole edes niin justiinsa sen sekoituksen kanssa niin ei haittaa vaikka ei just samaan aikaan ajettaisikaan.
Mutta kyllähän se olisi kaikkein järkevintä kun niitä lohkoja voitaisiin vaihtaa. Vaikkei omakaan seutu ole mitään ihan tilkkutäkkiä, kuten Pohjanmaalla jossa noita tilusvaihtoja on tehty, niin äkkiseltään tulee monta lohkoa mieleen jossa on sama rajanaapuri ja lohkojen välillä kuitenkin etäisyyttä.. se on vain se et meneppä suoraan esittämään vaihtoa niin homma voidaan äkkiä tulkita et tässä haetaan itselle jotain etua. Parempi olis jos olisi juuri tällainen ulkopuolinen taho joka pistäisi alulle tilusjärjestelyn niin leimautuminen ei olisi ehkä niin pahaa..
-
^
Jos kylän isännät on hyvissä väleissä keskenään niin varmin tapa rikkoa rauha on tilusjärjestely ;D . Monen käsi ei nousekkaan tervehdykseen sen jälkeen.....tai ainoastaan nyrkissä.
-
Itse on helppo hymyillä kun liki kaikki omat pellot on yhdessä kokonaisuudessa talouskeskuksen ympärillä, 15 ha on etäpeltoja 3 km päässä yhdessä kokonaisuudessa. Vuokrapellotkin joilla on jotain sadontuotanto merkitystä niin nekin mahtuu kilometrin tiellä ajoon.
-
Tota saanen esittää eriävän mielipiteen tuosta rekkahommasta. Meillä käytettiin rekkaa siirrossa tuossa yhtenä vuonna. Taksa oli muistaakseni 120e/h. Yhden kuorman (35m3) kuljetus kesti 35 minuutista 55 minuuttiin riippuen monesta asiasta. Lisäksi rekan pakolliset lepoajat ja työkohteelle siirtyminen (n. 1,5h suuntaansa) tuli ottaa laskelmissa huomioon. Mut siis tuossa tunnissa laskennallisesti olisi pitänyt liikkua puoliperällä n.44 mottia tavaraa. Sianlietteellä on sakkautuminen suuri ongelma jolloin aina ei täysiä kuormia tullut. Pitkän päivän ajoa kun laskeskelin niin tulin siihen tulokseen että motin siirto maksoi 3-3,5e. Tehokastahan tuo sinänsä on, noin 40m3 liikkuu tunnissa eli pitkän päivän jos pystyy ajelemaan niin 600m3 on vaihtaa maisemaa toki lasku saattoi hyvin olla yli pari tonnia plus alvi.
En yhtään epäile. Tapauskohtaisia juttuja nämä ovat.
Mä en tarkkaan tunne tuota kustannusrakennetta, eroja voi syntyä monesta asiasta
- auto voi kuulua levitysurakoitsijan kokonaispalveluun, hinnoittelumalli voi olla muukin kuin e/h
- voi olla myös täysperä
- tuota rengasjuttua pohdittiin lähinnä traktorin suhteen - jos alla pelto-optimoidut jotkin vähän leveämmät ja paremmat tassut, niin ne ei todellakaan parane muutaman tuhannen km hieromisesta asvaltilla. Jos laskee 4000 mottia siirettävää tekee 160 kpl 25 motin levitinkuormaa.. jos etäisyys on 10 km se tekee 20 km per keikka; eli yli 3000 km tieajoa josta puolet kuorma päällä.
Siitä ei pääse yli eikä ympäri että kaukana on liian kaukana... lähibusiness on parempi business, tässäkin.
- minusta urakoivan levittimen tuntihinta pitäisi olla kovemempi kuin auton (tietysti jos isäntä ajaa omaa levitintään niin laskukaava on eri...)
- huonommalla kelillä tiet pysyvät puhtaana ja liittymät eivät hajoa alle. On nähty että alemman luokan asvaltilta tie hajoaa liittymän reunasta kun tarpeeksi monta lietekuormaa siitä käännetty.
-
Omat vähäiset lannat tuli nyt kuitenkin tilattua belorilta, kun nyt 27-3-5-2 tavaraa saivat myyntiin. Oman laskimen mukaan viljanviljelyn pitäisi kuitenkin pysyä plussalla vaikka hinnat onkin järkyttäviä. Vaatii toki, että viljan hinta pysyy ylhäällä, ja että jonkinlaisen sadon saa korjattua. Jää nähtäväksi.
Lannoitusta kyllä vähennetään, ja kylvinkone täytetään suoraan siilosta. Voipi olla että kerääjääkin kylvetään enemmän, ja mitä uusia tukioptimointeja sitten vielä tuleekaan..
-
Omat vähäiset lannat tuli nyt kuitenkin tilattua belorilta, kun nyt 27-3-5-2 tavaraa saivat myyntiin. Oman laskimen mukaan viljanviljelyn pitäisi kuitenkin pysyä plussalla vaikka hinnat onkin järkyttäviä. Vaatii toki, että viljan hinta pysyy ylhäällä, ja että jonkinlaisen sadon saa korjattua. Jää nähtäväksi.
Lannoitusta kyllä vähennetään, ja kylvinkone täytetään suoraan siilosta. Voipi olla että kerääjääkin kylvetään enemmän, ja mitä uusia tukioptimointeja sitten vielä tuleekaan..
Aijaa, ei kai lajittelussa kannata säästää 🤔 Iteltä loppui keväällä lajiteltu vehnän siemen lesken ja sateen alla otin viimeisen 4hehtaarin vehnät suoraan siilosta. Tulos: tuli ihan pirun ylitiheää ja epätasaista kasvustoa. Tosin en tehnyt välissä edes kiertokoetta kun muutaman päivän sateet oli jo melkein päällä.
-
En oo hetkeen nähny niin komeeta kauraa mitä kylvin tänä vuonna lajittelemattomasta tossista. Joo ja varmaan tulis lajiteltua jos itellä moinen laite olis.
-
Lannan levityksen ja kuljetuksen kulu nousee aika nopeasti jos matka kasvaa, että vaikka apupaska kallista niin voi silti jäädä halvemmaksi kuin lannan kuljettaminen kauas. Laskea tietysti kannattaa.
Lanta on hankala tuote kuljetella. Lietepuolella jos on mahdollista pistää se säiliörekan kyytiin niin kulkee kohtuuhinnalla vähän kauemmaksikin, jonkun 4000 - 7000 m³ ajaminen vähänkään etäämmälle traksalla+levittimellä on kyllä aivan turhaa puuhaa ja rengaskuluineen kaikkineen varmasti hintavin vaihtoehto. Perillä pitää vaan olla joku puskurivälivarasto mihin puretaan, ja josta levitin saa imaistua satseja ja auto lähteä hakemaan seuraavaa. Levitin saa pysyä pelloilla eikä siinä tarvitse olla mahdottoman kokoista kuormaa päällä. Pihojen lastauspaikat, omat tiet pitää olla sellaisia että rekka pääsee vaikeuksitta. Tuollaista siirrettävään puskurikonttiin perustuvaa lieterallia olen sivusta seurannut.
Vetoletkulevitys pellolla tietysti hieno juttu siellä missä sellainen on satavilla ja muutenkin mahdollista.
Kuivalanta ja vastaavat muut jakeet ovat hankalampia, uudelleen kuormailu on paljon työläämpää ja vaatii pellolle ylimääräisen vehkeen. Saisihan sitäkin jossain kasettiyhdistelmässä jonkun verran kyllä kelkottua.
Kuivalannassa on se hyvä puoli, että paluukuormaan voi laittaa paaleja. Maataloudessa aika harvoin saa ajella meno-paluukuormilla. Vaikka paalikuorma ei ole kovin iso (tässä tapauksessa saa takaluukusta 4kpl 160 cm paalia ilman sitomista kyytiin), niin paalikasa vaan hupenee pellon reunasta ja lantakasa vastaavasti kasvaa pellolla.
-
^
Jos kylän isännät on hyvissä väleissä keskenään niin varmin tapa rikkoa rauha on tilusjärjestely ;D . Monen käsi ei nousekkaan tervehdykseen sen jälkeen.....tai ainoastaan nyrkissä.
Varmasti näin. Sempä vuoksi ei noita viitsi alkaa suoraan ihmisille ehdottelemaan. Äkkiä siinä saattaa naapurisopu hävitä. Pitäisi osaa jotenkin tulkita millä mielellä se rajanaapuri on moisesta hommasta. Ymmärrän jos sitä samaa palstaa on oma suku viljellyt sata vuotta tai kauemmin niin sellaisesta luopuminen on vaikeaa. Mutta eipä niissä monesti järjesteltävää olekkaan vaan kyse on niistä myöhäsemmistä laajenemisista, kun on tilakokoa alettu kasvattamaan.
Itse on helppo hymyillä kun liki kaikki omat pellot on yhdessä kokonaisuudessa talouskeskuksen ympärillä, 15 ha on etäpeltoja 3 km päässä yhdessä kokonaisuudessa. Vuokrapellotkin joilla on jotain sadontuotanto merkitystä niin nekin mahtuu kilometrin tiellä ajoon.
Hyvä tilanne sulla. Kyllä meilläkin pellot on kokonaisuuksia ja osa jopa lähellä toisiaan, matkaa kyllä tulee enemmän ja vähemmän. Tarkoitin tilusjärjestelyä niin, että kun kaksi tilaa on nyt sattunut ostamaan paikasta x peltoja, toinen tilan A pellot ja toinen B. A:n ja B:n peltoja on sitten kylätien molemmin puolin tai veto-ojan molemmin puolin tai jonkin muun pysyvän luontaisen esteen. Jos peltoja voitaisiin vaihtaa niin, että A ottaa kylätien oikeanpuolen pellot ja B vasemman puolen esimerkiksi niin lohkokokoja saisi suurennettu ja tehokkuus nousisi. Monesti tuollaisissa tilanteissa myös pellot ovat ominaisuuksiltaan samoja, ettei senkään puoleen eroa ole.
Joku sitten miettii miksei alun alkaen ole ostettu niin, ettei ole ostettu vaan omien lohkojen vierestä peltoja niin ainakin täällä ostettavaa niin vähän tarjolla, että tuollaisella ajatuksella olisi helposti jäänyt kokonaan ilman. Nyt kun moni lohko on jo vaihtanut omistajaa niin tilusjärjestelyä olisi helpompi tehdä. Mut vaikeita asioita nää on. ::)
Tota saanen esittää eriävän mielipiteen tuosta rekkahommasta. Meillä käytettiin rekkaa siirrossa tuossa yhtenä vuonna. Taksa oli muistaakseni 120e/h. Yhden kuorman (35m3) kuljetus kesti 35 minuutista 55 minuuttiin riippuen monesta asiasta. Lisäksi rekan pakolliset lepoajat ja työkohteelle siirtyminen (n. 1,5h suuntaansa) tuli ottaa laskelmissa huomioon. Mut siis tuossa tunnissa laskennallisesti olisi pitänyt liikkua puoliperällä n.44 mottia tavaraa. Sianlietteellä on sakkautuminen suuri ongelma jolloin aina ei täysiä kuormia tullut. Pitkän päivän ajoa kun laskeskelin niin tulin siihen tulokseen että motin siirto maksoi 3-3,5e. Tehokastahan tuo sinänsä on, noin 40m3 liikkuu tunnissa eli pitkän päivän jos pystyy ajelemaan niin 600m3 on vaihtaa maisemaa toki lasku saattoi hyvin olla yli pari tonnia plus alvi.
En yhtään epäile. Tapauskohtaisia juttuja nämä ovat.
Mä en tarkkaan tunne tuota kustannusrakennetta, eroja voi syntyä monesta asiasta
- auto voi kuulua levitysurakoitsijan kokonaispalveluun, hinnoittelumalli voi olla muukin kuin e/h
- voi olla myös täysperä
- tuota rengasjuttua pohdittiin lähinnä traktorin suhteen - jos alla pelto-optimoidut jotkin vähän leveämmät ja paremmat tassut, niin ne ei todellakaan parane muutaman tuhannen km hieromisesta asvaltilla. Jos laskee 4000 mottia siirettävää tekee 160 kpl 25 motin levitinkuormaa.. jos etäisyys on 10 km se tekee 20 km per keikka; eli yli 3000 km tieajoa josta puolet kuorma päällä.
Siitä ei pääse yli eikä ympäri että kaukana on liian kaukana... lähibusiness on parempi business, tässäkin.
- minusta urakoivan levittimen tuntihinta pitäisi olla kovemempi kuin auton (tietysti jos isäntä ajaa omaa levitintään niin laskukaava on eri...)
- huonommalla kelillä tiet pysyvät puhtaana ja liittymät eivät hajoa alle. On nähty että alemman luokan asvaltilta tie hajoaa liittymän reunasta kun tarpeeksi monta lietekuormaa siitä käännetty.
Juu tapaus ja tilakohtaisia juttuja. Melkein niin et kenenkään ei kannata alkaa neuvomaan vaan jokaisen on kokeiltava omalle kohdalle sopivimmat jutut.
Jos siirto tehdään traktorilla erillisellä säiliöllä niin sen traktorin rengastus voi olla "halvempi" peruspyörä jopa palarengas joka kestää tieajoa huomattavasti paremmin. Säiliössä kuorma-auton rengas on hyvä, halpa ja kevyt vetää jolloin löpöäkään ei pala niin paljon. Jos olosuhteet tasaisen niin rekan täysperävaunu (vankkurimalli) on hyvä jos mäkeä niin perinteisempi rakenne jossa tulee aisapainoa on parempi. Ja tietysti jos joutuu peruttelemaan niin perinteinen. Muuten peruuttaminen ei niin paljon ota aikaa, kun luullaan edes sillä täysperällä, jos vain ei ole tarkkapaikka.
Tieden hajoamisesta voisin sanoa sen verran, et levitysvaunu leveillä renkailla (myös traktorissa) ei säre teitä läheskään siihen malliin kuin kapea teräväkulmainen pyörä. Myös paino voi vaan jossain kohtaa tulla vastaan. Oma levityskalusto painaa varmaan kuorma päällä n. 25-30t. Tuo siirtoyhdistelmä n. 40t ja puolikas kai 60t?, 35 motin kuormalla. Ainakin meillä puolikkaan alta alkoi kylätie (soratie) antautumaan toisin kun oman siirtokaluston alta. Asiaan voi myös vaikuttaa, et puolikkaan kärryssä on yhdet pyörät kun omassa siirtovaunussa paripyörät. Jakautuu se paino paremmin siihen tiellekkin kai. Mutta se on tietysti sanottava, et tuollaisen massa vetäminen traktorilla käy kyllä traktorin kestävyyden päälle, ollaan kuitenkin määrätyllä tavalla koneen maksimin äärellä. Rekalle tuo ei ole vielä mitään. Ja vaatii tietysti sen toisen OSAAVAN kuskin. Ihan jokaiselle bensalenkkarille ei tuollaista voi antaa käsiin.
Jos tämä oma harrastelu jatkuu (sen kun tietäisi, kun kokoajan pitäisi vaan juosta kovempaa) eläinten parissa niin rakentaisin etäsäiliöt. Voisi ajattaa tai ajaa ei niin kiireiseen aikaan tavarat valmiiksi. Tai sitten toinen vaihtoehto olisi hommata todennäköisesti kuorma-auto jolla voisi sitten siirtää lietettä ja samalla voisi ajella viljoja kauppaankin kenties. Toki ylläpitokulut aika raakat, et voi olla, että ei kannata vielä mun ajoilla..
-
Nämä meidän maat on muodostuneet jo aikanaan näin, edellinen omistaja suku harrasti maakauppoja, osti ja myi. Ei täällä maa juuri vaihda omistajaa, vuokrapelloilla lähes kokonaan tapahtuu tilojen kasvu ja jälki on sen mukaista, tilusrakenteen osalta. Ihmiset haalii kaiken pellon mistä kukin on saanut vihiä, järkeä ei käytetä niiden suunnitteluun. Mutta kovimmilla sankareilla onkin rengaskauppa ja löpönmyyntiä🤣🤣🤣
-
Nämä meidän maat on muodostuneet jo aikanaan näin, edellinen omistaja suku harrasti maakauppoja, osti ja myi. Ei täällä maa juuri vaihda omistajaa, vuokrapelloilla lähes kokonaan tapahtuu tilojen kasvu ja jälki on sen mukaista, tilusrakenteen osalta. Ihmiset haalii kaiken pellon mistä kukin on saanut vihiä, järkeä ei käytetä niiden suunnitteluun. Mutta kovimmilla sankareilla onkin rengaskauppa ja löpönmyyntiä🤣🤣🤣
Juu u. Sit joku vielä ihmettelee et mä en sivutoimi jusseilu oikein arvosta.. ;D
Nää tuntuu olevan vähän sellasia paikkakohtaisia juttuja. Täällä vuokrapellot menee yleensä niin et niitä tarjotaan aina jollekkin vuokrattavaksi, harvoin julkiseen huutokilpailuun. Ostot taas julkiseen huutoon. ;D
Tilusrakenne nyt huononee molemmilla tavoilla. Se kun on aikoinaan rikottu..
-
Jos rekka ajaa 3 €/motti 10 km asti ja urakoitsija ottaa 0,45 €/motti/km, 6,5 km alkaen kannattaa siirtää rekalla. Joku arvo on myös työn nopeutumisella.
-
Nämä meidän maat on muodostuneet jo aikanaan näin, edellinen omistaja suku harrasti maakauppoja, osti ja myi. Ei täällä maa juuri vaihda omistajaa, vuokrapelloilla lähes kokonaan tapahtuu tilojen kasvu ja jälki on sen mukaista, tilusrakenteen osalta. Ihmiset haalii kaiken pellon mistä kukin on saanut vihiä, järkeä ei käytetä niiden suunnitteluun. Mutta kovimmilla sankareilla onkin rengaskauppa ja löpönmyyntiä🤣🤣🤣
Nää renkaiden ja löpön myyjät sentään panostaa niihin vuokramaihin ja viljely muutenkin sen näköistä että moni päätoiminen viljelijä sais ottaa mallia
-
Jos rekka ajaa 3 €/motti 10 km asti ja urakoitsija ottaa 0,45 €/motti/km, 6,5 km alkaen kannattaa siirtää rekalla. Joku arvo on myös työn nopeutumisella.
Kyl. Mut mullahan siis oli oma levitys ja vain siirron hintaa mietitty.
-
Nämä meidän maat on muodostuneet jo aikanaan näin, edellinen omistaja suku harrasti maakauppoja, osti ja myi. Ei täällä maa juuri vaihda omistajaa, vuokrapelloilla lähes kokonaan tapahtuu tilojen kasvu ja jälki on sen mukaista, tilusrakenteen osalta. Ihmiset haalii kaiken pellon mistä kukin on saanut vihiä, järkeä ei käytetä niiden suunnitteluun. Mutta kovimmilla sankareilla onkin rengaskauppa ja löpönmyyntiä🤣🤣🤣
Nää renkaiden ja löpön myyjät sentään panostaa niihin vuokramaihin ja viljely muutenkin sen näköistä että moni päätoiminen viljelijä sais ottaa mallia
Tapauskohtaisia asioita, ei kannata yleistää.. ::)
-
Nämä meidän maat on muodostuneet jo aikanaan näin, edellinen omistaja suku harrasti maakauppoja, osti ja myi. Ei täällä maa juuri vaihda omistajaa, vuokrapelloilla lähes kokonaan tapahtuu tilojen kasvu ja jälki on sen mukaista, tilusrakenteen osalta. Ihmiset haalii kaiken pellon mistä kukin on saanut vihiä, järkeä ei käytetä niiden suunnitteluun. Mutta kovimmilla sankareilla onkin rengaskauppa ja löpönmyyntiä🤣🤣🤣
Nää renkaiden ja löpön myyjät sentään panostaa niihin vuokramaihin ja viljely muutenkin sen näköistä että moni päätoiminen viljelijä sais ottaa mallia
Onhan niillä pellot kulmakunnan parhaassa kunnossa, on kalkittu ja ravinteista ei ole puutetta ja rikkakasvi torjuntaan omistauditaan ajalla ja aineilla. On todella hienot viljelykset heillä. Totta että monella muulla tavis viljelijällä on paljon huonommat kuin heillä
-
Kyllähän se kuitenkin karvastelee tuo lannoitteen nykyhinta, myllyvehnää hankala saada tuotettua vähillä lannoitteilla 50kg typpitasolla.. Kuivuuden käristämässä vehnässä tietenkin valkuaiset nipnap kohdallaan, mutta eri asia normaalisateisena kesänä..
Paukkuja tarvitaan erilailla. Pakko se vissiin muutama tonni ostaa, ja keväällä murehtii ostaako lisää vai ei. :-[
-
Kyllä vehnään saa valkuaista pienilläkin lannoitustasoilla. Kylvää siemenet ilman lannoitusta, levittää kali- ja fosforilannoitukset oraille, odottaa kellanvaalean pellon vierellä siihen asti, kunnes vilja tähkii, ja levittää noin viikon välein 10-15/ kg typpeä tähkille. Neljäs ruiskutus osuu keltatuleentumiseen.
Näin 50 kg typpiannoksella saadaan korkea valkuaispitoisuus.
-SS-
-
Kyllä vehnään saa valkuaista pienilläkin lannoitustasoilla. Kylvää siemenet ilman lannoitusta, levittää kali- ja fosforilannoitukset oraille, odottaa kellanvaalean pellon vierellä siihen asti, kunnes vilja tähkii, ja levittää noin viikon välein 10-15/ kg typpeä tähkille. Neljäs ruiskutus osuu keltatuleentumiseen.
Näin 50 kg typpiannoksella saadaan korkea valkuaispitoisuus.
En oo ikinä uskaltanut kevätviljoja ilman lannoitetta kylvää.. syysvehnät olen kylvänyt ilman..
Tuo käytännössä tarkoittaa pellon ääressä päivystämistä, mites kuivuudessa sitten.. voisi hikevillä mailla toimiakin.
-SS-
-
Kyllä vehnään saa valkuaista pienilläkin lannoitustasoilla. Kylvää siemenet ilman lannoitusta, levittää kali- ja fosforilannoitukset oraille, odottaa kellanvaalean pellon vierellä siihen asti, kunnes vilja tähkii, ja levittää noin viikon välein 10-15/ kg typpeä tähkille. Neljäs ruiskutus osuu keltatuleentumiseen.
Näin 50 kg typpiannoksella saadaan korkea valkuaispitoisuus.
En oo ikinä uskaltanut kevätviljoja ilman lannoitetta kylvää.. syysvehnät olen kylvänyt ilman..
Tuo käytännössä tarkoittaa pellon ääressä päivystämistä, mites kuivuudessa sitten.. voisi hikevillä mailla toimiakin.
-SS-
No eipä satomäärää ole paljon odotettavissa. Mutta kerran onnistui kosteana vuonna Zebra kevätvehnän kanssa, kylvin ilman apulantaa, koska toimitus myöhästyi, sitten oraille levitin olisiko 300 kg salpietaria. Kosteus jatkui ja jatkui, ja syksyllä oli puitavissa suurin sato, jota koskaan - tai sen jälkeenkään - olin Zebrasta saanut. Ruiskutusuriakaan ei ollut, koska en laittanut tautiaineita en mitään.
Sitten toisena vuonna, kun en yrittänyt tosissaaan, nitraattidirektiiviä uhmaavilla lannoitustasoilla ja seitsemän ruiskutuksen huolenpidolla, kolme tonnia hehtaarilta vähemmän satoa.
Tosiasiallisena ravinne-erona oli noin 350 mm sademäärä. Ehkä olisi pitänyt tosissaan rypistellä otsaa taivaalle, sadekuuro olisi voinut telepaattisesti ryöpsähtää.
-SS-
-
Useampi tuttava jättää lannoittamatta tai koko tila kesannoksi ensi kesänä.
Zebran korvaajaa olis kiva tietää, tasaisempaa vuodesta vuoteen märkää tai kuivaa, kasvoi ja laatu nippa nappa, kaikki hyvin, mikä nyky laijike ois sinnepäin?
-
Useampi tuttava jättää lannoittamatta tai koko tila kesannoksi ensi kesänä.
Zebran korvaajaa olis kiva tietää, tasaisempaa vuodesta vuoteen märkää tai kuivaa, kasvoi ja laatu nippa nappa, kaikki hyvin, mikä nyky laijike ois sinnepäin?
Ei tuollaista nykylajiketta ole. Omat zebrat taisi loppu 2017 kun sateisena syksynä ei enää itävää siementä saanut jo kerran itäneistä. Sen jälkeen ollut vain heikkoja kevätvehniä. Demonstrant on kohtuu tasapaksu suorittaja mut ei siitä leipää saa ilman typpiruiskutuksia, ainakaan mä en saanut. Quarna mitä nyt (koska luomu) niin nyt on vieläkin surkeampi tapaus mut siinä sentään valkuainen yleensä nousee leipärajan yli.
Siis kyllähän totuus on se että lajikelistalta puuttuu sellanen perusvarma peruspertin kevätvehnä..
-
Useampi tuttava jättää lannoittamatta tai koko tila kesannoksi ensi kesänä.
Zebran korvaajaa olis kiva tietää, tasaisempaa vuodesta vuoteen märkää tai kuivaa, kasvoi ja laatu nippa nappa, kaikki hyvin, mikä nyky laijike ois sinnepäin?
Ei tuollaista nykylajiketta ole. Omat zebrat taisi loppu 2017 kun sateisena syksynä ei enää itävää siementä saanut jo kerran itäneistä. Sen jälkeen ollut vain heikkoja kevätvehniä. Demonstrant on kohtuu tasapaksu suorittaja mut ei siitä leipää saa ilman typpiruiskutuksia, ainakaan mä en saanut. Quarna mitä nyt (koska luomu) niin nyt on vieläkin surkeampi tapaus mut siinä sentään valkuainen yleensä nousee leipärajan yli.
Siis kyllähän totuus on se että lajikelistalta puuttuu sellanen perusvarma peruspertin kevätvehnä..
Joo, mulla kanssa quarnaa koska perusvarma leipävehmä valkuaisen puolesta, mutta ei vastaa lannoitukseen ja lisäksi jokseenkin poudanarka. Maltillisella lannoituksella tyydyttävä sato joka aika varmasti kelpaa leiväksi.
Pitäisi löytyä hyvä lajike että näillä apulannan hinnoilla uskaltaa panostaa.
-
Ei ole lannan hinnat tippumassa kun ryssä nordstriimit räjäytti
-
Lantamannenilta tuli tekstari että Yaran apulantaa olis taas myynnissä...
Kesäkuulla tehty kaupat omista,toimitus ajalla 5-9.9.22. Ei ole näkynyt eikä kuulunut.
-
Vuokramaata tarjottiin reilusti lisää ja apulannat jo tilattu aikaisemmin. Hömppiä on maksimit ennestään . Mietityttää kannattaako tilata kallista apulantaa ja lisätä työmäärää vai antaako muille viljelyyn maat ,joita ei ole kalkittukaan neljäänkymmenen vuoteen.
-
Vuokramaata tarjottiin reilusti lisää ja apulannat jo tilattu aikaisemmin. Hömppiä on maksimit ennestään . Mietityttää kannattaako tilata kallista apulantaa ja lisätä työmäärää vai antaako muille viljelyyn maat ,joita ei ole kalkittukaan neljäänkymmenen vuoteen.
Nurmeahan voi laittaa. Ja hernettä tai papuja, mut jos ph kovin alhainen niin ei kannata. Ehkä sitten paremmille maille ja siirtää niiden lannat vuokramaille ja kauraa.. mut kaikkihan on kiinni siitä paljon niistä pitää vuokraa maksaa..
-
Onko tulevalla kaudella nurmella sadonkorjuuvelvoite nurmilla?
-
Onko tulevalla kaudella nurmella sadonkorjuuvelvoite nurmilla?
Ei mun korviin tai silmiin ole tuollaista ainakaan osunut..
-
Lantamannenilta tuli tekstari että Yaran apulantaa olis taas myynnissä...
Kesäkuulla tehty kaupat omista,toimitus ajalla 5-9.9.22. Ei ole näkynyt eikä kuulunut.
Tänään Befertin CAN 27 1.18€ tonni, sis. ALV ja rahti.
Toimitus joskus ja jouluna.
Kiitos nam. 🙂
-
Lantamannenilta tuli tekstari että Yaran apulantaa olis taas myynnissä...
Kesäkuulla tehty kaupat omista,toimitus ajalla 5-9.9.22. Ei ole näkynyt eikä kuulunut.
Tänään Befertin CAN 27 1.18€ tonni, sis. ALV ja rahti.
Toimitus joskus ja jouluna.
Kiitos nam. 🙂
No nyt SKN on tehnyt elämänsä apulantakaupat :o :D ...
-
Ja pistetään ainakin 500kg ha ei muuten saada 10t ha vehnää💪
-
10 t 12% valkuaisen vehnää tarvitsee salpietarilannoitetta 960 kg/ha, jos typpihävikkiä ei olisi ollenkaan. Muita ravinteita tarvitaan myös.
-SS-
-
10 t 12% valkuaisen vehnää tarvitsee salpietarilannoitetta 960 kg/ha, jos typpihävikkiä ei olisi ollenkaan. Muita ravinteita tarvitaan myös.
-SS-
Kuinka suuri osa tästä voidaan saada maaperästä? Tulee vaan mieleen yksi takavuosien satokisa jossa laillisilla lannoitustasoilla oli saatu joku tuon suuntainen sato. Lehtijutussa oli sitten haastateltu erinäisiä asiantuntijoita joille tuntui olevan hieman vaikea selittää et voiko oikeasti typpeä vapautua yli 100kg. Jos en väärin muista niin typpeä olisi tar***** n. 300kg ja oli annettu laillinen 170kg.. ::)
-
10 t 12% valkuaisen vehnää tarvitsee salpietarilannoitetta 960 kg/ha, jos typpihävikkiä ei olisi ollenkaan. Muita ravinteita tarvitaan myös.
-SS-
Kuinka suuri osa tästä voidaan saada maaperästä? Tulee vaan mieleen yksi takavuosien satokisa jossa laillisilla lannoitustasoilla oli saatu joku tuon suuntainen sato. Lehtijutussa oli sitten haastateltu erinäisiä asiantuntijoita joille tuntui olevan hieman vaikea selittää et voiko oikeasti typpeä vapautua yli 100kg. Jos en väärin muista niin typpeä olisi tar***** n. 300kg ja oli annettu laillinen 170kg.. ::)
Kuinkahan moni ensikeväänä antaa 170kg. 🤔
-
10 t 12% valkuaisen vehnää tarvitsee salpietarilannoitetta 960 kg/ha, jos typpihävikkiä ei olisi ollenkaan. Muita ravinteita tarvitaan myös.
-SS-
Kuinka suuri osa tästä voidaan saada maaperästä? Tulee vaan mieleen yksi takavuosien satokisa jossa laillisilla lannoitustasoilla oli saatu joku tuon suuntainen sato. Lehtijutussa oli sitten haastateltu erinäisiä asiantuntijoita joille tuntui olevan hieman vaikea selittää et voiko oikeasti typpeä vapautua yli 100kg. Jos en väärin muista niin typpeä olisi tar***** n. 300kg ja oli annettu laillinen 170kg.. ::)
Kuinkahan moni ensikeväänä antaa 170kg. 🤔
Kaikki nämä korviaan myöten velkaantuneet karjatilalliset, jotka ovat jo ostaneet lannoitteensa ja joiden varassa suomalainen ruuantuotanto vain ja yksinomaan on.
-
10 t 12% valkuaisen vehnää tarvitsee salpietarilannoitetta 960 kg/ha, jos typpihävikkiä ei olisi ollenkaan. Muita ravinteita tarvitaan myös.
-SS-
Kuinka suuri osa tästä voidaan saada maaperästä? Tulee vaan mieleen yksi takavuosien satokisa jossa laillisilla lannoitustasoilla oli saatu joku tuon suuntainen sato. Lehtijutussa oli sitten haastateltu erinäisiä asiantuntijoita joille tuntui olevan hieman vaikea selittää et voiko oikeasti typpeä vapautua yli 100kg. Jos en väärin muista niin typpeä olisi tar***** n. 300kg ja oli annettu laillinen 170kg.. ::)
Toki saadaan maaperästä, joka on paksumultaisella tai turpeisella maalla; pieneliötoiminta hajoittaa orgaanista materiaalia,. ja tuloksena on muiden ravinteiden ohella typpeä, josta osa kyllä haihtuu ilmaankin. Pääasiassa monen vuoden karjanlannan tunku maahan tekee sopivana vuonna runsaan typpilisäyksen, kun sen yhdistää sopiviin kosteusoloihin ja nitraattidirektiivin rajoilla täydennettyyn kemialliseen lannoitukseen.
Joka tapauksessa maasta ei "saada" mitään salaista typpeä, koska ainakaan viljakasvit eivät elä symbioosissa typensitojabakteerien kanssa. Se typpi otetaan orgaanista materiaalia hajottamalla. Savesmaat eivät sisällä juurikaan orgaaniseen materiaaliin sitoutunutta typpeä, joten typpi pitää ruokkia kasville, tai orgaaninen materiaali pitää tuoda paikalle, lannan, puhdistamolietteen, perunansolumateriaalin tai muiden kiertotaloustuotteiden mukana. Hyvän syysviljan typpipaketin saa kesannoimalla ankarasti avokesannolla, kun muokataan syvältä ja taajaan, maa ilmastuu ja mikrobit pystyvät hajottamaan orgaanista materiaalia ja vapauttamaan niistä ravinteet liukoisiksi. Avokesannon on aikojen alusta asti tiedetty vapauttavan kasvuvoimaa syysviljoille, koska maan orgaaninen aines hajotetaan mikrobeille happea tarjoamalla.
Satokisoissa ei huijata, mitä järkeä siinä muutenkaan olisi. Kyse useimmiten on pitkän ajan kuluessa kertyneestä ravinneylijäämästä ja varaston aktivoimisesta kisavuoteen. Toinen on kastelu. Kuivan ja lämpimän vuoden kastellut pellot useimmiten liikkuvat satokärjessä, käytännössä ilman panoksia.
Esimerkiksi jotakin Y2:sta jatkuvasti käyttämällä tavanomainen peltomulta siirtyy jo parinkymmenen vuoden aikana hyvästä välttävän tai heikon fosforiluvun puolelle. Sokerijuurikasharrastajien pitkään 1970- 1980- luvulla viljelemät pellot sisältävät lähtökohtaisesti satakertaisen määrän fosforilukuna mitattuna. Ja 15 vuotta fosforitonta viljelyä ei pudota kuin ehkä 20% lukuarvoa. Pitää vuosikymmenten ajan lisätyn säännöllisen superfosfaattitonnin näkyäkin pitkään.
Odotan joskus vuonna 2040 tuon pellon fosfaattien laskevan arveluttavan korkeasta korkeaksi.
-SS-
-
10 t 12% valkuaisen vehnää tarvitsee salpietarilannoitetta 960 kg/ha, jos typpihävikkiä ei olisi ollenkaan. Muita ravinteita tarvitaan myös.
-SS-
Kuinka suuri osa tästä voidaan saada maaperästä? Tulee vaan mieleen yksi takavuosien satokisa jossa laillisilla lannoitustasoilla oli saatu joku tuon suuntainen sato. Lehtijutussa oli sitten haastateltu erinäisiä asiantuntijoita joille tuntui olevan hieman vaikea selittää et voiko oikeasti typpeä vapautua yli 100kg. Jos en väärin muista niin typpeä olisi tar***** n. 300kg ja oli annettu laillinen 170kg.. ::)
Kuinkahan moni ensikeväänä antaa 170kg. 🤔
Kaikki nämä korviaan myöten velkaantuneet karjatilalliset, jotka ovat jo ostaneet lannoitteensa ja joiden varassa suomalainen ruuantuotanto vain ja yksinomaan on.
Tuskimpa vain.Eihän katjatilalliset ostaneet lantoja enään tänä vuonnakaan.Eihän kenelläkään juuri riitä kassavarat ostaa lantoja näillä hinnoilla suuremmalle pinta-alalle,mutta elä sinä vain ruusuisissa unelmissasi.Viljanhinnasta puolet pois,niin sitten kysytään.moniko jauholakki ostaa lantoja.
-
Ei senttiäkä pois, nousoo vaa.
-
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/35be1cd1-a4a2-4d2e-9c0f-7ae12d7ea26f
Maastullissa kertovat että lantojen hinta on ollut euroopassa laskussa. Onko kellään tuntumaa ovatko Suomen hinnat liikkuneet mihinkään suuntaan nyt lähiaikoina?
-
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/35be1cd1-a4a2-4d2e-9c0f-7ae12d7ea26f
Maastullissa kertovat että lantojen hinta on ollut euroopassa laskussa. Onko kellään tuntumaa ovatko Suomen hinnat liikkuneet mihinkään suuntaan nyt lähiaikoina?
Nyt on Yaralla lannoitekauppa auki joulukuun toimituksiin. Hinta noussut vielä jonkun 100 €/t alv 0 siitä, kun viimeksi oli auki joskus reilu kuukausi sitten. Kyllä nyt on kauden kovimmat hinnat tähän mennessä. Avaushinnoista nousua joku 300 €/t alv 0.
-
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/35be1cd1-a4a2-4d2e-9c0f-7ae12d7ea26f
Maastullissa kertovat että lantojen hinta on ollut euroopassa laskussa. Onko kellään tuntumaa ovatko Suomen hinnat liikkuneet mihinkään suuntaan nyt lähiaikoina?
Se on hauskaa,sanotaan apupaskojen hinnannousun johtuvan maakaasun hinnannoususta.Tod.näk.Virossa lannat tehdään maakaasulla,kun Suomessa taas ei ja virolainen lanta on halvempaa...
-
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/35be1cd1-a4a2-4d2e-9c0f-7ae12d7ea26f
Maastullissa kertovat että lantojen hinta on ollut euroopassa laskussa. Onko kellään tuntumaa ovatko Suomen hinnat liikkuneet mihinkään suuntaan nyt lähiaikoina?
Nyt on Yaralla lannoitekauppa auki joulukuun toimituksiin. Hinta noussut vielä jonkun 100 €/t alv 0 siitä, kun viimeksi oli auki joskus reilu kuukausi sitten. Kyllä nyt on kauden kovimmat hinnat tähän mennessä. Avaushinnoista nousua joku 300 €/t alv 0.
Miten nuo Yaran toimitukset muuten oikein menee? Itte oon ostanut kesäkuussa ja toimitus piti olla heinäkuussa. Jossain vaiheessa toimitus siirtyi lokakuulle ja viimeksi sanottiin että 1.11 on lastaus. Eli jos nyt myydään joulukuun toimituksia, niin ehtiikö ne vielä kevääksi ;D
-
^
Me tilataan porukalla apulannat ja torjunta-aineet.Kaupat lannoista tehtiin 2. myyntierästä kesäkuun lopussa ja toimitus olisi pitänyt olla 5-9.9.22 tuolla viikolla.Viime viikolla ensimmäiset saivat kuormansa.Omat on tulematta.Logiikasta ei tietoa enkä ole kysynyt mitä laatua on kukakin tilannut.Yaran tavaraa kuitenkin.
-
Eipä ole belorinkaan lannoista kuulunut mitään, onneksi ei vielä laskuakaan :D
-
Ja jos tämä lannan toimitus on ihmeellistä, niin ihmettelen minä kun kauppias lokakuussa myy ei oota kevätviljan siemenistä. Ja samaan aikaan toiset mainostavat vallitsevia ennakkohintoja.
-
ihmettelen minä kun kauppias lokakuussa myy ei oota kevätviljan siemenistä. Ja samaan aikaan toiset mainostavat vallitsevia ennakkohintoja.
Siemenmyyjillä on tympeä tapa alkaa hehkuttamaan uusia lajikkeita jo pari vuotta ennenkuin tavaraa on edes saatavilla. Erästä Tilasiemenen näkyvästi mainostamaa uutuuslajiketta kyselin (turhaan) hyvissä ajoin jo syyskuussa, mutta se on kuulemma vielä pelkästään lisäysviljelyssä kesällä 2023. Tätä ei kuitenkaan mainita missään markkinoinnissa.
-
Pitkälle menee toimitukset yaralla, maatalouskonemessuilla
Kysyin ohimennen toimitusajankohtaa, jos nyt tilaa,
Toukokuun puolivälissä noin …….
-
Pitkälle menee toimitukset yaralla, maatalouskonemessuilla
Kysyin ohimennen toimitusajankohtaa, jos nyt tilaa,
Toukokuun puolivälissä noin …….
Miten se voikaan olla noin? Onko kaikki muut tehtaat suljettu ja vain Yara vuolee kultaa.
-
Täytyy kohta olla tilauksessa parin vuoden lannat että saa edes jompanakumpana vuonna kylvettyä.
Taitaa olla siinä pisteessä että ei enää kannata tilata ellei viljanhinta nouse. Euron kilokaan ei enää riitä NKP:lle ja vuodenvaihteeseen ei ole edes päästy. Ite laskin että jollain 1.3 e/kg ei enää voi itse juuri päästä voitolle kun polttoöljyt huomioi ja kone- sekä huoltokulut.
Sen verran kommentoisin tuohon kaasun hintaan niin en tiedä mutta itellä on ollut käsitys että Virossa ei ammoniakkia tehdä ite. Siellä tosin toimii markkinatalous. Toisaalta myös lannat voi tulla Venäjältä jo valmiiksi jalostettuina. Eli aika paljon on muuttujia sopassa.
-
Pitkälle menee toimitukset yaralla, maatalouskonemessuilla
Kysyin ohimennen toimitusajankohtaa, jos nyt tilaa,
Toukokuun puolivälissä noin …….
No jos tällaista varmaa tietoa on, niin siitä huolimatta kenelläkään ei varmaan ole minkäänlaista vastuuta mistään, vaikka kirkkain silmin myyvät "joulukuun toimituksia"..
Mutta jospa tulevat pussit toukokuun puoliväliin mennessä, saattavat kevätkylvöille ehtiä, jos ei taas tule niitä kuulemma parhaita huhtikuun routa-lumikylvöksiä. Syysviljojen ja nurmien kasvu jääkin sitten herran huomaan, ainakin osaksi.
-
Ei o pal aikaa ku yaran ukko vakuutti kaikille riittävän. Kesäkuus tilattu, ei o tullu.
-
Syysviljoja näkyy taas olevan aika paljon kylvetty, millähän ne on lannoitettu? Vai onko millään, jotkut ehkä keväästä ylijääneillä.
-
Elokuun "myyntipäivänä" tilattu, marraskuun toka viikolla tulee.
-
Syysviljoja näkyy taas olevan aika paljon kylvetty, millähän ne on lannoitettu? Vai onko millään, jotkut ehkä keväästä ylijääneillä.
Käsittääkseni nyt oli aika lailla muodissa kylvää ilman apulantaa, jos ei ollut karjanjätöksiä tai vanhoja pusseja käytettävissä.
-
Mä olen yrittänyt pitää hernettä esikasvina ja kylvää ilman muuta lannoitetta.
-
Rapsi , apila, herne esikasvina, syysvehnä kasvaa hyvin. Kuivan kesän jälkeen voimaa muutenkin tuntuu riittävän, päätellen loppukesällä itäneen rapsin vahvasta vihreydestä. Muutama pakkasyö kyllä mustuttaa nekin lehdet kohta.
-SS-
-
Mä olen yrittänyt pitää hernettä esikasvina ja kylvää ilman muuta lannoitetta.
Mä laitoin pienen määrän starttifosforia vehnälle herneen jälkeen ihan sillä kun hernekin oli kokonaan ilman lannoitusta.
-
Vuoskaudet ole syysvehnän lannoittanut syksyllä korkeintaan kynnön alle ajetulla lannalla. Fosforit kylläkin vihreällä, lannoitefosforia ei ole käytetty juurikaan 35 vuoteen. Typpeä ehkä mobilisoituu maasta enemmän kuin muilla kun käytetään lantaa, kierrossa on palkokasvinurmia ja juurikkaasta jää naatti peltoon. Parhaimmillaan olen 9 t saanut satoa ilman syyslannoitusta.
-
Syysviljoja näkyy taas olevan aika paljon kylvetty, millähän ne on lannoitettu? Vai onko millään, jotkut ehkä keväästä ylijääneillä.
Käsittääkseni nyt oli aika lailla muodissa kylvää ilman apulantaa, jos ei ollut karjanjätöksiä tai vanhoja pusseja käytettävissä.
Höpö höpö. Normi karjanlannat ja säkistä kyytipoikaa! :)
-
Onko joku kysynyt belor tai cemagroa?Belor nillä tarjous pyyntö lomake ja cemagro vain yksi tuote
-
Syysviljoja näkyy taas olevan aika paljon kylvetty, millähän ne on lannoitettu? Vai onko millään, jotkut ehkä keväästä ylijääneillä.
Käsittääkseni nyt oli aika lailla muodissa kylvää ilman apulantaa, jos ei ollut karjanjätöksiä tai vanhoja pusseja käytettävissä.
Höpö höpö. Normi karjanlannat ja säkistä kyytipoikaa! :)
No oli se hyvä, jos oli niin onnellinen tilanne, että sai pistää karjanlannan lisäksi vielä säkistäkin. Kaikilla ei ollut. Saitko tosiaan uutta apulantaa syksyksi vai oliko sitä edellä mainittua ylivuotista?
-
Onko joku kysynyt belor tai cemagroa?Belor nillä tarjous pyyntö lomake ja cemagro vain yksi tuote
Eiks belorin myynti siirtynyt viljelijän bernerille et kyselet kannattaa varmaan osoittaa sinne..
-
14.9 tilasin Belorin 27-3-5-2 lantaa hintaan 1125€/tn. Toimitusajankohdasta olen myöhemmin laittanu kyselyä, mutta ei ole vastattu. Eipä sieltä ole vielä laskuakaan kuulunut.
-
Berneri ei taida noihin sp kyselyihin vastata tai sitten niillä on vaan pienviljelijä suodatin. Toki onhan se puhelin keksitty, mutta mitä vi**ua tekee "ota yhteyttä" tai "pyydä tarjous" napit ja siitä sitten aukee sähköposti. Kun vastausta en saanut niin minä sain tarvitsemani muualta ja mulla ei ollut kyse lannasta.
-
14.9 tilasin Belorin 27-3-5-2 lantaa hintaan 1125€/tn. Toimitusajankohdasta olen myöhemmin laittanu kyselyä, mutta ei ole vastattu. Eipä sieltä ole vielä laskuakaan kuulunut.
Niin Jaralaista tilasin joskus kesäkuussa , piti tulla heinäkuussa. Nyt on jo lannat ladossa 1.11 tuli ja osa valmistettu 27.10. Joten hieman oli valmistus myöhässä. Miten niillä jotka tilaa keväällä ?
-
Uutta tukipakettia puuhataan taas maanviljelijöille. Jos toteutuu, ei ole Yarallakaan tarvetta laskea apulannan hintoja, voi taas jopa nostaa niitä lisää.
-
mutta mitä vi**ua tekee "ota yhteyttä" tai "pyydä tarjous" napit
Useimpien firmojen nettisivuilla nuo yhteydenottolomakkeet ovat pelkkiä vitsejä.
-
Uutta tukipakettia puuhataan taas maanviljelijöille. Jos toteutuu, ei ole Yarallakaan tarvetta laskea apulannan hintoja, voi taas jopa nostaa niitä lisää.
Mikäs se edellinen tukipaketti oli?🤔
En ole huomannut tilillä mitään ylimääräistä 😳
-
Uutta tukipakettia puuhataan taas maanviljelijöille. Jos toteutuu, ei ole Yarallakaan tarvetta laskea apulannan hintoja, voi taas jopa nostaa niitä lisää.
Mikäs se edellinen tukipaketti oli?🤔
En ole huomannut tilillä mitään ylimääräistä 😳
Jaa a. Energiaveronlisäpalautus tuli kesällä ja lhk korotus maksettiin käsittääkseni lokakuussa.. siinähän ne pääpiirteittäin..
Mitä rakkineen kommenttiin tulee niin noihan siinä käy. Ja muutenkin jos taas sorvataan jokin tukipaketti niin sen perussyyn korjaaminen siirtyy eteenpäin. Perussyyhän ei sit taas korjaannu ennenkuin on käyty riittävän syvällä ja moni toimija on lopettanut. ::)
-
Nyt on vissiin säkitkin loppu. Tuli berneriltä ilmoitus, että pakkaavat 500kg säkkeihin 600kg sijaan. Määrän pyöristävät lähimpään tasalukuun. Ehkä ne sieltä nyt ennen kevättä tulee..
-
Nyt on vissiin säkitkin loppu. Tuli berneriltä ilmoitus, että pakkaavat 500kg säkkeihin 600kg sijaan. Määrän pyöristävät lähimpään tasalukuun. Ehkä ne sieltä nyt ennen kevättä tulee..
Voi jumalauta..... 😂😂
-
ite huomasin et pefertin can 27 maksaa sen 925 e per tonni. hyin tuloo taas lusikalla ens kesänä annosteltua tuota...
-
ite huomasin et pefertin can 27 maksaa sen 925 e per tonni. hyin tuloo taas lusikalla ens kesänä annosteltua tuota...
En tiedä minkä takia suomalaiset juntit ostaa ylihintaisia apulantoja,vaikka ulkomaiset viljelijätkään ei osta.Oksa on oikeassa lisäksi tulee kahden jakolasku opittua hyvin siis puolitus.
-
niiinpä. viime kesänä lannotin vain nurmet hentosesti ja viljat karjankikkareilla. ja hyin kasvoivat molemmat. vähemmälläkii pärjää. vähän hiveniä ruiskulla ennen satokorjuuta nurmille. ku oli varastossa pari lekaa tiotrakkia..
-
Viljatilallisen on vähän paha olla ostamatta apulantaa, jos meinaa jotakin muuta kuin viheriöitä tuottaa. Karjatilallisten on helppo huudella, kun lantaa on kaikki paikat täynnä ja joka yö pelätään housunpuntit tutisten, että ylilannoitus käy seuraavien tukiehtojen mukaan mahdottomaksi. Ja kynsin hampain siitä lannasta nyt pitävät ne kiinni, joilla sitä on.
-
ite huomasin et pefertin can 27 maksaa sen 925 e per tonni. hyin tuloo taas lusikalla ens kesänä annosteltua tuota...
Veroton ilman rahtia?
-
juu. muuten 1194 e/tn on se hyää miettiä kui käyttää..
-
Viljatilallisen on vähän paha olla ostamatta apulantaa, jos meinaa jotakin muuta kuin viheriöitä tuottaa. Karjatilallisten on helppo huudella, kun lantaa on kaikki paikat täynnä ja joka yö pelätään housunpuntit tutisten, että ylilannoitus käy seuraavien tukiehtojen mukaan mahdottomaksi. Ja kynsin hampain siitä lannasta nyt pitävät ne kiinni, joilla sitä on.
Joo. Pakko viljamiehen laittaa voimaa maahan, muuten voipi jäädä hehtolitrapainot alle kauppakelpoisuusrajan. Itellä ei onneksi niin tarkkaa kun lehmätilalle suoraan litistykseen pellolta vien.
-
Ilmeisesti lannoite on vielä halpaa, kun ei ole kukaan uusi kysynyt lantaa. ::)
-
Viljatilallisen on vähän paha olla ostamatta apulantaa, jos meinaa jotakin muuta kuin viheriöitä tuottaa. Karjatilallisten on helppo huudella, kun lantaa on kaikki paikat täynnä ja joka yö pelätään housunpuntit tutisten, että ylilannoitus käy seuraavien tukiehtojen mukaan mahdottomaksi. Ja kynsin hampain siitä lannasta nyt pitävät ne kiinni, joilla sitä on.
Joo. Pakko viljamiehen laittaa voimaa maahan, muuten voipi jäädä hehtolitrapainot alle kauppakelpoisuusrajan. Itellä ei onneksi niin tarkkaa kun lehmätilalle suoraan litistykseen pellolta vien.
Onko jollain kotieläintilalla viellä varaa ostaa huonolaatuista viljaa? Tai ostaako joku viljaa ilman analyysiä?
-
Miten tarkan analyysin saa viljasta jonka kosteus on esim. 35% ennenkuin se menee myllyn läpi littuviljaksi ?
-
Mulla ei ole enää varaa myydä littuviljamiehille, hyvin ovat alkaneet keksimään erilaisia vähennyksiä joilla hinta saadaan sopivaksi. Roskavähennys oli 20% riippumatta siitä kuinka roskaista tavara oli. Myös hl paino oli 10kg pienempi ku muilla samaan aikaan puiduilla.
-
Miten tarkan analyysin saa viljasta jonka kosteus on esim. 35% ennenkuin se menee myllyn läpi littuviljaksi ?
No kertoohan se kostean viljan hehtopainokin jo suuntia, ja Viljavuuspalvelu loput.
-
Viljatilallisen on vähän paha olla ostamatta apulantaa, jos meinaa jotakin muuta kuin viheriöitä tuottaa. Karjatilallisten on helppo huudella, kun lantaa on kaikki paikat täynnä ja joka yö pelätään housunpuntit tutisten, että ylilannoitus käy seuraavien tukiehtojen mukaan mahdottomaksi. Ja kynsin hampain siitä lannasta nyt pitävät ne kiinni, joilla sitä on.
Joo. Pakko viljamiehen laittaa voimaa maahan, muuten voipi jäädä hehtolitrapainot alle kauppakelpoisuusrajan. Itellä ei onneksi niin tarkkaa kun lehmätilalle suoraan litistykseen pellolta vien.
Onko jollain kotieläintilalla viellä varaa ostaa huonolaatuista viljaa? Tai ostaako joku viljaa ilman analyysiä?
Eipä noista ole otettu kuin kuorman kokonaispaino ja kuivuus ja sen jälkeen on mennyt suoraan litistykseen.
-
Mulla ei ole enää varaa myydä littuviljamiehille, hyvin ovat alkaneet keksimään erilaisia vähennyksiä joilla hinta saadaan sopivaksi. Roskavähennys oli 20% riippumatta siitä kuinka roskaista tavara oli. Myös hl paino oli 10kg pienempi ku muilla samaan aikaan puiduilla.
Hittolainen, tässä on tullut ostettua lehmille murskesäilöttäväksi viljaa parisataa tonnia vuodessa jo kymmenisen vuotta, mutta kertaakaan ei ole tullut mieleen ollenkaan roskavähennystä pistää hintaan. Kauheat kumulatiiviset tappiot kertyneet.
Noin muuten murskeviljaa analysoidaan ruokinnan edetessä mutta yleisesti muu kuin kosteus + määrä vaikuttaa hintaan vain jos myyjä haluaa hinnoittelua analyysien mukaan viilata. Jotkut haluaakin välillä.
-
Eikö jotkut ostajat mittaa myös valkuaista? Vai olenko ihan hakoteillä, että onnistuu jollain kohtuullisilla laitteilla?
-
Eikö jotkut ostajat mittaa myös valkuaista? Vai olenko ihan hakoteillä, että onnistuu jollain kohtuullisilla laitteilla?
Grainsense yms. jokusen tonnin laitteita on markkinoilla. Valion perusanalyysin saan maitoauton mukana lähtemään ja parin päivän päästä tulos ja hinta reilun kympin niin ei ole kiinnostanut toistaiseksi laitteet.
-
1250€/tn sis alv
-
Ilmeisesti lannoite on vielä halpaa, kun ei ole kukaan uusi kysynyt lantaa. ::)
Kaupunki se laittoi pisteen kyselyilleni. Pohjavesialueelle kun ei enään saisi laittaa mitään, ei edes kuivalantaa. Vaikka kyseinen lähivedenottamo (jonka suoja-alueella ei aikasemmin edes oltu) ei ole pumpannut vettä Saloon vuosikausiin, koska on ruosteen tukkima. No, isolla pensselillä laajensivat pohjavesialuetta toisesta suunnasta, vaikka ollaan vastarinteellä muutaman kilometrin päässä uudesta ottamosta.
-SS-
-
Mulla ei ole enää varaa myydä littuviljamiehille, hyvin ovat alkaneet keksimään erilaisia vähennyksiä joilla hinta saadaan sopivaksi. Roskavähennys oli 20% riippumatta siitä kuinka roskaista tavara oli. Myös hl paino oli 10kg pienempi ku muilla samaan aikaan puiduilla.
Mutta tärkeintä on, että finanssit sentään toimivat. On turhaa mehustella suurilla hinnoilla, jos raha jää kiinni vaikkapa yli vuodeksi, tai määräämättömäksi ajaksi. Ja tavara menee elukan mahaan eikä takaisin saa. Hinnasta viis, satasen tonnihinta on satanen taskussa, jos saa myydyksi sellaiselle ostajalle, joka pystyy maksamaan säännöllisesti. Saamaton kolmesataa ei auta itseä ollenkaan. En tiedä, millainen maksuvalmius noilla viljaliikkeillä tänä talvena on, mutta ainakin karjamaataloudessa eletään erittäin tiukassa taloustilanteessa, ja heillä tärkeämpiä maksunsaajia on jonossa asti, viljakuormatilitys jää väistämättä pinon pohjimmaiseksi.
-SS-
-
Mulla ei ole enää varaa myydä littuviljamiehille, hyvin ovat alkaneet keksimään erilaisia vähennyksiä joilla hinta saadaan sopivaksi. Roskavähennys oli 20% riippumatta siitä kuinka roskaista tavara oli. Myös hl paino oli 10kg pienempi ku muilla samaan aikaan puiduilla.
mutta ainakin karjamaataloudessa eletään erittäin tiukassa taloustilanteessa, ja heillä tärkeämpiä maksunsaajia on jonossa asti,
-SS-
Eemeliiii...hoi Eemeliiii...!!!🤣🤣🤣
-
https://huutokaupat.com/3800558/muu-merkki-y-3-lannoitetta-20-sakkia-2022
Sinne nyt kilpaaelemaan lannoitteista. On jo hyvä hinta menossa.
-
https://huutokaupat.com/3800558/muu-merkki-y-3-lannoitetta-20-sakkia-2022
Sinne nyt kilpaaelemaan lannoitteista. On jo hyvä hinta menossa.
Viherlannoitus päälle, ja ottamaan satoa. Luomuviljelijät saavat ilman tuota kenolannoitekustannusta pelkällä viherlannoituksella ja peitekasveilla oliko se nyt vain 13% pienemmän keskisadon (Luomuinstituutti). Kuuden tonnin keskisadolla puolen tonnin keinolannoitus tuo 500 euron kustannuksen tuolle vajaalle 800 kilolle satoa.
-SS-
-
https://huutokaupat.com/3800558/muu-merkki-y-3-lannoitetta-20-sakkia-2022
Sinne nyt kilpaaelemaan lannoitteista. On jo hyvä hinta menossa.
Viherlannoitus päälle, ja ottamaan satoa. Luomuviljelijät saavat ilman tuota kenolannoitekustannusta pelkällä viherlannoituksella ja peitekasveilla oliko se nyt vain 13% pienemmän keskisadon (Luomuinstituutti). Kuuden tonnin keskisadolla puolen tonnin keinolannoitus tuo 500 euron kustannuksen tuolle vajaalle 800 kilolle satoa.
-SS- Eivät saa peräkkäisinä vuosina samalta lohkolta
-
https://huutokaupat.com/3800558/muu-merkki-y-3-lannoitetta-20-sakkia-2022
Sinne nyt kilpaaelemaan lannoitteista. On jo hyvä hinta menossa.
Viherlannoitus päälle, ja ottamaan satoa. Luomuviljelijät saavat ilman tuota kenolannoitekustannusta pelkällä viherlannoituksella ja peitekasveilla oliko se nyt vain 13% pienemmän keskisadon (Luomuinstituutti). Kuuden tonnin keskisadolla puolen tonnin keinolannoitus tuo 500 euron kustannuksen tuolle vajaalle 800 kilolle satoa.
-SS-
Eivät saa peräkkäisinä vuosina samalta lohkolta
Tuohan on hyökkäys luomua vastaan ! Toivottavasti kaikki, jotka edes ajattelevat kiistää tuon satotasojen yhtäläisyyden, bannataan ikuisiksi ajoiksi Internetistä, Alt-Right - propagandisteina. Tai jotain. Julkisuudessa kerrottiin, että luomusatojen ja tavanomaisten satojen välinen ero jopa pienenee vähitellen, koska tavanomainen viljely luomututkimuksen mukaan pilaa maaperää.
Kyseisessä Luomuinfon sivuilla löytyvässä alankomaalaisessa tutkimuksessa luomupeltoa parannettiin vuosittain noin 3-4 tonnin verran maahan jäävällä määrällä orgaanista materiaalia. Eli se orgaaninen ylijäämä tuli orgaanisesta massasta, ei selvästi kerrottu, kuinka montakymmentä tonnia sitä laitettiin tuoreeltaan. Loppuosassa tutkimusta kyllä mainittiin, että kyseisen lisätyn orgaanisen aineen määrän suuruus ei ole käytännössä mahdollista, jos alkemistista alkuaineiden ja materian syntymistä tyhjästä ei olekaan olemassa. Luomuinfon sivuillaan lainaama tutkimus ei myöskään selvästi sano, onko luomuviljely tehty vertailukelpoiseksi esimerkiksi 50 vuoden ajalle laskettuna. Nyt näytti olevan 6 vuotta kierto, ja luomu jäi sitten lataamaan, että tavanomaisen viljelyn kierto varmaankin oletettiin pysähtyneeksi myös. Koe nähtävästi keskeytettiin tuossa latausvaiheen alussa. Sokerijuurikas vaihdettiin luomussa porkkanaan. Perunaruton pilaama perunasatovuosi (tavanomaisessa saatiin sato, torjunta-aineen avulla) poistettiin vertailusta kokonaan.
Se vielä jäi mieleen, että kastelua käytettiin tarpeen mukaan, ja että fosforiluvut olivat korkeat tai tähtitieteellisen korkeat. Myös tavanomaista lannoitettiin raa'alla sianlietteellä ja jollakin mineraalilannoitteella, oikeasti ei kerrottu, mitä keinolannoitetta käytettiin ja mitkä olivat ravinnelisäykset.
-SS-
-
Nyt on lannat pihassa, nyt pitää alkaa etsimään vartiointifirmaa vartioimaan tuota kasaa.
-
saitko virmalta kalenterin? miulla ei vielä pihassa mut kohta maksettu...
-
saitko virmalta kalenterin? miulla ei vielä pihassa mut kohta maksettu...
Aika huono vitsi, tai sitte trolli :o
-
vitsi??? merirosvo laitto seinä allkan ja jonkin prosyyrin ja hankkija laitto jo laskun. pussit vielä uupuu.. mut niillä nyt kiirettä ole..
-
Ei kannata tilata vielä, hinnat on alkaneet jo laskemaan.
-
vitsi??? merirosvo laitto seinä allkan ja jonkin prosyyrin ja hankkija laitto jo laskun. pussit vielä uupuu.. mut niillä nyt kiirettä ole..
Ostitko BeFerttiä?Laskuhan normaalisti tulee toimituksen jälkeen ja minulle ei merirosvolipulla varustettu viikonkilaiva koskaan ole lähettänyt mitään ylimääräistä.Se kysely tulee aina,oletko tyytyväinen palveluun,vittan kysysivät oletko tyytyväinen hintaan...
-
juuripa tuota. sitä olen tilannu jo vuosia.. juuu, tuo kysely joka paikasta on miusta kans yhtä viduilua..
-
ja tälle vuotelle laskutuksen pyysin... saabi vähennyksiin..
-
vitsi??? merirosvo laitto seinä allkan ja jonkin prosyyrin ja hankkija laitto jo laskun. pussit vielä uupuu.. mut niillä nyt kiirettä ole..
Ostitko BeFerttiä?Laskuhan normaalisti tulee toimituksen jälkeen ja minulle ei merirosvolipulla varustettu viikonkilaiva koskaan ole lähettänyt mitään ylimääräistä.Se kysely tulee aina,oletko tyytyväinen palveluun,vittan kysysivät oletko tyytyväinen hintaan...
Eikö?
Joka vuosihan tulee takkia tai jotain älykelloa
-
ja tälle vuotelle laskutuksen pyysin... saabi vähennyksiin..
vitsi??? merirosvo laitto seinä allkan ja jonkin prosyyrin ja hankkija laitto jo laskun. pussit vielä uupuu.. mut niillä nyt kiirettä ole..
Joo ymmärrän kyllä tuon, että tämän vuoden verotuksen takia, mutta entäs jos niitä lantoja ei tulekaan?? Aika epävarmoilta näyttäneet nuo toimitukset.
Ja tuokin on yhtä suurta kusetusta, että laittavat kaiken näköstä takkia yms kaupan päälle, koska onhan ne jo siinä hinnassa moninkertaisina >:(
-
ja tälle vuotelle laskutuksen pyysin... saabi vähennyksiin..
vitsi??? merirosvo laitto seinä allkan ja jonkin prosyyrin ja hankkija laitto jo laskun. pussit vielä uupuu.. mut niillä nyt kiirettä ole..
Joo ymmärrän kyllä tuon, että tämän vuoden verotuksen takia, mutta entäs jos niitä lantoja ei tulekaan?? Aika epävarmoilta näyttäneet nuo toimitukset.
Ja tuokin on yhtä suurta kusetusta, että laittavat kaiken näköstä takkia yms kaupan päälle, koska onhan ne jo siinä hinnassa moninkertaisina >:(
Riittävyys ja muu pelottelu on markkinointikikka.tällä hetkellä tilatut lannat tulee joulukuulla.
-
ja tälle vuotelle laskutuksen pyysin... saabi vähennyksiin..
vitsi??? merirosvo laitto seinä allkan ja jonkin prosyyrin ja hankkija laitto jo laskun. pussit vielä uupuu.. mut niillä nyt kiirettä ole..
Joo ymmärrän kyllä tuon, että tämän vuoden verotuksen takia, mutta entäs jos niitä lantoja ei tulekaan?? Aika epävarmoilta näyttäneet nuo toimitukset.
Ja tuokin on yhtä suurta kusetusta, että laittavat kaiken näköstä takkia yms kaupan päälle, koska onhan ne jo siinä hinnassa moninkertaisina >:(
Riittävyys ja muu pelottelu on markkinointikikka.tällä hetkellä tilatut lannat tulee joulukuulla.
Kesäkuulla tilatut lannat voi myyjän mukaan tulla 12.12 mikä sekään ei ole satavarma. Kai tästä joutuu kohta kilauttamaan kaverille että käyvät juttelemassa myyjän kanssa toimituksesta...
-
Yarat tuli 8.11, kun säkityspäivä oli 6.11.
-
Kovasti on näköjään vaihtelua toimituksissa. 30. elokuuta tilatut Befertit tuli 15.11.
Kaikki lannat siis pelkkää Beferttiä.
-
toisaalta; nythän hyät keli, pakkasella. ja ei levitykseen vielä ihan hetkeen. aikaa toimittaa se 4-5 kuukautta.
-
Olipa olematoon ja ruma kalenteri :(
-
virman mukaan!!
-
Olipa olematoon ja ruma kalenteri :(
Onhan siinä komioita laivankuvia,merirosvolippu vain on unohtunut...pitäskö ihan piirtää ja siten katella ja muistella miten Yara ryöstää viljelijöitä pitkin maailmaa tieten tahtoen tehdyssä monopoliasemassa...
-
Olipa olematoon ja ruma kalenteri :(
Onhan siinä komioita laivankuvia,merirosvolippu vain on unohtunut...pitäskö ihan piirtää ja siten katella ja muistella miten Yara ryöstää viljelijöitä pitkin maailmaa tieten tahtoen tehdyssä monopoliasemassa...
No juu, kyllähän se apulannan hinta ketuttaa, mutta on se hyvä että sitä kuitenkin saa. Jos olisi pelkästään belor ja cemagro, niin kyllä olisi jonkin verran virtsaisempi tilanne🤔
-
Olipa olematoon ja ruma kalenteri :(
Onhan siinä komioita laivankuvia,merirosvolippu vain on unohtunut...pitäskö ihan piirtää ja siten katella ja muistella miten Yara ryöstää viljelijöitä pitkin maailmaa tieten tahtoen tehdyssä monopoliasemassa...
No juu, kyllähän se apulannan hinta ketuttaa, mutta on se hyvä että sitä kuitenkin saa. Jos olisi pelkästään belor ja cemagro, niin kyllä olisi jonkin verran virtsaisempi tilanne🤔
Mitenkä niin? Tällä viikolla tuli belorit. Tilaushetkellä hinta 50e/tn halvempi kun jaralla. Ikävämpi tilanne se niin päin olisi jos nää kaks kilpailijaa jäisi pois ja jara saisi yksin määrittää hintatason suomessa
-
No mitä ennemmin toimijoita, sitä enemmin kilpailijoita. Kesällä kun lantoja kyselin, niin yaran lannat oli ainoita joista sai tarjouksen.
Kesäkuussa tilasin ja elokuussa oli lannat pihassa. 31tonnia cania ja npkta maksoi rahteineen 25500€
-
mutta ihmeesti nuo kilipailijat peesaa hinnoillaan tuota jaraa.. ei ihan toimi kilipailu.
-
mutta ihmeesti nuo kilipailijat peesaa hinnoillaan tuota jaraa.. ei ihan toimi kilipailu.
Onhan ne valmistuskulut nousseet kaikilla ja tuotannossa on kai määrällisiäkin ongelmia. Euroopassa oli ainakin yhdesäö vaiheessa aika monta tehdasta kokonaan kiinni kun pyöritäminen ei kannattanut. Kaasun ja energian hinnat ovat mitä ovat ja raaka-aineitakin on niukemmin Venäjältä saatavissa...
Ja kaikki ovat kansainvälisiä toimijoita ja hinnat seuraavat sitä mitä markkinoilta on saatavissa. Belorkin taitaa olla osin Yaran omistama... ja kiinalaisetkaan eivät jossain vaiheessa myyneet omiaan ulos.
Mitäs urea normaalisti on maksanut? Tämä oli jotenkin mielenkiintoinen, Yaran logo ja kaikki, origin Austria, port of Vienna, ilmeisesti Tonavan jokisatama?
https://www.alibaba.com/product-detail/Prilled-Urea-N46-Granulation-fertilizer-0_1600379617220.html
Tai
https://www.alibaba.com/product-detail/NPK-Fertilizer-15-15-15-17_1600390827931.html
Pitääkö tehdä kimppatilaus.... jos tavara vaan täyttää lannoitevalmisteasetuksemme vaatimukset niin melkeinpä pitäisi, mielellään jo eilen :D
-
mutta ihmeesti nuo kilipailijat peesaa hinnoillaan tuota jaraa.. ei ihan toimi kilipailu.
Onhan ne valmistuskulut nousseet kaikilla ja tuotannossa on kai määrällisiäkin ongelmia. Euroopassa oli ainakin yhdesäö vaiheessa aika monta tehdasta kokonaan kiinni kun pyöritäminen ei kannattanut. Kaasun ja energian hinnat ovat mitä ovat ja raaka-aineitakin on niukemmin Venäjältä saatavissa...
Ja kaikki ovat kansainvälisiä toimijoita ja hinnat seuraavat sitä mitä markkinoilta on saatavissa. Belorkin taitaa olla osin Yaran omistama... ja kiinalaisetkaan eivät jossain vaiheessa myyneet omiaan ulos.
Mitäs urea normaalisti on maksanut? Tämä oli jotenkin mielenkiintoinen, Yaran logo ja kaikki, origin Austria, port of Vienna, ilmeisesti Tonavan jokisatama?
https://www.alibaba.com/product-detail/Prilled-Urea-N46-Granulation-fertilizer-0_1600379617220.html
Tai
https://www.alibaba.com/product-detail/NPK-Fertilizer-15-15-15-17_1600390827931.html
Pitääkö tehdä kimppatilaus.... jos tavara vaan täyttää lannoitevalmisteasetuksemme vaatimukset niin melkeinpä pitäisi, mielellään jo eilen :D
Urean hinnat huitelee jossain 500-600 usd/t, eli saattaa olla koira haudattuna noissa hinnoissa.
-
taitaa olla sitä yleistä korotusta nuo hinnat. ei perustu mihinkään totellisuuteen. kiva kun voip nostaa hintoja vaikka ei tarvettakaan..
-
No mitä ennemmin toimijoita, sitä enemmin kilpailijoita. Kesällä kun lantoja kyselin, niin yaran lannat oli ainoita joista sai tarjouksen.
Kesäkuussa tilasin ja elokuussa oli lannat pihassa. 31tonnia cania ja npkta maksoi rahteineen 25500€
Tällä hetkellä maksasit noista semmosen loppuun 40tuhatta.Alle tonnin ei taida olla mikään lanta.
-
millä hinnoilla nuita kiertolannotteita nykyään myytään? ei missään mainoksia eikä tarjuntaa.. ainakaan täällä.
-
millä hinnoilla nuita kiertolannotteita nykyään myytään? ei missään mainoksia eikä tarjuntaa.. ainakaan täällä.
Yara luokkaa hieman alta 500e tonni ilman alvia ja rahtia..
-
Mistä saa alle 500€ Alv 0
-
Mistä saa alle 500€ Alv 0
Kiertolannootetta, mitä oksa kysyi,yarasunaa saa.. itseasiassa sen hinta vähän laskenut kun justiinsa myyjä soitteli et voisko tehdä uutta tarjousta..
-
Taitaa noissa kiertolannoitteissa olla typpipitoisuus alle 10% ja liukoisen fosforin osuus ehkä 1/10 kokonaisfosforista ?
-SS-
-
kiva. saabi sellasita mitä tarkastajat haluaa...
-
Ja oliko joissain rakeistetuissa kierrätyslannoitteissa vielä sitä hommaa, että ei oikein paljoa mene kylvökoneesta läpi vaikka olisi kaikki säädöt täysillä🤔
-
Ja oliko joissain rakeistetuissa kierrätyslannoitteissa vielä sitä hommaa, että ei oikein paljoa mene kylvökoneesta läpi vaikka olisi kaikki säädöt täysillä🤔
Yaran mainostuksessa 900 kg/ha menee vielä. Luomussa kun lannoitteen hyöty sadon hinnasta laskien on korkeampi kuin tavanomaisessa.
-SS-
-
Taitaa noissa kiertolannoitteissa olla typpipitoisuus alle 10% ja liukoisen fosforin osuus ehkä 1/10 kokonaisfosforista ?
-SS-
Fosforin liukoisuutta en muista mut typpipitoisuus on Juu 10% luokkaa jos liukoista n.3% eli tonnissa tuota tavaraa tulee n.100kg typpeä josta n. 30kg on heti liukoista.. ::)
Ja oliko joissain rakeistetuissa kierrätyslannoitteissa vielä sitä hommaa, että ei oikein paljoa mene kylvökoneesta läpi vaikka olisi kaikki säädöt täysillä🤔
Yaran mainostuksessa 900 kg/ha menee vielä. Luomussa kun lannoitteen hyöty sadon hinnasta laskien on korkeampi kuin tavanomaisessa.
-SS-
Nyt ei ss:n ajatus aukea mut Juu kyllä tuota saa kuulemma enemmän menemään läpi mut jos nyt ajattelee et laittaa sen tonnin jolla saat 30kg typpeä ja loppu 70kg on sitten olosuhteista kiinni tuleeko edes saman vuoden aikana käyttöön. Tästä ilosta pitää sitten maksaa n. 500e tonni rahteineen (verottomana).
Paljon sadonlisä sit tuolla 30-100 kg on, onkin vaikeammin pääteltävissä. Joku sääntö kai on et 30 kg typpeä saa 1000 kg lisää viljaa. Kuivana vuonna jos orgaaninen typpi ei liukene niin sadonlisä on varmaan maksimissaan tuon tonnin todennäköisesti vähemmän.
Luomuviljan hintahan ei tällä hetkellä mahdottomasti poikkea tavanomaisesta. Jos hinta on luokkaa 350e tonni niin lisäsatoa pitäisi saada noin puolitoista tonnia niin silloin on päässyt omille. Levitykseen täytyy ehkä laskea jotain kulua vaikka kylvön yhteydessä menisikin. Pitää muistaa et lisäsadon kuivaus maksaa myös.
Mieli tekisi kokeilla mut ihan pirusti vuodesta kiinni kuinka käy. Täällä kun normaalisti kuivahkoa alkukesinä ja tuon tavaran liukeneminen on heikompaa kuin normi apulannan niin mahdollisuus epäonnistumiseen on melko iso..
-
Tuota yarasuna agraa voisi kokeilla🤔
Mitähän mahtaa tonni maksaa🤔
P...kakärryä kun en omista, niin kyllä se rakeista saisi olla jotta mielenkiinto säilyy.
-
tuo juurikin. ite en ole moiseen etes törmänny. on hyä et ei niiin hirmusti mainosta kun ei etes tietä kuin tehoaa... mut ohan tuo aika outoa kun meiltä vaatitaan jo hiilinieluja...
-
No ainakin noissa YaraSunoissa on heikosti lannoitekiloa kohti typpeä että jos tosta laskee typpikilon hinnan niin onkohan yhtään halvempi ja jos ei edes juokse niin sitä kannattaa pohtia onko järkeä vai ei.
-
Tuota yarasuna agraa voisi kokeilla🤔
Mitähän mahtaa tonni maksaa🤔
No se just on sen vajaa 500e veroton tonni ilman rahtia. ::)
P...kakärryä kun en omista, niin kyllä se rakeista saisi olla jotta mielenkiinto säilyy.
-
No ainakin noissa YaraSunoissa on heikosti lannoitekiloa kohti typpeä että jos tosta laskee typpikilon hinnan niin onkohan yhtään halvempi ja jos ei edes juokse niin sitä kannattaa pohtia onko järkeä vai ei.
Ei se halvempi ole. Jos yarasuna maksaa 500e tonni ja siinä on 3% liukoista typpeä eli 30kg niin typpikilolle tulee hintaa n. 16,5e
Jos toivotaan et kaikkityppi (orgaaninen) vapautuu niin silloin typpeä on 10% eli 100kg tonnissa. Jolloin hintaa typpikilolle jää enää 5e.
Salpietari taitaa maksaa luokkaa 1200e tonni ja oliko siinä nyt 26% nykyään sitä typpeä eli 260kg ja kaikki liukoista. Typpikilon hinnaksi tulee siis reilu 4,5e. Tuolla tullaan jo lähelle luomutavaran hintaa mut maksaako se salpietari 1200e tonni. Kesällä sitä taisi ainakin saada n. Puolella tuosta hinnasta?
Luomulannassa tulee tietysti myös muita ravinteita, fosforia nyt merkittävin ja niinkuin yllä mainitsin niin en fosforin liukenemisprosenttia muista mut tonnin lannoitusmäärällä hehtaarille saadaan paperilla 40kg fosforin. Pitäisikö lannoitettu verrata johon korkeafosforiseen tavan apulantaan?
Jos fosforista on pulaa niin tuon yarasunan käyttö tavis viljelyssä syyslannoituksessa vois olla hyvä konsti.. ::)
-
Kuinkahan pelaisi jaettu lannoitus tuon kiertolannoitteen kanssa? Eka kylvöillä sitä sunaa 600-700kg/ha ja sitte 100-150kg/ha salpietaria viskalla alkukesästä...
-
Salpietari taitaa maksaa luokkaa 1200e tonni ja oliko siinä nyt 26% nykyään sitä typpeä eli 260kg ja kaikki liukoista. Typpikilon hinnaksi tulee siis reilu 4,5e. Tuolla tullaan jo lähelle luomutavaran hintaa mut maksaako se salpietari 1200e tonni. Kesällä sitä taisi ainakin saada n. Puolella tuosta hinnasta?
Suomensalpietarissa on 26,8 % typpeä, säkin etukyljessä lukee 27. Ja mitä tulee kesän hintoihin: ei sitä millään 600 eurolla saanut, 800-900 oli silloin tarjoukset. Tai sitten myyjät ovat osanneet tehdä näille ns. paremmille viljelijöille huomattavasti paremmat tarjoukset.
-
Salpietari taitaa maksaa luokkaa 1200e tonni ja oliko siinä nyt 26% nykyään sitä typpeä eli 260kg ja kaikki liukoista. Typpikilon hinnaksi tulee siis reilu 4,5e. Tuolla tullaan jo lähelle luomutavaran hintaa mut maksaako se salpietari 1200e tonni. Kesällä sitä taisi ainakin saada n. Puolella tuosta hinnasta?
Suomensalpietarissa on 26,8 % typpeä, säkin etukyljessä lukee 27. Ja mitä tulee kesän hintoihin: ei sitä millään 600 eurolla saanut, 800-900 oli silloin tarjoukset. Tai sitten myyjät ovat osanneet tehdä näille ns. paremmille viljelijöille huomattavasti paremmat tarjoukset.
Ai en tiedä. Mun mielestä kaveri jutteli et verottomana salpietari olis ollu siinä ekassa erässä kutosella alkavassa hinnassa.
Ja jos ei tarvii yaraa ostaa niin belor esimerkiksi luokka 900e tonni tällä hetkellä..
-
Kesäkuussa oli axan 600€ ja npk 700€ alv.0%
-
Yaran apulantakauppa sulkeutui pitkästä aikaa. Kai aika yllättäenkin, kun myyjän mukaan heidän liikkeelläänkin oli vielä avointa kiintiötä jäljellä. Joulukuun toimituksia myivät. Kysyin arviota toimitetuista eristä ja karkeasti 70% on ostanut ja aika pitkälle ne, jotka apulantaa aikovat ensi keväänä kylvää. Moni on sitten ilmoittanut, että he eivät osta apulantaa lainkaan vaan sumplivat viljelyksensä jotenkin muuten.
Yhteenvetona, ensi kauden hankinnat on tehty ja jos jollain olisi pääsyä myyntimääriin, niin siitä voisi tehdä laskelmia millaisilla lannoitemäärillä porukka meinaa pellot lannoittaa. Ite olettaisin, että viherrys tulee eteen sivukulmien pientiloilla ja niillä joilla on muualla työt ja maatalous pyörii 20-35ha harrastuksen merkeissä. Kuulemma viime kesälle oli jo aika paljon sitä ilmiötä, että naapuri käytännössä viljeli. Vaikuttaisi siltä, että rakennekehitys ottaa loikan eteenpäin tulevana kautena. Ensisyksyn kokonaissadossa luulisi kyllä näkyvän alemmat lannoitetasot, vielä jos viljanhinta ei keväälläkään tee minkäänlaista pomppua vaan ennemmin lipeää lähemmäksi 200e/t. Tulevia vuosia silmällä pitäen tulee olemaan tosi vaikeaa, kun apulanta maksaa paljon ja vilja on halpaa. Lannoitekustannus voi nousta sietämättömäksi.
-
Yaran apulantakauppa sulkeutui pitkästä aikaa. Kai aika yllättäenkin, kun myyjän mukaan heidän liikkeelläänkin oli vielä avointa kiintiötä jäljellä. Joulukuun toimituksia myivät. Kysyin arviota toimitetuista eristä ja karkeasti 70% on ostanut ja aika pitkälle ne, jotka apulantaa aikovat ensi keväänä kylvää. Moni on sitten ilmoittanut, että he eivät osta apulantaa lainkaan vaan sumplivat viljelyksensä jotenkin muuten.
Yhteenvetona, ensi kauden hankinnat on tehty ja jos jollain olisi pääsyä myyntimääriin, niin siitä voisi tehdä laskelmia millaisilla lannoitemäärillä porukka meinaa pellot lannoittaa. Ite olettaisin, että viherrys tulee eteen sivukulmien pientiloilla ja niillä joilla on muualla työt ja maatalous pyörii 20-35ha harrastuksen merkeissä. Kuulemma viime kesälle oli jo aika paljon sitä ilmiötä, että naapuri käytännössä viljeli. Vaikuttaisi siltä, että rakennekehitys ottaa loikan eteenpäin tulevana kautena. Ensisyksyn kokonaissadossa luulisi kyllä näkyvän alemmat lannoitetasot, vielä jos viljanhinta ei keväälläkään tee minkäänlaista pomppua vaan ennemmin lipeää lähemmäksi 200e/t. Tulevia vuosia silmällä pitäen tulee olemaan tosi vaikeaa, kun apulanta maksaa paljon ja vilja on halpaa. Lannoitekustannus voi nousta sietämättömäksi.
Ai se meni tavan lannan osaltakin kiinni. Myyjältä tuli viesti, että luomulannan myynti menee kiinni ja tilaus pitäisi laittaa eilen ennen klo 15 sisään. Hinta luomussa nousee kai 35€ tonnilta. Hieman outoa kun hinta ekaksi laski ja nyt sitten taas nousi takaisin.
Olisi kiva tietää mikä peruste tuolle myynnin keskeyttämiselle on ollut. Toki asia on varmaan näin et kutakuinkin ens vuoden lannat on pääpiirteittäin ostettu ja nyt yaran täytyisi keksiä millä saataisiin viljelijää kupattua vähän vielä lisää. Euroopassahan lantojen hinnat ovat hieman laskeneet ja sitä myöten belorikin on joissain tuotteissa laskenut hintaa..
-
Yaran apulantakauppa sulkeutui pitkästä aikaa. Kai aika yllättäenkin, kun myyjän mukaan heidän liikkeelläänkin oli vielä avointa kiintiötä jäljellä. Joulukuun toimituksia myivät. Kysyin arviota toimitetuista eristä ja karkeasti 70% on ostanut ja aika pitkälle ne, jotka apulantaa aikovat ensi keväänä kylvää. Moni on sitten ilmoittanut, että he eivät osta apulantaa lainkaan vaan sumplivat viljelyksensä jotenkin muuten.
Yhteenvetona, ensi kauden hankinnat on tehty ja jos jollain olisi pääsyä myyntimääriin, niin siitä voisi tehdä laskelmia millaisilla lannoitemäärillä porukka meinaa pellot lannoittaa. Ite olettaisin, että viherrys tulee eteen sivukulmien pientiloilla ja niillä joilla on muualla työt ja maatalous pyörii 20-35ha harrastuksen merkeissä. Kuulemma viime kesälle oli jo aika paljon sitä ilmiötä, että naapuri käytännössä viljeli. Vaikuttaisi siltä, että rakennekehitys ottaa loikan eteenpäin tulevana kautena. Ensisyksyn kokonaissadossa luulisi kyllä näkyvän alemmat lannoitetasot, vielä jos viljanhinta ei keväälläkään tee minkäänlaista pomppua vaan ennemmin lipeää lähemmäksi 200e/t. Tulevia vuosia silmällä pitäen tulee olemaan tosi vaikeaa, kun apulanta maksaa paljon ja vilja on halpaa. Lannoitekustannus voi nousta sietämättömäksi.
Juu, ensi talvena on tarkkaan mietittävä. Että kiinnittääkö suurimman osan sadosta.
Rehuviljojen hinnatkin pitää olla reilusti yli 300e/t, että edes keväällä kannattaa kylvää.
-
Jos ensi kesä on heikko niin syksyn hinnat pomppaa reilusti. Kyllä tämä tuppaa aina vaan kulminoitumaan varastotilaan, että sitä pitäisi olla reilusti käytössä, jotta myynnit voi keskittää piikkeihin.
-
Jos tulee useampi hyvä vuosi maailmalla voi hinnannousua joutua odottaaman kauankin. Ennustaminen ja varsinkin tulevaisuuden on vaikea laji. (Sitaatti A. Karjalaiselta). Ukrainan ja Venäjän tilanne vaikuttaa paljon ja kotimaassa kotieläintalouden alasajo voi vain laskea hintaa. Säiden normalisoitumista epäilen koko Suomen alalle. Viime kesä oli Pohjois-Pohjanmaan etelälaidalla huippu omalla kylällä . Kuivuudesta kärsivillä mailla oli ongelmia ,itsellä sattui hiesusavikot hömpälle.
-
Jos ensi kesä on heikko niin syksyn hinnat pomppaa reilusti. Kyllä tämä tuppaa aina vaan kulminoitumaan varastotilaan, että sitä pitäisi olla reilusti käytössä, jotta myynnit voi keskittää piikkeihin.
Juu.
Siinä on taas sitä arpomista talvelle
-
Yaran apulantakauppa sulkeutui pitkästä aikaa. Kai aika yllättäenkin, kun myyjän mukaan heidän liikkeelläänkin oli vielä avointa kiintiötä jäljellä. Joulukuun toimituksia myivät. Kysyin arviota toimitetuista eristä ja karkeasti 70% on ostanut ja aika pitkälle ne, jotka apulantaa aikovat ensi keväänä kylvää. Moni on sitten ilmoittanut, että he eivät osta apulantaa lainkaan vaan sumplivat viljelyksensä jotenkin muuten.
Yhteenvetona, ensi kauden hankinnat on tehty ja jos jollain olisi pääsyä myyntimääriin, niin siitä voisi tehdä laskelmia millaisilla lannoitemäärillä porukka meinaa pellot lannoittaa. Ite olettaisin, että viherrys tulee eteen sivukulmien pientiloilla ja niillä joilla on muualla työt ja maatalous pyörii 20-35ha harrastuksen merkeissä. Kuulemma viime kesälle oli jo aika paljon sitä ilmiötä, että naapuri käytännössä viljeli. Vaikuttaisi siltä, että rakennekehitys ottaa loikan eteenpäin tulevana kautena. Ensisyksyn kokonaissadossa luulisi kyllä näkyvän alemmat lannoitetasot, vielä jos viljanhinta ei keväälläkään tee minkäänlaista pomppua vaan ennemmin lipeää lähemmäksi 200e/t. Tulevia vuosia silmällä pitäen tulee olemaan tosi vaikeaa, kun apulanta maksaa paljon ja vilja on halpaa. Lannoitekustannus voi nousta sietämättömäksi.
Ai se meni tavan lannan osaltakin kiinni. Myyjältä tuli viesti, että luomulannan myynti menee kiinni ja tilaus pitäisi laittaa eilen ennen klo 15 sisään. Hinta luomussa nousee kai 35€ tonnilta. Hieman outoa kun hinta ekaksi laski ja nyt sitten taas nousi takaisin.
Olisi kiva tietää mikä peruste tuolle myynnin keskeyttämiselle on ollut. Toki asia on varmaan näin et kutakuinkin ens vuoden lannat on pääpiirteittäin ostettu ja nyt yaran täytyisi keksiä millä saataisiin viljelijää kupattua vähän vielä lisää. Euroopassahan lantojen hinnat ovat hieman laskeneet ja sitä myöten belorikin on joissain tuotteissa laskenut hintaa..
Se vissiin on toiveajattelua,että joku taho on torpeedolla ampunut merirosvolaivan alas,kivi ei ainakaan.
-
Voisio jaraa hakea konkurssiin? Jokainen kynnelle kykenevä kun laittaisi hakemuksen jonnekin, niin varmasti joku tärppää.
-
ei onnaa fiberilläkään. turha toivo.
-
No ainakin noissa YaraSunoissa on heikosti lannoitekiloa kohti typpeä että jos tosta laskee typpikilon hinnan niin onkohan yhtään halvempi ja jos ei edes juokse niin sitä kannattaa pohtia onko järkeä vai ei.
Ei se halvempi ole. Jos yarasuna maksaa 500e tonni ja siinä on 3% liukoista typpeä eli 30kg niin typpikilolle tulee hintaa n. 16,5e
Jos toivotaan et kaikkityppi (orgaaninen) vapautuu niin silloin typpeä on 10% eli 100kg tonnissa. Jolloin hintaa typpikilolle jää enää 5e.
Salpietari taitaa maksaa luokkaa 1200e tonni ja oliko siinä nyt 26% nykyään sitä typpeä eli 260kg ja kaikki liukoista. Typpikilon hinnaksi tulee siis reilu 4,5e. Tuolla tullaan jo lähelle luomutavaran hintaa mut maksaako se salpietari 1200e tonni. Kesällä sitä taisi ainakin saada n. Puolella tuosta hinnasta?
Luomulannassa tulee tietysti myös muita ravinteita, fosforia nyt merkittävin ja niinkuin yllä mainitsin niin en fosforin liukenemisprosenttia muista mut tonnin lannoitusmäärällä hehtaarille saadaan paperilla 40kg fosforin. Pitäisikö lannoitettu verrata johon korkeafosforiseen tavan apulantaan?
Jos fosforista on pulaa niin tuon yarasunan käyttö tavis viljelyssä syyslannoituksessa vois olla hyvä konsti.. ::)
(Yaran esitteestä)
YaraSuna-peltolannoitteiden sisältämän typen teho on noin 75 % verrattuna mineraalilannoitteiden typpeen. Eli vastaa esimrkiksi noin 7 kg mineraalilannoitetyppeä 100 kg / lannoitetta, Kokonaisfosforista on vesiliukoista eli heti käyttökelpoista 10 prosenttia, niin kuin epäilinkin. Kalium on kokonaisuudessaan heti käyttökelpoista.
Peruste sille, että luomussa kannattaa luomuhyväksytystä typpikilosta maksaa enemmän, on yksinkertaisesti se, että sillä lannoitteella yleensä on suurin vaikutus ensimmäisistä kiloista lähtien, luomussa lannoitetaan vähemmän, ja edelleenkin, vuodesta toiseen jatkuva ryöstöviljely kuluttaa maan perusravinteita, niin että niitä on pakko alkaa lisätä jossakin vaiheessa. 20 vuotta pelkällä kasvinviljelyluomulla, ilman kompostia, eivät lähde apilat eivätkä heinät edes kasvamaan. Toiseksi, tuote, joka sillä vähäisemmälläkin määrällä luomulannoitetta aikaansaadaan, on useimmiten - ainakin tähän mennessä - ollut myydessä parempihintaista.
-SS-
-
No ainakin noissa YaraSunoissa on heikosti lannoitekiloa kohti typpeä että jos tosta laskee typpikilon hinnan niin onkohan yhtään halvempi ja jos ei edes juokse niin sitä kannattaa pohtia onko järkeä vai ei.
Ei se halvempi ole. Jos yarasuna maksaa 500e tonni ja siinä on 3% liukoista typpeä eli 30kg niin typpikilolle tulee hintaa n. 16,5e
Jos toivotaan et kaikkityppi (orgaaninen) vapautuu niin silloin typpeä on 10% eli 100kg tonnissa. Jolloin hintaa typpikilolle jää enää 5e.
Salpietari taitaa maksaa luokkaa 1200e tonni ja oliko siinä nyt 26% nykyään sitä typpeä eli 260kg ja kaikki liukoista. Typpikilon hinnaksi tulee siis reilu 4,5e. Tuolla tullaan jo lähelle luomutavaran hintaa mut maksaako se salpietari 1200e tonni. Kesällä sitä taisi ainakin saada n. Puolella tuosta hinnasta?
Luomulannassa tulee tietysti myös muita ravinteita, fosforia nyt merkittävin ja niinkuin yllä mainitsin niin en fosforin liukenemisprosenttia muista mut tonnin lannoitusmäärällä hehtaarille saadaan paperilla 40kg fosforin. Pitäisikö lannoitettu verrata johon korkeafosforiseen tavan apulantaan?
Jos fosforista on pulaa niin tuon yarasunan käyttö tavis viljelyssä syyslannoituksessa vois olla hyvä konsti.. ::)
(Yaran esitteestä)
YaraSuna-peltolannoitteiden sisältämän typen teho on noin 75 % verrattuna mineraalilannoitteiden typpeen. Eli vastaa esimrkiksi noin 7 kg mineraalilannoitetyppeä 100 kg / lannoitetta, Kokonaisfosforista on vesiliukoista eli heti käyttökelpoista 10 prosenttia, niin kuin epäilinkin. Kalium on kokonaisuudessaan heti käyttökelpoista.
Peruste sille, että luomussa kannattaa luomuhyväksytystä typpikilosta maksaa enemmän, on yksinkertaisesti se, että sillä lannoitteella yleensä on suurin vaikutus ensimmäisistä kiloista lähtien, luomussa lannoitetaan vähemmän, ja edelleenkin, vuodesta toiseen jatkuva ryöstöviljely kuluttaa maan perusravinteita, niin että niitä on pakko alkaa lisätä jossakin vaiheessa. 20 vuotta pelkällä kasvinviljelyluomulla, ilman kompostia, eivät lähde apilat eivätkä heinät edes kasvamaan. Toiseksi, tuote, joka sillä vähäisemmälläkin määrällä luomulannoitetta aikaansaadaan, on useimmiten - ainakin tähän mennessä - ollut myydessä parempihintaista.
-SS-
Oliko siinä esitteessä mainittu liukoisen typen osuutta? Joku lisäaineistushan tuossa Hankkijan myymässä bio plus sunassa kuulemma on jonka pitäisi siis jotenkin auttaa tuon typen liukenemista. Optimi oloissa voi siis koko 10% typpi tulla käyttöön.
Olet oikeassa tuosta ryöstöviljelystä. Toki tässäkin ehkä hieman maalajikohtaisia eroja. Ja varmasti niinkin et mikäli tätä ryöstöviljelyä on jatkettu vuosia niin jo pienikin lannoitteen lisäys auttaa.
Kaikesta huolimatta en ainakaan itse ole vielä lannoitetta ostanut ja tuskin ostankaan kun hinnat kai nousivat nyt viikonloppuna. Omalla kohdalla tuolla pussitavaralla olisi ollut tarkoitus lannoittaa syysviljojen oraita keväällä mut en oikein usko rakeen sulamiseen pinnassa. Nyt mennään vähillä lietteillä mitä on jäljellä.
-
Yaran apulantakauppa sulkeutui pitkästä aikaa. Kai aika yllättäenkin, kun myyjän mukaan heidän liikkeelläänkin oli vielä avointa kiintiötä jäljellä. Joulukuun toimituksia myivät. Kysyin arviota toimitetuista eristä ja karkeasti 70% on ostanut ja aika pitkälle ne, jotka apulantaa aikovat ensi keväänä kylvää. Moni on sitten ilmoittanut, että he eivät osta apulantaa lainkaan vaan sumplivat viljelyksensä jotenkin muuten.
Yhteenvetona, ensi kauden hankinnat on tehty ja jos jollain olisi pääsyä myyntimääriin, niin siitä voisi tehdä laskelmia millaisilla lannoitemäärillä porukka meinaa pellot lannoittaa. Ite olettaisin, että viherrys tulee eteen sivukulmien pientiloilla ja niillä joilla on muualla työt ja maatalous pyörii 20-35ha harrastuksen merkeissä. Kuulemma viime kesälle oli jo aika paljon sitä ilmiötä, että naapuri käytännössä viljeli. Vaikuttaisi siltä, että rakennekehitys ottaa loikan eteenpäin tulevana kautena. Ensisyksyn kokonaissadossa luulisi kyllä näkyvän alemmat lannoitetasot, vielä jos viljanhinta ei keväälläkään tee minkäänlaista pomppua vaan ennemmin lipeää lähemmäksi 200e/t. Tulevia vuosia silmällä pitäen tulee olemaan tosi vaikeaa, kun apulanta maksaa paljon ja vilja on halpaa. Lannoitekustannus voi nousta sietämättömäksi.
Juu, ensi talvena on tarkkaan mietittävä. Että kiinnittääkö suurimman osan sadosta.
Rehuviljojen hinnatkin pitää olla reilusti yli 300e/t, että edes keväällä kannattaa kylvää.
Mun ympärillä aika moni suoraan sanoo että menköön hömpällä, ei ost kun murtoosia lannoitetta, yksi lopetti kokonaan, oisko jo sen mikä mä tunnen sen usempi sata ha joka ei tuota viljaa tuleva kesä. Miten se vaikuttaa ensi syksyn hintoihin jos nut jää kolmasosa tai enenmän kylvämätt, miten se vaikuttaa hintoihin?
-
Apulanta laskee vielä kevääksi hiukan, mennään kohti taantumaa. Näkyy jo mm. raaka-öljyn hinnassa. Samalla menee kyllä sitten viljakin.
Jos Suomessa jäisi paljon kylvämättä (mikä on ihan samaa uhoomista kuin viime keväänä) se vie meidät lähemmäksi omaa käyttöämme. Jos mennään alle eli heikko satotaso vielä kyydittää niin Suomessa saa plusbasista. Perustaso tulee kuitenkin aina maailmanmarkkinasta. Me ollaan Pohjola. Ei tää oo ikinä mikään kasvinviljelyn aitta.
-
Mites se keskieuroopan kuivuus🤔 eikö se vaikuta mihinkään? Vai eikö sitä oikeasti ollutkaan 😳
-
Mites se keskieuroopan kuivuus🤔 eikö se vaikuta mihinkään? Vai eikö sitä oikeasti ollutkaan 😳
Kuivuus nostaa apulannan hintaa. Samoin liika märkyys.
-
En ole cemagrolta apulantaa ostanu ikinä niin pittää kysyä täältä :o
Onkohan hinta sama välittävissä kaupoissa ku cemagron sivuilla jotta tointaako kysellä mistään vai suoraan tilata ite?
Ihmettelin tuota kuorman purkuakin eli ite saa nostella pussukat nii ei maksa ylimäärästä.....naapuri jos ottaa purun kanssa ja tilaa samaan aikaan ni sikäli sama rekka ne kai tuo :o
Lie nuo ihan kunnon tavaraa että menee kylvökoneesta läpi ja huiskasta :o
Joku povannu että hinta tippuu nyt lähipäivinä.... ei tiiä tilatako vai oottaako vielä :o
Jaraa ei sua ainakaan nyt ja belorista en tiiä hittojakaan :o
-
En ole cemagrolta apulantaa ostanu ikinä niin pittää kysyä täältä :o
Onkohan hinta sama välittävissä kaupoissa ku cemagron sivuilla jotta tointaako kysellä mistään vai suoraan tilata ite?
Ihmettelin tuota kuorman purkuakin eli ite saa nostella pussukat nii ei maksa ylimäärästä.....naapuri jos ottaa purun kanssa ja tilaa samaan aikaan ni sikäli sama rekka ne kai tuo :o
Lie nuo ihan kunnon tavaraa että menee kylvökoneesta läpi ja huiskasta :o
Joku povannu että hinta tippuu nyt lähipäivinä.... ei tiiä tilatako vai oottaako vielä :o
Jaraa ei sua ainakaan nyt ja belorista en tiiä hittojakaan :o
Ainahan voi sanoa autoilijalle, että nosturi täytyy jättää naapurin pihalle, jos joutuu itse purkamaan lisähinnan välttämiseksi.
-
En ole cemagrolta apulantaa ostanu ikinä niin pittää kysyä täältä :o
Onkohan hinta sama välittävissä kaupoissa ku cemagron sivuilla jotta tointaako kysellä mistään vai suoraan tilata ite?
Ihmettelin tuota kuorman purkuakin eli ite saa nostella pussukat nii ei maksa ylimäärästä.....naapuri jos ottaa purun kanssa ja tilaa samaan aikaan ni sikäli sama rekka ne kai tuo :o
Lie nuo ihan kunnon tavaraa että menee kylvökoneesta läpi ja huiskasta :o
Joku povannu että hinta tippuu nyt lähipäivinä.... ei tiiä tilatako vai oottaako vielä :o
Jaraa ei sua ainakaan nyt ja belorista en tiiä hittojakaan :o
Suomalainen hinnanpudotus tahtoo olla sitä,hintoja nostetaan vähemmän kuin mitä on aiottu,varsinkin jos kyse on apulantajätistä.
-
En ole cemagrolta apulantaa ostanu ikinä niin pittää kysyä täältä :o
Onkohan hinta sama välittävissä kaupoissa ku cemagron sivuilla jotta tointaako kysellä mistään vai suoraan tilata ite?
Ihmettelin tuota kuorman purkuakin eli ite saa nostella pussukat nii ei maksa ylimäärästä.....naapuri jos ottaa purun kanssa ja tilaa samaan aikaan ni sikäli sama rekka ne kai tuo :o
Lie nuo ihan kunnon tavaraa että menee kylvökoneesta läpi ja huiskasta :o
Joku povannu että hinta tippuu nyt lähipäivinä.... ei tiiä tilatako vai oottaako vielä :o
Jaraa ei sua ainakaan nyt ja belorista en tiiä hittojakaan :o
Viime kesä meni Cemagrolla, ja ihan yhtä hyvin/huonosti kasvoi kuin yarallakin. Joku yksittäinen lajike pölysi ihan helvetisti, muuten laatu ok. Hinnasta en muista oliko juurikaan eroa nettihintoihin, nämä tuli meijerin kautta.
-
Ihmettelin tuota kuorman purkuakin eli ite saa nostella pussukat nii ei maksa ylimäärästä.....naapuri jos ottaa purun kanssa ja tilaa samaan aikaan ni sikäli sama rekka ne kai tuo :o
sua ainakaan nyt ja belorista en tiiä hittojakaan :o
Mä olen toistakymmentä vuotta tilannut itse purkaen (yleensä Beloria) ja varmaan yhden ainoan kerran siinä autossa on ollut mukana nosturi. Sekin ilmeisesti jonkin kalustorikko/vara-auton vuoksi, aikataulukin oli ihan muuta kuin so***** ja kuski sanoi että hän voi kyllä hyvitykseksi purkaakin. Autoja on ollut ihan laidasta laitaan, romukonttiautosta viron rekan kautta Postin kalustoon. Nuppia, puoliperää, täysperää. Jollain oli sellainen mobiilitrukki (mikä Moffet lie) mukana, sitä ei käytetty. Välillä on ollut hankalaa kun puran mieluimmin hiiapilla ja auto on voinut olla sellainen että matalalla olevaa kattoa ei saa auki... monessa uudessa katto nousee nykyään ihan nappia painamalla.
Muutaman kerran hain itse lähellä olevasta Belorin terminaalista, siellä tuli aina 6 säkkiä kerrallaan kyytiin pyöräkoneella :-)
-
Apulanta laskee vielä kevääksi hiukan, mennään kohti taantumaa. Näkyy jo mm. raaka-öljyn hinnassa. Samalla menee kyllä sitten viljakin.
Jos Suomessa jäisi paljon kylvämättä (mikä on ihan samaa uhoomista kuin viime keväänä) se vie meidät lähemmäksi omaa käyttöämme. Jos mennään alle eli heikko satotaso vielä kyydittää niin Suomessa saa plusbasista. Perustaso tulee kuitenkin aina maailmanmarkkinasta. Me ollaan Pohjola. Ei tää oo ikinä mikään kasvinviljelyn aitta.
On sillä uhoamisella ehkä kumminkin viime vuotta enemmän painoarvoa, hintasuhteet ja yleinen ilmapiiri oli silloin selvästi kannustavampi kuin nyt.
-
Nyt on alkanut laskemaan. Acheman Cannia saa jo 815 €/t +rahti+alv.
-
Nyt on alkanut laskemaan. Acheman Cannia saa jo 815 €/t +rahti+alv.
halapaa,kuin saippua.
-
ja nyt vaan kevättä uottamaan. apupaskat tuli eilen illlalla... ja hetken myöhemmin tuli siemenet.
-
Harva arvaa miten arvokas kasa tuolla hallin perällä on😏
58säkkiä axania ja npkta🙄
-
Nyt on alkanut laskemaan. Acheman Cannia saa jo 815 €/t +rahti+alv.
Eilen Cemagrolaista tilasin :o
Tuollasta achemania en ole tienny olevankaan :o Taas tuli paskat kaupat tehtyä :o
-
taitaa olla niitä tiskinalta myytäviä asioita..
-
Tosin ei 24t lannoite lastia ois rahaa ollu ostaakaan. Näkyyvät rekoittain myyvän sitä
-
Kerran tullut tuota achemaa. Baltian pojat ajaa pikkurekoilla sitä suoraan Liettuasta. Välikäsi oli jossain Salon suunnalla.
-
Kerran tullut tuota achemaa. Baltian pojat ajaa pikkurekoilla sitä suoraan Liettuasta. Välikäsi oli jossain Salon suunnalla.
Oliko hyvää tavaraa se
-
Kerran tullut tuota achemaa. Baltian pojat ajaa pikkurekoilla sitä suoraan Liettuasta. Välikäsi oli jossain Salon suunnalla.
Oliko hyvää tavaraa se
Oli, ei valittamista. Parempaa se oli kuin samoja aikoja ollut yaralainen. Yaralaisessa pölyä ja paakkuja.
Kapelliautoilla ajoivat kun talvella tuli. Silloin olisi ollut ainakin mahdollista jakaa kuorma esim. Naapurin kanssa. En tiedä olisiko onnistunut niin et puretaan kahteen eri paikkaan. Ja mikä parasta niin rahoja ei tarvinnut siirtää etukäteen niinkuin esim. Agroy:n kanssa. Miinuksena se et omalla huonolla rallienglannilla ja kuskien huonolla englannilla kommunikointi puhelimessa ja paikan päällä oli kohtuu hankalaa..
-
Niin ja itselle tuli silloin can27 ja npk:ta. Molemmat oli hyviä.
Jos itse olisin nyt ostamassa lantoja niin katselisin kyllä jonkin aikaa. Hinnat lähteneet euroopassa laskuun ja yara yrittää nyt pantata hintaa täällä.
-
Achema laatu on ollut aina hyvää. Ei paakkuja, eikä jauhetta.
Kuskit ei yleensä puhu sanaakaan englantia. Viimeksi joku soitti ja kyseli neuvoja englanniksi. Auto oli tienhaarassa. Sitten selvisi, että pomo soitti ja antoi sitten neuvoja kuskille. Edellisen kerran auto tuli reilusti etuajassa. Kuski oli jättänyt auton tienhaaraan ja kävellyt katsomaan pihaan. Emäntä sitten soitteli, että täällä on joku ulkomaalainen ja näytti lappua että hänellä on jotain CAN:ia.
-
Achema laatu on ollut aina hyvää. Ei paakkuja, eikä jauhetta.
Kuskit ei yleensä puhu sanaakaan englantia. Viimeksi joku soitti ja kyseli neuvoja englanniksi. Auto oli tienhaarassa. Sitten selvisi, että pomo soitti ja antoi sitten neuvoja kuskille. Edellisen kerran auto tuli reilusti etuajassa. Kuski oli jättänyt auton tienhaaraan ja kävellyt katsomaan pihaan. Emäntä sitten soitteli, että täällä on joku ulkomaalainen ja näytti lappua että hänellä on jotain CAN:ia.
Jep kaksi kuormaa tuli samana vuonna. Oletan et puhuin puhelimessa molempien kuskien kanssa. Eka osasi tosi huonosti englantia ja oli lievästi sanottuna vaikeuksia ymmärtää. Tajusin sitten laittaa tekstarin niin siinä selvisi paremmin aikataulu jolloin piti olla purkamassa. Tulivat siis sivutilalle n. 10km päähän niin piti olla aika tiedossa ettei tarvinnut kummankaan odotella. Seuraava kuski osasi sitten paremmin englantia niin jopa mä ymmärsin puhelimessa et mikä päivä ja monen aikaan. ;D
Jälkikäteen aattelin et olisi pitänyt ohjata puhelut jollekkin enemmän englantia ymmärtävälle joka olisi sitten infonnut mua. Mut hoituihan se homma noinkin.
Toinen kuskeista se joka osasi paremmin englantia niin oli seuraavaksi menossa hakemaan kuormaa oliko se nyt Imatralta vai mistä. Näytti tekstaria puhelimesta jossa firman nimi, stora Enso ja osoite ja kyseli reittiä. Yritin sitten parhaani mukaan rallienglannilla opastaa oikeaan suuntaan. Ihmettelin etteikö muka minkäänlaista navia tai edes Google mapsia ollut käytössä, kun kaveri näytteli gt karttaa ja tekstaria.. ;D
-
Viikko tilauksesta ja Cemagrolaiset on kotona👍 Meijerin kautta tuli tilattua. Oispa ollu mania tilata enemmän/ koko tarvittava määrä mutta ei pää antanu tehhä puukauppaa apupaskoja varten :o
-
Nyt ne laski.
200e/t.
8)
-
Hommahan alkaa menee mielenkiintoiseksi 8)
Jokin uutinen kertoi et lähelle kesän avauksia mentäisiin hinnoissa. Käsittääkseni kesällä typpilannoite maksoi kuutosella alkavan hinna verottomana. Onko se nyt sitten ollut kasilla alkava? Mitä mä kyselin joskus joulukuun alussa niin hinta can27 oli lähelle tonnin. Et mitä kohtaa en nyt ymmärtänyt?
Mut mitä luulette riittääkö tämä käynnistämään menekin? Viljan hinta tullut kuitenkin n. 50e tonnilta alas kesän hinnoista?
-
Nyt ne laski.
200e/t.
Kannatti siis vetkuttaa lannoiteostoksia 8), lannoitetta. Fi sivustolla
Kyllä vanhat kalliit hinnat. Belor vai cemargo ?
-
Nyt ne laski.
200e/t.
Kannatti siis vetkuttaa lannoiteostoksia 8), lannoitetta. Fi sivustolla
Kyllä vanhat kalliit hinnat. Belor vai cemargo ?
Nyt odotellaan sitä millainen meteli siitä nousee kun joku hankki lannat kalliilla. ::)
Edellisen kerran kun näin tapahtui niin yarahan tuli vastaan seuraavan kauden ostoissa. Ja mitä jos painetta laskuun tulee edelleen? Mennäänkö hinnoissa alle kauden avauksen, tuskin yaralla ainakaan, muilla sit ehkä..
-
Nyt ne laski.
200e/t.
Kannatti siis vetkuttaa lannoiteostoksia 8), lannoitetta. Fi sivustolla
Kyllä vanhat kalliit hinnat. Belor vai cemargo ?
Nyt odotellaan sitä millainen meteli siitä nousee kun joku hankki lannat kalliilla. ::)
Edellisen kerran kun näin tapahtui niin yarahan tuli vastaan seuraavan kauden ostoissa. Ja mitä jos painetta laskuun tulee edelleen? Mennäänkö hinnoissa alle kauden avauksen, tuskin yaralla ainakaan, muilla sit ehkä..
Silloin tilanne oli siinä mielessä erilainen että oli vielä jonkinlainen kausihinnoittelu olemassa ja lannoitteita markkinoitiin että ostamalla alkukaudesta saat halvimmalla, nythän kukaan ei yritäkään väittää sellaista.
-
Nyt ne laski.
200e/t.
Kannatti siis vetkuttaa lannoiteostoksia 8), lannoitetta. Fi sivustolla
Kyllä vanhat kalliit hinnat. Belor vai cemargo ?
Nyt odotellaan sitä millainen meteli siitä nousee kun joku hankki lannat kalliilla. ::)
Edellisen kerran kun näin tapahtui niin yarahan tuli vastaan seuraavan kauden ostoissa. Ja mitä jos painetta laskuun tulee edelleen? Mennäänkö hinnoissa alle kauden avauksen, tuskin yaralla ainakaan, muilla sit ehkä..
Silloin tilanne oli siinä mielessä erilainen että oli vielä jonkinlainen kausihinnoittelu olemassa ja lannoitteita markkinoitiin että ostamalla alkukaudesta saat halvimmalla, nythän kukaan ei yritäkään väittää sellaista.
Eikö? ;D
-
Hommahan alkaa menee mielenkiintoiseksi 8)
Jokin uutinen kertoi et lähelle kesän avauksia mentäisiin hinnoissa. Käsittääkseni kesällä typpilannoite maksoi kuutosella alkavan hinna verottomana. Onko se nyt sitten ollut kasilla alkava? Mitä mä kyselin joskus joulukuun alussa niin hinta can27 oli lähelle tonnin. Et mitä kohtaa en nyt ymmärtänyt?
Mut mitä luulette riittääkö tämä käynnistämään menekin? Viljan hinta tullut kuitenkin n. 50e tonnilta alas kesän hinnoista?
Iso osa porukasta on lannoitteensa hommannut ja jäljellä olevassa porukassa on paljon niitä, joille tämäkin taso on aivan liikaa. Väitän, että kaupankäynti jää yllättävän laimeaksi. Selvä virkistyminen tapahtuu siinä vaiheessa, jos saavutetaan viime kesän avaushinnat. Itekin odottelen vähintään sinne asti ja jos mennään reilusti alle, niin ostan vielä potin lisää.
-
Hankkijan nettikauppa näyttää mulle 750e/t salpietari ja y2 850e/t ilman alveja. Mites muilla?
Tuosta sit saa varmaan jonkin siivun vielä jos soittaa sille omamyyjälle. Mut on kai tuossa vielä se reilu satku avauksiin? Itse en ostanut mut mielestäni kaveri jutteli kun oli ostanut et hieman päälle 600e oli typpi ja satanen lisää npk kesällä..
-
Nyt ne laski.
200e/t.
Kannatti siis vetkuttaa lannoiteostoksia 8), lannoitetta. Fi sivustolla
Kyllä vanhat kalliit hinnat. Belor vai cemargo ?
Nyt odotellaan sitä millainen meteli siitä nousee kun joku hankki lannat kalliilla. ::)
Edellisen kerran kun näin tapahtui niin yarahan tuli vastaan seuraavan kauden ostoissa. Ja mitä jos painetta laskuun tulee edelleen? Mennäänkö hinnoissa alle kauden avauksen, tuskin yaralla ainakaan, muilla sit ehkä..
Silloin tilanne oli siinä mielessä erilainen että oli vielä jonkinlainen kausihinnoittelu olemassa ja lannoitteita markkinoitiin että ostamalla alkukaudesta saat halvimmalla, nythän kukaan ei yritäkään väittää sellaista.
Eikö? ;D
No joo, korjataan sen verran että kyllähän tämän suuntaista mielikuvaa luodaan ja useampana vuonna toki hinnat onkin ollut kauden avauksessa alhaisimmillaan mutta mitään "takuuta" siitä ei anneta.
-
>Hankkijan nettikauppa näyttää mulle 750e/t salpietari ja y2 850e/t ilman alveja. Mites muilla?
Tuosta sit saa varmaan jonkin siivun vielä jos soittaa sille omamyyjälle. Mut on kai tuossa vielä se reilu satku avauksiin? Itse en ostanut mut mielestäni kaveri jutteli kun oli ostanut et hieman päälle 600e oli typpi ja satanen lisää npk kesällä..
Kesän avaushintoja y1 694, y3 735,salt 618
nyt y3 795,y1 754
-
Nyt niitä, jotka tekivät lannoitekaupan syksyllä, vituttaa ja ankarasti. Toisaalta viljan hinnan lasku vituttaa vielä ankarammin ja laajemmin. Tosin en nielaisisi ennen kuin tipahtaa, sillä niin kauan kuin Ukrainan sotatila on päällä, voimakkaisiinkin hinnanheilahteluihin kannattaa varautua. En siis laittaisi kaikkia taaloja sille hevoselle, että tuotantopanosten ja viljojen hinnat ovat kesää ja syksyä kohden vain alaspäin.
-
Nyt ne laski.
200e/t.
Kannatti siis vetkuttaa lannoiteostoksia 8), lannoitetta. Fi sivustolla
Kyllä vanhat kalliit hinnat. Belor vai cemargo ?
Nyt odotellaan sitä millainen meteli siitä nousee kun joku hankki lannat kalliilla. ::)
Edellisen kerran kun näin tapahtui niin yarahan tuli vastaan seuraavan kauden ostoissa. Ja mitä jos painetta laskuun tulee edelleen? Mennäänkö hinnoissa alle kauden avauksen, tuskin yaralla ainakaan, muilla sit ehkä..
Silloin tilanne oli siinä mielessä erilainen että oli vielä jonkinlainen kausihinnoittelu olemassa ja lannoitteita markkinoitiin että ostamalla alkukaudesta saat halvimmalla, nythän kukaan ei yritäkään väittää sellaista.
Eikö? ;D
No joo, korjataan sen verran että kyllähän tämän suuntaista mielikuvaa luodaan ja useampana vuonna toki hinnat onkin ollut kauden avauksessa alhaisimmillaan mutta mitään "takuuta" siitä ei anneta.
Niinkun ei kai silloin viimeksikään, oliko se joskus v.2008.
Mut juu ei kai se enää niin voimakkaana se ajatus ole et ostamalla kesällä hinta alhaisimmillaan..
-
>Hankkijan nettikauppa näyttää mulle 750e/t salpietari ja y2 850e/t ilman alveja. Mites muilla?
Tuosta sit saa varmaan jonkin siivun vielä jos soittaa sille omamyyjälle. Mut on kai tuossa vielä se reilu satku avauksiin? Itse en ostanut mut mielestäni kaveri jutteli kun oli ostanut et hieman päälle 600e oli typpi ja satanen lisää npk kesällä..
Kesän avaushintoja y1 694, y3 735,salt 618
nyt y3 795,y1 754
Oliko noi kesän avaushinnat ilman rahtia ja mitään määrä alennuksia?
-
Tässä pelissä on varmaan mahdoton voittaa. Ite taisin nyt ostaa sieltä hintahuipulta lannat.
-
Sanotaanko että vähän tällainen korkea riski, korkea voitto- tyyppinen tilanne.
Jos uskalsi ottaa syksyllä riskin että apulantoja ei välttämättä keväällä saa tai että hinta on jotain aivan tähtitieteellistä niin nyt teki hyvän tilin. Itse en pystynyt tällaista riskiä ottamaan, vaan ihan riskinhallinnan nimissä tilasin lannat "myyntipäivänä". Tiedostin että hinnat voivat myös laskea, mutta eri vaihtoehtoja puntaroiduttuani päädyin lannat ostamaan. Enkä kyllä kadukkaan, mukavasti tuovat mielenrauhaa varastossa. Ja veropoistoja ;D
-
Tässä pelissä on varmaan mahdoton voittaa.
Äläs nyt. Tiedän paljon näitä ns. täysipäiväisiä viljelijöitä, jotka onnistuvat vuosi toisensa jälkeen myymään hintapiikin kohdalla ja ostamaan alle markkinahinnan. Mukavana bonuksena saavat vuosittain 5-7 t satoja sääoloista riippumatta, siis ihan oikeasti!
-
Tässä pelissä on varmaan mahdoton voittaa.
Äläs nyt. Tiedän paljon näitä ns. täysipäiväisiä viljelijöitä, jotka onnistuvat vuosi toisensa jälkeen myymään hintapiikin kohdalla ja ostamaan alle markkinahinnan. Mukavana bonuksena saavat vuosittain 5-7 t satoja sääoloista riippumatta, siis ihan oikeasti!
Ja sitten sä heräsit? ;D ;D ;D ;D
-
Tässä pelissä on varmaan mahdoton voittaa.
Äläs nyt. Tiedän paljon näitä ns. täysipäiväisiä viljelijöitä, jotka onnistuvat vuosi toisensa jälkeen myymään hintapiikin kohdalla ja ostamaan alle markkinahinnan. Mukavana bonuksena saavat vuosittain 5-7 t satoja sääoloista riippumatta, siis ihan oikeasti!
Ja sitten sä heräsit? ;D ;D ;D ;D
Taisi aloitushinnat keväälle 2024 avautua ennätys aikaisin. Eli kipin kapin lannoitekaupoille. Jokaisella vähänkin itseään kunnioittavalla viljelijällä on viljelysuunnitelma 23-27 valmiina kun ehdotkin tulivat tietoon Uudenvuoden aattona. :)
-
Tässä pelissä on varmaan mahdoton voittaa.
Korvaa vaan sanan suomalainen sanalla "luomujuice" 8)
https://www.youtube.com/watch?v=fl1NUwGsxuY
-
Elokuun yarat oli kyllä ihanan kalliita, mut eipä tarvii ostella enempää ennen -24 huhtikuuta. Yara saa tästä lähtien hoitaa varastoinnin mun puolestani.
-
Elokuun yarat oli kyllä ihanan kalliita, mut eipä tarvii ostella enempää ennen -24 huhtikuuta. Yara saa tästä lähtien hoitaa varastoinnin mun puolestani.
Tuossa olisi kyllä ideaa, säkit pihaan pari päivää ennen kylvöjä - eipä tarvitsisi sen sukkelemmin turata pressun kanssa ja arvailla, viekö aukian tuuli sen hevon tuuttiin.
-
Elokuun yarat oli kyllä ihanan kalliita, mut eipä tarvii ostella enempää ennen -24 huhtikuuta. Yara saa tästä lähtien hoitaa varastoinnin mun puolestani.
Tuossa olisi kyllä ideaa, säkit pihaan pari päivää ennen kylvöjä - eipä tarvitsisi sen sukkelemmin turata pressun kanssa ja arvailla, viekö aukian tuuli sen hevon tuuttiin.
Toki voi käydäkin niin että lannoitteet tulevatkin vaikka elokuussa, kun piti tulla aprillipäivänä…. Riski siellä ja täällä
-
Piti jo aikasemmin kirjoitella tänne. Heinäkuussa tilatut Yaran lannat tuli vihdoin marraskuun puolivälissä. Ei ainakaan silloin kaikkia laatuja suurta määrää ollut varastoissa kun Axan säkit oli leimattu 20 minuuttia aikaisemmin mitä auton oli määrä hakea tavaraa tehtaalta.
-
Kaupat tehtiin 28.6.22 ja lannat tuli 27.12.22.Leima säkkien kyljessä 10.12.22.Yaralta tuli tekstarina kysely lannoitekaupasta....asteikolla 0-10 Yara sai kakkosen lannoitekaupan sujumisesta ja Hankkijan myyjä sai myös isot pyyhkeet.
-
höh, eiks tuo sujunu ihan hyin? eihän syksyllä kantsi laittaa kallista tavaraa haaskuuseen.. ja yara ei paljon välitä asiakkaistaan jos kesällä ois tarvinna.. naapuri manas ku ei toimitusta viime kesänä syys kylvöille..
-
höh, eiks tuo sujunu ihan hyin? eihän syksyllä kantsi laittaa kallista tavaraa haaskuuseen.. ja yara ei paljon välitä asiakkaistaan jos kesällä ois tarvinna.. naapuri manas ku ei toimitusta viime kesänä syys kylvöille..
Kai tuo Yaran toiminta on sitten ookoo,mun mielestä voi olla jotain muuta.Myyjän toimintaa en nyt sen enempää avaa...onneksi on valinnanvaraa tulevaisuudessa.
-
höh, eiks tuo sujunu ihan hyin? eihän syksyllä kantsi laittaa kallista tavaraa haaskuuseen.. ja yara ei paljon välitä asiakkaistaan jos kesällä ois tarvinna.. naapuri manas ku ei toimitusta viime kesänä syys kylvöille..
Kai tuo Yaran toiminta on sitten ookoo,mun mielestä voi olla jotain muuta.Myyjän toimintaa en nyt sen enempää avaa...onneksi on valinnanvaraa tulevaisuudessa.
Minulle tuli samana päivänä ,marraskuulla tilatut ,Hankkijan kautta.Tyytyväiskyselyyn en vastannut,Yaran osalta ei kumminkaan löydy sopivan huonoa vaihtoehtoa.
-
miusta kanssa nuo kyselyt ihan hanurista. kyl miä annan palautteen jos menee reisille, muuten hyästi mänee.. ja nyt vasta hanat aukee ku jaara laskee yli 200 ekua tonni....
-
Eli lantakauppiaan ei tarvii laskee hintaa kun valtio maksaa..
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/a18eeabe-6697-4201-b75e-b5c3f7fda232
-
Eli lantakauppiaan ei tarvii laskee hintaa kun valtio maksaa..
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/a18eeabe-6697-4201-b75e-b5c3f7fda232
Miten tuo korvaus käytännössä menee?
Ite käsitän niin, että jos on maksanut lannoitetonnista esim. 950€/alv.0 niin korvataan 45% 900:ta eurosta, eli 405 €, joten jos on ostanut esim. 30 tonnia em. hintaista apulantaa, korvaussumma olisi peräti 12 150 €.
Eli melekoinen vappusatanen olisi kepun maatalousministeriltä luvassa ennen kevään eduskuntavaaleja.
-
Eli lantakauppiaan ei tarvii laskee hintaa kun valtio maksaa..
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/a18eeabe-6697-4201-b75e-b5c3f7fda232
Miten tuo korvaus käytännössä menee?
Ite käsitän niin, että jos on maksanut lannoitetonnista esim. 950€/alv.0 niin korvataan 45% 900:ta eurosta, eli 405 €, joten jos on ostanut esim. 30 tonnia em. hintaista apulantaa, korvaussumma olisi peräti 12 150 €.
Eli melekoinen vappusatanen olisi kepun maatalousministeriltä luvassa ennen kevään eduskuntavaaleja.
Joo ei se kyl noin voi mennä ei kukaan noin avokätinen ole. Kyl mää luulen että se on lähinnä että 0.45 x 300 e/tn on toi maksimikorvaus. Ja 300 e tulee nyt siitä 900e-600e. Kalliimmalla jos on ostanut niin menee tyhmyyden piikkiin ja jos on ollut liian fiksu niin ne taas ei hyödy tosta juuri ollenkaan.
-
Kyllä valtion kassassa on rahaa vaalien alla. Jokseenkin epäreilu tukimuoto, vähän sähköä käyttävä luomutila jää nuolemaan näppejään.
-
Kyllä valtion kassassa on rahaa vaalien alla. Jokseenkin epäreilu tukimuoto, vähän sähköä käyttävä luomutila jää nuolemaan näppejään.
Mihin sitä apulantaa olisi voinut käyttää jos on ostanut?
-
Maataloudessa huudetaan kriisiä. Julkisessa keskustelussa puhutaan kriisistä ja mitä sitten tehdään? Annetaan lisää tukea. >:(
Ongelma ei korjaannu lisää tukea antamalla.
-
Alin tukiraja on 1 000 euroa per tila ja yläraja 35 000 euroa per tila.
Jos laskee tolla 0,45 x 300 = 135€/tonni, on maksimikorvaus, niin noi rajat ois sitten 7,4 tonnia minimi ja 260 tonnia maksimi. 300kg hehtaarille apulantaa tekee 25-866 hehtaaria. Aika paljo jää pikkutiloja pois tuen piiristä.
-
Alin tukiraja on 1 000 euroa per tila ja yläraja 35 000 euroa per tila.
Jos laskee tolla 0,45 x 300 = 135€/tonni, on maksimikorvaus, niin noi rajat ois sitten 7,4 tonnia minimi ja 260 tonnia maksimi. 300kg hehtaarille apulantaa tekee 25-866 hehtaaria. Aika paljo jää pikkutiloja pois tuen piiristä.
Ottamatta kantaa laskun oikeellisuuteen niin onko tuollainen alle 25ha tila mitään muuta kuin harrastustoimintaa? Pitääkö harrastustoimintaa tukea? ::)
Parempi kun ei tuettaisi ketään. Kyllä viljelijöidenkin olisi aika oppia laskemaan. ::)
-
Eli lantakauppiaan ei tarvii laskee hintaa kun valtio maksaa..
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/a18eeabe-6697-4201-b75e-b5c3f7fda232
Miten tuo korvaus käytännössä menee?
Ite käsitän niin, että jos on maksanut lannoitetonnista esim. 950€/alv.0 niin korvataan 45% 900:ta eurosta, eli 405 €, joten jos on ostanut esim. 30 tonnia em. hintaista apulantaa, korvaussumma olisi peräti 12 150 €.
Eli melekoinen vappusatanen olisi kepun maatalousministeriltä luvassa ennen kevään eduskuntavaaleja.
Joo ei se kyl noin voi mennä ei kukaan noin avokätinen ole. Kyl mää luulen että se on lähinnä että 0.45 x 300 e/tn on toi maksimikorvaus. Ja 300 e tulee nyt siitä 900e-600e. Kalliimmalla jos on ostanut niin menee tyhmyyden piikkiin ja jos on ollut liian fiksu niin ne taas ei hyödy tosta juuri ollenkaan.
"Korvattava hintaväli on 600–900 euroa tonnilta. Tällä välillä korvataan 45 prosenttia. "
Kyllä mä edelleen käsitän tuon tekstin niin, että jos on maksanut lannoitetonnista alle 600€, niin korvausta ei saa, ja kaikista lannoitekaupoista, joissa tonnihinta ylittää 600, valtio korvaa 45% laskun verottomasta hinnasta aina 900 € tonnihintaan asti.
Tuntuu avokätiseltä, tai sitten toimittaja on käsittänyt asian väärin ja kirjoittaa väärin.
Jos korvattaisi 300:sta 45%, niin miksi sitä ei ole kirjoitettu niin?
Eli miksi pitää yksinkertainen asia ilmaista noin monimutkaisesti?
-
Tai jos osti kesällä 700 sadalla, ni ei korvata ku satasest se 45 rossaa. Näinkö menee
-
Tai jos osti kesällä 700 sadalla, ni ei korvata ku satasest se 45 rossaa. Näinkö menee
No olisihan tuon asian noinkin voinut lehden jutussa ilmaista, jos se noin menee. Itse kun maksoin vähän yli 900€, niin mulle sitten tulossa kohtuullinen korvaus omasta tyhmyydestä.
-
Ostin kuorman Axxania hintaan 604€/t . Olis kannattanu hankkia moniravinteisia. ::) Tolla hinnalla olis tarvinnu ostaa toistakymmentä kuormaa, että pääsisi tonnin alarajan yli.
-
Tietääkö joku miten tää oikeesti menee?
-
Kiitos taas markkinahäiriöstä kepu, lupaava laskumarkkina saatiin tyssättyä. Tästä seuraa taas hauskoja tilanteita myyjille, kun omavastuun alarajalla roikkuvat tulevat ostamaan paria säkkiä saadakseen touhutonnin valtiolta. ;D
-
Kiitos taas markkinahäiriöstä kepu, lupaava laskumarkkina saatiin tyssättyä. Tästä seuraa taas hauskoja tilanteita myyjille, kun omavastuun alarajalla roikkuvat tulevat ostamaan paria säkkiä saadakseen touhutonnin valtiolta. ;D
Juuri näin.
Ja tuo rakkineen mainitsema "oma tyhmyys" taas palkittiin. Tällähän se maatalouden kriisi ratkaistaan. Ja ei tarvii tulevaisuudessakaan odottaa et viljelijät osaisi laskea.. ;D
-
Tietääkö joku miten tää oikeesti menee?
Eiköhän se nyt niin ole että maksetaan väliltä 600-900€ se 45%, oli lannoitteen hinta mikä tahansa. Jos koko summasta korvattais niin olishan se aika epäreilua jos joku olis maksanu lannoitteistaan 599€.
-
Tietääkö joku miten tää oikeesti menee?
En tiedä, mutta lehtijutun perusteella sanoisin, että kutakuinkin näin: 600 €/t - saat tukea 0 €, 700 €/t - saat tukea 45 €/t, 800 €/t - saat tukea 90 €/t ja 900 €/t - saat tukea 135 €/t tuen maksimi- ja minimimaksusummat huomioiden.
-
Eiköhän se ole vaan vaalirahaa.
Tää tuki vaatii lain toteutuakseen ja tämä hallitus ei kerkee uusia lakeja saamaan voimaan ennen vaaleja.
-
Kiitos taas markkinahäiriöstä kepu, lupaava laskumarkkina saatiin tyssättyä. Tästä seuraa taas hauskoja tilanteita myyjille, kun omavastuun alarajalla roikkuvat tulevat ostamaan paria säkkiä saadakseen touhutonnin valtiolta. ;D
Juuri näin.
Ja tuo rakkineen mainitsema "oma tyhmyys" taas palkittiin. Tällähän se maatalouden kriisi ratkaistaan. Ja ei tarvii tulevaisuudessakaan odottaa et viljelijät osaisi laskea.. ;D
No ei siinä välttämättä laskutaitokaan auta jos lannoite vaan on kallista, sitä nyt kumminkin tarviitaan jos jotain meinaa saada kasvamaan. Jos vaikka peltoa vähän suhteessa eläimiin niin ei taida ruoka riittää jos jättää lannoittamatta.
-
Eiköhän se ole vaan vaalirahaa.
Tää tuki vaatii lain toteutuakseen ja tämä hallitus ei kerkee uusia lakeja saamaan voimaan ennen vaaleja.
Noin siinä voi käydä.. Nykyhallitus voi sitten voivotella kun aika ei riittänyt ja seuraava hallitus ei toteuta...
-
Kiitos taas markkinahäiriöstä kepu, lupaava laskumarkkina saatiin tyssättyä. Tästä seuraa taas hauskoja tilanteita myyjille, kun omavastuun alarajalla roikkuvat tulevat ostamaan paria säkkiä saadakseen touhutonnin valtiolta. ;D
Juuri näin.
Ja tuo rakkineen mainitsema "oma tyhmyys" taas palkittiin. Tällähän se maatalouden kriisi ratkaistaan. Ja ei tarvii tulevaisuudessakaan odottaa et viljelijät osaisi laskea.. ;D
No ei siinä välttämättä laskutaitokaan auta jos lannoite vaan on kallista, sitä nyt kumminkin tarviitaan jos jotain meinaa saada kasvamaan. Jos vaikka peltoa vähän suhteessa eläimiin niin ei taida ruoka riittää jos jättää lannoittamatta.
101:stä vaan kyrsii,kun luomutilana ei kumminkaan tätä tukea saa.Eikä tartekkaan,luomun kustannukset ei ole niin paljon nousseet,että kaikia kriisitukia tartteisivat.Toisekseen luomu käy kalliimpana huonosti kauppaksi,myydään taviksena,rasittaa vaan turhaan tällä hetkellä muuta maataloutta korkeampien hintojen tukien muodossa.Itsellä tuenehdot tällä kertaa täyttyy,tuli onneksi ostettua vielä moniravinnelantaa.Saapahan vähän kalliin maakaasun kustannuksia takasin,tämähän tämän tuen takana on.
-
Mitenhän toi aikaväli kesäkuun alusta huhtikuun loppuun, meneeköhän tilauspäivän vai laskun eräpäivän mukaan. Eräpäivällä jos mennää niin voi saada viime talvena tilatuistakin jotain hyvitystä jos saanu eräpäivän syksylle.
-
On helppoa näin jälkeenpäin viisastella että oli tyhmää maksaa lannoitteista yli 900, mutta myyntikausi kun kesällä avautui, niin sehän ei kauaa ollut myynti auki, kunnes sulkeutui moneksi viikoksi, sitten aukesi päiväksi, kunnes taas sulkeutui uudelleen moneksi viikoksi. Tuolloin oli paljon juttua siitä, riittääkö edes tavaraa kaikille, ja itsekin monen muun tavoin silloin elokuun lopulla tein tilauksen, olihan se tuollainen paniikinomainen tilaus, ja myöhemmin syksyllä kun myynti taas lyhyeksi aikaa aukesi uudelllen, oli hinnat vielä korkeammat, silloin sitä jopa onnitteli itseään, ettei sentään yli tonnia tarvinnut maksaa, kun oli kerinnyt aiemmin tehdä kaupan.
-
Alin tukiraja on 1 000 euroa per tila ja yläraja 35 000 euroa per tila.
Jos laskee tolla 0,45 x 300 = 135€/tonni, on maksimikorvaus, niin noi rajat ois sitten 7,4 tonnia minimi ja 260 tonnia maksimi. 300kg hehtaarille apulantaa tekee 25-866 hehtaaria. Aika paljo jää pikkutiloja pois tuen piiristä.
Ottamatta kantaa laskun oikeellisuuteen niin onko tuollainen alle 25ha tila mitään muuta kuin harrastustoimintaa? Pitääkö harrastustoimintaa tukea? ::)
Parempi kun ei tuettaisi ketään. Kyllä viljelijöidenkin olisi aika oppia laskemaan. ::)
Kyllä mää oon ihan samaa mieltä. Vihtu tälläiset avustukset ! Pitääkö niitä kädestä suuhun eläviä tiloja ihan joka välissä tukea ilman että niillä olisi joku vastuu ittelläänkin.
-
Silloin pitää laskea että kannattaako koko toiminta jos elukka pelto suhde ei ole oikea tai jos rehua ei voida ostaa niin onko järkeä pitää elukoita.
Tiedän nämä on monimutkaisia asioita ja elukanpitoa ei hetkessä lopeteta tai käynnistetä, mut lähtökohtahan pitäis olla se et siitä elukanpidosta pitäisi jäädä kassareserviä sen verran et hintamuutokset kestetään. Ja kyllä hinta on muuttunut paljon mutta olen edelleen sitä mieltä et nyt jos tuetaan niin perusongelmaa siirretään vaan eteenpäin..
101:stä vaan kyrsii,kun luomutilana ei kumminkaan tätä tukea saa.Eikä tartekkaan,luomun kustannukset ei ole niin paljon nousseet,että kaikia kriisitukia tartteisivat.Toisekseen luomu käy kalliimpana huonosti kauppaksi,myydään taviksena,rasittaa vaan turhaan tällä hetkellä muuta maataloutta korkeampien hintojen tukien muodossa.Itsellä tuenehdot tällä kertaa täyttyy,tuli onneksi ostettua vielä moniravinnelantaa.Saapahan vähän kalliin maakaasun kustannuksia takasin,tämähän tämän tuen takana on.
Ei kyrsi muuten yhtään kun ei mulla ole niitä kalliita apulantoja ostettu. Jos olisi ja ehdot ei kohdallani täytyisi niin silloin kyllä kyrsisi.
En ymmärrä kommenttiasi että miten luomu rasittaa muuta maataloutta? Luomussa sato pienempi ja se sato on pois yltäkylläisiltä markkinoilta. Tottakai rasittaa maatalousrahoitusta kun korkeampaa tukea maksetaan luomulle, mutta kumpi noissa on sitten parempi. Kulujen ja tuottojen suhde kun tästä vielä muuttuu huonommaksi niin tavisviljely luomun opeilla alkaa äkkiä kiinnostamaan monia..
On helppoa näin jälkeenpäin viisastella että oli tyhmää maksaa lannoitteista yli 900, mutta myyntikausi kun kesällä avautui, niin sehän ei kauaa ollut myynti auki, kunnes sulkeutui moneksi viikoksi, sitten aukesi päiväksi, kunnes taas sulkeutui uudelleen moneksi viikoksi. Tuolloin oli paljon juttua siitä, riittääkö edes tavaraa kaikille, ja itsekin monen muun tavoin silloin elokuun lopulla tein tilauksen, olihan se tuollainen paniikinomainen tilaus, ja myöhemmin syksyllä kun myynti taas lyhyeksi aikaa aukesi uudelllen, oli hinnat vielä korkeammat, silloin sitä jopa onnitteli itseään, ettei sentään yli tonnia tarvinnut maksaa, kun oli kerinnyt aiemmin tehdä kaupan.
Tarkoitus ei ollut osottaa sormella sinua vaan yleisesti et jos on maksanut 900e tonnilta niin varmasti siihen on perusteet ollut ja ei silloin ole odotettu että takautuvasti alettaisiin korvaamaan. Mä en saa edes nykyistä lannoitehintaa ja muita kuluja ja viljan hintaa ja oletettavaa satotaso kohtaamaan (enkä kesäisi). Et jos joku on hommassa nähnyt järjen niin miksi nyt pitää tukea jälkikäteen ja sotkea vaan koko pakkaa?
-
Kesällä kun myi rekallisen vehnää ja osti sillä rahalla apulantaa niin ei siinä sen enempää tarvinnut laskea. Nyt näyttää siltä että olisi pitänyt silloin myydä kaikki viljat suoraan puinneilta niin olisi saanut parhaan hinnan. En jaksa uskoa että nousee enää samalle tasolle.
Samaa mieltä tästä tuesta kuin aikaisemmistakin kriisituista, hiton iso uutisointi aiheesta ja todellisuudessa viljelijälle tulee taskurahoja tilille. Sivulliselle jää kuva että maanviljelyssä ei ole mitään riskiä kun valtio tulee joka välissä hätiin ja maksaa laskut.
-
Kesällä kun myi rekallisen vehnää ja osti sillä rahalla apulantaa niin ei siinä sen enempää tarvinnut laskea. Nyt näyttää siltä että olisi pitänyt silloin myydä kaikki viljat suoraan puinneilta niin olisi saanut parhaan hinnan. En jaksa uskoa että nousee enää samalle tasolle.
Samaa mieltä tästä tuesta kuin aikaisemmistakin kriisituista, hiton iso uutisointi aiheesta ja todellisuudessa viljelijälle tulee taskurahoja tilille. Sivulliselle jää kuva että maanviljelyssä ei ole mitään riskiä kun valtio tulee joka välissä hätiin ja maksaa laskut.
Monella laskenta onkin tuo et Juu tilillä on rahaa ostetaan lantaa miettimättä sen enempää. Tämä nyt yleisesti en tarkoita sinua. :)
-
Mitenhän toi aikaväli kesäkuun alusta huhtikuun loppuun, meneeköhän tilauspäivän vai laskun eräpäivän mukaan. Eräpäivällä jos mennää niin voi saada viime talvena tilatuistakin jotain hyvitystä jos saanu eräpäivän syksylle.
Menee tilauspäivän mukaan. Tarkoitus on tukea vuoden 2023 lannoitteita. Nyt on kuitenkin huhtikuuhun asti mahdollista ostaa tähän tukeen oikeuttavaa lannoitetta. Itse etsin tietoa että kuuluuko rahti lannoitteen hintaan?
-
Mitenhän toi aikaväli kesäkuun alusta huhtikuun loppuun, meneeköhän tilauspäivän vai laskun eräpäivän mukaan. Eräpäivällä jos mennää niin voi saada viime talvena tilatuistakin jotain hyvitystä jos saanu eräpäivän syksylle.
Menee tilauspäivän mukaan. Tarkoitus on tukea vuoden 2023 lannoitteita. Nyt on kuitenkin huhtikuuhun asti mahdollista ostaa tähän tukeen oikeuttavaa lannoitetta. Itse etsin tietoa että kuuluuko rahti lannoitteen hintaan?
No on jonkin verran tiloja jotka osti osan -23 lannoitteista talvella kun sota alkoi. Toki varmasti suhteessa varsin pieni osa.
-
https://valtioneuvosto.fi/-/1410837/maatalouden-sahko-ja-lannoitetuki-lausunnoille (https://valtioneuvosto.fi/-/1410837/maatalouden-sahko-ja-lannoitetuki-lausunnoille)
Tuosta voi tavata yksityiskohtaiset ehdot, ketä sattuu kiinnostamaan.
-
Mitenhän toi aikaväli kesäkuun alusta huhtikuun loppuun, meneeköhän tilauspäivän vai laskun eräpäivän mukaan. Eräpäivällä jos mennää niin voi saada viime talvena tilatuistakin jotain hyvitystä jos saanu eräpäivän syksylle.
Menee tilauspäivän mukaan. Tarkoitus on tukea vuoden 2023 lannoitteita. Nyt on kuitenkin huhtikuuhun asti mahdollista ostaa tähän tukeen oikeuttavaa lannoitetta. Itse etsin tietoa että kuuluuko rahti lannoitteen hintaan?
No on jonkin verran tiloja jotka osti osan -23 lannoitteista talvella kun sota alkoi. Toki varmasti suhteessa varsin pieni osa.
No heillä on kassa aika hyvässä kunnossa, toki saahan Teemukin sähkötukea🤣🤣
-
Kesällä kun myi rekallisen vehnää ja osti sillä rahalla apulantaa niin ei siinä sen enempää tarvinnut laskea. Nyt näyttää siltä että olisi pitänyt silloin myydä kaikki viljat suoraan puinneilta niin olisi saanut parhaan hinnan. En jaksa uskoa että nousee enää samalle tasolle.
Samaa mieltä tästä tuesta kuin aikaisemmistakin kriisituista, hiton iso uutisointi aiheesta ja todellisuudessa viljelijälle tulee taskurahoja tilille. Sivulliselle jää kuva että maanviljelyssä ei ole mitään riskiä kun valtio tulee joka välissä hätiin ja maksaa laskut.
Monella laskenta onkin tuo et Juu tilillä on rahaa ostetaan lantaa miettimättä sen enempää. Tämä nyt yleisesti en tarkoita sinua. :)
No juu, ei se nyt ihan noin yksioikoisesti mennyt. Silloin uutisoitiin kyllä aika selvästi että ei ne lannoitteet tästä ainakaan halpene. (Axan 600€ ja npk tais olla vajaa 800€) ja peloteltiin vielä että kohta niitä ei saa rahallakaan. Otin sen verran että ensikeväänä saa kylvöt tehtyä. Ja samaan aikaan viljan hintahan oli hyvä, tosin hienoisessa laskussa. Perinteisesti olen ostanut lannat heti kesällä kun kausi aukeaa. Normaalisti on saanut maksuajan vuoden loppuun asti mutta nyt oli vajaa kuukausi eräpäivään.
Itse asiassa nyt mietityttäisi saman määrän ostaminen paljon enemmän.
-
Olisin tännään kysässy hintoja ja maksuehtoja hankkijan myöjältä, vaen kun oli niin pirun pitkä jono...
-
laita sähkypostia... saattaa selvitä jopa nopsaan..
-
laita sähkypostia... saattaa selvitä jopa nopsaan..
Kas, Oksasta on tullut yhtäkkiä sähkypostin puolestapuhuja ;D
-
eipäs, vaan aattelin jos et tykkää jonottaa.. mut voitha siä soittaaki.. ite en moista sptä käytä mihinkään.. toiset kylläkii..
-
Eiköhän se puhelinsoitto ole ollut jo pitkään kätevin tapa hoitaa lannoitekaupat ym. Vai kenellä on aikaa tai rahaa nykyisillä polttoaineen hinnoilla aina lähteä kyselemään hintoja, kun nuo lähimmät asiointipisteetkin ovat yleensä vähän kauempana kuin kävelymatkan päässä? Mutta kukin tietysti tyylillään, sähköpostia en käyttäisi, kun sillä ei saa minkäänlaista konkreettista yhteyttä myyjään, ei ääntä eikä kuvaa.
-
Täällä Hankkijan tapa et tarjous tulee sähköpostiin. Mun mielestä ok niin pysyy tallessa eikä hinta jää muistin tai epämääräisen paperilapun varaan. Puhelimella tulee kyllä aina kysyttyä tarjousta tai sit kasvotusten..
-
Ehdottomasti sähköpostilla. Kaikki on paperilla päiväyksen kera. Hintoineen, määrineen toimitusaikoineen. Vaikka en enään lannoitteita ostakaan, mutta siemenet, aitaustarvikkeet ( en nytvsentään yhtä eriste pussia, mutta sitten kun rupee olemaan tonnin tai yli loppusumma), paalaustarvikkeet jne. missä on useampi kuin yksi tuoterivi. Löpöön on helppo kysyä hintaa ja tilata.
-
Täällä Hankkijan tapa et tarjous tulee sähköpostiin. Mun mielestä ok niin pysyy tallessa eikä hinta jää muistin tai epämääräisen paperilapun varaan. Puhelimella tulee kyllä aina kysyttyä tarjousta tai sit kasvotusten..
Näin juuri, vahvistus sähköpostiin, mutta ensin lähestytään puhelimitse, tai kasvotusten, jos on jotakin muuta asiaa kaupunkiin.
-
tuo on ihan hyä tapa. itele myyjä lähettää spiin vahvistuksen ja yleensä soitolla kuittaan.. toimii ja ei jää epäselväks.
-
Tekiskö joku laskelman kuinka paljon pitää ostaa lannotteita että
sais sen tonnin takas sitten joskus..
-
Tekiskö joku laskelman kuinka paljon pitää ostaa lannotteita että
sais sen tonnin takas sitten joskus..
Esimerkiksi
Lannoitteena hinta 750e/t
750e-600e= 150e
150e*0.45%=67.5e
1000e/67,5e=14.81t pitää ostaa 750e/t lannoitetta, niin pääsee korvauksen piiriin
-
Tekiskö joku laskelman kuinka paljon pitää ostaa lannotteita että
sais sen tonnin takas sitten joskus..
Esimerkiksi
Lannoitteena hinta 750e/t
750e-600e= 150e
150e*0.45%=67.5e
1000e/67,5e=14.81t pitää ostaa 750e/t lannoitetta, niin pääsee korvauksen piiriin
Eli siis,kun maksaa tämän hintaisesta lannasta alvittomana 11107,50euroo,niin saa tonnin takaisin,alvillisena sitten loppuun 14000...
-
Tuo lausuntokierrokselle lähtenyt esitys on mielestä vähintäänkin kyseenalainen.
Syy: tuollaisella subventoinnin jälkeen yksikään laskukoneen omaava kauppias tule myymään lannoitteita alle 600€/t hintaan. Tulee vaan veronmaksajille aika kalliiksi tämä keskustan äänien ostaminen.
Pelkäänpähän vaan että nyt naulattiin pohjahinta apulannoille tuleviksi vuosiksi...
-
Tuo lausuntokierrokselle lähtenyt esitys on mielestä vähintäänkin kyseenalainen.
Syy: tuollaisella subventoinnin jälkeen yksikään laskukoneen omaava kauppias tule myymään lannoitteita alle 600€/t hintaan. Tulee vaan veronmaksajille aika kalliiksi tämä keskustan äänien ostaminen.
Pelkäänpähän vaan että nyt naulattiin pohjahinta apulannoille tuleviksi vuosiksi...
Näin on. Mikä piru siinä on et pitää mennä markkinataloutta sotkemaan?
-
Ja näin typerällä muodolla. Joku muu tapa tukemiseenkin olisi varmasti ollut…. Eikö joskus -60 luvulla ollut näitä apulanta-avustuksia?
-
Ei nyt suoraan liity apulantatukeen, mutta.
Olen jo pitkään ollut sitä mieltä, että tämä nykyinen tukijärjestelmä tuhoaa itse itsensä. Ei kestävä ratkaisu voi aina olla että työnnetään lisää yhteiskunnan rahaa rattaisiin. Kun kaikki osapuolet tietää tarkalleen mikä on tukitaso: kauppiaat, ostajat, vuokranantajat jne jne. Viljelijoiden tulotaso ei parane pitkällä aikavälillä vaikka tukitasot tuplattaisiin.
Sama ilmiö on jo nyt näkyvissä esim. Asumistuissa, ei sielläkään puolella vuoralainen rikastu vaikka kuinka postilaatikosta työnnetään lisää rahaa. Vuokra sattuu nousemaan samaa tahtia.
Kaveri ketä päivätyökseen pelaa finanssi mailmassa arvioi, että jos ja kun solidaarisuuden ja yhtenäisyyden nimissä Ukraina otetaan EU- n jäseneksi niin Viroa pohjoisempana ei tuoteta kuin heinää ravihevosille ja joitain ihan erikois kasveja pienellä voluumilla.
Nyt tapetilla on myös oma- ja huoltovarmuus. Tällääkin arkumentilla tätä nyt ehdotettua tukea on perusteltu. Tosiasia on vaan että tuo on jo menetetty aikoja sitten. Karttaa tutkimalla elämme käytännössä saaressa joka on riippuvainen meriyhteydestä, kuten myös maatalous. Ilman meriyhteyttä maataloustuotanto pysähtyy melko pian. Poltto- ja voiteluaineet, kasvinsuojelu, lannoitteet, koneet ja laitteet tulee pääosin meriteitse. Eli ei silläkään arkumentilla voida huijata veronmaksajia kovinkaan pitkään. Vai miten pitkään luulette, että voitte pyörittää omaa tuotantoanne jos kaikki tuotteet, raaka-aineet mukaan lukien olisi kotimaista perua. Oma juna pysähtyisi varmaan ensimmäiseen ölynvaihtoon tai laakerin rikkoutumiseen.
Anteeksi vuodatus, mutta mielestäni nykyinen suunta ei viitoita kovin valoisaa tietä alkutuotannolle.
-
Ei nyt suoraan liity apulantatukeen, mutta.
Olen jo pitkään ollut sitä mieltä, että tämä nykyinen tukijärjestelmä tuhoaa itse itsensä. Ei kestävä ratkaisu voi aina olla että työnnetään lisää yhteiskunnan rahaa rattaisiin. Kun kaikki osapuolet tietää tarkalleen mikä on tukitaso: kauppiaat, ostajat, vuokranantajat jne jne. Viljelijoiden tulotaso ei parane pitkällä aikavälillä vaikka tukitasot tuplattaisiin.
Sama ilmiö on jo nyt näkyvissä esim. Asumistuissa, ei sielläkään puolella vuoralainen rikastu vaikka kuinka postilaatikosta työnnetään lisää rahaa. Vuokra sattuu nousemaan samaa tahtia.
Kaveri ketä päivätyökseen pelaa finanssi mailmassa arvioi, että jos ja kun solidaarisuuden ja yhtenäisyyden nimissä Ukraina otetaan EU- n jäseneksi niin Viroa pohjoisempana ei tuoteta kuin heinää ravihevosille ja joitain ihan erikois kasveja pienellä voluumilla.
Nyt tapetilla on myös oma- ja huoltovarmuus. Tällääkin arkumentilla tätä nyt ehdotettua tukea on perusteltu. Tosiasia on vaan että tuo on jo menetetty aikoja sitten. Karttaa tutkimalla elämme käytännössä saaressa joka on riippuvainen meriyhteydestä, kuten myös maatalous. Ilman meriyhteyttä maataloustuotanto pysähtyy melko pian. Poltto- ja voiteluaineet, kasvinsuojelu, lannoitteet, koneet ja laitteet tulee pääosin meriteitse. Eli ei silläkään arkumentilla voida huijata veronmaksajia kovinkaan pitkään. Vai miten pitkään luulette, että voitte pyörittää omaa tuotantoanne jos kaikki tuotteet, raaka-aineet mukaan lukien olisi kotimaista perua. Oma juna pysähtyisi varmaan ensimmäiseen ölynvaihtoon tai laakerin rikkoutumiseen.
Anteeksi vuodatus, mutta mielestäni nykyinen suunta ei viitoita kovin valoisaa tietä alkutuotannolle.
Niin mitenhän se auttaa huoltovarmuutta, jos viljelijöistä tehdään vain enemmän riippuvaisia yhteiskunnan rahoista? Muuten kyllä näen huoltovarmuuden kannalta järkevänä pitää oma tuotanto yllä muussakin kuin vain maataloudessa. Nähtiinhän se koronassakin et kusessa oltiin kun maskituotantoa ei ollutkaan omasta takaa ei niitä vaan kiireessä mistään saatu, ottamatta nyt sen enempää kantaa maskien tarpeellisuuteen.
On totta et huoltovarmuuden hoitaminen maataloudessa on hankalaa kun ollaan niin riippuvaisia tuontitavaroista, mutta nyt tulisi keskittyä siihen kuinka tätä riippuvuutta saataisiin vähennettyä. Mielenkiintoinen näkemys tuosta Ukrainasta ja sen tuotannosta. Epäilemättä tuossa on vaarana että ukrainan tuotanto täyttää eu markkinat.
-
ja sit vielä nuo kehitysmaat jää nuolemaan näppejään. on se kyllä kumma kun ruoka pitää olla ilmaista mutta tukea sit työnnetään jos jollakin verukkeella ja se sit menee yleensä ihan muualle kuin mihin alun perin mietitty.. rahaa vain levitellään..
-
Ja näin typerällä muodolla. Joku muu tapa tukemiseenkin olisi varmasti ollut…. Eikö joskus -60 luvulla ollut näitä apulanta-avustuksia?
Oli. Mulla on äitini kotipaikasta tiedoksiannot vuosilta 1960 ja -61 että tila on oikeutettu saamaan maatalousmiljardeista maksettavaa lannoitteiden ja kalkin ostoavustusta mikä oli suuruudeltaan 60% ostohinnasta.
-
Tuo avustus oli taas maatalouden omaan jalkaan ampumista.
-
Vilkaisin muistaessani Cemagron sivuilta hintoja ja näyttää sielläkin hinnat laskeneen kautta linjan siten, että ovat varmaan Yaran kanssa melko tasoissa. Fosforipitoista saa halvimmillaan 755e ja Y3 vastinetta 804e. Elikkä ihmeesti vaan sielläkin on alettu löytää halvempia raaka-aineita. Kyllä tämä markkina menee samassa rintamassa ylös ja alas. Tekeekö joku parempaa tiliä kuin toinen, en tiedä. Mutta kyllähän tämä taas on ihan perseestä, jos erehdyit loppuvuodesta ostelemaan tonnilla tonnin. Jotenkin tuntuu, että sellainen 100e tulee vielä lannoitteet alas keväämmällä. Odottelen maaliskuun lopulle ja teen sitten päätöksen, tilaanko lisää.
-
Minä luulen, että kemiakro on sanu tähännii asti raaka-aeneet halavalla, sen vaen ei tarvihe niitä myyvvä jaaraa halavemmalla
-
Justiinsa uutisoitiin että venäjän lannoiteviennillä menee ihan hyvin. Näinkös ne lannoitelastitkin "valkopestään" jossain turkin satamassa niin kuin viljat ja öljytkin🤔
-
Minä luulen, että kemiakro on sanu tähännii asti raaka-aeneet halavalla, sen vaen ei tarvihe niitä myyvvä jaaraa halavemmalla
Tämä on ihan täysin mahdollista. Lannoitemarkkina pelaa ihan täysin Yaran hinnoittelun mukaan, nämä toiset vaan seuraa sitä ja asettaa hinnat hieman edullisemmalle tasolle. Tällaisessa poikkeustilanteessa voi olla iso heitto todellisissa kustannuksissa jompaan kumpaan suuntaan.
-
Kumman ottaisit? Lannoitteen hinnanlasku kun kaikki on ostettu vai viljan hinnannousu kun kaikki on myyty?
-
Kumman ottaisit? Lannoitteen hinnanlasku kun kaikki on ostettu vai viljan hinnannousu kun kaikki on myyty?
Ottaisin lähinnä hintatietoja, mitkä on nyt tarkat hinnat vaikkapa Y10:lle tai Y3:lle.
-
Minä luulen, että kemiakro on sanu tähännii asti raaka-aeneet halavalla, sen vaen ei tarvihe niitä myyvvä jaaraa halavemmalla
Tämä on ihan täysin mahdollista. Lannoitemarkkina pelaa ihan täysin Yaran hinnoittelun mukaan, nämä toiset vaan seuraa sitä ja asettaa hinnat hieman edullisemmalle tasolle. Tällaisessa poikkeustilanteessa voi olla iso heitto todellisissa kustannuksissa jompaan kumpaan suuntaan.
Markkinatalous toimii hienosti myös päivittäistavarakaupassa. S-hallit määräävät halvan hinnan. K-hallit myyvät vähän kalliimmalla ja Litlit vähän halvemmalla. Silti ihmiset käyvät kaikissa noissa.
-
Kumman ottaisit? Lannoitteen hinnanlasku kun kaikki on ostettu vai viljan hinnannousu kun kaikki on myyty?
Ottaisin lähinnä hintatietoja, mitkä on nyt tarkat hinnat vaikkapa Y10:lle tai Y3:lle.
Eikö ne selviä kun soittaa myyjälle. Huhu kertoo et 70e olis lannoitteen hinnasta lähtenyt taas. Ollaanko kesän hintojen alle?
-
Kumman ottaisit? Lannoitteen hinnanlasku kun kaikki on ostettu vai viljan hinnannousu kun kaikki on myyty?
Ottaisin lähinnä hintatietoja, mitkä on nyt tarkat hinnat vaikkapa Y10:lle tai Y3:lle.
Y10 795e/t ja Y3 799 e/t alv0. Listahintoja ilman sen kummempaa tinkaamista.
-
Kumman ottaisit? Lannoitteen hinnanlasku kun kaikki on ostettu vai viljan hinnannousu kun kaikki on myyty?
Ottaisin lähinnä hintatietoja, mitkä on nyt tarkat hinnat vaikkapa Y10:lle tai Y3:lle.
Y10 795e/t ja Y3 799 e/t alv0. Listahintoja ilman sen kummempaa tinkaamista.
Yleensä listahinnoista lähtee pois se 10% kun tosissaan kauppaa tekee, vielä enemmän, jos on täysrekallinen.
-
Kumman ottaisit? Lannoitteen hinnanlasku kun kaikki on ostettu vai viljan hinnannousu kun kaikki on myyty?
Ottaisin lähinnä hintatietoja, mitkä on nyt tarkat hinnat vaikkapa Y10:lle tai Y3:lle.
Maatalouskauppa iso-karhu nettihinta y3 730€
-
Kiitos veljet! Lupaan selvittää teille seuraavan hintatason, jos vielä kevättalvella hinta laskee. Ite uskon siihen, että yksi alennus nähdään vielä. Tuo Isonkarhun Y3:n hinta on edullinen ja se on käytännössä viime kesän avaushinnan tasolla, ainakin mitä itse maksoin.
-
Tuki on kuulemma epäoikeudenmukainen (MT 20.1.) koska luomutilat ei sitä saa.
-
Cemagro taitaa yllättäen jälleen peesata, kun on poistanut lannoitteiden hinnat sivustoltaan.
-
Hinta kuulemma jo joissain lajeissa alle kesän.. 8)
-
Hinta kuulemma jo joissain lajeissa alle kesän.. 8)
Ihan törkeän halpaa. Täytyy raivata liiteriin tilaa niin mahtuu toinenkin satsi apulantaa 🤭
-
Olisiko käynyt niin että VIHTAASI on kustu.
-
Olisiko käynyt niin että VIHTAASI on kustu.
Niinpä ;D .Eli näin (https://www.youtube.com/watch?v=udJrUfb9A6Q).
-
Onneksi tuli ostettua niin kallista, että valtio hoitaa kulut.
-
Onneksi tuli ostettua niin kallista, että valtio hoitaa kulut.
Tämähän lämmittää yhtä paljn kuin housuun kuseminen.
-
Olisiko käynyt niin että VIHTAASI on kustu.
Olisi
https://youtu.be/udJrUfb9A6Q
-
Kyllä apulantaa nyt piisaa. Nyt tilatessa toimitus helmikuussa. Ilmeisesti voi maaliskuun lopulle odotella vielä kaikessa rauhassa.
-
Laskin nopeasti, että jos Cemagrolta ottaisi Agro 22-2-4:sta ja laittaisi 100kg typpee eli 454kg, niin rehuohran hinnalla 219e lannoitekustannus aiheuttaisi sen, että pitäisi saada 1,42t jyviä, että saa pelkän apulannan hinnan kuitattua.
En tiedä kannattaako tällainen viljely.
-
Kyllä apulantaa nyt piisaa. Nyt tilatessa toimitus helmikuussa. Ilmeisesti voi maaliskuun lopulle odotella vielä kaikessa rauhassa.
Joo näytti eilen paikallinen eturivin viljelijä odottelevan toista lannoitekuormaa, kun ajelin kaupungilta kotiapäin. Hallin ovet auki, kasa trukkilavoja odottamassa ja keltavanne säkkinostin keulalla odottamassa. Edelliset (kesällä ostetut) säkit oli hallissa jo odottamassa. Toiset ainakin näyttävät varmistavan sen et viljanhinta syksyllä todellakin on alle 200e tonnilta..
-
Laskin nopeasti, että jos Cemagrolta ottaisi Agro 22-2-4:sta ja laittaisi 100kg typpee eli 454kg, niin rehuohran hinnalla 219e lannoitekustannus aiheuttaisi sen, että pitäisi saada 1,42t jyviä, että saa pelkän apulannan hinnan kuitattua.
En tiedä kannattaako tällainen viljely.
Niin sun ongelmahan tuossa laskelmassa on se et lasket asian realistisesti. ;D
Sulla olisi pitänyt olla kiinnitys tehtynä yli 300e tonnihinnalle ja sit sun tarvis tietää et kuinka paljon satoa saat tulevalla kasvukaudella. Ja kaiken lisäksi laitat vielä typpeäkin liikaa. ::)
Mut näin reaalimaailmassa missä me tavalliset viljelijät eletään niin eihän tuossa ole järkeä. Ei olisi vaik vilja olis sen satasen kalliimpaa. Tai siis kääntyyhän se sitten jo kannattavaksi mut riski kasvaa aika reippaasti. Onko sit kanttia ottaa sitä riskiä. Summat kun isompia niin epäonnistuessa sukelluskin syvempi.
Mut niiku olen jo useamman kirjoituksen kirjoittanut niin apulantaa hommattu nyt reippaasti, viljelijät kylvävät niinkuin ennenkin, syksyn viljanhinta niinkuin ennenkin.. vain kulut jäi ylös. Kaikki ei ole tuossa pelissä voittajia, oletko sinä?
-
Pikkuhiljaa välillä suuureltakin mokalta tuntunut lantamäärän tiputtaminen jälkikäteen kesän tilauksista alkaa tuntua jo lähes järkevältä. Oikeastaan mitään merkitystä sillä ei ollut, mutta henkisellä tasolla jotain. Ja näilläkin hinnoilla ens kesänä säästetään lantaa ihan simona, rehupaaleja taitaa jäädä yhden talven omiin tarpeisiin ja viljaakin jonkin verran, joten "ylituotannon" tasapainottamis kesä kait edessä - hyvä niin. ::)
-
Pikkuhiljaa välillä suuureltakin mokalta tuntunut lantamäärän tiputtaminen jälkikäteen kesän tilauksista alkaa tuntua jo lähes järkevältä. Oikeastaan mitään merkitystä sillä ei ollut, mutta henkisellä tasolla jotain. Ja näilläkin hinnoilla ens kesänä säästetään lantaa ihan simona, rehupaaleja taitaa jäädä yhden talven omiin tarpeisiin ja viljaakin jonkin verran, joten "ylituotannon" tasapainottamis kesä kait edessä - hyvä niin. ::)
Varmasti on hyvä ratkaisu. Tilat jotka tuottavat itselle rehuviljan niin toiminnan ymmärtää. Ehkä se 2021 opetti sen et omasta takaa kannattaa olla. Se sitten eri keskustelu et kannattaako se elukkahomma, jokainen laskekoon itse.
Mut et kasvinviljely tila joka saa sen 4tn keskisadon puolen tonnin lantamäärällä kannattaa vielä ostaa lantaa niin ihmettelen..
-
Nyt kannattaa lähinnä laskea paljonko tarvii naturcomilta rahakasvin siemeniä, ne nimittäin alkavat loppua tuolla viljan hinnan putoomisella...
-
Nyt kannattaa lähinnä laskea paljonko tarvii naturcomilta rahakasvin siemeniä, ne nimittäin alkavat loppua tuolla viljan hinnan putoomisella...
Mikä se rahakasvi jatkossa on?
Mun mielestä mistään ei saa jatkossa kovin hyvin.
-
Nyt kannattaa lähinnä laskea paljonko tarvii naturcomilta rahakasvin siemeniä, ne nimittäin alkavat loppua tuolla viljan hinnan putoomisella...
Mikä se rahakasvi jatkossa on?
Mun mielestä mistään ei saa jatkossa kovin hyvin.
Syysrapsi/rypsi.
Se on rahakasvi.
Mut sitä ei monella ole,mut juuri sen takia se on.
-
Nyt kannattaa lähinnä laskea paljonko tarvii naturcomilta rahakasvin siemeniä, ne nimittäin alkavat loppua tuolla viljan hinnan putoomisella...
Mikä se rahakasvi jatkossa on?
Mun mielestä mistään ei saa jatkossa kovin hyvin.
Syysrapsi/rypsi.
Se on rahakasvi.
Mut sitä ei monella ole,mut juuri sen takia se on.
Ajattelin lähinnä noita ei satokasveja.
-
Nyt kannattaa lähinnä laskea paljonko tarvii naturcomilta rahakasvin siemeniä, ne nimittäin alkavat loppua tuolla viljan hinnan putoomisella...
Mikä se rahakasvi jatkossa on?
Mun mielestä mistään ei saa jatkossa kovin hyvin.
Ab alueella korvauskelpoisella lohkolla ekojärjestelmän monimuotoisuuskasvit saa noin 138+217+17+300=672e
Tai maanparannuskasvit noin 138+217+17+45+190=607e
Sitä en muista maksettiinko näille kasvipeitteisyydestä mut se on sit n. 50e tuohon päälle. Kannattavin taitaa edelleen olla riistapelto (monimuotoisuuspelto) johon laittaa viljan ja herneen lajittelujätteet ja nyt vaatimuksena tais olla myös jotain heinää mukaan jotain halpaa sellaista sitten joukkoon. Miinuksena se et joutuu perustamaan joka vuosi.
-
Nyt kannattaa lähinnä laskea paljonko tarvii naturcomilta rahakasvin siemeniä, ne nimittäin alkavat loppua tuolla viljan hinnan putoomisella...
Mikä se rahakasvi jatkossa on?
Mun mielestä mistään ei saa jatkossa kovin hyvin.
Ab alueella korvauskelpoisella lohkolla ekojärjestelmän monimuotoisuuskasvit saa noin 138+217+17+300=672e
Tai maanparannuskasvit noin 138+217+17+45+190=607e
Sitä en muista maksettiinko näille kasvipeitteisyydestä mut se on sit n. 50e tuohon päälle. Kannattavin taitaa edelleen olla riistapelto (monimuotoisuuspelto) johon laittaa viljan ja herneen lajittelujätteet ja nyt vaatimuksena tais olla myös jotain heinää mukaan jotain halpaa sellaista sitten joukkoon. Miinuksena se et joutuu perustamaan joka vuosi.
Mikä tuo 17 € on, vai onko se se uudelleenjakotuki?
No ihan hyvin kuitenkin, vaikka vähentäisi siemenen hinnan ja traktorityön kulut. Eikä se haittaa, vaikka joutuu perustamaan joka vuosi, kylvää kun ehtii ja unohtaa loppuvuodeksi, ei ole sadonkorjuumurheita ja kuluja.
-
Voisko joku avata noi luvut
Mikä on mikäkin?
-
Nyt kannattaa lähinnä laskea paljonko tarvii naturcomilta rahakasvin siemeniä, ne nimittäin alkavat loppua tuolla viljan hinnan putoomisella...
Mikä se rahakasvi jatkossa on?
Mun mielestä mistään ei saa jatkossa kovin hyvin.
Ab alueella korvauskelpoisella lohkolla ekojärjestelmän monimuotoisuuskasvit saa noin 138+217+17+300=672e
Tai maanparannuskasvit noin 138+217+17+45+190=607e
Sitä en muista maksettiinko näille kasvipeitteisyydestä mut se on sit n. 50e tuohon päälle. Kannattavin taitaa edelleen olla riistapelto (monimuotoisuuspelto) johon laittaa viljan ja herneen lajittelujätteet ja nyt vaatimuksena tais olla myös jotain heinää mukaan jotain halpaa sellaista sitten joukkoon. Miinuksena se et joutuu perustamaan joka vuosi.
Mikä tuo 17 € on, vai onko se se uudelleenjakotuki?
No ihan hyvin kuitenkin, vaikka vähentäisi siemenen hinnan ja traktorityön kulut. Eikä se haittaa, vaikka joutuu perustamaan joka vuosi, kylvää kun ehtii ja unohtaa loppuvuodeksi, ei ole sadonkorjuumurheita ja kuluja.
Juu uudelleenjakotuki. Jaettiinko se 50ha asti vai mihin en muista.
-
Voisko joku avata noi luvut
Mikä on mikäkin?
perustuki 138, lhk, 217, ujt 17, monimuotoisuuspellot 300e (liukama 270-330 sen mukaan paljon ilmoitetaan) 45 ympin perusosa ja 190 maanparannuskasvit
-
Lisäksi kasvipeitteisyystuki 50e/ha maksetaan kaikille niille hehtaareille, joissa ei ole toimenpiteen vaatimuksena säiyttää kasvusto talven yli. Näin ainakin CAP-suunnitelman mukaan.
-
Lisäksi kasvipeitteisyystuki 50e/ha maksetaan kaikille niille hehtaareille, joissa ei ole toimenpiteen vaatimuksena säiyttää kasvusto talven yli. Näin ainakin CAP-suunnitelman mukaan.
Niin se meni noin, hyvä tarkennus. En nyt muista et missä noissa oli se säilytysvelvoillisuus. Oliko esim. Kaikissa monimuotoisuuspelloissa (toimenpiteen alla siis useampia vaihtehtoja)
Sit luomu ei saa ekojärjestelmän tukia eli tuo ylempi vaihtoehto 672e ei käy luomuun. Toki en muista tai tiedä et voiko tuon sit kuitenkin ottaa ja jättää luomukorvauksen nostamatta noilta osin. Ja niinkuin joku kyseli et käykö luomussa korvauskelvottomille tuo vähennettynä 217e lhk:lla.
Luomussa tuo maanparannuskasvi ajaa euromäärässä monimuotoisuuden ohi kun se on ympin alla ja sille saa 160e luomutukea vielä päälle. Siemenkulu vain nousee tuossa suuremmaksi..
-
Epäilen et maanparannuskasvi ei saa ympin 45 euroa, voin olla väärässäkin, en nyt viitsi alkaa kaivamaan tietoa netin syövereistä.
-
Epäilen et maanparannuskasvi ei saa ympin 45 euroa, voin olla väärässäkin, en nyt viitsi alkaa kaivamaan tietoa netin syövereistä.
https://maatalous.nivala.fi/wp-content/uploads/2023/01/Peltotuet-2023.pdf (https://maatalous.nivala.fi/wp-content/uploads/2023/01/Peltotuet-2023.pdf)
Kansalliset kun ottaa pois niin pääsee Ab-alueella lähelle
-
Nyt kannattaa lähinnä laskea paljonko tarvii naturcomilta rahakasvin siemeniä, ne nimittäin alkavat loppua tuolla viljan hinnan putoomisella...
Mikä se rahakasvi jatkossa on?
Mun mielestä mistään ei saa jatkossa kovin hyvin.
Syysrapsi/rypsi.
Se on rahakasvi.
Mut sitä ei monella ole,mut juuri sen takia se on.
Ei missään tapauksessa yhtään mitään korjattavaa kasvia, varsinkaan noita iänikusia savikoita jotka lähes poikkeuksetta talvi tappaa ja peurat n ussii.
-
Nyt kannattaa lähinnä laskea paljonko tarvii naturcomilta rahakasvin siemeniä, ne nimittäin alkavat loppua tuolla viljan hinnan putoomisella...
Mikä se rahakasvi jatkossa on?
Mun mielestä mistään ei saa jatkossa kovin hyvin.
Toimenpiteen mukaan, kasvilajikkeet löytynee jo alustavasti interwebistä.
-
Nyt kannattaa lähinnä laskea paljonko tarvii naturcomilta rahakasvin siemeniä, ne nimittäin alkavat loppua tuolla viljan hinnan putoomisella...
Mikä se rahakasvi jatkossa on?
Mun mielestä mistään ei saa jatkossa kovin hyvin.
Sokerijuurikas se on 2023
-
Jurtillahan on kai kova hinta nyt kun hilattu ylös viljan mukana. Onko tietoa onko 1 vai monivuotinen sopimus tarjolla? Tärkkiperunan hintahan nousi kai vielä hiljattain?
-
Epäilen et maanparannuskasvi ei saa ympin 45 euroa, voin olla väärässäkin, en nyt viitsi alkaa kaivamaan tietoa netin syövereistä.
Kyl mä muistelen et sais. Se on ympin lohkokohtainen toimenpide ihan kuin kerääjäkasvit, lannanlevitystoimepide tai mitä muita niitä nyt oli.
-
Sokerijuurikas totta kai on euroopanlaajuisesti erityisessä suojeluksessa. Sokerijuurikkas on eräänlainen puolustusasema halvempaa ruokosokeria vastaan.
Siksi tietynlainen puolustuksellinen kustannuslisä on hyväksyttävissä.
-SS-
-
Sokerijuurikas totta kai on euroopanlaajuisesti erityisessä suojeluksessa. Sokerijuurikkas on eräänlainen puolustusasema halvempaa ruokosokeria vastaan.
Siksi tietynlainen puolustuksellinen kustannuslisä on hyväksyttävissä.
-SS-
Onko sulla ollut juurikasta? Etkö kanssa ole vahvalla viljely alueella, melkein piipun juurella.
-
Salon sokeritehtaan melko lähialueella kun ollaan, niin KAIKILLA täällä sitä oli, 1960-luvulla vielä käsin nostettiin ja listittiin, käsityökalut tallella. Ei ole enää sokeritehdasta.
Meillä siirryttiin 1960- luvun lopulla rehukäyttöön sopiviin rehujuurikkaaseen, lanttuun ja rehukaaliin. Naapuri, jonka pelto tuli haltuuni 2007, lopetti noin 2005, siihen mennessä oli ollut yli 30 v juurikkaanviljelyä.
Kyllä tämä alue on taantunut, suuret pinta-alat tietty menevät, porukkaharvesterilla ja lastausautomaateilla. Alkujaan pientilan lisätuloksi ajateltu sokerijuurikkaan viljely on muuttunut kemikaaliavusteiseksi suurten alojen koneelliseksi peltoviljelyksi. Vain pienviljelijän tukitaso jäi.
Sokerilisäosia makselin pois varmaan lähes 15 vuotta.
-SS-
-
ja huomenna nousoo jaran paskojen hinta 27 ekua per tonni.. pitkäänpä jaksoivat alennusmyyntiä...
-
hups... se nousooki vasta pertaina. laittovat korjoovan viestin..
-
Salon sokeritehtaan melko lähialueella kun ollaan, niin KAIKILLA täällä sitä oli, 1960-luvulla vielä käsin nostettiin ja listittiin, käsityökalut tallella. Ei ole enää sokeritehdasta.
Meillä siirryttiin 1960- luvun lopulla rehukäyttöön sopiviin rehujuurikkaaseen, lanttuun ja rehukaaliin. Naapuri, jonka pelto tuli haltuuni 2007, lopetti noin 2005, siihen mennessä oli ollut yli 30 v kemikaaliavusteiseksi suurten alojen koneelliseksi peltoviljelyksi. Vain pienviljelijän tukitaso jäi.
Sokerilisäosia makselin pois varmaan lähes 15 vuotta.
-SS-
Itse olen tässä turengin piipun juurella. Meillä alkoi -76 jurtin viljely 5 ha alalla joka oli paljon silloin. Nyt naapurilla on reilu 100ha jurttia. 90 luvulla Janakkalan kartanoissa oli 30-40 hehtaaria ja se oli ihan mahdottomasti. Kauaksi on menty siitä mitä se oli aikoinaan. Alle 30 hehtaaria ei varmaan enään kannata ajatellakkaan kylvää…
-
hups... se nousooki vasta pertaina. laittovat korjoovan viestin..
Kohta ei saa taas ollenkaan.
-
On ne kieroja. Tänne tuli viestiä, että 20e/t nousee ensi viikolla. Nyt on tavaraa varastossa, mutta kauppa ei ehkä käy tarpeeksi ripeästi, niinpä pistetään pieni hintakannustin, niin saadaan erä myytyä sukkelammin. Kyllä nämä pojat osaa. :D :D ;D
-
niiinpä. markkinamiähiä. nuo kun sais muuhunki markkinointiin suomen puolesta töihin ni meillä ei olis mitään hätää. mut kun meillä vain myyjät jotka ehtii vain kaikkein halvinta tarjousta.. priimaa tokmannin hinnoilla maailmalle..
-
Mitäpä muutakaan oli odotettavissa, kun laskeviin hintoihin aletaan työntämään valtion tukirahaa. Tuo tuki tuli yaralle kuin tilauksesta, ei tarvitse laskea hintoja alle avaushintojen, ja suututtaa suurimpia asiakkaita. ::)
-
Mitäpä muutakaan oli odotettavissa, kun laskeviin hintoihin aletaan työntämään valtion tukirahaa. Tuo tuki tuli yaralle kuin tilauksesta, ei tarvitse laskea hintoja alle avaushintojen, ja suututtaa suurimpia asiakkaita. ::)
Niinpä.. kenen hemmetin aivopieru tuo oli?
-
Mitäpä muutakaan oli odotettavissa, kun laskeviin hintoihin aletaan työntämään valtion tukirahaa. Tuo tuki tuli yaralle kuin tilauksesta, ei tarvitse laskea hintoja alle avaushintojen, ja suututtaa suurimpia asiakkaita. ::)
Niinpä.. kenen hemmetin aivopieru tuo oli?
Kai sä nyt tiedät....se on se kepun vappusatanen viljelijäväestölle. ...pitää saada ääniä huhtikuun vaaleissa.
Toisaalta, tuo tukihan on vasta lausuntokierroksella ja saataa vielä pienentyä, ja tilille se tulee vasta joskus syksyllä....jos tulee.
-
Mitäpä muutakaan oli odotettavissa, kun laskeviin hintoihin aletaan työntämään valtion tukirahaa. Tuo tuki tuli yaralle kuin tilauksesta, ei tarvitse laskea hintoja alle avaushintojen, ja suututtaa suurimpia asiakkaita. ::)
Niinpä.. kenen hemmetin aivopieru tuo oli?
Kai sä nyt tiedät....se on se kepun vappusatanen viljelijäväestölle. ...pitää saada ääniä huhtikuun vaaleissa.
Toisaalta, tuo tukihan on vasta lausuntokierroksella ja saataa vielä pienentyä, ja tilille se tulee vasta joskus syksyllä....jos tulee.
No juu tyhmä kysymys.. 8)
-
Tuo tuki on siinä mielessä hyvä,tasaa maksajien maksuja sähkössä ja lannoissa,jotka johtuvat korkeasta energianhinnasta.Tuskimpa ne lantojenhinnat tippuisivat ilman tukeakaan,epäilen etteivät enään koskaan tipu,ainoastaan halpa vilja voi tiputtaa.Suomessa on se ongelma ettei tuotteiden hinnat seuraa kustannuksia.Jos tilakoko olisi isompi,tämä homma tappaisi koko maatalouden.
-
Tuo tuki on siinä mielessä hyvä,tasaa maksajien maksuja sähkössä ja lannoissa,jotka johtuvat korkeasta energianhinnasta.Tuskimpa ne lantojenhinnat tippuisivat ilman tukeakaan,epäilen etteivät enään koskaan tipu,ainoastaan halpa vilja voi tiputtaa.Suomessa on se ongelma ettei tuotteiden hinnat seuraa kustannuksia.Jos tilakoko olisi isompi,tämä homma tappaisi koko maatalouden.
Kuka ne lannat on käskenyt ostamaan kalliilla? Tai jos sähkö kallista niin mikäli toiminta eli vaikka joku elukkahomma jossa sähköä tarvitaan erilailla kun viljahommissa niin ei sopeudu tilanteeseen. Eli jos se mahdollisuus luoda painetta hintojen laskuun hävitetään tukemalla asioita niin ei tuo homma kyllä tule toimimaan.
Ongelmahan tuossa on sitten se et ne jotka on jo muutenkin olleet ongelmissa niin saattaa se lopullinen niitti tulla mut onko maatalous sitten kestävällä pohjalla jos aina tullaan pelastamaan?
Tuotteiden hinnat ei seuraa kustannuksia juuri sen vuoksi kun aina tulee jokin taho yleensä valtio apuun. Tukemalla pidetään keinotekoisesti tuotantoa yllä jolla varmistetaan riittävä ylituotanto jolloin hinnat laskee.
Tilakoon kasvu tarkoittaisi silloin että asiasta päätöksiä tekeviä on vähemmän näin ollen voisi oikeasti syntyä tilanne et esim. Se jäljelle jäävä neljännes viljelijöistä katsoisi tai riittävän moni et ei kannata nyt vaikka vehnää viljellä tänä vuonna. Tarjonta vähenee ja silloin kysyntä nousee. Nyt tilallisia yli 40000 jolloin jolloin yhteisen sävelen löytäminen tuotannon rajoittamisessa on lähes mahdotonta.
Varmasti muutos tuo aina uusia ongelmia ratkaistavaksi mutta epäilen et nykyiseen tilanteeseen ovat kaikki muut tyytyväisiä paitsi suurin osa viljelijöistä, se osa joka ymmärtää saman mitä tuossa yllä kirjoitin. Teollisuus ja kauppa ovat tyytyväisiä kun valtio tulee hätiin. Ei tarvii stressata et tuottajalle pitäisi maksaa yhtään lisää..
-
ja hulluinta tuo että se on myös maailmanlaajuinen ilmiö. ollaan myö aika sarvikuonoja kun vain oma pussi on lähin, yhtää solitaarista touhua ei löyty. missään päöin millään alalla. ja pilipilipiineillä sipulit maksaa jo maltaita, kaks kertaa sen mitä nautanliha!!
-
Tuo tuki on siinä mielessä hyvä,tasaa maksajien maksuja sähkössä ja lannoissa,jotka johtuvat korkeasta energianhinnasta.Tuskimpa ne lantojenhinnat tippuisivat ilman tukeakaan,epäilen etteivät enään koskaan tipu,ainoastaan halpa vilja voi tiputtaa.Suomessa on se ongelma ettei tuotteiden hinnat seuraa kustannuksia.Jos tilakoko olisi isompi,tämä homma tappaisi koko maatalouden.
Kuka ne lannat on käskenyt ostamaan kalliilla? Tai jos sähkö kallista niin mikäli toiminta eli vaikka joku elukkahomma jossa sähköä tarvitaan erilailla kun viljahommissa niin ei sopeudu tilanteeseen. Eli jos se mahdollisuus luoda painetta hintojen laskuun hävitetään tukemalla asioita niin ei tuo homma kyllä tule toimimaan.
Ongelmahan tuossa on sitten se et ne jotka on jo muutenkin olleet ongelmissa niin saattaa se lopullinen niitti tulla mut onko maatalous sitten kestävällä pohjalla jos aina tullaan pelastamaan?
Tuotteiden hinnat ei seuraa kustannuksia juuri sen vuoksi kun aina tulee jokin taho yleensä valtio apuun. Tukemalla pidetään keinotekoisesti tuotantoa yllä jolla varmistetaan riittävä ylituotanto jolloin hinnat laskee.
Tilakoon kasvu tarkoittaisi silloin että asiasta päätöksiä tekeviä on vähemmän näin ollen voisi oikeasti syntyä tilanne et esim. Se jäljelle jäävä neljännes viljelijöistä katsoisi tai riittävän moni et ei kannata nyt vaikka vehnää viljellä tänä vuonna. Tarjonta vähenee ja silloin kysyntä nousee. Nyt tilallisia yli 40000 jolloin jolloin yhteisen sävelen löytäminen tuotannon rajoittamisessa on lähes mahdotonta.
Varmasti muutos tuo aina uusia ongelmia ratkaistavaksi mutta epäilen et nykyiseen tilanteeseen ovat kaikki muut tyytyväisiä paitsi suurin osa viljelijöistä, se osa joka ymmärtää saman mitä tuossa yllä kirjoitin. Teollisuus ja kauppa ovat tyytyväisiä kun valtio tulee hätiin. Ei tarvii stressata et tuottajalle pitäisi maksaa yhtään lisää..
Asiaa kirjoitit! Me viljelijät olemme jotenkin kieroon kasvaneet ja perinteiden velvoittamia eli sitä viljaa ja muuta ruokaa pitää tuottaa täysillä panostaen kaikissa tilanteissa. Parempi olisi, kun yhteislinjassa välillä pidättäydyttäisiin tuosta opitusta toimintatavasta ja nytkin käytettäisiin enemmän uuden ohjelmakauden tukijärjestelmää hyväksi valitsemalla vaihtoehtoisia pellon käyttömuotoja. Vain kokeilemisen jälkeen voi arvioida vaikutuksia! Minä olen jo muutenkin tuossa kehityksessä mukana! Muut?
-
Tuo tuki on siinä mielessä hyvä,tasaa maksajien maksuja sähkössä ja lannoissa,jotka johtuvat korkeasta energianhinnasta.Tuskimpa ne lantojenhinnat tippuisivat ilman tukeakaan,epäilen etteivät enään koskaan tipu,ainoastaan halpa vilja voi tiputtaa.Suomessa on se ongelma ettei tuotteiden hinnat seuraa kustannuksia.Jos tilakoko olisi isompi,tämä homma tappaisi koko maatalouden.
Kuka ne lannat on käskenyt ostamaan kalliilla? Tai jos sähkö kallista niin mikäli toiminta eli vaikka joku elukkahomma jossa sähköä tarvitaan erilailla kun viljahommissa niin ei sopeudu tilanteeseen. Eli jos se mahdollisuus luoda painetta hintojen laskuun hävitetään tukemalla asioita niin ei tuo homma kyllä tule toimimaan.
Ongelmahan tuossa on sitten se et ne jotka on jo muutenkin olleet ongelmissa niin saattaa se lopullinen niitti tulla mut onko maatalous sitten kestävällä pohjalla jos aina tullaan pelastamaan?
Tuotteiden hinnat ei seuraa kustannuksia juuri sen vuoksi kun aina tulee jokin taho yleensä valtio apuun. Tukemalla pidetään keinotekoisesti tuotantoa yllä jolla varmistetaan riittävä ylituotanto jolloin hinnat laskee.
Tilakoon kasvu tarkoittaisi silloin että asiasta päätöksiä tekeviä on vähemmän näin ollen voisi oikeasti syntyä tilanne et esim. Se jäljelle jäävä neljännes viljelijöistä katsoisi tai riittävän moni et ei kannata nyt vaikka vehnää viljellä tänä vuonna. Tarjonta vähenee ja silloin kysyntä nousee. Nyt tilallisia yli 40000 jolloin jolloin yhteisen sävelen löytäminen tuotannon rajoittamisessa on lähes mahdotonta.
Varmasti muutos tuo aina uusia ongelmia ratkaistavaksi mutta epäilen et nykyiseen tilanteeseen ovat kaikki muut tyytyväisiä paitsi suurin osa viljelijöistä, se osa joka ymmärtää saman mitä tuossa yllä kirjoitin. Teollisuus ja kauppa ovat tyytyväisiä kun valtio tulee hätiin. Ei tarvii stressata et tuottajalle pitäisi maksaa yhtään lisää..
Asiaa kirjoitit! Me viljelijät olemme jotenkin kieroon kasvaneet ja perinteiden velvoittamia eli sitä viljaa ja muuta ruokaa pitää tuottaa täysillä panostaen kaikissa tilanteissa. Parempi olisi, kun yhteislinjassa välillä pidättäydyttäisiin tuosta opitusta toimintatavasta ja nytkin käytettäisiin enemmän uuden ohjelmakauden tukijärjestelmää hyväksi valitsemalla vaihtoehtoisia pellon käyttömuotoja. Vain kokeilemisen jälkeen voi arvioida vaikutuksia! Minä olen jo muutenkin tuossa kehityksessä mukana! Muut?
Kiitos.
Mä olen omalta osalta ollut mukana sen 5v nyt, kun viljelty luomuna. Tuleva ohjelmakausi rajoittaa luomulta pois nuo ekojärjestelmän vaihtoehdot jolloin tuo kenties rahakkain monimuotoisuuspelto max. 25% (n.670€/ha) jää saamatta. Jos luomu kävisi tuohon niin 830€ olisi taso. Toki luomussa päästään maanparannuskasvi toimenpiteellä (max. 20%)noin 770€ tukitasoon. Ja normaalilla viljalla tai tuotantonurmella 580€ tietämiin.
Jokainen tilahan nuo katsoo omalta kohdalta. Elukkatilat tarvitsevat rehua ja niillä ei yleensä tule kyseeseen himmailu. Toki laskinta kannattaisi käyttää et kannattaako se elukkahomma oikeasti? Mut tietysti kun se miljoona investointi on tehty taannoin niin eipä siitä oravanpyörästä voi pois hypätä.
Sitten on se iso porukka, sivutoimiset viljelijät. Onko laskettu oikesti ettei rahaliiku maatalouteen päin? Tietysti sivutoimimisena voidaan jatkaa pidempään, kun ei edes omaa palkkaa tarvitse laskea. Tai sen voi tiukan paikan tullen jättää laskematta. Päätoimiset tarvii jotain omaankin suuhun välillä. Epäilen että tämäkin asia ulosmitataan teollisuuden ja kaupan toimesta. Halukkaita viljelijöitä on niin paljon, että kylhän ne voivat talkoilla työt ja tehdä harrastuksena. Päätoimiset tuossa tippuu ekana.
-
Tuo tuki on siinä mielessä hyvä,tasaa maksajien maksuja sähkössä ja lannoissa,jotka johtuvat korkeasta energianhinnasta.Tuskimpa ne lantojenhinnat tippuisivat ilman tukeakaan,epäilen etteivät enään koskaan tipu,ainoastaan halpa vilja voi tiputtaa.Suomessa on se ongelma ettei tuotteiden hinnat seuraa kustannuksia.Jos tilakoko olisi isompi,tämä homma tappaisi koko maatalouden.
Kuka ne lannat on käskenyt ostamaan kalliilla? Tai jos sähkö kallista niin mikäli toiminta eli vaikka joku elukkahomma jossa sähköä tarvitaan erilailla kun viljahommissa niin ei sopeudu tilanteeseen. Eli jos se mahdollisuus luoda painetta hintojen laskuun hävitetään tukemalla asioita niin ei tuo homma kyllä tule toimimaan.
Ongelmahan tuossa on sitten se et ne jotka on jo muutenkin olleet ongelmissa niin saattaa se lopullinen niitti tulla mut onko maatalous sitten kestävällä pohjalla jos aina tullaan pelastamaan?
Tuotteiden hinnat ei seuraa kustannuksia juuri sen vuoksi kun aina tulee jokin taho yleensä valtio apuun. Tukemalla pidetään keinotekoisesti tuotantoa yllä jolla varmistetaan riittävä ylituotanto jolloin hinnat laskee.
Tilakoon kasvu tarkoittaisi silloin että asiasta päätöksiä tekeviä on vähemmän näin ollen voisi oikeasti syntyä tilanne et esim. Se jäljelle jäävä neljännes viljelijöistä katsoisi tai riittävän moni et ei kannata nyt vaikka vehnää viljellä tänä vuonna. Tarjonta vähenee ja silloin kysyntä nousee. Nyt tilallisia yli 40000 jolloin jolloin yhteisen sävelen löytäminen tuotannon rajoittamisessa on lähes mahdotonta.
Varmasti muutos tuo aina uusia ongelmia ratkaistavaksi mutta epäilen et nykyiseen tilanteeseen ovat kaikki muut tyytyväisiä paitsi suurin osa viljelijöistä, se osa joka ymmärtää saman mitä tuossa yllä kirjoitin. Teollisuus ja kauppa ovat tyytyväisiä kun valtio tulee hätiin. Ei tarvii stressata et tuottajalle pitäisi maksaa yhtään lisää..
Asiaa kirjoitit! Me viljelijät olemme jotenkin kieroon kasvaneet ja perinteiden velvoittamia eli sitä viljaa ja muuta ruokaa pitää tuottaa täysillä panostaen kaikissa tilanteissa. Parempi olisi, kun yhteislinjassa välillä pidättäydyttäisiin tuosta opitusta toimintatavasta ja nytkin käytettäisiin enemmän uuden ohjelmakauden tukijärjestelmää hyväksi valitsemalla vaihtoehtoisia pellon käyttömuotoja. Vain kokeilemisen jälkeen voi arvioida vaikutuksia! Minä olen jo muutenkin tuossa kehityksessä mukana! Muut?
Kiitos.
Mä olen omalta osalta ollut mukana sen 5v nyt, kun viljelty luomuna. Tuleva ohjelmakausi rajoittaa luomulta pois nuo ekojärjestelmän vaihtoehdot jolloin tuo kenties rahakkain monimuotoisuuspelto max. 25% (n.670€/ha) jää saamatta. Jos luomu kävisi tuohon niin 830€ olisi taso. Toki luomussa päästään maanparannuskasvi toimenpiteellä (max. 20%)noin 770€ tukitasoon. Ja normaalilla viljalla tai tuotantonurmella 580€ tietämiin.
Jokainen tilahan nuo katsoo omalta kohdalta. Elukkatilat tarvitsevat rehua ja niillä ei yleensä tule kyseeseen himmailu. Toki laskinta kannattaisi käyttää et kannattaako se elukkahomma oikeasti? Mut tietysti kun se miljoona investointi on tehty taannoin niin eipä siitä oravanpyörästä voi pois hypätä.
Sitten on se iso porukka, sivutoimiset viljelijät. Onko laskettu oikesti ettei rahaliiku maatalouteen päin? Tietysti sivutoimimisena voidaan jatkaa pidempään, kun ei edes omaa palkkaa tarvitse laskea. Tai sen voi tiukan paikan tullen jättää laskematta. Päätoimiset tarvii jotain omaankin suuhun välillä. Epäilen että tämäkin asia ulosmitataan teollisuuden ja kaupan toimesta. Halukkaita viljelijöitä on niin paljon, että kylhän ne voivat talkoilla työt ja tehdä harrastuksena. Päätoimiset tuossa tippuu ekana.
Joo varmana tippuu päätoimiset ekana, sivutoimiset käyttää 100% tilan tuloista lisämaan ostoon / tilan kehittämiseen eikä tunnu missään vaikka vähän laittaa muutakin rahaa tarvittaessa.
-
Millanen päätoiminen kasvinviljelijä?
-
Millanen päätoiminen kasvinviljelijä?
Sellainen joka tekee max 3 kuukautta töitä vuodessa, ei huono homma vai?
-
Suuria lannoitemahteja vastaan tarvitaan kunnon boikotti. Ikävä kyllä tähän kelkkaan ei päätoimisia viljelijöitä saa, koska päätoimiset tilat tarvitsevat rehua elukoidensa ja perheidensä suihin, ja siihen tarvitaan väkilannoitteita. Toisekseen monien kohdilla toiminta on omasta tahdosta riippumatonta, koska avioliiton vahvempi puolisko, pankki, viime kädessä päättää, mitä tulee tehdä ja mitä ei. Lannoiteboikotti jäisi siis vain sivutoimisten "harrastelijoiden" vastuulle, joita on loppujen lopuksi aika suuri osa viljanviljelijöistä. Luulisi säkkipaskan hintaa jo tiputtavan, kun kaikki, jotka vain suinkin pystyvät boikottirintamaan osallistumaan, sen myös tekevät, ja yhteisesti pidetään pää kylmänä ja ilmoitetaan herroille, ettei ryyniäkään osteta ennen kuin hinta on pudonnut sille ja sille tasolle. Mutta tämä on tietysti vain utopistinen ajatus ja ainakin tältä kaudelta juna meni jo.
-
Suuria lannoitemahteja vastaan tarvitaan kunnon boikotti. Ikävä kyllä tähän kelkkaan ei päätoimisia viljelijöitä saa, koska päätoimiset tilat tarvitsevat rehua elukoidensa ja perheidensä suihin, ja siihen tarvitaan väkilannoitteita. Toisekseen monien kohdilla toiminta on omasta tahdosta riippumatonta, koska avioliiton vahvempi puolisko, pankki, viime kädessä päättää, mitä tulee tehdä ja mitä ei. Lannoiteboikotti jäisi siis vain sivutoimisten "harrastelijoiden" vastuulle, joita on loppujen lopuksi aika suuri osa viljanviljelijöistä. Luulisi säkkipaskan hintaa jo tiputtavan, kun kaikki, jotka vain suinkin pystyvät boikottirintamaan osallistumaan, sen myös tekevät, ja yhteisesti pidetään pää kylmänä ja ilmoitetaan herroille, ettei ryyniäkään osteta ennen kuin hinta on pudonnut sille ja sille tasolle. Mutta tämä on tietysti vain utopistinen ajatus ja ainakin tältä kaudelta juna meni jo.
suomi on niin pieni markkina alue että tuskin mitkään boikotit paljon hintoihin vaikuttaa, maailman markkinat määrää. Jos jonkun pienen muutoksen hintoihin saisikin aikaan se palautuis heti kun kauppa alkais taas käymään. Muutamat nopeimmat kerkeis korkeintaan pienen hyödyn saada.
-
Suuria lannoitemahteja vastaan tarvitaan kunnon boikotti. Ikävä kyllä tähän kelkkaan ei päätoimisia viljelijöitä saa, koska päätoimiset tilat tarvitsevat rehua elukoidensa ja perheidensä suihin, ja siihen tarvitaan väkilannoitteita. Toisekseen monien kohdilla toiminta on omasta tahdosta riippumatonta, koska avioliiton vahvempi puolisko, pankki, viime kädessä päättää, mitä tulee tehdä ja mitä ei. Lannoiteboikotti jäisi siis vain sivutoimisten "harrastelijoiden" vastuulle, joita on loppujen lopuksi aika suuri osa viljanviljelijöistä. Luulisi säkkipaskan hintaa jo tiputtavan, kun kaikki, jotka vain suinkin pystyvät boikottirintamaan osallistumaan, sen myös tekevät, ja yhteisesti pidetään pää kylmänä ja ilmoitetaan herroille, ettei ryyniäkään osteta ennen kuin hinta on pudonnut sille ja sille tasolle. Mutta tämä on tietysti vain utopistinen ajatus ja ainakin tältä kaudelta juna meni jo.
suomi on niin pieni markkina alue että tuskin mitkään boikotit paljon hintoihin vaikuttaa, maailman markkinat määrää. Jos jonkun pienen muutoksen hintoihin saisikin aikaan se palautuis heti kun kauppa alkais taas käymään. Muutamat nopeimmat kerkeis korkeintaan pienen hyödyn saada.
Kyl se niin määrää et viljanhinta tulisi nousemaan, kun ei sitä kotimaan satoa olisi. Vaikkei siis suoraan lannoitteen hinta laskisikaan. Hintaero viljassa ei voi tietysti revetä mahdottomiin euroopanhinnan kanssa mut sellainen noin satanen enemmän kuin euroopan taso olisi mahdolista rahtauksesta aiheutuvien kulujen vuoksi veikkaisin.
Filosofi on oikeassa et tämä juna meni jo tämän vuoden osalta. Nyt lannoitteita hankittu niin paljon et ensi kautena ei ihmeempiä muutoksia viljelyaloihin tule ja jos tulee perus hyvä sato niin viime syksyn sadon kanssa täyttyy markkina hyvin, ja hinta laskee. Se focus on nyt siellä kesän lannoitekauden avauksessa ja vuoden 24 kasvukaudessa. Jos lannoitehinnat tippuvat tavanomaiselle tasolle (typpi 200e/t ja npk 300e/t) niin ensi kesänä jatketaan siitä mihin 20 kesällä jäätiin. Vilja maksaa taas sen 150e molemmin puolin ja ylituotanto on taattu normaali vuosina. Mut jos lannoite on tätä hintataso ja ensi kesällä ei satoa tulekkaan niin 23/24 talven hinnat on kovia ja 24 syksynkin hinnat ovat vielä kovempia..
-
Tutkimukseni mukaan vehnä on yksi tärkeimmistä maan viljelykasveista. Ilmastonmuutos on kuitenkin vaikuttanut satoon. Tässä hyvä lähde jonka löysin: https://www.luke.fi/fi/tilastot (https://www.luke.fi/fi/tilastot)
Maa on panostanut maatalouden tutkimukseen ja kehitykseen, ja uudet teknologiat, kuten tarkkuusviljely, voivat auttaa viljelijöitä tehostamaan toimintaansa ja parantamaan satoa.
Kaiken kaikkiaan uskon, että oikeilla panostuksilla ja ponnisteluilla Suomen vehnäteollisuudella on valoisa tulevaisuus. Sijoitan myös erilaisiin vilja-ETF:ihin, osakekurssi näyttää nyt https://www.porssikurssit.fi/ (https://www.porssikurssit.fi/) mukaan olevan lähellä pohjaa, mutta tulevaisuus näyttää!
-
Suuria lannoitemahteja vastaan tarvitaan kunnon boikotti. Ikävä kyllä tähän kelkkaan ei päätoimisia viljelijöitä saa, koska päätoimiset tilat tarvitsevat rehua elukoidensa ja perheidensä suihin, ja siihen tarvitaan väkilannoitteita. Toisekseen monien kohdilla toiminta on omasta tahdosta riippumatonta, koska avioliiton vahvempi puolisko, pankki, viime kädessä päättää, mitä tulee tehdä ja mitä ei. Lannoiteboikotti jäisi siis vain sivutoimisten "harrastelijoiden" vastuulle, joita on loppujen lopuksi aika suuri osa viljanviljelijöistä. Luulisi säkkipaskan hintaa jo tiputtavan, kun kaikki, jotka vain suinkin pystyvät boikottirintamaan osallistumaan, sen myös tekevät, ja yhteisesti pidetään pää kylmänä ja ilmoitetaan herroille, ettei ryyniäkään osteta ennen kuin hinta on pudonnut sille ja sille tasolle. Mutta tämä on tietysti vain utopistinen ajatus ja ainakin tältä kaudelta juna meni jo.
suomi on niin pieni markkina alue että tuskin mitkään boikotit paljon hintoihin vaikuttaa, maailman markkinat määrää. Jos jonkun pienen muutoksen hintoihin saisikin aikaan se palautuis heti kun kauppa alkais taas käymään. Muutamat nopeimmat kerkeis korkeintaan pienen hyödyn saada.
Niin, verrattain pieni markkina juu. Esim. Yara Suomen tuotannosta menee 3/4 vientiin, eli tarkoittaisi sitä, että jos suomalaiset eivät osta ryyniäkään, vientitavaran hinta nousisi 33,3 % tai vaihtoehtoisesti pitäisi tyytyä vähäisempään voittoon. Ja vaikka hinta laskisikin Suomessa, on aivan totta, etteivät kaikki suomalaiset voi ostaa lannoitteita samaan aikaan aallonpohjalla. Näin ollen ei auta kuin jatkaa samalla vanhalla, hyväksi todetulla tavalla..
-
Amerikkalaiset ja kanadalaiset tehoviljelijät ovat jo vuosikymmenien ajan käyttäneet vehnänviljelyssä täsmäteknologioita. Silti muutaman vuoden takainen 4,5 $/bu hinta oli sellainen, että amerikkalaiset totesivat, että "vehnänviljelyssä ei vain löydy sitä rahaa"
Tämä nykyinen hintapiikki ei ole välttämättä pysyvä, ja suuret vehnäntuottajamaat ovat vähintään kompensoineet jo Ukrainan koko vientituotannon, eikä välttämättä maailmanlaajuisesti koko sato pilaannu sääolosuhteiden takia, ainakaan joka vuosi.
Toisaalta, vehnällä on sentään aina vientimarkkinat, ainakin jollakin hinnalla.
Ongelmajätteiksi muuttunevat jotkin viljelykasvit ehkä aikaisemmin, järjestyksessä ruis, kaura, ohra, niiden markkinat viennissä ovat kuitenkin aika pienet, tai olemattomat, kuten rukiilla.
Myös öljykasvit ovat jo puolivälissä palaamassa "normaalihintoihin", ainakin futuurit ovat syöksykierteessä alas päin, mutta niille saattaa olla silti paremmat markkinat kuin esimerkiksi rukiilla.
Herne- ja papumarkkinat saattavat tukkeutua jo lähivuosina, koska viljelijät tekevät rationaalisia päätöksiä ja syöksyvät joukolla kylvämään sitä, minkä kulloinkin olettavat olevan kannattavinta.
-SS-
-
Amerikkalaiset ja kanadalaiset tehoviljelijät ovat jo vuosikymmenien ajan käyttäneet vehnänviljelyssä täsmäteknologioita. Silti muutaman vuoden takainen 4,5 $/bu hinta oli sellainen, että amerikkalaiset totesivat, että "vehnänviljelyssä ei vain löydy sitä rahaa"
Tämä nykyinen hintapiikki ei ole välttämättä pysyvä, ja suuret vehnäntuottajamaat ovat vähintään kompensoineet jo Ukrainan koko vientituotannon, eikä välttämättä maailmanlaajuisesti koko sato pilaannu sääolosuhteiden takia, ainakaan joka vuosi.
Toisaalta, vehnällä on sentään aina vientimarkkinat, ainakin jollakin hinnalla.
Ongelmajätteiksi muuttunevat jotkin viljelykasvit ehkä aikaisemmin, järjestyksessä ruis, kaura, ohra, niiden markkinat viennissä ovat kuitenkin aika pienet, tai olemattomat, kuten rukiilla.
Myös öljykasvit ovat jo puolivälissä palaamassa "normaalihintoihin", ainakin futuurit ovat syöksykierteessä alas päin, mutta niille saattaa olla silti paremmat markkinat kuin esimerkiksi rukiilla.
Herne- ja papumarkkinat saattavat tukkeutua jo lähivuosina, koska viljelijät tekevät rationaalisia päätöksiä ja syöksyvät joukolla kylvämään sitä, minkä kulloinkin olettavat olevan kannattavinta.
-SS-
Kannattaa tältä pohjalta varmaan panostaa sianlihan tuotantoon kun kaikki vilja ja valkuaisrehu tulee ennusteen mukaan olemaan käytännössä ilmaista ;D
-
Amerikkalaiset ja kanadalaiset tehoviljelijät ovat jo vuosikymmenien ajan käyttäneet vehnänviljelyssä täsmäteknologioita. Silti muutaman vuoden takainen 4,5 $/bu hinta oli sellainen, että amerikkalaiset totesivat, että "vehnänviljelyssä ei vain löydy sitä rahaa"
Tämä nykyinen hintapiikki ei ole välttämättä pysyvä, ja suuret vehnäntuottajamaat ovat vähintään kompensoineet jo Ukrainan koko vientituotannon, eikä välttämättä maailmanlaajuisesti koko sato pilaannu sääolosuhteiden takia, ainakaan joka vuosi.
Toisaalta, vehnällä on sentään aina vientimarkkinat, ainakin jollakin hinnalla.
Ongelmajätteiksi muuttunevat jotkin viljelykasvit ehkä aikaisemmin, järjestyksessä ruis, kaura, ohra, niiden markkinat viennissä ovat kuitenkin aika pienet, tai olemattomat, kuten rukiilla.
Myös öljykasvit ovat jo puolivälissä palaamassa "normaalihintoihin", ainakin futuurit ovat syöksykierteessä alas päin, mutta niille saattaa olla silti paremmat markkinat kuin esimerkiksi rukiilla.
Herne- ja papumarkkinat saattavat tukkeutua jo lähivuosina, koska viljelijät tekevät rationaalisia päätöksiä ja syöksyvät joukolla kylvämään sitä, minkä kulloinkin olettavat olevan kannattavinta.
-SS-
Niin eikös tuo 4,5 taalaa bushelilta ole kutakuinkin 166 taalaa tonnilta ja tämän hetken kurssilla n. 150e?
Sen mitä olen näitä jenkki ja kaukaisimmat farmareita youtuubista seuraillut niin saman havainnon olen tehnyt. Vesi siellä on monesti rajoittava tekijä ja lannoitukset annetaankin nestemäisenä mutta ei lannoitusmäärät ole mitenkään poskettomia. Jopa matalia täkäläiseen mittapuuhun. Toki vaihtelua on. Yks farmari Tennesseessä saa kyllä n. 6t satoja vehnästä hehtaarilta ja lannoitusmäärätkin ovat suurempia mut on vettäkin tarjolla enemmän. Mut keskilännessä 2t/ha on ihan ok sato ja typpimäärä voi olla satakiloa tai alle. Homma perustuu siihen isoon hehtaarimäärään.
SS on oikeassa et vehnällä on oikeasti markkina olemassa muut ovat marginaaleja. Kauraa kun vielä hieman lisätään niin saadaan sekin markkina yltäkylläiseksi ja hinta putoamaan. Ohran kysyntä laskee sitä myöden kun elukkatalous hiipuu ja ruis no siitä ei sen enempää. Ei niitä ruisleivän syöjiä enää montaa ole. Milloin mitäkin smoothia aamiaiseksi vedetään. ;D
Öljykasveilla on varmaan paikkansa mut Suomessa ongelma on se et syysmuodot pitäisi saada yleistymään ja niiden viljelyvarmuus paremmaksi. Alle tonnin keskisadoilla kevät muodoilla ei ole paikkaa tässä pelissä. Herneet ja pavut ok mut äkkiä se markkina on tukossa niinkuin nyt taitaa käydä. Kai herneen hinnat on jo kiinnitetty?
Suomesta voitaisiin ihan hyvin vesittää se 100 000 ha mitä on väläytelty. Sama jos määrä vaikka kaksin tai kolminkertaistettaisiin. Ongelma vain se et nyt jo halukkaita viljelijöitä liikaa niin peltomarkkinahan kuumenisi kiehumispisteeseen jos peltoala vähenee. Saa nähdä mitä merkitystä tämä osittainen raivauskielto aiheuttaa.
Suomen maataloustuotannon rahapotti on melko vakio ja tällä viljelijämäärällä se ei enää takaa inhimillistä tulotasoa yksittäiselle viljelijälle. Rakennekehitystä pitäisi potkia vauhdilla eteenpäin..
-
Amerikkalaiset ja kanadalaiset tehoviljelijät ovat jo vuosikymmenien ajan käyttäneet vehnänviljelyssä täsmäteknologioita. Silti muutaman vuoden takainen 4,5 $/bu hinta oli sellainen, että amerikkalaiset totesivat, että "vehnänviljelyssä ei vain löydy sitä rahaa"
Tämä nykyinen hintapiikki ei ole välttämättä pysyvä, ja suuret vehnäntuottajamaat ovat vähintään kompensoineet jo Ukrainan koko vientituotannon, eikä välttämättä maailmanlaajuisesti koko sato pilaannu sääolosuhteiden takia, ainakaan joka vuosi.
Toisaalta, vehnällä on sentään aina vientimarkkinat, ainakin jollakin hinnalla.
Ongelmajätteiksi muuttunevat jotkin viljelykasvit ehkä aikaisemmin, järjestyksessä ruis, kaura, ohra, niiden markkinat viennissä ovat kuitenkin aika pienet, tai olemattomat, kuten rukiilla.
Myös öljykasvit ovat jo puolivälissä palaamassa "normaalihintoihin", ainakin futuurit ovat syöksykierteessä alas päin, mutta niille saattaa olla silti paremmat markkinat kuin esimerkiksi rukiilla.
Herne- ja papumarkkinat saattavat tukkeutua jo lähivuosina, koska viljelijät tekevät rationaalisia päätöksiä ja syöksyvät joukolla kylvämään sitä, minkä kulloinkin olettavat olevan kannattavinta.
-SS-
Niin eikös tuo 4,5 taalaa bushelilta ole kutakuinkin 166 taalaa tonnilta ja tämän hetken kurssilla n. 150e?
Sen mitä olen näitä jenkki ja kaukaisimmat farmareita youtuubista seuraillut niin saman havainnon olen tehnyt. Vesi siellä on monesti rajoittava tekijä ja lannoitukset annetaankin nestemäisenä mutta ei lannoitusmäärät ole mitenkään poskettomia. Jopa matalia täkäläiseen mittapuuhun. Toki vaihtelua on. Yks farmari Tennesseessä saa kyllä n. 6t satoja vehnästä hehtaarilta ja lannoitusmäärätkin ovat suurempia mut on vettäkin tarjolla enemmän. Mut keskilännessä 2t/ha on ihan ok sato ja typpimäärä voi olla satakiloa tai alle. Homma perustuu siihen isoon hehtaarimäärään.
SS on oikeassa et vehnällä on oikeasti markkina olemassa muut ovat marginaaleja. Kauraa kun vielä hieman lisätään niin saadaan sekin markkina yltäkylläiseksi ja hinta putoamaan. Ohran kysyntä laskee sitä myöden kun elukkatalous hiipuu ja ruis no siitä ei sen enempää. Ei niitä ruisleivän syöjiä enää montaa ole. Milloin mitäkin smoothia aamiaiseksi vedetään. ;D
Öljykasveilla on varmaan paikkansa mut Suomessa ongelma on se et syysmuodot pitäisi saada yleistymään ja niiden viljelyvarmuus paremmaksi. Alle tonnin keskisadoilla kevät muodoilla ei ole paikkaa tässä pelissä. Herneet ja pavut ok mut äkkiä se markkina on tukossa niinkuin nyt taitaa käydä. Kai herneen hinnat on jo kiinnitetty?
Suomesta voitaisiin ihan hyvin vesittää se 100 000 ha mitä on väläytelty. Sama jos määrä vaikka kaksin tai kolminkertaistettaisiin. Ongelma vain se et nyt jo halukkaita viljelijöitä liikaa niin peltomarkkinahan kuumenisi kiehumispisteeseen jos peltoala vähenee. Saa nähdä mitä merkitystä tämä osittainen raivauskielto aiheuttaa.
Suomen maataloustuotannon rahapotti on melko vakio ja tällä viljelijämäärällä se ei enää takaa inhimillistä tulotasoa yksittäiselle viljelijälle. Rakennekehitystä pitäisi potkia vauhdilla eteenpäin..
Ja sä olisit vapaaehtoinen lopettaja jos jotain kannustimia tulisi? Vai meinaatko et naapureiden pitäs lopettaa ja sä olisit se valittu joka saisi toimintaa jatkaa? No eipä kai mut kyllä se lopettaminen pääasiassa käy eläköitymisen tai konkurssin kautta.
Kova korkojen nousu kyllä varmaan jälkimmäistä alkaa kohta vauhdittamaan, jos on ennen ollu jo tiukilla niin kyllä se alkaa velkaisella olemaan loppu lähellä.
-
Aina on mahdollisuus alkaa sivuhommiin, pajalle vaan seittämästä neljään, näkee sen ihanuuden. Voi sitten kirota ku perkalee sivutoimijussit sössii pisneksen.
-
Luken tilaston mukaan Suomessa on alle 9000 viljelijää jotka ovat alle 45 vuotiaita. Yli 55 vuotiaita on yli 19000 ja yli 65 vuotiaita 7448. Vanhojen pierujen mielestä se nyt vaan on niin kivaa ettei sitä malta lopettaa ;D
Trendi on sellainen että eläkeikäisiä viljelijöitä voi olla kohta enemmän kuin alle 45 vuotiaita...
https://www.luke.fi/fi/tilastot/maatalous-ja-puutarhayritysten-rakenne/maatalous-ja-puutarhayritysten-rakenne-2022-ennakko
-
Amerikkalaiset ja kanadalaiset tehoviljelijät ovat jo vuosikymmenien ajan käyttäneet vehnänviljelyssä täsmäteknologioita. Silti muutaman vuoden takainen 4,5 $/bu hinta oli sellainen, että amerikkalaiset totesivat, että "vehnänviljelyssä ei vain löydy sitä rahaa"
Tämä nykyinen hintapiikki ei ole välttämättä pysyvä, ja suuret vehnäntuottajamaat ovat vähintään kompensoineet jo Ukrainan koko vientituotannon, eikä välttämättä maailmanlaajuisesti koko sato pilaannu sääolosuhteiden takia, ainakaan joka vuosi.
Toisaalta, vehnällä on sentään aina vientimarkkinat, ainakin jollakin hinnalla.
Ongelmajätteiksi muuttunevat jotkin viljelykasvit ehkä aikaisemmin, järjestyksessä ruis, kaura, ohra, niiden markkinat viennissä ovat kuitenkin aika pienet, tai olemattomat, kuten rukiilla.
Myös öljykasvit ovat jo puolivälissä palaamassa "normaalihintoihin", ainakin futuurit ovat syöksykierteessä alas päin, mutta niille saattaa olla silti paremmat markkinat kuin esimerkiksi rukiilla.
Herne- ja papumarkkinat saattavat tukkeutua jo lähivuosina, koska viljelijät tekevät rationaalisia päätöksiä ja syöksyvät joukolla kylvämään sitä, minkä kulloinkin olettavat olevan kannattavinta.
-SS-
Niin eikös tuo 4,5 taalaa bushelilta ole kutakuinkin 166 taalaa tonnilta ja tämän hetken kurssilla n. 150e?
Sen mitä olen näitä jenkki ja kaukaisimmat farmareita youtuubista seuraillut niin saman havainnon olen tehnyt. Vesi siellä on monesti rajoittava tekijä ja lannoitukset annetaankin nestemäisenä mutta ei lannoitusmäärät ole mitenkään poskettomia. Jopa matalia täkäläiseen mittapuuhun. Toki vaihtelua on. Yks farmari Tennesseessä saa kyllä n. 6t satoja vehnästä hehtaarilta ja lannoitusmäärätkin ovat suurempia mut on vettäkin tarjolla enemmän. Mut keskilännessä 2t/ha on ihan ok sato ja typpimäärä voi olla satakiloa tai alle. Homma perustuu siihen isoon hehtaarimäärään.
SS on oikeassa et vehnällä on oikeasti markkina olemassa muut ovat marginaaleja. Kauraa kun vielä hieman lisätään niin saadaan sekin markkina yltäkylläiseksi ja hinta putoamaan. Ohran kysyntä laskee sitä myöden kun elukkatalous hiipuu ja ruis no siitä ei sen enempää. Ei niitä ruisleivän syöjiä enää montaa ole. Milloin mitäkin smoothia aamiaiseksi vedetään. ;D
Öljykasveilla on varmaan paikkansa mut Suomessa ongelma on se et syysmuodot pitäisi saada yleistymään ja niiden viljelyvarmuus paremmaksi. Alle tonnin keskisadoilla kevät muodoilla ei ole paikkaa tässä pelissä. Herneet ja pavut ok mut äkkiä se markkina on tukossa niinkuin nyt taitaa käydä. Kai herneen hinnat on jo kiinnitetty?
Suomesta voitaisiin ihan hyvin vesittää se 100 000 ha mitä on väläytelty. Sama jos määrä vaikka kaksin tai kolminkertaistettaisiin. Ongelma vain se et nyt jo halukkaita viljelijöitä liikaa niin peltomarkkinahan kuumenisi kiehumispisteeseen jos peltoala vähenee. Saa nähdä mitä merkitystä tämä osittainen raivauskielto aiheuttaa.
Suomen maataloustuotannon rahapotti on melko vakio ja tällä viljelijämäärällä se ei enää takaa inhimillistä tulotasoa yksittäiselle viljelijälle. Rakennekehitystä pitäisi potkia vauhdilla eteenpäin..
Ja sä olisit vapaaehtoinen lopettaja jos jotain kannustimia tulisi? Vai meinaatko et naapureiden pitäs lopettaa ja sä olisit se valittu joka saisi toimintaa jatkaa? No eipä kai mut kyllä se lopettaminen pääasiassa käy eläköitymisen tai konkurssin kautta.
Kova korkojen nousu kyllä varmaan jälkimmäistä alkaa kohta vauhdittamaan, jos on ennen ollu jo tiukilla niin kyllä se alkaa velkaisella olemaan loppu lähellä.
En tietysti niinkuin ei moni muukaan ;D jos niitä vapaaehtoisia lopettajia olisi ollut niin eihän täs olis mitään ongelmaa ;D
No vitsi vitsi. Mut kylhän tää suomen maatalous on vielä aika pienimuotoista. Sivutoimisuus lisääntyy kun pelkkä viljelyä ei enää kannata. Tietysti eipä sitä kasvinviljelyhomma tarjoa ajankulua koko vuodeksi.
Eläköitymisen kauttahan se valtaosa tapahtuu mut ainakin täällä on vielä aika paljon innokkaita jatkajiakin. Jatketaan sen "sukutilan" viljelyä vaikka ei se edes oikea sukutila ole vaan siirtolaistila joka sodan jälkeen osoitettu. Kuitenkaan maataloudesta ei ole enää tuomaan leipää pöytään korkeintaan jotain sen leivän päälle. Rahat elämiseen tulee muualta. Aika moni pyrkii lisäämään pinta-alaa kai ajatuksena on se et joskus vanhemmalla iällä voi jättäytyä päätoimiseksi viljelijäksi. ::)
Konkurssejahan ei ole paljoa ollut. Kyllä asiat yleensä on pyritty aina hoitamaan jotenkin muuten. Saa nyt sit nähdä lisääntyvätkö nyt kun rahahanat tiukkenee. Yritysmaailmassa olisi ihan tervettä et konkurssejakin olisi jokin tietty määrä.
Mutta kaiketi maatalouden kannattavuus ei ole vielä niin huono kun halukkaita jatkajia on riittävästi.
Aina on mahdollisuus alkaa sivuhommiin, pajalle vaan seittämästä neljään, näkee sen ihanuuden. Voi sitten kirota ku perkalee sivutoimijussit sössii pisneksen.
Niin jatkat kuitenkin viljelyä ennemmin kuin et lopettaisit. Jos se raha tulee sieltä pajalta niin mitäs jos lopettais sen viljelyn niin jäisi aikaa lepäillä?
Luken tilaston mukaan Suomessa on alle 9000 viljelijää jotka ovat alle 45 vuotiaita. Yli 55 vuotiaita on yli 19000 ja yli 65 vuotiaita 7448. Vanhojen pierujen mielestä se nyt vaan on niin kivaa ettei sitä malta lopettaa ;D
Trendi on sellainen että eläkeikäisiä viljelijöitä voi olla kohta enemmän kuin alle 45 vuotiaita...
https://www.luke.fi/fi/tilastot/maatalous-ja-puutarhayritysten-rakenne/maatalous-ja-puutarhayritysten-rakenne-2022-ennakko
Näinhän se on ja tuo tilasto vain muuttuu. Toki se viljely eläkeiässä on varmaan ihan ok. Ei velkaa, pikku näppäilyä muutamaksi viikoksi vuodessa jne.
Tämä tukienmaksun yläikärajan poistaminen oli kyllä kohtuu hölmö homma kun halukkaita nuoriakin viljelijöitä olisi.
Mutta kyl se perimmäinen syy taitaa olla se vahva tunneside niihin omiin maihin mikä saa jatkamaan hommaa loppuun asti.
-
Rakennekehitys on päättymätön jana. Se jatkuu hitasti mutta varmasti potki tai ei. Pienin tukikelpoinen pinta-ala EU:n mukaan on 5 ha. Suomi korotti sen siihen, Ruotsi jäi neljään hehtaariin.
Eläkerajoitus poistettiin Suomesta viimeisenä, muualla EU:ssa sitä ei ollut.
Edit:
Korjaus: EU salli nostaa tukirajan viiteen hehtaariin. Suomi korotti sen täyteen viiteen, Ruotsi korotti neljään.
-
Rakennekehitys on päättymätön jana. Se jatkuu hitasti mutta varmasti potki tai ei. Pienin tukikelpoinen pinta-ala EU:n mukaan on 5 ha. Suomi korotti sen siihen, Ruotsi jäi neljään hehtaariin.
Eläkerajoitus poistettiin Suomesta viimeisenä, muualla EU:ssa sitä ei ollut.
Kerro nyt toki samalla mitä on eu maiden viljatilojen keskipinta-alat. Suomessa ollaan jossain 50ha paikkeilla kaiketi?
Tuolla tukien minimi hehtaarilla ei ole mitään merkitystä onko se nyt 4 vai 5 hehtaaria. Jos se olisi vaikka 25ha niin olisi jo aivan toista. Toki tuohon syntyisi sitten sellainen kohta jossa 24ha tila ostaa sillä poskettomalla hinnalla sen puuttuvan hehtaarin jotta voi olla maatila. ::)
Mutta onko tuollaisella 25ha tilalla oikeasti elinkelpoisuutta? Tukieuroina taitaa ens kaudella tulla reilu 10ke vuodessa.
En nyt lähde ratkomaan ongelmaa kun ei ratkaisua ole antaa mutta kylhän suuntaus on nyt se et sivutoiminen viljely lisääntyy. Vuokraviljely lisääntyy. Tuottajien asema ei parane ketjussa yhtään ja aina vain enemmän saadaan talkoilla tuottaaksemme ruokaa..
-
Aina on mahdollisuus alkaa sivuhommiin, pajalle vaan seittämästä neljään, näkee sen ihanuuden. Voi sitten kirota ku perkalee sivutoimijussit sössii pisneksen.
Voi sitä sivuhommaa tehdä yrittäjänäkin, se on vähän miellyttävämpi ja joustavampi vaihtoehto. Varsinkin jos ei tarvitse pelkästään sillä elää.
-
Rakennekehitys on päättymätön jana. Se jatkuu hitasti mutta varmasti potki tai ei. Pienin tukikelpoinen pinta-ala EU:n mukaan on 5 ha. Suomi korotti sen siihen, Ruotsi jäi neljään hehtaariin.
Eläkerajoitus poistettiin Suomesta viimeisenä, muualla EU:ssa sitä ei ollut.
Kerro nyt toki samalla mitä on eu maiden viljatilojen keskipinta-alat. Suomessa ollaan jossain 50ha paikkeilla kaiketi?
Tuolla tukien minimi hehtaarilla ei ole mitään merkitystä onko se nyt 4 vai 5 hehtaaria. Jos se olisi vaikka 25ha niin olisi jo aivan toista. Toki tuohon syntyisi sitten sellainen kohta jossa 24ha tila ostaa sillä poskettomalla hinnalla sen puuttuvan hehtaarin jotta voi olla maatila. ::)
Mutta onko tuollaisella 25ha tilalla oikeasti elinkelpoisuutta? Tukieuroina taitaa ens kaudella tulla reilu 10ke vuodessa.
En nyt lähde ratkomaan ongelmaa kun ei ratkaisua ole antaa mutta kylhän suuntaus on nyt se et sivutoiminen viljely lisääntyy. Vuokraviljely lisääntyy. Tuottajien asema ei parane ketjussa yhtään ja aina vain enemmän saadaan talkoilla tuottaaksemme ruokaa..
EU:n kaikista maatiloista (ei välttämättä tietty viljatiloja) yli 60% on alle 5 ha, yli 100ha tiloja on kaikista tiloista jotain 3% mutta ne vijelevät yli 50% EU:n peltoalasta.
There were 9.1 million agricultural holdings in the EU in 2020, about two-thirds (63.8 %) of which were less than 5 ha in size.
(https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/images/8/88/Fig1_Distribution_of_EU_farms_and_utilised_agricultural_area_according_to_farm_size_%28%25%2C_2020%29.png)
-
Yrittäjätuloennuste vuodelle 2022 koko maataloussektorille Suomessa on 500 miljoonaa. Siitä voi laskea monelleko päätoimiselle siitä voisi riittää ansiot.
-
Rakennekehitys on päättymätön jana. Se jatkuu hitasti mutta varmasti potki tai ei. Pienin tukikelpoinen pinta-ala EU:n mukaan on 5 ha. Suomi korotti sen siihen, Ruotsi jäi neljään hehtaariin.
Eläkerajoitus poistettiin Suomesta viimeisenä, muualla EU:ssa sitä ei ollut.
Kerro nyt toki samalla mitä on eu maiden viljatilojen keskipinta-alat. Suomessa ollaan jossain 50ha paikkeilla kaiketi?
Tuolla tukien minimi hehtaarilla ei ole mitään merkitystä onko se nyt 4 vai 5 hehtaaria. Jos se olisi vaikka 25ha niin olisi jo aivan toista. Toki tuohon syntyisi sitten sellainen kohta jossa 24ha tila ostaa sillä poskettomalla hinnalla sen puuttuvan hehtaarin jotta voi olla maatila. ::)
Mutta onko tuollaisella 25ha tilalla oikeasti elinkelpoisuutta? Tukieuroina taitaa ens kaudella tulla reilu 10ke vuodessa.
En nyt lähde ratkomaan ongelmaa kun ei ratkaisua ole antaa mutta kylhän suuntaus on nyt se et sivutoiminen viljely lisääntyy. Vuokraviljely lisääntyy. Tuottajien asema ei parane ketjussa yhtään ja aina vain enemmän saadaan talkoilla tuottaaksemme ruokaa..
Mutta maatalousmaan mediaani 2020 suomessa 31 ha eli puolet tiloista alle 31 ha se on aika iso määrä pieniä tiloja.
Vielä kun olisi lukuja tilojen koosta ilman vuokrapeltoja, luvut pienenisi vielä paljon.
-
Olen aina tehnyt muutakin ku viljelyä, yrittäjänä, palkkatöitä, millon mitäkin. Monista puroista ja hyvä niin. Enkä ole naapurin maita kedehtinu, tai ketää käskeny lopettaa, mut jokainen tyylillään.
-
Rakennekehitys on päättymätön jana. Se jatkuu hitasti mutta varmasti potki tai ei. Pienin tukikelpoinen pinta-ala EU:n mukaan on 5 ha. Suomi korotti sen siihen, Ruotsi jäi neljään hehtaariin.
Eläkerajoitus poistettiin Suomesta viimeisenä, muualla EU:ssa sitä ei ollut.
Tuolla tukien minimi hehtaarilla ei ole mitään merkitystä onko se nyt 4 vai 5 hehtaaria.
Ei olekaan, mutta saattaa se ehkä kertoa asenteista. Potkitaanko, vai eikö potkita.
Itse ei ole tarvinnut potkia ketään, vaan peltoa on tarjottu sekä ostettavaksi että vuokrattavaksi ihan vapaaehtoisesti. ;D
-
ja101:n linja jossa pellot pitäisi saada pienemmälle porukalle joka sitten vielä olisi tuottamatta niillä mitään, voi pitkässä juoksussa olla vähän hankala perustella niille joiden pitäisi sitten ne tuet maksaa. :D
-
Rakennekehitys on päättymätön jana. Se jatkuu hitasti mutta varmasti potki tai ei. Pienin tukikelpoinen pinta-ala EU:n mukaan on 5 ha. Suomi korotti sen siihen, Ruotsi jäi neljään hehtaariin.
Eläkerajoitus poistettiin Suomesta viimeisenä, muualla EU:ssa sitä ei ollut.
Kerro nyt toki samalla mitä on eu maiden viljatilojen keskipinta-alat. Suomessa ollaan jossain 50ha paikkeilla kaiketi?
Tuolla tukien minimi hehtaarilla ei ole mitään merkitystä onko se nyt 4 vai 5 hehtaaria. Jos se olisi vaikka 25ha niin olisi jo aivan toista. Toki tuohon syntyisi sitten sellainen kohta jossa 24ha tila ostaa sillä poskettomalla hinnalla sen puuttuvan hehtaarin jotta voi olla maatila. ::)
Mutta onko tuollaisella 25ha tilalla oikeasti elinkelpoisuutta? Tukieuroina taitaa ens kaudella tulla reilu 10ke vuodessa.
14000-15000€...
-
EU:n kaikista maatiloista (ei välttämättä tietty viljatiloja) yli 60% on alle 5 ha, yli 100ha tiloja on kaikista tiloista jotain 3% mutta ne vijelevät yli 50% EU:n peltoalasta.
There were 9.1 million agricultural holdings in the EU in 2020, about two-thirds (63.8 %) of which were less than 5 ha in size.
(https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/images/8/88/Fig1_Distribution_of_EU_farms_and_utilised_agricultural_area_according_to_farm_size_%28%25%2C_2020%29.png)
Varmaan ihan paikkansa pitävä tilasto mut ei noilla alle 5ha tiloilla ole eu:n ruokkimisessa mitään merkitystä. Toki näissä pienissä tiloissa on varmasti paljon myös joitain erikoiskasvitiloja. Itäeuroopassa kai vielä paljon myös jonkinlaista kotitarve viljelyä.
Yrittäjätuloennuste vuodelle 2022 koko maataloussektorille Suomessa on 500 miljoonaa. Siitä voi laskea monelleko päätoimiselle siitä voisi riittää ansiot.
Nopealla laskulla 10000 viljelijälle 50ke tulo.. ihan kohtuullinen nykymittapuulla.
Olen aina tehnyt muutakin ku viljelyä, yrittäjänä, palkkatöitä, millon mitäkin. Monista puroista ja hyvä niin. Enkä ole naapurin maita kedehtinu, tai ketää käskeny lopettaa, mut jokainen tyylillään.
Ei kai tässä kukaan ole kahdehtinut. Vai onko se kahdehtimista jos kyseenalaistaa nykyjärjestelmän?
Olet ihan oikeassa ettei viljatiloilla tule millään aika kulumaan koko vuotta niin siinä voi hyvin tehdä muutakin. Itsellä taitaa olla sama ura edessä jos elukkatouhu loppuu tähän.
Rakennekehitys on päättymätön jana. Se jatkuu hitasti mutta varmasti potki tai ei. Pienin tukikelpoinen pinta-ala EU:n mukaan on 5 ha. Suomi korotti sen siihen, Ruotsi jäi neljään hehtaariin.
Eläkerajoitus poistettiin Suomesta viimeisenä, muualla EU:ssa sitä ei ollut.
Tuolla tukien minimi hehtaarilla ei ole mitään merkitystä onko se nyt 4 vai 5 hehtaaria.
Ei olekaan, mutta saattaa se ehkä kertoa asenteista. Potkitaanko, vai eikö potkita.
Itse ei ole tarvinnut potkia ketään, vaan peltoa on tarjottu sekä ostettavaksi että vuokrattavaksi ihan vapaaehtoisesti. ;D
Meinaat et se on oikeasti hehtaarista kiinni? Et suomen päättäjät nyt potkivat ja sorsivat pieniä tiloja kun raja on 5 eikä 4 hehtaarissa?
Peltomarkkina on hyvin pitkälti paikasta kiinni. Kiihkeimmillä alueilla ottajia on enemmän kuin tarjontaa. Jossain syrjemmässä voi tarjontaa olla enemmän.
ja101:n linja jossa pellot pitäisi saada pienemmälle porukalle joka sitten vielä olisi tuottamatta niillä mitään, voi pitkässä juoksussa olla vähän hankala perustella niille joiden pitäisi sitten ne tuet maksaa. :D
Mistä noin päättelet?
Tuotannon rajoittamista esitin nyt vallitsevaan tilanteeseen. Jos viljelijöiden määrä tiputetaan neljännekseen ja peltoja metsitettäisiin neljännes niin tukiakaan ei tarvitsi maksaa neljänneksen pelto alalle enää.. ::)
Nyt tuetaan hömppää kun halutaan ympäristötoimia entä jos ihan rehdisti metsitettäisiin se 25%? Vai pitääkö kaikkien vain tuottaa täysillä joka hehtaarilla jotta saadaan viljanhinta varmasti laskemaan alle sataseen? Palvelee kai maitoyrittäjää.. ::)
Mut vaihtoehtojahan mä tässä vaan heittelen..
14000-15000€...
Summa pitää varmaan sisällään maksimin "hömppää" ja muutenkin raksit oikeilla toimenpiteillä? ;D
Laskin itse tuon ihan niin et 138 + 17 + 217 + 45 = 417e/ha. Toimenpiteet ja tekemättömyydet nostavat sitten summaa mut tuo on sen normaalin 25ha viljelijän summa joka kyntää pellot joka syksy nyt pakosta joutuu ajamaan jollakin muulla härpättimellä sen kolmanneksen tai sitten kylvämään syyskasvia. Muutenkaan kyseinen viljelijätyyppi ei ymmärrä mitä kerääjäkasvi tarkoittaa ja suorakylvö (kasvipeite) on kirosana ;D ;D
-
Aina on mahdollisuus alkaa sivuhommiin, pajalle vaan seittämästä neljään, näkee sen ihanuuden. Voi sitten kirota ku perkalee sivutoimijussit sössii pisneksen.
Hiukan asiaa sivuten, onk sellane luomumaajussi joka kasvattaa sikoja EI-luomuna ja ostaa possuille viljan tilan ulkopuolellta, SIVUTOIMINEN MAAJUSSI ?
Tuli vaan mieleen.....
-
Aina on mahdollisuus alkaa sivuhommiin, pajalle vaan seittämästä neljään, näkee sen ihanuuden. Voi sitten kirota ku perkalee sivutoimijussit sössii pisneksen.
Hiukan asiaa sivuten, onk sellane luomumaajussi joka kasvattaa sikoja EI-luomuna ja ostaa possuille viljan tilan ulkopuolellta, SIVUTOIMINEN MAAJUSSI ?
Tuli vaan mieleen.....
Kaikkihan me ollaan sivutoimisia jos ei nyt pitäydytä ihan siinä ydinbisneksessä. Ero tulee sitten siitä et mistä se raha tulee ja minne menee. Mulla ei oo metsää mitä kaataa vuosittain tai muutakaan sivuhommaa mutta kaksi aikuista ja muutama lapsi täs täytyy yrittää saada ruokittua, lapsille tarjota koulutukset, harrastukset jne. Itsekin joskus kaipaan muutaman päivän irtiottoa. Eli niitä sikoja ja peltoja on pidettävä niin et niistä pitää jotain jäädä vielä kulujenkin jälkeen käteen. ::)
Jos sä käyt esim. Palkkatöissä normaalisti ja viljelet vapaa ajallasi vaikka 100ha tilaa niin sehän on sun harrastus eikä harrastuksesta tarvii rahaa saada sehän voi maksaa, eiks niin?
Ei sillä itsellä taitaa olla siirtymä samaan malliin kuin tämä jälkimmäinen. Ei elukkatiloja enää kaivata ja päätoimiseksi kasvinviljelijäksi ei näillä pinta-aloilla voi jäädä. Voi sit jatkaa harrastuspohjalta tätä viljelyä muiden kiusaksi.. ;D
-
Joskus on ollut eu-tukien saamisessa yläikäraja, eli kun viljelijä tai puolisonsa täytti 65 v. loppui tukien maksu, tää oli tietysti sikäli epäreilu sääntö, että se suosi viljelijöitä, joilla oli paljon itseään nuorempi puoliso, eli tukia sai niin kauan kunnes puolisokin täytti sen 65, jolloi vasta tuet loppui.
Mut voisihan jonkinlaista ikärajarajoitussysteemiä tukien maksuun uudelleen kokeilla, jotta viljelijäväestön ikärakenne saataisiin nuorentumaan.
-
Joskus on ollut eu-tukien saamisessa yläikäraja, eli kun viljelijä tai puolisonsa täytti 65 v. loppui tukien maksu, tää oli tietysti sikäli epäreilu sääntö, että se suosi viljelijöitä, joilla oli paljon itseään nuorempi puoliso, eli tukia sai niin kauan kunnes puolisokin täytti sen 65, jolloi vasta tuet loppui.
Mut voisihan jonkinlaista ikärajarajoitussysteemiä tukien maksuun uudelleen kokeilla, jotta viljelijäväestön ikärakenne saataisiin nuorentumaan.
Ei sillä ikärajalla juurikaan nuoria viljelijöitä alalle saada. Pulma on siinä, että maataloudesta saatava tulo suhteessa työmäärään ei ole kohdillaan, nuoret valitsevat helpomman ja paremmin palkatun uran.
-
Joskus on ollut eu-tukien saamisessa yläikäraja, eli kun viljelijä tai puolisonsa täytti 65 v. loppui tukien maksu, tää oli tietysti sikäli epäreilu sääntö, että se suosi viljelijöitä, joilla oli paljon itseään nuorempi puoliso, eli tukia sai niin kauan kunnes puolisokin täytti sen 65, jolloi vasta tuet loppui.
Mut voisihan jonkinlaista ikärajarajoitussysteemiä tukien maksuun uudelleen kokeilla, jotta viljelijäväestön ikärakenne saataisiin nuorentumaan.
Ei sillä ikärajalla juurikaan nuoria viljelijöitä alalle saada. Pulma on siinä, että maataloudesta saatava tulo suhteessa työmäärään ei ole kohdillaan, nuoret valitsevat helpomman ja paremmin palkatun uran.
Eihän viljelyssä mitään vikaa, hyvää hommaa. Pitäis olla vaan paljon velatonta peltoa ja suuret lohkot.
100 ha on jo aika työläs viljellä jos on 100 hehtaarin lohkoa.
-
Joskus on ollut eu-tukien saamisessa yläikäraja, eli kun viljelijä tai puolisonsa täytti 65 v. loppui tukien maksu, tää oli tietysti sikäli epäreilu sääntö, että se suosi viljelijöitä, joilla oli paljon itseään nuorempi puoliso, eli tukia sai niin kauan kunnes puolisokin täytti sen 65, jolloi vasta tuet loppui.
Mut voisihan jonkinlaista ikärajarajoitussysteemiä tukien maksuun uudelleen kokeilla, jotta viljelijäväestön ikärakenne saataisiin nuorentumaan.
Ei sillä ikärajalla juurikaan nuoria viljelijöitä alalle saada. Pulma on siinä, että maataloudesta saatava tulo suhteessa työmäärään ei ole kohdillaan, nuoret valitsevat helpomman ja paremmin palkatun uran.
Voihan se noinkin olla, en käy jankkaamaan tästä asiasta.
Mutta tää tukikeskustelu täällä agronetissä on sikäli huvittavaa, että tämä on ikuisuusaihe täällä, viljanviljely on kannattamatonta vuodesta toiseen, hömppä kannattaa, mutta silti sitä viljaa vaan vuodesta toiseen viljellään niin runsaasti, että sitä aina riittää, katovuosia lukuun ottamatta, ja muutenkaan ruuasta ei ole pulaa.
Se on kuitenkin pieni piiri, mikä tätä keskustelua täällä käy. Vuosittaiset viljojen viljelyalat säilyvät runsaina, hömppäheinäaloissa ei mitään suuri nousuja ole vuosien mittaan nähty, oli viljojen hinnat mitä tahansa, ja näitä tiloja, missä etupäässä kasvatetaan hömppäheiniä, on kuitenkin loppujen lopuksi aika vähän. Valtateiden varsilla varsinkaan ei juuri hömppäpeltoja ainakaan etelä-suomessa kovin paljon näy kesäisin, kun autolla ajelee, edelleenkin ne huonoinmat pellot, jotka hömpälle laitetaan, sijaitsee syrjäisten sivuteiden takana.
Kaiken kaikkiaan agronetin tukikeskustelu tuskin kovin paljon heijastelee tilannetta ja viljelijöiden suhtautumista viljelyyn ihan valtakunnallisesti.
-
Kyllä ne hömpät siellä viljan viljelyn ohessa ovat ihan hyvä, viisaskin vaihtoehto. Jos on muuta työtä tarjolla viljelyn oheen, oikeinkin viisas valinta.
-
Suomen pellot pitäisi jakaa tilusjärjestelyllä uudestaan. 40000 viljelijää, 60ha jokaiselle. Siinä voisi tehdä kokopäivän tai osapäivää tai pidellä elukoita tahi muuta sivutointa. Olisi ainakin yhdenvertaiset lähtökohdat eikä tarvetta kilpailla maakaupoilla.
-
Joskus on ollut eu-tukien saamisessa yläikäraja, eli kun viljelijä tai puolisonsa täytti 65 v. loppui tukien maksu, tää oli tietysti sikäli epäreilu sääntö, että se suosi viljelijöitä, joilla oli paljon itseään nuorempi puoliso, eli tukia sai niin kauan kunnes puolisokin täytti sen 65, jolloi vasta tuet loppui.
Mut voisihan jonkinlaista ikärajarajoitussysteemiä tukien maksuun uudelleen kokeilla, jotta viljelijäväestön ikärakenne saataisiin nuorentumaan.
Ei sillä ikärajalla juurikaan nuoria viljelijöitä alalle saada. Pulma on siinä, että maataloudesta saatava tulo suhteessa työmäärään ei ole kohdillaan, nuoret valitsevat helpomman ja paremmin palkatun uran.
Eihän viljelyssä mitään vikaa, hyvää hommaa. Pitäis olla vaan paljon velatonta peltoa ja suuret lohkot.
100 ha on jo aika työläs viljellä jos on 100 hehtaarin lohkoa.
Noiden ikärajojen poisto on kyllä ainakin omalla kohdallani vaikeuttanut lisämaan saantia, kun aikaisempaa vähemmän on vapautunut kiertoon.
Harvoinhan se tilanne kellään lohkokoossa nyt aivan noin huono on. Itsellänikin paljon pieniä lohkoja alkaen 5 aarista ylöspäin, jotka automaattisesti eivät kuulu satokasvikiertooni mukaan. Keskilohkokookseni muodostuukin vain vähän reilu hehtaari, mutta toisaalta mukaan mahtuu sitten runsaasti reilumman kokoisiakin ja hyvänmuotoisia paloja, joihin puitavien kasvien viljely keskittyy. Tavoitteenani onkin lähiaikoina kasvattaa tilakokoani vähintään yli 200 ha, jolloin vain isoimmat ja parhaimmat lohkot vaatisivat työläämmän satokasviviljelyn ja vaihtoehtoprosentit riittäisivät pienimpien kattamiseen.
-
Jos sä käyt esim. Palkkatöissä normaalisti ja viljelet vapaa ajallasi vaikka 100ha tilaa niin sehän on sun harrastus eikä harrastuksesta tarvii rahaa saada sehän voi maksaa, eiks niin?
Tätä ajatusta en ole koskaan täysin ymmärtänyt. Sivutoiminen viljelyskin on loppujen lopuksi aika työlästä hommaa ja sivutoimisellakin on yleensä luultavasti ajatuksena saada pieni lisäsiivu maataloudesta varsinaisen leipätyön kylkeen. Kuinkakohan moni sivutoiminen oikeasti tätä hommaa tekisi, jos joutuisi joka vuosi hieman maksamaan siitä, että saa viljellä maata. Toki ymmärrän sivutoimisten touhussa pienen harrastelun löysyyden, kun kaikki tulot eivät riipu maataloudesta, mutta ajatusta kokonaisuutena en allekirjoita.
-
Joskus on ollut eu-tukien saamisessa yläikäraja, eli kun viljelijä tai puolisonsa täytti 65 v. loppui tukien maksu, tää oli tietysti sikäli epäreilu sääntö, että se suosi viljelijöitä, joilla oli paljon itseään nuorempi puoliso, eli tukia sai niin kauan kunnes puolisokin täytti sen 65, jolloi vasta tuet loppui.
Mut voisihan jonkinlaista ikärajarajoitussysteemiä tukien maksuun uudelleen kokeilla, jotta viljelijäväestön ikärakenne saataisiin nuorentumaan.
Ei sillä ikärajalla juurikaan nuoria viljelijöitä alalle saada. Pulma on siinä, että maataloudesta saatava tulo suhteessa työmäärään ei ole kohdillaan, nuoret valitsevat helpomman ja paremmin palkatun uran.
Voihan se noinkin olla, en käy jankkaamaan tästä asiasta.
Mutta tää tukikeskustelu täällä agronetissä on sikäli huvittavaa, että tämä on ikuisuusaihe täällä, viljanviljely on kannattamatonta vuodesta toiseen, hömppä kannattaa, mutta silti sitä viljaa vaan vuodesta toiseen viljellään niin runsaasti, että sitä aina riittää, katovuosia lukuun ottamatta, ja muutenkaan ruuasta ei ole pulaa.
Se on kuitenkin pieni piiri, mikä tätä keskustelua täällä käy. Vuosittaiset viljojen viljelyalat säilyvät runsaina, hömppäheinäaloissa ei mitään suuri nousuja ole vuosien mittaan nähty, oli viljojen hinnat mitä tahansa, ja näitä tiloja, missä etupäässä kasvatetaan hömppäheiniä, on kuitenkin loppujen lopuksi aika vähän. Valtateiden varsilla varsinkaan ei juuri hömppäpeltoja ainakaan etelä-suomessa kovin paljon näy kesäisin, kun autolla ajelee, edelleenkin ne huonoinmat pellot, jotka hömpälle laitetaan, sijaitsee syrjäisten sivuteiden takana.
Kaiken kaikkiaan agronetin tukikeskustelu tuskin kovin paljon heijastelee tilannetta ja viljelijöiden suhtautumista viljelyyn ihan valtakunnallisesti.
Äläs nyt, onhan tämä tietynlainen satunnaisotanta maatalouspiireistä. Tosin voi olla, että ihmisen täytyy jo lähtökohtaisesti olla mieleltään tietynlainen, että viitsii täällä roikkua ja kinastella päivät pääksytysten. ;D
-
Kyllä ne hömpät siellä viljan viljelyn ohessa ovat ihan hyvä, viisaskin vaihtoehto. Jos on muuta työtä tarjolla viljelyn oheen, oikeinkin viisas valinta.
Kyllä, mutta kuten täälläkin olen niin monet kerrat sanonut, kannattaa miettiä, ilmoittaako hömpän hömppänä vai ei. Kulloinkin vallitseva tukipolitiikkahan sen pitkälti määrittelee, miten milloinkin toimitaan.
-
Jos sä käyt esim. Palkkatöissä normaalisti ja viljelet vapaa ajallasi vaikka 100ha tilaa niin sehän on sun harrastus eikä harrastuksesta tarvii rahaa saada sehän voi maksaa, eiks niin?
Tätä ajatusta en ole koskaan täysin ymmärtänyt. Sivutoiminen viljelyskin on loppujen lopuksi aika työlästä hommaa ja sivutoimisellakin on yleensä luultavasti ajatuksena saada pieni lisäsiivu maataloudesta varsinaisen leipätyön kylkeen. Kuinkakohan moni sivutoiminen oikeasti tätä hommaa tekisi, jos joutuisi joka vuosi hieman maksamaan siitä, että saa viljellä maata. Toki ymmärrän sivutoimisten touhussa pienen harrastelun löysyyden, kun kaikki tulot eivät riipu maataloudesta, mutta ajatusta kokonaisuutena en allekirjoita.
Se on juurikin näin. Nyt kun elukoista hankkiuduin eroon ja siirryin kahteen osa-aikatyöhön, viljelyyn ja siihen tilan ulkopuoliseen, molemmista on tuloa saatava. Omalla kohdalla täytyy sanoa, että olisi pitänyt tehdä tuo jo aiemmin, mutta uskallus puuttui.
-
Meinaat et se on oikeasti hehtaarista kiinni? Et suomen päättäjät nyt potkivat ja sorsivat pieniä tiloja kun raja on 5 eikä 4 hehtaarissa?
Peltomarkkina on hyvin pitkälti paikasta kiinni. Kiihkeimmillä alueilla ottajia on enemmän kuin tarjontaa. Jossain syrjemmässä voi tarjontaa olla enemmän.
Nyt et ymmärtänyt, en meinannut. Tarkoitin vaan, että Ruotsi ei vetänyt yhtä tiukkaa linjaa, vaan siellä on pinemmälle tilalle annettu mahdollisuus. Taisit itse käyttää ensin sanaa, että pitää ”potkia”, se jotenkin häiritsi. Mutta kun kysyt, niin saattaa sillä olla vaikutusta joidenkin erikoiskasvien viljelyyn. Vaikkapa vihannesten ja marjojen. Heppaheiniäkin voidaan kasvattaa tjms. Tuon kokoisilla aloilla. Meille kummallekaan sillä ole vaikutuksia.
Mielestäni emme ole syrjässä. Ehkä henkilökemioillakin voi olla vaikutusta. Itse en ryhdy itseäni kehumaan, mutta olen kuullut kylältä huhuja, että me olisimme mukavia ihmisiä…..No, huhut ovat aina huhuja. ;D ;D ;D
Sitten pohjoisessa Ruotsissa suositaan pienviljelyä vieläkin enemmän.
"Voit saada kansallista tukea, jos sinulla on tuotantoa tukialueilla 1–5 ja käytössäsi on vähintään 3 hehtaaria peltoa tai laidunta. Sinulla pitäisi olla jokin näistä: vuohia, perunan, marjojen tai vihannesten viljelyä, maidon, lihotussikojen, porsaiden tai munien tuotantoa. "
-
Aika paljon riippuu mitä viljellään, mansikkaa vadelmaa tai jotain tyrniä niin 25 ha on jo suurtilallinen. Paljon mansikkaa tulee hehtaarilta, 10000kg? Sillä jo makselee palkkoja ja muita kuluja.
-
Suomessahan on loppujen lopuksi vielä suht nuorta viljelijäväestö, taidetaan olla top nelosessa EU:n tasolla. Usassa viljelijöiden keski-ikä on jossain 57-58 vuoden tienoilla, Ruotsissakin korkeampi kuin Suomessa.
Ehkä tämä on vaan sellainen ilmiö mikä täällä länsimaissa pitää hyväksyä, sellainen ns. toisen työuran viljely, ei siihen taida olla helppoa lääkettä millä ikäjakauma saataisiin käännettyä.
-
Jahas, Yara hinnoittelee uudelleen 9.12.22-19.1.23 hinnat täsmäämään 19.1 hintoja
-
Jahas, Yara hinnoittelee uudelleen 9.12.22-19.1.23 hinnat täsmäämään 19.1 hintoja
Eivät kai sentään kajoa elokuun hintoihin enää taannehtivasti? Menee pian valtion tuet sivu suun!
-
Jahas, Yara hinnoittelee uudelleen 9.12.22-19.1.23 hinnat täsmäämään 19.1 hintoja
Missä tällainen tieto, aiemmin oli vastaava huhu liikkeellä minkä yara ampui alas.
-
Viljatavastialta tuli tänään spostia
-
Nyt sitä tukea maksetaan ilmeisesti 35% välille 500-800€
Eli maksu prosentti putos, sekä hinta väli matalempi.
-
Nyt sitä tukea maksetaan ilmeisesti 35% välille 500-800€
Eli maksu prosentti putos, sekä hinta väli matalempi.
Hienoa! Nyt pääsee pienviljelijätkin tuen piiriin.
-
Nyt sitä tukea maksetaan ilmeisesti 35% välille 500-800€
Eli maksu prosentti putos, sekä hinta väli matalempi.
Hienoa! Nyt pääsee pienviljelijätkin tuen piiriin.
Eiku toisinpäin ,maksetaan entistä isommalle summalle ainoastaan,jos tuen alaraja pysyy.Pandat vissiin tarttoo rahhoo.
-
Nyt sitä tukea maksetaan ilmeisesti 35% välille 500-800€
Eli maksu prosentti putos, sekä hinta väli matalempi.
Hienoa! Nyt pääsee pienviljelijätkin tuen piiriin.
Eiku toisinpäin ,maksetaan entistä isommalle summalle ainoastaan,jos tuen alaraja pysyy.Pandat vissiin tarttoo rahhoo.
500€ pienin summa mikä maksetaan, yläraja 35000€.
-
^
Teen mä mitä tahansa niin aina se menee jotenkin perseelleen. Mähän vähensin lannoite tilaustani syksyllä , koska ylivuotista tavaraa jäljellä. No nyt laskin että ostoillani alv 0% hinnalla korvaus olisi 480 euroa , eli alle 500. Mutta saako rahdin lisätä hintaan ? Vihtu , kun olis yhyren säkin malttanut ottaa enemmän, niin sen olis saanut iliman :( Kait tuo pitää vieläkin tilata :o
-
^
Teen mä mitä tahansa niin aina se menee jotenkin perseelleen. Mähän vähensin lannoite tilaustani syksyllä , koska ylivuotista tavaraa jäljellä. No nyt laskin että ostoillani alv 0% hinnalla korvaus olisi 480 euroa , eli alle 500. Mutta saako rahdin lisätä hintaan ? Vihtu , kun olis yhyren säkin malttanut ottaa enemmän, niin sen olis saanut iliman :( Kait tuo pitää vieläkin tilata :o
kannattaahan se jos noin tarkalle meni, ihan kivahan se on että jotain saa.
Vaikka viime vuosi taisi tuloksellisesti ollakin paras vuosi koskaan, korkean viljan hinnan takia.
-
No ei :P. Nyt oli kyllä ajatus täysin jääs kun tuon aivopierun kirjoitin. No hätä.
-
Lasketaanko tuo nyt siitä hinnanerotuksesta minkä makso yli 500e, 800 euroon asti, niin siitä 35% korvataan?
-
Lasketaanko tuo nyt siitä hinnanerotuksesta minkä makso yli 500e, 800 euroon asti, niin siitä 35% korvataan?
Näin mulle kaveri jutteli juuri noin maksettaisiin.. ei siinä kukaan rikastu.. ::) ;D
-
Lannoitteeseen sijoitetulla eurolla kolme takaisin, eikö se suhde vieläkin ole tuo.
-SS-
-
Lasketaanko tuo nyt siitä hinnanerotuksesta minkä makso yli 500e, 800 euroon asti, niin siitä 35% korvataan?
Näin mulle kaveri jutteli juuri noin maksettaisiin.. ei siinä kukaan rikastu.. ::) ;D
Ja milloin maksetaan?? Vuodenvaihteen jälkeen varmaankin?
-
Lasketaanko tuo nyt siitä hinnanerotuksesta minkä makso yli 500e, 800 euroon asti, niin siitä 35% korvataan?
Näin mulle kaveri jutteli juuri noin maksettaisiin.. ei siinä kukaan rikastu.. ::) ;D
Ja milloin maksetaan?? Vuodenvaihteen jälkeen varmaankin?
Siitä mulla ei ole tietoa. Liekö tuota vielä edes päätetty?
-
Lasketaanko tuo nyt siitä hinnanerotuksesta minkä makso yli 500e, 800 euroon asti, niin siitä 35% korvataan?
Näin mulle kaveri jutteli juuri noin maksettaisiin.. ei siinä kukaan rikastu.. ::) ;D
Ja milloin maksetaan?? Vuodenvaihteen jälkeen varmaankin?
Siitä mulla ei ole tietoa. Liekö tuota vielä edes päätetty?
Hallituksen esitysvaiheessa vielä ainakin viime torstaina:
https://www.anttikurvinen.fi/maatalouden-ja-vesiviljelyn-maaraaikaiset-kustannustuet
-
No ei sitä tukea kyllä paljon paskaakaan ole tulossa. Jos ajattelee, että on maksanut säkkipaskasta vaikka 1100 €/t alv 0, ja jos takaisinpäin tulee 105 €/t. Lisäksi tuo hintavälin pudotus kyllä ohjaa tukea vähän väärään paikkaan, kun kerran vähistä rovoista tukea jaetaan...
-
Ei noihin lannoitetukiin ole mitään luottamista kun heti lähdössäkin suli 22%.
Ja tuossahan käy ilmanmuuta niin,että rahat loppuvat yllättäin kesken jota kukaan ei voinut ennalta aavistaa.
Siinä alkuperäisessä lausunnolle lähetetyssä jutskassa mainittiin,että tullaan ;D maksamaan kuluvan vuoden loppuun mennessä.
Polkekaa kovempaa ,pidot paranee.
-
Ei noihin lannoitetukiin ole mitään luottamista kun heti lähdössäkin suli 22%.
Ja tuossahan käy ilmanmuuta niin,että rahat loppuvat yllättäin kesken jota kukaan ei voinut ennalta aavistaa.
Siinä alkuperäisessä lausunnolle lähetetyssä jutskassa mainittiin,että tullaan ;D maksamaan kuluvan vuoden loppuun mennessä.
Polkekaa kovempaa ,pidot paranee.
Alimmalla rivillä olennaisin asia. Riittävän moni ei oo vielä huomannut et hölmöä koijataan taas.. ;D
-
Hyvä, että täydensitte heti kirjoitustani... Jätin siitä tarkoituksella pois kaikkein synkimmän skenaarion, mutta en toki henkilökohtaisesti yllättyisi, vaikkei tukea lopulta tulisi senttiäkään. Sikäli harmi, sillä joillekin tiloille tuki olisi varmasti ollut tarpeen.
-
Hyvä, että täydensitte heti kirjoitustani... Jätin siitä tarkoituksella pois kaikkein synkimmän skenaarion, mutta en toki henkilökohtaisesti yllättyisi, vaikkei tukea lopulta tulisi senttiäkään. Sikäli harmi, sillä joillekin tiloille tuki olisi varmasti ollut tarpeen.
Tuen sulaminen ja epämääräinen maksuaikataulu kertovat aika karusti hallinnon tehottomuudesta. Ensin luvataan ja sitten selitetään. Valitettavasti soppa maistuu myös vaalibudjetille.
-
Asian viereen menee mutta kerron kuitenkin. Kuuntelin tänään pro-agrian luentoa metsälaitumista. Elyn-ihmiset oli sitä mieltä että laitumilta pitää kerätä raivausjäte, yli 3mm paksut risut pois. Haittaa laidunnusta. Pro-agrian neuvojan näkemys oli noin 7cm samasta asiasta.
Virkamiehet huutaa: menkää kurjat jussit kyykkyyn, sormi vuorotellen nenään ja korvaan. Vielä kun teet voltin niin saat euron. Naurettavaa touhua…..
-
Mistä sitä apulantatukea saa? Missä on lomakkeet? En mää ainakaan anna naapureille epäreilua markkinaetua.
-
Asian viereen menee mutta kerron kuitenkin. Kuuntelin tänään pro-agrian luentoa metsälaitumista. Elyn-ihmiset oli sitä mieltä että laitumilta pitää kerätä raivausjäte, yli 3mm paksut risut pois. Haittaa laidunnusta. Pro-agrian neuvojan näkemys oli noin 7cm samasta asiasta.
Virkamiehet huutaa: menkää kurjat jussit kyykkyyn, sormi vuorotellen nenään ja korvaan. Vielä kun teet voltin niin saat euron. Naurettavaa touhua…..
Kuvitellaan tilannetta, että tarkastajat tulee sinne laitumelle tarkastuskäynnille, siellä ne sit työntömitalla mittailee risujen paksuutta. Onkohan niillä sit määrite,mistä kohtaa risua se mitta otetaan, kun se risu ohenee tyvestä latvaan mentäessä, puoliväli?
-
Varmaan tyvestä tai alimman oksan kohdalta🤣
-
minkä? hyi. mut kyllä on kiva kun pääsimmä oikein tälläiseen virkamiäskolhoosiin. kiitti eusta! ja ilman tätä olisimma vieläkin omavaraisia ja tyytyväisiä köyhiä.
-
Mitäs tämä vesiviljely on jota myös tuetaan saman momentin alta?
-
MT: "Norjalainen lannoiteyhtiö Yara teki viime vuonna vahvaa tulosta. Viimeisen vuosineljänneksen nettotulos nousi 766 miljoonaan dollariin, kun vuosi aiemmin se oli 26 miljoonaa tappiolla. Koko vuoden 2022 nettotulos on 2782 miljoonaa dollaria. Vuosi aiemmin se oli 384 miljoonaa dollaria. Lannoitteiden kohonneet myyntihinnat korvasivat myyntimäärien laskun ja kustannusten nousun. Yhtiö ehdottaa 55 Norjan kruunun osinkoa osakkeelta, jolloin koko vuoden 2022 tulonjako nousee 65 kruunuun. Se on euroiksi muutettuna 5,84 euroa."
Onhan se kiva että firma menestyy.
-
Kyllä tuo yaran tulos on tehty maailmalla. Lannoitetoiminnasta Suomen osuus näyttää olevan 4% .
Niinhän Lantmannenkin teki ennätystuloksen.
Tulosparannus voi johtua hintojen noususta sellaisenaan. Jos yritys pyrkii saamaan väliä jonkun osuuden kaupasta, toki silloin myös se osuus kasvaa kun hinnat nousevat. Yara ei edelleenkään ole määräävässä markkina-asemassa tärkeimmillä kaupantekoalueillaan. Mitä erityistä etua Yaralla olisi myydä muita jättejä halvemmalla. Siksi, että Suomessa ei kukaan pahastuisi ?
-SS-
-
Kyllä tuo yaran tulos on tehty maailmalla. Lannoitetoiminnasta Suomen osuus näyttää olevan 4% .
Niinhän Lantmannenkin teki ennätystuloksen.
Tulosparannus voi johtua hintojen noususta sellaisenaan. Jos yritys pyrkii saamaan väliä jonkun osuuden kaupasta, toki silloin myös se osuus kasvaa kun hinnat nousevat. Yara ei edelleenkään ole määräävässä markkina-asemassa tärkeimmillä kaupantekoalueillaan. Mitä erityistä etua Yaralla olisi myydä muita jättejä halvemmalla. Siksi, että Suomessa ei kukaan pahastuisi ?
-SS-
Jos yaran tulos olisi revitty Suomesta, niin pitäisi olla 200% markkinaosuus ja tuotantokustannukset 0. Olet oikeassa, tulos paranee kun myyntihinnat nousee enempi kuin kustannukset.
-
Niinhän myyntihinnat aina nousevat enemmän kuin kustannukset ! Myyntikateprosenttiin pyritään, jos ennen satasen myyntiin kului 80 euron kustannukset, myyntikate oli 20 euroa.
Jos kustannukset nousivat esim 20 euroa, eli sataseen, pitää firman miettiä jokin myyntihinta, jolla kateprosentti pysyy samana. Se myyntihinta olisi 125 euroa. Tosiasiassa firma myy sillä hinnalla, jolla saa tavaran kaupaksi, hinta voi siis olla suurempikin. Voitonjaollekin haetaan ostovoiman säilyttämistä, siksi inflaatiokorjaus haetaan sieltä nousevasta myyntikatteesta. Yhtiövero lisäksi leikkaa voiton noususta osan, joten kyllä myyntihinnat kohoavat nopeasti.
Sama ilmiö muuallakin teollisuudessa, kasvinsuojeluaineiden ja koneiden hinnannousu on ollut nopeaa, vaikka tuotteissa ei ole mitään muutosta viimevuotiseen, ja vaikka raaka-aineetkin on saatettu hankkia vielä halvalla hinnalla.
-SS-
-
Tuolla samalla kaavalla voinee laskea takaperin kuin hirmu paljon norskien kustannukset on nousseet, kun koko vuoden tuloskin nousi 7 kertaiseksi.
-
Kattoin uteliaisuutani Yaran osakkeen hintahistoriaa. Ihan paska osake kurssimutoksilla, mutta osinkoja maksanut ihan mukavasti ::) No ei lämmitä omaa tiliä :(
-
Kattoin uteliaisuutani Yaran osakkeen hintahistoriaa. Ihan paska osake kurssimutoksilla, mutta osinkoja maksanut ihan mukavasti ::) No ei lämmitä omaa tiliä :(
Reilut kymmenen vuotta ollut muutama Yaran lappu, ja niitä osinkojakin on alkanut tulla kunnolla vasta 2020-luvulla. Euroissa ei ole kurssi juuri noussut, kruunuissakin vaatimattomat 35%.
-
Asian viereen menee mutta kerron kuitenkin. Kuuntelin tänään pro-agrian luentoa metsälaitumista. Elyn-ihmiset oli sitä mieltä että laitumilta pitää kerätä raivausjäte, yli 3mm paksut risut pois. Haittaa laidunnusta. Pro-agrian neuvojan näkemys oli noin 7cm samasta asiasta.
Virkamiehet huutaa: menkää kurjat jussit kyykkyyn, sormi vuorotellen nenään ja korvaan. Vielä kun teet voltin niin saat euron. Naurettavaa touhua…..
Tervaa jä höyheniä tuollaiselle ely-elätille.. ;D
-
Tänään Lantmännenis tarjosivat tällasia hintoja Y25 741€ tn ja Y5 775€ tn alv0. Ja ainakaa Y1,2,3 ei ollu eres saatavilla. Tuollaanen tieto menny itteltä aiva ohi, ettei ne Beloria enää myykkää, kun Belorin lannotevalikoomalla olin vähä suunnitellu.
-
Ne ketkä Yaraa kiroaa, niin ei kun neuvostoliittoon. Eihän mikään yritys pyöri jos ei viivan alle jää jotain.
Anteeksi unohdin maatalous yritys pyörii kyllä, mutta unohdin sen että alan standandi on tuottaa nolla katteella tavaraa markkinoille.
-
Kattoin uteliaisuutani Yaran osakkeen hintahistoriaa. Ihan paska osake kurssimutoksilla, mutta osinkoja maksanut ihan mukavasti ::) No ei lämmitä omaa tiliä :(
Reilut kymmenen vuotta ollut muutama Yaran lappu, ja niitä osinkojakin on alkanut tulla kunnolla vasta 2020-luvulla. Euroissa ei ole kurssi juuri noussut, kruunuissakin vaatimattomat 35%.
Viime keväänä uudelleen kyytiin hypänneenä, miinuksella on ko. potti. Todellisuudessa kruunuissa voitolla, mutta kruunu heikentyny reilusti euroon nähden, joten miinusta siitä. Joskus aikoinaan oli halvemmalla ostettuja, mutta myynyt pikkuvoitolla pois. Holdarin osake tämäkin, kunhan saisi edullisesti ostettua.
-
Kattoin uteliaisuutani Yaran osakkeen hintahistoriaa. Ihan paska osake kurssimutoksilla, mutta osinkoja maksanut ihan mukavasti ::) No ei lämmitä omaa tiliä :(
Reilut kymmenen vuotta ollut muutama Yaran lappu, ja niitä osinkojakin on alkanut tulla kunnolla vasta 2020-luvulla. Euroissa ei ole kurssi juuri noussut, kruunuissakin vaatimattomat 35%.
Viime keväänä uudelleen kyytiin hypänneenä, miinuksella on ko. potti. Todellisuudessa kruunuissa voitolla, mutta kruunu heikentyny reilusti euroon nähden, joten miinusta siitä. Joskus aikoinaan oli halvemmalla ostettuja, mutta myynyt pikkuvoitolla pois. Holdarin osake tämäkin, kunhan saisi edullisesti ostettua.
Eli tiivistettynä, apulantakaupoista on mahdoton päästä voitolle millään keinolla.
-
Tuolla samalla kaavalla voinee laskea takaperin kuin hirmu paljon norskien kustannukset on nousseet, kun koko vuoden tuloskin nousi 7 kertaiseksi.
Noo katsopas vaikka pörssisähköä. 2020 alle 10€/MWh, 2022 lopussa 400 €/MWh. Typpilannoitteiden hinta seuraa aika paljon maakaasun hintaa, ja maakaasu ohjaa sähköpörssien hintaa.
Voiton kasvukertoimissa pitää kertoa vertailuvuosi ja ajanjakso. Silloin kun ollaan tappioista nousussa voiton puolelle, voiton kasvu voi olla miljoonakertainen. Jatkuvasti korkealla voittoprosentilla toimiva yritys ei pysty kasvattamaan voittoa kuin tekemällä enemmän kauppaa. Ja siinä tulee rajat vastaan, jos on muitakin toimijoita ja jos markkina ei kasva voimakkaasti.
-SS-
-
Kattoin uteliaisuutani Yaran osakkeen hintahistoriaa. Ihan paska osake kurssimutoksilla, mutta osinkoja maksanut ihan mukavasti ::) No ei lämmitä omaa tiliä :(
Reilut kymmenen vuotta ollut muutama Yaran lappu, ja niitä osinkojakin on alkanut tulla kunnolla vasta 2020-luvulla. Euroissa ei ole kurssi juuri noussut, kruunuissakin vaatimattomat 35%.
Viime keväänä uudelleen kyytiin hypänneenä, miinuksella on ko. potti. Todellisuudessa kruunuissa voitolla, mutta kruunu heikentyny reilusti euroon nähden, joten miinusta siitä. Joskus aikoinaan oli halvemmalla ostettuja, mutta myynyt pikkuvoitolla pois. Holdarin osake tämäkin, kunhan saisi edullisesti ostettua.
Eli tiivistettynä, apulantakaupoista on mahdoton päästä voitolle millään keinolla.
Kyyllä se näin on ;D
-
Tulipahan Belorin lannat taas ostettua. Löytyy jopa yks laatu (23-2-4-3S) jotta kutosella alkoo tonnihinta: 664,00 alv0. Maksuaikaaki vuoden viimmeeseen päivään. Yli 500 euron pääs oli vastaavat lannat yaralaasista ja vielä huonommalla maksuajalla.
-
Pelimiesten talvi oli. Typet nyt luokkaa 485€ ja Y3 600€. Itekin hätäilin, kaikki tilattu, rekka heinäkuussa ja pikku täydennys 2vk sitten. Kiinnitykset lohduttaa, tällä tuskin on viljan hintaa nostava vaikutus
-
Tulipahan Belorin lannat taas ostettua. Löytyy jopa yks laatu (23-2-4-3S) jotta kutosella alkoo tonnihinta: 664,00 alv0. Maksuaikaaki vuoden viimmeeseen päivään. Yli 500 euron pääs oli vastaavat lannat yaralaasista ja vielä huonommalla maksuajalla.
Jos eilen tilasit niin onnittelut 😄
-
Jos eilen tilasit niin onnittelut 😄
Toissapäivänä 13.2. tuli kaupat sovíttua... Samana päivänä yaralaiset oli ainaki vielä Y3 762€ ja Y5 780€ alv0. Nytkö justiin tuli hintataso alas vai.
-
Joo tänään puoltoista sataa tonni ales yara
-
Pelimiesten talvi oli. Typet nyt luokkaa 485€ ja Y3 600€. Itekin hätäilin, kaikki tilattu, rekka heinäkuussa ja pikku täydennys 2vk sitten. Kiinnitykset lohduttaa, tällä tuskin on viljan hintaa nostava vaikutus
Kyllä aika pelimies sai olla, että pystyi koko lannoitekauden oikut helmikuuhun asti silloin kesällä ennustamaan, kun lannoitekauppa oli todella kapean aikaikkunan auki. Eivät varmasti ole viime ajan käänteet apulannan hinnoissa millään tavalla omiaan nostamaan viljan hintaa. Siksi olisikin tärkeää, että jos jotakin lannoitetukea valtion vähistä roposista maksetaan, se suunnattaisiin sinne, missä tarve oikeasti on suurin. Viimeisin esitys lannoitetuesta ei kyllä ihan pyrkinyt tähän...
-
Hankkijalla Y10 625e+alv, Lantmannella Y25 598e+alv, Belor 23-2-4 660e+alv.
Kannattaako laskeviin kursseihin mennä ostamaan vielä mitään. ??? ???
-
Hankkijalla Y10 625e+alv, Lantmannella Y25 598e+alv, Belor 23-2-4 660e+alv.
Kannattaako laskeviin kursseihin mennä ostamaan vielä mitään. ??? ???
Jos kesän avaus hinnoilla olet ostanu ja nyt ostat täydennyksiä näillä hinnoilla, niin mun mielestä voit olla ihan tyytyväinen. Saattaa vielä laskea, tai sitten kääntyy nousuun. Ennustaminen on vaikeaa, miten ensi kesän avaus hinnat? Kannattaako tilailla jo seuraavan kevään lannotteita?
-
Typet tippu jo tuen alle mutta Y-lantojen käyttäjien kannattaa tuki muista, se on noista n. 35€/tn. Sitä ei avaushintoihin enää saa.
-
On viljanviljelijällä päätösten paikka. Yksi mikä siihen auttaa on viljantilityskuittien syöminen, silloin ei niin haittaa, vaikka tekisi kuinka vääriä päätöksiä näissä tuotantopanosten ostamisajankohdissa ja tuotteen kiinnityshinnoittelussa. Ja eniten tässä pelissä huolestuttaa..kuka uskaltaa ostaa kesällä ja syksyllä lannoitteet 24 keväälle. Kun halvimpaan hintaan ne saa helmikuussa. tai maaliskuussa tai huhtikuussa tai toukokuussa. Ja ketä enään kiinnostaa tuleeko ne kylvöille.
-
Nooh ei ainakaan vilja lopu ens syksynä.. odotan huomista viljanhinnan laskua.. >:(
-
Hankkijalla Y10 625e+alv, Lantmannella Y25 598e+alv, Belor 23-2-4 660e+alv.
Kannattaako laskeviin kursseihin mennä ostamaan vielä mitään. ??? ???
Jos kesän avaus hinnoilla olet ostanu ja nyt ostat täydennyksiä näillä hinnoilla, niin mun mielestä voit olla ihan tyytyväinen. Saattaa vielä laskea, tai sitten kääntyy nousuun. Ennustaminen on vaikeaa, miten ensi kesän avaus hinnat? Kannattaako tilailla jo seuraavan kevään lannotteita?
Viime kesän avauksesta ostin 2/3 tarpeesta ja harkinnassa/seurannassa ostetaanko vielä loputkin ennen kevättä. Osan alasta kuittaan herneellä, joten kovin isosta täydennysostosta ei ole kysymys. Tällä menolla ensi kesän avaushinnat ehtii painua melko lähelle vanhojen hyvien aikojen tasoa. Uskaltaisin veikata 450-500e välille. Todennäköisesti otan kesällä taas 2/3 jos ennustukseni on kohdillaan.
-
Voe V
Maanantaina lähti tilaus.. mitenkähän peruminen ??? :P mitäs siellä pienellä präntättynä tilauksissa onkaan...
-
Voe V
Maanantaina lähti tilaus.. mitenkähän peruminen ??? :P mitäs siellä pienellä präntättynä tilauksissa onkaan...
Sama juttu. Nuos lantmännenin tarjouslapuus on ainaki jotta varausmaksua 600€ vasten tilauksia saa perua... Tierä sitte mitä muita ehtoja peruutuksis on mutta tuolla lannootteiden hintaerolla vois jo kannattaa. Säästää vähän tonnin päälle jos tuos omaski tilaukses olis päivän hintataso. Mutta en tiedä/löytäny kuinka Belorilla käytäntö.
-
Mulle tuovat huomenaamuna lannoitteet. Olis näköjään kannattanut vielä odottaa, mutta en nyt onneks ostanut joulukuussa. :D
-
Kesällä apulanta alle kolmesataa ja kaura satasen.
Vanhat hyvät ajat palannevat takaisin
-SS-
-
Kesällä apulanta alle kolmesataa ja kaura satasen.
Vanhat hyvät ajat palannevat takaisin
-SS-
Ikävän apulantahintapiikin kautta...
-
Voe V
Maanantaina lähti tilaus.. mitenkähän peruminen ??? :P mitäs siellä pienellä präntättynä tilauksissa onkaan...
Sama juttu. Nuos lantmännenin tarjouslapuus on ainaki jotta varausmaksua 600€ vasten tilauksia saa perua... Tierä sitte mitä muita ehtoja peruutuksis on mutta tuolla lannootteiden hintaerolla vois jo kannattaa. Säästää vähän tonnin päälle jos tuos omaski tilaukses olis päivän hintataso. Mutta en tiedä/löytäny kuinka Belorilla käytäntö.
Kaupalla juttelivat tänään asiasta ja koittavat selvittää mitä olisi tehtävissä. Kannattaa heti huomenna soittaa ja ilmoittautua tyytymättömien joukkoon, josko saisi hieman oikeutta ja kohtuutta.
-
Tuohan alkaa kuulostaa ihan samalta kuin syksyllä sähkösopparin tehneiden itku ;D Tiedän tunteen , tein itsekkin :( Ei vaiskaan , ei valittamista , kunhan vaan osaa sivistyneesti valittaa ::)
-
Kauppiaiden inhimillisyys taitaa olla aika heikko oljenkorsi mihin tarttua.
Vuodenvaihteessa sanottiin että oli reilu 20% normimäärästä toimittamatta. Kokonaisuuteen nähden on ihan sama kuin "halpaa" nyt keväällä on. Paitsi niille ketkä ostaa vielä varmuuden vuoksi 2v tarpeen kerralla. Hintaruletti on kovaa peliä.
-
Tuota rulettiahan se tuntuu nykyään olevan. Oma kristallipallo on ainakin antanut ihan vääriä ennustuksia ihan joka asiasta, tai ne ovat olleet sellaisia mitä julkisuudessa on arveltu. Polttoaineen hinnan piti pompsahtaa helmikuun alussa ja joidenkin ennusteiden mukaan talvilaatua ei pitänyt edes talvella enää saada. Omasta lannasta 40% on ylivuotista ja 60% kesällä ostettua, mutta ihan varmasti säästän niitä ens kesänä ihan simona. Polkekaa tee muut sitten kovempaa.
-
Kauppiaiden inhimillisyys taitaa olla aika heikko oljenkorsi mihin tarttua.
Vuodenvaihteessa sanottiin että oli reilu 20% normimäärästä toimittamatta. Kokonaisuuteen nähden on ihan sama kuin "halpaa" nyt keväällä on. Paitsi niille ketkä ostaa vielä varmuuden vuoksi 2v tarpeen kerralla. Hintaruletti on kovaa peliä.
Jos oikeasti on tuo 20% myymättä eikä toimittamatta niinkuin viime viikolla kuulin niin eihän tuolla hinnanlaskulla hirveästi enää ole vaikutusta kenenkään viljelytoimiin. Ellei sit jotkut osta jo 24 vuoden lantoja. Eiköhän tuosta 20% osa ole menossa herneellekkin.
Joten onkohan kuitenkin niin et myyty määrä ei olekkaan 80% vaan jotain paljon alhaisempaa? Hintaa olisi laskettu jotta kauppa lähtisi käyntiin. Vai olisiko syy euroopassa kun siellähän on käsittääkseni lannoituskausi käynnistymässä?
-
Kauppiaiden inhimillisyys taitaa olla aika heikko oljenkorsi mihin tarttua.
Vuodenvaihteessa sanottiin että oli reilu 20% normimäärästä toimittamatta. Kokonaisuuteen nähden on ihan sama kuin "halpaa" nyt keväällä on. Paitsi niille ketkä ostaa vielä varmuuden vuoksi 2v tarpeen kerralla. Hintaruletti on kovaa peliä.
Jos oikeasti on tuo 20% myymättä eikä toimittamatta niinkuin viime viikolla kuulin niin eihän tuolla hinnanlaskulla hirveästi enää ole vaikutusta kenenkään viljelytoimiin. Ellei sit jotkut osta jo 24 vuoden lantoja. Eiköhän tuosta 20% osa ole menossa herneellekkin.
Joten onkohan kuitenkin niin et myyty määrä ei olekkaan 80% vaan jotain paljon alhaisempaa? Hintaa olisi laskettu jotta kauppa lähtisi käyntiin. Vai olisiko syy euroopassa kun siellähän on käsittääkseni lannoituskausi käynnistymässä?
50% ennen juhannusta, 20% elokuun myyntipäivänä ja 10%, kun hinnat alkoi notkahtaa. Tämmöseen käsitykseen olen jäänyt "luotettavien" tahojen uutisoinneista, mutta kuka niitä määriä varmaksi tietää? Eihän firmat kerro hintojakaan julkisesti, niin miksi sitten todellisia myyntimääriään? Sopivat luvut voi olla markkinamiesten vuotamia, että ostajilla pysyisi laumahysteria päällä.
-
Kauppiaiden inhimillisyys taitaa olla aika heikko oljenkorsi mihin tarttua.
Vuodenvaihteessa sanottiin että oli reilu 20% normimäärästä toimittamatta. Kokonaisuuteen nähden on ihan sama kuin "halpaa" nyt keväällä on. Paitsi niille ketkä ostaa vielä varmuuden vuoksi 2v tarpeen kerralla. Hintaruletti on kovaa peliä.
Jos oikeasti on tuo 20% myymättä eikä toimittamatta niinkuin viime viikolla kuulin niin eihän tuolla hinnanlaskulla hirveästi enää ole vaikutusta kenenkään viljelytoimiin. Ellei sit jotkut osta jo 24 vuoden lantoja. Eiköhän tuosta 20% osa ole menossa herneellekkin.
Joten onkohan kuitenkin niin et myyty määrä ei olekkaan 80% vaan jotain paljon alhaisempaa? Hintaa olisi laskettu jotta kauppa lähtisi käyntiin. Vai olisiko syy euroopassa kun siellähän on käsittääkseni lannoituskausi käynnistymässä?
50% ennen juhannusta, 20% elokuun myyntipäivänä ja 10%, kun hinnat alkoi notkahtaa. Tämmöseen käsitykseen olen jäänyt "luotettavien" tahojen uutisoinneista, mutta kuka niitä määriä varmaksi tietää? Eihän firmat kerro hintojakaan julkisesti, niin miksi sitten todellisia myyntimääriään? Sopivat luvut voi olla markkinamiesten vuotamia, että ostajilla pysyisi laumahysteria päällä.
Okei. Jos ajattelee näitä lähialueen viljelijöitä niin suunnilleen noin se ehkä on mennyt. Aika moni ne osti siinä avauksessa varsinkin isoilta tiloilta. Heti tulee mieleen viitisen tilaa. Yhden tiedän ostaneen siinä oliko se nyt sit elokuuta. Ja pari pienempää tilausta loppu vuonna (kalliilla). Ja ainakin yksi iso tila on vielä ostamatta. Tai oli ainakin vuoden vaihteen jälkeen. Olisko jo nyt tilannut..
Mut hinta kun tuosta vielä laskee niin kylhän siinä V käyrä saadaan monella Jussilla taas nousuun..
-
Tuota rulettiahan se tuntuu nykyään olevan. Oma kristallipallo on ainakin antanut ihan vääriä ennustuksia ihan joka asiasta, tai ne ovat olleet sellaisia mitä julkisuudessa on arveltu. Polttoaineen hinnan piti pompsahtaa helmikuun alussa ja joidenkin ennusteiden mukaan talvilaatua ei pitänyt edes talvella enää saada. Omasta lannasta 40% on ylivuotista ja 60% kesällä ostettua, mutta ihan varmasti säästän niitä ens kesänä ihan simona. Polkekaa tee muut sitten kovempaa.
Jotakuinkin samalla suhteella varastossa olevat lannoitteet, tai no ostin kaksi suursäkkiä Belorin starttilannosta syksyllä mutta se ei olennaisesti vaikuta kokonaisuuteen.
-
Ja onko noissa luvuissa kevät 22 notkahdus, vai tää -20% verratuna 22 vai pitempi ajanjakso? Ite ostin niin murto osan viime kevääseen ja käytin vanhoja pois.
Tuttavapiirissä semosia jotka lopetti, jäähdyteliöitä on enemistö, kun raha kuitenki tulee muualta ja kesantoalat suurenee, ja ehkä kolme jotka täysillä edeleen.
Mitä nyt suunileen esm y1 tai vastaavaa maksaa, lähtöhinta?
-
Ja onko noissa luvuissa kevät 22 notkahdus, vai tää -20% verratuna 22 vai pitempi ajanjakso? Ite ostin niin murto osan viime kevääseen ja käytin vanhoja pois.
Tuttavapiirissä semosia jotka lopetti, jäähdyteliöitä on enemistö, kun raha kuitenki tulee muualta ja kesantoalat suurenee, ja ehkä kolme jotka täysillä edeleen.
Mitä nyt suunileen esm y1 tai vastaavaa maksaa, lähtöhinta?
Isokarhusta pystyy ainakin suurpiirteisesti katsomaan hintoja, Y1 563€.
-
50% ennen juhannusta, 20% elokuun myyntipäivänä ja 10%, kun hinnat alkoi notkahtaa.
50% tuntuu tosi kovalta, mutta vaikea on kiistää. Kyllä sitä avauksessa myytiin paljon, koska toimituskin kesti ihan poskettoman kauan. 2500e tuli tappiota kesäkuun ostosta viimeisimmän hinnanlaskun myötä. Tähän en sotkenut apulantatukea, joka toteutuessaan kuittaa ison osan tuosta. Nyt voi olla tyytyväinen, ettei ostanut koko tarvetta kerralla, vieläkin on aikaa miettiä mitä tehdä. Hankkijalla oli ainakin eilen se tilanne, että kaikkea mahdollista nurmensiementä on hyvin varastossa. Tästä voisi päätellä, että mitenkään mahdoton kesannointibuumi ei ole ainakaan vielä päällä ja tuskin sellaista on tulossakaan. Kokonaisuuden kannalta näen kuitenkin pelkästään positiivisena, että apulannan hinta tulee alaspäin. Kesään mennessä tulevan kauden avaushinta lienee jo hyvinkin asiallinen. Olisi erittäin viheliäistä, jos taso jäisi jonnekin 800e kieppeille ja viljanhinta olisi heikko.
-
50% ennen juhannusta, 20% elokuun myyntipäivänä ja 10%, kun hinnat alkoi notkahtaa.
50% tuntuu tosi kovalta, mutta vaikea on kiistää. Kyllä sitä avauksessa myytiin paljon, koska toimituskin kesti ihan poskettoman kauan. 2500e tuli tappiota kesäkuun ostosta viimeisimmän hinnanlaskun myötä. Tähän en sotkenut apulantatukea, joka toteutuessaan kuittaa ison osan tuosta. Nyt voi olla tyytyväinen, ettei ostanut koko tarvetta kerralla, vieläkin on aikaa miettiä mitä tehdä. Hankkijalla oli ainakin eilen se tilanne, että kaikkea mahdollista nurmensiementä on hyvin varastossa. Tästä voisi päätellä, että mitenkään mahdoton kesannointibuumi ei ole ainakaan vielä päällä ja tuskin sellaista on tulossakaan. Kokonaisuuden kannalta näen kuitenkin pelkästään positiivisena, että apulannan hinta tulee alaspäin. Kesään mennessä tulevan kauden avaushinta lienee jo hyvinkin asiallinen. Olisi erittäin viheliäistä, jos taso jäisi jonnekin 800e kieppeille ja viljanhinta olisi heikko.
Kyllähän se apulannan hinnan lasku ja sitä kautta paluu "vanhoihin hyviin aikoihin" hyvästä on siinä mielessä, että se palauttaa tietynlaisen "vakauden" markkinoille. Nythän niillä, jotka ostivat apulannan hintapiikin aikana, on heikon hinnan ja sadon aikana mojova tilaisuus tehdä kunnon tappio.
-
Ja onko noissa luvuissa kevät 22 notkahdus, vai tää -20% verratuna 22 vai pitempi ajanjakso? Ite ostin niin murto osan viime kevääseen ja käytin vanhoja pois.
Tuttavapiirissä semosia jotka lopetti, jäähdyteliöitä on enemistö, kun raha kuitenki tulee muualta ja kesantoalat suurenee, ja ehkä kolme jotka täysillä edeleen.
Mitä nyt suunileen esm y1 tai vastaavaa maksaa, lähtöhinta?
En tiedä. Mut itse kun kauppiaalta arviota tiedustelin niin puhuin vaan normaalista määrästä. Voihan se olla se hän vertasi viime vuoteen. Mä en kyl usko et merkittävä määrä lannoitteen käyttöä olisi 22 keväänä jäänyt pois. Ai miksi, no valtaosa lannoista hommattu 21 kesällä ennen hinnan nousua ja 22 keväällä viljan hinta historian korkein.
Hankkijan verkkokauppa kertoo y2:sen hinnaksi n.640€ veroton tonni ilman rahtia. Jos ottaa täyden 42 tn kuorman niin tonnihinnaksi ilman rahtia ja veroa jää n. 580€
-
Voe V
Maanantaina lähti tilaus.. mitenkähän peruminen ??? :P mitäs siellä pienellä präntättynä tilauksissa onkaan...
Sama juttu. Nuos lantmännenin tarjouslapuus on ainaki jotta varausmaksua 600€ vasten tilauksia saa perua... Tierä sitte mitä muita ehtoja peruutuksis on mutta tuolla lannootteiden hintaerolla vois jo kannattaa. Säästää vähän tonnin päälle jos tuos omaski tilaukses olis päivän hintataso. Mutta en tiedä/löytäny kuinka Belorilla käytäntö.
Kaupalla juttelivat tänään asiasta ja koittavat selvittää mitä olisi tehtävissä. Kannattaa heti huomenna soittaa ja ilmoittautua tyytymättömien joukkoon, josko saisi hieman oikeutta ja kohtuutta.
Se on ihan sama onko virheostos tapahtunut viikko sitten vai viime kesänä. Jos viikko sitten ostaneet saavat hyvitystä väärin ostetuista, mielestäni oikeus ja kohtuus olisi että myös että muutkin saisivat kaupalta hyvitystä.. Tää lannoitekauppa on nyt vaan mennyt sellaiseksi että sitä ei kannata ostaa ollenkaan. Vetelee paljaalla ja katotaan mitä ruoka- ja lannoiteteollisuus on siitä mieltä. Muilla nyt ei sitten olekkaan väliä. Tärkeintä että nuo kaksi pärjää.
-
Voe V
Maanantaina lähti tilaus.. mitenkähän peruminen ??? :P mitäs siellä pienellä präntättynä tilauksissa onkaan...
Sama juttu. Nuos lantmännenin tarjouslapuus on ainaki jotta varausmaksua 600€ vasten tilauksia saa perua... Tierä sitte mitä muita ehtoja peruutuksis on mutta tuolla lannootteiden hintaerolla vois jo kannattaa. Säästää vähän tonnin päälle jos tuos omaski tilaukses olis päivän hintataso. Mutta en tiedä/löytäny kuinka Belorilla käytäntö.
Kaupalla juttelivat tänään asiasta ja koittavat selvittää mitä olisi tehtävissä. Kannattaa heti huomenna soittaa ja ilmoittautua tyytymättömien joukkoon, josko saisi hieman oikeutta ja kohtuutta.
Se on ihan sama onko virheostos tapahtunut viikko sitten vai viime kesänä. Jos viikko sitten ostaneet saavat hyvitystä väärin ostetuista, mielestäni oikeus ja kohtuus olisi että myös että muutkin saisivat kaupalta hyvitystä.. Tää lannoitekauppa on nyt vaan mennyt sellaiseksi että sitä ei kannata ostaa ollenkaan. Vetelee paljaalla ja katotaan mitä ruoka- ja lannoiteteollisuus on siitä mieltä. Muilla nyt ei sitten olekkaan väliä. Tärkeintä että nuo kaksi pärjää.
Olet kyllä oikeassa, vaikka onhan se kohtuu perseestä et jos teit edellisenä päivänä tilauksen.
Eturiviläiset kaiketi laskevat et tällä kulurakenteella ja satotasolla voin kiinnittää viimeiseen jyvään asti kaiken kun kesän sääkin on tiedossa, niin eihän siinä silloin mitään. 600e lannoilla, 300e kiinnityshinnoilla ja 6 tonnin satotasolla on homma kannattavaa. Eikä asiaa sen jälkeen murehdita. Samaa toistetaan vuodesta toiseen. Vanhaan hyvään aikaan 300e lannoilla, 150e kiinnityshinnalla ja samalla 6t sadolla homma on rokannut myös.
Meillä huonommilla viljelijöillä on sit se et kun satotasosta ei mitään varmuutta ole niin mitä korkeampi kulujen yksikköhinnat ovat niin sitä suurempi riski on. Mut kylhän sitä on täs tullut mietittyä kun vajaa sata hehtaaria on syyskasveja pellossa et jos lantaa ei taida paljoa ens keväänä olla niin jos apulantaa ottaisi puoltoista rekkaa niin satoa voisi tulla ihan ok jos talvehtivat. Niin jos talvehtivat, sitä kun ei tiedä.. Eiköhän sitä jatketa luomussa ja katsotaan miltä homma näyttää parin vuoden päästä..
-
Mikäs sen hinnan nyt painaa ales🤔
No eihän siinä hyvä kun laskee. Mutta niin laskee viljakin.
Kesällä tilasin heti 31tonnia. Puolet typpeä ja puolet npkta hintaan 660tonni.
Eli halvemmalla selviäis nyt. Tosin en usko että olis hermot kestäny pitkittää tilausta helmikuulle. Naapuri tilas kerran helmikuussa ja sai lannat kesäkuussa, eikä silloin ollu mitään sotia tai muita kriisejä päällä.
Näillä mennään ja katsotaan mihin se riittää.
Saa nähdä ajetaanko taksia ensi talvena😳
-
Kun tämän hetken kiintiö on myyty ,hinta tippuu taas satasen verran .
Hitaat syö Kaikki nopeat ;D
-
Mikäs sen hinnan nyt painaa ales🤔
No eihän siinä hyvä kun laskee. Mutta niin laskee viljakin.
Kesällä tilasin heti 31tonnia. Puolet typpeä ja puolet npkta hintaan 660tonni.
Eli halvemmalla selviäis nyt. Tosin en usko että olis hermot kestäny pitkittää tilausta helmikuulle. Naapuri tilas kerran helmikuussa ja sai lannat kesäkuussa, eikä silloin ollu mitään sotia tai muita kriisejä päällä.
Näillä mennään ja katsotaan mihin se riittää.
Saa nähdä ajetaanko taksia ensi talvena😳
Kyllä ajetaan, yökaudet pimeenä. Ja melkein kaikki pellot hömpällä...
-
Mutta silloinhan voidaan todeta että Bernerin taksi-uudistus onnistui. Maaseutu täynnä takseja, jokaista mökin vanhusta ja koululaista kohden oma taksi. Jussit ajaa neekereiden kanssa halvalla.
-
Aika halvalta kuulostaa lannat tänä päivänä, mahtaako tuolla rahalla edes saada kunnon lantoja. Itsehän maksoin ensi vuoden lannoistani syksyllä 1125€/tn alv0, ei luulis kasvun olevan lannan laadusta kiinni jos hintaa katsoo.
-
Aika halvalta kuulostaa lannat tänä päivänä, mahtaako tuolla rahalla edes saada kunnon lantoja. Itsehän maksoin ensi vuoden lannoistani syksyllä 1125€/tn alv0, ei luulis kasvun olevan lannan laadusta kiinni jos hintaa katsoo.
On kyllä kovia hintoja, ehkä niitä tukia olis voinu kohdistaa noihin korkeimpiin hintoihin ja maksaa vähän isommalla prosentilla niin olis ollu jollekkin edes jotain hyötyä. Kyllä yarakin aika kovin hyväksikäytti viljelijän ahdinkoa, varmana oli halpaa raaka-ainetta varastossa ja varastot riitti pitkälti hintojen laskuun asti, tulos sen mukainen.
-
Aika halvalta kuulostaa lannat tänä päivänä, mahtaako tuolla rahalla edes saada kunnon lantoja. Itsehän maksoin ensi vuoden lannoistani syksyllä 1125€/tn alv0, ei luulis kasvun olevan lannan laadusta kiinni jos hintaa katsoo.
On kyllä kovia hintoja, ehkä niitä tukia olis voinu kohdistaa noihin korkeimpiin hintoihin ja maksaa vähän isommalla prosentilla niin olis ollu jollekkin edes jotain hyötyä. Kyllä yarakin aika kovin hyväksikäytti viljelijän ahdinkoa, varmana oli halpaa raaka-ainetta varastossa ja varastot riitti pitkälti hintojen laskuun asti, tulos sen mukainen.
Tuen voisi kohdistaa vaikka 700–1000 € hintahaarukkaan, menisi vähät rahat enemmän oikeaan osoitteeseen... No saa nähdä, tuleeko lopulta penniäkään. Mutta onhan tuossa kovia hinnan eroja, toisilla yli 1100 €/t, toisilla jotain 600–700 €/t, ja mihin vielä laskee. Hyvähän se pitkässä juoksussa on, että laskee. Eivät vaan tainneet kaikki yli euron kilohinnalla ostaneet saada viljaa uhkapelillä kiinnitettyä yli 300 euroon...
-
Aika halvalta kuulostaa lannat tänä päivänä, mahtaako tuolla rahalla edes saada kunnon lantoja. Itsehän maksoin ensi vuoden lannoistani syksyllä 1125€/tn alv0, ei luulis kasvun olevan lannan laadusta kiinni jos hintaa katsoo.
On kyllä kovia hintoja, ehkä niitä tukia olis voinu kohdistaa noihin korkeimpiin hintoihin ja maksaa vähän isommalla prosentilla niin olis ollu jollekkin edes jotain hyötyä. Kyllä yarakin aika kovin hyväksikäytti viljelijän ahdinkoa, varmana oli halpaa raaka-ainetta varastossa ja varastot riitti pitkälti hintojen laskuun asti, tulos sen mukainen.
Tuen voisi kohdistaa vaikka 700–1000 € hintahaarukkaan, menisi vähät rahat enemmän oikeaan osoitteeseen... No saa nähdä, tuleeko lopulta penniäkään. Mutta onhan tuossa kovia hinnan eroja, toisilla yli 1100 €/t, toisilla jotain 600–700 €/t, ja mihin vielä laskee. Hyvähän se pitkässä juoksussa on, että laskee. Eivät vaan tainneet kaikki yli euron kilohinnalla ostaneet saada viljaa uhkapelillä kiinnitettyä yli 300 euroon...
Mulle ainakin herää kysymys et miks on ostettu tuohon hintaan jos viljanhinnasta ei ole ollut varmuutta?
-
Aika halvalta kuulostaa lannat tänä päivänä, mahtaako tuolla rahalla edes saada kunnon lantoja. Itsehän maksoin ensi vuoden lannoistani syksyllä 1125€/tn alv0, ei luulis kasvun olevan lannan laadusta kiinni jos hintaa katsoo.
Etkä ole ainoa, joka osti tuolla hintaa. Silloisella tiedolla ei vaihtoehtoja juuri ollut, eikä mikään ennustanut tai puoltanut hintojen laskua. Nykyinen tilanne pohjimmiltaan varsin käsittämätön. ??? Pitää muistaa, että vielä ennen jouluakin tuli sellaista viestiä, että Yara avaa myynnin tammikuussa hetkeksi ja hintataso nousee hieman. Suunnanmuutos tapahtui parissa viikossa.
-
Ihmettelen kyllä miten se apulannan tuottaminen yhtäkkiä nyt noin paljon halpeni🤔
Ihmettelen myös sitä miten nyt tätä mietin närkästyneenä😳
Luulisi että tuntuisi hyvältä kun lannat halpene mutta ei. Harmitus tässäkin päälimmäisenä mielessä🤦
-
Aika halvalta kuulostaa lannat tänä päivänä, mahtaako tuolla rahalla edes saada kunnon lantoja. Itsehän maksoin ensi vuoden lannoistani syksyllä 1125€/tn alv0, ei luulis kasvun olevan lannan laadusta kiinni jos hintaa katsoo.
On kyllä kovia hintoja, ehkä niitä tukia olis voinu kohdistaa noihin korkeimpiin hintoihin ja maksaa vähän isommalla prosentilla niin olis ollu jollekkin edes jotain hyötyä. Kyllä yarakin aika kovin hyväksikäytti viljelijän ahdinkoa, varmana oli halpaa raaka-ainetta varastossa ja varastot riitti pitkälti hintojen laskuun asti, tulos sen mukainen.
Tuen voisi kohdistaa vaikka 700–1000 € hintahaarukkaan, menisi vähät rahat enemmän oikeaan osoitteeseen... No saa nähdä, tuleeko lopulta penniäkään. Mutta onhan tuossa kovia hinnan eroja, toisilla yli 1100 €/t, toisilla jotain 600–700 €/t, ja mihin vielä laskee. Hyvähän se pitkässä juoksussa on, että laskee. Eivät vaan tainneet kaikki yli euron kilohinnalla ostaneet saada viljaa uhkapelillä kiinnitettyä yli 300 euroon...
Mulle ainakin herää kysymys et miks on ostettu tuohon hintaan jos viljanhinnasta ei ole ollut varmuutta?
Onko sinulla sellainen kristllipallo mistä näkyy se toteutuva tulevaisuus,aivan oikeasti,viljan hinta eurolleen ensi kasvukauden jälkeen? Jos meinaa mennä eteenpäin niin jotain ratkaisuja on sillä hetkellä tehtävä väistämättä. Tietysti jos ei laita maahan muuta kuin siemenet ja valittaa sitten syksyllä että taas meni v1tuiksi kasvukausi ja miinusta toiminnasta niin se on myös yksi valinta...
-
Aika halvalta kuulostaa lannat tänä päivänä, mahtaako tuolla rahalla edes saada kunnon lantoja. Itsehän maksoin ensi vuoden lannoistani syksyllä 1125€/tn alv0, ei luulis kasvun olevan lannan laadusta kiinni jos hintaa katsoo.
Etkä ole ainoa, joka osti tuolla hintaa. Silloisella tiedolla ei vaihtoehtoja juuri ollut, eikä mikään ennustanut tai puoltanut hintojen laskua. Nykyinen tilanne pohjimmiltaan varsin käsittämätön. ??? Pitää muistaa, että vielä ennen jouluakin tuli sellaista viestiä, että Yara avaa myynnin tammikuussa hetkeksi ja hintataso nousee hieman. Suunnanmuutos tapahtui parissa viikossa.
Kukaan ei oo niin viisas kuin jälkiviisas. Belorilla oli siihen aikaan vain muutama itelle sopimaton laatu myynnissä. Sitten kun saataville tuli 27-3-5 tavaraa, niin pistin tilauksen sisään siinä pelossa, että ens keväänä lantaa ei saisi enää rahallakaan..
-
Ihmettelen kyllä miten se apulannan tuottaminen yhtäkkiä nyt noin paljon halpeni🤔
Ihmettelen myös sitä miten nyt tätä mietin närkästyneenä😳
Luulisi että tuntuisi hyvältä kun lannat halpene mutta ei. Harmitus tässäkin päälimmäisenä mielessä🤦
No ainakin maakaasun hinta on laskenut reilusti..
-
Aika halvalta kuulostaa lannat tänä päivänä, mahtaako tuolla rahalla edes saada kunnon lantoja. Itsehän maksoin ensi vuoden lannoistani syksyllä 1125€/tn alv0, ei luulis kasvun olevan lannan laadusta kiinni jos hintaa katsoo.
On kyllä kovia hintoja, ehkä niitä tukia olis voinu kohdistaa noihin korkeimpiin hintoihin ja maksaa vähän isommalla prosentilla niin olis ollu jollekkin edes jotain hyötyä. Kyllä yarakin aika kovin hyväksikäytti viljelijän ahdinkoa, varmana oli halpaa raaka-ainetta varastossa ja varastot riitti pitkälti hintojen laskuun asti, tulos sen mukainen.
Tuen voisi kohdistaa vaikka 700–1000 € hintahaarukkaan, menisi vähät rahat enemmän oikeaan osoitteeseen... No saa nähdä, tuleeko lopulta penniäkään. Mutta onhan tuossa kovia hinnan eroja, toisilla yli 1100 €/t, toisilla jotain 600–700 €/t, ja mihin vielä laskee. Hyvähän se pitkässä juoksussa on, että laskee. Eivät vaan tainneet kaikki yli euron kilohinnalla ostaneet saada viljaa uhkapelillä kiinnitettyä yli 300 euroon...
Mulle ainakin herää kysymys et miks on ostettu tuohon hintaan jos viljanhinnasta ei ole ollut varmuutta?
Onko sinulla sellainen kristllipallo mistä näkyy se toteutuva tulevaisuus,aivan oikeasti,viljan hinta eurolleen ensi kasvukauden jälkeen? Jos meinaa mennä eteenpäin niin jotain ratkaisuja on sillä hetkellä tehtävä väistämättä. Tietysti jos ei laita maahan muuta kuin siemenet ja valittaa sitten syksyllä että taas meni v1tuiksi kasvukausi ja miinusta toiminnasta niin se on myös yksi valinta...
Nimimerkki kärmeskytö tuossa jo aika hyvin kirjoittikin, että jos meinaa jotakin tuottaa, niin apulantaa on vähän niin kuin pakko hankkia, jos ei ole paskaa käytettävissä, eikä sitä ilman kerjäämistä mistään saakaan. Onhan lähialueen karjatiloilla toki varastoa yli tarpeen, mutta se menee eturiviläisten käyttöön tai kukkamullan sekaan. Toinen juttu on se, että syksyllä ei ollut tietoa apulannan (ja viljan) hinnan laskusta. Päinvastoin oli olevinaan lannoitteiden saantiongelmia ja paineita hinnan nousulle. Pakko oli toimia, yhden jos toisen. Mutta jos sulla ja101 tosiaan on joku kristallipallo, mistä katsella tulevaisuutta, niin et viitsisi lainata sitä vähän?
-
Aika halvalta kuulostaa lannat tänä päivänä, mahtaako tuolla rahalla edes saada kunnon lantoja. Itsehän maksoin ensi vuoden lannoistani syksyllä 1125€/tn alv0, ei luulis kasvun olevan lannan laadusta kiinni jos hintaa katsoo.
On kyllä kovia hintoja, ehkä niitä tukia olis voinu kohdistaa noihin korkeimpiin hintoihin ja maksaa vähän isommalla prosentilla niin olis ollu jollekkin edes jotain hyötyä. Kyllä yarakin aika kovin hyväksikäytti viljelijän ahdinkoa, varmana oli halpaa raaka-ainetta varastossa ja varastot riitti pitkälti hintojen laskuun asti, tulos sen mukainen.
Tuen voisi kohdistaa vaikka 700–1000 € hintahaarukkaan, menisi vähät rahat enemmän oikeaan osoitteeseen... No saa nähdä, tuleeko lopulta penniäkään. Mutta onhan tuossa kovia hinnan eroja, toisilla yli 1100 €/t, toisilla jotain 600–700 €/t, ja mihin vielä laskee. Hyvähän se pitkässä juoksussa on, että laskee. Eivät vaan tainneet kaikki yli euron kilohinnalla ostaneet saada viljaa uhkapelillä kiinnitettyä yli 300 euroon...
Mulle ainakin herää kysymys et miks on ostettu tuohon hintaan jos viljanhinnasta ei ole ollut varmuutta?
Onko sinulla sellainen kristllipallo mistä näkyy se toteutuva tulevaisuus,aivan oikeasti,viljan hinta eurolleen ensi kasvukauden jälkeen? Jos meinaa mennä eteenpäin niin jotain ratkaisuja on sillä hetkellä tehtävä väistämättä. Tietysti jos ei laita maahan muuta kuin siemenet ja valittaa sitten syksyllä että taas meni v1tuiksi kasvukausi ja miinusta toiminnasta niin se on myös yksi valinta...
Ei oo kristallipalloa mut laskeeko viljelijät asiaa yhtään?
Jos apulanta maksaa 1100e/t ja mun maille on laitettava se n. Puol tonnia et voi satoa odottaa. Kai se on myös tutkittu et 30kg typpeä tarvitaan 1000kg jyviä. Jos nyt ajatellaan et toi 1100e maksava lanta on ollut jotain n. 25% typpeä sisältävää ja sitä laitetaan se 500kg ni typpimäärä on 125kg ja sato n. 4t minkä tuolla voisi saada.
No silloin se lannoitus maksaa sen 550e/ha ja odotus sato 4t. Tuohon aikaan oli parhaimmat kiinnityshinnat jo historiaa ehkä tarjottiin luokkaa 275e? Ei missään nimessä yli 300e ja nyt hinnat siinä 250e tietämissä. No mut jos siis tulee se 4t syksyllä ja kiinnitetty vaik puolet eli 2t ni sadon arvo kiinnityksellä se 550e eli spupaskan hinta. Lopulla 2t ja syksyn hinnalla katettava sit muut. Mut jos ei oo kiinnitetty niin sit vaikeampaa ehkä.
Pointti on se et jokaisen on pitänyt itse pohtia ja ennenkaikkea laskea et onko yli tonnin lanta ja silloin tarjottu alle 300e kiinnityshinta ok. Jos on mielestään ollut niin ei kai silloin ole ongelmaa? Aina voi laskevaa hintaa harmitella mut eikö päätökset pitäisi tehdä aina laskennan eikä mutuilun kautta? Niinkuinolen jo monta kertaa ilmoittanut niin edes nykyinen taso tai se kesäinenkään ei mielestäni ollut ok. Hyvä kun olen luomussa niin ei tarvii stressata mokomasta.
-
Aika halvalta kuulostaa lannat tänä päivänä, mahtaako tuolla rahalla edes saada kunnon lantoja. Itsehän maksoin ensi vuoden lannoistani syksyllä 1125€/tn alv0, ei luulis kasvun olevan lannan laadusta kiinni jos hintaa katsoo.
Etkä ole ainoa, joka osti tuolla hintaa. Silloisella tiedolla ei vaihtoehtoja juuri ollut, eikä mikään ennustanut tai puoltanut hintojen laskua. Nykyinen tilanne pohjimmiltaan varsin käsittämätön. ??? Pitää muistaa, että vielä ennen jouluakin tuli sellaista viestiä, että Yara avaa myynnin tammikuussa hetkeksi ja hintataso nousee hieman. Suunnanmuutos tapahtui parissa viikossa.
Kukaan ei oo niin viisas kuin jälkiviisas. Belorilla oli siihen aikaan vain muutama itelle sopimaton laatu myynnissä. Sitten kun saataville tuli 27-3-5 tavaraa, niin pistin tilauksen sisään siinä pelossa, että ens keväänä lantaa ei saisi enää rahallakaan..
Cemagrolla ja Belorilla oli tosiaan syksyllä myynnissä vain jotain erikoislannoitteita ja samaan aikaan Yara sulki myynnin kokonaan. Noi firmat sietäisi haastaa markkinaoikeuteen kikkailustaan. Asiakkaita johdettiin harhaan ja vedätettiin törkeästi! Messuilla tarjotaan karamelliä ja voivotellaan kun on arvaamaton markkina, mutta ostakaa lisää niin keskihinta laskee..
-
Aika halvalta kuulostaa lannat tänä päivänä, mahtaako tuolla rahalla edes saada kunnon lantoja. Itsehän maksoin ensi vuoden lannoistani syksyllä 1125€/tn alv0, ei luulis kasvun olevan lannan laadusta kiinni jos hintaa katsoo.
On kyllä kovia hintoja, ehkä niitä tukia olis voinu kohdistaa noihin korkeimpiin hintoihin ja maksaa vähän isommalla prosentilla niin olis ollu jollekkin edes jotain hyötyä. Kyllä yarakin aika kovin hyväksikäytti viljelijän ahdinkoa, varmana oli halpaa raaka-ainetta varastossa ja varastot riitti pitkälti hintojen laskuun asti, tulos sen mukainen.
Tuen voisi kohdistaa vaikka 700–1000 € hintahaarukkaan, menisi vähät rahat enemmän oikeaan osoitteeseen... No saa nähdä, tuleeko lopulta penniäkään. Mutta onhan tuossa kovia hinnan eroja, toisilla yli 1100 €/t, toisilla jotain 600–700 €/t, ja mihin vielä laskee. Hyvähän se pitkässä juoksussa on, että laskee. Eivät vaan tainneet kaikki yli euron kilohinnalla ostaneet saada viljaa uhkapelillä kiinnitettyä yli 300 euroon...
Mulle ainakin herää kysymys et miks on ostettu tuohon hintaan jos viljanhinnasta ei ole ollut varmuutta?
Onko sinulla sellainen kristllipallo mistä näkyy se toteutuva tulevaisuus,aivan oikeasti,viljan hinta eurolleen ensi kasvukauden jälkeen? Jos meinaa mennä eteenpäin niin jotain ratkaisuja on sillä hetkellä tehtävä väistämättä. Tietysti jos ei laita maahan muuta kuin siemenet ja valittaa sitten syksyllä että taas meni v1tuiksi kasvukausi ja miinusta toiminnasta niin se on myös yksi valinta...
Nimimerkki kärmeskytö tuossa jo aika hyvin kirjoittikin, että jos meinaa jotakin tuottaa, niin apulantaa on vähän niin kuin pakko hankkia, jos ei ole paskaa käytettävissä, eikä sitä ilman kerjäämistä mistään saakaan. Onhan lähialueen karjatiloilla toki varastoa yli tarpeen, mutta se menee eturiviläisten käyttöön tai kukkamullan sekaan. Toinen juttu on se, että syksyllä ei ollut tietoa apulannan (ja viljan) hinnan laskusta. Päinvastoin oli olevinaan lannoitteiden saantiongelmia ja paineita hinnan nousulle. Pakko oli toimia, yhden jos toisen. Mutta jos sulla ja101 tosiaan on joku kristallipallo, mistä katsella tulevaisuutta, niin et viitsisi lainata sitä vähän?
Kyl mulla se viljanhinta oli jo laskenut silloin kun noita korkeimpia laantojen hintoja joutui maksamaan. Mun mielestä ens kauden korkeimpiin hintoihinbsai kiinnittää siinä elo syyskuussa ei marraskuussa joulukuussa jolloin niitä korkeita hintoja lannoista joutui maksamaan. ::)
-
Jos 500kg pitää apulantaa laittaa hehtaarille et saa 4t sadon niin ei se kovin kannattavaa olekkaan. Mutta kyllä vaikka kauralle riittää 300kg 4-5t sadolle jos kelit on yhtään kohdallaan. Eikö ne ekat 2t tule jo ilman lannoitusta.
-
Aika halvalta kuulostaa lannat tänä päivänä, mahtaako tuolla rahalla edes saada kunnon lantoja. Itsehän maksoin ensi vuoden lannoistani syksyllä 1125€/tn alv0, ei luulis kasvun olevan lannan laadusta kiinni jos hintaa katsoo.
On kyllä kovia hintoja, ehkä niitä tukia olis voinu kohdistaa noihin korkeimpiin hintoihin ja maksaa vähän isommalla prosentilla niin olis ollu jollekkin edes jotain hyötyä. Kyllä yarakin aika kovin hyväksikäytti viljelijän ahdinkoa, varmana oli halpaa raaka-ainetta varastossa ja varastot riitti pitkälti hintojen laskuun asti, tulos sen mukainen.
Tuen voisi kohdistaa vaikka 700–1000 € hintahaarukkaan, menisi vähät rahat enemmän oikeaan osoitteeseen... No saa nähdä, tuleeko lopulta penniäkään. Mutta onhan tuossa kovia hinnan eroja, toisilla yli 1100 €/t, toisilla jotain 600–700 €/t, ja mihin vielä laskee. Hyvähän se pitkässä juoksussa on, että laskee. Eivät vaan tainneet kaikki yli euron kilohinnalla ostaneet saada viljaa uhkapelillä kiinnitettyä yli 300 euroon...
Mulle ainakin herää kysymys et miks on ostettu tuohon hintaan jos viljanhinnasta ei ole ollut varmuutta?
Onko sinulla sellainen kristllipallo mistä näkyy se toteutuva tulevaisuus,aivan oikeasti,viljan hinta eurolleen ensi kasvukauden jälkeen? Jos meinaa mennä eteenpäin niin jotain ratkaisuja on sillä hetkellä tehtävä väistämättä. Tietysti jos ei laita maahan muuta kuin siemenet ja valittaa sitten syksyllä että taas meni v1tuiksi kasvukausi ja miinusta toiminnasta niin se on myös yksi valinta...
Nimimerkki kärmeskytö tuossa jo aika hyvin kirjoittikin, että jos meinaa jotakin tuottaa, niin apulantaa on vähän niin kuin pakko hankkia, jos ei ole paskaa käytettävissä, eikä sitä ilman kerjäämistä mistään saakaan. Onhan lähialueen karjatiloilla toki varastoa yli tarpeen, mutta se menee eturiviläisten käyttöön tai kukkamullan sekaan. Toinen juttu on se, että syksyllä ei ollut tietoa apulannan (ja viljan) hinnan laskusta. Päinvastoin oli olevinaan lannoitteiden saantiongelmia ja paineita hinnan nousulle. Pakko oli toimia, yhden jos toisen. Mutta jos sulla ja101 tosiaan on joku kristallipallo, mistä katsella tulevaisuutta, niin et viitsisi lainata sitä vähän?
Kyl mulla se viljanhinta oli jo laskenut silloin kun noita korkeimpia laantojen hintoja joutui maksamaan. Mun mielestä ens kauden korkeimpiin hintoihinbsai kiinnittää siinä elo syyskuussa ei marraskuussa joulukuussa jolloin niitä korkeita hintoja lannoista joutui maksamaan. ::)
Lokakuussa oli vehnä Hankkijalla ~ 350 €/t, apulanta 1000 €/t alv 0. Joulua kohden vielä lannoitteen hinta nousi.
Rohkenen myöntää, että homma tuli silloin syksyllä tyrittyä. Lannoitekaupan yhteydessä olisi pitänyt lyödä syysvehnästä (talvehtimisvarauksella) maltillinen määrä lukkoon. Mutta toisin kuin päätoimisilla, sivutoimisilla ei kaikki voi aina onnistua. Ja kun on vähän sama juttu kuin ja101:llä, että oikean kiinnitysmäärän löytäminen on arpapeliä, kun satotasot vaihtelevat sen verran vuosittain, eikä ole sitä palloakaan...
-
Aika halvalta kuulostaa lannat tänä päivänä, mahtaako tuolla rahalla edes saada kunnon lantoja. Itsehän maksoin ensi vuoden lannoistani syksyllä 1125€/tn alv0, ei luulis kasvun olevan lannan laadusta kiinni jos hintaa katsoo.
On kyllä kovia hintoja, ehkä niitä tukia olis voinu kohdistaa noihin korkeimpiin hintoihin ja maksaa vähän isommalla prosentilla niin olis ollu jollekkin edes jotain hyötyä. Kyllä yarakin aika kovin hyväksikäytti viljelijän ahdinkoa, varmana oli halpaa raaka-ainetta varastossa ja varastot riitti pitkälti hintojen laskuun asti, tulos sen mukainen.
Tuen voisi kohdistaa vaikka 700–1000 € hintahaarukkaan, menisi vähät rahat enemmän oikeaan osoitteeseen... No saa nähdä, tuleeko lopulta penniäkään. Mutta onhan tuossa kovia hinnan eroja, toisilla yli 1100 €/t, toisilla jotain 600–700 €/t, ja mihin vielä laskee. Hyvähän se pitkässä juoksussa on, että laskee. Eivät vaan tainneet kaikki yli euron kilohinnalla ostaneet saada viljaa uhkapelillä kiinnitettyä yli 300 euroon...
Mulle ainakin herää kysymys et miks on ostettu tuohon hintaan jos viljanhinnasta ei ole ollut varmuutta?
Onko sinulla sellainen kristllipallo mistä näkyy se toteutuva tulevaisuus,aivan oikeasti,viljan hinta eurolleen ensi kasvukauden jälkeen? Jos meinaa mennä eteenpäin niin jotain ratkaisuja on sillä hetkellä tehtävä väistämättä. Tietysti jos ei laita maahan muuta kuin siemenet ja valittaa sitten syksyllä että taas meni v1tuiksi kasvukausi ja miinusta toiminnasta niin se on myös yksi valinta...
Nimimerkki kärmeskytö tuossa jo aika hyvin kirjoittikin, että jos meinaa jotakin tuottaa, niin apulantaa on vähän niin kuin pakko hankkia, jos ei ole paskaa käytettävissä, eikä sitä ilman kerjäämistä mistään saakaan. Onhan lähialueen karjatiloilla toki varastoa yli tarpeen, mutta se menee eturiviläisten käyttöön tai kukkamullan sekaan. Toinen juttu on se, että syksyllä ei ollut tietoa apulannan (ja viljan) hinnan laskusta. Päinvastoin oli olevinaan lannoitteiden saantiongelmia ja paineita hinnan nousulle. Pakko oli toimia, yhden jos toisen. Mutta jos sulla ja101 tosiaan on joku kristallipallo, mistä katsella tulevaisuutta, niin et viitsisi lainata sitä vähän?
Kyl mulla se viljanhinta oli jo laskenut silloin kun noita korkeimpia laantojen hintoja joutui maksamaan. Mun mielestä ens kauden korkeimpiin hintoihinbsai kiinnittää siinä elo syyskuussa ei marraskuussa joulukuussa jolloin niitä korkeita hintoja lannoista joutui maksamaan. ::)
Lokakuussa oli vehnä Hankkijalla ~ 350 €/t, apulanta 1000 €/t alv 0. Joulua kohden vielä lannoitteen hinta nousi.
Rohkenen myöntää, että homma tuli silloin syksyllä tyrittyä. Lannoitekaupan yhteydessä olisi pitänyt lyödä syysvehnästä (talvehtimisvarauksella) maltillinen määrä lukkoon. Mutta toisin kuin päätoimisilla, sivutoimisilla ei kaikki voi aina onnistua. Ja kun on vähän sama juttu kuin ja101:llä, että oikean kiinnitysmäärän löytäminen on arpapeliä, kun satotasot vaihtelevat sen verran vuosittain, eikä ole sitä palloakaan...
Siis oliko se kiinnityshinta 350e eikä päivänhinta? Jos oli niin sit muistan väärin. Itselle vaan jäänyt jotenkin mieleen et viljan hinta kun laski niin yaran hinta nousi.
-
Ihmettelen kyllä miten se apulannan tuottaminen yhtäkkiä nyt noin paljon halpeni🤔
Ihmettelen myös sitä miten nyt tätä mietin närkästyneenä😳
Luulisi että tuntuisi hyvältä kun lannat halpene mutta ei. Harmitus tässäkin päälimmäisenä mielessä🤦
No ainakin maakaasun hinta on laskenut reilusti..
No ainakin lannotteiden myynti on laskenut reilusti eikä myynti kasva,jos hinnat ei laske ja tulot isännillä laskee.Muu paska mikä asian ympärillä on pyörinyt on suurinpiirtein puppua ja rosvo/paskalaivan voiton maksimoimista.
-
Ihmettelen kyllä miten se apulannan tuottaminen yhtäkkiä nyt noin paljon halpeni🤔
Ihmettelen myös sitä miten nyt tätä mietin närkästyneenä😳
Luulisi että tuntuisi hyvältä kun lannat halpene mutta ei. Harmitus tässäkin päälimmäisenä mielessä🤦
No ainakin maakaasun hinta on laskenut reilusti..
No ainakin lannotteiden myynti on laskenut reilusti eikä myynti kasva,jos hinnat ei laske ja tulot isännillä laskee.Muu paska mikä asian ympärillä on pyörinyt on suurinpiirtein puppua ja rosvo/paskalaivan voiton maksimoimista.
Onko myynti laskenut? Mun tieto on et n. 80% on myyty jo suomessa. Ehkä muualla sit laskenut. Joku muukin sanoi et 80% olis "varmantiedon" mukaan myyty..
-
No ainakin lannotteiden myynti on laskenut reilusti eikä myynti kasva,jos hinnat ei laske ja tulot isännillä laskee.Muu paska mikä asian ympärillä on pyörinyt on suurinpiirtein puppua ja rosvo/paskalaivan voiton maksimoimista.
Kyllä se että ammoniakki ja sitä kautta urea ja muu typpi on halvempaa on ihan jenkeissäkin toteutunut ilmiö, johon Yara ei juuri vaikuta. Ja Ammoniakki tehdään maakaasusta lähinnä.
(https://www.dtnpf.com/mydtn-public-core-portlet/servlet/GetStoredImage?symbolicName=2023g13-fertecon-fertilizer.png&category=CMS)
-
Aika halvalta kuulostaa lannat tänä päivänä, mahtaako tuolla rahalla edes saada kunnon lantoja. Itsehän maksoin ensi vuoden lannoistani syksyllä 1125€/tn alv0, ei luulis kasvun olevan lannan laadusta kiinni jos hintaa katsoo.
On kyllä kovia hintoja, ehkä niitä tukia olis voinu kohdistaa noihin korkeimpiin hintoihin ja maksaa vähän isommalla prosentilla niin olis ollu jollekkin edes jotain hyötyä. Kyllä yarakin aika kovin hyväksikäytti viljelijän ahdinkoa, varmana oli halpaa raaka-ainetta varastossa ja varastot riitti pitkälti hintojen laskuun asti, tulos sen mukainen.
Tuen voisi kohdistaa vaikka 700–1000 € hintahaarukkaan, menisi vähät rahat enemmän oikeaan osoitteeseen... No saa nähdä, tuleeko lopulta penniäkään. Mutta onhan tuossa kovia hinnan eroja, toisilla yli 1100 €/t, toisilla jotain 600–700 €/t, ja mihin vielä laskee. Hyvähän se pitkässä juoksussa on, että laskee. Eivät vaan tainneet kaikki yli euron kilohinnalla ostaneet saada viljaa uhkapelillä kiinnitettyä yli 300 euroon...
Mulle ainakin herää kysymys et miks on ostettu tuohon hintaan jos viljanhinnasta ei ole ollut varmuutta?
Onko sinulla sellainen kristllipallo mistä näkyy se toteutuva tulevaisuus,aivan oikeasti,viljan hinta eurolleen ensi kasvukauden jälkeen? Jos meinaa mennä eteenpäin niin jotain ratkaisuja on sillä hetkellä tehtävä väistämättä. Tietysti jos ei laita maahan muuta kuin siemenet ja valittaa sitten syksyllä että taas meni v1tuiksi kasvukausi ja miinusta toiminnasta niin se on myös yksi valinta...
Nimimerkki kärmeskytö tuossa jo aika hyvin kirjoittikin, että jos meinaa jotakin tuottaa, niin apulantaa on vähän niin kuin pakko hankkia, jos ei ole paskaa käytettävissä, eikä sitä ilman kerjäämistä mistään saakaan. Onhan lähialueen karjatiloilla toki varastoa yli tarpeen, mutta se menee eturiviläisten käyttöön tai kukkamullan sekaan. Toinen juttu on se, että syksyllä ei ollut tietoa apulannan (ja viljan) hinnan laskusta. Päinvastoin oli olevinaan lannoitteiden saantiongelmia ja paineita hinnan nousulle. Pakko oli toimia, yhden jos toisen. Mutta jos sulla ja101 tosiaan on joku kristallipallo, mistä katsella tulevaisuutta, niin et viitsisi lainata sitä vähän?
Kyl mulla se viljanhinta oli jo laskenut silloin kun noita korkeimpia laantojen hintoja joutui maksamaan. Mun mielestä ens kauden korkeimpiin hintoihinbsai kiinnittää siinä elo syyskuussa ei marraskuussa joulukuussa jolloin niitä korkeita hintoja lannoista joutui maksamaan. ::)
Lokakuussa oli vehnä Hankkijalla ~ 350 €/t, apulanta 1000 €/t alv 0. Joulua kohden vielä lannoitteen hinta nousi.
Rohkenen myöntää, että homma tuli silloin syksyllä tyrittyä. Lannoitekaupan yhteydessä olisi pitänyt lyödä syysvehnästä (talvehtimisvarauksella) maltillinen määrä lukkoon. Mutta toisin kuin päätoimisilla, sivutoimisilla ei kaikki voi aina onnistua. Ja kun on vähän sama juttu kuin ja101:llä, että oikean kiinnitysmäärän löytäminen on arpapeliä, kun satotasot vaihtelevat sen verran vuosittain, eikä ole sitä palloakaan...
Siis oliko se kiinnityshinta 350e eikä päivänhinta? Jos oli niin sit muistan väärin. Itselle vaan jäänyt jotenkin mieleen et viljan hinta kun laski niin yaran hinta nousi.
Päivän hinta oli, kiinnityshintaa en muista, mutta kai se nyt vähän vähemmän oli kuin päivän hinta, mutta varmaan päälle 300 €...
-
Mulle ainakin herää kysymys et miks on ostettu tuohon hintaan jos viljanhinnasta ei ole ollut varmuutta?
Täähän on hommaa jossa matematiikka saa mielellään olla heikko mutta uskon on syytä olla hyvin luja.
Mä laskeskelin silloin (lannoitteen) huippuhintojen aikana että mun viimeaikaisilla satotasoillani hommasta ei saa mielekästä.
Kovin arvokkaisiin harrasteisiin mulla ei ole pätäkkää.
Uskoin myös entisen lentokonesuunnittelijan tavoin että se mikä menee ylös tulee myös aikanaan alas.
Jos homma menisi pitkäksi niin takaporttina sitten laajaperäinen viljely ja laajamittainen hömppäily, höystettynä typensitojilla.
Myös sellaisia monivuotisia jotka eivät 1. vuonna paljoa lantaa kaipaa, esim kumina.
Helppoa tietysti tehdä tämmöisiä radikaaleja kasvukausikohtaisia valintoja kun ei ole karjaa joka vaatisi vakiomäärän vakiolaatuista sapuskaa.
Näköjään kannatti olla vahva uskossaan (ja vähän laskeakin).
En ostanut kiloakaan, kohta voisi alkaa määriä räknäillä. Kiire ei taida vieä olla... :D
-
Mulle ainakin herää kysymys et miks on ostettu tuohon hintaan jos viljanhinnasta ei ole ollut varmuutta?
Täähän on hommaa jossa matematiikka saa mielellään olla heikko mutta uskon on syytä olla hyvin luja.
Mä laskeskelin silloin (lannoitteen) huippuhintojen aikana että mun viimeaikaisilla satotasoillani hommasta ei saa mielekästä.
Kovin arvokkaisiin harrasteisiin mulla ei ole pätäkkää.
Uskoin myös entisen lentokonesuunnittelijan tavoin että se mikä menee ylös tulee myös aikanaan alas.
Jos homma menisi pitkäksi niin takaporttina sitten laajaperäinen viljely ja laajamittainen hömppäily, höystettynä typensitojilla.
Myös sellaisia monivuotisia jotka eivät 1. vuonna paljoa lantaa kaipaa, esim kumina.
Helppoa tietysti tehdä tämmöisiä radikaaleja kasvukausikohtaisia valintoja kun ei ole karjaa joka vaatisi vakiomäärän vakiolaatuista sapuskaa.
Näköjään kannatti olla vahva uskossaan (ja vähän laskeakin).
En ostanut kiloakaan, kohta voisi alkaa määriä räknäillä. Kiire ei taida vieä olla... :D
Samaa mä olen tässä laskeskellut kesästä asti. Luomusoppari kun katkolla ja elukoista eli paikasta ei tietoa niin vois vailla tän luomuilun lopettaa. Mut kun ei vaan omilla toteutuneilla satotasoilla sieltä 5v takaa laskennan jälkeen näyttänyt kannattavalta niin anti olla. Jatketaan pari vuotta nyt sit viel luomus mut seurataan tietysti jos hinnat edelleen laskee niin kevääseen asti on aikaa..
-
Päivän hinta oli, kiinnityshintaa en muista, mutta kai se nyt vähän vähemmän oli kuin päivän hinta, mutta varmaan päälle 300 €...
Mielenkiintoista. Musta niitä yli 300e kiinnityshintoja tarjottiin aiemmin. Joozeppi joka täällä on se kiinnitysexpertti ollut niin hänkin sai vain hieman päälle 300e kiinnitykset ja ymmärsin jostakin et teki ne jo elokuussa heti kun kiinnityksiä alettiin julkaista. Silloin ei yara ollut vielä noussut niin paljoa..
Kai se vanhoja juttuja kaivamalla löytyisi mut ei jaksa. Omissa laskelmissa aina näyttänyt kannattamattomalta ni ei merkitystä itselle..
-
Päivän hinta oli, kiinnityshintaa en muista, mutta kai se nyt vähän vähemmän oli kuin päivän hinta, mutta varmaan päälle 300 €...
Mielenkiintoista. Musta niitä yli 300e kiinnityshintoja tarjottiin aiemmin. Joozeppi joka täällä on se kiinnitysexpertti ollut niin hänkin sai vain hieman päälle 300e kiinnitykset ja ymmärsin jostakin et teki ne jo elokuussa heti kun kiinnityksiä alettiin julkaista. Silloin ei yara ollut vielä noussut niin paljoa..
Kai se vanhoja juttuja kaivamalla löytyisi mut ei jaksa. Omissa laskelmissa aina näyttänyt kannattamattomalta ni ei merkitystä itselle..
Hankkija tarjosi pitkään elo-marraskuussa samoja termiinihintoja syksylke 23, leipävehnälle 290e/t ja kauralle 270e/t. Päivän hinnat marraskuussa oli leipävehnälle 338e/t, kaura 290e/t. Joulukuussa alkoi pudotus. Ohra taisi olla hiukan kauran alle, en muista varmaksi.
-
Päivän hinta oli, kiinnityshintaa en muista, mutta kai se nyt vähän vähemmän oli kuin päivän hinta, mutta varmaan päälle 300 €...
Mielenkiintoista. Musta niitä yli 300e kiinnityshintoja tarjottiin aiemmin. Joozeppi joka täällä on se kiinnitysexpertti ollut niin hänkin sai vain hieman päälle 300e kiinnitykset ja ymmärsin jostakin et teki ne jo elokuussa heti kun kiinnityksiä alettiin julkaista. Silloin ei yara ollut vielä noussut niin paljoa..
Kai se vanhoja juttuja kaivamalla löytyisi mut ei jaksa. Omissa laskelmissa aina näyttänyt kannattamattomalta ni ei merkitystä itselle..
Hankkija tarjosi pitkään elo-marraskuussa samoja termiinihintoja syksylke 23, leipävehnälle 290e/t ja kauralle 270e/t. Päivän hinnat marraskuussa oli leipävehnälle 338e/t, kaura 290e/t. Joulukuussa alkoi pudotus. Ohra taisi olla hiukan kauran alle, en muista varmaksi.
Niin, kuten totesin jo aiemmin, kiinnityshinnasta ei ole muistikuvaa muuta kuin heinä-elokuulta, silloin Hankkija lupasi 330 €/t leipävehnästä. Jos kiinnityshinta oli syksyllä tuon 290 €/t, oli se silloin aika lailla alle päivän hinnan. Alkuviikosta oli Hankkijalla kiinnityksen ero päivän hintaan vain -15 €.
-
yara teki kalliin raaka-aineen aikana huipputuloksen, yara puhui paskaa.
Onhan selviö, iso yhtiö sopii raaka-aineiden hintansa kauaksi eteenpäin.
Voi olla että selvisi yhtiönä kalliista kaudesta tyystin kuivin jaloin.
-
Mulle ainakin herää kysymys et miks on ostettu tuohon hintaan jos viljanhinnasta ei ole ollut varmuutta?
Onko sinulla sellainen kristllipallo mistä näkyy se toteutuva tulevaisuus,aivan oikeasti,viljan hinta eurolleen ensi kasvukauden jälkeen? Jos meinaa mennä eteenpäin niin jotain ratkaisuja on sillä hetkellä tehtävä väistämättä. Tietysti jos ei laita maahan muuta kuin siemenet ja valittaa sitten syksyllä että taas meni v1tuiksi kasvukausi ja miinusta toiminnasta niin se on myös yksi valinta...
Nimimerkki kärmeskytö tuossa jo aika hyvin kirjoittikin, että jos meinaa jotakin tuottaa, niin apulantaa on vähän niin kuin pakko hankkia, jos ei ole paskaa käytettävissä, eikä sitä ilman kerjäämistä mistään saakaan. Onhan lähialueen karjatiloilla toki varastoa yli tarpeen, mutta se menee eturiviläisten käyttöön tai kukkamullan sekaan. Toinen juttu on se, että syksyllä ei ollut tietoa apulannan (ja viljan) hinnan laskusta. Päinvastoin oli olevinaan lannoitteiden saantiongelmia ja paineita hinnan nousulle. Pakko oli toimia, yhden jos toisen. Mutta jos sulla ja101 tosiaan on joku kristallipallo, mistä katsella tulevaisuutta, niin et viitsisi lainata sitä vähän?
Hankkija tarjosi pitkään elo-marraskuussa samoja termiinihintoja syksylke 23, leipävehnälle 290e/t ja kauralle 270e/t. Päivän hinnat marraskuussa oli leipävehnälle 338e/t, kaura 290e/t. Joulukuussa alkoi pudotus. Ohra taisi olla hiukan kauran alle, en muista varmaksi.
Ei tuossa kummallisempaa kristallipalloa tarvitse. Kiinnityshintaa kun katsoo niin siitä sen syksyn hinnan sillä hetkellä näkee. Jos epäilee et ettei pysy tuossa niin kai sen apulantojen hinnan verran voi kiinnittää? Maailmassa voi aina tietysti kaikkea tapahtua, hinta voi viljassa nousta paljonkin tai sit laskuakin voi tulla paljon. Edelleen vain ihmettelen et jos niitä tonnin lantoja on ostanut ja syksyn kiinnityshinnat ovat olleet jo alta 300e ja ovat siis jos laskeneet siihen mennessä. Jos tuo on katsottu siinä tilanteessa kannattavaksi niin ei kai sitä tarvii nyt surkutella? ::)
-
Jos olisin viime syksynä jättänyt kalliit lannat ostamatta, niin aika kovasti olisi veroprogressio iskenyt, kun viljanviljelyssä on tulontasausmahdolliduudet olemattomat. Kun joka vuosi ostaa ne lannat, pysyy tulot aika tasasina,mutta jos yhtenä vuonna ei ostakaan, niin heti menee tulot epätasapainoon, kun viljanmyyntejä ei pysty pienten varastojen takia jaksottamaan menoja vastaaviksi. Tämä verotuksellinen näkökulma teiltä "pelimiehiltä" tässä keskustelussa tuntuu unohtuvan.
-
Jos olisin viime syksynä jättänyt kalliit lannat ostamatta, niin aika kovasti olisi veroprogressio iskenyt, kun viljanviljelyssä on tulontasausmahdolliduudet olemattomat. Kun joka vuosi ostaa ne lannat, pysyy tulot aika tasasina,mutta jos yhtenä vuonna ei ostakaan, niin heti menee tulot epätasapainoon, kun viljanmyyntejä ei pysty pienten varastojen takia jaksottamaan menoja vastaaviksi. Tämä verotuksellinen näkökulma teiltä "pelimiehiltä" tässä keskustelussa tuntuu unohtuvan.
Ennakkomaksut ja joissain tapauksissa myös ennakkotilitykset auttaa. Ite otin viime vuodelle ennakkotilitystä ja kollega maksoi muutaman kympin ennakkoon apulannoista vaikka teki kaupat vasta jokin aika sitten.
-
Jos olisin viime syksynä jättänyt kalliit lannat ostamatta, niin aika kovasti olisi veroprogressio iskenyt, kun viljanviljelyssä on tulontasausmahdolliduudet olemattomat. Kun joka vuosi ostaa ne lannat, pysyy tulot aika tasasina,mutta jos yhtenä vuonna ei ostakaan, niin heti menee tulot epätasapainoon, kun viljanmyyntejä ei pysty pienten varastojen takia jaksottamaan menoja vastaaviksi. Tämä verotuksellinen näkökulma teiltä "pelimiehiltä" tässä keskustelussa tuntuu unohtuvan.
Ennakkomaksut ja joissain tapauksissa myös ennakkotilitykset auttaa. Ite otin viime vuodelle ennakkotilitystä ja kollega maksoi muutaman kympin ennakkoon apulannoista vaikka teki kaupat vasta jokin aika sitten.
Meinaatko että pystyy tekemään niin, että maatalouskaupalle ennakkoon maksaa tietyn summan, sanotaan vaikka 20 000€, mutta ei tee vielä kauppaa,vaan tekee kaupat apulannasta vasta seuraavana vuonna,eli tänä keväänä, jolloin tuolla 20 tonnilla saakin lantaa enemmän kuin olisi saanut syksyn huippuhintojen aikana?
-
Jos olisin viime syksynä jättänyt kalliit lannat ostamatta, niin aika kovasti olisi veroprogressio iskenyt, kun viljanviljelyssä on tulontasausmahdolliduudet olemattomat. Kun joka vuosi ostaa ne lannat, pysyy tulot aika tasasina,mutta jos yhtenä vuonna ei ostakaan, niin heti menee tulot epätasapainoon, kun viljanmyyntejä ei pysty pienten varastojen takia jaksottamaan menoja vastaaviksi. Tämä verotuksellinen näkökulma teiltä "pelimiehiltä" tässä keskustelussa tuntuu unohtuvan.
Ennakkomaksut ja joissain tapauksissa myös ennakkotilitykset auttaa. Ite otin viime vuodelle ennakkotilitystä ja kollega maksoi muutaman kympin ennakkoon apulannoista vaikka teki kaupat vasta jokin aika sitten.
Meinaatko että pystyy tekemään niin, että maatalouskaupalle ennakkoon maksaa tietyn summan, sanotaan vaikka 20 000€, mutta ei tee vielä kauppaa,vaan tekee kaupat apulannasta vasta seuraavana vuonna,eli tänä keväänä, jolloin tuolla 20 tonnilla saakin lantaa enemmän kuin olisi saanut syksyn huippuhintojen aikana?
Pystyy ja on ihan yleisesti käytössä oleva menetelmä.
-
Jos olisin viime syksynä jättänyt kalliit lannat ostamatta, niin aika kovasti olisi veroprogressio iskenyt, kun viljanviljelyssä on tulontasausmahdolliduudet olemattomat. Kun joka vuosi ostaa ne lannat, pysyy tulot aika tasasina,mutta jos yhtenä vuonna ei ostakaan, niin heti menee tulot epätasapainoon, kun viljanmyyntejä ei pysty pienten varastojen takia jaksottamaan menoja vastaaviksi. Tämä verotuksellinen näkökulma teiltä "pelimiehiltä" tässä keskustelussa tuntuu unohtuvan.
Ennakkomaksut ja joissain tapauksissa myös ennakkotilitykset auttaa. Ite otin viime vuodelle ennakkotilitystä ja kollega maksoi muutaman kympin ennakkoon apulannoista vaikka teki kaupat vasta jokin aika sitten.
Meinaatko että pystyy tekemään niin, että maatalouskaupalle ennakkoon maksaa tietyn summan, sanotaan vaikka 20 000€, mutta ei tee vielä kauppaa,vaan tekee kaupat apulannasta vasta seuraavana vuonna,eli tänä keväänä, jolloin tuolla 20 tonnilla saakin lantaa enemmän kuin olisi saanut syksyn huippuhintojen aikana?
Pystyy ja on ihan yleisesti käytössä oleva menetelmä.
Ja ei sillä ole pakko ostaa apulantaa vaan vaikka esim. Löpöä. Eikä ole mitään aikaakaan milloin tili piti "nollata". Ainut rajoitus tuli siitä et alvikanta täyty olla sama. Ja tietysti riski et se maatalouspulju pysyy pystyssä..
Ja jos nyt pitää tuloja säätää niin kannattaa ehkä miettiä Oy pohjaista maataloutta niin ei tarvii tuskailla korkeamman veronmaksun vuoksi. Jos siirtää menoja..
-
Jos olisin viime syksynä jättänyt kalliit lannat ostamatta, niin aika kovasti olisi veroprogressio iskenyt, kun viljanviljelyssä on tulontasausmahdolliduudet olemattomat. Kun joka vuosi ostaa ne lannat, pysyy tulot aika tasasina,mutta jos yhtenä vuonna ei ostakaan, niin heti menee tulot epätasapainoon, kun viljanmyyntejä ei pysty pienten varastojen takia jaksottamaan menoja vastaaviksi. Tämä verotuksellinen näkökulma teiltä "pelimiehiltä" tässä keskustelussa tuntuu unohtuvan.
Ennakkomaksut ja joissain tapauksissa myös ennakkotilitykset auttaa. Ite otin viime vuodelle ennakkotilitystä ja kollega maksoi muutaman kympin ennakkoon apulannoista vaikka teki kaupat vasta jokin aika sitten.
Meinaatko että pystyy tekemään niin, että maatalouskaupalle ennakkoon maksaa tietyn summan, sanotaan vaikka 20 000€, mutta ei tee vielä kauppaa,vaan tekee kaupat apulannasta vasta seuraavana vuonna,eli tänä keväänä, jolloin tuolla 20 tonnilla saakin lantaa enemmän kuin olisi saanut syksyn huippuhintojen aikana?
Pystyy ja on ihan yleisesti käytössä oleva menetelmä.
Ja ei sillä ole pakko ostaa apulantaa vaan vaikka esim. Löpöä. Eikä ole mitään aikaakaan milloin tili piti "nollata". Ainut rajoitus tuli siitä et alvikanta täyty olla sama. Ja tietysti riski et se maatalouspulju pysyy pystyssä..
Ja jos nyt pitää tuloja säätää niin kannattaa ehkä miettiä Oy pohjaista maataloutta niin ei tarvii tuskailla korkeamman veronmaksun vuoksi. Jos siirtää menoja..
Tätä verotusnäkökulmaa en muistanutkaan aiemmin mainita, mutta sehän se oli yksi painavimmista syistä tälläkin tilalla apulantojen hankkimiseen viime syksynä. Tuo ennakkomaksu olisi ehkä myös toiminut, mutta siinähän oli sellainen mutta, että kovasti luotiin sellainen harhakuva, ettei apulantaa välttämättä myöhemmin enää edes saisi, ja kenellä on halukkuutta sitoa kymppitonneja vuosiksi tavaraan, jonka saa joskus, ehkä. Ja kun öljylle tai roundupille ei ole tällä hinnalla, tällä haavaa niin paljoa tarvetta..
Ja tuosta yhtiöittämisestä sen verran, että eihän "pieniä" viljelystiloja ole mitään järkeä yhtiöittää.
-
Jos olisin viime syksynä jättänyt kalliit lannat ostamatta, niin aika kovasti olisi veroprogressio iskenyt, kun viljanviljelyssä on tulontasausmahdolliduudet olemattomat. Kun joka vuosi ostaa ne lannat, pysyy tulot aika tasasina,mutta jos yhtenä vuonna ei ostakaan, niin heti menee tulot epätasapainoon, kun viljanmyyntejä ei pysty pienten varastojen takia jaksottamaan menoja vastaaviksi. Tämä verotuksellinen näkökulma teiltä "pelimiehiltä" tässä keskustelussa tuntuu unohtuvan.
Ennakkomaksut ja joissain tapauksissa myös ennakkotilitykset auttaa. Ite otin viime vuodelle ennakkotilitystä ja kollega maksoi muutaman kympin ennakkoon apulannoista vaikka teki kaupat vasta jokin aika sitten.
Meinaatko että pystyy tekemään niin, että maatalouskaupalle ennakkoon maksaa tietyn summan, sanotaan vaikka 20 000€, mutta ei tee vielä kauppaa,vaan tekee kaupat apulannasta vasta seuraavana vuonna,eli tänä keväänä, jolloin tuolla 20 tonnilla saakin lantaa enemmän kuin olisi saanut syksyn huippuhintojen aikana?
Pystyy ja on ihan yleisesti käytössä oleva menetelmä.
Ja ei sillä ole pakko ostaa apulantaa vaan vaikka esim. Löpöä. Eikä ole mitään aikaakaan milloin tili piti "nollata". Ainut rajoitus tuli siitä et alvikanta täyty olla sama. Ja tietysti riski et se maatalouspulju pysyy pystyssä..
Ja jos nyt pitää tuloja säätää niin kannattaa ehkä miettiä Oy pohjaista maataloutta niin ei tarvii tuskailla korkeamman veronmaksun vuoksi. Jos siirtää menoja..
Tätä verotusnäkökulmaa en muistanutkaan aiemmin mainita, mutta sehän se oli yksi painavimmista syistä tälläkin tilalla apulantojen hankkimiseen viime syksynä. Tuo ennakkomaksu olisi ehkä myös toiminut, mutta siinähän oli sellainen mutta, että kovasti luotiin sellainen harhakuva, ettei apulantaa välttämättä myöhemmin enää edes saisi, ja kenellä on halukkuutta sitoa kymppitonneja vuosiksi tavaraan, jonka saa joskus, ehkä. Ja kun öljylle tai roundupille ei ole tällä hinnalla, tällä haavaa niin paljoa tarvetta..
Ja tuosta yhtiöittämisestä sen verran, että eihän "pieniä" viljelystiloja ole mitään järkeä yhtiöittää.
Jos palkkatöissä käy niin kyllä se voi kannattaa aika pienelläkin tilalla oy, ei ole sitten pakko nostaa ansiotuloa yhtiöstä. 33k€ ylimenevästä maksetaan palkkatöissä jo melkein puolet veroa ja muita kuluja. Jos maataloudesta tuloja on yhtään enemmän niin ei se palkkatyökään kauheasti motivoi jos puolet menee veroa.
-
Jos ei velkoja pahemmin ole voi maatalouden tulot saada pääomatulona. Jonkinmoinen byrokratia Oy:ssä on, vaikkei se nyt aivan ylitsepääsemätön ole.
-
Jos ei velkoja pahemmin ole voi maatalouden tulot saada pääomatulona. Jonkinmoinen byrokratia Oy:ssä on, vaikkei se nyt aivan ylitsepääsemätön ole.
Joo noin 36000 euron vuositulojen jälkeen ansitulojen marginaalivero nousee selvästi yli 30% (41% tasolle) eli aika hyvin hyötyy 30% pääomatuloina verotetusta maataloudesta. Toki siihen sitten tarvitaan 50k€ nettovarallisuutta per 10k€ pääomatuloja ja herkästi tekee mieluummin mieli tehdä poistot ja saada se verotushyöty heti. Kannattaa kuitenkin muistaa että on ne poistot sitten myöhemminkin mahdollista käyttää ihan sama suuruisina eli poistoja tekemällä saatu hyötä ei katoa, ainoastaan siirtyy jos ei tee maksimipoistoja.
Osakeyhtiöllä pellot arvotetaan hankintahinnallaan joten nettovarallisuutta on ehkä helpompi saada, mutta OY:sta sitä matalammin verotettua rahaa saa aika hitaasti ulos jos nettovarallisuus ei ole kunnolla pussalla. Eikä se huojennettujen osinkojen verotus dramaattisesti pääomatulojen verotusta matalampi ole.
OY on hyödyllinen jos on paljon velkaa omaisuudesta josta ei voi tehdä poistoja (eli pellot lähinnä). Silloin voi maksaa vain 20% veroja ja lyhentää sen jälkee peltolainaa jos ja kun pellot ja lainat ovat OY:n nimissä. Mutta sitä rahaa muuhun kuin OY:n sisäiseen käyttöön ei saa kuin maksamalla lisää vaihteleva määrä lisäveroja.
-
Jos ei velkoja pahemmin ole voi maatalouden tulot saada pääomatulona. Jonkinmoinen byrokratia Oy:ssä on, vaikkei se nyt aivan ylitsepääsemätön ole.
Joo noin 36000 euron vuositulojen jälkeen ansitulojen marginaalivero nousee selvästi yli 30% (41% tasolle) eli aika hyvin hyötyy 30% pääomatuloina verotetusta maataloudesta. Toki siihen sitten tarvitaan 50k€ nettovarallisuutta per 10k€ pääomatuloja ja herkästi tekee mieluummin mieli tehdä poistot ja saada se verotushyöty heti. Kannattaa kuitenkin muistaa että on ne poistot sitten myöhemminkin mahdollista käyttää ihan sama suuruisina eli poistoja tekemällä saatu hyötä ei katoa, ainoastaan siirtyy jos ei tee maksimipoistoja.
Osakeyhtiöllä pellot arvotetaan hankintahinnallaan joten nettovarallisuutta on ehkä helpompi saada, mutta OY:sta sitä matalammin verotettua rahaa saa aika hitaasti ulos jos nettovarallisuus ei ole kunnolla pussalla. Eikä se huojennettujen osinkojen verotus dramaattisesti pääomatulojen verotusta matalampi ole.
OY on hyödyllinen jos on paljon velkaa omaisuudesta josta ei voi tehdä poistoja (eli pellot lähinnä). Silloin voi maksaa vain 20% veroja ja lyhentää sen jälkee peltolainaa jos ja kun pellot ja lainat ovat OY:n nimissä. Mutta sitä rahaa muuhun kuin OY:n sisäiseen käyttöön ei saa kuin maksamalla lisää vaihteleva määrä lisäveroja.
Tämä jää monelta sivutoimijussilta huomaamatta, jos ei ole verotukseen paljoa perehtynyt ja tuijottaa vain verokortin perusprosenttia. Nimimerkillä jo liki 10 v pääomatulona ottanut maatalouden ansiot. Kerran unohtui merkitä ja kokonaisveroaste nousi n. 2-3%, josta voi päätellä säästäneensä vuosien mittaan 10-15 k€.
-
Jos ei velkoja pahemmin ole voi maatalouden tulot saada pääomatulona. Jonkinmoinen byrokratia Oy:ssä on, vaikkei se nyt aivan ylitsepääsemätön ole.
Joo noin 36000 euron vuositulojen jälkeen ansitulojen marginaalivero nousee selvästi yli 30% (41% tasolle) eli aika hyvin hyötyy 30% pääomatuloina verotetusta maataloudesta. Toki siihen sitten tarvitaan 50k€ nettovarallisuutta per 10k€ pääomatuloja ja herkästi tekee mieluummin mieli tehdä poistot ja saada se verotushyöty heti. Kannattaa kuitenkin muistaa että on ne poistot sitten myöhemminkin mahdollista käyttää ihan sama suuruisina eli poistoja tekemällä saatu hyötä ei katoa, ainoastaan siirtyy jos ei tee maksimipoistoja.
Osakeyhtiöllä pellot arvotetaan hankintahinnallaan joten nettovarallisuutta on ehkä helpompi saada, mutta OY:sta sitä matalammin verotettua rahaa saa aika hitaasti ulos jos nettovarallisuus ei ole kunnolla pussalla. Eikä se huojennettujen osinkojen verotus dramaattisesti pääomatulojen verotusta matalampi ole.
OY on hyödyllinen jos on paljon velkaa omaisuudesta josta ei voi tehdä poistoja (eli pellot lähinnä). Silloin voi maksaa vain 20% veroja ja lyhentää sen jälkee peltolainaa jos ja kun pellot ja lainat ovat OY:n nimissä. Mutta sitä rahaa muuhun kuin OY:n sisäiseen käyttöön ei saa kuin maksamalla lisää vaihteleva määrä lisäveroja.
Tämä jää monelta sivutoimijussilta huomaamatta, jos ei ole verotukseen paljoa perehtynyt ja tuijottaa vain verokortin perusprosenttia. Nimimerkillä jo liki 10 v pääomatulona ottanut maatalouden ansiot. Kerran unohtui merkitä ja kokonaisveroaste nousi n. 2-3%, josta voi päätellä säästäneensä vuosien mittaan 10-15 k€.
Siinä on sellainen, onko malttia vaurastua juttu. Laitetaanko täydet poistot vai kerätäänkö nettovarallisuutta.
-
Jos ei velkoja pahemmin ole voi maatalouden tulot saada pääomatulona. Jonkinmoinen byrokratia Oy:ssä on, vaikkei se nyt aivan ylitsepääsemätön ole.
Joo noin 36000 euron vuositulojen jälkeen ansitulojen marginaalivero nousee selvästi yli 30% (41% tasolle) eli aika hyvin hyötyy 30% pääomatuloina verotetusta maataloudesta. Toki siihen sitten tarvitaan 50k€ nettovarallisuutta per 10k€ pääomatuloja ja herkästi tekee mieluummin mieli tehdä poistot ja saada se verotushyöty heti. Kannattaa kuitenkin muistaa että on ne poistot sitten myöhemminkin mahdollista käyttää ihan sama suuruisina eli poistoja tekemällä saatu hyötä ei katoa, ainoastaan siirtyy jos ei tee maksimipoistoja.
Osakeyhtiöllä pellot arvotetaan hankintahinnallaan joten nettovarallisuutta on ehkä helpompi saada, mutta OY:sta sitä matalammin verotettua rahaa saa aika hitaasti ulos jos nettovarallisuus ei ole kunnolla pussalla. Eikä se huojennettujen osinkojen verotus dramaattisesti pääomatulojen verotusta matalampi ole.
OY on hyödyllinen jos on paljon velkaa omaisuudesta josta ei voi tehdä poistoja (eli pellot lähinnä). Silloin voi maksaa vain 20% veroja ja lyhentää sen jälkee peltolainaa jos ja kun pellot ja lainat ovat OY:n nimissä. Mutta sitä rahaa muuhun kuin OY:n sisäiseen käyttöön ei saa kuin maksamalla lisää vaihteleva määrä lisäveroja.
Tämä jää monelta sivutoimijussilta huomaamatta, jos ei ole verotukseen paljoa perehtynyt ja tuijottaa vain verokortin perusprosenttia. Nimimerkillä jo liki 10 v pääomatulona ottanut maatalouden ansiot. Kerran unohtui merkitä ja kokonaisveroaste nousi n. 2-3%, josta voi päätellä säästäneensä vuosien mittaan 10-15 k€.
Siinä on sellainen, onko malttia vaurastua juttu. Laitetaanko täydet poistot vai kerätäänkö nettovarallisuutta.
Poistojen tulisi vastata korkeintaan velkojen kuoletussummaa. Jos poistot tehdään äkkiä pois -periaatteella, joudutaan velkoja kuolettamaan tuloksesta, mikä pidemmän päälle on vähän sama juttu kuin housuun pissiminen: ensin lämmittää, mutta sitten siirrytään epämukavuusalueelle.
-
Täällä kovasti kytketään tulevan sadon ja ostettujen lannoitteiden hinta toisiinsa. Mutta kun maksan lannoitelaskun jo saadulla viljatilillä, enkä sillä mikä joskus tulevaisuudessa tulee. Jos viljan hinta laskee tai kato kohtaa, niin sitten seuraavalle vuodelle ostan vähemmän tai halvempaa lannoitetta. Joo en tosiaan ole mikään liikemies ja riskisijoittaja, mutta eipä spekuloinnit särje päätä.
-
Täällä kovasti kytketään tulevan sadon ja ostettujen lannoitteiden hinta toisiinsa. Mutta kun maksan lannoitelaskun jo saadulla viljatilillä, enkä sillä mikä joskus tulevaisuudessa tulee. Jos viljan hinta laskee tai kato kohtaa, niin sitten seuraavalle vuodelle ostan vähemmän tai halvempaa lannoitetta. Joo en tosiaan ole mikään liikemies ja riskisijoittaja, mutta eipä spekuloinnit särje päätä.
Tuo hyvä kun pystyy maksamaan sillä edellisellä viljatulolla ne lannat. Ja ennen sillä nyt ei varmasti ollut paljoakaan merkitystä. Sen verran tasaista vaihtelu ollut, ainakin lähihistorian ennen tätä. Mut nyt kyl on riskinä et ens syksynä viljatulo syö rahojasi tai siis niitä joita käytit kalliisiin lentoihin. Rahat ei tietysti noin lopu ja ens syksynä ostat sitten vähemmän mut ei tuo Juu kyl mitään järkevää sijoittamista ole..
-
Jos olisin viime syksynä jättänyt kalliit lannat ostamatta, niin aika kovasti olisi veroprogressio iskenyt, kun viljanviljelyssä on tulontasausmahdolliduudet olemattomat. Kun joka vuosi ostaa ne lannat, pysyy tulot aika tasasina,mutta jos yhtenä vuonna ei ostakaan, niin heti menee tulot epätasapainoon, kun viljanmyyntejä ei pysty pienten varastojen takia jaksottamaan menoja vastaaviksi. Tämä verotuksellinen näkökulma teiltä "pelimiehiltä" tässä keskustelussa tuntuu unohtuvan.
Ennakkomaksut ja joissain tapauksissa myös ennakkotilitykset auttaa. Ite otin viime vuodelle ennakkotilitystä ja kollega maksoi muutaman kympin ennakkoon apulannoista vaikka teki kaupat vasta jokin aika sitten.
Meinaatko että pystyy tekemään niin, että maatalouskaupalle ennakkoon maksaa tietyn summan, sanotaan vaikka 20 000€, mutta ei tee vielä kauppaa,vaan tekee kaupat apulannasta vasta seuraavana vuonna,eli tänä keväänä, jolloin tuolla 20 tonnilla saakin lantaa enemmän kuin olisi saanut syksyn huippuhintojen aikana?
Pystyy ja on ihan yleisesti käytössä oleva menetelmä.
Ja ei sillä ole pakko ostaa apulantaa vaan vaikka esim. Löpöä. Eikä ole mitään aikaakaan milloin tili piti "nollata". Ainut rajoitus tuli siitä et alvikanta täyty olla sama. Ja tietysti riski et se maatalouspulju pysyy pystyssä..
Ja jos nyt pitää tuloja säätää niin kannattaa ehkä miettiä Oy pohjaista maataloutta niin ei tarvii tuskailla korkeamman veronmaksun vuoksi. Jos siirtää menoja..
Tätä verotusnäkökulmaa en muistanutkaan aiemmin mainita, mutta sehän se oli yksi painavimmista syistä tälläkin tilalla apulantojen hankkimiseen viime syksynä. Tuo ennakkomaksu olisi ehkä myös toiminut, mutta siinähän oli sellainen mutta, että kovasti luotiin sellainen harhakuva, ettei apulantaa välttämättä myöhemmin enää edes saisi, ja kenellä on halukkuutta sitoa kymppitonneja vuosiksi tavaraan, jonka saa joskus, ehkä. Ja kun öljylle tai roundupille ei ole tällä hinnalla, tällä haavaa niin paljoa tarvetta..
Ja tuosta yhtiöittämisestä sen verran, että eihän "pieniä" viljelystiloja ole mitään järkeä yhtiöittää.
Jos palkkatöissä käy niin kyllä se voi kannattaa aika pienelläkin tilalla oy, ei ole sitten pakko nostaa ansiotuloa yhtiöstä. 33k€ ylimenevästä maksetaan palkkatöissä jo melkein puolet veroa ja muita kuluja. Jos maataloudesta tuloja on yhtään enemmän niin ei se palkkatyökään kauheasti motivoi jos puolet menee veroa.
Juu aika paljon niitä sivutoimitiloja on yhtiöitetty juuri tuon vuoksi. OY on siinäkin mielessä parempi, että kun se naapurin jussi lopettaa sen viljelyn niin voi löydä tiskiin sitten sellaisen tarjouksen että pääsee parhaimmillaan saman tien kättelemään. Nyt jos tilanne olisi ollut se, et viljellään sitä sukutilaa joka joskus saatu lahja spv kaupassa itselle niin äkkiä keikauttaa naapurin jussin kanssa tehty kauppa nettovarallisuuden pakkaselle jolloin saa pääomatulot unohtaa. Laskemalla voi asiaa pähkäillä mut sellanen nyrkkisääntö on et jos sulla on nyt muuta ansiotuloa muualta ja viljelet peltoja ja nettovarallisuus jo plussalla eikö ajatuksissa laajentaa ostamalla velkarahalla peltoalaa niin silloin oy ei varmaankaan kannata vaa kannattaa nostaa pääomatulona maatalouden ansioita. Jos taas missään ajatuksen sopukoissa on peltoalan laajentaminen velkarahalla niin voisi oy olla paikallaan. Toki homman voi tehdä jälkeenpäinkin eli pellot eka ja sitten vasta oy:ksi, mut silloin kannattaa pankin kanssa keskustella lyhennysohjelmasta niin ettei eka lyhennys tulisi vielä haittaamaan ennen oy:tä.
Mut niin tilakohtaisia asioita, että yksiselitteistä ohjetta voi antaa. Joillain voi myös olla tilanne se et ok hyvä palkkahomma tilan ulkopuolella ja viljelystä ei tarvitse rahaa nostaa yksityistalouteen. Tällöin mielestäni oy on ok kun 20% verolla rahat voi jättää yhtiöön sisään ja käyttää niitä siellä sitten miten haluaa.
-
Täällä kovasti kytketään tulevan sadon ja ostettujen lannoitteiden hinta toisiinsa. Mutta kun maksan lannoitelaskun jo saadulla viljatilillä, enkä sillä mikä joskus tulevaisuudessa tulee. Jos viljan hinta laskee tai kato kohtaa, niin sitten seuraavalle vuodelle ostan vähemmän tai halvempaa lannoitetta. Joo en tosiaan ole mikään liikemies ja riskisijoittaja, mutta eipä spekuloinnit särje päätä.
Kyllä. Tässä nyt vaan kävi niin että olikin vain normivuosi tuloksen puolesta, eikä se huippuvuosi kun oli viljan hinnatki korkeella. Pessimisti tuon sitten voi laskea tappioksi.
-
Sattuipas käymään omalla kohdalla hyvin näiden apulantakauppojen kanssa... Bernerillä eivät olleet ehtineet tehdä ja odottaa jotakin asiakastilin perustumista tai jotakin vastaavaa paperityötä ja täten lähettää virallista lannoitetilausta Belorille kun 13.2. kävin tekemässä kaupat, niin saatiin oma tilaus sovíttua näiden uusien hintojen pariin ja sellainen parin tonnin päälle tippuu verollisesta loppusummasta. Olinki miettiny, että miksei mitään tilausvahvistusta tms. ole sähköpostiin ilmestynyt, vaikka piti. Nyt ei tarvi lotota enää tänä vuonna.
-
Sattuipas käymään omalla kohdalla hyvin näiden apulantakauppojen kanssa... Bernerillä eivät olleet ehtineet tehdä ja odottaa jotakin asiakastilin perustumista tai jotakin vastaavaa paperityötä ja täten lähettää virallista lannoitetilausta Belorille kun 13.2. kävin tekemässä kaupat, niin saatiin oma tilaus sovíttua näiden uusien hintojen pariin ja sellainen parin tonnin päälle tippuu verollisesta loppusummasta. Olinki miettiny, että miksei mitään tilausvahvistusta tms. ole sähköpostiin ilmestynyt, vaikka piti. Nyt ei tarvi lotota enää tänä vuonna.
Tuli näköjään hätäiltyä viime kesäkuussa, aina ei ole tuuria hankinnoissa
-
Sattuipas käymään omalla kohdalla hyvin näiden apulantakauppojen kanssa... Bernerillä eivät olleet ehtineet tehdä ja odottaa jotakin asiakastilin perustumista tai jotakin vastaavaa paperityötä ja täten lähettää virallista lannoitetilausta Belorille kun 13.2. kävin tekemässä kaupat, niin saatiin oma tilaus sovíttua näiden uusien hintojen pariin ja sellainen parin tonnin päälle tippuu verollisesta loppusummasta. Olinki miettiny, että miksei mitään tilausvahvistusta tms. ole sähköpostiin ilmestynyt, vaikka piti. Nyt ei tarvi lotota enää tänä vuonna.
Tuli näköjään hätäiltyä viime kesäkuussa, aina ei ole tuuria hankinnoissa
Niin tuli.
Silloin sanottiin joka paikassa että talvella sitä ei saa rahallakaan.
Ja oli han se tossa jouluna jo melkein tuplat siitä mitä kesällä maksoin. Aika nopeasti tuli hinnat alas.
-
Koko touhu haisee, suorastaan aivan paskalta. Apulanta tukea odotelles....ei kyl kauheesti lämmitä sekä.
-
https://www.agriland.ie/farming-news/fertiliser-standard-urea-available-at-e850-t-this-week/
"Yes, there is the expectation of cheaper nitrogen becoming a reality during the second quarter of 2023. But importers must first sell-on the stocks they have in order to be able to obtain supplies for the normal peak application season of April over the coming weeks and months"
Eli suomeksi irlannin lannoitekauppiaat eivät suostu myymään halvempaa lannoitetta ennen kuin kalliilla ostetut varastot on saatu liikkeelle sillä kalliilla hinnalla :D Että ei se ole helppoa muuallakaan.
-
saattaa olla himppa hankalaa kun isännät tietää uutet hinnat ja eivät halua maksaa yhtää liikahintaa..
-
Sattuipas käymään omalla kohdalla hyvin näiden apulantakauppojen kanssa... Bernerillä eivät olleet ehtineet tehdä ja odottaa jotakin asiakastilin perustumista tai jotakin vastaavaa paperityötä ja täten lähettää virallista lannoitetilausta Belorille kun 13.2. kävin tekemässä kaupat, niin saatiin oma tilaus sovíttua näiden uusien hintojen pariin ja sellainen parin tonnin päälle tippuu verollisesta loppusummasta. Olinki miettiny, että miksei mitään tilausvahvistusta tms. ole sähköpostiin ilmestynyt, vaikka piti. Nyt ei tarvi lotota enää tänä vuonna.
Tuli näköjään hätäiltyä viime kesäkuussa, aina ei ole tuuria hankinnoissa
Niin tuli.
Silloin sanottiin joka paikassa että talvella sitä ei saa rahallakaan.
Ja oli han se tossa jouluna jo melkein tuplat siitä mitä kesällä maksoin. Aika nopeasti tuli hinnat alas.
Niin sanottiin ja valehdeltiin joka asiassa. Lannoitteissa, sähkössä, viljassa. Mä en usko enään ketään, Ja parempi lopettaa maatalouden ammattilehtien tilaus. Ja iltasanomien ja Iltalehtien lukeminen. Samoin maatalousmyyjienkin sanomisiin ei parane enään luottaa.
-
Sattuipas käymään omalla kohdalla hyvin näiden apulantakauppojen kanssa... Bernerillä eivät olleet ehtineet tehdä ja odottaa jotakin asiakastilin perustumista tai jotakin vastaavaa paperityötä ja täten lähettää virallista lannoitetilausta Belorille kun 13.2. kävin tekemässä kaupat, niin saatiin oma tilaus sovíttua näiden uusien hintojen pariin ja sellainen parin tonnin päälle tippuu verollisesta loppusummasta. Olinki miettiny, että miksei mitään tilausvahvistusta tms. ole sähköpostiin ilmestynyt, vaikka piti. Nyt ei tarvi lotota enää tänä vuonna.
Tuli näköjään hätäiltyä viime kesäkuussa, aina ei ole tuuria hankinnoissa
Niin tuli.
Silloin sanottiin joka paikassa että talvella sitä ei saa rahallakaan.
Ja oli han se tossa jouluna jo melkein tuplat siitä mitä kesällä maksoin. Aika nopeasti tuli hinnat alas.
Niin sanottiin ja valehdeltiin joka asiassa. Lannoitteissa, sähkössä, viljassa. Mä en usko enään ketään, Ja parempi lopettaa maatalouden ammattilehtien tilaus. Ja iltasanomien ja Iltalehtien lukeminen. Samoin maatalousmyyjienkin sanomisiin ei parane enään luottaa.
Ja ilmastonmuutoksellakin pelotellaan joka käänteessä, tietävät muka mitä kaikkea ikävää on tulossa. Kyllä tosiaan luottamus näihin ennustelijoihin on mennyt kokonaan.
Paskaa sakkia kaikki.
-
Rakkinekin kohta tajuaa että jokaista onnistuneesti ajoittunutta kauppatapahtumaa kohti on yksi epäonnistunut kauppatapahtuma.
Hyvät ja tuottoisat sijoitusspekulaatiot onnistuvat vain huonoja diilejä tekevien tunkkien avulla.
Mediaan ilmestyvät ennusteet ja uutiset aktivoivat tunkkeja ostamaan/myymään, sillä hyviin kauppoihin tarvitaan vähintään hermonsa menettänyt tai varomaton tunkki vastapuolelle.
Markkinoilla ei liene olemassa mitään riippumatonta kolmatta pyörää, joka jakaisi loputtomasti rahaa voittojen kotiuttajille, tai joka ottaisi turskat omalle kontolleen karhumarkkinarallissa.
Tai sitten meille tunkeille ei kerrota tällaisen ystävällisen rahaston olemassaolosta ?
Tunnettu voittoisa sijoittaja Peter Lynch on todennut, että "hyvä sijoittaja on oikeassa kuusi kertaa kymmenestä. Kukaan sijoittaja ei tule koskaan olemaan oikeassa yhdeksän kertaa kymmenestä."
Jos näemme markkinat "aina voittavan" spekulantin, tiedämme, että hänellä on tietoa, jota muut eivät voi saada, vaikka haluaisivatkin.
-SS-
-
Rakkinekin kohta tajuaa että jokaista onnistuneesti ajoittunutta kauppatapahtumaa kohti on yksi epäonnistunut kauppatapahtuma.
Hyvät ja tuottoisat sijoitusspekulaatiot onnistuvat vain huonoja diilejä tekevien tunkkien avulla.
Mediaan ilmestyvät ennusteet ja uutiset aktivoivat tunkkeja ostamaan/myymään, sillä hyviin kauppoihin tarvitaan vähintään hermonsa menettänyt tai varomaton tunkki vastapuolelle.
Markkinoilla ei liene olemassa mitään riippumatonta kolmatta pyörää, joka jakaisi loputtomasti rahaa voittojen kotiuttajille, tai joka ottaisi turskat omalle kontolleen karhumarkkinarallissa.
Tai sitten meille tunkeille ei kerrota tällaisen ystävällisen rahaston olemassaolosta ?
Tunnettu voittoisa sijoittaja Peter Lynch on todennut, että "hyvä sijoittaja on oikeassa kuusi kertaa kymmenestä. Kukaan sijoittaja ei tule koskaan olemaan oikeassa yhdeksän kertaa kymmenestä."
Jos näemme markkinat "aina voittavan" spekulantin, tiedämme, että hänellä on tietoa, jota muut eivät voi saada, vaikka haluaisivatkin.
-SS-
Tulee mieleen ainakin yksi agronetin kirjoittelija... ::) ::)
-
Tulee mieleen ainakin yksi ....... ::) ::)
Siis viime uudenvuodenaattona Bitcoiniin tankattu 100 k€ on tällä hetkellä 146000 euroa. Kaikilla siis oli mahdollisuus sijoittaa nuo lannoitteisiin varatut rahat Bitcoiniin, nyt sitten se sata kiloa jää omaan käyttöön ja lannoitteet voi ostaa alennetulla hinnalla tuolla 46000 eurolla. Mutta siis tunkit myivät Bitcoininsa vuodenvaihteessa ja ostivat kaikilla rahoillaan 1000 € hintaista apulantaa. Mutta eivät varmaan käppyrät olisi liikkuneet tuolla tavalla, jollei markkina olisi käyttäytynyt tuolla tavalla.
Tai jotain.
-SS-
-
Kryptot, nfc:t yms ovat hyvä esimerkki siitä että maailmassa on paljon kusetettavia idiootteja, mutta voi välillä tehdä sellaisiakin kauppoja joissa molemmat osapuolet tekevät ihan hyvän diilin. :)
Tosi raskas elämä jos ajattelee aina kassalla yms. että jos toinen osapuoli ei tule kusetetuksi niin itse tulee. ;D
-
Kryptot, nfc:t yms ovat hyvä esimerkki siitä että maailmassa on paljon kusetettavia idiootteja, mutta voi välillä tehdä sellaisiakin kauppoja joissa molemmat osapuolet tekevät ihan hyvän diilin. :)
Tosi raskas elämä jos ajattelee aina kassalla yms. että jos toinen osapuoli ei tule kusetetuksi niin itse tulee. ;D
Yaran kanssa sitä vaaraa ei ole ettei tunne itsensä tulleen kusetetuksi.
-
Kryptot, nfc:t yms ovat hyvä esimerkki siitä että maailmassa on paljon kusetettavia idiootteja, mutta voi välillä tehdä sellaisiakin kauppoja joissa molemmat osapuolet tekevät ihan hyvän diilin. :)
Tosi raskas elämä jos ajattelee aina kassalla yms. että jos toinen osapuoli ei tule kusetetuksi niin itse tulee. ;D
Yaran kanssa sitä vaaraa ei ole ettei tunne itsensä tulleen kusetetuksi.
;D ;D ;D
-
Rakkinekin kohta tajuaa että jokaista onnistuneesti ajoittunutta kauppatapahtumaa kohti on yksi epäonnistunut kauppatapahtuma.
Hyvät ja tuottoisat sijoitusspekulaatiot onnistuvat vain huonoja diilejä tekevien tunkkien avulla.
Mediaan ilmestyvät ennusteet ja uutiset aktivoivat tunkkeja ostamaan/myymään, sillä hyviin kauppoihin tarvitaan vähintään hermonsa menettänyt tai varomaton tunkki vastapuolelle.
Markkinoilla ei liene olemassa mitään riippumatonta kolmatta pyörää, joka jakaisi loputtomasti rahaa voittojen kotiuttajille, tai joka ottaisi turskat omalle kontolleen karhumarkkinarallissa.
Tai sitten meille tunkeille ei kerrota tällaisen ystävällisen rahaston olemassaolosta ?
Tunnettu voittoisa sijoittaja Peter Lynch on todennut, että "hyvä sijoittaja on oikeassa kuusi kertaa kymmenestä. Kukaan sijoittaja ei tule koskaan olemaan oikeassa yhdeksän kertaa kymmenestä."
Jos näemme markkinat "aina voittavan" spekulantin, tiedämme, että hänellä on tietoa, jota muut eivät voi saada, vaikka haluaisivatkin.
-SS-
Eräs Suomalainen edesmennyt maanviljelijä, karjankasvattaja, teollisuusmies sanoi että hyvässä kaupassa on molemmat osapuolet tyytymättömiä hintaan, jos jompikumpi on tyytyväinen kauppaan niin silloin hinta oli pielessä
-
Millasia tarjouksia ootte saaneet?
y 25 600€/tn
Belor vastaava 575€/t
Ilman rahtii.
-
Millasia tarjouksia ootte saaneet?
y 25 600€/tn
Belor vastaava 575€/t
Ilman rahtii.
Ja alv 0?
-
Millasia tarjouksia ootte saaneet?
y 25 600€/tn
Belor vastaava 575€/t
Ilman rahtii.
Ja alv 0?
joo
-
Alvi 0, ilman rahtia just kysyin ja tilaan kohta belorin 23-2-4 tai jotain 500€ tonni.
26-4S on 440. Belor ei tuo venäjältä enää
-
Alvi 0, ilman rahtia just kysyin ja tilaan kohta belorin 23-2-4 tai jotain 500€ tonni.
26-4S on 440. Belor ei tuo venäjältä enää
Tämä tuntuu ylivoimaisen halvalta. Jos hintasuhde tätä vielä kuun vaihteessa niin ostan myös Beloria.
-
Alvi 0, ilman rahtia just kysyin ja tilaan kohta belorin 23-2-4 tai jotain 500€ tonni.
26-4S on 440. Belor ei tuo venäjältä enää
Tämä tuntuu ylivoimaisen halvalta. Jos hintasuhde tätä vielä kuun vaihteessa niin ostan myös Beloria.
Sellainen varoituksen sana et belorin myyjä sanoi mulle viime viikolla et täs kuussa tilatut lannat ehtii kevääksi, toukokuun puoleen väliin, se taataan mut sit huhtikuussa tilatuista ei mennä enää lupaamaan.
Voi tietysti olla vain myyntipuhetta mut jos nyt itse olisin tilaamassa niin ehkä maks pari viikkoa enää miettisin..
-
Alvi 0, ilman rahtia just kysyin ja tilaan kohta belorin 23-2-4 tai jotain 500€ tonni.
26-4S on 440. Belor ei tuo venäjältä enää
Tämä tuntuu ylivoimaisen halvalta. Jos hintasuhde tätä vielä kuun vaihteessa niin ostan myös Beloria.
Sellainen varoituksen sana et belorin myyjä sanoi mulle viime viikolla et täs kuussa tilatut lannat ehtii kevääksi, toukokuun puoleen väliin, se taataan mut sit huhtikuussa tilatuista ei mennä enää lupaamaan.
Voi tietysti olla vain myyntipuhetta mut jos nyt itse olisin tilaamassa niin ehkä maks pari viikkoa enää miettisin..
Kylmis taisi olla tilaamassa 2024 lantoja..
-
eiks net enää kesällä ajakaan lantoja? toiseen lannotukseen..
-
eiks net enää kesällä ajakaan lantoja? toiseen lannotukseen..
Nämä tillaajat viime kesänä sai salttusa vasta joulukuulla...
-
btw, käyttääkö kukaan noita ruiskutettavia ravinteita viljelyssään? ite meinaan laittaa ens kesänä lisää tuota kun viime kesänä oli ihan hyä vaikutus..
-
btw, käyttääkö kukaan noita ruiskutettavia ravinteita viljelyssään? ite meinaan laittaa ens kesänä lisää tuota kun viime kesänä oli ihan hyä vaikutus..
Jos kysyy maatalouskaupasta niin niitä käyttää kaikki. Niinpä minäkin viime kesänä jotain tököttiä levittelin , mutta kasvustossa en mitään eroa nänyt mikä sai ja mikä ei. Ruisku vaan oli pirullinen saada puhtaaksi joten jätän tästäedes mainospuheet joillekin toisille toteutettaviksi.
-
btw, käyttääkö kukaan noita ruiskutettavia ravinteita viljelyssään? ite meinaan laittaa ens kesänä lisää tuota kun viime kesänä oli ihan hyä vaikutus..
Jos kysyy maatalouskaupasta niin niitä käyttää kaikki. Niinpä minäkin viime kesänä jotain tököttiä levittelin , mutta kasvustossa en mitään eroa nänyt mikä sai ja mikä ei. Ruisku vaan oli pirullinen saada puhtaaksi joten jätän tästäedes mainospuheet joillekin toisille toteutettaviksi.
Täytyisi aina pystyä selvittämään aineen viskositeetti. Takavuosina oli Multiblen tyyppisiä jankkeja, joita oli vaikea saada sekoitettua jne. Omien kokemusten mukaan Lantmannen myymä Biofarmin Strong Edta on hyvä moniravinteinen liuos, joka muistuttaa pakkasnestettä, ei taatusti jää mitään jäämiä, on niin vesiliukoista. Viime kesänä oli Bernerin Wuxal Microplant. Se oli hieman jäykempää kuin edellä mainittu, mutta sekoittui kuitenkin hyvin. Yaran Gramitrelia tuli käytettyä monta vuotta. Se oli näistä jäykintä, mutta sekoittui sinänsä hyvin. Suutinsihteihin jäi jotain ruskeaa töhnää ja syytin siitä Gramitrelia. Siirryin sen jälkeen näihin muihin aineisiin. Tälle kesää tulee Kasvinsuojelukaupan viljanhiventä ja se on käsittääkseni myös hyvin liukoista. Mangaaniliuoksista hyvää ovat olleet Bernerin ManganJett ja Kasvinsuojelukaupan Mangaaniliuos. Molemmat punaista marjamehua ja taatusti ei tule ongelmia. Lähtökohtaisesti Yaran tekemät aineet on heikoiten juoksevia, niitä koitan jatkossa välttää.
-
btw, käyttääkö kukaan noita ruiskutettavia ravinteita viljelyssään? ite meinaan laittaa ens kesänä lisää tuota kun viime kesänä oli ihan hyä vaikutus..
Jos kysyy maatalouskaupasta niin niitä käyttää kaikki. Niinpä minäkin viime kesänä jotain tököttiä levittelin , mutta kasvustossa en mitään eroa nänyt mikä sai ja mikä ei. Ruisku vaan oli pirullinen saada puhtaaksi joten jätän tästäedes mainospuheet joillekin toisille toteutettaviksi.
Täytyisi aina pystyä selvittämään aineen viskositeetti. Takavuosina oli Multiblen tyyppisiä jankkeja, joita oli vaikea saada sekoitettua jne. Omien kokemusten mukaan Lantmannen myymä Biofarmin Strong Edta on hyvä moniravinteinen liuos, joka muistuttaa pakkasnestettä, ei taatusti jää mitään jäämiä, on niin vesiliukoista. Viime kesänä oli Bernerin Wuxal Microplant. Se oli hieman jäykempää kuin edellä mainittu, mutta sekoittui kuitenkin hyvin. Yaran Gramitrelia tuli käytettyä monta vuotta. Se oli näistä jäykintä, mutta sekoittui sinänsä hyvin. Suutinsihteihin jäi jotain ruskeaa töhnää ja syytin siitä Gramitrelia. Siirryin sen jälkeen näihin muihin aineisiin. Tälle kesää tulee Kasvinsuojelukaupan viljanhiventä ja se on käsittääkseni myös hyvin liukoista. Mangaaniliuoksista hyvää ovat olleet Bernerin ManganJett ja Kasvinsuojelukaupan Mangaaniliuos. Molemmat punaista marjamehua ja taatusti ei tule ongelmia. Lähtökohtaisesti Yaran tekemät aineet on heikoiten juoksevia, niitä koitan jatkossa välttää.
Näissä on myös se että nuo jäykemmät kamat on tietyllä tapaa "tuoretuotteita" ja varastointi vie käyttöominaisuudet aina huonompaan suuntaan, osaa aineista ei saa muutaman vuoden varastoinnin jälkeen ulos purkista kuin halkaisemalla purkin.
Ja toinen juttu on ravinteiden käyttökelpoisuus, noitten EDTA-kelaattien pitäisi olla parhaiten kasville käyttökelpoisia.
-
Tippuukohan vielä ennen kevättä apulannan hinta vai joko tässä arvaa kohta tilailla puuttuvat :o
Joulukuussa tilatuista tuli oppirahat maksettua :o
Onnex jaara ei palauta kalliilla ostetuista naapurin isännillekään yhtään euroa niin ei harmita niin paljova :o Itehän ostin cemagroa 8)
-
Ensi viikolla Yara alkaa myydä huhtikuun lannoite-erää, joka tarkoittaa sitä, että tästä on sitten ostettava, jos meinaa vielä lantaa ostaa ja aikoo ne myös saada ajoissa paikalle. Luonnollisesti hinnanmuutoksista kukaan ei tiedä tässä vaiheessa mitään. Valintaa helpottaa se, että Berneriltä ei saa enää Beloria tälle kevättä. Ilmeisesti silläkin on merkitystä mitä lajia ostaa samoin kuin sillä, hakeeko itse apulannat. Voi tarvittaessa saada keväämmälläkin parissa päivässä lannat pihaan.
-
entäs nuo kesällä toiselle satolle levitettävät? monihan ostaa lantaa toiseen satoon siinä vaiheessa kun hinta putoo..
-
Ensi viikolla Yara alkaa myydä huhtikuun lannoite-erää, joka tarkoittaa sitä, että tästä on sitten ostettava, jos meinaa vielä lantaa ostaa ja aikoo ne myös saada ajoissa paikalle. Luonnollisesti hinnanmuutoksista kukaan ei tiedä tässä vaiheessa mitään. Valintaa helpottaa se, että Berneriltä ei saa enää Beloria tälle kevättä. Ilmeisesti silläkin on merkitystä mitä lajia ostaa samoin kuin sillä, hakeeko itse apulannat. Voi tarvittaessa saada keväämmälläkin parissa päivässä lannat pihaan.
Mulle se Bernerin viesti oli et ongelma on siinä et lastausta ei ehditä tekemään, kun kyselin et jos itse hakee. Autoja saa kyllä lisää ajoon kuulemma. Sanoi et asiaa helpottaa jos ostaa koko auton samaa tavaraa. Lastaajalle nopein kun ei tarvii laskea erikseen kuinka monta pussia mitäkin.
Mut nyt voi sit tilanne olla jo se ettei saa edes tälle keväälle enää. Ihmettelen vain et kai niitä lastaajiakin olisi saatavissa lisää jos kerran tavaraa on mitä myydä. Mut jos tavarakin on vähissä niin silloin ymmärtää et kädet nostetaan pystyyn..
-
Ensi viikolla Yara alkaa myydä huhtikuun lannoite-erää, joka tarkoittaa sitä, että tästä on sitten ostettava, jos meinaa vielä lantaa ostaa ja aikoo ne myös saada ajoissa paikalle. Luonnollisesti hinnanmuutoksista kukaan ei tiedä tässä vaiheessa mitään. Valintaa helpottaa se, että Berneriltä ei saa enää Beloria tälle kevättä. Ilmeisesti silläkin on merkitystä mitä lajia ostaa samoin kuin sillä, hakeeko itse apulannat. Voi tarvittaessa saada keväämmälläkin parissa päivässä lannat pihaan.
Ei muutoksia hinnoissa edelliseen taulukkoon nähden. Näillä mennään kohti kevään auringonlaskua.
-
Paljonko ei-venäläinen NPK apulanta maksaa tällä hetkellä onko kellään hajua?
-
Paljonko ei-venäläinen NPK apulanta maksaa tällä hetkellä onko kellään hajua?
Mitä tarkoitat ei venäläisellä?
Yara oli jotain 500-600e alv 0% + rahti. Belori (euroopasta) oli halvempaa mut saatavuus voi olla jo heikko. Lannoitetta.fi voi tarkistaa liettuanpoikien hinnat, mut meneekö liian lähelle venäjää sit jo?
-
Varasin aamulla vähän lisää suunnitelmien muuttuessa...520 eur säkki verollisena kaupalta haettuna. Yaran Y-20.
-
Ensi viikolla Yara alkaa myydä huhtikuun lannoite-erää, joka tarkoittaa sitä, että tästä on sitten ostettava, jos meinaa vielä lantaa ostaa ja aikoo ne myös saada ajoissa paikalle. Luonnollisesti hinnanmuutoksista kukaan ei tiedä tässä vaiheessa mitään. Valintaa helpottaa se, että Berneriltä ei saa enää Beloria tälle kevättä. Ilmeisesti silläkin on merkitystä mitä lajia ostaa samoin kuin sillä, hakeeko itse apulannat. Voi tarvittaessa saada keväämmälläkin parissa päivässä lannat pihaan.
Ajoissa ja ajoissa. Viime perjantaina tuli helmikuun tilaus. Kylvökone oli jo luukut auki odottamassa. Ei tietenkään voinut ennustaa kevään aikaisuutta, mutta kuitenkin. Kerran tilasin kevätvehnän siementä vanhasta K:sta , tilasin ja maksoin vuoden lopussa. Siemenet tulivat kesäkuun alussa. Olin sitten jo siilosta vähän ohranputua kylvänyt. Säilyihän se seuraavaan vuoteen.
Toisen kerran, heinäkuussa, tilasin syyskylvöille apulantaa olisiko ollut Hiven PK tai Y6 tai molempia. No, kylvöt oli ja meni, ja lannat tulivat talveksi joskus lokakuulla. Mutta se hyöty asiasta oli, että en enää sen jälkeen ole laittanut kiloakaan lannoitetta syksyksi, vain paperilla. Kun lannoittamaton vehnä selvisi melkein paremmin kevääseen. Mutta tässä nimenomaisessa tilanteessa ei pystynyt paperillakaan laittamaan, kun laskun toimituspäivä oli niin myöhäinen.
-SS-
-
Ensi viikolla Yara alkaa myydä huhtikuun lannoite-erää, joka tarkoittaa sitä, että tästä on sitten ostettava, jos meinaa vielä lantaa ostaa ja aikoo ne myös saada ajoissa paikalle. Luonnollisesti hinnanmuutoksista kukaan ei tiedä tässä vaiheessa mitään. Valintaa helpottaa se, että Berneriltä ei saa enää Beloria tälle kevättä. Ilmeisesti silläkin on merkitystä mitä lajia ostaa samoin kuin sillä, hakeeko itse apulannat. Voi tarvittaessa saada keväämmälläkin parissa päivässä lannat pihaan.
Ajoissa ja ajoissa. Viime perjantaina tuli helmikuun tilaus. Kylvökone oli jo luukut auki odottamassa. Ei tietenkään voinut ennustaa kevään aikaisuutta, mutta kuitenkin. Kerran tilasin kevätvehnän siementä vanhasta K:sta , tilasin ja maksoin vuoden lopussa. Siemenet tulivat kesäkuun alussa. Olin sitten jo siilosta vähän ohranputua kylvänyt. Säilyihän se seuraavaan vuoteen.
Toisen kerran, heinäkuussa, tilasin syyskylvöille apulantaa olisiko ollut Hiven PK tai Y6 tai molempia. No, kylvöt oli ja meni, ja lannat tulivat talveksi joskus lokakuulla. Mutta se hyöty asiasta oli, että en enää sen jälkeen ole laittanut kiloakaan lannoitetta syksyksi, vain paperilla. Kun lannoittamaton vehnä selvisi melkein paremmin kevääseen. Mutta tässä nimenomaisessa tilanteessa ei pystynyt paperillakaan laittamaan, kun laskun toimituspäivä oli niin myöhäinen.
-SS-
Toinen vuosi menossa syysvehnällä ilman syyslannoitusta.
Toimii, taitaa olla turhaa laittaa rakeita liukenemaan syyssateisiin. Tuntuu että mitä enemän syksyllä ruiskuttelee ja hifistelee lannotteella, sen paskempi talvehtiminen. Keväällä vasta täydet paukut oraille, kyllä kasvaa.
Kylmis kun on innokas kokeilemaan kaikkea uutta niin teeppäs koe tälle syksylle vehnällä. Ilman lannotetta ja huiskalla kylvö, multaus äkeellä. Hämmästyt..
-
Vuositolkulla on syysvehnät menneet ilman syyslannoitusta. Keväällä on sitten laitettu reippaasti. Ysitonnarin sain 2.10. kylvetystä 2019. 150 kg laitoin tuolle keväällä. 54 kg maaliskuussa ja 96 kg vappuaattona. Oras meni ennen toista lannoitusta ihan keltaiseksi.
-
Tänään tuli maaliskuussa tilaamani Y10:t tontille. Meni mielestäni aika pitkälle. Kuski sanoi, että lannoitteita ajetaan täyttä häkää kahdella autolla, eikä meinata keritä ajaa kaikkea mitä pitäisi. Lannoitekauppa käynyt hyvin vieläkin, kun touot jo painaa päälle.
-
Tuli Hankkijalta viestiä että lannoitteiden uusi myyntikausi alkamassa tee kaupat nyt.
Onko kukaan vielä kerennyt kyselemään hintoja?
-
Tulikohan kiire tehdä mahdollisimman monta kauppaa ennenkuin satoarviot alkavat laskea? Lukehan julkistaa ennakkotiedot kylvöaloista huomenna. Sit nähdään mitä oikeasti on kylvetty ja mitä ei..
-
Mitä itse kierrellyt niin sato etelässä tulee olemaan huonompi jopa mitä toissa vuonna. Ohrat ainakin täysin surkeita salpaselästä hieman etelään, ja jopa syysvehnät kyykkää. Näin huonoa en ole nähnyt ikinä.
-
Mitä itse kierrellyt niin sato etelässä tulee olemaan huonompi jopa mitä toissa vuonna. Ohrat ainakin täysin surkeita salpaselästä hieman etelään, ja jopa syysvehnät kyykkää. Näin huonoa en ole nähnyt ikinä.
Missä kohtaa olet tarkalleen kierrellyt. Itse silloin 21 vuonna kun ajeli täs kymenlaakson ja itäuudemmaan rajalla niin silloin oli oikeasti tyhjiä peltoja nyt sentään harvaa orasta. Toki kaikenlaisia vaihtoehtokasveja nyt enemmän kuin viljoja.
En jaksa uskoa 21 vuoden toisintoon mut viime vuodesta jäädään varmasti, se kuinka paljon, jää nähtäväksi. Jos juhannuksen sateet toteutuvat niin niistä tulee kyllä helpotusta. Eivät tietenkään enää huippusatoa tee mut kyl niillä yli 3 miljardin kilon yli kiivetään. Jos sateet jäävät tulematta niin voi hyvinkin olla mahdollista et jäädään alle kolmen.. näin veikkaan..
-
Tänne ennustetut reippaat 20mm on nyt kuivahtanut kahteen milliin. Ohran oraat jo tosi surkeita ja jos tää kuivuus jatkuu vielä pari viikkoo niin savimailta ei tarvi puida mitään
-
Tulikohan kiire tehdä mahdollisimman monta kauppaa ennenkuin satoarviot alkavat laskea? Lukehan julkistaa ennakkotiedot kylvöaloista huomenna. Sit nähdään mitä oikeasti on kylvetty ja mitä ei..
No kevätviljaa pikkasen vähemmän syysviljaa pikkusen enemmän kuin viime vuonna. Luonnonhoitonurmet 94000ha ja riistapellot 38000ha niissä kasvua eniten viime vuoteen. Luomun pinta-ala laski 7,6%.
-
^
Tälläinen meneillään oleva kasvukausi antaa hyvän potkun ensi vuoteen lisätä noita muita kuin ravinnoksi kasvatettavia kasveja.Tai onhan nuo riistapellotkin jonkin ravintokasveja sisältäviä peltoja.
-
Tänä vuonna oli tukien keräilyn aika. Ensi vuonna on jarru jo päällä.
-SS-
-
Tänä vuonna oli tukien keräilyn aika. Ensi vuonna on jarru jo päällä.
-SS-
Kyllä ne muutamien kymppien keräilyt ei monellekkaan viljelijälle vaikuta tuon taivaallista. Mutta perseelleen mennyt sato ja kalliit kustannukset saattaa muistuttaa vielä ens keväänäkin homman järkevyyden.
-
Joka firmalta tulee ilmoitusta kauden avauksesta, kiitos niistä, mutta nyt haluaisin jo niitä hintoja pöytään. Toivottavasti Omamyyjä muistaa laittaa hintatiedon liikkeelle. Pahaa pelkään, että erä myydään loppuun minuuteissa. Oletan, että huomenna alkaisi, ei liene järkevää jättää avausta torstaille.
-
Pitäisikö hän laittaa all-in syysviljalle ensi talveksi ja laittaa vaihteeksi Y6 syyslannosta. Tai sitten Y2-Y3 pintalannoitukseen maalis-huhtikuulle. Käytettiinpä joskus 1970-luvulla Typpirikas Y:tä kevätlannoitukseen. Fosfaatit alkavat olla pari viljavuusluokkaa alempana kuin 40 vuotta sitten.
Paitsi tuossa entisessä juurikaspellossa, jossa tonnimitalla levitetyt supervosfaatit ehkä vasta liukenevat ?
-SS-
-
Tästä syksystä alkaen luovun syysviljan kylvölannoituksesta. Testataan miltä näyttää.
-
Tästä syksystä alkaen luovun syysviljan kylvölannoituksesta. Testataan miltä näyttää.
Aha.
Ympäri käydään ja yhteen tullaan. Oletko ajatellut turvata fosfori- ja kaliviljavuudet kevätlannoituksen yhteydessä ? Minulla on kalisuolaa olemassa, välttävän kaliviljavuuden peltoa varten, mutta sitä en ole uskaltanut kasvustoon levittää. Olen huomannut, että jotenkin syysviljakierrossa tarvitsisi saada näitä moniravinteita.
Nyt kyllä jännittää, miten entiseen tasoon nähden kolmasosamäärä typpilannoitukessa vaikuttaa syysvehnään. Jos satotaso on lähelläkään 4 tonnia, teen päätelmän, että ainakin lannoituksen hyväksikäyttö on parempi, harvoin olen "kaksitoistatonnaria" saanut 170 kg:n typpitasolla. Tai jotain. Olisinko koskaan. En.
-SS-
-
Kerran levitin eräälle syysvehnälohkolle keväällä Cemagron npk:ta 410 kg/ha, 28-3-5 oli ravinnesuhteet, siltä lohkolta tuli paras ha-sato, n.7 t/ha.
Syksyllä se oli saanut kylvölannoituksena 107 kg Belorin npk:ta, 27-3-5.
-
Tästä syksystä alkaen luovun syysviljan kylvölannoituksesta. Testataan miltä näyttää.
Kuulostaa fiksulta, tervetuloa kerhoon.
Vielä kun uskallat kokeilla sitä huiskakylvöä niin homma on bueno. 8)
-
Joka firmalta tulee ilmoitusta kauden avauksesta, kiitos niistä, mutta nyt haluaisin jo niitä hintoja pöytään. Toivottavasti Omamyyjä muistaa laittaa hintatiedon liikkeelle. Pahaa pelkään, että erä myydään loppuun minuuteissa. Oletan, että huomenna alkaisi, ei liene järkevää jättää avausta torstaille.
Meillä on täysi luotto sinuun. Kylmis, selvitä hintataso!
-
Joka firmalta tulee ilmoitusta kauden avauksesta, kiitos niistä, mutta nyt haluaisin jo niitä hintoja pöytään. Toivottavasti Omamyyjä muistaa laittaa hintatiedon liikkeelle. Pahaa pelkään, että erä myydään loppuun minuuteissa. Oletan, että huomenna alkaisi, ei liene järkevää jättää avausta torstaille.
Auki on jo, Isokarhusta voi katella ainakin suuntaa antavia hintoja, 400-500 alv0
-
https://www.maatalousisokarhu.fi/verkkokauppa/yara (https://www.maatalousisokarhu.fi/verkkokauppa/yara) en tiedä saako noita linkkejä laittaa mut tosta näkee jotain suuntaa.
-
Hankkija, Y10= 455e/t alv. 0%.
::)
Jos olisi vanhaa hyvää aikaa, niin hintataso olisi siinä 290-335e alv 0. Ollaan sellainen 120e jäljessä siitä hintatasosta. Mutta jos nyt ostaa lannoitteet, niin tappio ei liene ihan kohtuuton vaikka hinta laskisikin lisää. Luulen, että viljanhinta ei ole mitenkään dramaattisessa laskussa. Todella vaikea uskoa, että syksyn sadosta olisi tulossa kovin kaksinen. Käristyskupoli senkuin jatkuu.
-
Hankkija, Y10= 455e/t alv. 0%.
::)
Jos olisi vanhaa hyvää aikaa, niin hintataso olisi siinä 290-335e alv 0. Ollaan sellainen 120e jäljessä siitä hintatasosta. Mutta jos nyt ostaa lannoitteet, niin tappio ei liene ihan kohtuuton vaikka hinta laskisikin lisää. Luulen, että viljanhinta ei ole mitenkään dramaattisessa laskussa. Todella vaikea uskoa, että syksyn sadosta olisi tulossa kovin kaksinen. Käristyskupoli senkuin jatkuu.
Joo voi se vähän laskea mutta tuskin kovin paljon, nousta voi talven aikana paljonkin jos tulee kylmä talvi ja kaasun hinta pomppaa rajusti.
-
Hinnat on jääneet hiukan koholle, mutta onhan siinä noin 25% pudotusta viime kauden avaukseen.
-
Y-20 377€ salpietari 294€ alv.o%
-
Y-20 377€ salpietari 294€ alv.o%
Ilman rahtia?
Ajattelin et olis tippunut enemmän... ::)
-
Y-20 377€ salpietari 294€ alv.o%
Tilasin 100t katotaan kuinka käy😂
-
Y-20 377€ salpietari 294€ alv.o%
Y20 tonnihinta todella kilpailukykyinen, melkein harkitsin Y10:n vaihtoa tuohon. Minkälaisen tonnimäärän tilasit tuota.
-
Y-20 377€ salpietari 294€ alv.o%
Y20 tonnihinta todella kilpailukykyinen, melkein harkitsin Y10:n vaihtoa tuohon. Minkälaisen tonnimäärän tilasit tuota.
20tonnia kumpaakin.
-
Y-20 377€ salpietari 294€ alv.o%
Y20 tonnihinta todella kilpailukykyinen, melkein harkitsin Y10:n vaihtoa tuohon. Minkälaisen tonnimäärän tilasit tuota.
20tonnia kumpaakin.
Ok. On kilpailukykyinen! :o
-
Y-20 377€ salpietari 294€ alv.o%
Y20 tonnihinta todella kilpailukykyinen, melkein harkitsin Y10:n vaihtoa tuohon. Minkälaisen tonnimäärän tilasit tuota.
20tonnia kumpaakin.
Sulla on sitte ja paskaa mitä levität kun noin vähällä fosforilla pärjäät?
Kovasti se hinta nousee jos on fosforia ja kaliumia yhtään enemmin.
-
Y-20 377€ salpietari 294€ alv.o%
Y20 tonnihinta todella kilpailukykyinen, melkein harkitsin Y10:n vaihtoa tuohon. Minkälaisen tonnimäärän tilasit tuota.
20tonnia kumpaakin.
Sulla on sitte ja paskaa mitä levität kun noin vähällä fosforilla pärjäät?
Kovasti se hinta nousee jos on fosforia ja kaliumia yhtään enemmin.
itse asiassa viime syksynä levitin viimeiset paskat. mennään ensi kevät vielä vanhoilla huuruilla.
-
Y-20 377€ salpietari 294€ alv.o%
Y20 tonnihinta todella kilpailukykyinen, melkein harkitsin Y10:n vaihtoa tuohon. Minkälaisen tonnimäärän tilasit tuota.
20tonnia kumpaakin.
Sulla on sitte ja paskaa mitä levität kun noin vähällä fosforilla pärjäät?
Kovasti se hinta nousee jos on fosforia ja kaliumia yhtään enemmin.
itse asiassa viime syksynä levitin viimeiset paskat. mennään ensi kevät vielä vanhoilla huuruilla.
Mä oon käyttäny aika maltillisesti lannoitteita joku 300-400 kg/ha, et se on melkein Y10 tai belorin 26-5-5 käytettävä.
-
Y-20 377€ salpietari 294€ alv.o%
Y20 tonnihinta todella kilpailukykyinen, melkein harkitsin Y10:n vaihtoa tuohon. Minkälaisen tonnimäärän tilasit tuota.
20tonnia kumpaakin.
Sulla on sitte ja paskaa mitä levität kun noin vähällä fosforilla pärjäät?
Kovasti se hinta nousee jos on fosforia ja kaliumia yhtään enemmin.
itse asiassa viime syksynä levitin viimeiset paskat. mennään ensi kevät vielä vanhoilla huuruilla.
Mä oon käyttäny aika maltillisesti lannoitteita joku 300-400 kg/ha, et se on melkein Y10 tai belorin 26-5-5 käytettävä.
tässä kylällä aika paljon lohkoja joissa fosfori korkea tai jopa arveluttavan korkea. joo, tiedän että on näytteen ottajastakin kiinni mutta näin on ollut vuosikaudet. liekö syy siinä että aikoinaan oli joka toisessa talossa sikala vai pitäisikö tässä perustaa fosforikaivos🤔
-
Karjatiloilla ongelmana on fosforin paljous vaikka leimat olisi punaisella. Paskaa pitäisi silti levitellä lusikalla. Toki nurmille saa antaa ihan reilusti, mutta se tällaiselle kuivapaska karjalle ei oikein ole järkevää. Kun noita muokattaviakin maita on ja nurmien miinukset kyllä helpottaa , mutta tasausjakso siinä sitten usein jää lyhyeksi.
-
Mutta jos nyt ostaa lannoitteet, niin tappio ei liene ihan kohtuuton vaikka hinta laskisikin lisää.
Luulen, että ainakin Yara pyrkii edelleen pitämään kiinni siitä, että kesän avaushinnasta hinta nousisi tasaisesti seuraavia kylvöjä kohti, eikä se tästä poikkea kuin vasta silloin kun markkinat vetävät voimakkaasti eri suuntaan. Eli oletan jotta merirosvolaivan lannoitteet eivät tästä putoa ihan kevyesti.
-
Paljon on ollut y10 hinta?
-
Paljon on ollut y10 hinta?
450 alv/0
-
Onko Bernerin lannoitteiden hintoja kukaan kyselly?
-
Bernerillä on nettikauppa, eikös se anna hinnat. Muutenhan se on semmoinen etäkauppias- systeemi, rintakuvia patsaana nettisivulla.
Silloin kun entisessä K-maataloudessa oli tuo sama ihminen omamyyjänä, nyt sitten ei oikein tiedä, miten pitäisi puhutella. Lakin otan tietty päästä. Titteliä ei näy olevan. Jaa onhan tuossa entisen SSO Agrimarketinkin entinen myyjä. Nimet on kyllä entiset.
Jossakin Helsingissä on sitten piirimyyjiä, tuotepäälliköitä, tuoteryhmäpäälliköitä, tuoteryhmäjohtajia, myynnin johtajia, paljon hyviä puhelinnumeroita ja sähköposteja.
Äh. Ehkä käyn vaan tuolla perinteisessä ketjukaupassa, jos konttorilla olisi edes yhdessä kopissa valot päällä.
Sais samalla reisulla yhden pikakytkentäkouran pallon haetuksi.
-SS-
-
Tottakai lakki pois, ja kumartelua, kokoajan pientä nyökettelyä, nöyränä anteeksi pyydellen....
-
Tottakai lakki pois, ja kumartelua, kokoajan pientä nyökettelyä, nöyränä anteeksi pyydellen....
;D ;D ;D
-
Jokohan taas alkaa hinnat heitteleen kun sähköpostitarjous yaralaisesta oli vain tämän päivän voimassa.. Tai sitte vaan pelotellaan taas, että kaikki ostais kiiruulla...
-
Onko Bernerin lannoitteiden hintoja kukaan kyselly?
Kun kysyt, niin koita selvittää myös alkuperä. Viimeiseltään tuli Kreikasta ja oli pölyävää. Ihmiset ei oikein tykännyt siitä.
-
Jokohan taas alkaa hinnat heitteleen kun sähköpostitarjous yaralaisesta oli vain tämän päivän voimassa.. Tai sitte vaan pelotellaan taas, että kaikki ostais kiiruulla...
Ihan normaali käytäntö ollut jo pitkään. Kauden avaus myydään nytkin loppuun huomiseen mennessä ja eivät halua sitoa käsiään siihen, että ihmiset miettii pari viikkoa ostaakko vai ei. Itelläkin oli vain eilisen voimassa ja tänään tilasin. Ei sen kummempaa.
-
Onko Bernerin lannoitteiden hintoja kukaan kyselly?
Kun kysyt, niin koita selvittää myös alkuperä. Viimeiseltään tuli Kreikasta ja oli pölyävää. Ihmiset ei oikein tykännyt siitä.
Juu... tämä BELOR PREMIUM NPKS 26-5-5-2 oli tosi pölyistä.. mutta kuitenkin hyvin meni koneesta läpi.. tosin pneuma piti pestä päivittäin.. ::)
-
Jokohan taas alkaa hinnat heitteleen kun sähköpostitarjous yaralaisesta oli vain tämän päivän voimassa.. Tai sitte vaan pelotellaan taas, että kaikki ostais kiiruulla...
Ei kai kukaan pelottelemassa ole ketään. Kyse lienee vain siitä, että olet V.I.P. Tavalliselle rahvaalle ei lähetellä sähköpostia päivän tarjouksista.
-SS-
-
Belor yhteistyö Kreikkaan on päättynyt, meni ns. jauhot suuhun. Belor oli meille rahdilla samoissa kuin Yara. Typpeä lähinnä käytän ja merirosvoa tilasin heti kun rahalla sai! Nää voi loppua!
-
Juu ei pienviljelijälle tule viestejä, se on eturivinmiehiä joille tarjotaan eka, liekö edes puhelimeen vastata. Viime vuonnaki sama peli. Kattoo si ku ova saanee isopojat ensi. :)
-
Juu ei pienviljelijälle tule viestejä, se on eturivinmiehiä joille tarjotaan eka, liekö edes puhelimeen vastata. Viime vuonnaki sama peli. Kattoo si ku ova saanee isopojat ensi. :)
Mä sain sentäs tekstarit että uudet hinnastot on painettu. Kaveri soitteli ja kyseli koskahan mahtaa uudet hinnat tipahdella. Se ei ollut saanut edes niitä tekstareita. Eli mähän saan olla ihan rinta rottingilla ;D
-
Mullekkin tuli viestejä, lämmittää
entisen luomuilijan mieltä🙂🙂
-
Niin siis mistä nuo viestit tulevat ? Hankkijalta / Lantmänneniltä / Berneriltä vai Yaralta suoraan ?
Mitenkähän Yara ja keskusliikkeet jakavat asiakkaansa ? Eli tärkeimmät viljelijät saavat tarjoukset suoraan Yaralta ? Onko 20 tonnia pienin tavaralaatukohtainen määrä ? Yara varmaan rahdeissa käyttää Moverea niin kuin Hankkijakin. Siis Hankkija ja Lantmännen, sekä jotkut isommat itsenäiset kauppaliikkeet, kuten Isokarhu, myös välittävät Yaran lannoitteita, mikäs siis tässä on se systeemi.
Jos huomenissa lompsii omamyyjälle, niin ystävällisesti ohjataan takas kotiin, saitko viesti, jos et, niin ei pientilauksia toistaiseksi ?
-SS-
-
Hintoja en viestillä ole saanut, mutta ilmoituksen siitä, että hintaporras on muuttunut. Liikeet ilmoittaneet. Mutta vähänhän tuo Yaran käytös viputtaa sillä Lantamannenilla ja Hankkijalla on myynnissä eri tavarat. Ja tuosta johtuen sitten Hankkijan myyjän piruilevat puheet esim. tuosta Y-20 joka ei sisällä booria ja seleeniä. No eipä lantamannenilla ollut normi salttuakaan, vaan axalia tai seleeni versiota tai jotain sinkki versiota jossa sitten typpeä vain 26 %. Oma ostokseni lantamannenilta seleeni saltulla (2/3) ja y-20:lla (1/3)ja hankkijan normi salttu (2/3) ja y-2 (1/3) hinnaltaan 11 euroa Hankkijan eduksi. Mutta kannatin silti lantamannenia ;D Nyt vaan harmittaa, että olis ehkä kannattanut ostaa enemmän. Tosin viime vuoteen verrattuna ostos on kilomäärissä kaksin kertainen.
-
Niin siis mistä nuo viestit tulevat ? Hankkijalta / Lantmänneniltä / Berneriltä vai Yaralta suoraan ?
Mitenkähän Yara ja keskusliikkeet jakavat asiakkaansa ? Eli tärkeimmät viljelijät saavat tarjoukset suoraan Yaralta ? Onko 20 tonnia pienin tavaralaatukohtainen määrä ? Yara varmaan rahdeissa käyttää Moverea niin kuin Hankkijakin. Siis Hankkija ja Lantmännen, sekä jotkut isommat itsenäiset kauppaliikkeet, kuten Isokarhu, myös välittävät Yaran lannoitteita, mikäs siis tässä on se systeemi.
Jos huomenissa lompsii omamyyjälle, niin ystävällisesti ohjataan takas kotiin, saitko viesti, jos et, niin ei pientilauksia toistaiseksi ?
-SS-
Berneriltä mulle tuli viesti.. mut eihän siellä mitään hintoja silloin vielä ollut. Yaran avauksesta luin somesta mut ei sielläkään vielä hintoja silloin ollut siis hankkijalla tai lantmännenillä.. tiistai aamupäivältä nämä tiedot.
Iltapäivällä oli sit kai hinnat mut ei jaksanut enää kiinnostaa kun hintataso selvisi.. odotin isompaa pudotusta >:(
En tiedä missä vika mut aiemmin hannkijalta sekä lantmänneniltä tuli viestejä mut ei enää.. olenkohan sit jonkin markkinointikiellon antanut johonkin. Molempiin liikkeisiin olen omasta mielestäni kantanut rahaa kyllä riittävästi tässä viime vuosina ja viljojakin tullut myytyä. Mut jos tietävät siellä et olen luomupelle niin ei yritetä edes käännyttää enää ;D
Berneriltä ei ole tullut hetkeen ostettua mitään merkittävää ja viimeisistä viljoistakin aikaa kun luomut ei kiinnosta.. mut silti viesti tuli..
-
Hintoja en viestillä ole saanut, mutta ilmoituksen siitä, että hintaporras on muuttunut. Liikeet ilmoittaneet. Mutta vähänhän tuo Yaran käytös viputtaa sillä Lantamannenilla ja Hankkijalla on myynnissä eri tavarat. Ja tuosta johtuen sitten Hankkijan myyjän piruilevat puheet esim. tuosta Y-20 joka ei sisällä booria ja seleeniä. No eipä lantamannenilla ollut normi salttuakaan, vaan axalia tai seleeni versiota tai jotain sinkki versiota jossa sitten typpeä vain 26 %. Oma ostokseni lantamannenilta seleeni saltulla (2/3) ja y-20:lla (1/3)ja hankkijan normi salttu (2/3) ja y-2 (1/3) hinnaltaan 11 euroa Hankkijan eduksi. Mutta kannatin silti lantamannenia ;D Nyt vaan harmittaa, että olis ehkä kannattanut ostaa enemmän. Tosin viime vuoteen verrattuna ostos on kilomäärissä kaksin kertainen.
Ei lopu vilja eikä viljelijät Suomesta jos nyt jo eka pompsi myyty :o
-
^
Suppea oli valikoima...puoli tuntia sitten pukkasin lantamannenille spostia.Kai se myyjä huomenna soittaa että myöhästyttiin taas muutamalla tunnilla.
Sais joskus jyviä myydessä sanoa myyjälle että myöhästyit,nyt hinta on 10 '% eilisestä koholla >:( .
-
^
Suppea oli valikoima...puoli tuntia sitten pukkasin lantamannenille spostia.Kai se myyjä huomenna soittaa että myöhästyttiin taas muutamalla tunnilla.
Sais joskus jyviä myydessä sanoa myyjälle että myöhästyit,nyt hinta on 10 '% eilisestä koholla >:( .
Hinta tuntuu pomppaavan fosforin ja kalin lisäysellä niin pirusti, että oikein laajaa valikoimaan en edes kaipaa. Ja ehkä se hinnan takia onkin niin suppea. Tosin en itse edes kysellyt. Seleeni salttu ja tuo y-20 tuntui tämmän kevään kokemuksella juoksevan aika samoin koneissa ja typpi on sama, joten ei sitten niin väliä typen suhteen minkä pussukan koukkuun saa. Paskalla ja paperilla näitä tasaillaan ja fosfori leimat punaisella. No muutenkin vasemman käden hommia ja ohrat lippulehdellä 10cm pituisella korrella. Vois sanoa, että tämä kesä on mettän reunoja lukuunottamatta ohralla taputeltu. Jospa paalailis vaikka joskus rehuksi. Kait sitä paali pari hehtaarilta. Helevetin huonosti kasvavat luonnonhoitopellot voisi helteiden jatkuessa kaataa vaikka kuivikkeeksi , kait niistäkin se pallero tai pari hehtaarilta ;D
-
Hinnat nousee ja tavara loppuu! Kohta ei oteta tilauksia kuin yhtenä päivänä, jos sittenkään, kun kiintiö tulee täyteen. Voi että kun kiintiö onkin jo ihan täynnä. ;D
-
Kyllä kyllä siis esimerkiksi Y2 ja Y20 ovat jotenkin jälleenmyyjäeroteltuja tavaroita, joita on vaikeampi verrata. Pahin ongelma on tuo palstojen erilaisuus kun fosforia on arveluttavan korkeaa ja huononlaista ja kaikkea siltä väliltä. Kaipa sitä pitää kaupan omaa varastoa korkealla hinnalla vajentaa sitten kun sen aika on.
-SS-
-
Belorin kauppa meni kiinni
22-2-7 440 € ingen vinst
Kovin tuntuu olevan soittelijoita ländmänille
-
Hinnat nousee ja tavara loppuu! Kohta ei oteta tilauksia kuin yhtenä päivänä, jos sittenkään, kun kiintiö tulee täyteen. Voi että kun kiintiö onkin jo ihan täynnä. ;D
Onko tämä maailmanlaajuinen lannoitevalmisteiden raaka-ainekriisi, suoranainen pula, todellinen, vai pyrkivätkö lannoitevalmistajat vain varmistelemaan tuottojaan. Onhan lannoitemarkkinoiden toimijoilla miellyttävämpi homma joukolla rajoittaa tuotantoa ja tienata vähemmällä työllä ja vähemmällä raaka-ainekuluilla vakaat tulot.
-SS-
-
Aamulla kysyin tarjousta yaralaisesta tunnin päästä nousi hinnat 16e/tn.
-
Taitaa olla parempi jättää näillä näkymin intoilematta ostamisien kanssa.
-
Taitaa olla parempi jättää näillä näkymin intoilematta ostamisien kanssa.
Olisiko tässä semmoinen kuvio kyseessä. Keskusliikkeillä ja kauppiailla on ylihintaista 2022-2023 talven häntää myymättä. Uudet rajoitetun määrän tilaukset ovat vähän aikaa näennäisesti edullisia, ja sitten rahvas kansa saa ostaa sitä varastohäntää melkoisella ylihinnalla, jotta kauppiaat eivät joutuisi ottamaan liikaa tappioita ?
Ehkäpä kannattaa sijoittaa maakaasufutuurehin, typpilannoitteet aika hyvin seuraavat niitä.
-SS-
-
DR Olaf Zinke, maatalous tänään
tiistaina 20. kesäkuuta 2023 - klo 16.17 (kommentoi nyt)
Viljelijät ostavat edelleen vähän lannoitetta. Syynä on kuivuus ja kuumuus. Tämän seurauksena lannoitteiden hinnat jatkavat laskuaan. Mutta kaasun hinnat Euroopassa ovat nousussa. Tämän pitäisi johtaa lannoitekustannusten nousuun. Hintojen nousu johtaisi tuotannon vähenemiseen.
Viime viikolla valtion omistama intialainen lannoitteiden ostaja RCF ei pystynyt saavuttamaan 800 000 tonnin ureaostotavoitettaan riittävistä maailmanlaajuisista toimituksista huolimatta. Mahdolliset hinnat olivat ilmeisesti liian alhaiset useille valmistajille , ja he pääsivät ulos, analyytikot raportoivat. Lisämaksu oli 280–285 USD/tonni toimitus Intiaan. Tämä johti 260-265 dollarin hintaan Lähi-idässä, mikä on alhaisin hinta sitten heinäkuun 2020 , kauppiaat sanovat.
Samaan aikaan Egyptin urean hinnat olivat nousseet Euroopan kaasun hintojen yllättävän nousun seurauksena. Egyptin hinnannousu ei kuitenkaan (vielä) ole herättänyt uutta kiinnostusta ammoniakkia ja muita typpilannoitteita kohtaan , CRU:n analyytikot raportoivat. Päinvastoin: Euroopan urean hinnat ovat jatkaneet laskuaan, samoin kuin kalsiumammoniumnitraatin (KAS) ja ammoniumnitraattiurealiuoksen (AHL) hinnat.
https://www.agrarheute.com/markt/duengemittel/duengerpreise-fallen-erneut-landwirte-kaufen-einfach-608122
-
Niin siis mistä nuo viestit tulevat ? Hankkijalta / Lantmänneniltä / Berneriltä vai Yaralta suoraan ?
Mä ainakin sain tekstarin Lantmänneniltä. Hintaa ei siinä ollut, käskettiin kysymään.
Ja mä olen taatusti sieltä pienemmästä päästä asiakkaita tällä alueella.
Sinänsä mun 'omamyyjäni' on ollut oikein ystävällinen, palvellut ja pitänyt meikäläisestäkin huolta, monta kertaa ihan pyyteettömästi. Siitä täydet pisteet.
Erään toisen kaupparyhmän kohdalla olen ollut huomaavinani hieman toisenlaistakin kohtelua... siksi mä olenkin äänestänyt lyhyillä takajaloillani.
-
Belorin kauppa meni kiinni
22-2-7 440 € ingen vinst
Kovin tuntuu olevan soittelijoita ländmänille
On tää lannoitekauppa aivan perseestä, sama juttu, ei saanut enää tarjousta berneriltä, uudet hinnat ja tarjous ens viikolla. Hankkijalta sai, mut verottomat hinnat jo reippaasti yli 400:n. Lantikan tarjousta odottelen.
Onkohan mitään muuta tuotetta maailmassa, jonka ostajia tällä tavalla ensin juoksutetaan tekemään tarjouspyyntöjä ja sitten jos vähän myöhästyt, lyödään "ovet kiinni" ja pyydetään palaamaan asiaan myöhemmin. Ja avaushinnat voimassa vain 24-48 tuntia, ettei vaan liian moni ehdi saamaan "liian halvalla" tavaraa. Tuskin on mitään muuta tuotetta, jonka ostajia tälläin nöyryytetään.
Ja te luomussa olevat haikailette takaisin tälläisen pelleilyn pariin. Ihmettelen.
-
Eilen tilasin
Y10 539e/t alv 24%
Y6 595e/t alv24%
Salttu 380e/t alv 24%
-
Eilen tilasin
Y10 539e/t alv 24%
Y6 595e/t alv24%
Salttu 380e/t alv 24%
Millaisia määriä? Tuntuu, et Hankkija ottaa ”pikkuasiakkailta”n. 15-20€/t isompia hintoja. Itse tilasin n. 25t ja hinnat oli 15€/t korkeammat.
-
Belorin kauppa meni kiinni
22-2-7 440 € ingen vinst
Kovin tuntuu olevan soittelijoita ländmänille
On tää lannoitekauppa aivan perseestä, sama juttu, ei saanut enää tarjousta berneriltä, uudet hinnat ja tarjous ens viikolla. Hankkijalta sai, mut verottomat hinnat jo reippaasti yli 400:n. Lantikan tarjousta odottelen.
Onkohan mitään muuta tuotetta maailmassa, jonka ostajia tällä tavalla ensin juoksutetaan tekemään tarjouspyyntöjä ja sitten jos vähän myöhästyt, lyödään "ovet kiinni" ja pyydetään palaamaan asiaan myöhemmin. Ja avaushinnat voimassa vain 24-48 tuntia, ettei vaan liian moni ehdi saamaan "liian halvalla" tavaraa. Tuskin on mitään muuta tuotetta, jonka ostajia tälläin nöyryytetään.
Ja te luomussa olevat haikailette takaisin tälläisen pelleilyn pariin. Ihmettelen.
Mutta kun tämä kaikki on ollut reilusti tiedossa jo etukäteen ja tuttua aikaisemmilta vuosilta. Ei voi enää olla yllätys, että kauden ensimmäinen erä myydään saman tien loppuun. Pitää etukäteen päättää, aikooko tosissaan ostaa vai kyseleekö vaan hintoja. Suosittelen tätä omaa toimintatapaani, että sopii omamyyjän kanssa, että tarjous liikkeelle heti, kun kausi alkaa. Kyllä se sieltä nytkin tuli, tosin virka-ajan jälkeen, mutta oli ilta aikaa miettiä, mitä tekee. En pahemmin laskenut tai pohtinut tulevia suunnitelmia. Päätin, että suurin osa ostetaan nyt ja loput sitten maaliskuussa, ehkä. Tämä homma nyt vaan toimii näin.
-
Eilen tilasin
Y10 539e/t alv 24%
Y6 595e/t alv24%
Salttu 380e/t alv 24%
Millaisia määriä? Tuntuu, et Hankkija ottaa pikkuasiakkailta n. 15-20€/t isompia hintoja. Itse tilasin n. 25t ja hinnat oli 15€/t korkeammat.
Sama vika Rahikaisella. Olen huomannut jo aiemmilta vuosilta, että AP120 saa lannoitteet aina parikymppiä halvemmalla. Mutta en valita, pienviljelyllä on hintansa. :D
Y10:stä maksoin 455e/t alv.0.
-
^
No kyllä te saatte lannat halvalla. Tosin noissa ei taida olla rahtia. Itte maksoon seleeni saltusta 441. Normi olis ollut 10 halvempaa ja siis eri kaupassa. Axan olis ollu 411. Rahdin suuruudesta ei mulla tietoa, mutta mukava se on lannat kotiinkin saada.
-
Eihän tuota ensi vuonna välttämättä tarvitse lisää ollenkaan. 45% monimuodossa ja maanparannuksessa, 5% pakkokesannolla. 20 % vanhan voiman "luomu"ruista.
Eli panostaa syysvehnään ja vaikka sänkikesantoon ja kokeilee kesällä kylvää syysrapsia.
-SS-
-
On tää lannoitekauppa aivan perseestä, sama juttu, ei saanut enää tarjousta berneriltä, uudet hinnat ja tarjous ens viikolla.
Mutta kun tämä kaikki on ollut reilusti tiedossa jo etukäteen ja tuttua aikaisemmilta vuosilta.
Ja sama meno jatkuu niin kauan kun liian suuri osa viljelijöistä on ajettavissa kuin karja.
-
Hinnat nousee ja tavara loppuu! Kohta ei oteta tilauksia kuin yhtenä päivänä, jos sittenkään, kun kiintiö tulee täyteen. Voi että kun kiintiö onkin jo ihan täynnä. ;D
Onko tämä maailmanlaajuinen lannoitevalmisteiden raaka-ainekriisi, suoranainen pula, todellinen, vai pyrkivätkö lannoitevalmistajat vain varmistelemaan tuottojaan. Onhan lannoitemarkkinoiden toimijoilla miellyttävämpi homma joukolla rajoittaa tuotantoa ja tienata vähemmällä työllä ja vähemmällä raaka-ainekuluilla vakaat tulot.
-SS-
Raaka-ainepula on yhtä todellinen kuin viime syksynä. Moni jäi ilman kevään lannoitteita! Eikä Yarallakaan hyvin mennyt, kun voitot jäi vaan liian pieneksi.
-
https://cemagro.fi/lannoitehinnat/ (https://cemagro.fi/lannoitehinnat/)
Toi cemagron systeemi on ihan hyvä, jokainen näkee hinnat ja netissä voi tehä tilauksen jos hinnat tuntuu sopivalle.
-
On tää lannoitekauppa aivan perseestä, sama juttu, ei saanut enää tarjousta berneriltä, uudet hinnat ja tarjous ens viikolla.
Mutta kun tämä kaikki on ollut reilusti tiedossa jo etukäteen ja tuttua aikaisemmilta vuosilta.
Ja sama meno jatkuu niin kauan kun liian suuri osa viljelijöistä on ajettavissa kuin karja.
Naulan kantaan.
Aikaisemmin kirjoitinkin ettei Suomesta vilja tai viljelijät lopu..
-
No niin, nyt Yara sitten ilmoitti, että lannoitemyynti jatkuu aikanaan siten, että seuraavat toimitukset vasta alkaen lokakuu. Syysviljojen lannoitteita voidaan myydä välissä, jos vapaata kapasiteettia saadaan järjestymään.
Myynti ollut erittäin kovaa, enkä ihmettele. Eräs nettituttu pisti vähän oman paikallisen kauppansa toimitusmääristä tietoa, niin en yhtään ihmettele, että kapasiteetti on pitkäksi aikaa varattu.
Koittakaa nyt miettiä loppukesä, olisiko lokakuussa mahdollisuuksia tekaista apulantakaupat. Tämän kevään kokemusten pohjalta maaliskuun puoliväli oli melkein takaraja, että sai huhtikuun loppuun lannoitteet.
-
Puintiaikaan voi tulla vielä yksi päivä, että silloin saa tilauksen tehdä. Hinta on tietysti kova, mutta onhan lannoitteet saatava, maksaa mitä maksaa. ;D
-
No niin, nyt Yara sitten ilmoitti, että lannoitemyynti jatkuu aikanaan siten, että seuraavat toimitukset vasta alkaen lokakuu. Syysviljojen lannoitteita voidaan myydä välissä, jos vapaata kapasiteettia saadaan järjestymään.
Myynti ollut erittäin kovaa, enkä ihmettele. Eräs nettituttu pisti vähän oman paikallisen kauppansa toimitusmääristä tietoa, niin en yhtään ihmettele, että kapasiteetti on pitkäksi aikaa varattu.
Koittakaa nyt miettiä loppukesä, olisiko lokakuussa mahdollisuuksia tekaista apulantakaupat. Tämän kevään kokemusten pohjalta maaliskuun puoliväli oli melkein takaraja, että sai huhtikuun loppuun lannoitteet.
Ei viljelijöiltä ainakaan siis rahat ole loppu. Mitä ne kirjoittelee et kannattamatonta on??? ::)
Mut juu ymmärrän kyl et kun tämä kaupankäynti on tälläiseksi laitettu niin ja jos meinaa apupaskaa käyttää niin ei sitä kannata paljoa tilauksen kanssa odotella. Et se on vähän niinkuin et ilmoittaa sille omamyyjälle määrät ja sanoo et paina tilausnappia kun homma aukeaa.. hintaa on turha kysellä. ;D
Joku tuossa kirjoitteli et miks luomuilijat haluavat tulla takaisin apupaskan käyttäjäksi kun tälläistä kättä lippaan hommaa tämä on niin omalta kohdalta voin sen sanoa et koko hommahan on yhtä kättä lippaan hommaa. Jos apupaskaa tarvii niin yllä oli se ohje kuinka kannattaa toimia.. ::)
-
Eipä syysvehnällä muutenkaan syyslannoitukseen kannata konetta sotkea. Onneksi ensi kevään siemeniä sentään ei olisi tarvinnut kahta vuotta aikaisemmin tilata.
Jos Axanit ovat vielä yli 400, sitä minulla jemmassa on valmiiksi. Typpiliuosta ehkä ensi keväälle lisää.
-SS-
-
Eilen tilasin
Y10 539e/t alv 24%
Y6 595e/t alv24%
Salttu 380e/t alv 24%
Millaisia määriä? Tuntuu, et Hankkija ottaa ”pikkuasiakkailta”n. 15-20€/t isompia hintoja. Itse tilasin n. 25t ja hinnat oli 15€/t korkeammat.
Yhteensä noin 100t
-
Moni jäi ilman kevään lannoitteita!
Olikos tänne kirjoittajissa ketään tällaista? Huhtikuun alussa ostetut ehti komiasti Äitienpäiväksi pihalle.
-
^
Suppea oli valikoima...puoli tuntia sitten pukkasin lantamannenille spostia.Kai se myyjä huomenna soittaa että myöhästyttiin taas muutamalla tunnilla.
.
Hinta piti...vasta vähän ennen iltaviittä myyjä vahvisti kaupan.Pari kertaa päivällä tavoittelin mutta ei kerennyt vastaamaan.Ei ollut vielä uutta hinnastoa tullut vaikka oli luvattu mutta tieto kuitenkin noin 16 eur/tn korotuksesta.
Osaksi hylätyn tarjouksen hintoja; Y-6 sis.alv 601 ja Y-10 sis.alv 545,salttu 392 sis.alv.
Y-25 sis.alv. 535 ja Polar can 27 sis.alv 345 eur.
-
Moni jäi ilman kevään lannoitteita!
Olikos tänne kirjoittajissa ketään tällaista? Huhtikuun alussa ostetut ehti komiasti Äitienpäiväksi pihalle.
Kävin kylvöpellolle mennessä hakemassa säkit traktorinkärrylle. Nyt vuorostaan Lantmännenilta. Kovin kallista apusontaa oli katoksessa kahdessa kerroksessa, ja toukokuun loppu sentään.
Kaikki meni kärrystä ja vielä vähän jäikin.
-SS-
-
Jaa nukuin näköjään kysely päivän ohi mutta eipä nuo hinnat kyllä... oikeastaan edes pistä harmittamaan... reilumpaa pudotusta kyllä odotin... raaskisikohan sitä oikeasti odotella taas kevääseen... tarkoitus oli kyllä ottaa parin vuoden varasto nyt... mutta ei näillä hinnoilla...
-
Jaa nukuin näköjään kysely päivän ohi mutta eipä nuo hinnat kyllä... oikeastaan edes pistä harmittamaan... reilumpaa pudotusta kyllä odotin... raaskisikohan sitä oikeasti odotella taas kevääseen... tarkoitus oli kyllä ottaa parin vuoden varasto nyt... mutta ei näillä hinnoilla...
On nähtävissä, että itsenäisen viljelyn viipale kapenee koko ajan. Liikkumavaraa on lähinnä monimuotoihin ja luonnonhoitokasveihin. Bulkkivehnää ja rehuviljaa, eipä siinä parane riehua, nollatuloksen saa pintakaasullakin ajaen.
Muut kasvit, kuten öljykasvit, herneet, hamput, pellavat, ruis, siinähän viljelijä hyvin pitkälti tai täysin toimii viljelyttäjän palkattuna työläisenä, hankkikoot nämä isot ostajat suhteillaan tarvittavat lannoitteet ja kasvinsuojelun myös. Ei rengin pitäisi tarvita leikkiä ostopäällikköä, logistiikkajohtajaa ja tukkuvarastonpitäjää, viljelyttäjän vaatimusten täyttämisessä siellä palstalla on muutenkin ihan riittävästi hommaa.
Tämä vertikaalinen integrointi on jo ulkomailla läynnissä: tilalta suoraan hyllylle, Walmart ja Costco ovat suurimpia toimijoita, perusteena on se, että viljelijä hyötyy, kun viljavälittäjät, yksityisteurastamot ja osuuskunnat saadaan pois vetämästä välistä.
-SS-
-
Sitten kun myynti taas jatkuu, niin hinnankorotus ei jää mihinkään 16e:oon vaan on jotain muuta. Tällä aikavälillä ehtii myös ostajia kertymään melkoiseksi jonoksi ja lokakuussa myydään jo loppuvuosi tukkoon. Täytyy sanoa, että aika vaikeaksi menee koko kaupankäynti. Olisiko niin, että Yara on pienentänyt koko Suomen kiintiötä eli ulos menee entistä enemmän tavaraa. Tavallaan pitää hyvin vahvana Suomen hinnoittelun. En olisi uskonut näin pitkään taukoon, mutta näin tämä vaan menee. Hinnassa satku liikaa, että olisi viitsinyt varastoon ostaa. Jos olisi ollut vanhan hyvän ajan hinnalla, niin tuskin olisi myynti enää jatkunut tälle vuotta lainkaan.
-
Tuo taitaa olla malluesimerkki heruttelusta. Oletteko huomanneet, että sähköyhtiöt tekevät aivan samaa ja ihan keskellä päivää avoimesti: tarjoavat 20 sentin määräaikaisia ja pörssisähköä. No ei tietenkään kukaan tartu tarjoukseen. Pörssisähköön kun saadaan kaikki tarttumaan, laitetaan voimaloita sopivasti kiinni, ja seuraavalla pakkaskaudella kun pörssi painaa kohti euroa ja tunkit ahdistuvat, tarjotaan suopeasti 30 sentin kiinteätä sopimusta ?
Apinaa koijataan, apinaa pumpataan.
-SS-
-
"Fool me once, shame on you.
Fool me twice, shame on me!" ;D
-
Isot myyntiliikkeet on varanneet kovia määriä itselleen myyntiin? Ei viljelijät kai yksin ole ostaneet parissa päivässä kaikkea, vaikka melkoisesti on ostettu?
-
Isot myyntiliikkeet on varanneet kovia määriä itselleen myyntiin? Ei viljelijät kai yksin ole ostaneet parissa päivässä kaikkea, vaikka melkoisesti on ostettu?
Katsos. Ei ne niitä talvisia 800 euron tonneja saa mihinkään palautetuksi. Eikä kukaan niin epätoivoinen ole, että maksaisi sitä 800 euroa. Eli jos liikkeellä on sitä vanhaa varastoa 300 tonnia niin uutta 280 euron tavaraa otetaan 700 tonnia ja myydään koko kasa sitten 440 eurolla tunkeille.
-SS-
-
Moni jäi ilman kevään lannoitteita!
Olikos tänne kirjoittajissa ketään tällaista? Huhtikuun alussa ostetut ehti komiasti Äitienpäiväksi pihalle.
Ei ainakaan minun ystäväpiirissäni.
Itse tilasin lopulta huhtikuun 2. viikolla ja seuraavalla viikolla olivat pihassa. Yaran tavaraa en edes kysynyt.
Hintakaan ei pahasti hirvittänyt...
-
Moni jäi ilman kevään lannoitteita!
Olikos tänne kirjoittajissa ketään tällaista? Huhtikuun alussa ostetut ehti komiasti Äitienpäiväksi pihalle.
Ei ainakaan minun ystäväpiirissäni.
Itse tilasin lopulta huhtikuun 2. viikolla ja seuraavalla viikolla olivat pihassa. Yaran tavaraa en edes kysynyt.
Hintakaan ei pahasti hirvittänyt...
Kaverille kävi niin et tilas joskus huhtikuun puolessa välissä niin joku 10pv siitä oli toimitus.. yaralaista otti.
Eli nyt sit reilusti käsi pystyyn joka jäi ilman lantoja. Tähän oli toki mahdollisuus olemassa mut homma sitten kuitenkin onnistui. Missäs vaiheessa oli se kun melkein "uunituoretta" tavaraa pistettiin eteenpäin?
Mut juu onhan se riski aina olemassa et jää ilman ja isompi riski siihen et hinta pomppaa taas syksyllä ja talvella. Et kai se on ihan perusteltua ostaa tavarat nyt jos niitä aikoo käyttää..
Huolestuttavampaa minusta tuossa on se et kai ruis on ainut jolle hinta tiedossa 24 syksylle. Nyt sit yks osa kuluista taas "naulattu" tietämättä mitä viljoista kenties saa. Jos sopivasti tässä vielä satelee niin sato nousee vielä eikä katoa tullutkaan. Hinta tipahtaa entisestään ja kaikki paikat pursuavat tavaraa. Hömppätuetkin laskevat ensi vuodeksi niin ei muuten riitä enää edes yksi numeroinen hehtaarisato et saa kulut peittoon.. :o
-
Moni jäi ilman kevään lannoitteita!
Olikos tänne kirjoittajissa ketään tällaista? Huhtikuun alussa ostetut ehti komiasti Äitienpäiväksi pihalle.
Ei ainakaan minun ystäväpiirissäni.
Itse tilasin lopulta huhtikuun 2. viikolla ja seuraavalla viikolla olivat pihassa. Yaran tavaraa en edes kysynyt.
Hintakaan ei pahasti hirvittänyt...
Kaverille kävi niin et tilas joskus huhtikuun puolessa välissä niin joku 10pv siitä oli toimitus.. yaralaista otti.
Eli nyt sit reilusti käsi pystyyn joka jäi ilman lantoja. Tähän oli toki mahdollisuus olemassa mut homma sitten kuitenkin onnistui. Missäs vaiheessa oli se kun melkein "uunituoretta" tavaraa pistettiin eteenpäin?
Mut juu onhan se riski aina olemassa et jää ilman ja isompi riski siihen et hinta pomppaa taas syksyllä ja talvella. Et kai se on ihan perusteltua ostaa tavarat nyt jos niitä aikoo käyttää..
Huolestuttavampaa minusta tuossa on se et kai ruis on ainut jolle hinta tiedossa 24 syksylle. Nyt sit yks osa kuluista taas "naulattu" tietämättä mitä viljoista kenties saa. Jos sopivasti tässä vielä satelee niin sato nousee vielä eikä katoa tullutkaan. Hinta tipahtaa entisestään ja kaikki paikat pursuavat tavaraa. Hömppätuetkin laskevat ensi vuodeksi niin ei muuten riitä enää edes yksi numeroinen hehtaarisato et saa kulut peittoon.. :o
Kevään -25 lannoitteetkin kannattaa tilata nyt, jos joku suostuu vielä myymään. Ihan ruokaturvan vuoksi!
-
Moni jäi ilman kevään lannoitteita!
Olikos tänne kirjoittajissa ketään tällaista? Huhtikuun alussa ostetut ehti komiasti Äitienpäiväksi pihalle.
Ei ainakaan minun ystäväpiirissäni.
Itse tilasin lopulta huhtikuun 2. viikolla ja seuraavalla viikolla olivat pihassa. Yaran tavaraa en edes kysynyt.
Hintakaan ei pahasti hirvittänyt...
Kaverille kävi niin et tilas joskus huhtikuun puolessa välissä niin joku 10pv siitä oli toimitus.. yaralaista otti.
Eli nyt sit reilusti käsi pystyyn joka jäi ilman lantoja. Tähän oli toki mahdollisuus olemassa mut homma sitten kuitenkin onnistui. Missäs vaiheessa oli se kun melkein "uunituoretta" tavaraa pistettiin eteenpäin?
Mut juu onhan se riski aina olemassa et jää ilman ja isompi riski siihen et hinta pomppaa taas syksyllä ja talvella. Et kai se on ihan perusteltua ostaa tavarat nyt jos niitä aikoo käyttää..
Huolestuttavampaa minusta tuossa on se et kai ruis on ainut jolle hinta tiedossa 24 syksylle. Nyt sit yks osa kuluista taas "naulattu" tietämättä mitä viljoista kenties saa. Jos sopivasti tässä vielä satelee niin sato nousee vielä eikä katoa tullutkaan. Hinta tipahtaa entisestään ja kaikki paikat pursuavat tavaraa. Hömppätuetkin laskevat ensi vuodeksi niin ei muuten riitä enää edes yksi numeroinen hehtaarisato et saa kulut peittoon.. :o
Kevään -25 lannoitteetkin kannattaa tilata nyt, jos joku suostuu vielä myymään. Ihan ruokaturvan vuoksi!
;D ;D ;D
Toki.. ottaa nyt samalla 26 vuodenkin ettei jää ilman. Ja voihan se olla hinnallisesti hyväkin kauppa...
Mut juu empä tiedä mitä sitä olisi itse tehnyt. Viljanhinnat ja oletettavat varastot ei oikein tue noinkin korkeita hintoja mielestäni mut ilmeisesti joku mua viisaampi on homman osannut laskea koska kauppa on käynyt. Onneksi näin luomuilijana ei tarvitse miettiä.. ;D
-
Isot myyntiliikkeet on varanneet kovia määriä itselleen myyntiin? Ei viljelijät kai yksin ole ostaneet parissa päivässä kaikkea, vaikka melkoisesti on ostettu?
Onhan tuokin mahdollista vaan voivatko ne ennustaa mikä hinta on tulevaisuudessa? Yaran toiminta on arvaamatonta eikä nekään tiedä tälläisinä aikoina mitä tahtuu raaka-aineille.Ukrainan tilanne on veitsenterällä,tuo rotta tuossa naapurissa voi huomata kohta olevansa nurkassa...
Paikallisen myymälän myyjät oli ainakin eilisen päivän helteessä,omakin tilausvahvistus tuli vasta iltakahdeksan jälkeen vaikka tieto tuli puhelimessa iltapäivällä.Viime syksynä ja talvella ei kaupan säkit meinanneet sopia kattojen alle,keväällä on takaseinä lähes pilkottanut.Riittääkö rahat ja kantti täyttää nuo uudelleen jää nähtäväksi vaikka oma rekka ajaa suoraan tehtaalta isännille lannat.
-
^
Täällä ei kauppa enää lantoja itselleen tilaa. Yaran oikukkuus yli 10v sitten tyhjäsi kaupan lantavarastot.
-
Oletteko muuten huomanneet, että Cemagron lannoitemyynti on myös auki kaikessa hiljaisuudessa. Tuotteet liki Yaraa vastaavia ja hinnat hieman edullisempia. Jos haluaa syysviljan lannoitteet varmistaa, niin tuolta saisi Y6:n vastinetta.
-
Oletteko muuten huomanneet, että Cemagron lannoitemyynti on myös auki kaikessa hiljaisuudessa. Tuotteet liki Yaraa vastaavia ja hinnat hieman edullisempia. Jos haluaa syysviljan lannoitteet varmistaa, niin tuolta saisi Y6:n vastinetta.
Kenties jotain pölisevää ja holvaantuvaa suttua?
-
onko salttu etelleen hienoa tavaraa? ite en enää ole muuta pelloille levittänny...
-
Ihan ruokaturvan vuoksi!
;D ;D ;D
-
- Y10 439e
- Befert CAN 290e
- Y2 419e
- Befert NPK 411e
ALV. 0% ilman rahtia jos jotakuta auttaa tai kiinnostaa. Viime viikolta nää.
-
- Y10 439e
- Befert CAN 290e
- Y2 419e
- Befert NPK 411e
ALV. 0% ilman rahtia jos jotakuta auttaa tai kiinnostaa. Viime viikolta nää.
Minkämoiselle määrälle kyseiset hinnat ovat?
-
- Y10 439e
- Befert CAN 290e
- Y2 419e
- Befert NPK 411e
ALV. 0% ilman rahtia jos jotakuta auttaa tai kiinnostaa. Viime viikolta nää.
Minkämoiselle määrälle kyseiset hinnat ovat?
Noin 10 tn jokainen.
-
Jaa nukuin näköjään kysely päivän ohi mutta eipä nuo hinnat kyllä... oikeastaan edes pistä harmittamaan... reilumpaa pudotusta kyllä odotin... raaskisikohan sitä oikeasti odotella taas kevääseen... tarkoitus oli kyllä ottaa parin vuoden varasto nyt... mutta ei näillä hinnoilla...
On nähtävissä, että itsenäisen viljelyn viipale kapenee koko ajan. Liikkumavaraa on lähinnä monimuotoihin ja luonnonhoitokasveihin. Bulkkivehnää ja rehuviljaa, eipä siinä parane riehua, nollatuloksen saa pintakaasullakin ajaen.
Muut kasvit, kuten öljykasvit, herneet, hamput, pellavat, ruis, siinähän viljelijä hyvin pitkälti tai täysin toimii viljelyttäjän palkattuna työläisenä, hankkikoot nämä isot ostajat suhteillaan tarvittavat lannoitteet ja kasvinsuojelun myös. Ei rengin pitäisi tarvita leikkiä ostopäällikköä, logistiikkajohtajaa ja tukkuvarastonpitäjää, viljelyttäjän vaatimusten täyttämisessä siellä palstalla on muutenkin ihan riittävästi hommaa.
Tämä vertikaalinen integrointi on jo ulkomailla läynnissä: tilalta suoraan hyllylle, Walmart ja Costco ovat suurimpia toimijoita, perusteena on se, että viljelijä hyötyy, kun viljavälittäjät, yksityisteurastamot ja osuuskunnat saadaan pois vetämästä välistä.
-SS-
Ei perkele kyllä se on vielä huonompi systeemi jos on yksi 'yhteistyökumppani' joka sanelee se ostettavan tuotteen että rehun/lannoitteiden hinnat. Edes näennäinen valinnan vapaus on parempi.
p.s. sorruin ja ostin kuitenkin, vuodeksi. tai jos syyskylvöille kerkiää ei ihan vuodeksi jos joutuu vielä typpeä lisäämään...
-
Cemagro ainakin tänään vielä voimassa avaushinnasto. Alkuperä Venäjä ja Baltia. Niiralasta tulee lännenpään tietty rahtia enempi.
-
Cemagro ainakin tänään vielä voimassa avaushinnasto. Alkuperä Venäjä ja Baltia. Niiralasta tulee lännenpään tietty rahtia enempi.
Mitäs alkuperästä, kun vain on halpaa. Ni.
Vihervassarit laittoivat tb, n pysyvään poikottiin muttei nikkeliä. Ni.
-
Yara yrittää ihan tosissaan samanlaista vedätystä lannoitteen hinnalla kuin viime vuonna. Onhan viljelijät tyhmiä, mutta rajansa kaikella!
-
Yara yrittää ihan tosissaan samanlaista vedätystä lannoitteen hinnalla kuin viime vuonna. Onhan viljelijät tyhmiä, mutta rajansa kaikella!
Mä en viljelijöiden viisauden varaan hirveästi laskisi..
Viljelijöiden pitäisi oikeasti jättää yhtenä vuotena lannoitteet ostamatta. Mut eihän se nyt oikeasti toimi. On karjatiloja jotka ei voi "välivuotta" ottaa, on tiloja joissa pankki ei anna "välivuotta" ottaa ja sit on vain niitä jotka meinaa et pitäkää muut se välivuosi niin mä saan myydä sit hyvällä hinnalla.. ja kaikenlaisia muitakin. Muutosta ei tule sitä on turha odottaa..
-
Viime viikolla kyselin berneriltä 26-5-5-2 hintaa, niin tarjosivat 550€ alv. 0 %... Pitäkööt lantansa :-X
-
Yara yrittää ihan tosissaan samanlaista vedätystä lannoitteen hinnalla kuin viime vuonna. Onhan viljelijät tyhmiä, mutta rajansa kaikella!
Mä en viljelijöiden viisauden varaan hirveästi laskisi..
Viljelijöiden pitäisi oikeasti jättää yhtenä vuotena lannoitteet ostamatta. Mut eihän se nyt oikeasti toimi. On karjatiloja jotka ei voi "välivuotta" ottaa, on tiloja joissa pankki ei anna "välivuotta" ottaa ja sit on vain niitä jotka meinaa et pitäkää muut se välivuosi niin mä saan myydä sit hyvällä hinnalla.. ja kaikenlaisia muitakin. Muutosta ei tule sitä on turha odottaa..
On meitä kaikenlaisia.
Mä en oikein ymmärrä sitä jos äestellään ja sitten kylvetään ilman apulantaa,kesällä vähän ruiskutellaan roskia ja sitten syksyllä puidaan joku 1500 kilon hehtaarisato jotain 50 kiloista kauraa tai 58 kiloista ohraa ja kiikutetaan se kuivaajaan ja yritetään tyrkyttää se kauppaan ennen seuraavaa kylvökautta.Ei kö se ole sama että jättää pellot siihen ja antaa kasvaa pajua,nostaa tuet ja toivoo ettei käry käy.
Ei taida käydä sellainen viljelykierto ettei tee pelloille vuoteen mitään,ei siis yhtään mitään.
Eipä siinä,Yaralta tuli tänään spostia ja toivottivat tervetulleeksi Okraan heidän osastolle.Ehkä käyn antamassa suoraa palautetta tiskillä nykyisestä kaupankäyntityylistä ja ilman käyntiä asiakastiloissa jossa tarjolla virvokkeita ja pientä purtavaa eturivin isännille.
-
Yara yrittää ihan tosissaan samanlaista vedätystä lannoitteen hinnalla kuin viime vuonna. Onhan viljelijät tyhmiä, mutta rajansa kaikella!
Mä en viljelijöiden viisauden varaan hirveästi laskisi..
Viljelijöiden pitäisi oikeasti jättää yhtenä vuotena lannoitteet ostamatta. Mut eihän se nyt oikeasti toimi. On karjatiloja jotka ei voi "välivuotta" ottaa, on tiloja joissa pankki ei anna "välivuotta" ottaa ja sit on vain niitä jotka meinaa et pitäkää muut se välivuosi niin mä saan myydä sit hyvällä hinnalla.. ja kaikenlaisia muitakin. Muutosta ei tule sitä on turha odottaa..
On meitä kaikenlaisia.
Mä en oikein ymmärrä sitä jos äestellään ja sitten kylvetään ilman apulantaa,kesällä vähän ruiskutellaan roskia ja sitten syksyllä puidaan joku 1500 kilon hehtaarisato jotain 50 kiloista kauraa tai 58 kiloista ohraa ja kiikutetaan se kuivaajaan ja yritetään tyrkyttää se kauppaan ennen seuraavaa kylvökautta.Ei kö se ole sama että jättää pellot siihen ja antaa kasvaa pajua,nostaa tuet ja toivoo ettei käry käy.
Ei taida käydä sellainen viljelykierto ettei tee pelloille vuoteen mitään,ei siis yhtään mitään.
Eipä siinä,Yaralta tuli tänään spostia ja toivottivat tervetulleeksi Okraan heidän osastolle.Ehkä käyn antamassa suoraa palautetta tiskillä nykyisestä kaupankäyntityylistä ja ilman käyntiä asiakastiloissa jossa tarjolla virvokkeita ja pientä purtavaa eturivin isännille.
ja101 kirjoitti:
"Viljelijöiden pitäisi oikeasti jättää yhtenä vuotena lannoitteet ostamatta."
MT:n toimittaja 3.7. lehdessä kirjoittaa että pitäisi käyttää kierrätyslannoitteita ja typensitojakasveja.
No näitä viisastelijoita riittää. Ei ole ollenkaan yksinkertaista noin vain yhtenä vuotena jättää lannoitteet ostamatta, mitä sitä sitten kylvää, jotta kuitenkin säilyttää tuet ja peltojen tukikelpoisuuden, Viljelyssä tarvitaan pitkäjänteisyyttä, ei voi yht äkkiä muuttaa viljelysuunnitelmia noin vain lennosta ihan vain sen takia, että lannoitetonni maksaa puolen vuoden ajan tonnin. Korkeintaan voi muuttaa painotuksia, lisätä vähemmän typpeä vaativien kasvien viljelyä sekä hömppäheiniä, mutta joku radikaali kokonaan lantojen ostamatta jättäminen kyllä sotkee pahasti viljelykierrot ja koko tilan toiminnan.
-
Mä en oikein ymmärrä sitä jos äestellään ja sitten kylvetään ilman apulantaa,kesällä vähän ruiskutellaan roskia ja sitten syksyllä puidaan joku 1500 kilon hehtaarisato jotain 50 kiloista kauraa tai 58 kiloista ohraa ja kiikutetaan se kuivaajaan ja yritetään tyrkyttää se kauppaan ennen seuraavaa kylvökautta.Ei kö se ole sama että jättää pellot siihen ja antaa kasvaa pajua,nostaa tuet ja toivoo ettei käry käy.
Ei taida käydä sellainen viljelykierto ettei tee pelloille vuoteen mitään,ei siis yhtään mitään.
Eipä siinä,Yaralta tuli tänään spostia ja toivottivat tervetulleeksi Okraan heidän osastolle.Ehkä käyn antamassa suoraa palautetta tiskillä nykyisestä kaupankäyntityylistä ja ilman käyntiä asiakastiloissa jossa tarjolla virvokkeita ja pientä purtavaa eturivin isännille.
Hetkinen. Oletat suoraviivaisesti, että lannoituskilo ei tuota lisäsatoa, ennen kuin annostelu nousee yli esimerkiksi 400 kilon ? Ja siitä eteen päin, jokainen lisälannoituskilo tuottaa enemmän satolisää verrattuna edelliseen kiloon ? Tämä yleinen käsitys johtunee lannoitevalmistajien omista lannoituskokeista, joissa lannoitustaso on nolla, sitten 100 kg, sitten 150 kg, jne., ja sen jälkeen tulee mukaan muitakin käsittelyjä. Kasvunsääteen käyttö vajaalannoitettuun viljaan vie sadon täysin nollaan, se on varma.
Tarkastelin juuri syysvehnäkasvustoa, jossa ainoa lannoitus oli aikainen Axan, kokonaismäärällä noin 250 kg/ha. Kasvukaudella vehnä sai muutaman kerran typpiliuosta noin 20 l/ha , ja hiveniä. Tautiainetta puolikkaan annoksen lippulehdelle. Typenpuute tietenkin nyt näkyy, koska ehkä kolmas typpiliuoskerta olisi tar*****, samoin kaliuminpuutetta on havaittavissa. Mutta ihan sama, onko valkuainen 8% vai 15% , rehuvehnäksi se menee. Sanoisin, että normivuoden "normaali" annostus, 150 kg Y6, 600 kg salpietaria, 500-800 euron tonnihinnalla, kustannus olisi ollut noin 500 euroa. Vaikka saisin 3 t/ha enemmän, rahteineen ja kuivatuksineen siitä kolmesta tonnista ei välttämättä saa omiaan takaisin.
Kaikkina vuosina todellakaan ei ole syysvehnästä kasitonnaria irronnut, vaikka typpitasot ovat olleet 170-180 kg !
-SS-
-
Yara yrittää ihan tosissaan samanlaista vedätystä lannoitteen hinnalla kuin viime vuonna. Onhan viljelijät tyhmiä, mutta rajansa kaikella!
Mä en viljelijöiden viisauden varaan hirveästi laskisi..
Viljelijöiden pitäisi oikeasti jättää yhtenä vuotena lannoitteet ostamatta. Mut eihän se nyt oikeasti toimi. On karjatiloja jotka ei voi "välivuotta" ottaa, on tiloja joissa pankki ei anna "välivuotta" ottaa ja sit on vain niitä jotka meinaa et pitäkää muut se välivuosi niin mä saan myydä sit hyvällä hinnalla.. ja kaikenlaisia muitakin. Muutosta ei tule sitä on turha odottaa..
On meitä kaikenlaisia.
Mä en oikein ymmärrä sitä jos äestellään ja sitten kylvetään ilman apulantaa,kesällä vähän ruiskutellaan roskia ja sitten syksyllä puidaan joku 1500 kilon hehtaarisato jotain 50 kiloista kauraa tai 58 kiloista ohraa ja kiikutetaan se kuivaajaan ja yritetään tyrkyttää se kauppaan ennen seuraavaa kylvökautta.Ei kö se ole sama että jättää pellot siihen ja antaa kasvaa pajua,nostaa tuet ja toivoo ettei käry käy.
Ei taida käydä sellainen viljelykierto ettei tee pelloille vuoteen mitään,ei siis yhtään mitään.
Eipä siinä,Yaralta tuli tänään spostia ja toivottivat tervetulleeksi Okraan heidän osastolle.Ehkä käyn antamassa suoraa palautetta tiskillä nykyisestä kaupankäyntityylistä ja ilman käyntiä asiakastiloissa jossa tarjolla virvokkeita ja pientä purtavaa eturivin isännille.
ja101 kirjoitti:
"Viljelijöiden pitäisi oikeasti jättää yhtenä vuotena lannoitteet ostamatta."
MT:n toimittaja 3.7. lehdessä kirjoittaa että pitäisi käyttää kierrätyslannoitteita ja typensitojakasveja.
No näitä viisastelijoita riittää. Ei ole ollenkaan yksinkertaista noin vain yhtenä vuotena jättää lannoitteet ostamatta, mitä sitä sitten kylvää, jotta kuitenkin säilyttää tuet ja peltojen tukikelpoisuuden, Viljelyssä tarvitaan pitkäjänteisyyttä, ei voi yht äkkiä muuttaa viljelysuunnitelmia noin vain lennosta ihan vain sen takia, että lannoitetonni maksaa puolen vuoden ajan tonnin. Korkeintaan voi muuttaa painotuksia, lisätä vähemmän typpeä vaativien kasvien viljelyä sekä hömppäheiniä, mutta joku radikaali kokonaan lantojen ostamatta jättäminen kyllä sotkee pahasti viljelykierrot ja koko tilan toiminnan.
Viljelykierto nyt menee sekaisin mut tuskin satunnaisesta herneestä/pavusta tai hömppäapilasta on haittaa?
Mä ainakin muutan viljelysuunnitelmaa kokoajan sen mukaan mille uskon olevan kysyntää, varsinkin nyt luomussa.
Kärmeskytö on siinä oikeassa et työntekeminen eli muokkailu jne. On sinänsä turhaa jos ei lannoita. Toki jotakin se pelto kasvaa myös ilman lannoitusta. Ehkä sen muokkailun yms. Määrä pitää suhteuttaa siihen tarkoitukseen sopivaksi.
En väitä et tuon välivuoden pitäminen olisi mitenkään helppoa. Voi asiaa miettiä myös niin et jos siirryttekin viljelemään luomuna niin taas jää yara ilman teidän rahoja. Mut eipä tarvitse odottaa mitään muutosta jos ei ole itsekin valmis muuttumaan.. tätä yritin tuossa vähän selittää et just siihenhän muutos kaatuu..
-
Mä en oikein ymmärrä sitä jos äestellään ja sitten kylvetään ilman apulantaa,kesällä vähän ruiskutellaan roskia ja sitten syksyllä puidaan joku 1500 kilon hehtaarisato jotain 50 kiloista kauraa tai 58 kiloista ohraa ja kiikutetaan se kuivaajaan ja yritetään tyrkyttää se kauppaan ennen seuraavaa kylvökautta.Ei kö se ole sama että jättää pellot siihen ja antaa kasvaa pajua,nostaa tuet ja toivoo ettei käry käy.
Ei taida käydä sellainen viljelykierto ettei tee pelloille vuoteen mitään,ei siis yhtään mitään.
Eipä siinä,Yaralta tuli tänään spostia ja toivottivat tervetulleeksi Okraan heidän osastolle.Ehkä käyn antamassa suoraa palautetta tiskillä nykyisestä kaupankäyntityylistä ja ilman käyntiä asiakastiloissa jossa tarjolla virvokkeita ja pientä purtavaa eturivin isännille.
Hetkinen. Oletat suoraviivaisesti, että lannoituskilo ei tuota lisäsatoa, ennen kuin annostelu nousee yli esimerkiksi 400 kilon ? Ja siitä eteen päin, jokainen lisälannoituskilo tuottaa enemmän satolisää verrattuna edelliseen kiloon ? Tämä yleinen käsitys johtunee lannoitevalmistajien omista lannoituskokeista, joissa lannoitustaso on nolla, sitten 100 kg, sitten 150 kg, jne., ja sen jälkeen tulee mukaan muitakin käsittelyjä. Kasvunsääteen käyttö vajaalannoitettuun viljaan vie sadon täysin nollaan, se on varma.
Tarkastelin juuri syysvehnäkasvustoa, jossa ainoa lannoitus oli aikainen Axan, kokonaismäärällä noin 250 kg/ha. Kasvukaudella vehnä sai muutaman kerran typpiliuosta noin 20 l/ha , ja hiveniä. Tautiainetta puolikkaan annoksen lippulehdelle. Typenpuute tietenkin nyt näkyy, koska ehkä kolmas typpiliuoskerta olisi tar*****, samoin kaliuminpuutetta on havaittavissa. Mutta ihan sama, onko valkuainen 8% vai 15% , rehuvehnäksi se menee. Sanoisin, että normivuoden "normaali" annostus, 150 kg Y6, 600 kg salpietaria, 500-800 euron tonnihinnalla, kustannus olisi ollut noin 500 euroa. Vaikka saisin 3 t/ha enemmän, rahteineen ja kuivatuksineen siitä kolmesta tonnista ei välttämättä saa omiaan takaisin.
Kaikkina vuosina todellakaan ei ole syysvehnästä kasitonnaria irronnut, vaikka typpitasot ovat olleet 170-180 kg !
-SS-
Eikös tuo ja101:n leikitellyt ajatuksella että kaikki jättäisivät yhtenä vuonna apulannat ostamatta. Toisin sanoen,ei mitään apulantaa peltoon yhtenä vuonna,ei rakeena eikä nesteenä.Tiedät kai sen minkälainen kasvusto siitä syntyy. Eli en oleta mitään sen kummempaa. Tuo esimerkkireseptisi on tähän vähän ohiampuava kun kyse oli viljellä ilman apulantaa.Puuhaa kyllä riittää koko kesäksi tuolla reseptillä mutta kaikki tavallaan.
-
Yara yrittää ihan tosissaan samanlaista vedätystä lannoitteen hinnalla kuin viime vuonna. Onhan viljelijät tyhmiä, mutta rajansa kaikella!
Mä en viljelijöiden viisauden varaan hirveästi laskisi..
Viljelijöiden pitäisi oikeasti jättää yhtenä vuotena lannoitteet ostamatta. Mut eihän se nyt oikeasti toimi. On karjatiloja jotka ei voi "välivuotta" ottaa, on tiloja joissa pankki ei anna "välivuotta" ottaa ja sit on vain niitä jotka meinaa et pitäkää muut se välivuosi niin mä saan myydä sit hyvällä hinnalla.. ja kaikenlaisia muitakin. Muutosta ei tule sitä on turha odottaa..
Hyvä ja101, lähes täydellinen kopio viime talvisesta kirjoituksestani! Silloin taisit vielä sinäkin olla sitä mieltä, että Yaran Suomen markkinoilla tapahtuva viljelijäboikotti on niin merkityksetön koko Yaran toimintaa ajatellen, että sellaista on turha edes suunnitella.. Ei siinä, tokihan sen kaikki ymmärtävät, ettei se olisi edes mahdollinen.
-
MT:n toimittaja 3.7. lehdessä kirjoittaa että pitäisi käyttää kierrätyslannoitteita ja typensitojakasveja.
No näitä viisastelijoita riittää. Ei ole ollenkaan yksinkertaista noin vain yhtenä vuotena jättää lannoitteet ostamatta, mitä sitä sitten kylvää, jotta kuitenkin säilyttää tuet ja peltojen tukikelpoisuuden, Viljelyssä tarvitaan pitkäjänteisyyttä, ei voi yht äkkiä muuttaa viljelysuunnitelmia noin vain lennosta ihan vain sen takia, että lannoitetonni maksaa puolen vuoden ajan tonnin. Korkeintaan voi muuttaa painotuksia, lisätä vähemmän typpeä vaativien kasvien viljelyä sekä hömppäheiniä, mutta joku radikaali kokonaan lantojen ostamatta jättäminen kyllä sotkee pahasti viljelykierrot ja koko tilan toiminnan.
Se, että viljakauppa Suomessa on kartellisoitunut matalahintajärjestelmäksi, on suurempi haitta teholannoitukselle ja voimaperäiselle viljelylle.
Oli onni, että jätin lannoitekiihkoon enemmälti ryhtymättä. Ensi keväälle ainakin osalle syysviljaa on vielä jäljellä 250 kg:n annos rikkityppeä varattuna, mahdollisesti vain 150 euron tonnihintaiselle sadolle. Saa sitä apulantaa sitten vaikka tonnilla tonni lisää kesäksi, jos vehnän hinta epätodennäköisesti pomppaisi viiteensataan euroon ! Syyslannoitteiden niukahko hankinta lienee välttämätön, kalin ja fosforin puute alkaa olla jo haittaava. Kalkkia ei voi enää lisää laittaa, menee hivenet hankalaksi. Nytkin kalkin päällekkäinlevityskohta näyttää todennäköisesti raudanpuutetta lehdillä. Monimuoto-riistaan turhaan lipsahtanut lannoite oli onneton virhe, koska alkujaan tarkoitettu rypsi ei orastunut ollenkaan. Nyt noin 15 mm:n sateiden jälkeen uusintamuokkauksen jälkeen pintalevitetty ruis orastui todella tiheänä, toukokuulla kylvetty TOS-rypsi näkyi myös orastuneen siihen joukkoon, lisäksi apilaakin jo näkyi pinnalla. Nyt se lannoite tietenkin tuottaa ihan turhan rehevän kasvuston, mutta sen saa murskata elokuussa ja lopettaa lokakuussa.
Kyllä tuo 20% + 25% maanparannus - monimuotomahdollisuus oli tänä vuonna todellinen pelastus. Monimuotoon riitti mainiosti ongelmajäteruis 150 kg/ha ja 10 kg TOS rypsiä, pintalevitettynä ja varpajyrä-äkeellä lujaa päältä ajaen. Maanparannukseen ensi vuodeksi tarvitsee joko kuminaa tai auringonkukkaa. Toivottavasti Ukrainan auringonkukkaa saa taas ensi talvena halvalla.
Herneenviljely ihan vaan huvikseen tarvitsee tilan oman siemenvaraston alkuun, siementä tarvitaan turhan paljon ja on hinnaltaankin melko kova. Kaipa sitä huonoakin kasvustoa puimalla saisi seuraaville vuosille siementä. Sama vika apiloissa, apilapelto pitäisi saada aikaiseksi, on turhan kallista siementä. TOS-rypsiä vuosittain levittelemällä, hankkii möhöjuuren pellolle.
-SS-
-
Tarkastelin juuri syysvehnäkasvustoa, jossa ainoa lannoitus oli aikainen Axan, kokonaismäärällä noin 250 kg/ha. Kasvukaudella vehnä sai muutaman kerran typpiliuosta noin 20 l/ha , ja hiveniä. Tautiainetta puolikkaan annoksen lippulehdelle. Typenpuute tietenkin nyt näkyy, koska ehkä kolmas typpiliuoskerta olisi tar*****, samoin kaliuminpuutetta on havaittavissa. Mutta ihan sama, onko valkuainen 8% vai 15% , rehuvehnäksi se menee. Sanoisin, että normivuoden "normaali" annostus, 150 kg Y6, 600 kg salpietaria, 500-800 euron tonnihinnalla, kustannus olisi ollut noin 500 euroa. Vaikka saisin 3 t/ha enemmän, rahteineen ja kuivatuksineen siitä kolmesta tonnista ei välttämättä saa omiaan takaisin.
Kaikkina vuosina todellakaan ei ole syysvehnästä kasitonnaria irronnut, vaikka typpitasot ovat olleet 170-180 kg !
-SS-
Naapuri on viljellyt jo 25 vuotta syysvehnää varsin voimaperäisesti. Paras lohko on saanut joka syksy tuntuvan kerroksen broilerinlantaa ja keväisin on huiskalla saanut vielä 500 kg typpilannosta. Onkohan kerran saanut kasitonnarin, ihan takavuosina, kun oli hyviä syysviljavuosia. Yhden kerran on lisäksi nyt hyvinä vuosina päässyt yli 7 tonniin, mutta aikaisemmin... ei todellakaan. -SS- voi taas virkistää hyvillä muistiinpanoillaan, kuinka herkkua se syysviljojen viljely olikaan aina 2010-luvun alkupuolelle asti...
-
Yara yrittää ihan tosissaan samanlaista vedätystä lannoitteen hinnalla kuin viime vuonna. Onhan viljelijät tyhmiä, mutta rajansa kaikella!
Mä en viljelijöiden viisauden varaan hirveästi laskisi..
Viljelijöiden pitäisi oikeasti jättää yhtenä vuotena lannoitteet ostamatta. Mut eihän se nyt oikeasti toimi. On karjatiloja jotka ei voi "välivuotta" ottaa, on tiloja joissa pankki ei anna "välivuotta" ottaa ja sit on vain niitä jotka meinaa et pitäkää muut se välivuosi niin mä saan myydä sit hyvällä hinnalla.. ja kaikenlaisia muitakin. Muutosta ei tule sitä on turha odottaa..
On meitä kaikenlaisia.
Mä en oikein ymmärrä sitä jos äestellään ja sitten kylvetään ilman apulantaa,kesällä vähän ruiskutellaan roskia ja sitten syksyllä puidaan joku 1500 kilon hehtaarisato jotain 50 kiloista kauraa tai 58 kiloista ohraa ja kiikutetaan se kuivaajaan ja yritetään tyrkyttää se kauppaan ennen seuraavaa kylvökautta.Ei kö se ole sama että jättää pellot siihen ja antaa kasvaa pajua,nostaa tuet ja toivoo ettei käry käy.
Ei taida käydä sellainen viljelykierto ettei tee pelloille vuoteen mitään,ei siis yhtään mitään.
Eipä siinä,Yaralta tuli tänään spostia ja toivottivat tervetulleeksi Okraan heidän osastolle.Ehkä käyn antamassa suoraa palautetta tiskillä nykyisestä kaupankäyntityylistä ja ilman käyntiä asiakastiloissa jossa tarjolla virvokkeita ja pientä purtavaa eturivin isännille.
ja101 kirjoitti:
"Viljelijöiden pitäisi oikeasti jättää yhtenä vuotena lannoitteet ostamatta."
MT:n toimittaja 3.7. lehdessä kirjoittaa että pitäisi käyttää kierrätyslannoitteita ja typensitojakasveja.
No näitä viisastelijoita riittää. Ei ole ollenkaan yksinkertaista noin vain yhtenä vuotena jättää lannoitteet ostamatta, mitä sitä sitten kylvää, jotta kuitenkin säilyttää tuet ja peltojen tukikelpoisuuden, Viljelyssä tarvitaan pitkäjänteisyyttä, ei voi yht äkkiä muuttaa viljelysuunnitelmia noin vain lennosta ihan vain sen takia, että lannoitetonni maksaa puolen vuoden ajan tonnin. Korkeintaan voi muuttaa painotuksia, lisätä vähemmän typpeä vaativien kasvien viljelyä sekä hömppäheiniä, mutta joku radikaali kokonaan lantojen ostamatta jättäminen kyllä sotkee pahasti viljelykierrot ja koko tilan toiminnan.
Viljelykierto nyt menee sekaisin mut tuskin satunnaisesta herneestä/pavusta tai hömppäapilasta on haittaa?
Mä ainakin muutan viljelysuunnitelmaa kokoajan sen mukaan mille uskon olevan kysyntää, varsinkin nyt luomussa.
Kärmeskytö on siinä oikeassa et työntekeminen eli muokkailu jne. On sinänsä turhaa jos ei lannoita. Toki jotakin se pelto kasvaa myös ilman lannoitusta. Ehkä sen muokkailun yms. Määrä pitää suhteuttaa siihen tarkoitukseen sopivaksi.
En väitä et tuon välivuoden pitäminen olisi mitenkään helppoa. Voi asiaa miettiä myös niin et jos siirryttekin viljelemään luomuna niin taas jää yara ilman teidän rahoja. Mut eipä tarvitse odottaa mitään muutosta jos ei ole itsekin valmis muuttumaan.. tätä yritin tuossa vähän selittää et just siihenhän muutos kaatuu..
Ei luulisi viljelykierron muuttamisen olevan esim. yhden vuoden ajaksi niin hankalaa - kesanto(j)a vaikkapa. Tällä tilalla on vähän semmoinen juttu, että viljelykiertoa pitää aika usein muuttaa ns. lennosta. Ei millään toimisi tarkat suunnitelmat monen vuoden päähän. Ja tällaiset vuodet pakottavat kyllä muuttamaan kiertoa, tarkasti harkiten.
-
Yara yrittää ihan tosissaan samanlaista vedätystä lannoitteen hinnalla kuin viime vuonna. Onhan viljelijät tyhmiä, mutta rajansa kaikella!
Mä en viljelijöiden viisauden varaan hirveästi laskisi..
Viljelijöiden pitäisi oikeasti jättää yhtenä vuotena lannoitteet ostamatta. Mut eihän se nyt oikeasti toimi. On karjatiloja jotka ei voi "välivuotta" ottaa, on tiloja joissa pankki ei anna "välivuotta" ottaa ja sit on vain niitä jotka meinaa et pitäkää muut se välivuosi niin mä saan myydä sit hyvällä hinnalla.. ja kaikenlaisia muitakin. Muutosta ei tule sitä on turha odottaa..
Hyvä ja101, lähes täydellinen kopio viime talvisesta kirjoituksestani! Silloin taisit vielä sinäkin olla sitä mieltä, että Yaran Suomen markkinoilla tapahtuva viljelijäboikotti on niin merkityksetön koko Yaran toimintaa ajatellen, että sellaista on turha edes suunnitella.. Ei siinä, tokihan sen kaikki ymmärtävät, ettei se olisi edes mahdollinen.
Olen kyl sinänsä edelleen sitä mieltä et suomen markkina ei yaralle ole se ykkösjuttu niinkuin moni viljelijä tuntuu ajattelevan..
Mut juu kunhan ajatuksella leikittelen, toteutus on melko mahdoton.
Oma kritiikki kohdistuu lähinnä tohon pasimycinin kommenttiin viljelijöiden järkiin tulosta....
-
Naapuri on viljellyt jo 25 vuotta syysvehnää varsin voimaperäisesti. Paras lohko on saanut joka syksy tuntuvan kerroksen broilerinlantaa ja keväisin on huiskalla saanut vielä 500 kg typpilannosta. Onkohan kerran saanut kasitonnarin, ihan takavuosina, kun oli hyviä syysviljavuosia. Yhden kerran on lisäksi nyt hyvinä vuosina päässyt yli 7 tonniin, mutta aikaisemmin... ei todellakaan. -SS- voi taas virkistää hyvillä muistiinpanoillaan, kuinka herkkua se syysviljojen viljely olikaan aina 2010-luvun alkupuolelle asti...
Tuo on kyllä erittäin uskottava havainto. Ennen 2010 valtalajikkeet lisäksi olivat aika kelvottomia, eivät kestäneet talvia. 1990-luvun alusta saakka oli homma ollut aika pään seinään lyömistä. Kevätviljat kasvoivat melko hyvin, olihan siellä toki kuivia vuosia, mutta näitä kolme kuivaa vuotta neljästä-tahtia ei silloin vielä toteutunut. Muistan kirjoittaneeni Murtolassa, että myöhäiset kevätvehnät tuottivat kiloja paremmin vähäisemmällä lannoituksella, kuin sekalaiset ja talvituhoaukkoiset syysvehnät. Rouste, jääpolte ja kevätpakkaset tuhosivat luvattoman monta syysvehnäpeltoa. 2013-vuonna ei rukiin satokisalohkoja löytynyt keltään. Jopa luken koeruudut jätettiin katsomatta, samoin 2022 syysvehnäkokeet hylättiin.
Eipä tuo 2021-2022 talvi mikään helppo ollut syysvehnälle, syysrapsille tai syysohralle. Sisämaassa tietenkin onnistuu mikä tahansa. Ceylon vaatimattomana lajikkeena ei ole syyttä vallannut yli puolta syysvehnän viljelyalasta. Sen olen huomannut, että merkittävä kylvötiheyden lisäys auttaa jonkin verran haasteellisena talvena. Ceylon myös on Skagenin ohella kevätahavan kestoinen. Skagen on satokisavehnä, mutta vaatii todellakin voimaperäisen viljelyn korrensääteineen ja tautiaineineen, sitä ei oikein voi kituuttaa vähällä lannalla ja minimiruiskutuksella. Alhainen valkuainen, alhainen hl-paino ja siemenkäytössä valtava jyväkoko; niitä ei todellakaan jaksa. Koska ei ole jotain kananpötköä käytettävissä 300 kg:n typpitason aikaansaamiseksi.
Vielä ei ole edes tullut mieleen hakea parempaa syysvehnälajiketta; sunnuntain vietin pellolla nyppien rukiita pois, on aika saada taas vaihteeksi puhdasta kylvösiementä, kokotilan välikasvikylvöä varten. Onneksi tuo ruis, puoli-ilmainen torajyväongelmajätep*ska, jäi pois viljelykierrosta. Monimuodossa Reetta on aivan päällikkö.
-SS-
-
Yara yrittää ihan tosissaan samanlaista vedätystä lannoitteen hinnalla kuin viime vuonna. Onhan viljelijät tyhmiä, mutta rajansa kaikella!
Mä en viljelijöiden viisauden varaan hirveästi laskisi..
Viljelijöiden pitäisi oikeasti jättää yhtenä vuotena lannoitteet ostamatta. Mut eihän se nyt oikeasti toimi. On karjatiloja jotka ei voi "välivuotta" ottaa, on tiloja joissa pankki ei anna "välivuotta" ottaa ja sit on vain niitä jotka meinaa et pitäkää muut se välivuosi niin mä saan myydä sit hyvällä hinnalla.. ja kaikenlaisia muitakin. Muutosta ei tule sitä on turha odottaa..
Hyvä ja101, lähes täydellinen kopio viime talvisesta kirjoituksestani! Silloin taisit vielä sinäkin olla sitä mieltä, että Yaran Suomen markkinoilla tapahtuva viljelijäboikotti on niin merkityksetön koko Yaran toimintaa ajatellen, että sellaista on turha edes suunnitella.. Ei siinä, tokihan sen kaikki ymmärtävät, ettei se olisi edes mahdollinen.
Olen kyl sinänsä edelleen sitä mieltä et suomen markkina ei yaralle ole se ykkösjuttu niinkuin moni viljelijä tuntuu ajattelevan..
Samaa mieltä. n. 75% Suomen tuotannosta menee vientiin, tuskin vuoden ostolakko merkittävästi laskisi hintoja, ehkä jopa päinvastoin jos kysyntä kilpailevilla toimijoilla nousisi rajusti.
-
Yara yrittää ihan tosissaan samanlaista vedätystä lannoitteen hinnalla kuin viime vuonna. Onhan viljelijät tyhmiä, mutta rajansa kaikella!
Mä en viljelijöiden viisauden varaan hirveästi laskisi..
Viljelijöiden pitäisi oikeasti jättää yhtenä vuotena lannoitteet ostamatta. Mut eihän se nyt oikeasti toimi. On karjatiloja jotka ei voi "välivuotta" ottaa, on tiloja joissa pankki ei anna "välivuotta" ottaa ja sit on vain niitä jotka meinaa et pitäkää muut se välivuosi niin mä saan myydä sit hyvällä hinnalla.. ja kaikenlaisia muitakin. Muutosta ei tule sitä on turha odottaa..
Hyvä ja101, lähes täydellinen kopio viime talvisesta kirjoituksestani! Silloin taisit vielä sinäkin olla sitä mieltä, että Yaran Suomen markkinoilla tapahtuva viljelijäboikotti on niin merkityksetön koko Yaran toimintaa ajatellen, että sellaista on turha edes suunnitella.. Ei siinä, tokihan sen kaikki ymmärtävät, ettei se olisi edes mahdollinen.
Olen kyl sinänsä edelleen sitä mieltä et suomen markkina ei yaralle ole se ykkösjuttu niinkuin moni viljelijä tuntuu ajattelevan..
Samaa mieltä. n. 75% Suomen tuotannosta menee vientiin, tuskin vuoden ostolakko merkittävästi laskisi hintoja, ehkä jopa päinvastoin jos kysyntä kilpailevilla toimijoilla nousisi rajusti.
Siinä 3.7. MT:ssä luki suunnilleen niin, että euroopan lannoitekauppa ei vielä vedä, mutta suomeen myytiin ennen juhannusta kuin "viimeistä päivää".
Miksi eurooppalaiset ei pelkää lannoitteen hintojen nousua ja tavaran loppumista? Vai eikö ne vaan ymmärrä miten hintaportaat toimii, niin hyvin kuin me täällä maailman pohjoisimmassa maatalousmaassa?
-
^
Onko muuten lannoitteiden valikoimat samantapaisia tai onko siellä hintaportaat ja esimerkiksi se että lannoitteiden raskasmetalli ym. rajat samanlaisia?Tarjolla enemmän toimijoita ja kasvivalikoima syyspainoitteinen?
Suomi ampuu viljelijöitä omaan jalkaan tiukoilla rajoilla joista ei kuitenkaan saa parempaa hintaa ja muutenkin kartellisoituneella kaupalla.Vähän joka osa-alueella.
-
Yara yrittää ihan tosissaan samanlaista vedätystä lannoitteen hinnalla kuin viime vuonna. Onhan viljelijät tyhmiä, mutta rajansa kaikella!
Mä en viljelijöiden viisauden varaan hirveästi laskisi..
Viljelijöiden pitäisi oikeasti jättää yhtenä vuotena lannoitteet ostamatta. Mut eihän se nyt oikeasti toimi. On karjatiloja jotka ei voi "välivuotta" ottaa, on tiloja joissa pankki ei anna "välivuotta" ottaa ja sit on vain niitä jotka meinaa et pitäkää muut se välivuosi niin mä saan myydä sit hyvällä hinnalla.. ja kaikenlaisia muitakin. Muutosta ei tule sitä on turha odottaa..
Hyvä ja101, lähes täydellinen kopio viime talvisesta kirjoituksestani! Silloin taisit vielä sinäkin olla sitä mieltä, että Yaran Suomen markkinoilla tapahtuva viljelijäboikotti on niin merkityksetön koko Yaran toimintaa ajatellen, että sellaista on turha edes suunnitella.. Ei siinä, tokihan sen kaikki ymmärtävät, ettei se olisi edes mahdollinen.
Olen kyl sinänsä edelleen sitä mieltä et suomen markkina ei yaralle ole se ykkösjuttu niinkuin moni viljelijä tuntuu ajattelevan..
Samaa mieltä. n. 75% Suomen tuotannosta menee vientiin, tuskin vuoden ostolakko merkittävästi laskisi hintoja, ehkä jopa päinvastoin jos kysyntä kilpailevilla toimijoilla nousisi rajusti.
Siinä 3.7. MT:ssä luki suunnilleen niin, että euroopan lannoitekauppa ei vielä vedä, mutta suomeen myytiin ennen juhannusta kuin "viimeistä päivää".
Miksi eurooppalaiset ei pelkää lannoitteen hintojen nousua ja tavaran loppumista? Vai eikö ne vaan ymmärrä miten hintaportaat toimii, niin hyvin kuin me täällä maailman pohjoisimmassa maatalousmaassa?
Niin onko euroopassa olemassa hintaportaat vai elääkö siellä hinnat enemmän markkinaehtoisesti? ::)
Suomessahan on kaksi kertaa tapahtunut niin et keväällä hinta on halvempi kuin edellisenä kesänä.
Tavara tuskin on mihinkään loppumassa mut suomijussille on saatu hyvin luotua se mielikuva et kesällä ostaen tavara on halvinta yleensä. Ehkä tulevaisuudessa jos homma alkaa enemmän elämään markkinan mukaan niin viljelijöiden helppous loppuu. Nythän homma on niin et mikäli aiot lantaa ostaa niin ostamalla avauksesta on prosentti onnistua ainakin varmempi kuin lotossa.
Se myös et miksi sit euroopassa ei ole ostettu voi johtua myös siitä et siellä toiminta muutoinkin enemmän markkinalähtöistä. Tai näin olen ainakin ymmärtänyt. Kertooko se myös sit siitä et lantaa ostetaan näyttäköön tilanne mitä vain, ajetaan sitten sitä kuuluisaa taksia vaikka enemmän.. ;D
Nythän näyttää siltä et koko maan mittakaavassa ei mitään katoa ole tulossa. Vilja ei ens talvenakaan lopu ja lantojen hinnat laski ei sotaa edeltävälle tasolle mut kuitenkin. Miten luulette viljalle käyvän. Hömppätuet kun vielä laskee ens vuodelle niin voidaan hyvinkin nähdä ohralla ja kauralla (rehu) alta satasen hinnat syksyllä 24. Kuka voitti lannoite myyjä vai viljelijä? ::)
-
^
Onko muuten lannoitteiden valikoimat samantapaisia tai onko siellä hintaportaat ja esimerkiksi se että lannoitteiden raskasmetalli ym. rajat samanlaisia?Tarjolla enemmän toimijoita ja kasvivalikoima syyspainoitteinen?
Suomi ampuu viljelijöitä omaan jalkaan tiukoilla rajoilla joista ei kuitenkaan saa parempaa hintaa ja muutenkin kartellisoituneella kaupalla.Vähän joka osa-alueella.
Tuo totta et niissä haitta-aine rajoissa on eroa. Ja minusta joku sanoi että valikoimakin on suppeampi = bulkkituotantoa. Siihenhän osittain ne satunnaiset muutkin toimijat ovat täällä Suomessa pyrkineet et tarjotaan vain paria laatua..
-
Tiukemmat lannoitteiden raskasmetallipitoisuudet ovat suojatun maatalouden ja maatalousteollisuuden aikaa 1990- luvun alusta. EFTA-mailla oli omat rajat, ja EU: liittymisen jälkeen nämä tiukemmat rajat sovittiin uudelleen tarkasteltavaksi muutaman vuoden kuluessa. EU:n yleisrajoitus taisi tulla vasta noin 2018-2019. Täkäläiset Yaran lobbaajat ehkä unohtivat kertoa rajoista päättäville virkamiehille, että itse asiassa meidät myytiin ulkomaille jo vuosia sitten, mutta arvostamme tällaista korruptoitunutta kaupan estettä, jos vaikka vielä pidettäisiin voimassa.
Siis Suomessa saa fosforilannoitteissa olla 20 mg, EU- vaatimus on 60 mg kilossa fosforia. Puhtausleima nostaa kiistämättä lannoitteiden arvoa valmistajalleen, mutta Suomen viljanviljelyssä lisäarvoa ei toistaiseksi ole nähty, pikemminkin negatiivista lisäarvoa.
-SS-
-
Olikohan se niin että Yaran busineksestä suurin osa tulee kansainvälisiltä markkinoilta - meillä kotimaisilla asiakkailla ei taida olla konsernille hirmuisen suurta merkitystä.
Vai olenko ymmärtänyt väärin?
(korjaus: asiaa olikin käsitelty jo tuolla aikaisemin. Sorry..)
Mä olen äänestänyt jaloillani, Yaran tavaraa en ole vaivautunut ostamaan vuosiin muutamaa säkkiä lukuun ottamatta. Tuskin jatkossakaan ellei meininki olennaisesti muutu.
Enkä ole mielestäni ainakaan rahaa hävinnyt, ja rahan vuoksihan tätä hommaa yleensä tehdään.
-
Tuskin mitään 1000€ tonnihintoja tänä vuonna maksan, jääköön sitten kevääseen.
-
Nythän voisi kysyä miksi kukaan ei ole lähtenyt tosissaan haastamaan Yaraa Suomen markkinoilla. Näitten keskustelujen perusteella sen pitäisi olla todella helppoa, hinta vaan riittävän alas. Kannattavuushan siinä ei ole ongelma koska näitten samojen keskustelujen perusteella ilmaa hinnoittelussa on kyllä niin reilusti.
-
Nythän voisi kysyä miksi kukaan ei ole lähtenyt tosissaan haastamaan Yaraa Suomen markkinoilla. Näitten keskustelujen perusteella sen pitäisi olla todella helppoa, hinta vaan riittävän alas. Kannattavuushan siinä ei ole ongelma koska näitten samojen keskustelujen perusteella ilmaa hinnoittelussa on kyllä niin reilusti.
Ei kai niissä erityisesti ilmaa ole? Vai kuka näin on ajatellut?
Ja onhan sitä hintaeroa ollut. Esim nyt keväällä salpietarien hinta ero luokkaa 60-70e/t. Toki ravinteissa myös pientä eroa. En laskenut typpikilon hintaeroa, kun ei sinänsä itselle merkitystä.
Kyllä yaran vahva asema perustuu edelleen siihen mielikuvaan et tavara olisi "kotimaista", laatu priimaa, muut pölyää ja on paakkuja jne. Edelleen on niitä taloja missä ei kenenkään muun pusseja ladossa ole.. :P
-
Näissä yaran tuotteissa on seleeni-lisä mikä on melko arvokas ominaisuus tiloilla joilla ruokinta kokonaan tai erittäin suurelta osin on omilla pelloilla tuotettua. Tietääkseni muissa ei ole?
-
Nythän voisi kysyä miksi kukaan ei ole lähtenyt tosissaan haastamaan Yaraa Suomen markkinoilla. Näitten keskustelujen perusteella sen pitäisi olla todella helppoa, hinta vaan riittävän alas. Kannattavuushan siinä ei ole ongelma koska näitten samojen keskustelujen perusteella ilmaa hinnoittelussa on kyllä niin reilusti.
Ei kai niissä erityisesti ilmaa ole? Vai kuka näin on ajatellut?
Ja onhan sitä hintaeroa ollut. Esim nyt keväällä salpietarien hinta ero luokkaa 60-70e/t. Toki ravinteissa myös pientä eroa. En laskenut typpikilon hintaeroa, kun ei sinänsä itselle merkitystä.
Kyllä yaran vahva asema perustuu edelleen siihen mielikuvaan et tavara olisi "kotimaista", laatu priimaa, muut pölyää ja on paakkuja jne. Edelleen on niitä taloja missä ei kenenkään muun pusseja ladossa ole.. :P
Aika monessa yhteydessä tulee tämä ajatus esiin. Ei ehkä tässä ketjussa mutta noin laajemmalla otannalla tämä on vuosien varrella tullut hyvinkin selväksi.
-
Näissä yaran tuotteissa on seleeni-lisä mikä on melko arvokas ominaisuus tiloilla joilla ruokinta kokonaan tai erittäin suurelta osin on omilla pelloilla tuotettua. Tietääkseni muissa ei ole?
Tuo totta ja se on hyvä ottaa huomioon ja muistaa.
Muutenhan ravinne suhteilla en ole kokenut itse olevan ainakaan suurta merkitystä. Fosforia voi sitten tasailla ja typpeä antaa kasvukaudella lisää mikäli siltä näyttää. Yaran malli jossa löytyy lähes % välein ravinteita on kyllä jotenkin kalliin kuuloinen systeemi.
Nythän voisi kysyä miksi kukaan ei ole lähtenyt tosissaan haastamaan Yaraa Suomen markkinoilla. Näitten keskustelujen perusteella sen pitäisi olla todella helppoa, hinta vaan riittävän alas. Kannattavuushan siinä ei ole ongelma koska näitten samojen keskustelujen perusteella ilmaa hinnoittelussa on kyllä niin reilusti.
Ei kai niissä erityisesti ilmaa ole? Vai kuka näin on ajatellut?
Ja onhan sitä hintaeroa ollut. Esim nyt keväällä salpietarien hinta ero luokkaa 60-70e/t. Toki ravinteissa myös pientä eroa. En laskenut typpikilon hintaeroa, kun ei sinänsä itselle merkitystä.
Kyllä yaran vahva asema perustuu edelleen siihen mielikuvaan et tavara olisi "kotimaista", laatu priimaa, muut pölyää ja on paakkuja jne. Edelleen on niitä taloja missä ei kenenkään muun pusseja ladossa ole.. :P
Aika monessa yhteydessä tulee tämä ajatus esiin. Ei ehkä tässä ketjussa mutta noin laajemmalla otannalla tämä on vuosien varrella tullut hyvinkin selväksi.
Niin no harvoin ne yaran ovat halvimpia olleet mut kai tuokin on joskus tapahtunut. En sit tiedä onko muiden hinnat asetettu vain niin et sen verran halvempaa kuin yara et haluttu markkina saadaan itselle. Kuka sitä nyt halvalla myisi jos kalliimmallakin ostajat löytyy?
Kyllä lähtökohtaisesti jos muutosta haluttaisiin niin sen pitäisi lähteä viljelijöistä. Kun lantaa vain ostettaisiin vähemmän niin mahdollisuus kilpailuun on. Toki voi käydä niinkin et suomi pienenä markkinana muuttuisi lannanmyyjille vain kalliiksi jolloin hinnat vain nousisivat.
Eipä siinä voi kuin viljelijä miettiä omalta kohdaltaan mitä tekee. Itse jatkoin 5v pätkän luomussa niin ei tarvitse apulanta asioita miettiä.. ;D
-
Näissä yaran tuotteissa on seleeni-lisä mikä on melko arvokas ominaisuus tiloilla joilla ruokinta kokonaan tai erittäin suurelta osin on omilla pelloilla tuotettua. Tietääkseni muissa ei ole?
Tuo totta ja se on hyvä ottaa huomioon ja muistaa.
Muutenhan ravinne suhteilla en ole kokenut itse olevan ainakaan suurta merkitystä. Fosforia voi sitten tasailla ja typpeä antaa kasvukaudella lisää mikäli siltä näyttää. Yaran malli jossa löytyy lähes % välein ravinteita on kyllä jotenkin kalliin kuuloinen systeemi.
Nythän voisi kysyä miksi kukaan ei ole lähtenyt tosissaan haastamaan Yaraa Suomen markkinoilla. Näitten keskustelujen perusteella sen pitäisi olla todella helppoa, hinta vaan riittävän alas. Kannattavuushan siinä ei ole ongelma koska näitten samojen keskustelujen perusteella ilmaa hinnoittelussa on kyllä niin reilusti.
Ei kai niissä erityisesti ilmaa ole? Vai kuka näin on ajatellut?
Ja onhan sitä hintaeroa ollut. Esim nyt keväällä salpietarien hinta ero luokkaa 60-70e/t. Toki ravinteissa myös pientä eroa. En laskenut typpikilon hintaeroa, kun ei sinänsä itselle merkitystä.
Kyllä yaran vahva asema perustuu edelleen siihen mielikuvaan et tavara olisi "kotimaista", laatu priimaa, muut pölyää ja on paakkuja jne. Edelleen on niitä taloja missä ei kenenkään muun pusseja ladossa ole.. :P
Aika monessa yhteydessä tulee tämä ajatus esiin. Ei ehkä tässä ketjussa mutta noin laajemmalla otannalla tämä on vuosien varrella tullut hyvinkin selväksi.
Niin no harvoin ne yaran ovat halvimpia olleet mut kai tuokin on joskus tapahtunut. En sit tiedä onko muiden hinnat asetettu vain niin et sen verran halvempaa kuin yara et haluttu markkina saadaan itselle. Kuka sitä nyt halvalla myisi jos kalliimmallakin ostajat löytyy?
Kyllä lähtökohtaisesti jos muutosta haluttaisiin niin sen pitäisi lähteä viljelijöistä. Kun lantaa vain ostettaisiin vähemmän niin mahdollisuus kilpailuun on. Toki voi käydä niinkin et suomi pienenä markkinana muuttuisi lannanmyyjille vain kalliiksi jolloin hinnat vain nousisivat.
Eipä siinä voi kuin viljelijä miettiä omalta kohdaltaan mitä tekee. Itse jatkoin 5v pätkän luomussa niin ei tarvitse apulanta asioita miettiä.. ;D
Mulle on käynyt useampana vuotena niin että kun tarjouksia on laskenut auki on Yara ollut loppupeleissä halvin. Toki erot on ollut varsin pieniä.
-
Näissä yaran tuotteissa on seleeni-lisä mikä on melko arvokas ominaisuus tiloilla joilla ruokinta kokonaan tai erittäin suurelta osin on omilla pelloilla tuotettua. Tietääkseni muissa ei ole?
Tuo totta ja se on hyvä ottaa huomioon ja muistaa.
Muutenhan ravinne suhteilla en ole kokenut itse olevan ainakaan suurta merkitystä. Fosforia voi sitten tasailla ja typpeä antaa kasvukaudella lisää mikäli siltä näyttää. Yaran malli jossa löytyy lähes % välein ravinteita on kyllä jotenkin kalliin kuuloinen systeemi.
Nythän voisi kysyä miksi kukaan ei ole lähtenyt tosissaan haastamaan Yaraa Suomen markkinoilla. Näitten keskustelujen perusteella sen pitäisi olla todella helppoa, hinta vaan riittävän alas. Kannattavuushan siinä ei ole ongelma koska näitten samojen keskustelujen perusteella ilmaa hinnoittelussa on kyllä niin reilusti.
Ei kai niissä erityisesti ilmaa ole? Vai kuka näin on ajatellut?
Ja onhan sitä hintaeroa ollut. Esim nyt keväällä salpietarien hinta ero luokkaa 60-70e/t. Toki ravinteissa myös pientä eroa. En laskenut typpikilon hintaeroa, kun ei sinänsä itselle merkitystä.
Kyllä yaran vahva asema perustuu edelleen siihen mielikuvaan et tavara olisi "kotimaista", laatu priimaa, muut pölyää ja on paakkuja jne. Edelleen on niitä taloja missä ei kenenkään muun pusseja ladossa ole.. :P
Aika monessa yhteydessä tulee tämä ajatus esiin. Ei ehkä tässä ketjussa mutta noin laajemmalla otannalla tämä on vuosien varrella tullut hyvinkin selväksi.
Niin no harvoin ne yaran ovat halvimpia olleet mut kai tuokin on joskus tapahtunut. En sit tiedä onko muiden hinnat asetettu vain niin et sen verran halvempaa kuin yara et haluttu markkina saadaan itselle. Kuka sitä nyt halvalla myisi jos kalliimmallakin ostajat löytyy?
Kyllä lähtökohtaisesti jos muutosta haluttaisiin niin sen pitäisi lähteä viljelijöistä. Kun lantaa vain ostettaisiin vähemmän niin mahdollisuus kilpailuun on. Toki voi käydä niinkin et suomi pienenä markkinana muuttuisi lannanmyyjille vain kalliiksi jolloin hinnat vain nousisivat.
Eipä siinä voi kuin viljelijä miettiä omalta kohdaltaan mitä tekee. Itse jatkoin 5v pätkän luomussa niin ei tarvitse apulanta asioita miettiä.. ;D
Mulle on käynyt useampana vuotena niin että kun tarjouksia on laskenut auki on Yara ollut loppupeleissä halvin. Toki erot on ollut varsin pieniä.
Okei. Miten olet laskenut tarjouksen auki? Rahti saattaa monesti olla ratkaiseva. Täällä Kouvolassa kun belorin terminaalin varjossa viljelee niin.. Toisaalta jos liettuan poika ajaa pikkupuolikkaalla Liettuasta tavarat tänne niin on sekin jäänyt halvimmaksi..
Ostoajankohdalla ja pärställäkin kai merkitystä. ;D
-
Yaran kaikissa lannoissa ei ole nykyään seleeniä.
-
Nythän voisi kysyä miksi kukaan ei ole lähtenyt tosissaan haastamaan Yaraa Suomen markkinoilla. Näitten keskustelujen perusteella sen pitäisi olla todella helppoa, hinta vaan riittävän alas. Kannattavuushan siinä ei ole ongelma koska näitten samojen keskustelujen perusteella ilmaa hinnoittelussa on kyllä niin reilusti.
2022 Yara teki odotettua parempaa tulosta haastavassa markkinassa eli tuottoprosentti oli normaalia korkeampi. Mitä muuta se on kuin ilmaa hinnoissa?
-
Näissä yaran tuotteissa on seleeni-lisä mikä on melko arvokas ominaisuus tiloilla joilla ruokinta kokonaan tai erittäin suurelta osin on omilla pelloilla tuotettua. Tietääkseni muissa ei ole?
Mitä järkeä on maksaa siitä seleenilisästä josta ei saa 100%hyötyä eläimille. Varmemmin se seleeni päätyy oikeaan paikkaan antamalla pussista tai purkista suoraa ruokintapöydällä
-
Näissä yaran tuotteissa on seleeni-lisä mikä on melko arvokas ominaisuus tiloilla joilla ruokinta kokonaan tai erittäin suurelta osin on omilla pelloilla tuotettua. Tietääkseni muissa ei ole?
Mitä järkeä on maksaa siitä seleenilisästä josta ei saa 100%hyötyä eläimille. Varmemmin se seleeni päätyy oikeaan paikkaan antamalla pussista tai purkista suoraa ruokintapöydällä
Se järki että jos säilörehussa on seleeniä, jokainen lehmä syö sitä enempi tai vähempi. Erilaiset lisävitamiinit jää helposti karsinan arimmilta syömättä, kivennäisessä ei ole normisti tarpeeksi seleeniä ja senkään syönti ei aina tavoita riittävästi kaikkia. Laitumelle on vaikea järjestää vitamiinilisät.
-
Cemagron hinnat nousseet noin 40e/tn
-
Näissä yaran tuotteissa on seleeni-lisä mikä on melko arvokas ominaisuus tiloilla joilla ruokinta kokonaan tai erittäin suurelta osin on omilla pelloilla tuotettua. Tietääkseni muissa ei ole?
Mitä järkeä on maksaa siitä seleenilisästä josta ei saa 100%hyötyä eläimille. Varmemmin se seleeni päätyy oikeaan paikkaan antamalla pussista tai purkista suoraa ruokintapöydällä
Se järki että jos säilörehussa on seleeniä, jokainen lehmä syö sitä enempi tai vähempi. Erilaiset lisävitamiinit jää helposti karsinan arimmilta syömättä, kivennäisessä ei ole normisti tarpeeksi seleeniä ja senkään syönti ei aina tavoita riittävästi kaikkia. Laitumelle on vaikea järjestää vitamiinilisät.
Mutta kuinka paljon siitä peltoon levitetystä seleenikilosta päätyy säilörehuun ja sitä kautta elukan verenkiertoon
-
En osaa sanoa. Lannoitteeseen lisätyn seleenin arvo on suurin emoilla ja lampailla. Ristiriitaista sinänsä kun nämä eläimet on luomussa enemmistönä ja muillekkin kerätään heiniä sieltätäältä. Itsekkin luomuilin ja meni eläinten kanssa ihan hyvin. Mutta 2011 koettiin melko paha seleeni takaisku sitä ennen käytettiin 10 vuotta pelkästään ryssän lannoitteita. Suomenrehu ja Yara teki tutkimuksia pelloista meillä, osassa lohkoissa oli silti seleeniä ja rehuissa ei. Niissä lohkoissa joissa oli seleeni PH oli noin 7 ja yli, fosforia ja magneussiumia paljon. Köyhemmistä lohkoista ei löytynyt. Eli seleeniä täytyy olla aina lannoitteissa jos kuvittelee rehujen sisältävän seleeniä. Yhdenkään jälkeiset ei jääny lehmillä kiinni, tiinehtyminen oli hyvää, kuolleita vasikoita tai heikkoja paljon sekä emoissa. Hintalappu oli kymmennissätuhansissa muutamassa vuodessa. Silloin kun aloitimme ryssän lannoitteiden käytön meillä oli ruokinnassa erittäin paljon perunaa ja perunan kuorta. Se kun loppui niin ongelmat alkoi.
Lypsylehmät, siat ja linnut taitaa aina saada sen verran teollisia rehuja että niistä tulee seleeniä helposti. Nautojen loppukasvattamoissa seleeni saadaan lisättyä apeen sekaan hyvin.
-
Okrassa tuli käytyä ja nyt tuli selville mistä johtuu tämä nykyinen kaupankäyntimalli Yaran lannoitteiden kanssa. Keskustelin Yaran osastolla edustajan kanssa ja sanoi että siksi myynti on niin hetken auki kun viljelijät ostavat niin innokkaasti lantaa niin sen takia pienessä hetkessä myydään erä loppuun.
Ei tuntunut käsittävän sitä näkökulmaa että nyt parina vuotena on viljelijät olleet tietoisia että ostoikkuna on hetken auki ja sitten hinta nousee ja kaupankäynnissä tulee tauko ja saatavuudesta ei mitään tietoa.Jos viljelijä haluaa ostaa lannoitteet "halvalla " niin silloin pitää toimia liian.
Yritti selittää että kun viljelijät ostavat nopeasti erän loppuun niin pitää lopettaa myynti että saavat lannat tehtyä.Sanoin siihen että moni ostaja haluaa hyödyntää halvinta porrasta mutta kuitenkin vasta tarvitsevat lannat ensi kevääksi,koko talvi aikaa toimittaa lannat. Ja vielä kun Suomen markkinoille myytävä määrä tulee nopeasti tehdyksi ja suurin osa menee vientiin.Toki siinä on valmistajalla hintariski raaka-aineista mutta hyvinhän tuo lähes monopoli osaa hoitaa rahat kotiin.
Kysyin myös että miksi ei voi tehdä niin että ilmoitetaan hinnat jotka ovat voimassa x päivään kello 23,59 saakka ja sen jälkeen hinnat nousee x euromäärään.Ei kelvannut,sanoi vain että kun ostajat ostavat niin nopeasti myytävän erän loppuun.Ostokäyttäytyminen on kuulemma muuttunut tässä parina vuonna tämmöiseksi.Sanoin että tottahan se muuttuu kun kaikki tietävät että hinta on vain päivän voimassa ja säästö se on parikymppiäkin tonnilta.Samaa vain hoki että ostokäyttäytyminen muuttunut.
Eli kukaan muu ei ole sitten syyllinen kun apulannan ostaja tähän lyhyeen aikaikkunaan mikä on ollut parina vuonna.No,elokuussa kuulemma taas kauppa avautuu,hinnasta ei mitään tietoa. Juu....jätin tarjotut kahveet ja lippalakit ym. muille jaettavaksi,näkyi sielä viljelijöiden vip tilassa porukkaa olevan.
Niin ja moro vaan sille toiselle viljelijälle jonka kanssa myyjää tentattiin.
-
Päätin talvella ryhtyä yaran osakkeen omistajaksi lannoitteiden omistamisen sijaan, ajattelin että näin voittaa aina... hieman liian vähän omistan oikeasti voittamiseen, mutta lilsäillään myöhemmin...
-
Okrassa tuli käytyä ja nyt tuli selville mistä johtuu tämä nykyinen kaupankäyntimalli Yaran lannoitteiden kanssa. Keskustelin Yaran osastolla edustajan kanssa ja sanoi että siksi myynti on niin hetken auki kun viljelijät ostavat niin innokkaasti lantaa niin sen takia pienessä hetkessä myydään erä loppuun.
Ei tuntunut käsittävän sitä näkökulmaa että nyt parina vuotena on viljelijät olleet tietoisia että ostoikkuna on hetken auki ja sitten hinta nousee ja kaupankäynnissä tulee tauko ja saatavuudesta ei mitään tietoa.Jos viljelijä haluaa ostaa lannoitteet "halvalla " niin silloin pitää toimia liian.
Yritti selittää että kun viljelijät ostavat nopeasti erän loppuun niin pitää lopettaa myynti että saavat lannat tehtyä.Sanoin siihen että moni ostaja haluaa hyödyntää halvinta porrasta mutta kuitenkin vasta tarvitsevat lannat ensi kevääksi,koko talvi aikaa toimittaa lannat. Ja vielä kun Suomen markkinoille myytävä määrä tulee nopeasti tehdyksi ja suurin osa menee vientiin.Toki siinä on valmistajalla hintariski raaka-aineista mutta hyvinhän tuo lähes monopoli osaa hoitaa rahat kotiin.
Kysyin myös että miksi ei voi tehdä niin että ilmoitetaan hinnat jotka ovat voimassa x päivään kello 23,59 saakka ja sen jälkeen hinnat nousee x euromäärään.Ei kelvannut,sanoi vain että kun ostajat ostavat niin nopeasti myytävän erän loppuun.Ostokäyttäytyminen on kuulemma muuttunut tässä parina vuonna tämmöiseksi.Sanoin että tottahan se muuttuu kun kaikki tietävät että hinta on vain päivän voimassa ja säästö se on parikymppiäkin tonnilta.Samaa vain hoki että ostokäyttäytyminen muuttunut.
Eli kukaan muu ei ole sitten syyllinen kun apulannan ostaja tähän lyhyeen aikaikkunaan mikä on ollut parina vuonna.No,elokuussa kuulemma taas kauppa avautuu,hinnasta ei mitään tietoa. Juu....jätin tarjotut kahveet ja lippalakit ym. muille jaettavaksi,näkyi sielä viljelijöiden vip tilassa porukkaa olevan.
Niin ja moro vaan sille toiselle viljelijälle jonka kanssa myyjää tentattiin.
Mut näinhän se on. Ehdotin tuossa aiemmin et mitä jos viljelijät miettisi edes yhdeksi vuodeksi kuinka pärjäisi ilman apulantaa ja jättäisi pussit ostamatta. Ei käynyt kun on kuulemma niin vaikeaa.
Ens vuonna avaus on varmaan auki sit vain muutaman tunnin, kun viljelijät tietävät et jos meinaa halvalla saada niin nyt on toimittava. Aletaankohan näkemään telttailua Hankkijan oven edessä et varmasti kerkiää sille omamyyjälle antamaan tarjouksen? Vai mennäänkö aiemmin ehdottomaani tapaan et etukäteen ilmoitetaan mitä halutaan tilata ja kun kauppa aukeaa niin omamyyjä painaa eetteriä. Hinnan voi kertoa sitten myöhemmin mitä maksoi, vaikka joillakin makranpaistopäivillä... ;D
-
Okrassa tuli käytyä ja nyt tuli selville mistä johtuu tämä nykyinen kaupankäyntimalli Yaran lannoitteiden kanssa. Keskustelin Yaran osastolla edustajan kanssa ja sanoi että siksi myynti on niin hetken auki kun viljelijät ostavat niin innokkaasti lantaa niin sen takia pienessä hetkessä myydään erä loppuun.
Ei tuntunut käsittävän sitä näkökulmaa että nyt parina vuotena on viljelijät olleet tietoisia että ostoikkuna on hetken auki ja sitten hinta nousee ja kaupankäynnissä tulee tauko ja saatavuudesta ei mitään tietoa.Jos viljelijä haluaa ostaa lannoitteet "halvalla " niin silloin pitää toimia liian.
Yritti selittää että kun viljelijät ostavat nopeasti erän loppuun niin pitää lopettaa myynti että saavat lannat tehtyä.Sanoin siihen että moni ostaja haluaa hyödyntää halvinta porrasta mutta kuitenkin vasta tarvitsevat lannat ensi kevääksi,koko talvi aikaa toimittaa lannat. Ja vielä kun Suomen markkinoille myytävä määrä tulee nopeasti tehdyksi ja suurin osa menee vientiin.Toki siinä on valmistajalla hintariski raaka-aineista mutta hyvinhän tuo lähes monopoli osaa hoitaa rahat kotiin.
Kysyin myös että miksi ei voi tehdä niin että ilmoitetaan hinnat jotka ovat voimassa x päivään kello 23,59 saakka ja sen jälkeen hinnat nousee x euromäärään.Ei kelvannut,sanoi vain että kun ostajat ostavat niin nopeasti myytävän erän loppuun.Ostokäyttäytyminen on kuulemma muuttunut tässä parina vuonna tämmöiseksi.Sanoin että tottahan se muuttuu kun kaikki tietävät että hinta on vain päivän voimassa ja säästö se on parikymppiäkin tonnilta.Samaa vain hoki että ostokäyttäytyminen muuttunut.
Eli kukaan muu ei ole sitten syyllinen kun apulannan ostaja tähän lyhyeen aikaikkunaan mikä on ollut parina vuonna.No,elokuussa kuulemma taas kauppa avautuu,hinnasta ei mitään tietoa. Juu....jätin tarjotut kahveet ja lippalakit ym. muille jaettavaksi,näkyi sielä viljelijöiden vip tilassa porukkaa olevan.
Niin ja moro vaan sille toiselle viljelijälle jonka kanssa myyjää tentattiin.
Mut näinhän se on. Ehdotin tuossa aiemmin et mitä jos viljelijät miettisi edes yhdeksi vuodeksi kuinka pärjäisi ilman apulantaa ja jättäisi pussit ostamatta. Ei käynyt kun on kuulemma niin vaikeaa.
Ens vuonna avaus on varmaan auki sit vain muutaman tunnin, kun viljelijät tietävät et jos meinaa halvalla saada niin nyt on toimittava. Aletaankohan näkemään telttailua Hankkijan oven edessä et varmasti kerkiää sille omamyyjälle antamaan tarjouksen? Vai mennäänkö aiemmin ehdottomaani tapaan et etukäteen ilmoitetaan mitä halutaan tilata ja kun kauppa aukeaa niin omamyyjä painaa eetteriä. Hinnan voi kertoa sitten myöhemmin mitä maksoi, vaikka joillakin makranpaistopäivillä... ;D
Teidän jankkaaminen on uskomattoman korkealla tasolla tyhmyydessä. ;D Nämä asiat on niin moneen kertaan selitetty läpi ja yhtiö joutuu lähettämään vielä Okraankin porukkaa selittämään samaa asiaa, mikä ei kyllä siitä ihmisille aukene, kun ei homma mene jakeluun niin ei mene. ;D
Yarahan nosti ensimmäisen kiintiön määrää reilusti tälle vuodelle, koska kahdella edellisellä vuodella oli jo nähtävissä ensimmäisen lannoitekauden noussut menekki. Yhtiö ostaa raaka-aineita erittäin sisään ja ensimmäiseen erään olisi pitänyt näämmä ostaa vielä enemmän tavaraa varastoon. Eihän se nyt millään lailla voi toimia, että olet varannut tietyn määrän raaka-aineita varastoon, tietyllä hinnalla ja valmistat niistä erän x, jota myydään niin kauan kuin tavaraa riittää. Miten muka olisi mahdollista asettaa hinta voimaan jonnekin horisonttiin jos sinulla ei ole enää tiedossa tuotantokustannukset kyseiselle hinnalla. Mikään firma maailmassa ei toimi näin typerästi, paitsi tietysti suomalainen maatila, mutta siellä nyt on muutenkin kaikki mahdollista. :D :D
Kärmeskytö: oliko se toinen viljelijä sellainen vähän matala ja pyöreäkasvoinen, vähän kovaääninen sälli. Yksi tuttuni kävi myös Yaran ukon puheilla itkemässä näistä päiväänselvyyksistä. ;D
-
Okrassa tuli käytyä ja nyt tuli selville mistä johtuu tämä nykyinen kaupankäyntimalli Yaran lannoitteiden kanssa. Keskustelin Yaran osastolla edustajan kanssa ja sanoi että siksi myynti on niin hetken auki kun viljelijät ostavat niin innokkaasti lantaa niin sen takia pienessä hetkessä myydään erä loppuun.
Ei tuntunut käsittävän sitä näkökulmaa että nyt parina vuotena on viljelijät olleet tietoisia että ostoikkuna on hetken auki ja sitten hinta nousee ja kaupankäynnissä tulee tauko ja saatavuudesta ei mitään tietoa.Jos viljelijä haluaa ostaa lannoitteet "halvalla " niin silloin pitää toimia liian.
Yritti selittää että kun viljelijät ostavat nopeasti erän loppuun niin pitää lopettaa myynti että saavat lannat tehtyä.Sanoin siihen että moni ostaja haluaa hyödyntää halvinta porrasta mutta kuitenkin vasta tarvitsevat lannat ensi kevääksi,koko talvi aikaa toimittaa lannat. Ja vielä kun Suomen markkinoille myytävä määrä tulee nopeasti tehdyksi ja suurin osa menee vientiin.Toki siinä on valmistajalla hintariski raaka-aineista mutta hyvinhän tuo lähes monopoli osaa hoitaa rahat kotiin.
Kysyin myös että miksi ei voi tehdä niin että ilmoitetaan hinnat jotka ovat voimassa x päivään kello 23,59 saakka ja sen jälkeen hinnat nousee x euromäärään.Ei kelvannut,sanoi vain että kun ostajat ostavat niin nopeasti myytävän erän loppuun.Ostokäyttäytyminen on kuulemma muuttunut tässä parina vuonna tämmöiseksi.Sanoin että tottahan se muuttuu kun kaikki tietävät että hinta on vain päivän voimassa ja säästö se on parikymppiäkin tonnilta.Samaa vain hoki että ostokäyttäytyminen muuttunut.
Eli kukaan muu ei ole sitten syyllinen kun apulannan ostaja tähän lyhyeen aikaikkunaan mikä on ollut parina vuonna.No,elokuussa kuulemma taas kauppa avautuu,hinnasta ei mitään tietoa. Juu....jätin tarjotut kahveet ja lippalakit ym. muille jaettavaksi,näkyi sielä viljelijöiden vip tilassa porukkaa olevan.
Niin ja moro vaan sille toiselle viljelijälle jonka kanssa myyjää tentattiin.
Mut näinhän se on. Ehdotin tuossa aiemmin et mitä jos viljelijät miettisi edes yhdeksi vuodeksi kuinka pärjäisi ilman apulantaa ja jättäisi pussit ostamatta. Ei käynyt kun on kuulemma niin vaikeaa.
Ens vuonna avaus on varmaan auki sit vain muutaman tunnin, kun viljelijät tietävät et jos meinaa halvalla saada niin nyt on toimittava. Aletaankohan näkemään telttailua Hankkijan oven edessä et varmasti kerkiää sille omamyyjälle antamaan tarjouksen? Vai mennäänkö aiemmin ehdottomaani tapaan et etukäteen ilmoitetaan mitä halutaan tilata ja kun kauppa aukeaa niin omamyyjä painaa eetteriä. Hinnan voi kertoa sitten myöhemmin mitä maksoi, vaikka joillakin makranpaistopäivillä... ;D
Teidän jankkaaminen on uskomattoman korkealla tasolla tyhmyydessä. ;D Nämä asiat on niin moneen kertaan selitetty läpi ja yhtiö joutuu lähettämään vielä Okraankin porukkaa selittämään samaa asiaa, mikä ei kyllä siitä ihmisille aukene, kun ei homma mene jakeluun niin ei mene. ;D
Yarahan nosti ensimmäisen kiintiön määrää reilusti tälle vuodelle, koska kahdella edellisellä vuodella oli jo nähtävissä ensimmäisen lannoitekauden noussut menekki. Yhtiö ostaa raaka-aineita erittäin sisään ja ensimmäiseen erään olisi pitänyt näämmä ostaa vielä enemmän tavaraa varastoon. Eihän se nyt millään lailla voi toimia, että olet varannut tietyn määrän raaka-aineita varastoon, tietyllä hinnalla ja valmistat niistä erän x, jota myydään niin kauan kuin tavaraa riittää. Miten muka olisi mahdollista asettaa hinta voimaan jonnekin horisonttiin jos sinulla ei ole enää tiedossa tuotantokustannukset kyseiselle hinnalla. Mikään firma maailmassa ei toimi näin typerästi, paitsi tietysti suomalainen maatila, mutta siellä nyt on muutenkin kaikki mahdollista. :D :D
Kärmeskytö: oliko se toinen viljelijä sellainen vähän matala ja pyöreäkasvoinen, vähän kovaääninen sälli. Yksi tuttuni kävi myös Yaran ukon puheilla itkemässä näistä päiväänselvyyksistä. ;D
Kyl mä ymmärrän bisneksen varsin hyvin. Viljelijöiden tyhmyyttä tässä minäkin ihmettelen... ;D
-
Okrassa tuli käytyä ja nyt tuli selville mistä johtuu tämä nykyinen kaupankäyntimalli Yaran lannoitteiden kanssa. Keskustelin Yaran osastolla edustajan kanssa ja sanoi että siksi myynti on niin hetken auki kun viljelijät ostavat niin innokkaasti lantaa niin sen takia pienessä hetkessä myydään erä loppuun.
Ei tuntunut käsittävän sitä näkökulmaa että nyt parina vuotena on viljelijät olleet tietoisia että ostoikkuna on hetken auki ja sitten hinta nousee ja kaupankäynnissä tulee tauko ja saatavuudesta ei mitään tietoa.Jos viljelijä haluaa ostaa lannoitteet "halvalla " niin silloin pitää toimia liian.
Yritti selittää että kun viljelijät ostavat nopeasti erän loppuun niin pitää lopettaa myynti että saavat lannat tehtyä.Sanoin siihen että moni ostaja haluaa hyödyntää halvinta porrasta mutta kuitenkin vasta tarvitsevat lannat ensi kevääksi,koko talvi aikaa toimittaa lannat. Ja vielä kun Suomen markkinoille myytävä määrä tulee nopeasti tehdyksi ja suurin osa menee vientiin.Toki siinä on valmistajalla hintariski raaka-aineista mutta hyvinhän tuo lähes monopoli osaa hoitaa rahat kotiin.
Kysyin myös että miksi ei voi tehdä niin että ilmoitetaan hinnat jotka ovat voimassa x päivään kello 23,59 saakka ja sen jälkeen hinnat nousee x euromäärään.Ei kelvannut,sanoi vain että kun ostajat ostavat niin nopeasti myytävän erän loppuun.Ostokäyttäytyminen on kuulemma muuttunut tässä parina vuonna tämmöiseksi.Sanoin että tottahan se muuttuu kun kaikki tietävät että hinta on vain päivän voimassa ja säästö se on parikymppiäkin tonnilta.Samaa vain hoki että ostokäyttäytyminen muuttunut.
Eli kukaan muu ei ole sitten syyllinen kun apulannan ostaja tähän lyhyeen aikaikkunaan mikä on ollut parina vuonna.No,elokuussa kuulemma taas kauppa avautuu,hinnasta ei mitään tietoa. Juu....jätin tarjotut kahveet ja lippalakit ym. muille jaettavaksi,näkyi sielä viljelijöiden vip tilassa porukkaa olevan.
Niin ja moro vaan sille toiselle viljelijälle jonka kanssa myyjää tentattiin.
Mut näinhän se on. Ehdotin tuossa aiemmin et mitä jos viljelijät miettisi edes yhdeksi vuodeksi kuinka pärjäisi ilman apulantaa ja jättäisi pussit ostamatta. Ei käynyt kun on kuulemma niin vaikeaa.
Ens vuonna avaus on varmaan auki sit vain muutaman tunnin, kun viljelijät tietävät et jos meinaa halvalla saada niin nyt on toimittava. Aletaankohan näkemään telttailua Hankkijan oven edessä et varmasti kerkiää sille omamyyjälle antamaan tarjouksen? Vai mennäänkö aiemmin ehdottomaani tapaan et etukäteen ilmoitetaan mitä halutaan tilata ja kun kauppa aukeaa niin omamyyjä painaa eetteriä. Hinnan voi kertoa sitten myöhemmin mitä maksoi, vaikka joillakin makranpaistopäivillä... ;D
Teidän jankkaaminen on uskomattoman korkealla tasolla tyhmyydessä. ;D Nämä asiat on niin moneen kertaan selitetty läpi ja yhtiö joutuu lähettämään vielä Okraankin porukkaa selittämään samaa asiaa, mikä ei kyllä siitä ihmisille aukene, kun ei homma mene jakeluun niin ei mene. ;D
Yarahan nosti ensimmäisen kiintiön määrää reilusti tälle vuodelle, koska kahdella edellisellä vuodella oli jo nähtävissä ensimmäisen lannoitekauden noussut menekki. Yhtiö ostaa raaka-aineita erittäin sisään ja ensimmäiseen erään olisi pitänyt näämmä ostaa vielä enemmän tavaraa varastoon. Eihän se nyt millään lailla voi toimia, että olet varannut tietyn määrän raaka-aineita varastoon, tietyllä hinnalla ja valmistat niistä erän x, jota myydään niin kauan kuin tavaraa riittää. Miten muka olisi mahdollista asettaa hinta voimaan jonnekin horisonttiin jos sinulla ei ole enää tiedossa tuotantokustannukset kyseiselle hinnalla. Mikään firma maailmassa ei toimi näin typerästi, paitsi tietysti suomalainen maatila, mutta siellä nyt on muutenkin kaikki mahdollista. :D :D
Kärmeskytö: oliko se toinen viljelijä sellainen vähän matala ja pyöreäkasvoinen, vähän kovaääninen sälli. Yksi tuttuni kävi myös Yaran ukon puheilla itkemässä näistä päiväänselvyyksistä. ;D
Kyl mä ymmärrän bisneksen varsin hyvin. Viljelijöiden tyhmyyttä tässä minäkin ihmettelen... ;D
Kai sitä sitten on tyhmä kun haluaa ostaa tarvikkeet mahdollisimman edullisesti :o .38 vuotta ostanut lannoitteet omiin nimiin ja sen jälkeen kun Yara tuli toimijaksi Suomessa niin kaupankäynti tyyli on vähitellen muuttunut ja huononpaan suuntaan. Tämän allekirjoittaa muutama pidemmän linjan maatalouskauppiaskin.
Hyvinhän tuo Yara on osannut lannoitteiden raaka-aineet hankkia ja tuotteet myydä "sopivaan" hintaan.Viivan alle on jäänyt isoa plus merkkiä ja osakkeenomistajat ovat pysyneet tyytyväisinä ja niihän se osakeyhtiön tarkoitus onkin tuottaa mahdollisimman suurta tulosta.
kylmikselle: oli siinä joku pyöreänaamainen kaveri vieressä mutta minä keskustelin naishenkilön kanssa.Esitin asiasta mielipiteeni ja edustaja omansa.Meistä ei kukaan huutanut eikä itkenyt,vaihdettiin vain mielipiteitä.
ja101: lle: niinkuin jo enneminkin oli puhetta niin en minä ainakaan jätä välivuotta lannoituksesta jos muusta kyse kuin herneen viljelystä, onhan tuo nähty kuinka hailakkaa kasvusto on jos on ollut lannoitevannas tukossa. Jos samaa hailakkuutta on kaikki pellot niin eipä niiltä paljoa kannata odottaa.Voihan sitä olla viljelevinään...
Luomuviljelijöitä tämä apulannan puute eikä hinta tai kaupankäyntityyli ei haittaa mitenkään vaikka toisaalta tuntuu haittaavankin ;D .
Omalta kohdalta voi sanoa että lannoitteet seuraavaksi kasvukaudeksi on hankittu ja tulevat syyskuulla hintaan x ja nyt voi keskittyä johonkin muuhun suunnitteluun.Kukaan ei vielä tiedä oliko ostos kannattava mutta parin viimeisen vuoden kokemuksella aika moni joutui hankkimaan lantansa kalliimmalla kuin mitä vuosi sitten kesäkuulla oli hintataso.No,aika näyttää kuinka käy nyt.
-
Näissä yaran tuotteissa on seleeni-lisä mikä on melko arvokas ominaisuus tiloilla joilla ruokinta kokonaan tai erittäin suurelta osin on omilla pelloilla tuotettua. Tietääkseni muissa ei ole?
Tuo totta ja se on hyvä ottaa huomioon ja muistaa.
Muutenhan ravinne suhteilla en ole kokenut itse olevan ainakaan suurta merkitystä. Fosforia voi sitten tasailla ja typpeä antaa kasvukaudella lisää mikäli siltä näyttää. Yaran malli jossa löytyy lähes % välein ravinteita on kyllä jotenkin kalliin kuuloinen systeemi.
Nythän voisi kysyä miksi kukaan ei ole lähtenyt tosissaan haastamaan Yaraa Suomen markkinoilla. Näitten keskustelujen perusteella sen pitäisi olla todella helppoa, hinta vaan riittävän alas. Kannattavuushan siinä ei ole ongelma koska näitten samojen keskustelujen perusteella ilmaa hinnoittelussa on kyllä niin reilusti.
Ei kai niissä erityisesti ilmaa ole? Vai kuka näin on ajatellut?
Ja onhan sitä hintaeroa ollut. Esim nyt keväällä salpietarien hinta ero luokkaa 60-70e/t. Toki ravinteissa myös pientä eroa. En laskenut typpikilon hintaeroa, kun ei sinänsä itselle merkitystä.
Kyllä yaran vahva asema perustuu edelleen siihen mielikuvaan et tavara olisi "kotimaista", laatu priimaa, muut pölyää ja on paakkuja jne. Edelleen on niitä taloja missä ei kenenkään muun pusseja ladossa ole.. :P
Aika monessa yhteydessä tulee tämä ajatus esiin. Ei ehkä tässä ketjussa mutta noin laajemmalla otannalla tämä on vuosien varrella tullut hyvinkin selväksi.
Niin no harvoin ne yaran ovat halvimpia olleet mut kai tuokin on joskus tapahtunut. En sit tiedä onko muiden hinnat asetettu vain niin et sen verran halvempaa kuin yara et haluttu markkina saadaan itselle. Kuka sitä nyt halvalla myisi jos kalliimmallakin ostajat löytyy?
Kyllä lähtökohtaisesti jos muutosta haluttaisiin niin sen pitäisi lähteä viljelijöistä. Kun lantaa vain ostettaisiin vähemmän niin mahdollisuus kilpailuun on. Toki voi käydä niinkin et suomi pienenä markkinana muuttuisi lannanmyyjille vain kalliiksi jolloin hinnat vain nousisivat.
Eipä siinä voi kuin viljelijä miettiä omalta kohdaltaan mitä tekee. Itse jatkoin 5v pätkän luomussa niin ei tarvitse apulanta asioita miettiä.. ;D
Mulle on käynyt useampana vuotena niin että kun tarjouksia on laskenut auki on Yara ollut loppupeleissä halvin. Toki erot on ollut varsin pieniä.
Okei. Miten olet laskenut tarjouksen auki? Rahti saattaa monesti olla ratkaiseva. Täällä Kouvolassa kun belorin terminaalin varjossa viljelee niin.. Toisaalta jos liettuan poika ajaa pikkupuolikkaalla Liettuasta tavarat tänne niin on sekin jäänyt halvimmaksi..
Ostoajankohdalla ja pärställäkin kai merkitystä. ;D
Ihan vaan yksinkertaisesti mitä ravinnekiloille tulee hintaa.
-
Nythän voisi kysyä miksi kukaan ei ole lähtenyt tosissaan haastamaan Yaraa Suomen markkinoilla. Näitten keskustelujen perusteella sen pitäisi olla todella helppoa, hinta vaan riittävän alas. Kannattavuushan siinä ei ole ongelma koska näitten samojen keskustelujen perusteella ilmaa hinnoittelussa on kyllä niin reilusti.
2022 Yara teki odotettua parempaa tulosta haastavassa markkinassa eli tuottoprosentti oli normaalia korkeampi. Mitä muuta se on kuin ilmaa hinnoissa?
No sitäpä toki, tässä nyt vaan tuon ilman määrä ja sen mitä monet viljeljät kuvittelevat siitä minkä hintaisia lannoitteet voisi olla ilman Yaran asemaa eivät kohtaa, paljon törmää täysin epärealistiseen ajatteluun tässä suhteessa.
-
Okrassa tuli käytyä ja nyt tuli selville mistä johtuu tämä nykyinen kaupankäyntimalli Yaran lannoitteiden kanssa. Keskustelin Yaran osastolla edustajan kanssa ja sanoi että siksi myynti on niin hetken auki kun viljelijät ostavat niin innokkaasti lantaa niin sen takia pienessä hetkessä myydään erä loppuun.
Ei tuntunut käsittävän sitä näkökulmaa että nyt parina vuotena on viljelijät olleet tietoisia että ostoikkuna on hetken auki ja sitten hinta nousee ja kaupankäynnissä tulee tauko ja saatavuudesta ei mitään tietoa.Jos viljelijä haluaa ostaa lannoitteet "halvalla " niin silloin pitää toimia liian.
Yritti selittää että kun viljelijät ostavat nopeasti erän loppuun niin pitää lopettaa myynti että saavat lannat tehtyä.Sanoin siihen että moni ostaja haluaa hyödyntää halvinta porrasta mutta kuitenkin vasta tarvitsevat lannat ensi kevääksi,koko talvi aikaa toimittaa lannat. Ja vielä kun Suomen markkinoille myytävä määrä tulee nopeasti tehdyksi ja suurin osa menee vientiin.Toki siinä on valmistajalla hintariski raaka-aineista mutta hyvinhän tuo lähes monopoli osaa hoitaa rahat kotiin.
Kysyin myös että miksi ei voi tehdä niin että ilmoitetaan hinnat jotka ovat voimassa x päivään kello 23,59 saakka ja sen jälkeen hinnat nousee x euromäärään.Ei kelvannut,sanoi vain että kun ostajat ostavat niin nopeasti myytävän erän loppuun.Ostokäyttäytyminen on kuulemma muuttunut tässä parina vuonna tämmöiseksi.Sanoin että tottahan se muuttuu kun kaikki tietävät että hinta on vain päivän voimassa ja säästö se on parikymppiäkin tonnilta.Samaa vain hoki että ostokäyttäytyminen muuttunut.
Eli kukaan muu ei ole sitten syyllinen kun apulannan ostaja tähän lyhyeen aikaikkunaan mikä on ollut parina vuonna.No,elokuussa kuulemma taas kauppa avautuu,hinnasta ei mitään tietoa. Juu....jätin tarjotut kahveet ja lippalakit ym. muille jaettavaksi,näkyi sielä viljelijöiden vip tilassa porukkaa olevan.
Niin ja moro vaan sille toiselle viljelijälle jonka kanssa myyjää tentattiin.
Mut näinhän se on. Ehdotin tuossa aiemmin et mitä jos viljelijät miettisi edes yhdeksi vuodeksi kuinka pärjäisi ilman apulantaa ja jättäisi pussit ostamatta. Ei käynyt kun on kuulemma niin vaikeaa.
Ens vuonna avaus on varmaan auki sit vain muutaman tunnin, kun viljelijät tietävät et jos meinaa halvalla saada niin nyt on toimittava. Aletaankohan näkemään telttailua Hankkijan oven edessä et varmasti kerkiää sille omamyyjälle antamaan tarjouksen? Vai mennäänkö aiemmin ehdottomaani tapaan et etukäteen ilmoitetaan mitä halutaan tilata ja kun kauppa aukeaa niin omamyyjä painaa eetteriä. Hinnan voi kertoa sitten myöhemmin mitä maksoi, vaikka joillakin makranpaistopäivillä... ;D
Teidän jankkaaminen on uskomattoman korkealla tasolla tyhmyydessä. ;D Nämä asiat on niin moneen kertaan selitetty läpi ja yhtiö joutuu lähettämään vielä Okraankin porukkaa selittämään samaa asiaa, mikä ei kyllä siitä ihmisille aukene, kun ei homma mene jakeluun niin ei mene. ;D
Yarahan nosti ensimmäisen kiintiön määrää reilusti tälle vuodelle, koska kahdella edellisellä vuodella oli jo nähtävissä ensimmäisen lannoitekauden noussut menekki. Yhtiö ostaa raaka-aineita erittäin sisään ja ensimmäiseen erään olisi pitänyt näämmä ostaa vielä enemmän tavaraa varastoon. Eihän se nyt millään lailla voi toimia, että olet varannut tietyn määrän raaka-aineita varastoon, tietyllä hinnalla ja valmistat niistä erän x, jota myydään niin kauan kuin tavaraa riittää. Miten muka olisi mahdollista asettaa hinta voimaan jonnekin horisonttiin jos sinulla ei ole enää tiedossa tuotantokustannukset kyseiselle hinnalla. Mikään firma maailmassa ei toimi näin typerästi, paitsi tietysti suomalainen maatila, mutta siellä nyt on muutenkin kaikki mahdollista. :D :D
Lannoitteen raaka-aineiden markkina oli varmaan myös aiemmin vakaampi ja paremmin ennakoitavissa kuin nykyisin.
-
Yara on Suomen markkinoilla määräävässä markkiana-asemassa, mutta niin iso, että Suomen markkinat eivät Yaraa hetkauta. Pitäisi noin ison toimijan pystyä hankkimaan tai kiinnittämään hinnat isommastakin määrästä raaka-ainetta. Minkähän verran U:kista lähtee loppuunmyytynä aikana tavaraa ulkomaille?
Suomalaisten viljelijöiden pitäisi ostaa myös kilpailijoiden lannoitteita, jotta kilpailuasetelma tasoittuisi.
-
Näissä yaran tuotteissa on seleeni-lisä mikä on melko arvokas ominaisuus tiloilla joilla ruokinta kokonaan tai erittäin suurelta osin on omilla pelloilla tuotettua. Tietääkseni muissa ei ole?
Tuo totta ja se on hyvä ottaa huomioon ja muistaa.
Muutenhan ravinne suhteilla en ole kokenut itse olevan ainakaan suurta merkitystä. Fosforia voi sitten tasailla ja typpeä antaa kasvukaudella lisää mikäli siltä näyttää. Yaran malli jossa löytyy lähes % välein ravinteita on kyllä jotenkin kalliin kuuloinen systeemi.
Nythän voisi kysyä miksi kukaan ei ole lähtenyt tosissaan haastamaan Yaraa Suomen markkinoilla. Näitten keskustelujen perusteella sen pitäisi olla todella helppoa, hinta vaan riittävän alas. Kannattavuushan siinä ei ole ongelma koska näitten samojen keskustelujen perusteella ilmaa hinnoittelussa on kyllä niin reilusti.
Ei kai niissä erityisesti ilmaa ole? Vai kuka näin on ajatellut?
Ja onhan sitä hintaeroa ollut. Esim nyt keväällä salpietarien hinta ero luokkaa 60-70e/t. Toki ravinteissa myös pientä eroa. En laskenut typpikilon hintaeroa, kun ei sinänsä itselle merkitystä.
Kyllä yaran vahva asema perustuu edelleen siihen mielikuvaan et tavara olisi "kotimaista", laatu priimaa, muut pölyää ja on paakkuja jne. Edelleen on niitä taloja missä ei kenenkään muun pusseja ladossa ole.. :P
Aika monessa yhteydessä tulee tämä ajatus esiin. Ei ehkä tässä ketjussa mutta noin laajemmalla otannalla tämä on vuosien varrella tullut hyvinkin selväksi.
Niin no harvoin ne yaran ovat halvimpia olleet mut kai tuokin on joskus tapahtunut. En sit tiedä onko muiden hinnat asetettu vain niin et sen verran halvempaa kuin yara et haluttu markkina saadaan itselle. Kuka sitä nyt halvalla myisi jos kalliimmallakin ostajat löytyy?
Kyllä lähtökohtaisesti jos muutosta haluttaisiin niin sen pitäisi lähteä viljelijöistä. Kun lantaa vain ostettaisiin vähemmän niin mahdollisuus kilpailuun on. Toki voi käydä niinkin et suomi pienenä markkinana muuttuisi lannanmyyjille vain kalliiksi jolloin hinnat vain nousisivat.
Eipä siinä voi kuin viljelijä miettiä omalta kohdaltaan mitä tekee. Itse jatkoin 5v pätkän luomussa niin ei tarvitse apulanta asioita miettiä.. ;D
Mulle on käynyt useampana vuotena niin että kun tarjouksia on laskenut auki on Yara ollut loppupeleissä halvin. Toki erot on ollut varsin pieniä.
Okei. Miten olet laskenut tarjouksen auki? Rahti saattaa monesti olla ratkaiseva. Täällä Kouvolassa kun belorin terminaalin varjossa viljelee niin.. Toisaalta jos liettuan poika ajaa pikkupuolikkaalla Liettuasta tavarat tänne niin on sekin jäänyt halvimmaksi..
Ostoajankohdalla ja pärställäkin kai merkitystä. ;D
Ihan vaan yksinkertaisesti mitä ravinnekiloille tulee hintaa.
Sitten ei voi muuta kuin ihmetellä.. ::)
-
Näissä yaran tuotteissa on seleeni-lisä mikä on melko arvokas ominaisuus tiloilla joilla ruokinta kokonaan tai erittäin suurelta osin on omilla pelloilla tuotettua. Tietääkseni muissa ei ole?
Tuo totta ja se on hyvä ottaa huomioon ja muistaa.
Muutenhan ravinne suhteilla en ole kokenut itse olevan ainakaan suurta merkitystä. Fosforia voi sitten tasailla ja typpeä antaa kasvukaudella lisää mikäli siltä näyttää. Yaran malli jossa löytyy lähes % välein ravinteita on kyllä jotenkin kalliin kuuloinen systeemi.
Nythän voisi kysyä miksi kukaan ei ole lähtenyt tosissaan haastamaan Yaraa Suomen markkinoilla. Näitten keskustelujen perusteella sen pitäisi olla todella helppoa, hinta vaan riittävän alas. Kannattavuushan siinä ei ole ongelma koska näitten samojen keskustelujen perusteella ilmaa hinnoittelussa on kyllä niin reilusti.
Ei kai niissä erityisesti ilmaa ole? Vai kuka näin on ajatellut?
Ja onhan sitä hintaeroa ollut. Esim nyt keväällä salpietarien hinta ero luokkaa 60-70e/t. Toki ravinteissa myös pientä eroa. En laskenut typpikilon hintaeroa, kun ei sinänsä itselle merkitystä.
Kyllä yaran vahva asema perustuu edelleen siihen mielikuvaan et tavara olisi "kotimaista", laatu priimaa, muut pölyää ja on paakkuja jne. Edelleen on niitä taloja missä ei kenenkään muun pusseja ladossa ole.. :P
Aika monessa yhteydessä tulee tämä ajatus esiin. Ei ehkä tässä ketjussa mutta noin laajemmalla otannalla tämä on vuosien varrella tullut hyvinkin selväksi.
Niin no harvoin ne yaran ovat halvimpia olleet mut kai tuokin on joskus tapahtunut. En sit tiedä onko muiden hinnat asetettu vain niin et sen verran halvempaa kuin yara et haluttu markkina saadaan itselle. Kuka sitä nyt halvalla myisi jos kalliimmallakin ostajat löytyy?
Kyllä lähtökohtaisesti jos muutosta haluttaisiin niin sen pitäisi lähteä viljelijöistä. Kun lantaa vain ostettaisiin vähemmän niin mahdollisuus kilpailuun on. Toki voi käydä niinkin et suomi pienenä markkinana muuttuisi lannanmyyjille vain kalliiksi jolloin hinnat vain nousisivat.
Eipä siinä voi kuin viljelijä miettiä omalta kohdaltaan mitä tekee. Itse jatkoin 5v pätkän luomussa niin ei tarvitse apulanta asioita miettiä.. ;D
Mulle on käynyt useampana vuotena niin että kun tarjouksia on laskenut auki on Yara ollut loppupeleissä halvin. Toki erot on ollut varsin pieniä.
Okei. Miten olet laskenut tarjouksen auki? Rahti saattaa monesti olla ratkaiseva. Täällä Kouvolassa kun belorin terminaalin varjossa viljelee niin.. Toisaalta jos liettuan poika ajaa pikkupuolikkaalla Liettuasta tavarat tänne niin on sekin jäänyt halvimmaksi..
Ostoajankohdalla ja pärställäkin kai merkitystä. ;D
Ihan vaan yksinkertaisesti mitä ravinnekiloille tulee hintaa.
Ainakin Belorilla ja kenties myös Cemagrolla(?) varsinaisen lannoitteen ja RAHDIN hinnan päälle tulee niin paljon kaikkia perusmaksuja, nosturipurkulisiä, autonkäynnistyskorvauksia jne, että vaikuttavat jo väkisinkin ravinnekilon hintaan. Joten tottahan nämä kaikki täytyy laskuissa ja hintavertailuissa huomioida, jotta saa oikean käsityksen hinnoista.
Mihinkään kiveenhän ei ole hakattu, että lannoitekauden avaushinnan pitäisi olla kauden matalin hinta, vaikka näin on yleisesti tähän asti ollutkin. Kyllä siinä nauru maittaisi, kun 50% viljelijöistä ostaisi ensi vuonna tunnin auki olevassa lannoitekauden avauksessa lannoitteensa, ja vasta myöhemmin selviäisi, että avaushinta olikin tarkoituksella lannoitekauden korkein hinta.
-
^
Ei tokikaan kellään ole kristallipallossa niin kirkas kuva että tietäisi tulevaisuuden hinnat ja tapahtumat. Joskus vain asiat pitää päättää ja toimia,loppu on historiaa ja jää nähtäväksi mitä jää viivan alle missäkin hommassa.
Tässä muutamana vuonna olisi voinut naureskella monellakin asialla, sen verran jotkut tehneet voittoja ja tappiota myymällä ja ostamalla mutta jätetään väliin.
-
Nykyään puhutaan yleisesti salaliittoteorioista. Melkein mikä tahansa yritysten pyyteetöntä toimintaa kritisoiva väite voidaan mitätöidä määrittelemällä se salaliittoteoriaksi. Esimerkiksi määräävän markkina-aseman hyväksikäyttö, monopoli ja kartelli, sekä sisäpiiritiedon hyväksikäyttö, ne ovat kaikki luonteeltaan salaliittoja, niitähän ei koskaan julkistettaisi missään firman nettisivuilla. Tällöin voidaan sanoa, että jos jokin markkinoiden operaatio näyttää joltakin äsken mainitulta, se ei ole sitä, koska kyseessä olisi salaliitto, ja siitä puhuminen olisi salaliittoteoriaa.
-SS-
-
Näissä yaran tuotteissa on seleeni-lisä mikä on melko arvokas ominaisuus tiloilla joilla ruokinta kokonaan tai erittäin suurelta osin on omilla pelloilla tuotettua. Tietääkseni muissa ei ole?
Tuo totta ja se on hyvä ottaa huomioon ja muistaa.
Muutenhan ravinne suhteilla en ole kokenut itse olevan ainakaan suurta merkitystä. Fosforia voi sitten tasailla ja typpeä antaa kasvukaudella lisää mikäli siltä näyttää. Yaran malli jossa löytyy lähes % välein ravinteita on kyllä jotenkin kalliin kuuloinen systeemi.
Nythän voisi kysyä miksi kukaan ei ole lähtenyt tosissaan haastamaan Yaraa Suomen markkinoilla. Näitten keskustelujen perusteella sen pitäisi olla todella helppoa, hinta vaan riittävän alas. Kannattavuushan siinä ei ole ongelma koska näitten samojen keskustelujen perusteella ilmaa hinnoittelussa on kyllä niin reilusti.
Ei kai niissä erityisesti ilmaa ole? Vai kuka näin on ajatellut?
Ja onhan sitä hintaeroa ollut. Esim nyt keväällä salpietarien hinta ero luokkaa 60-70e/t. Toki ravinteissa myös pientä eroa. En laskenut typpikilon hintaeroa, kun ei sinänsä itselle merkitystä.
Kyllä yaran vahva asema perustuu edelleen siihen mielikuvaan et tavara olisi "kotimaista", laatu priimaa, muut pölyää ja on paakkuja jne. Edelleen on niitä taloja missä ei kenenkään muun pusseja ladossa ole.. :P
Aika monessa yhteydessä tulee tämä ajatus esiin. Ei ehkä tässä ketjussa mutta noin laajemmalla otannalla tämä on vuosien varrella tullut hyvinkin selväksi.
Niin no harvoin ne yaran ovat halvimpia olleet mut kai tuokin on joskus tapahtunut. En sit tiedä onko muiden hinnat asetettu vain niin et sen verran halvempaa kuin yara et haluttu markkina saadaan itselle. Kuka sitä nyt halvalla myisi jos kalliimmallakin ostajat löytyy?
Kyllä lähtökohtaisesti jos muutosta haluttaisiin niin sen pitäisi lähteä viljelijöistä. Kun lantaa vain ostettaisiin vähemmän niin mahdollisuus kilpailuun on. Toki voi käydä niinkin et suomi pienenä markkinana muuttuisi lannanmyyjille vain kalliiksi jolloin hinnat vain nousisivat.
Eipä siinä voi kuin viljelijä miettiä omalta kohdaltaan mitä tekee. Itse jatkoin 5v pätkän luomussa niin ei tarvitse apulanta asioita miettiä.. ;D
Mulle on käynyt useampana vuotena niin että kun tarjouksia on laskenut auki on Yara ollut loppupeleissä halvin. Toki erot on ollut varsin pieniä.
Okei. Miten olet laskenut tarjouksen auki? Rahti saattaa monesti olla ratkaiseva. Täällä Kouvolassa kun belorin terminaalin varjossa viljelee niin.. Toisaalta jos liettuan poika ajaa pikkupuolikkaalla Liettuasta tavarat tänne niin on sekin jäänyt halvimmaksi..
Ostoajankohdalla ja pärställäkin kai merkitystä. ;D
Ihan vaan yksinkertaisesti mitä ravinnekiloille tulee hintaa.
Ainakin Belorilla ja kenties myös Cemagrolla(?) varsinaisen lannoitteen ja RAHDIN hinnan päälle tulee niin paljon kaikkia perusmaksuja, nosturipurkulisiä, autonkäynnistyskorvauksia jne, että vaikuttavat jo väkisinkin ravinnekilon hintaan. Joten tottahan nämä kaikki täytyy laskuissa ja hintavertailuissa huomioida, jotta saa oikean käsityksen hinnoista.
Mihinkään kiveenhän ei ole hakattu, että lannoitekauden avaushinnan pitäisi olla kauden matalin hinta, vaikka näin on yleisesti tähän asti ollutkin. Kyllä siinä nauru maittaisi, kun 50% viljelijöistä ostaisi ensi vuonna tunnin auki olevassa lannoitekauden avauksessa lannoitteensa, ja vasta myöhemmin selviäisi, että avaushinta olikin tarkoituksella lannoitekauden korkein hinta.
Viime kaudellahan halvin hinta oli keväällä... toki siinä kesän ja kevään välissä käytiin ...tuplaamassa?
Luulen että cemagrolla hinnoittelu riippuu siitä keneltä pyytää tarjouksen, paikalliselta toimijalta saan hinnat sis. rahdin ja purun ja kaiken muun per tonni eikä laskuunkaan ilmesty edes laskutuslisää...
-
Toki jokainen "lisämaksu" pitää laskea sen lannoitteen hintaan mut ainakaan silloin kun itse niitä ostelin ja sen jälkeen kun olen asiaa seurannut ja tarjouksia pyytänyt niin ei yara kyllä läheskään aina ole halvin ollut. Mut voihan se jollakin olla näin ollut.
Sinänsä itse kyl tykkään siitä et kaikki "lisäpalvelut" on hinnoiteltu erikseen. Voi sit miettiä mitä ottaa ja mitä ei.
-
mitä nuo lisät on? ite en moisiin törmänny...
-
Toki jokainen "lisämaksu" pitää laskea sen lannoitteen hintaan mut ainakaan silloin kun itse niitä ostelin ja sen jälkeen kun olen asiaa seurannut ja tarjouksia pyytänyt niin ei yara kyllä läheskään aina ole halvin ollut. Mut voihan se jollakin olla näin ollut.
Sinänsä itse kyl tykkään siitä et kaikki "lisäpalvelut" on hinnoiteltu erikseen. Voi sit miettiä mitä ottaa ja mitä ei.
Onhan se toki kätevää, mutta selvää kusetuksen makua on, ja ilmeisesti puree, kun jotkut eivät kerran vertaile kokonaishintoja keskenään..
Eniten ihmetyttää tuo nosturipurkulisä. Tokihan kun jotkut ostavat koko yhdistelmällisen, niin saattaa helpottaa, kun ei tarvitse ottaa nosturia päälle lainkaan. Mutta mitäs sitten, kun samassa kuormassa on nosturilla ja ilman purettavia...? Luulisi sen olevan kuskillekin mukavampaa nostella rivakkaan 2-3 säkkiä kerrallaan nosturilla kuin antaa isännän itse nysvätä etukuormaajalla syrjälaidat kolhien säkki kerrallaan...
-
Toki jokainen "lisämaksu" pitää laskea sen lannoitteen hintaan mut ainakaan silloin kun itse niitä ostelin ja sen jälkeen kun olen asiaa seurannut ja tarjouksia pyytänyt niin ei yara kyllä läheskään aina ole halvin ollut. Mut voihan se jollakin olla näin ollut.
Sinänsä itse kyl tykkään siitä et kaikki "lisäpalvelut" on hinnoiteltu erikseen. Voi sit miettiä mitä ottaa ja mitä ei.
Onhan se toki kätevää, mutta selvää kusetuksen makua on, ja ilmeisesti puree, kun jotkut eivät kerran vertaile kokonaishintoja keskenään..
Eniten ihmetyttää tuo nosturipurkulisä. Tokihan kun jotkut ostavat koko yhdistelmällisen, niin saattaa helpottaa, kun ei tarvitse ottaa nosturia päälle lainkaan. Mutta mitäs sitten, kun samassa kuormassa on nosturilla ja ilman purettavia...? Luulisi sen olevan kuskillekin mukavampaa nostella rivakkaan 2-3 säkkiä kerrallaan nosturilla kuin antaa isännän itse nysvätä etukuormaajalla syrjälaidat kolhien säkki kerrallaan...
No kyl mä ainakin sen kokonaishinnan katson ja jaan sen sit tonneille ja edelleen ravinnekiloille. Empä muista koskaan kenenkään valittaneen et olis tullut yllätyksenä hinta. Mitään muita lisiä en nyt muista kuin et belori käytti tuota nosturipurkulisää. Niin ja tuleehan hankkijalta laskutuslisä yaran tavaroista.. ;D
Aika laajalla kirjolla on tullut tavaroita ostettu. On yaraa, befertti , beloria, cemagroa. Lisäksi a-rehun ja agroyn välittämää paskaa ja ompa sitä tullut liettuastakin suoraan suomalaisen välikäden kautta toki. Aina on tullut kilpailutettua ja sillä hetkellä halvinta otettua. Avauksesta en läheskään aina ole ostanut ihan siitä yksinkertaisesta syystä et rahaa ei ole aina ollut.
mitä nuo lisät on? ite en moisiin törmänny...
Niin mitä ne mahtaa olla? Belorilla muistan olleen et nosturipurkulisä. Ja hankkija lyö laskutuslisän omilleen. Muuta en muista olleen.
Niinkuin yllä kirjoitin niin monia on tullut ostettua ja läheskään kaikissa ei ole nosturilla purkua vaan itse joutuu purkamaan. Siinä on sinänsä hyvä kun moni tavara on 500kg säkissä. Muutenkin tuo 500kg sattui omaan säiliötilavuuteen paremmin mut se nyt ei ikinä ollut valintaperuste.
Ai niin agroyn tavarat piti maksaa etukäteen joka oli kyl kohtuu "outoa". Hyvin kaikki kyl meni mut sanotaanko näin et oli kyl eka ja vika kerta kun näitä ostin. Kai se agroyn loppu tuli siististä ja kellään ei jäänyt rahoja sisään mut onhan se aika riski lyödä kymppitonneja menemään ja sen jälkeen sormet ristiin et tavarat tulee.
-
Belorilla oli ainakin ennen erikseen rahdin päälle toimitusmaksu ja kiinteä nosturipurkulisä. Cemagrolla ei tainnut olla erillistä toimitusmaksua, mutta nosturipurku ainakin maksoi erikseen. Vrt. Hankkijalta yaralaista: apulannan hinta/t + rahti/t. Paperilaskutuslisä on tuore keksintö, joka on vanhoillisiin viljelijöihin kohdistettu mielenosoitus.
-
On sinänsä turhaa jos ei lannoita. Toki jotakin se pelto kasvaa myös ilman lannoitusta. Ehkä sen muokkailun yms. Määrä pitää suhteuttaa siihen tarkoitukseen sopivaksi.
En väitä et tuon välivuoden pitäminen olisi mitenkään helppoa. Voi asiaa miettiä myös niin et jos siirryttekin viljelemään luomuna niin taas jää yara ilman teidän rahoja. Mut eipä tarvitse odottaa mitään muutosta jos ei ole itsekin valmis muuttumaan.. tätä yritin tuossa vähän selittää et just siihenhän muutos kaatuu..
Tässä on nähty näitä suuria tiloja, jotka ovat siirtyneet hetkeksi luomuun. Maassa riittää yllättävän hyvin perusravinteita kymmenenkin vuoden viljelyyn, sitten kun rikkaruoho-ongelma kasvaa ja typensitojahomma ei jonakin vuonna toimi, ollaan ongelmissa. Ratkaisuna on ladata taas sitten ravinteita ja torjua rikkapankkia, niin taas mennään.
Väitän, että viljelijöille jää turhan optimistinen mielikuva lannoituksen vaikutuksesta, esitän kaksi mielikuvaa kaaviona:
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Lannoitusteho.jpg)
Kuva: lannoitteiden mielikuvamarkkinointi
Punainen käyrä on se, mikä halutaan jäävän mieleen, vaikka sininen on lähempänä totuutta. Tällainen punainen käyrä syntyy, kun tautitorjunta, hivenaineet, korrensäätö, tehostettu rikkakasviohjelma ja kalkitus tulee mukaan siellä suurimmissa lannoitustasoissa, ja nollaruudulle ei tehdä mitään, tai nollaruudussa jopa vioitetaan ravinnepuutteen stressaamia kasveja. Asiaan vaikuttaa myös lajikevalinta, kostean maan kasvit tuottavat hyvin kosteissa hikevissä maissa, mutta kuivissa olosuhteissa näyttää, että lannoituskaan ei niitä lajikkeita auta.
Voisi sanoa, että Eko Nu! - projekti Loviisassa antaa paljon tietoa myös tavanomaisen viljelyn osalta. Puolikkaalla typellä pääsee joillakin lajikkeilla huomattavasti parempaan lopputulokseen kuin ravinnenarkomaanilajikkeilla, ja epäilemättä lieväkin tautitorjunta ja perusgramma-aine säästäisi vähät ravinteet paremmin viljelykasville. Seuraavassa kuvassa korostuvat lajikekohtaiset erot, lyhyet, korrenlujat laatuvehnät eivät välttämättä kestä kuivuutta. Amaretto on mainettaan parempi, harmi, kun se on jäänyt luomukokeista ulos. Demonstrant ei vakuuttanut Zebran vierellä viljeltynä, kun nyt täällä on aina kuivaa. Demonstrant on semmoinen kananpötkövilja, se ei kestä tippaakaan mitään niukkuutta. 2015 vuonna Zebra meni käytännössä pelkällä siemenpuolella kylvettynä, hiukan pintasalpietaria syysvehnän toisen levityksen yhteydessä, ja sato oli yllätyksellinen. Samoin 2017 vuonna alkoi rasittaa se kuivurilla kituminen, kun viljaa tuntui tulevan, että aina vaan liikaa, mihinkään ei mahtunut, eikä ollut mitään 13% puintikosteata. Onneksi oli rapsia, joka helpotti varastopuutetta.
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Ekonu.jpg)
Ote lajikekohtaisista luomukokeista, EkoNu 3.0
Aika hyvin näkyvät 2014, 2016, 2018 kuivat vuodet ja 2015 ja 2017 märät vuodet. Luomuviljelyn riskeistä kertoo myös se, että vuoden 2021 kuivuus-märkyysjaksot aiheuttivat sen, että koeruutuja ei puitu ollenkaan !
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Ekonu_2021.jpg)
Kuva: todennäköisesti kerääjäkasvi otti yliotteen 2021 vehnäruuduista. Kuva EkoNu 2021 uutiset
-SS-
-
On sinänsä turhaa jos ei lannoita. Toki jotakin se pelto kasvaa myös ilman lannoitusta. Ehkä sen muokkailun yms. Määrä pitää suhteuttaa siihen tarkoitukseen sopivaksi.
En väitä et tuon välivuoden pitäminen olisi mitenkään helppoa. Voi asiaa miettiä myös niin et jos siirryttekin viljelemään luomuna niin taas jää yara ilman teidän rahoja. Mut eipä tarvitse odottaa mitään muutosta jos ei ole itsekin valmis muuttumaan.. tätä yritin tuossa vähän selittää et just siihenhän muutos kaatuu..
Tässä on nähty näitä suuria tiloja, jotka ovat siirtyneet hetkeksi luomuun. Maassa riittää yllättävän hyvin perusravinteita kymmenenkin vuoden viljelyyn, sitten kun rikkaruoho-ongelma kasvaa ja typensitojahomma ei jonakin vuonna toimi, ollaan ongelmissa. Ratkaisuna on ladata taas sitten ravinteita ja torjua rikkapankkia, niin taas mennään.
Väitän, että viljelijöille jää turhan optimistinen mielikuva lannoituksen vaikutuksesta, esitän kaksi mielikuvaa kaaviona:
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Lannoitusteho.jpg)
Kuva: lannoitteiden mielikuvamarkkinointi
Punainen käyrä on se, mikä halutaan jäävän mieleen, vaikka sininen on lähempänä totuutta. Tällainen punainen käyrä syntyy, kun tautitorjunta, hivenaineet, korrensäätö, tehostettu rikkakasviohjelma ja kalkitus tulee mukaan siellä suurimmissa lannoitustasoissa, ja nollaruudulle ei tehdä mitään, tai nollaruudussa jopa vioitetaan ravinnepuutteen stressaamia kasveja. Asiaan vaikuttaa myös lajikevalinta, kostean maan kasvit tuottavat hyvin kosteissa hikevissä maissa, mutta kuivissa olosuhteissa näyttää, että lannoituskaan ei niitä lajikkeita auta.
Voisi sanoa, että Eko Nu! - projekti Loviisassa antaa paljon tietoa myös tavanomaisen viljelyn osalta. Puolikkaalla typellä pääsee joillakin lajikkeilla huomattavasti parempaan lopputulokseen kuin ravinnenarkomaanilajikkeilla, ja epäilemättä lieväkin tautitorjunta ja perusgramma-aine säästäisi vähät ravinteet paremmin viljelykasville. Seuraavassa kuvassa korostuvat lajikekohtaiset erot, lyhyet, korrenlujat laatuvehnät eivät välttämättä kestä kuivuutta. Amaretto on mainettaan parempi, harmi, kun se on jäänyt luomukokeista ulos. Demonstrant ei vakuuttanut Zebran vierellä viljeltynä, kun nyt täällä on aina kuivaa. Demonstrant on semmoinen kananpötkövilja, se ei kestä tippaakaan mitään niukkuutta. 2015 vuonna Zebra meni käytännössä pelkällä siemenpuolella kylvettynä, hiukan pintasalpietaria syysvehnän toisen levityksen yhteydessä, ja sato oli yllätyksellinen. Samoin 2017 vuonna alkoi rasittaa se kuivurilla kituminen, kun viljaa tuntui tulevan, että aina vaan liikaa, mihinkään ei mahtunut, eikä ollut mitään 13% puintikosteata. Onneksi oli rapsia, joka helpotti varastopuutetta.
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Ekonu.jpg)
Ote lajikekohtaisista luomukokeista, EkoNu 3.0
Aika hyvin näkyvät 2014, 2016, 2018 kuivat vuodet ja 2015 ja 2017 märät vuodet. Luomuviljelyn riskeistä kertoo myös se, että vuoden 2021 kuivuus-märkyysjaksot aiheuttivat sen, että koeruutuja ei puitu ollenkaan !
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Ekonu_2021.jpg)
Kuva: todennäköisesti kerääjäkasvi otti yliotteen 2021 vehnäruuduista. Kuva EkoNu 2021 uutiset
-SS-
Jos nyt viittaat alueesi suurviljelijään joka lähti luomusta niin siinä taisi olla oikeasti kyse suuremmista jutuista kuin typpilannoituksesta... ;D
Mut juu ei luomu mikään autuus onneen ole ja epäonnistuminen on täysin mahdollista. Itse olen yrittänyt tätä epäonnistumista välttää sillä et olen kylvänyt sen alusapilan aina paitsi herneelle. Siinä lakoriski kasvaa liian isoksi eikä vihreän mössön puiminen kiinnosta.
Näin toimien on mahdollisuus heittää lohko viherlannoitukselle jos siltä näyttää. Ja lanta tietysti auttaa ravinnehuollossa.
Toki kyllä niitä epäonnistumisia on mahtunut luomun uralle. 2020 paikalliset kovat sateet tuhosi muutamat kasvustot täysin. Toisessa vehnä "hukkui" ja toisessa tuo aluskasvi kasvoi pavun päälle. Voi tietysti miettiä et jos olisin laittanut vehnälle lannoitekiloja ja kemikaaleja niin olisiko ne pelastaneet tilanteen kenties jotain mut olisiko silti edes sijoitetut eurot tulleet takaisin? Jos olisin ollut taviksessa niin papu olisi varmaan jäänyt kylvämättä sen verta epävarmoja kasveja nämä pavut, herneet, rypsit, rapsit, syysviljat ja ohrat on. Joku kevätvehnä ja hitunen kauraa on se varmasti omille maille se kaikkein toimivin combo viljelyvarmuudella.
Mutta mahtuu niitä epäonnistumisia tavisurallekkin. Niinkuin täälläkin monesti olen kirjoittanut niin 2017 oli katastrofi. Paljon jäi viljaa puimatta ja paljon puitiin huonolaatuista viljaa joka oli märkää ja kuivauksesta tuli iso lasku. Oli annettu lisälantaa ja oli lyöty kemikaalipaukkuja ihan olan takaa kun hyvältä näytti. Syksy sit veti homman pahasti miinusmerkkiseksi. Tappiollisin vuosi itselleni.
2012 jäi myös puimatta mut silloin ala oli pienempi ja siihen asti kohtuu kivuttomasti saatiin sato talteen. 2015 oli myös vaikea mut silloin ei puimatta jäänyt kiitos ison syysvehnäalan.
On totta et pellossa riittää paukkuja muutamiksi vuosiksi ja ekana vuonna ilman lannoitusta tai minimi lannalla homma saattaa pelata hyvinkin, riippuen kasvukaudesta. Että täysin mahdotonta se välivuoden pitäminen ei ole. Tietysti jos homma budjetoitu 5t/ha keskisadon mukaan niin silloin vaihtoehtoja on aika vähän. Itse tykkään kuitenkin laskea enemmän euroja per ha kuin kiloja per ha. ;D
Olet oikeassa tuossa kaaviossa. Itse koin silloin taviksessa, et paras tapa on yrittää saada kohtuu pienin panostuksin ok sato. Sen sopivan kohdan löytäminen on vain kohtuu vaikeaa. Nyt jos olisin taviksessa tai siirtyisin siihen niin jaettua lannoitusta tulisi varmaan hyödynnettyä enemmän. Annetaan sitten vasta jos olosuhteet ovat sellaiset.
-
Joka tapauksessa, nyt olen jo päättänyt 2024 maanparannus- ja monimuotoisuuskasvien alat, ja siemenet on suureksi osaksi järjestetty. Rypsiä pitää saada tuosta pieneltä alalta muutama säkki kasaan, monimuotosiemeneksi. Ja hankkia vielä persianapilaa, jos ei sitten riistalla ruis + rypsi menisi koko monimuotoisuusalaa.
Tämä 10 ha monimuotopelto koostuu kolmesta kasvista: Ruis Reetta, 150 kg/ha, rypsi Synthia 5 kg/ha ja persianapila 5 kg/ha. Kylvömuokkaus LHP nurmi Hankmo Tandem, kylvö Elho pintalevitin ja siemenen matalamultaus Wärtsilä joustopiikkiäes.
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Monimuoto_06072023A.jpg)
Kuva: 06.07.2023. Kylvöpäivä 29.06.2023
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Monimuoto_06072023B.jpg)
06.07.2023
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Synthia_07072023B.jpg)
Kuva: Alkuperäisestä rypsinkylvöksestä säästynyt viisi neliötä orastunutta rypsiä. 07.07.2023
Rapsikuoriaiset voittavat kuivassa kasvaneet kasvustot. Kukinta tulee jäämään vaillinaiseksi.
Paitsi niillä, jotka tankkasivat Avauntia ja Plenumia riittävästi varastoon.
-SS-
-
Ostokäyttäytyminen on kuulemma muuttunut tässä parina vuonna tämmöiseksi.Sanoin että tottahan se muuttuu kun kaikki tietävät että hinta on vain päivän voimassa ja säästö se on parikymppiäkin tonnilta.Samaa vain hoki että ostokäyttäytyminen muuttunut.
Vihdistä pitäisi varmaan viljelijöiden lähteä Loimaalle oppimaan kunnon eturiviläisten lannoitebisnestä.
"Minä en ainakaan pysty sellaiseen lannoitekauppaan, että viikon aikana pitää ostaa lannoitteet tietyllä hinnalla tai sitten et saa niitä ollenkaan. Ostan sitten lannoitteeni jostain muualta."
Sanoi eräs uusmaalainen vähäpätöisempi viljelijä.
-SS-
-
Ostokäyttäytyminen on kuulemma muuttunut tässä parina vuonna tämmöiseksi.Sanoin että tottahan se muuttuu kun kaikki tietävät että hinta on vain päivän voimassa ja säästö se on parikymppiäkin tonnilta.Samaa vain hoki että ostokäyttäytyminen muuttunut.
Vihdistä pitäisi varmaan viljelijöiden lähteä Loimaalle oppimaan kunnon eturiviläisten lannoitebisnestä.
"Minä en ainakaan pysty sellaiseen lannoitekauppaan, että viikon aikana pitää ostaa lannoitteet tietyllä hinnalla tai sitten et saa niitä ollenkaan. Ostan sitten lannoitteeni jostain muualta."
Sanoi eräs uusmaalainen vähäpätöisempi viljelijä.
-SS-
Kohtuullinen keskisormen näyttäminen yaran suuntaan. ;D
Tuolla voi jotain vaikutusta ollakin..
-
Ostokäyttäytyminen on kuulemma muuttunut tässä parina vuonna tämmöiseksi.Sanoin että tottahan se muuttuu kun kaikki tietävät että hinta on vain päivän voimassa ja säästö se on parikymppiäkin tonnilta.Samaa vain hoki että ostokäyttäytyminen muuttunut.
Vihdistä pitäisi varmaan viljelijöiden lähteä Loimaalle oppimaan kunnon eturiviläisten lannoitebisnestä.
"Minä en ainakaan pysty sellaiseen lannoitekauppaan, että viikon aikana pitää ostaa lannoitteet tietyllä hinnalla tai sitten et saa niitä ollenkaan. Ostan sitten lannoitteeni jostain muualta."
Sanoi eräs uusmaalainen vähäpätöisempi viljelijä.
-SS-
Eihän kukaan ole missään vaiheessa väittänyt ettei niitä jatkossa saisi ollenkaan. Kauppa avautuu taas jossain vaiheessa jollain hintatasolla ja hyvin todennäköisesti käy siinä vaiheessa rauhallisemmalla tempolla.
-
Liettulaisen can typen hinta noussut 4e/t... mitähän se nousu muilla sitten mahtaa olla? Onko vedätyksen makua.. ::)
-
Cemagrolla on avoimet hinnat netis, ja niiten lanoiteet tulee sekä idästä että lännestä. En kysynnyt sen tarkemin itä on,
Belor nytten berner, tuskin halpeni?
-
Onhan se toki kätevää, mutta selvää kusetuksen makua on, ja ilmeisesti puree, kun jotkut eivät kerran vertaile kokonaishintoja keskenään..
Eniten ihmetyttää tuo nosturipurkulisä. Tokihan kun jotkut ostavat koko yhdistelmällisen, niin saattaa helpottaa, kun ei tarvitse ottaa nosturia päälle lainkaan. Mutta mitäs sitten, kun samassa kuormassa on nosturilla ja ilman purettavia...? Luulisi sen olevan kuskillekin mukavampaa nostella rivakkaan 2-3 säkkiä kerrallaan nosturilla kuin antaa isännän itse nysvätä etukuormaajalla syrjälaidat kolhien säkki kerrallaan...
Tietysti pitää laskea kokonaishinnan mukaan jos vertailee.
Mulla on ollut viimeiset 10 v varmaan 90% itse purkaen. Yksin ollen puran yleensä metsänosturilla, siinä ei taida suurta nopeuseroa tulla. Toisinaan ollut vähän hankalaa jos kattoa ei saa päältä pois kuten näissä yksinkertaisissa puoliperissä tavallisesti on. Toisissa taas avautuu napista hydrauliikalla koko helahoito.
Varmaan pyrkivät ryhmittelemään kuormat purkutavan mukaan ettei tule sekakuormia. Ainakin täydet yhden lajin kuormat tulevat lautoilla meren yli sellaisenaan, ainakin kuskit ovat kovin hoono soomi. Ymmärtää että niissä edullisissa ulkolaisissa kuljetuksissa ei nostureita ole. Monen lajin kuormista en tiedä kokoavatko lähtövarastolla vai missä.
Viimeksi keväällä purettiin naapurin kanssa puolikkaasta yhteiskuorma 24 t niin että kaveri otti aina trukkipiikkkeihin 2 säkkiä ja minä säkkinostimeen yhden, vuoronperään. Ei siinäkään hirmu kauan turattu. Koko kuorma samaa lajia. Toisen kuorman purki kaveri yksin kun siinä ei mulle ollut kuin joku hassu säkki.
-
Kuorman purku, nähnyt ja kuullut, seka kuormat sileen että koko perävaunu jolleki joka sen purkaa ite, sitten nupilla ja nosturilla nää täys nuppi/osa nuppi jutut. kyll ne osaa sileen vähän pantata ja yhdistää kuormat sileen samaan suuntaan joskus tietämättä lähi naapuri sai samasta rekasta mun kanssa viikko välis kun tilaukset tehty.
https://cemagro.fi/tilauslomake/
Siinä ainakin kuten belorilla oli, purman purku lisä. Siihen vaan klikkaa ja kattoo mitä hintaa tulee.
-
Tulipa nyt tilattua ens vuoden lannat jo tässä vaiheessa. Yleensä ostan aina väärään aikaan joten hinnan laskua odotettavissa tasaisesti kevääseen asti :D Cemagrolta tilasin, belorin lanta oli pölyä tänä keväänä ja piiloleikki yaran kanssa ei kiinnosta.
-
Tulipa nyt tilattua ens vuoden lannat jo tässä vaiheessa. Yleensä ostan aina väärään aikaan joten hinnan laskua odotettavissa tasaisesti kevääseen asti :D Cemagrolta tilasin, belorin lanta oli pölyä tänä keväänä ja piiloleikki yaran kanssa ei kiinnosta.
Onkohan cemagrol tulos lisää valikoimaa, mitään hajua? Toi 23-2-4 menis muuten, mut sais olla fosforia 3-4...
-
Nytkähti taas apulannan hinta vähän ylös päin, 26-5-5 maksaa nyt Isokarhussa 605€ alv0.
-
Tilanne näyttää aika haastavalta.
https://www.farmit.net/kasvinviljely/2023/07/27/markkinamyllerrykset-nayttavat-jatkuvan-muutokset-lannoitteissa-suuria
Vilkaisin Cemagron hinnastoa ja nousua on sielläkin tapahtunut tälle viikolla. Vaikuttaa siltä, että laihan lannoituksen vuodet tulevat pelloilla jatkumaan.
-
Uutisointi lannoitteiden hinnannoususta kiihtyy ja parin viikon päästä Yara alkaa taas myydä. Hinnat noussee silloin reilusti ja pikkufirmat peesaa. Viljelijöiden keskuudessa alkaa levitä paniikki ja ostohysteria. Déjà vu!
-
Uutisointi lannoitteiden hinnannoususta kiihtyy ja parin viikon päästä Yara alkaa taas myydä. Hinnat noussee silloin reilusti ja pikkufirmat peesaa. Viljelijöiden keskuudessa alkaa levitä paniikki ja ostohysteria. Déjà vu!
Vaikka en ennustajan lahjoja omista niin uskon pian alkavan taas sen kirjoittelun, jossa lannoitteitaan ostamattomat kirjoittelevat hintojen romahtavan joulun jälkeen ::)
-
Uskoisin näin että romahtaa tai sitten ampaisee jyrkkään nousuun. Tai jotain siltä väliltä.
Mutta kai sitä jotain tarttee ostaa ensi kesäksi.
-
Lannat ostettu ja maksettu ja nostettu katon alle💪
enää ei tarvitse niitä miettiä. helpottaa tulevaisuuden suunnitelmia kummasti.
-
^
Meinasin sanoa, että samoin, mutt rahat lähtöökin vasta huomenna. Tosin parhaan taitaisi pitää, kun ei tuhlaisi koko lantoja. Kyllä tämäkin syksy taitaa mennä rankkasateiden takia ihan pommiin.
-
550 € alv. 0 % Y10 ja Y25, 14.8.
-
550 € alv. 0 % Y10 ja Y25, 14.8.
Nousua avauksesta alvin verran
-
...ja huomenna hinta nousee??
100 €/t nousi hinnat kesäkuuhun verrattuna, kivasti kirpasee, jos ei silloin tilannut, onneks tilasin.
-
550 € alv. 0 % Y10 ja Y25, 14.8.
Nousua avauksesta alvin verran
Näin näköjään käynyt.Oma Y-25 oli 535 € sis.alv.
-
"tyhmät tuottajat tilasi liikaa niin piti pistää kauppa seis, kyllä muuten olisi ollut paljon pidempään tarjolla järkevästi" oli viesti ekalla kierroksella, ja nyt kun kauppa on taas auki niin hintaa on 25% lisää. Ei tässä kohtaa tunnu että oli tyhmää silloin ostaa minkä tarvitsi.
-
Trokaako joku lannoitteita vai onko tuotanto laskenut. Miten viljelijät muka tietää milloin kauppa on auki että voisivat ostaa kioskin tyhjäksi? Kai nyt jollekin joku saunakaveri myyjä soittaa, mutta ei kyllä tavallisella pulliaisella varmaan yleensä ole mitään apulannan myyjää joka soittelisi. Mitä itse olen ymmärtänyt, niin lappu pistettiin taas jo luukulle.
-
^
Eilen tuli lantamannenilta tekstari että kioski taas auki ja toimitus lokakuulla. Kai tuo on joku automaattilähetys yhteystietojen perusteella,lannat ostettu samasta paikasta kesäkuulla.
Tälläistä se on nykyään apulantakauppa...
-
Niin ja 100 €:n hinnanheilahtelu nykyisellä hintatasolla "pientä"...
-
paljon mahtaa salpis nykyään maksaa?
-
2,5 tuntia taisi olla kauppa auki ennen kuin erä loppui taas. Hyvä Yara...
-
paljon mahtaa salpis nykyään maksaa?
Jossain vähän alle 400e kenties..
-
Nopeaa toimintaa; Cemagro ei ehtinyt peesata hintoja siinä ajassa, kun Yara sai myytyä koko Suomen lokakuun lannoitekiintiön.
-
Lannoitekauppa näyttää menevän siihen et sitä on alettava telttailemaan Hankkijan ovenpielessä et ehtii tehdä tilauksen.. ::) ;D ;D ;D
-
ääää, soittaa sille luottomyyjälle et varaappa rekallinen paskoo ku sitä taas jaossa...
-
ääää, soittaa sille luottomyyjälle et varaappa rekallinen paskoo ku sitä taas jaossa...
Joo tää on se tosi viljelijöiden tapa. Ilmoittaa vaan sille omamyyjälle määrät ja sanoo et painaa enteriä kun tavaraa saa. Hinta selviää sitten laskusta ;D
-
Jahas, kuis moni jäi tänä kasvukautena ilman lannotteita ?
Mistäs muuten tietää ketkä ovat saaneet hankittua lannoitteet ?
Ne etukenolaiset kertoo sen agronetissä.........
-
ääää, soittaa sille luottomyyjälle et varaappa rekallinen paskoo ku sitä taas jaossa...
Joo tää on se tosi viljelijöiden tapa. Ilmoittaa vaan sille omamyyjälle määrät ja sanoo et painaa enteriä kun tavaraa saa. Hinta selviää sitten laskusta ;D
Tästä tuli päivän prameimmat naurut.
-
ääää, soittaa sille luottomyyjälle et varaappa rekallinen paskoo ku sitä taas jaossa...
Joo tää on se tosi viljelijöiden tapa. Ilmoittaa vaan sille omamyyjälle määrät ja sanoo et painaa enteriä kun tavaraa saa. Hinta selviää sitten laskusta ;D
Tästä tuli päivän prameimmat naurut.
Hyvä jos naurattaa. Niin muakin mut ihan siitä syystä et oon luomuviljelijä eikä ole tarvetta yaran pusseille.
Muutenhan tuossa kauppatavassa ei ole mitään naurun aihetta. Eikö yaran kokoinen firma pysty hankkimaan raaka-aineita koko Suomen tarpeen verran kerralla ja näin pitää kaupan auki kokoajan?
Et ehkä siellä taustalla on vain se et liiketoimintaan kun kuuluu voiton tekeminen niin näin saadaan hyvin nyhdettyä euroja viljelijöiltä. Nyt enää mietitään et milloin viljelijöiden mitta täyttyy.. ::)
-
ääää, soittaa sille luottomyyjälle et varaappa rekallinen paskoo ku sitä taas jaossa...
Joo tää on se tosi viljelijöiden tapa. Ilmoittaa vaan sille omamyyjälle määrät ja sanoo et painaa enteriä kun tavaraa saa. Hinta selviää sitten laskusta ;D
Tästä tuli päivän prameimmat naurut.
Itse asiassa näin ajattelin tehdä ensi kesänä, koska tilanne todennäköisesti jatkuu tällaisena, että tavara menee saman tein ja tilanne vaan pahenee tämän kesän kokemusten perusteella. Ei siinä kauppojen välisessä kilpailutuksessa voita mitään, jos Yaran tuotteilla aikoo mennä eteenpäin. Nytkin jos olisi myöhästynyt ensimmäiseltä kierrokselta, niin tuhansien eurojen vahinko olisi nyt käsissä. Lannoitekauppa on pelkkää realismia.
-
tuota en vaan ite käsitä; kaupat ei etes kilipaile apupaskoilla. ite en tiijä mistä vois ostaa muuta kuin jaraa. ( paitti hankkijan sakupaska, sekulijaraa ) kun en tee kauppaa netin kautta. onhan tuota muutakin tekijää kuin yara mut eipä hirveesti houkuttele kauppaan.. maatalous taitaa olla aika pien tekijä suomessa.
-
Täällä itkette yaran toiminnasta, miksi ei Bernerin lannoitteet kelpaa? niillähän ilmeisesti on ollut myynti auki koko kesän. Onko se yaran paska niin ylimaallisen hyvää taikalannoitetta, että sitä on pakko saada hinnalla millä hyvänsä?
Näinhän me viljelijät itse saadaan aikaan lähes monopoliasema yaralle, kun ostetaan vain sen lannoitteita, vaikka vaihtoehto on tarjolla, kohta ei Berner enää myy lantoja, jos niiltä ei kukaan osta.
-
Cemagron lantoja viime keväänä käytössä.
40t levitetty ja levitysmäärä pysyi säädetyssä koko kevään.
Kertaakaan ei tarvinnut lannoitepuolta tyhjentää jauhosta.
-
Belor oli jauhoa männä keväänä. Nyt tilasin cemagrota. Yara saa pitää paskansa.
-
Cemagrolta tilattu kesällä. Ne eivät siellä Lohjalla myy pienviljelijälle suoraan, vaikka ottavat tilauksen vastaan, vaan laskutus nähtävästi menee esimerkiksi Lantmännen myymälän kautta.
-SS-
-
Ihan pelle touhua, porukat ostaa pää punaisena ettei vaan jää ilman. Kilpailijat peesaa hyvin Yaran hintoja, niin ei kiinnosta.
-
Täällä itkette yaran toiminnasta, miksi ei Bernerin lannoitteet kelpaa? niillähän ilmeisesti on ollut myynti auki koko kesän. Onko se yaran paska niin ylimaallisen hyvää taikalannoitetta, että sitä on pakko saada hinnalla millä hyvänsä?
Näinhän me viljelijät itse saadaan aikaan lähes monopoliasema yaralle, kun ostetaan vain sen lannoitteita, vaikka vaihtoehto on tarjolla, kohta ei Berner enää myy lantoja, jos niiltä ei kukaan osta.
Heinäkuun lopussa tilasin Berneriltä, hinnat muutaman kympin Jaran eilisiä hintoja halvempia. Osa hintaerosta menee korkeampaan rahtiin, vaan eipä tuota Yaran piirileikkiä jaksa seurata.
-
Meinasin tilata berneriltä myös, mutta kun kyselin niin ainakin 26-5-5 ollu keväällä surkeaa tavaraa. Isoja kokkareita että on tukkinu apulantavantaat ja toisaalta joku säkki ollu käytännössä jauhetta. Olivat palauttaneet lannat bernerille. Belori lannoitteita tuli käytetty pitkään ja ne oli ihan ok ainakin viime vuosina.
Äsken tuli bernetiltä vastaus tarjouspyyntöön, niin tuota ei nyt edes ollut tilattavissa tällä hetkellä :)
Kaipa sitä täytyy taas ostaa ylihintaista yaralaista vuoden korkeimmalla hinnalla... Tuo 26-5 olisi vain sopinut hyvin mun pelloilla. Tarkoitus yrittää saada fosfori nollaan. On ollut jo vuosia että siihen mitä saisi laittaa 30-50% vähemmän.
Voiko starttilannoitetta laittaa hs-laitteesta pintaan kylvön yhteydessä vai pitääkö se mennä siemenen kanssa?
-
Meinasin tilata berneriltä myös, mutta kun kyselin niin ainakin 26-5-5 ollu keväällä surkeaa tavaraa. Isoja kokkareita että on tukkinu apulantavantaat ja toisaalta joku säkki ollu käytännössä jauhetta. Olivat palauttaneet lannat bernerille. Belori lannoitteita tuli käytetty pitkään ja ne oli ihan ok ainakin viime vuosina.
Äsken tuli bernetiltä vastaus tarjouspyyntöön, niin tuota ei nyt edes ollut tilattavissa tällä hetkellä :)
Kaipa sitä täytyy taas ostaa ylihintaista yaralaista vuoden korkeimmalla hinnalla... Tuo 26-5 olisi vain sopinut hyvin mun pelloilla. Tarkoitus yrittää saada fosfori nollaan. On ollut jo vuosia että siihen mitä saisi laittaa 30-50% vähemmän.
Voiko starttilannoitetta laittaa hs-laitteesta pintaan kylvön yhteydessä vai pitääkö se mennä siemenen kanssa?
Juu, viime keväänä tilatut 26-5-5 pölisi pahasti. Nyt pitäisi olla 26-5-5 toiselta tehtaalta. Heinäkuussa ainakin sai tilattua tuotakin laatua.
-
Meinasin tilata berneriltä myös, mutta kun kyselin niin ainakin 26-5-5 ollu keväällä surkeaa tavaraa. Isoja kokkareita että on tukkinu apulantavantaat ja toisaalta joku säkki ollu käytännössä jauhetta. Olivat palauttaneet lannat bernerille. Belori lannoitteita tuli käytetty pitkään ja ne oli ihan ok ainakin viime vuosina.
Äsken tuli bernetiltä vastaus tarjouspyyntöön, niin tuota ei nyt edes ollut tilattavissa tällä hetkellä :)
Kaipa sitä täytyy taas ostaa ylihintaista yaralaista vuoden korkeimmalla hinnalla... Tuo 26-5 olisi vain sopinut hyvin mun pelloilla. Tarkoitus yrittää saada fosfori nollaan. On ollut jo vuosia että siihen mitä saisi laittaa 30-50% vähemmän.
Voiko starttilannoitetta laittaa hs-laitteesta pintaan kylvön yhteydessä vai pitääkö se mennä siemenen kanssa?
Juu, viime keväänä tilatut 26-5-5 pölisi pahasti. Nyt pitäisi olla 26-5-5 toiselta tehtaalta. Heinäkuussa ainakin sai tilattua tuotakin laatua.
Eikös heinäkuun hinta ollut hyvin liki sama mitä yara oli nyt?
-
Jahas, kuis moni jäi tänä kasvukautena ilman lannotteita ?
Mistäs muuten tietää ketkä ovat saaneet hankittua lannoitteet ?
Ne etukenolaiset kertoo sen agronetissä.........
;D ;D
Onneks tukiviljelyssä ei oo ongelmia että saako vai ei, naturcomilta saa aina siemeniä. 8)
-
Onneks tukiviljelyssä ei oo ongelmia että saako vai ei, naturcomilta saa aina siemeniä. 8)
Tuo on totta, vaikka kyllä siemenkauppiailakin katteet ovat kohdallaan. Oma siementuotanto on hömppäilyssä parhaiten kannattavaa viljelyä. Hiukan ruista, hiukan rypsiä, niistä saa riistapellon aikaiseksi. Auringonkukan siemenkin on mahdollista viljellä itse, jos saa niitä "siemenlautasia" jemmaan jonnekin puhaltumaan, sitten heittää puimuriin. Toisaalta, viimekin talvena ukrainalaista auringonkukkaa oli esim. Prismoissa myynnissä lähelle euroa kilo. Ensi vuoden auringonkukat sain kohtuuhinnalla Kärkkäiseltä,.
Jos ajattelee, että laitetaan rinnakkain rypsinviljely ja monimuotorypsin viljely, niin monimuotoversio tuottaa vähintään yhtä hyvin. Yhden "tonnin" tukena ja toisen kustannusten vähäisyytenä. Aikaisin kylvetty maanparannuskasvi on lähes ainoa järkevä vaihtoehto saada syysrapsi ja syysrypsi alkuun aikaisella kylvöllä.
-SS-
-
Onneks tukiviljelyssä ei oo ongelmia että saako vai ei, naturcomilta saa aina siemeniä. 8)
Tuo on totta, vaikka kyllä siemenkauppiailakin katteet ovat kohdallaan. Oma siementuotanto on hömppäilyssä parhaiten kannattavaa viljelyä. Hiukan ruista, hiukan rypsiä, niistä saa riistapellon aikaiseksi. Auringonkukan siemenkin on mahdollista viljellä itse, jos saa niitä "siemenlautasia" jemmaan jonnekin puhaltumaan, sitten heittää puimuriin. Toisaalta, viimekin talvena ukrainalaista auringonkukkaa oli esim. Prismoissa myynnissä lähelle euroa kilo. Ensi vuoden auringonkukat sain kohtuuhinnalla Kärkkäiseltä,.
Jos ajattelee, että laitetaan rinnakkain rypsinviljely ja monimuotorypsin viljely, niin monimuotoversio tuottaa vähintään yhtä hyvin. Yhden "tonnin" tukena ja toisen kustannusten vähäisyytenä. Aikaisin kylvetty maanparannuskasvi on lähes ainoa järkevä vaihtoehto saada syysrapsi ja syysrypsi alkuun aikaisella kylvöllä.
-SS-
Sinappi, hunajakukka ja auringonkukka.
Siinä avaimet stressittömyyteen, onneen ja kannattavaan 2020-luvun "viljelyyn".
-
Yks isäntä visiin joutui ihan sairaalaan kun toi pölisevä apulanta hengitti. Oliko ensimäinen täyttö ilman naamaria, sitten seuraavalla täytöllä oli hengitys suojaimet mutta liian myöhään......
-
Mä taas en ainakaan 15 vuoteen ole ostanut Yaraa kuin muutaman säkin täydennyseriä.
Mutta mä en olekaan näitä eturivin viljelijöitä...
-
Meinasin tilata berneriltä myös, mutta kun kyselin niin ainakin 26-5-5 ollu keväällä surkeaa tavaraa. Isoja kokkareita että on tukkinu apulantavantaat ja toisaalta joku säkki ollu käytännössä jauhetta. Olivat palauttaneet lannat bernerille. Belori lannoitteita tuli käytetty pitkään ja ne oli ihan ok ainakin viime vuosina.
Äsken tuli bernetiltä vastaus tarjouspyyntöön, niin tuota ei nyt edes ollut tilattavissa tällä hetkellä :)
Kaipa sitä täytyy taas ostaa ylihintaista yaralaista vuoden korkeimmalla hinnalla... Tuo 26-5 olisi vain sopinut hyvin mun pelloilla. Tarkoitus yrittää saada fosfori nollaan. On ollut jo vuosia että siihen mitä saisi laittaa 30-50% vähemmän.
Voiko starttilannoitetta laittaa hs-laitteesta pintaan kylvön yhteydessä vai pitääkö se mennä siemenen kanssa?
Fosfaattijuaksee huanosti maassa. Kai se siämen haluis sen fosforin mahdollisimman lähelle. Eli voi pintaankin kylvää mutta suattaapi olla että sijoitus siämenen viäreen olisi parempi.
-
Nyt tuli ensimmäiseltä kauppaliikkeeltä pyyntö, että asiakkaat toimittaisivat etukäteen tiedot haluamistaan lannoitelajeista ja määristä. Kaupankäynti on nopeaa, pitää pystyä reagoimaan pienellä aikavälillä. Ihan loogista touhua. Luulen, että ensi kesänä liitän tarjouspyyntöön maininnan, että laittaa saman tein tilaukseen, kun kausi alkaa. Asia ei tästä sen kummemmaksi ole tulossa.
-
Nyt tuli ensimmäiseltä kauppaliikkeeltä pyyntö, että asiakkaat toimittaisivat etukäteen tiedot haluamistaan lannoitelajeista ja määristä. Kaupankäynti on nopeaa, pitää pystyä reagoimaan pienellä aikavälillä. Ihan loogista touhua. Luulen, että ensi kesänä liitän tarjouspyyntöön maininnan, että laittaa saman tein tilaukseen, kun kausi alkaa. Asia ei tästä sen kummemmaksi ole tulossa.
Tuo on trendi vähän joka alueella yhteiskunnassa, yritykset teettävät asiakkailla työnsä, ja näin tuotot paranevat. Muutaman vuoden päästä viljelijöille lähetetään hakku postissa, kaiva kalliosta fosfaatit ja kalit itse. Lasku tulee entisensuuruisena mukana. Ammoniakkia tietysti voisi hankkia vaikka Green Nordic Energy-firmasta, siellä on vihreän ammoniakin tuotantokehitys valtion avustamana käynnissä. Sitten vaan ammoniakki säiliöön ja sijoittaa sen maahan suoraan. Mihin Yaraa sitten enää tarvitaan ?
Tämänhetkinen typpikilon hinta ei ole enää linjassa maakaasupörssin kanssa. Eli jotakin ihmeellistä on nyt näissä keinolannoiteasioissa, olisiko jokin vihreän siirtymän sivuvaikutus taas kyseessä.
Seuraava vaihe omakohtaisessa typentuotannossa on turvautua tilakohtaisiin pienen kokoluokan ammoniakinvalmistuslaitteisiin, tässä on yksi suunnitelma, joka näyttäisi olevan noin 100 k€. Tuotto 77 t/vuosi, typpenä noin 60 tonnia. 2/3 investoinnista (ehkä 65000€) tulee 300 kWp aurinkopaneeleille, akkuja ja halvinta pörssisähköä käyttämällä voisi päästä aika paljon pienemmällä investoinnilla.
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Ammonia_plant.jpg)
Kuva: Kaaviokuva ammoniakin valmistuslaitteistosta (Pochari Technologies)
-SS-
-
Cemagron hinnastossa on nyt vain nestemäisiä. Mahtaa rakeisten hinnat hypähtää, kun palaavat listoille?
-
Lantamannilta tuli tekstari että huomenna Yara avaa taas kioskinsa. Joten...piikkarit jalkaan tai teltta oven taakse,ainakin kauppiaan numero pikavalintoihin....
-
Seuraava vaihe omakohtaisessa typentuotannossa on turvautua tilakohtaisiin pienen kokoluokan ammoniakinvalmistuslaitteisiin, tässä on yksi suunnitelma, joka näyttäisi olevan noin 100 k€. Tuotto 77 t/vuosi, typpenä noin 60 tonnia. 2/3 investoinnista (ehkä 65000€) tulee 300 kWp aurinkopaneeleille, akkuja ja halvinta pörssisähköä käyttämällä voisi päästä aika paljon pienemmällä investoinnilla.
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Ammonia_plant.jpg)
Kuva: Kaaviokuva ammoniakin valmistuslaitteistosta (Pochari Technologies)
-SS-
Jonkun pitäisi vaan kokeilla tätä, jotta selviäisi miten viranomainen mahtaa härveliin ja se tuotoksiin suhtautua. Ammoniakki on aika äkkiväärää ainetta, vaikka sitä muualla maailmassa käytetään yleisesti lannoitteena. Ammoniumnitraatin kohtelu muutama vuosi sitten oli aika vainoharhaista ja tästä voisi odottaa vähintään samanlaista soppaa.
-
Lantamannilta tuli tekstari että huomenna Yara avaa taas kioskinsa. Joten...piikkarit jalkaan tai teltta oven taakse,ainakin kauppiaan numero pikavalintoihin....
Ei mulle ikinä mitään tekstareita tule😳
Tosin oon jo apulannat ostanu, mutta silti🤨
-
Joku neuvo täällä että lasket vaan paljonko ja mitä ostat. Sit tieto etukäteen myyjälle niin se tekee kaupat kun aukeaa. Ei tässä taida mitään tekstareita jouduta odottelemaan. Katsoo sit hinnan kuitista.
-
Huomenna täytyy tilata lannoitteet, maksakoon mitä maksaa!
-
Huomenna täytyy tilata lannoitteet, maksakoon mitä maksaa!
Laskin NK2:n hinnan,päälle 700euron mennee kottiin tuotuna täällä. Valikoimahan on melko suppee.Ennustavat melko maltillista hinnannousua,saa nähä pittääkö paikkansa.
-
Huomenna täytyy tilata lannoitteet, maksakoon mitä maksaa!
Laskin NK2:n hinnan,päälle 700euron mennee kottiin tuotuna täällä. Valikoimahan on melko suppee.Ennustavat melko maltillista hinnannousua,saa nähä pittääkö paikkansa.
Verottomana? Onks tuos sit rahdin osuus mitä? Mitähän tuo maksoi siinä ekassa rykäsyssä juhannuksen alla?
Huhut kertoi et moniravinteet maksoi juhannuksen alla 400e paikkeilla. Ja tuohon vaikka laittaa muutamia kymppejä rahtia niin jos tuo on veroton hinta niin onhan sitä nousua ollut taas ihan hyvin, hyvä yara kyl te bisneksen osaatte!
Kulut yaralla tuskin ovat nousseet noin paljon vaikka nousua raaka-aineissa on toki ollut. Seuraavina vuosina viljelijöiden oppiessa nopeasti tämä myyntitekniikka niin eka porras myydään eturiviläisille jo kaiketi ennen varsinaista myyntipäivää jolloin omamyyjän ainoaksi tehtäväksi jää painaa entteriä kun kauppa aukeaa. ::)
-
Huomenna täytyy tilata lannoitteet, maksakoon mitä maksaa!
Laskin NK2:n hinnan,päälle 700euron mennee kottiin tuotuna täällä. Valikoimahan on melko suppee.Ennustavat melko maltillista hinnannousua,saa nähä pittääkö paikkansa.
Verottomana? Onks tuos sit rahdin osuus mitä? Mitähän tuo maksoi siinä ekassa rykäsyssä juhannuksen alla?
Huhut kertoi et moniravinteet maksoi juhannuksen alla 400e paikkeilla. Ja tuohon vaikka laittaa muutamia kymppejä rahtia niin jos tuo on veroton hinta niin onhan sitä nousua ollut taas ihan hyvin, hyvä yara kyl te bisneksen osaatte!
Kulut yaralla tuskin ovat nousseet noin paljon vaikka nousua raaka-aineissa on toki ollut. Seuraavina vuosina viljelijöiden oppiessa nopeasti tämä myyntitekniikka niin eka porras myydään eturiviläisille jo kaiketi ennen varsinaista myyntipäivää jolloin omamyyjän ainoaksi tehtäväksi jää painaa entteriä kun kauppa aukeaa. ::)
Niin tai sitte menee niin kuin viimeksi että hinta tippuukin taas keväällä avaus hintojen alle, kyl tykkäisin ite ainakin tilata keväällä toimitus suoraan kylvöille huhtikuun lopulla.
Ei mitään säätöä varastoinninkanssa, kasa vaan pihalle mistä pääsee nostelemaan suoraan kylvökoneeseen.
-
hankija ei enää ilmoita moista tapahtumaa. lie siellä myynnit tapissa jo muutenki.. miten lie muilla valmistajilla?
-
Nyt on yarat tullu ainakin isokarhun listoille.
Y3 553€ alv0 ja y1 498€ alv0
-
Cemagron hinnastossa on nyt vain nestemäisiä. Mahtaa rakeisten hinnat hypähtää, kun palaavat listoille?
Pari kymppiä nousi hinnat, ainaskin 23-2-4.
-
Y3 näyttää nousseen n.130€/t avaushinnoista
-
Nyt on yarat tullu ainakin isokarhun listoille.
Y3 553€ alv0 ja y1 498€ alv0
Juhannuksen alla Hankkija tarjos Y-3 hintaan 445 alv 0 ja verolla oli 553€.
-
Huomenna täytyy tilata lannoitteet, maksakoon mitä maksaa!
Laskin NK2:n hinnan,päälle 700euron mennee kottiin tuotuna täällä. Valikoimahan on melko suppee.Ennustavat melko maltillista hinnannousua,saa nähä pittääkö paikkansa.
Verottomana? Onks tuos sit rahdin osuus mitä? Mitähän tuo maksoi siinä ekassa rykäsyssä juhannuksen alla?
Huhut kertoi et moniravinteet maksoi juhannuksen alla 400e paikkeilla. Ja tuohon vaikka laittaa muutamia kymppejä rahtia niin jos tuo on veroton hinta niin onhan sitä nousua ollut taas ihan hyvin, hyvä yara kyl te bisneksen osaatte!
Kulut yaralla tuskin ovat nousseet noin paljon vaikka nousua raaka-aineissa on toki ollut. Seuraavina vuosina viljelijöiden oppiessa nopeasti tämä myyntitekniikka niin eka porras myydään eturiviläisille jo kaiketi ennen varsinaista myyntipäivää jolloin omamyyjän ainoaksi tehtäväksi jää painaa entteriä kun kauppa aukeaa. ::)
Niin tai sitte menee niin kuin viimeksi että hinta tippuukin taas keväällä avaus hintojen alle, kyl tykkäisin ite ainakin tilata keväällä toimitus suoraan kylvöille huhtikuun lopulla.
Ei mitään säätöä varastoinninkanssa, kasa vaan pihalle mistä pääsee nostelemaan suoraan kylvökoneeseen.
Tuokin mahdollista. Se olis kai sit kolmas kerta kuin tippuisi. Kaasun hinta voi tietysti taas kevään kolkuttaessa ovella laskea ja muutenkin kun kysyntä maailmalla vähenee niin onhan se mahdollista et huhtikuussa saa tilata halvemmalla.
Sehän on kyl totta et mukavaahan tuo on kun tulevat vasta kylvöjen korvalla. Ei tarvii paljon miettiä varastointia..
-
Huomenna täytyy tilata lannoitteet, maksakoon mitä maksaa!
Laskin NK2:n hinnan,päälle 700euron mennee kottiin tuotuna täällä. Valikoimahan on melko suppee.Ennustavat melko maltillista hinnannousua,saa nähä pittääkö paikkansa.
Verottomana? Onks tuos sit rahdin osuus mitä? Mitähän tuo maksoi siinä ekassa rykäsyssä juhannuksen alla?
Huhut kertoi et moniravinteet maksoi juhannuksen alla 400e paikkeilla. Ja tuohon vaikka laittaa muutamia kymppejä rahtia niin jos tuo on veroton hinta niin onhan sitä nousua ollut taas ihan hyvin, hyvä yara kyl te bisneksen osaatte!
Kulut yaralla tuskin ovat nousseet noin paljon vaikka nousua raaka-aineissa on toki ollut. Seuraavina vuosina viljelijöiden oppiessa nopeasti tämä myyntitekniikka niin eka porras myydään eturiviläisille jo kaiketi ennen varsinaista myyntipäivää jolloin omamyyjän ainoaksi tehtäväksi jää painaa entteriä kun kauppa aukeaa. ::)
Niin tai sitte menee niin kuin viimeksi että hinta tippuukin taas keväällä avaus hintojen alle, kyl tykkäisin ite ainakin tilata keväällä toimitus suoraan kylvöille huhtikuun lopulla.
Ei mitään säätöä varastoinninkanssa, kasa vaan pihalle mistä pääsee nostelemaan suoraan kylvökoneeseen.
Tuokin mahdollista. Se olis kai sit kolmas kerta kuin tippuisi. Kaasun hinta voi tietysti taas kevään kolkuttaessa ovella laskea ja muutenkin kun kysyntä maailmalla vähenee niin onhan se mahdollista et huhtikuussa saa tilata halvemmalla.
Sehän on kyl totta et mukavaahan tuo on kun tulevat vasta kylvöjen korvalla. Ei tarvii paljon miettiä varastointia..
Se on kyllä totta mutta täytyy muistaa että kaikki ei voi jättää hankintaa sinne ihan puhtaasti logistisista syistä.
-
Huomenna täytyy tilata lannoitteet, maksakoon mitä maksaa!
Laskin NK2:n hinnan,päälle 700euron mennee kottiin tuotuna täällä. Valikoimahan on melko suppee.Ennustavat melko maltillista hinnannousua,saa nähä pittääkö paikkansa.
Verottomana? Onks tuos sit rahdin osuus mitä? Mitähän tuo maksoi siinä ekassa rykäsyssä juhannuksen alla?
Huhut kertoi et moniravinteet maksoi juhannuksen alla 400e paikkeilla. Ja tuohon vaikka laittaa muutamia kymppejä rahtia niin jos tuo on veroton hinta niin onhan sitä nousua ollut taas ihan hyvin, hyvä yara kyl te bisneksen osaatte!
Kulut yaralla tuskin ovat nousseet noin paljon vaikka nousua raaka-aineissa on toki ollut. Seuraavina vuosina viljelijöiden oppiessa nopeasti tämä myyntitekniikka niin eka porras myydään eturiviläisille jo kaiketi ennen varsinaista myyntipäivää jolloin omamyyjän ainoaksi tehtäväksi jää painaa entteriä kun kauppa aukeaa. ::)
Niin tai sitte menee niin kuin viimeksi että hinta tippuukin taas keväällä avaus hintojen alle, kyl tykkäisin ite ainakin tilata keväällä toimitus suoraan kylvöille huhtikuun lopulla.
Ei mitään säätöä varastoinninkanssa, kasa vaan pihalle mistä pääsee nostelemaan suoraan kylvökoneeseen.
Tuokin mahdollista. Se olis kai sit kolmas kerta kuin tippuisi. Kaasun hinta voi tietysti taas kevään kolkuttaessa ovella laskea ja muutenkin kun kysyntä maailmalla vähenee niin onhan se mahdollista et huhtikuussa saa tilata halvemmalla.
Sehän on kyl totta et mukavaahan tuo on kun tulevat vasta kylvöjen korvalla. Ei tarvii paljon miettiä varastointia..
Se on kyllä totta mutta täytyy muistaa että kaikki ei voi jättää hankintaa sinne ihan puhtaasti logistisista syistä.
Ei tietysti. Onneksi kaiketi yli 50% on jo lannoitteensa ostanut...
Mut eipä tuon kevään hinnanlaskun varaan kannata paljoa laskea. Tai ainakaan itse en uskaltaisi laskea...
Tietysti jos hinta laskee vanhojen "hyvien" aikojen tasolle niin sit voisi vaikka miettiä luomusta luopumista ja paluuta kemikaaliviljelijäksi. Mut näillä tasoilla kitkuteltava vain pikku kuluille seuraavaan vuoteen..
-
Huomenna täytyy tilata lannoitteet, maksakoon mitä maksaa!
Laskin NK2:n hinnan,päälle 700euron mennee kottiin tuotuna täällä. Valikoimahan on melko suppee.Ennustavat melko maltillista hinnannousua,saa nähä pittääkö paikkansa.
Verottomana? Onks tuos sit rahdin osuus mitä? Mitähän tuo maksoi siinä ekassa rykäsyssä juhannuksen alla?
Huhut kertoi et moniravinteet maksoi juhannuksen alla 400e paikkeilla. Ja tuohon vaikka laittaa muutamia kymppejä rahtia niin jos tuo on veroton hinta niin onhan sitä nousua ollut taas ihan hyvin, hyvä yara kyl te bisneksen osaatte!
Kulut yaralla tuskin ovat nousseet noin paljon vaikka nousua raaka-aineissa on toki ollut. Seuraavina vuosina viljelijöiden oppiessa nopeasti tämä myyntitekniikka niin eka porras myydään eturiviläisille jo kaiketi ennen varsinaista myyntipäivää jolloin omamyyjän ainoaksi tehtäväksi jää painaa entteriä kun kauppa aukeaa. ::)
Niin tai sitte menee niin kuin viimeksi että hinta tippuukin taas keväällä avaus hintojen alle, kyl tykkäisin ite ainakin tilata keväällä toimitus suoraan kylvöille huhtikuun lopulla.
Ei mitään säätöä varastoinninkanssa, kasa vaan pihalle mistä pääsee nostelemaan suoraan kylvökoneeseen.
Tuokin mahdollista. Se olis kai sit kolmas kerta kuin tippuisi. Kaasun hinta voi tietysti taas kevään kolkuttaessa ovella laskea ja muutenkin kun kysyntä maailmalla vähenee niin onhan se mahdollista et huhtikuussa saa tilata halvemmalla.
Sehän on kyl totta et mukavaahan tuo on kun tulevat vasta kylvöjen korvalla. Ei tarvii paljon miettiä varastointia..
Se on kyllä totta mutta täytyy muistaa että kaikki ei voi jättää hankintaa sinne ihan puhtaasti logistisista syistä.
Ei tietysti. Onneksi kaiketi yli 50% on jo lannoitteensa ostanut...
Mut eipä tuon kevään hinnanlaskun varaan kannata paljoa laskea. Tai ainakaan itse en uskaltaisi laskea...
Tietysti jos hinta laskee vanhojen "hyvien" aikojen tasolle niin sit voisi vaikka miettiä luomusta luopumista ja paluuta kemikaaliviljelijäksi. Mut näillä tasoilla kitkuteltava vain pikku kuluille seuraavaan vuoteen..
En itsekään uskaltaisi. Ja toisekseen mun hermo ei kestä odottaa huhutikuun puolivälissä lannoitekuormaa varsinkin kun keväät on muuttunut selkeästi aikaisemmiksi, ennen oli enemmänkin poikkeuksellista että lannoittamaan pääsi huhtikuun puolella, nyt alkaa "normaali" aika olla jo 20 päivän tienoilla.
-
joko on myynti sulkeutunu? millä hintatasolla olis salpis?
-
Oli 16 aikaan tänään vielä tavaraa tyrkyllä
Hinnasta ei tietoa
-
Apulantaa on myyty niin paljon, että markkina rauhoittuu aivan varmasti ja talvella apulantaa saa helposti. Ihan täysin mahdollista, että halvimmat tai vähintään lähtötasolla olevat apulannat on myynnissä jälleen keväällä. Auttaa monia talousvaikeuksien kanssa painivia.
-
sais toimitukset myöhempään talveen ni pitänee jutella myyjän kanssa..
-
Apulantaa on myyty niin paljon, että markkina rauhoittuu aivan varmasti ja talvella apulantaa saa helposti. Ihan täysin mahdollista, että halvimmat tai vähintään lähtötasolla olevat apulannat on myynnissä jälleen keväällä. Auttaa monia talousvaikeuksien kanssa painivia.
Onks sul faktaa myyntimääristä vai vain arvailua kuten mulla? ;D
-
Mistä tulee kuvitelma, että apulantojen hinnat laskisi talvella? Ai siitäkö että kun niin kävi viime talvena, niin automaattisesti käy samalla tavalla tulevanakin talvena.
Kuitenkin viime talvi oli poikkeus, koska elettiin poikkeuksellisia aikoja, syksyllä kun käytiin huippuhinnoissa, niin eihän niistä hinnoista voitukaan tulla kuin alaspäin, syksyn huippuhinnat johtui raaka-aineiden pulasta, kalliista maakaasusta ja epävarmuudesta, kun talvella tilanne selkeni ja kaasun hinta laski, vaikutti se lannoitteiden hintaan laskevasti. Normaalioloissa lantojen hinnat ei ole koskaan talven aikana laskeneet. Nytkin ollaan taas epävarmuudessa, jos öljyn ja kaasun hinnat nousee talven aikana paljon, ei lantojen hinnat ainakaan laske.
-
Apulantaa on myyty niin paljon, että markkina rauhoittuu aivan varmasti ja talvella apulantaa saa helposti. Ihan täysin mahdollista, että halvimmat tai vähintään lähtötasolla olevat apulannat on myynnissä jälleen keväällä. Auttaa monia talousvaikeuksien kanssa painivia.
Onks sul faktaa myyntimääristä vai vain arvailua kuten mulla? ;D
Maaseudusta lueskelin, että Yaran mukaan noin puolet ensi vuoden Suomen lannoitteista on myyty. Kyllä niillä lienee aika hyvä käsitys siitä missä ollaan menossa.
-
Mistä tulee kuvitelma, että apulantojen hinnat laskisi talvella? Ai siitäkö että kun niin kävi viime talvena, niin automaattisesti käy samalla tavalla tulevanakin talvena.
Kuitenkin viime talvi oli poikkeus, koska elettiin poikkeuksellisia aikoja, syksyllä kun käytiin huippuhinnoissa, niin eihän niistä hinnoista voitukaan tulla kuin alaspäin, syksyn huippuhinnat johtui raaka-aineiden pulasta, kalliista maakaasusta ja epävarmuudesta, kun talvella tilanne selkeni ja kaasun hinta laski, vaikutti se lannoitteiden hintaan laskevasti. Normaalioloissa lantojen hinnat ei ole koskaan talven aikana laskeneet. Nytkin ollaan taas epävarmuudessa, jos öljyn ja kaasun hinnat nousee talven aikana paljon, ei lantojen hinnat ainakaan laske.
Mutta Euroopan kaasuvarastot ovat täynnä ja valmistautuminen tulevaan talveen on ollut mahdollista tehdä perusteellisemmin kuin vuosi sitten. Jos talvi on leuto, kaasua lienee kevään koittaessa markkinoilla ja siitä voidaan pyöräyttää vaikkapa lannoitteita. Lähestyn asioita yleensä positiivisina mahdollisuuksina kuin maailmanloppua povaten.
-
Otin kuorman kun kausi alkoi ja toisen otan keväämmällä. Viimevuonna tein samoin ja jälkimmäinen kuorma oli paljon halvempi. :D
-
Monimuoto- ja maanparannusohjelma leikkaa lannoitetarpeesta puolet, ja kun pitää apilassa ne pellot, niin se vähäinen viljakin tarvitsee kierrossa vähemmän voimmaa.
Tämänkään tukikauden keskimääräinen viljamarkkina ei ehkä ollutkaan vuosisadan rikastuttava hintakupla, vaan viljelykasvien reaalihintamarkkina laskee edelleen, kun kaikki polkevat kovempaa.
-SS-
-
Normaalioloissa lantojen hinnat ei ole koskaan talven aikana laskeneet. Nytkin ollaan taas epävarmuudessa, jos öljyn ja kaasun hinnat nousee talven aikana paljon, ei lantojen hinnat ainakaan laske.
Jaa-a, kyllä mun kokemuksella keväällä myöhään tilattuja on saanut välillä hieman kalliimmalla, välillä myös halvemmalla kuin hiukan myöhemmin syksyllä.
Heinä-elokuun hintoja kevääseen en ole vertaillut. Ja kyseessä siis muut kuin Yaran tuotteet.
Mun ostossa olevat lannoitemäärät ovat kyllä niin kohtuullisia että joku 10 e ero tonnille suuntaan tai toiseen ei aiheuta edes lievää kulmakarvojen kohoamista.
-
Mistä tulee kuvitelma, että apulantojen hinnat laskisi talvella? Ai siitäkö että kun niin kävi viime talvena, niin automaattisesti käy samalla tavalla tulevanakin talvena.
Kuitenkin viime talvi oli poikkeus, koska elettiin poikkeuksellisia aikoja, syksyllä kun käytiin huippuhinnoissa, niin eihän niistä hinnoista voitukaan tulla kuin alaspäin, syksyn huippuhinnat johtui raaka-aineiden pulasta, kalliista maakaasusta ja epävarmuudesta, kun talvella tilanne selkeni ja kaasun hinta laski, vaikutti se lannoitteiden hintaan laskevasti. Normaalioloissa lantojen hinnat ei ole koskaan talven aikana laskeneet. Nytkin ollaan taas epävarmuudessa, jos öljyn ja kaasun hinnat nousee talven aikana paljon, ei lantojen hinnat ainakaan laske.
Kyl mä muista toisenkin kerran viime talven lisäksi. Oli ehkä noin 10-15v sitten. Yara jakoi silloin niitä alennuksia seuraavalle vuodelle kun olikin porukka ostanut edellisenä keväänä kallista lantaa. Joku muukin tuon asian muisti kun siitä joku aika sitten oli täällä juttua.
Mut juu eihän se mitenkään yleistä ole eikä sen varaan kannata juuri mitään laskea.
Monimuoto- ja maanparannusohjelma leikkaa lannoitetarpeesta puolet, ja kun pitää apilassa ne pellot, niin se vähäinen viljakin tarvitsee kierrossa vähemmän voimmaa.
Tämänkään tukikauden keskimääräinen viljamarkkina ei ehkä ollutkaan vuosisadan rikastuttava hintakupla, vaan viljelykasvien reaalihintamarkkina laskee edelleen, kun kaikki polkevat kovempaa.
-SS-
Joo hömpät vievät tarvetta pienemmäksi, mut riittääkö hömppiin rahoja vielä tulevillekin vuosille? Voimakkaalla typensidonnalla voi ehkä muutaman kymmenen kiloa säästää pussityppeä mut ei sen enempää ainakaan vaateliaimilla kasveilla.
Kotimaan markkina taitaa olla yltäkylläinen ja vienti ei näillä hintatasoilla toimi joten kunnon katovuosi tähän syksyyn on ainut pelastus. Ens vuodelle on taas mahdollisuuksia hinnan nousuun kunhan tulee koko maan kattava kuivuus kuten 2021. Nelosella alkaviin viljan hintoihin vaaditaan putlerin apua..
Nyt kun keskisato kuivuuden vaivaamilla alueilla jää johonkin 3t tasoihin niin miltäköhän se laskelma näyttää vaikka lannat olisi ostanut niillä alhaisilla tasoilla eli kaiketi 600e/700e? Märkä syksy viel niin kalliilla löpöllä kun paahtaajyviä kuivaksi ja lopuksi vielä ostaja tekee laatuvähennykset homeiden vuoksi.
Mut ei kai tuo ole mikään ongelma. Viime vuonna sato myyty hyvällä hinnalla ja niillä euroilla on sit ostettu historian kalleimmat lannat ja varmuudeksi täytetty vielä löpö pöntötkin...
-
Hömpät ehkä riittävät ainakin ensi vuodeksi; niin paljon oli rahaylellistä sopimusviljaa tänä kesänä kylvössä, etteivät kerinneet hömppää kylvämään edes. Ihmettelin tuota kovaa intoa tuonne tuhkaan kylvää rahaviljoja jo kesällä, yllättävän vähän kukkapeltoja onkin näkynyt.
Syyskylvöjä tekevät maanisella tarmolla, sadepuintien lomassa, mutta voittaako tulvasyksyn alle kylvetty syysvilja satokisoja ensi kesänä ? Sillä oli syynsä, että 30 vuotta sitten syysviljat olivat kesästä toiseen kituliaita, ja kellastuivat syksyllä hapenpuutteeseen.
No, eipä 2012 syksykään kuiva ollut, ja sen kyllä 2013 puinnilla huomasi.
-SS-
-
Hömpät ehkä riittävät ainakin ensi vuodeksi; niin paljon oli rahaylellistä sopimusviljaa tänä kesänä kylvössä, etteivät kerinneet hömppää kylvämään edes. Ihmettelin tuota kovaa intoa tuonne tuhkaan kylvää rahaviljoja jo kesällä, yllättävän vähän kukkapeltoja onkin näkynyt.
Syyskylvöjä tekevät maanisella tarmolla, sadepuintien lomassa, mutta voittaako tulvasyksyn alle kylvetty syysvilja satokisoja ensi kesänä ? Sillä oli syynsä, että 30 vuotta sitten syysviljat olivat kesästä toiseen kituliaita, ja kellastuivat syksyllä hapenpuutteeseen.
No, eipä 2012 syksykään kuiva ollut, ja sen kyllä 2013 puinnilla huomasi.
-SS-
Niin kerrottiinhan ne hömppähehtaarit joskus kesällä, ei vain enää muista. Siitähän sen rahojen riittävyyden olisi voinut laskea. Mut kyl tällä seudulla hömppäalat on kasvaneet vuosittain. Ehkä paikkakunta kohtaista eroa sitten.
Juu ei ole vapautunut kylvöille muita kuin syysviljapeltoja. Joitain satunnaisia kevätkasvien lohkoja on tyhjillään. Mut eipä täl alueella kovin kovaa intoa ole koskaan syysviljojen kylvöön ollut. Ehkä nämä tasaiset savikot ei ole niitä parhaimpia syysviljamaita. Itsellä oli tarkoitus kyl syysvehnää kylvää herneen jälkeen ja se kaiketi ajallisesti onnistuukin mut Papu on sen verran vihreää et sen kanssa voi tulla vielä kiire. Mut kylhän ilmojen pitäisi muuttua kylvölle otollisemmiksi et kannattaa yrittää.
-
Varmistin päivämäärän tuolle mainitsemalleni sadekausisyyskylvölle. Kylvöt aloitin 1.9.2001. 3.9 2001 aamyöstä alkoi sadekausi, niin että pelloilla oli loppuviikolla nilkkaan asti vettä. Oras ei oikein toipunut, että 2002 vuosi oli vain tyydyttävä.
Kylvin uudestaan vain valtaojan reuna-alueet.
-SS-
-
Hinnat on sellaisia, että ei paljon kiinnosta koko ala.
-
Hinnat on sellaisia, että ei paljon kiinnosta koko ala.
Joko ne alkaa kutosella?
-
Ihan muistin virkistämiseksi. On paljon tiloja, jotka ostivat apulantaa tonnilla. ;D
-
Ihan muistin virkistämiseksi. On paljon tiloja, jotka ostivat apulantaa tonnilla. ;D
1.14euroa kilo, befertin can 27... ;D
-
Hinnat on sellaisia, että ei paljon kiinnosta koko ala.
Joko ne alkaa kutosella?
Ei ala. Maataloustuotannon arvoa kuvaava kokonaistuotto on tänä vuonna noin 230 000 euroa yritystä kohti. Siitä tukien osuus on 27 prosenttia.
Kun kokonaistuotosta vähennetään kaikki tuotantokustannukset, saadaan yrittäjänvoitto, joka osoittaa maatalousyritysten jäävän noin 25 500 euroa tappiolle.
-
Cemagron lannat 2024 tulossa maanantaina. Ei tarvinnut Yarasysteemin tapaan jonottaa muutamaa pussukkaa kuin jotain superkonserttilippua, joka myytäisiin loppuun minuutissa.
-SS-
-
Cemagron lannat tulivat täsmällisesti ajallaan. NS 26-13, 15-6,5-12,5 ja 20-4-7
Ei tarvinnut jonottaa myyjälle, tilauksen pystyi tekemään puhelimessa, ja toimisto tuntui olevan avoinna keskeytymättä, että ei ollut minuuttipeliä ollenkaan. Yhdistelmässä oli hydrauliikalla nouseva katto, jolloin suursäkkinostin mahtui koukkimaan reunimmaisenkin takarivin kyytiin. Kuljettaja auttoi koukun lenkkiin, joten itsepurku oli sujuvaa.
Alkoi jo epäilyttää, että myydäänkö lannoitteita ollenkaan Suomessa vapaasti. Nähtävästi myydään, mutta Yaran tavoite ehkä on muualla kuin Suomen markkinoilla ?
Edit: hinnasta ei ole mitään hajuakaan tai hämärää muistikuvaa. Koska suurin ongelma tuntui olevan saada joku myymään yleensäkään jotain.
Eli ensimmäinen joka sanoi, että kyllä on tavaraa, toimitus silloin ja paljonko laitetaan, niin tilaus läpilukuna puhelimeen ja rahtitoive ja toimitusosoite, verkkolaskuosoite on tuolla.
En tarvitse viittätoista kauppiasta, jotka myyvät hintaa, vaan yhden ainoan kauppiaan, joka myy lannoitetta, silloin kun tarvitsen sitä.
-SS-
-
Cemagron lannoitteet on venäläisiä, ainakin osa niistä.
Verilannoitteita siis.
-
Cemagron lannoitteet on venäläisiä, ainakin osa niistä.
Verilannoitteita siis.
Niin jos Neste, ST1 , SEO ja ABC myisivät autoihin polttoainetta vain joka kuukauden 1. maanantain aamuyöstä klo 03, vain viidentoista minuutin ajan, ja Teboil myisi polttoainetta koko ajan, missäpä kävisit tankkaamassa, jos pitäisi töihin päästä ?
Tämän verilannoitteen menekin varmistaa korimaassamme sijaitseva lannoitetehdas !
-SS-
-
Yara käyttää omalta osaltaan myös Venäjän tuontikiintiöt täysimääräisesti, niin kuin Cemagrokin.
Yara jatkaa ei-sanktioidun ammoniakin tuontia Venäjältä (https://yle.fi/a/74-20026914)
Belor Agro hyvesignaloi voimakkaimmin siitä, että ei ostaisi Venäjältä tuotuja raaka-aineita.
Silti Keski-Euroopassakin ammoniakki ja noin 1/5 maakaasusta on venäläistä alkuperää, tietenkin EU:n sakkotullit rauhoittavat mieltä. Kolmasosa *Euroopasta* tuotavasta kalilannoitteen raaka-aineesta tulee Venäjältä tai Venäjältä bulvaanin kautta.
Venäjä ja Valko-Venäjä olivat ennen erikoisoperaatiota maailmanmarkkinoilla noin kolmasosan osuuden kalintuottajia. Venäjän vientimäärät ovat vieläkin noin 90% aikaisemmasta (S&P Global). Merkitsee sitä, että ehkäpä ei löydykään muita kuin tekopyhiä länsimaalaisia lannoitemarkkinoijia.
-SS-
-
Cemagron lannoitteet on venäläisiä, ainakin osa niistä.
Verilannoitteita siis.
Niin jos Neste, ST1 , SEO ja ABC myisivät autoihin polttoainetta vain joka kuukauden 1. maanantain aamuyöstä klo 03, vain viidentoista minuutin ajan, ja Teboil myisi polttoainetta koko ajan, missäpä kävisit tankkaamassa, jos pitäisi töihin päästä ?
Tämän verilannoitteen menekin varmistaa korimaassamme sijaitseva lannoitetehdas !
-SS-
;D ;D
-
On se vaan reteetä tuo homma -Satu Sedällä-. Lantaa tilataan hinnasta viis veisaten , kunhan vaan tuloo oikeana päivänä ja vielä niin että myyjän luuri ei soitettaessa tuuttaa varattua. Kait siinä tuntee ittensä jotenkin ainutlaatuiseksi. Ja kun silläkään ei tunnu olevan väliä meneekö se sato eteenpäin myyden vai lahjoittamalla. Ongelma on selätetty jos edes ilman pääsee eroon. Vois jatkaa vaikka sanalaskulla, mutta meitä täs kait vedätetään ihan 10-0.
-
Muistan kyllä raportoida hinnasta, kunhan verkkolasku ilmestyy tuonne systeemiin.
Siitähän tässä juonteessa on kysymys. Toisaalta, hinnalla ei lannoiteta peltoa, vaan lannoitteella.
-SS-
-
Muistaakseni jossain syysviljakeskustelussa SS mainitsi että on turhaa syysviljoja lannoittaa....nyt kuitenkin tilasi syysviljalannoitetta, taitaa sittenkin laittaa kunnon panostukset syysvehnälle....välillä epäjohdonmukaisia nuo SS: n jutut.
-
Muistaakseni jossain syysviljakeskustelussa SS mainitsi että on turhaa syysviljoja lannoittaa....nyt kuitenkin tilasi syysviljalannoitetta, taitaa sittenkin laittaa kunnon panostukset syysvehnälle....välillä epäjohdonmukaisia nuo SS: n jutut.
Mistä nyt kiikastaa, mistä nousee tuollainen tyytymättömyys ? Hankin moniravinteisia, koska fosfaatit ovat niin alhaiset osalla juuri viljelyyn tulleista pelloista. 2,20 - 2,70 mg/l ! Käytin vanhoja Y6 viime keväänäkin ? 20-4-7 on syysvehnän kevätlannoite noille vajaan fosforin lohkoille, meillä perinteisesti joskus 60 v sitten käytettiin Typpirikasta sekä nurmien että syysviljan kevätlannoitukseen. Mutta aika lähelle 30 vuotta on menty Y1/Y2 tai salpietarilla. Eli tuo typpirikas menee kevätlannoitteeksi lohkoille, jossa fosforit ovat 5-7 mg/l, Y6 menee lannoitteeksi ensi keväänä rypsille ja noille heikon fosforitason lohkoille. Pelkkä NS menee noille entisille sokerimaille, jossa on vuodesta 2007 lypsetty fosfaattia pois, aloitus 80 mg/l ja nyt tällä hetkellä on 53 mg/l. Eli 1,8 mg/l laskee vuodessa. Epäilen, että vehnäänkin saattaa tulla paremmin valkuaista tasapainoisemmalla lannoituksella. Biotiitti/silikaattikalkki tuo kaliumia, joskus käytin NK-lannosta, mutta en enää.
Nyt sitten all-in noille vähäisille ensi kevään viljoille; ensi vuosi jatkuu kuitenkin pääasiassa riista-monimuodolla, pakkokesannolla ja maanparannuskasvilla.
-SS-
-
Yara käyttää omalta osaltaan myös Venäjän tuontikiintiöt täysimääräisesti, niin kuin Cemagrokin.
Yara jatkaa ei-sanktioidun ammoniakin tuontia Venäjältä (https://yle.fi/a/74-20026914)
Belor Agro hyvesignaloi voimakkaimmin siitä, että ei ostaisi Venäjältä tuotuja raaka-aineita.
Silti Keski-Euroopassakin ammoniakki ja noin 1/5 maakaasusta on venäläistä alkuperää, tietenkin EU:n sakkotullit rauhoittavat mieltä. Kolmasosa *Euroopasta* tuotavasta kalilannoitteen raaka-aineesta tulee Venäjältä tai Venäjältä bulvaanin kautta.
Venäjä ja Valko-Venäjä olivat ennen erikoisoperaatiota maailmanmarkkinoilla noin kolmasosan osuuden kalintuottajia. Venäjän vientimäärät ovat vieläkin noin 90% aikaisemmasta (S&P Global). Merkitsee sitä, että ehkäpä ei löydykään muita kuin tekopyhiä länsimaalaisia lannoitemarkkinoijia.
-SS-
Muiden leimaaminen hyvesignaloijiksi on perinteinen tapa perustella omat eettisesti arveluttavat tekemiset. Vika on aina muuaalla kuin minussa. ::)
-
Kesäkuussa tilatut lannoitteet tulivat sovitusti toissa iltana, joten olemme palanneet "normaaliin" kaikkien koronoiden ja muiden eriskummallisuuksien jälkeen. Hyvä niin koska nää kelit ovat jo riittävän eriskummallisia.. Saas nähdä onko hinausketju rasvattava puimuriin tänään :) jos alkaa uppoomaan
-
Muiden leimaaminen hyvesignaloijiksi on perinteinen tapa perustella omat eettisesti arveluttavat tekemiset. Vika on aina muuaalla kuin minussa. ::)
Itse asiassa vielä kesäkuun Mustanmeren viljasopimuksessa oli myös venäläisen lannoiteraaka-aineen vapaan kulun varmistaminen mukana. Sopimus on YK:n suosittama, koska sillä halutaan varmistaa kehitysmaiden ruokaturvaa. Tällä hetkellä Turkki neuvottelee Venäjän kanssa uuden viljasopimuksen solmimisesta, sopimuksessa mediatietojen mukaan on mukana venäläisten lannoiteraaka-aineiden vapaampi liikkuvuus länsimaihin.
Brasilia, Intia, Bangladesh ja Kiina ovat hyödyntäneet täysimääräisesti venäläisen lannoitemarkkinan tarjontaa, myöskään USA ei ole ollenkaan sanktioinut venäläisen urean tuontia sikäläisille viljelijöille.
Selvästi olet norsunluutornissasi kovasti närkästynyt. Sitten kun valtion omistama Gasum lakkaa tuomasta LNG -maakaasua Venäjältä (eikä muuten vähään aikaan lakkaakaan, take-or-pay -sopimus jatkuu 2026 asti) , alan etsiä lannoitteita, joissa ei olisi edes sveitsiläisen, kiinalaisen tai egyptiläisen bulvaanin raaka-ainetta.
-SS-
-
Pohjoispohjan maalta löytyy sellainen yritys kiinalaista.
-
Cemagron lannoitteet ovat kallistuneet noin 20 €/tonnilta kahden kuukauden takaisesta.
-SS-
-
Hankkija taas vaihteeksi myy marraskuun toimituksia. Hinnat ovat kysymättä, kun tilasin vähät apulantani jo aiemmin. Saa nähdä milloin palataan normaalin 24/7/365 myyntiin . Valmistajan etu on kun asiakkaat ostaa ,kuin pula-aikana paniikissa tavaraa ennenkuin se loppuu.
-
Hankkija taas vaihteeksi myy marraskuun toimituksia. Hinnat ovat kysymättä, kun tilasin vähät apulantani jo aiemmin. Saa nähdä milloin palataan normaalin 24/7/365 myyntiin . Valmistajan etu on kun asiakkaat ostaa ,kuin pula-aikana paniikissa tavaraa ennenkuin se loppuu.
Eikös koko tän vuoden toimituksia myytykkään siinä ekassa pompsissa? :o
-
Hankkija taas vaihteeksi myy marraskuun toimituksia. Hinnat ovat kysymättä, kun tilasin vähät apulantani jo aiemmin. Saa nähdä milloin palataan normaalin 24/7/365 myyntiin . Valmistajan etu on kun asiakkaat ostaa ,kuin pula-aikana paniikissa tavaraa ennenkuin se loppuu.
Eikös koko tän vuoden toimituksia myytykkään siinä ekassa pompsissa? :o
Kysytkö tosissasi? Ei myyty. Lokakuun toimituksiin asti myytiin ensin.
-
Hankkija taas vaihteeksi myy marraskuun toimituksia. Hinnat ovat kysymättä, kun tilasin vähät apulantani jo aiemmin. Saa nähdä milloin palataan normaalin 24/7/365 myyntiin . Valmistajan etu on kun asiakkaat ostaa ,kuin pula-aikana paniikissa tavaraa ennenkuin se loppuu.
Eikös koko tän vuoden toimituksia myytykkään siinä ekassa pompsissa? :o
Kysytkö tosissasi? Ei myyty. Lokakuun toimituksiin asti myytiin ensin.
Mulle jäänyt jostain sellainen käsitys et tän vuoden toimitukset olis jo myyty. ;D
-
Tonni yaran npk:ta maksaa 3 tonnia rehuvehnää eli sillä mittarilla on samanhintaista kuin vuosi sitten.
-
Tonni yaran npk:ta maksaa 3 tonnia rehuvehnää eli sillä mittarilla on samanhintaista kuin vuosi sitten.
Eli se seuraava kolme tonnia tulee puhdasta tuottoa sitten, kuustonnarin saa, jos yrittää tarpeeksi. Jos joutuu käyttämään sertifioitua siementä, sen hinta alkaa olla myös aika korkea, koska kylvötiheys pitää nykylajikkeilla olla 700 kpl tai enemmän, eli melkein puoli tonnia / 600 €/tonni, niin silloin menee se pari tonnia rehuvehnää lisää. Ehkä jäisi yksi vehnä kuustonnarista itselle. Onhan siinä muita pieniä kuluja, kuten kasvinsuojelu,. rahdit ja kuivaus. Mutta niitä nyt kukaan laske.
-SS-
-
Tonni yaran npk:ta maksaa 3 tonnia rehuvehnää eli sillä mittarilla on samanhintaista kuin vuosi sitten.
Eli se seuraava kolme tonnia tulee puhdasta tuottoa sitten, kuustonnarin saa, jos yrittää tarpeeksi. Jos joutuu käyttämään sertifioitua siementä, sen hinta alkaa olla myös aika korkea, koska kylvötiheys pitää nykylajikkeilla olla 700 kpl tai enemmän, eli melkein puoli tonnia / 600 €/tonni, niin silloin menee se pari tonnia rehuvehnää lisää. Ehkä jäisi yksi vehnä kuustonnarista itselle. Onhan siinä muita pieniä kuluja, kuten kasvinsuojelu,. rahdit ja kuivaus. Mutta niitä nyt kukaan laske.
-SS-
🤣🤣👍👍
-
Köyhälle kaikki on kallista, demarille kaikki on väärin ja kyvyttömälle kaikki on mahdotonta. :'(
-
Hehtaarikustannus suhteessa viljan hintaan. Se on ainoa mittari, mitä kannattaa arvioida. Viime vuoden sijoituksilla Y10 100kg typpeä, hinta 305e/ha. Tämän kesän lannoiteostoilla 189e/ha.
-
Viljanviljely on silti pop, koska viljojen kokonaisviljelyaloissa vuosittaiset muutokset on marginaalisia, oli panoshinnat tai viljojen hinnat mitä tahansa. Mitään suurta siirtymää hömppäheinien viljelyyn ei ole ollut havaittavissa. Ei edes tilastojen mukaan.
-
Hehtaarikustannus suhteessa viljan hintaan. Se on ainoa mittari, mitä kannattaa arvioida. Viime vuoden sijoituksilla Y10 100kg typpeä, hinta 305e/ha. Tämän kesän lannoiteostoilla 189e/ha.
Joillekin Y10 ja 100 kg typpeä maksoi viime vuoden sijoituksilla 460 €/ha. Mutta eihän siinä ole kuin 150 €:n ero.
-
Viljanviljely on silti pop, koska viljojen kokonaisviljelyaloissa vuosittaiset muutokset on marginaalisia, oli panoshinnat tai viljojen hinnat mitä tahansa. Mitään suurta siirtymää hömppäheinien viljelyyn ei ole ollut havaittavissa. Ei edes tilastojen mukaan.
Kertonee karua kieltä viljelijöiden laskutaidosta. Tai sitten kaikki muut vaan saavat yhtä isoja satoja kuin Joozeppi.
-
Viljanviljely on silti pop, koska viljojen kokonaisviljelyaloissa vuosittaiset muutokset on marginaalisia, oli panoshinnat tai viljojen hinnat mitä tahansa. Mitään suurta siirtymää hömppäheinien viljelyyn ei ole ollut havaittavissa. Ei edes tilastojen mukaan.
Kertonee karua kieltä viljelijöiden laskutaidosta. Tai sitten kaikki muut vaan saavat yhtä isoja satoja kuin Joozeppi.
Omien havaintojeni perusteella kyse on siitä että kun toimeentulo tulee muualta, ja maat pitää silti säilyä suvussa, viljellään ja kun erikoiskasvien alat pidetään maltillisina niihin liittyvien riskien ja tietyn vaivalloisuuden takia, niin viljellään pääasiassa viljaa, helppouden ja vähempien riskien takia. Ja niitä hyväkuntoisia maita ei hömppäheinille raaskita laittaa.
-
Oon sivutoiminen ja kyllä riistaa lisää ensvuonnakin💪
-
Viljanviljely on silti pop, koska viljojen kokonaisviljelyaloissa vuosittaiset muutokset on marginaalisia, oli panoshinnat tai viljojen hinnat mitä tahansa. Mitään suurta siirtymää hömppäheinien viljelyyn ei ole ollut havaittavissa. Ei edes tilastojen mukaan.
Kertonee karua kieltä viljelijöiden laskutaidosta. Tai sitten kaikki muut vaan saavat yhtä isoja satoja kuin Joozeppi.
Omien havaintojeni perusteella kyse on siitä että kun toimeentulo tulee muualta, ja maat pitää silti säilyä suvussa, viljellään ja kun erikoiskasvien alat pidetään maltillisina niihin liittyvien riskien ja tietyn vaivalloisuuden takia, niin viljellään pääasiassa viljaa, helppouden ja vähempien riskien takia. Ja niitä hyväkuntoisia maita ei hömppäheinille raaskita laittaa.
Rakkine on asian ytimessä!
-
Silti ne viime syksyn 900-1000€ hintaiset lannoitteet ei olleet liian kalliita suhteutettuina viime syksynä maksettuihin viljojen hintoihin.
-
Tässä on nyt ollut kohtuullisen hyviä vuosia ja onnistuneita kiinnityksiä keväällä -22 ja kesä/syksy -22 tehtynä sitten tälle vuotta.
Kolmen viimeisen kasvukauden keskimääräinen myyntitulo sadonkorjuualalle laskettuna on n. 1650€/ha. Keskisato viljalla n. 5800kg/ha, öljykasvit joka vuosi yli kaks ja jurttia parina vuonna keskisato yli 60tn.
Sitä edeltäneenä neljän vuoden ajanjaksona 2017-2020 sama lukema oli n. 850€/ha. Ei tarvitse edes alkaa laskea kustannuksia kun tuosta ymmärtää jokainen ettei tuota 800€/ha käppiä ole pystynyt hassaamaan mihinkään mitenkään eli viime vuodet ovat olleet kannattavampia.
Kyllä mullakin on riistaa, kesantoo, luonnonhoitonurmea. Lasken hyvinkin tarkkaan mikä kannattaa ja jatkossa viherlannoitus ja maanparannuskasvit lienevät osa viljelykiertoani, jonka ydin on varmistaa isot syyskylvöt myös haastavissa oloissa.
Ei oo oikein kuin tuo juurikkaan 42€/tn tarjolla 2024 vuodelle, joka on aivan ylikylä. Rukiit kiinnitin 230€, mutta se on jo toistasataa alle tän vuoden hinnan. Erittäin haastavat ajat tulossa. Vaatii maailmanmarkkinoilla kovaa nousua, että hinnat korjaantuisivat täällä. Ja kunnon kasvukausi reilu 3,5 mrd kg niin piippuun jää nousu siltikin.
Ongelman ydin on, että on roikuttu tukien varassa 20 vuotta, sadolla ei merkitystä kun siitä sai saman kuin tuista. Nyt kun tuet on mullakin enää kolmas/neljäsosa liikevaihtoa ja tulo pitäis ottaa sadolla niin tekemätön paikka jollei kasvukuntoon ole panostettu EU-aikana juuri mitään.
Ensi keväänä kylvetään taas. Ohraa, kauraa ja vehnää. Ehkä hiukan vähemmän mut varmasti riittävästi. Ei kannata mesoa enää että ruoka loppuu, ei se lopu.
Sanotaan nyt jotain lannoitteistakin kun tää on lannoiteketju. Aion nostaa joka pellon ph yli 7, jotta pääravinteet liukenevat ja apulantaa tarvii käyttää vähemmän.
-
Meillä on joosepin kans sama suunta, eri asioilla.
Joosepilla tulee viljaa 6000kiloo läpitte ja mulla 600€uroo. 8)
-
Kyllä minustakin noin on kuten joozeppi kirjoittaa. Pari vuotta olivat nyt erittäin hyvällä katteella ja nyt jäi jotain oikeastikkin tulosta käteen. Toista se on viljellä 150€ hintaista viljaa vaikka apulannat olisivat 100€ tonni, kuitenkin apulannat eivät ole niin suuri kuluerä tuloksen kannalta mitä monet manaavat. Niin korkeita hintoja ei viellä apulannassa ole nähty kuin ehkä piikissä 1000€ tonni hinnoissa, että siitä kannattaisi säästellä, koska sen jos tekee niin ei sieltä pellostakaan mitään tule.
Maataloudessa on niin suuret "kiinteät" kustannukset, että jo pelkkä puiminen tonnin satoa tuottaa tappiota.
-
Kyllä minustakin noin on kuten joozeppi kirjoittaa. Pari vuotta olivat nyt erittäin hyvällä katteella ja nyt jäi jotain oikeastikkin tulosta käteen. Toista se on viljellä 150€ hintaista viljaa vaikka apulannat olisivat 100€ tonni, kuitenkin apulannat eivät ole niin suuri kuluerä tuloksen kannalta mitä monet manaavat. Niin korkeita hintoja ei viellä apulannassa ole nähty kuin ehkä piikissä 1000€ tonni hinnoissa, että siitä kannattaisi säästellä, koska sen jos tekee niin ei sieltä pellostakaan mitään tule.
Maataloudessa on niin suuret "kiinteät" kustannukset, että jo pelkkä puiminen tonnin satoa tuottaa tappiota.
Jollakin eloperäisellä humusmaalla eivät ehkä ole, mutta sitten kun puhutaan kovista savikoista, tuleekin apulannasta jo puolet muuttuvista kustannuksista, kun sinne maahan on pakko lyödä apulantaa, että sieltä jotain tulee. Kevätvehnällekin rehellisyyden nimissä 600 kg/ha, jos oikeasti hyviä satoja mielisi saada. Tosin nämä maat ovat saaneet karjanlantaa viimeksi 1960-luvulla.
-
Minusta akattila on siinä jyvällä, että keskustelu liikkuu liikaa muuttuvissa kustannuksissa, eritoten apulannan hinnassa vaikka kiinteissä kustannuksissa on monen talouden klikkikohta. Varsinkin nyt kun velkarahallekin on kohtuullinen korko.
Ajatellaan vaikka puimurinvaihto ja siihen rahuria 100k alv0. Ekana vuonna pelkkä korko on 7000€, jolla naapuri puisi rahtina ekat 60ha. Kuivureista ei viitti edes puhua. Satojen tuhansien koppeja eikä niillä muuta elämässä tee kuin saa viljasta vähän vettä pois. Toki investoidakin pitää, ilman niitä tulee köydestä pää käteen joskus.
-
Minusta akattila on siinä jyvällä, että keskustelu liikkuu liikaa muuttuvissa kustannuksissa, eritoten apulannan hinnassa vaikka kiinteissä kustannuksissa on monen talouden klikkikohta. Varsinkin nyt kun velkarahallekin on kohtuullinen korko.
Ajatellaan vaikka puimurinvaihto ja siihen rahuria 100k alv0. Ekana vuonna pelkkä korko on 7000€, jolla naapuri puisi rahtina ekat 60ha. Kuivureista ei viitti edes puhua. Satojen tuhansien koppeja eikä niillä muuta elämässä tee kuin saa viljasta vähän vettä pois. Toki investoidakin pitää, ilman niitä tulee köydestä pää käteen joskus.
Ei niitä koneita velaksi kannata ostaa tai velan määrä täytyisi pitää hyvin pienenä. Jos ei rahat riitä uuteen puimuriin, niin vaihtaa vähemmän käytettyyn pienellä välirahalla. Kokonaisuutena koneinvestointien vaikutusta maatalouden talouteen liioitellaan yleisessä keskustelussa. Tosiasiassa keskimääräinen maatila tekee verraten harvoin investointeja keskeiseen kalustoon. Äes, kylvinkone, jne. on yleensä 20 vuoden investointi ja harvoin näissä nähdään rankkaa ylikoneellistamista, mitä Agronetissäkin takavuosina kovasti itkettiin. Poislukien tietysti nämä tilat, joilla rahaa tulee muistakin tulonlähteistä kuin maataloudesta. Niillä kuuluukin puurot ja vellit olla sekaisin, eikä ole niin väliä mitä maatalous tuottaa. Pääasia, että homma toimii. Saman vahvistaa satunnaiset tutkimukset, kuten Maaseudun Tulevaisuudessakin oli vuoden sisällä eli 60-70% maatiloista ei kokenut taloustilanteessaan vakavia vaikeuksia, kääntäen rahaa ei ole paljon käytettävissä, mutta pärjätään. Tämä reilu enemmistö on myös juuri niitä, jotka osaavat mitoittaa menonsa tulojen mukaan ja investoinnitkin tehdään siten, että niistä selvitään.
Noin muuten olen sitä mieltä, että apulannan hinta on yksi merkittävimpiä tekijöitä viljelykustannuksissa. Tässä haastattelin yhtä 300ha viljelijää ja näkemys oli, että mitä enemmän panostat, niin sen isommat tappiot, kun hommat ei onnistukkaan. Tällä hetkellä fosforipitoiset Befertit reilusti yli 500e verottomana. Pahaa pelkään, että ne ajat jolloin hinnat pyörivät 300-350e haarukassa, ovat pysyvästi historiaa. Tältä pohjalta viljan hinta täytyisi pysyä ehdottomasti 200e paremmalla puolella, että tonni jyviä vastaisi hehtaarin apulantakustannusta. Kyllähän sitä apulantaa käyttäisi reilusti ja ilomielin maksaisi kovemmatkin hinnat, mutta ilmastonmuutos on aiheuttanut sen, että peltojen viljelyvarmuus on kärsinyt todella paljon. Vaikka tässä hehkutetaan 21-23 hyviä vuosia, mutta kyllä näitten sisälläkin oli todella isoja heittoja, eivätkä kaikki päässeet hyötymään hyvistä hinnoista juurikin siitä syystä, että ei niitä jyviä vaan sieltä pellosta lähtenyt siten kuin pitäisi. Kaiken huippu on eräs kollegani, joka 50ha viljatilallaan tunnusti, että teki viime vuonna ensimmäisen kerran tappiollisen tuloksen verotukseen. Erikoiskasveja ym. kasvivalinta ei mennyt sen kesän olosuhteisiin ihan putkeen, niin ei vaan ollut oikein myytävää.
Siitä olen kyllä samoilla linjoilla, että syysviljaa ja maanparannustoimenpiteitä kannattaisi tehdä koko ajan. Yhtään ei ole harmittanut, että olen huonoimpia töyryjä kuiduttanut ja jättänyt viherlannoitusten huomaan. Ensi vuonna koitan järjestää lopetettaviin heinämaihin vielä jotain maata parantavaa lannoitetta ja siitä sitten syysviljalle.
Kokonaisuutena ilmastonmuutos tekee sen, että huonoja vuosia tullaan näkemään taas, heti ensi kesänä ja yhdessä korkeiden lannoitteiden hintojen kanssa ei niitä jyviä varastoihin päädy ihan siihen malliin kuin hyvällä säkällä. Sama tilanne on ulkomaillakin, että ongelmia kyllä riittää ja sen myötä viljamarkkinoilla nähdään isoja heittelyjä. Viljavarastoihin kannattaisi investoida, ettei tarvitse ihan joka vuosi myydä vaan saa pelivaraa hakea parempaa myyntiajankohtaa. Se on niitä harvoja keinoja, jolla voi pikkuisen hakea parempaa tuottoa markkinoilta.
-
Apulannan hinnalla ei ole mitään merkitystä, silloin kun se on vain tilan täydennyslannoite, ja pääosa ravinteista tuodaan kiertotalouden kautta.
Vuodesta toiseen kestävillä reilusti miinusmerkkisillä typpitaseilla on erilaisia selittäviä tekijöitä, mutta pienin niistä on viljelijän oma erinomaisuus.
-SS-
-
Oman käsityksen mukaan vanha konekanta ei ole mikään ilmainen myöskään. Jos ei investoi koneisiin kärsii työn tehokkuus aika paljon ja lisäksi tulee ihan puhdasta remontti kustannusta. Tietysti jos on aikaa näpäräillä remontteja itse niin mikäs siinä, mutta kyllä maatalouteen pätee koneiden osalta aivan samat lait, miksi muussakin yritystoiminnassa pyritään uudistaamaan koneita. Jossain kohtaa koneissa on vain leikkauspiste jolloin vanhan kunnostaminen ei enää kannata.
Monesti itse olen saanut parempia kannattavuus lukemia omissa pähkäilyissä kone investoinneilla, kun vaikka pinta-alan kasvattamisella. Suomessa pitää juuri ottaa huomioon, lyhyet sesongit, jolloin sekä kylvö että puinti aikana pitää tapahtua lyhyessä ajassa. Mielestäni Suomessa jopa suurempi ongelma on, että monilla on liikaa pinta-alaa kalustoon ja kuivauskapasiteettiin nähden, joilloin automaattisesti otetaan takiin jos on vähän heikompien olosuhteiden vuosi.
-
Ja vaikka kalusto kasvaisikin tulee pinta-alan kasvaessa takkiin monesta suunnasta. Ensimmäinen on lajikevalinnat. 100ha voit vielä kylvää pelkkiä myöhäisiä ja satoisia, kahtasataa et. Toinen on ajoitukset. Osa töistä tehdään väärään aikaan joista pahin on kylvö. Jos myöhästyt siinä voi vahinko olla aika iso. Tai pakko kylvää koko ajan kun kylvämään pystyy, oli iso karppasade tulossa tai ei.
Ruiskutukset ei oo niin justiinsa mutta sitten taas sadonkorjuussa et tupla-alalla kyttää parhaita kelejä ja pui kaikki alle 17%. Pahimmillaan osasta menee laatu kokonaan. Yhtä kaikki toinen tai kolmas sata hehtaaria ei ikinä tuota samaa kuin se ensimmäinen sata. Toki osa konekustannuksista jakautuu isommalle alalle pienentäen kiinteää kulua per ha.
Kyl tää aika haastava laji rupee olemaan monessa suhteessa.
-
Ja vaikka kalusto kasvaisikin tulee pinta-alan kasvaessa takkiin monesta suunnasta. Ensimmäinen on lajikevalinnat. 100ha voit vielä kylvää pelkkiä myöhäisiä ja satoisia, kahtasataa et. Toinen on ajoitukset. Osa töistä tehdään väärään aikaan joista pahin on kylvö. Jos myöhästyt siinä voi vahinko olla aika iso. Tai pakko kylvää koko ajan kun kylvämään pystyy, oli iso karppasade tulossa tai ei.
Ruiskutukset ei oo niin justiinsa mutta sitten taas sadonkorjuussa et tupla-alalla kyttää parhaita kelejä ja pui kaikki alle 17%. Pahimmillaan osasta menee laatu kokonaan. Yhtä kaikki toinen tai kolmas sata hehtaaria ei ikinä tuota samaa kuin se ensimmäinen sata. Toki osa konekustannuksista jakautuu isommalle alalle pienentäen kiinteää kulua per ha.
Kyl tää aika haastava laji rupee olemaan monessa suhteessa.
Myös toiseen suuntaan tulee helposti vahinkoa jos rajallista kapasiteettia yrittää kompensoida aloittamalla hieman liian aikaisin, itse olen ehkä jopa pahemmat satotappiot tehnyt hätäilemällä liian märkään kuin myöhästymällä.
-
Ja vaikka kalusto kasvaisikin tulee pinta-alan kasvaessa takkiin monesta suunnasta. Ensimmäinen on lajikevalinnat. 100ha voit vielä kylvää pelkkiä myöhäisiä ja satoisia, kahtasataa et. Toinen on ajoitukset. Osa töistä tehdään väärään aikaan joista pahin on kylvö. Jos myöhästyt siinä voi vahinko olla aika iso. Tai pakko kylvää koko ajan kun kylvämään pystyy, oli iso karppasade tulossa tai ei.
Ruiskutukset ei oo niin justiinsa mutta sitten taas sadonkorjuussa et tupla-alalla kyttää parhaita kelejä ja pui kaikki alle 17%. Pahimmillaan osasta menee laatu kokonaan. Yhtä kaikki toinen tai kolmas sata hehtaaria ei ikinä tuota samaa kuin se ensimmäinen sata. Toki osa konekustannuksista jakautuu isommalle alalle pienentäen kiinteää kulua per ha.
Kyl tää aika haastava laji rupee olemaan monessa suhteessa.
Myös toiseen suuntaan tulee helposti vahinkoa jos rajallista kapasiteettia yrittää kompensoida aloittamalla hieman liian aikaisin, itse olen ehkä jopa pahemmat satotappiot tehnyt hätäilemällä liian märkään kuin myöhästymällä.
Samaa mieltä. Ei ole kerta eikä toinenkaan, kun ensimmäiset kylvöt eivät olekkaan olleet parhaita. Sama pätee puintien kanssa. Laatua voidaan tuhota ja kustannuksia lisätä, hätäilemällä puintien kanssa.
-
Oman käsityksen mukaan vanha konekanta ei ole mikään ilmainen myöskään. Jos ei investoi koneisiin kärsii työn tehokkuus aika paljon ja lisäksi tulee ihan puhdasta remontti kustannusta. Tietysti jos on aikaa näpäräillä remontteja itse niin mikäs siinä, mutta kyllä maatalouteen pätee koneiden osalta aivan samat lait, miksi muussakin yritystoiminnassa pyritään uudistaamaan koneita. Jossain kohtaa koneissa on vain leikkauspiste jolloin vanhan kunnostaminen ei enää kannata.
Monesti itse olen saanut parempia kannattavuus lukemia omissa pähkäilyissä kone investoinneilla, kun vaikka pinta-alan kasvattamisella. Suomessa pitää juuri ottaa huomioon, lyhyet sesongit, jolloin sekä kylvö että puinti aikana pitää tapahtua lyhyessä ajassa. Mielestäni Suomessa jopa suurempi ongelma on, että monilla on liikaa pinta-alaa kalustoon ja kuivauskapasiteettiin nähden, joilloin automaattisesti otetaan takiin jos on vähän heikompien olosuhteiden vuosi.
Tässä on aika paljon sellaisia asioita, jotka pohjautuvat omiin mieltymyksiin. Yleisellä tasolla töiden tehokkuus ja satotappiot puutteellisen konekannan takia on vähän sellaisia henkisen puolen asioita. Toisten täytyy saada puinnit valmiiksi elokuun loppuun mennessä ja mieluiten ennemmin kuin naapurit, jotta voi käydä Facebookissa ilmoittamassa, että nyt on viimeinen lakeinen menossa ja sitten on valmista. Minulla on itselläni tällä hetkellä jonkinlaista aliresurssia konekannassa suhteessa hehtaareihin. Tarjouksia on pyydetty koneesta jos toisestakin vuosien varrella, mutta ne eivät ole enää johtaneet kauppoihin. Syynä ehkä se, että hommat tulee tehtyä jossain ajassa ja on ollut äärimmäisen vaikea laskea rahana niitä vahinkoja, jotka puutteellinen koneistus on mahdollisesti aiheuttanut. Vanhan kaluston ylläpito on myös ollut halvempaa ja se on ollut toimintavarmempaa kuin voisi ehkä olettaa. Käyn muutaman esimerkin läpi.
Äes on nyt 20 vuotta äestetty. 4,5m, liian kapea, pitäisi olla minimissään 6m. Remonttikulua on ollut tänä aikana 4-5piikkiä, noin viisi vuotta sitten vaihdettiin telien laakerit. Ne maksoi ehkä 200e ja huoltomies teki pari tuntia töitä. Piti helpompana hommana kuin oletti. Muita kuluja en nyt keksi. Uutena ostettiin aikanaan. Ei ole nyt ihan viimeisintä tarjousta otettu, mutta väliraha uuteen 7m voisi olla siinä 30ke.
Kylvinkone on nyt 15 vuotta vanha. Reilu tonni kylvetty. Yhden siemenpuolen vantaan jouduin vaihtamaan, maksoi ehkä 60e. Siemenpuolen käyttöakseli oli hukannut yhden sokan ja kalvanut lukitusuraansa sen verran leveäksi, että päätin vaihtaa koko akselin. Maksoi alle 200e. Näytön nestekide vaihdettu pariin kertaan. Ensimmäinen kerta meni jatkettuun takuuseen, kun juttelin tuotepäällikön kanssa. Toinen kerta omaan piikkiin. Olisiko ollut 400e? Muita remontteja ei nyt tule mieleen. Jos vaihtaisi samankokoiseen kilpailijan suorakylvinkoneeseen, pitäisi maksaa 55ke välirahaa. Vertailun vuoksi uusi kylvinkone ilman vaihtokone vaikutusta maksaa hieman enemmän kuin maksoin 140hv etuokuormaajatraktorista uutena suoralla kaupalla kymmenen vuotta sitten.
Puimuri on reilu 20 vuotta vanha. 1500h ajettu. Tämän merkki on Sampo ja sen takia kai sen ylläpitoon menee rahaa vuosittain enemmän tai vähemmän. Tänä vuona laitettiin parilla tonnilla hihnaa, letkua, joku laakeri, hitsattiin yksi tanko, vaihdettiin sylinterin tiivistettä ym. sekalaista. Sitten kun puinnit alkoi, niin 86h tuli mittariin ja yhtäkään puinnin keskeyttänyttä ongelmaa ei tullut vastaan. Ei ollut ensimmäinen vuosi, kun näin kävi. Väliraha uuteen laadukasta merkkiä olevaan malliin vaihtelee jossain 150-200ke välissä. Huoltojen ja remonttien kokonaiskustannus on valitettavasti epäselvä. Aika paljon teen öljyjen ja suodattimien vaihtoja ihan vuosittain. Olisiko keskiarvo 1000e vuodessa lähellä totuutta. Välissä on mennyt 6-7 vuottakin ettei ole tehty muuta remonttia kuin öljyt/suodattimet.
Kultivaattori on 21 vuotta vanha. Siinä alkaa kärjet ja siivet olemaan aika kuluneita. Muistelisin, että uudet osat olisi tonnin luokkaa. Ei ole tullut vielä vaihdettua. Piikin varsia on mennyt pari kappaletta. Ostin niitä varastoonkin sitten toiset pari, joskus 10 vuotta sitten. Ei ole tar*****. Näihin meni ehkä 200e. Kone maksoi silloin joskus alta viis tonnia. Uudet maksaa kai 25ke.
Ruisku on 11 vuotta vanha. Siihen olen vaihtanut suuttimet muutama vuosi sitten. Joku hana alkoi vuotaa, ostin uuden varoiksi, mutta vuoto loppui, on menty alkuperäisellä. Vakaimen anturi sai siipeensä jostain, toimi vielä, mutta ostin uuden anturin varoiksi. En tiedä mitä on mennyt rahaa näihin juttuihin, sanotaan, että tonni.
Traktoreita en ala käsitellä ne on vähän oma juttunsa, kun niillä tehdään paljon kaikkea oheistoimintaakin. Peräkärryt ei ansaitse mainintaa.
Tuollaisella kokonaisuudella saa jo aika paljon viljanviljelyä harrasteltua. Myönnän, että kalusto ikääntyy, mutta olen siinä onnellisessa asemassa, että pystyn kyllä kalustoa tarvittaessa vaihtamaan, mutta toistaiseksi olen kokenut, että ei ole ollut ylivoimaista mennä näillä eväillä eteenpäin.
Sitten pari sanaa satovahingoista. Toukotyöt kestää helposti kolme viikkoa. Jostain luin, että maksimissaan viikko niihin saa mennä. Joskus takavuosina oli sääntö, että ensimmäisinä kylvetyt ovat aina parhaita. Pitkään koitinkin tappaa itseäni tekemällä lujasti töitä toukoajan ensimmäisinä päivinä. Onneksi tämä ilmastonmuutos on jotenkin sekoittanut nämä kuviot ja jossain vaiheessa tein havainnon, että myös myöhäiset kylvöt voivat onnistua jopa paremmin kuin ne alkupään teot. Jonkinlainen huipennus oli muutama vuosi sitten, kun oli kai vaikea kevät ja kaikilla hommat vähän venyi. Minulla oli sertinä ostettua vehnää ja päätin, että kyllä ne täytyy kylvää pois tai on säkkikaupalla tavaraa hallissa tiellä. Kylvöaika oli kesäkuun kuudes. Yksi kylän isäntä otti asian raskaasti ja oli kaljapäissään sitten syksyllä puhunut kylillä, että kun se poika meni kylvään kevätvehnää kesäkuussa ja nyt siinä oli kaikista paras vehnä.
Syksyllä on viimeisen viidentoista vuoden ajalta sellainen tilanne, että -12 jäi rypsiä puimatta kelien takia. Sen jälkeen tämä syksy on nyt ensimmäinen, että puimatta jäi osa herneestä ja ehkä hehtaari lakoista kauraa yhdestä varjoisesta metsänreunasta, kun kasvusto ei enää suostunut kuivumaan. Kokonaisala näistä kaikista lienee 15ha luokkaa. Tämä olisi nyt ensimmäinen syksy, että isommasta puimurista olisi ollut apua ja olisin ehkä paremmissa keleissä voinut saada nuo jääneetkin puimatta. Mutta jos miettii näitä tappioita silkasta puimattomuudesta versus siihen, että kaluston pitäisi olla järeämpää, niin ei noista puimattomista myyntituloa tule niin paljon, että saisiko puimurista edes renkaita ostettua. Vuosien saatossa ns. laatutappiot ovat vaikeasti todennettavia. Kaikki mitä olen puinut, on ollut kauppakelpoista ja jos laadut ovat olleet rehua, niin kyllä ne yleensä sitä ovat sinä vuonna olleet myös naapureilla.
Tiivistettynä. Puutteellisen konekannan ja satovahinkojen määrän suhteuttaminen toisiinsa on aika vaikea laskea ja todentaa. Se on selvä, että kaluston täytyy olla jossain suhteessa siihen pinta-alaan, mutta missä vaiheessa kannattaa ryhtyä kalustoa päivittämään suhteessa hehtaareihin, niin se on enemmän isännän omien mieltymysten varassa kuin se, että sen pystyy realistisesti laskemaan auki. Koneitten ylläpito ja hankintakustannusten vaikutukset on paremmin laskettavissa ja tältä pohjalta itelleni on ainakin tullut sellainen fiilis, että vanhalla kalustolla pärjää yllättävän hyvin. Mutta ylläpito ja yleinen käyttö on oltava sellaista, että kalustolla on edellytykset pysyä kunnossa. Minulle on hyvin epäselvää milloin sitä kalustoa pitäisi päivittää ja kuinka se pitäisi suhteuttaa tähän omaan liiketoimintaan. Meillä on ollut jo isun aikana nyrkkisääntönä, että mallisarjan pienin kone ilman mitään lisävarusteita ja vanha kone ajetaan ensin niin loppuun, että siitä ei oikein vaihtokoneeksi ole, suoralla kaupalla saa paremman alennuksen.
Tässä teille vähän pähkinää. ;D ;D ;D ;D ;D
-
Allekirjoitan tämän 100% . Just kuin meidän tilalta. Todella hyvät perusteet :D
-
Kuulostaa ihan että olisin voinut noin kirjoittaa. Vanhoillakin pärjää melko pitkälle kun pitää koneet kunnossa ajoissa.
-
Joskus maatalousopintojen aikana opetettiin, että on ajallisuuskustannus, jos konekapasiteetin puutteesta syntyy joinain vuosina tappiota. Monet ovat pyrkineet pitämään tämän nollassa ja pääomakulut voivat sitten olla turhan korkeat.
Itselläni ei ole juurikaan koneita, joilla työskenneltäisiin vain omalla tilalla. Monet ovat yhteisomistuksessa. Omilla koneilla urakoidaan. Käytetään myös paljon urakoitsijaa.
-
Tällä tilalla koneiden ikähajonta on suuri - on todella vanhoja koneita, ja toisaalta joitakin hankintoja on tehty ihan lähivuosina. Äes 35 v, suorakylvökone 15 v, lautasmuokkain 10 v, viljakärry 5 v, joitain mainitakseni. Riittävä peruskalusto löytyy, mutta pari melkein romuraudan hinnalla irtoavaa lisäkonetta on kiikarissa yhdeltä jo lopettaneelta tilalta. Puimuria ei ole, mutta olen sen niin funtsinut, että niin kauan kuin kohtuuhintaista urakkapuintia on saatavilla, ei puimuria taloon tule. Ja porukkaan tuokin pitäisi ostaa, jollain 12 jalan puimurilla pui helposti useamman pikkutilan viljat. Yhdelle nelivetoiselle etukuormaajatraktorille olisi käyttöä ja haavena olisi jostain sellainen löytää, käytettynä tietysti. Rehellisesti sanottuna tämä haave ei kyllä ihan heti ole toteutumassa. Viimeksi taloon on tullut traktori vuonna 2002, se tuli silloin uutena. Lopuksi sanon vielä, että nykyisillä koneilla mennään ns. päätyyn asti, se muistuu mieleen päivittäin, kun selailee konekauppiaitten brosyyreja.
-
Konekapasiteetin tarpeeseen vaikuttaa aika lailla sekin, mitä viljelee ja miten nämä valinnat vaikuttavat kylvö- ja korjuukauden tarpeisiin. Ääripäässä joku sianviljelijä ei vuodesta toiseen kasvata muuta kuin ohraa ja vehnää plus pakolliset kesannot. Siinä kyllä tulee äkkiä ajallisuuskustannusta kun ilmat sohlaavat sopivassa ajankohdassa. Ja sitten koneet laitetaan sen mukaan.
Isojakin aloja voi viljellä suhteellisen maltillisilla koneistuksilla kun porrastetaan kasvivalinnoilla korjuukautta, viljellään monivuotisia kasveja ja käytetään ehkä vielä ostopalveluita. Kylvö- ja korjuukapasiteetin mitoitus voidaan tehdä sen mukaan, mitä kulloisenkin työn toteuttamisajankohdassa tarvitaan. Esim. 30 hehtaaria vehnää, 20 ha esim. kuminaa tai heinänsiementä, 20 ha hernettä ja 20 ha jotain ajallisesti sopivaa muuta kasvia (ohra, hamppu, juurikas?) on ihan eri juttu hoidella kuin 90 hehtaaria pelkkää vehnää tai mallasohraa.
Oma valinta näissä on ollut, että hankitaan riittävän laadukkaat koneet ja sitten niitä myös pidetään hyvin (ja kauan). Huonot valinnat pitää laittaa aika äkkiä kiertoon, uudehkoista paskoista vehkeistä kun saa vaihdossa vielä jotain, mutta koetapas myydä vanhaa paskaa...
-
Tää juttu kyl menee sivuraiteille Apulannan hinnasta, mut kun
Porukalla kiinnostusta konekustannuksista ja kaluston koosta…
Niin jatketaan aihetta…
Itsellä konekalusto kyllä ylimitoitettua suhteessa hehtaareihin, mutta
Niillä muutakin käyttöä
Kaluston ikä vaihtelee, keskimäärin 2000- luvun molemmilta puolin
Ei se ikä mikään jos kunnossa oleva ja toimiva ( riittävän laadukas)
Esim wädestadin äes NZG 6 m 91- vuotinen hinattava ja sivulohkotelillä,
Toimiva kampe.
Joskus vaihtanut uudempaan, pääsääntöisesti käytettyyn, kun
Joko tiedossa kallista remonttia, tai pieni, tai koneen ominaisuudet
Ei riitä
Toki kannattaa pyytää tarjousta uudesta koneesta, vaihtokoneet välillä
Poskettoman kalliita kuntoon ja käyttötunteihin verrattuna.
Vuosi , kaks välillä menee kun käytettyä kampetta metsästää.
Kyllähän hyvä , toimiva koneyhteistyö alentaa kustannuksia,
Jos samanhenkistä porukkaa, eikä tiukkapipoista päsmäriä mukana.
-
Kyllähän hyvä , toimiva koneyhteistyö alentaa kustannuksia,
Jos samanhenkistä porukkaa, eikä tiukkapipoista päsmäriä mukana.
Ja aina parempi, jos koneporukassa on joku pätevämpi seppä, jolla on työlaitteet ja osaaminen vaativampiinkin huoltoihin/remontteihin. Tämä työpanos on tietysti huomioitava kustannusten jaossa.
-
Koneistus on kuinka se kannattaa hoitaa on jokaisella tilalla erilainen ratkaisu. Tuossa asiassa on minusta niin monta muuttujaa, että yksikään tila ei ole suoraan vertailukelpoinen toiseen. Pääsääntöisesti kuitenkin sanon, että jos pinta-alaa on haalittu hehtaarin kuvat silmissä ja unohdettu omat resursit, niin tinkimään joutuu hehtaari tuotoista. Toki tämäkin voi olla kannattavaa, mutta Suomi ei ole ihan samanlainen viljely paikka kun moni muu, kun säät tosiaan aiheuttavat omat rajoitteensa ja varsinainen kasvukausi on aika limiitillä oli mitä oli.
-
Ei kannata vaihtaa enää apulannan hintaan kun kerrankin on tullut tusinan verran ihan älyllisiä pohdintoja peräkkäin.
Kimppakoneita mullakin. Moottorilliset omia sekä kärryt ja ruisku. Kaikki muut yhteisomisteisia. Ylivoimainen tapa pitää laajaa ja laadukasta kalustoa käytettävissä.
-
Ei kannata vaihtaa enää apulannan hintaan kun kerrankin on tullut tusinan verran ihan älyllisiä pohdintoja peräkkäin.
Kimppakoneita mullakin. Moottorilliset omia sekä kärryt ja ruisku. Kaikki muut yhteisomisteisia. Ylivoimainen tapa pitää laajaa ja laadukasta kalustoa käytettävissä.
Joo, esim. joku kultivaattori tai lautasmuokkari on helpoin yhteisomistettava, se on 2-3 päivää, kun omat kultivoitavat on ajettu, ei oo järkeä sitä konetta ostaa pelkästään itselle 360 päiväksi seisomaan konehalliin.
Kylvökone ja äes on kinkkisempiä, se vaatii joustavaa ja saumatonta yhteispeliä niin, että sillä aikaa kun toinen kylvää omiaan yhteiskoneella, toinen äestää sillä aikaa yhteisellä äkeellä omia peltojaan.
Voin kokemuksesta sanoa että siinä tuskanhiki valuu otsalta, kun omat olis jo riittävän tai jopa liian kuivia mutta toinen koneen omistaja sen kun vaan vielä kylvää omia peltojaan.
-
Ei kannata vaihtaa enää apulannan hintaan kun kerrankin on tullut tusinan verran ihan älyllisiä pohdintoja peräkkäin.
Kimppakoneita mullakin. Moottorilliset omia sekä kärryt ja ruisku. Kaikki muut yhteisomisteisia. Ylivoimainen tapa pitää laajaa ja laadukasta kalustoa käytettävissä.
Joo, esim. joku kultivaattori tai lautasmuokkari on helpoin yhteisomistettava, se on 2-3 päivää, kun omat kultivoitavat on ajettu, ei oo järkeä sitä konetta ostaa pelkästään itselle 360 päiväksi seisomaan konehalliin.
Kylvökone ja äes on kinkkisempiä, se vaatii joustavaa ja saumatonta yhteispeliä niin, että sillä aikaa kun toinen kylvää omiaan yhteiskoneella, toinen äestää sillä aikaa yhteisellä äkeellä omia peltojaan.
Voin kokemuksesta sanoa että siinä tuskanhiki valuu otsalta, kun omat olis jo riittävän tai jopa liian kuivia mutta toinen koneen omistaja sen kun vaan vielä kylvää omia peltojaan.
Mää en äestä tai kylvökonetta porukkaan ostais, kun niin moni muuttuja määrää näiden hommien tekoa, etten varmastikaan ehtisi sillä kellonlyömällä tekemään, kun koneet olisivat jouten. Sekin hankaloittaa, kun kaikilla on tietysti eri lajikkeet ja apulannat jne. Joku kyntöaura voisi taas olla vaikka koko kylän yhteinen täysvariomat speciaali, kun kyntöalat ovat nykyisin niin pieniä ja kyntöaikaa syksyssä 2kk. Mutta hyvinhän se luonaa huonommillakin vehkeillä.
-
Menestyvissä kommuuneissa on usein yksi päsmäri, ja sopuisia alistujia loput. Sitten kun porukkaan osuu kaksi vahvaluontoista, asiat mutkistuvat.
Samahan se on vuokramaata keräävissä yhtymissäkin. Sitten kun yksittäinen osakas alkaa tehdä omia tarjouksia yhtymän ohi, ei voi ennustaa pitkäaikaista tulevaisuutta. Eikä se sitten kauan jatkanutkaan. Yksi porukkakuivuri tuolla paloiteltiin, niin että pääosakas otti kokonaan haltuunsa, ehkä siellä ne prioriteetit ja siilojen käyttö muodostavat hankaluutta. Voi myös olla, että porukkakuivuriin joskus sai paremmat investointituet.
Tuottajaosuuskunnat ovat yksi esimerkki viljelijöiden menestyksekkäästä yhteistyöstä. Tietysti näitä pistehinnoitteluvaateita ja toteutuneitakin sellaisia tulee vastaan silloin tällöin. Osakeyhtiön tai osuuskunnan muotoon tehty muutaman tilan konerengas voi kyllä toimia, mutta tilojen pitää olla varsin samankokoisia, muuten tilanne ajautuu vääjäämättä siihen, että yksi isompi harrastaa oman mielensä mukaan ja pienet voivat lähinnä rahoittaa ja toivoa murusia itselleen.
Onhan Suomessa paljonkin tiekuntia, jotka on hoidettu viimeisen päälle ja sosiaalisestikin toiminta on antoisaa. Mutta kaikissa tapauksissa näin ei ole. Samat riskit ovat kommuuni- tai osuuskuntakonekalustossa.
-SS-
-
Ei kannata vaihtaa enää apulannan hintaan kun kerrankin on tullut tusinan verran ihan älyllisiä pohdintoja peräkkäin.
Kimppakoneita mullakin. Moottorilliset omia sekä kärryt ja ruisku. Kaikki muut yhteisomisteisia. Ylivoimainen tapa pitää laajaa ja laadukasta kalustoa käytettävissä.
Joo, esim. joku kultivaattori tai lautasmuokkari on helpoin yhteisomistettava, se on 2-3 päivää, kun omat kultivoitavat on ajettu, ei oo järkeä sitä konetta ostaa pelkästään itselle 360 päiväksi seisomaan konehalliin.
Kylvökone ja äes on kinkkisempiä, se vaatii joustavaa ja saumatonta yhteispeliä niin, että sillä aikaa kun toinen kylvää omiaan yhteiskoneella, toinen äestää sillä aikaa yhteisellä äkeellä omia peltojaan.
Voin kokemuksesta sanoa että siinä tuskanhiki valuu otsalta, kun omat olis jo riittävän tai jopa liian kuivia mutta toinen koneen omistaja sen kun vaan vielä kylvää omia peltojaan.
Mulla on nyo kaikki mainitut kimpassa. Lisäksi kyntöaurat, jankkuri, huiska, yhdet 200hl ruuvivarusteiset peräkärryt, rexius-jyrät, kesantomurskain ja kuivalantakärryt (firman kärryt eli kimppa). Osakkaita 2-5 näillä vaihdellen. Ei riidanpoikastaan, ei edes kohonnutta keskusteluääntä kkskaan. Vaatii suunnittelua, tiedottamista ja joustavaa luonnetta.
Rapid -17 kylvetty nyt naapurin kanssa 2200ha, mulla 2/3. Helpottaa kun itellä kylvön lisäksi lannanajo samalla traktorilla niin rytmitys helppo rakentaa. Auttaa myös siinä, että naapuri saa olla yhden ison traktorin taktiikassa. Kun kylvän hän äestää ja kun ajan lantas hän kylvää. Kone ei juuri seiso. Kummasti niitä hehtaareja kertyy kun toinen vetää sit yli puolenyön jos toisella kiire saada kone aamupäivällä.
-
Kotieläintilalle ja yhden työntekijän tiloille yhteiskoneet sopii hyvin . Jos keväällä ei ole lannanlevitystä ja toinen kuski muokkaa maata ja toinen kuski kylvää on yhteiskoneet hieman kinkkisempi juttu.
-
Mä olen SS:n kans samoilla linjoilla konekimpoista. Sellainen versio tuosta vielä puuttuu et kahden tilan kimppa onnistuu niin et jos toinen on hätäinen ja toinen matti myöhänen niin kalusto on silloin aina vapaa. ;D
Joku vuokrakone rinki olisi se parastapa kenties. Traktoreita pystyy jo vuokraamaan mut muuta kalustoa vähemmän.
Kahdella karjatilalla homma voi toimia niin et toinen ajaa paskaa kun toinen äestää ja kylvää tai jotain sen suuntaista. Mut kyl niitä erilaisia versioita tiedän itsekin olevan.
Itse olen päätynyt siihen et ei juuri kimppakoneita. Syy miksi näin on ollut se, et ehkä huonoja kokemuksia kimpoista. Koneet palautui aina risoina ja ekana sai alkaa remonttia tekemään. Ja just kun olit saanut vaikka piennarmurkaimen perään niin jo oli joku jo kyselemässä et koska joutaa. kyl sekin alkaa ottamaan päähän pidemmän päälle.
Tällä tavalla ei tietysti voi kaikkia koneita hommata vaan hankinnat on mietittävä tarkkaan. Olen tullut siihen tulokseen et koneita ostetaan uutena/uudehkona ja pidetään sitten pirun pitkän aikaan eli ajetaan käytännössä loppuun. Viimeisin hankinta on kylvökone joka ostettiin uutena. Edellisellä ehdittiin ajamaan joku 20v ja vajaa 4000ha. Siinä oli jo vm valmis. Olisi pitänyt vantaisto pistää uusiksi. Runkoakin oli hitsailtu kasaan. Olihan syöttölaitteisiin jo pari kertaa ehditty uusia tavaraa ja taas olisi ollut eessä. Pari viimeistä vuotta kylvöt keskeytyi remontteihin liian usein. Vaihtoehtona oli peruskunnostus joka olisi maksanut 15ke tehtaalla ja osa jäänyt silti tekemättä. Näin ollen itse olisi joutunut tekemään. Aikaa ei tahtonut löytyä joten uusi kone jollakin 30ke välirahalla oli valinta.
Sitä ennen tuli hommattua kyntöaurat pari vuotta sitten. 5 siipiset paluuaurat. Edelliset oli 80 luvulta 3 siipiset sarka-aurat. Kauan viljeltiin ilman auroja mut nyt luomuun nurmen lopetuksiin tuli aurat pakkohankintana. Ja kylhän ne syyskasvit näillä tasaisilla savikoilla sen kynnön melkein vaativat niin onnistuminen on varmempi. Muutenkin luomuun tuli hommattua niittokone. Tässä tuli ehkä ylimitoitettua kun tuli hommattua perhonen. Kapeammallakin olisi pärjännyt mut halusin tähän tehokkuutta. Kesällä on muutakin tekemistä kuin istua päivätolkulla traktorissa. Äes tuli vaihdettua jokin viisi vuotta sitten. Vanhalla olisi voinut vielä ajaa kyl mut tarjous olis kohtuu houkutteleva niin tuli vaihdettua.
Et juu kylhän sitä rahaa on viimeiseen viiteen vuoteen aika paljon kalustoonkin uponnut. Luomuun siirtyminen yksi syy tietysti. Mut ajatus on et kaikilla noilla mitä nyt hommattu niin ajetaan ne loppuun. Investoinnit olen aina pyrkinyt pikkaisen tekemään niin aavistuksen isommat kuin edelliset, että mahdollinen lisäala ei ole sitten heti ongelma. Nyt luomussa olisi tosiaan mennyt 3m kylvökonekkin ja jo mainittu niittokonekkin olisi voinut kapeampi. Samoin kuin kai auratkin olisivat voineet olla pienemmät. Mut ajatus ollut myös vähän se et traktoreiden kokoon suhteutettuna oikean kokoisia koneita.
Itsellä on kolme samankokoista traktoria. Tuorein vm 06 ostettu käytettynä muutaman vuoden vanhana. Uutena ostettu vm. 03 maksoi uutena muistaakseni 70ke. Parisataa heppanen kone. Tällä hetkellä saattaa saada 100 heppasen karvalakin samalla hinnalla. Traktoreita on periaatteessa yksi liikaa mut vanhalla kalustolla kun operoidaan niin varakone hyvä olla. Jos oikein muistan hankinta hinnat niin tuo uutena ostettu 70ke, ja pari käytettynä ostettua 40ke. Siitäkin aikaa jo yli 10v.
Loppu kalusto onkin sitten vanhaa. Puimuri 05 vuodelta. Uutena ostettu. Silloin maksoi jonkun 100ke. Nyt samantasoinen kone on 200ke. Perävaunuista osa tehdastekoisia jo vanhoja. Lietevaunu reilu 20v vanha. Vielä menee toivottavasti muutamia vuosia jotta nähdään elukkahomman tulevaisuus. Kultivaattori tekisi mieli vaihtaa mut haluttu vehje maksaisi joku 40ke. Vanhasta ryssäläisestä ei ole edes käsirahaksi. Kuivauksessa on se pullon kaula tällä hetkellä. Luomussa menee mikäli olis tavista niin yhtään märempi tavaraa alkaa heti hidastamaan liikaa. Ei oikein innosta kuivuriinvestointi kun ei alta 200ke saa oikein mitään järkevää aikaan. Hakeuuni kun siinä olisi kuitenkin oltava.
Remontteihin ja huoltoihin menee kyllä rahaa, mut ei nyt mielestäni vielä mitenkään paljon verrattuna uusien koneiden osamaksuihin. Ja kuluu ne uudetkin ja niihinkin tehtävä huoltoa. Traktoreissa miettinyt et jos olis yks peruskone itsellä ja loput vuokraisi sesonkiin. Mut toistaseksi mennään noilla vanhoilla.
Tiedän tapauksissa joissa hallissa on vain tuoretta konetta ja vastaavasti kuusen alla sit vanhaa kalustoa. Molemmilla tulee pääsääntöisesti työt tehtyä. Itse koen kulkevani jotain kultaista keskitietä. En nyt ole tarkkaan laskenut konekulua per ha mut mutu on et omalla kohdalla homma ei kyllä kaadu siihen. Tietysti pitää asiassa myös mieltää et suorakylvetäänkö vaikka vain ja toisessa ääripäässä sit kaikki toimet pidemmän kaavan kautta. Luomu vaatii viel ehkä pari lisävispilää perään. Tai jos viljellään pelkkää hömppää ja nurmia niin ei ihmeellistä kalustoa tarvi. Itsellä elukkatilallisena pitää olla vielä paskavaunua ja sekoittimia. Ja nekin tuo kulua koko hommaan. Liete vielä niin ravintoköyhää et hyöty versus kulu on vahän niin ja näin. Luomussa pakko paha taviksessa jos joku maksais edes jotain tavarasta niin ostaisin varmaan pusseja. ;D
Töiden tehdyksi tuleminen ja muutenkin ajoittaminen on vähän niin ja näin. Itse pyrin aina syksyllä puimaan kun vain mahdollista. Kelit muuttuu yleensä niin äkkiä et jo mainittu hidas kuivaus jarruttaa hommaa. Syyskylvöt auttaa asiaa paljon ja taviksessa pyrkisin kylvämään mahdollisimman paljon syysvehnää. Vastaa lannoitukseen kaikkein parhaiten ja saa yleensä puida ajoissa. Kauraa vedettäisiin sit varmaan se jäljelle jäänyt keväällä. Erikoisemmat kasvit voi joskus tulla mieleen mut monesti liian epävarmoja jolloin perusvarman tulon syövät äkkiä pois.
Mut takaisin siihen apulannan hintaan niin toistan itseäni mut mä en nähnyt järkevänä ottaa sitä riskiä et ostan kallista lantaa ja toivon ja toivon. Näillä mailla kun kasvukunto ei ole optimaalinen niin lannoitetta tarvittaan paljon ja vettäkin pitäisi tulla oikeaan aikaan. 22 vettä tuli edes vähän ja näin ollen sadot oli ihan hyviä jopa luomussa. Tänä vuonna sit mentiin enemmän tavanomaiselle tasolle. Pellon kasvukuntoa voi tietysti parantaa ja itsellä tämä luomu tuli silloin 5v sitten osittain sen vuoksi. Tulee nurmia viljeltyä pakosta kun niitä ei sitten 80 luvun ole ollut. Tällä tukikaudella olisi ollut ihan jo taviksessakin laittaa osa nurmelle, kiitos ekojärjestelmän ja maanparunnus toimenpiteen. Keväällä olisi luomu ollut katkolla, mut 22 hyvä vuosi meni jo niin en suoraan sanottuna uskonut et toista hyvää olisi enää tullut, eikä tullutkaan.
-
(kimppakoneista)
Täällä mm. kylvökone kimpassa.
Toimii kun viljelytavat ovat aika lailla erilaiset. Toinen kylvää lähinnä nopeasti kuivuviin muokattuihin maihin, ja mä taas enimmäkseen suorakylvän; mulla ei niin hätä yleensä kuin korkeintaan jonkun vehnän, pavun tms kanssa. Ne yritetään tietysti saada molemmilta ekana mahan. Usein olen alkupäivinä kuskina ensin aloittavalle.
Tiukan paikan tullen ulkopuolinen kylvöurakoitsija on myös käytettävissä.
Tietysti homma vaatii joskus sopeutumista molemmilta mutta ei me olla vielä riitaa asiasta saatu. Molemmat osaamme ottaamyös kaverin huomioon ja yhteistyöllä homma sujuu.
Jos pinta-alat ovat merkittäviä niin sitten kriittisen yhteiskaluston pitää olla niin tehokasta että se riittää nikottelematta kokonaisalalle.
-
Keinolannoitustaloudessa syysvehnä ei vastaa lannoitukseen yhtään paremmin kuin kevätvehnäkään. Itse asiassa pintalannoituksen hyötysuhde on jopa heikompi. Kevätviljat joutuvat nykyisin vaan sen verran kovalle stressille veden puutteessa, että syysviljat saavat niidenkin voiman itseensä kierrossa.
Kevätviljaan jäänyt lannoittamaton kaista näkyy nyt selvästi syysviljan oraassa.
Lisäksi (varsinkin avo-) kesanto irrottaa muutaman kymmenen kilon verran ravinteita syysvehnän käyttöön. Joka tapauksessa, jos ja kun maaperässä on koko ajan typpeä kahdellekin sadolle, pitkän kasvukauden syysvilja pystyy sellaista tilannetta hyödyntämään paremmin.
Silti, kesannon ja syysviljan vuorottelu ei välttämättä tuo myytävää enemmän kuin esim. kevätviljakierto. Kevätvilja-syysviljakierto on useimmiten epäoikeudenmukainen kevätviljaa kohtaan, aikaisia kevätviljoja kun pitää suosia.
-SS-
-
Itse olen joskus pähkäilyt asiaa minkälaiset koneet ovat edullisimpia per saavutettu työtulos. Näissä ei ole sitten huomioitu omaa palkkaa, koska sitähän me viljelijät emme saa.
Kylvökoineissa metrihinta on alimmillaan 4m koneissa. Puimureissa ehkä kanssa jossain 4m kieppeillä, kun ei tarvitse investoida pöytävaunuun. Muuten kaikkein isoimmat koneet eivät pärjää vertailussa, vaan vahvimmilla ovat juuri mahdollisimman yksinkertaiset ja leveät ratkaisut joihin ei ole tar***** tehdä erilistä tekniikkaa kaventamaan konetta kuljetukseen, siis ihan pelkästään mitä kone maksaa työtehoon suhteutettuna tämä yleensä näin. Todella isot koneet sitten ovat yleensä työtehoon nähden jopa huomattavasti kalliimpia.
-
Kuivaamojen hintojen suhdetta tehoon en ole ikinä vertaillut, mutta minulla on pieni kutina että se kohta missä kannattaisi panostaa tehoon nykyistä trendiä enemmän. Kuivaamon tehostamisella saavutetaan merkittäviä säästöjä puintikauden jouksevissa kuluissa jos se kapasiteetti ei ole liimitillä.
-
Ei kannata vaihtaa enää apulannan hintaan kun kerrankin on tullut tusinan verran ihan älyllisiä pohdintoja peräkkäin.
Kimppakoneita mullakin. Moottorilliset omia sekä kärryt ja ruisku. Kaikki muut yhteisomisteisia. Ylivoimainen tapa pitää laajaa ja laadukasta kalustoa käytettävissä.
Joo, esim. joku kultivaattori tai lautasmuokkari on helpoin yhteisomistettava, se on 2-3 päivää, kun omat kultivoitavat on ajettu, ei oo järkeä sitä konetta ostaa pelkästään itselle 360 päiväksi seisomaan konehalliin.
Kylvökone ja äes on kinkkisempiä, se vaatii joustavaa ja saumatonta yhteispeliä niin, että sillä aikaa kun toinen kylvää omiaan yhteiskoneella, toinen äestää sillä aikaa yhteisellä äkeellä omia peltojaan.
Voin kokemuksesta sanoa että siinä tuskanhiki valuu otsalta, kun omat olis jo riittävän tai jopa liian kuivia mutta toinen koneen omistaja sen kun vaan vielä kylvää omia peltojaan.
Mulla on nyo kaikki mainitut kimpassa. Lisäksi kyntöaurat, jankkuri, huiska, yhdet 200hl ruuvivarusteiset peräkärryt, rexius-jyrät, kesantomurskain ja kuivalantakärryt (firman kärryt eli kimppa). Osakkaita 2-5 näillä vaihdellen. Ei riidanpoikastaan, ei edes kohonnutta keskusteluääntä kkskaan. Vaatii suunnittelua, tiedottamista ja joustavaa luonnetta.
Rapid -17 kylvetty nyt naapurin kanssa 2200ha, mulla 2/3. Helpottaa kun itellä kylvön lisäksi lannanajo samalla traktorilla niin rytmitys helppo rakentaa. Auttaa myös siinä, että naapuri saa olla yhden ison traktorin taktiikassa. Kun kylvän hän äestää ja kun ajan lantas hän kylvää. Kone ei juuri seiso. Kummasti niitä hehtaareja kertyy kun toinen vetää sit yli puolenyön jos toisella kiire saada kone aamupäivällä.
Ei voi kun hattua nostaa näille kavereille, joilla onnistuu aina kaikki.
-
Ei kannata vaihtaa enää apulannan hintaan kun kerrankin on tullut tusinan verran ihan älyllisiä pohdintoja peräkkäin.
Kimppakoneita mullakin. Moottorilliset omia sekä kärryt ja ruisku. Kaikki muut yhteisomisteisia. Ylivoimainen tapa pitää laajaa ja laadukasta kalustoa käytettävissä.
Joo, esim. joku kultivaattori tai lautasmuokkari on helpoin yhteisomistettava, se on 2-3 päivää, kun omat kultivoitavat on ajettu, ei oo järkeä sitä konetta ostaa pelkästään itselle 360 päiväksi seisomaan konehalliin.
Kylvökone ja äes on kinkkisempiä, se vaatii joustavaa ja saumatonta yhteispeliä niin, että sillä aikaa kun toinen kylvää omiaan yhteiskoneella, toinen äestää sillä aikaa yhteisellä äkeellä omia peltojaan.
Voin kokemuksesta sanoa että siinä tuskanhiki valuu otsalta, kun omat olis jo riittävän tai jopa liian kuivia mutta toinen koneen omistaja sen kun vaan vielä kylvää omia peltojaan.
Mulla on nyo kaikki mainitut kimpassa. Lisäksi kyntöaurat, jankkuri, huiska, yhdet 200hl ruuvivarusteiset peräkärryt, rexius-jyrät, kesantomurskain ja kuivalantakärryt (firman kärryt eli kimppa). Osakkaita 2-5 näillä vaihdellen. Ei riidanpoikastaan, ei edes kohonnutta keskusteluääntä kkskaan. Vaatii suunnittelua, tiedottamista ja joustavaa luonnetta.
Rapid -17 kylvetty nyt naapurin kanssa 2200ha, mulla 2/3. Helpottaa kun itellä kylvön lisäksi lannanajo samalla traktorilla niin rytmitys helppo rakentaa. Auttaa myös siinä, että naapuri saa olla yhden ison traktorin taktiikassa. Kun kylvän hän äestää ja kun ajan lantas hän kylvää. Kone ei juuri seiso. Kummasti niitä hehtaareja kertyy kun toinen vetää sit yli puolenyön jos toisella kiire saada kone aamupäivällä.
Ei voi kun hattua nostaa näille kavereille, joilla onnistuu aina kaikki.
Sitoutumisen taso on hämmästyttävän korkeaa luokkaa. Mietin tuota käytännön tason toteutusta. Ite tekisin jokaiselle koneelle oman whatsappiryhmän, jossa keskustellaan kyseisen koneen aikataulu ja tekniset probleemat ym asiat. Kun viisi henkilöökin on yhdessä koneessa mukana, niin kyllä siinä sesonkiaikaan on pakko olla melko aktiivista neuvottelua.
-
Ja toki pitää muistaa, että leveämpi kone kestää kauemmin. Esimerkiksi multivan kylvökone on ihan myyjänkin mukaan tehty niin, että kestää ilman suurempia remontteja 800ha per työleveysmetri. Tottakai tämä pitää paikkansa etenkin kylvökoneessa, että metreissä tuo kestävyys lasketaan.
-
Suurin osa on naapurin kanssa puoliksi yli 20v yhteistyöllä. Bednarin 5m lautaselle (mulla 40 muut kolme 20) ja lantakärrylle on juuri whatsappryhmä, johon tarpeita etukäteen.
Perusmuokkareissa jako sinnepäin, kylvökoneessa (60/40) melko tarkka pinta-alasuhde ja ylityöt, urakointi tai lisäpinta-alat korvataan toiselle.
Kylvökoneissa ja muokkareissa auttaa viljelykierto ja eri kasvit. Öljykasvin kylvän myöhemmin, jurtin urakoitsija. Syyskylvöt luonnollisesti vähentävät kevätruuhkaa. Meillä oli ennen kolmosen rapid, silläkin ehti helposti 300ha vuodessa. Ei se ole kun ajaa eikä ihmettele. Ja sopii ja pitää siitä kiinni. Moni muu asia vaikuttaa työtehoon enemmän kuin se onko kone leveä vai oma.
Kai tässä maailmassa vaikeempiakin asioita on sofittu ku millai joku rautamöykky saadaan pellolla liikkumaan. Vakuutukset on oltava huolella kunnossa kaikilla. Mulla kaikki koneet ja osuudet vakuutuskirjassa mainittuna.
-
Itse olen yrittänyt päästä eroon yhteis koneista, kun se on paljon selkeämpää olla oma. Noita on yhteiskoneita on mitä isännät kännipäissään entisaikaan ostelivat messuilta. Faija ei ikinä ikinä tullut messuilta ilman niittokoneta, joka oli ostettu kimppaan.
Nyt alan hillitsemään itse yhteisiä koneita, ja enää ei tule kuin omia.
-
Itse olen joskus pähkäilyt asiaa minkälaiset koneet ovat edullisimpia per saavutettu työtulos. Näissä ei ole sitten huomioitu omaa palkkaa, koska sitähän me viljelijät emme saa.
Kylvökoineissa metrihinta on alimmillaan 4m koneissa. Puimureissa ehkä kanssa jossain 4m kieppeillä, kun ei tarvitse investoida pöytävaunuun. Muuten kaikkein isoimmat koneet eivät pärjää vertailussa, vaan vahvimmilla ovat juuri mahdollisimman yksinkertaiset ja leveät ratkaisut joihin ei ole tar***** tehdä erilistä tekniikkaa kaventamaan konetta kuljetukseen, siis ihan pelkästään mitä kone maksaa työtehoon suhteutettuna tämä yleensä näin. Todella isot koneet sitten ovat yleensä työtehoon nähden jopa huomattavasti kalliimpia.
Tuo totta. Tullut huomattua parikin kertaa. 4m eurooppalainen kylvökone on kallis versus suomilaatikko. Taittuvarunkoisuus tuo hintaa. Kultivaattorissa nyt sama 3m ja 4m taittuvarunkoisen hintaero on melko reilu.
-
Paras kimppakone on teräspallo, jota vedetään omalla kettingillä perässä. Vaikeaa saada täysin rikki ja on yleensä heti saatavilla, koska järkevää käyttöä ei muutenkaan ole. Sen ketjun kiinnityksen voi aina korjata edullisesti, koska aina löytyy sellainen, joka saa minkä vaan rikki.
Sosialistisessa utopiassa koneet ovat yhteisiä ja niitä voi jokainen vuorollaan käyttää. Se kertoo aika paljon koko utopiasta.
-
JOS löytyy yhteistyöhalua ja älliä muutenkin, niin kylvöaikana -jos vaikkapa mennään perinteisellä systeemillä- yhteistyökumppaneista toinen muokkaa ja toinen kylvää, riippumatta siitä kenen pellolla ollaan. Eikä vaihdeta äestä ja kylvökonetta rattorin perästä toiseen muutaman tunnin välein. Vielä jos jommastakummasta torpasta löytyy vanha ukko siemen/apulantalogistiikan hoitoon, niin päivässä tulee valmista aika hyvin.
Ja ihan superia on sitten, jos joku kodinhengetär tuo palasta ja sumppia pellon reunalle...
-
JOS löytyy yhteistyöhalua ja älliä muutenkin, niin kylvöaikana -jos vaikkapa mennään perinteisellä systeemillä- yhteistyökumppaneista toinen muokkaa ja toinen kylvää, riippumatta siitä kenen pellolla ollaan. Eikä vaihdeta äestä ja kylvökonetta rattorin perästä toiseen muutaman tunnin välein. Vielä jos jommastakummasta torpasta löytyy vanha ukko siemen/apulantalogistiikan hoitoon, niin päivässä tulee valmista aika hyvin.
Ja ihan superia on sitten, jos joku kodinhengetär tuo palasta ja sumppia pellon reunalle...
Liian järkevää, ei voi mitenkään toimia itsellisten isäntien tapauksessa :D
Näin me ollaan monta kertaa tehty. Aiemmassa kylvökoneporukassa äes pysyi koko ajan samassa koneessa ja samalla kuskilla, kylvinkone vuorostaan toisella. Eli toinen äesti kaikki, toinen kylvi. Tähän päädyttiin vetäjien soveltuvuuden ja kuskien mieltymyksienkin vuoksi. Toimi todella hyvin siihen asti kunnes toinen tila lopetti kokonaan viljelyn isännän kuoleman vuoksi.
-
Tuokin toimii. Ja kuski voi vaihtua mut kone pysyä samassa veturissa. Ite en muita kylvämään päästä kun kylvö on muutakin kuin kylvökoneen vetoa pellolla. Ainut työ jonka teen itse hamaan loppuun. Savimaa ei keväällä anna puoltakaan senttiä armoa jos jää irti muokkauspohjasta.
-
JOS löytyy yhteistyöhalua ja älliä muutenkin, niin kylvöaikana -jos vaikkapa mennään perinteisellä systeemillä- yhteistyökumppaneista toinen muokkaa ja toinen kylvää, riippumatta siitä kenen pellolla ollaan. Eikä vaihdeta äestä ja kylvökonetta rattorin perästä toiseen muutaman tunnin välein. Vielä jos jommastakummasta torpasta löytyy vanha ukko siemen/apulantalogistiikan hoitoon, niin päivässä tulee valmista aika hyvin.
Ja ihan superia on sitten, jos joku kodinhengetär tuo palasta ja sumppia pellon reunalle...
Tällaista halua ja älliä vaan ei taida ammattikunnasta löytyä. Harmi sinänsä.
-
Tuokin toimii. Ja kuski voi vaihtua mut kone pysyä samassa veturissa. Ite en muita kylvämään päästä kun kylvö on muutakin kuin kylvökoneen vetoa pellolla. Ainut työ jonka teen itse hamaan loppuun. Savimaa ei keväällä anna puoltakaan senttiä armoa jos jää irti muokkauspohjasta.
Paitsi ne jurtit...
-
Kyllä. Ei ole konetta eikä hehtaariakaan kokemusta niin riittää kun tarkkailen ammattilaisen automaattiohjauksella kylvämän jurtinsiemenen sijoittumista muokkauspohjassa joka kierroksella.
-
JOS löytyy yhteistyöhalua ja älliä muutenkin, niin kylvöaikana -jos vaikkapa mennään perinteisellä systeemillä- yhteistyökumppaneista toinen muokkaa ja toinen kylvää, riippumatta siitä kenen pellolla ollaan. Eikä vaihdeta äestä ja kylvökonetta rattorin perästä toiseen muutaman tunnin välein. Vielä jos jommastakummasta torpasta löytyy vanha ukko siemen/apulantalogistiikan hoitoon, niin päivässä tulee valmista aika hyvin.
Ja ihan superia on sitten, jos joku kodinhengetär tuo palasta ja sumppia pellon reunalle...
Tällä systeemillä meillä on menty, toimii hyvin. Kaveri äestää omilla koneillaan ja minä kylvän omillani.
Eväät kyllä hoidetaan itse.
-
Jatketaan sujuvasti apulannan hinnasta....Onko muuallapäin päin enää maamiesseuroja ja niillä vuokrattavia koneita? Niilläkin saa kustannuksia alas ja välillä laadukkaitakin.
-
Jatketaan sujuvasti apulannan hinnasta....Onko muuallapäin päin enää maamiesseuroja ja niillä vuokrattavia koneita? Niilläkin saa kustannuksia alas ja välillä laadukkaitakin.
Täällä oli maamiesseura, mutta jos kylän postilaatikkoon tuli yksittäinen Uusi Aura, tahtoivat kalut olla aina jossakin muualla. Lahtarin piti sitten ostaa omat koneet.
-SS-
-
Jatketaan sujuvasti apulannan hinnasta....Onko muuallapäin päin enää maamiesseuroja ja niillä vuokrattavia koneita? Niilläkin saa kustannuksia alas ja välillä laadukkaitakin.
Täällä oli maamiesseura, mutta jos kylän postilaatikkoon tuli yksittäinen Uusi Aura, tahtoivat kalut olla aina jossakin muualla. Lahtarin piti sitten ostaa omat koneet.
-SS-
Ok.Täälläpäin ei ole noita sossuja vaivoina mutta silti maamiesseurat toimii,monenlaisia koneita kaikille tarvitsijoille,isommille ja pienemmille torppareille.
-
Levottomuudet Lähi-Idässä varmaankin nostavat lannoitteiden hintaa. Saa nähdä miten tämä tilanne selviää. Öljy on ainakin suht reippaassa nousussa ja kaasu sen perässä.
-
Levottomuudet Lähi-Idässä varmaankin nostavat lannoitteiden hintaa. Saa nähdä miten tämä tilanne selviää. Öljy on ainakin suht reippaassa nousussa ja kaasu sen perässä.
On tuo öljyn hinta vaan aika veikee. Pari viikkoa sitten otin talvilaatua reilun tonnin. Silloin netti toitotti, että maailman markkina hinta on nousussa. Eilen selailin puhelinta, niin maailman markkina hinta oli romahtanut loppu viikosta ja pö. fi vahvisti reilun 10 cen/l hinnan laskun mun ottamaan nähden. Tänään sitten toitotetaan reilua nousua. Aina kait se on hintansa arvoista, kunhan vaan rahalla saa.
-
Talvilaatu PÖ 1,62 sis. ALV ei ole enää halpaa. Onneksi itsellä on halvempaa säiliössä, ja säästeliäästi käyttää nin riittää ensi vuodellekin.
-SS-
-
Mihin ihmeeseen kasvinjelyssä tarvitaan talvilaatua? Ainakaan itsellä ei ikinä ole käynyt niin, että puin tai kylvän pakkasella.
-
Kai sä esim pihasi auraat? Vai etkö oikeasti aja traktorilla ollenkaan talvi kelinmöi
-
Kyllähän ne talviajot vähäisiä on, oman pihan lumityöt ja vähän metsätöitä.
Melkein riittäisi kun kerran tai pari kävisi jossain huoltoasemalla tankkaamassa.
Itselläkin talvilaadulle 3000l säiliö, jonne en kyllä näillä hinnoilla meinaa ainetta tilata.
-
Nyt siis ostin talvilaadun maanpintasäiliöön tehtaan lämmitykseen riittänee vuodenvaihteen yli, eikä vanhassa kattilassa ole polttoaineenlämmitintä, vain putken saattolämmitys. Ei kiinnosta jännätä, et onko jonkun pakkasviikonlopun jälkeen lämmönjakohuone jäässä ja putket halki. Tämä on tapahtunut jo kerran aikaisemmin.
Kuivurilla on toinen säiliö talvilaatua toinen kesälaatua, nyt jos marraskuulle menee rypsin kuivaus, jähmettyy siihen sihtiin varmasti. Siksi talvilaatu vaihdettavissa.
Lämpö kyllä riittää pakkasellakin, koska rypsillä on niin pieni ilman nopeus.
-SS-
-
Kai sä esim pihasi auraat? Vai etkö oikeasti aja traktorilla ollenkaan talvi kelinmöi
Juu lämmin talli, niin auraukset pihassa hoituu kesälaadulla. Ei se siinä juuri kerkeä jähmettymään jos vaikka tunnin pihaa rellestää.
-
No ei ehdi hyytyä.
Mulla on sellainen ikiaikaisen vanha Bobcat, siinä on sellainen pieni muovikanisteri tankkina ja polttoaine valuu omalla painollaan suodattimeen ja siitä ruiskutuspumppuun. Vaikka on lämpimässä + 5-8 säilytyksessä, kesälöpöllä ehtii hyytyä ennen kuin moottori on lämmittänyt tankin ja kaikki paikat, alle vartissa sammuu jos on 20 pakkasta. Terästankillinen valmetti sitten käy ja kukkuu…
-
Lämmin talli viljelytilalla maailman surkein investointi, niin pakko yrittää paikata sitä muuten.
-
Nesteellä on kahta eri kesälaadun polttoöljyä, kesä-kesälaatu 0 .. -5 astetta, jos tilaa ennen elokuun loppua, ja muu kesälaatu -3 .. -8 talvikaudella. Tuo oikea kesälaatu samenee siis jo nollakelillä. Ne, jotka ajavat dieselöljyllä, eivät olekaan missään vaikeuksissa, Futura Dieseliä on kesälaatuna kahta lajia, -10 .. -20 ja -15 .. - 25 astetta.
Mutta tämä menee jo varsin kauas apulannan hinnasta. Pitänee vielä tilata typpiliuosta, ensi syksynä valkuaiset ovat korkealla, oli keli sitten mikä hyvänsä. Sen olen päättänyt. Lannoitesuuttimetkin hain jo valmiiksi. Onneksi on kaksi ruiskua, helpompi ajoittaa lannoittaminen täydellä annoksella ilman rikka- ym. ruiskutteita.
-SS-
-
Levottomuudet Lähi-Idässä varmaankin nostavat lannoitteiden hintaa. Saa nähdä miten tämä tilanne selviää. Öljy on ainakin suht reippaassa nousussa ja kaasu sen perässä.
On tuo öljyn hinta vaan aika veikee. Pari viikkoa sitten otin talvilaatua reilun tonnin. Silloin netti toitotti, että maailman markkina hinta on nousussa. Eilen selailin puhelinta, niin maailman markkina hinta oli romahtanut loppu viikosta ja pö. fi vahvisti reilun 10 cen/l hinnan laskun mun ottamaan nähden. Tänään sitten toitotetaan reilua nousua. Aina kait se on hintansa arvoista, kunhan vaan rahalla saa.
Joo. Se on totta. Aina kun rahalla saa, kaikki on halpaa. Ihan mielenkiinnosta kuitenkin lukasin iltalukemisina niin kieltämättä hiukan yllättävä tieto mutta Israel on suht iso kaliumin tuottaja. Maailman 4-5 suurin. Tuotanto ei nyt mikään mullistava ole mut voi olla vaikka 7% mutta kuitenkin. Tuossa on kuitenkin edellä sellaisia maita kuin Venäjä, Valkoinen Venäjä ja Kiina jotka nyt ei ole erityisen kovassa huudossa viime aikoina olleet. Eli ei ihan potaskaa ole että pieni vaikutus voi olla.
-
Levottomuudet Lähi-Idässä varmaankin nostavat lannoitteiden hintaa. Saa nähdä miten tämä tilanne selviää. Öljy on ainakin suht reippaassa nousussa ja kaasu sen perässä.
On tuo öljyn hinta vaan aika veikee. Pari viikkoa sitten otin talvilaatua reilun tonnin. Silloin netti toitotti, että maailman markkina hinta on nousussa. Eilen selailin puhelinta, niin maailman markkina hinta oli romahtanut loppu viikosta ja pö. fi vahvisti reilun 10 cen/l hinnan laskun mun ottamaan nähden. Tänään sitten toitotetaan reilua nousua. Aina kait se on hintansa arvoista, kunhan vaan rahalla saa.
Joo. Se on totta. Aina kun rahalla saa, kaikki on halpaa. Ihan mielenkiinnosta kuitenkin lukasin iltalukemisina niin kieltämättä hiukan yllättävä tieto mutta Israel on suht iso kaliumin tuottaja. Maailman 4-5 suurin. Tuotanto ei nyt mikään mullistava ole mut voi olla vaikka 7% mutta kuitenkin. Tuossa on kuitenkin edellä sellaisia maita kuin Venäjä, Valkoinen Venäjä ja Kiina jotka nyt ei ole erityisen kovassa huudossa viime aikoina olleet. Eli ei ihan potaskaa ole että pieni vaikutus voi olla.
Ei ole potaskaa että vaikuttaa potaskaan.. ;D
-
Kohta ollaan euroopassa siinä tilanteessa ettei enää viljely kannata. Ukrainan viljat pukkaavat markkinoille, ja lannotteiden hinnoissa yhä nousupainetta. Puola sentään on suoraselkäinen, ja siellä sanotaan Ukrainan viljalle nou nou. Tätä tosin itsekkin täällä sanoin jo vuosi sitten, että jos Ukrainan vilja ei lähde merta pitkin se tulee maata pitkin.
-
Sanotaan nyt jotain lannoitteistakin kun tää on lannoiteketju. Aion nostaa joka pellon ph yli 7, jotta pääravinteet liukenevat ja apulantaa tarvii käyttää vähemmän.
No tätä mäkin olen pohtinut josko nostaisi ainakin sinne lähemmäs seiskaa. Nyt on viimeisten maanäytteiden perusteella kaikkien lohkojen ph keskimäärin 6,4, vaihteluväli 6.2:sta 6,7:ään.
-
En ole varmaan tarpeeksi kouluja käynyt, mutta uskallan kuitenkin epäillä, että saavutetaanko riittävästi hyötyä nostamalla 6,5 pH keskiarvoa seiskaan. Eli maksaako kalkitus enemmän, kuin saavutettu hyöty lannoituksen kautta. Suurempi vaste saadaan todennäköisesti panostamalla lohkon vesitalouteen ja kasvien kiertoon. Maan kasvuntoon panostaminen on aika tärkeä asia mikä monelta unohtuu. Toki kalkituskin on kasvunnosta huolehtimasta. Nyt kun seuraa runsaiden sateiden aikaan lohkoja, niin ainakin helppo nähdä kuinka lohkon vesitalous toimii.
Sanotaan nyt jotain lannoitteistakin kun tää on lannoiteketju. Aion nostaa joka pellon ph yli 7, jotta pääravinteet liukenevat ja apulantaa tarvii käyttää vähemmän.
No tätä mäkin olen pohtinut josko nostaisi ainakin sinne lähemmäs seiskaa. Nyt on viimeisten maanäytteiden perusteella kaikkien lohkojen ph keskimäärin 6,4, vaihteluväli 6.2:sta 6,7:ään.
-
En ole varmaan tarpeeksi kouluja käynyt, mutta uskallan kuitenkin epäillä, että saavutetaanko riittävästi hyötyä nostamalla 6,5 pH keskiarvoa seiskaan. Eli maksaako kalkitus enemmän, kuin saavutettu hyöty lannoituksen kautta. Suurempi vaste saadaan todennäköisesti panostamalla lohkon vesitalouteen ja kasvien kiertoon. Maan kasvuntoon panostaminen on aika tärkeä asia mikä monelta unohtuu. Toki kalkituskin on kasvunnosta huolehtimasta. Nyt kun seuraa runsaiden sateiden aikaan lohkoja, niin ainakin helppo nähdä kuinka lohkon vesitalous toimii.
Sanotaan nyt jotain lannoitteistakin kun tää on lannoiteketju. Aion nostaa joka pellon ph yli 7, jotta pääravinteet liukenevat ja apulantaa tarvii käyttää vähemmän.
No tätä mäkin olen pohtinut josko nostaisi ainakin sinne lähemmäs seiskaa. Nyt on viimeisten maanäytteiden perusteella kaikkien lohkojen ph keskimäärin 6,4, vaihteluväli 6.2:sta 6,7:ään.
Sä kirjoitit sen ääneen mitä mietin.
Joozepin pelloista en tiedä mut omilla ainakin selvästi ennemmin kannattaa eurot laittaa 8m ojavälillä olevaan salaojitukseen sorastaen pintaan asti jotta liika vedet saadaan poistumaan. Samalla voidaan siirtyä kevyempään muokkaukseen..
-
Luonnollisesti jos pellolla on vesitalousongelmia ne korjataan ensin. Lisäojituksia mullekin tulossa seuraavalle kolmelle kesälle. Siihen yhteyteen hiukan voi kalkitakin. Sokerisopparia vastaan tulee kivasti kalkkia taas.
Toki tässä on ollut keväitä kun parhaiten on kasvaneet vettä pidättävät pellot. Yleisesti kuitenkin varsinkin intensiivisessä syyskasvien viljelyssä ojien on toimittava ja ennenkaikkea veden päästävä niihin salaojiin. Monesti vesien seisominen ei ole ojien vika vaan sen maan siinä pinnan ja ojan välissä.
-
Mulla on näitä vihreitä vinoneliö peltoja ollut, hikeviä Multavierulta salpausselän rinteitä joihin ajettiin kuivalantaa joka kevät ja joka kevät kalkittiin, juurikasta viljeltiin 30 vuotta yhtäsoittoa. Kyllähän ne hyvin kasvaa edelleen, myös luomuvuodet. Mutta en tiedä onko se normaalissa tilanteessa järkevää pyrkiä tuohon tilanteeseen. Yhden vinoneliö lohkon päähän raivasin uutta peltoa, 20 vuoden jälkeen näkyy edelleen raja selvästi, tähän Raivioon on jo tintanttu lantaa tuhansia motteja hehtaarille ja kalkkia jonkun verran kun on 6,5 PH.
Mielestäni vesitalous on se asian ydin, tämä raivio on edelleen vähämultainen ja poudanarka. Lohko on jo ollut aiemmin peltoa, ennen talvisotaa oli kylvetty männylle ja ihan syystä. Toki sopii karjatilalle tuollaiset hiekkapellot, lantaa saa käyttää reilusti ja ei tiivisty
-
Mulla on näitä vihreitä vinoneliö peltoja ollut, hikeviä Multavierulta salpausselän rinteitä joihin ajettiin kuivalantaa joka kevät ja joka kevät kalkittiin, juurikasta viljeltiin 30 vuotta yhtäsoittoa. Kyllähän ne hyvin kasvaa edelleen, myös luomuvuodet. Mutta en tiedä onko se normaalissa tilanteessa järkevää pyrkiä tuohon tilanteeseen. Yhden vinoneliö lohkon päähän raivasin uutta peltoa, 20 vuoden jälkeen näkyy edelleen raja selvästi, tähän Raivioon on jo tintanttu lantaa tuhansia motteja hehtaarille ja kalkkia jonkun verran kun on 6,5 PH.
Mielestäni vesitalous on se asian ydin, tämä raivio on edelleen vähämultainen ja poudanarka. Lohko on jo ollut aiemmin peltoa, ennen talvisotaa oli kylvetty männylle ja ihan syystä. Toki sopii karjatilalle tuollaiset hiekkapellot, lantaa saa käyttää reilusti ja ei tiivisty
Sehän se kun lohkoarpajaisissa on sattunut saamaan mitä on saanut. Joozeppi on sinänsä jäljillä et ongelma ei välttämättä ole itse ojissa vaan pinnan ja ojien välisessä maassa. Toki omat ojitukset suuremmassa osissa vanhoja joten näissä se suurin syy ehkä silti on. Ruostettakin tuppaa ojiin kertymään.
Ojien korjaus on vain melko tyyristä hommaa ja en edelleenkään ole vakuuttunut että maksaa ikipäivänä itseään takaisin..
-
Joo ei mulla ole kaikki noita. Esimerkkinä. On sitten näitä tasamaa lohkoja joissa on ”hieman” ollut paikallista korkeuseroa, aikoinaan pahimpiin monttuihin salaojat laitettiin lautapedillä pintaan ja ajettiin soraa putken päälle ja ”vähän” muuta maan siirtoa kumuista. Näihin monttuihin kun käveli sade kaudella mutaa oli munia myöten ja vähän vettä. Nyt nurmen monoviljelyllä on tuo ongelma poistunut kun pinta on tiivistynyt vettä pitäväksi.
Kyllä se vesitalous on kaiken alku, jos pellolla ei ole kosteutta tai sitä on liikaa, kaikki muu on turhaa, liian veden yleensä saa pois, täällä missä ei isoimmat vesistöt ovat valtaojia niin veden pumppaaminen pellolle on haastavaa.
-
Ainakin Etelä-Suomessa monella alueella on vähän karjataloutta ja sitä myöden nurmia, sekä karjanlantaa. Itsellä huomasi vaikutuksen eläinten lähdön jälkeen. Nyt kun useampi vuosi tullut kiinnitettyä huomiota peltojen kasvivalintaan, toki rahakin muistaen. Kuminaa, hernettä, nurmia karjatilan kanssa lohkoja vaihtaen olen saanut viljalle vaihtoehtoja. Kompostia on nyt ajettu kolmena keväänä ja suurin osa muokkauksesta tehdään kultivaartorilla keväällä. Syysviljat mukana myös. Tämä itsellä aika toimiva resepti, toki jokaisen täytyy löytää omalle tilalleen sopiva
-
Ainakin Etelä-Suomessa monella alueella on vähän karjataloutta ja sitä myöden nurmia, sekä karjanlantaa. Itsellä huomasi vaikutuksen eläinten lähdön jälkeen. Nyt kun useampi vuosi tullut kiinnitettyä huomiota peltojen kasvivalintaan, toki rahakin muistaen. Kuminaa, hernettä, nurmia karjatilan kanssa lohkoja vaihtaen olen saanut viljalle vaihtoehtoja. Kompostia on nyt ajettu kolmena keväänä ja suurin osa muokkauksesta tehdään kultivaartorilla keväällä. Syysviljat mukana myös. Tämä itsellä aika toimiva resepti, toki jokaisen täytyy löytää omalle tilalleen sopiva
Näinhän se on toki kultivaattori kevätmuokkaimena pistää silmään.
Omille savikoille ei äestä raskaampaa laitetta kannata keväällä viedä.
Muutenkin niin ennen ehkä tehtiin muokkauksia sen mukaan et kyl ne pellot aina syksyllä on kynnetty. Oli keli mikä tahansa. Ehkä enen oli ennen ja routakin auttoi mut itse yrittänyt ajatella niin et jos keliä ei ole niin ei tehdä väkisin. Nykyään kun lantaakin vähästi niin senkin pakkolevitys on historiaa.
Mut kylhän se näin on et jos olis tuollaista broilerin tai kanan pehkua saanut kärrätä vuodesta toiseen lohkoille niin siinä väkisin heikompikin savi alkaa muuttumaan kasvavaan kuntoon. Toista se on lietelannan kanssa. Jos olisi isommat systeemit niin varmaan joku separointi jolla kuivat saisi lohkokerrallaan levälleen ja vedet sitten kasteluun mut näin pienillä määrillä ei oikein kannata..
-
Ainakin Etelä-Suomessa monella alueella on vähän karjataloutta ja sitä myöden nurmia, sekä karjanlantaa. Itsellä huomasi vaikutuksen eläinten lähdön jälkeen. Nyt kun useampi vuosi tullut kiinnitettyä huomiota peltojen kasvivalintaan, toki rahakin muistaen. Kuminaa, hernettä, nurmia karjatilan kanssa lohkoja vaihtaen olen saanut viljalle vaihtoehtoja. Kompostia on nyt ajettu kolmena keväänä ja suurin osa muokkauksesta tehdään kultivaartorilla keväällä. Syysviljat mukana myös. Tämä itsellä aika toimiva resepti, toki jokaisen täytyy löytää omalle tilalleen sopiva
Joo, monesta paikkaa karja on lähtenyt jo -60-luvulla.
Mulla on nyt maanäytteissä multavuus noussut koko ajan, alkuaikoina oli muutama vähämultainenkin näyte mutta nyt viimeisissä oli kaikki runsasmultaisia.
Puitavaa nurmea on ollut reilu 20 vuotta säännöllisessä kierrossa ja hernettä 13 vuotta. Noi yksilajiset nurmetkaan ei ole ihan monilajisen veroisia mutta toisaalta sadonkorjuussa ei kuormiteta peltoa samalla tapaa kuin rehunurmilla ja nurminadan sadonkorjuuun aikaan on pelto yleensä kuivimmillaan ja kaikki olkisato jää peltoon.
Kevätmuokkausta on kanssa harrastettu viime vuosina mutta nyt tänä vuonna tuli sormille pahasti kun sänget oli keväällä todella märkiä, jälkeenpäin ajatellen olisi pitänyt odottaa varmaan lähelle toukokuun loppua niitten avaamisen kanssa, vähän liian märkään kylvetty vaan on tavattoman poudan arka mikä korostui viime kesänä.
-
Nämä vaikutusarvioinnit ovat kouluesimerkki ilmiöstä, joka näissä tulee vastaan.
Satotasoja verrataan erilaisilla *todellisilla* ravinnemäärillä, vaikka ne eivät olisi lähelläkään toisiaan.
-SS-
-
Salaojitus on hyvin halpaa, jos riittää, että vanhojen imujen väliin vedetään uudet imut. Tein kaivinkoneella lähtökuopat valmiiksi ja asentelin haaraputken kokoojaan. Salaojaporukan tarvitsi vain tuupata putki kiinni ja tehdä imu. Itellä ainakin ollut ihan riittävä korjaus ja toiminut hyvin. Vieläkin olisi jonkun verran tehtävää, mutta kokonaisuutena pellot alkaa olla ojituksien puolesta hyvässä mallissa.
-
Olen kuulut, että keskitytään niihin huonoihin kohtiin. No kyllä näin, mutta jos se huono kohta alle 10% pellon pinta-alasta ja laitat siihen rahaa paljon niin ei kannata. Pelloissa on aina luonnollista vaihtelua ja vesi tuppaa aina kerääntymään alemmas kun ylemmäs.
-
"Kannattaa sanoo ojittanu ojituksesta"
-
Mitähän tänä päivänä ojitus kustantaisi / hehtaari, keskimäärin, jos ajatellaan vaikkapa imuojat tuon mainitun 8 metrin välein ja sorastus pintaan asti? Ei taitaisi 4000 euroa riittää hehtaarikustannukseksi...
-
Kyllä takaisinmaksuaika on unohdettava. Mutta pitää ajatella klaanin jatkumoa sukupolvien päähän.
Tuossa on moottoritien lähellä alava pelto, jolla on tehty perusparannustöitä jo viisi vuotta. Aloitustilanne oli lievä kattila, keskelle peltoa tuli joskus lätäkkö.
Ympärysojat syvennettiin, maanpinta laserlanattiin vaakasuoraksi, salaojitettiin muutaman metrin ojavälillä, reilusti rakenne- tai muuta kalkkia, jankkuroitiinkin varmaan.
Nyt lopputilanne on täysin tasainen neliömäinen pelto, joka loistaa ilta-auringossa kuin peili, 2 cm vesikerros seisoo pinnalla syksyn, talven ja kevään. Kasvia on tainnut kerran jo kasvaa, sokerijuurikasta, joka pitää syvätiivistetystä maapohjasta.
Olisiko sitten käytetty kalusto ollut hieman painavaa, 30 tonnin hitachia 1000- sarjan prenttiä järeine laahakauhakärryineen aurasalaojatelakoneita ym. toki työt tehtiin kun pinta oli velliä.
-SS-
-
kuinkahan kauan tuollaisen lohkon paraneminen viljelykuntoon vie? ja millä kontilla sen voisi tehtä? on se pikkaasen säälittävää kuin tuollaiseen tuhlattu paljon panoksia..
-
Sukupolven jos on hyvää tuuria?
Syväjuurisia kasveja kuten paalujuurista mäntyä...
-
Syvätiivistymä ei vaivaisi mäntykankaalla. Tuo on matalimpia kohtia kyseisellä viljelyaukealla.
Koneiden kokonaispainoille olisi asetettava jokin tavoite, pintapaine ei yksin riitä. Asia näkyy esimerkiksi, kun tuota paineviemärikanaalia kaivettiin melko suurella raudasta tehdyllä pyörivällä kaivinkoneella, maapohja on ehkä seuraavat 20 vuotta niin kovaa, että omilla välineillä ei siitä saa irti mitään. Kotkaniemen koetilan syvätiivistymäkoe tallattiin isolla kaivinkoneella tai puskutraktorilla. Vaikutus kesti ainakin 20 vuotta.
Kaukolämpötyömaan väki täytti 7 m leveän kaivannon hiekalla lähes ruokamultakerrokseen asti, siinä kasvaa ihan hyvin. Eli salaojastot voisi olla syytä täyttää hiekalla pintaan asti ?
Eli jos 30+ tonnin kokonaispainoille varataan mahdollisuus kulkea säillä kuin säillä, pellot olisi perustettava kuin raskaan liikenteen tieväylä, olisiko myös ajaminen keskitettävä vain ajourille.
-SS-
-
olisiko myös ajaminen keskitettävä vain ajourille.
-SS-
Ja ne ajourat vois päällystää asfaltilla tai betonilla, jolloin pellosta tulisi "jokasään pelto"
-
Ei riitä enään pelkät päistetiet
-
Ojitus vanhojen väliin on mulla toiminu hyvin. Sannassa ei kannata säästää. Sen auraojituksen ilman santaa kyl unohtasin ainaki savimaal.Maksaa nopeasti takas jos vesilävestä tulee hyvä pelto. Vuodesta toiseen märillä paskoilla pelloilla remuaminen vast kallista on.
-
Huonosti viljaa tuottaville aloille on myös mahdollisuus vain tehdä vaikkapa riistapeltoa.
-
Huonosti viljaa tuottaville aloille on myös mahdollisuus vain tehdä vaikkapa riistapeltoa.
Täytyy sanoa että riista on kyllä yksi hassu tuotantoeläinlaji. Se kun pyritään sekä tuottajien että metsästäjien toimesta maksimoimaan sitä riistan määrää niin eikös se sitten ole tuottajien ja metsästäjien vastuulla myös korvata ne vahingot metsissä ja liikenteessä? Se riista aiheuttaa kuitenkin paljon paljon enemmän vahinkoa kuin vaikka petoeläimet.
Ja se susikannan kasvukin taitaa perustua enemmän siihen että sitä riistaa on entistä enemmän, ei niinkään siihen että saavat enemmän lampaita ja metsästyskoiria syödäkseen.
-
Riistapellot ei mahdottomia lisää ainakaan pohjoisemmassa Suomessa sorkkaeläinten määriä. Sotien jälkeen alkanut avohakkuisiin perustuva metsänhoito on hirville mannaa taivaalta.
-
Pitää yrittää viljellä sellaisia seoksia, jotka ei houkuttele riistaa. Ohra on mielestäni siihen hyvä. Toki pitää sisältää muutakin. Auringon kukissa näytti syksyllä olevan pörriäisiä, mutta houkutteleeko nekään muuta ?
-
Rukiin ja rypsin seos on halvin möhöjuurta ja riistaa ruokittaessa. Auringonkukkia käyvät peuralaumat järsimässä, ennen kuin tulevat ruismaalle kahlaamaan.
Härkäpapu ei meillä kelvannut peuroille, napsivat herneen versot välistä. Ostosiemenenä tulee turhan kalliiksi.
-SS-
-
Pitää yrittää viljellä sellaisia seoksia, jotka ei houkuttele riistaa. Ohra on mielestäni siihen hyvä. Toki pitää sisältää muutakin. Auringon kukissa näytti syksyllä olevan pörriäisiä, mutta houkutteleeko nekään muuta ?
Meillä veti pari vuotta sitten peurat ja kauriit oikeastaan koko aurngonkukkakaistan tyhjäksi kukinnoista alkutalven aikana.
-
Oletteko myyneet viljoja tai aiotteko tehdä asialle jotain. Näyttelyssä Raision edustaja sanoi, että tosi laiskasti tuotu ennakkonäytteitä ja silmiinpistävää on, että isännältä tulee tuplamäärä näytteitä normaaliin verrattuna, kun niitä on otettu siilo kerrallaan tai lohko kerrallaan. Hankkijalla kaurataulukko on koko ajan pikkuisen ylöspäin. Valmistaudun henkisesti laittamaan seuraavan kuorman liikkeelle jahka saan esinäytteen tiedot, joiden valmistuminen tuntuu nyt kestävän.
-
Oletteko myyneet viljoja tai aiotteko tehdä asialle jotain. Näyttelyssä Raision edustaja sanoi, että tosi laiskasti tuotu ennakkonäytteitä ja silmiinpistävää on, että isännältä tulee tuplamäärä näytteitä normaaliin verrattuna, kun niitä on otettu siilo kerrallaan tai lohko kerrallaan. Hankkijalla kaurataulukko on koko ajan pikkuisen ylöspäin. Valmistaudun henkisesti laittamaan seuraavan kuorman liikkeelle jahka saan esinäytteen tiedot, joiden valmistuminen tuntuu nyt kestävän.
Herneet lähti heti kun saatiin pellosta pois. Pavut, syysvehnät ja rukiit odottaa vielä. Rukiin hinta surkea ei huvittaisi myydä. Sama syysvehnällä. Valkuainenkaan ei riitä leiväksi joten rehua. Pavut ihan ok mut hinta matala näilläkin.
Viimevuotista kauraa olisi rekkakuorma vielä myymättä. Laatutavaraa. Odotellaan hinnan nousua. Leipäkevätvehnääkin olis vielä perävaunullinen. Tämänkin kanssa taidan odotella vielä.
Olikohan vielä jotain muuta. ;D
Eipä kai. Viherlannoituksia lisätty ja tiukataan vyötä. Tää nyt on silleen jo tuttua kun ei ole mitään varaventtiiliä olemassa niin myyntien kanssa täytyisi osua nappiin. ::)
-
Oletteko myyneet viljoja tai aiotteko tehdä asialle jotain. Näyttelyssä Raision edustaja sanoi, että tosi laiskasti tuotu ennakkonäytteitä ja silmiinpistävää on, että isännältä tulee tuplamäärä näytteitä normaaliin verrattuna, kun niitä on otettu siilo kerrallaan tai lohko kerrallaan. Hankkijalla kaurataulukko on koko ajan pikkuisen ylöspäin. Valmistaudun henkisesti laittamaan seuraavan kuorman liikkeelle jahka saan esinäytteen tiedot, joiden valmistuminen tuntuu nyt kestävän.
Kaikki vähät siiloon kertyneet on pyydetty viemään pois asap. Viimevuotiset ja tämänvuotiset vehnät lähti ja vein traktorilla loput. Hintakin sentään yli 150 euroa. Sopimusviljojen näytteet tunnollinen sopimustorppari vie heti kuivaamolta jäähdytyksen jälkeen. Mutta varmaan ovat siellä koomassa tai jotain, eipä kuulu sähköpostiin kuittausta. Näin voisi luulla villille viljalle olevan vieläkin vähemmän vastaanottointoa.
Sopimuksettomalle viljalle kannattaa varata kippausaika sopivan suon reunaan. Viljakaupalle ulkomainen tuontitavara lienee tasalaatuisempaa kuin kuivuuden käristämä paikallinen kahu.
Itselleni olen lukuisien kollegojen toimesta antanut kertoa, että ilman viljelysopimusta omaksi huvikseen aivan sattumanvaraista kasvia viljelevä on kansanvihollinen.
-SS-
-
Mites olis SS jurtin viljely sulle? Sopimustuotantoa, kohtuullinen hinta, sopii ammattitaitoiselle viljelijälle kuten sinä. Mulle on tämä tarkkuus se kompastuskivi🤣
-
Olihan tässä Salon sokeritehtaan ympäristössä varmaan tuhansia pienviljelijöitä, jotka uskollisesti sokerijuurikasta viljelivät. Juurikkaanviljely silloin oli pientilojen sosiaalinen lisätulo, ei suureellista agrobizznes-rytinää. Meilläkin oli 60v sitten palsta, tämän Mustialan käyneen naapurin innostuksesta. Silloin piti vielä harventaa tiheämmästä tupsusta.
Juu ja lanttua, rehukaalia ja rehujuurikasta oli viljelyssä säännöllisesti 1980- luvun loppuun asti, että ymmärrän kirpat, kaalikärpäset, kaalikoit ja muut toukat.
Mutta jos yksi sukupolvi juhlii tuolla tuottoisalla juurikasharrastuksella, seuraava sukupolvi joutuukin sitten viljelemään mullattomassa kivennäismaassa, tekemään uudet ojitukset, ja maan syvämuokkaukseen tarvitaan katerpillari routakoukun kanssa tekemään juurille edes jotakin kanavaa.
Pitkäaikaisissa sokerijuurikasmaissa kyntöviilujen reunaan alkoi yhä laajemmalti ilmestyä kellanvalkoinen jankkosiivu, se on niukkaravinteisena ja happamana kalkittava ja ravinnelannoitettava lähes joka vuosi, ja jotain turvetta ja hiekkaakin pitää kuskata joukkoon.
Toki sieltä juurikastehtaalta sai sitä kalkkilietettä ja juurikkaanpesulietettä takaisin, mutta tästä ei ollut kuin noin 10 km, kylällä oma kuorma-autoyhdistelmä, eipä taida Säkylästä kannattaa enää yrittää rahdata multiansa takaisin.
Vanhanajan juurikasbisnes oli vähän niin kuin kaivostoimintaa: hetken aikaa tuottoisaa, sitten hiipuu, poistuu seuraavaan kylään vähin äänin, jättäen jälkeensä peltojankon, survotut peltotiet ja lyttyyn murskatut salaojitukset.
-SS-
-
Olen katsonut kun paikalliset edistysviljelijät rypevät syksyisin loka-marraskuun savivellissä juurikkaannostokoneinensa ja ajatellut, että tuota vältän viimeiseen asti. Auman reunat ovat pahimmat, niihin kun on tankkityylillä mukava vekslailla kosteikkoaltaita.
Runsas 1 hehtaari olisi kyllä oikein hyvää ja pehmoista hiuemaata kahdessa lohkossa. Ei vain taida saada jurttisopimusta semmoiselle alalle.. Vaan olisipa lisäksi 5 hehtaaria turvemaata, johon täytyy joka tapauksessa tehdä uusintaojitus jossakin vaiheessa.
-
Oletteko myyneet viljoja tai aiotteko tehdä asialle jotain. Näyttelyssä Raision edustaja sanoi, että tosi laiskasti tuotu ennakkonäytteitä ja silmiinpistävää on, että isännältä tulee tuplamäärä näytteitä normaaliin verrattuna, kun niitä on otettu siilo kerrallaan tai lohko kerrallaan. Hankkijalla kaurataulukko on koko ajan pikkuisen ylöspäin. Valmistaudun henkisesti laittamaan seuraavan kuorman liikkeelle jahka saan esinäytteen tiedot, joiden valmistuminen tuntuu nyt kestävän.
Herneet lähti heti kun saatiin pellosta pois. Pavut, syysvehnät ja rukiit odottaa vielä. Rukiin hinta surkea ei huvittaisi myydä. Sama syysvehnällä. Valkuainenkaan ei riitä leiväksi joten rehua. Pavut ihan ok mut hinta matala näilläkin.
Viimevuotista kauraa olisi rekkakuorma vielä myymättä. Laatutavaraa. Odotellaan hinnan nousua. Leipäkevätvehnääkin olis vielä perävaunullinen. Tämänkin kanssa taidan odotella vielä.
Olikohan vielä jotain muuta. ;D
Eipä kai. Viherlannoituksia lisätty ja tiukataan vyötä. Tää nyt on silleen jo tuttua kun ei ole mitään varaventtiiliä olemassa niin myyntien kanssa täytyisi osua nappiin. ::)
Herneet tosiaan lähti viikko sitten pakkaamolle. Itävyydet oli niukin naukin 80:n päälle eli käytännössä hyvää tavaraa tämänvuotiseksi. Tämä oli melkeinpä suurin voitto tälle vuodelle. Siementavaran saa jättää hieman kosteammaksi kuin rehulaadun ja jos ei olisi mennyt siemenkäyttöön, niin näitä olisi pitänyt kuivata lisää. Käytännössä olisi mennyt ensi kesään. Nyt yksi murhe vähemmän. Kyllä tuo herne on se juttu, jos vertaa härkäpapuun tai öljykasveihin, mutta miinuksena tavaran raskaus kuivurille ja puimurille. Olin jo tehnyt päätöksen, ettei koskaan enää, mutta nyt olen alkanut harkita, että jos ottaisi pienen tällin viljelyyn ihan omaksi iloksi. Asenteella, että puidaan, jos järkevää kasvustoa, josta saisi omaa siementä. Jatkossa sitten sitä voisi käyttää jonkinlaisena kesantokasvina, ettei apulantaa lainkaan, puisi jos siltä näyttää, mutta muuten voisi käyttää syysviljan pohjana. Eli puhtaasti harrastuksena koko juttu.
-
Joutuu oottaa myynneissä siihen saakka että saa tilityksen siirrettyä ensi vuoden puolelle.... kaikkeen se eu puuttuu >:(
-
Joutuu oottaa myynneissä siihen saakka että saa tilityksen siirrettyä ensi vuoden puolelle.... kaikkeen se eu puuttuu >:(
Sulla on sit hyvä tilanne.
Kovastihan sitä selitettiin et tukimaksatusten siirto aiheuttaa viljanmyyntipiikin syksylle. Nyt piikistä ei ole tietoakaan mikäli huhuihin on uskominen. Onko koko viljelijöiden ahdinko vain suurta kusetusta? ;D
-
Kyllä tuo herne on se juttu, jos vertaa härkäpapuun tai öljykasveihin, mutta miinuksena tavaran raskaus kuivurille ja puimurille. Olin jo tehnyt päätöksen, ettei koskaan enää, mutta nyt olen alkanut harkita, että jos ottaisi pienen tällin viljelyyn ihan omaksi iloksi. Asenteella, että puidaan, jos järkevää kasvustoa, josta saisi omaa siementä. Jatkossa sitten sitä voisi käyttää jonkinlaisena kesantokasvina, ettei apulantaa lainkaan, puisi jos siltä näyttää, mutta muuten voisi käyttää syysviljan pohjana. Eli puhtaasti harrastuksena koko juttu.
Näin se näyttää menevän, ensi kokeiluna, sitten nähdään ansiomahdollisuus ja lupaavat näkymät, sitten paluu todellisuuteen. Seuraavat vuodet sitten Täällä päin ainakin yksittäistapauksissa on näkynyt jostakin syystä puimuri- ja kuivuri-investoinnit juurikin tuskaisen härkäpapu/hernesatovuoden jälkeen. Toisaalta, voi olla, että olen päätellyt virheellisesti, että onkin niin tuottoisa kasvi tuo papuherne, jotta uutta rautaa on mahdollista hankkia ilman empimistä.
Kuitenkin, oma hernemaa kotoisen siemen tuottajana riista- ja viherlannoituskesantoihin on varmasti se tuottoisin herneen viljelyn muoto.
-SS-
-
No nytkö se lannoitepula on ohi kun hankkija tuuttaa yara lanta mainosta faceen joka päivä :o
-
Cemagron myynti nousi varmaan 500% sillä välin kun Yara yritti kouluttaa viljelijöistä nöyriä ?
-SS-
-
Kyllä tuo herne on se juttu, jos vertaa härkäpapuun tai öljykasveihin, mutta miinuksena tavaran raskaus kuivurille ja puimurille. Olin jo tehnyt päätöksen, ettei koskaan enää, mutta nyt olen alkanut harkita, että jos ottaisi pienen tällin viljelyyn ihan omaksi iloksi. Asenteella, että puidaan, jos järkevää kasvustoa, josta saisi omaa siementä. Jatkossa sitten sitä voisi käyttää jonkinlaisena kesantokasvina, ettei apulantaa lainkaan, puisi jos siltä näyttää, mutta muuten voisi käyttää syysviljan pohjana. Eli puhtaasti harrastuksena koko juttu.
Näin se näyttää menevän, ensi kokeiluna, sitten nähdään ansiomahdollisuus ja lupaavat näkymät, sitten paluu todellisuuteen. Seuraavat vuodet sitten Täällä päin ainakin yksittäistapauksissa on näkynyt jostakin syystä puimuri- ja kuivuri-investoinnit juurikin tuskaisen härkäpapu/hernesatovuoden jälkeen. Toisaalta, voi olla, että olen päätellyt virheellisesti, että onkin niin tuottoisa kasvi tuo papuherne, jotta uutta rautaa on mahdollista hankkia ilman empimistä.
Kuitenkin, oma hernemaa kotoisen siemen tuottajana riista- ja viherlannoituskesantoihin on varmasti se tuottoisin herneen viljelyn muoto.
-SS-
Muutama mennyt vuosi ovat olleet ainakin täällä Salpausselän eteläpuolella aika helppoja. Ainakin 3 edellistä.
Pavun kanssa taitaa olla useammin ongelmia, myöhäisempi kun on, pahimmillaan ei valmistu 'ikinä' ellei suklaalaikku pysäytä kasvua.
Lisäksi papu ei ole oikein tykännyt näistä superhelteisistä ja rutikuivista kesistä.
Vaan onhan niitä ollut märkiä syksyjä jolloin ei hernemaata tarvinnut puimurilla lähestyä ollenkaan.
-
Mitenkähän Reglone näkyisi testeissä, kun tuntuu, että kaikkialla muualla maailmassa kuin Suomessa palkokasvit valmistetaan puintia varten kemiallisesti.
-SS-
-
Mitenkähän Reglone näkyisi testeissä, kun tuntuu, että kaikkialla muualla maailmassa kuin Suomessa palkokasvit valmistetaan puintia varten kemiallisesti.
-SS-
En sano testeistä mutta eikö kustannus ole yli herne tonnin per hehtaari? Taitaa hillitä käyttöä enemmän kuin testit.
-
Mitenkähän Reglone näkyisi testeissä, kun tuntuu, että kaikkialla muualla maailmassa kuin Suomessa palkokasvit valmistetaan puintia varten kemiallisesti.
-SS-
En sano testeistä mutta eikö kustannus ole yli herne tonnin per hehtaari? Taitaa hillitä käyttöä enemmän kuin testit.
Eikös tuon myynti ole loppunut jo vuosia sitten?
-
Mitenkähän Reglone näkyisi testeissä, kun tuntuu, että kaikkialla muualla maailmassa kuin Suomessa palkokasvit valmistetaan puintia varten kemiallisesti.
-SS-
En sano testeistä mutta eikö kustannus ole yli herne tonnin per hehtaari? Taitaa hillitä käyttöä enemmän kuin testit.
Eikös tuon myynti ole loppunut jo vuosia sitten?
Juu, melkein neljä vuotta sitten.
-
Euroopan Yhteisö on ollut ensimmäisiä, joka on kieltänyt dikvatin. Lisäksi USA ja Australia/Aasia käyttävät nykyään dikvatin sijasta BASF Sharpen® herbisidiä, soijapapujen ja kuivattavien syötävien hernekasvien sekä öljykasvien kypsyttämiseen, glyfosaatti kun ei tehoa, koska Roundup Ready® - kasveja enimmäkseen ovat. Varoaika pienimmillään 2 vrk , hehtaarikustannus alkaen 20 dollaria hehtaarilta.
Reglone tosiaan on kallis ja sääherkkä, ja vaatii aurinkoisen jakson ruiskutuksen jälkeen.
Mutta sillä siis on selityksensä, kun ajavat 50 jalan flexheadilla niitä papupeltojansa, ja kasvusto on tasaisen rapsakkaa, eikä rikan rikkaa missään. Ja ennen myymistä tavaraa kostutetaan siilossa, jos puintikosteus on paljon alle 15.
-SS-
-
Kaikkea mielenkiintoista mutta vähämerkityksistä sitä tuleekin vastaan.
Kattelin uteliaisuuttani Kemidigistä myyntipäällyksen tekstiä ja siinä oli unikon rikkakasvitorjuntaan käyttömäärät 1-2l/ha ja kasvuasteet viimeistään 4-6 lehtiasteella, ilmeisesti ei siis tehoa unikkoon tai ainakaan pieniin unikon taimiin.
-
Eilen on kuulemma Yaran hinnoitteluun tullut tarjouskampanja eli - 5% alennus, josta kauppiaani tänään soitteli. Taitaa olla tällä hetkellä lannoitekauppa hiljaista, kun innokkaimmat ovat menneinä "hulluina päivinä" omansa jo ehtineet tilata. Tämäkö on nyt Yaran lannoitevalikoima?
https://www.yara.fi/lannoitus/lannoitteet/myynnissa-olevat-lannoitteet/
-
Mikäköhän idea tuossa on että kaikkia Yaran tuotteita ei saa samalta luukulta?
-
Miksi kaihota Yaraa, sieltä saa ostaa, ei saa ostaa, saa ostaa, ei saa ostaa, viiden minuutin ostoikkunoissa muutaman kerran vuodessa, jos silloinkaan. Jos maailman ultrarikkaat saisivat kuulla, miten vaikeaa on saada Yaran lannoitteita edes rahalla, he lähtisivät innolla huutokauppayhtiö Christie's:in huutokauppaan, ensin listalla jokin 20 karaatin vaaleanpunainen timantti, josta väki kyllästyneen oloisesti haukotellen tarjoaa 50 miljoonaa....näitä nyt on nähty ehkä pari vuosisadan aikana, siis yhtenään...
Mutta sitten tumpsautetaan lavalle 2023 Yara Suomensalpietarisäkki, ja kohta väki kohahtaa ! Näitäpä ei joka vuosi näekään ! Ja jos näkeekin, ei saa ostaa edes rahalla.
Rahvas pystyy ostamaan ihan samanoloisia lannoitteita muualta Euroopasta, soittamalla satunnaisena arkipäivänä satunnaiseen aikaan suomalaiselle välittäjälle, jonottamatta, pyytelemättä, mielistelemättä, rukoilematta, lahjomatta, hamstraamatta, ihan vaan rahalla. Vähemmänkin kuin puoli miljoonaa kiloa kerralla.
Ehkä yaralainen lannoitekauppa haluaa profiloitua eräänlaiseksi Valittujen klubiksi, josta nukkavierut mäkitupalaiset halutaan pitää loitolla ?
-SS-
-
pystyykö? miksi ei sit tee yaralle kiusaa ja lopettais kokonaan ostot...?
-
Pelottelulle alttiit ovat nyt lantansa jo ostaneet, seuraavaksi täytyy saada kaupankäyntiin mukaan tarjoushaukat. Mun puolesta Yara saa pitää paskansa.
-
Eilen on kuulemma Yaran hinnoitteluun tullut tarjouskampanja eli - 5% alennus, josta kauppiaani tänään soitteli. Taitaa olla tällä hetkellä lannoitekauppa hiljaista, kun innokkaimmat ovat menneinä "hulluina päivinä" omansa jo ehtineet tilata. Tämäkö on nyt Yaran lannoitevalikoima?
https://www.yara.fi/lannoitus/lannoitteet/myynnissa-olevat-lannoitteet/
******
Pisti silmään tuosta yaran lannoitelistasta pikkusäkkitavarana osa
Lannoitteista , eli 25 kg/ 1000 kg lava.
Voi helvata, vieläkö joku jupuaa persuoli pitkällä pikkusäkkejä
Kylvölannottimeen, saa siinä muutaman säkin kelkkoa 4 m koneeseen,
Puhumata pneumaattiseen vädestadin/ horsc koneeseen säkki olalla
Tikkailla ;D , kyllä logistiikka pelaa ::).
-
pystyykö? miksi ei sit tee yaralle kiusaa ja lopettais kokonaan ostot...?
Pystyy.
Yara oli esimerkiksi venäläisten "verilannoitteiden" tärkein markkinoija kesällä, pitämällä kaikki myyntikanavansa kyykytysmoodissa.
-SS-
-
Mikäköhän idea tuossa on että kaikkia Yaran tuotteita ei saa samalta luukulta?
Yaran sivulla oleva lista on määritelty epätäydellisesti. "Ketjutuotteet" ymmärtää hyvin, eli kyseisen jälleenmyyjäketjun myymiä tuotteita listataan erikseen. Mutta tarkoittavatko alussa listatut tuotteet vain Yaralta itseltään tilattavia tuotteita, vai ovatko ne erityisesti kaikissa ketjuissa saatavina samanarvoisesti, tilaustavarana ?
Että mistä nyt sitten joku voisi tilata hevi- sarjaa tai NK - lannoitteita ?
Antaa olla, ei niitä saa kuitenkaan.
-SS-
-
Eilen on kuulemma Yaran hinnoitteluun tullut tarjouskampanja eli - 5% alennus, josta kauppiaani tänään soitteli. Taitaa olla tällä hetkellä lannoitekauppa hiljaista, kun innokkaimmat ovat menneinä "hulluina päivinä" omansa jo ehtineet tilata. Tämäkö on nyt Yaran lannoitevalikoima?
https://www.yara.fi/lannoitus/lannoitteet/myynnissa-olevat-lannoitteet/
******
Pisti silmään tuosta yaran lannoitelistasta pikkusäkkitavarana osa
Lannoitteista , eli 25 kg/ 1000 kg lava.
Voi helvata, vieläkö joku jupuaa persuoli pitkällä pikkusäkkejä
Kylvölannottimeen, saa siinä muutaman säkin kelkkoa 4 m koneeseen,
Puhumata pneumaattiseen vädestadin/ horsc koneeseen säkki olalla
Tikkailla ;D , kyllä logistiikka pelaa ::).
Vielä on sellaisiakin kylvökoneita, joihin ei edes mahdu yhtä suursäkillistä apulantaa; taitaa olla kaikilla valmistajilla pienin säkkikoko jo 600 kg. Jotkut isojen poikien halveksumat puuhastelutilat, joilla on tosi vähän kylvettävää, saattavat pitää oikeasti logistisesti parempana järjestelynä pikkusäkkien käyttöä. Suursäkki vaatii aina myös nostokoneen, ei taida minkään tasoinen bodari saada punnerrettua suursäkkiä kylvökoneen päälle. Sitten joku syyskylvön starttifosfori – saattaa olla muutaman hehtaarin kylvöillä viisainta leikkiä pikkusäkeillä. Muutama pikkusäkki on hyvä ratkaisu myös kylvöjen lopetuksessa, jos ei tohdi ihan paljaalla vetää viimeisiä vetoja.
-
Mikäköhän idea tuossa on että kaikkia Yaran tuotteita ei saa samalta luukulta?
Yaran sivulla oleva lista on määritelty epätäydellisesti. "Ketjutuotteet" ymmärtää hyvin, eli kyseisen jälleenmyyjäketjun myymiä tuotteita listataan erikseen. Mutta tarkoittavatko alussa listatut tuotteet vain Yaralta itseltään tilattavia tuotteita, vai ovatko ne erityisesti kaikissa ketjuissa saatavina samanarvoisesti, tilaustavarana ?
Että mistä nyt sitten joku voisi tilata hevi- sarjaa tai NK - lannoitteita ?
Antaa olla, ei niitä saa kuitenkaan.
-SS-
Saako suoraan Yaraltakin ostettua lannoitteita? Käsittääkseni tuo on juuri niin, että alussa listatut tuotteet ovat saatavilla kaikilta jälleenmyyjiltä, mutta ketjutuotteet vain tietyiltä jälleenmyyjiltä (Hankkija, Lantmännen jne.)
-
Mikäköhän idea tuossa on että kaikkia Yaran tuotteita ei saa samalta luukulta?
Yaran sivulla oleva lista on määritelty epätäydellisesti. "Ketjutuotteet" ymmärtää hyvin, eli kyseisen jälleenmyyjäketjun myymiä tuotteita listataan erikseen. Mutta tarkoittavatko alussa listatut tuotteet vain Yaralta itseltään tilattavia tuotteita, vai ovatko ne erityisesti kaikissa ketjuissa saatavina samanarvoisesti, tilaustavarana ?
Että mistä nyt sitten joku voisi tilata hevi- sarjaa tai NK - lannoitteita ?
Antaa olla, ei niitä saa kuitenkaan.
-SS-
Saako suoraan Yaraltakin ostettua lannoitteita? Käsittääkseni tuo on juuri niin, että alussa listatut tuotteet ovat saatavilla kaikilta jälleenmyyjiltä, mutta ketjutuotteet vain tietyiltä jälleenmyyjiltä (Hankkija, Lantmännen jne.)
Näin me täällä arvuutellaan Yaran aatoksia asiasta ! No, voihan klikkailla joutavanpäiväisesti netissä, ja saattaakin löytyä lannoitelista ihan muulta toimittajalta , hinnat ja toimitusehdot rahteineen näkyvät siinä, ja pääsee tilaamaan. Eikä tule mitään järjestelmää vastaan, että yksinmyynti sitä ja tätä, tilausaika sen ja sen kuukauden kolmannen keskiviikon aamupäivä klo 9:30, tilausaikaa 35 sekuntia.
-SS-
-
Pelottelulle alttiit ovat nyt lantansa jo ostaneet, seuraavaksi täytyy saada kaupankäyntiin mukaan tarjoushaukat. Mun puolesta Yara saa pitää paskansa.
Kyllä sen pelottelun on luoneet viljelijät ihan itse omassa päässään, ei mulle ainakaan ole muodostunut millään tapaa sellaista kuvaa ettei niitä mahdollisesti kulumassa olevalla kaudella saisi ollenkaan vaikka muuten kaupan teko tapa onkin ihan hanurista.
-
Eilen on kuulemma Yaran hinnoitteluun tullut tarjouskampanja eli - 5% alennus, josta kauppiaani tänään soitteli. Taitaa olla tällä hetkellä lannoitekauppa hiljaista, kun innokkaimmat ovat menneinä "hulluina päivinä" omansa jo ehtineet tilata. Tämäkö on nyt Yaran lannoitevalikoima?
https://www.yara.fi/lannoitus/lannoitteet/myynnissa-olevat-lannoitteet/
******
Pisti silmään tuosta yaran lannoitelistasta pikkusäkkitavarana osa
Lannoitteista , eli 25 kg/ 1000 kg lava.
Voi helvata, vieläkö joku jupuaa persuoli pitkällä pikkusäkkejä
Kylvölannottimeen, saa siinä muutaman säkin kelkkoa 4 m koneeseen,
Puhumata pneumaattiseen vädestadin/ horsc koneeseen säkki olalla
Tikkailla ;D , kyllä logistiikka pelaa ::).
Vielä on sellaisiakin kylvökoneita, joihin ei edes mahdu yhtä suursäkillistä apulantaa; taitaa olla kaikilla valmistajilla pienin säkkikoko jo 600 kg. Jotkut isojen poikien halveksumat puuhastelutilat, joilla on tosi vähän kylvettävää, saattavat pitää oikeasti logistisesti parempana järjestelynä pikkusäkkien käyttöä. Suursäkki vaatii aina myös nostokoneen, ei taida minkään tasoinen bodari saada punnerrettua suursäkkiä kylvökoneen päälle. Sitten joku syyskylvön starttifosfori – saattaa olla muutaman hehtaarin kylvöillä viisainta leikkiä pikkusäkeillä. Muutama pikkusäkki on hyvä ratkaisu myös kylvöjen lopetuksessa, jos ei tohdi ihan paljaalla vetää viimeisiä vetoja.
****
Tilalle tuli ensimmäinen etukuormaintraktori 80 luvun puolivälissä,
Suursäkkeihin siirryttiin heti, oli meinaan aikamoinen helpotus,
Eihän siihen kylvökoneeseen koko säkki sopinut, tyhjennysventtiilillä
Sopiva annostelu, muutamanvuoden päästä kevythinattava simultan
Kylvölannoitin, siihen sitten sopi koko säkki, 600 kg,
Tulee sitä tyhjennysventtiiliä vieläkin käytettyä, välillä oli
Nipun systeemi, vieläkin välillä käytössä, lähinnä siemenviljalle,
Kun ei koko siemensuursäkkiä tarvi, ja se muovinen tyhjennysventtiili,
Jonka päälle siemensuursäkki lasketaan, kätevä sekin
Starttifosforit ja erikoislannoitteet/ ravinteet eri asia, käyttömäärät pieniä
-
Eilen on kuulemma Yaran hinnoitteluun tullut tarjouskampanja eli - 5% alennus, josta kauppiaani tänään soitteli. Taitaa olla tällä hetkellä lannoitekauppa hiljaista, kun innokkaimmat ovat menneinä "hulluina päivinä" omansa jo ehtineet tilata. Tämäkö on nyt Yaran lannoitevalikoima?
https://www.yara.fi/lannoitus/lannoitteet/myynnissa-olevat-lannoitteet/
******
Pisti silmään tuosta yaran lannoitelistasta pikkusäkkitavarana osa
Lannoitteista , eli 25 kg/ 1000 kg lava.
Voi helvata, vieläkö joku jupuaa persuoli pitkällä pikkusäkkejä
Kylvölannottimeen, saa siinä muutaman säkin kelkkoa 4 m koneeseen,
Puhumata pneumaattiseen vädestadin/ horsc koneeseen säkki olalla
Tikkailla ;D , kyllä logistiikka pelaa ::).
Vielä on sellaisiakin kylvökoneita, joihin ei edes mahdu yhtä suursäkillistä apulantaa; taitaa olla kaikilla valmistajilla pienin säkkikoko jo 600 kg. Jotkut isojen poikien halveksumat puuhastelutilat, joilla on tosi vähän kylvettävää, saattavat pitää oikeasti logistisesti parempana järjestelynä pikkusäkkien käyttöä. Suursäkki vaatii aina myös nostokoneen, ei taida minkään tasoinen bodari saada punnerrettua suursäkkiä kylvökoneen päälle. Sitten joku syyskylvön starttifosfori – saattaa olla muutaman hehtaarin kylvöillä viisainta leikkiä pikkusäkeillä. Muutama pikkusäkki on hyvä ratkaisu myös kylvöjen lopetuksessa, jos ei tohdi ihan paljaalla vetää viimeisiä vetoja.
Suursäkin tyhjennys venttiili , joka asetellaan säkin alle ja pudotetaan säkki päälle on hyvä. Itte käytän tuota. Voi valuttaa vähän tai paljon ja säkki menee lähes tyhjäksikin venttiilin kautta. Säkin lappioon väännettävät on taas myyty vaan vähäjärkisille viljelijöille piruuttaan. Oon ittekin tälläiseen haksahtanut ja siten kuulun vähäjärkisten porukkaan. Ihan paska ja turha laite.
Oon myös lipunnut aikoinaan kärryllä olevasta suursäkistä jukon säiliöön. Ehkä työläämpää kuin pikkusäkistä, mutta ei ihan mahdotonta. Lisäksi kesän viimeisen säkin , tai siis sen osan lippuan yleensä sangolla yläkautta ja suljen säkin talveksi. Hyvin on säilynyt noin.
No niin Jarimies kerkes :)
-
pystyykö? miksi ei sit tee yaralle kiusaa ja lopettais kokonaan ostot...?
Ainakin mä pystyin, ihan ilman mitään konstailua. Helppoa kuin heinänteko vanhaan malliin. Edullisempiakin olivat.
Meni jotenkin maku Yaran touhuun viime talvena-keväänä.
Tosin nyt syksyllä en ole vielä ostanut mistään kun ei ole oikein sitä mitä köyhät sanovat rahaksi ... eikä ensi kesän viljelysuunnitelmakaan ole vielä oikein lukkoon lyöty.
-
Suursäkin tyhjennys venttiili , joka asetellaan säkin alle ja pudotetaan säkki päälle on hyvä. Itte käytän tuota. Voi valuttaa vähän tai paljon ja säkki menee lähes tyhjäksikin venttiilin kautta. Säkin lappioon väännettävät on taas myyty vaan vähäjärkisille viljelijöille piruuttaan. Oon ittekin tälläiseen haksahtanut ja siten kuulun vähäjärkisten porukkaan. Ihan paska ja turha laite.
Oon myös lipunnut aikoinaan kärryllä olevasta suursäkistä jukon säiliöön. Ehkä työläämpää kuin pikkusäkistä, mutta ei ihan mahdotonta. Lisäksi kesän viimeisen säkin , tai siis sen osan lippuan yleensä sangolla yläkautta ja suljen säkin talveksi. Hyvin on säilynyt noin.
No niin Jarimies kerkes :)
Jotenkin lainaukset sekaisin tässä... ja tärkein on edellä jo kerrottu.
Mutta on sitä tehty toisinpäinkin - joskus ostin naapurilta lavan pikkusäkkejä. Purin ne ensin maanrajassa lumikauhaan irtotavaraksi ja sillä kipaten koneeseen.. Ei tarvinnut paljoa niiden säkkien kansssa vehdata.
-
Suursäkkiventtiili, arvasin, että joku mainitsee sen ;D. Se on hyvä kampe, mutta vaatii säkinnostokoneen. Kaikilla pienillä tiloilla tällaista ei ole tai ei ole käytettävissä juuri, kun pitäisi säkkiä nostaa! Luultavasti tällöin puhutaan tilasta, jonka lannoitetarve on luokkaa viisi 700 kg:n pussia per vuosi. Tällaista määräähän ei kukaan jaksaa pikkusäkeissä matalaan nostolaitekoneeseen nostaa.
-
Elhon suursäkkinostimella saa melko pienellä traktorilla nostetuksi pienempään kylvökoneeseen. Nuo korkeat kylvöjunat vaatinevat jo pitkäpuomisen kurottajan. Saahan niitä vuokralle.
-SS-
-
Elhon suursäkkinostimella saa melko pienellä traktorilla nostetuksi pienempään kylvökoneeseen. Nuo korkeat kylvöjunat vaatinevat jo pitkäpuomisen kurottajan. Saahan niitä vuokralle.
-SS-
Kyllähän pienelläkin traktorilla. Jotkutkin hytittömällä takapotkulla ja etukuormaajalla 700 kg:n pusseja... juuri nousee kuormaaja ja takana niin paljon vastapainoa, kun nostolaite nostaa. Mutta mitäs sitten kun on vain yksi traktori. Kylvökone irti lastauksen ajaksi ja käyttää takapainon nostolaitteessa, kylvökone kiinni ja tunnin päästä sama homma. Vaiko käsin muutaman kerran säkit koneeseen? Ja sitten kone pesuun ja odottamaan hyvällä mielellä katovuotta.
-
Eräässä kartanossa lavapakkaukset rikottiin ja säkit kannettiin vanhaan sikalaan, niin kuin oli aina ennenkin tehty. Sitten Isäntä osti 4 m Rapidin. Kylvöaikaan isäntä soitti konemyyjälle, että kuinka tämä täytetään. ;D
-
Eilen on kuulemma Yaran hinnoitteluun tullut tarjouskampanja eli - 5% alennus, josta kauppiaani tänään soitteli. Taitaa olla tällä hetkellä lannoitekauppa hiljaista, kun innokkaimmat ovat menneinä "hulluina päivinä" omansa jo ehtineet tilata. Tämäkö on nyt Yaran lannoitevalikoima?
https://www.yara.fi/lannoitus/lannoitteet/myynnissa-olevat-lannoitteet/
Spesial prize for you.
By Yara ::)
Itse olen Yaraa karttanut sen toiminnan asiattomuuden takia. Jos muualta on saanut suhtkoht samaan hintaan niin olen ottanut. Tänä kesänä kävi virhe, kun luulin Lantmännenin Polar CAN olevan heidän omaa tuontia. Niin vaan pääsi Yaran käärme luikertelemaan lannoitevarastoon. :o
-
Elhon suursäkkinostimella saa melko pienellä traktorilla nostetuksi pienempään kylvökoneeseen. Nuo korkeat kylvöjunat vaatinevat jo pitkäpuomisen kurottajan. Saahan niitä vuokralle.
-SS-
Kyllähän pienelläkin traktorilla. Jotkutkin hytittömällä takapotkulla ja etukuormaajalla 700 kg:n pusseja... juuri nousee kuormaaja ja takana niin paljon vastapainoa, kun nostolaite nostaa. Mutta mitäs sitten kun on vain yksi traktori. Kylvökone irti lastauksen ajaksi ja käyttää takapainon nostolaitteessa, kylvökone kiinni ja tunnin päästä sama homma. Vaiko käsin muutaman kerran säkit koneeseen? Ja sitten kone pesuun ja odottamaan hyvällä mielellä katovuotta.
....800kilon siemensäkki 165 avokkaalla, ei ohjaustehostinta.. 8)
Edit.
Siis tumen jyräkompin...
-
Suursäkin tyhjennys venttiili , joka asetellaan säkin alle ja pudotetaan säkki päälle on hyvä. Itte käytän tuota. Voi valuttaa vähän tai paljon ja säkki menee lähes tyhjäksikin venttiilin kautta. Säkin lappioon väännettävät on taas myyty vaan vähäjärkisille viljelijöille piruuttaan. Oon ittekin tälläiseen haksahtanut ja siten kuulun vähäjärkisten porukkaan. Ihan paska ja turha laite.
Oon myös lipunnut aikoinaan kärryllä olevasta suursäkistä jukon säiliöön. Ehkä työläämpää kuin pikkusäkistä, mutta ei ihan mahdotonta. Lisäksi kesän viimeisen säkin , tai siis sen osan lippuan yleensä sangolla yläkautta ja suljen säkin talveksi. Hyvin on säilynyt noin.
No niin Jarimies kerkes :)
Jotenkin lainaukset sekaisin tässä... ja tärkein on edellä jo kerrottu.
Mutta on sitä tehty toisinpäinkin - joskus ostin naapurilta lavan pikkusäkkejä. Purin ne ensin maanrajassa lumikauhaan irtotavaraksi ja sillä kipaten koneeseen.. Ei tarvinnut paljoa niiden säkkien kansssa vehdata.
Taisi tosiaan mennä lainaukset sekaisin, mutta vieläkin olen tuota mieltä mitä kirjoitin ;D
Naapurille kylvin jyräkompilla ja sillä oli lannat pikkusäkeissä. Paasattiin pikkusäkit (40kg) lumikauhaan ja Tumen päällä säkkien päät auki ja valutus / tyhjäys säiliöön. Tos siemenet Velsalta lumikauhaan 2,4m ja kippaus koneeseen. Oli hyvin tyytyväinen järjestelyyn. Toki itte olin tuota tossin kauhomista harrastanut ennenkin.
-
Sillo ku oli 40kg säkkejä käytin niitä. Lavanostimel koko lava ylös ja siittä säkit riviin peltikannen päälle. 3m jyräkompin täyttää äkkiä, mut nyt on myönnettävä et enää viitseis tai edes jaksais.
-
En tiedä onko mies huonontunut muutenkin, vai vain siksi, että ruumiillista nostelua ei tuu tehtyä yhtään. Joku 20kg:n kivennäissäkki on pirun painava rehata. Toki voi ajatella niinkin, että jos sais 20kg pois painoa, niin olisko tämä oleilu yhtä juhlaa.
-
Pelottelulle alttiit ovat nyt lantansa jo ostaneet, seuraavaksi täytyy saada kaupankäyntiin mukaan tarjoushaukat. Mun puolesta Yara saa pitää paskansa.
Kyllä sen pelottelun on luoneet viljelijät ihan itse omassa päässään, ei mulle ainakaan ole muodostunut millään tapaa sellaista kuvaa ettei niitä mahdollisesti kulumassa olevalla kaudella saisi ollenkaan vaikka muuten kaupan teko tapa onkin ihan hanurista.
Noinkin mut samalla kun viljelijöiden päähän on saatu istutettua ajatus et kesällä ostamalla se on halvinta kun vain ehtii siihen ss:n mainitsemaan 35 sekuntiin tekemään sen tilauksen.
Ihan kun yara ei voisi ostaa raaka-aineita koko Suomen tarvetta varten kerralla ja näin hinta olisi sama koko vuoden. Mut eihän se kannata koska homma on bisnestä ja siinä on tarkoitus tehdä rahaa mahdollisimman paljon.
Samalla lailla muutkin lannoitemyyjät toimivat. Heillä on tietty määrä jonka ajattelet myyvänsä ja hintaa nostetaan sen mukaan kun kiintiötä on mennyt. Ei tämä ole mitään hyväntekeväisyyttä.
Oikeasti viljelijöiden pitäisi jättää lannoitteet ostamatta niin voisi hommaan tulla muutosta. Mut niin isoa yhteistä rintamaa ei tulla koskaan saamaan. Ei edes sellaista rintamaa jossa boikotoitaisiin vaikka yaran lantoja.
Joten ei muuta kuin kiltisti kaivaa vain taskua kun apulantaa haluaa. Tänään se maksaa tän ja huomenna jotain..
-
Pelottelulle alttiit ovat nyt lantansa jo ostaneet, seuraavaksi täytyy saada kaupankäyntiin mukaan tarjoushaukat. Mun puolesta Yara saa pitää paskansa.
Kyllä sen pelottelun on luoneet viljelijät ihan itse omassa päässään, ei mulle ainakaan ole muodostunut millään tapaa sellaista kuvaa ettei niitä mahdollisesti kulumassa olevalla kaudella saisi ollenkaan vaikka muuten kaupan teko tapa onkin ihan hanurista.
Noinkin mut samalla kun viljelijöiden päähän on saatu istutettua ajatus et kesällä ostamalla se on halvinta kun vain ehtii siihen ss:n mainitsemaan 35 sekuntiin tekemään sen tilauksen.
Ihan kun yara ei voisi ostaa raaka-aineita koko Suomen tarvetta varten kerralla ja näin hinta olisi sama koko vuoden. Mut eihän se kannata koska homma on bisnestä ja siinä on tarkoitus tehdä rahaa mahdollisimman paljon.
Samalla lailla muutkin lannoitemyyjät toimivat. Heillä on tietty määrä jonka ajattelet myyvänsä ja hintaa nostetaan sen mukaan kun kiintiötä on mennyt. Ei tämä ole mitään hyväntekeväisyyttä.
Oikeasti viljelijöiden pitäisi jättää lannoitteet ostamatta niin voisi hommaan tulla muutosta. Mut niin isoa yhteistä rintamaa ei tulla koskaan saamaan. Ei edes sellaista rintamaa jossa boikotoitaisiin vaikka yaran lantoja.
Joten ei muuta kuin kiltisti kaivaa vain taskua kun apulantaa haluaa. Tänään se maksaa tän ja huomenna jotain..
Oletko ajatellut riskin mahdollisuutta, minkä siinä ottaa, kun otat vuoden raaka-aineet kerralla haltuusi. Mitäs sitten jos markkinoilla tapahtuu muutos, jonka takia raaka-aineet halpenevat merkittävästi. Kilpailijat ostavat erissä ja luovat selkeän hyödyn, jonka jälkeen sinulla on iso potti kallista tavaraa myynnissä, josta on vaikea päästä eroon. Mikään Yara luokan mittakaavassa toimiva yritys tuskin toimii näin, ellei ole poikkeuksellisen varmaa näkemystä markkinoista. Yleisellä tasolla tämä Yaran arvostelu on käsittämättömissä mittasuhteissa. Mielestäni lannoitteissa voi siirtyä ihan hyvin siihen käytäntöön, että ostaa niitä varastoon useammassa erässä vuoden aikana. Ei minulla ole nytkään kaikkia lannoitteita ostettu. Ei ole edes ihan varmaa tietoa koko pinta-alasta mitä viljelen ensi keväänä. Katson maaliskuussa tilanteen uudestaan ja lasken lopullisen lannoitetarpeen kesää varten ja teen päätöksen ostetaanko lisää. Se mitä ihmisten kanssa olen keskustellut, niin moni muukin on havainnut, että keväällä tulee vielä tarjouksia lannoitteista, ei välttämättä kannata ostaa heti kauden alussa. Nämähän on kaikki niitä omia tilakohtaisia päätöksiä mitä tekee, ei siinä lannoitevalmistajaa kannata syyttää.
-
Toki voihan sen tilaamisen jättää myöhäänkin jos uskoo saavansa lannoitteet silti ja halvemmalla. Sitten täytyisi saada nämä kierrätyslannoite asiat kuntoon… Lähinnä se onko se hyväksyttävää lannoitetta ja jos ei niin mitä sille pitäisi tehdä. Mahdoton määrähän niissä on ravinteita. Käyttöhän on melko helponnäköistä kun hehtaari määrät on niin pieniä verrattuna karjanlantaan
-
Ei Yaralla siinä mitään riskiä ole, jos tavara on jo myyty eteenpäin niin hankkia tai kiinnittää raaka-aineita sitä mukaa kun kauppa käy. Toimitus sitten tehtaan kapasiteetin mukaan.
Itse olen hankkinut lannoitteita kuorma kerrallaan. Jos kaikki hankkisi kesällä tarvittaisiin paljon varastotilaakin.
-
En oikein ymmärrä, mitä viljelijän tarvetta lannoitteiden keinotekoinen saatavuuden rajoittaminen palvelee ?
Onhan se mahdollista, että näin toimimalla lannoitteiden hinta tulee viljelijälle edullisemmaksi kuin jatkuvalla myynnillä. Näkyyköhän se esimerkiksi belor ja cemagro lannoitteiden merkittävästi korkeampina hintoina ?
-SS-
-
Paniikin lietsomisella saadaan hintoja hilattua ylöspäin. Yara on kuitenkin isolla markkinaosuudella hinnanmäärittäjä. Kilpailijat peesaavat Yaran hintoja siten, että sopivasti kauppa käy. Rahaa niidenkin on tarkoitus tehdä.
-
Niin "niukkaa" myyntiä on perusteltu A) maanviljelijöiden ostotoimeksiantojen kiimaantumisella sekä B) sillä että raaka-aine markkina on epävakaa. Kumpikin kyllä pitää paikkaansa. Se on kyllä erikoista että noin iso firma (oliko nyt 5. suurin maailmassa tällä markkinasegmentillä) ei kykene suojautumaan raaka-aineriskiltä. Koska ilmeisesti yhtiö ei halua ottaa riskiä se on sysätty asiakkaille ja siksi myydään vain kuukauden tai parin tuotanto kerrallaan.
-
Cemagrolle taisi tulla tiukka paikka. Eivät saa enää raaka-ainetta Venäjältä kun Niirala meni kiinni. Hankalaa myös Itä-Suomen viljelijöille, varmaan aika moni tilaa lantansa C:lta.
Toisaalta, Suomen Yaran tehtaatkin ilmeisesti käyttävät venäläistä ammoniakkia. Eli jos naapuri oikein tosissaan alkaa viduilemaan, laskun maksajia ei tarvii kaukaa hakea.
-
Cemagrolle taisi tulla tiukka paikka. Eivät saa enää raaka-ainetta Venäjältä kun Niirala meni kiinni. Hankalaa myös Itä-Suomen viljelijöille, varmaan aika moni tilaa lantansa C:lta.
Toisaalta, Suomen Yaran tehtaatkin ilmeisesti käyttävät venäläistä ammoniakkia. Eli jos naapuri oikein tosissaan alkaa viduilemaan, laskun maksajia ei tarvii kaukaa hakea.
Hyvä pointti. Apulannan hinta ei liene laskussa hetkeen aikaan.
-
Cemagron lannat piti olla pihassa jo viikolla 41. Pitääköhän tässä alkaa soittelemaan perään...
-
Eikö jossakin aiemmin sanottu, että ei koske junaliikennettä. Vai onko se nyt muuttunut. Kaipa lannoitteet liikkuu paljolti kiskoilla.
-
Eikö jossakin aiemmin sanottu, että ei koske junaliikennettä. Vai onko se nyt muuttunut. Kaipa lannoitteet liikkuu paljolti kiskoilla.
https://yle.fi/a/74-20061199
Niirala on kokonaan kiinni.
-
Olikos tuo nimellisesti kiinni oleva raja kiinni helmi- vai maaliskuun loppuun ?
-
Cemagrolle taisi tulla tiukka paikka. Eivät saa enää raaka-ainetta Venäjältä kun Niirala meni kiinni. Hankalaa myös Itä-Suomen viljelijöille, varmaan aika moni tilaa lantansa C:lta.
Toisaalta, Suomen Yaran tehtaatkin ilmeisesti käyttävät venäläistä ammoniakkia. Eli jos naapuri oikein tosissaan alkaa viduilemaan, laskun maksajia ei tarvii kaukaa hakea.
Hyvä pointti. Apulannan hinta ei liene laskussa hetkeen aikaan.
Viime vuonna tuli opittua ettei mikään ole niin epävarmaa kuin apulannanhinta.
-
Onkohan Yara ja Belor riippuvaisia idän tuonnista?
-
Eikö ne kaikki käytä ryssäläisiä raaka-aineita??
-
Cemagrolle taisi tulla tiukka paikka. Eivät saa enää raaka-ainetta Venäjältä kun Niirala meni kiinni. Hankalaa myös Itä-Suomen viljelijöille, varmaan aika moni tilaa lantansa C:lta.
Toisaalta, Suomen Yaran tehtaatkin ilmeisesti käyttävät venäläistä ammoniakkia. Eli jos naapuri oikein tosissaan alkaa viduilemaan, laskun maksajia ei tarvii kaukaa hakea.
Hyvä pointti. Apulannan hinta ei liene laskussa hetkeen aikaan.
Vaikuttakoon tai ei niin varmaan kaikki ollaan samaa mieltä kuinka apulannan hinnat reagoi? Suunta siis ylöspäin..
Nyt sitten olisikin kiva tietää, että millainen osa lannoitteista on ensi kaudelle jo hankittu? 50%, 75% vai 100%? Ei ehkä kaikkia kuitenkaan mut onko jo valtaosa? Jos on niin ne jotka aikoi vielä hankkia niin saavat maksaa reilusti tai sit saa suunnitella viljelyjä ilman lantoja. Jos taas iso osa hankittamatta niin voisi olla viljanhintakin taas nousussa kenties? ::)
-
Cemagrolle taisi tulla tiukka paikka. Eivät saa enää raaka-ainetta Venäjältä kun Niirala meni kiinni. Hankalaa myös Itä-Suomen viljelijöille, varmaan aika moni tilaa lantansa C:lta.
Toisaalta, Suomen Yaran tehtaatkin ilmeisesti käyttävät venäläistä ammoniakkia. Eli jos naapuri oikein tosissaan alkaa viduilemaan, laskun maksajia ei tarvii kaukaa hakea.
Hyvä pointti. Apulannan hinta ei liene laskussa hetkeen aikaan.
Vaikuttakoon tai ei niin varmaan kaikki ollaan samaa mieltä kuinka apulannan hinnat reagoi? Suunta siis ylöspäin..
Nyt sitten olisikin kiva tietää, että millainen osa lannoitteista on ensi kaudelle jo hankittu? 50%, 75% vai 100%? Ei ehkä kaikkia kuitenkaan mut onko jo valtaosa? Jos on niin ne jotka aikoi vielä hankkia niin saavat maksaa reilusti tai sit saa suunnitella viljelyjä ilman lantoja. Jos taas iso osa hankittamatta niin voisi olla viljanhintakin taas nousussa kenties? ::)
Sanoisin, että 60% hankittu. Loppujen joukossa on paljon tiloja, jotka ostavat apulantaa, jos hinta on kohdallaan, mutta ostaminen ei ole välttämätöntä. Mennään jotenkin eteenpäin. Tosin osa varmaan lähti ostolaidalle jo kesällä.
Tässä on vielä reilu neljä kuukautta aikaa lopulliseen päätöksentekoon, siinä ajassa tilanne ehtii kehkeytyä vaikka minkälaiseksi.
Noin kokonaisuutena apulannasta on muodostunut ylellisyyshyödyke, johon ei ole enää kaikilla varaa ja osalla porukasta kannattaa miettiä tarkasti, kannattaako siihen ylipäätään sijoittaa.
-
Minkäslaista pakotepolitiikkaa se on, että itketään lakki kourassa, josko ryssä voisi edes lantaa meille lähettää. Voi ristus teidän kanssanne !
-
^
Mikäs hätä tässä. Lannat katon alla ja jos hernettä laittaa niin vähällä pääsee seuraavanakin vuonna.
-
Minkäslaista pakotepolitiikkaa se on, että itketään lakki kourassa, josko ryssä voisi edes lantaa meille lähettää. Voi ristus teidän kanssanne !
Eihän siinä mitään,jos hinnat pysyy kurissa,mutta kun ne ei tahdo pysyä.Toisekseen karjatilalliset ostaa nyt ja myöhemmin no.lantoja,en todellakaan toivo lisämenoja meille.Itelle ei vaikuta,lannat on tulossa.Euroopassa kyllä käytetään yhä edelleen ryssäöljyä-kaasua,minkäslaista pakotepolitiikkaa tuo on?
-
Pitäisi saada tuo ihmispaska järkevästi hyödynnettyä, siinä olisi ravinteita reilusti. Taidanpa tilata…. Ei tarttis vinkua ryssien perään.
-
Pata kattilaa soimaa, musta kylki kaikilla. Esimerkiksi valtio-omisteinen Gasum on sitoutunut venäläiseen maakaasuun vielä pitkäksi aikaa. Suomessa ei ole lannoitetuotantoon keskittyneitä kali- eikä maakaasuesiintymiä. Mm. USA ostaa sujuvasti venäläistä ureaa, koska lannoitteet eivät ole heidän pakotelistalla. Kiina, Intia ja Afrikan maat luukuttavat satamiensa täydeltä myös venäläisiä lannoitteita maailmalle.
Moni venäläinen lannoitetonni on Valko-Venäjältä lähtöisin. Ja hyvesignaloijien kannattaa huomioida, että viimeisimmässäkään pakotelistassa ei ole mainittu mineraalilannoitteita.
-SS-
-
Tottahan se on et moni länsimainen ruuantuotanto on riippuvainen venäläisestä lannoiteraaka-aineesta. Ehkä siksi juuri ne ei pakotelistalla oli. Putin tietää mikä valttikortti hänellä on ja länsimaat tietää et tuohon asiaan tulisi löytää ratkaisu.
Olen silti sitämieltä et mikäli Putinia ei pysäytetä nyt niin vaikkei hänen aikansa riittäisi enää uuteen ukrainaan niin se uusi ukraina tulee joskus. Kyllä niitä on jo mahtunut venäjän nykyiseenkin historiaan, georgia, Tshetshenia mitä niitä nyt on ollut.
Niin venäjä ei lopeta ne käy viivytystaistelua niin kauan että ovat haukanneet Ukrainan. Länsimaiden kyllästyminen on suuri virhe. Epämukava olo länsimaissa ei saa aiheuttaa tuen loppumista Ukrainalle. On parempi et ukraina taistelee nyt länsimaiden puolesta kuin et esim. Meidän täytyisi alkaa itse taistelemaan...
-
tuossa kuski toi paska kuorman toissa iltana ja manas et meni hakemaan so*****a fosvorikuormaa yaralta ni kertoivat ettei varastossa ole yhtään... ei virma kehannu ilmoittaa kuskeille et tavaraa ei olekaan, meitä laiskottaaa!!
-
Cemagron lannat vissii jääny mottiin rajan taakse, onneksi en oo vielä laskua maksanut.
-
Mää niin kun en ymmärrä miksi ... Siis miksi ylipäänsä kukaan / mikään/ jne ostaa ryssältä yhtään mitään. En tiedä onko kaikki yhtiöt yhtä ryssä mielelisiä ( luultavasti ovat) mutta miksi pirussa pitää venkoilla ja odottaa jotain pakotepaketti xx:ä , että tuo venkoilu lopetetaan. Eikö sen jo luulisi olevan niin suuri myyntivaltti, että voidaan todella sanoa, että Puuttin ei saa meiltä mitään.
No nyt kun kattoo viime päivien euroopan uutisia, niin kait sitä pian ollaan jo polvillaan puuttinin edessä ja pyllistetään meidän puolesta sisukkaasti taistelevalle Ukrainalle. No onhan se sitten mukavaa kun saa viljasta kymmeniä tuhansia tonnilta. Harmi vaan että valuutta on muuttunut ruplaksi ja sen rahan saa ryssän valtio. Maaorjat saavat pitää ainoastaan henkensä ja vähän pitkässä liemessä olevaa lihasoppaa.
-
Ryssänlannalla menty koko tähänastinen viljelyura, kai tää on jotain alitajunnan *****ilua yaran myynnistä. Nyt alkaa näyttää siltä että yaraan pitää tyytyä ens keväänä.
-
Ryssänlannalla menty koko tähänastinen viljelyura, kai tää on jotain alitajunnan *****ilua yaran myynnistä. Nyt alkaa näyttää siltä että yaraan pitää tyytyä ens keväänä.
Pian SS tuloo paikalle ja sanoo, että Yara on pahin verenpunaisen lannan myyjä. Voi toki olla oikeassa, mutta miksi ihmeessä se on noin (siis jos on) . Onhan tebbiksen pökin kaikkein halvinta , mutta ei sitä mikään pakko ole ostaa. Toivotaan että muut yhtiöt ei siinäkään maksa Putlerille yhtään mitään. Minä kun en mistään mitää tiedä, niin en siltikäään ainakaan tietäeni kannata Puuttinin sotakassaa , vaikka se itselle olisikin halvempi vaihtoehto. Mutta se jos toiminta pimennetään ja pestään puhtaaksi vaikka kierrättämällä, niin musta se on maanpetturuuteen verrattavaa kusetusta.
-
Kyllä olen samaa mieltä, saa Tebarin öljyt ja ryssän lannat jäädä unholaan.
Kummisetänä -80 luvulla oli kovin aikaansa edellä. Loppui volkkarista bensa, ei ottanut tebarilta bensaa vaan käveli vielä muutaman kilometrin päästäkseen Essolle. Perhe odotti kleinbussissa
-
mutta miksi ihmeessä se on noin (siis jos on) .
Yara tuo puolet ammoniakistaan vielä Venäjältä, yrityksiltä "jotka eivät ole pakotteiden alaisia" . Koska Yara hallitsee markkinoita 80% osuudella, merkitsee se sitä, että Yaran kautta tulee venäläistä raaka-ainetta typpilannoitteisiin enemmän kuin muiden yksittäisten lannoitetoimittajien kautta.
Onhan tebbiksen pökin kaikkein halvinta , mutta ei sitä mikään pakko ole ostaa.
Tebbis on tässä joutunut aika epäreilun kampanjan kohteeksi, koska ei tällä hetkellä myy ollenkaan venäjältä lähtöisin olevia polttoainetuotteita.
Bulgaria (EU-maa) jalostaa venäläistä öljyä 3 miljoonaa barrelia kuukaudessa. Sittenpähän se onkin "Euroopasta" peräisin, ja Neste ym. voivat sitä hyvillä mielin ostaa.
Kyllä Kemira/Kemira Growhow/Yaran lannoitteita olen käyttänyt vuosikymmenet, mutta sitten kun eivät maatalouskaupat ottaneet Yara tilauksia vastaan kuin jollain messuilla juhannusaattona, se katkaisi kamelin selän. Nyt on halli ja vaja ja presutallit täynnä toimivaa lannoitetta, jotta pääsee keväällä kylvämään. Ja on huomattava, että aika monella aikaisemmalla kerralla syksyllä tilatut Yaran lannat eivät kerinneet syysvehnän pintalannoitukseen. Nyt voisi olla ensimmäisen kerran todellinen mahdollisuus ruokkia vielä kosteaa maaperää oikeaan aikaan.
Yaralla oli olemassa keinot muiden venäjältä lannoitteita tuovien toimijoiden nutistamiseksi: Otetaan tilauksia vastaan ja toimitetaan ne.
Bernerkin olisi voinut aktivoitua samassa projektissa, alentumalla viljelijän kanssa vuoropuheluun, eikä tarjoamalla vain Berner pro Shop nettisivua.
-SS-
-
Tottahan se on et moni länsimainen ruuantuotanto on riippuvainen venäläisestä lannoiteraaka-aineesta. Ehkä siksi juuri ne ei pakotelistalla oli. Putin tietää mikä valttikortti hänellä on ja länsimaat tietää et tuohon asiaan tulisi löytää ratkaisu.
Olen silti sitämieltä et mikäli Putinia ei pysäytetä nyt niin vaikkei hänen aikansa riittäisi enää uuteen ukrainaan niin se uusi ukraina tulee joskus. Kyllä niitä on jo mahtunut venäjän nykyiseenkin historiaan, georgia, Tshetshenia mitä niitä nyt on ollut.
Niin venäjä ei lopeta ne käy viivytystaistelua niin kauan että ovat haukanneet Ukrainan. Länsimaiden kyllästyminen on suuri virhe. Epämukava olo länsimaissa ei saa aiheuttaa tuen loppumista Ukrainalle. On parempi et ukraina taistelee nyt länsimaiden puolesta kuin et esim. Meidän täytyisi alkaa itse taistelemaan...
👍👍👍
Tuota samaahan Jussikin on toitottanut jo pitkän aikaa: ryssä ei saa voittaa. Jos voittaa, joku naapurivaltioista on seuraava.
-
Kävin eilen kysymässä Hankkijassa Y10:n hintaa. Se oli 565e alv.0. Tänään tuli ilmoitus, että hinta laskee 60e. Näin ollen ei olla enää kuin 50e päässä kauden avaushinnoista. Siihen keritään pääsemään ihan hyvin maaliskuuhun mennessä. Näin ollen ei paniikkia veljet, mutta tiedoksenne, missä mennään.
-
Kävin eilen kysymässä Hankkijassa Y10:n hintaa. Se oli 565e alv.0. Tänään tuli ilmoitus, että hinta laskee 60e. Näin ollen ei olla enää kuin 50e päässä kauden avaushinnoista. Siihen keritään pääsemään ihan hyvin maaliskuuhun mennessä. Näin ollen ei paniikkia veljet, mutta tiedoksenne, missä mennään.
No perhana, sittenhän se on halvempaa kuin syksyllä oli 545... Mut jälkiviisautta on aina helppoa harrastaa!
-
Kävin eilen kysymässä Hankkijassa Y10:n hintaa. Se oli 565e alv.0. Tänään tuli ilmoitus, että hinta laskee 60e. Näin ollen ei olla enää kuin 50e päässä kauden avaushinnoista. Siihen keritään pääsemään ihan hyvin maaliskuuhun mennessä. Näin ollen ei paniikkia veljet, mutta tiedoksenne, missä mennään.
Avaushintojen alle silti tuskin mennään kun muuten syödään pohja pois monia vuosia rakennetulta illuusiolta.. ::) ::)
-
Hintaporras illuusio on niin vahva että se kyllä kestää. Juhannuksena lannoitteiden kuuluukin olla kalleimmillaan, kymmenen kuukautta ennen tarvetta. Joulukinkkukin on kaupan laarissa halvinta sesonkina ja hetken sen jälkeen, muulloin ei edes ole myynnissä.
-
Olisihan se hieno asia, kun hinnat laskisi vähintään kauden avaustasolle. Niin kauhea poru ja kitinä oli viime kesänä, kun myynti-ikkuna ei ollut kuin päivän auki. Kaikkea mahdollista syytöstä heitettiin Yaran niskaan. Voi kysyä oliko kauhean järkevää. Missähän on muuten se porukka, joka taannoin aina huusi kovaan ääneen, että miksi ostaa kesällä, kun talvella hinnat ovat paljon halvempia. Nyt olisi pieni henkselien paukuttelun paikka, vai. Kokonaisuutena voisi sanoa, että markkinatalous toimii, kaikesta rutinasta huolimatta. Ihan tervettä kehitystä, että hinnat voivat vaihdella kauden aikana molempiin suuntiin ja markkinahäiriöt tekevät isojakin hintapiikkejä, niitten kanssa on vain opittava elämään. Edelleen olen sitä mieltä, lannoiteostot voisi olla järkevää jakaa vaikkapa kahteen erään.
-
Olisihan se hieno asia, kun hinnat laskisi vähintään kauden avaustasolle. Niin kauhea poru ja kitinä oli viime kesänä, kun myynti-ikkuna ei ollut kuin päivän auki. Kaikkea mahdollista syytöstä heitettiin Yaran niskaan. Voi kysyä oliko kauhean järkevää. Missähän on muuten se porukka, joka taannoin aina huusi kovaan ääneen, että miksi ostaa kesällä, kun talvella hinnat ovat paljon halvempia. Nyt olisi pieni henkselien paukuttelun paikka, vai. Kokonaisuutena voisi sanoa, että markkinatalous toimii, kaikesta rutinasta huolimatta. Ihan tervettä kehitystä, että hinnat voivat vaihdella kauden aikana molempiin suuntiin ja markkinahäiriöt tekevät isojakin hintapiikkejä, niitten kanssa on vain opittava elämään. Edelleen olen sitä mieltä, lannoiteostot voisi olla järkevää jakaa vaikkapa kahteen erään.
Niin eiköhän halukkaat ehtineet lantansa saada siitä ekassa erässä. Voi olla et vaati sen et meni ihan kasvotusten sen myyjän juttusille ja teki tilauksen. Ja tarvittava määrä tuli olla tiedossa. Tilaus on tehtävä siltä istumalta.
Olisi nimenomaan markkinataloutta jos hinta voisi elää vuoden aikana mikäli raaka-aineet ym. Liikkuvat alaspäin. Nythän homma menee niin et eka porras on niin vahva ettei sitä ole yaran hinnoittelussa rikottu kuin pari kertaa. Oliko se viime vuonna ja joskus kymmenen vuotta sitten.
Tietysti onhan siinä sekin mitä Pasimycin tuossa kai tarkoitti et mitä lähemmäs käyttöajankohta tulee niin sen varmemmin tavarasta voi rahaa ottaa. Bisnestähän se tietysti on eikä siinä mitään. Väittäisin silti et hinnoittelu ei täysin loogisesti mene raaka-aineiden ym. Hintojen mukaan.
Mut hyvähän se on kun laskisivat hintoja vielä vaan lisää niin saataisiin kerrankin taas jotain viihdettä. ;D
Mihin tuo hinnanlasku muuten perustuu? Ei raaka-aineissa ole kai merkittäviä muutoksia tapahtunut? Vai onko?
-
eikös raaka-aineitten hinta ole tullut jo hetken alaspäin? ainakin mt n mukaan...
-
Olisihan se hieno asia, kun hinnat laskisi vähintään kauden avaustasolle. Niin kauhea poru ja kitinä oli viime kesänä, kun myynti-ikkuna ei ollut kuin päivän auki. Kaikkea mahdollista syytöstä heitettiin Yaran niskaan. Voi kysyä oliko kauhean järkevää. Missähän on muuten se porukka, joka taannoin aina huusi kovaan ääneen, että miksi ostaa kesällä, kun talvella hinnat ovat paljon halvempia. Nyt olisi pieni henkselien paukuttelun paikka, vai. Kokonaisuutena voisi sanoa, että markkinatalous toimii, kaikesta rutinasta huolimatta. Ihan tervettä kehitystä, että hinnat voivat vaihdella kauden aikana molempiin suuntiin ja markkinahäiriöt tekevät isojakin hintapiikkejä, niitten kanssa on vain opittava elämään. Edelleen olen sitä mieltä, lannoiteostot voisi olla järkevää jakaa vaikkapa kahteen erään.
Enpä tiedä, oliko kritiikki aiheellista. Kyllä muilta sai apulantaa. Toimitusvarmuudesta saa tehdä johtopäätöksiä yrityksen suorituskyvyn perusteella. Miksi viljelijöiden pitäisi telttailla koko kesä lannoitekauppiaan oven edessä, jotta sitten pääsee tappelemaan jonoon, kun se vuoden ainoa ostohetki tunniksi aukeaa ?
Tuolla toiminnalla ehkä yritetään patistetaan hankkimaan apulanta omiin varastoihin 2-3 vuoden päähän, samalla kun rukoilee viljelysopimuksia vuoden- kahden, ehkä kolmen vuoden päähän ? Kyllä on pro-hommaa. Rupeaa olemaan pientilallakin 200 tonnin lannoitevaraston rakennuttaminen tarpeellista ?
-SS-
-
Yhden maatalouskaupan alalla olevan kans juttelin tuosta suuresta "huudosta" , jonka aiheuttivat kesällä lantaa ostamattomat viljelijät. Ja varsinkin kun hinnat oli nousussa syytettiin sitä tilausikkunan ajalllista kapeutta. Syyksi mietiskeli niinkin yksinkertaista asiaa kuin raha tai siis rahattomuus. Tietämättömyyteen kait on vaikea vedota, sillä kyllähän joka toimija lähetti tiedot koska lannoite myynti aukeaa. Eri asia tietysti on nämä jotka jäivät odottelemaan hintojen tippumista. Mutta eiköhän pitkässä juoksussa yksi parhaita sijoitusmuotoja ole silti ollut sijoittaa rahansa edeslliskesänä lannoitteisiin vert. siihen että ne tulee suoraan kevät kylvöille.
Muokkaampa vielä kun luin tuon SS kirjoituksen.
Luulisin että SS on kuluttanut elämästään aikaansa paljon turhempaankin, kuin soittamalla 10 min puhelun lannoite myyjälle. Sinä aikana ehtii piruilemaankin jo ihan tarpeeksi tai laittamalla tilauksen sähköpostina samalla kun runoilee ja maalailee tummia tulevaisuuden kuvia agronetissä.
-
Yhden maatalouskaupan alalla olevan kans juttelin tuosta suuresta "huudosta" , jonka aiheuttivat kesällä lantaa ostamattomat viljelijät. Ja varsinkin kun hinnat oli nousussa syytettiin sitä tilausikkunan ajalllista kapeutta. Syyksi mietiskeli niinkin yksinkertaista asiaa kuin raha tai siis rahattomuus. Tietämättömyyteen kait on vaikea vedota, sillä kyllähän joka toimija lähetti tiedot koska lannoite myynti aukeaa. Eri asia tietysti on nämä jotka jäivät odottelemaan hintojen tippumista. Mutta eiköhän pitkässä juoksussa yksi parhaita sijoitusmuotoja ole silti ollut sijoittaa rahansa edeslliskesänä lannoitteisiin vert. siihen että ne tulee suoraan kevät kylvöille.
Muokkaampa vielä kun luin tuon SS kirjoituksen.
Luulisin että SS on kuluttanut elämästään aikaansa paljon turhempaankin, kuin soittamalla 10 min puhelun lannoite myyjälle. Sinä aikana ehtii piruilemaankin jo ihan tarpeeksi tai laittamalla tilauksen sähköpostina samalla kun runoilee ja maalailee tummia tulevaisuuden kuvia agronetissä.
Se soittaminen nyt ei kyl välttämättä onnistunut. Sattuipa nimittäin niin et yritin sitä omamyyyjää tavoitella tuolloin jossain muussa asiassa, taisi olla löpön tilaus. Itse olen siis jotenkin jäänyt noiden tekstari ilmoitusten ulottumattomiin jotta olisin tiennyt lannoitemyynnin olleen auki. Pariinkin otteeseen yritin tavoittaa. Jostakin sitten kuulin asiasta et myynti oli auki.
Nooh omamyyjä kyl sit soitteli takaisinpäin olikoha illalla. Kyseli et lannoitettako olen vailla. Sanoin et eiköhän löpöä ja ehdin jo tilata muualta kun hinta jäi heidän osalta arvoitukseksi. Ehkä sen verran kauppaa tullut tehtyä et se vastapuhelu tuli. Epäilen et jokaiselle tuskin soitti.
Et ei se kyl mitenkään varmaa ole et sen tilauksen saa siinä yhdessä päivässä tehtyä... sanoisin et varmin on kun menee ihan paikanpäälle. Kollega on noita kysellyt sähköpostilla mut jotakin häikkää siinäkin oli ollut.. Kai tilaus oli onnistunut mut olikohan se jotenkin niin et tilaus oli tehty kyselemättä ottaako tuolla hintaa tai jotain vai menikö jonain extrana kun ei oikeeseen ikkunaan mahtunut kun sähköposti oli laatikossaan odottamassa.. ;D
Et jos on hyvät suhteet omamyyjään niin voi olla 99% luottavainen et saa tilauksen tehtyä, mut muilla varmin kun menee paikan päälle..
-
Yhden maatalouskaupan alalla olevan kans juttelin tuosta suuresta "huudosta" , jonka aiheuttivat kesällä lantaa ostamattomat viljelijät. Ja varsinkin kun hinnat oli nousussa syytettiin sitä tilausikkunan ajalllista kapeutta. Syyksi mietiskeli niinkin yksinkertaista asiaa kuin raha tai siis rahattomuus. Tietämättömyyteen kait on vaikea vedota, sillä kyllähän joka toimija lähetti tiedot koska lannoite myynti aukeaa. Eri asia tietysti on nämä jotka jäivät odottelemaan hintojen tippumista. Mutta eiköhän pitkässä juoksussa yksi parhaita sijoitusmuotoja ole silti ollut sijoittaa rahansa edeslliskesänä lannoitteisiin vert. siihen että ne tulee suoraan kevät kylvöille.
Muokkaampa vielä kun luin tuon SS kirjoituksen.
Luulisin että SS on kuluttanut elämästään aikaansa paljon turhempaankin, kuin soittamalla 10 min puhelun lannoite myyjälle. Sinä aikana ehtii piruilemaankin jo ihan tarpeeksi tai laittamalla tilauksen sähköpostina samalla kun runoilee ja maalailee tummia tulevaisuuden kuvia agronetissä.
Aha. No pari kolme kertaa keväästä asti maatalouskaupan viskaalit kielsivät lannoitetta olevan saatavilla. Vein kesäkuun alussa traktorin kärryllä Lantmännenin katoksesta viimeiset pari Yara NS-säkkiä, jotta saisin kylvöksille vähän virkistettä. No jäivät nekin sitten levittämättä, mitenpä se olisi edes toiminut, kun multa oli halkeillutta valkoista pintatuhkaa koko kasvukesän.
Sitten kesäkuun lopulla - kun omamyyjät olivat epätietoisia siitä, onko vai eikö ole tulossa lannoitteita Suomeen, soitin suoraan Lohjalle, eikä saatavuudessa ollut ongelmia, ja tilatut tavarat tulivat noin kuukauden päästä.
Toki lantatunkion vieressä voi paukutella henkseleitä, että kyllä tilan peltoravinteiden järjestäminen vaan on helppoa, soittaa vaan. On kyllä omamyyjienkin tarmokkuudessa eroa.
-SS-
-
Siis minkä tasoisia myyjiä siellä oikein on ? Siis eivät tienneet kesäkuun lopussa myydäänkö lannoitetta. No tiistaina 20.6 Lantmännen on lähettänyt tekstarin, että Yaran uudet lannoite hinnat on julkaistu. Samana päivänä myös 2 muuta toimijaa ilmoitti asiasta ( näin äkkiä puhelinta katsellen) . Joten sinällään kesäkuun loppu on voinut olla jo aikaikkunasta katsottuna myöhässä Tosin sehän on ihan per C:stä on, että eri liikkeillä on eri valmisteet ja toki tuossa hinnastossa ei välttämättä ole ollut erikoiskasvien tarvitsemaa lannouetta. Mutta niistä ei ittellä tietoa , kun fosforikin on kirosana,
-
Vasta perjantaina kyselin Y25 lannasta tarjousta, eilen palailin asiaan, ihan sähköposteilla ja päivitettiin määriä. Myyjä ilmoitti että hinnat on pudonneet viikon aikana, joten pari pussukkaa lisää..
Ei joka kaupassa myyjät ole ryöstämässä jyväjemmareita, mistä minäkin oisin tiennyt että hinnat pudonneet. Joku ois pokkana vaan vanhaan hintaan kaupannut..
Lantmäni. Ja saa sinnekkin pieniä eriä viljaa kaupattua, ei oo ollu meille este, vaikka lohjalla päin ehkä hankalampaa pieniä eriä saada kaupattua. Ummagumma.
Auto haki kesällä 12 tonnia herneitä..
-
Pitipä oikein kaivella muistia...
Lannoitekausi alkoi 20.6.2023. Seuraavana päivänä soitto Hankkijalle, ja myyjä pisti tarjouksen sähköpostiin. 22.6. aamulla heti liikkeen avauduttua soitto kauppaan tarjouksen hyväksymiseksi. Tunnin päästä siitä tonnihinta nousi muutamalla kympillä. Ei tuossa ajassa ihan hirveitä kilpailutuksia ehdi tekemään, jos täytyy vielä töissäkin käydä. Ei tullut mitään tekstareita, ihan itse piti mediaa seuraamalla huomata lannoitekauden alkaminen.
Tuossa mitä kylmis sanoi jaetusta ostamisesta, täytyy todeta, että siinä olisi ideaa. Lannoitteen vastaanottaminen lumihangen ja paukkupakkasen keskelle ei vain yhtään houkuta, kun täytyy säkit varastoida taivasalla js leikkiä peitteiden kanssa. Ja kuormahan tulee tietysti sitten pimeällä.
-
Apulannan kanssa ei ole mitään tekemistä markkinatalouden kanssa. Yksi toimija veivaa monopolia ja trokarit koittavat pysyä perässä omilla lannoillaan. Tuollainen päivän ostoikkuna on pelkkää *****ilua. Toki tällä hetkellä on kaikenlaista häiriötä maailmalla, mutta kyllä se jara osaa ottaa omansa.
Tietenkin jos Suomea miettii, niin nythän apulannan käyttö on todennäköisesti aika vähäistä avomaalla, joten kysyntä on vähäistä ja hinnan pitäisi sen vuoksi laskea. Nyt kuitenkin hinta laskee muka sen vuoksi, että raaka-aineiden hinta on laskussa.
Voi myös olla, että kuponkiperiaatteella saadaan viljelijät ostamaan apulantaa, jos vaikka kauppa ei olekaan käynyt. Ja kun saa "halvalla", niin jotkut ostavat varastoon seuraavallekin kaudelle.
Kuitenkin vääristymä on olemassa, jos viljaa ei kannata viljellä näillä tuotantopanosten ja energian hinnoilla.
-
Siis minkä tasoisia myyjiä siellä oikein on ? Siis eivät tienneet kesäkuun lopussa myydäänkö lannoitetta. No tiistaina 20.6 Lantmännen on lähettänyt tekstarin, että Yaran uudet lannoite hinnat on julkaistu. Samana päivänä myös 2 muuta toimijaa ilmoitti asiasta ( näin äkkiä puhelinta katsellen) . Joten sinällään kesäkuun loppu on voinut olla jo aikaikkunasta katsottuna myöhässä Tosin sehän on ihan per C:stä on, että eri liikkeillä on eri valmisteet ja toki tuossa hinnastossa ei välttämättä ole ollut erikoiskasvien tarvitsemaa lannouetta. Mutta niistä ei ittellä tietoa , kun fosforikin on kirosana,
Elämästä ja maajusseilusta saa vaikeaa, jos oikein kovasti yrittää. -SS- on alkanut ottamaan omat sarkastiset juttunsa tosissaan, ja sitten on pinna kireällä koko ajan. :(
-
Kuitenkin vääristymä on olemassa, jos viljaa ei kannata viljellä näillä tuotantopanosten ja energian hinnoilla.
Hyvää hommaahan se kuten olemme saaneet täältä lukea. Jopa niin hyvää että parhaat on kiinnittäneet ens syksyn hintaan jo naapurinkin sadon ;D
-
Kuitenkin vääristymä on olemassa, jos viljaa ei kannata viljellä näillä tuotantopanosten ja energian hinnoilla.
Hyvää hommaahan se kuten olemme saaneet täältä lukea. Jopa niin hyvää että parhaat on kiinnittäneet ens syksyn hintaan jo naapurinkin sadon ;D
;D ;D ;D
Tuli kyl sellainen mieleen jotta kun tuo tilinpäätös on monelle ajankohtainen niin olisiko vain taas yksi tapa saada viljelijöiden tilit tyhjiksi... ::)
-
Kuitenkin vääristymä on olemassa, jos viljaa ei kannata viljellä näillä tuotantopanosten ja energian hinnoilla.
Hyvää hommaahan se kuten olemme saaneet täältä lukea. Jopa niin hyvää että parhaat on kiinnittäneet ens syksyn hintaan jo naapurinkin sadon ;D
Viljely onnistuu sopivasti, jos tila on velaton. Asiaa helpottaa, jos saa toimeentulon jostain muualta. Joku muu työ, pääomatulot yms. Tyhjästä aloittava viljatila ei ole käytännössä mahdollista. Se on yksi iso kummajainen yrityssektorilla, jota ei voi aloittaa tyhjästä. Edes valmiin tilan ostaminen ilman paksua takataskua ei käytännössä ole mahdollista. Siksi jonkun ison tuotantopanoksen, kuten tuon apulannan ostaminen oikeaan aikaan, olisi erittäin tärkeätä.
-
Kuitenkin vääristymä on olemassa, jos viljaa ei kannata viljellä näillä tuotantopanosten ja energian hinnoilla.
Hyvää hommaahan se kuten olemme saaneet täältä lukea. Jopa niin hyvää että parhaat on kiinnittäneet ens syksyn hintaan jo naapurinkin sadon ;D
Viljely onnistuu sopivasti, jos tila on velaton. Asiaa helpottaa, jos saa toimeentulon jostain muualta. Joku muu työ, pääomatulot yms. Tyhjästä aloittava viljatila ei ole käytännössä mahdollista. Se on yksi iso kummajainen yrityssektorilla, jota ei voi aloittaa tyhjästä. Edes valmiin tilan ostaminen ilman paksua takataskua ei käytännössä ole mahdollista. Siksi jonkun ison tuotantopanoksen, kuten tuon apulannan ostaminen oikeaan aikaan, olisi erittäin tärkeätä.
Kylhän tuo hyvin pitkälti noin on. Lisäksi vielä "lahja spv:t" niin siinähän se soppa sit on. Tietysti samahan se on muullakin yrityspuolella sillä erolla et viljelyssä on yksi iso tuotantotekijä jota ei tule lisää.. kuka arvaa mikä se on?
-
Kuitenkin vääristymä on olemassa, jos viljaa ei kannata viljellä näillä tuotantopanosten ja energian hinnoilla.
Hyvää hommaahan se kuten olemme saaneet täältä lukea. Jopa niin hyvää että parhaat on kiinnittäneet ens syksyn hintaan jo naapurinkin sadon ;D
Viljely onnistuu sopivasti, jos tila on velaton. Asiaa helpottaa, jos saa toimeentulon jostain muualta. Joku muu työ, pääomatulot yms. Tyhjästä aloittava viljatila ei ole käytännössä mahdollista. Se on yksi iso kummajainen yrityssektorilla, jota ei voi aloittaa tyhjästä. Edes valmiin tilan ostaminen ilman paksua takataskua ei käytännössä ole mahdollista. Siksi jonkun ison tuotantopanoksen, kuten tuon apulannan ostaminen oikeaan aikaan, olisi erittäin tärkeätä.
Kylhän tuo hyvin pitkälti noin on. Lisäksi vielä "lahja spv:t" niin siinähän se soppa sit on. Tietysti samahan se on muullakin yrityspuolella sillä erolla et viljelyssä on yksi iso tuotantotekijä jota ei tule lisää.. kuka arvaa mikä se on?
Veikkaan että tuotantekijä on tässä tapauksessa viljelysmaa jota ei joku halua ilmaiseksi luovuttaa toiselle. Enemmän kyllä maataloudessa vaikuttaa muuhun yritystoimintaan verrattuna vallitsevat sääolosuhteet ja niiden kanssa pärjääminen.
-
Kuitenkin vääristymä on olemassa, jos viljaa ei kannata viljellä näillä tuotantopanosten ja energian hinnoilla.
Hyvää hommaahan se kuten olemme saaneet täältä lukea. Jopa niin hyvää että parhaat on kiinnittäneet ens syksyn hintaan jo naapurinkin sadon ;D
Viljely onnistuu sopivasti, jos tila on velaton. Asiaa helpottaa, jos saa toimeentulon jostain muualta. Joku muu työ, pääomatulot yms. Tyhjästä aloittava viljatila ei ole käytännössä mahdollista. Se on yksi iso kummajainen yrityssektorilla, jota ei voi aloittaa tyhjästä. Edes valmiin tilan ostaminen ilman paksua takataskua ei käytännössä ole mahdollista. Siksi jonkun ison tuotantopanoksen, kuten tuon apulannan ostaminen oikeaan aikaan, olisi erittäin tärkeätä.
Kylhän tuo hyvin pitkälti noin on. Lisäksi vielä "lahja spv:t" niin siinähän se soppa sit on. Tietysti samahan se on muullakin yrityspuolella sillä erolla et viljelyssä on yksi iso tuotantotekijä jota ei tule lisää.. kuka arvaa mikä se on?
Veikkaan että tuotantekijä on tässä tapauksessa viljelysmaa jota ei joku halua ilmaiseksi luovuttaa toiselle. Enemmän kyllä maataloudessa vaikuttaa muuhun yritystoimintaan verrattuna vallitsevat sääolosuhteet ja niiden kanssa pärjääminen.
Juu no toki noilla säilläkin on merkitystä mut 9/10 vuodesta jos on joko liian kuiva tai liian märkä jotka molemmat leikkaa sadon aina suunnilleen samalle tasolle. Lisäksi kun tulee laji ja lajike vaihtelut kera lohkovaihtelujen niin ei se todellinen muutos ole kuin hyvin harvoin ehkä kerran kymmenestä.. ::)
-
Saas nähdä, mihin hintaan saa tuon toisen kuorman CAN:ia verrattuna jussinaikaan hankittuun ensimmäiseen. Nykyisin, kun sitä kuluu enemmän olen hallinnut riskiä hankinnan hajautuksella. ;)
-
No eihän viljelyä voi tosiaan aloittaa tyhjästä kun kannattavuuden mittarit kyykkää pahoin jos viljely on velkarahoitteista. Muutenkin samaa tuottoa saa sijoittamalla tekemättä mitään, niin ei se ihme ole että pankit saattavat olla nihkeitä maatalouden suhteen. Eihän missään muussa yritoiminnasa hyväksytä niin pieniä tuottoja sijoitetulle pääomalle.
-
Saas nähdä, mihin hintaan saa tuon toisen kuorman CAN:ia verrattuna jussinaikaan hankittuun ensimmäiseen. Nykyisin, kun sitä kuluu enemmän olen hallinnut riskiä hankinnan hajautuksella. ;)
berneriltä tarjottiin eilen cania 330e alv0
-
No eihän viljelyä voi tosiaan aloittaa tyhjästä kun kannattavuuden mittarit kyykkää pahoin jos viljely on velkarahoitteista. Muutenkin samaa tuottoa saa sijoittamalla tekemättä mitään, niin ei se ihme ole että pankit saattavat olla nihkeitä maatalouden suhteen. Eihän missään muussa yritoiminnasa hyväksytä niin pieniä tuottoja sijoitetulle pääomalle.
Yllättävän anteliaasti pankit kuitenkin lainoittavst spv kauppoja vai lahjanako nuo nykyisin menee... ::)
-
No eihän viljelyä voi tosiaan aloittaa tyhjästä kun kannattavuuden mittarit kyykkää pahoin jos viljely on velkarahoitteista. Muutenkin samaa tuottoa saa sijoittamalla tekemättä mitään, niin ei se ihme ole että pankit saattavat olla nihkeitä maatalouden suhteen. Eihän missään muussa yritoiminnasa hyväksytä niin pieniä tuottoja sijoitetulle pääomalle.
Yllättävän anteliaasti pankit kuitenkin lainoittavst spv kauppoja vai lahjanako nuo nykyisin menee... ::)
Jos ja kun asiakas maksaa tilasta korkeintaan puolet käyvästä arvosta niin helppohan se on rahoittaa. Jos ei kannata niin myydään pellot naapureille ja metsät sijoittajille ja pankki jää kevyesti omilleen.
-
No eihän viljelyä voi tosiaan aloittaa tyhjästä kun kannattavuuden mittarit kyykkää pahoin jos viljely on velkarahoitteista. Muutenkin samaa tuottoa saa sijoittamalla tekemättä mitään, niin ei se ihme ole että pankit saattavat olla nihkeitä maatalouden suhteen. Eihän missään muussa yritoiminnasa hyväksytä niin pieniä tuottoja sijoitetulle pääomalle.
Yllättävän anteliaasti pankit kuitenkin lainoittavst spv kauppoja vai lahjanako nuo nykyisin menee... ::)
Jos ja kun asiakas maksaa tilasta korkeintaan puolet käyvästä arvosta niin helppohan se on rahoittaa. Jos ei kannata niin myydään pellot naapureille ja metsät sijoittajille ja pankki jää kevyesti omilleen.
Totta ei pankki tuossa kohtaa vielä ole nihkeitä. Vasta ne seuraavat siirrot sitten..
-
Jotenkin tuntuu, että alkaa olla käsillä viimeiset ajat kun pellosta on puutetta, ainakin tällä alueella ja näillä normaaleilla tilkuilla. Sen verta paljon on eläimistä luopuneita jäähdyttelijöitä ja jo seuraavalle polvelle verotuksellisesti siirrettyja tiloja (eläkeläiset jatkaa) . Toki en kristallipalloa omista , enkä ennustajan lahjoja. Toki jatkajia / laajentavia on , mutta ei niitä enää muutaman hehtaarin läntit tuu kiinnostamaan.
-
Jotenkin tuntuu, että alkaa olla käsillä viimeiset ajat kun pellosta on puutetta, ainakin tällä alueella ja näillä normaaleilla tilkuilla. Sen verta paljon on eläimistä luopuneita jäähdyttelijöitä ja jo seuraavalle polvelle verotuksellisesti siirrettyja tiloja (eläkeläiset jatkaa) . Toki en kristallipalloa omista , enkä ennustajan lahjoja. Toki jatkajia / laajentavia on , mutta ei niitä enää muutaman hehtaarin läntit tuu kiinnostamaan.
Ei ne muutaman hehtaarin tilkut kiinnosta kun sitä naapuria. Jos niitä naapureita ei ole niin silloin varmaan niin.
Täällä missä naapureita ja viljelijöitä riittää niin pienetkin palat löytävät ostajansa. Ja hinta ihan hyvä. Ei tietysti suomen huipputasoa mut jo liian kova jotta viljely kannattaisi ensimmäiselle sukupolvelle mikäli siis raha täytyy sillä viljelyllä tehdä.
Vapaita peltoja ei siis juuri ole. Eikä näköpiirissä ole vielä sellaista hetkeä et näin tulisi käymään. Tiloja tietysti lopettelee mut jatkavia viljelijöitäkin on runsaasti, moni vielä kohtuu nuoriakin jolla on helposti 20-30v "uraa" jäljellä. Ja uutta polvea siellä jo kasvatetaan viljelyn saloihin. Toki tietysti tilanne voi olla eri 25v vuoden päästä kun itse jo seurailen jostakin muualta toimintaan mut hitaasti nämä muutokset mielestäni tapahtuu.
Aurinkovoima bisnekset ovat uusi kirittäjä alueella. Eikä kilpailu vapaasta peltomaasta ainakaan vähene. Monesti lisäpellon hankkiminen tuntuu olevan tuurista kiinni. Oli se sitten ostettavaa tai vuokrattavaa. Voit tarjouksellasi jäädä euron päähän ja se oli siinä sitten. Tai sit sinut vain "blokataan" pois kisasta, halukkaita kun riittää. Tietysti auttaa jos olet ostanut tai vuokrannut kovaan hintaan niin voi olla että tullaan pelkästään suoraan tarjoamaankin.
Monet tarjoukset on tullut väännettyä uran aikana. Omasta mielestä aina tullut tehtyä sellainen tarjous mikä omasta mielestä on maksimi minkä kanssa voi "elää". Ainoastaan kerran on riittänyt. Silloinkin syy taisi olla muualla kuin korkeimmassa hinnassa. Näin ainakin "kyliltä" kuulin.
Että olkaa te jotka viljelette sellaisilla alueilla missä peltoja on ja kilpailua ei ole onnellisia jos siis aiotte jatkaa viljelyä. Teillä on hyvä mahdollisuus kehittää toimintaa kun ei ainakaan pelto lopu kesken.
Meillä sitten taas joilla on kilpailua eikä ole mitään ylimääräistä rahasampoa missään niin tilanne on paljon tuurista kiinni niinkuin kirjoitin. Voi olla et vaikka halua olisi kuinka ei homma ole ns. Omissa käsissäsi..
-
Niin kyllä kuulemma täälläkin vielä pelto hinnassaan on. Vaikka ei olisi kun kaksi halukasta niin nouseehan sen hinta. Mutta tuntuu, että pessimismi ja jäähdyttely nostaa päätään. Voin olla väärässäkin. Yks tuttu lähes naapuri kunnasta jutteli viime keväänä, että siellä ei enää joka pellolle ole ottajaa halvallakaan hinnalla vaan pellot jää viljelemättä. Osa tosin senkin takia, että ilman niitä ei vieraille luovuteta. Ehkä ajatus siitä, että hinnat kääntyy laskuun on tälläisten jatkajattomien pelkoja. Jatkajat varmaan pelkää ja laskee, että hinnat nousevat tasaisesti tulevaisuudessakin, voivat olla oikeassakin. Ja eihän se halpaa ole nykyään, mutta nouseeko vai laskeeko ja onko kaikki pellot "viljelyssä" riippuu monestakin asiasta, ei vähiten tukipolitiikasta.
-
On kyllä mielenkiintoista nähdä mitä tapahtuu. Tässä lähi aluella vaikka alle 5km on monella talolla 5 vuoden sisään loppumassa viljely, useampi sata hehtaaria etsii uutta viljelijää. Joku saa ja suurin osa jatkajista ei.
-
Niin kyllä kuulemma täälläkin vielä pelto hinnassaan on. Vaikka ei olisi kun kaksi halukasta niin nouseehan sen hinta. Mutta tuntuu, että pessimismi ja jäähdyttely nostaa päätään. Voin olla väärässäkin. Yks tuttu lähes naapuri kunnasta jutteli viime keväänä, että siellä ei enää joka pellolle ole ottajaa halvallakaan hinnalla vaan pellot jää viljelemättä. Osa tosin senkin takia, että ilman niitä ei vieraille luovuteta. Ehkä ajatus siitä, että hinnat kääntyy laskuun on tälläisten jatkajattomien pelkoja. Jatkajat varmaan pelkää ja laskee, että hinnat nousevat tasaisesti tulevaisuudessakin, voivat olla oikeassakin. Ja eihän se halpaa ole nykyään, mutta nouseeko vai laskeeko ja onko kaikki pellot "viljelyssä" riippuu monestakin asiasta, ei vähiten tukipolitiikasta.
Ei kai tuota oikein kukaan tiedä miten pellon hinnalle tulevaisuudessa käy. Romahtamista tuskin tulee tapahtumaan mut kylhän sivutoimisen viljelyn lisääntyminen on omiaan kannattelemaan hintaa. Vaikka siitä pellosta ei enää koko elantoa otetaakkaan niin omaisuus halutaan siirtää suvussa eteenpäin. Ja jos sopiva tilaisuus tulee niin vaikka hieman lisätä sen omaisuuden (pellon) määrää.
Tukipolitiikka mahdollistaa sen et jokin peuspotti tulee lähes 100% varmuudella vaikka ei tulisi jyvän jyvää myytäväksi.
Itse olen havainnut tätä pessimistisyyttä juuri nuorehkojen viljelijöiden keskuudessa jos vielä valtaosa leivästä tulee viljelystä. Se alkuinto kun on laantunut ja todellisuus iskee. Toki tietysti poikkeuksiakin on. Heillä monesti jokin hyvä visio mitä alkavat toteuttamaan. Tie tavallaan valitaan tai se on jo valmiiksi tehty jota pitkin lähdetään etenemään. Tarkoittaa monesti isoa peltoalaa ja/tai merkittävää elukkahommaa. Voi toki olla myös erikoistumista johonkin jolla saadaan lisäarvoa luotua pienempäänkin toimintaan.
Vanhoissa viljelijöissä on sitten enemmän niitä jotka tekevät sitä samaa mitä on jo 30v tehty. Velat varmaan jo moneen kertaan kuitattu niin mikäs siinä on tehdessä. Varsinkin kun tykkää viljelystä.
Jako nyt ei ole tietysti noin mustavalkoisen selkeä. Kaikenlaista mahtuu mukaan.
On kyllä mielenkiintoista nähdä mitä tapahtuu. Tässä lähi aluella vaikka alle 5km on monella talolla 5 vuoden sisään loppumassa viljely, useampi sata hehtaaria etsii uutta viljelijää. Joku saa ja suurin osa jatkajista ei.
Se taitaa se sinunkin alue olla sellaista et halukkaita riittää?
-
Jotenkin tuntuu, että alkaa olla käsillä viimeiset ajat kun pellosta on puutetta, ainakin tällä alueella ja näillä normaaleilla tilkuilla. Sen verta paljon on eläimistä luopuneita jäähdyttelijöitä ja jo seuraavalle polvelle verotuksellisesti siirrettyja tiloja (eläkeläiset jatkaa) . Toki en kristallipalloa omista , enkä ennustajan lahjoja. Toki jatkajia / laajentavia on , mutta ei niitä enää muutaman hehtaarin läntit tuu kiinnostamaan.
Sama juttu pellon puutteen suhteen. Nytkin on peltoa myynnissä ainakin neljällä eri myyjällä julkisesti tai hiljaisesti mutta yleisessä tiedossa, satoja hehtaareja yhteensä kunhan hinta olisi kohdallaan. Vähän aiemmin nuo olisi mennyt kovalla kisalla, nyt myyjät odottaa enemmän hintaa kuin on tarjolla ja myynti pitkittyy. Vaikka ostajia on edelleen jonoksi asti tiettyihin kohteisiin, hinnat ei enää karkaa parinkympin nurkille per hehtaari pl. ehkä jotkut erityistapaukset. Puhutaan jo viiden tonnin hinnoista heikommilla mailla, ihan normihyvätkin maat vähän syrjässä jää varmuudella alle kymppitonnin hehtaari.
Pankin intresseissä pitää hinta ylhäällä kun vakuusarvot romahtaa muuten, toisaalta alhaisempi hinta parempi seuraavalle, joka lainaa sille pellolle hakee. Saa ehkä maksettuakin. Omarahoituksen osuus pitää olla kohtuullisen suuri nykyään, ja jos isommasta kerta-alasta kyse, ostajat väheneekin olemattomiin ja sitä myöten myyjän pitää joustaa reilusti hinnassa. Tai pankin, sehän taitaa olla suurin pellon myyjä vaikka viljelijä siinä välissä onkin välillisesti :(
Melkoinen paradoksi, lainoittajalle kova pellon hinta hyvä mutta toisaalta se ei saisi olla kallista ostajalle eikä lainoittajallekaan, että saa rahansa takaisin ;D
Apulannan hintaankin liittyy sikäli, että korkeat kustannukset saanet viljelijät varovaisemmaksi, nollakorolla ja halvemmilla kustannuksilla maa oli varma sijoitus silloisella tukipolitiikalla, nyt koetaan että saako siitä enää muuta hyötyä kuin lisää työtä.
-
Varmaan tällä alueella moni viljelijä ajattelee eri lailla kuin minä tuosta pellon tarjonnasta. Luultavasti se pessimismi on tarttuvaa ja tuttava porukassa on vain näitä samoin jo viljelyyn "kyllästyneitä" tai vaan muuten ikääntyneitä. Jos asiaa kysytään niiltä muutamilta nuorilta jatkajilta tai vielä muuten intoa täynnä olevilta sekä niiltä, joilla on jatka tiedossa niin ajatukset voi olla ihan eri ja pellon nälkä hirmuinen ja valmius siitä maksaakkin
-
^
Tästä meidän välillä olevasta kunnasta on aika paljon myyty tai vuokrattu peltoa tännepäin. Ei paikallisia kiinnosta viljely niin täältä ajelevat sitten pidempääkin matkaa.
-
Viljatilojen kannattavuuskerroin ennuste on tälle vuodelle 0,26. Ja sillä lukemalla on jo yksi viime vuosikymmenen paremmista vuosista :D Yrittäjätulon ennuste on about 7000€ mikä ei tietenkään ihan hirveä korvaus ole vuoden aherruksesta. :)
Kyllä tämä uusi tukikausi + pysyvästi kohonneet kustannukset yhdistettynä tosi epävarmoihin viljan hintohin ja jopa aiempaa epävarmempiin säihin on sellainen yhtälö että en viljan viljelyä ihan kaikkein tuottavimpana harrastuksena osaa nähdä. Ja kustannuksista on suorien kustannusten ohella kohonneet puolipysyvästi ihan elämisen kustannukset ja korot.
-
Luken taloustohtorin mukaan viljatiloja + muita kasvinviljelytiloja on 21590, ja peltoa näillä tiloilla hallinnassa yli 1,3 miljoonaa hehtaaria. Tilaston mukaan yhteen laskettu yrittäjätulo on alle 130 miljoonaa. Eli yrittäjätulo vilja+muilla kasvinviljelytiloilla on ennusteen mukaan alle 100€/ha. Ei siis yrittäjän voitto vaan koko yrittäjätulo.
Sitä voi sitten peilata peltojen ulos vuokraamiseen ;)
Muita tiloja (eläintilat, kasvihuoneet yms) on yhteensä reilu 11 000. Niiden hallussa on vajaa miljoona hehtaaria peltoa ja yrittäjätulo on saman ennusteen mukaan 547 miljoonaa eli 547€/ hehtaari.
-
^
Tästä meidän välillä olevasta kunnasta on aika paljon myyty tai vuokrattu peltoa tännepäin. Ei paikallisia kiinnosta viljely niin täältä ajelevat sitten pidempääkin matkaa.
Vaikka tuossa välissä olevassakin kunnassa on lypsynavettoja ihan mukavasti ja ei edes ihan pieniä. Toki teirän reunalta kyseistä kuntaa taitaa olla sinne lyhyempi, kuin noille navetoille. Ja täälläkin yks isäntä aikoi joskus myydä , niin kiinteistövälittäjä oli sanonut että tarjouksia tuloo sieltä teiltäkin päin jos ei paikallisia kiinnosta tai hintataso ei nouse.
-
Viljelijöiden keski-ikä on melko korkea. Jos jatkajasta ei ole tietoa ,niin ei yli viiskymppisiä yleensä pellonosto kiinnosta. Omalla kylällä ei monikaan osta maata enää . Ehkä pitkäaikaiset vuokralohkot ja tilakeskuksen lähipellot saa nuorempia innostumaan kaupankäyntiin . Itse en yli viiden tontun maksa enää mistään.
-
Viljatilojen kannattavuuskerroin ennuste on tälle vuodelle 0,26. Ja sillä lukemalla on jo yksi viime vuosikymmenen paremmista vuosista :D Yrittäjätulon ennuste on about 7000€ mikä ei tietenkään ihan hirveä korvaus ole vuoden aherruksesta. :)
Kyllä tämä uusi tukikausi + pysyvästi kohonneet kustannukset yhdistettynä tosi epävarmoihin viljan hintohin ja jopa aiempaa epävarmempiin säihin on sellainen yhtälö että en viljan viljelyä ihan kaikkein tuottavimpana harrastuksena osaa nähdä. Ja kustannuksista on suorien kustannusten ohella kohonneet puolipysyvästi ihan elämisen kustannukset ja korot.
Kaikkihan saadaan tappiolle, kun oikein osataan laskea.
-
Luken taloustohtorin mukaan viljatiloja + muita kasvinviljelytiloja on 21590, ja peltoa näillä tiloilla hallinnassa yli 1,3 miljoonaa hehtaaria. Tilaston mukaan yhteen laskettu yrittäjätulo on alle 130 miljoonaa. Eli yrittäjätulo vilja+muilla kasvinviljelytiloilla on ennusteen mukaan alle 100€/ha. Ei siis yrittäjän voitto vaan koko yrittäjätulo.
Sitä voi sitten peilata peltojen ulos vuokraamiseen ;)
Muita tiloja (eläintilat, kasvihuoneet yms) on yhteensä reilu 11 000. Niiden hallussa on vajaa miljoona hehtaaria peltoa ja yrittäjätulo on saman ennusteen mukaan 547 miljoonaa eli 547€/ hehtaari.
Eli tuolla paras kärki vetää ihan tajuttomat hillot. :(
-
No eihän viljelyä voi tosiaan aloittaa tyhjästä kun kannattavuuden mittarit kyykkää pahoin jos viljely on velkarahoitteista. Muutenkin samaa tuottoa saa sijoittamalla tekemättä mitään, niin ei se ihme ole että pankit saattavat olla nihkeitä maatalouden suhteen. Eihän missään muussa yritoiminnasa hyväksytä niin pieniä tuottoja sijoitetulle pääomalle.
Yllättävän anteliaasti pankit kuitenkin lainoittavst spv kauppoja vai lahjanako nuo nykyisin menee... ::)
Jups! Spv on valtion takaama valtaosin, siis korkotukilainaan pankki saa aika hurjat katteet. Tuossa nollakorkojen aikaan pankki veti melkein 4% korkoa kiinteästä lainasta joka maksoi viljelijälle 1% kiinteänä, kun valtio maksoi erotuksen. Tottakai pankit näitä hamuavat missä on valtion avustus mukana.
-
Viljelijöiden keski-ikä on melko korkea. Jos jatkajasta ei ole tietoa ,niin ei yli viiskymppisiä yleensä pellonosto kiinnosta. Omalla kylällä ei monikaan osta maata enää . Ehkä pitkäaikaiset vuokralohkot ja tilakeskuksen lähipellot saa nuorempia innostumaan kaupankäyntiin . Itse en yli viiden tontun maksa enää mistään.
Viimeisimmässä kisassa oli yks 68v mukana ;D
Viljatilojen kannattavuuskerroin ennuste on tälle vuodelle 0,26. Ja sillä lukemalla on jo yksi viime vuosikymmenen paremmista vuosista :D Yrittäjätulon ennuste on about 7000€ mikä ei tietenkään ihan hirveä korvaus ole vuoden aherruksesta. :)
Kyllä tämä uusi tukikausi + pysyvästi kohonneet kustannukset yhdistettynä tosi epävarmoihin viljan hintohin ja jopa aiempaa epävarmempiin säihin on sellainen yhtälö että en viljan viljelyä ihan kaikkein tuottavimpana harrastuksena osaa nähdä. Ja kustannuksista on suorien kustannusten ohella kohonneet puolipysyvästi ihan elämisen kustannukset ja korot.
Eiköhän se olisi jo loppunut jos sillä olisi kannattavuuden jotain tekemistä... ;D ;D ;D
Harrastushan tuo valtaosalle on... ::)
-
Luken taloustohtorin mukaan viljatiloja + muita kasvinviljelytiloja on 21590, ja peltoa näillä tiloilla hallinnassa yli 1,3 miljoonaa hehtaaria. Tilaston mukaan yhteen laskettu yrittäjätulo on alle 130 miljoonaa. Eli yrittäjätulo vilja+muilla kasvinviljelytiloilla on ennusteen mukaan alle 100€/ha. Ei siis yrittäjän voitto vaan koko yrittäjätulo.
Sitä voi sitten peilata peltojen ulos vuokraamiseen ;)
Muita tiloja (eläintilat, kasvihuoneet yms) on yhteensä reilu 11 000. Niiden hallussa on vajaa miljoona hehtaaria peltoa ja yrittäjätulo on saman ennusteen mukaan 547 miljoonaa eli 547€/ hehtaari.
Eli tuolla paras kärki vetää ihan tajuttomat hillot. :(
Toki kotieläintilat yleensä ovat päätoimisia ja vuoden työtunnit ovat eri luokkaa, mutta onhan se kuvaavaa että siipikarjatilat ja kasvihuonetilat joita on yhteensä alle 1000, tekee melkein saman yrittäjätulon kuin yli 20 000 viljatilaa.
-
Palataas lannoitteen hintaan. Mitähän se hinta mahtaa sit tällä hetkellä olla? Can ja matalafosforinen npk..
-
Palataas lannoitteen hintaan. Mitähän se hinta mahtaa sit tällä hetkellä olla? Can ja matalafosforinen npk..
Isokarhu alv0 hinnat 366€ salpietari ja 495 Y3, kai aika edustavat nykyhetken hinnoista.
-
Y 10:n hinta tällä hetkellä kait joku 530 €/t eli vielä on hyvin 100 € matkaa kauden avaushintoihin.
-
Niin eli muistelen että avaukset oli can n. 300e ja npk (matalafosfori) hieman päälle 400e? Että onhan noihin matkaa.
Näihin teidän ilmoittamiin hintoihin on nyt sitten kaiketi jo se yaran "alennus" annettu?
-
Piti oikein kaivaa ensimmäisen erän tarjoukset spostista esiin. Näytti olleen Polar can 27 veroton 278 ja verolla 345. Yaramila Y-20 veroton 395 ja verolla 491. Rahti sitten mitä kelläkin on.
-
Piti oikein kaivaa ensimmäisen erän tarjoukset spostista esiin. Näytti olleen Polar can 27 veroton 278 ja verolla 345. Yaramila Y-20 veroton 395 ja verolla 491. Rahti sitten mitä kelläkin on.
Onhan noihin sit viel matkaa...
Ei taida olla pelkoa et joutuu miettimään tavaran tilausta.. ;D
-
Niin eli muistelen että avaukset oli can n. 300e ja npk (matalafosfori) hieman päälle 400e? Että onhan noihin matkaa.
Näihin teidän ilmoittamiin hintoihin on nyt sitten kaiketi jo se yaran "alennus" annettu?
Tuo alennus on yks vvitsi...
-
Niin eli muistelen että avaukset oli can n. 300e ja npk (matalafosfori) hieman päälle 400e? Että onhan noihin matkaa.
Näihin teidän ilmoittamiin hintoihin on nyt sitten kaiketi jo se yaran "alennus" annettu?
Tuo alennus on yks vvitsi...
Sen takia laitoinkin sen lainausmerkkeihin...
Ajattelin jo tuossa että oltaisiin oikeasti lähellä avaushintoja tai sanotaan jotta alta 50e päässä mut ilmeisesti näin ei kuitenkaan ole..
-
Palataas lannoitteen hintaan. Mitähän se hinta mahtaa sit tällä hetkellä olla? Can ja matalafosforinen npk..
bernerin tarjous viime perjantailta: premium typpi 26-4s 330e/tn, 25-1,3-3-2 410e/tn, startti tasan 800e/tn ja polysulfaatti 410e/tn. Hinnat alv.0. Lokakuun tarjouksesta hinnat tippunu noin 100e/tn kaikissa laaduissa
-
Pistetääs tähän marraskuun Hankkijan hinnat,niin näkee suuntia.Y3 537euroo iliman verroo ja nk2 517euroo.Tuo Yaran alennus koko erästä vajaa 30euroo...
-
Palataas lannoitteen hintaan. Mitähän se hinta mahtaa sit tällä hetkellä olla? Can ja matalafosforinen npk..
bernerin tarjous viime perjantailta: premium typpi 26-4s 330e/tn, 25-1,3-3-2 410e/tn, startti tasan 800e/tn ja polysulfaatti 410e/tn. Hinnat alv.0. Lokakuun tarjouksesta hinnat tippunu noin 100e/tn kaikissa laaduissa
Onko tietoa mitä tuon npk:n hinta oli kauden avauksessa? Jos muihin vertaa niin tuo alkaa käsittääkseni olemaan aika lähellä jo? Olisiko sit niin et muiden kuin yaran hinnat olisi tippuneet enemmän?
-
Ehkä tarpeetonta arvuutella, mitä salpietari maksaisi huhtikuussa, kun syysvehnän lannoitukset ovat jo maaliskuulla.
No pitäähän niitä lannoitteita alkaa hankkia jo 2025 kevääksi, viljanviljelystä on tullut kovin pääomavaltaista toimintaa, kun panokset pitää hankkia viisi vuotta etukäteen ja tuotteet pitää kiinnittää sopimukseen viiden vuoden päähän.
-SS-
-
Palataas lannoitteen hintaan. Mitähän se hinta mahtaa sit tällä hetkellä olla? Can ja matalafosforinen npk..
bernerin tarjous viime perjantailta: premium typpi 26-4s 330e/tn, 25-1,3-3-2 410e/tn, startti tasan 800e/tn ja polysulfaatti 410e/tn. Hinnat alv.0. Lokakuun tarjouksesta hinnat tippunu noin 100e/tn kaikissa laaduissa
Onko tietoa mitä tuon npk:n hinta oli kauden avauksessa? Jos muihin vertaa niin tuo alkaa käsittääkseni olemaan aika lähellä jo? Olisiko sit niin et muiden kuin yaran hinnat olisi tippuneet enemmän?
avaushinnoista ei ole tietoa mutta lokakuussa bernerin hinnat oli kolmesta verrokista ylivoimaisesti kallein. Cemagron hinnat oli jo silloin typen osalta jossain 350 tienoilla. Tällä hetkellä eivät myy lisää kun ongelmana on saada jo sovitut kaupat toteutumaan jos junat pääsee joskus liikkeelle rajalla
-
Käyköhän apulantakauppa huonosti kun Hankkijalta ja Lantmannenilta tuli tänään tekstaria että apulantaa saisi pitkällä maksuajalla ja Hankkijalta ainakin korottomana? Vai onko hinta laskussa ja kauppa saisi vielä lisäeuroja? No eipä tarvi enää ostaa..
-
Yhdeltä myyjältä tuli ilmoitus, että siirrytään helmikuun hinnoitteluun. Vähän jännästi ilmaistu. Voisko olla hinnasta hieman lohkaistu pois.
-
Pääasia, että lannoitetta saisi.
Tekstiviestin tullessa auto on pysäytettävä vaikka keskelle moottoritietä, lähetettävä omamyyjälle sähköposti ja tekstiviesti ja lisäksi jos virka-aika on ohi, lisäksi huomisaamuksi oven taakse puoli kahdeksalta ja puhelinsoitto päälle valmiiksi.
Eikä ronklata laatujen kanssa, otetaan mitä on jäljellä.
-SS-
-
Yhdeltä myyjältä tuli ilmoitus, että siirrytään helmikuun hinnoitteluun. Vähän jännästi ilmaistu. Voisko olla hinnasta hieman lohkaistu pois.
Iso karhun hinnat ainakin Yaran osalta noussut noin 15€
-
Yhdeltä myyjältä tuli ilmoitus, että siirrytään helmikuun hinnoitteluun. Vähän jännästi ilmaistu. Voisko olla hinnasta hieman lohkaistu pois.
Iso karhun hinnat ainakin Yaran osalta noussut noin 15€
Oho! Bad news.
-
Pääasia, että lannoitetta saisi.
Tekstiviestin tullessa auto on pysäytettävä vaikka keskelle moottoritietä, lähetettävä omamyyjälle sähköposti ja tekstiviesti ja lisäksi jos virka-aika on ohi, lisäksi huomisaamuksi oven taakse puoli kahdeksalta ja puhelinsoitto päälle valmiiksi.
Eikä ronklata laatujen kanssa, otetaan mitä on jäljellä.
-SS-
Eiköhän valikoima ole melko hyvä tällä hetkellä,1,5kk:ssa toimitus.Tais Yara jäähä nuolemaan näppejään tukirahoista,tilat on joko maksaneet muut laskut tai pitänee tuet itellään,en kyllä ihmettele on sen verran v.kalliita noi lannat.
-
Erikoista että mainostavat lantoja kun edellisiäkään ei saada toimitettua. Alkuperäinen toimitus piti olla lokakuussa, edellisen puhelun perusteella luvattiin viime vuoden puolelle mutta vieläkään lantoja ei ole tullut.
-
Erikoista että mainostavat lantoja kun edellisiäkään ei saada toimitettua. Alkuperäinen toimitus piti olla lokakuussa, edellisen puhelun perusteella luvattiin viime vuoden puolelle mutta vieläkään lantoja ei ole tullut.
Täysi rekka vai vajaa ja vielä eri lajeja montaa sorttia?
Voisin epäillä et jos vajaa kuorma niin yritetään etsiä samalle suunnalle "kuorma täyteen".. tai olet tilaillut jotain erikoista tavaraa jota tehdään pieniä määriä silloin tällöin.. ::)
-
Erikoista että mainostavat lantoja kun edellisiäkään ei saada toimitettua. Alkuperäinen toimitus piti olla lokakuussa, edellisen puhelun perusteella luvattiin viime vuoden puolelle mutta vieläkään lantoja ei ole tullut.
Marraskuun puolivälissä tilatut,vuodenlopussa tulivat,Siilistä.Marraskuulla möivät joulukuun toimituksiin.
-
tuossa ihmetelly kuin joku lahtelainen myyjä laittelee mainoksia paskoista... äsken tuli maksuajalla joulukuu 24 !! koskaan virmasta kuullukaan.. piti kattoa yritysrekisteristä, kait lantamannin myymälä..
-
tuossa ihmetelly kuin joku lahtelainen myyjä laittelee mainoksia paskoista... äsken tuli maksuajalla joulukuu 24 !! koskaan virmasta kuullukaan.. piti kattoa yritysrekisteristä, kait lantamannin myymälä..
MM, oletan. Meikäläisen kantapaikka...
-
Erikoista että mainostavat lantoja kun edellisiäkään ei saada toimitettua. Alkuperäinen toimitus piti olla lokakuussa, edellisen puhelun perusteella luvattiin viime vuoden puolelle mutta vieläkään lantoja ei ole tullut.
Täysi rekka vai vajaa ja vielä eri lajeja montaa sorttia?
Voisin epäillä et jos vajaa kuorma niin yritetään etsiä samalle suunnalle "kuorma täyteen".. tai olet tilaillut jotain erikoista tavaraa jota tehdään pieniä määriä silloin tällöin.. ::)
Nupillinen Perustavaraa cemagrolta.
-
Erikoista että mainostavat lantoja kun edellisiäkään ei saada toimitettua. Alkuperäinen toimitus piti olla lokakuussa, edellisen puhelun perusteella luvattiin viime vuoden puolelle mutta vieläkään lantoja ei ole tullut.
Täysi rekka vai vajaa ja vielä eri lajeja montaa sorttia?
Voisin epäillä et jos vajaa kuorma niin yritetään etsiä samalle suunnalle "kuorma täyteen".. tai olet tilaillut jotain erikoista tavaraa jota tehdään pieniä määriä silloin tällöin.. ::)
Nupillinen Perustavaraa cemagrolta.
Eikös tuossa ylempänä todettu jo että Camagrolla vaikeuksia saada jo myydytkin tavarat toimitettua eikä uutta myydä, nettisivuillakaan ei ole kuin lehtilannoitteiden hinnat.
-
Erikoista että mainostavat lantoja kun edellisiäkään ei saada toimitettua. Alkuperäinen toimitus piti olla lokakuussa, edellisen puhelun perusteella luvattiin viime vuoden puolelle mutta vieläkään lantoja ei ole tullut.
Täysi rekka vai vajaa ja vielä eri lajeja montaa sorttia?
Voisin epäillä et jos vajaa kuorma niin yritetään etsiä samalle suunnalle "kuorma täyteen".. tai olet tilaillut jotain erikoista tavaraa jota tehdään pieniä määriä silloin tällöin.. ::)
Näitä on tuotu joskus ihan erikseen, tyyliin kaksi säkkiä starttia..
-
Erikoista että mainostavat lantoja kun edellisiäkään ei saada toimitettua. Alkuperäinen toimitus piti olla lokakuussa, edellisen puhelun perusteella luvattiin viime vuoden puolelle mutta vieläkään lantoja ei ole tullut.
Täysi rekka vai vajaa ja vielä eri lajeja montaa sorttia?
Voisin epäillä et jos vajaa kuorma niin yritetään etsiä samalle suunnalle "kuorma täyteen".. tai olet tilaillut jotain erikoista tavaraa jota tehdään pieniä määriä silloin tällöin.. ::)
Nupillinen Perustavaraa cemagrolta.
Eikös tuossa ylempänä todettu jo että Camagrolla vaikeuksia saada jo myydytkin tavarat toimitettua eikä uutta myydä, nettisivuillakaan ei ole kuin lehtilannoitteiden hinnat.
Jaaha jäi nuo rivit lukematta. Tän kuun vielä oottelen ja sen jälkeen perun tilauksen. Eipä tuo raja taida hetkeen aueta.
-
Erikoista että mainostavat lantoja kun edellisiäkään ei saada toimitettua. Alkuperäinen toimitus piti olla lokakuussa, edellisen puhelun perusteella luvattiin viime vuoden puolelle mutta vieläkään lantoja ei ole tullut.
Täysi rekka vai vajaa ja vielä eri lajeja montaa sorttia?
Voisin epäillä et jos vajaa kuorma niin yritetään etsiä samalle suunnalle "kuorma täyteen".. tai olet tilaillut jotain erikoista tavaraa jota tehdään pieniä määriä silloin tällöin.. ::)
Nupillinen Perustavaraa cemagrolta.
Eikös tuossa ylempänä todettu jo että Camagrolla vaikeuksia saada jo myydytkin tavarat toimitettua eikä uutta myydä, nettisivuillakaan ei ole kuin lehtilannoitteiden hinnat.
Jaaha jäi nuo rivit lukematta. Tän kuun vielä oottelen ja sen jälkeen perun tilauksen. Eipä tuo raja taida hetkeen aueta.
Niin raja on kiinni ja pysyy ehkä hetken. Vaikkei tarve ole kuin +3kk päässä niin ehkä nyt kannattaa ainakin olla cemagroon/myyjään yhteydessä et onko tavarat edes Suomessa mikäli vastaus on ei niin kannattaa ehkä alkaa miettimään muita vaihtoehtoja..
Erikoista että mainostavat lantoja kun edellisiäkään ei saada toimitettua. Alkuperäinen toimitus piti olla lokakuussa, edellisen puhelun perusteella luvattiin viime vuoden puolelle mutta vieläkään lantoja ei ole tullut.
Täysi rekka vai vajaa ja vielä eri lajeja montaa sorttia?
Voisin epäillä et jos vajaa kuorma niin yritetään etsiä samalle suunnalle "kuorma täyteen".. tai olet tilaillut jotain erikoista tavaraa jota tehdään pieniä määriä silloin tällöin.. ::)
Näitä on tuotu joskus ihan erikseen, tyyliin kaksi säkkiä starttia..
Mahtoi olla rahti halpa... ;D
Kylhän se vaan niin on et yksi rekkakuorma on nykypäivän mittayksikkö, tai ainakin pitäisi olla..
-
Voisin epäillä et jos vajaa kuorma niin yritetään etsiä samalle suunnalle "kuorma täyteen".. tai olet tilaillut jotain erikoista tavaraa jota tehdään pieniä määriä silloin tällöin.. ::)
Näitä on tuotu joskus ihan erikseen, tyyliin kaksi säkkiä starttia..
Mahtoi olla rahti halpa... ;D
Kylhän se vaan niin on et yksi rekkakuorma on nykypäivän mittayksikkö, tai ainakin pitäisi olla..
Mulla oli samassa tilauksessa muutakin ja rahti meni koko määrän mukaan, ne nyt vaan jostain syystä halus tuoda noi erikseen.. ;D Mutta olen joskus kyllä tilannut pienenkin määrän kerrallaan eikä se ollut ollenkaan niin kallista kuin olis kuvitellut.
-
ja eiks nuita pieniä määriä yleensä saa ns. suuntakuormana? ei ihan päivän päälle ja kun kuormassa tilaa ni ottavat ja toimittavat ihan normihommana.. yleensä alennusrahtilla..
-
Ei siinä rahdissa paljon ole ollu eroa täyden auton ja nuppikuorman välillä, muutamia kymmeniä senttejä per tonni.
-
Mä olen myös joskus tilannut jotain peruslajia vain 2-3 t. Ei mitään ongelmaa, ovat tulleet liikkeen omasta välivarastosta (joka ei ole kaukana) autossa jossa voi olla muutakin kuormaa kuin lannoitteita. Voi olla rehulavoja, sementtiä tms samassa kyydissä. Tulevat kun auto ajaa samalle suunnalle muutakin ellei nyt kovin tulenpunainen kiire ole niitä saada.
Pienen erä voi toki noutaa vaikka itse sieltä välivarastosta - tai jos on tutulla k-auto niin käy se niinkin.
Eipä meillä puuhastelija-harrastelijoilla sitä apupaskaakaan nyt 50 t vuodessa mene. Onneksi :-)
-
Faktat haltuun.
Tilasin keväällä 6 säkkiä Y10:ä, rahti maksoi 44,35e alv. 0/t.
Kesällä 32 säkkiä Y10:ä, rahti maksoi 18e alv. 0/t.
On niissä eroa, mutta ei hommat tuohon rahtiin kaadu.
-
Ajaahan noi DB schenkkerin autot, pikkupakettejakin. Vois ostaa vaikka sukat.
Tuleehan rehujakin moneen taloon lavoilla, harva ostaa tässä maassa rekallista kivennäistä kerralla, toki on sellaisiakin tuottajia.
-
Kylhän se vaan niin on et yksi rekkakuorma on nykypäivän mittayksikkö, tai ainakin pitäisi olla..
Olisi monessa isommassakin tehtaassa varastojen rakennusta riittämiin, jos tavaraa pitäisi aina rekkakuorma tilata. Sanotaan nyt vaikka polttoöljy: kuinkahan monella on rekkakuorman vetoinen säiliö maatilalla ?
Sitten vielä jos pitäisi lannoitekuormassa olla koko kasa samaa laatuakin, silloin aika harva täkäläinen tila toimii niin suurilla systeemeillä, että menisi tasan.
No, miljardihomman paperi- ja selluteollisuus käyttää varmaan yksikkönä juna- tai laivalastia, miksi jäädä johonkin säälittävän kumipyöräkärryn kokoluokan vangiksi ?
-SS-
-
Pointtini oli se et mikäli haluaa nopeasti, helposti, varmasti ja edullisesti niin mittayksikkö kun oli rekkakuorma niin onnistuu varmimmin niinkuin haluat.
Sit kun mennään pienempiin määriin niin ymmärrettävästi logistiikkasuunnittelija yrittää järjestellä sama suunnan kuormat samaan jne. Näissä tulee sit sitä säätöä..
-
Kylhän se vaan niin on et yksi rekkakuorma on nykypäivän mittayksikkö, tai ainakin pitäisi olla..
Olisi monessa isommassakin tehtaassa varastojen rakennusta riittämiin, jos tavaraa pitäisi aina rekkakuorma tilata. Sanotaan nyt vaikka polttoöljy: kuinkahan monella on rekkakuorman vetoinen säiliö maatilalla ?
Sitten vielä jos pitäisi lannoitekuormassa olla koko kasa samaa laatuakin, silloin aika harva täkäläinen tila toimii niin suurilla systeemeillä, että menisi tasan.
No, miljardihomman paperi- ja selluteollisuus käyttää varmaan yksikkönä juna- tai laivalastia, miksi jäädä johonkin säälittävän kumipyöräkärryn kokoluokan vangiksi ?
-SS-
Siinä on suuren toiminnan tuntua, kun puhutaan täysistä rekka- tai yhdistelmäkuormista kuljetuksien perusmittayksiköinä. Epärealistista toki.
-
Yhdeltä myyjältä tuli ilmoitus, että siirrytään helmikuun hinnoitteluun. Vähän jännästi ilmaistu. Voisko olla hinnasta hieman lohkaistu pois.
Iso karhun hinnat ainakin Yaran osalta noussut noin 15€
Yaralaista tekstarissakin mainostettiin. Onkohan käymässä niin että kun Cemagrolla on toimitusvaikeuksia niin muiden toimijoiden on hyvä hetki nostaa hintaa ja kerätä rahat pois niiltä joilla on lannat vielä ostamatta?
-
Yhdeltä myyjältä tuli ilmoitus, että siirrytään helmikuun hinnoitteluun. Vähän jännästi ilmaistu. Voisko olla hinnasta hieman lohkaistu pois.
Iso karhun hinnat ainakin Yaran osalta noussut noin 15€
Yaralaista tekstarissakin mainostettiin. Onkohan käymässä niin että kun Cemagrolla on toimitusvaikeuksia niin muiden toimijoiden on hyvä hetki nostaa hintaa ja kerätä rahat pois niiltä joilla on lannat vielä ostamatta?
Tai sit ne raaka-aineet on vain kallistuneet..
Niin tai näin niin mikäli viljelijälle olisi jotain jäämässä niin kyl välikädet osaa eurot korjata välistä pois... ;D
-
Puoliperän 22 t nyt vielä voikin ottaa kerralla. Yksikkö se on sekin.
Muutaman kerran myös täysi lasti jaettu naapurin kanssa, samaan purkupaikkaan. Yhteinen varastopaikkakin siis.
-
Puoliperän 22 t nyt vielä voikin ottaa kerralla. Yksikkö se on sekin.
Muutaman kerran myös täysi lasti jaettu naapurin kanssa, samaan purkupaikkaan. Yhteinen varastopaikkakin siis.
22 t on noin 50 hehtaarin apulantamäärä kasvitilalla, eli ehkä tuollaisia satseja ostetaankin verrattain paljon. Täälläpäin vain ei ajella puoliperällä lannoitteita.
-
Juu nämä 'Etelä-Suomen' eli Baltian suunnan tavarat ovat yleensä tulleet puolikkailla. Ilmeisesti helppo & halpa laivarahti semmoisilla.
Viron poika ajaa halvalla.
Tuli kerran Axania Postin täysperällä. Vai oliko se Itella silloin.
Ja kerran tuli säkit täysperällä romulavoilla, korkeilla rautalaidoilla ja kahmarikouraisella nosturilla.
Ei siinä mitään, pääasia että tavara kulkee ehjänä perille.
Muutaman vuoden hain itse lähellä olevasta Belorin rautatieterminaalista.
-
Nyt sitten Liettuan apulantaa tilattu täydennykseksi, syysviljojen lannoitushetki lähenee päivä päivältä. Pienin ostoerä lienee 24 tonnia, mutta vajan nurkasta saanen hakea jotain ylijääneitä pienviljelijän kuorman, siis traktorinkuorman eikä rekkakuorman. Ajomatkaa ei taida olla kuin runsaan vartin päähän.
Sitten pitäisi alkaa varmaan 2025 apulantaa tilaamaan, että kerkiää ennen lannoitemyyntien totaalisulkeutumista ensi juhannuksena. Ehkäpä sopiva Landtekin kaarihalli pitäisi tilata niille lannoille, onhan siitä iloa myöhemminkin, kun ensi talvena rupeaa 2026 apulantoja hamstraamaan.
-SS-
-
suunnitelmataloushan se oliskii kannattavaa... mutta on se kiva kun pihaan kurvaa dhl n rekka ja kun vekslannu ympäri ni antaa kopista sit paketin joka kahvipaketin kokoa.. takuutuote tuli !!
-
Mä tilasin juuri reilut parikymmentä tonnia Belorin 27-2-4, kakkoslaatu, kuulemma voi olla pieni määrä pieniä paakkuja.
Hinta oli sellainen jollaisia näki viimeksi hyvin monta vuotta sitten.
Katsotaan kuinka äijän kävi.
Keväällä sitten pudotellaan säkkiä ja harjoitellaan kansallisurheilua: hutkitaan pesismailalla niska punoittaen.
Aitoon redneck-tyyliin.
-
👏👏👏
Jos vuosien takaisilla hinnoilla saa, niin puoli säkkiä voi olla yhtenä paakkuna ja vieläkin olis halpaa.
-
Mä tilasin juuri reilut parikymmentä tonnia Belorin 27-2-4, kakkoslaatu, kuulemma voi olla pieni määrä pieniä paakkuja.
Hinta oli sellainen jollaisia näki viimeksi hyvin monta vuotta sitten.
Katsotaan kuinka äijän kävi.
Keväällä sitten pudotellaan säkkiä ja harjoitellaan kansallisurheilua: hutkitaan pesismailalla niska punoittaen.
Aitoon redneck-tyyliin.
Onko se niin, että jos tommosta kakkoslaatua menee ostamaan, yhtiön ei tarvitse vähän isommastakaan paakusta takuuna korvata mitään?
-
Eikös tuollainen traktorin perään laitettava mammutti-betonimylly olis pätevä laite lannoitepaakkujen hienontamiseen. Laittaapi tihiän siivilän ulostusaukkoon :D
-
Mietin vaan ihan belorin kannata, että eikö heillä olisi olisi ollut järkevämpää antaa vain suoraan alennus huonosta tuotteesta. Nyt siis myydåän näitä palautuksia viime vuodelta ilmeisesti kun ei mennyt kylvöneesta läpi niin kakkoslaatuna.
-
Semmoisella Wärtsilä- lannoitteenlevittimellä menisi lähes kokonaan kivimäiseksi paakuksi kovettunut lannoite. Iso murskausakseli tappeineen kaapii koloa paakkuun, ja kone kylvää yhtä hyvin jauhoa kuin raetta.
-SS-
-
Mä tilasin juuri reilut parikymmentä tonnia Belorin 27-2-4, kakkoslaatu, kuulemma voi olla pieni määrä pieniä paakkuja.
Hinta oli sellainen jollaisia näki viimeksi hyvin monta vuotta sitten.
Katsotaan kuinka äijän kävi.
Keväällä sitten pudotellaan säkkiä ja harjoitellaan kansallisurheilua: hutkitaan pesismailalla niska punoittaen.
Aitoon redneck-tyyliin.
Onko se niin, että jos tommosta kakkoslaatua menee ostamaan, yhtiön ei tarvitse vähän isommastakaan paakusta takuuna korvata mitään?
Kyllä siinä kohtuullisiin paakkuihin liittyvä reklamointioikeus puuttuu. Toki jos koko säkki on 'yhtä puuta' niin se on eri juttu, mutta sellaisia nuo eivät ole.
Jos en luottaisi myyjään henkilökohtaisesti niin en olisi tuohon lähtenytkään. Tähän mennessä on aina asiat olleet kuten on sanonut, ja nytkin sanoi että ei mitään todellista ongelmaa paakkujen suhteen ole, eivät vaan voi 100% taata ettei niitä jossain säkissä ole. Ja onhan noita nyt aina ollut jotain vähän kovettuneita, omasta huonosta varastoinnistakin johtuen.
Verkollisessa pintalevittimessä ei pitäisi olla ylipääsemätöntä ongelmaa. Joku murikka saa ollakin... hintaahan tuommoisella noin 67% virheettömän hinnasta.
Joka kolmannen voisi levittää 'ilmaiseksi' vaikka lietealtaan kautta eikä vielä häviäisi mitään.
Köyhän säätämistähän nämä tämmöiset...
-
just. on suhteutettava hinta tavaran mukaan. ite "ostin" läjän kivisenä säkkejä apupaskoja ja kyl net hyin sai levityskelpoon kun käytti voimaa sopivassa suhteessa... ja hyin kasvoi.. halvalla!
-
Halvastakin lannasta voi tulla kallista kun tipahtaa 700 kilon möykky kylvökoneen verkon päälle ja siitä sitten romun kanssa laarin pohjalle. Näinkin on käynyt tuossa naapurikunnassa.
-
Halvastakin lannasta voi tulla kallista kun tipahtaa 700 kilon möykky kylvökoneen verkon päälle ja siitä sitten romun kanssa laarin pohjalle. Näinkin on käynyt tuossa naapurikunnassa.
Ei siis hätää, nämä on vaan 600 kiloisia.....
Ei varmaan kannata nostaa suoraan kylvökoneen päälle. Ensin tössäyttää säkin betonille ja jos näyttää pahalta niin purkaa johonkin välivarastoon... vaikka isoon kauhaan josta kippaa selvittelyn jälkeen sitten vaikka täyttövaunuun tai suoraan koneeseen jos nostotekniikka antaa myöden. Jos on kylvöapumies nurkissa niin joutaa vaikka vähän pelamaan.
Olen mäkin nähnyt vanhemman ja siromman hinattavan kylvökoneen joka oli aika läkkärässä. Ilmeisesti säkin kahva katkennut ja säkki pudonnut korkealta. Saattoi olla koko kone hiukan V-profiililla. Ei siitä enää kylvinkonesta tullut.
-
https://www.hs.fi/talous/art-2000010113311.html
Oheinen juttu lienee maksumuurin takana, mutta selitys oheisena:
Yaran toimarin (Svein Tore Holsether) mielestä Eurooppa on vaarallisen riippuvainen venäläisistä typpilannoitteista, jopa enemmän kuin ennen sotaa kun omaa ammoniakkituotantoa ajettiin alas kalliin maakaasun takia.
On todennäköistä, että jossain vaiheessa tämä juolahtaa myös venäläisten mieleen. Siinä vaiheessa pitäisi olla suunnitelma B mietittynä ja toteutusvalmiina. Holsether peräänkuuluttaa myös EU:n oman lannoiteteollisuuden kilpailukyvystä huolehtimista. Yaran kaupallinen intressi on sanomattakin selvää, mutta sillä ei mielestäni ole suurta merkitystä. Asian ydin on että huoltovarmuuteen, talouteen ja myös turvallisuuteen kohdistuu aika iso uhka.
Edit: ja tietysti myös apulannan hintaan...
-
https://www.hs.fi/talous/art-2000010113311.html
Oheinen juttu lienee maksumuurin takana, mutta selitys oheisena:
Yaran toimarin (Svein Tore Holsether) mielestä Eurooppa on vaarallisen riippuvainen venäläisistä typpilannoitteista, jopa enemmän kuin ennen sotaa kun omaa ammoniakkituotantoa ajettiin alas kalliin maakaasun takia.
On todennäköistä, että jossain vaiheessa tämä juolahtaa myös venäläisten mieleen. Siinä vaiheessa pitäisi olla suunnitelma B mietittynä ja toteutusvalmiina. Holsether peräänkuuluttaa myös EU:n oman lannoiteteollisuuden kilpailukyvystä huolehtimista. Yaran kaupallinen intressi on sanomattakin selvää, mutta sillä ei mielestäni ole suurta merkitystä. Asian ydin on että huoltovarmuuteen, talouteen ja myös turvallisuuteen kohdistuu aika iso uhka.
Edit: ja tietysti myös apulannan hintaan...
Tuli jo aamulla tuo juttu jossain vastaan ja lukasin pois.. ihan aiheellisia huomioita yaran tj:ltä.
Putin tulee tuon kortin epäilemättä pelaamaan jossain vaiheessa. Kenties odottaa hetkeä kun Trump valitaan presidentiksi ja hän alkaa vetämään taas america first linjaansa..
SS siis voikin olla oikeassa et kauden 25 ja 26 lannat kannattaa hommailla jo etukäteen ;D
-
Jaaha, tällä kertaa jaetun lannoitteen oston hyödyt eivät näy lompakossa positiivisena tuloksena. Perjantaina käynnistynyt huhtikuun erän myynti. Mielestäni ollaan vähän aikaisessa, mutta ei voi mitään. Hankkijasta...
Befert 27-3-5 485e alv.0
Y2 27-2,6-5 499e
Nämä käsittääkseni sisällöltään samaa laatua. Befertin 3 fosfori hämää. Käytännössä sitä on 2,6.
Y3 528e
Y10 510e
Ei ole koskaan ollut Beferttiä. Kylällä on kuitenkin ollut sellainen kokemus, että ok. Myyjän mukaan joskus takavuosina ollut vähän enempi ongelmaa, viime aikoina ei niinkään. Puhui jotain pölymäisyydestä. Onko se vähän kuin venäläiset lannoitteet? Kuitenkin Norjassa tehtyä. Pitäisi olla sinänsä laadukasta. Minua kyllä houkuttais nyt kokeilla tätä, onko vastalauseita.
-
Jaaha, tällä kertaa jaetun lannoitteen oston hyödyt eivät näy lompakossa positiivisena tuloksena. Perjantaina käynnistynyt huhtikuun erän myynti. Mielestäni ollaan vähän aikaisessa, mutta ei voi mitään. Hankkijasta...
Befert 27-3-5 485e alv.0
Y2 27-2,6-5 499e
Nämä käsittääkseni sisällöltään samaa laatua. Befertin 3 fosfori hämää. Käytännössä sitä on 2,6.
Y3 528e
Y10 510e
Ei ole koskaan ollut Beferttiä. Kylällä on kuitenkin ollut sellainen kokemus, että ok. Myyjän mukaan joskus takavuosina ollut vähän enempi ongelmaa, viime aikoina ei niinkään. Puhui jotain pölymäisyydestä. Onko se vähän kuin venäläiset lannoitteet? Kuitenkin Norjassa tehtyä. Pitäisi olla sinänsä laadukasta. Minua kyllä houkuttais nyt kokeilla tätä, onko vastalauseita.
Kerran ollut silloin ok tavaraa..
-
Onko tuo viime kesää kalliimpaa ? Mikä sitä nyt nostattaa.
-SS-
-
Onko tuo viime kesää kalliimpaa ? Mikä sitä nyt nostattaa.
-SS-
Viime kesänä Y10 455e. Kyllä siellä perusteet on olleet jo pitkään. Mielestäni hintataso ei ole enää oleellisesti muuttunut talven aikana.
-
Ei ole koskaan ollut Beferttiä. Kylällä on kuitenkin ollut sellainen kokemus, että ok. Myyjän mukaan joskus takavuosina ollut vähän enempi ongelmaa, viime aikoina ei niinkään. Puhui jotain pölymäisyydestä. Onko se vähän kuin venäläiset lannoitteet? Kuitenkin Norjassa tehtyä. Pitäisi olla sinänsä laadukasta. Minua kyllä houkuttais nyt kokeilla tätä, onko vastalauseita.
Viime kesänä oli Cannia ja 27-3-5:sta. Ihan kelvollista tavaraa.
-
Ei ole koskaan ollut Beferttiä. Kylällä on kuitenkin ollut sellainen kokemus, että ok. Myyjän mukaan joskus takavuosina ollut vähän enempi ongelmaa, viime aikoina ei niinkään. Puhui jotain pölymäisyydestä. Onko se vähän kuin venäläiset lannoitteet? Kuitenkin Norjassa tehtyä. Pitäisi olla sinänsä laadukasta. Minua kyllä houkuttais nyt kokeilla tätä, onko vastalauseita.
Viime kesänä oli Cannia ja 27-5-5:sta. Ihan kelvollista tavaraa.
Ei suuremmin moitittavaa, käyttökokemusta kolmen vuoden ajalta. CAN tosiaan pölyää pintalevittimessä enemmän kuin yaralainen tavara, mutta ei mitenkään haitaksi asti. Toinen poikkeama on 650 kg säkki, joka on kapeampi ja korkeampi kuin 700 kg säkki. Voi olla riesa tai sitten ei.
-
Cemagrolta kesäkuussa ostetut lannat saapuivat vihdoin tässä kuussa niin uskalsi ostaa Yaralta vähän täydennystä. Ilmeisesti vähän heikosti kauppa käynyt kun vielä viime viikolla sai maksuaikaa joulukuuhun puoleen väliin.
-
oliko korotonta maksuaikaa
-
oliko korotonta maksuaikaa
Juu
-
Ei ole koskaan ollut Beferttiä. Kylällä on kuitenkin ollut sellainen kokemus, että ok. Myyjän mukaan joskus takavuosina ollut vähän enempi ongelmaa, viime aikoina ei niinkään. Puhui jotain pölymäisyydestä. Onko se vähän kuin venäläiset lannoitteet? Kuitenkin Norjassa tehtyä. Pitäisi olla sinänsä laadukasta. Minua kyllä houkuttais nyt kokeilla tätä, onko vastalauseita.
Viime kesänä oli Cannia ja 27-5-5:sta. Ihan kelvollista tavaraa.
Ei suuremmin moitittavaa, käyttökokemusta kolmen vuoden ajalta. CAN tosiaan pölyää pintalevittimessä enemmän kuin yaralainen tavara, mutta ei mitenkään haitaksi asti. Toinen poikkeama on 650 kg säkki, joka on kapeampi ja korkeampi kuin 700 kg säkki. Voi olla riesa tai sitten ei.
Ei välttämättä ole haittaa, mutta on se jo aika korkea, kun 700kg tuntui aluksi aika hujopilta. Kaikkeen on tottunut.
Onko muuten Befertin liukoisuudessa eroa kotimaiseen versioon nähden? Eli onko enemmän Cemagron tyyppinen vaiko perinteinen hyvin kasassa pysyvä rae.
-
Jaaha, tällä kertaa jaetun lannoitteen oston hyödyt eivät näy lompakossa positiivisena tuloksena. Perjantaina käynnistynyt huhtikuun erän myynti. Mielestäni ollaan vähän aikaisessa, mutta ei voi mitään. Hankkijasta...
Befert 27-3-5 485e alv.0
Y2 27-2,6-5 499e
Nämä käsittääkseni sisällöltään samaa laatua. Befertin 3 fosfori hämää. Käytännössä sitä on 2,6.
Y3 528e
Y10 510e
Ei ole koskaan ollut Beferttiä. Kylällä on kuitenkin ollut sellainen kokemus, että ok. Myyjän mukaan joskus takavuosina ollut vähän enempi ongelmaa, viime aikoina ei niinkään. Puhui jotain pölymäisyydestä. Onko se vähän kuin venäläiset lannoitteet? Kuitenkin Norjassa tehtyä. Pitäisi olla sinänsä laadukasta. Minua kyllä houkuttais nyt kokeilla tätä, onko vastalauseita.
Befertissä vaihtelee raekoko,saattaa aiheuttaa ongelmia levitysmäärän kanssa,viime kesänäkin oli todella pientä raetta,ei muuta moitittavaa.Olihan se poikkeuksellinen uutinen jokin aukaa sitten Mt:ssä,Yaran tulos on romahtanut.eipä olisi uskonut kovaa voittoa tavottelevalta firmalta.
-
5 vuotta befertiä.
Ihan kuin yara mutta halvempaa.
-
5 vuotta befertiä.
Ihan kuin yara mutta halvempaa.
Sä oot ihan perverssi jo...
-
hullua maksaa yara hintaa jos saa berferttiä halvemmalla... samaa paskaa kuiteski.. itekin käyttänny jo vuosia..
-
hullua maksaa yara hintaa jos saa berferttiä halvemmalla... samaa paskaa kuiteski.. itekin käyttänny jo vuosia..
Yllättävän moni sitä yaraa ostaa vaikka halvempiakin löytyy... kai siinä on sellainen valkoinen taikapöly tai jotain.
-
hullua maksaa yara hintaa jos saa berferttiä halvemmalla... samaa paskaa kuiteski.. itekin käyttänny jo vuosia..
Yllättävän moni sitä yaraa ostaa vaikka halvempiakin löytyy... kai siinä on sellainen valkoinen taikapöly tai jotain.
Onko tuo Befert vähän niin kuin Hankkijan ketjun myynnissä. Siinä voi olla se syy, että ostavat Yaraa vaikka Lantmännenistä.
-SS-
-SS-
-
hullua maksaa yara hintaa jos saa berferttiä halvemmalla... samaa paskaa kuiteski.. itekin käyttänny jo vuosia..
Yllättävän moni sitä yaraa ostaa vaikka halvempiakin löytyy... kai siinä on sellainen valkoinen taikapöly tai jotain.
Onko tuo Befert vähän niin kuin Hankkijan ketjun myynnissä. Siinä voi olla se syy, että ostavat Yaraa vaikka Lantmännenistä.
-SS-
-SS-
Juu on Hankkijan. Kai se befert on "tehty" että näillä vannoutuneilla hankkijamiehillä on myös vaihtoehto.. ;D
Täällä ainakin takavuosina lantmännen myi yaraa, cemagroa ja beloria. Nyt taitaa olla enää yaran edustus.. ::)
-
Paikallinen lantamanneni ei oo muuta tarjonnu kuin Yaraa. En tiedä olisko saanu jos olis kädet ristit muuta rukoollu. Mutta sen verta on "ryssänlantoja" tutut aikoinaan kehunu, että suosiolla olen ne toisten ongelmaksi sitten jättänyt. Nyt voi tilanne olla toinen ja valmistusmaakin eri. Toki oon kuullu sellaisestakin , että tieltä jo näkee , että on kasvi lannoitettu Yaralla. Kasvaa kuulemma paljon heikommin kuin gemagron tai belorin tavaralla. Noilla kahdella huipulla ei kuulemma paljon ole eroa, hyviä molemmat ;D
-
Silloin K-maatalouden vielä ollessa sieltä ostin sekä Belorin että Cemagron lannoitteita, K:n kautta ostettuna ne sai vielä hiukan nettihintoja edullisemmin. Beferteissä ei ole hiveniä, ehkä ne aikanaan lanseerattiin meille "köyhille viljelijöille" Hankkijalaiseksi vaihtoehdoksi, kilpailemaan Belorin ja Cemagron lantojen kanssa, niidekään perus NPK lannoissa ei ole hiveniä ( siis siinä perus 27-3-5 laadussa) ne on siis eräänlaisia lannoitteiden "karvalakkimalleja"
Lantmannenillahan on ollut myynnissä myös Yaran niille tekemä Polar-lannoitteiden sarja, moniravinteisia peruslannoitteita ilman hiveniä.
-
Lannoitekasan päällä metri lunta :) taitaa olla niin että ei tarvi käyttää noita -23 hankittuja lannoitteita kun vasta vuonna -25 :) Selvää säästöä. Pellot oli jo syksyllä niin märkiä, siihen vielä metrilumen sulamisvedet..Niin kylvöt alkaa kesäkuussa..Kannattaako silloin ees enään kylvää. Vähän off topicin, mutta kyllä sää apulannan hintoihin vaikuttaa ja maailman tapahtumat. Niitten seuraamisen olen jo lopettanut tasan kaksi vuotta sitten. Jääkiekko on paljon mielenkiintoisempaa
-
^
Ehkä nyt ei ole vielä kevät myöhässä. Nyt on vasta helmikuun 21. päivä. Turha murehtia kylvöjä vielä. Kattellaan sitten huhtikuulla kun talvi on ohi,ainakin osassa maata.
-
Lumen alla on sula maa ainakin täällä Savossa, ihan mahdotonta sanoa tuleeko aikainen vai myöhäinen kevät.
-
Lannoitekasan päällä metri lunta :) taitaa olla niin että ei tarvi käyttää noita -23 hankittuja lannoitteita kun vasta vuonna -25 :) Selvää säästöä. Pellot oli jo syksyllä niin märkiä, siihen vielä metrilumen sulamisvedet..Niin kylvöt alkaa kesäkuussa..Kannattaako silloin ees enään kylvää. Vähän off topicin, mutta kyllä sää apulannan hintoihin vaikuttaa ja maailman tapahtumat. Niitten seuraamisen olen jo lopettanut tasan kaksi vuotta sitten. Jääkiekko on paljon mielenkiintoisempaa
Aina joku nostaa huolen siitä, ettei pääse ajoissa kylvöille. Lumen allako ei ole yhtään routaa, kun viimesyksyinen märkyys noin huolettaa?
-
Silloin K-maatalouden vielä ollessa sieltä ostin sekä Belorin että Cemagron lannoitteita, K:n kautta ostettuna ne sai vielä hiukan nettihintoja edullisemmin. Beferteissä ei ole hiveniä, ehkä ne aikanaan lanseerattiin meille "köyhille viljelijöille" Hankkijalaiseksi vaihtoehdoksi, kilpailemaan Belorin ja Cemagron lantojen kanssa, niidekään perus NPK lannoissa ei ole hiveniä ( siis siinä perus 27-3-5 laadussa) ne on siis eräänlaisia lannoitteiden "karvalakkimalleja"
Lantmannenillahan on ollut myynnissä myös Yaran niille tekemä Polar-lannoitteiden sarja, moniravinteisia peruslannoitteita ilman hiveniä.
Yaran tekemä se on beferttikin.Itse ostin nyt siiliksentuotteita,ei niin suuri hintaero beferttiin ja on juurikin noita hiveniä,ovat varsinkin elukoille tärkeitä.Kali on myös turvemaille tärkeää.
-
Lannoitekasan päällä metri lunta :) taitaa olla niin että ei tarvi käyttää noita -23 hankittuja lannoitteita kun vasta vuonna -25 :) Selvää säästöä. Pellot oli jo syksyllä niin märkiä, siihen vielä metrilumen sulamisvedet..Niin kylvöt alkaa kesäkuussa..Kannattaako silloin ees enään kylvää. Vähän off topicin, mutta kyllä sää apulannan hintoihin vaikuttaa ja maailman tapahtumat. Niitten seuraamisen olen jo lopettanut tasan kaksi vuotta sitten. Jääkiekko on paljon mielenkiintoisempaa
Aina joku nostaa huolen siitä, ettei pääse ajoissa kylvöille. Lumen allako ei ole yhtään routaa, kun viimesyksyinen märkyys noin huolettaa?
Täällä kaakossa on ainakin sula maa lumen alla mutta eipä ole vielä kertaakaan jäänyt säiden takia kylvöt tekemättä. Joskus on joku nurkka jäänyt kelien takia puimatta mutta silloinkin oli kyllä vilja kypsää mutta muuten vaan niin märkää ettei viitsinyt/kannattanut ruveta.
-
Heinäkuussa tilatut cemagrot olis vissiin pian pihassa. Ainakin tämän tilauksen kanssa läntmannella oli sormet pelissä. Tilaus suoraaan cemagron sivuilta, mutta sähköpostiin tullut vahvistus tuli läntmannelta, sama olis ollut tilata suoraan sieltä. Toimittavat muuten beloriakin...
-
Lannoitekasan päällä metri lunta :) taitaa olla niin että ei tarvi käyttää noita -23 hankittuja lannoitteita kun vasta vuonna -25 :) Selvää säästöä. Pellot oli jo syksyllä niin märkiä, siihen vielä metrilumen sulamisvedet..Niin kylvöt alkaa kesäkuussa..Kannattaako silloin ees enään kylvää. Vähän off topicin, mutta kyllä sää apulannan hintoihin vaikuttaa ja maailman tapahtumat. Niitten seuraamisen olen jo lopettanut tasan kaksi vuotta sitten. Jääkiekko on paljon mielenkiintoisempaa
Aina joku nostaa huolen siitä, ettei pääse ajoissa kylvöille. Lumen allako ei ole yhtään routaa, kun viimesyksyinen märkyys noin huolettaa?
Täällä kaakossa on ainakin sula maa lumen alla mutta eipä ole vielä kertaakaan jäänyt säiden takia kylvöt tekemättä. Joskus on joku nurkka jäänyt kelien takia puimatta mutta silloinkin oli kyllä vilja kypsää mutta muuten vaan niin märkää ettei viitsinyt/kannattanut ruveta.
Pahempi syvä routa on kuin iso lumipeite, lumet lähtee kuitenkin suht nopeastikin kun sen pään ottaa, routa voi kestää sulaa pitkäänkin jos ei sada.
-
Yhtenä vuotena olin hiihtämässä pellolla 10.4. ja 24.4. kylvin samalle lohkolle juurikasta.
-
Yhtenä vuotena olin hiihtämässä pellolla 10.4. ja 24.4. kylvin samalle lohkolle juurikasta.
Täällä on ihan tavallista,että noihin aikoihin on hankijaiset.Lunta on tällä hetkellä 60cm-1,5m,ihan tarpeek.Pellot on oletettavasti jäässä,koska kukaan ei ole puhunut upottamisista,ovat olleet jäässä lokakuun puolestavälistä asti.
-
Yhtenä vuotena olin hiihtämässä pellolla 10.4. ja 24.4. kylvin samalle lohkolle juurikasta.
Täällä taisi olla ehkä 05-06 tuollainen kevät. Lähdin vajaaksi viikoksi reissuun, pellot oli lumessa lähtiessä ja heti aloitin lannanlevityksen kun tultiin kotiin. Ei suinkaan joka paikkaan mutta ensimmäinen 6 hehtaarin lohko oli muokattavissa.
-
tuo hötö mikä peltoja peittää sulaa varmasti aika nopsaan jos tarpeeks lämpöä ja kun maat sulia alla niin vesi pääsee juoksemaan kätevästi. syksyn routa hetken olleena suli juuri ennen lumisateita joita sit jatkunu koko talven.. hankikelejä ei vielä vaikka viime viikonlopulla oli vesisatetta ihan tarpeeks. saa nyt nähtä mitä tuo tuleva leuto tekee..?
-
tuo hötö mikä peltoja peittää sulaa varmasti aika nopsaan jos tarpeeks lämpöä ja kun maat sulia alla niin vesi pääsee juoksemaan kätevästi. syksyn routa hetken olleena suli juuri ennen lumisateita joita sit jatkunu koko talven.. hankikelejä ei vielä vaikka viime viikonlopulla oli vesisatetta ihan tarpeeks. saa nyt nähtä mitä tuo tuleva leuto tekee..?
Katot puhistuu onnex tällä hetkellä,muuten kohta nähtäs pahempi kattojen romahtaminen kuin pakkasella uunienhalkeaminen kovan lämmityksen takia.
-
pellikatoilla on aika hyin lunta viälä ja muilla se seisookin sit kevääseen..
-
Kaasu on ainakin suht edullista/normaali hintaista. Ennakoi että typpilannoitteiden hinnat pysyvät aisoissa. Marokon fosforikiven hinta on maailmalla romahtanut. Näillä näppäimillä lannoite on halpaa ainakin useamman kuukauden mikäli ei mitään uusia rintamia aukea.
-
Jouduin tekemään apulantakaupat, kun tavaraa tuntuu menevän yllättävän hyvin. Eilen tuli viestiä, että huhtikuun myynti menossa jo pitkällä. En tiedä olisiko käytännössä niin, että Yaran on tiputtanut Suomen lannoitekiintiötä pienemmäksi sillä verukkeella, että pääosa lannoista on jo myyty ja toimitettu. Näin ollen ei pahemmin edes hinnanlasku paineita. Otin tätä Polaria, koska oli halvinta. Ensimmäisen kerran tilan historiassa tulee käyttöön jotain muuta kuin kotimaassa tehtyä lannoitetta. Jännittävää? :o
-
Helmikuun alussa tilatut yarat tuli nyt, ja on säkitetty tammikuussa eli ei ne ihan kädestä suuhun mene enää näin keväällä.
-
Kaasu on ainakin suht edullista/normaali hintaista. Ennakoi että typpilannoitteiden hinnat pysyvät aisoissa. Marokon fosforikiven hinta on maailmalla romahtanut. Näillä näppäimillä lannoite on halpaa ainakin useamman kuukauden mikäli ei mitään uusia rintamia aukea.
Tämä ei kuitenkaan vaikuttane saatavuuteen ja hintoihin Suomessa. Onko näkemystä, milloin on syytä ruveta hamstraamaan lannoitteita vuodelle 2025 ?
Onko jälleen jokin kapea tilausikkuna olemassa, jolloin pääsee tilauksissa läpi, vai onko jonotus jo käynnissä ? Vai onko ainoa tilausmahdollisuus viljelijän suurimmalle vuosittaiselle raaka-aineostolle jokin messuständin takakomero ???
-SS-
-
Jos vertaat toteutuneita hintoja Suomessa ja TTF kaasun hintaa, niin sieltä kyllä aika voimakas korrelaatio löytyy ainakin viime vuosilta. Toki on muitakin tekijöitä jotka vaikuttavat apulannan hintaan ja myös saatavuuteen. Kuten viljan hinta ja lannoitteiden kysyntä, poliittinen riski, kilpailu, tuotannolliset syyt sekä rahan ahneus.
-
Bernerillä oli nyt halvin hinta kun tilasin lisää.
-
Bernerillä oli nyt halvin hinta kun tilasin lisää.
Mihin suuntaan hinta on suunnannut edellisestä tilauksesta ?
-
50 noussu jussin alla tilatuista.
-
Bernerillä oli nyt halvin hinta kun tilasin lisää.
Eikö Junnila päässyt edes lähelle hinnassa ? Siellä näyttäisi CAN27 olevan 315 €, Can 27+4s 335 €/tonni. Jos sitten jotain sokerijuurikaslannoitetta oli tarve ...?
-SS-
-
Ei suurta eroa. Bernerillä rikillinen halvempaa.
-
Mulla on nyt teltta varattuna öiseen ulkojonotukseen ja sata bulvaania soittovalmiina, kun seuraava H-hetki lähestyy.
-SS-
-
Onkohan siitä vielä pariakaan vuotta kun Yara tarjosi työtakin ennätyskalliiden lannoitteiden hyvitykseksi. No, takista rupesi heijastimet irtoilemaan jo ensimmäisessä pesussa, ja nyt loppui jo vetoketjustakin pitokyky. Rätkähtää auki tuota pikaa kun on laittanut takin kiinni... ::)
-
Onkohan cemagron lannotteita jo alettu siirtämään tiloille?
Täälläpäin en tiedä vielä yhtäkään tilaa, johon olisi kyseistä lannoitetta tullut.
Itse tilasin viime elokuussa.
-
Onkohan cemagron lannotteita jo alettu siirtämään tiloille?
Täälläpäin en tiedä vielä yhtäkään tilaa, johon olisi kyseistä lannoitetta tullut.
Itse tilasin viime elokuussa.
Cemagron toimituksista en tiedä mitään, mutta on pakko kysyä, mistä alueesta on kyse? Nimittäin joillakin alueilla isot pojat olisivat jo aivan paniikissa, jos ei vielä olisi säkkejä pihassa.
-
EP
Vielä kuukausi aikaa
-
Cemagrolta tuli eilen lannoitteet tilattu syksyllä.
-
Kesäkuussa tilattu kuorma saapui syyskuun alkuun.
-SS-
-
Helmikuun lopussa tuli kesällä tilatut cemagron lannat. Ja alueena E-P.