Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: AP120 - 30.06.18 - klo:17:49
-
Onko porukka kysellyt hinta tarjouksia?
Yaralla näyttää nousua viime kesästä oleva 40-50e/t
-
Mielestäni niitä ei nyt kannattaisi paljon kysellä. Jokainen tietysti tekee omat päätöksensä,enkä lähde ketään neuvomaan mutta ehkä mekin nyt tarvittaisiin jotain korotusta viljan hintaan et edes pystyisi ajattelemaan lannoite hankintoja näillä tulevilla 1500 kilon hehtaari sadoilla. Ei pienintäkään myötä tuntoa näytä tuskan keskelle heruvan,molemmat nousussa öljy ja lannoitteet.
-
Mielestäni niitä ei nyt kannattaisi paljon kysellä. Jokainen tietysti tekee omat päätöksensä,enkä lähde ketään neuvomaan mutta ehkä mekin nyt tarvittaisiin jotain korotusta viljan hintaan et edes pystyisi ajattelemaan lannoite hankintoja näillä tulevilla 1500 kilon hehtaari sadoilla. Ei pienintäkään myötä tuntoa näytä tuskan keskelle heruvan,molemmat nousussa öljy ja lannoitteet.
Jos olis täällä tykkää-painike niin TYKKÄÄN.
-
mitä väliä siitä on tykkäätkö siä vai et? kun vain joku osaa myytä tavaran oikeella hinnalla..
-
Tonne toiseen samaa asiaa koskevaan topiikkiin jo kirjoitin,
Älkää ostako jos on kallista.
Ja mitä tulee polttoaineen hintaan niin 1500kiloa hehtaari kuluttaa paljon vähemmän öljyä kuin esmes 6500kiloa hehtaari. Joten näillä öljyn hinnoilla on paljon halvempaa kuivailla pikkusatoja kuin viime syksyn vesimärkää jättisatoa sen hetkisillä öljynhinnoilla.
Ja jos joku itkupillipiiperöinen on huomannut niin viljanhinta on, toden totta, korkeampi kuin viime syksynä.
-
Mielestäni niitä ei nyt kannattaisi paljon kysellä. Jokainen tietysti tekee omat päätöksensä,enkä lähde ketään neuvomaan mutta ehkä mekin nyt tarvittaisiin jotain korotusta viljan hintaan et edes pystyisi ajattelemaan lannoite hankintoja näillä tulevilla 1500 kilon hehtaari sadoilla. Ei pienintäkään myötä tuntoa näytä tuskan keskelle heruvan,molemmat nousussa öljy ja lannoitteet.
Toi on kyl yyber-MTK-Kepuhomo-lausahdus,
"Ei pienintäkään myötätuntoa"..
🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣
Nyyyyyyh!! 🤣🤣
-
Yarassa ollaan ajateltu, että lannoitteiden hintoja voi nostaa kun viljan hinnat tulevat syksyllä ja talvella reippaasti nousemaan, eiköhän tulevina kuukausina tulla näkemään taas 200 euron tonnihinnan ylittäviä viljan hintoja, sillä tuleva sato ei millään riitä kattamaan kotimaan tarpeita ja viljanostajat kilpailevat kuka saa ostettua kotimaan viljat, sillä ei ole halpaa rahdata ulkomailta viljaa tänne, rahti on ainakin 30-40 euroa/tn ja viljaa ei saa lähialueilta, sillä koko pohjois-eurooppa on kärsinyt kuivuudesta.Uskon, että Yara tulee vielä monta kertaa nostamaan lannoitteiden hintoja, joten nyt heti kannattaisi ostaa ensi kevään lannoitteet.
-
Onneksi on Putinin lantoja.
-
Onneksi on Putinin lantoja.
Latin punta... 🤣
-
Yarassa ollaan ajateltu, että lannoitteiden hintoja voi nostaa kun viljan hinnat tulevat syksyllä ja talvella reippaasti nousemaan, eiköhän tulevina kuukausina tulla näkemään taas 200 euron tonnihinnan ylittäviä viljan hintoja, sillä tuleva sato ei millään riitä kattamaan kotimaan tarpeita ja viljanostajat kilpailevat kuka saa ostettua kotimaan viljat, sillä ei ole halpaa rahdata ulkomailta viljaa tänne, rahti on ainakin 30-40 euroa/tn ja viljaa ei saa lähialueilta, sillä koko pohjois-eurooppa on kärsinyt kuivuudesta.Uskon, että Yara tulee vielä monta kertaa nostamaan lannoitteiden hintoja, joten nyt heti kannattaisi ostaa ensi kevään lannoitteet.
typen hinta riippuu maakaasun hinnasta, jos nousee niin typpilannoitteet nousee oli se viljan hinta tai satotoiveet mikä tahansa. Norjalaisten aikana näissä kotimaisten hinnoittelussa on ollut muutamia kummallisuuksia. 2007 paljastivat ahneutensa eli viljanhinnan nousu alkoi nostaa myös lannoitteiden hintoja, väite kysynnän kasvusta oli pelkkää pas***. Norskit sai täältä kaupan mukana melkein 100% markkinaosuuden, miksi siitä haluttiin luopua? Nyt on monta markkinakanavaa lähinnä itäplokin lannoitteille, ollaan jatkuvassa puolustusasemassa kun muualla tuotanto on halvempaa (tosin laatukin huonompaa). Yara touhuaa näiden lannoituksen oheislaitteiden parissa aktiivisesti, matala markkinaosuus syö tätä bisnestä ja kallis lannoitteiden hinta lisää kiinnostusta luomuun. Hinnan lisäksi kotimaisen lannoitteen ostaminen on tehty melkein mahdottomaksi, pieni "ostoikkuna" vuotta ennen käyttöä hintaportaineen, jolloin pitää tilata ja sitoutua kauppaan, jonka tavara tulee sitten joskus. Pääosa kaupoista tehdään edelleen niissä lasikopeissa eli tehoa ei ole haettu sieltäkään, tuotteet on varmasti tuttuja eikä myyntitilanteessa myyjän ammattitaitoa tarvita mihinkään.
Jos hinnat taas nousee yaralla rajusti, niin on jonkun muun vuoro.... olisko viljelijöiden joukkovoima?
-
Kyllä tämän vuosikymmenen loppupuolen luomubuumi jättää apulannat tehtaan varastoon.
-SS-
-
Kun isot tilat siirtyy luomuun, se jo tuntuu YaraSuomenkin toiminnoissa. Eikä pikkutilallista haluta mainosmannekiiniksi Leipä Leveeksi-lehteen.
-
Yarassa ollaan ajateltu, että lannoitteiden hintoja voi nostaa kun viljan hinnat tulevat syksyllä ja talvella reippaasti nousemaan, eiköhän tulevina kuukausina tulla näkemään taas 200 euron tonnihinnan ylittäviä viljan hintoja, sillä tuleva sato ei millään riitä kattamaan kotimaan tarpeita ja viljanostajat kilpailevat kuka saa ostettua kotimaan viljat, sillä ei ole halpaa rahdata ulkomailta viljaa tänne, rahti on ainakin 30-40 euroa/tn ja viljaa ei saa lähialueilta, sillä koko pohjois-eurooppa on kärsinyt kuivuudesta.Uskon, että Yara tulee vielä monta kertaa nostamaan lannoitteiden hintoja, joten nyt heti kannattaisi ostaa ensi kevään lannoitteet.
typen hinta riippuu maakaasun hinnasta, jos nousee niin typpilannoitteet nousee oli se viljan hinta tai satotoiveet mikä tahansa. Norjalaisten aikana näissä kotimaisten hinnoittelussa on ollut muutamia kummallisuuksia. 2007 paljastivat ahneutensa eli viljanhinnan nousu alkoi nostaa myös lannoitteiden hintoja, väite kysynnän kasvusta oli pelkkää pas***. Norskit sai täältä kaupan mukana melkein 100% markkinaosuuden, miksi siitä haluttiin luopua? Nyt on monta markkinakanavaa lähinnä itäplokin lannoitteille, ollaan jatkuvassa puolustusasemassa kun muualla tuotanto on halvempaa (tosin laatukin huonompaa). Yara touhuaa näiden lannoituksen oheislaitteiden parissa aktiivisesti, matala markkinaosuus syö tätä bisnestä ja kallis lannoitteiden hinta lisää kiinnostusta luomuun. Hinnan lisäksi kotimaisen lannoitteen ostaminen on tehty melkein mahdottomaksi, pieni "ostoikkuna" vuotta ennen käyttöä hintaportaineen, jolloin pitää tilata ja sitoutua kauppaan, jonka tavara tulee sitten joskus. Pääosa kaupoista tehdään edelleen niissä lasikopeissa eli tehoa ei ole haettu sieltäkään, tuotteet on varmasti tuttuja eikä myyntitilanteessa myyjän ammattitaitoa tarvita mihinkään.
Jos hinnat taas nousee yaralla rajusti, niin on jonkun muun vuoro.... olisko viljelijöiden joukkovoima?
Itälannoitteen hintaeroa kaventaa toimitusmaksut ja purkumaksut.
Eikä Yaralainenkaan ole aina priimaa, juuri tänä keväänä oli monessa Y2-säkissä kovettumia.
Ja viime vuotiset ennätyssatoni sain Cemagron lannoitteilla.
-
Syksyllä sitten kulotetaan koko maassa.. eikös tämä lueta jo poikkeustapauksen piiriin.
Ei muuta kuin metsistä propsipuut & risut pelloille ja kaikki oljen kera tuhkaksi.. kaikki ravinteet ja mineraalit ovat tuhkassa juuri sopivissa suhteissa.. paitsi typpi.
Yara ja metsäyhtiöt jätetään nuolemaan näppejään.. heh :)
-
Ja kun luomu tästä lähtee nousuun niin tuki laskee ja taas haetaan Jaraa
-
On nyt ollut sen verran hommia, ettei kerinnyt laittamaan tilausta liikkeelle. Täytyy tänään väsätä jonkinlainen erä kasaan. Automieskin soitteli jo eilen illalla, että mitkä on suunnitelmat. Bisnes ei lepää nykyään edes lauantai-iltana. Harmittaa, kun hinnat varmaan nousi jo perjantain jälkeen. Ei tässä paljon jää selittelyille sijaa, jos meinaat euroja säästää, niin nyt on tilattava, näin se homma nyt vaan pelaa, tykkäsi tai ei.
-
>Ei tässä paljon jää selittelyille sijaa, jos meinaat euroja säästää, niin nyt on tilattava, näin se homma nyt vaan pelaa
Ei todeksi uskoisi..tulkaa äkkiä ostamaan ettei kama lopu kesken..
:D :D :D :D :D
-
On nyt ollut sen verran hommia, ettei kerinnyt laittamaan tilausta liikkeelle. Täytyy tänään väsätä jonkinlainen erä kasaan. Automieskin soitteli jo eilen illalla, että mitkä on suunnitelmat. Bisnes ei lepää nykyään edes lauantai-iltana. Harmittaa, kun hinnat varmaan nousi jo perjantain jälkeen. Ei tässä paljon jää selittelyille sijaa, jos meinaat euroja säästää, niin nyt on tilattava, näin se homma nyt vaan pelaa, tykkäsi tai ei.
Tuollai teitä kättä lippaan -miehiä juoksutetaan ja jallitetaan. Nöyriä suurkapitalistien renkejä, jotka nöyrästi taipuu suuryrityksen kiristykseen: Jos et juuri nyt osta, niin maksat siitä kalliisti.
Ihmeellistä, kuinka me maajussit ollaan noin hölmöjä. Aikoinaan meidät totutettiin jo Kemiran aikoina tähän hintaporraspelleilyyn ja siihen, että on vain yksi myyjä. Ja se jatkuu edelleen, vaikka muutama muukin myyjä on rinnalle tullut. Mitähän tapahtuisi, jos kaikki ostaisivatkin lannoitteet vasta joskus joulu-tammikuun tienoilla. Mutta eihän se onnistu, kun nöyrästi tehdään niin kuin yara sanoo, ja onhan se sitäpaitsi niin kovin epäisänmaallista ostaa muuta kuin yaralaista. Smart farming, tiedätteks te.
-
Viime kesänä yara oli 6e/t kalliimpaa kilpailijoihin verrattuna. Nyt 40-50e/t
Alkaa noi muutkin jo kiinnostamaan.
-
On nyt ollut sen verran hommia, ettei kerinnyt laittamaan tilausta liikkeelle. Täytyy tänään väsätä jonkinlainen erä kasaan. Automieskin soitteli jo eilen illalla, että mitkä on suunnitelmat. Bisnes ei lepää nykyään edes lauantai-iltana. Harmittaa, kun hinnat varmaan nousi jo perjantain jälkeen. Ei tässä paljon jää selittelyille sijaa, jos meinaat euroja säästää, niin nyt on tilattava, näin se homma nyt vaan pelaa, tykkäsi tai ei.
Tuollai teitä kättä lippaan -miehiä juoksutetaan ja jallitetaan. Nöyriä suurkapitalistien renkejä, jotka nöyrästi taipuu suuryrityksen kiristykseen: Jos et juuri nyt osta, niin maksat siitä kalliisti.
Ihmeellistä, kuinka me maajussit ollaan noin hölmöjä. Aikoinaan meidät totutettiin jo Kemiran aikoina tähän hintaporraspelleilyyn ja siihen, että on vain yksi myyjä. Ja se jatkuu edelleen, vaikka muutama muukin myyjä on rinnalle tullut. Mitähän tapahtuisi, jos kaikki ostaisivatkin lannoitteet vasta joskus joulu-tammikuun tienoilla. Mutta eihän se onnistu, kun nöyrästi tehdään niin kuin yara sanoo, ja onhan se sitäpaitsi niin kovin epäisänmaallista ostaa muuta kuin yaralaista. Smart farming, tiedätteks te.
Oletko huomannut, ettei kylmis koskaan nillitä esim. lannoitteiden hinnasta? Toisin kuin sinä, jolle peruspersuna koko maailma tuntuu olevan salaliitossa sua vastaan.
-
On nyt ollut sen verran hommia, ettei kerinnyt laittamaan tilausta liikkeelle. Täytyy tänään väsätä jonkinlainen erä kasaan. Automieskin soitteli jo eilen illalla, että mitkä on suunnitelmat. Bisnes ei lepää nykyään edes lauantai-iltana. Harmittaa, kun hinnat varmaan nousi jo perjantain jälkeen. Ei tässä paljon jää selittelyille sijaa, jos meinaat euroja säästää, niin nyt on tilattava, näin se homma nyt vaan pelaa, tykkäsi tai ei.
Tuollai teitä kättä lippaan -miehiä juoksutetaan ja jallitetaan. Nöyriä suurkapitalistien renkejä, jotka nöyrästi taipuu suuryrityksen kiristykseen: Jos et juuri nyt osta, niin maksat siitä kalliisti.
Ihmeellistä, kuinka me maajussit ollaan noin hölmöjä. Aikoinaan meidät totutettiin jo Kemiran aikoina tähän hintaporraspelleilyyn ja siihen, että on vain yksi myyjä. Ja se jatkuu edelleen, vaikka muutama muukin myyjä on rinnalle tullut. Mitähän tapahtuisi, jos kaikki ostaisivatkin lannoitteet vasta joskus joulu-tammikuun tienoilla. Mutta eihän se onnistu, kun nöyrästi tehdään niin kuin yara sanoo, ja onhan se sitäpaitsi niin kovin epäisänmaallista ostaa muuta kuin yaralaista. Smart farming, tiedätteks te.
Oletko huomannut, ettei kylmis koskaan nillitä esim. lannoitteiden hinnasta? Toisin kuin sinä, jolle peruspersuna koko maailma tuntuu olevan salaliitossa sua vastaan.
Joo,nillitän,mutta myös toimin, eli ostan halvempaa ryssälannoitetta. Ja totta, äänestän vaaleissa persuja.
-
On nyt ollut sen verran hommia, ettei kerinnyt laittamaan tilausta liikkeelle. Täytyy tänään väsätä jonkinlainen erä kasaan. Automieskin soitteli jo eilen illalla, että mitkä on suunnitelmat. Bisnes ei lepää nykyään edes lauantai-iltana. Harmittaa, kun hinnat varmaan nousi jo perjantain jälkeen. Ei tässä paljon jää selittelyille sijaa, jos meinaat euroja säästää, niin nyt on tilattava, näin se homma nyt vaan pelaa, tykkäsi tai ei.
Tuollai teitä kättä lippaan -miehiä juoksutetaan ja jallitetaan. Nöyriä suurkapitalistien renkejä, jotka nöyrästi taipuu suuryrityksen kiristykseen: Jos et juuri nyt osta, niin maksat siitä kalliisti.
Ihmeellistä, kuinka me maajussit ollaan noin hölmöjä. Aikoinaan meidät totutettiin jo Kemiran aikoina tähän hintaporraspelleilyyn ja siihen, että on vain yksi myyjä. Ja se jatkuu edelleen, vaikka muutama muukin myyjä on rinnalle tullut. Mitähän tapahtuisi, jos kaikki ostaisivatkin lannoitteet vasta joskus joulu-tammikuun tienoilla. Mutta eihän se onnistu, kun nöyrästi tehdään niin kuin yara sanoo, ja onhan se sitäpaitsi niin kovin epäisänmaallista ostaa muuta kuin yaralaista. Smart farming, tiedätteks te.
Oletko huomannut, ettei kylmis koskaan nillitä esim. lannoitteiden hinnasta? Toisin kuin sinä, jolle peruspersuna koko maailma tuntuu olevan salaliitossa sua vastaan.
Joo,nillitän,mutta myös toimin, eli ostan halvempaa ryssälannoitetta. Ja totta, äänestän vaaleissa persuja.
Tähän ei lisättävää. :-X
-
Yaraa käyttävät säästävät enemmän kuin muut liittyessään luomujärjestelmään.
-SS-
-
Lisää hupia tuottaa se, että lannoitteet on käytännössä ostettava Hankkijalta, koska heillä on yksinmyynnissä Y10 eli vanhan Y2:n seos 24-4-4. Lannoite, mikä omilla lohkoilla toimii parhaiten. Nyt tosin uudistunut Y5 mahdollisti ottaa sitä reilun kympin mukaan. Ei kuitenkaan sovi ihan jokapaikkaan. Ihmetyttää tuo 24-4-4:n antaminen pelkästään yhden ketjun myytäväksi.
Laittakaa niitä hintojakin näkyville, että päästään vertailemaan.
-
Hömppäheinä ja EFA ei paljon lannoitetta tarvitse.
-SS-
-
Lisää hupia tuottaa se, että lannoitteet on käytännössä ostettava Hankkijalta, koska heillä on yksinmyynnissä Y10 eli vanhan Y2:n seos 24-4-4. Lannoite, mikä omilla lohkoilla toimii parhaiten. Nyt tosin uudistunut Y5 mahdollisti ottaa sitä reilun kympin mukaan. Ei kuitenkaan sovi ihan jokapaikkaan. Ihmetyttää tuo 24-4-4:n antaminen pelkästään yhden ketjun myytäväksi.
Laittakaa niitä hintojakin näkyville, että päästään vertailemaan.
Viime kesänä yara oli 6e/t kalliimpaa kilpailijoihin verrattuna. Nyt 40-50e/t
Alkaa noi muutkin jo kiinnostamaan.
vaikea sanoa, mihin suuntaan hinnat menee, mutta ilmeisesti yhden vuoden kokeilun perusteella ei laskeviin hintaportaisiin taideta mennä. Silloinhan tilanne perkelöityi ja hommaa korjattiin vielä vuotta myöhemmin...
Nyt hintaero yaran Y3 (23-3-8) ja halvemman vastaavan valmisteen välillä oli 48,05€/tn (alv 0%). Rahdit Turusta tai Ukista on samaa luokkaa tänne... hinnat katsottu netistä, mutta tuskin lasikopissa kahvittelu olisi asiaa muuttanut. Näillä määrillä se kahvikin jää joskus saamatta, joten ratkaisu oli helppo.
Onko nykypäivää tämä jonkun tuotteen antaminen yksinmyyntiin, vmp :)
-
Hinnat verolla
Y1 379e/t
Y2 385e/t
Y3 399e/t
Y3 hiven 472e/t
Y10 391e/t
Tuossa olis perjantaina kysyttyjä hintoja. Muilla?
-
tuossa on jotain hintoja https://maatalousisokarhu.fi/images/tuotetiedot/Kaikkilannoitteet.pdf (https://maatalousisokarhu.fi/images/tuotetiedot/Kaikkilannoitteet.pdf)
-
Hömppäheinä ja EFA ei paljon lannoitetta tarvitse.
-SS-
Eikä ne tarvi mitään tukiakaan.
-
Hinnat verolla
Y1 379e/t
Y2 385e/t
Y3 399e/t
Y3 hiven 472e/t
Y10 391e/t
Tuossa olis perjantaina kysyttyjä hintoja. Muilla?
Perjantaina kysyttyjä hintoja:
Y3 345€ hommoojalla
Y3 330€ Vilja Jaakkolasta
Cemagron 23-4-8 315€ Vilja Jaakkolasta + koroton,kuluton maksuaika marraskuun loppuun
Hinnat alv0% sis rahdin ja purun
Eniten ihmetytti tuo Y3 hinnan ero Jaakkolan ja hankkijan välillä :o tähän asti aina ollut ero hankkijan eduksi, mikä on ihan ymmärrettävää koska Jaakkolan päätuote on tuo Cemagro.
Ryssäläistä ostettiin.
-
Hinnat verolla
Y1 379e/t
Y2 385e/t
Y3 399e/t
Y3 hiven 472e/t
Y10 391e/t
Tuossa olis perjantaina kysyttyjä hintoja. Muilla?
Perjantaina kysyttyjä hintoja:
Y3 345€ hommoojalla
Y3 330€ Vilja Jaakkolasta
Cemagron 23-4-8 315€ Vilja Jaakkolasta + koroton,kuluton maksuaika marraskuun loppuun
Hinnat alv0% sis rahdin ja purun
Eniten ihmetytti tuo Y3 hinnan ero Jaakkolan ja hankkijan välillä :o tähän asti aina ollut ero hankkijan eduksi, mikä on ihan ymmärrettävää koska Jaakkolan päätuote on tuo Cemagro.
Ryssäläistä ostettiin.
👍👍👍👍👍👍👍👍👍👍👍👍👍👍👍👍👍👍
-
Hankkijalta
Hinnat verolla
Y3 388e
Y5 409e
Y10 400e
Eipä noi Cemagron hinnat ole juuri edullisempia, kun niiden kotisivulta katselin. Näillä on nyt pärjättävä. Isoin kysymys on, että ottaako reilumman satsin, onko hintakehitys lähivuosina nouseva.
Vertailun vuoksi, viime kesän hinnat tähän samaan aikaan Hankkijalla.
Y3 360e
Y10 361e
-
Eikös Agroy ole edullisin ? Siellä toisaalta taitaa tänä syksynä puuttua muutamantuhannen hehtaarin tilaukset, epäilen, että kolmen kärkiryhmä on kokonaan luomussa muutaman vuoden päästä.
-SS-
-
Belorin typpirikkilannos 15% yaralaista halvempaa eipä tarvi paljo vaihtoa miettiä. Etelänmatkan verran tekee vuodessa aika helpolla.
-
Tänään tuli päivitys hankkijalta hintoihin.
Y1 367,50e
Y2 373,50e
Y3 386,50e
Y10 379,50e
Tämän alenmaksi eivät kuulemma pääse. Sanoin että 20e/t voisivat hyvin vielä pudottaa☺
-
Agroin kautta Y2 vastaava tuote oli 358e/t verolla.
Mutta se laiva tuli jo täyteen viimeviikolla
-
Lisää hupia tuottaa se, että lannoitteet on käytännössä ostettava Hankkijalta, koska heillä on yksinmyynnissä Y10 eli vanhan Y2:n seos 24-4-4. Lannoite, mikä omilla lohkoilla toimii parhaiten. Nyt tosin uudistunut Y5 mahdollisti ottaa sitä reilun kympin mukaan. Ei kuitenkaan sovi ihan jokapaikkaan. Ihmetyttää tuo 24-4-4:n antaminen pelkästään yhden ketjun myytäväksi.
Laittakaa niitä hintojakin näkyville, että päästään vertailemaan.
Ketjut saa yksin myyntituotteilla paremman tilin. Kate ei varmaan ole sen parempi mutta kun saa myydä halvemmalla niin myydään enemmän. Ja tietysti mitä enemmän ketjut myy niin sitä enemmän Yara kiittää.
-
Tänään tuli päivitys hankkijalta hintoihin.
Y1 367,50e
Y2 373,50e
Y3 386,50e
Y10 379,50e
Tämän alenmaksi eivät kuulemma pääse. Sanoin että 20e/t voisivat hyvin vielä pudottaa☺
Onhan nämä hinnat jokseenkin keksittyjä. Meillä on noi Y3:set liki samoissa, mutta Y10:ssä käsittämätön 21,50e ero. Periaatteellisella tasolla harmittaa, pitäisi oikein soittaa ja rutista muutama euro alas.
Vaan kohta on nämäkin hinnat historiaa. Eka erä 80% myyty ja seuraavan hintaportaan nousu on 7e/t.
Vain varakkailla on mahdollisuus lykätä lannoitteiden hankintaa vuodenvaihteen yli.
-
Tänään tuli päivitys hankkijalta hintoihin.
Y1 367,50e
Y2 373,50e
Y3 386,50e
Y10 379,50e
Tämän alenmaksi eivät kuulemma pääse. Sanoin että 20e/t voisivat hyvin vielä pudottaa☺
Onhan nämä hinnat jokseenkin keksittyjä. Meillä on noi Y3:set liki samoissa, mutta Y10:ssä käsittämätön 21,50e ero. Periaatteellisella tasolla harmittaa, pitäisi oikein soittaa ja rutista muutama euro alas.
Vaan kohta on nämäkin hinnat historiaa. Eka erä 80% myyty ja seuraavan hintaportaan nousu on 7e/t.
Vain varakkailla on mahdollisuus lykätä lannoitteiden hankintaa vuodenvaihteen yli.
Kylmiksen synonyymi persaukisille viljelijöille.
-
Kyllä jättikokoinen luomutila tänä vuonna korjaa massit.
-SS-
-
Mää niin jaksan ihmetellä tätä uskovaisuutta yaraa kohtaan, suosittelen lämpimästi Beloria niille jotka eivät viellä käytä. Laadukasta kamaa ja edullista. 9 vuotta käytetty eikä valittamista.
-
Ei se beloriakaan ilmaista ole ja hivenet puuttuu
-
Eilen tilasin. Hintoja en vertaillut (landmannen)ja enää en edes muista. Kovasti on kuulemma kauppa käynyt. 7 euron tonnihinnan korotus on kait tulossa näinä päivinä.
-
Nyt on lannat tilattu. Kohta nostavat hintoja.
-
Erikoista kun palstalla on joka toisella jannulla juttujen mukaan 2-3 v apulannat vanhastaan varastossa niin kova kiire on vaan kalliilla ostella.
-
Jos hinnat todella ovat kovassa nousussa, niin suurempi tila ensi keväänä tienaisi eniten myymällä ne kolme-neljä vuotta varastossa olleet halvat apulannat, puoli miljoonaa kiloa tai jotain, tuonne ylikuumenneille lannoitemarkkinoille. Ja samalla sitten kuittaa pienen hyvänmielenkompensaation luomulisästäkin.
-SS-
-
Erikoista kun palstalla on joka toisella jannulla juttujen mukaan 2-3 v apulannat vanhastaan varastossa niin kova kiire on vaan kalliilla ostella.
Ei mulla ainakaan ole varastossa kun 12t tavaraa. Sillä ei pitkälle pääse
-
Parin vuoden satsi sitä yleensä tulee ostettua että on järkevän kokoinen erä...
Pitkästä aikaa on kyllä Yara:n tavara niin lähellä hinnassa että taidan kallistua Y-25:teen.... 5€ kalliimpi per tonni mutta hieman parempi npk jakauma kun tuossa vaihtoehdossa ja voi pitkästä aikaa tutkia onko tässä jotain laatueroa rakeissa...
-
Mitä niitä hintoja suremaan, maksaa mitä maksaa kun pakko on ostaa jos mielii jotain muutakin saada kun huttua.
-
Erikoista kun palstalla on joka toisella jannulla juttujen mukaan 2-3 v apulannat vanhastaan varastossa niin kova kiire on vaan kalliilla ostella.
Sit osa niistä nipisti itteään ja heräs ja huomasi et perkeles, olikin oikeesti 2-3 säkkiä. 🤣
-
Miten belorin ja agroyn hintapolitiikka, tapaavatko nousta loppukesän mittaa? Yaralla tuli tänään uusi hinnasto ja hinnat nousivat lähes 10e/tn.
-
Kyllä nekin mailman markkina hintoja seuraa.
-
Miten belorin ja agroyn hintapolitiikka, tapaavatko nousta loppukesän mittaa? Yaralla tuli tänään uusi hinnasto ja hinnat nousivat lähes 10e/tn.
Belor nostaa ainakin osaa tuotteista maanantaiksi, kuulin messuilla.
-
Erikoista kun palstalla on joka toisella jannulla juttujen mukaan 2-3 v apulannat vanhastaan varastossa niin kova kiire on vaan kalliilla ostella.
Ja se navetan mittainen farmarisäiliökin vielä puolillaan halpaa polttoöljyä. Jep jep.
-
Ei oo apulantaa eikä oo öljyäkään. Ehkä justiin valmetin saa tankattua. Jokohan tilais vai vieläkö oottais :)
-
Cemagro/Belor nostavat listahintoja mutta talven mittaan sitä neuvottelu varaa on ollut enemmän kun näin kesällä... Agroy puolesta en tiedä. Vähäisen ostokerta määrän pohjalta tosin tämä mielipide.
Kyllä nekin mailman markkina hintoja seuraa.
Mutta yarahan ei seuraa....
-
Cemagro/Belor nostavat listahintoja mutta talven mittaan sitä neuvottelu varaa on ollut enemmän kun näin kesällä... Agroy puolesta en tiedä. Vähäisen ostokerta määrän pohjalta tosin tämä mielipide.
Kyllä nekin mailman markkina hintoja seuraa.
Mutta yarahan ei seuraa....
Yara seuraa ihan omaa mailmaansa😂.
Paljon satoa odotettavissa> nostetaan hintaa
Vähän satoa odotettavissa, mutta viljan hinnat nousussa> nostetaan hintaa
-
Ei oo apulantaa eikä oo öljyäkään. Ehkä justiin valmetin saa tankattua. Jokohan tilais vai vieläkö oottais :)
Trump ja Putleri kun lyövät pian kättä päälle niin öljyn hinta nyt ainakin rommaaa. - Se ei tietenkään ole varmaa että yltääkö pudonnut hinta Niralle/Piusille saakka.
-
Jos hinnat todella ovat kovassa nousussa, niin suurempi tila ensi keväänä tienaisi eniten myymällä ne kolme-neljä vuotta varastossa olleet halvat apulannat, puoli miljoonaa kiloa tai jotain, tuonne ylikuumenneille lannoitemarkkinoille. Ja samalla sitten kuittaa pienen hyvänmielenkompensaation luomulisästäkin.
-SS-
meille tuli viime keväänä "käytettyä" salpietaria, kun katsoin lähetyspaikkaa ei tarvinnut edes googlata, kun tiesin isännän siirtyneen luomuun. Ei ollut ryöstöhinta, ehkä miljoonan luomutuki riitti tällä kertaa :)
Jo pelkkä ajatus lannoitteiden, torjunta-aineiden, öljyn tai viljan varastoinnista pitkään tilalla on vastenmielinen, sotii kaikkia markkinatalouden oppeja vastaan.... mutta käytännössä on osoittautunut koko agraaribisneksen parhaiten tuottavaksi osaksi. Ne nuoret jotka alkaa vasta viljelemään, niin näihin kannattaa oikeasti panostaa, sekä rahoituksen erilaisiin instrumentteihin. Niitä viljelykiertoja, puintisäätöjä ja kylvösyvyyksiä voi sitten harrastaa rauhassa...
-
Miten belorin ja agroyn hintapolitiikka, tapaavatko nousta loppukesän mittaa? Yaralla tuli tänään uusi hinnasto ja hinnat nousivat lähes 10e/tn.
Kyllä agroyllakin eka laiva on halvin ja sen jälkeen aina joko samanhintaista tai kalliimpaa.
-
Cemagrolla olis hyvässä suhteessa ravinteita tuossa Agro 24-4-6+S+B 500kg. Mitkä oli tämän kevään kokemukset cemagrosta, oliko jauhoa tai paakkuja?
-
Cemagrolla olis hyvässä suhteessa ravinteita tuossa Agro 24-4-6+S+B 500kg. Mitkä oli tämän kevään kokemukset cemagrosta, oliko jauhoa tai paakkuja?
Cem 24-5-5 oli OK tavaraa, N-S pikkasen pölisi muttei niin pahasti kuin Belorin NS ed.vuonna.
-
Eiköhän se ole ihan käypästä tavaraa. A-rehulta tilasin 24-3-5 tai jotain muuta vastaavaa keväällä ja hyvälaatuista oli. Se puhdas typpi tahtoo pölytä jonkin verran kaikilla näillä "halvemmilla" merkeillä.
-
Pakon edessä oli ostettava. Autokuskikin soitteli ja sanoi myyneensä ruokatunnilla 200t apulantoja. Hinnannousu kiritti mukavasti myyntiä.
-
Pakon edessä oli ostettava. Autokuskikin soitteli ja sanoi myyneensä ruokatunnilla 200t apulantoja. Hinnannousu kiritti mukavasti myyntiä.
Onko niin hurjat syyskylvösuunnitelmat päällänsä, että on hankittava voimaa hinnalla millä hyvänsä ? Eihän se ruis nyt tarvii kuin jonkun 170 kg/ha ? Olen joskus kylvänyt heikon kevätviljan perästä ilman apulantaa, kyllä siittä ihan hyvä syysvilja on tullut. Ja saa sitten laittaa keväällä sen 180 kg typpeä , silloin se oikeasti vaikuttaa.
-SS-
-
Ei se hinta kevättä kohden ainakaan laske.
Vasta kylvöjen jälkeen putoaa, jos putoaa.
-
Pakon edessä oli ostettava. Autokuskikin soitteli ja sanoi myyneensä ruokatunnilla 200t apulantoja. Hinnannousu kiritti mukavasti myyntiä.
Onko niin hurjat syyskylvösuunnitelmat päällänsä, että on hankittava voimaa hinnalla millä hyvänsä ? Eihän se ruis nyt tarvii kuin jonkun 170 kg/ha ? Olen joskus kylvänyt heikon kevätviljan perästä ilman apulantaa, kyllä siittä ihan hyvä syysvilja on tullut. Ja saa sitten laittaa keväällä sen 180 kg typpeä , silloin se oikeasti vaikuttaa.
-SS-
Pari vuotta ruista kylvänyt ilman syyslannoitusta, ihan on kohtuulliset kasvustot tulleet. Tämän vuoden ruis on viimisen päälle taloudellisuusruista, kylvö ilman lannoitusta, keväällä 300kg salpietaria, rikat jäi ruiskuttamatta kun niitä ei oikein ollut.
-
eiks tuo ole sitä ip.viljelyä?
-
Pakon edessä oli ostettava. Autokuskikin soitteli ja sanoi myyneensä ruokatunnilla 200t apulantoja. Hinnannousu kiritti mukavasti myyntiä.
Onko niin hurjat syyskylvösuunnitelmat päällänsä, että on hankittava voimaa hinnalla millä hyvänsä ? Eihän se ruis nyt tarvii kuin jonkun 170 kg/ha ? Olen joskus kylvänyt heikon kevätviljan perästä ilman apulantaa, kyllä siittä ihan hyvä syysvilja on tullut. Ja saa sitten laittaa keväällä sen 180 kg typpeä , silloin se oikeasti vaikuttaa.
-SS-
Pari vuotta ruista kylvänyt ilman syyslannoitusta, ihan on kohtuulliset kasvustot tulleet. Tämän vuoden ruis on viimisen päälle taloudellisuusruista, kylvö ilman lannoitusta, keväällä 300kg salpietaria, rikat jäi ruiskuttamatta kun niitä ei oikein ollut.
Minä jo vuosia kylvänyt rukiit ilman syyslannoitusta.
Tänä vuonna vain rikka aineet CCC:n kera. Varsinainen sääde sai jäädä purkkiin.
Kevätlannoitus taisi haihtua kuivuuden takia taivaan tuuliin.
Ennen juhannusta oli vielä pieniä lannosryynejä havaittavissa.
-
Ostopaniikkiin joutuneet kokevat useimmissa tapauksissa olonsa naurettavaksi myöhemmin.
-
Ostopaniikkiin joutuneet kokevat useimmissa tapauksissa olonsa naurettavaksi myöhemmin.
Uusi kateellisen sanonta.
-
Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan viljelijöiden kannattaa kysyä belorin lantoja Kitinojan kaupalta. On hinta kohdallaan.
-
Kauppias sano ettei muista tälläistä kauppan aloitus vouhotusta yli 40:n vuotisella myyjänurallaan. Mielenkiintoista miten hysteeria lähtee leviämään, jos onkin vaan myyntikikka.
Jos tässä joku voittaa on se kauppias.
-
Kauppias sano ettei muista tälläistä kauppan aloitus vouhotusta yli 40:n vuotisella myyjänurallaan. Mielenkiintoista miten hysteeria lähtee leviämään, jos onkin vaan myyntikikka.
Jos tässä joku voittaa on se kauppias.
Kauppias voittaa aina, oli syksy tai kevät .Yhdellä puhelin soitolla tai tietokoneen klikkauksellasaa saa 10-20% lannoitten hinnasta näkemättä koko tavaraa.
-
Kauppias sano ettei muista tälläistä kauppan aloitus vouhotusta yli 40:n vuotisella myyjänurallaan. Mielenkiintoista miten hysteeria lähtee leviämään, jos onkin vaan myyntikikka.
Jos tässä joku voittaa on se kauppias.
Kauppias voittaa aina, oli syksy tai kevät .Yhdellä puhelin soitolla tai tietokoneen klikkauksellasaa saa 10-20% lannoitten hinnasta näkemättä koko tavaraa.
Näinkö siellä persujen tupaillassa kerrottiin? 🤣🤣🤣
-
Jos viljan hinnat nousee pohjoisen pallonpuoliskon kuivuuden johdosta edes jonkin verran, kyllä lannoitteiden hinnatkin nousevat selvästi. Ainakin Yara, cemagro ja Belor. Olisin tilannut Yaraa noin 60- 70% koko määrästä nyt menneenä torstaina, ellei olisi tullut jo sitä hinnan nousua. Tilasin sitten Beloria ja ravinteita saan enemmän halvemmalla. Kauppias sanoi, että moni on tilannut parina viime päivänä nimenomaan Beloria, ikäänkuin protestina... Naurettavan pieni täytyy olla Yaran eka kiintiö, mikä oli noin/alle viikon, kunnes hinta nousi. Ei sitä tällä suunnalla kovin ahkeraan ostettu vielä.
-
Jos viljan hinnat nousee pohjoisen pallonpuoliskon kuivuuden johdosta edes jonkin verran, kyllä lannoitteiden hinnatkin nousevat selvästi. Ainakin Yara, cemagro ja Belor. Olisin tilannut Yaraa noin 60- 70% koko määrästä nyt menneenä torstaina, ellei olisi tullut jo sitä hinnan nousua. Tilasin sitten Beloria ja ravinteita saan enemmän halvemmalla. Kauppias sanoi, että moni on tilannut parina viime päivänä nimenomaan Beloria, ikäänkuin protestina... Naurettavan pieni täytyy olla Yaran eka kiintiö, mikä oli noin/alle viikon, kunnes hinta nousi. Ei sitä tällä suunnalla kovin ahkeraan ostettu vielä.
Paikallinen kauppias varaa yleensä ensimmäisiltä hintajaksoilta x määrän yaralaista, menee kuulemma aina kaupaksi. Tarjoaa ensin vakiasiakkaille ja lupaa melko halvan rahoituksen vuoden loppuun. Myönnetään, on jo yaralaiset tilattuna ensimmäisen portaan hinnalla, toimitus joskus syksyllä kunhan kerkiää. Pari vuotta aikaa säästin tällä systeemillä miltei puolitoista tonnia kun vertasin belorin lannoitteeseen vuoden lopulla kun tukirahat olivat tilillä ja olisi voinut tilata kilpailevaa tuotetta - eikä yhtenäkään vuonna ole tullut vielä tappiota. Muutoinkin nuo belorit, cemagrot tms eivät kovaa hinkua herätä kun kerran katselin naapurin lapioivan melkein täyttä kylvökonetta apulannasta tyhjäksi kun oli yön aikana sulanut koneeseen senverran ettei lähtenyt valumaan enää.
-
Yaralainenkin kyllä kostuu aika äkkiä. Ehkä viime vuosina vähemmän mitä aiemmin. Mutta monta ryssänlantaa on mainostettu kovettuneeksi jo säkeissä. Sitä en tiedä kenen myymää / valmistamaa, mutta sen verta painokkaasti kerrottuna "ei ikinä enää meidän pihaan" että pakostakin köyhänä kierrän kaukaa. Mutta kyllä myyjäkin ihmetteli miten kova hinku viljelijöillä on saada 1. hintaportaan lantaa. Sanoi, että samat isännät on koko vuoden valitelleet rahan vähyyttä ja nyt kumminkin rahat löytyy ens kesän lannoitteisiin. Tosin monet käyttää "hyödykseen" liikkeen rahoitustakin. Eli kauppa tienaa silläkin sektorilla.
-
Kyllä minäkin viime vuonna Yaraa ostin ekassa hintaportaassa, oli halvin. Nyt Belorin Heikkonen oli oikein yrittänyt kilpailla hinnassa ja onnistuikin jotenkin. Toi on mun mielestä törkeää, liki kiristykseen verrattavaa toimintaa, ettei voi ensimmäistä hintaporrasta pitää edes kahta tai kolmea viikkoa? Vaan alle viikko käytännössä. Belor on nykyään kait melko hyvää, kun säkitys tapahtuu seulonnan kanssa Kouvolassa. Cemagroa mulla ollut viime vuosina Yaran ohella. Sehän tulee Tallinnan läheltä. Olen ollut tyytyväinen laatuun. Tänä vuonna (oli kuiva kevät) ei ollut minkäänlaista ongelmaa kylvökoneessa Cemagrollakaan.
Kovettumista; on ollut myös Yaralla joskus, on tarpeen pudottaa nostimella säkki pari kertaa maahan, tällöin lannoiterakeet irtoaa. Tilanteen näkee talvella, mutta jos nyt on rahoituksen korko joulukuun puoliväliin max 1.5%, niin ennustaisin sen olevan pieni raha lannoitteen hinnan nousuun nähden. Yara on niiiiin ahne hinnoittelussa, nousuja kyllä tulee. Agroy tai Befert on kyllä kysymysmerkki hinnaltaan...
-
Hevosmiehiltä tuli aika ikävä huhu. Yaralta tulossa 30e hinnankorotus.
-
Hevosmiehiltä tuli aika ikävä huhu. Yaralta tulossa 30e hinnankorotus.
Linjassa jotenkn itämerivähennyksen kanssa.
-
Hevosmiehiltä tuli aika ikävä huhu. Yaralta tulossa 30e hinnankorotus.
Linjassa jotenkn itämerivähennyksen kanssa.
Kalevi PP ja uudestisyntymisen ihmeellinen maailma. 🤣
-
Noo katotaan sit huhtikuussa mitä lanta maksaa. Sit sen taas näkee kannattiko tilata nyt. (itse tilasin yara).
-
Tilasin rekkakuorman perjantaina..oli vielä sillä avaushinnalla.. tuli jo tuontipäivä tekstiviestikin. Tulee elokuun puolenvälin jälkeen just sopivasti rukiin kylvöille. Joka vuosi lupaan itselleni, etten tilaa kun vasta keväällä, just sen mitä tarvitsen, mutta kun niitä säästöjä täytyy koko ajan hakea, niin tämä kesällä ostettu apulanta on ainut säästö minkä saa varmasti. Tätä hintaporrastusta ennen kevättä toivottavasti ei pureta koskaan, se on kuitenkin huoltovarmuutta ajatellen ihan ehdoton juttu.
-
Vois kai tilata apupaskat mutta ku ei ole sitä rahaa nyt just😬 Että ihan rahan huuruilla tässä pitää koittaa elellä. Onpa kiva sitten kun tuet tulee aikanaan niin siirtää ne suoraan apulanta ja siemen kauppiaan tilille PERKELE ja taas pääsee kituuttamaan.
-
Vois kai tilata apupaskat mutta ku ei ole sitä rahaa nyt just😬 Että ihan rahan huuruilla tässä pitää koittaa elellä. Onpa kiva sitten kun tuet tulee aikanaan niin siirtää ne suoraan apulanta ja siemen kauppiaan tilille PERKELE ja taas pääsee kituuttamaan.
Se on juur näin.🙁
-
miksiköhän noilla muillakin nousee hinta kun yara kohottaa omaansa? onko nekin ahneita? ja euroopasta kertovat paljon suurempia korotuksia olevan.. kaikilla. meillä sentäs vain kymppejä.
-
miksiköhän noilla muillakin nousee hinta kun yara kohottaa omaansa? onko nekin ahneita? ja euroopasta kertovat paljon suurempia korotuksia olevan.. kaikilla. meillä sentäs vain kymppejä.
Eipä sitä halvemmalla kannata myydä,jos kaupaksi menee kalliimmallakin.Laittomat tuontitullit pois itälannoilta,niin sitten voitaisiin nähdäkkin myyntiä halvemmalla hinnalla,Eu:kin tiedostaa tämän ongelman,mutta käytännössä keskittyy sorvaamaan direktiivejä kurkun käyryyteen,suomalaisen puusaunan lämmitykseen ja muuhun elämää mukavoittavaan pikkuseikkaan.
-
Vois kai tilata apupaskat mutta ku ei ole sitä rahaa nyt just😬 Että ihan rahan huuruilla tässä pitää koittaa elellä. Onpa kiva sitten kun tuet tulee aikanaan niin siirtää ne suoraan apulanta ja siemen kauppiaan tilille PERKELE ja taas pääsee kituuttamaan.
Se on juur näin.🙁
Täytyy ihmetellä jos asia tosiaan noin on, että miksi jatkatte viljelyä? Vai jääkö siitä kuitenkin jotain tilille? Tuntuu vaan, että kaikki menee kaupalle? Tuo on kyllä todella ärsyttävää kun siirtivät tukien maksun joulukuulle. Siirtäisivät sitten samantien tammikuulle niin ei tarvitsi tehdä verosuunnittelua niin kovasti. Nyt kaikki mahdolliset maksut täytyy yrittää saada loppuvuodelle muuten verottaja vie ja sitten ei taaskaan ole rahaa.
-
Vois kai tilata apupaskat mutta ku ei ole sitä rahaa nyt just😬 Että ihan rahan huuruilla tässä pitää koittaa elellä. Onpa kiva sitten kun tuet tulee aikanaan niin siirtää ne suoraan apulanta ja siemen kauppiaan tilille PERKELE ja taas pääsee kituuttamaan.
Se on juur näin.🙁
Lainaakin täytyy yrittää lyhentää, eikä vain korkoja maksella.
Täytyy ihmetellä jos asia tosiaan noin on, että miksi jatkatte viljelyä? Vai jääkö siitä kuitenkin jotain tilille? Tuntuu vaan, että kaikki menee kaupalle? Tuo on kyllä todella ärsyttävää kun siirtivät tukien maksun joulukuulle. Siirtäisivät sitten samantien tammikuulle niin ei tarvitsi tehdä verosuunnittelua niin kovasti. Nyt kaikki mahdolliset maksut täytyy yrittää saada loppuvuodelle muuten verottaja vie ja sitten ei taaskaan ole rahaa.
-
Ensi viikolla nousee taas lisää hinta
-
Vois kai tilata apupaskat mutta ku ei ole sitä rahaa nyt just😬 Että ihan rahan huuruilla tässä pitää koittaa elellä. Onpa kiva sitten kun tuet tulee aikanaan niin siirtää ne suoraan apulanta ja siemen kauppiaan tilille PERKELE ja taas pääsee kituuttamaan.
Se on juur näin.🙁
Täytyy ihmetellä jos asia tosiaan noin on, että miksi jatkatte viljelyä? Vai jääkö siitä kuitenkin jotain tilille? Tuntuu vaan, että kaikki menee kaupalle? Tuo on kyllä todella ärsyttävää kun siirtivät tukien maksun joulukuulle. Siirtäisivät sitten samantien tammikuulle niin ei tarvitsi tehdä verosuunnittelua niin kovasti. Nyt kaikki mahdolliset maksut täytyy yrittää saada loppuvuodelle muuten verottaja vie ja sitten ei taaskaan ole rahaa.
Sitä minäkin ihmettelen. Tuntuu vaan että on sellasessa umpikujassa ettei ole mitään pois pääsyä,pitää vaan päivä kerrallaan yrittää puskea eteenpäin. Onneksi on hyvä emäntä ja mukavat ipanat niin on väkisin jotain muutakin ajateltavaa kuin rahahuolet.
Tämä nyt ei liittynyt apulantakeskusteluun 😄 pitäähän ne taas jossain vaiheessa ostaa ja siemenetkin. Toivotaan ettei hinnat enää kovin paljoa nousisi.
-
Vois kai tilata apupaskat mutta ku ei ole sitä rahaa nyt just😬 Että ihan rahan huuruilla tässä pitää koittaa elellä. Onpa kiva sitten kun tuet tulee aikanaan niin siirtää ne suoraan apulanta ja siemen kauppiaan tilille PERKELE ja taas pääsee kituuttamaan.
Se on juur näin.🙁
Täytyy ihmetellä jos asia tosiaan noin on, että miksi jatkatte viljelyä? Vai jääkö siitä kuitenkin jotain tilille? Tuntuu vaan, että kaikki menee kaupalle? Tuo on kyllä todella ärsyttävää kun siirtivät tukien maksun joulukuulle. Siirtäisivät sitten samantien tammikuulle niin ei tarvitsi tehdä verosuunnittelua niin kovasti. Nyt kaikki mahdolliset maksut täytyy yrittää saada loppuvuodelle muuten verottaja vie ja sitten ei taaskaan ole rahaa.
Sitä minäkin ihmettelen. Tuntuu vaan että on sellasessa umpikujassa ettei ole mitään pois pääsyä,pitää vaan päivä kerrallaan yrittää puskea eteenpäin. Onneksi on hyvä emäntä ja mukavat ipanat niin on väkisin jotain muutakin ajateltavaa kuin rahahuolet.
Tämä nyt ei liittynyt apulantakeskusteluun 😄 pitäähän ne taas jossain vaiheessa ostaa ja siemenetkin. Toivotaan ettei hinnat enää kovin paljoa nousisi.
En tiedä muuten tilannettasi, mutta jos on muutakin homma eli palkkatyö tai sivubisnestä niin kannattaako sen viljelyn takia stressata. Jos taas olet päätoiminen viljelijä niin sitten ehkä ymmärrät kritiikin mitä täälläkin olen yrittänyt tuoda julki päätoimisen viljelijän ongelmista.
-
Belor 27-3-5 385€/tn sis alv ja rahti
-
Onneksi tälle kesää ei tarvinnut montaa säkkiä ostaa lannoitteita, millähän noita hinnannostoja voidaan perustella, tätä menoa tavoiteltu 20 % osuus luomusta täyttyy äkkiä.
http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/luomu-on-kalliimpaa-ja-houkuttelee-siksi-tuottajia-pohjois-pohjanmaalla-viljellaan-eniten-luomua/799219/
-
Vois kai tilata apupaskat mutta ku ei ole sitä rahaa nyt just😬 Että ihan rahan huuruilla tässä pitää koittaa elellä. Onpa kiva sitten kun tuet tulee aikanaan niin siirtää ne suoraan apulanta ja siemen kauppiaan tilille PERKELE ja taas pääsee kituuttamaan.
Se on juur näin.🙁
Juu ei ole mitään sivu bisneksiä että ihan päätoiminen lehmällinen olen. Ellei sitten hankintahakkuita lueta sivu bisneksiksi😬.
Täytyy ihmetellä jos asia tosiaan noin on, että miksi jatkatte viljelyä? Vai jääkö siitä kuitenkin jotain tilille? Tuntuu vaan, että kaikki menee kaupalle? Tuo on kyllä todella ärsyttävää kun siirtivät tukien maksun joulukuulle. Siirtäisivät sitten samantien tammikuulle niin ei tarvitsi tehdä verosuunnittelua niin kovasti. Nyt kaikki mahdolliset maksut täytyy yrittää saada loppuvuodelle muuten verottaja vie ja sitten ei taaskaan ole rahaa.
Sitä minäkin ihmettelen. Tuntuu vaan että on sellasessa umpikujassa ettei ole mitään pois pääsyä,pitää vaan päivä kerrallaan yrittää puskea eteenpäin. Onneksi on hyvä emäntä ja mukavat ipanat niin on väkisin jotain muutakin ajateltavaa kuin rahahuolet.
Tämä nyt ei liittynyt apulantakeskusteluun 😄 pitäähän ne taas jossain vaiheessa ostaa ja siemenetkin. Toivotaan ettei hinnat enää kovin paljoa nousisi.
En tiedä muuten tilannettasi, mutta jos on muutakin homma eli palkkatyö tai sivubisnestä niin kannattaako sen viljelyn takia stressata. Jos taas olet päätoiminen viljelijä niin sitten ehkä ymmärrät kritiikin mitä täälläkin olen yrittänyt tuoda julki päätoimisen viljelijän ongelmista.
-
2018 Maaliskuu:
Hinnat sis.ALV
Y10 450e/T
Y3 434e/T
Y1 415e/T
2018 Marraskuu:
Hinnat sis.ALV
Y10 486e/T
Y3 490e/T
Y1 463e/T
Kuoleeko tohon nyt sitten oikeesti??????????
-
2016 syyskuu:
A1 27N-3P-5K 316e/t sis. ALV
Kustannuspaineita?
-
2018 Maaliskuu:
Hinnat sis.ALV
Y10 450e/T
Y3 434e/T
Y1 415e/T
2018 Marraskuu:
Hinnat sis.ALV
Y10 486e/T
Y3 490e/T
Y1 463e/T
Kuoleeko tohon nyt sitten oikeesti??????????
No jos tuon erotuksen vuoksi joutuu ostamaan Pirkka-lonkeroa oriGINaalin sijaan, niin vastaus on: KYLLÄ. 🤣😆😁🤪🙈🤤🙄🤣🤣🤣🤣🤣
-
2018 Maaliskuu:
Hinnat sis.ALV
Y10 450e/T
Y3 434e/T
Y1 415e/T
2018 Marraskuu:
Hinnat sis.ALV
Y10 486e/T
Y3 490e/T
Y1 463e/T
Kuoleeko tohon nyt sitten oikeesti??????????
No jos tuon erotuksen vuoksi joutuu ostamaan Pirkka-lonkeroa oriGINaalin sijaan, niin vastaus on: KYLLÄ. 🤣😆😁🤪🙈🤤🙄🤣🤣🤣🤣🤣
Elämä on... 🤣🤣
Netflix ja pirkkalonkku, jeejee. 😳😳😂
-
2018 Maaliskuu:
Hinnat sis.ALV
Y10 450e/T
Y3 434e/T
Y1 415e/T
2018 Marraskuu:
Hinnat sis.ALV
Y10 486e/T
Y3 490e/T
Y1 463e/T
Kuoleeko tohon nyt sitten oikeesti??????????
Jos kaikki raha on kiinni toiminnassa joka tuottaa yli 12% tuottoa pääomalle vuodessa, ja lisäksi pankki ei anna lainaa alle 12% korolla, niin tosiaan kannattaa ostaa Yaraa talvella. :)
-
2018 Maaliskuu:
Hinnat sis.ALV
Y10 450e/T
Y3 434e/T
Y1 415e/T
2018 Marraskuu:
Hinnat sis.ALV
Y10 486e/T
Y3 490e/T
Y1 463e/T
Kuoleeko tohon nyt sitten oikeesti??????????
Jos kaikki raha on kiinni toiminnassa joka tuottaa yli 12% tuottoa pääomalle vuodessa, ja lisäksi pankki ei anna lainaa alle 12% korolla, niin tosiaan kannattaa ostaa Yaraa talvella. :)
🤣🤣
-
2018 Maaliskuu:
Hinnat sis.ALV
Y10 450e/T
Y3 434e/T
Y1 415e/T
2018 Marraskuu:
Hinnat sis.ALV
Y10 486e/T
Y3 490e/T
Y1 463e/T
Kuoleeko tohon nyt sitten oikeesti??????????
Jos kaikki raha on kiinni toiminnassa joka tuottaa yli 12% tuottoa pääomalle vuodessa, ja lisäksi pankki ei anna lainaa alle 12% korolla, niin tosiaan kannattaa ostaa Yaraa talvella. :)
🤣🤣
Niin siis tuo 12% oli keskiarvo siitä mitä apulannan hinta on talveksi noussut, ei liittynyt noihin hintoihin joiden mukaan tämä talvi on kalliimpi kuin edellinen. Kaikki talvet ovat kalliita, varsinkin Yaralla.
-
Oho, tässähän on tienattu jo pirusti...
Y-25 oli heinäkuussa sen 386€/t sis alv. ja melkein samaa kuin Y-3 niin sehän tekee jo... 27%?
Tai siis ~500 litraa lonkeroa.
-
Oho, tässähän on tienattu jo pirusti...
Y-25 oli heinäkuussa sen 386€/t sis alv. ja melkein samaa kuin Y-3 niin sehän tekee jo... 27%?
Tai siis ~500 litraa lonkeroa.
Pirkkalonkkua😂
-
No jos tuon erotuksen vuoksi joutuu ostamaan Pirkka-lonkeroa oriGINaalin sijaan, niin vastaus on: KYLLÄ. 🤣😆😁🤪🙈🤤🙄🤣🤣🤣🤣🤣
Aikansa kun säästät niin kyntes yltää tuohon Nettikoneen löytö-tynnörikoppiin. Niissä ei sitten ikinä olekaan raha hukassa. :)
-
No jos tuon erotuksen vuoksi joutuu ostamaan Pirkka-lonkeroa oriGINaalin sijaan, niin vastaus on: KYLLÄ. 🤣😆😁🤪🙈🤤🙄🤣🤣🤣🤣🤣
Aikansa kun säästät niin kyntes yltää tuohon Nettikoneen löytö-tynnörikoppiin. Niissä ei sitten ikinä olekaan raha hukassa. :)
#noniijust🤷🏿🤷🏿
-
2018 Maaliskuu:
Hinnat sis.ALV
Y10 450e/T
Y3 434e/T
Y1 415e/T
2018 Marraskuu:
Hinnat sis.ALV
Y10 486e/T
Y3 490e/T
Y1 463e/T
Kuoleeko tohon nyt sitten oikeesti??????????
Niin, sinunkaltaisten pienviljelijöiden kohdalla on oikeastaan aivan sama, mitä se apulanta maksaa.
Menekki pienviljelijöillä on niin pientä tässäkin asiassa.
-
2018 Maaliskuu:
Hinnat sis.ALV
Y10 450e/T
Y3 434e/T
Y1 415e/T
2018 Marraskuu:
Hinnat sis.ALV
Y10 486e/T
Y3 490e/T
Y1 463e/T
Kuoleeko tohon nyt sitten oikeesti??????????
Niin, sinunkaltaisten pienviljelijöiden kohdalla on oikeastaan aivan sama, mitä se apulanta maksaa.
Menekki pienviljelijöillä on niin pientä tässäkin asiassa.
Joko sulla on hallussa vähennys ja poisto?
https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=83851.msg1515330#msg1515330
"Tienaan helvetisti enemmän kuin skännä.
Pakostakin, vaikka verosuunnittelu ja -poistot onkin mulla viety ihan tappiin mm. yhtiöittämällä viisaasti, siitä joutuu veroja maksamaan enemmän kuin pienvuokraviljelijä, jolla kylläkin poistot taitaa rajoittua pelkkiin apulantoihin ja peltovuokriin. Pienistä tuloistaan ei kyllä samppakaan paljoa veroja toki maksa.
Äläkä huoli, mulla on ihan huippu kirjanpitäjä. ; ))"
😂😂😂🤣🤣
-
Kaikki tietää että investoimalla välttää verot ja voi elää herroiksi. https://img.aijaa.com/m/00909/13056386.jpg
-
Kaikki tietää että investoimalla välttää verot ja voi elää herroiksi. https://img.aijaa.com/m/00909/13056386.jpg
Saako noista romuista poistoja vai vähennyksiä?
🤣🤣🤣
-
lyhennyksii
-
Oho, tässähän on tienattu jo pirusti...
Y-25 oli heinäkuussa sen 386€/t sis alv. ja melkein samaa kuin Y-3 niin sehän tekee jo... 27%?
Tai siis ~500 litraa lonkeroa.
Pirkkalonkkua😂
Koha se kurkusta alas mänöö.
https://www.youtube.com/watch?v=HtsIZHx9UaQ
-
Kesällä ostettuihin verrattuna SS n.+70 alvitonta euroa ja NK1 +n. 80 alvitonta euroa, kun katsoin tän päivän maas.tullin bernerin hinnastoon. En sitten tiedä paljonko ilmaa tuossa hinnastossa. Mutta joka tapauksessa melkoinen nousu.
-
Jaahas se on taas tämä aika vuodesta. Yara y3 30e/tn kalliimpaa kuin viimevuonna, mitä kysäisin. Belor ja cemagro ei käsittääkseni oo vielä julkaissu uuden kauden hintoja?
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/tilaajille-7.140698?aId=1.457286
-
paljonkohan nousoo gemagron lantojen hinta kuhan pääsevät valmistamaan suomen puolella.? ainahan se kalliimpaa tehä tiällä kuin esim. virossa.
-
Eilen soi puhelin kun kauppiaat soitteli ja kyseli tonni määriä, mistä tekevät tarjouksen.
-
Nyt äkkiä apulantakaupoille, sillä pian on Yara myynyt 1. Kiintiön loppuun ja hinta nousee, ainakin viime vuonna 1. Kiintiö oli myyty loppuun nopeasti, nyt sama juttu eli jos haluaa saada halvalla Yaran lannoitteet ennenkuin hinta nousee niin nopeasti lannoitekaupoille.
-
Sitä mää ihmettelin, kun lehdessä luki, että typpi on halventunut. Silti salpietarin hinnan nousu oli sama 32 euroa (verolla) kuin y3:n hinnan nousu. No niin tai näin tilattu on.
-
Kertokaa toki hintoja..
-
hankkija tarjosi alle rekkakuormasta
y3 418€
nk1 390€
salpietari 316€
nousua kaikissa 30€/t viime vuoden 1 kiintiöön
-
hankkija tarjosi alle rekkakuormasta
y3 418€
nk1 390€
salpietari 316€
nousua kaikissa 30€/t viime vuoden 1 kiintiöön
Onko tuo veroton ja rahditon hinta?
-
No niin.
Hinnat verolla, ei rahtia.
Y1 396e/t
Y2 401e/t
Y3 416,50e/t
Y10 415e/t
Viime vuodesta se noin 30e/t kallimpaa.
-
hankkija tarjosi alle rekkakuormasta
y3 418€
nk1 390€
salpietari 316€
nousua kaikissa 30€/t viime vuoden 1 kiintiöön
Onko tuo veroton ja rahditon hinta?
Verollinen ja rahditon.
-
No voi vide :( Y-3 447, SS 344 verolla ja rahdilla "nuppikuorma". Eli maksoin sen 10 kait liikaa tonnilta. No verottaja antaa puolet anteeksi ja lopun verran tippuu varmasti taskustakin yhden baari illan aikana. Toisaalta oon sitten maksanut vuosi sittenkin kun nousut melko lähellä toisiaan (luultavasti rahtikin on noussut)
-
Itelle Hankkija heitti
Y10 345e/tn veroton ja 428e/tn verollinen hinta ilman rahtia
Y2 329e/tn veroton ja 408e/tn verollinen hinta ilman rahtia.
Miltä hankkijalta toi Y10 415 e/t on?
Vertailuna Belor 26-5-5 lanta olis 339 e/tn netistä katsottuna alv 0%. Toki ei ole Belorista kokemusta, mutta jos fosfori on karkeasti noin 2 e/kg ja typpi ja kali 1 e/kg niin kyllä tuossa eroa on suht reilusti, mutta kyllähän vaihto on mielessä käynyt. Korkeammat pitoisuudetkin niin kylvökustannuksetkin alhaisemmat ja selvästi kevyempi pussikin joka olisi plussaa omille koneille.
-
Juu, 415 € oli Y10 myös meille. Toisena vuonna peräkkäin Hankkija vei lantamannea lannoitekaupoissa, K- maatalouden aikana oli toisinpäin.
-
mistähän muuten johtuu että nykyään lantamannet on eronnu hinnoissa selvemmin toisiin, kalliimpana. ja osalta huonompana saatavuutena.
-
mistähän muuten johtuu että nykyään lantamannet on eronnu hinnoissa selvemmin toisiin, kalliimpana. ja osalta huonompana saatavuutena.
Oliskos tuo kauppiaskohtasta? Paikallisella Lantmannella on ehkä hiukan kalliimpaa apupaskaa, mutta rahti taas halvempi kuin muualla ja rahoitus edukkaampi kuin muilla.
-
Lannat tilattu hankkijalta. 100t tavaraa. Sain vielä tingattua Y10 409e/t
Lantman hävis täälläkin hinnoissaan ja agroi ei julkaisut vielä hintojaan.
Edit:
Tänään tulee eka hintaporras täyteen, arvelivat hankkijalla.
-
Etteks te Berneriltä kysy hintoja lainkaan?
-
Etteks te Berneriltä kysy hintoja lainkaan?
Samaa meinasin aikasemmin jo kirjottaa... täällä ainakin berner ollut hankinnoissa kilpailukykyinen. K-maatalous oli ennen omistajanvaihdosta lantmännenille kisassa mukana mutta nyt monesti ei pärjää.
-
Etteks te Berneriltä kysy hintoja lainkaan?
Samaa meinasin aikasemmin jo kirjottaa... täällä ainakin berner ollut hankinnoissa kilpailukykyinen. K-maatalous oli ennen omistajanvaihdosta lantmännenille kisassa mukana mutta nyt monesti ei pärjää.
Juu kysyin jäi kolmanneksi.
-
Yaraa tilasin.
Y-20 390€
Axan 304€
Alv24%
ei rahtia
-
Belorkin ilmeisesti päivitelly hinnat nettiin. Paikalliselta välittäjältä kun kysyin niin 15-20e halvempaa/tonni npk lannat, ja kaupan päälle saa jotain kolmesta pääravinteesta enemmän kuin yaralaisessa. Hintaero ei ole suuri, mutta tuo ravinteiden köyhyys ärsyttää yaralaisissa. Fosforia on suhtees naurettavan vähän, ainoastaan y5:lla sais fosforit (yli)täyteen huononlaisen luokan 6000kg satokorjauksella kun typpeä laitetaan kylvön yhteydessä n.100kg. Typpeä kun yaralaisis on myös niin naurettavan vähän, joutuu kylvökoneen täyttöä suorittamaan paljon useammin.
Se on vaan tuo belorin 26-5-5 aika hyvä lanta, koneellisella ajaa paljon ja fosforit saa tämmättyä rajojen yläpäähän tai vähän yli. Ainoastaan kaliumia kaipais enemmän, mut sitä perjaattees pystyy täydentämään typen kans myöhemmin.
-
Belorkin ilmeisesti päivitelly hinnat nettiin. Paikalliselta välittäjältä kun kysyin niin 15-20e halvempaa/tonni npk lannat, ja kaupan päälle saa jotain kolmesta pääravinteesta enemmän kuin yaralaisessa. Hintaero ei ole suuri, mutta tuo ravinteiden köyhyys ärsyttää yaralaisissa. Fosforia on suhtees naurettavan vähän, ainoastaan y5:lla sais fosforit (yli)täyteen huononlaisen luokan 6000kg satokorjauksella kun typpeä laitetaan kylvön yhteydessä n.100kg. Typpeä kun yaralaisis on myös niin naurettavan vähän, joutuu kylvökoneen täyttöä suorittamaan paljon useammin.
Se on vaan tuo belorin 26-5-5 aika hyvä lanta, koneellisella ajaa paljon ja fosforit saa tämmättyä rajojen yläpäähän tai vähän yli. Ainoastaan kaliumia kaipais enemmän, mut sitä perjaattees pystyy täydentämään typen kans myöhemmin.
Hyvä kirjoitus. Kyl se taitaa itelläkin mennä taas kaupat belorin tai cemagron tavaraan, ei raaski noita ravinneköyhiä yaralaisia ostaa. Kumma miten tuo yara on joillekin ihan jumala. "Älä pidä muita jumalia" ....sanotaan raamatussakin.
-
Jokainen ostaa mistä haluaa.
Mihis hintaan sitä belorin 26-5-5 sit saat?
-
Tuohon se asettuu 405-410€/tn ilman rahtia. Nähtävästi joku saanut Yaran y10 eli 24-4-4 suurinpiirtein samaan hintaan. Se on paras vastine Yaralta. 100 kilon typpitasolla sitä kuluu 32kg/ha enemmän ja fosforia ja kalia kertyy 2,6kg/ha vähemmän kuin belor 26-5-5.
Yaran lannat sopii pitoisuuksiltaan paremmin niille, ketkä saavat pelloilleen karjanlantaa.
-
Tuohon se asettuu 405-410€/tn ilman rahtia. Nähtävästi joku saanut Yaran y10 eli 24-4-4 suurinpiirtein samaan hintaan. Se on paras vastine Yaralta. 100 kilon typpitasolla sitä kuluu 32kg/ha enemmän ja fosforia ja kalia kertyy 2,6kg/ha vähemmän kuin belor 26-5-5.
Yaran lannat sopii pitoisuuksiltaan paremmin niille, ketkä saavat pelloilleen karjanlantaa.
Siihen vaikuttaa aika paljon myös tuo pellon kunto. Et mikä on multasuus ja ph.
Mutta on hyvä että on edes muutama kilpailija lannoitekaupassa.
-
Pikainen huomio ostoporukalle tulleista tarjouksista.Lanmannenin paikallinen kauppias nostanut reilusti enemmän hintaa viime vuodesta vs. Hankkija. Korotukset muutamassa lajissa +24 € verollisena ja Hankkija vastaavasti +11-17 €/tn.
Palataan asiaan myöhemmin..
-
Saakos noihin nyt tehtäviin tilauksiin kuinka pitkän korottoman tai pikkukorkoisen maksuajan? Eli vaikka toimitus olisi joskus elo-syyskuussa, niin maksu vasta loka-joulukuussa.
-
Hankkijalla maksu 30.8
Tai sitten 4% korolla joulukuun alkuun.
-
Cemillä koroton vuoden loppuun.
-
Pikainen huomio ostoporukalle tulleista tarjouksista.Lantmannenin paikallinen kauppias nostanut reilusti enemmän hintaa viime vuodesta vs. Hankkija. Korotukset muutamassa lajissa +24 € verollisena ja Hankkija vastaavasti +11-17 €/tn.
Palataan asiaan myöhemmin..
No niin,kaupat tuli tehtyä,olihan tässä tämä päivä aikaa.Yaran hinnat on tänään pompsahtaneet.Saatiin porukkaostolla vielä vanhalla hinnalla "halvalla" ;D. Tarjousmäärä jotain + 150 tn.Tässä jotain hintoja verolla/tn.
Yarabela SS 313.24€
Yaramila Y-3 413,73€
Yaramila Y-1 393,26€
BeFert CAN (CAN 27+MG) 275,00€.
Hankkija,Lantamanneniin aika selkeä ero.
-
Pikainen huomio ostoporukalle tulleista tarjouksista.Lantmannenin paikallinen kauppias nostanut reilusti enemmän hintaa viime vuodesta vs. Hankkija. Korotukset muutamassa lajissa +24 € verollisena ja Hankkija vastaavasti +11-17 €/tn.
Palataan asiaan myöhemmin..
No niin,kaupat tuli tehtyä,olihan tässä tämä päivä aikaa.Yaran hinnat on tänään pompsahtaneet.Saatiin porukkaostolla vielä vanhalla hinnalla "halvalla" ;D. Tarjousmäärä jotain + 150 tn.Tässä jotain hintoja verolla/tn.
Yarabela SS 313.24€
Yaramila Y-3 413,73€
Yaramila Y-1 393,26€
BeFert CAN (CAN 27+MG) 275,00€.
Hankkija,Lantamanneniin aika selkeä ero.
Tuonsuuntaista kauppaa itsekkin tehneenä ennen eilistä hinnankorotusta..Eipä tarvi enää lannoitekauppaa pohtia ja hintojen nousua. Sehän on selvää että ne nousee ennen toukokuuta. Maksuajoista ei mitään tietoa, mutta kun lasku kolahtaa maastullin välissä postilaatikkoon niin tunti aikaa maksaa mun systeemillä. Budjetti on se joka tehdään ja siitä pidetään kiinni :) jää korkokulut pois :)
-
paljonkohan on nyt tuo befert can tonni ? ite moista käytän. syysvehnäle kait haettava vähän...
-
Pikainen huomio ostoporukalle tulleista tarjouksista.Lantmannenin paikallinen kauppias nostanut reilusti enemmän hintaa viime vuodesta vs. Hankkija. Korotukset muutamassa lajissa +24 € verollisena ja Hankkija vastaavasti +11-17 €/tn.
Palataan asiaan myöhemmin..
No niin,kaupat tuli tehtyä,olihan tässä tämä päivä aikaa.Yaran hinnat on tänään pompsahtaneet.Saatiin porukkaostolla vielä vanhalla hinnalla "halvalla" ;D. Tarjousmäärä jotain + 150 tn.Tässä jotain hintoja verolla/tn.
Yarabela SS 313.24€
Yaramila Y-3 413,73€
Yaramila Y-1 393,26€
BeFert CAN (CAN 27+MG) 275,00€.
Hankkija,Lantamanneniin aika selkeä ero.
Tuonsuuntaista kauppaa itsekkin tehneenä ennen eilistä hinnankorotusta..Eipä tarvi enää lannoitekauppaa pohtia ja hintojen nousua. Sehän on selvää että ne nousee ennen toukokuuta. Maksuajoista ei mitään tietoa, mutta kun lasku kolahtaa maastullin välissä postilaatikkoon niin tunti aikaa maksaa mun systeemillä. Budjetti on se joka tehdään ja siitä pidetään kiinni :) jää korkokulut pois :)
Mulla alkaa loppukesällä ja syksyllä, ennen ensimmäisten tukien tuloa tilille, rahat olemaan sen verran vähissä, ettei apupaskoja pysty ostamaan ilman maksuaikaa. Onhan se aina rahallisesti kuitenkin sen verran iso summa tuo lannoitelasku, että
tollasia rahoja ole kesällä tilillä makaamassa, jos heti pitäis maksaa ne.
Pitäiskö siirtyä luomuun, niin ei tarvis kyttäillä näitä lantojen hintoja.
-
Myyjä meinas että apulannat eivät tule ainakaan ennen elokuun puoltaväliä,voipi mennä hyvinkin syyskuulle ja siitä maksu 30vrk kun tavara on pihas.Osalle meidän ringistä saattaa tulla myöhemminkin,riippuu kuinka ajojärjestelijä saa kuormat sopiviksi jakoon eri isännille/emännille.
-
Myyjä meinas että apulannat eivät tule ainakaan ennen elokuun puoltaväliä,voipi mennä hyvinkin syyskuulle ja siitä maksu 30vrk kun tavara on pihas.Osalle meidän ringistä saattaa tulla myöhemminkin,riippuu kuinka ajojärjestelijä saa kuormat sopiviksi jakoon eri isännille/emännille.
1.7 oli lastattu. Osa säkeistä niin pölyisiä, että en edes tajunnut katsoa minä vuonna ne oli valmistettu. No kait ne tänä kesänä kumminkin, mutta jossakin pölys niitä oli pidetty.
-
Tiätääkö joku paljonko BeFert 27-3-5 maksaa tonni? Kysyin omamyyjältä mutta ilmeisesti niin piäni kate että ei kehtaa antaa lukua ja apulannat on ens vuadelle jo ostettu mutta ihan mielenkiinnosta olisi kiva tiätää.
-
Tiätääkö joku paljonko BeFert 27-3-5 maksaa tonni? Kysyin omamyyjältä mutta ilmeisesti niin piäni kate että ei kehtaa antaa lukua ja apulannat on ens vuadelle jo ostettu mutta ihan mielenkiinnosta olisi kiva tiätää.
E-P:llä Hankkija tarjos tuota laatua verollisena hintaan 381 €/tn.
-
Johtuikohan tuo apulantojen hinnannousu siitä, että rosvolaiva hipihiljaa antaa ilmaiseksi korvaavia lannoitteita paakkuuntuneiden ja liisteröityneiden ostajille. Kevään kylvöillä on ollut kuulemma ongelmia tiettyjen lajien juoksevuudessa. Tuli vaan yhden kollegan kanssa puheeksi, kun ihmettelin omien säkkien isoa paakkuuntuneisuuden määrää. En tosin itse hokannut edes vaatia mitään korvausta, kun luulin, että oma moka varastoinnissa, mutta ei ehkä sittenkään. Pari korvauksen saanutta tiedän, mutta onko muilla asiasta havaintoa.
-
Facen puolella tuli eteen huhu että vuodenvaihteen tienoilla lannoitteiden hinnat laskevat... ???
-
Facen puolella tuli eteen huhu että vuodenvaihteen tienoilla lannoitteiden hinnat laskevat... ???
Senkös takia yaralla on nyt joku kampanja meneilläään, saa suursäkkiveitsen, kun tilaa lannoitteet lokakuun 17. Päivään mennessä .
-
Facen puolella tuli eteen huhu että vuodenvaihteen tienoilla lannoitteiden hinnat laskevat... ???
Saman huhun varmaan näin. No mitä tekee yara, jos hinnat laskevat? Saman kuin viimeksi eli lupaavat ensivuoden lannoitteista alennuksen. Näin yara myy molemmille vuosille edelleen lannoitteet. Kotitehtäväksi tulee laskea, että voittiko viljelijä... 8)
-
Atrialta tuli eilen viesti, että lantojen hinnat nousevat. Käskivät tilata kiireen vilkkaan a-kaupasta.
-
Äkkiä kun ostaa,saa vanhaan hintaan. Sitten halpenee ;D
-
voi harmi ku ei meikää tavoita. mut uotettava hintahalpuutusta..
-
Atrialta tuli eilen viesti, että lantojen hinnat nousevat. Käskivät tilata kiireen vilkkaan a-kaupasta.
Tulee tavallisesti nämä viestit,mutta eilen ei tullut.
-
En kyllä mihinkään suuriin alennuksiin usko ja johan ne hinnat heinäkuuhun verraten on noussut. Ja tosiaan korotus viesti tuli, joten aika outo olisi pudottaa heti perään.
-
Yara-uskovaiset täällä pulisee. Kun Belorin ja Cemagron lannoitteet on noin 10 % halvempia, ja niillä kasvaa yhtä hyvin kuin yaralaisella, eikä lannoitteiden teknisessä laadussakaan ole huomautettavaa, niin en näe mitään järjellisiä perusteita käyttää Yaran lannoitteita. Kyllä mulla on parempaakin käyttöä niille säästyneille rahoille, kuin haudata niitä multaan.
-
Yrjöltä tuli tänään tekstaria että hinnat nousee ens viikolla 2%.
-
Näillä viljan hinnoilla viherlannoituskin alkaa jo kannattaa. Yara oikeasti pelkää luomubuumia, 20 % peltoalasta, samalla 20% markkinoista häviää noin vain.
-SS-
-
Yara-uskovaiset täällä pulisee. Kun Belorin ja Cemagron lannoitteet on noin 10 % halvempia, ja niillä kasvaa yhtä hyvin kuin yaralaisella, eikä lannoitteiden teknisessä laadussakaan ole huomautettavaa, niin en näe mitään järjellisiä perusteita käyttää Yaran lannoitteita. Kyllä mulla on parempaakin käyttöä niille säästyneille rahoille, kuin haudata niitä multaan.
Nii'in, 30ton. Erä oli 100€ halvempi belorilla kuin yaralla.
Cemagro oli vielä muutamankympin halvempi mutta siitä ei ole kokemuksia niin en ottanu.
Yaralla mennään ensi vuosi.
Belorilta vois ottaa keväällä vähän lisätyppeä jos siltä näyttää.
-
Näillä viljan hinnoilla viherlannoituskin alkaa jo kannattaa. Yara oikeasti pelkää luomubuumia, 20 % peltoalasta, samalla 20% markkinoista häviää noin vain.
-SS-
Suomen pellot on hyttysenpaska Itämeressä Yaralle,tämän takia täällä voi harrastaa rahastamista,ota tai jätä ihan sama.
-
Joko ootte tarjouksia kysellyt?
Tein soittokierroksen äsken, vielä en oo hintoja saanut.
-
Yara mainosti spostissa että hinnat tippuneet laadusta riippuen oliko 9-15 % viime kesän alotukseen nähden. Keskimäärin siis 12 % . Jää kuultavaksi,ei vielä ole kyselty.
-
Hankkija
Y10 365e/t
Y1 351e/t
Salttu 271e/t
Hinnat verolla.
-
Läntmannen verollinen hinta sisältää myös rahdin 8) kotiin tuotuna.
Ei taida olla kovaa kysyntää rosvolaivan tuotteille kun nuon tyrkyttävät, muuten aina itse jokaisesta ostosta tai myynnistä joutuu rahdit maksamaan.
Y3 399 e
Y4 405 e
Y5 410 e
Y25 388 e
-
Läntmannen verollinen hinta sisältää myös rahdin 8) kotiin tuotuna.
Ei taida olla kovaa kysyntää rosvolaivan tuotteille kun nuon tyrkyttävät, muuten aina itse jokaisesta ostosta tai myynnistä joutuu rahdit maksamaan.
Y3 399 e
Y4 405 e
Y5 410 e
Y25 388 e
Niin muuten nytkin, se on varmaa
-
Hankkija.
Y10 370e/t
Y5 392e/t
Axan 258e/t
-
Läntmannen ja Hankkijan tarjoukset kuin samasta sapluunasta. Molemmat toki kalliimpia kuin teidän ilmoittamat. Mutta nekin ilmoitettuna rahteineen, tosin kummallakaan se ei ollut ilmainen :( Otin sitten Läntmannilta, kuten yleensä kaikki muutkin. Hankkijalla kysyttiin nimikin ennen tarjouksen tekoa ja tyrkytettiin maksuaikaa ;D
-
Lantmannen, Hankkija ja Berner hinnat 2€ sisällä alvittomana per tonni.. Yara Y2 tuotteena
Hinnat siis 290-292..
-
mutta hauska kun kaupoilla nyt kiire saaha tavara liikkeelle.. miäkin saanu jo kolme tyrkytysviestiä joita ei yleensä tule ennenkuin hinta nousee reilusti..
-
mutta hauska kun kaupoilla nyt kiire saaha tavara liikkeelle.. miäkin saanu jo kolme tyrkytysviestiä joita ei yleensä tule ennenkuin hinta nousee reilusti..
Kaupathan ei tiedä koska ensimmäisen kuun kiintiö on myyty täyteen. Tai siis koska täyttyy. Jokunen vuosi sitten pyysin tarjouksia iltapäivällä neljän aikaan, seuraavana aamupäivänä soittelin, niin homma oli "sorry" katsellaan eri hinnastosta kuin edellispäivänä. Silloin oli vielä Yrma ja sen myyjä sanoi seisovansa eilisten sanojensa takana. Agrimarket ja K nostivat, joten ostin kerran Yrmastakin :)
-
mutta hauska kun kaupoilla nyt kiire saaha tavara liikkeelle.. miäkin saanu jo kolme tyrkytysviestiä joita ei yleensä tule ennenkuin hinta nousee reilusti..
toisaalta ymmärtää sen, että lannoitteita tehdään vain myyty määrä, eikä tehdas tee varastoonsa, mutta, mutta, missä muussa tuotteessa myyjän kiire sanelee ostajan aikataulun? Eihän siihen mene kun kymmenen kuukautta, että tavaraa taas tarvitaan.
Toki on rauhallista olla, kun lannoitteet on jo varastossa. ;D
-
Hinnat verollisia ja sis rahti. Hankkijalta
Y3 390€
Y5 410€
Salttu 290€
Huomenna tulee jo kuorma, perjantaina tilasin.
Cemagrolta saatan ottaa vielä rekallisen oman maun mukaan tehtyä seosta, mut katotaan nyt.
-
Tilasin lannoitteet heti kun hinnat aukesi. Ja meni pari viikkoa niin ne tuli jo pihaan. Nyt vaan odotellaan hinnan nousua ja lasketaan kuinka paljon säästi kun tilasi heti :)
-
Lantamannenilta tuli tekstari että Yaran lannoitteet nousee 2.9.2020 5 euroa/tn.
-
nousookohan ne fertin lantoin hinnat? ite oon nuita käyttänny jo muutaman vuoten.
-
Lantamanneni ilmoitteli että tänään saa vielä apulantaa vanhalla hinnalla. Liekkö tekemisen puute vai eikö vain raha liiku.
-
ja mikä mahtais olla se " vanha hinta" ? ei hirmusti kauppa käy firmoilla tänä päivänä..
-
Lantamanneni ilmoitteli että tänään saa vielä apulantaa vanhalla hinnalla. Liekkö tekemisen puute vai eikö vain raha liiku.
Lantamies ilmoitteli tänään suurinpiirtein kukonlaulunaikaan Mepu-esittelystä,jotka on olleet tänään. Ne on tukieurot kilahtaneet tilille,niin ei kohta herätyskelloa tarvitse.
-
Uusi lannoitekausi alkoi hinnoittelultaan varsin korkealta tasolta:
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1460084
Itseltäni vei ainakin halut kysellä edes tarjousta, kun puitavan sadon arvostakaan ei vielä pysty päätellä tarkasti oikein mitään.
-
Kovasti on kauppiaat lähestyneet spostilla ja houkutelleet kaupoille. Jotenkin vastahakoosta...
-
Tarjous kyselyjä laittelin tänään.
Varoittelivat etukäteen että 100e/t viime vuotta kalliimpaa.
-
Tarjous kyselyjä laittelin tänään.
Varoittelivat etukäteen että 100e/t viime vuotta kalliimpaa.
Omalla kohdallani tuollainen hintataso saa viimeistään nyt luomuun siirtymisen vakavaan harkintaan tai vähintään käytetyt lannoitemäärät/ha tulee putoamaan radikaalisti. Ei suuren sadonkaan tuottamisessa ole mitään järkeä, jos tuotantopanosten hintojen muodossa paljon ulosmitataan saatua hyötyä.
-
Tarjous kyselyjä laittelin tänään.
Varoittelivat etukäteen että 100e/t viime vuotta kalliimpaa.
Omalla kohdallani tuollainen hintataso saa viimeistään nyt luomuun siirtymisen vakavaan harkintaan tai vähintään käytetyt lannoitemäärät/ha tulee putoamaan radikaalisti. Ei suuren sadonkaan tuottamisessa ole mitään järkeä, jos tuotantopanosten hintojen muodossa paljon ulosmitataan saatua hyötyä.
Ja löpön hintakin taivaissa
-
Ostin vuosi sitten kahden vuoden perusannoksen ja niillä pitäisi periaatteessa pärjätä. Syysvilja-alasta riippuu, paljonko pitää täydentää typpipuolta. Oikein kun syksy menee putkeen, ei tarvitse ostaa mitään. Täytyy toivoa, että vuoden päästä huippusuhdanne on ohi. Kuivurin tankki tuli otettua täyteen viime syksynä. Jos kelit jatkuu tällaisena, niin pitäisi varmaan riittää ja saa lykätä ostot ensi vuoteen. Silti harmittaa hinnannousut.
-
Aion käyttää ensi vuoden lannoitteisiin suunnilleen saman rahasumman kuin käytin tämän vuoden lannoitteisiin, tingin myös fosforin ja kalin määristä lannoitteissa, jotta typpimääristä ei tarvitsisi kovin paljoa tinkiä.
Ja todennäköisesti kaupat tulee tehtyä muun kuin Yaran apupaskoista.
-
Syysviljoilla raelannoituksella pintaan ei kuivina keväinä saane samaa tehokkuuta kuin esimerkiksi kevätviljoille sijoittamalla. Ehkäpä lehtiruiskutuksilla saisi paremman tehokkuuden ? Vehnävaltioissa syysviljan kevätlannoitukset tehdään yhä enenevässä määrin ruiskulla, ei rakeella.
-SS-
-
Miten vehnälle annetaan 200kg typpeä ruiskulla?
-
Miten vehnälle annetaan 200kg typpeä ruiskulla?
No jos typen hinta kohoaa tätä tahtia, 200 kg:n typpiannoksen (onko nitraattidirektiivi kumottu ?) vaste ei riittäne tuomaan lannoitusrahoja takaisin. Siksipä juuri mietin, noin 80 kg:n kasvukauden aikaisen annoksen antamista nesteenä, ja se voisi mennä ruiskulla vielä. 20 kg N kerrallaan. Kasvinsuojeluruiskutuksiin mukaan 10 kgN . Lannoitesuuttimilla saataneen vältettyä lehtivioituksia.
Lehtilannoitustypellä saadaan kuivanakin vuotena houkuteltua kasvi sadonmuodostusvaiheessa luulemaan ravinteiden riittävän. Sateisena vuotena voi olla riskinä raelannoitteen valumat. muualle kuin kasvien juurille. Tietyistä syistä oli meillä eräänä vuotena kevätkylvöinen vehnäkoeala, jossa annettiin koko lannoiteannos kylvömuokkauksen alle, verrattuna sijoituslannoitukseen. Ero oli keltaisuudessa massiivinen.
Tänä vuonna ohralle tuli epähuomiossa ajettua muutama kierros lohkon ympäri lannoitepuoli irrotettuna, kiertokokeen jälkeen. Ajoin pintalevittimellä parikymmentä kiloa typpeä enemmän, silti väriero on melkoinen:
(http://www.viistonninen.com/muut/2021/Muut/Sijoitus.vs.pinta.jpg)
Kuva: Feedway ohra, 7.6.2021. Sateista huolimatta pintalannoituksen hukka on merkittävä
(https://www.farmit.net/sites/default/files/news_body_image/Typpiliuos%20tuotto.JPG)
Kuva: 150 N typpitason tuotto eri nestelannoitusyhdistelmillä. Kevätvehnä.
-SS-
-
Pintalevityksen ongelma on saatavuus kasville. Kuivassa kelissä liukeneminen ja kulkeutuminen juurivyöhykkeeseen on heikkoa, liika sade taas vie ravinteet ties minne. Lannoitesuuttimillakin taitaa olla vähän samaa ongelmaa, lannoitetaan maan pintakerrosta, ei kasvia. Olisi kiinnostava tietää, minkämoisella kalustolla nestelannoituskokeen lannoitukset oli toteutettu.
Noin yleisellä tasolla tässä on kyse siitä, että typen hinnan nousulta ei pääse pakoon, mutta typen hyötysuhdetta tehostamalla voidaan silti tehdä tulosta. Toisaalta voidaan myös hallita riskiä turhista kuluista siinä tapauksessa, että kasvukausi jostain syystä meneekin ns. ketuiksi.
-
Koskaan ei ole mulla ollut maisema - tai niittypeltoja, mutta ensi vuodeksi voisi kokeilla muutamalla lohkolla sellaista, lannoitteiden hinta siihen kannustaa, samoin riistapelton voisi jollekkin lohkolle laittaa. Nyt lannoitteet tosi kalliita ja viljan hinnat kehnoja, huono yhdistelmä.
-
Koskaan ei ole mulla ollut maisema - tai niittypeltoja, mutta ensi vuodeksi voisi kokeilla muutamalla lohkolla sellaista, lannoitteiden hinta siihen kannustaa, samoin riistapelton voisi jollekkin lohkolle laittaa. Nyt lannoitteet tosi kalliita ja viljan hinnat kehnoja, huono yhdistelmä.
Maisemapeltojen kannattavuudessa olennainen osa on tehdä oma siementuotanto. Auringonkukka ja ruiskaunokki, joukkoon kevätrypsiä/persianapilaa ja rehuvirnaa. Valmiit maisemaseokset maksavat 50-70 €/ 10 kg, ja se 10 kg kyllä menee hehtaarille, jos meinaa saada peittävän kukkakasvuston. Ruiskaunokin siementä meinaan kerätä tuosta ongelmapellosta, syysvehnästä. Auringonkukan siemen on melko yksinkertaista kerätä , suurimmat siemenlatvat kokonaisina kuivumaan, kuivana siemenet lähtevät nuijimalla. Rotat ja hiiret tunkevat auringonkukkavarastoon, joten suojattava.
-SS-
-
Yara Y10 519e/t alv 24
Salttu 396e/t alv 24
Ei s##tana!!
Ja muka on vielä paineita nostaa hintoja!!!
-
Yara Y10 519e/t alv 24
Salttu 396e/t alv 24
Ei s##tana!!
Ja muka on vielä paineita nostaa hintoja!!!
Nuohan oli halvat hinnat ja eivät kait sentäs sisältäneet rahtia (25e /tn). Kyllä myyjätkin pyörittelivät päätään , että voiko hinta nousta jo ens viikolla ? Ja "lähtöporras" oli ylempänä kuin viimeisen hinnaston hinta. Eli eilen hinnat nousi ei laskeneet. No tilattu on :o
Kuulemma tulee varmaan nyt "pikana" :)
-
Koskaan ei ole mulla ollut maisema - tai niittypeltoja, mutta ensi vuodeksi voisi kokeilla muutamalla lohkolla sellaista, lannoitteiden hinta siihen kannustaa, samoin riistapelton voisi jollekkin lohkolle laittaa. Nyt lannoitteet tosi kalliita ja viljan hinnat kehnoja, huono yhdistelmä.
Maisemapeltojen kannattavuudessa olennainen osa on tehdä oma siementuotanto. Auringonkukka ja ruiskaunokki, joukkoon kevätrypsiä/persianapilaa ja rehuvirnaa. Valmiit maisemaseokset maksavat 50-70 €/ 10 kg, ja se 10 kg kyllä menee hehtaarille, jos meinaa saada peittävän kukkakasvuston. Ruiskaunokin siementä meinaan kerätä tuosta ongelmapellosta, syysvehnästä. Auringonkukan siemen on melko yksinkertaista kerätä , suurimmat siemenlatvat kokonaisina kuivumaan, kuivana siemenet lähtevät nuijimalla. Rotat ja hiiret tunkevat auringonkukkavarastoon, joten suojattava.
-SS-
Hömppäheinien siemenet ja ha-kustannus kylvölle on yllättävän iso, se hillitsee perustamista. Itse laittaisin ihan perus LHP-nurmi ratkaisuja. 20% puna-apilaa ja 80% timoteitä. Sitten pitää mieluiten 3 vuotta. Sitten tuotto kohtuullinen ja pelto vielä siinä kunnossa, ettei tarkastuksia tarvitse surra.
-
Yara Y10 519e/t alv 24
Salttu 396e/t alv 24
Ei s##tana!!
Ja muka on vielä paineita nostaa hintoja!!!
Viime vuonna
Y6=329e/tn alv 0%.
Y5=316e/tn alv 0%.
Y10=299e/tn alv 0%.
Axan=208e/tn alv 0%.
Näihin avauksiin vielä se koko kauden mittainen, jatkuva pieni nousu, niin 30-50e/tn vielä lisää. Alkaa olla vuoden vaihteen jälkeen apulanta kohtuullisen tyyristä. Vaihtoehtoja ei silti ole, jos on tarvetta, niin maanantaina tilaus sisään. Ei varmaan kannata kauheasti ylimääräistä hamstrata tällä hintatasolla vaikka takeita pitkäaikaiselle korkeasuhdanteelle ei olekkaan :)
-
No tilattu on :o
Kuulemma tulee varmaan nyt "pikana" :)
Oikea ratkaisu. Jos tarvetta on, niin asiat ei mene odottelemisella kuin kalliimmaksi.
-
Berner ja Witraktor lähettäneet tarjousta,Hankkija ja Lantmannen antaa alkuviikosta hintoja.
Taitaa olla tarkan pelin aikoja nyt.Ehkä luomuilu lisääntyä noilla hinnoilla.
-
Yara Y10 519e/t alv 24
Salttu 396e/t alv 24
Ei s##tana!!
Ja muka on vielä paineita nostaa hintoja!!!
Viime vuonna
Y6=329e/tn alv 0%.
Y5=316e/tn alv 0%.
Y10=299e/tn alv 0%.
Axan=208e/tn alv 0%.
Näihin avauksiin vielä se koko kauden mittainen, jatkuva pieni nousu, niin 30-50e/tn vielä lisää. Alkaa olla vuoden vaihteen jälkeen apulanta kohtuullisen tyyristä. Vaihtoehtoja ei silti ole, jos on tarvetta, niin maanantaina tilaus sisään. Ei varmaan kannata kauheasti ylimääräistä hamstrata tällä hintatasolla vaikka takeita pitkäaikaiselle korkeasuhdanteelle ei olekkaan :)
Muistaakos vanhemmat kolleegat onko apulannat koskaan maksaneet näin paljon? Tai siis kauden lopussa varmaan hinta ollut joskus tuo, mut että avaus?
-
Onko tämä ny seurausta talouden rajusta elvytyksestä? Tuntuu että monella alalla ylikuumenisen merkkejä. Paitsi viljan hinnassa. Tämä on nyt vaikeeta, mitä tekisi, jos hinnat kuitenkin jostain ihmesyystä tulee alas, onkohan niin käyny joskus?
-
Onko tämä ny seurausta talouden rajusta elvytyksestä? Tuntuu että monella alalla ylikuumenisen merkkejä. Paitsi viljan hinnassa. Tämä on nyt vaikeeta, mitä tekisi, jos hinnat kuitenkin jostain ihmesyystä tulee alas, onkohan niin käyny joskus?
Näillä apulannan hinnoilla pitäisi rehuviljoistakin saada reippaasti yli 200€ tonnihintoja.
Suomeen tulee nyt oletettavasti heikko viljavuosi, nähdäänkö ensi syksynä näitä yli 200€:n hintoja, vai vaikuttaako muun maailman viljasato kuinka paljon meidän hintoihin?
-
No tilattu on :o
Kuulemma tulee varmaan nyt "pikana" :)
Oikea ratkaisu. Jos tarvetta on, niin asiat ei mene odottelemisella kuin kalliimmaksi.
Yaran ohjailu on onnistunut, kun Yara-uskovaiset on saatu toimimaan firman haluamalla tavalla.
-
Kysyin belorin ja cemaron hintoja myös, 60t tilauksessa 300e hinta ero noilla.
Ja 800e sisään Yaran kanssa.
-
Onko tämä ny seurausta talouden rajusta elvytyksestä? Tuntuu että monella alalla ylikuumenisen merkkejä. Paitsi viljan hinnassa. Tämä on nyt vaikeeta, mitä tekisi, jos hinnat kuitenkin jostain ihmesyystä tulee alas, onkohan niin käyny joskus?
Näillä apulannan hinnoilla pitäisi rehuviljoistakin saada reippaasti yli 200€ tonnihintoja.
Suomeen tulee nyt oletettavasti heikko viljavuosi, nähdäänkö ensi syksynä näitä yli 200€:n hintoja, vai vaikuttaako muun maailman viljasato kuinka paljon meidän hintoihin?
Mitä viljanhintoihin tulee niin eiväthän ne nytkään ihan alamaissa ole. Toki ei varmaan riittävällä tasolla jos vertaa lannoitehintoihin. Mielestäni suomen hintataso elää hieman omaa elämäänsä ja vaikutusta on silloin jos maailmalta ei saada järkevään hintaan tavaraa paikkaamaan vajetta..
Tämä vuosi näyttää ainakin paikallisesti huonolta. Kevään märkyys yhdistettynä tähän jatkuvaan kuumuuteen näyttää olevan myrkkyä viljoille. Tilanne on huonompi kuin 2018 ainakin tällä seudulla..
Kyllä ainakin kerran on käynyt niin, et kalliilla myytiin avauksessa ja sit kevättalvella sai halvemmalla. Tai ei silloinkaan yara ensimmäisenä ollut hintoja tiputtamassa mut kilpailijat loi paineen et oli pakko reagoida. Poruhan siitä nousi niin avauksessa ostaneille luvattiin sitten seuraavan kauden lannoista jotain alennusta ja näin taas saatii kauppa syntymään. Mut siis juu on se mahdollista jos maailmantalous sakkaa ennen ensi kevättä niin hinnat tippuu...
-
Suahan niistä apupaskoista enemmän verovähennystä mitä kalliimpoo🤪 Jätinpä toisen levityksen varatut lannat säkkeihin koska jumalaton eka rehusato plus ylivuotista jäljellä paljon🤪
-
Suahan niistä apupaskoista enemmän verovähennystä mitä kalliimpoo🤪 Jätinpä toisen levityksen varatut lannat säkkeihin koska jumalaton eka rehusato plus ylivuotista jäljellä paljon🤪
Vielä en ole toista levitystä tehnyt, mutta eipä ole vettäkään tullut. Korkeintaan neljännes varatusta määrästä levitetään, loput ensi vuoteen. Yaran täytyy nostaa hintoja lisää, kun kauppa tyssää.
-
ite myös jätän toisen levityksen väliin, kun on hyästi tullu ekaa satoa ja sain just tuossa muutaman hehtaarin lhp nurmea jossa kivasti apilaa.. ja hitosti metän reunassa kasvannu pellon puolella pajua ja raitaa ja leppää.. vaikka niitin tuon lohkon 10 kuukautta sitten. 5-60 senttistä tainta
mutta on nuo jaran hinnat kyllä aika suolasia. melkein kuin 98 pensa! mutta mitä se meinaa sit kun opec saabi jonkinlaisen sovun aikaseks ja alkaa taas ööliä tunkemaan markkinoille..
-
Koskaan ei ole mulla ollut maisema - tai niittypeltoja, mutta ensi vuodeksi voisi kokeilla muutamalla lohkolla sellaista, lannoitteiden hinta siihen kannustaa, samoin riistapelton voisi jollekkin lohkolle laittaa. Nyt lannoitteet tosi kalliita ja viljan hinnat kehnoja, huono yhdistelmä.
Maisemapeltojen kannattavuudessa olennainen osa on tehdä oma siementuotanto. Auringonkukka ja ruiskaunokki, joukkoon kevätrypsiä/persianapilaa ja rehuvirnaa. Valmiit maisemaseokset maksavat 50-70 €/ 10 kg, ja se 10 kg kyllä menee hehtaarille, jos meinaa saada peittävän kukkakasvuston. Ruiskaunokin siementä meinaan kerätä tuosta ongelmapellosta, syysvehnästä. Auringonkukan siemen on melko yksinkertaista kerätä , suurimmat siemenlatvat kokonaisina kuivumaan, kuivana siemenet lähtevät nuijimalla. Rotat ja hiiret tunkevat auringonkukkavarastoon, joten suojattava.
-SS-
Hömppäheinien siemenet ja ha-kustannus kylvölle on yllättävän iso, se hillitsee perustamista. Itse laittaisin ihan perus LHP-nurmi ratkaisuja. 20% puna-apilaa ja 80% timoteitä. Sitten pitää mieluiten 3 vuotta. Sitten tuotto kohtuullinen ja pelto vielä siinä kunnossa, ettei tarkastuksia tarvitse surra.
LHP:een ja MM-pellon tukiero on 200€. MM-pellon hyväksi.
Meinaatteko että tuo 200€ ei riitä perustamiskustannuksiin esim. riistalla, mihin laitetaan esim. ylijäämä viljatossit ja 3-4kg italianraiheinää?
-
LHP:een ja MM-pellon tukiero on 200€. MM-pellon hyväksi.
Meinaatteko että tuo 200€ ei riitä perustamiskustannuksiin esim. riistalla, mihin laitetaan esim. ylijäämä viljatossit ja 3-4kg italianraiheinää?
Ero on 180e.
MM on perustettava joka vuosi uudelleen.
Joissakin tapauksissa saa päättää vasta kylvöä seuraavana keväänä ym.
Tukiohjeet näiden osalta luettava tarkasti, toistan tarkasti.
LHP hinta-laatusuhteeltaan mielestäni parempi. Pystyy myös hyväksikäyttämään syysviljoille ja voi lopettaa glyfosaatilla. Hyviä juttuja, kun otetaan uudelleen viljelyyn.
-
Laitoin viime kesänä glyfosaattipuhdistuksen jälkeen riistalohkolle ruista, puna-apilaa ja italian raiheinää. Ruis hävisi talvella, mutta nyt pellossa on metrin korkea pehko tähkivää italian raiheinää ja puna-apilaa. Pystyisikö kyseisen kasvuston syksymmällä puimaan siemeneksi, koska nyt ala on merkitty viherkesanto/riistaksi.
Tässä kun kuun vaihteessa korjattiin riistapellon reunaa ja laitettiin peuraseosta, niin harmiteltiin, että pitäisi korjata paaliin tuo nurmi, että saisivat riistaruokintapaikoille jänisheiniä. Ehdotin, että seivästetään ja jätetään seipäät sinne talveksi. Muita heinäkoneita kuin niittokone kun ei meillä enää ole, eikä ollut seurallakaan. Hankoja ja haravia on.
-SS-
-
LHP:een ja MM-pellon tukiero on 200€. MM-pellon hyväksi.
Meinaatteko että tuo 200€ ei riitä perustamiskustannuksiin esim. riistalla, mihin laitetaan esim. ylijäämä viljatossit ja 3-4kg italianraiheinää?
Ero on 180e.
MM on perustettava joka vuosi uudelleen.
Joissakin tapauksissa saa päättää vasta kylvöä seuraavana keväänä ym.
Tukiohjeet näiden osalta luettava tarkasti, toistan tarkasti.
LHP hinta-laatusuhteeltaan mielestäni parempi. Pystyy myös hyväksikäyttämään syysviljoille ja voi lopettaa glyfosaatilla. Hyviä juttuja, kun otetaan uudelleen viljelyyn.
Jos nyt ei puhuttaisi puuta heinää vaan ihan faktaa.
Miten saat eroksi 180€? Molemmilla on perus, viheryttämis, luonnonhaittakorvaus tasot samat. Lhp:lle maksetaan 100e ymppiä ja riistalle 300€. 300-100 =200€ vai eikö?
Joka vuosi todellakin pitää perustaa (pl. Niitty) ja jokaisessa tapauksessa päättää vasta seuraavana keväänä (pl. Jälleen niitty) mutta juuri tuota kysyinkin, että eikö 200e tukieron jälkeen vielä jää enemmän käteen Mm-pellosta?
Lhp-nurmet voi vasta 2. Vuoden syksyllä vasta päättää glyfosaatilla, mm-pellot saa ruiskuttaa jo seuraavana keväänä (pl. Niitty) , mikäli tarvetta edes on. Kasvivalinnoilla ja kylvö/hoitotoimenpiteillä voi vaikuttaa huomattavasti asiaan.
Suosittelen noudattamaan omia ohjeitasi ja lukemaan ne tukiehdot tarkasti, ennenkä seuraavan kerran alat vänkyröimään
-
Laitoin viime kesänä glyfosaattipuhdistuksen jälkeen riistalohkolle ruista, puna-apilaa ja italian raiheinää. Ruis hävisi talvella, mutta nyt pellossa on metrin korkea pehko tähkivää italian raiheinää ja puna-apilaa. Pystyisikö kyseisen kasvuston syksymmällä puimaan siemeneksi, koska nyt ala on merkitty viherkesanto/riistaksi.
Tässä kun kuun vaihteessa korjattiin riistapellon reunaa ja laitettiin peuraseosta, niin harmiteltiin, että pitäisi korjata paaliin tuo nurmi, että saisivat riistaruokintapaikoille jänisheiniä. Ehdotin, että seivästetään ja jätetään seipäät sinne talveksi. Muita heinäkoneita kuin niittokone kun ei meillä enää ole, eikä ollut seurallakaan. Hankoja ja haravia on.
-SS-
Pui pois vain, kyllä kesannon sadon saa hyödyntää mutta mieti tarkkaan miten siemeniä kirjaat käytetyn. Tossi heinänsiemen on lainsuojaton
-
Monimuotoisuuspelto niittykasveilla on helpompi, saa olla yhtä perää 2 vuotta ja silti sama tuki kuin maisemapellolla, jonka siemenkustannuskin kalliimpi.
Mutta joutuuko sit helpommin tarkastukseen, jos on näitä arvokkaita tukimuotoja, sitä en osaa sanoa.
-
Monimuotoisuuspelto niittykasveilla on helpompi, saa olla yhtä perää 2 vuotta ja silti sama tuki kuin maisemapellolla, jonka siemenkustannuskin kalliimpi.
Niitty on kustannustehokkain mutta riskiä meinaa olla. Talvehtiminen meinaa olla ongelma ja se on ainoastaan viljelijän syy kun valvonta osuu
-
Onko tämä ny seurausta talouden rajusta elvytyksestä? Tuntuu että monella alalla ylikuumenisen merkkejä. Paitsi viljan hinnassa. Tämä on nyt vaikeeta, mitä tekisi, jos hinnat kuitenkin jostain ihmesyystä tulee alas, onkohan niin käyny joskus?
On käynyt,mutta tuskin nyt käy niin,polttoaineveron+raakaöljynhinnannousu=kotonalasku on jonkun maksettava. Toisekseen viljanhinnassa on ollut positiivista hintavirettä pitkin kevättä eikai Yara halua jäädä näistä rahoista ilman.
-
LHP:een ja MM-pellon tukiero on 200€. MM-pellon hyväksi.
Meinaatteko että tuo 200€ ei riitä perustamiskustannuksiin esim. riistalla, mihin laitetaan esim. ylijäämä viljatossit ja 3-4kg italianraiheinää?
Ero on 180e.
MM on perustettava joka vuosi uudelleen.
Joissakin tapauksissa saa päättää vasta kylvöä seuraavana keväänä ym.
Tukiohjeet näiden osalta luettava tarkasti, toistan tarkasti.
LHP hinta-laatusuhteeltaan mielestäni parempi. Pystyy myös hyväksikäyttämään syysviljoille ja voi lopettaa glyfosaatilla. Hyviä juttuja, kun otetaan uudelleen viljelyyn.
Jos nyt ei puhuttaisi puuta heinää vaan ihan faktaa.
Miten saat eroksi 180€? Molemmilla on perus, viheryttämis, luonnonhaittakorvaus tasot samat. Lhp:lle maksetaan 100e ymppiä ja riistalle 300€. 300-100 =200€ vai eikö?
Joka vuosi todellakin pitää perustaa (pl. Niitty) ja jokaisessa tapauksessa päättää vasta seuraavana keväänä (pl. Jälleen niitty) mutta juuri tuota kysyinkin, että eikö 200e tukieron jälkeen vielä jää enemmän käteen Mm-pellosta?
Lhp-nurmet voi vasta 2. Vuoden syksyllä vasta päättää glyfosaatilla, mm-pellot saa ruiskuttaa jo seuraavana keväänä (pl. Niitty) , mikäli tarvetta edes on. Kasvivalinnoilla ja kylvö/hoitotoimenpiteillä voi vaikuttaa huomattavasti asiaan.
Suosittelen noudattamaan omia ohjeitasi ja lukemaan ne tukiehdot tarkasti, ennenkä seuraavan kerran alat vänkyröimään
Tässä minun Pirkanmaalla jaetussa tukikoulutusmateriaalissani sanotaan, että ympäristökorvauksen tukitasot 2021
LHP 120e/ha
Monimuotoisuuspellot 300e/ha
=180e/ha
Muuten tätä keskustelua onkin näämmä turha jatkaa.
-
LHP:een ja MM-pellon tukiero on 200€. MM-pellon hyväksi.
Meinaatteko että tuo 200€ ei riitä perustamiskustannuksiin esim. riistalla, mihin laitetaan esim. ylijäämä viljatossit ja 3-4kg italianraiheinää?
Ero on 180e.
MM on perustettava joka vuosi uudelleen.
Joissakin tapauksissa saa päättää vasta kylvöä seuraavana keväänä ym.
Tukiohjeet näiden osalta luettava tarkasti, toistan tarkasti.
LHP hinta-laatusuhteeltaan mielestäni parempi. Pystyy myös hyväksikäyttämään syysviljoille ja voi lopettaa glyfosaatilla. Hyviä juttuja, kun otetaan uudelleen viljelyyn.
Jos nyt ei puhuttaisi puuta heinää vaan ihan faktaa.
Miten saat eroksi 180€? Molemmilla on perus, viheryttämis, luonnonhaittakorvaus tasot samat. Lhp:lle maksetaan 100e ymppiä ja riistalle 300€. 300-100 =200€ vai eikö?
Joka vuosi todellakin pitää perustaa (pl. Niitty) ja jokaisessa tapauksessa päättää vasta seuraavana keväänä (pl. Jälleen niitty) mutta juuri tuota kysyinkin, että eikö 200e tukieron jälkeen vielä jää enemmän käteen Mm-pellosta?
Lhp-nurmet voi vasta 2. Vuoden syksyllä vasta päättää glyfosaatilla, mm-pellot saa ruiskuttaa jo seuraavana keväänä (pl. Niitty) , mikäli tarvetta edes on. Kasvivalinnoilla ja kylvö/hoitotoimenpiteillä voi vaikuttaa huomattavasti asiaan.
Suosittelen noudattamaan omia ohjeitasi ja lukemaan ne tukiehdot tarkasti, ennenkä seuraavan kerran alat vänkyröimään
Tässä minun Pirkanmaalla jaetussa tukikoulutusmateriaalissani sanotaan, että ympäristökorvauksen tukitasot 2021
LHP 120e/ha
Monimuotoisuuspellot 300e/ha
=180e/ha
Muuten tätä keskustelua onkin näämmä turha jatkaa.
Oltiin molemmat oikeassa korvaustasosta. Riippuu kohdentamisalueesta onko 100€ vai 120€ lhp.
Harmi että et keskustelua jatka, olisin mieluusti kuullut perustelut miksi lhp on hinta-laatusuhteltaan parempi
-
LHP:een ja MM-pellon tukiero on 200€. MM-pellon hyväksi.
Meinaatteko että tuo 200€ ei riitä perustamiskustannuksiin esim. riistalla, mihin laitetaan esim. ylijäämä viljatossit ja 3-4kg italianraiheinää?
Ero on 180e.
MM on perustettava joka vuosi uudelleen.
Joissakin tapauksissa saa päättää vasta kylvöä seuraavana keväänä ym.
Tukiohjeet näiden osalta luettava tarkasti, toistan tarkasti.
LHP hinta-laatusuhteeltaan mielestäni parempi. Pystyy myös hyväksikäyttämään syysviljoille ja voi lopettaa glyfosaatilla. Hyviä juttuja, kun otetaan uudelleen viljelyyn.
Jos nyt ei puhuttaisi puuta heinää vaan ihan faktaa.
Miten saat eroksi 180€? Molemmilla on perus, viheryttämis, luonnonhaittakorvaus tasot samat. Lhp:lle maksetaan 100e ymppiä ja riistalle 300€. 300-100 =200€ vai eikö?
Joka vuosi todellakin pitää perustaa (pl. Niitty) ja jokaisessa tapauksessa päättää vasta seuraavana keväänä (pl. Jälleen niitty) mutta juuri tuota kysyinkin, että eikö 200e tukieron jälkeen vielä jää enemmän käteen Mm-pellosta?
Lhp-nurmet voi vasta 2. Vuoden syksyllä vasta päättää glyfosaatilla, mm-pellot saa ruiskuttaa jo seuraavana keväänä (pl. Niitty) , mikäli tarvetta edes on. Kasvivalinnoilla ja kylvö/hoitotoimenpiteillä voi vaikuttaa huomattavasti asiaan.
Suosittelen noudattamaan omia ohjeitasi ja lukemaan ne tukiehdot tarkasti, ennenkä seuraavan kerran alat vänkyröimään
Tässä minun Pirkanmaalla jaetussa tukikoulutusmateriaalissani sanotaan, että ympäristökorvauksen tukitasot 2021
LHP 120e/ha
Monimuotoisuuspellot 300e/ha
=180e/ha
Muuten tätä keskustelua onkin näämmä turha jatkaa.
Oltiin molemmat oikeassa korvaustasosta. Riippuu kohdentamisalueesta onko 100€ vai 120€ lhp.
Harmi että et keskustelua jatka, olisin mieluusti kuullut perustelut miksi lhp on hinta-laatusuhteltaan parempi
Näin on, tarkistin itsekin asian.
Omat mieltymykset puoltaa sitä, että perustan kasvuston kertaalleen satokasvin kylvön yhteydessä ja seuraavat vuodet menee pelkällä niitolla versus, että muokkailisin ja kylvelisin joka vuosi uuden kasvuston.
-
Kyllä tuo yksivuotinen monimuotoisuuspelto on vaivalloinen, jos on muuta huomiota vaativaa, kuten rapsia siinä samalla. Tuossa kun tehtiin 1 ha:n pala maisemakasville, niin vahvan kasvuston murskaukseen meni tunti, edestakaiset matkat toinen tunti. Kyntöön yllättävän kuivassa sitkeässä nurmessa kului yllätttävän paljon polttoöljyä, kyntönopeus alle puolet syyssängen auruusta. Eli savua putken täydeltä parisen tuntia. Plus tunnin edestakainen reisu maantiellä. Muutamassa tunnissa viilut muuttuivat todella sitkeiksi, joten otettiin jyrsin, ja jyrsittiin noin 3 km/h x 2,5 m . Siinäkin meni jyrsiessä aikaa puolitoista tuntia. Ja ajoaika tunnin ja vartin (Ceissi on se hidas malli) . Sitten rullaamaan Tumella kylvöalalle, ja siellä vietin noin 45 minuuttia. Ja jälleen tunti meni siirtoaikaa.
Eli työaikaa meni 9,5 h, polttainetta vähintään 50 litraa. Saadakseni LHP alaan verrattuna 180 euroa lisää. Ja lisäksi siementäkin meni satasella. 10 kg Diana-maisemaa ja siemenen loputtua vähän kesken Lantmännenin 1 kg kukkaseos päälle. Eli eipä tuo monimuoto ole mikään autuaaksi tekevä. Viherkesanto-EFA on siksi ollut yhtä tuottoisa.
Tämä siis oli pelkästään PR-käynti, koska olen siinä aivan asuntoalueen pihapuskien vieressä muita peltoja ajamassa. Silloin kun laitoin 2018 hernettä, laitoin kyltin, että saa noukkia. Ja noukkipa siellä jotkut. Viime kesän isompi kukkapelto toisella palstalla oli aika heikko, ja juola valtasi sen, joten siitäkin tuli yleisöltä kysely, että meinaatko jotakin järkevää tänä vuonna. Nyt näyttäisi tulevan kohtuu hyvä kukinta rypsistä, että siinä suhteessa eivät voine luonnehtia tukihömpäksi.
-SS-
-
Kyllä tuo yksivuotinen monimuotoisuuspelto on vaivalloinen, jos on muuta huomiota vaativaa, kuten rapsia siinä samalla. Tuossa kun tehtiin 1 ha:n pala maisemakasville, niin vahvan kasvuston murskaukseen meni tunti, edestakaiset matkat toinen tunti. Kyntöön yllättävän kuivassa sitkeässä nurmessa kului yllätttävän paljon polttoöljyä, kyntönopeus alle puolet syyssängen auruusta. Eli savua putken täydeltä parisen tuntia. Plus tunnin edestakainen reisu maantiellä. Muutamassa tunnissa viilut muuttuivat todella sitkeiksi, joten otettiin jyrsin, ja jyrsittiin noin 3 km/h x 2,5 m . Siinäkin meni jyrsiessä aikaa puolitoista tuntia. Ja ajoaika tunnin ja vartin (Ceissi on se hidas malli) . Sitten rullaamaan Tumella kylvöalalle, ja siellä vietin noin 45 minuuttia. Ja jälleen tunti meni siirtoaikaa.
Eli työaikaa meni 9,5 h, polttainetta vähintään 50 litraa. Saadakseni LHP alaan verrattuna 180 euroa lisää. Ja lisäksi siementäkin meni satasella. 10 kg Diana-maisemaa ja siemenen loputtua vähän kesken Lantmännenin 1 kg kukkaseos päälle. Eli eipä tuo monimuoto ole mikään autuaaksi tekevä. Viherkesanto-EFA on siksi ollut yhtä tuottoisa.
Tämä siis oli pelkästään PR-käynti, koska olen siinä aivan asuntoalueen pihapuskien vieressä muita peltoja ajamassa. Silloin kun laitoin 2018 hernettä, laitoin kyltin, että saa noukkia. Ja noukkipa siellä jotkut. Viime kesän isompi kukkapelto toisella palstalla oli aika heikko, ja juola valtasi sen, joten siitäkin tuli yleisöltä kysely, että meinaatko jotakin järkevää tänä vuonna. Nyt näyttäisi tulevan kohtuu hyvä kukinta rypsistä, että siinä suhteessa eivät voine luonnehtia tukihömpäksi.
-SS-
Eikö pääse helpommalla, kun laittaa pohjalle säilörehu seoksen ja sekaan vähän tos-ohraa. Toisena vuonna säilörehu ja mahdollisesti kolmantena. Sitten lopetus glyfolla ja suorakylvönä vilja päälle. Itsellä tämä on testissä ja ensi vuonna tuo lopetus edessä. Tähän asti ainakin toiminut hyvin ja säilörehusta saapi pikkasen tuloakin vaikkei itsellä ole käyttöä.
-
^ Itte oon kaukaisimpia/häjympiä paloja kierrättänyt juuri noin. Tosin nurmen onnistuminen ei ole aina ollut varmaa. Lähinnä rikat (niittyleinikki) pitäis torjua sitten nurmivuonna. No yhden rehusadon (niiton) jälkeen muistuttaa hetkellisesti ihan normi nurmea ::) Ja talven hiljaisina kuukausina lannoitemäärätkin voi sitten täsmätä noilla rehulohkoilla, jos on lanta ollut liian halpaa.
-
Kyllä tosiaan vaikuttaa lannoitteiden hinnat korkeilta, kun niiden hintakeskusteluosion täyttää keskustelu niityistä, nurmista ja luonnonhoitopelloista...
Tossi heinänsiemen on lainsuojaton
Ei ole tossi heinänsiemen omaan käyttöön lainkaan laitonta.
-
Kyllä tosiaan vaikuttaa lannoitteiden hinnat korkeilta, kun niiden hintakeskusteluosion täyttää keskustelu niityistä, nurmista ja luonnonhoitopelloista...
Tossi heinänsiemen on lainsuojaton
Ei ole tossi heinänsiemen omaan käyttöön lainkaan laitonta.
Luomuviljelijät sen kun myhäilee nyt, ehkä jopa vähän vahingoniloisina.
-
Kyllä tosiaan vaikuttaa lannoitteiden hinnat korkeilta, kun niiden hintakeskusteluosion täyttää keskustelu niityistä, nurmista ja luonnonhoitopelloista...
Tossi heinänsiemen on lainsuojaton
Ei ole tossi heinänsiemen omaan käyttöön lainkaan laitonta.
https://www.siemenkauppiaat.fi/materiaalipankki/tos-infopaketti/
Sieltä
Oman siemenen tuottaminen ja käyttö lisäystarkoituksiin on sallittua vain laissa luetelluilla kasvilajeilla (Laki kasvinjalostajanoikeudesta 1279/2009, 6 §)
›Sallitut lajit ovat kaura, ohra, ruis, vehnä, ruisvehnä, rypsi, rapsi, pellava, herne, härkäpapu, peruna ja tattari.
›Nurmi-ja apilakasvien (nurmipalkokasvit) lisääminen omalla tilalla ei ole sallittua.
-
LHP:een ja MM-pellon tukiero on 200€. MM-pellon hyväksi.
Meinaatteko että tuo 200€ ei riitä perustamiskustannuksiin esim. riistalla, mihin laitetaan esim. ylijäämä viljatossit ja 3-4kg italianraiheinää?
Ero on 180e.
MM on perustettava joka vuosi uudelleen.
Joissakin tapauksissa saa päättää vasta kylvöä seuraavana keväänä ym.
Tukiohjeet näiden osalta luettava tarkasti, toistan tarkasti.
LHP hinta-laatusuhteeltaan mielestäni parempi. Pystyy myös hyväksikäyttämään syysviljoille ja voi lopettaa glyfosaatilla. Hyviä juttuja, kun otetaan uudelleen viljelyyn.
Jos nyt ei puhuttaisi puuta heinää vaan ihan faktaa.
Miten saat eroksi 180€? Molemmilla on perus, viheryttämis, luonnonhaittakorvaus tasot samat. Lhp:lle maksetaan 100e ymppiä ja riistalle 300€. 300-100 =200€ vai eikö?
Joka vuosi todellakin pitää perustaa (pl. Niitty) ja jokaisessa tapauksessa päättää vasta seuraavana keväänä (pl. Jälleen niitty) mutta juuri tuota kysyinkin, että eikö 200e tukieron jälkeen vielä jää enemmän käteen Mm-pellosta?
Lhp-nurmet voi vasta 2. Vuoden syksyllä vasta päättää glyfosaatilla, mm-pellot saa ruiskuttaa jo seuraavana keväänä (pl. Niitty) , mikäli tarvetta edes on. Kasvivalinnoilla ja kylvö/hoitotoimenpiteillä voi vaikuttaa huomattavasti asiaan.
Suosittelen noudattamaan omia ohjeitasi ja lukemaan ne tukiehdot tarkasti, ennenkä seuraavan kerran alat vänkyröimään
Tässä minun Pirkanmaalla jaetussa tukikoulutusmateriaalissani sanotaan, että ympäristökorvauksen tukitasot 2021
LHP 120e/ha
Monimuotoisuuspellot 300e/ha
=180e/ha
Muuten tätä keskustelua onkin näämmä turha jatkaa.
Oltiin molemmat oikeassa korvaustasosta. Riippuu kohdentamisalueesta onko 100€ vai 120€ lhp.
Harmi että et keskustelua jatka, olisin mieluusti kuullut perustelut miksi lhp on hinta-laatusuhteltaan parempi
Näin on, tarkistin itsekin asian.
Omat mieltymykset puoltaa sitä, että perustan kasvuston kertaalleen satokasvin kylvön yhteydessä ja seuraavat vuodet menee pelkällä niitolla versus, että muokkailisin ja kylvelisin joka vuosi uuden kasvuston.
Ymmärrettävää.
Oma mieltymys on mahdollisimman suuri kate, niin rinki lautasmuokkarilla ja toinen viskalla on mahtunut vielä palkankin kanssa tuohon 180e/ha
-
Kyllä tuo yksivuotinen monimuotoisuuspelto on vaivalloinen, jos on muuta huomiota vaativaa, kuten rapsia siinä samalla. Tuossa kun tehtiin 1 ha:n pala maisemakasville, niin vahvan kasvuston murskaukseen meni tunti, edestakaiset matkat toinen tunti. Kyntöön yllättävän kuivassa sitkeässä nurmessa kului yllätttävän paljon polttoöljyä, kyntönopeus alle puolet syyssängen auruusta. Eli savua putken täydeltä parisen tuntia. Plus tunnin edestakainen reisu maantiellä. Muutamassa tunnissa viilut muuttuivat todella sitkeiksi, joten otettiin jyrsin, ja jyrsittiin noin 3 km/h x 2,5 m . Siinäkin meni jyrsiessä aikaa puolitoista tuntia. Ja ajoaika tunnin ja vartin (Ceissi on se hidas malli) . Sitten rullaamaan Tumella kylvöalalle, ja siellä vietin noin 45 minuuttia. Ja jälleen tunti meni siirtoaikaa.
Eli työaikaa meni 9,5 h, polttainetta vähintään 50 litraa. Saadakseni LHP alaan verrattuna 180 euroa lisää. Ja lisäksi siementäkin meni satasella. 10 kg Diana-maisemaa ja siemenen loputtua vähän kesken Lantmännenin 1 kg kukkaseos päälle. Eli eipä tuo monimuoto ole mikään autuaaksi tekevä. Viherkesanto-EFA on siksi ollut yhtä tuottoisa.
Tämä siis oli pelkästään PR-käynti, koska olen siinä aivan asuntoalueen pihapuskien vieressä muita peltoja ajamassa. Silloin kun laitoin 2018 hernettä, laitoin kyltin, että saa noukkia. Ja noukkipa siellä jotkut. Viime kesän isompi kukkapelto toisella palstalla oli aika heikko, ja juola valtasi sen, joten siitäkin tuli yleisöltä kysely, että meinaatko jotakin järkevää tänä vuonna. Nyt näyttäisi tulevan kohtuu hyvä kukinta rypsistä, että siinä suhteessa eivät voine luonnehtia tukihömpäksi.
-SS-
Jos 9,5h/ha menisi minkä vain kasvin perustamiseen pl. Avomaan vihannes ja Marjatuotanto, niin kyllä minäkin heinällä jättäisin.
-
Riistaseosten kanssa täytyy täällä peura-alueella olla tarkkana, ettei osta tai sekoittele mitään turhan maittavaa kasvustoa, muuten on ongelmana, että pelto on alusta pitäen mulloksella, kun mikään ei saa kasvaa, kaikki syödään saman tein, kun ylös tulee. Se voi tulla jollekin yllätyksenä, täällä jopa metsästäjät luopuivat riistapeltojen tekemisestä, kun ei siinä tuntunut olevan järkeä. Ruismaastakin tuli täysi riistapelto, kun oli keväällä monta viikkoa 30-50 päätä laiduntamassa. Sinänsä typerää porukkaa, kun kauhea työ kaapia sentin, kahden mittaisista oraista jotain ravintoa. Kaikesta huolimatta siinäkin on nyt jonkinlainen ruis päällä. Määrätyssä vaiheessa kasvu nopeutui ja muutakin syötävää alkoi ilmaantua, niin pelto jäi lopulta rauhaan.
Edelleen itken kaupallisten seosten kalleutta. Kylvölaite täytyy olla hyvä, jottei siementä mene vallattomasti, muttei liian vähääkään. Oli sellainen muistikuva, että vanha nostolaitetume oli kohtuu tarkka, mutta jostain syystä oli vuosi sitten siemenen menekki hakusessa. Oli mystistä vaihtelua menekissä ja keskiarvoksi muodostui jotain 20kg/ha timotei-apilaseosta. Kyllähän siitä hyvät kasvustot tuli, mutta vähemmälläkin olisi selvinnyt. Mielestäni hyvin perustettu lhp toimii myös maanrakenteen parantajana ja siitä saa käyttökelpoisen pohjan monelle satokasville. Minulla kun ei ole vallan huonoja peltoja, joita viitsisi iän kaiken pitää kesantoina, niin kesantojen pitäisi olla sellaisia, että ne vievät asiaa oikeasti eteenpäin.
-
Kyllä tosiaan vaikuttaa lannoitteiden hinnat korkeilta, kun niiden hintakeskusteluosion täyttää keskustelu niityistä, nurmista ja luonnonhoitopelloista...
Tossi heinänsiemen on lainsuojaton
Ei ole tossi heinänsiemen omaan käyttöön lainkaan laitonta.
https://www.siemenkauppiaat.fi/materiaalipankki/tos-infopaketti/
Sieltä
Oman siemenen tuottaminen ja käyttö lisäystarkoituksiin on sallittua vain laissa luetelluilla kasvilajeilla (Laki kasvinjalostajanoikeudesta 1279/2009, 6 §)
›Sallitut lajit ovat kaura, ohra, ruis, vehnä, ruisvehnä, rypsi, rapsi, pellava, herne, härkäpapu, peruna ja tattari.
›Nurmi-ja apilakasvien (nurmipalkokasvit) lisääminen omalla tilalla ei ole sallittua.
Tuo on tuttu. Eräs lakiasiantuntija naurahti, kun luki tuon. Tuossa tekstissä tulkitaan lakia siten, että jos jokin ei erikseen ole sallittua, se olisi kiellettyä. Suomen laki lähtee kuitenkin toisin päin. Jos jokin ei ole kiellettyä, se olisi lähtökohtaisesti sallittua.
Kasvinjalostajanoikeus koskee juuri noita laissa mainittuja lajeja. Ja niiden lisäys omaan käyttöön on sallittua, kunhan maksaa TOS- maksun. Nurmisiemenen lisäämistä kun ei laissa erikseen kielletä tai edes mainita, niin sitä saa lisätä, eikä TOS- maksua tarvitse maksaa. Tämä oli tuon lakimiehen näkemys. Eli oma tulkintani on, että kasvinjalostajilla ei ole enää mitään oikeuksia nurmisiemeniin sen jälkeen, kun se on viljelijöille myyty.
Sinänsä minulla ei olisi varsinaisesti ongelmaa maksaa rojaltia nurmisiemenistäkin, mutta tuo siemenkauppiaiden lain tulkinta on silti ainakin tuon lakimiehen mielestä virheellinen. Oletan, että nurmisiemenien korkeahko hinta saattaa osittain johtua juuri siitä, ettei jalostaja saa rojalteja kehitystyöstään.
Toisaalta nurmisiementen TOSsittaminen olisi aika hankalaa, kun niissä käytetään runsaasti seoksia ja lajikkeet muuntuvat varsin nopeasti luonnossa, jolloin niiden alkuperän selvittäminen olisi hankalaa.
-
Kyllä tosiaan vaikuttaa lannoitteiden hinnat korkeilta, kun niiden hintakeskusteluosion täyttää keskustelu niityistä, nurmista ja luonnonhoitopelloista...
Tossi heinänsiemen on lainsuojaton
Ei ole tossi heinänsiemen omaan käyttöön lainkaan laitonta.
https://www.siemenkauppiaat.fi/materiaalipankki/tos-infopaketti/
Sieltä
Oman siemenen tuottaminen ja käyttö lisäystarkoituksiin on sallittua vain laissa luetelluilla kasvilajeilla (Laki kasvinjalostajanoikeudesta 1279/2009, 6 §)
›Sallitut lajit ovat kaura, ohra, ruis, vehnä, ruisvehnä, rypsi, rapsi, pellava, herne, härkäpapu, peruna ja tattari.
›Nurmi-ja apilakasvien (nurmipalkokasvit) lisääminen omalla tilalla ei ole sallittua.
Tuo on tuttu. Eräs lakiasiantuntija naurahti, kun luki tuon. Tuossa tekstissä tulkitaan lakia siten, että jos jokin ei erikseen ole sallittua, se olisi kiellettyä. Suomen laki lähtee kuitenkin toisin päin. Jos jokin ei ole kiellettyä, se olisi lähtökohtaisesti sallittua.
Kasvinjalostajanoikeus koskee juuri noita laissa mainittuja lajeja. Ja niiden lisäys omaan käyttöön on sallittua, kunhan maksaa TOS- maksun. Nurmisiemenen lisäämistä kun ei laissa erikseen kielletä tai edes mainita, niin sitä saa lisätä, eikä TOS- maksua tarvitse maksaa. Tämä oli tuon lakimiehen näkemys. Eli oma tulkintani on, että kasvinjalostajilla ei ole enää mitään oikeuksia nurmisiemeniin sen jälkeen, kun se on viljelijöille myyty.
Sinänsä minulla ei olisi varsinaisesti ongelmaa maksaa rojaltia nurmisiemenistäkin, mutta tuo siemenkauppiaiden lain tulkinta on silti ainakin tuon lakimiehen mielestä virheellinen. Oletan, että nurmisiemenien korkeahko hinta saattaa osittain johtua juuri siitä, ettei jalostaja saa rojalteja kehitystyöstään.
Toisaalta nurmisiementen TOSsittaminen olisi aika hankalaa, kun niissä käytetään runsaasti seoksia ja lajikkeet muuntuvat varsin nopeasti luonnossa, jolloin niiden alkuperän selvittäminen olisi hankalaa.
Naurua ja näkemyksiä mailmaan mahtuu.
Sittenhän tuo nähtäisiin kun tuosta joku leivättömän pöydän ääreen joutuisi, että kuka viimeksi nauraa.
Sitä vaan ei tuolla tulkinnalla tule, eikä siemenkauppayhdistyksellä riitä rahat moiseen.
-
Toisaalta nurmisiementen TOSsittaminen olisi aika hankalaa, kun niissä käytetään runsaasti seoksia ja lajikkeet muuntuvat varsin nopeasti luonnossa, jolloin niiden alkuperän selvittäminen olisi hankalaa.
Ja nurmipuntarpään ja vaikka niittynurmikan siemenet eivät todellakaan ole yhdenkään kasvinajalostajaoikeus-omatekemästi omaavan hallinnoimia koskaan. Niitä kerättiin ojan pientareilta jo 1900-luvun alussa. Samoin heinävarastojen lattialankuilta harjattiin siemenet kylvöön.
Ja meillä on vanhempaa kuin 25 vuotta vanhaa timotein siementä tarjolla vielä niityllä.
-SS-
-
Berner ja Witraktor lähettäneet tarjousta,Hankkija ja Lantmannen antaa alkuviikosta hintoja.
Taitaa olla tarkan pelin aikoja nyt.Ehkä luomuilu lisääntyä noilla hinnoilla.
Hankkijakin sai tehty tarjouksensa,lantamanneni vielä puuttuu.
Aivan miehekkäitä nousuja viime vuoteen verrattun,joitain poimintoja:
Yara ss +100€ = + 46%
Yara y10 +124 € =+42 %
Befert can 27 + 131 € = + 75% ,lisätty viime vuoden vastaavaan rikkiä
Nuo hinnat verottomia ja ilman rahtia.
-
Berner ja Witraktor lähettäneet tarjousta,Hankkija ja Lantmannen antaa alkuviikosta hintoja.
Taitaa olla tarkan pelin aikoja nyt.Ehkä luomuilu lisääntyä noilla hinnoilla.
Hankkijakin sai tehty tarjouksensa,lantamanneni vielä puuttuu.
Aivan miehekkäitä nousuja viime vuoteen verrattun,joitain poimintoja:
Yara ss +100€ = + 46%
Yara y10 +124 € =+42 %
Befert can 27 + 131 € = + 75% ,lisätty viime vuoden vastaavaan rikkiä
Nuo hinnat verottomia ja ilman rahtia.
Eilen kuulin (siis 6.7) että yaralla on jo uusi hinnasto. Edellinen oli voimassa vajaan viikon. Näin oli lantmanne virkkonut tarjousta eilen pyytäneelle.
-
Berner ja Witraktor lähettäneet tarjousta,Hankkija ja Lantmannen antaa alkuviikosta hintoja.
Taitaa olla tarkan pelin aikoja nyt.Ehkä luomuilu lisääntyä noilla hinnoilla.
Hankkijakin sai tehty tarjouksensa,lantamanneni vielä puuttuu.
Aivan miehekkäitä nousuja viime vuoteen verrattun,joitain poimintoja:
Yara ss +100€ = + 46%
Yara y10 +124 € =+42 %
Befert can 27 + 131 € = + 75% ,lisätty viime vuoden vastaavaan rikkiä
Nuo hinnat verottomia ja ilman rahtia.
Eilen kuulin (siis 6.7) että yaralla on jo uusi hinnasto. Edellinen oli voimassa vajaan viikon. Näin oli lantmanne virkkonut tarjousta eilen pyytäneelle.
Vastoin puheitani, laitoin eilen pienen erän tilaukseen, kun oli Axanista puutetta ensi keväälle, jos tästä nyt syysviljaa päästään laittamaan. Hankkijalla oli vielä ensimmäinen kausi menossa, mutta sanottiin, että tällä viikolla voi tulla uudet hinnat. Eipä tässä oikein odottelusta ole hyötyä. Hinnat voivat olla talvella vielä paljon pahemmatkin.
-
Ei voi kuin nauraa teidän yara-kirkkokuntalaisten paniikinomaiselle käyttäytymiselle. Yara pitää teitä sätkynukkeina ja te sätkitte yaran ohjailemina. Osta nyt kalliilla tai maksat vielä enemmän ensi kuussa, ja te kuuliaisesti tottelette yaran pappeja. Kaikkein hölmöintä on puheet joistain hemmetin kuukausikiintiöistä, ihan kuin elettäisiin jotain pula-aikaa. Myyntimiehet soittelee ja jauhaa näistä kiintiöistä, ei hyvää päivää mitä meininkiä, ihan kuin elettäisiin kommunismissa. Yara on tehnyt suurimmasta osasta suomalaisia viljelijöitä täysiä pöljiä. Sidotte helvetisti rahaa kiinni seisomaan lannoitteisiin, joita tarvitaan vasta lähes vuoden päästä vasta. Millään muulla tuotannon alalla ei toimita noin pöljästi, että sidotaan valtavasti pääomia varastoihin tuottamattomasti seisomaan.
-
Ei voi kuin nauraa teidän yara-kirkkokuntalaisten paniikinomaiselle käyttäytymiselle. Yara pitää teitä sätkynukkeina ja te sätkitte yaran ohjailemina. Osta nyt kalliilla tai maksat vielä enemmän ensi kuussa, ja te kuuliaisesti tottelette yaran pappeja. Yara on tehnyt suurimmasta osasta suomalaisia viljelijöitä täysiä pöljiä. Sidotte helvetisti rahaa kiinni seisomaan lannoitteision, joita tarvitaan vasta lähes vuoden päästä vasta. Millään muulla tuotannon alalla ei toimita noin pöljästi, että sidotaan valtavasti pääomia varastoihin tuottamattomasti seisomaan.
Joka vuosi kysyn Yaran, belorin ja cemaron hinnat.
Ja ostan sitä mikä on halvinta, monena vuonna Yaraa on ollut edullisin.
Se että ne tilaa nyt, johtuu siitä että yleensä se on edullisinta nyt. Eikä keväällä, kun maksaa enemmän.
Ei se raha tilläkään korkoa kasva, se on sit eri asia jos ei ole niitä rahoja millä ne ostaa seisomaan varastoon.
Ja lannat laitoin tilaukseen.
-
Ei voi kuin nauraa teidän yara-kirkkokuntalaisten paniikinomaiselle käyttäytymiselle. Yara pitää teitä sätkynukkeina ja te sätkitte yaran ohjailemina. Osta nyt kalliilla tai maksat vielä enemmän ensi kuussa, ja te kuuliaisesti tottelette yaran pappeja. Yara on tehnyt suurimmasta osasta suomalaisia viljelijöitä täysiä pöljiä. Sidotte helvetisti rahaa kiinni seisomaan lannoitteision, joita tarvitaan vasta lähes vuoden päästä vasta. Millään muulla tuotannon alalla ei toimita noin pöljästi, että sidotaan valtavasti pääomia varastoihin tuottamattomasti seisomaan.
Joka vuosi kysyn Yaran, belorin ja cemaron hinnat.
Ja ostan sitä mikä on halvinta, monena vuonna Yaraa on ollut edullisin.
Se että ne tilaa nyt, johtuu siitä että yleensä se on edullisinta nyt. Eikä keväällä, kun maksaa enemmän.
Ei se raha tilläkään korkoa kasva, se on sit eri asia jos ei ole niitä rahoja millä ne ostaa seisomaan varastoon.
Ja lannat laitoin tilaukseen.
Vaihtoehtona rahojen sijoittaminen jonnekin muualle, mutta missä saa samalle rahalle yhtä varmasti saman tuoton? Kun lantaa tarvitaan jokatapauksessa ensi keväänä, on hinta sitten mitä tahansa, ellei siirry luomuun.
Tilasin minäkin, maksuaika vuoden loppuun ts. se raha ehtii tuottamaan tai sen ehtii tienata tällä välillä, todennäköisesti hinta on jo jotain muuta kuin tällä hetkellä.
Yaraa tänä vuonna, viime vuonna oli Cemagroa. Ne vain nuo peesailijat osaa nostaa hintaa ihan samoin kuin rosvolaiva, ja tänä vuonna nostivat hintaa huimasti, oli jopa kalliimpaa kuin Yara.
-
Juu ei voi kuin ihmetellä miten samat hinnat on eri firmoilla. Viimevuonnakin 30tonnin erästä kysyin tarjoukset kaikilta ja yara oli edullisin mutta kalleinkaan ei olisi ollut kuin 350€ enemmin :-\
-
Se on vähän niinkuin kinkun loppuminen kaupoista jouluksi tai munien pääsiäiseksi.
Yara laittaa hinnat esiin nyt, MT puhkuu kiukusta, jussit ostaa. Seuraava korotus parin viikon
päästä,kalliimpaa,jussit ostaa kaksin käsin. Joka vuosi sama juttu, jokainen tietysti tekee
omat valintansa,mutta sitten on tietysti huono valittaa kun säkit on liiterissä. Mutta kauppa
käy ja kannattaa.
-
Minä en pysty tässä vaiheessa tietämään edes sitä, kuinka paljon ja mitä lannoitelaatuja ensi keväänä tarvitsen. On vielä hämärän peitossa, mitä kylvän ensi keväänä. Ja maa-analyysitkin pitää tehdä syksyllä, kun tulee 5 vuotta kuluneeksi edellisistä näytteistä, niin niiden tulokset vaikuttaa erittäin oleellisesti lannoitelaatujen valintaan, joten näistä kahdesta syystä on mahdotonta vielä tilata lannoitteita ensi kevääksi. Tietysti jos joka vuosi lannoittaa pellot tietyillä peruslannoitteilla ja samoilla määrillä, huomioimatta satotasokorjauksia ja viljeltäviä kasveja, ja yleensäkin, viljelysuunnitelma ensi vuodeksi on jo tehty, on lannoitteet seuraavaksi kevääksi helppo tilata jo nyt keskikesällä.
-
Minä en pysty tässä vaiheessa tietämään edes sitä, kuinka paljon ja mitä lannoitelaatuja ensi keväänä tarvitsen. On vielä hämärän peitossa, mitä kylvän ensi keväänä. Ja maa-analyysitkin pitää tehdä syksyllä, kun tulee 5 vuotta kuluneeksi edellisistä näytteistä, niin niiden tulokset vaikuttaa erittäin oleellisesti lannoitelaatujen valintaan, joten näistä kahdesta syystä on mahdotonta vielä tilata lannoitteita ensi kevääksi. Tietysti jos joka vuosi lannoittaa pellot tietyillä peruslannoitteilla ja samoilla määrillä, huomioimatta satotasokorjauksia ja viljeltäviä kasveja, ja yleensäkin, viljelysuunnitelma ensi vuodeksi on jo tehty, on lannoitteet seuraavaksi kevääksi helppo tilata jo nyt keskikesällä.
Kukin tyylillään.
Ei siinä viljelysuunnitelmassa nyt niin kauaa meni etteikö sitä kerkesi jo nyt tekemään.
Ja tuskin se maa nyt tästä keväästä niin paljon ole muuttunut, ettei voi samoja käyttää kun tänä keväänä?
-
Minä en pysty tässä vaiheessa tietämään edes sitä, kuinka paljon ja mitä lannoitelaatuja ensi keväänä tarvitsen. On vielä hämärän peitossa, mitä kylvän ensi keväänä. Ja maa-analyysitkin pitää tehdä syksyllä, kun tulee 5 vuotta kuluneeksi edellisistä näytteistä, niin niiden tulokset vaikuttaa erittäin oleellisesti lannoitelaatujen valintaan, joten näistä kahdesta syystä on mahdotonta vielä tilata lannoitteita ensi kevääksi. Tietysti jos joka vuosi lannoittaa pellot tietyillä peruslannoitteilla ja samoilla määrillä, huomioimatta satotasokorjauksia ja viljeltäviä kasveja, ja yleensäkin, viljelysuunnitelma ensi vuodeksi on jo tehty, on lannoitteet seuraavaksi kevääksi helppo tilata jo nyt keskikesällä.
Kukin tyylillään.
Ei siinä viljelysuunnitelmassa nyt niin kauaa meni etteikö sitä kerkesi jo nyt tekemään.
Ja tuskin se maa nyt tästä keväästä niin paljon ole muuttunut, ettei voi samoja käyttää kun tänä keväänä?
Tai sit ihan vaan helposti et paria laatua ja ensi vuonna sitten taas paria eri laatua.. jos fosforit nyt jossain pomppaa niin tasaa sit mut aika harvalla ei karjatilalla taitaa fosforien kanssa olla ongelmia..
-
Heinäkuun alustahan tuli tullimaksuja EU:n ulkopuolisille tavaroille. Vaikuttaakohan tuo itälantojen hintaan?
-
Minä en pysty tässä vaiheessa tietämään edes sitä, kuinka paljon ja mitä lannoitelaatuja ensi keväänä tarvitsen. On vielä hämärän peitossa, mitä kylvän ensi keväänä. Ja maa-analyysitkin pitää tehdä syksyllä, kun tulee 5 vuotta kuluneeksi edellisistä näytteistä, niin niiden tulokset vaikuttaa erittäin oleellisesti lannoitelaatujen valintaan, joten näistä kahdesta syystä on mahdotonta vielä tilata lannoitteita ensi kevääksi. Tietysti jos joka vuosi lannoittaa pellot tietyillä peruslannoitteilla ja samoilla määrillä, huomioimatta satotasokorjauksia ja viljeltäviä kasveja, ja yleensäkin, viljelysuunnitelma ensi vuodeksi on jo tehty, on lannoitteet seuraavaksi kevääksi helppo tilata jo nyt keskikesällä.
Kukin tyylillään.
Ei siinä viljelysuunnitelmassa nyt niin kauaa meni etteikö sitä kerkesi jo nyt tekemään.
Ja tuskin se maa nyt tästä keväästä niin paljon ole muuttunut, ettei voi samoja käyttää kun tänä keväänä?
Tai sit ihan vaan helposti et paria laatua ja ensi vuonna sitten taas paria eri laatua.. jos fosforit nyt jossain pomppaa niin tasaa sit mut aika harvalla ei karjatilalla taitaa fosforien kanssa olla ongelmia..
Starttifosforilla ja/tai jaetulla lannoituksella fosforit helppo optimoida
-
Minä en pysty tässä vaiheessa tietämään edes sitä, kuinka paljon ja mitä lannoitelaatuja ensi keväänä tarvitsen. On vielä hämärän peitossa, mitä kylvän ensi keväänä. Ja maa-analyysitkin pitää tehdä syksyllä, kun tulee 5 vuotta kuluneeksi edellisistä näytteistä, niin niiden tulokset vaikuttaa erittäin oleellisesti lannoitelaatujen valintaan, joten näistä kahdesta syystä on mahdotonta vielä tilata lannoitteita ensi kevääksi. Tietysti jos joka vuosi lannoittaa pellot tietyillä peruslannoitteilla ja samoilla määrillä, huomioimatta satotasokorjauksia ja viljeltäviä kasveja, ja yleensäkin, viljelysuunnitelma ensi vuodeksi on jo tehty, on lannoitteet seuraavaksi kevääksi helppo tilata jo nyt keskikesällä.
Kukin tyylillään.
Ei siinä viljelysuunnitelmassa nyt niin kauaa meni etteikö sitä kerkesi jo nyt tekemään.
Ja tuskin se maa nyt tästä keväästä niin paljon ole muuttunut, ettei voi samoja käyttää kun tänä keväänä?
Tai sit ihan vaan helposti et paria laatua ja ensi vuonna sitten taas paria eri laatua.. jos fosforit nyt jossain pomppaa niin tasaa sit mut aika harvalla ei karjatilalla taitaa fosforien kanssa olla ongelmia..
Starttifosforilla ja/tai jaetulla lannoituksella fosforit helppo optimoida
Juuri näin. Itsellä ei ollut starttifosforiin mahdollisuutta, kun puuttu kylvimestä se kolmas laatikko. Lisäks oli lantaa niin homma meni yleensä niin, että typpeä ilman fosforia oli toinen laatu ja toinen sitten fosforipitoinen, yara asteikolla niitä alkupään numeroita eli matalafosforisia lantoja. Syyskylvöt lähes aina pelkällä lannalla.
-
Kaupat tuli.Lantamanneni,Hankkija,Berner ja Wihuri,ensinmainittu halvin.Kahdella suurimmalla erot muutamasta eurosta reiluun kymppiin tuotteesta riippuen.Minimiostos ja herne saa ens vuonna ainoastaan kalia.
Rosvolaiva tuntuu tulevan vastaan vähän joka tuotemerkissä. Ens tiistaina viimeistään nousee fosforista riippuen 3-9 €/tn.
-
Kaupat tuli.Lantamanneni,Hankkija,Berner ja Wihuri,ensinmainittu halvin.Kahdella suurimmalla erot muutamasta eurosta reiluun kymppiin tuotteesta riippuen.Minimiostos ja herne saa ens vuonna ainoastaan kalia.
Rosvolaiva tuntuu tulevan vastaan vähän joka tuotemerkissä. Ens tiistaina viimeistään nousee fosforista riippuen 3-9 €/tn.
Sama täällä. Mannenilta otin yaraa. Ja kun otti 40tonnia niin hinta tippui vielä hieman.saattaa nousta kuulemma jo huomenna.
Ihanan kallista.
-
Yaran hinnat on nousussa ja maksuehtojakin ehkä kiristetään. Toistaiseksi tarjotaan korotonta maksuaikaa lokakuun loppuun, mutta huhuja liikkuu muutoksesta.
Mielenkiintoista nähdä, miten Berner ja Cemagro peesaavat hintarallissa. Nyt olisi tilaisuus ottaa markkinaa pidättäytymällä korotuksista.
-
Yaran hinnat on nousussa ja maksuehtojakin ehkä kiristetään. Toistaiseksi tarjotaan korotonta maksuaikaa lokakuun loppuun, mutta huhuja liikkuu muutoksesta.
Mielenkiintoista nähdä, miten Berner ja Cemagro peesaavat hintarallissa. Nyt olisi tilaisuus ottaa markkinaa pidättäytymällä korotuksista.
Miksi lantaa EI VOI ostaa ilman maksuaikaa. Lantmannenilla lyhin maksuaika oli 90vrk. Hankkijalla elokuun loppuun. Siksi kait hankkija oli "vajaan satasen" halvempi. Kummallekkaan ei käynyt lyhyempi maksuaika. Käteistä en tosin kysynyt , kun lantakin on vielä viikon tehtaalla.
-
Yaran hinnat on nousussa ja maksuehtojakin ehkä kiristetään. Toistaiseksi tarjotaan korotonta maksuaikaa lokakuun loppuun, mutta huhuja liikkuu muutoksesta.
Mielenkiintoista nähdä, miten Berner ja Cemagro peesaavat hintarallissa. Nyt olisi tilaisuus ottaa markkinaa pidättäytymällä korotuksist
Miksi lantaa EI VOI ostaa ilman maksuaikaa. Lantmannenilla lyhin maksuaika oli 90vrk. Hankkijalla elokuun loppuun. Siksi kait hankkija oli "vajaan satasen" halvempi. Kummallekkaan ei käynyt lyhyempi maksuaika. Käteistä en tosin kysynyt , kun lantakin on vielä viikon tehtaalla.
Kai siinä on takana jokin rahoitusyhtiökuvio. Mahtaako kaikille ostajille olla sama kohtelu? Niitäkin isäntiä on, joille ei luotolla myydä missään tilanteessa.
-
Vuoden loppuun tarjottiin maksuaikaa kysymättä ???
-
Yaran hinnat on nousussa ja maksuehtojakin ehkä kiristetään. Toistaiseksi tarjotaan korotonta maksuaikaa lokakuun loppuun, mutta huhuja liikkuu muutoksesta.
Mielenkiintoista nähdä, miten Berner ja Cemagro peesaavat hintarallissa. Nyt olisi tilaisuus ottaa markkinaa pidättäytymällä korotuksista.
Paskapuhetta nämä "huhut". Vuosia on ollut käytäntö että eräpäivä käytännössä kaikilla myyjillä on 15. tai 31. joulukuuta, pienen koron kera tai jopa ilman korkoa. Tää perustuu siihen että tuista valtaosa tulee maksuun vuoden lopussa, ja kyllä silloin viljelijöillä rahaa on, joten uskalletaan antaa maksuaikaa vuoden loppuun asti.
-
Yaran hinnat on nousussa ja maksuehtojakin ehkä kiristetään. Toistaiseksi tarjotaan korotonta maksuaikaa lokakuun loppuun, mutta huhuja liikkuu muutoksesta.
Mielenkiintoista nähdä, miten Berner ja Cemagro peesaavat hintarallissa. Nyt olisi tilaisuus ottaa markkinaa pidättäytymällä korotuksista.
Paskapuhetta nämä "huhut". Vuosia on ollut käytäntö että eräpäivä käytännössä kaikilla myyjillä on 15. tai 31. joulukuuta, pienen koron kera tai jopa ilman korkoa. Tää perustuu siihen että tuista valtaosa tulee maksuun vuoden lopussa, ja kyllä silloin viljelijöillä rahaa on, joten uskalletaan antaa maksuaikaa vuoden loppuun asti.
"Huhu" voi olla paskapuhetta, mutta se oli myös myyjän argumentti tänään kun väänsin lannoitekauppaa. Eipä napannut siihen liikkeeseen tällä kertaa.
Eikä oo korollisia tai korottomia maksuaikoja meikäläiselle tyrkytetty ennen tätä vuotta. Lienenkö jotenkin epäilyttävä??
-
Meidän porukan saamat tarjoukset sisälsi aika lyhyet maksuajat.
Lantmannen 10 pv netto toimituksesta,Hankkija 30 pv ,Berner 14 pv netto tai 3 kk 1 prosentin korolla ja sen jälkeen 0,5% /kk.Wihurin tarjouksessa ei mainittu mitään,muutenkin jäi vajaaksi tarjouksen teko.Olisi pitänyt tietää tarkat määrät ja laadut etukäteen ja porukan jäsenten nimet ym.
Kai noihin kaikkiin saisi neuvoteltua lisää maksuaikaa jos isäntä sitä haluaa.Kahden ensimmäisen liikkeen myyjät kyllä tuntee porukan jäsenet pitkältä ajalta.
-
Yaran hinnat on nousussa ja maksuehtojakin ehkä kiristetään. Toistaiseksi tarjotaan korotonta maksuaikaa lokakuun loppuun, mutta huhuja liikkuu muutoksesta.
Mielenkiintoista nähdä, miten Berner ja Cemagro peesaavat hintarallissa. Nyt olisi tilaisuus ottaa markkinaa pidättäytymällä korotuksista.
Paskapuhetta nämä "huhut". Vuosia on ollut käytäntö että eräpäivä käytännössä kaikilla myyjillä on 15. tai 31. joulukuuta, pienen koron kera tai jopa ilman korkoa. Tää perustuu siihen että tuista valtaosa tulee maksuun vuoden lopussa, ja kyllä silloin viljelijöillä rahaa on, joten uskalletaan antaa maksuaikaa vuoden loppuun asti.
"Huhu" voi olla paskapuhetta, mutta se oli myös myyjän argumentti tänään kun väänsin lannoitekauppaa. Eipä napannut siihen liikkeeseen tällä kertaa.
Eikä oo korollisia tai korottomia maksuaikoja meikäläiselle tyrkytetty ennen tätä vuotta. Lienenkö jotenkin epäilyttävä??
Ehkä ne kauppiaat tietää ketkä ei tarvitse ylimääräistä maksuaikaa. Ja toisaalta ne, joilla on viellä edellisetkin maksamatta. ;D
Cemagro oli ensimmäistä kertaa oikeasti Yaraa halvempi, niin otin sitä. Yleensä tässä Yaran tehtaan varjossa on hintaero sulanut kalliimpaan rahtiin, mutta nyt jäi semmoinen "pitkä viikonloppu Rukalla" hintaeroa. ;D
-
Kaupat tuli.Lantamanneni,Hankkija,Berner ja Wihuri,ensinmainittu halvin.Kahdella suurimmalla erot muutamasta eurosta reiluun kymppiin tuotteesta riippuen.Minimiostos ja herne saa ens vuonna ainoastaan kalia.
Rosvolaiva tuntuu tulevan vastaan vähän joka tuotemerkissä. Ens tiistaina viimeistään nousee fosforista riippuen 3-9 €/tn.
Hinnat alkaa olemaan järjettömiä, tuottajahintoihin nähden. ???
-
Kaupat tuli.Lantamanneni,Hankkija,Berner ja Wihuri,ensinmainittu halvin.Kahdella suurimmalla erot muutamasta eurosta reiluun kymppiin tuotteesta riippuen.Minimiostos ja herne saa ens vuonna ainoastaan kalia.
Rosvolaiva tuntuu tulevan vastaan vähän joka tuotemerkissä. Ens tiistaina viimeistään nousee fosforista riippuen 3-9 €/tn.
Hinnat alkaa olemaan järjettömiä, tuottajahintoihin nähden. ???
Niin alkaa olemaan.
Kukaan ei sitten myy viljojaan puinti aikaan, ennenkin rehuviljat on +200e/t
-
^^
Ihan järjettömän kallista ! Tämän vuoden toisen rehusadon lannat on varmaan levitelty turhaan , samoin kevät viljojen kylvön yhteydessä lannoitetut. Tyhjän olisi saanut ilman lantaakin ??? Ja taas ens keväänä yhtä tyhmänä reilusti kalliimpaa lantaa suurin toivein ...
-
Nurmien toinen kierros lannoittamatta, vettä tullut niiton jälkeen 2-3 mm. Tyhjää ei tosiaan kannata lannoittaa, huomiselle luvatut sateet ovat poistuneet ennusteesta, tänäänkään ei levitetä siis mitään. Vähäinenkin kasvu kuolee kohta pois.
-
Nurmien toinen kierros lannoittamatta, vettä tullut niiton jälkeen 2-3 mm. Tyhjää ei tosiaan kannata lannoittaa, huomiselle luvatut sateet ovat poistuneet ennusteesta, tänäänkään ei levitetä siis mitään. Vähäinenkin kasvu kuolee kohta pois.
Noinhan siinä on käynyt tai kasvun osalta tulee käymään vaikka on lannoitettukin. Lähes polveen asti ulottunut italian raeheinäkin on lyhentynyt puoleen ja muuttunut ruskeaksi :o No muutaman pyörtänö koivun varjossa kasvusto on normaali, eli pienestä se olisi ollut kiinni.
-
Hinnannousua perustellaan raaka-aineiden hinnan nousulla. Kai ne raaka-aineiden hinnat muuallakin nousevat. Jos näin, viljan hinnatkin joustavat ylemmäs maailmalla ja toivottavasti vetävät suomalaistakin viljan hintaa paremmaksi :)
-
Niin mutta kun se itämeri :-\
Se se on välissä. En kyllä ymmärrä jos vehnät viedään tuohon lähimmälle myllylle 120km päähän niin miksi ne pitää itämeren kautta viedä mutta niin se vaan kuulemma 50€ verottaa se itämeri :o
-
Niin mutta kun se itämeri :-\
Se se on välissä. En kyllä ymmärrä jos vehnät viedään tuohon lähimmälle myllylle 120km päähän niin miksi ne pitää itämeren kautta viedä mutta niin se vaan kuulemma 50€ verottaa se itämeri :o
So so, ei noin saa katkerasti mollata kilttejä suomalaisia viljanostajia. He ovat aina hyvää hyvyyttään ostaneet viljasi - vaikakin kohtuullisella itämerivähennyksellä, ja nyt alat puremaan hyväntekijäsi kättä ?
"Minusta on vain huvittavaa tuo eevertin asenne viljojensa ostajaa kohtaan." - voisi eräs agronettiläinen sanoa.
-SS-
-
No saattoipa tuossa olla ripaus ironiaa katkeruuden joukossa ;)
Mutta alkaapa tässä huumori olemaan koetuksella kun lannotteiden ja öljyn hintoja vertailee ja samalla käy "viljavainiota" katsastamassa. Paljon on panostettu mutta pahalta näyttää. No kuivurin öljysäiliöitä ei varmaan tartte ihan täyteen tilata.
Alkaa tässä taas mietityttää että josko luomuun kuitenkin, ja helpoimmalla pääsis kun heinälle kaikki mutta mitäs sitä sitten tekisi ::)
-
No saattoipa tuossa olla ripaus ironiaa katkeruuden joukossa ;)
Mutta alkaapa tässä huumori olemaan koetuksella kun lannotteiden ja öljyn hintoja vertailee ja samalla käy "viljavainiota" katsastamassa. Paljon on panostettu mutta pahalta näyttää. No kuivurin öljysäiliöitä ei varmaan tartte ihan täyteen tilata.
Alkaa tässä taas mietityttää että josko luomuun kuitenkin, ja helpoimmalla pääsis kun heinälle kaikki mutta mitäs sitä sitten tekisi ::)
No kun ikää tulee, niin huomaa että aika kuluu ilman jatkuvaa työntekoakin, luomukierto voi sopia
normiviljelyynkin, eli yksi kolmas pinta-alasta heinälle ja siihen sopiva murskain loppukesälle, niin
peltokin kiittää, no kokeilussa ja muutaman vuoden päästä tietää taloudellisenkin tuloksen.
-
Tästä opimme sen,näin 0 korkojen ajalla,että kun lannoite on halpaa,kannattaa ottaa
vaikka velkaa lannotteisiin. Silloin kun ne on halpoja,mutta onko ne koskaan? Jälkikäteen
kyllä,ostohetkellä tuntuu aina siltä,että halvempaakin voisi olla ;D. Luomuviljelijällä
tätä murhetta ei ole, jollei sitten hänkin ole siirtynyt säkkitavaraan,mitä kovasti myös
kaupitellaan.
-
Luomu on erittäin hyvä vaihtoehto ilmastonmuutoksen kourissa kärvistelevälle maataloudelle. Viljanviljelyyn sopii ainakin todella hyvin, että pääosa tuloista tulee varmoina tukina ja varsinainen viljely hoidetaan olemattomin tuotantokustannuksin. Kollega tiivisti koko asian lauseeseen "luomussa on pelkkää plussaa jos joutuu syksyllä käynnistämään puimurin". Tähän ei ole paljon lisättävää.
-
Totta. Ainoa mikä tuossa lauseessa mietityttää,on se että ei kovin kaukana
itänaapurin ajattelutavasta eroa.Siis N-liiton. No,isot linjat ei ole viljelijän
päänsärky,mutta tuo asenne ei pitemmän päälle tiedä hyvää.
-
Luomu on erittäin hyvä vaihtoehto ilmastonmuutoksen kourissa kärvistelevälle maataloudelle. Viljanviljelyyn sopii ainakin todella hyvin, että pääosa tuloista tulee varmoina tukina ja varsinainen viljely hoidetaan olemattomin tuotantokustannuksin. Kollega tiivisti koko asian lauseeseen "luomussa on pelkkää plussaa jos joutuu syksyllä käynnistämään puimurin". Tähän ei ole paljon lisättävää.
Oletko itse luomuviljelijä ja jos et, niin miksi et? Jos se kerran on noin tuottoisaa ja helppoa rahantuloa, miksi et ole älynnyt sellaiseksi jo kauan sitten alkaa?
Niin, ja itse en ole luomussa.
-
Oletko itse luomuviljelijä ja jos et, niin miksi et? Jos se kerran on noin tuottoisaa ja helppoa rahantuloa, miksi et ole älynnyt sellaiseksi jo kauan sitten alkaa?
Niin, ja itse en ole luomussa.
Luomussa ei tarvitse olla, voidakseen ennakoida taloudellisen vaikuttavuuden onalla maatilalla.
Luomussa ollaan hiukan samassa verrannollisessa tilanteessa kuin 50 autonromun sarjaromutustapauksessa verrattuna yhdestä autosta saatavaan tukeen: järjestelmä on eri tavoin kannattava, volyymista riippuen.
Luomutilojen profiilikin kertoo saman.
-SS-
-
Luomu on erittäin hyvä vaihtoehto ilmastonmuutoksen kourissa kärvistelevälle maataloudelle. Viljanviljelyyn sopii ainakin todella hyvin, että pääosa tuloista tulee varmoina tukina ja varsinainen viljely hoidetaan olemattomin tuotantokustannuksin. Kollega tiivisti koko asian lauseeseen "luomussa on pelkkää plussaa jos joutuu syksyllä käynnistämään puimurin". Tähän ei ole paljon lisättävää.
Oletko itse luomuviljelijä ja jos et, niin miksi et? Jos se kerran on noin tuottoisaa ja helppoa rahantuloa, miksi et ole älynnyt sellaiseksi jo kauan sitten alkaa?
Niin, ja itse en ole luomussa.
Kurssi on käytynä, mutta luomusopimusta ei ole tehty.
Suurin syy lienee siinä, etten ole pystynyt tekemään päätöstä, miten tätä viljelyä veisi jatkossa eteenpäin. Nykyisestä elämäntilanteesta johtuen, nyt on ollut aikaa hoitaa tilaa pedantisti, jos siirtyisin luomuun, pitäisi päättää, yritetäänkö sitä tosissaan vai vedetäänkö hommat läskiksi. Lisää pinta-alaakin olisi sitten hyvä olla tai siitä ei ainakaan olisi haittaa. Moni kollega on laittanut pellot luomuun ja työmäärän romahdettua, lähtenyt muihin hommiin. Samalla on kyllä pelkän maataloudenkin tulos kohentunut paremmaksi, kuin koskaan vanhalla mallilla sählätessä.
Toisekseen, ilmastonmuutos on ollut niin nopea ja sen vaikutukset niin suuria, että tavanomainen viljely on mennyt jonkinlaiseen umpikujaan. Ei ole oikein järkevää jatkaa korkean kustannuksen tuotantopanosten käyttöä, kun fiksumpaa olisi kylvää edullista luomutossia ja unohtaa jyvät peltoon. Syksyllä sitten katsottaisiin, pitääkö siellä vielä tehdä jotain. Jollakin tasolla sitä on jäänyt jumiin tähän vanhaan malliin ja kuvittelee, että niitäkin vuosia vielä tulee, että sataa oikeaan aikaan ja sopivasti, jolloin kasvustot ovat asiallisia ja viljan hintatasosta riippumatta, tällä tekee hyvää tulosta ja työ muutenkin tuntuu mielekkäältä.
Kolmannekseen olen pelännyt jonkinlaista järkiintymistä luomun osalta. Eli peltojen hoitoon aletaan hallinnon toimesta kiinnittää enemmän huomiota, että siellä oikeasti on jotain yritetty jotain järkevää, eikä siellä ole pelkkä paskaruohojen monimuotoisuuskokoelma viljelyksessä. Viljan hintojen lasku on myös ollut odotuksissa, kun luomuala lisääntyy koko ajan.
Nythän tulevalle tukikaudelle on linjattu, että Suomen peltoalasta olisi 2027 jo 20% luomussa. Eli nykyinen linja jatkuu edelleen, ehkä olisi todellakin oikea aika hypätä kelkkaan mukaan.
-
Näennäisluomuilijoiden määrän lisääntyessä alkaa viranomaistaho kiinnittämään yhä enemmän huomiota siihe, että yritetäänkö sieltä pellosta edes saada satoa.
Nyt vielä luomutukien maksajatahojen idealistisuus asiaa kohtaa on sillä tasolla että näennäisluomuilua katsotaan läpi sormien.
-
Luomu on erittäin hyvä vaihtoehto ilmastonmuutoksen kourissa kärvistelevälle maataloudelle. Viljanviljelyyn sopii ainakin todella hyvin, että pääosa tuloista tulee varmoina tukina ja varsinainen viljely hoidetaan olemattomin tuotantokustannuksin. Kollega tiivisti koko asian lauseeseen "luomussa on pelkkää plussaa jos joutuu syksyllä käynnistämään puimurin". Tähän ei ole paljon lisättävää.
Oletko itse luomuviljelijä ja jos et, niin miksi et? Jos se kerran on noin tuottoisaa ja helppoa rahantuloa, miksi et ole älynnyt sellaiseksi jo kauan sitten alkaa?
Niin, ja itse en ole luomussa.
Kurssi on käytynä, mutta luomusopimusta ei ole tehty.
Suurin syy lienee siinä, etten ole pystynyt tekemään päätöstä, miten tätä viljelyä veisi jatkossa eteenpäin. Nykyisestä elämäntilanteesta johtuen, nyt on ollut aikaa hoitaa tilaa pedantisti, jos siirtyisin luomuun, pitäisi päättää, yritetäänkö sitä tosissaan vai vedetäänkö hommat läskiksi. Lisää pinta-alaakin olisi sitten hyvä olla tai siitä ei ainakaan olisi haittaa. Moni kollega on laittanut pellot luomuun ja työmäärän romahdettua, lähtenyt muihin hommiin. Samalla on kyllä pelkän maataloudenkin tulos kohentunut paremmaksi, kuin koskaan vanhalla mallilla sählätessä.
Toisekseen, ilmastonmuutos on ollut niin nopea ja sen vaikutukset niin suuria, että tavanomainen viljely on mennyt jonkinlaiseen umpikujaan. Ei ole oikein järkevää jatkaa korkean kustannuksen tuotantopanosten käyttöä, kun fiksumpaa olisi kylvää edullista luomutossia ja unohtaa jyvät peltoon. Syksyllä sitten katsottaisiin, pitääkö siellä vielä tehdä jotain. Jollakin tasolla sitä on jäänyt jumiin tähän vanhaan malliin ja kuvittelee, että niitäkin vuosia vielä tulee, että sataa oikeaan aikaan ja sopivasti, jolloin kasvustot ovat asiallisia ja viljan hintatasosta riippumatta, tällä tekee hyvää tulosta ja työ muutenkin tuntuu mielekkäältä.
Kolmannekseen olen pelännyt jonkinlaista järkiintymistä luomun osalta. Eli peltojen hoitoon aletaan hallinnon toimesta kiinnittää enemmän huomiota, että siellä oikeasti on jotain yritetty jotain järkevää, eikä siellä ole pelkkä paskaruohojen monimuotoisuuskokoelma viljelyksessä. Viljan hintojen lasku on myös ollut odotuksissa, kun luomuala lisääntyy koko ajan.
Nythän tulevalle tukikaudelle on linjattu, että Suomen peltoalasta olisi 2027 jo 20% luomussa. Eli nykyinen linja jatkuu edelleen, ehkä olisi todellakin oikea aika hypätä kelkkaan mukaan.
Itsellä oli ihan sama tilanne tilan kehittämisen suhteen ja on edelleenkin, ei siihen luomu tuonut selvyyttä. Automaattisesti ei pidä luulla, että työmäärä pienentyy. Paljon riippuu siitä miten on tehty nyt ja kuinka tullaan tekemään luomussa. Luomussa pitää myös muistaa, että viljelykierto ajoittaa töitä eritavalla ja työkoneiden vaihtoja saattaa tulla paljon enemmän, jotka vievät myös aikaa. Ja mikäli lannan kanssa toimitaan niin sen jakaminen mahdollisesti useamalle lohkolle vie yllättävästi aikaa.
Ehkä mulla ei ajatusmaailma ole sitten kääntynyt tarpeeksi luomuuskontoon kun tälläisiä juttelen..
-
Luomu on erittäin hyvä vaihtoehto ilmastonmuutoksen kourissa kärvistelevälle maataloudelle. Viljanviljelyyn sopii ainakin todella hyvin, että pääosa tuloista tulee varmoina tukina ja varsinainen viljely hoidetaan olemattomin tuotantokustannuksin. Kollega tiivisti koko asian lauseeseen "luomussa on pelkkää plussaa jos joutuu syksyllä käynnistämään puimurin". Tähän ei ole paljon lisättävää.
Oletko itse luomuviljelijä ja jos et, niin miksi et? Jos se kerran on noin tuottoisaa ja helppoa rahantuloa, miksi et ole älynnyt sellaiseksi jo kauan sitten alkaa?
Niin, ja itse en ole luomussa.
Kurssi on käytynä, mutta luomusopimusta ei ole tehty.
Suurin syy lienee siinä, etten ole pystynyt tekemään päätöstä, miten tätä viljelyä veisi jatkossa eteenpäin. Nykyisestä elämäntilanteesta johtuen, nyt on ollut aikaa hoitaa tilaa pedantisti, jos siirtyisin luomuun, pitäisi päättää, yritetäänkö sitä tosissaan vai vedetäänkö hommat läskiksi. Lisää pinta-alaakin olisi sitten hyvä olla tai siitä ei ainakaan olisi haittaa. Moni kollega on laittanut pellot luomuun ja työmäärän romahdettua, lähtenyt muihin hommiin. Samalla on kyllä pelkän maataloudenkin tulos kohentunut paremmaksi, kuin koskaan vanhalla mallilla sählätessä.
Toisekseen, ilmastonmuutos on ollut niin nopea ja sen vaikutukset niin suuria, että tavanomainen viljely on mennyt jonkinlaiseen umpikujaan. Ei ole oikein järkevää jatkaa korkean kustannuksen tuotantopanosten käyttöä, kun fiksumpaa olisi kylvää edullista luomutossia ja unohtaa jyvät peltoon. Syksyllä sitten katsottaisiin, pitääkö siellä vielä tehdä jotain. Jollakin tasolla sitä on jäänyt jumiin tähän vanhaan malliin ja kuvittelee, että niitäkin vuosia vielä tulee, että sataa oikeaan aikaan ja sopivasti, jolloin kasvustot ovat asiallisia ja viljan hintatasosta riippumatta, tällä tekee hyvää tulosta ja työ muutenkin tuntuu mielekkäältä.
Kolmannekseen olen pelännyt jonkinlaista järkiintymistä luomun osalta. Eli peltojen hoitoon aletaan hallinnon toimesta kiinnittää enemmän huomiota, että siellä oikeasti on jotain yritetty jotain järkevää, eikä siellä ole pelkkä paskaruohojen monimuotoisuuskokoelma viljelyksessä. Viljan hintojen lasku on myös ollut odotuksissa, kun luomuala lisääntyy koko ajan.
Nythän tulevalle tukikaudelle on linjattu, että Suomen peltoalasta olisi 2027 jo 20% luomussa. Eli nykyinen linja jatkuu edelleen, ehkä olisi todellakin oikea aika hypätä kelkkaan mukaan.
Jos luomua tosissaan yrittää saada kasvamaan, ei työmäärä mihinkään pienene. Ruiskutukset nyt jää pois ja puidessa menee vähän vähemmän aikaa, siinä se. Niitä latausnurmiakin täytyy niitellä monta kertaa kesässä jos puhdasta haluaa, eikä niitä tällöin edes ole kuin se 25% pinta-alasta. Jos vielä ottaa vastaan lantaa ja tekee rikkaäestykset ym. työmäärä luultavasti lisääntyy. Motivaatio kunnolla tekemiseen vaan alkaa hukkua, kun luomuviljan hinnasta on lähtenyt lähes puolet nyt kun uutta luomualaa on tullut reilusti lisää.
Eri asia tietenkin jos laittaa nurmea maksimit ja niittää sen kerran kesässä, ainoa rajoittava tekijä taitaa olla se 30% myyntikasvivaatimus.
-
Jos luomua tosissaan yrittää saada kasvamaan, ei työmäärä mihinkään pienene. Ruiskutukset nyt jää pois ja puidessa menee vähän vähemmän aikaa, siinä se. Niitä latausnurmiakin täytyy niitellä monta kertaa kesässä jos puhdasta haluaa, eikä niitä tällöin edes ole kuin se 25% pinta-alasta. Jos vielä ottaa vastaan lantaa ja tekee rikkaäestykset ym. työmäärä luultavasti lisääntyy. Motivaatio kunnolla tekemiseen vaan alkaa hukkua, kun luomuviljan hinnasta on lähtenyt lähes puolet nyt kun uutta luomualaa on tullut reilusti lisää.
Eri asia tietenkin jos laittaa nurmea maksimit ja niittää sen kerran kesässä, ainoa rajoittava tekijä taitaa olla se 30% myyntikasvivaatimus.
Eri haastatteluja jos selaa, niin esille tulee mm. se, että todellisuudesssa työt voivat olla työläämpiä, ja niissä on oltava tarkempi, mutta todella suurten tilojen kohdalla varsinainen tuotantoala pienenee reilusti. Myös oheistoiminnat, kasvinsuojelu, panosten kuljettelu ja viljan varastointi ja myyntitoiminta jäävät vähemmälle. Realistiset lausunnot siitä, että kannattavin luomubisnes on suurten alojen non-food-rallia, ja että tuottava tavanomainen viljely on aivan yhtä työlästä ja taitoa vaativaa kuin luomuviljely, sitä joutuu tekemään suurilla tiloilla mahdollisimman suurella alalla, tällöin riskit nousevat ja tukitaso on pienempi, se kertoo asiasta aika paljon. Sivutoimisuus ja pienimuotoisuus ei ole luomun osalta se optimaalisin, vaikka pienimuotoisuutta ja kedon kukkaa luomun mainostuksissa ahkerasti näytetään.
"luomu kannattaa isoilla aloilla viljeltynä."
"sadon pienentyessä, kuivaukseen käytetyt öljylitrat vähenevät."
"jotkut erikoiskasvit, kuten sokerijuurikas jää pois viljelykierrosta luomussa"
"Korkeampi tukitaso auttaa asiaa, jos hallituksen asettamat luomuviljelyalat tulevat täyttymään, tuskin tukirahatkaan riittävät nykyisellä tasolla."
"kun luomu on halpaa, samanhintaista kuin tavanomainen, sitten sitä ostetaan."
"Luomun vahvuus on sen eettisemmässä mielikuvassa."
"Viljan kuivauskustannukset ovat pienentyneet ja torjunta-ainekulut jääneet kokonaan pois"
"Rukiin keskisato on ollut 2 500–3 500 kiloa. Se on ihan ookoo ilman lannoitusta, ja sato on varmempi kuin tavanomaisessa tuotannossa."
"silmä lepää hyvinvoivilla, terveillä, rikkakasveista puhtailla tavanomaisilla viljapelloilla...kun tietää, miten paljon niiden eteen joutuu tekemään työtä, miten isot ovat riskit ja että tuki ja hinta ovat huonompia, aika äkkiä alkaa katsoa toisella tavalla."
Otteet: Maaseutumedia, Karkkilalainen, Maaseudun Tulevaisuus
-SS-
-
Yaran hinnat on nousussa ja maksuehtojakin ehkä kiristetään. Toistaiseksi tarjotaan korotonta maksuaikaa lokakuun loppuun, mutta huhuja liikkuu muutoksesta.
Mielenkiintoista nähdä, miten Berner ja Cemagro peesaavat hintarallissa. Nyt olisi tilaisuus ottaa markkinaa pidättäytymällä korotuksista.
Paskapuhetta nämä "huhut". Vuosia on ollut käytäntö että eräpäivä käytännössä kaikilla myyjillä on 15. tai 31. joulukuuta, pienen koron kera tai jopa ilman korkoa. Tää perustuu siihen että tuista valtaosa tulee maksuun vuoden lopussa, ja kyllä silloin viljelijöillä rahaa on, joten uskalletaan antaa maksuaikaa vuoden loppuun asti.
"Huhu" voi olla paskapuhetta, mutta se oli myös myyjän argumentti tänään kun väänsin lannoitekauppaa. Eipä napannut siihen liikkeeseen tällä kertaa.
Eikä oo korollisia tai korottomia maksuaikoja meikäläiselle tyrkytetty ennen tätä vuotta. Lienenkö jotenkin epäilyttävä??
Ehkä ne kauppiaat tietää ketkä ei tarvitse ylimääräistä maksuaikaa. Ja toisaalta ne, joilla on viellä edellisetkin maksamatta. ;D
Cemagro oli ensimmäistä kertaa oikeasti Yaraa halvempi, niin otin sitä. Yleensä tässä Yaran tehtaan varjossa on hintaero sulanut kalliimpaan rahtiin, mutta nyt jäi semmoinen "pitkä viikonloppu Rukalla" hintaeroa. ;D
No mulla meni toisinpäin. Cemagrosta yksi tarjoaja ilmoitti heti, että menee kalliimmaksi, jos ottaa seleenipitoisia lannoitteita. Eräkoko on sellainen, että rekkamies tykkää. Loput lannoitteet otan syksymmällä, kun ehdin/jaksan miettiä ensi vuotta tarkemmin ja nääkee, mitä jää tältä kesältä käyttämättä. Näillä näkymin jää aika paljon.
-
Yaran hinnat on nousussa ja maksuehtojakin ehkä kiristetään. Toistaiseksi tarjotaan korotonta maksuaikaa lokakuun loppuun, mutta huhuja liikkuu muutoksesta.
Mielenkiintoista nähdä, miten Berner ja Cemagro peesaavat hintarallissa. Nyt olisi tilaisuus ottaa markkinaa pidättäytymällä korotuksista.
Paskapuhetta nämä "huhut". Vuosia on ollut käytäntö että eräpäivä käytännössä kaikilla myyjillä on 15. tai 31. joulukuuta, pienen koron kera tai jopa ilman korkoa. Tää perustuu siihen että tuista valtaosa tulee maksuun vuoden lopussa, ja kyllä silloin viljelijöillä rahaa on, joten uskalletaan antaa maksuaikaa vuoden loppuun asti.
"Huhu" voi olla paskapuhetta, mutta se oli myös myyjän argumentti tänään kun väänsin lannoitekauppaa. Eipä napannut siihen liikkeeseen tällä kertaa.
Eikä oo korollisia tai korottomia maksuaikoja meikäläiselle tyrkytetty ennen tätä vuotta. Lienenkö jotenkin epäilyttävä??
Ehkä ne kauppiaat tietää ketkä ei tarvitse ylimääräistä maksuaikaa. Ja toisaalta ne, joilla on viellä edellisetkin maksamatta. ;D
Cemagro oli ensimmäistä kertaa oikeasti Yaraa halvempi, niin otin sitä. Yleensä tässä Yaran tehtaan varjossa on hintaero sulanut kalliimpaan rahtiin, mutta nyt jäi semmoinen "pitkä viikonloppu Rukalla" hintaeroa. ;D
No mulla meni toisinpäin. Cemagrosta yksi tarjoaja ilmoitti heti, että menee kalliimmaksi, jos ottaa seleenipitoisia lannoitteita. Eräkoko on sellainen, että rekkamies tykkää. Loput lannoitteet otan syksymmällä, kun ehdin/jaksan miettiä ensi vuotta tarkemmin ja nääkee, mitä jää tältä kesältä käyttämättä. Näillä näkymin jää aika paljon.
Ens kesän lannoitteet ostan sen perusteella, paljonko ylipäätäänsä on rahaa käytettävissä lannoitteiden ostoon,ainakaan en laita enempää rahaa kuin tämän kesän lannoitteisiin meni.
-
Miksi syyllistää luomutuottajaa, jokainen hakee tilalleen sopivimman tuotantomuodon.
Suurin pelko taitaa olla niissä piireissä jotka hyötyvät ilmaisesta viljasta.
Jos viljasta maksettaisiin ja kannustettaisiin tuottamaan, tilanne olisi vähän toinen.
Nyt aina, syystä tai toisesta, aina, vedetään matto viljanviljeljän alta.
Kun tuotteesta ei makseta kustannuksia vastaavaa hintaa, miksi pitäisi tuottaa, miksi olisi
näennäisviljelijä maksimoidessaan tukien kotouttamisen.
-
Tässä tulee Eemelille ihan ilmainen vinkki. Ottaa vain elikoita sinne ja syöttää sitä ilmaista viljaa niille. Kohta toisesta päästä pukkaa paskaa, joka näin ollen on myös ilmaista, paskat peltoon ja ilmaiset kahut kasvavat ilmaisella lannoitteella.
-
Tässä tulee Eemelille ihan ilmainen vinkki. Ottaa vain elikoita sinne ja syöttää sitä ilmaista viljaa niille. Kohta toisesta päästä pukkaa paskaa, joka näin ollen on myös ilmaista, paskat peltoon ja ilmaiset kahut kasvavat ilmaisella lannoitteella.
Tämä on hyvä vinkki siinäkin mielessä,Eetulta loppuisi aika parkua toisten parkumista.Eetulla taitaa olla yksityinen oikeus parkua täälläkin päivästä toiseen ilman ,että webbari puuttuu asiaan millään tavalla.
-
mutta eikös eetu kirjuuta asiaa? antaa ilmatteeks viljansa jollekin.. proiskutila? ite ainakii maksan viljasta ja sit syötän sen. mut ehkä eetulta hävii tavara aina yöllä kuivurilta ihan itekseen..? ja mikä mahtais olla se eetun hyväksymä hintataso?
-
Yara takoo tulosta korkeilla hinnoilla – toisen vuosineljänneksen tulos yli kaksinkertaistui:
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1485596
-
kiva kun saa tehä eemelit! en myy alle tuon ja kattoo puhelinnumeron hinnaks. määräävä asema mukava.
-
Onko kukaan tilannut noita polar lannoitteita? Missä hinnoissa pyörii? Onko toi joku yaran "halpismerkki" vai mitä kamaa noi on?
-
Onko kukaan tilannut noita polar lannoitteita? Missä hinnoissa pyörii? Onko toi joku yaran "halpismerkki" vai mitä kamaa noi on?
Hankkija myy Befert lannoitteita , joka on Yaran tekemä, köyhemmille viljelijöille tarkoitettu halpislannoite ilman hivenaineita. Nuo Polarit on vastaava yaran halpismerkki niille köyhille viljelijöille, jotka haluaa asioida Lantmannenin kanssa.
Nuo hivenaineista riisutut lannoitteet on yaran vastaisku belorille ja cemagrolle.
-
Hankkija myy Befert lannoitteita , joka on Yaran tekemä, köyhemmille viljelijöille tarkoitettu halpislannoite ilman hivenaineita.
Todennäköisesti niissä myös on enemmän "vähemmän terveellisiä hivenaineita", joiden määrä ei ylitä lain sallimaa tasoa, mutta jotka ovat Yaran lannoitteissa yleensä olleet matalammalla tasolla, jonkinlainen myyntivaltti.
Jos lannoitteen kadmium- tai seleenipitoisuus ei näy lopputuotteen hinnassa, miksi niitä sitten pitäisi erikseen säädellä kalliimalla lannoitteellakaan ?
-SS-
-
Lantamannenilta tuli tekstaria että Yaran lantojen hinnat nousee 18.8. Huomenna vielä sais vanhalla hinnalla 😉 . No kaupat on tehty jo aikaa sitten...taitaa luomu lisääntyä tällä menolla.
-
Lantamannenilta tuli tekstaria että Yaran lantojen hinnat nousee 18.8. Huomenna vielä sais vanhalla hinnalla 😉 . No kaupat on tehty jo aikaa sitten...taitaa luomu lisääntyä tällä menolla.
Ens vuonna vaikka sattuisi tulemaan normaali sadot, viljaa vaan ei pidä myydä ennenkun rehuviljojen hinnat alkaa 220e/t
Ja sit hömppää ensi kesäksi reilusti, säästyy lantaa ja ei tule tunkua viljamarkkinoille.
Luulisi hinnat pysyvän ylhäällä
-
Ensi vuodelle ostan Beferttiä. Mitä niillä 60e/t apulannan hintaa nostavilla hivenillä tekee?
-
Mikä menee ylös tulee myös alas, mutta koskahan.
-
niin, eihän se paljon lämmitä jos paskat on halvenpia taas 2024. tai jolloinkin.
-
Yaran lannoitteiden hinnat oli taas nousseet. Ihanan kallista!
Tilasin Befert NPK ta. Seleenit ja boorit täytyy vissiin ostaa erikseen ;)
-
ja eiks nuo ole helppo laittaa ruiskulla tarpeeseen? ite ainakin kattelen moisen kanssa...
-
Piti viimevuoden lasku kaivaa apulanta tilaista tehdessä. Sama määrä, sama lanta. Korotusta vuodessa 36%
-
aika reipas kasvu! mutta paljonkos se enerkia onkaan tässä ajassa kallistunna? ja jatkossa lisäää ja reilusti.
-
Onko kokemuksia starttilannoitteen levittämisestä kylvöriviin sekoittamalla siemensäiliöön siemenen sekaan? Lajittuuko ajossa? Vai onko muita hyviä/parempia tapoja hyödyntää starttilannoitusta jos EI ole startti tai piensiemenlaatikkoa. Fosforin hinta näyttäis kipuavan melko pystysuoraan ylöspäin joten vois ehkäpä koittaa käyttää fosforia tehokkaammin sijoittamalla lähelle siementä koska fosfori liikkuu maassa melko huonosti.
-
Onko kokemuksia starttilannoitteen levittämisestä kylvöriviin sekoittamalla siemensäiliöön siemenen sekaan? Lajittuuko ajossa? Vai onko muita hyviä/parempia tapoja hyödyntää starttilannoitusta jos EI ole startti tai piensiemenlaatikkoa. Fosforin hinta näyttäis kipuavan melko pystysuoraan ylöspäin joten vois ehkäpä koittaa käyttää fosforia tehokkaammin sijoittamalla lähelle siementä koska fosfori liikkuu maassa melko huonosti.
-60 luvulla meillä oli sellainen kylvökone jossa lannoitteet ja siemenet sekoitettiin . Siitä kuulemma luovittiin melko pian . Tuolloin lannoitteet oli väkevämpiä , tuli juuripoltetta .
-
Onko kokemuksia starttilannoitteen levittämisestä kylvöriviin sekoittamalla siemensäiliöön siemenen sekaan? Lajittuuko ajossa? Vai onko muita hyviä/parempia tapoja hyödyntää starttilannoitusta jos EI ole startti tai piensiemenlaatikkoa. Fosforin hinta näyttäis kipuavan melko pystysuoraan ylöspäin joten vois ehkäpä koittaa käyttää fosforia tehokkaammin sijoittamalla lähelle siementä koska fosfori liikkuu maassa melko huonosti.
Ehkä olis helpoin hommata se lisälaatikko kylvökoneeseen.
Nykyään monet koneet kylvää jyvät ja apulannat samaan riviin.
-
Onko kokemuksia starttilannoitteen levittämisestä kylvöriviin sekoittamalla siemensäiliöön siemenen sekaan? Lajittuuko ajossa? Vai onko muita hyviä/parempia tapoja hyödyntää starttilannoitusta jos EI ole startti tai piensiemenlaatikkoa. Fosforin hinta näyttäis kipuavan melko pystysuoraan ylöspäin joten vois ehkäpä koittaa käyttää fosforia tehokkaammin sijoittamalla lähelle siementä koska fosfori liikkuu maassa melko huonosti.
Sanoisin että lajittuu. Jussi-ruuviin sai aikoinaan lisävarsuteena starttifosforin sekoitus laitteet mutta ne katos aika pian markkinoilta.
-
Ite oon peitannu ravinneliuoksella. Ajanee saman asian. Vaikeahan tosta on sanoa miten on apuja mutta hyvin ovat itäneet.
-
Ite oon peitannu ravinneliuoksella. Ajanee saman asian. Vaikeahan tosta on sanoa miten on apuja mutta hyvin ovat itäneet.
Ei aja samaa asiaa, kun lasket ravinnesuhteita. Tai lasket vaikka pelkän siemenen sisältämän fosforin ja siihen peittaamalla saatavan fosforilisän, niin merkitys hyvin pieni. Startista tulee vesiliukoista fosforia ihan erimääriä, suoraan siemenen saataville.
Hivenien suhteen onkin erijuttu, niistä apua. Itsekin hiveniä lisännyt peittauksessa, mutta erojen todentaminen hankalaa kun ei vain viitsi tehdä tarkkoja koealoja erilaisilla siemenillä. Puimuirn satomittarista eroja ei ole näkynyt, mutta mangaanimittarilla oraista mitaten kyllä, kunhan olosuhteet mangaaninpuutteelle kohdillaan. Eli kuiva alkukesä ja karkea maalaji, hyvin kalkittu maalaji. Hivenillä tekee enemmän satoa kuin siemenen "fosforikuorrutuksella". Viime vuonna meni ketuiksi yritykset, kun ei starphos CMZ ja Bariton halunneet tulla lutkupumpun letkuista läpi, pidempään peitatessa putket ryytyi ja vaati jatkuvaa sekoittelua. Joko ensi kaudeksi toinen pumppu tai eri aineet.
-
Ite oon peitannu ravinneliuoksella. Ajanee saman asian. Vaikeahan tosta on sanoa miten on apuja mutta hyvin ovat itäneet.
Ei aja samaa asiaa, kun lasket ravinnesuhteita. Tai lasket vaikka pelkän siemenen sisältämän fosforin ja siihen peittaamalla saatavan fosforilisän, niin merkitys hyvin pieni. Startista tulee vesiliukoista fosforia ihan erimääriä, suoraan siemenen saataville.
Hivenien suhteen onkin erijuttu, niistä apua. Itsekin hiveniä lisännyt peittauksessa, mutta erojen todentaminen hankalaa kun ei vain viitsi tehdä tarkkoja koealoja erilaisilla siemenillä. Puimuirn satomittarista eroja ei ole näkynyt, mutta mangaanimittarilla oraista mitaten kyllä, kunhan olosuhteet mangaaninpuutteelle kohdillaan. Eli kuiva alkukesä ja karkea maalaji, hyvin kalkittu maalaji. Hivenillä tekee enemmän satoa kuin siemenen "fosforikuorrutuksella". Viime vuonna meni ketuiksi yritykset, kun ei starphos CMZ ja Bariton halunneet tulla lutkupumpun letkuista läpi, pidempään peitatessa putket ryytyi ja vaati jatkuvaa sekoittelua. Joko ensi kaudeksi toinen pumppu tai eri aineet.
Millanen on lutkupumppu ?
-
Millanen on lutkupumppu ?
Voisi olla tämmänen, letkua puristelee ja lutkuttelee nestettä semmoisina sykäyksinä, aina kun rulla menee ohi. Toinen mahdollisuus on että on kalvopumppu.
(https://cdn.finqu.com/users/29829/thumbnails/product/21611197-peristalttinen-pumppu-4-lth12v-7a70c1f5ccbe63cb_1920_1080.jpg)
Kuva: peristalttinen pumppu (www.lypsy.fi)
-SS-
-
Terve. Jussi-Tuotteen peittauskone 2000.ssa on ko.lutkupumppu eli lääkepumppu siirrettynä maatalouteen ja kuvia löytyy asianomaisilta sivuilta. Apulannan hintahan on tässä kuitenkin agendalla eli katsokaapas Belorin tämänpäivän noteerauksia ja Hankkijan samoja koskien vaiikka Beferttejä, muutosta helkkaristi. Kylmää niiden puolesta,jotka eivät ole voineet tai ehtineet ostaa.
-
Apulannan hinnan nousu voi nopeasti katsahtamalla näyttää vaikuttavan voimakkaimmin suuriin viljanviljelytiloihin. Mutta todellisen suurtappion tekevät karjanlantaa tuottavat tilat, koska tuottamansa lannan ravinteiden laskennallinen kallistuminen tilan omassa käytössä heikentää kannattavuutta erittäin voimakkaasti. Kasvinviljelytila voi aina vähentää keinolannoitteen ostoja hintapiikin aikana, mutta pääravinteiden hinnannousun karu todellisuus ei ole väistettävissä karjatilalla, koska lantaa tulee lisää varastoihin koko ajan.
Lisätukina maksettava kompensaatio lienee välttämätön. Sen voisi maksaa karjanlannan laskennallisten tai todellisten ravinteiden mukaan, täten todellisten ravinnemäärien mukaan maksettuna tuki kannustaisi kirjaamaan korkeatkin pitoisuudet sellaisenaan, mutta heikentäisi satokilpailumenestystä mahdollisesti.
Tai jotain.
-SS-
-
Voi olla että lannoitteet ovat nykyhinnoillakin halvempia kuin mitä niistä tulevaisuudessa joutuu maksamaan.
Ainakin typpilannoitteissa fossiilinen energia on merkittävä kustannustekijä, ja eikös fossiilisen energian hintaa olla ilmastomuutoksen nimissä jatkuvasti lisäämässä.
-
Apulannan hinnan nousu voi nopeasti katsahtamalla näyttää vaikuttavan voimakkaimmin suuriin viljanviljelytiloihin. Mutta todellisen suurtappion tekevät karjanlantaa tuottavat tilat, koska tuottamansa lannan ravinteiden laskennallinen kallistuminen tilan omassa käytössä heikentää kannattavuutta erittäin voimakkaasti. Kasvinviljelytila voi aina vähentää keinolannoitteen ostoja hintapiikin aikana, mutta pääravinteiden hinnannousun karu todellisuus ei ole väistettävissä karjatilalla, koska lantaa tulee lisää varastoihin koko ajan.
Lisätukina maksettava kompensaatio lienee välttämätön. Sen voisi maksaa karjanlannan laskennallisten tai todellisten ravinteiden mukaan, täten todellisten ravinnemäärien mukaan maksettuna tuki kannustaisi kirjaamaan korkeatkin pitoisuudet sellaisenaan, mutta heikentäisi satokilpailumenestystä mahdollisesti.
Tai jotain.
-SS-
Siis täh.
Ajatusmalli Jumalasta seuraava, ylöspäin vain kypsyttää tuollaista ajatusta.
Nytkö sitten kotieläinsektori huutaa kriisiä ja vaatii lisätukea, kun oma lannan arvo on noussut.
-
Apulannan hinnan nousu voi nopeasti katsahtamalla näyttää vaikuttavan voimakkaimmin suuriin viljanviljelytiloihin. Mutta todellisen suurtappion tekevät karjanlantaa tuottavat tilat, koska tuottamansa lannan ravinteiden laskennallinen kallistuminen tilan omassa käytössä heikentää kannattavuutta erittäin voimakkaasti. Kasvinviljelytila voi aina vähentää keinolannoitteen ostoja hintapiikin aikana, mutta pääravinteiden hinnannousun karu todellisuus ei ole väistettävissä karjatilalla, koska lantaa tulee lisää varastoihin koko ajan.
Lisätukina maksettava kompensaatio lienee välttämätön. Sen voisi maksaa karjanlannan laskennallisten tai todellisten ravinteiden mukaan, täten todellisten ravinnemäärien mukaan maksettuna tuki kannustaisi kirjaamaan korkeatkin pitoisuudet sellaisenaan, mutta heikentäisi satokilpailumenestystä mahdollisesti.
Tai jotain.
-SS-
Kuissää tollasii kirjottelet. ;D ;D ;D Joku voi ottaa tosissaa.
-
mitä! kirjuuttaako joku tänne puppua...?
-
Kokemuksia liettuan Achema Ab lannoitteista? Näyttäisi olevan can27+4s sopivan hintaista...
-
Se 27 cannin myyjä,jota oletan tarkoitettavan ei ainakaan viime viikolla vastannut puhelimeen. Acheman tavara on ollut ihan ok. Muistaakseni sitä tuli joskus Raisionkin maahantuomana,jollen paljon väärin muista.
-
Hyvää on ollut Acheman CAN. Monasti sitä käyttänyt. Montaa kautta sitä on suomeen tullut ja taitaisi saada ihan itsekin ostettua.
-
Jaa,mistäköhän?
-
Melkoista haipakkaa apulannan hintakehitys nyt laukkaa ja painetta on aina vaan:
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1583210?fbclid=IwAR38e-KN7x7WRDRa9GS3QUnNrY2_W9KOHZ_OLvGNx2XKwbJIWRaVxiANrqg
Kallista se oli jo kauden alussakin, mutta nykyisellä/tulevalla hintatasolla pitää jo tosi tarkkaan miettiä, että mihin kohteisiin panoksia laittaa.
-
Jos mä nyt oikein laskin, niin belorikin nostanut hintaa 77e tonnilta. Onneksi tuli tilattua ennen tuota nousua.
-
Jos mä nyt oikein laskin, niin belorikin nostanut hintaa 77e tonnilta. Onneksi tuli tilattua ennen tuota nousua.
Nyt näyttää siltä, että ensi vuodeksi tarkoitetut lannoitteet saavat luvan riittää seuraavankin vuoden. Uusia en kyllä noilla hinnoilla ensi kesänä tilaa.
-
Jos mä nyt oikein laskin, niin belorikin nostanut hintaa 77e tonnilta. Onneksi tuli tilattua ennen tuota nousua.
Nyt näyttää siltä, että ensi vuodeksi tarkoitetut lannoitteet saavat luvan riittää seuraavankin vuoden. Uusia en kyllä noilla hinnoilla ensi kesänä tilaa.
Ei syytä huoleen! Ensi kesänä on taas paljon halvemmat hinnat.
-
Ookko varma.
-
Ookko varma.
Hintaromahdus esimerkiksi raakapuulla on maailmalla jo tapahtunut. Jotenkin osake- ym. kuplat ja valtioiden pumppaama setelirahoitus ovat nostaneet hintoja, mutta inflaatio tuntuu pysähtyneen, kun kellään ei tunnu oikein olevan työtä eikä rahaa ostaa vanhallakaan hinnalla niitä tarvikkeita.
Ainakin jotkut ennustelaitokset eivät näytä vihreävoittoista linjaa:
https://tradingeconomics.com/forecast/commodity
-SS-
-SS-
-
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1585172
61 euroa lisää hintaa taas tänään. 178€ nuossut pariin viikkoon, nyt kannattaa varmaan pari rekallista tilata ;D
-
Se 27 cannin myyjä,jota oletan tarkoitettavan ei ainakaan viime viikolla vastannut puhelimeen. Acheman tavara on ollut ihan ok. Muistaakseni sitä tuli joskus Raisionkin maahantuomana,jollen paljon väärin muista.
Ei vastaa juu ja nyt oli nettisivuilla uudet hinnat, nousua 250€/ton eiliseen ::)
Taidan katella keväällä...
-
Ookko varma.
Venäläisen maakaasun hinta ei nouse päästöoikeuksien takia, vaan siksi että hintaa on kiva nostaa. Maakaasun hinta romahtaa, kun kulutus pienenee ja lannoitteiden hinnat laskee sitten viiveellä.
-
Eihän nuo kalliita vielä ole kun rahalla saa... 😂😂
Salttu on yli 700esaa ja y3 muutaman kolikon vajaa 900esaa.
Perjantaina varmaa menee 900esaa rikki.
Luulis sitä nyt viimeistään paatuneimmankin eturivineunukin alkaa siirtymään vehnävatipäisyydestä talousviljelyyn. Kova on pää jos ei. 😂😂
-
Eihän nuo kalliita vielä ole kun rahalla saa... 😂😂
Salttu on yli 700esaa ja y3 muutaman kolikon vajaa 900esaa.
Perjantaina varmaa menee 900esaa rikki.
Luulis sitä nyt viimeistään paatuneimmankin eturivineunukin alkaa siirtymään vehnävatipäisyydestä talousviljelyyn. Kova on pää jos ei. 😂😂
Beloragrolla perus-NPK 27-3-5 vielä maltillisesti 518 alv. 0.
Mut isänmaallisethan ei itälannoitteisiin koske, vaikka toki Yaran lannoitteiden ammoniakki tulee vennäänmaalta.
Pelkkä typpi 27 belorilla 425, mut eihän sitä voi ostaa, kun se on ryssäläistä, tuumii yaramies, ja itkee ja maksaa itsensä kipeeksi yaran saltusta.
Kova paikka nyt Yara-uskovaisilla.
-
Kieltämättä tekee todella kipeää kankussa, kun tarttis sitten kuitenkin vielä saada lisää typpeä, kun syysvilja-ala kasvoi paljon siitä, mitä ajattelin sen olevan. Nyt alkaa inflaatio olla sillä tasolla kuin banaanivaltiossa, että täytyy vielä pohtia voisko syysvehnä kasvaa 80 typpikilolla ihan ok. Alkaa tonni ja useampi mennä jyvien hinnasta apulantaan, niin onko nyt sitten järkeä.
-
Kieltämättä tekee todella kipeää kankussa, kun tarttis sitten kuitenkin vielä saada lisää typpeä, kun syysvilja-ala kasvoi paljon siitä, mitä ajattelin sen olevan. Nyt alkaa inflaatio olla sillä tasolla kuin banaanivaltiossa, että täytyy vielä pohtia voisko syysvehnä kasvaa 80 typpikilolla ihan ok. Alkaa tonni ja useampi mennä jyvien hinnasta apulantaan, niin onko nyt sitten järkeä.
Jos nää panosten hinnat pysyy. Pitää viljan perushinnat alkaa 300e/t.
Ja sit katsellaan nouseeko 400e/t ennenkun myy.
Muuten kohta ei ole kuin luomuviljeliöitä kaikki.
-
Kieltämättä tekee todella kipeää kankussa, kun tarttis sitten kuitenkin vielä saada lisää typpeä, kun syysvilja-ala kasvoi paljon siitä, mitä ajattelin sen olevan. Nyt alkaa inflaatio olla sillä tasolla kuin banaanivaltiossa, että täytyy vielä pohtia voisko syysvehnä kasvaa 80 typpikilolla ihan ok. Alkaa tonni ja useampi mennä jyvien hinnasta apulantaan, niin onko nyt sitten järkeä.
Nyt kuulostaa järkipuheelta tuo määrä.
Saat sen 6000kg ja jos sattuu satamaan sopivasti niin ollaan melkein seiskassa.
Valkuaiset toki reilusti alle kympin mutta onko sillä merkitystä?
-
Pelkkä typpi 27 belorilla 425, mut eihän sitä voi ostaa, kun se on ryssäläistä, tuumii yaramies, ja itkee ja maksaa itsensä kipeeksi yaran saltusta.
Kova paikka nyt Yara-uskovaisilla.
CAN27 maanantaina 350€/tn, nyt Yaran vastaava 540€/tn. Ellei oo vielä apulannat hallissa, tai edes tilattuna, voi olla ihmeissään että mitä tekis. Ja kun on jo hallissa, mietinnässä myös vaihtoehto B eli apulantojen myyminen ja ensi vuoden varma tili höpöillä... Oletan että viljasta tulee pulaa jokatapauksessa, joten kesällä ostetuilla lannoilla kannattaa tuottaa. Nykyisillä hinnoilla miettisin jo kovasti ::)
-
Kaasu kallistuu Euroopassa Nordstream -2 putken käyttöönoton viivästyessä.. Venäjä on asettanut tuontirajoituksia Eurooppaan vietävälle kaasulle ,eikä halua käyttää muita kaasuputkia kuten Ukrainan ym.muita vanhan Itä-Euroopan kautta kulkevia linjoja.Apulannan hinta vaan jatkaa nousemistaan kohti korkeuksia. Euroopalle on Gazpromin tuomana annettu ns.venäläinen vihje. Eli "Älä tee niinkuin minä teen,vaan tee niinkuin minä sanon. Mitä luulette onkohan putken päässä olevat saksalaiset olleet niin hulluja,että antoivat tuoda putken rantaan ,jotta sakemanni saa maksaa kaasusta oikeasti sen mitä itänaapurimme kulloinkin keksii pyytää. Enpä usko.
-
Pelkkä typpi 27 belorilla 425, mut eihän sitä voi ostaa, kun se on ryssäläistä, tuumii yaramies, ja itkee ja maksaa itsensä kipeeksi yaran saltusta.
Kova paikka nyt Yara-uskovaisilla.
CAN27 maanantaina 350€/tn, nyt Yaran vastaava 540€/tn. Ellei oo vielä apulannat hallissa, tai edes tilattuna, voi olla ihmeissään että mitä tekis. Ja kun on jo hallissa, mietinnässä myös vaihtoehto B eli apulantojen myyminen ja ensi vuoden varma tili höpöillä... Oletan että viljasta tulee pulaa jokatapauksessa, joten kesällä ostetuilla lannoilla kannattaa tuottaa. Nykyisillä hinnoilla miettisin jo kovasti ::)
Pelkkä typpi 27 belorilla 425, mut eihän sitä voi ostaa, kun se on ryssäläistä, tuumii yaramies, ja itkee ja maksaa itsensä kipeeksi yaran saltusta.
Kova paikka nyt Yara-uskovaisilla.
CAN27 maanantaina 350€/tn, nyt Yaran vastaava 540€/tn. Ellei oo vielä apulannat hallissa, tai edes tilattuna, voi olla ihmeissään että mitä tekis. Ja kun on jo hallissa, mietinnässä myös vaihtoehto B eli apulantojen myyminen ja ensi vuoden varma tili höpöillä... Oletan että viljasta tulee pulaa jokatapauksessa, joten kesällä ostetuilla lannoilla kannattaa tuottaa. Nykyisillä hinnoilla miettisin jo kovasti ::)
Paljos pitää viljaa tulla tulla et kesällä ostetuilla lannoilla homma kuittaantuu ja mikä se viljan hinnan pitää olla?
Vaihtoehto B kuulostaa paljon paremmalta. Hinta jos jatkaa nousuaa niin jollekkin laskutaidottomalle kun myy kevään korvalle halvemmalla kun kauppa niin tekee rekkakuormallakin jo sievoisen tilin. Toki olettaen et homma pysyy paketissa siihen asti. Mikäs vuosi se oli kun lannoitteiden hinnat laski reippaasti ennen kevättä?
-
Ei toimi tuo strategia, jos laittaa koko pinta-alan höpöheinälle, tuet pienenee. Et voi saada täysiä tukia koko alalle.
-
Ei toimi tuo strategia, jos laittaa koko pinta-alan höpöheinälle, tuet pienenee. Et voi saada täysiä tukia koko alalle.
Voi saada, höpöheiniä niin monenlaisia, kasvivalikoima laaja jonka katson ko. kirjoon. Ei omaa kokemusta moisesta tukien keräilystä, mutta keinot kyllä olisi ja ensi kesänä moni käyttänee mikäli sadonkorjuuvelvoitetta ei tuoda takaisin. Tuo sadonkorjuuvelvoitteen poistuminen tuo laajan kasvivalikoiman, ja tukitasoja/siemenen hintoja kattomalla löytyy se optimaalisin kasvi. Täyttä pelleilyä, mutta ensi vuonna tulee olemaan totta monella tilalla.
-
Ensi kesäksi maisemapeltoa niin paljon kuin kehtaa laittaa.
Viherlannoitusta maksimit, sitten syysvehnä ja ruis syksyllä, ruis kasvaa yllättävän hyvin lannoittamatta, kuten luomussa näkyy. Rikkatorjunta mahdollinen tautiaine tuo sitten ne muutamatsadat lisäkilot.
2023 syysvehnälle pitänee hankkia jonkin verran typpeä, muuten valkuaiset jäävät kahdeksan pintaan.
Hernettä varmaan laitetaan ensi kesäksi paljon. Kerääjäkasvi-apila myös kannattaa ottaa ohjelmaan takaisin, hailakka ravinnepuutosvilja kasvattaa mukavan kasvuston ilman pelkoa aluskasvin tukahtumisesta.
-SS-
-
Ehdottomasti nurmikasveihin sadonkorjuu vaatimus!
-
Ensi kesäksi maisemapeltoa niin paljon kuin kehtaa laittaa.
Viherlannoitusta maksimit, sitten syysvehnä ja ruis syksyllä, ruis kasvaa yllättävän hyvin lannoittamatta, kuten luomussa näkyy. Rikkatorjunta mahdollinen tautiaine tuo sitten ne muutamatsadat lisäkilot.
-SS-
Voi olla että joutuu keväällä tuon hömppärukiin (lue: kasvipeitteisyys/ravinnesiepparirukiin) jättämään kasvamaan eikä keväällä glyfottaa kauran tieltä..
Syksyn työt tuolle rukiille oli pneumalla kylvö TOSsia ja kerta rullaäkeellä päälle.. Kehnolta kevätvehnän sadolta jäänyt varmaankin paljon ravinteita peltoon.. Mut se rukiin hinta :( .. Kaurasta ja ohrasta voi saada vielä ensi syksynäkin hyvän hinnan kun varastot tyhjiä...
-
Pelkkä typpi 27 belorilla 425, mut eihän sitä voi ostaa, kun se on ryssäläistä, tuumii yaramies, ja itkee ja maksaa itsensä kipeeksi yaran saltusta.
Kova paikka nyt Yara-uskovaisilla.
CAN27 maanantaina 350€/tn, nyt Yaran vastaava 540€/tn. Ellei oo vielä apulannat hallissa, tai edes tilattuna, voi olla ihmeissään että mitä tekis. Ja kun on jo hallissa, mietinnässä myös vaihtoehto B eli apulantojen myyminen ja ensi vuoden varma tili höpöillä... Oletan että viljasta tulee pulaa jokatapauksessa, joten kesällä ostetuilla lannoilla kannattaa tuottaa. Nykyisillä hinnoilla miettisin jo kovasti ::)
Apulantaa ei valmisteta enää , Kaikki valmiit myydään loppuun . Cemarolta on Kaikki peruslannat loppunut , yaralla vielä vähän jäljellä ,ryssäläistä ei kehtaa kukaan ostaa ;D
Kaikki glyfosaatitkin käytetty loppuun , varastot käytetty loppuun.Valmistus loppunut raaka -ainepulaan .
Kaikki kaasu loppu ,öljy loppu , vesi loppu , puutavara loppu , ruoka loppuu, maito loppuu, rahat loppuu,kalja loppuu ???
-
Pelkkä typpi 27 belorilla 425, mut eihän sitä voi ostaa, kun se on ryssäläistä, tuumii yaramies, ja itkee ja maksaa itsensä kipeeksi yaran saltusta.
Kova paikka nyt Yara-uskovaisilla.
CAN27 maanantaina 350€/tn, nyt Yaran vastaava 540€/tn. Ellei oo vielä apulannat hallissa, tai edes tilattuna, voi olla ihmeissään että mitä tekis. Ja kun on jo hallissa, mietinnässä myös vaihtoehto B eli apulantojen myyminen ja ensi vuoden varma tili höpöillä... Oletan että viljasta tulee pulaa jokatapauksessa, joten kesällä ostetuilla lannoilla kannattaa tuottaa. Nykyisillä hinnoilla miettisin jo kovasti ::)
Apulantaa ei valmisteta enää , Kaikki valmiit myydään loppuun . Cemarolta on Kaikki peruslannat loppunut , yaralla vielä vähän jäljellä ,ryssäläistä ei kehtaa kukaan ostaa ;D
Kaikki glyfosaatitkin käytetty loppuun , varastot käytetty loppuun.Valmistus loppunut raaka -ainepulaan .
Kaikki kaasu loppu ,öljy loppu , vesi loppu , puutavara loppu , ruoka loppuu, maito loppuu, rahat loppuu,kalja loppuu ???
Mutta Kaikkien maajussien nillitys ja valitus, se ei lopu koskaan, se on ehtymätön luonnonvara. ;D
-
Heinäkuussa tilasin lannat. Silloin sai maksuajan vuoden loppuun. Laskin että sama määrä maksaa tänään 8000€ enemmin. Täytyy kyllä keväällä miettiä tosi tarkkaan paljon kannattaa kylvää. Huonompiin lohkoihin ei raaskisi kallista lantaa laittaa.
Valkoposket söi syysvehnät, että sinne nyt ei ainakaan ole tarvetta viskoa.
-
Ei sitä muillakaan tiedä vielä miten syysvilja selviää. Viime lyhyenä talvena oli iso porotokka - tai sinakin se siltä näytti, ruskeaturkkisia poroja - kaivamassa yhdeltä paikkakunnan syysviljatöyräältä oraat paljaaksi. Rusakkolaumat viimeistelivät nakertamisen. Keväällä täysin ruskettunut alue.
Sen pari kertaa kun pääsi hiihtämään näky oli lohduton. Aika harvaksi jäi, vaikka yleisesti kyllä syysviljat onnistuivat useimmilla kohtuu hyvin.
-SS-
-
Eihän tälläinen hintojen nosto mihinkään muuhun perustu kuin siihen,että tukirahat on tulossa.
Jos viime pe nousi 10% ja ma 15%,niin ei siinä maakaasun hinta ehdi vaikuttamaan. Väittäisin,että
Yara on kaasunhinnan suojannut,tuskin mitään päivän hintaa maksavat. No,luomumiehet nauravat
partaansa. Taitaa luomukurssin pito olla pop ensi talvena? Herne ja härkäpapu on ihan hyviä kasveja
kalliin apupaskan aikana.
-
Glyfosaatti nyt on loppu koko valtakunnasta, kaikki myy ei-oota, että ensi keväänä vasta saa.
-
Ei toimi tuo strategia, jos laittaa koko pinta-alan höpöheinälle, tuet pienenee. Et voi saada täysiä tukia koko alalle.
Voi saada, höpöheiniä niin monenlaisia, kasvivalikoima laaja jonka katson ko. kirjoon. Ei omaa kokemusta moisesta tukien keräilystä, mutta keinot kyllä olisi ja ensi kesänä moni käyttänee mikäli sadonkorjuuvelvoitetta ei tuoda takaisin. Tuo sadonkorjuuvelvoitteen poistuminen tuo laajan kasvivalikoiman, ja tukitasoja/siemenen hintoja kattomalla löytyy se optimaalisin kasvi. Täyttä pelleilyä, mutta ensi vuonna tulee olemaan totta monella tilalla.
Nyt pitää hankkia ne höpökasvien siemenet, voi tulla pulaa ens talvena ja keväänä, jos monet päätyy tuohon strategiaan, varsinkin kun oli huono siemenvuosi tää vuosi.
-
Paras olisi ollut, jos ne höpöheinät olisi kylvänyt suojaviljaan jo tänä kesänä. On se aina jonkinlainen kustannus ja vaiva lähteä kesantoa varten muokkaamaan ja kylvämään. Parille pikkulohkolle onkin nyt höpöheinät näin perustettuna, muttei kovin laajassa mittakaavassa.
-
Eihän tälläinen hintojen nosto mihinkään muuhun perustu kuin siihen,että tukirahat on tulossa.
Jos viime pe nousi 10% ja ma 15%,niin ei siinä maakaasun hinta ehdi vaikuttamaan. Väittäisin,että
Yara on kaasunhinnan suojannut,tuskin mitään päivän hintaa maksavat. No,luomumiehet nauravat
partaansa. Taitaa luomukurssin pito olla pop ensi talvena? Herne ja härkäpapu on ihan hyviä kasveja
kalliin apupaskan aikana.
Yaran bisneshommissa on vain yksi heikkokohta ja se on se etteivät ymmärrä käytännöstä mitään.Eihän suomalaisilla maajusseilla ole vara maksaa ihan mahottomia apupaskoista ja jos ei myyntiä,ei myöskään voittoa osakkeenomistajille.
-
Yaran bisneshommissa on vain yksi heikkokohta ja se on se etteivät ymmärrä käytännöstä mitään.Eihän suomalaisilla maajusseilla ole vara maksaa ihan mahottomia apupaskoista ja jos ei myyntiä,ei myöskään voittoa osakkeenomistajille.
Yara kun on julkinen osakeyhtiö, kyllä siellä sitten näkyy ne voitot. Viimeiset viisi vuotta ei ole ollut mikään menestys osakkeenomistajille. Lisäksi Yara menetti sadan tsiljardin biljardin megadollarin fosfaattivarat lahjoitettuaan ne takaisin Suomen Valtiolle.
https://yle.fi/uutiset/3-11692948
Eli Pekkarinen ja Häkämies voivatkin alkaa toistensa syyttämisen sijaan yrittää omia itselleen mahtavan kaupan omaksi ansiokseen, myivät fosfaatit sadoilla miljoonilla ja nyt saatiin ne takaisin käytännössä ilman.
-SS-
-
Yaran bisneshommissa on vain yksi heikkokohta ja se on se etteivät ymmärrä käytännöstä mitään.Eihän suomalaisilla maajusseilla ole vara maksaa ihan mahottomia apupaskoista ja jos ei myyntiä,ei myöskään voittoa osakkeenomistajille.
Yara kun on julkinen osakeyhtiö, kyllä siellä sitten näkyy ne voitot. Viimeiset viisi vuotta ei ole ollut mikään menestys osakkeenomistajille. Lisäksi Yara menetti sadan tsiljardin biljardin megadollarin fosfaattivarat lahjoitettuaan ne takaisin Suomen Valtiolle.
https://yle.fi/uutiset/3-11692948
Eli Pekkarinen ja Häkämies voivatkin alkaa toistensa syyttämisen sijaan yrittää omia itselleen mahtavan kaupan omaksi ansiokseen, myivät fosfaatit sadoilla miljoonilla ja nyt saatiin ne takaisin käytännössä ilman.
-SS-
No tokihan agronettiin kirjoittelevat maajussit on fiksumpia kuin kansainvälisen suuren pörssiyhtiön johtajat ja talousvastaavat, jotka ei tajua mitään kustannuslaskennasta, toisin kuin suomalainen maajussi. Sehän on selvää että jos Yaran johdossa olisi suomalainen maajussi, jopa ihan Mustialan käynyt agrolooki, niin Yara pärjäisi paremmin ja lannoitteetkin olisi halvempia.
Ja selvää kuin pläkki on myös se, että jos Häkämies ja Pekkarinen eivät olisi junailleet Kemira GrowHowta norskeille, lannoitteet olisi suomalaisille viljelijöille aina ja ikuisesti puoli-ilmaisia, tapahtui muualla maailmassa mitä tahansa. Lintukotosuomessa elettäisiin ikuista 1980-lukua, jos Kemiran lannoitevalmistus olisi pysynyt suomalaisisa käsissä. Näinhän se ajattelu suomalaisten viljelijöiden pääkopissa menee.
-
Ehdottomasti nurmikasveihin sadonkorjuu vaatimus!
Miksi?
-
Ehdottomasti nurmikasveihin sadonkorjuu vaatimus!
Miksi?
Kaikki varmaan annettava eläimille rehuksi ,valmiiksi paaleihin käärittynä ;D ;D
-
Ehdottomasti nurmikasveihin sadonkorjuu vaatimus!
Miksi?
Koska pohjoisen pyhällä ja valitulla kansalla on etuoikeus kaikkeen kuten maidon tuotantotukeen, 9-30 senttiä, toisin kun täällä etelässä.
https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/tuet-ja-rahoitus/maidon-pohjoinen-tuotantotuki/
-
Ehdottomasti nurmikasveihin sadonkorjuu vaatimus!
Miksi?
Koska pohjoisen pyhällä ja valitulla kansalla on etuoikeus kaikkeen kuten maidon tuotantotukeen, 9-30 senttiä, toisin kun täällä etelässä.
https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/tuet-ja-rahoitus/maidon-pohjoinen-tuotantotuki/
Paalimies ei taida nautti kyseisiä tuki edes sijaintinsa saati elukkalajinsa vuoksi...
-
Ehdottomasti nurmikasveihin sadonkorjuu vaatimus!
Miksi?
Koska pohjoisen pyhällä ja valitulla kansalla on etuoikeus kaikkeen kuten maidon tuotantotukeen, 9-30 senttiä, toisin kun täällä etelässä.
https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/tuet-ja-rahoitus/maidon-pohjoinen-tuotantotuki/
9 senttiä ihan kohtuullinen tuki mutta siitä ylöspäin haittaa eteläntuottajia . Vai mitä JD ja numeroita päälle .
-
Nyt sitten Belorikin korotti hintojaan 50-70 € tonnilta.
-
Kiinnostavaa nähdä, jääkö nykyinen hintataso uudeksi normaaliksi.
-
Tuskimpa,kaikki mikä menee ylös,tulee alas. Ja uudelleen päinvastoin.
-
Kiinnostavaa nähdä, jääkö nykyinen hintataso uudeksi normaaliksi.
Jos jää pysyväksi niin sitten luulen että ei-luomuviljely saapuu loppuunsa. Ei näillä hinnoilla viljan tuottaminen ole Suomessa kannattavaa. Jos tähän astikin kannattavuus on ollut kortilla. Polttoöljy ja lannoitteet tuplanneet vuodessa parissa. Viljan hinnat kuitenkin vaan 50% nousua ja samalla sato -50% ja tuetkaan tuskin nousevat.
Mutta joo ehkäpä tällä kertaa ei ole täysin pysyvä jos syy on lopulta energiakriisi.
-
9 senttiä ihan kohtuullinen tuki mutta siitä ylöspäin haittaa eteläntuottajia . Vai mitä JD ja numeroita päälle .
Miten se niitä haittaa? Käsittääkseni niitä tukia ei laskuteta AB alueen tuottajilta.
Mut apulannan hintahan ei vaikuta maitohommiin kun paskaa ja viljaa tulee omasta takaa. Vai mitä sorkka.
-
9 senttiä ihan kohtuullinen tuki mutta siitä ylöspäin haittaa eteläntuottajia . Vai mitä JD ja numeroita päälle .
Miten se niitä haittaa? Käsittääkseni niitä tukia ei laskuteta AB alueen tuottajilta.
Mut apulannan hintahan ei vaikuta maitohommiin kun paskaa ja viljaa tulee omasta takaa. Vai mitä sorkka.
Mitä se haittaa ? Maito tuotetaan alueilla missä tuet ovat suurimmat , Lappi pois lukien . Pohjoispohjanmaa on suurin maidontuottaja ja ylitarjonta pudottaa tuottajahintaa . Kyllä se haittaa . C-alueen tuet tasatuiksi , 9 senttiä litra . Haittaaks se ?
-
Kiinnostavaa nähdä, jääkö nykyinen hintataso uudeksi normaaliksi.
Jos jää pysyväksi niin sitten luulen että ei-luomuviljely saapuu loppuunsa. Ei näillä hinnoilla viljan tuottaminen ole Suomessa kannattavaa. Jos tähän astikin kannattavuus on ollut kortilla. Polttoöljy ja lannoitteet tuplanneet vuodessa parissa. Viljan hinnat kuitenkin vaan 50% nousua ja samalla sato -50% ja tuetkaan tuskin nousevat.
Mutta joo ehkäpä tällä kertaa ei ole täysin pysyvä jos syy on lopulta energiakriisi.
Luomuna viljellä voi mutta markkinat taitaa olla täynnä . Vai miten on ?
-
Kiinnostavaa nähdä, jääkö nykyinen hintataso uudeksi normaaliksi.
Jos jää pysyväksi niin sitten luulen että ei-luomuviljely saapuu loppuunsa. Ei näillä hinnoilla viljan tuottaminen ole Suomessa kannattavaa. Jos tähän astikin kannattavuus on ollut kortilla. Polttoöljy ja lannoitteet tuplanneet vuodessa parissa. Viljan hinnat kuitenkin vaan 50% nousua ja samalla sato -50% ja tuetkaan tuskin nousevat.
Mutta joo ehkäpä tällä kertaa ei ole täysin pysyvä jos syy on lopulta energiakriisi.
Tai sitten luomuvilja on sitä halpaa viljaa.
Ja normi vilja on 100-200e/t kalliimpaa.
-
Mitä se haittaa ? Maito tuotetaan alueilla missä tuet ovat suurimmat , Lappi pois lukien . Pohjoispohjanmaa on suurin maidontuottaja ja ylitarjonta pudottaa tuottajahintaa . Kyllä se haittaa . C-alueen tuet tasatuiksi , 9 senttiä litra . Haittaaks se ?
Sullekkin on monta kertaa sanottu että se tuotanto nousee Oulusta alaspäin p-pohjanmaata, eli C2 alueella. 9 senttiä litra se taitaa sillä seudulla olla jo valmiiksi.
Mutta ei mulla oo mitään sitä vastaan kunhan etelä antaa ne muhkeat peltotukensa vaihdossa. Aikalailla saman rahan sais sitten ilman lehmiä ja työtä ois 1/3 nykyisestä. Talvet vois sitten nauttia mallasjuomaa ja naureskella apulannan nousevalle hinnalle.
-
Mitä se haittaa ? Maito tuotetaan alueilla missä tuet ovat suurimmat , Lappi pois lukien . Pohjoispohjanmaa on suurin maidontuottaja ja ylitarjonta pudottaa tuottajahintaa . Kyllä se haittaa . C-alueen tuet tasatuiksi , 9 senttiä litra . Haittaaks se ?
Sullekkin on monta kertaa sanottu että se tuotanto nousee Oulusta alaspäin p-pohjanmaata, eli C2 alueella. 9 senttiä litra se taitaa sillä seudulla olla jo valmiiksi.
Mutta ei mulla oo mitään sitä vastaan kunhan etelä antaa ne muhkeat peltotukensa vaihdossa. Aikalailla saman rahan sais sitten ilman lehmiä ja työtä ois 1/3 nykyisestä. Talvet vois sitten nauttia mallasjuomaa ja naureskella apulannan nousevalle hinnalle.
Onhan c alueella vielä erikseen pohjoinen hehtaari tuki 45e350e/ha riippuen kasvista.
Ab alueella 26e/ha parempi perus ja viherrytystuki. Ei paljon auta.
-
Mitä se haittaa ? Maito tuotetaan alueilla missä tuet ovat suurimmat , Lappi pois lukien . Pohjoispohjanmaa on suurin maidontuottaja ja ylitarjonta pudottaa tuottajahintaa . Kyllä se haittaa . C-alueen tuet tasatuiksi , 9 senttiä litra . Haittaaks se ?
Sullekkin on monta kertaa sanottu että se tuotanto nousee Oulusta alaspäin p-pohjanmaata, eli C2 alueella. 9 senttiä litra se taitaa sillä seudulla olla jo valmiiksi.
Mutta ei mulla oo mitään sitä vastaan kunhan etelä antaa ne muhkeat peltotukensa vaihdossa. Aikalailla saman rahan sais sitten ilman lehmiä ja työtä ois 1/3 nykyisestä. Talvet vois sitten nauttia mallasjuomaa ja naureskella apulannan nousevalle hinnalle.
Onhan c alueella vielä erikseen pohjoinen hehtaari tuki 45e350e/ha riippuen kasvista.
Ab alueella 26e/ha parempi perus ja viherrytystuki. Ei paljon auta.
Tuosta tuesta taitaa todellinen hyötyjä olla pottu ja hyvillä alueilla vehnä.Täällä vehnäinnostus lopahtaa varsin kovasti huonona syksynä kuivauskuluihin.Sorkkis se jaksaa joittenkin muiden taunojen kanssa jauhaa tuosta maidontuesta.Se kuulkapa poijat on niin,että ei siinä muuta tee kuin itsensä idiootiksi,jos menee sellaisten kanssa väittelemään jotka elää sitä elämää,mutta ihan vappaasti vaan,naurattaa todellakin.Kavereilla maatietokin on ilmeisesti mennyt lunttaamalla läpi.
-
Mitä se haittaa ? Maito tuotetaan alueilla missä tuet ovat suurimmat , Lappi pois lukien . Pohjoispohjanmaa on suurin maidontuottaja ja ylitarjonta pudottaa tuottajahintaa . Kyllä se haittaa . C-alueen tuet tasatuiksi , 9 senttiä litra . Haittaaks se ?
Sullekkin on monta kertaa sanottu että se tuotanto nousee Oulusta alaspäin p-pohjanmaata, eli C2 alueella. 9 senttiä litra se taitaa sillä seudulla olla jo valmiiksi.
Mutta ei mulla oo mitään sitä vastaan kunhan etelä antaa ne muhkeat peltotukensa vaihdossa. Aikalailla saman rahan sais sitten ilman lehmiä ja työtä ois 1/3 nykyisestä. Talvet vois sitten nauttia mallasjuomaa ja naureskella apulannan nousevalle hinnalle.
Onhan c alueella vielä erikseen pohjoinen hehtaari tuki 45e350e/ha riippuen kasvista.
Ab alueella 26e/ha parempi perus ja viherrytystuki. Ei paljon auta.
Tuosta tuesta taitaa todellinen hyötyjä olla pottu ja hyvillä alueilla vehnä.Täällä vehnäinnostus lopahtaa varsin kovasti huonona syksynä kuivauskuluihin.Sorkkis se jaksaa joittenkin muiden taunojen kanssa jauhaa tuosta maidontuesta.Se kuulkapa poijat on niin,että ei siinä muuta tee kuin itsensä idiootiksi,jos menee sellaisten kanssa väittelemään jotka elää sitä elämää,mutta ihan vappaasti vaan,naurattaa todellakin.Kavereilla maatietokin on ilmeisesti mennyt lunttaamalla läpi.
Jo ollaan taas valehtelemassa . https://foresavo.fi/alueittainen-maidontuotanto-vuonna-2020/
https://foresavo.fi/tilastot/aluetalous/elinkeinotoiminta/
-
C-alueella kun raivataan peltoa suosta niin se jää ilman tukia, mutta kun navettaan tulee lisää tuotantoa, niin tuki tulee joka lisä litralle tuotanto kattoon asti. Litra tuet pitäisi rajata 1995 vuoden tuotannolle kun sen mukaan ne on laskettu.
-
C-alueella kun raivataan peltoa suosta niin se jää ilman tukia, mutta kun navettaan tulee lisää tuotantoa, niin tuki tulee joka lisä litralle tuotanto kattoon asti. Litra tuet pitäisi rajata 1995 vuoden tuotannolle kun sen mukaan ne on laskettu.
Noi on arkoja asioita, varsinkin maidontuottajien keskusjärjestön isoille ja pienemmille "kympeille" .
Niistä jopa vaietaan.
-
C-alueella kun raivataan peltoa suosta niin se jää ilman tukia, mutta kun navettaan tulee lisää tuotantoa, niin tuki tulee joka lisä litralle tuotanto kattoon asti. Litra tuet pitäisi rajata 1995 vuoden tuotannolle kun sen mukaan ne on laskettu.
Noi on arkoja asioita, varsinkin maidontuottajien keskusjärjestön isoille ja pienemmille "kympeille" .
Niistä jopa vaietaan.
Pohoosessa eletään ilmeisesti edelleen vuotta 1995
-
Pitääköhän tässä oikeasti alkaa laskemaan....
Paljonko lannoittamaton sato oikeasti olisi lannoitettuun suhteessa, ei ole tullut kokeiltua mutta...
Jos listahinta alkaa nyt olla luokkaa 225€/ha normaalille lannoitukselle niin...
...se on tämänkin päivän hinnalla jo tonni viljaa.
Tai pudottaa edes lannoite taso kylmästi luokkaan 50kgN/ha...
Nyt saa kirota kun katsoin lannoitekasaa 2020 kesänä ja päätin että riittää vielä ensivuodelle, ei kiirettä ostaa...
Kait se pitää tarjouksia pyytää kuitenkin...
-
Pitääköhän tässä oikeasti alkaa laskemaan....
Paljonko lannoittamaton sato oikeasti olisi lannoitettuun suhteessa, ei ole tullut kokeiltua mutta...
Jos listahinta alkaa nyt olla luokkaa 225€/ha normaalille lannoitukselle niin...
...se on tämänkin päivän hinnalla jo tonni viljaa.
Tai pudottaa edes lannoite taso kylmästi luokkaan 50kgN/ha...
Nyt saa kirota kun katsoin lannoitekasaa 2020 kesänä ja päätin että riittää vielä ensivuodelle, ei kiirettä ostaa...
Kait se pitää tarjouksia pyytää kuitenkin...
Aika huonosti lannoittamatta kasvaa. Mut kai sieltä se 1000kg/ha saa.
Enemmän hömppää vaan. Et riittää satokasvi määrälle lannoitteet.
-
Pitääköhän tässä oikeasti alkaa laskemaan....
Paljonko lannoittamaton sato oikeasti olisi lannoitettuun suhteessa, ei ole tullut kokeiltua mutta...
Jos listahinta alkaa nyt olla luokkaa 225€/ha normaalille lannoitukselle niin...
...se on tämänkin päivän hinnalla jo tonni viljaa.
Tai pudottaa edes lannoite taso kylmästi luokkaan 50kgN/ha...
Nyt saa kirota kun katsoin lannoitekasaa 2020 kesänä ja päätin että riittää vielä ensivuodelle, ei kiirettä ostaa...
Kait se pitää tarjouksia pyytää kuitenkin...
Aika huonosti lannoittamatta kasvaa. Mut kai sieltä se 1000kg/ha saa.
Enemmän hömppää vaan. Et riittää satokasvi määrälle lannoitteet.
Hmm, mihin ne kaikki lannoituskoe taulukot ovat kadonneet, joskus niitä löysi joka nurkalta, nollaruudut kieltämättä näyttävät liian pahalta...
Mutta tuo 70kg/ha voisi olla kelvollinen, paskat ne kelit ovat kuitenkin, tuskin enempää tarvitsevat... ja jos hinnat vaikka kesällä laskevat niin huiskii sitten lisää pintaan...
-
Oletetaan, että lannoitteita olisi vain rajattu määrä käytettävissä, eikä lisää haluta ostaa.
Tällöinhän vähenevän lisätuoton laki aiheuttaa sen, että sadon maksimoidakseen kannattaisi mieluummin viljellä isompaa pinta-alaa pienellä lannoitemäärällä, kuin pientä pinta-alaa täydellä lannoitemäärällä.
-
Oletetaan, että lannoitteita olisi vain rajattu määrä käytettävissä, eikä lisää haluta ostaa.
Tällöinhän vähenevän lisätuoton laki aiheuttaa sen, että sadon maksimoidakseen kannattaisi mieluummin viljellä isompaa pinta-alaa pienellä lannoitemäärällä, kuin pientä pinta-alaa täydellä lannoitemäärällä.
Millä logiikalla?
Jos nyt ens vuonna tulisi normaali kesä, tai edes sinne päin.
Leikitään nyt vaikka 100 hehtaarilla, johon on 50ha lantaa kunnon käyttö määrälle.
Sitten jos lannan määrä puolitetaan jotta saataisiin kaikki hehtaarit kyvettyä.
-siementä kuluu puolet enemmän.
-työmäärä tuplaantuu (melkein, kun jotain sille hömpälle pitää kylvää)
-kasvinsuojelut tuplaantuu
-ja puinti
-
puin 15.6 kylvettyä kauraa isännän mukaan ei saanut mitään lannoitusta. Jyviä tuli sama 1500 kg ha mitä sain omista hyvin lannoitetuista lohkoista.
-
Apulannan hinta on suhteellista. Nyt on rypsirapsien tonnihinta reilusti yli 600 egee, joten jos hinta on sama ensi syksynä, niin kaikki pellot vaan rypsille/rapsille, niin 2 tonnin ha-sadolla on lannoite halpaa nykyhinnallakin.
-
;D 200-500 KG HEHTAARILTA RYPSIÄ TAI RAPSIA VOIT SAADA
-
Millä logiikalla?
Jos nyt ens vuonna tulisi normaali kesä, tai edes sinne päin.
Leikitään nyt vaikka 100 hehtaarilla, johon on 50ha lantaa kunnon käyttö määrälle.
Sitten jos lannan määrä puolitetaan jotta saataisiin kaikki hehtaarit kyvettyä.
-siementä kuluu puolet enemmän.
-työmäärä tuplaantuu (melkein, kun jotain sille hömpälle pitää kylvää)
-kasvinsuojelut tuplaantuu
-ja puinti
Ilman muuta vaikuttaa tuohon suuntaan, jos rajoitetulla lannoitemäärällä lisättäisiin pinta-alaa. Oikea suhde voi olla joku muukin kuin se, että 50 ha lannoilla kylvettäisiin 100 ha. Se pinta-ala voisi olla vaikka esim. 60 ha. Mutta jossain määrin optimi kuitenkin liukuisi sinne laajaperäisen lannoituksen suuntaan. Kyllä niukahko lannoitus myös vähentäisi joitakin muitakin kustannuksia ja riskejä.
-
Millä logiikalla?
Jos nyt ens vuonna tulisi normaali kesä, tai edes sinne päin.
Leikitään nyt vaikka 100 hehtaarilla, johon on 50ha lantaa kunnon käyttö määrälle.
Sitten jos lannan määrä puolitetaan jotta saataisiin kaikki hehtaarit kyvettyä.
-siementä kuluu puolet enemmän.
-työmäärä tuplaantuu (melkein, kun jotain sille hömpälle pitää kylvää)
-kasvinsuojelut tuplaantuu
-ja puinti
Ilman muuta vaikuttaa tuohon suuntaan, jos rajoitetulla lannoitemäärällä lisättäisiin pinta-alaa. Oikea suhde voi olla joku muukin kuin se, että 50 ha lannoilla kylvettäisiin 100 ha. Se pinta-ala voisi olla vaikka esim. 60 ha. Mutta jossain määrin optimi kuitenkin liukuisi sinne laajaperäisen lannoituksen suuntaan. Kyllä niukahko lannoitus myös vähentäisi joitakin muitakin kustannuksia ja riskejä.
Juu jaettulannoitus kannattaa.
Säästi tänäkin vuonna paljon, kun jätti viimeiset kerrat ajamatta.
-
Nyt sitten Belorikin korotti hintojaan 50-70 € tonnilta.
Kyllä maa antaa kun käyttää Belorin lantaa!
-
mutta kui paljion? ite kyselin tosa sakupaskaa taas ja nyt saan 5 säkkiä aikasemman 8 säkin hinnalla... kevenee lannotus väkisin.
-
51 ekee tulee nyt tonnille lisähintaa lähipäivinä.
-
Alkaa säkillä oleen hintaa.
Ehkä ei kannata säkkejä ihan pellon kulmaan jättää seisomaan.
-
Pitääköhän tässä oikeasti alkaa laskemaan....
Paljonko lannoittamaton sato oikeasti olisi lannoitettuun suhteessa, ei ole tullut kokeiltua mutta...
Jos listahinta alkaa nyt olla luokkaa 225€/ha normaalille lannoitukselle niin...
...se on tämänkin päivän hinnalla jo tonni viljaa.
Tai pudottaa edes lannoite taso kylmästi luokkaan 50kgN/ha...
Nyt saa kirota kun katsoin lannoitekasaa 2020 kesänä ja päätin että riittää vielä ensivuodelle, ei kiirettä ostaa...
Kait se pitää tarjouksia pyytää kuitenkin...
Aika huonosti lannoittamatta kasvaa. Mut kai sieltä se 1000kg/ha saa.
Enemmän hömppää vaan. Et riittää satokasvi määrälle lannoitteet.
Lannoitukseen sijoitetulla markalla kolme takaisin. Nämä laskelmat on tehty kultaisella kahdeksankymmenluvulla, jolloin typpikilon hinta oli 3,35 x ohrakilon hinta. Tällä hetkellä suhde on noin 13 x ohrakilon hinta. Noin 60 vuotta sitten oli jo maataloustieteessä kokeellisesti määritelty kaavoja, joilla sadon määrän ja lannoituksen avulla saadaan eri lannoituksia vastaavat satotasot. Tätä parabeliyhtälöä kutsutaan tuotantofunktioksi. Sitten kun vähän derivoidaan ja sijoitetaan tuotteen hinta ja typen hinta, saadaan optimaalinen lannoitustaso.
Kokeilin piruuttani 80-luvun lannoituskokeiden tuloksia, ja sain tulokseksi, että ohralla kannattaa vielä pitää typpitaso lähelle sataa kiloa, mutta jos vehnän hinta ei nouse paljon yli 200 €/kg, jää muutamalla koeasemalla nykyisellä salpietarin hinnalla viljely tappiolliseksi, eli kaava ei vielä anna lannoitukselle tuottoa. Tämä on kyllä arkijärjelläkin ajateltavisas, kevätvehnä vaatii jo peruslannoitukselta enemmän kuin ohra, joka kasvaa multavalla maalla pelkän kalkin kanssa ryöstöviljelemällä ihan hyvin. Pienillä lannoitustasoilla kuitenkin tulee edes jokin sato, eli ongelma on siinä, että koeasemilla panostettiin lannoitustasot aina sinne 250 typpikilon seutuville, sitten oli vain nollaruutu ja 50 kg N. Ei saatu välttämättä kaikkia käyrän "koukkuja" esiin.
Silti, kyllä kannattaisi tehdä omilla palstoilla lannoituskokeita, maaperä on todella kiusattu, jos ilman lannoitusta ei saa satoa ollenkaan ? Varsinkin ruis kasvaa muutaman vuoden aika hyvin ilman lannoitusta, luomusatojen malliin. Ja kun aivan minimirikkatorjunnan muistaa tehdä, viljely on vähäriskistäkin. Lajikkeiden ominaisuudet vaikuttavat myös paljon, mutta nuorien oriiden on turha ihan kokonaan luulotella tukipatjalla kelliessä, kuinka kasitonnareita otetaan vain avaruusohjaamosta kosketusnäyttöä ja GPS:ää nakkisormella pyhkimällä. Kyllä niitä suuuria satoja saatiin käytännön viljelyksilläkin myös 1970- ja 1980- luvuilla. Silloin kannatti kalkitus, silloin kannatti 250 kg lannoitustaso, paitsi kun tuli ylituotannon takia lannoitevero ja viljan hintaan markkinoimismaksu.
-SS-
-
Sitten jos lannan määrä puolitetaan jotta saataisiin kaikki hehtaarit kyvettyä.
-siementä kuluu puolet enemmän.
-työmäärä tuplaantuu (melkein, kun jotain sille hömpälle pitää kylvää)
-kasvinsuojelut tuplaantuu
-ja puinti
Tuossakin on eroja siinä, kuinka paljon viljelijäperheellä on aikaa käytettävissä. Kuivuri ja ruiskut maksavat sen saman, tehdään niillä sitten mitään tai ei. Jos viljely tehdään palkkatyöläisillä, on se tietenkin otettava huomioon. Siemenen kustannus voidaan myös ajatella niin, että harva pelto on niin pahassa kunnossa, ettei siemenen määrää tuo takaisin, vaikak ei lannoittaisikaan. Welker Farmsissa oli tänä vuonna juuri se ongelma, että monin paikoin saivat vehnästä noin kahta bushelia eekkeriltä (135 kg/ha), mutta alkoivat silti kerätä siementä seuraavia kylvöjä varten !
Viimeisen 25 vuoden aikana on ollut mahdollisuus tukipolitiikalla laittaa peltoja lepäämään, ja saada vielä lepopelloistakin tuottoa, jos vuokrataso ei ole kovin kilpailtu. Varmasti hömppäily on järkevin ratkaisu, mutta ei välttämättä kaikille hehtaareille, koska tukitaso laskee.
Joka tapauksessa lannoitustason optimi vähenee, jos seuraatte isoja maatalouskanavia ulkomailla, siellä on aivan sama lannoitteiden hinnannousu näkyvissä, eli täällä ei ihan kokonaan Yaran salaliitto tms. sentään aiheuta hintojen nousua.
-SS-
-
Sitten jos lannan määrä puolitetaan jotta saataisiin kaikki hehtaarit kyvettyä.
-siementä kuluu puolet enemmän.
-työmäärä tuplaantuu (melkein, kun jotain sille hömpälle pitää kylvää)
-kasvinsuojelut tuplaantuu
-ja puinti
Tuossakin on eroja siinä, kuinka paljon viljelijäperheellä on aikaa käytettävissä. Kuivuri ja ruiskut maksavat sen saman, tehdään niillä sitten mitään tai ei. Jos viljely tehdään palkkatyöläisillä, on se tietenkin otettava huomioon. Siemenen kustannus voidaan myös ajatella niin, että harva pelto on niin pahassa kunnossa, ettei siemenen määrää tuo takaisin, vaikak ei lannoittaisikaan. Welker Farmsissa oli tänä vuonna juuri se ongelma, että monin paikoin saivat vehnästä noin kahta bushelia eekkeriltä (135 kg/ha), mutta alkoivat silti kerätä siementä seuraavia kylvöjä varten !
Viimeisen 25 vuoden aikana on ollut mahdollisuus tukipolitiikalla laittaa peltoja lepäämään, ja saada vielä lepopelloistakin tuottoa, jos vuokrataso ei ole kovin kilpailtu. Varmasti hömppäily on järkevin ratkaisu, mutta ei välttämättä kaikille hehtaareille, koska tukitaso laskee.
Joka tapauksessa lannoitustason optimi vähenee, jos seuraatte isoja maatalouskanavia ulkomailla, siellä on aivan sama lannoitteiden hinnannousu näkyvissä, eli täällä ei ihan kokonaan Yaran salaliitto tms. sentään aiheuta hintojen nousua.
-SS-
Millä tavalla saat laskettua saman kulun kasvinsuojelulle?
Jos ruiskuttat 50ha versus 100ha. Minun laskuopin mukaan aineet maksaa puolet enemmän.
-
Sitten jos lannan määrä puolitetaan jotta saataisiin kaikki hehtaarit kyvettyä.
-siementä kuluu puolet enemmän.
-työmäärä tuplaantuu (melkein, kun jotain sille hömpälle pitää kylvää)
-kasvinsuojelut tuplaantuu
-ja puinti
Tuossakin on eroja siinä, kuinka paljon viljelijäperheellä on aikaa käytettävissä. Kuivuri ja ruiskut maksavat sen saman, tehdään niillä sitten mitään tai ei. Jos viljely tehdään palkkatyöläisillä, on se tietenkin otettava huomioon. Siemenen kustannus voidaan myös ajatella niin, että harva pelto on niin pahassa kunnossa, ettei siemenen määrää tuo takaisin, vaikak ei lannoittaisikaan. Welker Farmsissa oli tänä vuonna juuri se ongelma, että monin paikoin saivat vehnästä noin kahta bushelia eekkeriltä (135 kg/ha), mutta alkoivat silti kerätä siementä seuraavia kylvöjä varten !
Viimeisen 25 vuoden aikana on ollut mahdollisuus tukipolitiikalla laittaa peltoja lepäämään, ja saada vielä lepopelloistakin tuottoa, jos vuokrataso ei ole kovin kilpailtu. Varmasti hömppäily on järkevin ratkaisu, mutta ei välttämättä kaikille hehtaareille, koska tukitaso laskee.
Joka tapauksessa lannoitustason optimi vähenee, jos seuraatte isoja maatalouskanavia ulkomailla, siellä on aivan sama lannoitteiden hinnannousu näkyvissä, eli täällä ei ihan kokonaan Yaran salaliitto tms. sentään aiheuta hintojen nousua.
-SS-
Millä tavalla saat laskettua saman kulun kasvinsuojelulle?
Jos ruiskuttat 50ha versus 100ha. Minun laskuopin mukaan aineet maksaa puolet enemmän.
Toki siinäkin on erilaisia intensiivisyyseroja. Rukiilla ei tarvita välttämättä mitään. Pelkkä pienannosaine menee nyt ainakin vuoden - kaksi. Laoneston ja kalleimmat tautiaineet voi unohtaa, koska ravinne on minimitekijä. Mutta onhan suurempien alojen viljelyssä hankaluuksia, ja joutuu väkisin palkkaamaan puintien ajaksi esimerkiksi kärrykuskeja ja pyörittämään kuivaamoa. Lannoituksen tuotantofunktiosta johtuen tuplahehtaarit puolella lannoituksella tuottavat enemmän satoa kuin puolet hehtaareista samalla lannoitusmäärällä. Mitä korkeampi lannoitustaso on ollut, sitä suurempi ero, itse asiassa. Valmiiksi laajaperäisellä lannoituksella lähestytään tilannetta, jossa tupla-ala tuo vain lisäkuluja. Jos kesantojen ja monimuotoisuuden määrä voi olla puolet tilan peinta-alasta, vaikuttamatta tukiin, sekin kannustaa silloin vähentämään viljelyalaa. Mutta ainakin kasvipeitteisyydessä ja mahdollisessa luonnonhaittakorvauksen tapaisessa tukimuodossa saattaa tulla leikkuria maksatuksiin. Ainakin jos on kyse vuokrapelloista, joiden vuokrataso lähenen tukia,. voikin tulla rahankulua niistä hömppäpelloista.
Perusteet, jotka ohjaavat kylvettävän viljelyalan vähentämiseen, sopivat juuri tarkalleen luomusopimukseen. Siksi se onkin ollut suurtiloilla paljon varteenotettavampi vaihtoehto tavanomaiseen viljelyyn verrattuna, maanhankinnan kykyä luomu lienee jopa lisännyt. Laskelmat menevät juurikin niin, että kun 1000 ha:n viljatila muuttuu 300 ha:n luomuviljatilaksi, muuttuu kalustovaatimus merkittävästi kevyemmäksi. Seuraavat hyppäykset ylös päin olisivat vaatineet ehkä lisärumpupuimuria,. lisätyöläisiä, lisäkuivaamoja, lisäkärryjä , mutta vaihdoksen jälkeen tila on tosiasiallisesti 300 ha:n viljatila, joka menee entisellä kalustolla mainiosti. ja voi laajentaa vaikka toisella 1000 ha:lla, eikä tee tiukkaakaan vielä siiloissa ja koneissa.
Ilman ruiskutteluja, myös.
-SS-
-
Millä logiikalla?
Jos nyt ens vuonna tulisi normaali kesä, tai edes sinne päin.
Leikitään nyt vaikka 100 hehtaarilla, johon on 50ha lantaa kunnon käyttö määrälle.
Sitten jos lannan määrä puolitetaan jotta saataisiin kaikki hehtaarit kyvettyä.
-siementä kuluu puolet enemmän.
-työmäärä tuplaantuu (melkein, kun jotain sille hömpälle pitää kylvää)
-kasvinsuojelut tuplaantuu
-ja puinti
Ilman muuta vaikuttaa tuohon suuntaan, jos rajoitetulla lannoitemäärällä lisättäisiin pinta-alaa. Oikea suhde voi olla joku muukin kuin se, että 50 ha lannoilla kylvettäisiin 100 ha. Se pinta-ala voisi olla vaikka esim. 60 ha. Mutta jossain määrin optimi kuitenkin liukuisi sinne laajaperäisen lannoituksen suuntaan. Kyllä niukahko lannoitus myös vähentäisi joitakin muitakin kustannuksia ja riskejä.
Jos on käytettävissä 50 ha lannoitteet eli n. 20 tonnia ja tilan pinta-ala on 100 ha. Niin lonkalta väittäisin, että maksimaalisen sadon saa kun levittää lannat koko alalle. Taloudellisesti parhaan tuloksen saa, kun levittää ne n. 70-80 ha alalle ja loput riistaa yms. hömppää.
-
Jos on käytettävissä 50 ha lannoitteet eli n. 20 tonnia ja tilan pinta-ala on 100 ha. Niin lonkalta väittäisin, että maksimaalisen sadon saa kun levittää lannat koko alalle. Taloudellisesti parhaan tuloksen saa, kun levittää ne n. 70-80 ha alalle ja loput riistaa yms. hömppää.
Ja hömpän tuet vaikuttavat siihen, että se pellon lepäämään laitto on taloudellisesti kannattavaa. Jos kyse olisi pelkästään maailmanmarkkinahintaisen bulkin tuottamisesta ilman erityisiä pinta-alatukia, ehkä tuo koko alan viljely silti olisi kannattavin, johtuen siitä, että kokonaissato kasvaisi ja kiinteät kulut per viljelty hehtaari jakautuisivat isommalle alalle.
-SS-
-
Taas tullut korotuksia hintoihin, alkaa olla ne jo sitä luokkaa, että jos reippaammin näillä hinnoilla lannoittaa, menee se ha-tuki pelkkään apulantaan
-
Ensi kesänä todelliset rahamiehet jyräävät satokisapöydässä muut heittämään pelin sikseen jo alkuvaiheissa.
Doping tulee sen verran kalliiksi.
-SS-
-
Ja lisäksi polttoöljy 1.22€ litra.
Alkaa olla monelle jo vähän mahdoton yhtälö.
Varsinkin kun ei ole paljoa viljaakaan mitä myydä. Reilusti alle puolet normaali määrästä.
-
Ensi kesänä todelliset rahamiehet jyräävät satokisapöydässä muut heittämään pelin sikseen jo alkuvaiheissa.
Doping tulee sen verran kalliiksi.
-SS-
Kuulin lentävän lauseen tuossa tovi sitten..
"Ei tuu saatana köyhät keväällä huiskan kanssa vastaan" 😂😂😂
Totta se kyllä on, valitettavasti.. 😂😂
-
Ja lisäksi polttoöljy 1.22€ litra.
Alkaa olla monelle jo vähän mahdoton yhtälö.
Varsinkin kun ei ole paljoa viljaakaan mitä myydä. Reilusti alle puolet normaali määrästä.
Jyvässä on kyllä puolet enemmän hintaakin...
-
Ensi kesänä todelliset rahamiehet jyräävät satokisapöydässä muut heittämään pelin sikseen jo alkuvaiheissa.
Doping tulee sen verran kalliiksi.
-SS-
Kuulin lentävän lauseen tuossa tovi sitten..
"Ei tuu saatana köyhät keväällä huiskan kanssa vastaan" 😂😂😂
Totta se kyllä on, valitettavasti.. 😂😂
Tää oli hyvä ;D ;D ;D
-
Ensi kesänä todelliset rahamiehet jyräävät satokisapöydässä muut heittämään pelin sikseen jo alkuvaiheissa.
Doping tulee sen verran kalliiksi.
-SS-
Kuulin lentävän lauseen tuossa tovi sitten..
"Ei tuu saatana köyhät keväällä huiskan kanssa vastaan" 😂😂😂
Totta se kyllä on, valitettavasti.. 😂😂
Tää oli hyvä ;D ;D ;D
Voi kai Wappunakin Kelataksilla ajella.
-
Kenen maksettavaksi tämä lopulta tulee. Epäilen että ruokakaupan kassalla kustannusten nousu ei tunnu normaalia turistisesonkia enempää ( käyn keskisellä ) . Sikamiehiä ei oikein käy kateeksi, mutta kait sen alan kannattavuus on jo pitkään ollut jonkin lainen vale. Jos kannattavuus olisi 0 ( nolla) niin ei niillä paljon laajennuksia vuosittain tehtäisi. Mun matikassa nolla sai kertoa mutta ei jakaa . Tosin nolla kertominen ei tuloa kerrytä, joten varmasti aikaisempi ajatus kannattavuuden nollasta ei ole ollut totuuden mukaista. Maidollahan menee aina hyvin ja Valiokin on vaan tyytyväinen laskevista tuotoksista joten mikäs hätä tässä. Niin kauan kun tavaraa saa niin nou hätä, jos ei saa niin puhutaan pulasta (monilla aloilla näin jo on) ja sen jälkeen lamasta. Mutta maksumiehiä silti tuskin löytyy. Korottomiin asunto- , mökki- , kulutusluottoihin tottunut pulliainen ei vaan voi maksaa ruuastaan tai muusta kulutuksestaan, sehän on saavutettu etu.
-
Suomessa ruoka ei ole kaupassa ainakaan vielä pahemmin noussut. Osaksi varmaankin syynä pitkät sopimukset. Pääosin suomalaisilla kuitenkin varaa ostaa vähän kalliimpaakin. Jonkinmoista nurinaa kuuluu, kun ei viihteeseen riitäkään ihan entiseen mallin Euroja. Mailmalla hinnat ovat jo nousseet ja köyhemmissä maissa hinnannousu voi aiheuttaa ihan oikeaa nälkää ja nälkäiset ihmiset ovat ärtyisiä. Tuostahan Arabikevätkin pohjimmiltaan johtui ja sen perään Isisin nousu. Jotain tällaista saattaa taas olla tiedossa.
-
Eikös viljelijän osuus leivän hinnassa ollut 7senttiä.
Jos viljan hinta on nyt noussut huonon sadon myötä niin nostaako se nyt viljelijän osuuden 8 tai jopa 9senttiin.
Menee kassalla pyöristyksiin.
-
Onneksi tuli jotensakin ajoissa tehtyä lannoiteostot, yleensä ne kun on jäänyt loppuvuoteen. Syyskuusta nousua hintaan nyt 54%. Viimevuoteen verrattuna nousua 103%. Belorin lantaa.
-
Belorin lantaa.
Haisee?
-
Menin sittten hätäpäissäni ostaan 10 000 lisää lantaa..kesän ekan oston jälkeen. Nyt on normimäärä markeilla, joten naama leveellä voi jäädä odottaan kevään kylvöjä. Nyt huippuvuosi viljalle ja kaikki on taas hetken aikaa tyytyväisiä, ainoa mutta on se jos sitä ei tuukkaan ja katovuodet jatkuu kolmas peräkkäin. Ja tuet putoo..Thank God I am debtfree.
-
Kuulemma taas nousee.. näin ainakin huhu kertoo..
-
Kuulemma taas nousee.. näin ainakin huhu kertoo..
Tänään pyytelin tarjouksia ja on voimassa vain tänään joten niin kait...
-
Kuulemma taas nousee.. näin ainakin huhu kertoo..
Tänään pyytelin tarjouksia ja on voimassa vain tänään joten niin kait...
Minkälaisia tarjouksia sait?
-
Nykyisillä apulannan hinnoilla pitäisi viljoista saada vähintään 10 000 kg:n ha-satoja ja tonnihinnat alkaa kakkosella, että olisi mitään järkeä viljelyssä.
-
Kuulemma taas nousee.. näin ainakin huhu kertoo..
Tänään pyytelin tarjouksia ja on voimassa vain tänään joten niin kait...
Minkälaisia tarjouksia sait?
Ihanan kalliita mutta on siinä listahinnoissa nyt hieman varaa, ainakin joillakin...
Päätin noin 80kg N/ha varaston ostaa näilläkin hinnoilla, jos tarpeeksi moni täällä ja maailmalla jäähdyttelee lannoitteen puutteessa niin on se mukava olla jotain myytävää... ja täydennetään sitten kesällä jos saavat kaasu sotansa so*****a.
p.s. osalla alasta tosin 2 vuoden apila pohjalla josta vähän lisää typpeä periaatteessa, täytyy miettiä kuinka tuon sitten käytännössä jaan.
-
Kerrankin syytä taputella itseään olkapäälle. Vuosi sitten kesällä tuli hankittua parin vuoden lannat. Silloin kirpaisi, mutta aika hyvän koron ne "ylimääräiset" pussukat ovat hankkineet.
-
Viimevuoteen verrattuna nousua 103%. Belorin lantaa.
Belorin 26-4S oli vuosi sitten 201. Eilen MT taulukossa 590, joten 200% kohta rikki. Rikki tainnut kallistua eniten jostain syystä.
-
Kerrankin syytä taputella itseään olkapäälle. Vuosi sitten kesällä tuli hankittua parin vuoden lannat. Silloin kirpaisi, mutta aika hyvän koron ne "ylimääräiset" pussukat ovat hankkineet.
Seuraavaksi kannattaakin sitten alkaa miettimään et kannattaako noita peltoon kylvää vai kannattaako myydä eteenpäin.
Joo tilakohtainen asia ja riippuu siitäkin saako varmasti riittävän sadon ensi vuotena. Ja mikä sen sadon arvo on ja ja..
Voihan se olla et ensi syksynä paukutellaan uusia ennätyksiä..
Onneksi näin luomupellenä ei tarvii moisia miettiä olisi meinaan melko hankala tilanne pähkäiltävänä..
-
ja ainakii ei kannata tien varteen säilöä nuita paskoja. saattaa olla yks aamu tyhjä paikka!
-
Miten lie luomulannottetten hinta noussut? Joko tavanviljelijän kannattaa sitä ennemmin ostaa.. mikä lie tuommosen tonnihinta?
https://www.lantmannenagro.fi/tuotteet/lannoitteet-ja-kalkit/luomulannoitteet/?gclid=Cj0KCQjwlOmLBhCHARIsAGiJg7lo2G52sOEWF4UQF07jiU-VaUOhYPm66uqt8LB_oe6QNTDGyH48JhsaAvVYEALw_wcB
-
Miten lie luomulannottetten hinta noussut? Joko tavanviljelijän kannattaa sitä ennemmin ostaa.. mikä lie tuommosen tonnihinta?
https://www.lantmannenagro.fi/tuotteet/lannoitteet-ja-kalkit/luomulannoitteet/?gclid=Cj0KCQjwlOmLBhCHARIsAGiJg7lo2G52sOEWF4UQF07jiU-VaUOhYPm66uqt8LB_oe6QNTDGyH48JhsaAvVYEALw_wcB
Kai se puolet enemmän maksaa kuin tavallinen. Ja käyttömäärä nelinkertainen.
-
Miten lie luomulannottetten hinta noussut? Joko tavanviljelijän kannattaa sitä ennemmin ostaa.. mikä lie tuommosen tonnihinta?
https://www.lantmannenagro.fi/tuotteet/lannoitteet-ja-kalkit/luomulannoitteet/?gclid=Cj0KCQjwlOmLBhCHARIsAGiJg7lo2G52sOEWF4UQF07jiU-VaUOhYPm66uqt8LB_oe6QNTDGyH48JhsaAvVYEALw_wcB
390-580 tonni riippuen typen määrästä . Fosforin vaikutus pitkäaikainen , kuulemma .
-
kuulemma????
-
kuulemma????
158 euroo/tonnikin jotakin saa , kuulemma .
Ei siis mikään ihme et luomutuotanto on saanut kannatusta lisää .
-
sama summa apulanta laskussa jo monta vuotta vain apulannan määrä vaihtelee, sitä saa mitä tilaa itte kukin :o
-
kuulemma????
Salonseudulla on näin varmaan puhuttu.
-
Mielestäni näillä hinnoilla kannattaa ottaa käyttöön jaettu lannoitus ensi keväänä. Vain 100kg typpeä kylvön yhteydessä ja loput tarpeen mukaan pintaan 1 tai 2 eri ajokerralla. ;D
-
Nämä alkaneet pakkaset eivät kyllä ainakaan helpota tilannetta. Kaasun hinnassa ei näy laskua eikä sitä juuri varastoissakaan ole. Porukalla tuumailtiin että todellisuutta voi olla että tämän hetken hinnat ovat ensi vuoden avaushintoja. Missä viljan hinta silloin menee, sitä ei tiedä kukaan.
-
Ausseissa meinaa AdBlue loppua kun kiina on lopettanut urean viennin.
https://www.dailymail.co.uk/news/article-10269631/Australias-supply-chain-risk-COLLAPSE-month.html
-
Ausseissa meinaa AdBlue loppua kun kiina on lopettanut urean viennin.
https://www.dailymail.co.uk/news/article-10269631/Australias-supply-chain-risk-COLLAPSE-month.html
Kohta Suimessa.Kiina on tehnyt tämän monen muun asian kanssa.
-
näillä pakkasilla ei taija moinen paljon etes toimiakaan.. jäässä kuiteskin.
-
Jollain taholla joudutaan miettimään huoltovarmuusasioita tosissaan. Tilanne meni nyt sellaiseksi, että mikä tahansa voi loppua koska tahansa.
-
Jollain taholla joudutaan miettimään huoltovarmuusasioita tosissaan. Tilanne meni nyt sellaiseksi, että mikä tahansa voi loppua koska tahansa.
Raakaöljyn hinta on laskenut joten lannoitteiden hinnankin pitäisi laskea ;D
Mittareilla ei näy tapahtuneen vielä mitään .
-
Eikös se kaasun hinta ole vielä nousussa.🤔
-
Olenpas ollut kuutamolla, kiina on jäädyttänyt fosforinkin viennin jo syyskuussa.
https://www.dtnpf.com/agriculture/web/ag/crops/article/2021/09/30/china-phosphate-fertilizer-export
30% tarjonnasta pois pelistä.
-
Eikös se kaasun hinta ole vielä nousussa.🤔
Näkyy hieman laskeneen 31->27, enään noin 5 kertaa sen mitä vuosi sitten.
Luulisi nousevan lisää tosin jos tämä kylmä ulottuu tuonne etelään päin yhtään...
-
Näyttäisi huomiseksi taas olevan sähkönhinta kaksinkertainen tähän päivään nähden, eiköhän sitä pärähdä jokunen Saksankin maakaasuturbiinikin lisäteholle.
Norja - UK voimakaapeli oli Norjalle hyvä investointi kun voi myydä sähköä paremmille markkinoille.
Nähtäväksi jää minkälaista sähkönhintaa saa ensi syksynä kun sopimus on katkolla.
-
Olenpas ollut kuutamolla, kiina on jäädyttänyt fosforinkin viennin jo syyskuussa.
https://www.dtnpf.com/agriculture/web/ag/crops/article/2021/09/30/china-phosphate-fertilizer-export
30% tarjonnasta pois pelistä.
Eihän meillä ole hätää. Meillähän on omat fosforit omille lannoitetehtaille.
Ai juu, eihän meillä ole enää kumpaistakaan.
-
Ammoniakin tärkeys luomu ei meitä elätä:
https://www.talouselama.fi/uutiset/ilman-tata-teollista-reaktiota-5-miljardia-ihmista-kuolisi-nalkaan-vaikka-se-tuottaa-co2-paastoja-500-000-000-t-v-keksintoja-parannuksiksi-on-jo-tehty/81dd5627-d2cb-48c0-a309-6c626a7c4c76
-
Taas on belori nostanu viikon takaisesta hintaa 25€/tn
-
Perverssiä vai mitä beverttiä se nyt oli tätä yaran halpis lantaa tilattu ja seleenisalpietaria hankkijalta ja tarpeeksi kalliilla hintaa 😳 Pelimerkit riitti just ja just ekan lannotuksen tarpeisiin,kakkonen kasvaa sitten vissiin pyhällä hengellä🙄
-
Olenpas ollut kuutamolla, kiina on jäädyttänyt fosforinkin viennin jo syyskuussa.
https://www.dtnpf.com/agriculture/web/ag/crops/article/2021/09/30/china-phosphate-fertilizer-export
30% tarjonnasta pois pelistä.
Eihän meillä ole hätää. Meillähän on omat fosforit omille lannoitetehtaille.
Ai juu, eihän meillä ole enää kumpaistakaan.
Et varmaan sitten tiedä, että Soklin valtavat fosfaattivarat on palautettu Suomen valtiolle jo vuosi sitten. Eli jos fosfaattia ei nyt ole siellä kuormattavaksi, syy on yksinomaan itsesi saamattomuus
-SS-
-
Et varmaan sitten tiedä, että Soklin valtavat fosfaattivarat on palautettu Suomen valtiolle jo vuosi sitten. Eli jos fosfaattia ei nyt ole siellä kuormattavaksi, syy on yksinomaan itsesi saamattomuus
-SS-
Yara luopui Soklista, muistaakseni huimaan yhden euron kauppahintaan. Saamattomuutta tai ei, mutta Sokli on ns. peräsyrjällä ellei peräti sen takana. Pelkästään jo rakennettavat yhteydet (rautatie, muu tiestö) maksavat ja paljon. Lupaprosessista ei tule läpihuutojuttua. Kaivostoiminnan perustaminen kyseiselle alueelle johtaa aivan varmasti vuosia kestävään prosessiin, jossa käydään kaikki mahdolliset oikeusasteet läpi.
Jotenkin tuosta jäi sellainen olo, että viisaampi väisti.
-
Katoin sen fingridin kartan silloin alkuviikosta, se viron kaapeli yöllä kohti viroo, päivisin tuotiin.
https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/sahkojarjestelman-tila/
https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/sahkojarjestelman-tila/pohjoismainen-sahkojarjestelman-tila/
Toinen linkki, pystyy skrollaa taaksepäin, ois pitännyt ottaa skreeshotin silloin kun oli 1000 suomen kohdalla
-
Onko eturivin viljelijöille annettu jo tietoa Yaran hintatasosta uudelle kaudelle?
-
Onko eturivin viljelijöille annettu jo tietoa Yaran hintatasosta uudelle kaudelle?
Hankkijalla sanoi myyjä et jonkinverran pitäis tippua tän hetkisestä. Mut ei vielä tarkempaa tietoa että kuinka paljon.
Tän hetken hinnathan on noin 1000€ alv0. Että aika paljon sais tippua..
-
Onko eturivin viljelijöille annettu jo tietoa Yaran hintatasosta uudelle kaudelle?
Hankkijalla sanoi myyjä et jonkinverran pitäis tippua tän hetkisestä. Mut ei vielä tarkempaa tietoa että kuinka paljon.
Tän hetken hinnathan on noin 1000€ alv0. Että aika paljon sais tippua..
Heinäkuun kiintiö myydään varmaan taas loppuun jo kesäkuun puolella. Joku koroton maksuaikakampanja olisi kiva, niin pääsisi persaukinenkin osteleen halpaa lantaa.
-
Lantmannelta tuli joku meili viime viikolla. Arvio oli 750e/t, mutta koski kai salpietaria, en muista.
-
Hankkijan ilmoitus tuli et uusi lannoitekausi on alkanut ja netistä hävinnyt hinnat.
Kertokaahan jotka olette tarjouksia pyytäneet millaisissa hinnoissa on. Jos mahdollista niin veroton tonnihinta ilman rahtia niin on kaikkien helpompi vertailla.
"Laimea" moniravinne oli vielä eilen Hankkijan nettikaupassa n.950e/t ja salpietari n.800e/t. Et siitä alemmalla tasolla pitäis ainakin olla..
-
Lisäisin vielä et eka nosto tulee varmaan viikonloppuna. Et nyt nopeasti tilaamaan. ;D
Onkos kukaan laskenut vielä että miten kustannusten käy jos syksyn 23 kiinnityshinnat on luokkaa 250e/t?
-
Lisäisin vielä et eka nosto tulee varmaan viikonloppuna. Et nyt nopeasti tilaamaan. ;D
Onkos kukaan laskenut vielä että miten kustannusten käy jos syksyn 23 kiinnityshinnat on luokkaa 250e/t?
En ole laskenut vielä, mutta takkiin tulee.
Äsken kyselin alustavasti Y10 724e/t alv 0
Kysyin voiko samalla kiinnittää sadon 23. 500e/t, mut ei ollut kuulemma mahdollista ;D
-
Äsken kyselin alustavasti Y10 724e/t alv 0
Helkatin asiallinen hinta.
Panisin.
Ei kun tilaisin.
-
Yaran salpietari 620e/t, Y10 735e/t.
Noilla pitäis pärjätä?
-
Yaran salpietari 620e/t, Y10 735e/t.
Noilla pitäis pärjätä?
Tarjosko minne asti korotonta maksuaikaa?
-
Lisäisin vielä et eka nosto tulee varmaan viikonloppuna. Et nyt nopeasti tilaamaan. ;D
Onkos kukaan laskenut vielä että miten kustannusten käy jos syksyn 23 kiinnityshinnat on luokkaa 250e/t?
Nyt on vähän laskettu. Kyllä sen viljan hinta on oltava 280e/t jotta pääsee 0 tulokseen.
Kaikki kun ei ole omaa pelto, pitää vuokratkin maksaa.
Käytin satovarmaa 3t/ha tasoa
-
Nyt on pari rekkakuormaa tilattu. Katsotaan mitä tuleman pitää.
Ostohinnan
Y10 717e/t
Y6 750e/t
Salttu 608e/t
-
Nyt on pari rekkakuormaa tilattu. Katsotaan mitä tuleman pitää.
Ostohinnan
Y10 717e/t
Y6 750e/t
Salttu 608e/t
Verottomia ? Rahdittomia? Jos sanot että ei , niin ... No en ostanut vielä. Tosin kyse ei ole rekkakuormista. Tänä vuonna ei edes nupista. Jos rehua tulee kuten näyttää taidan säästellä toisen sadon lannoituksessa. Ne ja vähän tasausvaraa on onneksi "halvalla" ostettuna.
-
Nyt on pari rekkakuormaa tilattu. Katsotaan mitä tuleman pitää.
Ostohinnan
Y10 717e/t
Y6 750e/t
Salttu 608e/t
Verottomia ? Rahdittomia? Jos sanot että ei , niin ... No en ostanut vielä. Tosin kyse ei ole rekkakuormista. Tänä vuonna ei edes nupista. Jos rehua tulee kuten näyttää taidan säästellä toisen sadon lannoituksessa. Ne ja vähän tasausvaraa on onneksi "halvalla" ostettuna.
Kyl nuo on varmaan ilman veroa ja rahtia.. Ainakin kun kaverin kanssa soittelin niin samansuuntaisia hintoja oli saanut.
Siinä saa sitten jo tulla viljaakin 23 syksyllä että saa nuo kulut piiloon. 350e lannoitteisiin per hehtaari ni ei saa kyl olla mitään alta 200e tonnihintoja viljalla. ::)
-
Nyt on pari rekkakuormaa tilattu. Katsotaan mitä tuleman pitää.
Ostohinnan
Y10 717e/t
Y6 750e/t
Salttu 608e/t
Siinä saa sitten jo tulla viljaakin 23 syksyllä että saa nuo kulut piiloon. 350e lannoitteisiin per hehtaari ni ei saa kyl olla mitään alta 200e tonnihintoja viljalla. ::)
Siis miten hurjista lannoitusmääristä nyt puhutaan? 350 e/ha tarkoittaisi noin vajaa 500 kg/ha. Verottomia hintoja siis ja normaaleilla kevätviljoilla. Tavallisessa perusviljelyssä, huippudoupatut satokisaennätyslohkot asia erikseen.
-
Nyt on pari rekkakuormaa tilattu. Katsotaan mitä tuleman pitää.
Ostohinnan
Y10 717e/t
Y6 750e/t
Salttu 608e/t
Siinä saa sitten jo tulla viljaakin 23 syksyllä että saa nuo kulut piiloon. 350e lannoitteisiin per hehtaari ni ei saa kyl olla mitään alta 200e tonnihintoja viljalla. ::)
Siis miten hurjista lannoitusmääristä nyt puhutaan? 350 e/ha tarkoittaisi noin vajaa 500 kg/ha. Verottomia hintoja siis ja normaaleilla kevätviljoilla. Tavallisessa perusviljelyssä, huippudoupatut satokisaennätyslohkot asia erikseen.
Y10 käytössä, 735e/t, 120 kilon typpitasolla kustannus 367,50e/ha. Laitoin tänä keväänä 450kg ja en tuosta olisi enää valmis pudottamaan. Ohrat meni 350kg ja niille ajoin jo aiemmin salpietarilla vielä 15kg typpeä tueksi. Kaurat meni ja jää 370kg. Tällä uudella hintatasolla 272e/ha on lannoituskustannus ja mielestäni viljanhinta ei saisi ainakaan paljon mennä tuon alle tai alkaa harmittaa. Otin 2/3 alasta tähän hintaan ja loput jätän hamaan tulevaisuuteen. Haluan nähdä ensin viljan hintakehityksen kevättä kohden, jos oikeasti aletaan pudottaa kohti 200e, niin laitan sitten kylmästi viherlannoitukseen pinta-alaa. En usko tulevalla kaudella mihinkään radikaaliin apulannan hinnan alenemiseen. Jos satasen tonni putoaa, niin se on jo paljon, mutta kustannusvaikutus silti korkea. Tulevaisuudessa haluan nähdä myös viljan takuuhintapolitiikan kehittymisen. A-Rehulla oli joku 280e ainakin jossain vaiheessa sopimuksiin ja siihen olisi tietysti pitänyt tarttua. Mutta noin yleisestikkin tähän se pitää mennä, että hinta on tiedossa ja kaikenlainen vilja menee sitten eteenpäin tietyllä hintaa. Sitten vasta voidaan ostaa panoksia ja tehdä sitovia päätöksiä.
-
Juu.
Veroton ja rahditon, olisikin ollut jo muuten "halpaa"
Ei näiltä savilta mitään satoa saa jos ei lannoita.
Keväällä kylvössä Y10 400kg/ha, ja salttua sitten pintaan tarpeen mukaan 100-200kg/ha
Ohra ja kaura kyllä sen 120-130kg N tarvii hyvään satoon, vehnä enemmän.
-
Jos ei kettää ostas ni hintaki vois alkaa tippuu. Kattois vähä mihin päin hinta lähtee ku pitäs kukkaron nyörit kii, mut ei.....
-
Ehkä mulla on sitten vaan helpommin kasvavat maat.
Mun perusresepti on ollut siinä 330 kg jotain 27-3-5 tyyppistä eli noin 90 kg:n typpitasolla on menty. Fosforia meinaa olla liikaa muutenkin. Parhaille multamaille vähemmänkin niin ei ole tarvinnut jarruja paljoa levitellä. Normaalivuosina menty siinä reilun neljän tonnin satotasolla, pudotukset johtuneet aivan muista syistä kuin lannoitustasosta. Esim viime kesältä olisi ollut parempi säästää enemmänkin paukkuja vaan varastoon. Kovasti panostamalla saisi kovempia satoja, mutta tahtoo sen edun vastaavasti fifty-sixty menettää katovuosina :-(
Nytkin vaikuttaa että rehu- ja myllyvehnän hintaero on niin vähäinen että lisälannoitus valkuaisjahdissa ei taida juuri kannattaa. Elley sitten meininki vielä muutu.
No tää mun viljely nyt onkin vähän sellaista 'laajaperäistä' ja pyrin mieluummin muihin kasveihin kuin perusviljoihin. 20 ha hepoheinää sai 200 kg 27-0-0 ja lakoonhan se näkyy puhdas timotti menevän. Eikä täällä ole ollut mitään suuria sateita.
-
Anora tarjoaa 399e/tonni edelleen ohrasta
-
Axan 600€/tonni
Oletteko lannoittaneet pelkällä axanilla keväällä? Miten toimii vs salpietari.
-
Axan 600€/tonni
Oletteko lannoittaneet pelkällä axanilla keväällä? Miten toimii vs salpietari.
Mä sain axani tarjouksen pyöreästi 800 verolla ja rahdilla. Niin en vastannut kysymykseesi. Lantamanneni meinas että ne ei saa normi salttua, seleeniä kyllä. se oli muistaakseni 35 euroa kalliimpaa verolla. Taitaa muuten ens keväänä olla yksi pulma vähemmän. Suunnitelmia tehdessä ei tartte miettiä mihin ne ostetut fosforia sisältävät lannat kannattaa levitellä paskan levityksiä ajatellen.
-
Anora tarjoaa 399e/tonni edelleen ohrasta
Ja viking malt 400e/t
Vaikka ei tällä hetkellä ilmoita hintoja kun sopimusviljelijöille
-
Ehkä mulla on sitten vaan helpommin kasvavat maat.
Mun perusresepti on ollut siinä 330 kg jotain 27-3-5 tyyppistä eli noin 90 kg:n typpitasolla on menty. Fosforia meinaa olla liikaa muutenkin. Parhaille multamaille vähemmänkin niin ei ole tarvinnut jarruja paljoa levitellä. Normaalivuosina menty siinä reilun neljän tonnin satotasolla, pudotukset johtuneet aivan muista syistä kuin lannoitustasosta. Esim viime kesältä olisi ollut parempi säästää enemmänkin paukkuja vaan varastoon. Kovasti panostamalla saisi kovempia satoja, mutta tahtoo sen edun vastaavasti fifty-sixty menettää katovuosina :-(
Nytkin vaikuttaa että rehu- ja myllyvehnän hintaero on niin vähäinen että lisälannoitus valkuaisjahdissa ei taida juuri kannattaa. Elley sitten meininki vielä muutu.
No tää mun viljely nyt onkin vähän sellaista 'laajaperäistä' ja pyrin mieluummin muihin kasveihin kuin perusviljoihin. 20 ha hepoheinää sai 200 kg 27-0-0 ja lakoonhan se näkyy puhdas timotti menevän. Eikä täällä ole ollut mitään suuria sateita.
No eihän mullakaan kylvössä mene kuin 96kgN.
Loput typet laitetaan jos kasvi tarvitsee, ja sen kertoo taas mittaukset ja anturit.
Normi vuonna satotasot pyörinyt 5-6t välissä
-
Viime vuonna kun keskisato viljalla oli kai 1500kgha ja normi lannoitus alle. Huomas nytten kun ruiskulla kiertelin, edelisvuoden viljapeelot, tummempaa kun edelisvuoden lannoitamaton heinä. Kyllä se edelisvuoden hyödyntmättä ollut lannoite vaan on siellä, ei se kaikki valunnu itämereen.
Sitten kun laskette suhdelukua halpa lannoite-halpa vilja vs kallis lannoite-kallis viljan kipukynnys, otatteko huomioon myös nytten pö hinta ja muut huomattavasti kallistuneet tarpeet?
-
Mitäs sitten jos uuden tukikauden ehdot kannustaakin viljelemään jotain ei syötävää eikä apulantaa tarvi mihinkään :o ? Hiiltä,kosteikkoviljelyä ja puuntaimia...
Ei vaiskaan,eilen palaveerattiin ja tarjouksia odotellaan,tiedä sitten.
-
Axan 600€/tonni
Oletteko lannoittaneet pelkällä axanilla keväällä? Miten toimii vs salpietari.
Mä sain axani tarjouksen pyöreästi 800 verolla ja rahdilla. Niin en vastannut kysymykseesi. Lantamanneni meinas että ne ei saa normi salttua, seleeniä kyllä. se oli muistaakseni 35 euroa kalliimpaa verolla. Taitaa muuten ens keväänä olla yksi pulma vähemmän. Suunnitelmia tehdessä ei tartte miettiä mihin ne ostetut fosforia sisältävät lannat kannattaa levitellä paskan levityksiä ajatellen.
Toi 600€ on veroton. Verolla ja rahdilla se lähelle sitä 800 menee :-\
Npk onkin sitte sen melkein 800€ ilman veroa. Siksi mietinkin että ottaisinko pelkkää axania :-[
-
Axan 600€/tonni
Oletteko lannoittaneet pelkällä axanilla keväällä? Miten toimii vs salpietari.
Mä sain axani tarjouksen pyöreästi 800 verolla ja rahdilla. Niin en vastannut kysymykseesi. Lantamanneni meinas että ne ei saa normi salttua, seleeniä kyllä. se oli muistaakseni 35 euroa kalliimpaa verolla. Taitaa muuten ens keväänä olla yksi pulma vähemmän. Suunnitelmia tehdessä ei tartte miettiä mihin ne ostetut fosforia sisältävät lannat kannattaa levitellä paskan levityksiä ajatellen.
Toi 600€ on veroton. Verolla ja rahdilla se lähelle sitä 800 menee :-\
Npk onkin sitte sen melkein 800€ ilman veroa. Siksi mietinkin että ottaisinko pelkkää axania :-[
Laitoin kauralle Axania 80kg typpitasolla, mutta on ollut vasta kaksi viikkoa kylvettynä, joten en tiedä mitään fiksua sanoa tässä vaiheessa. Yleensä en koskaan kylvä ilman fosforia, mutta nyt oli sellaiset lannoitteet jo käytetty, niin ajattelin, että suorakylvö ja pieni lannoitus, ei paljon tule takkii, jos ei onnistu.
Etkö muka saa alle 750e alv 0 tarjouksia keltään? Kyllä 800 tuntuu liian kovalta, kysele lisää.
-
https://www.maatalousisokarhu.fi/verkkokauppa/lannoitteet
-
Axan 600€/tonni
Oletteko lannoittaneet pelkällä axanilla keväällä? Miten toimii vs salpietari.
Mä sain axani tarjouksen pyöreästi 800 verolla ja rahdilla. Niin en vastannut kysymykseesi. Lantamanneni meinas että ne ei saa normi salttua, seleeniä kyllä. se oli muistaakseni 35 euroa kalliimpaa verolla. Taitaa muuten ens keväänä olla yksi pulma vähemmän. Suunnitelmia tehdessä ei tartte miettiä mihin ne ostetut fosforia sisältävät lannat kannattaa levitellä paskan levityksiä ajatellen.
Toi 600€ on veroton. Verolla ja rahdilla se lähelle sitä 800 menee :-\
Npk onkin sitte sen melkein 800€ ilman veroa. Siksi mietinkin että ottaisinko pelkkää axania :-[
Y20 verolla 123 euroa kalliimpaa kuin axani. Eli 2 kiloa fosforia ja 3 kalia. Y25 154 euroa kalliimpaa kuin axani. vähemmän typpeä halventaa 59 euroa ja siten 213 euroa 3 kg fosforia ja 6 kalia. Pirun kalliita ainesosia nuo joita haluaa olevan lehmän paskassa mahdollisimman vähän :)
-
Nyt on pari rekkakuormaa tilattu. Katsotaan mitä tuleman pitää.
Ostohinnan
Y10 717e/t
Y6 750e/t
Salttu 608e/t
Siinä saa sitten jo tulla viljaakin 23 syksyllä että saa nuo kulut piiloon. 350e lannoitteisiin per hehtaari ni ei saa kyl olla mitään alta 200e tonnihintoja viljalla. ::)
Siis miten hurjista lannoitusmääristä nyt puhutaan? 350 e/ha tarkoittaisi noin vajaa 500 kg/ha. Verottomia hintoja siis ja normaaleilla kevätviljoilla. Tavallisessa perusviljelyssä, huippudoupatut satokisaennätyslohkot asia erikseen.
Ei näiltä salilta saa satoa jos ei lannoita ;)
Kevätvehnän perussetti oli 135kg typpeä eli 27-3-5 npk puol tonnii hehtaarille. Ohralle voi vähän tiputtaa. Yleensä ei kannattanut. Vehnälle sitten typpeä pintaan lisäksi jos näytti hyvältä. 150kg on typessä ihan minimi (vehnällä) jos siis halua edes yrittää viljellä.. kauraa en paljon apulanta aikana viljellyt mut se pärjäs muistaakseni jollain 120kg typpimäärällä..
-
Viime vuonna kun keskisato viljalla oli kai 1500kgha ja normi lannoitus alle. Huomas nytten kun ruiskulla kiertelin, edelisvuoden viljapeelot, tummempaa kun edelisvuoden lannoitamaton heinä. Kyllä se edelisvuoden hyödyntmättä ollut lannoite vaan on siellä, ei se kaikki valunnu itämereen.
Sitten kun laskette suhdelukua halpa lannoite-halpa vilja vs kallis lannoite-kallis viljan kipukynnys, otatteko huomioon myös nytten pö hinta ja muut huomattavasti kallistuneet tarpeet?
Juu otan huomioon.
Mulla on tehtynä sellainen Excel mihin laitan kuluja. Löpöt, lanta, kasvinsuojelu, vuokrat, lainat, muut vuotuiset kulut. Ja tuet tulona
Siihen sitten listattu eri viljakasvit, sato määrät ja hinnat. Näkee suoraan koska alkaa jäämään plussalle
-
Axan 600€/tonni
Oletteko lannoittaneet pelkällä axanilla keväällä? Miten toimii vs salpietari.
Mä sain axani tarjouksen pyöreästi 800 verolla ja rahdilla. Niin en vastannut kysymykseesi. Lantamanneni meinas että ne ei saa normi salttua, seleeniä kyllä. se oli muistaakseni 35 euroa kalliimpaa verolla. Taitaa muuten ens keväänä olla yksi pulma vähemmän. Suunnitelmia tehdessä ei tartte miettiä mihin ne ostetut fosforia sisältävät lannat kannattaa levitellä paskan levityksiä ajatellen.
Toi 600€ on veroton. Verolla ja rahdilla se lähelle sitä 800 menee :-\
Npk onkin sitte sen melkein 800€ ilman veroa. Siksi mietinkin että ottaisinko pelkkää axania :-[
Y20 verolla 123 euroa kalliimpaa kuin axani. Eli 2 kiloa fosforia ja 3 kalia. Y25 154 euroa kalliimpaa kuin axani. vähemmän typpeä halventaa 59 euroa ja siten 213 euroa 3 kg fosforia ja 6 kalia. Pirun kalliita ainesosia nuo joita haluaa olevan lehmän paskassa mahdollisimman vähän :)
Ens talvena separaattorit säiliön kulmalle pyörimään.. Luulis viljatilalliset kilvan ostavan kuivajakeen pelloilleen...
-
Vielä ei ole kukaan vastannut, et saako näihin lannoiteostoksiin maksuaikaa, esim. joulukuuhun, ei mulla ainakaan ole "kolkytä donaa" joutilasta rahaa, jolla maksaa apulannat, jos maksuaikaa on 14 vrk. toimituksesta. Siis näillä kesätilauksilla ja -toimituksilla.
-
Ei tietoa myöskään, mutta epäilen et nyt voi ol vaikeempi saada luotolla kuin ennen. Riski kasvaa jos tuleekin kato. Sekin on vielä ihan mahdollista.
-
Vielä ei ole kukaan vastannut, et saako näihin lannoiteostoksiin maksuaikaa, esim. joulukuuhun, ei mulla ainakaan ole "kolkytä donaa" joutilasta rahaa, jolla maksaa apulannat, jos maksuaikaa on 14 vrk. toimituksesta. Siis näillä kesätilauksilla ja -toimituksilla.
Tuskin saa, kun kukaa ei ole niitä markkinoinut.
-
Ei saa. Tai siis korollista kyllä saa. Monta kertaa se eka korotus on jo "kuitannut"sen koron.
-
Axan 600€/tonni
Oletteko lannoittaneet pelkällä axanilla keväällä? Miten toimii vs salpietari.
Mä sain axani tarjouksen pyöreästi 800 verolla ja rahdilla. Niin en vastannut kysymykseesi. Lantamanneni meinas että ne ei saa normi salttua, seleeniä kyllä. se oli muistaakseni 35 euroa kalliimpaa verolla. Taitaa muuten ens keväänä olla yksi pulma vähemmän. Suunnitelmia tehdessä ei tartte miettiä mihin ne ostetut fosforia sisältävät lannat kannattaa levitellä paskan levityksiä ajatellen.
Toi 600€ on veroton. Verolla ja rahdilla se lähelle sitä 800 menee :-\
Npk onkin sitte sen melkein 800€ ilman veroa. Siksi mietinkin että ottaisinko pelkkää axania :-[
Y20 verolla 123 euroa kalliimpaa kuin axani. Eli 2 kiloa fosforia ja 3 kalia. Y25 154 euroa kalliimpaa kuin axani. vähemmän typpeä halventaa 59 euroa ja siten 213 euroa 3 kg fosforia ja 6 kalia. Pirun kalliita ainesosia nuo joita haluaa olevan lehmän paskassa mahdollisimman vähän :)
Ens talvena separaattorit säiliön kulmalle pyörimään.. Luulis viljatilalliset kilvan ostavan kuivajakeen pelloilleen...
Ilmaisia kuivajakeita ja ilmaiseksi levitettyä typpijätettä kun on olemassa, niin tuskin kukaan ylimääräisiä hankkii.
-
Vielä ei ole kukaan vastannut, et saako näihin lannoiteostoksiin maksuaikaa, esim. joulukuuhun, ei mulla ainakaan ole "kolkytä donaa" joutilasta rahaa, jolla maksaa apulannat, jos maksuaikaa on 14 vrk. toimituksesta. Siis näillä kesätilauksilla ja -toimituksilla.
Ajat on ilmeisesti sellaiset ettei kukaan myyjäkään halua ottaa isoa riskiä. Porukasta joku oli alustavasti kysellyt maksuajoista niin oli annettu ymmärtää että toimituksesta 14 päivää netto.
-
Ei saa. Tai siis korollista kyllä saa. Monta kertaa se eka korotus on jo "kuitannut"sen koron.
Juuri näin, en korotonta maksuaikaa vaadikaan, aiempina vuosina se korko joulukuun eräpäivälle on ollut niin pieni, että se on mieluummin kannattanut maksaa, kuin tehdä tilaus vasta syksyllä, koska hinnan korotuksia on tullut useita pitkin kesää ja syksyä.
-
Krookki sen sanos, kauppa on jo tehnyt kaikki mitä voi auttaakseen viljelijää, ja se ei o paljon. Ei tuu mieleen yhtään mittä....
-
Niin joko se 1. korotus tehtiin hintoihin? Hankkijan sivuilta poimin hinnat: Y 10 813 €/t ja Salpietari 688 €/t alv 0. Eli melkein satasen kalliimpaa kuin, millä esimerkiksi AP120 tilasi. Ainahan ne myyjät siitä listahinnasta jotain pois antaa, muttei nyt yleensä mitään satasta...
-
Niin joko se 1. korotus tehtiin hintoihin? Hankkijan sivuilta poimin hinnat: Y 10 813 €/t ja Salpietari 688 €/t alv 0. Eli melkein satasen kalliimpaa kuin, millä esimerkiksi AP120 tilasi. Ainahan ne myyjät siitä listahinnasta jotain pois antaa, muttei nyt yleensä mitään satasta...
No kova oli korotus jos noin jo kävi. Ja helvetinmoinen tarve viljelijöillä saada lantaa nopsasti. Jos kuukauden toimituksissa on lähes satasen nousut niin hoh hoijaa ... taitaa seuraava kuukausi olla aika hiljainen.
-
En taida uskaltaa tilata ennenkuin näen syksyn sadon ja viljanhinnan.
-
Juu otan huomioon.
Mulla on tehtynä sellainen Excel mihin laitan kuluja. Löpöt, lanta, kasvinsuojelu, vuokrat, lainat, muut vuotuiset kulut. Ja tuet tulona
Siihen sitten listattu eri viljakasvit, sato määrät ja hinnat. Näkee suoraan koska alkaa jäämään plussalle
Tuo on kyllä hyvä juttu, tietää missä mennään.
Tässä on se luonnonriskin ongelma jota ei laskemalla pois saa, tulevaisuuden ennustaminen on vieläkin yhä hankalaa kun kristallipallojen huoltojono on niin pitkä....
Kuitenkin kunnon floppi kovilla panoksilla kumoaa useamman hyvän onnistumisen ja lopputulos on vaikka 5 vuoden jaksolla lähes sama kuin keskinkertaisilla panoksilla.
Esim pääsenkö puimaan vehnän 20 vai 30% kosteana, tekee 1,8 e löpön hinnalla huiman ison eron kuivatuskuluihin. Ja minkä verran suuren sadon yrittäminen kasvattaa riskiä ja mitä se riski merkitsee euroissa (myöhästyttää puintia jne.)
Pitkäaikaisella seurannalla voi tietysti yrittää selvittää todennäköisyyksiä, keskiarvoja ja mediaaneja ja sitten luottaa niihin. Muuttujina myös kasvilajit, muokkaustapa ja/tai suorakylvö, työmenekki, tarvittavan kaluston arvo jne.
Aikaisemmilla viljan hinnoilla tonni lisää rehujyvää ei kestänyt kovin paljon lisäpanoksia, jos jostain 150 e/t siiilohinnasta vähensi lisälannoituksen, ylimääräiset ajot, lisätyt kasvinsuojeluaineet, kuivauksen ja rahdit niin tultiin about nollasummapeliin. Eli lisätonnin kulut lähenivät sen saavutetun lisätonnin arvoa ja käteen jäi lähinnä hyvä mieli hyvän näköisestä kasvustosta.
Nykyhinnoilla tilannetta joutuu katsomaan uusilla perusteilla, hyvät arvaukset ovat myös valttia.
Tosimies (siis tosi matemaatikko) tietysti tekisi ns. Monte Carlo -analyysin tästä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Monte_Carlo_-simulaatio
Mulla on ollut sen verran heikkoa tuuria että sen kerran kun on jotain oikein yrittänyt niin on tullut ns. turpaan vaikkei itse olisi varsinaisesti mokannutkaan. Useamman kerran olen ollut tyytyväinen kun ei laiskuuttaan ole edes yrittänyt ihan parastaan; hukkaan olisi mennyt :-/
Jokainen laskee nämä omista lähtökohdistaan ja arvoistaan. Mä en esimerkiksi juurikaan viljele kauraa kun mulla ei ole suurelle hehtomäärälle kuivauskapasiteettia eikä varastoja. Eikä kannata edes hommata niitä...
-
Ne hinnat täällä nytten, yaran? tavara. Belor ajankohtaset osio, 15.6 päivitetty kohta... Suppea valikoima josta tajouspyyntö. Onko joku koeillut?
Cemagrolla kans suppea valikoima mutta hinnat näkyvissä.
Ja just se nyt näillä löpö hinnoilla ja rupee tulee kovia satoja ja sade syksy. sitten vielä laatuongemia ja ihan kaikki rehuksia ja hinta ale päälle. osta nytte 780 veroton rahditon lanta sitten ensvuoteen....
-
Juu otan huomioon.
Mulla on tehtynä sellainen Excel mihin laitan kuluja. Löpöt, lanta, kasvinsuojelu, vuokrat, lainat, muut vuotuiset kulut. Ja tuet tulona
Siihen sitten listattu eri viljakasvit, sato määrät ja hinnat. Näkee suoraan koska alkaa jäämään plussalle
Tuo on kyllä hyvä juttu, tietää missä mennään.
Tässä on se luonnonriskin ongelma jota ei laskemalla pois saa, tulevaisuuden ennustaminen on vieläkin yhä hankalaa kun kristallipallojen huoltojono on niin pitkä....
Kuitenkin kunnon floppi kovilla panoksilla kumoaa useamman hyvän onnistumisen ja lopputulos on vaikka 5 vuoden jaksolla lähes sama kuin keskinkertaisilla panoksilla.
Esim pääsenkö puimaan vehnän 20 vai 30% kosteana, tekee 1,8 e löpön hinnalla huiman ison eron kuivatuskuluihin. Ja minkä verran suuren sadon yrittäminen kasvattaa riskiä ja mitä se riski merkitsee euroissa (myöhästyttää puintia jne.)
Pitkäaikaisella seurannalla voi tietysti yrittää selvittää todennäköisyyksiä, keskiarvoja ja mediaaneja ja sitten luottaa niihin. Muuttujina myös kasvilajit, muokkaustapa ja/tai suorakylvö, työmenekki, tarvittavan kaluston arvo jne.
Aikaisemmilla viljan hinnoilla tonni lisää rehujyvää ei kestänyt kovin paljon lisäpanoksia, jos jostain 150 e/t siiilohinnasta vähensi lisälannoituksen, ylimääräiset ajot, lisätyt kasvinsuojeluaineet, kuivauksen ja rahdit niin tultiin about nollasummapeliin. Eli lisätonnin kulut lähenivät sen saavutetun lisätonnin arvoa ja käteen jäi lähinnä hyvä mieli hyvän näköisestä kasvustosta.
Nykyhinnoilla tilannetta joutuu katsomaan uusilla perusteilla, hyvät arvaukset ovat myös valttia.
Tosimies (siis tosi matemaatikko) tietysti tekisi ns. Monte Carlo -analyysin tästä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Monte_Carlo_-simulaatio
Mulla on ollut sen verran heikkoa tuuria että sen kerran kun on jotain oikein yrittänyt niin on tullut ns. turpaan vaikkei itse olisi varsinaisesti mokannutkaan. Useamman kerran olen ollut tyytyväinen kun ei laiskuuttaan ole edes yrittänyt ihan parastaan; hukkaan olisi mennyt :-/
Jokainen laskee nämä omista lähtökohdistaan ja arvoistaan. Mä en esimerkiksi juurikaan viljele kauraa kun mulla ei ole suurelle hehtomäärälle kuivauskapasiteettia eikä varastoja. Eikä kannata edes hommata niitä...
Itse silloin aikoinani (ennen luomuun siirtymistä) ajattelin samalla tavalla. Mä kun en koskaan onnistunut saamaan sitä kasitonnaria. Joskus tuli 6t mut harvoin. Usein se sato asettui 4-5t välille. Aina jokin meni päin sitä. Katsoin helpommaksi karsia kuluja ja riskiä. Mahdollisimman paljon suorakylvöä. Satotaso ei tippunut pikemmitenkin nousi kiitos kuivien alkukesien. Lajikkeiksi valittiin sellaisia perusvarmoja kestävä kortista ja taudit kestävät lajia niin ei välttämättä ollut tarvetta käyttää tauti tai korrensääteitä. Lannoituksessa vehnän osalta siirryttiin jaettuun käsittelyyn. Vaikka se lisäsi työtä niin polttoainekulut maltillisia ja päivässä ajoi pirusti hehtaareja.
Paremman tuloksen sain kun tyydyin siihen 4t/ha kuin et olisin yrittänyt 6t kun se tuli niin harvoin. Tilakohtaisia asioita tietysti pitkälti...
-
Nyt on pari rekkakuormaa tilattu. Katsotaan mitä tuleman pitää.
Ostohinnan
Y10 717e/t
Y6 750e/t
Salttu 608e/t
Tuntuu linjassa olevan...Yaran lantaa.
Y 10 723 e/tn
Y 6 746 e/tn
Salttu 609e/tn
Hinnat verottomia ilman rahtia,toimitus heinäkuu,eräpäivä elokuun loppu.Maksuaikaa vuoden loppuun.vuosikorko 8% eli kuukausikorko n. 0,42%.
Tuntuu olevan myyjä sunnuntainakin töissä,kysyntää on ja tarjous voimassa siihen asti kun Yaran hintakausi 1 on voimassa.Sitä ei tiedä vissiin kuin rosvolaivan johto.
-
Olisin kans kysellyt hintoja, mut taitaa ol arvojärjestys h myyjil, ei vastata, eikä soiteta takaisin. Listan mukaan mennään, kilpailijan myyjä vastas het, mut on vielä hinnat selvittelyssä. On ennenkin ollut tuollaista ylimieliestä ja ettei oikein jaksais eikä kiinnosta sun asias.
-
Olisin kans kysellyt hintoja, mut taitaa ol arvojärjestys h myyjil, ei vastata, eikä soiteta takaisin. Listan mukaan mennään, kilpailijan myyjä vastas het, mut on vielä hinnat selvittelyssä. On ennenkin ollut tuollaista ylimieliestä ja ettei oikein jaksais eikä kiinnosta sun asias.
En tiedä mut täälläpäin ainakin se joka menee paikanpäälle saa palvelua ja soittajia palvellaan sit jos aikaa jää..
Voi olla kopin ovella ruuhkaa kun eturiviläiset ovat tilaamassa ensivuoden lantojaan. ;D
-
rysselin koneessako se oli juttua tuosta maatalouten lanta ja satotavotteista.. ja siinä totettiin nuista lannoituksista ja satotavotteista kui net on epärealistisia. parmepi maalimalle ottaa maasta 5 tonnin sato kuin se kasitonni. niin lompsalle kuin luonnolle.
-
Perkale täsä kerkii missää kopin vieres seisoskelee, toisin kuin eturivin kaverit, täytyy hommia tehdä....
-
Luulen ( en siis tiedä) että lannoitteista tulee niukkuutta, kun ryssälän lannoitteet, ammoniakit, kalit ym. on pannassa, joten lannoitteita ei erityisemmin tyrkytetä, ei varsinkaan pienenpien erien ostajille. Eturiviläisten tarpeet on etusijalla nyt.
-
Olisin kans kysellyt hintoja, mut taitaa ol arvojärjestys h myyjil, ei vastata, eikä soiteta takaisin. Listan mukaan mennään, kilpailijan myyjä vastas het, mut on vielä hinnat selvittelyssä. On ennenkin ollut tuollaista ylimieliestä ja ettei oikein jaksais eikä kiinnosta sun asias.
En tiedä mut täälläpäin ainakin se joka menee paikanpäälle saa palvelua ja soittajia palvellaan sit jos aikaa jää..
Voi olla kopin ovella ruuhkaa kun eturiviläiset ovat tilaamassa ensivuoden lantojaan. ;D
Ei minunkaan puheluuni vastattu, mutta sitten kun marssin koppiin juttelemaan mukavia, niin sain hinnat ja ilmoitin, että lasken tarpeet ja teen suunnitelmat ja tilaan aika piankin, niin vastattiin puhelimeenkin ensi yrittämällä. Jos tekee selväksi, että nyt tehdään kauppoja tosissaan, niin myös vastapuoli on hommassa täysillä mukana.
-
Juu otan huomioon.
Mulla on tehtynä sellainen Excel mihin laitan kuluja. Löpöt, lanta, kasvinsuojelu, vuokrat, lainat, muut vuotuiset kulut. Ja tuet tulona
Siihen sitten listattu eri viljakasvit, sato määrät ja hinnat. Näkee suoraan koska alkaa jäämään plussalle
Tuo on kyllä hyvä juttu, tietää missä mennään.
Tässä on se luonnonriskin ongelma jota ei laskemalla pois saa, tulevaisuuden ennustaminen on vieläkin yhä hankalaa kun kristallipallojen huoltojono on niin pitkä....
Kuitenkin kunnon floppi kovilla panoksilla kumoaa useamman hyvän onnistumisen ja lopputulos on vaikka 5 vuoden jaksolla lähes sama kuin keskinkertaisilla panoksilla.
Esim pääsenkö puimaan vehnän 20 vai 30% kosteana, tekee 1,8 e löpön hinnalla huiman ison eron kuivatuskuluihin. Ja minkä verran suuren sadon yrittäminen kasvattaa riskiä ja mitä se riski merkitsee euroissa (myöhästyttää puintia jne.)
Pitkäaikaisella seurannalla voi tietysti yrittää selvittää todennäköisyyksiä, keskiarvoja ja mediaaneja ja sitten luottaa niihin. Muuttujina myös kasvilajit, muokkaustapa ja/tai suorakylvö, työmenekki, tarvittavan kaluston arvo jne.
Aikaisemmilla viljan hinnoilla tonni lisää rehujyvää ei kestänyt kovin paljon lisäpanoksia, jos jostain 150 e/t siiilohinnasta vähensi lisälannoituksen, ylimääräiset ajot, lisätyt kasvinsuojeluaineet, kuivauksen ja rahdit niin tultiin about nollasummapeliin. Eli lisätonnin kulut lähenivät sen saavutetun lisätonnin arvoa ja käteen jäi lähinnä hyvä mieli hyvän näköisestä kasvustosta.
Nykyhinnoilla tilannetta joutuu katsomaan uusilla perusteilla, hyvät arvaukset ovat myös valttia.
Tosimies (siis tosi matemaatikko) tietysti tekisi ns. Monte Carlo -analyysin tästä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Monte_Carlo_-simulaatio
Mulla on ollut sen verran heikkoa tuuria että sen kerran kun on jotain oikein yrittänyt niin on tullut ns. turpaan vaikkei itse olisi varsinaisesti mokannutkaan. Useamman kerran olen ollut tyytyväinen kun ei laiskuuttaan ole edes yrittänyt ihan parastaan; hukkaan olisi mennyt :-/
Jokainen laskee nämä omista lähtökohdistaan ja arvoistaan. Mä en esimerkiksi juurikaan viljele kauraa kun mulla ei ole suurelle hehtomäärälle kuivauskapasiteettia eikä varastoja. Eikä kannata edes hommata niitä...
Tjoo, mitähän tähän sanoisi. Herättää paljon ajatuksia. :-X
Ei se tonnin lisäsato sitä tonnin arvoa vie vaikka kuinka ponnistelee rahanmenon kanssa. ;D Kun apulanta oli halpaa, niin lisälannoituskin oli halpaa. Kasvinsuojelussa ei ole mitään eroa, onko sato 4 vai 6 tonnia. Periaatteessa tautiaineita on annettava samamäärä. Hivenet ei paljon maksa ja niitä ei ole ihan välttämätön sinne ajaa. Joku mangaani kauralle on aina kova juttu, sanoo isot pojat ja olen vähän itsekin sinnepäin kallellaan. Lopullinen ratkaisu panostuksista tehdään siinä vaiheessa, kun oraat on päällä ja ehkä jonkinlaisia sateita tiedossa. Omalla kohdalla meni nyt muutama vuosi etten käyttänyt tautiaineita kuin vehnälle tähkään, modduksia ei vuosiin. Hivenistä oli välillä taukoa. Mutta nyt on eri meininki, on lisälannoitettu, hiveniä ajettu montaa sorttia, evoa lyöty joka tankkiin. Kasvustot ovat sellaisia, ettei oikein ole mitään järkeä jättää panostamatta. Kirjoitit todennäköisyyksistä. Kuinka todennäköistä on, että syksy menee aivan vituiksi. Sitä ei yksinkertaisesti kukaan tiedä. Minun kokemuksellani esim. myöhäinen puinti ei ole ollut suurikaan ongelma. Useinmiten vaikeuksissa ovat aikaisten lajikkeiden viljelijät, joiden kasvustot valmistuvat siihen 20.8-31.8 väliseen rukiinkylvöaikaan. Silloin tuppaa vaan olemaan yllättävän sateista. Mitä myöhäisemmäksi syksy menee, niin kelien viilentyessä sateetkin voivat vähentyä. Saattaa olla myös tuulia ja kylmää, joka kuitenkin kuivattaa viljat kohtuulliseksi. Nuo myöhäiset lajikkeet jotenkin sietävät odottelua ja ränsistymistä huonoissa keleissä paremmin kuin tämä aikaisen pään porukka. Uran ajalta on todella vähissä laatutappiot jossain sateessa likoamisesta tms. Kuivauskulut pitäisi aina laskea kuivattua tonnia kohden. Ei sen mukaan, että joutui ottamaan puintiaikaan 5000l öljyä, kun yleensä mennään jollain 3000l läpi. Kun saisi aikaiseksi, laitattaisin pannun viereen, öljynputkeen virtausmittarin, josta saisi kuivauseräkohtaisesti kulutetun öljymäärän talteen. Saisi lisää kättä pidempää tietoa esim. vanhalle isännälle vehnän kuivaamisesta. Suosittelisin kyllä sitä kaura hommaakin miettimään, vaikka vaatisi investointeja. Jos on hyvät maat, toisin sanoen kosteahenkistä, niin kaura viihtyy siinä, koska tykkää yleensäkin märkyydestä. Kun lannoitustasot ovat alhaisia, se sopii kauralle, joka on vaatimaton lajike. Minullakin ja yleensä täälläpäin kauraa pidetään järjestäen kannattavimpana kasvina, mutta sen suuri heikkous on nämä poutivat savet, jotka ei kuivina vuosina oikein toimi kauralle. Satoa yleensä tulee silloinkin, mutta ei sellaista huippua saavuteta. Tilakohtaista ja omia mieltymyksiä täytyy kunnioittaa, mutta aina joskus kannattaa ravistella itseään ja tehdä jotain repäisevää.... ;D
-
Eli ensin täytyy paikanpäällä käydä juttelees mukavia, keskustella säästä ja maailmantilanteesta, tunnustella ilmapiiriä, aistia siinä samalla myyjän mietteitä ja milloin voi kysyä, ettei suutu ja sit yhtäkkiä iskeä se kysymys.
-
Ei se tonnin lisäsato sitä tonnin arvoa vie vaikka kuinka ponnistelee rahanmenon kanssa.
Nin, oikeammin sateet tai sadetus määrittelevät 2-3 tonnin satovasteen, kaikki muut kymmenet toimenpiteet sitä mahdollista tonnia varten tarvitsevat myös sen veden.
Nyt lounaassa olivat toukokuun sateet 82% normaalista. Kesäkuussa mennään enemmän alle, ollaan vasta 50% kertymässä ! On jo paikoin löydettävissä melko suuntaa-antavia 2 viikon sääennusteita, jotka menevät pitkälle heinäkuulle, hellettä ja sateetonta.
Varmuuden vuoksi torjunta-ainepanosten levittely kasvustoon, kuin ne olisivat lehtilannoitteita, ei edes täytä integroidun torjunnan periaatteita. Toki hyvänä vuotena on semmoinen mieli, että ihan varmasti se oli tämä ja tämä ruiskute. Omat silmät avautuivat vuonna 2017. Silloin jo voimaperäisen lannoituksenkin merkitys alkoi arveluttaa tiettyjä nollaruutuja katselemalla ja vertaamalla yliorganisoituun torjunta-ainejuoppo-kasvustoon, kastelulaitteet ovat siitä lähtien olleet mielessä tärkeimpänä sadonmuodostukseen vaikuttavana tekijänä. Kasteluveden ottopaikkojen järjestäminen on se hankalin juttu, on olemassa puron tapaisia, pitäisi saada jokin keruuallas rakennetuksi. Vanhaisäntä rakensi joskus lankkupadon valtaojaan, mutta lähinnä lehmien vedenjuontia ja muuta vedenottoa varten. Silloin vettä kulki kesälläkin ojassa. Nykyään ei.
-SS-
-
Ei se tonnin lisäsato sitä tonnin arvoa vie vaikka kuinka ponnistelee rahanmenon kanssa.
Nin, oikeammin sateet tai sadetus määrittelevät 2-3 tonnin satovasteen, kaikki muut kymmenet toimenpiteet sitä mahdollista tonnia varten tarvitsevat myös sen veden.
Nyt lounaassa olivat toukokuun sateet 82% normaalista. Kesäkuussa mennään enemmän alle, ollaan vasta 50% kertymässä ! On jo paikoin löydettävissä melko suuntaa-antavia 2 viikon sääennusteita, jotka menevät pitkälle heinäkuulle, hellettä ja sateetonta.
Varmuuden vuoksi torjunta-ainepanosten levittely kasvustoon, kuin ne olisivat lehtilannoitteita, ei edes täytä integroidun torjunnan periaatteita. Toki hyvänä vuotena on semmoinen mieli, että ihan varmasti se oli tämä ja tämä ruiskute. Omat silmät avautuivat vuonna 2017. Silloin jo voimaperäisen lannoituksenkin merkitys alkoi arveluttaa tiettyjä nollaruutuja katselemalla ja vertaamalla yliorganisoituun torjunta-ainejuoppo-kasvustoon, kastelulaitteet ovat siitä lähtien olleet mielessä tärkeimpänä sadonmuodostukseen vaikuttavana tekijänä. Kasteluveden ottopaikkojen järjestäminen on se hankalin juttu, on olemassa puron tapaisia, pitäisi saada jokin keruuallas rakennetuksi. Vanhaisäntä rakensi joskus lankkupadon valtaojaan, mutta lähinnä lehmien vedenjuontia ja muuta vedenottoa varten. Silloin vettä kulki kesälläkin ojassa. Nykyään ei.
-SS-
Vesihän se on tärkein lannoite. KM:n kevätvehnäkisa muutama vuosi sitten oli tästä hyvä opetus, lähes minimipanoksilla operoinut kilpailija voitti kisan, kun käytti altakastelua, useimmilla kilpailijoilla jäi satotaso alle 5 tonnin, kun vettä ei tullut taivaalta riittävästi, vaikka peltoon oli laitettu kaikki mahdolliset litkut ja isot määrät lannoitteita.
-
Eikös ensin tutkita kasvustot, ja sitten päätetä mitä ajetaan. Aineet ja materiaalit nyt tietysti oltava hyllyssä valmiina.
Jos kasvusto surkea, jätetään seuraavaan vuoteen
-
Eikös ensin tutkita kasvustot, ja sitten päätetä mitä ajetaan. Aineet ja materiaalit nyt tietysti oltava hyllyssä valmiina.
Jos kasvusto surkea, jätetään seuraavaan vuoteen
Tämän ajattelutavan ansiosta markkinamiesten ja mainostajien juhannussatoennusteet pitävätkin niin hyvin paikkansa.
Vuonna 2021 Luke korjasi yleisen linjan suursatoennustetta vasta 15.7.2021, silloinkin noin 0,3 miljardia kiloa yläkanttiin, verrattuna toteutuneeseen. Muka yllätyksen tuottanut heikko sato oli kyllä aivan hyvin näkyvissä kesäkuun toisella viikolla, vaikka oraat olivatkin kovin tuuheat. Kesän sademäärät juhannukseen saakka, todella hyvä ja toimiva ennuste ollut. Kemikaali-intoiset olivat kerinneet antaa jo 3 tautiainekäsittelyä, reilusti lisätyppeä, ja kaikkia mahdollisia hiveniä. On kuitenkin jo pitkään tiedetty, että viljojen sadontuottokyky määräytyy korteen kertyvien ravinteiden määrästä noin 2- 2,5 viikkoa ennen kukkimista. Olosuhteiden pitää olla myäs hyvät. Jyvän täyttyminen sitten tapahtuu lehdissä ja korressa olevista ravinteista, silloin vasta pitää olla tautitorjunta äärimmillään, jotta tähkä, yläkorsi ja lippulehti pysyvät vihreinä. Tautitorjunta on melko turhaa oraitten 4-lehtiasteeella. 2-solmuasteelta alkaen pitää olla runsaasti 1. kosteutta 2. auringonvaloa 3. typpeä ja muita pääravinteita.
Olen havainnut nuoremman sukupolven viljelijöissä kummallisen ahdistuksen, jonka kemikaalimarkkina on tarkoituksella luonut: Jos sataa oraille, on se sade kasvuston pahin vihollinen ? Pitää heti alkaa torjua jotakin, vaikka sateen tullen ne helposti pintaan jäävät vesilätäköt kertovat kellastumisen syyn olevan ihan muualla kuin taudeissa.
Ne, jotka keksivät viime vuosina kylvää lähes lannoittamatta kevätviljat, ja panostaa sitten raelannoitukseen kesäkuussa, toivottavasti ovat seuranneet typen hyväksikäyttöprosenttia. Se ei ole sijoituslannoituksen veroinen. Lähes kahtena kesänä kolmesta täällä ei raelannoite sula kunnolla ennen kuin heinäkuulla, jos silloinkaan. Täkäläisissä viljoissa ei ole maissin sivujuurten kaltaista imupistettä "sidedressingille" , ja jos kevätkesä on ollut kuiva, normiviljojen juuret ovat kaikkialla muualla paitsi maan pinnalla.
Sen minkä runsaalla kesälannoitteella voi kuivan kauden päättyessä saada aikaiseksi, on kakkossato. Sen korjuu kuitenkin on haastavaa, kun alkuperäisen sadon tähkät ränsistyvät, kaurat varisevat, ja sadosta tulee yleisesti harmahtavaa ja vihreitä mukana paljon.
Tämä sitten taaskaan ei koske Pohjanmaata.
(https://i0.wp.com/agfax.com/wp-content/uploads/DF-20170511-corn-roots-002.jpg?resize=768%2C421&ssl=1)
Kuva: maissin juuria. ©Debra L Ferguson Stock Photography
-SS-
-
Hyvin sanottu
-
Luulen ( en siis tiedä) että lannoitteista tulee niukkuutta, kun ryssälän lannoitteet, ammoniakit, kalit ym. on pannassa, joten lannoitteita ei erityisemmin tyrkytetä, ei varsinkaan pienenpien erien ostajille. Eturiviläisten tarpeet on etusijalla nyt.
Eihän se ihan noinkaan ole, kyllä venäjältä vielä saa tuota, tosin kiintiön asettivat, en jaksanut selvittää paljonko pienempi se kiintiö on kuin normalli tuonti... mutta henk koht venäläinen tavara ei ollut niin paljoa halvempaa että olisi henk koht pakotteista tarvinnut joustaa.
-
Olisin kans kysellyt hintoja, mut taitaa ol arvojärjestys h myyjil, ei vastata, eikä soiteta takaisin. Listan mukaan mennään, kilpailijan myyjä vastas het, mut on vielä hinnat selvittelyssä. On ennenkin ollut tuollaista ylimieliestä ja ettei oikein jaksais eikä kiinnosta sun asias.
En tiedä mut täälläpäin ainakin se joka menee paikanpäälle saa palvelua ja soittajia palvellaan sit jos aikaa jää..
Voi olla kopin ovella ruuhkaa kun eturiviläiset ovat tilaamassa ensivuoden lantojaan. ;D
Nyt on kuulunut semmoista juttua, että myyjät soittelee ostajille päin. Niin että kyllä niillä aikaa on puhelimeen puhua.
-
Jos et nyt just heti wälittömästi tee apupaska kauppaa niin hinta nousee eilen :o
Wanha kunnon myyntipuhe :o
Woi pitää paikkansa tahi ei :o
Jokatapauksessa minun puolesta vielä tällä hetkellä myyjät pitäkööt tunkkinsa :o
-
Tänään klo 17 Yara on nostanu 15 eur/ tonni hintaa läpi hinnaston..
-
Olisin kans kysellyt hintoja, mut taitaa ol arvojärjestys h myyjil, ei vastata, eikä soiteta takaisin. Listan mukaan mennään, kilpailijan myyjä vastas het, mut on vielä hinnat selvittelyssä. On ennenkin ollut tuollaista ylimieliestä ja ettei oikein jaksais eikä kiinnosta sun asias.
En tiedä mut täälläpäin ainakin se joka menee paikanpäälle saa palvelua ja soittajia palvellaan sit jos aikaa jää..
Voi olla kopin ovella ruuhkaa kun eturiviläiset ovat tilaamassa ensivuoden lantojaan. ;D
Nyt on kuulunut semmoista juttua, että myyjät soittelee ostajille päin. Niin että kyllä niillä aikaa on puhelimeen puhua.
Okei. Eli kauppa ei taida käydä.. ;D
Tietääkö kukaan että joko yara nosti hintaa?
No olis kannattanut lukea ketju loppuun asti. Eli noussut on >:(
-
Ei se tonnin lisäsato sitä tonnin arvoa vie vaikka kuinka ponnistelee rahanmenon kanssa.
Nin, oikeammin sateet tai sadetus määrittelevät 2-3 tonnin satovasteen, kaikki muut kymmenet toimenpiteet sitä mahdollista tonnia varten tarvitsevat myös sen veden.
Nyt lounaassa olivat toukokuun sateet 82% normaalista. Kesäkuussa mennään enemmän alle, ollaan vasta 50% kertymässä ! On jo paikoin löydettävissä melko suuntaa-antavia 2 viikon sääennusteita, jotka menevät pitkälle heinäkuulle, hellettä ja sateetonta.
Varmuuden vuoksi torjunta-ainepanosten levittely kasvustoon, kuin ne olisivat lehtilannoitteita, ei edes täytä integroidun torjunnan periaatteita. Toki hyvänä vuotena on semmoinen mieli, että ihan varmasti se oli tämä ja tämä ruiskute. Omat silmät avautuivat vuonna 2017. Silloin jo voimaperäisen lannoituksenkin merkitys alkoi arveluttaa tiettyjä nollaruutuja katselemalla ja vertaamalla yliorganisoituun torjunta-ainejuoppo-kasvustoon, kastelulaitteet ovat siitä lähtien olleet mielessä tärkeimpänä sadonmuodostukseen vaikuttavana tekijänä. Kasteluveden ottopaikkojen järjestäminen on se hankalin juttu, on olemassa puron tapaisia, pitäisi saada jokin keruuallas rakennetuksi. Vanhaisäntä rakensi joskus lankkupadon valtaojaan, mutta lähinnä lehmien vedenjuontia ja muuta vedenottoa varten. Silloin vettä kulki kesälläkin ojassa. Nykyään ei.
-SS-
Saisko nyt tarkennuksena et kun seudullasi ilmeisesti tämäkin kevät on ollut kuiva niin millä ajanjaksolla mitattuna nyt sateet ovat olleet 82% ja 50%? Onko tähän nyt siis viimeiseen kymmeneen vuoteen tapahtunut jotain kovinkin radikaalia muutosta vai onko muutos tapahtunut pidemmällä ajanjaksolla?
Ja mitä nyt siis havaitsit 2017?
-
Pitäköön paskas....jessus mitä pelleilyy jos nyt jo hintaa nostetaan. On kyllä oikein persläpi touhua, .ittu mitä touhua.
-
30tonnia tilattu.
Kallistahan tuo oli mutta nyt ei tarvitse koko kesää miettiä apulantojen hintoja.
Riittää kun miettii viljan hintoja, kun niitäkin olis vielä vähän siilossa. Hitto kun en tossa keväällä myynyt kun sattui olemaan vähän muuta tekemistä. Nyt on hinta pudonnut jo satkun.
Vähän olis enemmällekin lannalle ollut "tilaa" mutta jos ne nyt vielä nousee niin ensi keväänä mennään sitten noilla mitä on.
-
Eikös ensin tutkita kasvustot, ja sitten päätetä mitä ajetaan. Aineet ja materiaalit nyt tietysti oltava hyllyssä valmiina.
Jos kasvusto surkea, jätetään seuraavaan vuoteen
Tämän ajattelutavan ansiosta markkinamiesten ja mainostajien juhannussatoennusteet pitävätkin niin hyvin paikkansa.
Vuonna 2021 Luke korjasi yleisen linjan suursatoennustetta vasta 15.7.2021, silloinkin noin 0,3 miljardia kiloa yläkanttiin, verrattuna toteutuneeseen. Muka yllätyksen tuottanut heikko sato oli kyllä aivan hyvin näkyvissä kesäkuun toisella viikolla, vaikka oraat olivatkin kovin tuuheat. Kesän sademäärät juhannukseen saakka, todella hyvä ja toimiva ennuste ollut. Kemikaali-intoiset olivat kerinneet antaa jo 3 tautiainekäsittelyä, reilusti lisätyppeä, ja kaikkia mahdollisia hiveniä. On kuitenkin jo pitkään tiedetty, että viljojen sadontuottokyky määräytyy korteen kertyvien ravinteiden määrästä noin 2- 2,5 viikkoa ennen kukkimista. Olosuhteiden pitää olla myäs hyvät. Jyvän täyttyminen sitten tapahtuu lehdissä ja korressa olevista ravinteista, silloin vasta pitää olla tautitorjunta äärimmillään, jotta tähkä, yläkorsi ja lippulehti pysyvät vihreinä. Tautitorjunta on melko turhaa oraitten 4-lehtiasteeella. 2-solmuasteelta alkaen pitää olla runsaasti 1. kosteutta 2. auringonvaloa 3. typpeä ja muita pääravinteita.
Olen havainnut nuoremman sukupolven viljelijöissä kummallisen ahdistuksen, jonka kemikaalimarkkina on tarkoituksella luonut: Jos sataa oraille, on se sade kasvuston pahin vihollinen ? Pitää heti alkaa torjua jotakin, vaikka sateen tullen ne helposti pintaan jäävät vesilätäköt kertovat kellastumisen syyn olevan ihan muualla kuin taudeissa.
Ne, jotka keksivät viime vuosina kylvää lähes lannoittamatta kevätviljat, ja panostaa sitten raelannoitukseen kesäkuussa, toivottavasti ovat seuranneet typen hyväksikäyttöprosenttia. Se ei ole sijoituslannoituksen veroinen. Lähes kahtena kesänä kolmesta täällä ei raelannoite sula kunnolla ennen kuin heinäkuulla, jos silloinkaan. Täkäläisissä viljoissa ei ole maissin sivujuurten kaltaista imupistettä "sidedressingille" , ja jos kevätkesä on ollut kuiva, normiviljojen juuret ovat kaikkialla muualla paitsi maan pinnalla.
Sen minkä runsaalla kesälannoitteella voi kuivan kauden päättyessä saada aikaiseksi, on kakkossato. Sen korjuu kuitenkin on haastavaa, kun alkuperäisen sadon tähkät ränsistyvät, kaurat varisevat, ja sadosta tulee yleisesti harmahtavaa ja vihreitä mukana paljon.
Tämä sitten taaskaan ei koske Pohjanmaata.
(https://i0.wp.com/agfax.com/wp-content/uploads/DF-20170511-corn-roots-002.jpg?resize=768%2C421&ssl=1)
Kuva: maissin juuria. ©Debra L Ferguson Stock Photography
-SS-
Mitenkä niiden kasvustojen tutkiminen ja kauppiaiden sato ennustukset liittyvät toisiinsa?
Eihän niitä omien peltojen tilannetta lehdestä lueta, vaan sieltä pellolta
-
Tällaisina hassuina aikoina olisi ehkä järkevämpää pieneen malttiin jaraltakin. Mutta onko se kenellekään yllätys, että kun kyseessä on jara, niin mihinkään ei voi luottaa. Ja jos joku vielä väittää, että jaran toiminta ei olisi monopolia, hän voi suksia suohon. Tuollainen hintakikkailu ei kuulu tällaiseen ajankohtaan. Jos sitten kuuluu mihinkään.
-
Mitenkä niiden kasvustojen tutkiminen ja kauppiaiden sato ennustukset liittyvät toisiinsa?
Eihän niitä omien peltojen tilannetta lehdestä lueta, vaan sieltä pellolta
Niin , apinaa koijataan, apinaa pumpataan, sen verran ne liittyvät toisiinsa. Kuka tuossa projektissa on apina, saa arvuutella.
Totean vaan, että nelilehtiasteella ei sadosta ole mitään tietoa edes yksittäisellä viljelijällä, koska vettä tarvitaan kasvuston kuiva-aineeseen 20 mm/ tonni. Viiden kuiva-ainetonnin ( 6 t 15% kosteana) sadossa on jyvien lisäksi viisi kuiva-ainetonnia juuria, varsia, lehtiä, putua. Tähän siis tarvitaan 200 mm vettä. Silti tautiaineet, hivenet, raelannoitteet, niitä laitetaan parhaimmillaan satojen eurojen edestä, ennen kuin on tietoakaan kesän sateista, jos pikkuoraan lehdessä on ruskea laikku. Monella eturivin vuokraviljelijällä on vuosittainen 5 t ylläpitokalkitus tekemättä, fosfaatit välttävällä tasolla, kalium alhaalla, rikki miinuksella, ja maat jyrätty kahden metrin syvyyteen piukkaan ylisuurilla akselipainoilla.
Sitten Folicur Staria tai vastaavaa aikaiseen kasvisuojeluruiskutukseen ja kuivalle maalle levitetty viskoviskoraelannoite muka korvaa nämä puutteet, jotka eivät ihan viidelläkympillä tokene ? Vaikka Pohjanmaa ei kirjoitukseeni liity millään tavalla, siellähän on 500 mm vesipitoisessa maaperässä tallautumatonta pesusienimaata, oltiinhan sielläkin miesmäisesti ennätysohrasatoa ottamassa. 7044 kiloa, ja "se oli tämän kesän olosuhteissa tämmönen tulos".
Niin jos joku nyt ottaa herneen nenään, siitä vaan. On se hernesato ainakin korjattu sienne sieraimeen, että voi liputtaa satopotenttiaalia. Onhan niitä viljelijöitä, jotka tekevät lehtivihreämittaukset, lehtien hivenainemääritykset, kasvustoanalyysit, kuiva-ainelaskennat, jyväaiheiden laskennan, tähkälukumäärän arvioinnin, maaperän vapaan typen mittaukset ja muuut suuren maailman toimenpiteet, ja parkkeeraavat letkukelan pellon päähän syöttämään vesitykillä voimaa, ei siinä mitään. Jotenkin vain ihmetyttää, miksei viime vuonna sillä voittamattomalla tautiaineella sitten Suomessa saatu yli neljän miljardin kilon satoa, vaan vain 2,8 miljardia kiloa ?
-SS-
-
Saisko nyt tarkennuksena et kun seudullasi ilmeisesti tämäkin kevät on ollut kuiva niin millä ajanjaksolla mitattuna nyt sateet ovat olleet 82% ja 50%? Onko tähän nyt siis viimeiseen kymmeneen vuoteen tapahtunut jotain kovinkin radikaalia muutosta vai onko muutos tapahtunut pidemmällä ajanjaksolla?
Ja mitä nyt siis havaitsit 2017?
Huhtikuu sademäärä 39,9 mm, 1991-2020 32 mm 124%
Toukokuu sademäärä 28,8 mm, 1991-2020 35 mm 82 %
Kesäkuu sademäärä 28,5 mm (-21.06), 1991-2020 57 mm 50%
2017:
Kesäkuu 66,4 mm
Heinäkuu 24,4 mm
Elokuu 112,4 mm
Vuotta 2017 pidettiin monin paikoin heikoimpana kasvukautena miesmuistiin. Minä ihmettelin asiaa, kun tuntui, että 20 vuoden jaksoon verraten viljaa tuli aivan hirmuisesti. 2016 oli myös kostea, mutta öljykasvia oli silloin enimmäkseen, en tiennyt, mihin verrata.
-SS-
-
Kyllä siellä Etelä-Suomen savimaallakin on talven jäljiltä varastoitunut 5-6 t satoon vaadittava vesi, jollei maata ihan piloille ole sotkettu. Pari viikko orastumisen jälkeen pitää vaan oraalle antaa 30 mm vettä, että juuret jaksavat kasvaa vesivaroihin kiinni. Lisäksi vesi pehmentää maata, jolloin juuret pääsevät paremmin tunkeutumaan. 40 vuotta on tarvittaessa sadetettu, joten jonkinnäköinen kokemus on asiasta tullut.
-
Kyllä siellä Etelä-Suomen savimaallakin on talven jäljiltä varastoitunut 5-6 t satoon vaadittava vesi, jollei maata ihan piloille ole sotkettu. Pari viikko orastumisen jälkeen pitää vaan oraalle antaa 30 mm vettä, että juuret jaksavat kasvaa vesivaroihin kiinni. Lisäksi vesi pehmentää maata, jolloin juuret pääsevät paremmin tunkeutumaan. 40 vuotta on tarvittaessa sadetettu, joten jonkinnäköinen kokemus on asiasta tullut.
Tuo "talven jäljiltä" on heikentynyt vuosikymmenten aikana, joitakin ilmiöitä pystyy jo omakohtaisestikin havainnoimaan. Vielä 50 vuotta sitten lumet pysyivät vappuun ja maan routa suli alta päin ja lumivedet painuivat maaperään. Tutut lähteet ovat kuivuneet, kaikki ei voi johtua maan rakentamisesta tai metsänhakkuista. Talvien luonne on muuttunut.
Salaojista työnsi ennen aikaan vettä pitkälle kesään, nyt valtaojat kuivuvat ennen kuin ehtivät edes täyttyä.
-SS-
-
Tämä on kyllä huomattu vaikka olenkin melko poikanen vielä. -80 luvulla juotettiin eläimet laidunpumpulla valtaojasta tai niskakaivoista. Toki eläimiä oli laitumilla paljon vähemmän kuin nyt. Nyt vaan ei ole vettä enään niissä paikoissa ollenkaan kesäisin. Vaikka lunta voi olla talvella paljon, häviää kevään tuulissa haihtuen.
-
Tämä on kyllä huomattu vaikka olenkin melko poikanen vielä. -80 luvulla juotettiin eläimet laidunpumpulla valtaojasta tai niskakaivoista. Toki eläimiä oli laitumilla paljon vähemmän kuin nyt. Nyt vaan ei ole vettä enään niissä paikoissa ollenkaan kesäisin. Vaikka lunta voi olla talvella paljon, häviää kevään tuulissa haihtuen.
Täällä taas katkaistut isot vesisuonet pilpittää vettä teitten yli,että ei ihan joka paikassa kuivuudesta kärsitä.Tärä ei ollut ennen,mutta nykyään on ,koska tuota vettä tulee nykyään niin paljon kerralla.
-
mutta onko se ilmastonmuutosta? ennevanhaa oli täälläkin kesällä ojissa vettä mutta nykyään kun on vettä niin onkii joku muutos.
-
Mitenkä niiden kasvustojen tutkiminen ja kauppiaiden sato ennustukset liittyvät toisiinsa?
Eihän niitä omien peltojen tilannetta lehdestä lueta, vaan sieltä pellolta
Niin , apinaa koijataan, apinaa pumpataan, sen verran ne liittyvät toisiinsa. Kuka tuossa projektissa on apina, saa arvuutella.
Totean vaan, että nelilehtiasteella ei sadosta ole mitään tietoa edes yksittäisellä viljelijällä, koska vettä tarvitaan kasvuston kuiva-aineeseen 20 mm/ tonni. Viiden kuiva-ainetonnin ( 6 t 15% kosteana) sadossa on jyvien lisäksi viisi kuiva-ainetonnia juuria, varsia, lehtiä, putua. Tähän siis tarvitaan 200 mm vettä. Silti tautiaineet, hivenet, raelannoitteet, niitä laitetaan parhaimmillaan satojen eurojen edestä, ennen kuin on tietoakaan kesän sateista, jos pikkuoraan lehdessä on ruskea laikku. Monella eturivin vuokraviljelijällä on vuosittainen 5 t ylläpitokalkitus tekemättä, fosfaatit välttävällä tasolla, kalium alhaalla, rikki miinuksella, ja maat jyrätty kahden metrin syvyyteen piukkaan ylisuurilla akselipainoilla.
Sitten Folicur Staria tai vastaavaa aikaiseen kasvisuojeluruiskutukseen ja kuivalle maalle levitetty viskoviskoraelannoite muka korvaa nämä puutteet, jotka eivät ihan viidelläkympillä tokene ? Vaikka Pohjanmaa ei kirjoitukseeni liity millään tavalla, siellähän on 500 mm vesipitoisessa maaperässä tallautumatonta pesusienimaata, oltiinhan sielläkin miesmäisesti ennätysohrasatoa ottamassa. 7044 kiloa, ja "se oli tämän kesän olosuhteissa tämmönen tulos".
Niin jos joku nyt ottaa herneen nenään, siitä vaan. On se hernesato ainakin korjattu sienne sieraimeen, että voi liputtaa satopotenttiaalia. Onhan niitä viljelijöitä, jotka tekevät lehtivihreämittaukset, lehtien hivenainemääritykset, kasvustoanalyysit, kuiva-ainelaskennat, jyväaiheiden laskennan, tähkälukumäärän arvioinnin, maaperän vapaan typen mittaukset ja muuut suuren maailman toimenpiteet, ja parkkeeraavat letkukelan pellon päähän syöttämään vesitykillä voimaa, ei siinä mitään. Jotenkin vain ihmetyttää, miksei viime vuonna sillä voittamattomalla tautiaineella sitten Suomessa saatu yli neljän miljardin kilon satoa, vaan vain 2,8 miljardia kiloa ?
-SS-
😂😂😂😂😂😂😂😂
Monesti on niin että se kosteus, jopa märkyys on siellä korvien takana...
-
Vuotta 2017 pidettiin monin paikoin heikoimpana kasvukautena miesmuistiin. Minä ihmettelin asiaa, kun tuntui, että 20 vuoden jaksoon verraten viljaa tuli aivan hirmuisesti. 2016 oli myös kostea, mutta öljykasvia oli silloin enimmäkseen, en tiennyt, mihin verrata.
2017 oli kyllä muuten hyvä kasvukausi, lähes 2015 veroinen mutta syksy sitten sakkasi aika pahasti..
-
Jyvän täyttyminen sitten tapahtuu lehdissä ja korressa olevista ravinteista, silloin vasta pitää olla tautitorjunta äärimmillään, jotta tähkä, yläkorsi ja lippulehti pysyvät vihreinä. Tautitorjunta on melko turhaa oraitten 4-lehtiasteeella. 2-solmuasteelta alkaen pitää olla runsaasti 1. kosteutta 2. auringonvaloa 3. typpeä ja muita pääravinteita.
-SS-
Komppaan tätä, olen itse pitkälti luopunut ns. jaetusta käsittelystä ja panostan sinne lippulehti/tähkä käsittelyyn.
-
Jyvän täyttyminen sitten tapahtuu lehdissä ja korressa olevista ravinteista, silloin vasta pitää olla tautitorjunta äärimmillään, jotta tähkä, yläkorsi ja lippulehti pysyvät vihreinä. Tautitorjunta on melko turhaa oraitten 4-lehtiasteeella. 2-solmuasteelta alkaen pitää olla runsaasti 1. kosteutta 2. auringonvaloa 3. typpeä ja muita pääravinteita.
-SS-
Komppaan tätä, olen itse pitkälti luopunut ns. jaetusta käsittelystä ja panostan sinne lippulehti/tähkä käsittelyyn.
Onkos tässä joku sitten väittänyt, että tauti kierrosta ei tehtäisiin lippulehdelle?
Ja SS.
Jos Salossa on kuivaa, ei se tarkoita että koko maassa olisi kuivaa.
Tällä hetkellä viljat yhtä hyviä kuin 2017 ja lippulehti melkein näkyvissä.
-
Ojitukset vaikuttaa myös, ennen oli paljo avo-ojituksia, vedet tuli pikku hiljaa, ny se on yks hujaus....
-
Jyvän täyttyminen sitten tapahtuu lehdissä ja korressa olevista ravinteista, silloin vasta pitää olla tautitorjunta äärimmillään, jotta tähkä, yläkorsi ja lippulehti pysyvät vihreinä. Tautitorjunta on melko turhaa oraitten 4-lehtiasteeella. 2-solmuasteelta alkaen pitää olla runsaasti 1. kosteutta 2. auringonvaloa 3. typpeä ja muita pääravinteita.
-SS-
Komppaan tätä, olen itse pitkälti luopunut ns. jaetusta käsittelystä ja panostan sinne lippulehti/tähkä käsittelyyn.
Onkos tässä joku sitten väittänyt, että tauti kierrosta ei tehtäisiin lippulehdelle?
Ei ole. Sen rikkaruiskutuksessa tehtävän torjunnan hyöty vaan taitaa mun nähdäkseni olla monessa tapauksessa aika kyseenalainen. Toki jos kylvetään peittamattomalla siemenellä viljaa viljan perään asia on ihan eri.
-
Jyvän täyttyminen sitten tapahtuu lehdissä ja korressa olevista ravinteista, silloin vasta pitää olla tautitorjunta äärimmillään, jotta tähkä, yläkorsi ja lippulehti pysyvät vihreinä. Tautitorjunta on melko turhaa oraitten 4-lehtiasteeella. 2-solmuasteelta alkaen pitää olla runsaasti 1. kosteutta 2. auringonvaloa 3. typpeä ja muita pääravinteita.
-SS-
Komppaan tätä, olen itse pitkälti luopunut ns. jaetusta käsittelystä ja panostan sinne lippulehti/tähkä käsittelyyn.
Onkos tässä joku sitten väittänyt, että tauti kierrosta ei tehtäisiin lippulehdelle?
Ei ole. Sen rikkaruiskutuksessa tehtävän torjunnan hyöty vaan taitaa mun nähdäkseni olla monessa tapauksessa aika kyseenalainen. Toki jos kylvetään peittamattomalla siemenellä viljaa viljan perään asia on ihan eri.
Joskus kyllä kuullut että peittaus ja ruiskutettava tautiaine torjuvat ero tauteja... tai siis tehokkuus ei vastaa toisiaan. Mut voihan nämä olla niitä markkinamiesten juttuja, että saadaan viljelijä ostamaan..
-
Jyvän täyttyminen sitten tapahtuu lehdissä ja korressa olevista ravinteista, silloin vasta pitää olla tautitorjunta äärimmillään, jotta tähkä, yläkorsi ja lippulehti pysyvät vihreinä. Tautitorjunta on melko turhaa oraitten 4-lehtiasteeella. 2-solmuasteelta alkaen pitää olla runsaasti 1. kosteutta 2. auringonvaloa 3. typpeä ja muita pääravinteita.
-SS-
Komppaan tätä, olen itse pitkälti luopunut ns. jaetusta käsittelystä ja panostan sinne lippulehti/tähkä käsittelyyn.
Nyt täytyy huomioida, etteivät kaikki ole edes panostaneet sellaiseen ruiskuun, jolla ajo lippulehtivaiheessa olisi ylipäätään mahdollista. Uskokaa tai älkää, mutta sellaisia 80-90-luvun käsipuomillisia kapeita hissittömiä ruiskuja on vielä käytössä täällä Suomen vilja-aitassa. Usein on myös niin, että rikkaruiskutuksen aikaan näkyy jo selviä merkkejä kasvitaudeista, joten pidän perusteltuna ajaa tautiainetta silloin, kun toinen vaihtoehto on, että jää kokonaan ajamatta.
-
Kyllä siellä Etelä-Suomen savimaallakin on talven jäljiltä varastoitunut 5-6 t satoon vaadittava vesi, jollei maata ihan piloille ole sotkettu. Pari viikko orastumisen jälkeen pitää vaan oraalle antaa 30 mm vettä, että juuret jaksavat kasvaa vesivaroihin kiinni. Lisäksi vesi pehmentää maata, jolloin juuret pääsevät paremmin tunkeutumaan. 40 vuotta on tarvittaessa sadetettu, joten jonkinnäköinen kokemus on asiasta tullut.
Oletko joskus kuullut jonkun saaneen etelän savikoilla 30 mm sadekertymällä 5-6 t sadon? Epäilen onnistumista jopa Pohjanmaalla.
-
Jyvän täyttyminen sitten tapahtuu lehdissä ja korressa olevista ravinteista, silloin vasta pitää olla tautitorjunta äärimmillään, jotta tähkä, yläkorsi ja lippulehti pysyvät vihreinä. Tautitorjunta on melko turhaa oraitten 4-lehtiasteeella. 2-solmuasteelta alkaen pitää olla runsaasti 1. kosteutta 2. auringonvaloa 3. typpeä ja muita pääravinteita.
-SS-
Komppaan tätä, olen itse pitkälti luopunut ns. jaetusta käsittelystä ja panostan sinne lippulehti/tähkä käsittelyyn.
Nyt täytyy huomioida, etteivät kaikki ole edes panostaneet sellaiseen ruiskuun, jolla ajo lippulehtivaiheessa olisi ylipäätään mahdollista. Uskokaa tai älkää, mutta sellaisia 80-90-luvun käsipuomillisia kapeita hissittömiä ruiskuja on vielä käytössä täällä Suomen vilja-aitassa. Usein on myös niin, että rikkaruiskutuksen aikaan näkyy jo selviä merkkejä kasvitaudeista, joten pidän perusteltuna ajaa tautiainetta silloin, kun toinen vaihtoehto on, että jää kokonaan ajamatta.
Hirvittäis kyllä lähteä tähkävaiheessa olevalle vehnäpellolle ruiskuttamaan omalla 12 m hardin reppuruiskulla, johan tallaustappiot tuhoaa tautiaineruiskutuksen aikaansaaman mahdollisen sadonlisän.
-
Hirvittäis kyllä lähteä tähkävaiheessa olevalle vehnäpellolle ruiskuttamaan omalla 12 m hardin reppuruiskulla, johan tallaustappiot tuhoaa tautiaineruiskutuksen aikaansaaman mahdollisen sadonlisän.
Voit kuitenkin pikaisesti todeta itsekin, että todellisuus ei ole noin suoraviivainen. 12 m ruiskulla 220 mm renkailla tallaa saman verran kuin 460 mm renkailla 24 m ruiskulla.
-SS-
-
Jyvän täyttyminen sitten tapahtuu lehdissä ja korressa olevista ravinteista, silloin vasta pitää olla tautitorjunta äärimmillään, jotta tähkä, yläkorsi ja lippulehti pysyvät vihreinä. Tautitorjunta on melko turhaa oraitten 4-lehtiasteeella. 2-solmuasteelta alkaen pitää olla runsaasti 1. kosteutta 2. auringonvaloa 3. typpeä ja muita pääravinteita.
-SS-
Komppaan tätä, olen itse pitkälti luopunut ns. jaetusta käsittelystä ja panostan sinne lippulehti/tähkä käsittelyyn.
Onkos tässä joku sitten väittänyt, että tauti kierrosta ei tehtäisiin lippulehdelle?
Ei ole. Sen rikkaruiskutuksessa tehtävän torjunnan hyöty vaan taitaa mun nähdäkseni olla monessa tapauksessa aika kyseenalainen. Toki jos kylvetään peittamattomalla siemenellä viljaa viljan perään asia on ihan eri.
Tuo pienten tautitorjunta-annosten kesän mittainen 1/4 ja 1/2 annosten levittely vastaa eläin- ja ihmislääkinnässä yleiseksi tullutta antibioottien ennaltaehkäisevän käytön tapaa. Se antaa tuotannossa mitattavan hyödyn esimerkiksi eläinten kasvussa, mutta haitat ilmaantuvat mahdollisesti vasta vuosikymmenten päästä.
-SS-
-
Ylläolevasta aivan samaa mieltä SS:n kanssa, jos tautiaineiden käytön kokee välttämättömäksi niin siinä on syytä noudattaa suurta huolellisuutta.
-
Integroidun kasvinsuojelun periaate on että torjutaan kasvintuhoajia vain todettuun tarpeeseen perustuen. Eli pellolla pitää käydä toteamassa se tarve, onko sitä vai ei. Tautiaineita monet ruiskuttavat, vaikka juuri sillä hetkellä ei tauteja olisikaan havaittu, perusteena ennaltaehkäisy, herääkin kysymys, täyttääkö tämä ennalta ehkäisy-periaate tuon tarpeen mukaisen torjunnan periaatteen? Mitä jos niitä tauteja ei tulekaan? Esim. nyt tiedossa on ainakin parin viikon mittainen poutajakso helteineen ainakin täällä etelä-suomessa, joten tautipaine on mielestäni aika vähäinen.
-
Jyvän täyttyminen sitten tapahtuu lehdissä ja korressa olevista ravinteista, silloin vasta pitää olla tautitorjunta äärimmillään, jotta tähkä, yläkorsi ja lippulehti pysyvät vihreinä. Tautitorjunta on melko turhaa oraitten 4-lehtiasteeella. 2-solmuasteelta alkaen pitää olla runsaasti 1. kosteutta 2. auringonvaloa 3. typpeä ja muita pääravinteita.
-SS-
Komppaan tätä, olen itse pitkälti luopunut ns. jaetusta käsittelystä ja panostan sinne lippulehti/tähkä käsittelyyn.
Onkos tässä joku sitten väittänyt, että tauti kierrosta ei tehtäisiin lippulehdelle?
Ei ole. Sen rikkaruiskutuksessa tehtävän torjunnan hyöty vaan taitaa mun nähdäkseni olla monessa tapauksessa aika kyseenalainen. Toki jos kylvetään peittamattomalla siemenellä viljaa viljan perään asia on ihan eri.
eläin- ja ihmislääkinnässä yleiseksi tullutta antibioottien ennaltaehkäisevän käytön tapaa.
-SS-
Vähän niinkuin rokote?🤔
-
Ei lainkaan niinkuin rokote, tuo SSn antibioottivertaus on hyvin osuva. Samanlailla turhaan tapetaan elinympäristön hyviä ja huonoja mikro-organismeja ja ajaudutaan koko ajan kauemmas luonnollisesti tasapainoisesta ja resilienssistä systeemistä.
Siitä hieman lisää kärjistäen voisi sanoa että sama kun kävis vähäsen kemoterapiassa varmuuden vuoksi kun 30 % todennäköisyys syövälle anyway.
-
Ei lainkaan niinkuin rokote, tuo SSn antibioottivertaus on hyvin osuva. Samanlailla turhaan tapetaan elinympäristön hyviä ja huonoja mikro-organismeja ja ajaudutaan koko ajan kauemmas luonnollisesti tasapainoisesta ja resilienssistä systeemistä.
Siitä hieman lisää kärjistäen voisi sanoa että sama kun kävis vähäsen kemoterapiassa varmuuden vuoksi kun 30 % todennäköisyys syövälle anyway.
Siis viljelijän suurin moka on kaikissa rikka, tauti, tuhohyönteisaineissa se että laitetaan "puolikasta annosta". Näin saadaan kasvatettua kiitettävästi resistenssiä ja aina vaan tarvitaan kovempia aineita.
Sit kun alkaa miettimään sitä firmaa joka sen rikkaaineen on kehittänyt et josko kerrotaan viljelijälle et sopivamäärä on x mutta oikeasti oikea määrä olisi kaksinkertainen niin päästään bisnestä tekemään tulevaisuudessakin kun resistenssi on kasvanut ja nykyinen aine ei enää tehoa.. kyllähän näitä resistenssi kantoja on jo olemassa, Suomessakin.
Paljon parjattu glyfosaatti toimii käsittääkseni eri tavalla eikä resistenssin muodostuminen ole nii suuri ongelma. Jos viljeltävät kasvit olisikin glyfosaatin kestäviä niinkuin jo aika monessa paikassa maailmassa niin olisiko se silti parempi tilanne?
Tässä vaiheessa onkin hyvä ottaa foliohattu pois päästä ja lähteä juhannuksen viettoon 8)
-
Ei lainkaan niinkuin rokote, tuo SSn antibioottivertaus on hyvin osuva. Samanlailla turhaan tapetaan elinympäristön hyviä ja huonoja mikro-organismeja ja ajaudutaan koko ajan kauemmas luonnollisesti tasapainoisesta ja resilienssistä systeemistä.
Siitä hieman lisää kärjistäen voisi sanoa että sama kun kävis vähäsen kemoterapiassa varmuuden vuoksi kun 30 % todennäköisyys syövälle anyway.
Ei oikein voi verrata antibioottiin. Jos jonkin tauti pääsisi valloilleen, se olisi mahdollista taannuttaa viljelykiertotoimenpiteillä. Ihmisten keskuudessa ihmisten täystuho ei ole kuitenkaan tarkoituksenmukainen. Luonnossa ei ole tasapainoa. Siellä on jatkuvasti erimerkkisten atomien varausten liikehdintää. Vihreidenkin pitäisi se ymmärtää, että luonnonmukaisuus tarkoittaa ainaista taistelua elintilasta. Ja sitä tilaa yritetään säädellä eri työkaluilla.
Miten tämä liittyy apulannan hintaan? Ei mitenkään. Ja toisaalta liittyy paljonkin, jos apulantaa ei tarvita niin paljon esim. maaperän sopivasta olomuodosta kasvien kasvuun liittyen. Sopiva olomuoto voisi olla elävien asioiden symbioosia siten, että jokin kasvi kasvaa hyvin.
-
Ei lainkaan niinkuin rokote, tuo SSn antibioottivertaus on hyvin osuva. Samanlailla turhaan tapetaan elinympäristön hyviä ja huonoja mikro-organismeja ja ajaudutaan koko ajan kauemmas luonnollisesti tasapainoisesta ja resilienssistä systeemistä.
Siitä hieman lisää kärjistäen voisi sanoa että sama kun kävis vähäsen kemoterapiassa varmuuden vuoksi kun 30 % todennäköisyys syövälle anyway.
Ei oikein voi verrata antibioottiin. Jos jonkin tauti pääsisi valloilleen, se olisi mahdollista taannuttaa viljelykiertotoimenpiteillä. Ihmisten keskuudessa ihmisten täystuho ei ole kuitenkaan tarkoituksenmukainen. Luonnossa ei ole tasapainoa. Siellä on jatkuvasti erimerkkisten atomien varausten liikehdintää. Vihreidenkin pitäisi se ymmärtää, että luonnonmukaisuus tarkoittaa ainaista taistelua elintilasta. Ja sitä tilaa yritetään säädellä eri työkaluilla.
Miten tämä liittyy apulannan hintaan? Ei mitenkään. Ja toisaalta liittyy paljonkin, jos apulantaa ei tarvita niin paljon esim. maaperän sopivasta olomuodosta kasvien kasvuun liittyen. Sopiva olomuoto voisi olla elävien asioiden symbioosia siten, että jokin kasvi kasvaa hyvin.
Liittyy apulannan hintaan sillä, että tautiainekäsittelyt käytännössä ovat muodostuneet apulantakäsittelyiksi, sisältäen kuitenkin riskin resistenssistä.
Antibioottien käytössä tuntuu monella olevan vaikeuksia havainnoida sitä, että suuri osa ihmisistä ei oikeastaan koskaan aktiivisen elämänsä vaiheessa oikeasti edes tarvitse elämän pelastavaa antibioottilääkitystä. Antibiootit ovat ehdottomia hengenpelastavia lääkityksiä kirurgian ja esimerkiksi sodankäynnin ohessa. Tekopolviasennukset ja lihavuusleikkaukset vievät hautaan suurella todennäköisyydellä, kun vaan ahkerasti bakteereja opetetaan kestämään biosidejä.
Kannattaa lukea FRAC - vuosiraportit, varsinkin viljakasvien taudinaiheuttajat liikkuvat lajista toiseen. Resistenssiä on, ja " korkean riskin" tuotemerkkejä myydään maatalousneuvonnan ohjeissa, näytetään jossakin päin Suomea löydettyä ruskolaikkua pienessä oraan lehdessä, ja nyt sitten kaikki ympäri Suomen mars -mars levittämään fungisideja terveeseen peltoon ?
Lääkkeille vastustuskykyiset sieni-infektiot ovat laitoksissa tappajia jo nykyään, ja niiden vastusutkyky erilaisia biosidejä vastaan on lisääntynyt lisääntymistään. Arvovaltaiset tiedejulkaisut ovat julkistaneet huolensa juuri tästä, että kasvinviljelymaataloudessa vain lievän sadonlisän - tai kasvivuorottelun ja viljelytekniikan laiminlyönnin seurausten - vuoksi vaarannetaan mahdollisesti ihmishenkiä tulevaisuudessa, koska vastoin oletuksia, ihmislääkkeet ja kasvilääkkeet perustuvat hyvin pitkälti samoihin tehoaineisiin..
En ole kirjoittanut yhtään mitään, mikä ei pitäisi yhtä Tukesin torjunta-aineresistenssiä (https://tukes.fi/documents/5470659/8473393/Resistenssi/629c23d8-bba7-d34b-2fa7-c94c081369b6/Resistenssi.pdf) sivuavan dokumentin kanssa. Nyt sitten jotkut haastavat pahantuulisesti meikäläistä, vaikka Tukesin tutkijakirjoittajia ( kuten Jalli, Ketola, Ohralahti, Vänninen ) pitäisi palstan varmaankin väitelleiden sienitautibiologiaosaajien ennemminkin haastaa.
-SS-
-
Ei lainkaan niinkuin rokote, tuo SSn antibioottivertaus on hyvin osuva. Samanlailla turhaan tapetaan elinympäristön hyviä ja huonoja mikro-organismeja ja ajaudutaan koko ajan kauemmas luonnollisesti tasapainoisesta ja resilienssistä systeemistä.
Siitä hieman lisää kärjistäen voisi sanoa että sama kun kävis vähäsen kemoterapiassa varmuuden vuoksi kun 30 % todennäköisyys syövälle anyway.
Ei oikein voi verrata antibioottiin. Jos jonkin tauti pääsisi valloilleen, se olisi mahdollista taannuttaa viljelykiertotoimenpiteillä. Ihmisten keskuudessa ihmisten täystuho ei ole kuitenkaan tarkoituksenmukainen. Luonnossa ei ole tasapainoa. Siellä on jatkuvasti erimerkkisten atomien varausten liikehdintää. Vihreidenkin pitäisi se ymmärtää, että luonnonmukaisuus tarkoittaa ainaista taistelua elintilasta. Ja sitä tilaa yritetään säädellä eri työkaluilla.
Miten tämä liittyy apulannan hintaan? Ei mitenkään. Ja toisaalta liittyy paljonkin, jos apulantaa ei tarvita niin paljon esim. maaperän sopivasta olomuodosta kasvien kasvuun liittyen. Sopiva olomuoto voisi olla elävien asioiden symbioosia siten, että jokin kasvi kasvaa hyvin.
Liittyy apulannan hintaan sillä, että tautiainekäsittelyt käytännössä ovat muodostuneet apulantakäsittelyiksi, sisältäen kuitenkin riskin resistenssistä.
Antibioottien käytössä tuntuu monella olevan vaikeuksia havainnoida sitä, että suuri osa ihmisistä ei oikeastaan koskaan aktiivisen elämänsä vaiheessa oikeasti edes tarvitse elämän pelastavaa antibioottilääkitystä. Antibiootit ovat ehdottomia hengenpelastavia lääkityksiä kirurgian ja esimerkiksi sodankäynnin ohessa. Tekopolviasennukset ja lihavuusleikkaukset vievät hautaan suurella todennäköisyydellä, kun vaan ahkerasti bakteereja opetetaan kestämään biosidejä.
Kannattaa lukea FRAC - vuosiraportit, varsinkin viljakasvien taudinaiheuttajat liikkuvat lajista toiseen. Resistenssiä on, ja " korkean riskin" tuotemerkkejä myydään maatalousneuvonnan ohjeissa, näytetään jossakin päin Suomea löydettyä ruskolaikkua pienessä oraan lehdessä, ja nyt sitten kaikki ympäri Suomen mars -mars levittämään fungisideja terveeseen peltoon ?
Lääkkeille vastustuskykyiset sieni-infektiot ovat laitoksissa tappajia jo nykyään, ja niiden vastusutkyky erilaisia biosidejä vastaan on lisääntynyt lisääntymistään. Arvovaltaiset tiedejulkaisut ovat julkistaneet huolensa juuri tästä, että kasvinviljelymaataloudessa vain lievän sadonlisän - tai kasvivuorottelun ja viljelytekniikan laiminlyönnin seurausten - vuoksi vaarannetaan mahdollisesti ihmishenkiä tulevaisuudessa, koska vastoin oletuksia, ihmislääkkeet ja kasvilääkkeet perustuvat hyvin pitkälti samoihin tehoaineisiin..
En ole kirjoittanut yhtään mitään, mikä ei pitäisi yhtä Tukesin torjunta-aineresistenssiä (https://tukes.fi/documents/5470659/8473393/Resistenssi/629c23d8-bba7-d34b-2fa7-c94c081369b6/Resistenssi.pdf) sivuavan dokumentin kanssa. Nyt sitten jotkut haastavat pahantuulisesti meikäläistä, vaikka Tukesin tutkijakirjoittajia ( kuten Jalli, Ketola, Ohralahti, Vänninen ) pitäisi palstan varmaankin väitelleiden sienitautibiologiaosaajien ennemminkin haastaa.
-SS-
Vihreiden propagandaa. Jo Trofim Lysenko tiesi, ettei mitään geenejäkään ole olemassa. Tämän myös stalin vahvisti.
On eri asia, jos halutaan suojella ihmistä. Kasvi, on se sitten hyötykasvi tai rikkakasvi, tottelee lopulta aina rautaa. Taudit ja muut tottelevat tulta. Aineilla tehdään tonnit. Enemmän aineita, enemmän tonneja.
-
Itellä konstina tautiaineruiskutukset korvata tyystin apulantaruiskutuksilla, tuntuu jotenkin fiksummalta niin päin. Menee kokonaisuudessa vähempi apulantaakin, katotaan kuin käy.
-
Integroidun kasvinsuojelun periaate on että torjutaan kasvintuhoajia vain todettuun tarpeeseen perustuen. Eli pellolla pitää käydä toteamassa se tarve, onko sitä vai ei. Tautiaineita monet ruiskuttavat, vaikka juuri sillä hetkellä ei tauteja olisikaan havaittu, perusteena ennaltaehkäisy, herääkin kysymys, täyttääkö tämä ennalta ehkäisy-periaate tuon tarpeen mukaisen torjunnan periaatteen? Mitä jos niitä tauteja ei tulekaan? Esim. nyt tiedossa on ainakin parin viikon mittainen poutajakso helteineen ainakin täällä etelä-suomessa, joten tautipaine on mielestäni aika vähäinen.
Integroitu ja havaintojen perusteella, oma TOS, kirjoitettu lohko kirjanpitoon että havaittu tautia ruiskuikunassa ja esm eräät ohrat ei vaa kasva edes huonosti ellei reilua annosta tautiaineita. Ja nytten, vaikka hellettä, tosi tuuhea kasvusto ja maassa kosteutta, kastetta kyllä syntyy öisin.
Ja vaikka nytten helle jakso, sitten vielä vihreänä kun märkä kausi alkaa taas, lippulehti ränsistynyt taudeista vaikka kuumaa tai terven oloinen joka vielä täytää jyviä. Aina voi perustella.
-
Paperit vs. käytäntö ::)
-
Kysyin tarjousta tänään, kauppias ilmoitti että yara lopetti myynnin taas toistaiseksi eikä mitään tietoa milloin myyvät joten hinnoistakaan ole mitään aavistusta
-
Varmaan "mukava" nykyään olla lannoitteiden myyjänä kun hinta muuttuu kesken päivän tai menee tilauskaavake kiinni kokonaan.Tarjousten teko melkoista arpapeliä ja isänniltä tulee palautetta.Melkoinen muutos kauppatavoissa aikakauteen ennen lannoitepuolen myyntiä Yaralle.
-
Haiskahtaa siltä että myydään sitten kun on avaushinnoista nostettu ylöspäin sopiva määrä, mediaan päästiin 20%halvennuksella.
Berneriltä lupasivat olla yhteydessä sitten kun lannoitteita myyvät.
Taidan viedä vilja näytteet, ilmoittaa että maksaa 100€ tonnilta mutta enpähän nyt myy katsellaan joskus toiste
-
Oli raaka-aineet ostettuna ja kun se erä loppu(u), niin seuraavien hinnoista ei tietoa. Kun saavat omat kustannuksensa selväksi, niin myynti jatkuu. Tämä on nyt tätä. Luonnollisesti salaliittojakin on taustalla, kuten aina.
-
Ahneita vaan ovat.
-
Jotain hämärää tässä on, eli ilmeisesti on pulaa lannoitteista, koska Belorin tilauslomakekin näyttää tyhjää, ja Cemagrolla valikoima on kovin suppea, noista en ainkaan löydä itselleni käyttökelpoisia. Yaralla todennäköisesti lannoitteita riittää, ja ilmeisesti siellä on hintojen uudelleenlaskenta meneillään.
Mutta Berner, joka Belorin tavaraa myy, mainosti vielä kovasti toissa viikolla uuden lannoitekauden alkua, no nyt ei kuitenkaan ilmeisesti ole mitä myydä, tarjouspyyntöön sieltä ei ole vielä tullut vastausta.
Edit.
Tuoltahan tulikin lisäselvitystä, voi olla että lannoitteita ei kohta saa rahallakaan, kun raaka-aineista tulee pulaa.
https://www.yara.fi/uutiset-ja-tapahtumat/uutiset/2022/2022-06-28-yara-keskeyttaa-uusien-lannoitetilausten-vastaanoton-toistaiseksi/
Paskamainen tilanne.
-
Lannoitteen hinta oli jo kauden alkajaisiksi niin korkealla, että teki mieli jättää ostot myöhempään ajankohtaan. Eihän se hinta voi loputtomiin nousta, eihän. No, semmonen kapinamieliala tuli nyt kitkettyä, sillä mehän sännätään heti ostoksille, kun jotain laatua lantaa taas vaan saa, hinnasta viis. Joku laski että 280e viljan hinnoilla yltää nollatulokseen, mutta voi olla että nollat tulee seuraavilla lannoitteen hinnoilla helpommalla!
-
Lannoitteen hinta oli jo kauden alkajaisiksi niin korkealla, että teki mieli jättää ostot myöhempään ajankohtaan. Eihän se hinta voi loputtomiin nousta, eihän. No, semmonen kapinamieliala tuli nyt kitkettyä, sillä mehän sännätään heti ostoksille, kun jotain laatua lantaa taas vaan saa, hinnasta viis. Joku laski että 280e viljan hinnoilla yltää nollatulokseen, mutta voi olla että nollat tulee seuraavilla lannoitteen hinnoilla helpommalla!
Joku viikko sitten lantamannenin myyjä toimitteli , kun oli puhunut yaran myyjän kanssa. Että lannoitteen hinnat ei varmuudella laske tulevana kautena aloitushinnastoa alemmas. Ja jotta lannoitteet ei varmuudella laske ainakaan kahteen vuoteen. Lantamanneni myyjä on viljelijä ja kertoi tilanneensa ensimmäisenä päivänä omat lantansa ens kesälle.
Muistaakseni viime kesänä osa porukasta lietsoi tuota samaa positiivista asennetta, että eihän hinta voi koko vuotta olla noin korkealla kuin heinäkuun hinnat oli. No kuinka kävi ?
-
Lannoitteen hinta oli jo kauden alkajaisiksi niin korkealla, että teki mieli jättää ostot myöhempään ajankohtaan. Eihän se hinta voi loputtomiin nousta, eihän. No, semmonen kapinamieliala tuli nyt kitkettyä, sillä mehän sännätään heti ostoksille, kun jotain laatua lantaa taas vaan saa, hinnasta viis. Joku laski että 280e viljan hinnoilla yltää nollatulokseen, mutta voi olla että nollat tulee seuraavilla lannoitteen hinnoilla helpommalla!
Joku viikko sitten lantamannenin myyjä toimitteli , kun oli puhunut yaran myyjän kanssa. Että lannoitteen hinnat ei varmuudella laske tulevana kautena aloitushinnastoa alemmas. Ja jotta lannoitteet ei varmuudella laske ainakaan kahteen vuoteen. Lantamanneni myyjä on viljelijä ja kertoi tilanneensa ensimmäisenä päivänä omat lantansa ens kesälle.
Muistaakseni viime kesänä osa porukasta lietsoi tuota samaa positiivista asennetta, että eihän hinta voi koko vuotta olla noin korkealla kuin heinäkuun hinnat oli. No kuinka kävi ?
Viljan ja apulannanhinta on aina seuranneet toisiaan.
-
Siihen on helppolääke, kylvää vähemmä, loput humppaa...
-
Lannoitteen hinta oli jo kauden alkajaisiksi niin korkealla, että teki mieli jättää ostot myöhempään ajankohtaan. Eihän se hinta voi loputtomiin nousta, eihän. No, semmonen kapinamieliala tuli nyt kitkettyä, sillä mehän sännätään heti ostoksille, kun jotain laatua lantaa taas vaan saa, hinnasta viis. Joku laski että 280e viljan hinnoilla yltää nollatulokseen, mutta voi olla että nollat tulee seuraavilla lannoitteen hinnoilla helpommalla!
Joku viikko sitten lantamannenin myyjä toimitteli , kun oli puhunut yaran myyjän kanssa. Että lannoitteen hinnat ei varmuudella laske tulevana kautena aloitushinnastoa alemmas. Ja jotta lannoitteet ei varmuudella laske ainakaan kahteen vuoteen. Lantamanneni myyjä on viljelijä ja kertoi tilanneensa ensimmäisenä päivänä omat lantansa ens kesälle.
Muistaakseni viime kesänä osa porukasta lietsoi tuota samaa positiivista asennetta, että eihän hinta voi koko vuotta olla noin korkealla kuin heinäkuun hinnat oli. No kuinka kävi ?
Mikäs vuosi se oli kun lannat halpeni kevääksi? Ei siitä nyt niin kovin kauaa ole.. ::)
No nyt en väitä et niin käy mut kylhän tilanne on se et monen viljelijän tiliä syödään nyt tyhjäksi. Toisilla riittää pidempään, yleensä niille tulee tilille täytettä muualtakin kuin vain jusseilusta, toisilla tili on jo tyhjä. Voipi olla et ens kaudelle ei päästäkään enää samoihin kylvöaloihin. Tai sit vilja pitää taas kolminkertaistaa hintansa..
-
Aika mielenkiintoisia tuloksia on saatu viherlannoitustutkimuksissa. Näyttää siltä, että viherlannoituksen kannattavuus on paras, kun viljan hinta on alhainen, nykyisessä tukitasossa. Intuitiivisesti tämä olisi toisin päin, mutta esim. Mäkipernaa, Ronimus (2010) pääsevät tuohon johtopäätökseen kokeissaan.
-SS-
-
Muistaakseni viime kesänä osa porukasta lietsoi tuota samaa positiivista asennetta, että eihän hinta voi koko vuotta olla noin korkealla kuin heinäkuun hinnat oli. No kuinka kävi ?
Joo, lähinnä pidettiin helposti höplästä vedettävänä ääliönä kun osti kesän hinnalla lannoitteita. Toki näin rajua nousua ei kukaan osannut ennakoida mutta se oli kyllä nähtävissä että mitään isoa pudotusta tuskin tulee.
-
Lannoitteen hinta oli jo kauden alkajaisiksi niin korkealla, että teki mieli jättää ostot myöhempään ajankohtaan. Eihän se hinta voi loputtomiin nousta, eihän. No, semmonen kapinamieliala tuli nyt kitkettyä, sillä mehän sännätään heti ostoksille, kun jotain laatua lantaa taas vaan saa, hinnasta viis. Joku laski että 280e viljan hinnoilla yltää nollatulokseen, mutta voi olla että nollat tulee seuraavilla lannoitteen hinnoilla helpommalla!
Joku viikko sitten lantamannenin myyjä toimitteli , kun oli puhunut yaran myyjän kanssa. Että lannoitteen hinnat ei varmuudella laske tulevana kautena aloitushinnastoa alemmas. Ja jotta lannoitteet ei varmuudella laske ainakaan kahteen vuoteen. Lantamanneni myyjä on viljelijä ja kertoi tilanneensa ensimmäisenä päivänä omat lantansa ens kesälle.
Muistaakseni viime kesänä osa porukasta lietsoi tuota samaa positiivista asennetta, että eihän hinta voi koko vuotta olla noin korkealla kuin heinäkuun hinnat oli. No kuinka kävi ?
Mikäs vuosi se oli kun lannat halpeni kevääksi? Ei siitä nyt niin kovin kauaa ole.. ::)
No nyt en väitä et niin käy mut kylhän tilanne on se et monen viljelijän tiliä syödään nyt tyhjäksi. Toisilla riittää pidempään, yleensä niille tulee tilille täytettä muualtakin kuin vain jusseilusta, toisilla tili on jo tyhjä. Voipi olla et ens kaudelle ei päästäkään enää samoihin kylvöaloihin. Tai sit vilja pitää taas kolminkertaistaa hintansa..
Kyllähän tuosta halpenemisesta taitaa kymmenen vuotta olla. Mutta se kait on ainut kerta mun 29 vuotiaalla viljelyurallani. Tosin poukkoilihan se viime keväänäkin. Ja nyt menekki oli hyvä, joten miksi laskea hintaa ? Suomi viljelijän tyhjä kukkaro ei ole varmaankaan Yaralle, eikä muillekkaan syy laskea hintoja sillä menekki on hyvä muualle länteen.
-
Lannoitteen hinta oli jo kauden alkajaisiksi niin korkealla, että teki mieli jättää ostot myöhempään ajankohtaan. Eihän se hinta voi loputtomiin nousta, eihän. No, semmonen kapinamieliala tuli nyt kitkettyä, sillä mehän sännätään heti ostoksille, kun jotain laatua lantaa taas vaan saa, hinnasta viis. Joku laski että 280e viljan hinnoilla yltää nollatulokseen, mutta voi olla että nollat tulee seuraavilla lannoitteen hinnoilla helpommalla!
Joku viikko sitten lantamannenin myyjä toimitteli , kun oli puhunut yaran myyjän kanssa. Että lannoitteen hinnat ei varmuudella laske tulevana kautena aloitushinnastoa alemmas. Ja jotta lannoitteet ei varmuudella laske ainakaan kahteen vuoteen. Lantamanneni myyjä on viljelijä ja kertoi tilanneensa ensimmäisenä päivänä omat lantansa ens kesälle.
Muistaakseni viime kesänä osa porukasta lietsoi tuota samaa positiivista asennetta, että eihän hinta voi koko vuotta olla noin korkealla kuin heinäkuun hinnat oli. No kuinka kävi ?
Mikäs vuosi se oli kun lannat halpeni kevääksi? Ei siitä nyt niin kovin kauaa ole.. ::)
No nyt en väitä et niin käy mut kylhän tilanne on se et monen viljelijän tiliä syödään nyt tyhjäksi. Toisilla riittää pidempään, yleensä niille tulee tilille täytettä muualtakin kuin vain jusseilusta, toisilla tili on jo tyhjä. Voipi olla et ens kaudelle ei päästäkään enää samoihin kylvöaloihin. Tai sit vilja pitää taas kolminkertaistaa hintansa..
Kyllähän tuosta halpenemisesta taitaa kymmenen vuotta olla. Mutta se kait on ainut kerta mun 29 vuotiaalla viljelyurallani. Tosin poukkoilihan se viime keväänäkin. Ja nyt menekki oli hyvä, joten miksi laskea hintaa ? Suomi viljelijän tyhjä kukkaro ei ole varmaankaan Yaralle, eikä muillekkaan syy laskea hintoja sillä menekki on hyvä muualle länteen.
Joo ei suomiviljelijällä ole tuossa mitään merkitystä. Ja on totta et mitä kauemmin menekki vain jatkuu niin miksi tyytyä pienempään voittoon. Nythän jokin osa viljelijöistä on sitä mieltä et syksyn 23 hinta viljalla on oltava vähintään tuo 280e vai mitä se nyt oli ja millä satotasolla se oli laskettu? Mä en ole asiaa sen tarkemmin laskenut ja oikeastaan hyvä ettei tarvitsekaan välttämättä laskea. En tiedä löytyisikö itsestä noin suurta riskinottajaa.
Sitä tässä lähinnä pohdin et kuinka moni osti jo lannat ja millaista osaa suomen pelloista se edustaa? Ja mitä ne loput nyt sitten tekevät? Siirtyvät luomuun tai hömpän viljelyyn? Ja että kuinka pitkälle homma kantaa tällä menolla? Mitäs sit jos hinta ei ole lähellä kolmeasataa tai tulee kato?
-
Lannoitteen hinta oli jo kauden alkajaisiksi niin korkealla, että teki mieli jättää ostot myöhempään ajankohtaan. Eihän se hinta voi loputtomiin nousta, eihän. No, semmonen kapinamieliala tuli nyt kitkettyä, sillä mehän sännätään heti ostoksille, kun jotain laatua lantaa taas vaan saa, hinnasta viis. Joku laski että 280e viljan hinnoilla yltää nollatulokseen, mutta voi olla että nollat tulee seuraavilla lannoitteen hinnoilla helpommalla!
Joku viikko sitten lantamannenin myyjä toimitteli , kun oli puhunut yaran myyjän kanssa. Että lannoitteen hinnat ei varmuudella laske tulevana kautena aloitushinnastoa alemmas. Ja jotta lannoitteet ei varmuudella laske ainakaan kahteen vuoteen. Lantamanneni myyjä on viljelijä ja kertoi tilanneensa ensimmäisenä päivänä omat lantansa ens kesälle.
Muistaakseni viime kesänä osa porukasta lietsoi tuota samaa positiivista asennetta, että eihän hinta voi koko vuotta olla noin korkealla kuin heinäkuun hinnat oli. No kuinka kävi ?
Mikäs vuosi se oli kun lannat halpeni kevääksi? Ei siitä nyt niin kovin kauaa ole.. ::)
No nyt en väitä et niin käy mut kylhän tilanne on se et monen viljelijän tiliä syödään nyt tyhjäksi. Toisilla riittää pidempään, yleensä niille tulee tilille täytettä muualtakin kuin vain jusseilusta, toisilla tili on jo tyhjä. Voipi olla et ens kaudelle ei päästäkään enää samoihin kylvöaloihin. Tai sit vilja pitää taas kolminkertaistaa hintansa..
Kyllähän tuosta halpenemisesta taitaa kymmenen vuotta olla. Mutta se kait on ainut kerta mun 29 vuotiaalla viljelyurallani. Tosin poukkoilihan se viime keväänäkin. Ja nyt menekki oli hyvä, joten miksi laskea hintaa ? Suomi viljelijän tyhjä kukkaro ei ole varmaankaan Yaralle, eikä muillekkaan syy laskea hintoja sillä menekki on hyvä muualle länteen.
Joo ei suomiviljelijällä ole tuossa mitään merkitystä. Ja on totta et mitä kauemmin menekki vain jatkuu niin miksi tyytyä pienempään voittoon. Nythän jokin osa viljelijöistä on sitä mieltä et syksyn 23 hinta viljalla on oltava vähintään tuo 280e vai mitä se nyt oli ja millä satotasolla se oli laskettu? Mä en ole asiaa sen tarkemmin laskenut ja oikeastaan hyvä ettei tarvitsekaan välttämättä laskea. En tiedä löytyisikö itsestä noin suurta riskinottajaa.
Sitä tässä lähinnä pohdin et kuinka moni osti jo lannat ja millaista osaa suomen pelloista se edustaa? Ja mitä ne loput nyt sitten tekevät? Siirtyvät luomuun tai hömpän viljelyyn? Ja että kuinka pitkälle homma kantaa tällä menolla? Mitäs sit jos hinta ei ole lähellä kolmeasataa tai tulee kato?
Sitten käy todella huonosti.
-
Lannoitteen hinta oli jo kauden alkajaisiksi niin korkealla, että teki mieli jättää ostot myöhempään ajankohtaan. Eihän se hinta voi loputtomiin nousta, eihän. No, semmonen kapinamieliala tuli nyt kitkettyä, sillä mehän sännätään heti ostoksille, kun jotain laatua lantaa taas vaan saa, hinnasta viis. Joku laski että 280e viljan hinnoilla yltää nollatulokseen, mutta voi olla että nollat tulee seuraavilla lannoitteen hinnoilla helpommalla!
Joku viikko sitten lantamannenin myyjä toimitteli , kun oli puhunut yaran myyjän kanssa. Että lannoitteen hinnat ei varmuudella laske tulevana kautena aloitushinnastoa alemmas. Ja jotta lannoitteet ei varmuudella laske ainakaan kahteen vuoteen. Lantamanneni myyjä on viljelijä ja kertoi tilanneensa ensimmäisenä päivänä omat lantansa ens kesälle.
Muistaakseni viime kesänä osa porukasta lietsoi tuota samaa positiivista asennetta, että eihän hinta voi koko vuotta olla noin korkealla kuin heinäkuun hinnat oli. No kuinka kävi ?
Mikäs vuosi se oli kun lannat halpeni kevääksi? Ei siitä nyt niin kovin kauaa ole.. ::)
No nyt en väitä et niin käy mut kylhän tilanne on se et monen viljelijän tiliä syödään nyt tyhjäksi. Toisilla riittää pidempään, yleensä niille tulee tilille täytettä muualtakin kuin vain jusseilusta, toisilla tili on jo tyhjä. Voipi olla et ens kaudelle ei päästäkään enää samoihin kylvöaloihin. Tai sit vilja pitää taas kolminkertaistaa hintansa..
Kyllähän tuosta halpenemisesta taitaa kymmenen vuotta olla. Mutta se kait on ainut kerta mun 29 vuotiaalla viljelyurallani. Tosin poukkoilihan se viime keväänäkin. Ja nyt menekki oli hyvä, joten miksi laskea hintaa ? Suomi viljelijän tyhjä kukkaro ei ole varmaankaan Yaralle, eikä muillekkaan syy laskea hintoja sillä menekki on hyvä muualle länteen.
Joo ei suomiviljelijällä ole tuossa mitään merkitystä. Ja on totta et mitä kauemmin menekki vain jatkuu niin miksi tyytyä pienempään voittoon. Nythän jokin osa viljelijöistä on sitä mieltä et syksyn 23 hinta viljalla on oltava vähintään tuo 280e vai mitä se nyt oli ja millä satotasolla se oli laskettu? Mä en ole asiaa sen tarkemmin laskenut ja oikeastaan hyvä ettei tarvitsekaan välttämättä laskea. En tiedä löytyisikö itsestä noin suurta riskinottajaa.
Sitä tässä lähinnä pohdin et kuinka moni osti jo lannat ja millaista osaa suomen pelloista se edustaa? Ja mitä ne loput nyt sitten tekevät? Siirtyvät luomuun tai hömpän viljelyyn? Ja että kuinka pitkälle homma kantaa tällä menolla? Mitäs sit jos hinta ei ole lähellä kolmeasataa tai tulee kato?
Sitten käy todella huonosti.
Ostin ensi kevään lannoitteet ekassa pompsissa, joten nyt vaan odotellaan niiden kanssa kevään kylvökelejä. Samalla se laukaisi syksyn muokkaustyöt käyntiin, heti puintien jälkeen. Elämässä pääsisi helpommalla, kun jättäisi lannoitteet ostamatta ja syysmuokkaukset tekemättä, mutta ensi vuoden kylvöt on kuitenkin varmistettu. Laskin tossa viljan keskivertohinnalla että 450 E/tonni saa omaan jääkaappiinkin jotain, 300 euroa tonni = syö omia kynsiä ja 250 euroa tonni tai sen alle, niin 2024 kylvöt jää tekemättä.
-
Lannoitteen hinta oli jo kauden alkajaisiksi niin korkealla, että teki mieli jättää ostot myöhempään ajankohtaan. Eihän se hinta voi loputtomiin nousta, eihän. No, semmonen kapinamieliala tuli nyt kitkettyä, sillä mehän sännätään heti ostoksille, kun jotain laatua lantaa taas vaan saa, hinnasta viis. Joku laski että 280e viljan hinnoilla yltää nollatulokseen, mutta voi olla että nollat tulee seuraavilla lannoitteen hinnoilla helpommalla!
Joku viikko sitten lantamannenin myyjä toimitteli , kun oli puhunut yaran myyjän kanssa. Että lannoitteen hinnat ei varmuudella laske tulevana kautena aloitushinnastoa alemmas. Ja jotta lannoitteet ei varmuudella laske ainakaan kahteen vuoteen. Lantamanneni myyjä on viljelijä ja kertoi tilanneensa ensimmäisenä päivänä omat lantansa ens kesälle.
Muistaakseni viime kesänä osa porukasta lietsoi tuota samaa positiivista asennetta, että eihän hinta voi koko vuotta olla noin korkealla kuin heinäkuun hinnat oli. No kuinka kävi ?
Mikäs vuosi se oli kun lannat halpeni kevääksi? Ei siitä nyt niin kovin kauaa ole.. ::)
No nyt en väitä et niin käy mut kylhän tilanne on se et monen viljelijän tiliä syödään nyt tyhjäksi. Toisilla riittää pidempään, yleensä niille tulee tilille täytettä muualtakin kuin vain jusseilusta, toisilla tili on jo tyhjä. Voipi olla et ens kaudelle ei päästäkään enää samoihin kylvöaloihin. Tai sit vilja pitää taas kolminkertaistaa hintansa..
Kyllähän tuosta halpenemisesta taitaa kymmenen vuotta olla. Mutta se kait on ainut kerta mun 29 vuotiaalla viljelyurallani. Tosin poukkoilihan se viime keväänäkin. Ja nyt menekki oli hyvä, joten miksi laskea hintaa ? Suomi viljelijän tyhjä kukkaro ei ole varmaankaan Yaralle, eikä muillekkaan syy laskea hintoja sillä menekki on hyvä muualle länteen.
Joo ei suomiviljelijällä ole tuossa mitään merkitystä. Ja on totta et mitä kauemmin menekki vain jatkuu niin miksi tyytyä pienempään voittoon. Nythän jokin osa viljelijöistä on sitä mieltä et syksyn 23 hinta viljalla on oltava vähintään tuo 280e vai mitä se nyt oli ja millä satotasolla se oli laskettu? Mä en ole asiaa sen tarkemmin laskenut ja oikeastaan hyvä ettei tarvitsekaan välttämättä laskea. En tiedä löytyisikö itsestä noin suurta riskinottajaa.
Sitä tässä lähinnä pohdin et kuinka moni osti jo lannat ja millaista osaa suomen pelloista se edustaa? Ja mitä ne loput nyt sitten tekevät? Siirtyvät luomuun tai hömpän viljelyyn? Ja että kuinka pitkälle homma kantaa tällä menolla? Mitäs sit jos hinta ei ole lähellä kolmeasataa tai tulee kato?
Olikohan niin, että syyskuun tuotanto on myyty, eli karkeasti 1/4 vuoden lannoitteista, jos ajattelee että tuotanto jakaantuu tasan vuoden ympäri?
-
Lannoitteen hinta oli jo kauden alkajaisiksi niin korkealla, että teki mieli jättää ostot myöhempään ajankohtaan. Eihän se hinta voi loputtomiin nousta, eihän. No, semmonen kapinamieliala tuli nyt kitkettyä, sillä mehän sännätään heti ostoksille, kun jotain laatua lantaa taas vaan saa, hinnasta viis. Joku laski että 280e viljan hinnoilla yltää nollatulokseen, mutta voi olla että nollat tulee seuraavilla lannoitteen hinnoilla helpommalla!
Joku viikko sitten lantamannenin myyjä toimitteli , kun oli puhunut yaran myyjän kanssa. Että lannoitteen hinnat ei varmuudella laske tulevana kautena aloitushinnastoa alemmas. Ja jotta lannoitteet ei varmuudella laske ainakaan kahteen vuoteen. Lantamanneni myyjä on viljelijä ja kertoi tilanneensa ensimmäisenä päivänä omat lantansa ens kesälle.
Muistaakseni viime kesänä osa porukasta lietsoi tuota samaa positiivista asennetta, että eihän hinta voi koko vuotta olla noin korkealla kuin heinäkuun hinnat oli. No kuinka kävi ?
Mikäs vuosi se oli kun lannat halpeni kevääksi? Ei siitä nyt niin kovin kauaa ole.. ::)
No nyt en väitä et niin käy mut kylhän tilanne on se et monen viljelijän tiliä syödään nyt tyhjäksi. Toisilla riittää pidempään, yleensä niille tulee tilille täytettä muualtakin kuin vain jusseilusta, toisilla tili on jo tyhjä. Voipi olla et ens kaudelle ei päästäkään enää samoihin kylvöaloihin. Tai sit vilja pitää taas kolminkertaistaa hintansa..
Kyllähän tuosta halpenemisesta taitaa kymmenen vuotta olla. Mutta se kait on ainut kerta mun 29 vuotiaalla viljelyurallani. Tosin poukkoilihan se viime keväänäkin. Ja nyt menekki oli hyvä, joten miksi laskea hintaa ? Suomi viljelijän tyhjä kukkaro ei ole varmaankaan Yaralle, eikä muillekkaan syy laskea hintoja sillä menekki on hyvä muualle länteen.
Joo ei suomiviljelijällä ole tuossa mitään merkitystä. Ja on totta et mitä kauemmin menekki vain jatkuu niin miksi tyytyä pienempään voittoon. Nythän jokin osa viljelijöistä on sitä mieltä et syksyn 23 hinta viljalla on oltava vähintään tuo 280e vai mitä se nyt oli ja millä satotasolla se oli laskettu? Mä en ole asiaa sen tarkemmin laskenut ja oikeastaan hyvä ettei tarvitsekaan välttämättä laskea. En tiedä löytyisikö itsestä noin suurta riskinottajaa.
Sitä tässä lähinnä pohdin et kuinka moni osti jo lannat ja millaista osaa suomen pelloista se edustaa? Ja mitä ne loput nyt sitten tekevät? Siirtyvät luomuun tai hömpän viljelyyn? Ja että kuinka pitkälle homma kantaa tällä menolla? Mitäs sit jos hinta ei ole lähellä kolmeasataa tai tulee kato?
Olikohan niin, että syyskuun tuotanto on myyty, eli karkeasti 1/4 vuoden lannoitteista, jos ajattelee että tuotanto jakaantuu tasan vuoden ympäri?
Juu suoraviivaisesti ajateltuna näin..
-
Ja itämerivähennys viljalla 100e, ei alle 400 lähde, toivottavasti ei muualtakaan.
-
Ja itämerivähennys viljalla 100e, ei alle 400 lähde, toivottavasti ei muualtakaan.
Siinähän se kun aina lähtee, ei ole tullut vielä vastaan tilannetta jossa Joku ei myisi. ;D
-
Sitten tuolla rehuviljalla on vielä sellainenkin ominaisuus, että sillä pitää olla käyttäjiä eli syöjiä. Jos ruoka ei saa enää kaupassa kallistua, taitaa moni elukka tila harkita lopettamista.
-
Sitten tuolla rehuviljalla on vielä sellainenkin ominaisuus, että sillä pitää olla käyttäjiä eli syöjiä. Jos ruoka ei saa enää kaupassa kallistua, taitaa moni elukka tila harkita lopettamista.
Tää on totta.
-
Lasken pitkälti sen varaan että jos suomessa on rahat vähissä lannoite ostoihin niin muuallakin mailmalla varmaan on, eikä se vaadi kovin suurta lannoite tason kevennystä että normaali sato muuttuu ylituotannon puolelta vajaaksi....
Noh, näkee sitten...
-
Luomusadot ovat noin 60-80 % tavanomaisen sadosta, proluomun tilastojen mukaan. Suoraviivaisin reaktio keinolannoitteiden toimitusvaikeuksiin olisikin käyttää luomun menetelmiä viherlannoituksineen. Rikkaruohontorjunnan kun tekee kemiallisesti, on jo hyvän matkaa paremmalla pohjalla kuin luomussa.
Oikeastaan ainoa ongelma tulee peltovalvonnoissa, jos ei ole käyttänyt tavanomaisen viljelytavan mukaista keinolannoitusta.
-SS-
-
Luomusadot ovat noin 60-80 % tavanomaisen sadosta, proluomun tilastojen mukaan. Suoraviivaisin reaktio keinolannoitteiden toimitusvaikeuksiin olisikin käyttää luomun menetelmiä viherlannoituksineen. Rikkaruohontorjunnan kun tekee kemiallisesti, on jo hyvän matkaa paremmalla pohjalla kuin luomussa.
Oikeastaan ainoa ongelma tulee peltovalvonnoissa, jos ei ole käyttänyt tavanomaisen viljelytavan mukaista keinolannoitusta.
-SS-
Onnistunut ja hyvin hoidettu viherlannoitus pohjalla höystettynä 70-100m3 lietettä hehtaarille niin ei se valvoja ala epäilemään, etteikö markkinakelpoista satoa tavoiteltaisi
-
Lasken pitkälti sen varaan että jos suomessa on rahat vähissä lannoite ostoihin niin muuallakin mailmalla varmaan on, eikä se vaadi kovin suurta lannoite tason kevennystä että normaali sato muuttuu ylituotannon puolelta vajaaksi....
Noh, näkee sitten...
Tämä ei ole foliohattuilua, vaan uskon ihan oikeasti, että lannoitteista tulee pulaa ja osa viljelijöistä tulee jäämään kokonaan ilman lannoitteita, vaikka olisi rahaakin niiden ostamiseen.
Nyt jos haluaa tilata, se ei onnistu, kun kukaan ei myy. Miksi nyt salataan sitä, ettei ole edes mitään myytävää? Pienellä päättelyllä voidaan päätellä että kun Venäjän raaka-aineet on pannassa, ei muualta saada riittävästi korvaavaa tavaraa ja seurauksena on pula lannoitteista. Keski- ja etelä-euroopassa aletaan kohta jo ostamaan lannoitteita syyskylvöjä varten, eikä lannoitteita riitä suomalaisia varten, ihmetyttää kokonaisuudessaan tämä tilanne, kun maatalousmediakaan ei halua selvittää syitä tähän ei-oo tilanteeseen,mikä lannoitemarkkinoilla nyt vallitsee.
Jos lannoitteita ei nyt ole myytävänä, niin miten niitä riittää myyntiin syksyllä, kun suurin osa ensi vuodeksi tarkoitetuista lannoitteista tilataan silloin? Puhumattakaan syysviljoille tarkoitetuista lannoitteista, jotka pitää heinä-elokuussa tilata, jos syysviljoja aikoo kylvää.
Moni joutuu siirtymään pakolla luomuun tai lopettamaan tuotannon, kun ei kevääksi lannoitteita saa. Jos on tottunut viljoille antamaan sen n. 400 kg NPK:ta joka kevät, ei sitä määrää millään viherlannoituskikkailuilla noin vain korvata. Se on täysin päivänselvää. Ja ne pellothan pitäisi olla jo nyt viherlannoituksella. Itsellä on joka vuosi n. 95 % peltoalasta puitavilla kasveilla ( viljaa ja vähän öljykasveja).
Ja karjanlanta, sitä ei kaikille riitä ja karjatilat pitävät kyllä tiukasti itsellään ne arvokkaat ravinteensa.
Kuten aiemmin kirjoitin, tilanne on paskamainen, toivottavasti olen spekulointeineni väärässä.
-
^
Ei välttämättä lainkaan väärässä,valitettavasti. Nykyään tuntuu monessakin asiassa olevan niin että kuulijaa pidetään tyhmänä,hyssytellään ja laitetaan asioita milloin minkäkin piikkiin.
-
Kasvivalinta lannoittamattomalke vuodelle on selvä: kaura ja syysruis. Ne imevät ravinteita parhaiten.
Toinen puoli ensi kesäksi apilaa tai hernettä, niiden perästä sitten syysvehnä.
-SS-
-
Kasvivalinta lannoittamattomalke vuodelle on selvä: kaura ja syysruis. Ne imevät ravinteita parhaiten.
-SS-
Mihin tää perustuu?
Esim.rukiilla jopa metrin syvyyteen menevä juuri; imaisee ravinteita syvemmältä kuin muut viljakasvit? -ko?
-
Kyllä, ruis tunkee juurensa yli metrin syvyyteen. Miksi luomussa ruissadot ovat lähes tavanomaisen suuruiset, kun taas kevätohrilla luomussa tekee tiukkaa saada siemen takaisin.
Lannoittamattoman rukiin ravinnelouhinta pellosta tehostuu huomattavasti, kun rikkaruohot torjutaan ja estetään ankara lako kemiallisesti.
-SS-
-
Rakkine on kyllä oikeassa. Ja SS myös. Ei suurinosa jusseista tappajaansa jää vartoomaan.
Ja löytyykö näillä panos hinnoilla edes järkevää vuokraajaa?
-
Itte ostin muuten vaan 2/3 viime vuosien keskimääräisestä lantamäärästä, joten kait tässä pitää jotenkin kikkailla ittekkin. Toisaalta kakkos sadon lannat on vielä levittämättä (viime vuotisia) ja mietiskelen sitäkin levitänkö mihinkään vai johonkin. Viime kesänä kakkos sadon lanta meni kyllä ihan hukkaan. Ensimmäisten niittojen odelma on jo pitkää ilman lantaakin, mutta viimeiset vielä täysin sängellä. Ja kun ei tuo elukan pito nyt oikein erityisesti edes enää nappaa, niin onko senkään väliä jos antaa elukka määränkin vähetä. Tosin vuoden rehut on kait kasassa ja ohraakin voisi tulla ihan Ok.
-
Vaikuttaa siltä että tuosta apulannasta tehdään nyt ituniskojen toimesta omanlaisensa paskapaperi joka loppui muka kesken kun korona saapui keskuuteemme...
Eiköhän sitä riitä ihan jokaiselle joka sitä tarvii.
-
Vaikuttaa siltä että tuosta apulannasta tehdään nyt ituniskojen toimesta omanlaisensa paskapaperi joka loppui muka kesken kun korona saapui keskuuteemme...
Eiköhän sitä riitä ihan jokaiselle joka sitä tarvii.
Pyyhkisköhän SKN:sä perseensä paskapaperilla vai apilaksella,jos paskapaperinhinta olisi yhtä kallista kuin apulantojen?
-
Itte ostin muuten vaan 2/3 viime vuosien keskimääräisestä lantamäärästä, joten kait tässä pitää jotenkin kikkailla ittekkin. Toisaalta kakkos sadon lannat on vielä levittämättä (viime vuotisia) ja mietiskelen sitäkin levitänkö mihinkään vai johonkin. Viime kesänä kakkos sadon lanta meni kyllä ihan hukkaan. Ensimmäisten niittojen odelma on jo pitkää ilman lantaakin, mutta viimeiset vielä täysin sängellä. Ja kun ei tuo elukan pito nyt oikein erityisesti edes enää nappaa, niin onko senkään väliä jos antaa elukka määränkin vähetä. Tosin vuoden rehut on kait kasassa ja ohraakin voisi tulla ihan Ok.
Jos ei ihan pakko niin missään ei hanki niin hyvin ku jättämällä lannoittamatta kakkosen.
Itelläkin niin paljon rehua etten todellakaan lähe enää apulannan kylvöön tänänsuvena :o en etes laitumille :o
-
Eiks nytten, kun markkinoilta ei ole lannoitetta saatavissa, pitäisi alkaa Suomen varmuusvarastoista luovuttamaan viljelijöille lantaa. Jospa siellä olisi jossain varaston perukoilla kunnon 24-24-24
-
Näky tuossa yhen metsätien varrella jumalattomat yaran säkki vuoret oottamassa helikopteria jotta mehtää lannottaa :o
Isot pojat jotka pittää henkseleitä ja ajaa Mersulla ilmeisesti asialla :o
-
vanhoo paskoo ku jaara ei nykyään mitään myy. mut kyl kohta mettä kasvaa... - suojeltuna!!
-
Ainakin rapakon takana öljy ja kaasu oli tänään kovassa laskussa. Se ei nyt suoraan kerro lannoitteiden hinnoista mutta periaatteessa etenkin öljyn hinta on hyvinkin likvidi. Itsestä tuntuu mutulla että markkinahäiriö tilapäinen luonteeltaan. Kohta ehkä vois kuitenkin tankata. :o
-
Sakemanni ennustaa hintojen räjähtävän käsiin, kun maakaasun hinta ja lannoitteiden kysyntä kääntyvät nousuun.
https://www.agrarheute.com/markt/duengemittel/duengerpreise-ruhe-sturm-preisexplosion-ansage-595306 (https://www.agrarheute.com/markt/duengemittel/duengerpreise-ruhe-sturm-preisexplosion-ansage-595306)
-
Belor Premium NPK 23-2-4 3S 820€/tn alv.0%
Hinta voimassa tämän päivän
-
Belor Premium NPK 23-2-4 3S 820€/tn alv.0%
Hinta voimassa tämän päivän
Juu...ihanan kallista se on kaikilla. "Mukava" odotella ensi kesän käyttöä jos viljat on 150 e/tonni ;D.
Jääpi nähtäväksi.
Mutta nuo tarjousajat on kyllä sellaisia ettei kai missään muissa ole näin. Nämä alkoi sen jälkeen kun Yara tuli toimijaksi ja hullummaksi vain tuntuu menevän.
-
En prkl tilaa tuolla hintaa, katotaan vuodenvaihteen tienoilla missä hinnat menee. Jos vaan nousee, niin maksimit hömppää ja loput mitälie lannoittamatonta yksvuotista nurmea tai tuoreviljaa.
-
Yhdeltä puulaakilta tuli viestiä, että Yaraa saa taas heidän kauttaan parilla laadulla. Tiukkaa on. Kun noita uutisia lueskelee, että Venäjä on vähentänyt kaasutoimituksia Saksaan, niin sellainen fiilis on, että apulantojen ollessa huippukalliita, ei viljan hinnatkaan lähde merkittävästi alenemaan. Ei ne apulannat muualla Euroopassakaan halpoja ole ja isännät pohtii yhtä lailla kylvöjen järkevyyttä tulevalle kaudelle. Suomen osalta viljan hinta on vielä ratkaisevampi. Kesantoryntäys on aivan taattu asia, jos viljanhinta lähtee luisumaan ja jää pohjalle.
-
Hömppiinhän ei tulevalle CAP kaudelle kovin suuria muutoksia tullut. Parhaimmilla tuilla oleviin saneerauskasveihin ja perhosniittyihin tulee vain pykälä, jolla tukipotti jaetaan koko maan pinta-alalle. Eli jos näitä tehdään paljon, tuki pienenee. Tosin nythän ilmeisesti saneerauskasveihin saa tukea myös viljanviljelijä, 20% pinta-alasta tukea noin 600-700€/ha ;D
-
Hömppiinhän ei tulevalle CAP kaudelle kovin suuria muutoksia tullut. Parhaimmilla tuilla oleviin saneerauskasveihin ja perhosniittyihin tulee vain pykälä, jolla tukipotti jaetaan koko maan pinta-alalle. Eli jos näitä tehdään paljon, tuki pienenee. Tosin nythän ilmeisesti saneerauskasveihin saa tukea myös viljanviljelijä, 20% pinta-alasta tukea noin 600-700€/ha ;D
Hävettää noi kesantopellot ihan, joten niiden tuet pitäisi vähentää minimiin ja tukea pelkästään tuottavaa viljelyä. josta kerätään sato. Tukitarkastukset aarien kyttäämisen sijaan pitäisi kohdentaa tukikikkailun minimiin. Nyt kun varrotaan 30 mm ilmastonmuutossadetta niin on entistäkin tärkeämpi että kaikki pellot viljellään. Niinkuin tuolta yläkerrasta on kehotettu farkkusortseista. Mielenkiintoinen seurata lannoitteiden hinnan muodostusta kaasutoimitusten loppumisen jälkeen. Viljan hinnan lasku on käsittämätöntä toimintaa huoltovarmuuden kannalta. Mutta muutahan ei tietysti voikkaan yhteistyökumppaneilta odottaakkaan. Ne jotka niitä suunnittelevat, on todella lyhytnäköistä meidän alkutuottajien kannalta.
-
Hömppiinhän ei tulevalle CAP kaudelle kovin suuria muutoksia tullut. Parhaimmilla tuilla oleviin saneerauskasveihin ja perhosniittyihin tulee vain pykälä, jolla tukipotti jaetaan koko maan pinta-alalle. Eli jos näitä tehdään paljon, tuki pienenee. Tosin nythän ilmeisesti saneerauskasveihin saa tukea myös viljanviljelijä, 20% pinta-alasta tukea noin 600-700€/ha ;D
Hävettää noi kesantopellot ihan, joten niiden tuet pitäisi vähentää minimiin ja tukea pelkästään tuottavaa viljelyä. josta kerätään sato. Tukitarkastukset aarien kyttäämisen sijaan pitäisi kohdentaa tukikikkailun minimiin. Nyt kun varrotaan 30 mm ilmastonmuutossadetta niin on entistäkin tärkeämpi että kaikki pellot viljellään. Niinkuin tuolta yläkerrasta on kehotettu farkkusortseista. Mielenkiintoinen seurata lannoitteiden hinnan muodostusta kaasutoimitusten loppumisen jälkeen. Viljan hinnan lasku on käsittämätöntä toimintaa huoltovarmuuden kannalta. Mutta muutahan ei tietysti voikkaan yhteistyökumppaneilta odottaakkaan. Ne jotka niitä suunnittelevat, on todella lyhytnäköistä meidän alkutuottajien kannalta.
Pieni pula tekee terää hinnoille (myös viljan)
-
Hömppiinhän ei tulevalle CAP kaudelle kovin suuria muutoksia tullut. Parhaimmilla tuilla oleviin saneerauskasveihin ja perhosniittyihin tulee vain pykälä, jolla tukipotti jaetaan koko maan pinta-alalle. Eli jos näitä tehdään paljon, tuki pienenee. Tosin nythän ilmeisesti saneerauskasveihin saa tukea myös viljanviljelijä, 20% pinta-alasta tukea noin 600-700€/ha ;D
Hävettää noi kesantopellot ihan, joten niiden tuet pitäisi vähentää minimiin ja tukea pelkästään tuottavaa viljelyä. josta kerätään sato. Tukitarkastukset aarien kyttäämisen sijaan pitäisi kohdentaa tukikikkailun minimiin. Nyt kun varrotaan 30 mm ilmastonmuutossadetta niin on entistäkin tärkeämpi että kaikki pellot viljellään. Niinkuin tuolta yläkerrasta on kehotettu farkkusortseista. Mielenkiintoinen seurata lannoitteiden hinnan muodostusta kaasutoimitusten loppumisen jälkeen. Viljan hinnan lasku on käsittämätöntä toimintaa huoltovarmuuden kannalta. Mutta muutahan ei tietysti voikkaan yhteistyökumppaneilta odottaakkaan. Ne jotka niitä suunnittelevat, on todella lyhytnäköistä meidän alkutuottajien kannalta.
Onkos sulla muuta perustetta tiputtaa kesantopeltojen tuet minimiin kuin hävettäminen ?
-
Teollisuus tykkäisi jos tulis edes 100 000 hehtaaria lisää peltoa viljelyyn. Ei olisi niin kiirettä nostaa hintoja huononpanakaan vuonna. Kauppakin voisi myydä edullisesti niihin tarvikkeet.
-
Lannoitteista tulee ihan oikeasti pulaa, ensi kevääksi ei riitä kaikille:
https://www.reuters.com/markets/europe/fertiliser-maker-yara-warns-shortages-q2-beats-forecasts-2022-07-19/
-
Lannoitteista tulee ihan oikeasti pulaa, ensi kevääksi ei riitä kaikille:
https://www.reuters.com/markets/europe/fertiliser-maker-yara-warns-shortages-q2-beats-forecasts-2022-07-19/
Ja viljan hinnat sen kun laskee ???
-
Lannoitteista tulee ihan oikeasti pulaa, ensi kevääksi ei riitä kaikille:
https://www.reuters.com/markets/europe/fertiliser-maker-yara-warns-shortages-q2-beats-forecasts-2022-07-19/
Ja viljan hinnat sen kun laskee ???
Eiköhän tarkoitus ole koijata niiltä joiden on pakko myydä eri syistä tavaraa suoraan puinneilta.. hintojen luulisi nousevan talvella ja jos lannat tosiaan loppuu niin 23/24 talvella se vasta maksaa ja aina niin kauan tulevaisuudessa kunnes maailma saadaan jollain konstilla kylläiseksi viljasta.. ::)
-
Kali ja fosfori on hiukan halventuneet kevään jälkeen. Jokohan jo toisen kerran nähdään npk:n hinnan alennus kesken kauden?
-
Kali ja fosfori on hiukan halventuneet kevään jälkeen. Jokohan jo toisen kerran nähdään npk:n hinnan alennus kesken kauden?
Todennäköisesti. Millähän konstilla sit taas korvataan kauden avauksessa tilanneille?
-
Kali ja fosfori on hiukan halventuneet kevään jälkeen. Jokohan jo toisen kerran nähdään npk:n hinnan alennus kesken kauden?
Todennäköisesti. Millähän konstilla sit taas korvataan kauden avauksessa tilanneille?
Uskotteko te joulupukkiin ?
-
Kali ja fosfori on hiukan halventuneet kevään jälkeen. Jokohan jo toisen kerran nähdään npk:n hinnan alennus kesken kauden?
Todennäköisesti. Millähän konstilla sit taas korvataan kauden avauksessa tilanneille?
Uskotteko te joulupukkiin ?
En, mutta tuo korvaus on sen kerran tehty kun hinta kesken kauden laski.. ::)
-
Kali ja fosfori on hiukan halventuneet kevään jälkeen. Jokohan jo toisen kerran nähdään npk:n hinnan alennus kesken kauden?
Todennäköisesti. Millähän konstilla sit taas korvataan kauden avauksessa tilanneille?
Uskotteko te joulupukkiin ?
En, mutta tuo korvaus on sen kerran tehty kun hinta kesken kauden laski.. ::)
Kyllä tuo hinnanalennuskorvaus on todellakin tehty, eikä se ollut edes kovin pienikään, kun hinnat romahtivat.
-SS-
-
Unelmat on tärkeitä, ne auttaa jaksamaan.
-
Kali ja fosfori on hiukan halventuneet kevään jälkeen. Jokohan jo toisen kerran nähdään npk:n hinnan alennus kesken kauden?
Todennäköisesti. Millähän konstilla sit taas korvataan kauden avauksessa tilanneille?
Uskotteko te joulupukkiin ?
En, mutta tuo korvaus on sen kerran tehty kun hinta kesken kauden laski.. ::)
Eilen tuli apulannat, tiedä sitten oliko oikea aika tilata ja saada. Hevosmiesten tietotoimisto tiesi kertoa, ettei kaikki tilanneet oo saanut, on kuulemma jotain raaka-aine toimitus haasteita. Ainakin kaiketi kaasua virtaa taas. Toivotaan että kaikki halukkaat saavat lantansa, ennen syysviljojen kylvöä. Tai sitten päästelee paljaalla :)
-
Olen tullut siihen tulokseen pitemmällä aikavälillä tarkasteltuna, että syyslannoitus syysvehnillä voidaan tehdä tyhjentämällä lannoitekuorma suoraan jokeen tai järveen, vaikutus on täsmälleen sama.
Hybridirukiilla ja syyrapsilla asia on aivan toinen. Mutta luonteeltaan etenkin syysrapsi on sellainen, että joka toinen - joka kolmas säkki hukkuu väistämättä jonnekin, vaikka rullaisikin lannoitteen kylvökoneen säiliöstä.
-SS-
-
MAGA-miehille kova paikka päätyä hallinnon lampaaksi.
The Canadian Fertilizer Ban https://www.youtube.com/watch?v=LMG4kuEN_kM
-
Eilen tuli apulannat, tiedä sitten oliko oikea aika tilata ja saada. Hevosmiesten tietotoimisto tiesi kertoa, ettei kaikki tilanneet oo saanut, on kuulemma jotain raaka-aine toimitus haasteita.
Niillä tiedoilla mitä minulla on, niin lähes kaikille ennen juhannusta avaushinnoilla ostaneille on vielä Yaran lannoitteet toimittamatta.
-
Eilen tuli apulannat, tiedä sitten oliko oikea aika tilata ja saada. Hevosmiesten tietotoimisto tiesi kertoa, ettei kaikki tilanneet oo saanut, on kuulemma jotain raaka-aine toimitus haasteita.
Niillä tiedoilla mitä minulla on, niin lähes kaikille ennen juhannusta avaushinnoilla ostaneille on vielä Yaran lannoitteet toimittamatta.
Lokakuuta omille lannoille arveltiin toimitusajaksi. Alunperin piti olla heinäkuu.
-
Eilen tuli apulannat, tiedä sitten oliko oikea aika tilata ja saada. Hevosmiesten tietotoimisto tiesi kertoa, ettei kaikki tilanneet oo saanut, on kuulemma jotain raaka-aine toimitus haasteita.
Niillä tiedoilla mitä minulla on, niin lähes kaikille ennen juhannusta avaushinnoilla ostaneille on vielä Yaran lannoitteet toimittamatta.
On ne säkit jo pari viikkoa tossa hallissa seisseet. Kuski sano että neljään paikkaan on toimittanu ja loput on siirretty lokakuulle.
Oli kuulemma tullu jotain kokkareista raaka-ainetta tehtaalle, niin tuotannot viivästyy.
-
^
Sepäs onkin mukava ajatus, että raaka-aine on "uutta" ja käyttäytyy oudosti. Nyt siis paakkuuntumalla. Keväällä vetää säkkiin reijän niin saattaa hymy olla kaukana kun koukusta roikkuukin lähes 700 euron kivi.
-
Mulle tuli kuukaus sitten. Näytti olevan huhtikuussa säkitettyä. Ihan normaalista näytti, kun pari säkkiä levitin peltoon.
-
Eilen tuli apulannat, tiedä sitten oliko oikea aika tilata ja saada. Hevosmiesten tietotoimisto tiesi kertoa, ettei kaikki tilanneet oo saanut, on kuulemma jotain raaka-aine toimitus haasteita.
Niillä tiedoilla mitä minulla on, niin lähes kaikille ennen juhannusta avaushinnoilla ostaneille on vielä Yaran lannoitteet toimittamatta.
Lokakuuta omille lannoille arveltiin toimitusajaksi. Alunperin piti olla heinäkuu.
18.8. arvioitu toimituspäivä omille heinäkuulle tilatuille. Jotain häikkää pakko olla raaka-ainepuolella, Yara jatkaa nyt myyntiään, ainoa myytävä tavara Y6.
-
18.8. arvioitu toimituspäivä omille heinäkuulle tilatuille. Jotain häikkää pakko olla raaka-ainepuolella, Yara jatkaa nyt myyntiään, ainoa myytävä tavara Y6.
Halutuin tavara syyskylvöille, otaksun. Mutta tilaako sitä nyt kukaan, jos ja kun se ei ehdi tulemaan kylvöihin mennessä?
-
18.8. arvioitu toimituspäivä omille heinäkuulle tilatuille. Jotain häikkää pakko olla raaka-ainepuolella, Yara jatkaa nyt myyntiään, ainoa myytävä tavara Y6.
Halutuin tavara syyskylvöille, otaksun. Mutta tilaako sitä nyt kukaan, jos ja kun se ei ehdi tulemaan kylvöihin mennessä?
Syyskuun toimituksiin myyvät ainakin, eri asia sitten tuleeko jos on ongelmia.
-
Viikko sitten tuli lannat.
Autokuski kertoi että Yaran pihassa ei paljoa Suomen kilvissä autoja ollut.
Eli ulkomaille lähtee suurin osa tuotannosta.
-
oha se hyä et ulkomaille. niiin saamme vientiä joka tärkiä velan maksuun...
-
Eilen tuli apulannat, tiedä sitten oliko oikea aika tilata ja saada. Hevosmiesten tietotoimisto tiesi kertoa, ettei kaikki tilanneet oo saanut, on kuulemma jotain raaka-aine toimitus haasteita.
Niillä tiedoilla mitä minulla on, niin lähes kaikille ennen juhannusta avaushinnoilla ostaneille on vielä Yaran lannoitteet toimittamatta.
Lokakuuta omille lannoille arveltiin toimitusajaksi. Alunperin piti olla heinäkuu.
17.8 toimitusaika, alunperin piti tulla heti Heinäkuussa. Onneksi ei tullut, syksyn lannat jemmassa jos tarvitsee, joten riittää että tulee ennen kevättä.
-
Viikko sitten tuli lannat.
Autokuski kertoi että Yaran pihassa ei paljoa Suomen kilvissä autoja ollut.
Eli ulkomaille lähtee suurin osa tuotannosta.
Tässähän ei sinänsä ole mitään yllättävää, tähänkin asti 75% tuotannosta on mennyt vientiin, jostain syystä vaan täällä elää vahvasti kuvitelma että tehtaat pyörisi pääasiassa kotimaan kysynnän varassa.
-
Siilinjärvellä kuulemma varasto lähes tyhjä, eikä cemagrollakaan enää myytävää.
-
Yara jatkaa lannoitteiden myyntiä piakkoin. Jokohan hinnat syöksyy?
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/7c9ad725-d491-43eb-b382-a7740b3d513e
-
Yara jatkaa lannoitteiden myyntiä piakkoin. Jokohan hinnat syöksyy?
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/7c9ad725-d491-43eb-b382-a7740b3d513e
Niin näyttää jatkuvan. En usko ainakaan hintojen mahdottomaan syöksymiseen, maltillista nousua varmaan tarjoavat.
-
Yara suomen kaupallinen johtaja ei osaa sanoa missä hinnoissa lannoitteet pyörivät :o
MITÄ xxxtua!!! 🤣
-
Yara suomen kaupallinen johtaja ei osaa sanoa missä hinnoissa lannoitteet pyörivät :o
MITÄ xxxtua!!! 🤣
Ehkä se ei oikeasti tiedä,tässä on maailmankirjat sen verran sekaisin.
On selvää että lannoitteiden hinnat nousee rajusti, kun energian hinnatkin on rajussa nousussa.
-
Mä vähän funtsailin , että turhaan tilasin noin paljon lantaa. Sanoin sen jopa ääneen lantamannenin myyjälle. Myyjä ehdotti heti, että voivat ottaa kaupalle tilaamiani lantoja. Joten taitaa hintojen suunta olla melko selvä. Sitä en tiedä mitä mää teen. Tämän syksyn lantoja säästyi ja silti rehua tuloo ihan saatanasti.
-
^
Mielenkiintoinen yhtälö ;D . Apulanta kallista ja kauppa valmis muitta mukinoitta ottamaan "ylimääräiset" takas myyntiin eli kaupalla kutina että hinta nousee/saatavuus huononee edelleen.Samaa ajatusta ruokkii tuo tieto ettei Yaran pomolla olisi tietoa hintakehityksestä ja varastot ainakin jossain pienet. Tietysti Yaran intressissä saattaa olla pitää niukkuutta niin voi pitää hintaa korkealla ja ostajat tappelee vähistä lannoista.Tokkopa tuo maakaasutilanne pikoihin helpottaa,suurin tekijä hinnan korkealla pitämisessä.Piruko näistä tietää...
-
Ens viikolla Yara taas ilmeisesti avaa lannoite kaupan, kilpailevan virman myyjä oli soitellu et hinnat nousee kovasti.. et pitäis äkkiä tilata.
Ei kauheesti kiinnostais ostaa koko lannoitteita jos tästä vielä nousee..
Mitäs muut ketkä ei vielä ole tilannu meinaa tehdä?
-
Kai ne pitää tilata, huono ilman paskaa muuten viljellä yhtään mitään. Puhdistamoliete kiinnostaisi, mutta ei sovellu oikeastaan millekkään viljelemistäni kasveista ja eikä ostajat muutenkaan juuri tuota arvosta...
-
Mä oon niin kyllästynyt tähän viljelyyn tällaisena sadekesänä että päätin pudottaa panostukset minumiin ja sovin myyjän kanssa vähentäväni tilaamaani lannoite määrää. Järkeä tai ei, mutta kun koko kesänä mikään ei oikein ole onnistunut suunnitellusti niin täytynee siirtyä näennäisviljelyyn. Saattaa siinä lehmät vähetä entisestään mutta mitä sitten.
-
Mä oon niin kyllästynyt tähän viljelyyn tällaisena sadekesänä että päätin pudottaa panostukset minumiin ja sovin myyjän kanssa vähentäväni tilaamaani lannoite määrää. Järkeä tai ei, mutta kun koko kesänä mikään ei oikein ole onnistunut suunnitellusti niin täytynee siirtyä näennäisviljelyyn. Saattaa siinä lehmät vähetä entisestään mutta mitä sitten.
Onko siellä suunnalla satanut paljon🤔
Täällä kaakossa on kuivempaa kuin saharassa konsanaan. Heinäkuussa satoi sen verran että jo melkein kuivuneet viljat alkoi versomaaan, ja nyt on ne versotkin kuivumassa mutta kirjavaa on viljat vielä. Himmailin lannotuksessa vähän jo tänä keväänä mutta nyt tuntuu että vieläkin vähemmin olisi voinut laittaa kun sitä tärkeintä lannotetta, eli vettä ei sitten tänäkään kesänä tullut 😒
-
Vesi pilasi juuri kylvetyt tai orastuneet keväällä . Kesä vähän normaalimpi mutta kostea. Rehua tuli hyvin ... mutta nyt pitäis puida ja 50-75 mm vuorokaudes taitaa olla liika monille mun lohkoille tähän aikaan vuodesta. Varsinkin kun luvataan sadetta lähes joka päivälle taas ens viikolle. Huomenna kait yritetään puida ohraa , mutta ei siinäkään mitään järkeä ole mutta parempaa ei ole luvassa. Tyhjän saa pyytämättäkin.
-
Kai ne pitää tilata, huono ilman paskaa muuten viljellä yhtään mitään. Puhdistamoliete kiinnostaisi, mutta ei sovellu oikeastaan millekkään viljelemistäni kasveista ja eikä ostajat muutenkaan juuri tuota arvosta...
Mikä on sellainen kasvi jolle puhdistamoliete ei sovi? Mansikka😅. Täällä tosi viljelijät vetää Lahden paskaa jurtille, viljalle, öljykasveille jne
-
No ei kai sitä elintarvikeviljoille sais laittaa😒
Rehuviljoille vissiin sallittu.
-
Se on kai jotain maanparannus ainetta, nääks kompostia🤫🤫🤫
-
Mä oon niin kyllästynyt tähän viljelyyn tällaisena sadekesänä että päätin pudottaa panostukset minumiin ja sovin myyjän kanssa vähentäväni tilaamaani lannoite määrää. Järkeä tai ei, mutta kun koko kesänä mikään ei oikein ole onnistunut suunnitellusti niin täytynee siirtyä näennäisviljelyyn. Saattaa siinä lehmät vähetä entisestään mutta mitä sitten.
Onko siellä suunnalla satanut paljon🤔
Täällä kaakossa on kuivempaa kuin saharassa konsanaan. Heinäkuussa satoi sen verran että jo melkein kuivuneet viljat alkoi versomaaan, ja nyt on ne versotkin kuivumassa mutta kirjavaa on viljat vielä. Himmailin lannotuksessa vähän jo tänä keväänä mutta nyt tuntuu että vieläkin vähemmin olisi voinut laittaa kun sitä tärkeintä lannotetta, eli vettä ei sitten tänäkään kesänä tullut 😒
Missähänpäin kaakkoa se eevertti vaikuttaa kun ainakin meillä tässä kouvostoliitossa on tullut joku n. 100mm tai no ehkä vähän vähemmän kylvöjen jälkeen joka oli toukokuun kolmannella viikolla. Toukokuun alussakin tuli vettä et jos onnistui kylvämään toukokuun alussa niin se 100mm oli varmasti.
Viime kesänä ei sit kylvöjen jälkeen jotka oli joskus touko kesäkuun vaihteessa tainnut tulla edes 10mm ennen puintia.. se oli kuiva kesäkuu tämä ehkä sellainen "normaalimpi" toki nyt kyl poikkeuksellisen kuivaa, mut ei haittaa. Tavaraa tulee ihan kivasti ja puintikosteudet alhaisia ni ei tarvii kallista öljyä poltella paljoakaan. 8)
-
Mä oon niin kyllästynyt tähän viljelyyn tällaisena sadekesänä että päätin pudottaa panostukset minumiin ja sovin myyjän kanssa vähentäväni tilaamaani lannoite määrää. Järkeä tai ei, mutta kun koko kesänä mikään ei oikein ole onnistunut suunnitellusti niin täytynee siirtyä näennäisviljelyyn. Saattaa siinä lehmät vähetä entisestään mutta mitä sitten.
Onko siellä suunnalla satanut paljon🤔
Täällä kaakossa on kuivempaa kuin saharassa konsanaan. Heinäkuussa satoi sen verran että jo melkein kuivuneet viljat alkoi versomaaan, ja nyt on ne versotkin kuivumassa mutta kirjavaa on viljat vielä. Himmailin lannotuksessa vähän jo tänä keväänä mutta nyt tuntuu että vieläkin vähemmin olisi voinut laittaa kun sitä tärkeintä lannotetta, eli vettä ei sitten tänäkään kesänä tullut 😒
Missähänpäin kaakkoa se eevertti vaikuttaa kun ainakin meillä tässä kouvostoliitossa on tullut joku n. 100mm tai no ehkä vähän vähemmän kylvöjen jälkeen joka oli toukokuun kolmannella viikolla. Toukokuun alussakin tuli vettä et jos onnistui kylvämään toukokuun alussa niin se 100mm oli varmasti.
Viime kesänä ei sit kylvöjen jälkeen jotka oli joskus touko kesäkuun vaihteessa tainnut tulla edes 10mm ennen puintia.. se oli kuiva kesäkuu tämä ehkä sellainen "normaalimpi" toki nyt kyl poikkeuksellisen kuivaa, mut ei haittaa. Tavaraa tulee ihan kivasti ja puintikosteudet alhaisia ni ei tarvii kallista öljyä poltella paljoakaan. 8)
Ihan täällä rannalla. 7-tien alapuolella. Melkein poikkeuksetta kun sateet tulee mereltä niin sade lakkaa tässä rannikolla ja alkaa taas uudelleen tossa moottoritien yläpuolella.
Talvella taas toisin päin. Lumikuuroja tulee tässä rannalla tämän tästä.
-
Mä oon niin kyllästynyt tähän viljelyyn tällaisena sadekesänä että päätin pudottaa panostukset minumiin ja sovin myyjän kanssa vähentäväni tilaamaani lannoite määrää. Järkeä tai ei, mutta kun koko kesänä mikään ei oikein ole onnistunut suunnitellusti niin täytynee siirtyä näennäisviljelyyn. Saattaa siinä lehmät vähetä entisestään mutta mitä sitten.
Onko siellä suunnalla satanut paljon🤔
Täällä kaakossa on kuivempaa kuin saharassa konsanaan. Heinäkuussa satoi sen verran että jo melkein kuivuneet viljat alkoi versomaaan, ja nyt on ne versotkin kuivumassa mutta kirjavaa on viljat vielä. Himmailin lannotuksessa vähän jo tänä keväänä mutta nyt tuntuu että vieläkin vähemmin olisi voinut laittaa kun sitä tärkeintä lannotetta, eli vettä ei sitten tänäkään kesänä tullut 😒
Missähänpäin kaakkoa se eevertti vaikuttaa kun ainakin meillä tässä kouvostoliitossa on tullut joku n. 100mm tai no ehkä vähän vähemmän kylvöjen jälkeen joka oli toukokuun kolmannella viikolla. Toukokuun alussakin tuli vettä et jos onnistui kylvämään toukokuun alussa niin se 100mm oli varmasti.
Viime kesänä ei sit kylvöjen jälkeen jotka oli joskus touko kesäkuun vaihteessa tainnut tulla edes 10mm ennen puintia.. se oli kuiva kesäkuu tämä ehkä sellainen "normaalimpi" toki nyt kyl poikkeuksellisen kuivaa, mut ei haittaa. Tavaraa tulee ihan kivasti ja puintikosteudet alhaisia ni ei tarvii kallista öljyä poltella paljoakaan. 8)
Ihan täällä rannalla. 7-tien alapuolella. Melkein poikkeuksetta kun sateet tulee mereltä niin sade lakkaa tässä rannikolla ja alkaa taas uudelleen tossa moottoritien yläpuolella.
Talvella taas toisin päin. Lumikuuroja tulee tässä rannalla tämän tästä.
Okei. Täällä puhutaan aina et salpaus selällä on sama vaikutus. Etelä kouvola jää monesti ilman sateita, kun taas pohjois kouvola ja etelä savo niitä saa...
Mut onhan se vaihtelu ollut isoa taas tänäkin kesänä. Omistakin lohkoista osa saanut enemmän vettä ja osa vähemmän vaikkei linnuntietä matkaa ole 10km enempää..
-
Ihan täällä rannalla. 7-tien alapuolella. Melkein poikkeuksetta kun sateet tulee mereltä niin sade lakkaa tässä rannikolla ja alkaa taas uudelleen tossa moottoritien yläpuolella.
Talvella taas toisin päin. Lumikuuroja tulee tässä rannalla tämän tästä.
Okei. Täällä puhutaan aina et salpaus selällä on sama vaikutus. Etelä kouvola jää monesti ilman sateita, kun taas pohjois kouvola ja etelä savo niitä saa...
Juu mä olen kanssa noin 5 km Salpaussselän eteläpuolella. Kyllä sillä vissi vaikutus on. Ukkoskuurotkin kiertää...
-
Minä olen täällä Salpausellä Hämeenlinnassa. Talvella lunta yleensä paljon enemmän kuin harjusta kauempana ja kesällä myös sadepäiviä paljon ja määrän suuria jos jää jumiin tai sitten ei juuri mitään
-
Mummo aikoinaan kertoi että joskus 1900 luvun alkupuolella oltiin ihan varmoja Lahti Kouvola junaradan aiheuttavan tuon ilmiön että harjun pohjoispuolella sataa enemmän kuin etelässä.
-
Noista vanhoista ”Imatran linjoista” puhuttiin aikoinaan että rajaa ukkosen liikkeitä
-
Noista vanhoista ”Imatran linjoista” puhuttiin aikoinaan että rajaa ukkosen liikkeitä
Nyt sen on pakko olla 5G ja tuulivoimalat :-|
-
Noista vanhoista ”Imatran linjoista” puhuttiin aikoinaan että rajaa ukkosen liikkeitä
Nyt sen on pakko olla 5G ja tuulivoimalat :-|
;D
On noissa voimalinjoissa jotain. Pikkupoikana muistan et tälle mäelle on ukkonen lyönyt kaksi kertaa sillä seurauksella et pihakoivuista sai tehdä klapeja suoraan moottorisahalla pätkimällä. Noissa meni myös erinäinen määrä sähkölaitteita risaksi. Kunnon jytinät nousi aina lounaasta..
Sitten joskus 90-luvun puolivälissä tuli voimalinja tuonne lounaan suunnalle niin sen jälkeen pysyneet pihakoivut ehjinä samoin kuin sähkölaitteetkin..
-
Iso ja korkea linja on ainakin melkoinen ukkosenjohdatin. Ylimpänä siellä kulkee ns. ukkosköydet jotka ovat siis käytännössä ukkosenjohdattimia.
Kauempaa ja kokonaisuutena tarkastellen linja on ymmärtääkseni sähköisessä mielessä suhteellisen neutraali. Kolmivaiheisena eri vaiheiden sähkö- ja mg-kentät kumoavat pitkälti toisensa. Ei kuitenkaan täysin sillä vaiheiden kuorma ei välttämättä ole tasan, ja johtimien sijoittelun avaruusgeometria on väärä. Pitäisi olla kierrettyä paria muistuttava kolmikierre. Tai edes poikkileikkausprofiilissa kolmion kärkiin sijoitetut johtimet. :-))
Myös linjan viemä aukko metsissä voi vaikuttaa; puuton johtokadun maaperä voi esim kesällä lämmetä enemmän kuin viereinen metsä, ja siihen syntyy sitten nousevia ilmavirtauksia.
-
tuon ilmavirtauksen voi nähtä. siinä kohin pilvi "nousee" ylöspäin. joskus nöösinä tuli seurattua noita joutoaikana ku uotti kuormaa tahi jotain.. ja sateen palkki katkiaa linjan kohalla ja jatkuu taas sit eteenpäin mennessä.. kaikkee sitä on tullu seurattua...
-
Vaikuttaako ukkonen apulannan hintaan, kun täällä niin ukkosesta keskustellaan?
-
Vaikuttaako ukkonen apulannan hintaan, kun täällä niin ukkosesta keskustellaan?
Yaran mielestä ukkoset aiheuttaa hinnannostopaineita apulantojen.
-
Kyllä sateet nostaa apulannan hintaa 👍
Samoin tekee pouta ;)
-
Jahas se pukkas viestiä et huomenna alkaa Yaran lannoitemyynti. Saas nähä mitkä on hinnat ja mitä lajitteita tulee myyntiin tällä kertaa. Hätäsimmät jo varmaan jonottamassa liikkeen oven takana
-
Onneks lantapussit on sentään liiterissä. Polttoöljyn hinta vaihteeksi ihmetyttää. Uutiset kertoo raakaöljyn halpenemisesta mutta löpö noussut 30centtiä kuulaudessa. Hitto kun en tajunnut tilata talvilöpöjä samalla kun täytin kuivurin säiliöt😖
-
Onneks lantapussit on sentään liiterissä. Polttoöljyn hinta vaihteeksi ihmetyttää. Uutiset kertoo raakaöljyn halpenemisesta mutta löpö noussut 30centtiä kuulaudessa. Hitto kun en tajunnut tilata talvilöpöjä samalla kun täytin kuivurin säiliöt😖
Samaa olen seuraillut. Toisen kuivurin pöntön täytin liian aikaisin. Toisen onnistuin täyttämään tämän hetkisessä pohjassa (alle 1,5e/l veroineen). Lisää jouduin jo viime viikon lopulla ostamaan ja hinta noussut pohjasta jo yli 15 senttii ja nyt näyttää et ainakin 10 senttiä tullut taas lisää. Kyl ne polttoaineyhtiöt tietää koska maajussi löpöä tarvitsee.
Itsellä ei ole mahdollista ostaa paljoa varastoon kun niin pienet säiliöt. Olisi silloin pari vuotta sitten pitänyt ostaa se iso säiliö ja sitä 50 sentin löpöä täytyteen olisi maksanut säiliön jo monta kertaa..
-
Tähän ketjuun sitten heti hintoja, kun tietoa saadaan :)
-
Tähän ketjuun sitten heti hintoja, kun tietoa saadaan :)
Tuttavan kaveri on maatalouskaupan myyjä, ja oli kuiskutellut että lähellä tonnia on uudet hinnat perus NPK-tavarassa.
-
Tähän ketjuun sitten heti hintoja, kun tietoa saadaan :)
Tuttavan kaveri on maatalouskaupan myyjä, ja oli kuiskutellut että lähellä tonnia on uudet hinnat perus NPK-tavarassa.
Verolla vai ilman? 1000e verolla on n.806e verottomana ja eikö avaukset olleet luokkaa 700e verottomana jos oikein muistan. Vai muistanko väärin?
-
Tähän ketjuun sitten heti hintoja, kun tietoa saadaan :)
Tuttavan kaveri on maatalouskaupan myyjä, ja oli kuiskutellut että lähellä tonnia on uudet hinnat perus NPK-tavarassa.
Verolla vai ilman? 1000e verolla on n.806e verottomana ja eikö avaukset olleet luokkaa 700e verottomana jos oikein muistan. Vai muistanko väärin?
Veroton hinta.
-
Halpaa🤬🤬
-
Muutamaa Polar 22-3-10 säkkiä kysyin niin tarjottiin hinnaksi 1169/tn verolla..
Kannatti jäädä odotteleen avauksen y3 925e /tn tarjouksen jälkeen noita polarin halvempia hintoja..
-
Ja kiintiö on Hjan myyjän mukaan pieni....
-
Ja kiintiö on Hjan myyjän mukaan pieni....
Tämä on todennäköistä. Ja voi olla et on se viimeinen kiintiö ens keväälle, sellaista on uutisointi ollut viime päivinä.. onneks luomuilijana ei tarvii tuollaista miettiä..
-
Kukaahan ei yhtä tyhmästi silti ole käyttäytynyt kuin minä. Avauksessa tilasin pienen määrän lantaa, koska ylivuotista oli jäljellä. Silloinenkin hinta tuntui nuukasta kovalta ja sen kummemmin ajattelematta vähensin tilaustani 20% myöhemmin. Lanta pitäisi riittää ens kesälle, mutta mitään lannan käytön juhlaa sillä ei tule olemaan. Kait tässä ihan oikeasti pitää alkaa opiskelemaan luomun tai niukan lannoituksen perusteita. Nooh rehua pitäis jäädä seuraavalle talvelle reilusti ja ohoraakin jonkin verran. Tarkoitus kyllä olikin löysätä kesä 2023 sillä mun takki on ollut niin pirun tyhjä koko tämän kesän.
-
Apulannan hinnat saattaisivat laskea vasta, jos Venäjällä tapahtuisi jotain dramaattista, eli valta vaihtuisi, sota loppuisi, pakotteet purettaisiin ja energia alkaisi jälleen sieltä virrata.
Siis monta jossia vaaditaan. Tuntuu kuitenkin epätodennäköiseltä tää skenaario.
-
Kukaahan ei yhtä tyhmästi silti ole käyttäytynyt kuin minä. Avauksessa tilasin pienen määrän lantaa, koska ylivuotista oli jäljellä. Silloinenkin hinta tuntui nuukasta kovalta ja sen kummemmin ajattelematta vähensin tilaustani 20% myöhemmin. Lanta pitäisi riittää ens kesälle, mutta mitään lannan käytön juhlaa sillä ei tule olemaan. Kait tässä ihan oikeasti pitää alkaa opiskelemaan luomun tai niukan lannoituksen perusteita. Nooh rehua pitäis jäädä seuraavalle talvelle reilusti ja ohoraakin jonkin verran. Tarkoitus kyllä olikin löysätä kesä 2023 sillä mun takki on ollut niin pirun tyhjä koko tämän kesän.
Olisit tehnyt hyvän tilin kun olisit pitänyt koko tilauksen ja myynyt ylimäärän. ;D
Lannoitteiden hinta pysyy korkealla niin kauan kuin kaasun hinta Euroopassa pysyy korkealla. Ammoniakkia ilmeisesti tuodaan jonkinverran halvemman kaasun maista täkäläisille lannoitetehtaille.
-
^
Kyse kumminkin pienestä määrästä, joten miljonääriksi en olisi sillä päässyt. Mutta toki helekutin tyhymä teko. Toisaalta suurempiakin tappioita sitä tahtoo tulla päivittäin. Toisaalta kyllähän tälläkin palstalla jossain vaiheessa joku kirjoitti, että lannoitteiden hinnat tippuu ennen kevättä. En uskonut siihen silloin enkä nyt, mutta silti "otin riskin". Mutta ihan oikeasti mun satotasoilla ja "ylimääräisen" pellon myötävaikutuksella pitäisi opetella viljelemään vähemmällä lannalla, sillä vieläkään ei ne suuret tulot vaan pienet menot.
-
Tuli vastaan uusi hinnasto joka on ilmeiseti jo vanha.Yaramila Y 2 näytti olevan 983,87 e/tn alv 0% .Nousua kakkoshintakauteen eli juhannuksen alla olleeseen aikaan 264 e/tn.
-
Muutamaa Polar 22-3-10 säkkiä kysyin niin tarjottiin hinnaksi 1169/tn verolla..
Kannatti jäädä odotteleen avauksen y3 925e /tn tarjouksen jälkeen noita polarin halvempia hintoja..
Nämä polarit kait meni jo.
Otin Y3 1267e.
-
Ja kiintiö on Hjan myyjän mukaan pieni....
Hjan kiintiöstä ei tainnut huomiselle paljoa jäädä.
-
Ja kiintiö on Hjan myyjän mukaan pieni....
Hjan kiintiöstä ei tainnut huomiselle paljoa jäädä.
Aamupäivällä mennyt marraskuun erä.Pari tuntia ollut tilausikkuna auki...
Jos hommat etenee samaa rataa niin aika paljon taitaa olla ensi kesänä viljelyksessä muuta kuin syötäväksi tarkoitettua tavaraa.
-
Mitä viljasta pitää saada tuolla 1267€ hinnalla että pystyy tekemään edes nollatuloksen? 500? Taitaa rehuviljan tarve romahtaa ensi talvena…
-
Onneksi on hyvin löytynyt ottajia nurmille, viljan viljely pysyy minimissä. Kerkiää hyvin tekemään muita töitä, joista saa palkkaakin.
-
Siis kun selailin aamupäivällä ihmeissäni Hankkijan sivustolta olemattomia apulannan hintoja, niin silloinko ne oli jo myyty loppuun? Ja marraskuun toimituksia?
-
Siis kun selailin aamupäivällä ihmeissäni Hankkijan sivustolta olemattomia apulannan hintoja, niin silloinko ne oli jo myyty loppuun? Ja marraskuun toimituksia?
Hankkijan nettisivuilla ei ole apulannan hintoja ollut pitkiin aikoihin enää.
Harmi kun Belor tai Cemagro eivät pysty toimittamaan 27% typpeä sisältäviä NPK -lantoja, olisi kiva pyytää niiltäkin tarjous.
Mihinkään jaetun lannoituksen pelleilyyn en ala. Sitähän ne ehdottaa, jos ihmettelee miksi on tarjolla vain jotain 23-2-4 seosta.
-
Siis kun selailin aamupäivällä ihmeissäni Hankkijan sivustolta olemattomia apulannan hintoja, niin silloinko ne oli jo myyty loppuun? Ja marraskuun toimituksia?
Hankkijan nettisivuilla ei ole apulannan hintoja ollut pitkiin aikoihin enää.
Harmi kun Belor tai Cemagro eivät pysty toimittamaan 27% typpeä sisältäviä NPK -lantoja, olisi kiva pyytää niiltäkin tarjous.
Mihinkään jaetun lannoituksen pelleilyyn en ala. Sitähän ne ehdottaa, jos ihmettelee miksi on tarjolla vain jotain 23-2-4 seosta.
Missä hinnoissa nuo lannat on nykyään ? Ja missä ne valmistetaan ? Eli siis saako noita nykyään ? Vähimmäistilaus ... yhdistelmä?
-
Siis kun selailin aamupäivällä ihmeissäni Hankkijan sivustolta olemattomia apulannan hintoja, niin silloinko ne oli jo myyty loppuun? Ja marraskuun toimituksia?
Hankkijan nettisivuilla ei ole apulannan hintoja ollut pitkiin aikoihin enää.
Harmi kun Belor tai Cemagro eivät pysty toimittamaan 27% typpeä sisältäviä NPK -lantoja, olisi kiva pyytää niiltäkin tarjous.
Mihinkään jaetun lannoituksen pelleilyyn en ala. Sitähän ne ehdottaa, jos ihmettelee miksi on tarjolla vain jotain 23-2-4 seosta.
Eiks vois sit ostaa tota miedompaa ja laittaa enempi? Vai paukkuuko fosforit yli? Eiks sen fosforin tasauksen saanut tehdä vai oliko se pelkästään karjanlantojen juttu?
-
Yara ja Cemagro npk poistui näköjään taas myytävien listoilta.
-
Se on sitten pistettävä viimeinenkin perämetsä nurin, että saa ostettua ens kevään lannoitteet.
-
Sen jälkeen on vuorossa luomuun siirtyminen ja hidas kituminen ennen loppua. Joko vouti tai eläkkeelle jäänti😁😁😁. Siltä ainakin itsestä tuntuu, ennen viimeisiä puita vaihdoin luomuun, mutta on niitä puita vieläkin tar*****😡😡😡
-
Reilu viikko sitten olin vajaan viikon maatila"lomalla" latviassa, kavereiden luona, niille tuli syyskylvöille rekallinen lannoitetta, intia luki origin countryn kohdalla..
Kaukaa tullutta tavaraa..
Rapsia pääsin kylvämään ym puimaan.
-
Kyllä sitä toistaiseksi saa. Maksaa tietty vähän aikaisempaa enempi.
-SS-
-
Kyllä sitä toistaiseksi saa. Maksaa tietty vähän aikaisempaa enempi.
-SS-
Juu, niin saa.
Vaatii useamman tonnin viljaa/ha jotta saa apulannat kuitattua😳
On tämä hieno harrastus, mutta niin pirun kallis🤪
-
Varautukaa sit siihen, että lannoitetonni voi maksaa kohta 1500 €.
Kaasun hinta ampaisi jyrkkään nousuun https://www.iltalehti.fi/talous/a/8c7c403b-53f0-4375-b11f-849d503bbbca
-
Ei kai siihen voi varautua. Ei kai sillä hinnalla enää pysty/kannata apulantaa ostaa. Täytyy viljan hinnoillekin jotain tapahtua, nyt viljasta saa saman kuin viime joulukuussa.
-
Ei kai siihen voi varautua. Ei kai sillä hinnalla enää pysty/kannata apulantaa ostaa. Täytyy viljan hinnoillekin jotain tapahtua, nyt viljasta saa saman kuin viime joulukuussa.
Budjettikasvatus…
Harmony kaurasta tuli 5000kg/ha, kuivana. HL-painot 58.4-59.8. 180 kiloa tossia ja reilu 250kg befertin cania per hehtaari. Rikat ariane ässällä.
Jos oli työntäny moniravinnatta sen normaalin 400-500kg/ha ja siementä maahan niin paljon ku mahtuu sekä vitaminoinu , taudittanu sekä pöngänny kuten ennen vanhaan… Ei helvetti, ei ällin häivää. :-\
Eikä se rehuvehnäkään kasvamatta jääny vaikka lannotustaso ja muu nysvääminen jäi melko lailla osastoon ”huoleton”…
-
Ei kai siihen voi varautua. Ei kai sillä hinnalla enää pysty/kannata apulantaa ostaa. Täytyy viljan hinnoillekin jotain tapahtua, nyt viljasta saa saman kuin viime joulukuussa.
Budjettikasvatus…
Harmony kaurasta tuli 5000kg/ha, kuivana. HL-painot 58.4-59.8. 180 kiloa tossia ja reilu 250kg befertin cania per hehtaari. Rikat ariane ässällä.
Jos oli työntäny moniravinnatta sen normaalin 400-500kg/ha ja siementä maahan niin paljon ku mahtuu sekä vitaminoinu , taudittanu sekä pöngänny kuten ennen vanhaan… Ei helvetti, ei ällin häivää. :-\
Eikä se rehuvehnäkään kasvamatta jääny vaikka lannotustaso ja muu nysvääminen jäi melko lailla osastoon ”huoleton”…
Jos maan ravinteet ovat vinoneliön vihreällä ja kalkitukset kunnossa, ei ole ongelma saada satoa useamapan vuotena, jos kosteus riittää. Vielä parempi on, jos maat ovat harjoituksen alussa karjanlannalla kyllästetyt, niin viisi vuotta se kaura kasvaa ihan hyvin. Kosteuden pitää olla varmistettu maan muodossa ( vaakasuora, pohjaveden taso lähellä) tai sitten kesäsadannassa tai lumen sulamistavassa keväällä.
Väitän, että kastelulla saadaan lannoittamatta usean vuoden ajan ilman mitään lisäravinteita korkeampi keskisato kuin Suomen keskisadot ovat. Varsinkin multamailla hyvä ojitus ja näin saatu hapekas maa polttaa ravinteita mullan orgaanisesta osasta, paksumultaisissa maissa (usein järvenpohjia ja kypsiä soita) ravinteita riittää isältä pojalle. Ehkä pojanpoika joutuu sitten enempi mineraalimaiden kanssa tekemisiin.
Vanhassa Maatalouden pikkujättiläisessä oli esimerkki sadan vuoden toteutuneesta keskeytymättömästä vehnän viljelystä, ilman mitään panoksia.
Että on se mahdollista. Kymmeniä vuosia samalla paikalla jatkunut kestänyt kellansävyinen kasvinviljelyluomu on osoitus tästä.
-SS-
-
Ei kai siihen voi varautua. Ei kai sillä hinnalla enää pysty/kannata apulantaa ostaa. Täytyy viljan hinnoillekin jotain tapahtua, nyt viljasta saa saman kuin viime joulukuussa.
Budjettikasvatus…
Harmony kaurasta tuli 5000kg/ha, kuivana. HL-painot 58.4-59.8. 180 kiloa tossia ja reilu 250kg befertin cania per hehtaari. Rikat ariane ässällä.
Jos oli työntäny moniravinnatta sen normaalin 400-500kg/ha ja siementä maahan niin paljon ku mahtuu sekä vitaminoinu , taudittanu sekä pöngänny kuten ennen vanhaan… Ei helvetti, ei ällin häivää. :-\
Eikä se rehuvehnäkään kasvamatta jääny vaikka lannotustaso ja muu nysvääminen jäi melko lailla osastoon ”huoleton”…
Jos maan ravinteet ovat vinoneliön vihreällä ja kalkitukset kunnossa, ei ole ongelma saada satoa useamapan vuotena, jos kosteus riittää. Vielä parempi on, jos maat ovat harjoituksen alussa karjanlannalla kyllästetyt, niin viisi vuotta se kaura kasvaa ihan hyvin. Kosteuden pitää olla varmistettu maan muodossa ( vaakasuora, pohjaveden taso lähellä) tai sitten kesäsadannassa tai lumen sulamistavassa keväällä.
Väitän, että kastelulla saadaan lannoittamatta usean vuoden ajan ilman mitään lisäravinteita korkeampi keskisato kuin Suomen keskisadot ovat. Varsinkin multamailla hyvä ojitus ja näin saatu hapekas maa polttaa ravinteita mullan orgaanisesta osasta, paksumultaisissa maissa (usein järvenpohjia ja kypsiä soita) ravinteita riittää isältä pojalle. Ehkä pojanpoika joutuu sitten enempi mineraalimaiden kanssa tekemisiin.
Vanhassa Maatalouden pikkujättiläisessä oli esimerkki sadan vuoden toteutuneesta keskeytymättömästä vehnän viljelystä, ilman mitään panoksia.
Että on se mahdollista. Kymmeniä vuosia samalla paikalla jatkunut kestänyt kellansävyinen kasvinviljelyluomu on osoitus tästä.
-SS-
Eli pari vuotta sitten pärjää vielä tuolla reseptillä.
-
Eli pari vuotta sitten pärjää vielä tuolla reseptillä.
Kyllä. Olen tämä itse nähnyt, karjasta ennen sukupolvenvaihdosta luopuneiden jälkikasvu on useimmiten takki auki baarin ykköstykkien penkillä keskisatojensa kanssa, jopa parikymmentä vuotta, riippuen siitä, onko dumpattu lantaa vanhaan malliin satatonnia hehtaarille joka toinen vuosi. Sitten alkaa vastustaa, kun lopulta satotaso asettuu pussitavaran ravinteiden mukaan.
-SS-
-
Eli pari vuotta sitten pärjää vielä tuolla reseptillä.
Kyllä. Olen tämä itse nähnyt, karjasta ennen sukupolvenvaihdosta luopuneiden jälkikasvu on useimmiten takki auki baarin ykköstykkien penkillä keskisatojensa kanssa, jopa parikymmentä vuotta, riippuen siitä, onko dumpattu lantaa vanhaan malliin satatonnia hehtaarille joka toinen vuosi. Sitten alkaa vastustaa, kun lopulta satotaso asettuu pussitavaran ravinteiden mukaan.
-SS-
Itsellä lähinnä olosuhteiden pakosta paskaa meni 15-vuotta..
Nyt on kolmas "lantavapaa" vuosi menossa.
-
Kuka myikään kemiran apulannata teollisuuden norjalaisille?HÄKÄMIES.
-
Älä kirjoita paskaa.
metri-mauri sopi kaupan, häkämiehellä oli valmis paperi.
Silloin taidettiin vielä hallituksessa sopia asiat naamakkain, nykyään lähettelevät vain tekstiviestejä.
Asialla oli jopa mtk;n siunaus.
-
ja häkis sit ei osannu/kehannu mitään muuttaa sopimuksesta... ja hetkenki päästä kehui kuin hyä oli tuo sopimus suomelle! noooo, sekin oli kepun vika. suotta sitä nyt mitään tehä vaikka tietää hyin kuinka köpsää sakkia kepu on.. hyvä kokkareet!!!
-
Jos kepu/mtk myymässä, miksi ihmeessä olisi.
Tyttöstenhallituksen jäljiltä taitaa mennä pari vuotta kun puretaan niitä päätöksiä, jotka kustannuksineen laukeavat seuraavalle hallitukselle. kepuloinen tapa siirtää vastuu muille.
-
Kuka myikään kemiran apulannata teollisuuden norjalaisille?HÄKÄMIES.
On toi niin loppuun kaluttu ja tyhjiin pumpattu aihe tuo Kemiran myynti, että ihme kun siitä vielä jotkut jaksaa jauhaa.
-
Kuka myikään kemiran apulannata teollisuuden norjalaisille?HÄKÄMIES.
On toi niin loppuun kaluttu ja tyhjiin pumpattu aihe tuo Kemiran myynti, että ihme kun siitä vielä jotkut jaksaa jauhaa.
Samaa mieltä. Vois jo lopettaa..
Tää on kai sitä samaa porukkaa jonka mielestä ennen oli kaikki paremmin ja tulevaisuudessa ei ole mitään hyvää. Koskaan ei nähdä virhettä omissa valinnoissa ja tekemisissä.
Palatakseni tuohon kemiraan vielä niin miten se muka auttaisi jos kyseinen firma olisi suomalaisessa omistuksessa? Samalla lailla se kaasu on kallista.. ::) ja meinaatteko ettei suomalainen omistaja osaisi ottaa euroja pois kuleksimasta.
Jokainen viljelijä voi omalta kohdaltaan ratkaista asian melko helposti. Jättää lannoitteet ostamatta ja valitsee tukihaussa erilaisia hömppätukia maksimin ja loput näennäisviljaa lajittelujätteillä. Karjankasvattajat joutuvat miettimään et laittaako elukat korkealaitaseen vai yrittääkö kasvatella rehua.
Osa viljelijöistä näkee kuitenkin jonkin punaisenlangan touhussa ja ostavat tonnin lantoja.
-
niinpä. jos vain joku myis. mutta kyllä on hommien muututtava muutenkin kuin vain isommilla koneilla. olis jo aika katella himppa siellä pelloillakii kuin vain kännyn näyttöä. se näennäistehokkuus on aika tien päässä. tuossa tuttu haasto et ovatten alkaneet jo pikkasen miettimään lannanlevityksen kohteitakii. ei enää ajeta vain lähimmille pelloille vaan tarpeeseen..
-
niinpä. jos vain joku myis. mutta kyllä on hommien muututtava muutenkin kuin vain isommilla koneilla. olis jo aika katella himppa siellä pelloillakii kuin vain kännyn näyttöä. se näennäistehokkuus on aika tien päässä. tuossa tuttu haasto et ovatten alkaneet jo pikkasen miettimään lannanlevityksen kohteitakii. ei enää ajeta vain lähimmille pelloille vaan tarpeeseen..
No eiköhän sitä kohta taas tule myyntiin. Hinta kai sit 1200e tonni.. belorin lantaa saa kai tälläkin hetkellä..
En tiedä mitä oikein tarkoitat näennäistehokkuudella tai sillä et pitäisi katsoa siellä pellollakin. Voisitko vähän tarkentaa?
Lannan levityksen ja kuljetuksen kulu nousee aika nopeasti jos matka kasvaa, että vaikka apupaska kallista niin voi silti jäädä halvemmaksi kuin lannan kuljettaminen kauas. Laskea tietysti kannattaa.
-
Lannan levityksen ja kuljetuksen kulu nousee aika nopeasti jos matka kasvaa, että vaikka apupaska kallista niin voi silti jäädä halvemmaksi kuin lannan kuljettaminen kauas. Laskea tietysti kannattaa.
Lanta on hankala tuote kuljetella. Lietepuolella jos on mahdollista pistää se säiliörekan kyytiin niin kulkee kohtuuhinnalla vähän kauemmaksikin, jonkun 4000 - 7000 m³ ajaminen vähänkään etäämmälle traksalla+levittimellä on kyllä aivan turhaa puuhaa ja rengaskuluineen kaikkineen varmasti hintavin vaihtoehto. Perillä pitää vaan olla joku puskurivälivarasto mihin puretaan, ja josta levitin saa imaistua satseja ja auto lähteä hakemaan seuraavaa. Levitin saa pysyä pelloilla eikä siinä tarvitse olla mahdottoman kokoista kuormaa päällä. Pihojen lastauspaikat, omat tiet pitää olla sellaisia että rekka pääsee vaikeuksitta. Tuollaista siirrettävään puskurikonttiin perustuvaa lieterallia olen sivusta seurannut.
Vetoletkulevitys pellolla tietysti hieno juttu siellä missä sellainen on satavilla ja muutenkin mahdollista.
Kuivalanta ja vastaavat muut jakeet ovat hankalampia, uudelleen kuormailu on paljon työläämpää ja vaatii pellolle ylimääräisen vehkeen. Saisihan sitäkin jossain kasettiyhdistelmässä jonkun verran kyllä kelkottua.
-
Lannan levityksen ja kuljetuksen kulu nousee aika nopeasti jos matka kasvaa, että vaikka apupaska kallista niin voi silti jäädä halvemmaksi kuin lannan kuljettaminen kauas. Laskea tietysti kannattaa.
Lanta on hankala tuote kuljetella. Lietepuolella jos on mahdollista pistää se säiliörekan kyytiin niin kulkee kohtuuhinnalla vähän kauemmaksikin, jonkun 4000 - 7000 m³ ajaminen vähänkään etäämmälle traksalla+levittimellä on kyllä aivan turhaa puuhaa ja rengaskuluineen kaikkineen varmasti hintavin vaihtoehto. Perillä pitää vaan olla joku puskurivälivarasto mihin puretaan, ja josta levitin saa imaistua satseja ja auto lähteä hakemaan seuraavaa. Levitin saa pysyä pelloilla eikä siinä tarvitse olla mahdottoman kokoista kuormaa päällä. Pihojen lastauspaikat, omat tiet pitää olla sellaisia että rekka pääsee vaikeuksitta. Tuollaista siirrettävään puskurikonttiin perustuvaa lieterallia olen sivusta seurannut.
Vetoletkulevitys pellolla tietysti hieno juttu siellä missä sellainen on satavilla ja muutenkin mahdollista.
Kuivalanta ja vastaavat muut jakeet ovat hankalampia, uudelleen kuormailu on paljon työläämpää ja vaatii pellolle ylimääräisen vehkeen. Saisihan sitäkin jossain kasettiyhdistelmässä jonkun verran kyllä kelkottua.
Tota saanen esittää eriävän mielipiteen tuosta rekkahommasta. Meillä käytettiin rekkaa siirrossa tuossa yhtenä vuonna. Taksa oli muistaakseni 120e/h. Yhden kuorman (35m3) kuljetus kesti 35 minuutista 55 minuuttiin riippuen monesta asiasta. Lisäksi rekan pakolliset lepoajat ja työkohteelle siirtyminen (n. 1,5h suuntaansa) tuli ottaa laskelmissa huomioon. Mut siis tuossa tunnissa laskennallisesti olisi pitänyt liikkua puoliperällä n.44 mottia tavaraa. Sianlietteellä on sakkautuminen suuri ongelma jolloin aina ei täysiä kuormia tullut. Pitkän päivän ajoa kun laskeskelin niin tulin siihen tulokseen että motin siirto maksoi 3-3,5e. Tehokastahan tuo sinänsä on, noin 40m3 liikkuu tunnissa eli pitkän päivän jos pystyy ajelemaan niin 600m3 on vaihtaa maisemaa toki lasku saattoi hyvin olla yli pari tonnia plus alvi.
Levitysvaunulla kun ajoin saman niin 200 motti pystyi pitkässä päivässä ajamaan. 80 sentin löpön litrahinnalla aika tarkkaan euro meni löpöön motilla. Pitää muistaa että tämä piti sisällään myös levityksen. Ja jos erillinen siirto niin pummpauksessakin pumppukuormaimella palaa jonkin verran. 2-2,5e jää vielä katettavaksi muita kuluja.
Omalla traktorilla vedettävällä siirtosäiliöllä löpöä palaa motilta hieman vähemmän johtuen kuorma-auton renkaista jotka kaiketi vierivät herkemmin kuin levityvaunun pallot, vaikka kuormakoko yli puoltoistakertainen. Toki vaatii toisen kuskin ja traktorin. Ja tahti ei ole ihan niin ripeä.
Näillä meidän määrillä en ole osannut rengaskulua oikein laskea kun vielä yli 20v jälkeenkin pyörivät samat renkaat alla vaunussa. Mutta siirrosta nyt vielä niin vähäiset kokemukset ettei osaa sanoa. Mutta näin itse tehden on se mukavaa että saa aikataulut päättää ite ja jos tulee teknistä murhetta niin ei tarvii rekkapenaa laittaa kotia (1,5h suuntaansa) kesken päivän.
Tekee sen miten vaan niin sen paskan syntypaikan viereen ajaminen on monin verroin helpompaa ja halvempaa..
-
Kyllä itse näen ainoa järkevänä (kuulen) asumme aivan maantien varressa, tyynyltä on alle 10 metriä keskiviivalle. Autolla ajo on huomattavasti nopeammin ohi ja sitä ei juuri huomaa, noin lietetankit kun vyöryy niin renkaiden vollotus kuuluu 4 kilometrin matkalla.
Vielä kun vaihtaisivat tilat keskenään sitä lietettä taikka peltoja. Tässäkin ajaa sama urakoitsija molempiin suuntiin. Nyt onneksi autolla
-
Kyllä itse näen ainoa järkevänä (kuulen) asumme aivan maantien varressa, tyynyltä on alle 10 metriä keskiviivalle. Autolla ajo on huomattavasti nopeammin ohi ja sitä ei juuri huomaa, noin lietetankit kun vyöryy niin renkaiden vollotus kuuluu 4 kilometrin matkalla.
Vielä kun vaihtaisivat tilat keskenään sitä lietettä taikka peltoja. Tässäkin ajaa sama urakoitsija molempiin suuntiin. Nyt onneksi autolla
Varmasti näin on. On myös niin, että rekkaauto ei välttämättä aiheuta niin paljon pahennusta tyyliin "et taas se paska haisee" kun satunnainen kyläläinen ei välttämättä edes tiedosta et säiliössä kulkee paskaa. Mut meneppä vetämään lietevaunua tielle niin jo paska haisee vaikka vaunu olisi tyhjä ;D
Lietteen vaihto olisi ihan järkevää jos siihen on mahdollisuus. Varsinkin naudanlietteellä ei ole edes niin justiinsa sen sekoituksen kanssa niin ei haittaa vaikka ei just samaan aikaan ajettaisikaan.
Mutta kyllähän se olisi kaikkein järkevintä kun niitä lohkoja voitaisiin vaihtaa. Vaikkei omakaan seutu ole mitään ihan tilkkutäkkiä, kuten Pohjanmaalla jossa noita tilusvaihtoja on tehty, niin äkkiseltään tulee monta lohkoa mieleen jossa on sama rajanaapuri ja lohkojen välillä kuitenkin etäisyyttä.. se on vain se et meneppä suoraan esittämään vaihtoa niin homma voidaan äkkiä tulkita et tässä haetaan itselle jotain etua. Parempi olis jos olisi juuri tällainen ulkopuolinen taho joka pistäisi alulle tilusjärjestelyn niin leimautuminen ei olisi ehkä niin pahaa..
-
^
Jos kylän isännät on hyvissä väleissä keskenään niin varmin tapa rikkoa rauha on tilusjärjestely ;D . Monen käsi ei nousekkaan tervehdykseen sen jälkeen.....tai ainoastaan nyrkissä.
-
Itse on helppo hymyillä kun liki kaikki omat pellot on yhdessä kokonaisuudessa talouskeskuksen ympärillä, 15 ha on etäpeltoja 3 km päässä yhdessä kokonaisuudessa. Vuokrapellotkin joilla on jotain sadontuotanto merkitystä niin nekin mahtuu kilometrin tiellä ajoon.
-
Tota saanen esittää eriävän mielipiteen tuosta rekkahommasta. Meillä käytettiin rekkaa siirrossa tuossa yhtenä vuonna. Taksa oli muistaakseni 120e/h. Yhden kuorman (35m3) kuljetus kesti 35 minuutista 55 minuuttiin riippuen monesta asiasta. Lisäksi rekan pakolliset lepoajat ja työkohteelle siirtyminen (n. 1,5h suuntaansa) tuli ottaa laskelmissa huomioon. Mut siis tuossa tunnissa laskennallisesti olisi pitänyt liikkua puoliperällä n.44 mottia tavaraa. Sianlietteellä on sakkautuminen suuri ongelma jolloin aina ei täysiä kuormia tullut. Pitkän päivän ajoa kun laskeskelin niin tulin siihen tulokseen että motin siirto maksoi 3-3,5e. Tehokastahan tuo sinänsä on, noin 40m3 liikkuu tunnissa eli pitkän päivän jos pystyy ajelemaan niin 600m3 on vaihtaa maisemaa toki lasku saattoi hyvin olla yli pari tonnia plus alvi.
En yhtään epäile. Tapauskohtaisia juttuja nämä ovat.
Mä en tarkkaan tunne tuota kustannusrakennetta, eroja voi syntyä monesta asiasta
- auto voi kuulua levitysurakoitsijan kokonaispalveluun, hinnoittelumalli voi olla muukin kuin e/h
- voi olla myös täysperä
- tuota rengasjuttua pohdittiin lähinnä traktorin suhteen - jos alla pelto-optimoidut jotkin vähän leveämmät ja paremmat tassut, niin ne ei todellakaan parane muutaman tuhannen km hieromisesta asvaltilla. Jos laskee 4000 mottia siirettävää tekee 160 kpl 25 motin levitinkuormaa.. jos etäisyys on 10 km se tekee 20 km per keikka; eli yli 3000 km tieajoa josta puolet kuorma päällä.
Siitä ei pääse yli eikä ympäri että kaukana on liian kaukana... lähibusiness on parempi business, tässäkin.
- minusta urakoivan levittimen tuntihinta pitäisi olla kovemempi kuin auton (tietysti jos isäntä ajaa omaa levitintään niin laskukaava on eri...)
- huonommalla kelillä tiet pysyvät puhtaana ja liittymät eivät hajoa alle. On nähty että alemman luokan asvaltilta tie hajoaa liittymän reunasta kun tarpeeksi monta lietekuormaa siitä käännetty.
-
Omat vähäiset lannat tuli nyt kuitenkin tilattua belorilta, kun nyt 27-3-5-2 tavaraa saivat myyntiin. Oman laskimen mukaan viljanviljelyn pitäisi kuitenkin pysyä plussalla vaikka hinnat onkin järkyttäviä. Vaatii toki, että viljan hinta pysyy ylhäällä, ja että jonkinlaisen sadon saa korjattua. Jää nähtäväksi.
Lannoitusta kyllä vähennetään, ja kylvinkone täytetään suoraan siilosta. Voipi olla että kerääjääkin kylvetään enemmän, ja mitä uusia tukioptimointeja sitten vielä tuleekaan..
-
Omat vähäiset lannat tuli nyt kuitenkin tilattua belorilta, kun nyt 27-3-5-2 tavaraa saivat myyntiin. Oman laskimen mukaan viljanviljelyn pitäisi kuitenkin pysyä plussalla vaikka hinnat onkin järkyttäviä. Vaatii toki, että viljan hinta pysyy ylhäällä, ja että jonkinlaisen sadon saa korjattua. Jää nähtäväksi.
Lannoitusta kyllä vähennetään, ja kylvinkone täytetään suoraan siilosta. Voipi olla että kerääjääkin kylvetään enemmän, ja mitä uusia tukioptimointeja sitten vielä tuleekaan..
Aijaa, ei kai lajittelussa kannata säästää 🤔 Iteltä loppui keväällä lajiteltu vehnän siemen lesken ja sateen alla otin viimeisen 4hehtaarin vehnät suoraan siilosta. Tulos: tuli ihan pirun ylitiheää ja epätasaista kasvustoa. Tosin en tehnyt välissä edes kiertokoetta kun muutaman päivän sateet oli jo melkein päällä.
-
En oo hetkeen nähny niin komeeta kauraa mitä kylvin tänä vuonna lajittelemattomasta tossista. Joo ja varmaan tulis lajiteltua jos itellä moinen laite olis.
-
Lannan levityksen ja kuljetuksen kulu nousee aika nopeasti jos matka kasvaa, että vaikka apupaska kallista niin voi silti jäädä halvemmaksi kuin lannan kuljettaminen kauas. Laskea tietysti kannattaa.
Lanta on hankala tuote kuljetella. Lietepuolella jos on mahdollista pistää se säiliörekan kyytiin niin kulkee kohtuuhinnalla vähän kauemmaksikin, jonkun 4000 - 7000 m³ ajaminen vähänkään etäämmälle traksalla+levittimellä on kyllä aivan turhaa puuhaa ja rengaskuluineen kaikkineen varmasti hintavin vaihtoehto. Perillä pitää vaan olla joku puskurivälivarasto mihin puretaan, ja josta levitin saa imaistua satseja ja auto lähteä hakemaan seuraavaa. Levitin saa pysyä pelloilla eikä siinä tarvitse olla mahdottoman kokoista kuormaa päällä. Pihojen lastauspaikat, omat tiet pitää olla sellaisia että rekka pääsee vaikeuksitta. Tuollaista siirrettävään puskurikonttiin perustuvaa lieterallia olen sivusta seurannut.
Vetoletkulevitys pellolla tietysti hieno juttu siellä missä sellainen on satavilla ja muutenkin mahdollista.
Kuivalanta ja vastaavat muut jakeet ovat hankalampia, uudelleen kuormailu on paljon työläämpää ja vaatii pellolle ylimääräisen vehkeen. Saisihan sitäkin jossain kasettiyhdistelmässä jonkun verran kyllä kelkottua.
Kuivalannassa on se hyvä puoli, että paluukuormaan voi laittaa paaleja. Maataloudessa aika harvoin saa ajella meno-paluukuormilla. Vaikka paalikuorma ei ole kovin iso (tässä tapauksessa saa takaluukusta 4kpl 160 cm paalia ilman sitomista kyytiin), niin paalikasa vaan hupenee pellon reunasta ja lantakasa vastaavasti kasvaa pellolla.
-
^
Jos kylän isännät on hyvissä väleissä keskenään niin varmin tapa rikkoa rauha on tilusjärjestely ;D . Monen käsi ei nousekkaan tervehdykseen sen jälkeen.....tai ainoastaan nyrkissä.
Varmasti näin. Sempä vuoksi ei noita viitsi alkaa suoraan ihmisille ehdottelemaan. Äkkiä siinä saattaa naapurisopu hävitä. Pitäisi osaa jotenkin tulkita millä mielellä se rajanaapuri on moisesta hommasta. Ymmärrän jos sitä samaa palstaa on oma suku viljellyt sata vuotta tai kauemmin niin sellaisesta luopuminen on vaikeaa. Mutta eipä niissä monesti järjesteltävää olekkaan vaan kyse on niistä myöhäsemmistä laajenemisista, kun on tilakokoa alettu kasvattamaan.
Itse on helppo hymyillä kun liki kaikki omat pellot on yhdessä kokonaisuudessa talouskeskuksen ympärillä, 15 ha on etäpeltoja 3 km päässä yhdessä kokonaisuudessa. Vuokrapellotkin joilla on jotain sadontuotanto merkitystä niin nekin mahtuu kilometrin tiellä ajoon.
Hyvä tilanne sulla. Kyllä meilläkin pellot on kokonaisuuksia ja osa jopa lähellä toisiaan, matkaa kyllä tulee enemmän ja vähemmän. Tarkoitin tilusjärjestelyä niin, että kun kaksi tilaa on nyt sattunut ostamaan paikasta x peltoja, toinen tilan A pellot ja toinen B. A:n ja B:n peltoja on sitten kylätien molemmin puolin tai veto-ojan molemmin puolin tai jonkin muun pysyvän luontaisen esteen. Jos peltoja voitaisiin vaihtaa niin, että A ottaa kylätien oikeanpuolen pellot ja B vasemman puolen esimerkiksi niin lohkokokoja saisi suurennettu ja tehokkuus nousisi. Monesti tuollaisissa tilanteissa myös pellot ovat ominaisuuksiltaan samoja, ettei senkään puoleen eroa ole.
Joku sitten miettii miksei alun alkaen ole ostettu niin, ettei ole ostettu vaan omien lohkojen vierestä peltoja niin ainakin täällä ostettavaa niin vähän tarjolla, että tuollaisella ajatuksella olisi helposti jäänyt kokonaan ilman. Nyt kun moni lohko on jo vaihtanut omistajaa niin tilusjärjestelyä olisi helpompi tehdä. Mut vaikeita asioita nää on. ::)
Tota saanen esittää eriävän mielipiteen tuosta rekkahommasta. Meillä käytettiin rekkaa siirrossa tuossa yhtenä vuonna. Taksa oli muistaakseni 120e/h. Yhden kuorman (35m3) kuljetus kesti 35 minuutista 55 minuuttiin riippuen monesta asiasta. Lisäksi rekan pakolliset lepoajat ja työkohteelle siirtyminen (n. 1,5h suuntaansa) tuli ottaa laskelmissa huomioon. Mut siis tuossa tunnissa laskennallisesti olisi pitänyt liikkua puoliperällä n.44 mottia tavaraa. Sianlietteellä on sakkautuminen suuri ongelma jolloin aina ei täysiä kuormia tullut. Pitkän päivän ajoa kun laskeskelin niin tulin siihen tulokseen että motin siirto maksoi 3-3,5e. Tehokastahan tuo sinänsä on, noin 40m3 liikkuu tunnissa eli pitkän päivän jos pystyy ajelemaan niin 600m3 on vaihtaa maisemaa toki lasku saattoi hyvin olla yli pari tonnia plus alvi.
En yhtään epäile. Tapauskohtaisia juttuja nämä ovat.
Mä en tarkkaan tunne tuota kustannusrakennetta, eroja voi syntyä monesta asiasta
- auto voi kuulua levitysurakoitsijan kokonaispalveluun, hinnoittelumalli voi olla muukin kuin e/h
- voi olla myös täysperä
- tuota rengasjuttua pohdittiin lähinnä traktorin suhteen - jos alla pelto-optimoidut jotkin vähän leveämmät ja paremmat tassut, niin ne ei todellakaan parane muutaman tuhannen km hieromisesta asvaltilla. Jos laskee 4000 mottia siirettävää tekee 160 kpl 25 motin levitinkuormaa.. jos etäisyys on 10 km se tekee 20 km per keikka; eli yli 3000 km tieajoa josta puolet kuorma päällä.
Siitä ei pääse yli eikä ympäri että kaukana on liian kaukana... lähibusiness on parempi business, tässäkin.
- minusta urakoivan levittimen tuntihinta pitäisi olla kovemempi kuin auton (tietysti jos isäntä ajaa omaa levitintään niin laskukaava on eri...)
- huonommalla kelillä tiet pysyvät puhtaana ja liittymät eivät hajoa alle. On nähty että alemman luokan asvaltilta tie hajoaa liittymän reunasta kun tarpeeksi monta lietekuormaa siitä käännetty.
Juu tapaus ja tilakohtaisia juttuja. Melkein niin et kenenkään ei kannata alkaa neuvomaan vaan jokaisen on kokeiltava omalle kohdalle sopivimmat jutut.
Jos siirto tehdään traktorilla erillisellä säiliöllä niin sen traktorin rengastus voi olla "halvempi" peruspyörä jopa palarengas joka kestää tieajoa huomattavasti paremmin. Säiliössä kuorma-auton rengas on hyvä, halpa ja kevyt vetää jolloin löpöäkään ei pala niin paljon. Jos olosuhteet tasaisen niin rekan täysperävaunu (vankkurimalli) on hyvä jos mäkeä niin perinteisempi rakenne jossa tulee aisapainoa on parempi. Ja tietysti jos joutuu peruttelemaan niin perinteinen. Muuten peruuttaminen ei niin paljon ota aikaa, kun luullaan edes sillä täysperällä, jos vain ei ole tarkkapaikka.
Tieden hajoamisesta voisin sanoa sen verran, et levitysvaunu leveillä renkailla (myös traktorissa) ei säre teitä läheskään siihen malliin kuin kapea teräväkulmainen pyörä. Myös paino voi vaan jossain kohtaa tulla vastaan. Oma levityskalusto painaa varmaan kuorma päällä n. 25-30t. Tuo siirtoyhdistelmä n. 40t ja puolikas kai 60t?, 35 motin kuormalla. Ainakin meillä puolikkaan alta alkoi kylätie (soratie) antautumaan toisin kun oman siirtokaluston alta. Asiaan voi myös vaikuttaa, et puolikkaan kärryssä on yhdet pyörät kun omassa siirtovaunussa paripyörät. Jakautuu se paino paremmin siihen tiellekkin kai. Mutta se on tietysti sanottava, et tuollaisen massa vetäminen traktorilla käy kyllä traktorin kestävyyden päälle, ollaan kuitenkin määrätyllä tavalla koneen maksimin äärellä. Rekalle tuo ei ole vielä mitään. Ja vaatii tietysti sen toisen OSAAVAN kuskin. Ihan jokaiselle bensalenkkarille ei tuollaista voi antaa käsiin.
Jos tämä oma harrastelu jatkuu (sen kun tietäisi, kun kokoajan pitäisi vaan juosta kovempaa) eläinten parissa niin rakentaisin etäsäiliöt. Voisi ajattaa tai ajaa ei niin kiireiseen aikaan tavarat valmiiksi. Tai sitten toinen vaihtoehto olisi hommata todennäköisesti kuorma-auto jolla voisi sitten siirtää lietettä ja samalla voisi ajella viljoja kauppaankin kenties. Toki ylläpitokulut aika raakat, et voi olla, että ei kannata vielä mun ajoilla..
-
Nämä meidän maat on muodostuneet jo aikanaan näin, edellinen omistaja suku harrasti maakauppoja, osti ja myi. Ei täällä maa juuri vaihda omistajaa, vuokrapelloilla lähes kokonaan tapahtuu tilojen kasvu ja jälki on sen mukaista, tilusrakenteen osalta. Ihmiset haalii kaiken pellon mistä kukin on saanut vihiä, järkeä ei käytetä niiden suunnitteluun. Mutta kovimmilla sankareilla onkin rengaskauppa ja löpönmyyntiä🤣🤣🤣
-
Nämä meidän maat on muodostuneet jo aikanaan näin, edellinen omistaja suku harrasti maakauppoja, osti ja myi. Ei täällä maa juuri vaihda omistajaa, vuokrapelloilla lähes kokonaan tapahtuu tilojen kasvu ja jälki on sen mukaista, tilusrakenteen osalta. Ihmiset haalii kaiken pellon mistä kukin on saanut vihiä, järkeä ei käytetä niiden suunnitteluun. Mutta kovimmilla sankareilla onkin rengaskauppa ja löpönmyyntiä🤣🤣🤣
Juu u. Sit joku vielä ihmettelee et mä en sivutoimi jusseilu oikein arvosta.. ;D
Nää tuntuu olevan vähän sellasia paikkakohtaisia juttuja. Täällä vuokrapellot menee yleensä niin et niitä tarjotaan aina jollekkin vuokrattavaksi, harvoin julkiseen huutokilpailuun. Ostot taas julkiseen huutoon. ;D
Tilusrakenne nyt huononee molemmilla tavoilla. Se kun on aikoinaan rikottu..
-
Jos rekka ajaa 3 €/motti 10 km asti ja urakoitsija ottaa 0,45 €/motti/km, 6,5 km alkaen kannattaa siirtää rekalla. Joku arvo on myös työn nopeutumisella.
-
Nämä meidän maat on muodostuneet jo aikanaan näin, edellinen omistaja suku harrasti maakauppoja, osti ja myi. Ei täällä maa juuri vaihda omistajaa, vuokrapelloilla lähes kokonaan tapahtuu tilojen kasvu ja jälki on sen mukaista, tilusrakenteen osalta. Ihmiset haalii kaiken pellon mistä kukin on saanut vihiä, järkeä ei käytetä niiden suunnitteluun. Mutta kovimmilla sankareilla onkin rengaskauppa ja löpönmyyntiä🤣🤣🤣
Nää renkaiden ja löpön myyjät sentään panostaa niihin vuokramaihin ja viljely muutenkin sen näköistä että moni päätoiminen viljelijä sais ottaa mallia
-
Jos rekka ajaa 3 €/motti 10 km asti ja urakoitsija ottaa 0,45 €/motti/km, 6,5 km alkaen kannattaa siirtää rekalla. Joku arvo on myös työn nopeutumisella.
Kyl. Mut mullahan siis oli oma levitys ja vain siirron hintaa mietitty.
-
Nämä meidän maat on muodostuneet jo aikanaan näin, edellinen omistaja suku harrasti maakauppoja, osti ja myi. Ei täällä maa juuri vaihda omistajaa, vuokrapelloilla lähes kokonaan tapahtuu tilojen kasvu ja jälki on sen mukaista, tilusrakenteen osalta. Ihmiset haalii kaiken pellon mistä kukin on saanut vihiä, järkeä ei käytetä niiden suunnitteluun. Mutta kovimmilla sankareilla onkin rengaskauppa ja löpönmyyntiä🤣🤣🤣
Nää renkaiden ja löpön myyjät sentään panostaa niihin vuokramaihin ja viljely muutenkin sen näköistä että moni päätoiminen viljelijä sais ottaa mallia
Tapauskohtaisia asioita, ei kannata yleistää.. ::)
-
Nämä meidän maat on muodostuneet jo aikanaan näin, edellinen omistaja suku harrasti maakauppoja, osti ja myi. Ei täällä maa juuri vaihda omistajaa, vuokrapelloilla lähes kokonaan tapahtuu tilojen kasvu ja jälki on sen mukaista, tilusrakenteen osalta. Ihmiset haalii kaiken pellon mistä kukin on saanut vihiä, järkeä ei käytetä niiden suunnitteluun. Mutta kovimmilla sankareilla onkin rengaskauppa ja löpönmyyntiä🤣🤣🤣
Nää renkaiden ja löpön myyjät sentään panostaa niihin vuokramaihin ja viljely muutenkin sen näköistä että moni päätoiminen viljelijä sais ottaa mallia
Onhan niillä pellot kulmakunnan parhaassa kunnossa, on kalkittu ja ravinteista ei ole puutetta ja rikkakasvi torjuntaan omistauditaan ajalla ja aineilla. On todella hienot viljelykset heillä. Totta että monella muulla tavis viljelijällä on paljon huonommat kuin heillä
-
Kyllähän se kuitenkin karvastelee tuo lannoitteen nykyhinta, myllyvehnää hankala saada tuotettua vähillä lannoitteilla 50kg typpitasolla.. Kuivuuden käristämässä vehnässä tietenkin valkuaiset nipnap kohdallaan, mutta eri asia normaalisateisena kesänä..
Paukkuja tarvitaan erilailla. Pakko se vissiin muutama tonni ostaa, ja keväällä murehtii ostaako lisää vai ei. :-[
-
Kyllä vehnään saa valkuaista pienilläkin lannoitustasoilla. Kylvää siemenet ilman lannoitusta, levittää kali- ja fosforilannoitukset oraille, odottaa kellanvaalean pellon vierellä siihen asti, kunnes vilja tähkii, ja levittää noin viikon välein 10-15/ kg typpeä tähkille. Neljäs ruiskutus osuu keltatuleentumiseen.
Näin 50 kg typpiannoksella saadaan korkea valkuaispitoisuus.
-SS-
-
Kyllä vehnään saa valkuaista pienilläkin lannoitustasoilla. Kylvää siemenet ilman lannoitusta, levittää kali- ja fosforilannoitukset oraille, odottaa kellanvaalean pellon vierellä siihen asti, kunnes vilja tähkii, ja levittää noin viikon välein 10-15/ kg typpeä tähkille. Neljäs ruiskutus osuu keltatuleentumiseen.
Näin 50 kg typpiannoksella saadaan korkea valkuaispitoisuus.
En oo ikinä uskaltanut kevätviljoja ilman lannoitetta kylvää.. syysvehnät olen kylvänyt ilman..
Tuo käytännössä tarkoittaa pellon ääressä päivystämistä, mites kuivuudessa sitten.. voisi hikevillä mailla toimiakin.
-SS-
-
Kyllä vehnään saa valkuaista pienilläkin lannoitustasoilla. Kylvää siemenet ilman lannoitusta, levittää kali- ja fosforilannoitukset oraille, odottaa kellanvaalean pellon vierellä siihen asti, kunnes vilja tähkii, ja levittää noin viikon välein 10-15/ kg typpeä tähkille. Neljäs ruiskutus osuu keltatuleentumiseen.
Näin 50 kg typpiannoksella saadaan korkea valkuaispitoisuus.
En oo ikinä uskaltanut kevätviljoja ilman lannoitetta kylvää.. syysvehnät olen kylvänyt ilman..
Tuo käytännössä tarkoittaa pellon ääressä päivystämistä, mites kuivuudessa sitten.. voisi hikevillä mailla toimiakin.
-SS-
No eipä satomäärää ole paljon odotettavissa. Mutta kerran onnistui kosteana vuonna Zebra kevätvehnän kanssa, kylvin ilman apulantaa, koska toimitus myöhästyi, sitten oraille levitin olisiko 300 kg salpietaria. Kosteus jatkui ja jatkui, ja syksyllä oli puitavissa suurin sato, jota koskaan - tai sen jälkeenkään - olin Zebrasta saanut. Ruiskutusuriakaan ei ollut, koska en laittanut tautiaineita en mitään.
Sitten toisena vuonna, kun en yrittänyt tosissaaan, nitraattidirektiiviä uhmaavilla lannoitustasoilla ja seitsemän ruiskutuksen huolenpidolla, kolme tonnia hehtaarilta vähemmän satoa.
Tosiasiallisena ravinne-erona oli noin 350 mm sademäärä. Ehkä olisi pitänyt tosissaan rypistellä otsaa taivaalle, sadekuuro olisi voinut telepaattisesti ryöpsähtää.
-SS-
-
Useampi tuttava jättää lannoittamatta tai koko tila kesannoksi ensi kesänä.
Zebran korvaajaa olis kiva tietää, tasaisempaa vuodesta vuoteen märkää tai kuivaa, kasvoi ja laatu nippa nappa, kaikki hyvin, mikä nyky laijike ois sinnepäin?
-
Useampi tuttava jättää lannoittamatta tai koko tila kesannoksi ensi kesänä.
Zebran korvaajaa olis kiva tietää, tasaisempaa vuodesta vuoteen märkää tai kuivaa, kasvoi ja laatu nippa nappa, kaikki hyvin, mikä nyky laijike ois sinnepäin?
Ei tuollaista nykylajiketta ole. Omat zebrat taisi loppu 2017 kun sateisena syksynä ei enää itävää siementä saanut jo kerran itäneistä. Sen jälkeen ollut vain heikkoja kevätvehniä. Demonstrant on kohtuu tasapaksu suorittaja mut ei siitä leipää saa ilman typpiruiskutuksia, ainakaan mä en saanut. Quarna mitä nyt (koska luomu) niin nyt on vieläkin surkeampi tapaus mut siinä sentään valkuainen yleensä nousee leipärajan yli.
Siis kyllähän totuus on se että lajikelistalta puuttuu sellanen perusvarma peruspertin kevätvehnä..
-
Useampi tuttava jättää lannoittamatta tai koko tila kesannoksi ensi kesänä.
Zebran korvaajaa olis kiva tietää, tasaisempaa vuodesta vuoteen märkää tai kuivaa, kasvoi ja laatu nippa nappa, kaikki hyvin, mikä nyky laijike ois sinnepäin?
Ei tuollaista nykylajiketta ole. Omat zebrat taisi loppu 2017 kun sateisena syksynä ei enää itävää siementä saanut jo kerran itäneistä. Sen jälkeen ollut vain heikkoja kevätvehniä. Demonstrant on kohtuu tasapaksu suorittaja mut ei siitä leipää saa ilman typpiruiskutuksia, ainakaan mä en saanut. Quarna mitä nyt (koska luomu) niin nyt on vieläkin surkeampi tapaus mut siinä sentään valkuainen yleensä nousee leipärajan yli.
Siis kyllähän totuus on se että lajikelistalta puuttuu sellanen perusvarma peruspertin kevätvehnä..
Joo, mulla kanssa quarnaa koska perusvarma leipävehmä valkuaisen puolesta, mutta ei vastaa lannoitukseen ja lisäksi jokseenkin poudanarka. Maltillisella lannoituksella tyydyttävä sato joka aika varmasti kelpaa leiväksi.
Pitäisi löytyä hyvä lajike että näillä apulannan hinnoilla uskaltaa panostaa.
-
Ei ole lannan hinnat tippumassa kun ryssä nordstriimit räjäytti
-
Lantamannenilta tuli tekstari että Yaran apulantaa olis taas myynnissä...
Kesäkuulla tehty kaupat omista,toimitus ajalla 5-9.9.22. Ei ole näkynyt eikä kuulunut.
-
Vuokramaata tarjottiin reilusti lisää ja apulannat jo tilattu aikaisemmin. Hömppiä on maksimit ennestään . Mietityttää kannattaako tilata kallista apulantaa ja lisätä työmäärää vai antaako muille viljelyyn maat ,joita ei ole kalkittukaan neljäänkymmenen vuoteen.
-
Vuokramaata tarjottiin reilusti lisää ja apulannat jo tilattu aikaisemmin. Hömppiä on maksimit ennestään . Mietityttää kannattaako tilata kallista apulantaa ja lisätä työmäärää vai antaako muille viljelyyn maat ,joita ei ole kalkittukaan neljäänkymmenen vuoteen.
Nurmeahan voi laittaa. Ja hernettä tai papuja, mut jos ph kovin alhainen niin ei kannata. Ehkä sitten paremmille maille ja siirtää niiden lannat vuokramaille ja kauraa.. mut kaikkihan on kiinni siitä paljon niistä pitää vuokraa maksaa..
-
Onko tulevalla kaudella nurmella sadonkorjuuvelvoite nurmilla?
-
Onko tulevalla kaudella nurmella sadonkorjuuvelvoite nurmilla?
Ei mun korviin tai silmiin ole tuollaista ainakaan osunut..
-
Lantamannenilta tuli tekstari että Yaran apulantaa olis taas myynnissä...
Kesäkuulla tehty kaupat omista,toimitus ajalla 5-9.9.22. Ei ole näkynyt eikä kuulunut.
Tänään Befertin CAN 27 1.18€ tonni, sis. ALV ja rahti.
Toimitus joskus ja jouluna.
Kiitos nam. 🙂
-
Lantamannenilta tuli tekstari että Yaran apulantaa olis taas myynnissä...
Kesäkuulla tehty kaupat omista,toimitus ajalla 5-9.9.22. Ei ole näkynyt eikä kuulunut.
Tänään Befertin CAN 27 1.18€ tonni, sis. ALV ja rahti.
Toimitus joskus ja jouluna.
Kiitos nam. 🙂
No nyt SKN on tehnyt elämänsä apulantakaupat :o :D ...
-
Ja pistetään ainakin 500kg ha ei muuten saada 10t ha vehnää💪
-
10 t 12% valkuaisen vehnää tarvitsee salpietarilannoitetta 960 kg/ha, jos typpihävikkiä ei olisi ollenkaan. Muita ravinteita tarvitaan myös.
-SS-
-
10 t 12% valkuaisen vehnää tarvitsee salpietarilannoitetta 960 kg/ha, jos typpihävikkiä ei olisi ollenkaan. Muita ravinteita tarvitaan myös.
-SS-
Kuinka suuri osa tästä voidaan saada maaperästä? Tulee vaan mieleen yksi takavuosien satokisa jossa laillisilla lannoitustasoilla oli saatu joku tuon suuntainen sato. Lehtijutussa oli sitten haastateltu erinäisiä asiantuntijoita joille tuntui olevan hieman vaikea selittää et voiko oikeasti typpeä vapautua yli 100kg. Jos en väärin muista niin typpeä olisi tar***** n. 300kg ja oli annettu laillinen 170kg.. ::)
-
10 t 12% valkuaisen vehnää tarvitsee salpietarilannoitetta 960 kg/ha, jos typpihävikkiä ei olisi ollenkaan. Muita ravinteita tarvitaan myös.
-SS-
Kuinka suuri osa tästä voidaan saada maaperästä? Tulee vaan mieleen yksi takavuosien satokisa jossa laillisilla lannoitustasoilla oli saatu joku tuon suuntainen sato. Lehtijutussa oli sitten haastateltu erinäisiä asiantuntijoita joille tuntui olevan hieman vaikea selittää et voiko oikeasti typpeä vapautua yli 100kg. Jos en väärin muista niin typpeä olisi tar***** n. 300kg ja oli annettu laillinen 170kg.. ::)
Kuinkahan moni ensikeväänä antaa 170kg. 🤔
-
10 t 12% valkuaisen vehnää tarvitsee salpietarilannoitetta 960 kg/ha, jos typpihävikkiä ei olisi ollenkaan. Muita ravinteita tarvitaan myös.
-SS-
Kuinka suuri osa tästä voidaan saada maaperästä? Tulee vaan mieleen yksi takavuosien satokisa jossa laillisilla lannoitustasoilla oli saatu joku tuon suuntainen sato. Lehtijutussa oli sitten haastateltu erinäisiä asiantuntijoita joille tuntui olevan hieman vaikea selittää et voiko oikeasti typpeä vapautua yli 100kg. Jos en väärin muista niin typpeä olisi tar***** n. 300kg ja oli annettu laillinen 170kg.. ::)
Kuinkahan moni ensikeväänä antaa 170kg. 🤔
Kaikki nämä korviaan myöten velkaantuneet karjatilalliset, jotka ovat jo ostaneet lannoitteensa ja joiden varassa suomalainen ruuantuotanto vain ja yksinomaan on.
-
10 t 12% valkuaisen vehnää tarvitsee salpietarilannoitetta 960 kg/ha, jos typpihävikkiä ei olisi ollenkaan. Muita ravinteita tarvitaan myös.
-SS-
Kuinka suuri osa tästä voidaan saada maaperästä? Tulee vaan mieleen yksi takavuosien satokisa jossa laillisilla lannoitustasoilla oli saatu joku tuon suuntainen sato. Lehtijutussa oli sitten haastateltu erinäisiä asiantuntijoita joille tuntui olevan hieman vaikea selittää et voiko oikeasti typpeä vapautua yli 100kg. Jos en väärin muista niin typpeä olisi tar***** n. 300kg ja oli annettu laillinen 170kg.. ::)
Toki saadaan maaperästä, joka on paksumultaisella tai turpeisella maalla; pieneliötoiminta hajoittaa orgaanista materiaalia,. ja tuloksena on muiden ravinteiden ohella typpeä, josta osa kyllä haihtuu ilmaankin. Pääasiassa monen vuoden karjanlannan tunku maahan tekee sopivana vuonna runsaan typpilisäyksen, kun sen yhdistää sopiviin kosteusoloihin ja nitraattidirektiivin rajoilla täydennettyyn kemialliseen lannoitukseen.
Joka tapauksessa maasta ei "saada" mitään salaista typpeä, koska ainakaan viljakasvit eivät elä symbioosissa typensitojabakteerien kanssa. Se typpi otetaan orgaanista materiaalia hajottamalla. Savesmaat eivät sisällä juurikaan orgaaniseen materiaaliin sitoutunutta typpeä, joten typpi pitää ruokkia kasville, tai orgaaninen materiaali pitää tuoda paikalle, lannan, puhdistamolietteen, perunansolumateriaalin tai muiden kiertotaloustuotteiden mukana. Hyvän syysviljan typpipaketin saa kesannoimalla ankarasti avokesannolla, kun muokataan syvältä ja taajaan, maa ilmastuu ja mikrobit pystyvät hajottamaan orgaanista materiaalia ja vapauttamaan niistä ravinteet liukoisiksi. Avokesannon on aikojen alusta asti tiedetty vapauttavan kasvuvoimaa syysviljoille, koska maan orgaaninen aines hajotetaan mikrobeille happea tarjoamalla.
Satokisoissa ei huijata, mitä järkeä siinä muutenkaan olisi. Kyse useimmiten on pitkän ajan kuluessa kertyneestä ravinneylijäämästä ja varaston aktivoimisesta kisavuoteen. Toinen on kastelu. Kuivan ja lämpimän vuoden kastellut pellot useimmiten liikkuvat satokärjessä, käytännössä ilman panoksia.
Esimerkiksi jotakin Y2:sta jatkuvasti käyttämällä tavanomainen peltomulta siirtyy jo parinkymmenen vuoden aikana hyvästä välttävän tai heikon fosforiluvun puolelle. Sokerijuurikasharrastajien pitkään 1970- 1980- luvulla viljelemät pellot sisältävät lähtökohtaisesti satakertaisen määrän fosforilukuna mitattuna. Ja 15 vuotta fosforitonta viljelyä ei pudota kuin ehkä 20% lukuarvoa. Pitää vuosikymmenten ajan lisätyn säännöllisen superfosfaattitonnin näkyäkin pitkään.
Odotan joskus vuonna 2040 tuon pellon fosfaattien laskevan arveluttavan korkeasta korkeaksi.
-SS-
-
10 t 12% valkuaisen vehnää tarvitsee salpietarilannoitetta 960 kg/ha, jos typpihävikkiä ei olisi ollenkaan. Muita ravinteita tarvitaan myös.
-SS-
Kuinka suuri osa tästä voidaan saada maaperästä? Tulee vaan mieleen yksi takavuosien satokisa jossa laillisilla lannoitustasoilla oli saatu joku tuon suuntainen sato. Lehtijutussa oli sitten haastateltu erinäisiä asiantuntijoita joille tuntui olevan hieman vaikea selittää et voiko oikeasti typpeä vapautua yli 100kg. Jos en väärin muista niin typpeä olisi tar***** n. 300kg ja oli annettu laillinen 170kg.. ::)
Kuinkahan moni ensikeväänä antaa 170kg. 🤔
Kaikki nämä korviaan myöten velkaantuneet karjatilalliset, jotka ovat jo ostaneet lannoitteensa ja joiden varassa suomalainen ruuantuotanto vain ja yksinomaan on.
Tuskimpa vain.Eihän katjatilalliset ostaneet lantoja enään tänä vuonnakaan.Eihän kenelläkään juuri riitä kassavarat ostaa lantoja näillä hinnoilla suuremmalle pinta-alalle,mutta elä sinä vain ruusuisissa unelmissasi.Viljanhinnasta puolet pois,niin sitten kysytään.moniko jauholakki ostaa lantoja.
-
Ei senttiäkä pois, nousoo vaa.
-
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/35be1cd1-a4a2-4d2e-9c0f-7ae12d7ea26f
Maastullissa kertovat että lantojen hinta on ollut euroopassa laskussa. Onko kellään tuntumaa ovatko Suomen hinnat liikkuneet mihinkään suuntaan nyt lähiaikoina?
-
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/35be1cd1-a4a2-4d2e-9c0f-7ae12d7ea26f
Maastullissa kertovat että lantojen hinta on ollut euroopassa laskussa. Onko kellään tuntumaa ovatko Suomen hinnat liikkuneet mihinkään suuntaan nyt lähiaikoina?
Nyt on Yaralla lannoitekauppa auki joulukuun toimituksiin. Hinta noussut vielä jonkun 100 €/t alv 0 siitä, kun viimeksi oli auki joskus reilu kuukausi sitten. Kyllä nyt on kauden kovimmat hinnat tähän mennessä. Avaushinnoista nousua joku 300 €/t alv 0.
-
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/35be1cd1-a4a2-4d2e-9c0f-7ae12d7ea26f
Maastullissa kertovat että lantojen hinta on ollut euroopassa laskussa. Onko kellään tuntumaa ovatko Suomen hinnat liikkuneet mihinkään suuntaan nyt lähiaikoina?
Se on hauskaa,sanotaan apupaskojen hinnannousun johtuvan maakaasun hinnannoususta.Tod.näk.Virossa lannat tehdään maakaasulla,kun Suomessa taas ei ja virolainen lanta on halvempaa...
-
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/35be1cd1-a4a2-4d2e-9c0f-7ae12d7ea26f
Maastullissa kertovat että lantojen hinta on ollut euroopassa laskussa. Onko kellään tuntumaa ovatko Suomen hinnat liikkuneet mihinkään suuntaan nyt lähiaikoina?
Nyt on Yaralla lannoitekauppa auki joulukuun toimituksiin. Hinta noussut vielä jonkun 100 €/t alv 0 siitä, kun viimeksi oli auki joskus reilu kuukausi sitten. Kyllä nyt on kauden kovimmat hinnat tähän mennessä. Avaushinnoista nousua joku 300 €/t alv 0.
Miten nuo Yaran toimitukset muuten oikein menee? Itte oon ostanut kesäkuussa ja toimitus piti olla heinäkuussa. Jossain vaiheessa toimitus siirtyi lokakuulle ja viimeksi sanottiin että 1.11 on lastaus. Eli jos nyt myydään joulukuun toimituksia, niin ehtiikö ne vielä kevääksi ;D
-
^
Me tilataan porukalla apulannat ja torjunta-aineet.Kaupat lannoista tehtiin 2. myyntierästä kesäkuun lopussa ja toimitus olisi pitänyt olla 5-9.9.22 tuolla viikolla.Viime viikolla ensimmäiset saivat kuormansa.Omat on tulematta.Logiikasta ei tietoa enkä ole kysynyt mitä laatua on kukakin tilannut.Yaran tavaraa kuitenkin.
-
Eipä ole belorinkaan lannoista kuulunut mitään, onneksi ei vielä laskuakaan :D
-
Ja jos tämä lannan toimitus on ihmeellistä, niin ihmettelen minä kun kauppias lokakuussa myy ei oota kevätviljan siemenistä. Ja samaan aikaan toiset mainostavat vallitsevia ennakkohintoja.
-
ihmettelen minä kun kauppias lokakuussa myy ei oota kevätviljan siemenistä. Ja samaan aikaan toiset mainostavat vallitsevia ennakkohintoja.
Siemenmyyjillä on tympeä tapa alkaa hehkuttamaan uusia lajikkeita jo pari vuotta ennenkuin tavaraa on edes saatavilla. Erästä Tilasiemenen näkyvästi mainostamaa uutuuslajiketta kyselin (turhaan) hyvissä ajoin jo syyskuussa, mutta se on kuulemma vielä pelkästään lisäysviljelyssä kesällä 2023. Tätä ei kuitenkaan mainita missään markkinoinnissa.
-
Pitkälle menee toimitukset yaralla, maatalouskonemessuilla
Kysyin ohimennen toimitusajankohtaa, jos nyt tilaa,
Toukokuun puolivälissä noin …….
-
Pitkälle menee toimitukset yaralla, maatalouskonemessuilla
Kysyin ohimennen toimitusajankohtaa, jos nyt tilaa,
Toukokuun puolivälissä noin …….
Miten se voikaan olla noin? Onko kaikki muut tehtaat suljettu ja vain Yara vuolee kultaa.
-
Täytyy kohta olla tilauksessa parin vuoden lannat että saa edes jompanakumpana vuonna kylvettyä.
Taitaa olla siinä pisteessä että ei enää kannata tilata ellei viljanhinta nouse. Euron kilokaan ei enää riitä NKP:lle ja vuodenvaihteeseen ei ole edes päästy. Ite laskin että jollain 1.3 e/kg ei enää voi itse juuri päästä voitolle kun polttoöljyt huomioi ja kone- sekä huoltokulut.
Sen verran kommentoisin tuohon kaasun hintaan niin en tiedä mutta itellä on ollut käsitys että Virossa ei ammoniakkia tehdä ite. Siellä tosin toimii markkinatalous. Toisaalta myös lannat voi tulla Venäjältä jo valmiiksi jalostettuina. Eli aika paljon on muuttujia sopassa.
-
Pitkälle menee toimitukset yaralla, maatalouskonemessuilla
Kysyin ohimennen toimitusajankohtaa, jos nyt tilaa,
Toukokuun puolivälissä noin …….
No jos tällaista varmaa tietoa on, niin siitä huolimatta kenelläkään ei varmaan ole minkäänlaista vastuuta mistään, vaikka kirkkain silmin myyvät "joulukuun toimituksia"..
Mutta jospa tulevat pussit toukokuun puoliväliin mennessä, saattavat kevätkylvöille ehtiä, jos ei taas tule niitä kuulemma parhaita huhtikuun routa-lumikylvöksiä. Syysviljojen ja nurmien kasvu jääkin sitten herran huomaan, ainakin osaksi.
-
Ei o pal aikaa ku yaran ukko vakuutti kaikille riittävän. Kesäkuus tilattu, ei o tullu.
-
Syysviljoja näkyy taas olevan aika paljon kylvetty, millähän ne on lannoitettu? Vai onko millään, jotkut ehkä keväästä ylijääneillä.
-
Elokuun "myyntipäivänä" tilattu, marraskuun toka viikolla tulee.
-
Syysviljoja näkyy taas olevan aika paljon kylvetty, millähän ne on lannoitettu? Vai onko millään, jotkut ehkä keväästä ylijääneillä.
Käsittääkseni nyt oli aika lailla muodissa kylvää ilman apulantaa, jos ei ollut karjanjätöksiä tai vanhoja pusseja käytettävissä.
-
Mä olen yrittänyt pitää hernettä esikasvina ja kylvää ilman muuta lannoitetta.
-
Rapsi , apila, herne esikasvina, syysvehnä kasvaa hyvin. Kuivan kesän jälkeen voimaa muutenkin tuntuu riittävän, päätellen loppukesällä itäneen rapsin vahvasta vihreydestä. Muutama pakkasyö kyllä mustuttaa nekin lehdet kohta.
-SS-
-
Mä olen yrittänyt pitää hernettä esikasvina ja kylvää ilman muuta lannoitetta.
Mä laitoin pienen määrän starttifosforia vehnälle herneen jälkeen ihan sillä kun hernekin oli kokonaan ilman lannoitusta.
-
Vuoskaudet ole syysvehnän lannoittanut syksyllä korkeintaan kynnön alle ajetulla lannalla. Fosforit kylläkin vihreällä, lannoitefosforia ei ole käytetty juurikaan 35 vuoteen. Typpeä ehkä mobilisoituu maasta enemmän kuin muilla kun käytetään lantaa, kierrossa on palkokasvinurmia ja juurikkaasta jää naatti peltoon. Parhaimmillaan olen 9 t saanut satoa ilman syyslannoitusta.
-
Syysviljoja näkyy taas olevan aika paljon kylvetty, millähän ne on lannoitettu? Vai onko millään, jotkut ehkä keväästä ylijääneillä.
Käsittääkseni nyt oli aika lailla muodissa kylvää ilman apulantaa, jos ei ollut karjanjätöksiä tai vanhoja pusseja käytettävissä.
Höpö höpö. Normi karjanlannat ja säkistä kyytipoikaa! :)
-
Onko joku kysynyt belor tai cemagroa?Belor nillä tarjous pyyntö lomake ja cemagro vain yksi tuote
-
Syysviljoja näkyy taas olevan aika paljon kylvetty, millähän ne on lannoitettu? Vai onko millään, jotkut ehkä keväästä ylijääneillä.
Käsittääkseni nyt oli aika lailla muodissa kylvää ilman apulantaa, jos ei ollut karjanjätöksiä tai vanhoja pusseja käytettävissä.
Höpö höpö. Normi karjanlannat ja säkistä kyytipoikaa! :)
No oli se hyvä, jos oli niin onnellinen tilanne, että sai pistää karjanlannan lisäksi vielä säkistäkin. Kaikilla ei ollut. Saitko tosiaan uutta apulantaa syksyksi vai oliko sitä edellä mainittua ylivuotista?
-
Onko joku kysynyt belor tai cemagroa?Belor nillä tarjous pyyntö lomake ja cemagro vain yksi tuote
Eiks belorin myynti siirtynyt viljelijän bernerille et kyselet kannattaa varmaan osoittaa sinne..
-
14.9 tilasin Belorin 27-3-5-2 lantaa hintaan 1125€/tn. Toimitusajankohdasta olen myöhemmin laittanu kyselyä, mutta ei ole vastattu. Eipä sieltä ole vielä laskuakaan kuulunut.
-
Berneri ei taida noihin sp kyselyihin vastata tai sitten niillä on vaan pienviljelijä suodatin. Toki onhan se puhelin keksitty, mutta mitä vi**ua tekee "ota yhteyttä" tai "pyydä tarjous" napit ja siitä sitten aukee sähköposti. Kun vastausta en saanut niin minä sain tarvitsemani muualta ja mulla ei ollut kyse lannasta.
-
14.9 tilasin Belorin 27-3-5-2 lantaa hintaan 1125€/tn. Toimitusajankohdasta olen myöhemmin laittanu kyselyä, mutta ei ole vastattu. Eipä sieltä ole vielä laskuakaan kuulunut.
Niin Jaralaista tilasin joskus kesäkuussa , piti tulla heinäkuussa. Nyt on jo lannat ladossa 1.11 tuli ja osa valmistettu 27.10. Joten hieman oli valmistus myöhässä. Miten niillä jotka tilaa keväällä ?
-
Uutta tukipakettia puuhataan taas maanviljelijöille. Jos toteutuu, ei ole Yarallakaan tarvetta laskea apulannan hintoja, voi taas jopa nostaa niitä lisää.
-
mutta mitä vi**ua tekee "ota yhteyttä" tai "pyydä tarjous" napit
Useimpien firmojen nettisivuilla nuo yhteydenottolomakkeet ovat pelkkiä vitsejä.
-
Uutta tukipakettia puuhataan taas maanviljelijöille. Jos toteutuu, ei ole Yarallakaan tarvetta laskea apulannan hintoja, voi taas jopa nostaa niitä lisää.
Mikäs se edellinen tukipaketti oli?🤔
En ole huomannut tilillä mitään ylimääräistä 😳
-
Uutta tukipakettia puuhataan taas maanviljelijöille. Jos toteutuu, ei ole Yarallakaan tarvetta laskea apulannan hintoja, voi taas jopa nostaa niitä lisää.
Mikäs se edellinen tukipaketti oli?🤔
En ole huomannut tilillä mitään ylimääräistä 😳
Jaa a. Energiaveronlisäpalautus tuli kesällä ja lhk korotus maksettiin käsittääkseni lokakuussa.. siinähän ne pääpiirteittäin..
Mitä rakkineen kommenttiin tulee niin noihan siinä käy. Ja muutenkin jos taas sorvataan jokin tukipaketti niin sen perussyyn korjaaminen siirtyy eteenpäin. Perussyyhän ei sit taas korjaannu ennenkuin on käyty riittävän syvällä ja moni toimija on lopettanut. ::)
-
Nyt on vissiin säkitkin loppu. Tuli berneriltä ilmoitus, että pakkaavat 500kg säkkeihin 600kg sijaan. Määrän pyöristävät lähimpään tasalukuun. Ehkä ne sieltä nyt ennen kevättä tulee..
-
Nyt on vissiin säkitkin loppu. Tuli berneriltä ilmoitus, että pakkaavat 500kg säkkeihin 600kg sijaan. Määrän pyöristävät lähimpään tasalukuun. Ehkä ne sieltä nyt ennen kevättä tulee..
Voi jumalauta..... 😂😂
-
ite huomasin et pefertin can 27 maksaa sen 925 e per tonni. hyin tuloo taas lusikalla ens kesänä annosteltua tuota...
-
ite huomasin et pefertin can 27 maksaa sen 925 e per tonni. hyin tuloo taas lusikalla ens kesänä annosteltua tuota...
En tiedä minkä takia suomalaiset juntit ostaa ylihintaisia apulantoja,vaikka ulkomaiset viljelijätkään ei osta.Oksa on oikeassa lisäksi tulee kahden jakolasku opittua hyvin siis puolitus.
-
niiinpä. viime kesänä lannotin vain nurmet hentosesti ja viljat karjankikkareilla. ja hyin kasvoivat molemmat. vähemmälläkii pärjää. vähän hiveniä ruiskulla ennen satokorjuuta nurmille. ku oli varastossa pari lekaa tiotrakkia..
-
Viljatilallisen on vähän paha olla ostamatta apulantaa, jos meinaa jotakin muuta kuin viheriöitä tuottaa. Karjatilallisten on helppo huudella, kun lantaa on kaikki paikat täynnä ja joka yö pelätään housunpuntit tutisten, että ylilannoitus käy seuraavien tukiehtojen mukaan mahdottomaksi. Ja kynsin hampain siitä lannasta nyt pitävät ne kiinni, joilla sitä on.
-
ite huomasin et pefertin can 27 maksaa sen 925 e per tonni. hyin tuloo taas lusikalla ens kesänä annosteltua tuota...
Veroton ilman rahtia?
-
juu. muuten 1194 e/tn on se hyää miettiä kui käyttää..
-
Viljatilallisen on vähän paha olla ostamatta apulantaa, jos meinaa jotakin muuta kuin viheriöitä tuottaa. Karjatilallisten on helppo huudella, kun lantaa on kaikki paikat täynnä ja joka yö pelätään housunpuntit tutisten, että ylilannoitus käy seuraavien tukiehtojen mukaan mahdottomaksi. Ja kynsin hampain siitä lannasta nyt pitävät ne kiinni, joilla sitä on.
Joo. Pakko viljamiehen laittaa voimaa maahan, muuten voipi jäädä hehtolitrapainot alle kauppakelpoisuusrajan. Itellä ei onneksi niin tarkkaa kun lehmätilalle suoraan litistykseen pellolta vien.
-
Ilmeisesti lannoite on vielä halpaa, kun ei ole kukaan uusi kysynyt lantaa. ::)
-
Viljatilallisen on vähän paha olla ostamatta apulantaa, jos meinaa jotakin muuta kuin viheriöitä tuottaa. Karjatilallisten on helppo huudella, kun lantaa on kaikki paikat täynnä ja joka yö pelätään housunpuntit tutisten, että ylilannoitus käy seuraavien tukiehtojen mukaan mahdottomaksi. Ja kynsin hampain siitä lannasta nyt pitävät ne kiinni, joilla sitä on.
Joo. Pakko viljamiehen laittaa voimaa maahan, muuten voipi jäädä hehtolitrapainot alle kauppakelpoisuusrajan. Itellä ei onneksi niin tarkkaa kun lehmätilalle suoraan litistykseen pellolta vien.
Onko jollain kotieläintilalla viellä varaa ostaa huonolaatuista viljaa? Tai ostaako joku viljaa ilman analyysiä?
-
Miten tarkan analyysin saa viljasta jonka kosteus on esim. 35% ennenkuin se menee myllyn läpi littuviljaksi ?
-
Mulla ei ole enää varaa myydä littuviljamiehille, hyvin ovat alkaneet keksimään erilaisia vähennyksiä joilla hinta saadaan sopivaksi. Roskavähennys oli 20% riippumatta siitä kuinka roskaista tavara oli. Myös hl paino oli 10kg pienempi ku muilla samaan aikaan puiduilla.
-
Miten tarkan analyysin saa viljasta jonka kosteus on esim. 35% ennenkuin se menee myllyn läpi littuviljaksi ?
No kertoohan se kostean viljan hehtopainokin jo suuntia, ja Viljavuuspalvelu loput.
-
Viljatilallisen on vähän paha olla ostamatta apulantaa, jos meinaa jotakin muuta kuin viheriöitä tuottaa. Karjatilallisten on helppo huudella, kun lantaa on kaikki paikat täynnä ja joka yö pelätään housunpuntit tutisten, että ylilannoitus käy seuraavien tukiehtojen mukaan mahdottomaksi. Ja kynsin hampain siitä lannasta nyt pitävät ne kiinni, joilla sitä on.
Joo. Pakko viljamiehen laittaa voimaa maahan, muuten voipi jäädä hehtolitrapainot alle kauppakelpoisuusrajan. Itellä ei onneksi niin tarkkaa kun lehmätilalle suoraan litistykseen pellolta vien.
Onko jollain kotieläintilalla viellä varaa ostaa huonolaatuista viljaa? Tai ostaako joku viljaa ilman analyysiä?
Eipä noista ole otettu kuin kuorman kokonaispaino ja kuivuus ja sen jälkeen on mennyt suoraan litistykseen.
-
Mulla ei ole enää varaa myydä littuviljamiehille, hyvin ovat alkaneet keksimään erilaisia vähennyksiä joilla hinta saadaan sopivaksi. Roskavähennys oli 20% riippumatta siitä kuinka roskaista tavara oli. Myös hl paino oli 10kg pienempi ku muilla samaan aikaan puiduilla.
Hittolainen, tässä on tullut ostettua lehmille murskesäilöttäväksi viljaa parisataa tonnia vuodessa jo kymmenisen vuotta, mutta kertaakaan ei ole tullut mieleen ollenkaan roskavähennystä pistää hintaan. Kauheat kumulatiiviset tappiot kertyneet.
Noin muuten murskeviljaa analysoidaan ruokinnan edetessä mutta yleisesti muu kuin kosteus + määrä vaikuttaa hintaan vain jos myyjä haluaa hinnoittelua analyysien mukaan viilata. Jotkut haluaakin välillä.
-
Eikö jotkut ostajat mittaa myös valkuaista? Vai olenko ihan hakoteillä, että onnistuu jollain kohtuullisilla laitteilla?
-
Eikö jotkut ostajat mittaa myös valkuaista? Vai olenko ihan hakoteillä, että onnistuu jollain kohtuullisilla laitteilla?
Grainsense yms. jokusen tonnin laitteita on markkinoilla. Valion perusanalyysin saan maitoauton mukana lähtemään ja parin päivän päästä tulos ja hinta reilun kympin niin ei ole kiinnostanut toistaiseksi laitteet.
-
1250€/tn sis alv
-
Ilmeisesti lannoite on vielä halpaa, kun ei ole kukaan uusi kysynyt lantaa. ::)
Kaupunki se laittoi pisteen kyselyilleni. Pohjavesialueelle kun ei enään saisi laittaa mitään, ei edes kuivalantaa. Vaikka kyseinen lähivedenottamo (jonka suoja-alueella ei aikasemmin edes oltu) ei ole pumpannut vettä Saloon vuosikausiin, koska on ruosteen tukkima. No, isolla pensselillä laajensivat pohjavesialuetta toisesta suunnasta, vaikka ollaan vastarinteellä muutaman kilometrin päässä uudesta ottamosta.
-SS-
-
Mulla ei ole enää varaa myydä littuviljamiehille, hyvin ovat alkaneet keksimään erilaisia vähennyksiä joilla hinta saadaan sopivaksi. Roskavähennys oli 20% riippumatta siitä kuinka roskaista tavara oli. Myös hl paino oli 10kg pienempi ku muilla samaan aikaan puiduilla.
Mutta tärkeintä on, että finanssit sentään toimivat. On turhaa mehustella suurilla hinnoilla, jos raha jää kiinni vaikkapa yli vuodeksi, tai määräämättömäksi ajaksi. Ja tavara menee elukan mahaan eikä takaisin saa. Hinnasta viis, satasen tonnihinta on satanen taskussa, jos saa myydyksi sellaiselle ostajalle, joka pystyy maksamaan säännöllisesti. Saamaton kolmesataa ei auta itseä ollenkaan. En tiedä, millainen maksuvalmius noilla viljaliikkeillä tänä talvena on, mutta ainakin karjamaataloudessa eletään erittäin tiukassa taloustilanteessa, ja heillä tärkeämpiä maksunsaajia on jonossa asti, viljakuormatilitys jää väistämättä pinon pohjimmaiseksi.
-SS-
-
Mulla ei ole enää varaa myydä littuviljamiehille, hyvin ovat alkaneet keksimään erilaisia vähennyksiä joilla hinta saadaan sopivaksi. Roskavähennys oli 20% riippumatta siitä kuinka roskaista tavara oli. Myös hl paino oli 10kg pienempi ku muilla samaan aikaan puiduilla.
mutta ainakin karjamaataloudessa eletään erittäin tiukassa taloustilanteessa, ja heillä tärkeämpiä maksunsaajia on jonossa asti,
-SS-
Eemeliiii...hoi Eemeliiii...!!!🤣🤣🤣
-
https://huutokaupat.com/3800558/muu-merkki-y-3-lannoitetta-20-sakkia-2022
Sinne nyt kilpaaelemaan lannoitteista. On jo hyvä hinta menossa.
-
https://huutokaupat.com/3800558/muu-merkki-y-3-lannoitetta-20-sakkia-2022
Sinne nyt kilpaaelemaan lannoitteista. On jo hyvä hinta menossa.
Viherlannoitus päälle, ja ottamaan satoa. Luomuviljelijät saavat ilman tuota kenolannoitekustannusta pelkällä viherlannoituksella ja peitekasveilla oliko se nyt vain 13% pienemmän keskisadon (Luomuinstituutti). Kuuden tonnin keskisadolla puolen tonnin keinolannoitus tuo 500 euron kustannuksen tuolle vajaalle 800 kilolle satoa.
-SS-
-
https://huutokaupat.com/3800558/muu-merkki-y-3-lannoitetta-20-sakkia-2022
Sinne nyt kilpaaelemaan lannoitteista. On jo hyvä hinta menossa.
Viherlannoitus päälle, ja ottamaan satoa. Luomuviljelijät saavat ilman tuota kenolannoitekustannusta pelkällä viherlannoituksella ja peitekasveilla oliko se nyt vain 13% pienemmän keskisadon (Luomuinstituutti). Kuuden tonnin keskisadolla puolen tonnin keinolannoitus tuo 500 euron kustannuksen tuolle vajaalle 800 kilolle satoa.
-SS- Eivät saa peräkkäisinä vuosina samalta lohkolta
-
https://huutokaupat.com/3800558/muu-merkki-y-3-lannoitetta-20-sakkia-2022
Sinne nyt kilpaaelemaan lannoitteista. On jo hyvä hinta menossa.
Viherlannoitus päälle, ja ottamaan satoa. Luomuviljelijät saavat ilman tuota kenolannoitekustannusta pelkällä viherlannoituksella ja peitekasveilla oliko se nyt vain 13% pienemmän keskisadon (Luomuinstituutti). Kuuden tonnin keskisadolla puolen tonnin keinolannoitus tuo 500 euron kustannuksen tuolle vajaalle 800 kilolle satoa.
-SS-
Eivät saa peräkkäisinä vuosina samalta lohkolta
Tuohan on hyökkäys luomua vastaan ! Toivottavasti kaikki, jotka edes ajattelevat kiistää tuon satotasojen yhtäläisyyden, bannataan ikuisiksi ajoiksi Internetistä, Alt-Right - propagandisteina. Tai jotain. Julkisuudessa kerrottiin, että luomusatojen ja tavanomaisten satojen välinen ero jopa pienenee vähitellen, koska tavanomainen viljely luomututkimuksen mukaan pilaa maaperää.
Kyseisessä Luomuinfon sivuilla löytyvässä alankomaalaisessa tutkimuksessa luomupeltoa parannettiin vuosittain noin 3-4 tonnin verran maahan jäävällä määrällä orgaanista materiaalia. Eli se orgaaninen ylijäämä tuli orgaanisesta massasta, ei selvästi kerrottu, kuinka montakymmentä tonnia sitä laitettiin tuoreeltaan. Loppuosassa tutkimusta kyllä mainittiin, että kyseisen lisätyn orgaanisen aineen määrän suuruus ei ole käytännössä mahdollista, jos alkemistista alkuaineiden ja materian syntymistä tyhjästä ei olekaan olemassa. Luomuinfon sivuillaan lainaama tutkimus ei myöskään selvästi sano, onko luomuviljely tehty vertailukelpoiseksi esimerkiksi 50 vuoden ajalle laskettuna. Nyt näytti olevan 6 vuotta kierto, ja luomu jäi sitten lataamaan, että tavanomaisen viljelyn kierto varmaankin oletettiin pysähtyneeksi myös. Koe nähtävästi keskeytettiin tuossa latausvaiheen alussa. Sokerijuurikas vaihdettiin luomussa porkkanaan. Perunaruton pilaama perunasatovuosi (tavanomaisessa saatiin sato, torjunta-aineen avulla) poistettiin vertailusta kokonaan.
Se vielä jäi mieleen, että kastelua käytettiin tarpeen mukaan, ja että fosforiluvut olivat korkeat tai tähtitieteellisen korkeat. Myös tavanomaista lannoitettiin raa'alla sianlietteellä ja jollakin mineraalilannoitteella, oikeasti ei kerrottu, mitä keinolannoitetta käytettiin ja mitkä olivat ravinnelisäykset.
-SS-
-
Nyt on lannat pihassa, nyt pitää alkaa etsimään vartiointifirmaa vartioimaan tuota kasaa.
-
saitko virmalta kalenterin? miulla ei vielä pihassa mut kohta maksettu...
-
saitko virmalta kalenterin? miulla ei vielä pihassa mut kohta maksettu...
Aika huono vitsi, tai sitte trolli :o
-
vitsi??? merirosvo laitto seinä allkan ja jonkin prosyyrin ja hankkija laitto jo laskun. pussit vielä uupuu.. mut niillä nyt kiirettä ole..
-
Ei kannata tilata vielä, hinnat on alkaneet jo laskemaan.
-
vitsi??? merirosvo laitto seinä allkan ja jonkin prosyyrin ja hankkija laitto jo laskun. pussit vielä uupuu.. mut niillä nyt kiirettä ole..
Ostitko BeFerttiä?Laskuhan normaalisti tulee toimituksen jälkeen ja minulle ei merirosvolipulla varustettu viikonkilaiva koskaan ole lähettänyt mitään ylimääräistä.Se kysely tulee aina,oletko tyytyväinen palveluun,vittan kysysivät oletko tyytyväinen hintaan...
-
juuripa tuota. sitä olen tilannu jo vuosia.. juuu, tuo kysely joka paikasta on miusta kans yhtä viduilua..
-
ja tälle vuotelle laskutuksen pyysin... saabi vähennyksiin..
-
vitsi??? merirosvo laitto seinä allkan ja jonkin prosyyrin ja hankkija laitto jo laskun. pussit vielä uupuu.. mut niillä nyt kiirettä ole..
Ostitko BeFerttiä?Laskuhan normaalisti tulee toimituksen jälkeen ja minulle ei merirosvolipulla varustettu viikonkilaiva koskaan ole lähettänyt mitään ylimääräistä.Se kysely tulee aina,oletko tyytyväinen palveluun,vittan kysysivät oletko tyytyväinen hintaan...
Eikö?
Joka vuosihan tulee takkia tai jotain älykelloa
-
ja tälle vuotelle laskutuksen pyysin... saabi vähennyksiin..
vitsi??? merirosvo laitto seinä allkan ja jonkin prosyyrin ja hankkija laitto jo laskun. pussit vielä uupuu.. mut niillä nyt kiirettä ole..
Joo ymmärrän kyllä tuon, että tämän vuoden verotuksen takia, mutta entäs jos niitä lantoja ei tulekaan?? Aika epävarmoilta näyttäneet nuo toimitukset.
Ja tuokin on yhtä suurta kusetusta, että laittavat kaiken näköstä takkia yms kaupan päälle, koska onhan ne jo siinä hinnassa moninkertaisina >:(
-
ja tälle vuotelle laskutuksen pyysin... saabi vähennyksiin..
vitsi??? merirosvo laitto seinä allkan ja jonkin prosyyrin ja hankkija laitto jo laskun. pussit vielä uupuu.. mut niillä nyt kiirettä ole..
Joo ymmärrän kyllä tuon, että tämän vuoden verotuksen takia, mutta entäs jos niitä lantoja ei tulekaan?? Aika epävarmoilta näyttäneet nuo toimitukset.
Ja tuokin on yhtä suurta kusetusta, että laittavat kaiken näköstä takkia yms kaupan päälle, koska onhan ne jo siinä hinnassa moninkertaisina >:(
Riittävyys ja muu pelottelu on markkinointikikka.tällä hetkellä tilatut lannat tulee joulukuulla.
-
ja tälle vuotelle laskutuksen pyysin... saabi vähennyksiin..
vitsi??? merirosvo laitto seinä allkan ja jonkin prosyyrin ja hankkija laitto jo laskun. pussit vielä uupuu.. mut niillä nyt kiirettä ole..
Joo ymmärrän kyllä tuon, että tämän vuoden verotuksen takia, mutta entäs jos niitä lantoja ei tulekaan?? Aika epävarmoilta näyttäneet nuo toimitukset.
Ja tuokin on yhtä suurta kusetusta, että laittavat kaiken näköstä takkia yms kaupan päälle, koska onhan ne jo siinä hinnassa moninkertaisina >:(
Riittävyys ja muu pelottelu on markkinointikikka.tällä hetkellä tilatut lannat tulee joulukuulla.
Kesäkuulla tilatut lannat voi myyjän mukaan tulla 12.12 mikä sekään ei ole satavarma. Kai tästä joutuu kohta kilauttamaan kaverille että käyvät juttelemassa myyjän kanssa toimituksesta...
-
Yarat tuli 8.11, kun säkityspäivä oli 6.11.
-
Kovasti on näköjään vaihtelua toimituksissa. 30. elokuuta tilatut Befertit tuli 15.11.
Kaikki lannat siis pelkkää Beferttiä.
-
toisaalta; nythän hyät keli, pakkasella. ja ei levitykseen vielä ihan hetkeen. aikaa toimittaa se 4-5 kuukautta.
-
Olipa olematoon ja ruma kalenteri :(
-
virman mukaan!!
-
Olipa olematoon ja ruma kalenteri :(
Onhan siinä komioita laivankuvia,merirosvolippu vain on unohtunut...pitäskö ihan piirtää ja siten katella ja muistella miten Yara ryöstää viljelijöitä pitkin maailmaa tieten tahtoen tehdyssä monopoliasemassa...
-
Olipa olematoon ja ruma kalenteri :(
Onhan siinä komioita laivankuvia,merirosvolippu vain on unohtunut...pitäskö ihan piirtää ja siten katella ja muistella miten Yara ryöstää viljelijöitä pitkin maailmaa tieten tahtoen tehdyssä monopoliasemassa...
No juu, kyllähän se apulannan hinta ketuttaa, mutta on se hyvä että sitä kuitenkin saa. Jos olisi pelkästään belor ja cemagro, niin kyllä olisi jonkin verran virtsaisempi tilanne🤔
-
Olipa olematoon ja ruma kalenteri :(
Onhan siinä komioita laivankuvia,merirosvolippu vain on unohtunut...pitäskö ihan piirtää ja siten katella ja muistella miten Yara ryöstää viljelijöitä pitkin maailmaa tieten tahtoen tehdyssä monopoliasemassa...
No juu, kyllähän se apulannan hinta ketuttaa, mutta on se hyvä että sitä kuitenkin saa. Jos olisi pelkästään belor ja cemagro, niin kyllä olisi jonkin verran virtsaisempi tilanne🤔
Mitenkä niin? Tällä viikolla tuli belorit. Tilaushetkellä hinta 50e/tn halvempi kun jaralla. Ikävämpi tilanne se niin päin olisi jos nää kaks kilpailijaa jäisi pois ja jara saisi yksin määrittää hintatason suomessa
-
No mitä ennemmin toimijoita, sitä enemmin kilpailijoita. Kesällä kun lantoja kyselin, niin yaran lannat oli ainoita joista sai tarjouksen.
Kesäkuussa tilasin ja elokuussa oli lannat pihassa. 31tonnia cania ja npkta maksoi rahteineen 25500€
-
mutta ihmeesti nuo kilipailijat peesaa hinnoillaan tuota jaraa.. ei ihan toimi kilipailu.
-
mutta ihmeesti nuo kilipailijat peesaa hinnoillaan tuota jaraa.. ei ihan toimi kilipailu.
Onhan ne valmistuskulut nousseet kaikilla ja tuotannossa on kai määrällisiäkin ongelmia. Euroopassa oli ainakin yhdesäö vaiheessa aika monta tehdasta kokonaan kiinni kun pyöritäminen ei kannattanut. Kaasun ja energian hinnat ovat mitä ovat ja raaka-aineitakin on niukemmin Venäjältä saatavissa...
Ja kaikki ovat kansainvälisiä toimijoita ja hinnat seuraavat sitä mitä markkinoilta on saatavissa. Belorkin taitaa olla osin Yaran omistama... ja kiinalaisetkaan eivät jossain vaiheessa myyneet omiaan ulos.
Mitäs urea normaalisti on maksanut? Tämä oli jotenkin mielenkiintoinen, Yaran logo ja kaikki, origin Austria, port of Vienna, ilmeisesti Tonavan jokisatama?
https://www.alibaba.com/product-detail/Prilled-Urea-N46-Granulation-fertilizer-0_1600379617220.html
Tai
https://www.alibaba.com/product-detail/NPK-Fertilizer-15-15-15-17_1600390827931.html
Pitääkö tehdä kimppatilaus.... jos tavara vaan täyttää lannoitevalmisteasetuksemme vaatimukset niin melkeinpä pitäisi, mielellään jo eilen :D
-
mutta ihmeesti nuo kilipailijat peesaa hinnoillaan tuota jaraa.. ei ihan toimi kilipailu.
Onhan ne valmistuskulut nousseet kaikilla ja tuotannossa on kai määrällisiäkin ongelmia. Euroopassa oli ainakin yhdesäö vaiheessa aika monta tehdasta kokonaan kiinni kun pyöritäminen ei kannattanut. Kaasun ja energian hinnat ovat mitä ovat ja raaka-aineitakin on niukemmin Venäjältä saatavissa...
Ja kaikki ovat kansainvälisiä toimijoita ja hinnat seuraavat sitä mitä markkinoilta on saatavissa. Belorkin taitaa olla osin Yaran omistama... ja kiinalaisetkaan eivät jossain vaiheessa myyneet omiaan ulos.
Mitäs urea normaalisti on maksanut? Tämä oli jotenkin mielenkiintoinen, Yaran logo ja kaikki, origin Austria, port of Vienna, ilmeisesti Tonavan jokisatama?
https://www.alibaba.com/product-detail/Prilled-Urea-N46-Granulation-fertilizer-0_1600379617220.html
Tai
https://www.alibaba.com/product-detail/NPK-Fertilizer-15-15-15-17_1600390827931.html
Pitääkö tehdä kimppatilaus.... jos tavara vaan täyttää lannoitevalmisteasetuksemme vaatimukset niin melkeinpä pitäisi, mielellään jo eilen :D
Urean hinnat huitelee jossain 500-600 usd/t, eli saattaa olla koira haudattuna noissa hinnoissa.
-
taitaa olla sitä yleistä korotusta nuo hinnat. ei perustu mihinkään totellisuuteen. kiva kun voip nostaa hintoja vaikka ei tarvettakaan..
-
No mitä ennemmin toimijoita, sitä enemmin kilpailijoita. Kesällä kun lantoja kyselin, niin yaran lannat oli ainoita joista sai tarjouksen.
Kesäkuussa tilasin ja elokuussa oli lannat pihassa. 31tonnia cania ja npkta maksoi rahteineen 25500€
Tällä hetkellä maksasit noista semmosen loppuun 40tuhatta.Alle tonnin ei taida olla mikään lanta.
-
millä hinnoilla nuita kiertolannotteita nykyään myytään? ei missään mainoksia eikä tarjuntaa.. ainakaan täällä.
-
millä hinnoilla nuita kiertolannotteita nykyään myytään? ei missään mainoksia eikä tarjuntaa.. ainakaan täällä.
Yara luokkaa hieman alta 500e tonni ilman alvia ja rahtia..
-
Mistä saa alle 500€ Alv 0
-
Mistä saa alle 500€ Alv 0
Kiertolannootetta, mitä oksa kysyi,yarasunaa saa.. itseasiassa sen hinta vähän laskenut kun justiinsa myyjä soitteli et voisko tehdä uutta tarjousta..
-
Taitaa noissa kiertolannoitteissa olla typpipitoisuus alle 10% ja liukoisen fosforin osuus ehkä 1/10 kokonaisfosforista ?
-SS-
-
kiva. saabi sellasita mitä tarkastajat haluaa...
-
Ja oliko joissain rakeistetuissa kierrätyslannoitteissa vielä sitä hommaa, että ei oikein paljoa mene kylvökoneesta läpi vaikka olisi kaikki säädöt täysillä🤔
-
Ja oliko joissain rakeistetuissa kierrätyslannoitteissa vielä sitä hommaa, että ei oikein paljoa mene kylvökoneesta läpi vaikka olisi kaikki säädöt täysillä🤔
Yaran mainostuksessa 900 kg/ha menee vielä. Luomussa kun lannoitteen hyöty sadon hinnasta laskien on korkeampi kuin tavanomaisessa.
-SS-
-
Taitaa noissa kiertolannoitteissa olla typpipitoisuus alle 10% ja liukoisen fosforin osuus ehkä 1/10 kokonaisfosforista ?
-SS-
Fosforin liukoisuutta en muista mut typpipitoisuus on Juu 10% luokkaa jos liukoista n.3% eli tonnissa tuota tavaraa tulee n.100kg typpeä josta n. 30kg on heti liukoista.. ::)
Ja oliko joissain rakeistetuissa kierrätyslannoitteissa vielä sitä hommaa, että ei oikein paljoa mene kylvökoneesta läpi vaikka olisi kaikki säädöt täysillä🤔
Yaran mainostuksessa 900 kg/ha menee vielä. Luomussa kun lannoitteen hyöty sadon hinnasta laskien on korkeampi kuin tavanomaisessa.
-SS-
Nyt ei ss:n ajatus aukea mut Juu kyllä tuota saa kuulemma enemmän menemään läpi mut jos nyt ajattelee et laittaa sen tonnin jolla saat 30kg typpeä ja loppu 70kg on sitten olosuhteista kiinni tuleeko edes saman vuoden aikana käyttöön. Tästä ilosta pitää sitten maksaa n. 500e tonni rahteineen (verottomana).
Paljon sadonlisä sit tuolla 30-100 kg on, onkin vaikeammin pääteltävissä. Joku sääntö kai on et 30 kg typpeä saa 1000 kg lisää viljaa. Kuivana vuonna jos orgaaninen typpi ei liukene niin sadonlisä on varmaan maksimissaan tuon tonnin todennäköisesti vähemmän.
Luomuviljan hintahan ei tällä hetkellä mahdottomasti poikkea tavanomaisesta. Jos hinta on luokkaa 350e tonni niin lisäsatoa pitäisi saada noin puolitoista tonnia niin silloin on päässyt omille. Levitykseen täytyy ehkä laskea jotain kulua vaikka kylvön yhteydessä menisikin. Pitää muistaa et lisäsadon kuivaus maksaa myös.
Mieli tekisi kokeilla mut ihan pirusti vuodesta kiinni kuinka käy. Täällä kun normaalisti kuivahkoa alkukesinä ja tuon tavaran liukeneminen on heikompaa kuin normi apulannan niin mahdollisuus epäonnistumiseen on melko iso..
-
Tuota yarasuna agraa voisi kokeilla🤔
Mitähän mahtaa tonni maksaa🤔
P...kakärryä kun en omista, niin kyllä se rakeista saisi olla jotta mielenkiinto säilyy.
-
tuo juurikin. ite en ole moiseen etes törmänny. on hyä et ei niiin hirmusti mainosta kun ei etes tietä kuin tehoaa... mut ohan tuo aika outoa kun meiltä vaatitaan jo hiilinieluja...
-
No ainakin noissa YaraSunoissa on heikosti lannoitekiloa kohti typpeä että jos tosta laskee typpikilon hinnan niin onkohan yhtään halvempi ja jos ei edes juokse niin sitä kannattaa pohtia onko järkeä vai ei.
-
Tuota yarasuna agraa voisi kokeilla🤔
Mitähän mahtaa tonni maksaa🤔
No se just on sen vajaa 500e veroton tonni ilman rahtia. ::)
P...kakärryä kun en omista, niin kyllä se rakeista saisi olla jotta mielenkiinto säilyy.
-
No ainakin noissa YaraSunoissa on heikosti lannoitekiloa kohti typpeä että jos tosta laskee typpikilon hinnan niin onkohan yhtään halvempi ja jos ei edes juokse niin sitä kannattaa pohtia onko järkeä vai ei.
Ei se halvempi ole. Jos yarasuna maksaa 500e tonni ja siinä on 3% liukoista typpeä eli 30kg niin typpikilolle tulee hintaa n. 16,5e
Jos toivotaan et kaikkityppi (orgaaninen) vapautuu niin silloin typpeä on 10% eli 100kg tonnissa. Jolloin hintaa typpikilolle jää enää 5e.
Salpietari taitaa maksaa luokkaa 1200e tonni ja oliko siinä nyt 26% nykyään sitä typpeä eli 260kg ja kaikki liukoista. Typpikilon hinnaksi tulee siis reilu 4,5e. Tuolla tullaan jo lähelle luomutavaran hintaa mut maksaako se salpietari 1200e tonni. Kesällä sitä taisi ainakin saada n. Puolella tuosta hinnasta?
Luomulannassa tulee tietysti myös muita ravinteita, fosforia nyt merkittävin ja niinkuin yllä mainitsin niin en fosforin liukenemisprosenttia muista mut tonnin lannoitusmäärällä hehtaarille saadaan paperilla 40kg fosforin. Pitäisikö lannoitettu verrata johon korkeafosforiseen tavan apulantaan?
Jos fosforista on pulaa niin tuon yarasunan käyttö tavis viljelyssä syyslannoituksessa vois olla hyvä konsti.. ::)
-
Kuinkahan pelaisi jaettu lannoitus tuon kiertolannoitteen kanssa? Eka kylvöillä sitä sunaa 600-700kg/ha ja sitte 100-150kg/ha salpietaria viskalla alkukesästä...
-
Salpietari taitaa maksaa luokkaa 1200e tonni ja oliko siinä nyt 26% nykyään sitä typpeä eli 260kg ja kaikki liukoista. Typpikilon hinnaksi tulee siis reilu 4,5e. Tuolla tullaan jo lähelle luomutavaran hintaa mut maksaako se salpietari 1200e tonni. Kesällä sitä taisi ainakin saada n. Puolella tuosta hinnasta?
Suomensalpietarissa on 26,8 % typpeä, säkin etukyljessä lukee 27. Ja mitä tulee kesän hintoihin: ei sitä millään 600 eurolla saanut, 800-900 oli silloin tarjoukset. Tai sitten myyjät ovat osanneet tehdä näille ns. paremmille viljelijöille huomattavasti paremmat tarjoukset.
-
Salpietari taitaa maksaa luokkaa 1200e tonni ja oliko siinä nyt 26% nykyään sitä typpeä eli 260kg ja kaikki liukoista. Typpikilon hinnaksi tulee siis reilu 4,5e. Tuolla tullaan jo lähelle luomutavaran hintaa mut maksaako se salpietari 1200e tonni. Kesällä sitä taisi ainakin saada n. Puolella tuosta hinnasta?
Suomensalpietarissa on 26,8 % typpeä, säkin etukyljessä lukee 27. Ja mitä tulee kesän hintoihin: ei sitä millään 600 eurolla saanut, 800-900 oli silloin tarjoukset. Tai sitten myyjät ovat osanneet tehdä näille ns. paremmille viljelijöille huomattavasti paremmat tarjoukset.
Ai en tiedä. Mun mielestä kaveri jutteli et verottomana salpietari olis ollu siinä ekassa erässä kutosella alkavassa hinnassa.
Ja jos ei tarvii yaraa ostaa niin belor esimerkiksi luokka 900e tonni tällä hetkellä..
-
Kesäkuussa oli axan 600€ ja npk 700€ alv.0%
-
Yaran apulantakauppa sulkeutui pitkästä aikaa. Kai aika yllättäenkin, kun myyjän mukaan heidän liikkeelläänkin oli vielä avointa kiintiötä jäljellä. Joulukuun toimituksia myivät. Kysyin arviota toimitetuista eristä ja karkeasti 70% on ostanut ja aika pitkälle ne, jotka apulantaa aikovat ensi keväänä kylvää. Moni on sitten ilmoittanut, että he eivät osta apulantaa lainkaan vaan sumplivat viljelyksensä jotenkin muuten.
Yhteenvetona, ensi kauden hankinnat on tehty ja jos jollain olisi pääsyä myyntimääriin, niin siitä voisi tehdä laskelmia millaisilla lannoitemäärillä porukka meinaa pellot lannoittaa. Ite olettaisin, että viherrys tulee eteen sivukulmien pientiloilla ja niillä joilla on muualla työt ja maatalous pyörii 20-35ha harrastuksen merkeissä. Kuulemma viime kesälle oli jo aika paljon sitä ilmiötä, että naapuri käytännössä viljeli. Vaikuttaisi siltä, että rakennekehitys ottaa loikan eteenpäin tulevana kautena. Ensisyksyn kokonaissadossa luulisi kyllä näkyvän alemmat lannoitetasot, vielä jos viljanhinta ei keväälläkään tee minkäänlaista pomppua vaan ennemmin lipeää lähemmäksi 200e/t. Tulevia vuosia silmällä pitäen tulee olemaan tosi vaikeaa, kun apulanta maksaa paljon ja vilja on halpaa. Lannoitekustannus voi nousta sietämättömäksi.
-
Yaran apulantakauppa sulkeutui pitkästä aikaa. Kai aika yllättäenkin, kun myyjän mukaan heidän liikkeelläänkin oli vielä avointa kiintiötä jäljellä. Joulukuun toimituksia myivät. Kysyin arviota toimitetuista eristä ja karkeasti 70% on ostanut ja aika pitkälle ne, jotka apulantaa aikovat ensi keväänä kylvää. Moni on sitten ilmoittanut, että he eivät osta apulantaa lainkaan vaan sumplivat viljelyksensä jotenkin muuten.
Yhteenvetona, ensi kauden hankinnat on tehty ja jos jollain olisi pääsyä myyntimääriin, niin siitä voisi tehdä laskelmia millaisilla lannoitemäärillä porukka meinaa pellot lannoittaa. Ite olettaisin, että viherrys tulee eteen sivukulmien pientiloilla ja niillä joilla on muualla työt ja maatalous pyörii 20-35ha harrastuksen merkeissä. Kuulemma viime kesälle oli jo aika paljon sitä ilmiötä, että naapuri käytännössä viljeli. Vaikuttaisi siltä, että rakennekehitys ottaa loikan eteenpäin tulevana kautena. Ensisyksyn kokonaissadossa luulisi kyllä näkyvän alemmat lannoitetasot, vielä jos viljanhinta ei keväälläkään tee minkäänlaista pomppua vaan ennemmin lipeää lähemmäksi 200e/t. Tulevia vuosia silmällä pitäen tulee olemaan tosi vaikeaa, kun apulanta maksaa paljon ja vilja on halpaa. Lannoitekustannus voi nousta sietämättömäksi.
Ai se meni tavan lannan osaltakin kiinni. Myyjältä tuli viesti, että luomulannan myynti menee kiinni ja tilaus pitäisi laittaa eilen ennen klo 15 sisään. Hinta luomussa nousee kai 35€ tonnilta. Hieman outoa kun hinta ekaksi laski ja nyt sitten taas nousi takaisin.
Olisi kiva tietää mikä peruste tuolle myynnin keskeyttämiselle on ollut. Toki asia on varmaan näin et kutakuinkin ens vuoden lannat on pääpiirteittäin ostettu ja nyt yaran täytyisi keksiä millä saataisiin viljelijää kupattua vähän vielä lisää. Euroopassahan lantojen hinnat ovat hieman laskeneet ja sitä myöten belorikin on joissain tuotteissa laskenut hintaa..
-
Yaran apulantakauppa sulkeutui pitkästä aikaa. Kai aika yllättäenkin, kun myyjän mukaan heidän liikkeelläänkin oli vielä avointa kiintiötä jäljellä. Joulukuun toimituksia myivät. Kysyin arviota toimitetuista eristä ja karkeasti 70% on ostanut ja aika pitkälle ne, jotka apulantaa aikovat ensi keväänä kylvää. Moni on sitten ilmoittanut, että he eivät osta apulantaa lainkaan vaan sumplivat viljelyksensä jotenkin muuten.
Yhteenvetona, ensi kauden hankinnat on tehty ja jos jollain olisi pääsyä myyntimääriin, niin siitä voisi tehdä laskelmia millaisilla lannoitemäärillä porukka meinaa pellot lannoittaa. Ite olettaisin, että viherrys tulee eteen sivukulmien pientiloilla ja niillä joilla on muualla työt ja maatalous pyörii 20-35ha harrastuksen merkeissä. Kuulemma viime kesälle oli jo aika paljon sitä ilmiötä, että naapuri käytännössä viljeli. Vaikuttaisi siltä, että rakennekehitys ottaa loikan eteenpäin tulevana kautena. Ensisyksyn kokonaissadossa luulisi kyllä näkyvän alemmat lannoitetasot, vielä jos viljanhinta ei keväälläkään tee minkäänlaista pomppua vaan ennemmin lipeää lähemmäksi 200e/t. Tulevia vuosia silmällä pitäen tulee olemaan tosi vaikeaa, kun apulanta maksaa paljon ja vilja on halpaa. Lannoitekustannus voi nousta sietämättömäksi.
Juu, ensi talvena on tarkkaan mietittävä. Että kiinnittääkö suurimman osan sadosta.
Rehuviljojen hinnatkin pitää olla reilusti yli 300e/t, että edes keväällä kannattaa kylvää.
-
Jos ensi kesä on heikko niin syksyn hinnat pomppaa reilusti. Kyllä tämä tuppaa aina vaan kulminoitumaan varastotilaan, että sitä pitäisi olla reilusti käytössä, jotta myynnit voi keskittää piikkeihin.
-
Jos tulee useampi hyvä vuosi maailmalla voi hinnannousua joutua odottaaman kauankin. Ennustaminen ja varsinkin tulevaisuuden on vaikea laji. (Sitaatti A. Karjalaiselta). Ukrainan ja Venäjän tilanne vaikuttaa paljon ja kotimaassa kotieläintalouden alasajo voi vain laskea hintaa. Säiden normalisoitumista epäilen koko Suomen alalle. Viime kesä oli Pohjois-Pohjanmaan etelälaidalla huippu omalla kylällä . Kuivuudesta kärsivillä mailla oli ongelmia ,itsellä sattui hiesusavikot hömpälle.
-
Jos ensi kesä on heikko niin syksyn hinnat pomppaa reilusti. Kyllä tämä tuppaa aina vaan kulminoitumaan varastotilaan, että sitä pitäisi olla reilusti käytössä, jotta myynnit voi keskittää piikkeihin.
Juu.
Siinä on taas sitä arpomista talvelle
-
Yaran apulantakauppa sulkeutui pitkästä aikaa. Kai aika yllättäenkin, kun myyjän mukaan heidän liikkeelläänkin oli vielä avointa kiintiötä jäljellä. Joulukuun toimituksia myivät. Kysyin arviota toimitetuista eristä ja karkeasti 70% on ostanut ja aika pitkälle ne, jotka apulantaa aikovat ensi keväänä kylvää. Moni on sitten ilmoittanut, että he eivät osta apulantaa lainkaan vaan sumplivat viljelyksensä jotenkin muuten.
Yhteenvetona, ensi kauden hankinnat on tehty ja jos jollain olisi pääsyä myyntimääriin, niin siitä voisi tehdä laskelmia millaisilla lannoitemäärillä porukka meinaa pellot lannoittaa. Ite olettaisin, että viherrys tulee eteen sivukulmien pientiloilla ja niillä joilla on muualla työt ja maatalous pyörii 20-35ha harrastuksen merkeissä. Kuulemma viime kesälle oli jo aika paljon sitä ilmiötä, että naapuri käytännössä viljeli. Vaikuttaisi siltä, että rakennekehitys ottaa loikan eteenpäin tulevana kautena. Ensisyksyn kokonaissadossa luulisi kyllä näkyvän alemmat lannoitetasot, vielä jos viljanhinta ei keväälläkään tee minkäänlaista pomppua vaan ennemmin lipeää lähemmäksi 200e/t. Tulevia vuosia silmällä pitäen tulee olemaan tosi vaikeaa, kun apulanta maksaa paljon ja vilja on halpaa. Lannoitekustannus voi nousta sietämättömäksi.
Ai se meni tavan lannan osaltakin kiinni. Myyjältä tuli viesti, että luomulannan myynti menee kiinni ja tilaus pitäisi laittaa eilen ennen klo 15 sisään. Hinta luomussa nousee kai 35€ tonnilta. Hieman outoa kun hinta ekaksi laski ja nyt sitten taas nousi takaisin.
Olisi kiva tietää mikä peruste tuolle myynnin keskeyttämiselle on ollut. Toki asia on varmaan näin et kutakuinkin ens vuoden lannat on pääpiirteittäin ostettu ja nyt yaran täytyisi keksiä millä saataisiin viljelijää kupattua vähän vielä lisää. Euroopassahan lantojen hinnat ovat hieman laskeneet ja sitä myöten belorikin on joissain tuotteissa laskenut hintaa..
Se vissiin on toiveajattelua,että joku taho on torpeedolla ampunut merirosvolaivan alas,kivi ei ainakaan.
-
Voisio jaraa hakea konkurssiin? Jokainen kynnelle kykenevä kun laittaisi hakemuksen jonnekin, niin varmasti joku tärppää.
-
ei onnaa fiberilläkään. turha toivo.
-
No ainakin noissa YaraSunoissa on heikosti lannoitekiloa kohti typpeä että jos tosta laskee typpikilon hinnan niin onkohan yhtään halvempi ja jos ei edes juokse niin sitä kannattaa pohtia onko järkeä vai ei.
Ei se halvempi ole. Jos yarasuna maksaa 500e tonni ja siinä on 3% liukoista typpeä eli 30kg niin typpikilolle tulee hintaa n. 16,5e
Jos toivotaan et kaikkityppi (orgaaninen) vapautuu niin silloin typpeä on 10% eli 100kg tonnissa. Jolloin hintaa typpikilolle jää enää 5e.
Salpietari taitaa maksaa luokkaa 1200e tonni ja oliko siinä nyt 26% nykyään sitä typpeä eli 260kg ja kaikki liukoista. Typpikilon hinnaksi tulee siis reilu 4,5e. Tuolla tullaan jo lähelle luomutavaran hintaa mut maksaako se salpietari 1200e tonni. Kesällä sitä taisi ainakin saada n. Puolella tuosta hinnasta?
Luomulannassa tulee tietysti myös muita ravinteita, fosforia nyt merkittävin ja niinkuin yllä mainitsin niin en fosforin liukenemisprosenttia muista mut tonnin lannoitusmäärällä hehtaarille saadaan paperilla 40kg fosforin. Pitäisikö lannoitettu verrata johon korkeafosforiseen tavan apulantaan?
Jos fosforista on pulaa niin tuon yarasunan käyttö tavis viljelyssä syyslannoituksessa vois olla hyvä konsti.. ::)
(Yaran esitteestä)
YaraSuna-peltolannoitteiden sisältämän typen teho on noin 75 % verrattuna mineraalilannoitteiden typpeen. Eli vastaa esimrkiksi noin 7 kg mineraalilannoitetyppeä 100 kg / lannoitetta, Kokonaisfosforista on vesiliukoista eli heti käyttökelpoista 10 prosenttia, niin kuin epäilinkin. Kalium on kokonaisuudessaan heti käyttökelpoista.
Peruste sille, että luomussa kannattaa luomuhyväksytystä typpikilosta maksaa enemmän, on yksinkertaisesti se, että sillä lannoitteella yleensä on suurin vaikutus ensimmäisistä kiloista lähtien, luomussa lannoitetaan vähemmän, ja edelleenkin, vuodesta toiseen jatkuva ryöstöviljely kuluttaa maan perusravinteita, niin että niitä on pakko alkaa lisätä jossakin vaiheessa. 20 vuotta pelkällä kasvinviljelyluomulla, ilman kompostia, eivät lähde apilat eivätkä heinät edes kasvamaan. Toiseksi, tuote, joka sillä vähäisemmälläkin määrällä luomulannoitetta aikaansaadaan, on useimmiten - ainakin tähän mennessä - ollut myydessä parempihintaista.
-SS-
-
No ainakin noissa YaraSunoissa on heikosti lannoitekiloa kohti typpeä että jos tosta laskee typpikilon hinnan niin onkohan yhtään halvempi ja jos ei edes juokse niin sitä kannattaa pohtia onko järkeä vai ei.
Ei se halvempi ole. Jos yarasuna maksaa 500e tonni ja siinä on 3% liukoista typpeä eli 30kg niin typpikilolle tulee hintaa n. 16,5e
Jos toivotaan et kaikkityppi (orgaaninen) vapautuu niin silloin typpeä on 10% eli 100kg tonnissa. Jolloin hintaa typpikilolle jää enää 5e.
Salpietari taitaa maksaa luokkaa 1200e tonni ja oliko siinä nyt 26% nykyään sitä typpeä eli 260kg ja kaikki liukoista. Typpikilon hinnaksi tulee siis reilu 4,5e. Tuolla tullaan jo lähelle luomutavaran hintaa mut maksaako se salpietari 1200e tonni. Kesällä sitä taisi ainakin saada n. Puolella tuosta hinnasta?
Luomulannassa tulee tietysti myös muita ravinteita, fosforia nyt merkittävin ja niinkuin yllä mainitsin niin en fosforin liukenemisprosenttia muista mut tonnin lannoitusmäärällä hehtaarille saadaan paperilla 40kg fosforin. Pitäisikö lannoitettu verrata johon korkeafosforiseen tavan apulantaan?
Jos fosforista on pulaa niin tuon yarasunan käyttö tavis viljelyssä syyslannoituksessa vois olla hyvä konsti.. ::)
(Yaran esitteestä)
YaraSuna-peltolannoitteiden sisältämän typen teho on noin 75 % verrattuna mineraalilannoitteiden typpeen. Eli vastaa esimrkiksi noin 7 kg mineraalilannoitetyppeä 100 kg / lannoitetta, Kokonaisfosforista on vesiliukoista eli heti käyttökelpoista 10 prosenttia, niin kuin epäilinkin. Kalium on kokonaisuudessaan heti käyttökelpoista.
Peruste sille, että luomussa kannattaa luomuhyväksytystä typpikilosta maksaa enemmän, on yksinkertaisesti se, että sillä lannoitteella yleensä on suurin vaikutus ensimmäisistä kiloista lähtien, luomussa lannoitetaan vähemmän, ja edelleenkin, vuodesta toiseen jatkuva ryöstöviljely kuluttaa maan perusravinteita, niin että niitä on pakko alkaa lisätä jossakin vaiheessa. 20 vuotta pelkällä kasvinviljelyluomulla, ilman kompostia, eivät lähde apilat eivätkä heinät edes kasvamaan. Toiseksi, tuote, joka sillä vähäisemmälläkin määrällä luomulannoitetta aikaansaadaan, on useimmiten - ainakin tähän mennessä - ollut myydessä parempihintaista.
-SS-
Oliko siinä esitteessä mainittu liukoisen typen osuutta? Joku lisäaineistushan tuossa Hankkijan myymässä bio plus sunassa kuulemma on jonka pitäisi siis jotenkin auttaa tuon typen liukenemista. Optimi oloissa voi siis koko 10% typpi tulla käyttöön.
Olet oikeassa tuosta ryöstöviljelystä. Toki tässäkin ehkä hieman maalajikohtaisia eroja. Ja varmasti niinkin et mikäli tätä ryöstöviljelyä on jatkettu vuosia niin jo pienikin lannoitteen lisäys auttaa.
Kaikesta huolimatta en ainakaan itse ole vielä lannoitetta ostanut ja tuskin ostankaan kun hinnat kai nousivat nyt viikonloppuna. Omalla kohdalla tuolla pussitavaralla olisi ollut tarkoitus lannoittaa syysviljojen oraita keväällä mut en oikein usko rakeen sulamiseen pinnassa. Nyt mennään vähillä lietteillä mitä on jäljellä.
-
Yaran apulantakauppa sulkeutui pitkästä aikaa. Kai aika yllättäenkin, kun myyjän mukaan heidän liikkeelläänkin oli vielä avointa kiintiötä jäljellä. Joulukuun toimituksia myivät. Kysyin arviota toimitetuista eristä ja karkeasti 70% on ostanut ja aika pitkälle ne, jotka apulantaa aikovat ensi keväänä kylvää. Moni on sitten ilmoittanut, että he eivät osta apulantaa lainkaan vaan sumplivat viljelyksensä jotenkin muuten.
Yhteenvetona, ensi kauden hankinnat on tehty ja jos jollain olisi pääsyä myyntimääriin, niin siitä voisi tehdä laskelmia millaisilla lannoitemäärillä porukka meinaa pellot lannoittaa. Ite olettaisin, että viherrys tulee eteen sivukulmien pientiloilla ja niillä joilla on muualla työt ja maatalous pyörii 20-35ha harrastuksen merkeissä. Kuulemma viime kesälle oli jo aika paljon sitä ilmiötä, että naapuri käytännössä viljeli. Vaikuttaisi siltä, että rakennekehitys ottaa loikan eteenpäin tulevana kautena. Ensisyksyn kokonaissadossa luulisi kyllä näkyvän alemmat lannoitetasot, vielä jos viljanhinta ei keväälläkään tee minkäänlaista pomppua vaan ennemmin lipeää lähemmäksi 200e/t. Tulevia vuosia silmällä pitäen tulee olemaan tosi vaikeaa, kun apulanta maksaa paljon ja vilja on halpaa. Lannoitekustannus voi nousta sietämättömäksi.
Juu, ensi talvena on tarkkaan mietittävä. Että kiinnittääkö suurimman osan sadosta.
Rehuviljojen hinnatkin pitää olla reilusti yli 300e/t, että edes keväällä kannattaa kylvää.
Mun ympärillä aika moni suoraan sanoo että menköön hömpällä, ei ost kun murtoosia lannoitetta, yksi lopetti kokonaan, oisko jo sen mikä mä tunnen sen usempi sata ha joka ei tuota viljaa tuleva kesä. Miten se vaikuttaa ensi syksyn hintoihin jos nut jää kolmasosa tai enenmän kylvämätt, miten se vaikuttaa hintoihin?
-
Apulanta laskee vielä kevääksi hiukan, mennään kohti taantumaa. Näkyy jo mm. raaka-öljyn hinnassa. Samalla menee kyllä sitten viljakin.
Jos Suomessa jäisi paljon kylvämättä (mikä on ihan samaa uhoomista kuin viime keväänä) se vie meidät lähemmäksi omaa käyttöämme. Jos mennään alle eli heikko satotaso vielä kyydittää niin Suomessa saa plusbasista. Perustaso tulee kuitenkin aina maailmanmarkkinasta. Me ollaan Pohjola. Ei tää oo ikinä mikään kasvinviljelyn aitta.
-
Mites se keskieuroopan kuivuus🤔 eikö se vaikuta mihinkään? Vai eikö sitä oikeasti ollutkaan 😳
-
Mites se keskieuroopan kuivuus🤔 eikö se vaikuta mihinkään? Vai eikö sitä oikeasti ollutkaan 😳
Kuivuus nostaa apulannan hintaa. Samoin liika märkyys.
-
En ole cemagrolta apulantaa ostanu ikinä niin pittää kysyä täältä :o
Onkohan hinta sama välittävissä kaupoissa ku cemagron sivuilla jotta tointaako kysellä mistään vai suoraan tilata ite?
Ihmettelin tuota kuorman purkuakin eli ite saa nostella pussukat nii ei maksa ylimäärästä.....naapuri jos ottaa purun kanssa ja tilaa samaan aikaan ni sikäli sama rekka ne kai tuo :o
Lie nuo ihan kunnon tavaraa että menee kylvökoneesta läpi ja huiskasta :o
Joku povannu että hinta tippuu nyt lähipäivinä.... ei tiiä tilatako vai oottaako vielä :o
Jaraa ei sua ainakaan nyt ja belorista en tiiä hittojakaan :o
-
En ole cemagrolta apulantaa ostanu ikinä niin pittää kysyä täältä :o
Onkohan hinta sama välittävissä kaupoissa ku cemagron sivuilla jotta tointaako kysellä mistään vai suoraan tilata ite?
Ihmettelin tuota kuorman purkuakin eli ite saa nostella pussukat nii ei maksa ylimäärästä.....naapuri jos ottaa purun kanssa ja tilaa samaan aikaan ni sikäli sama rekka ne kai tuo :o
Lie nuo ihan kunnon tavaraa että menee kylvökoneesta läpi ja huiskasta :o
Joku povannu että hinta tippuu nyt lähipäivinä.... ei tiiä tilatako vai oottaako vielä :o
Jaraa ei sua ainakaan nyt ja belorista en tiiä hittojakaan :o
Ainahan voi sanoa autoilijalle, että nosturi täytyy jättää naapurin pihalle, jos joutuu itse purkamaan lisähinnan välttämiseksi.
-
En ole cemagrolta apulantaa ostanu ikinä niin pittää kysyä täältä :o
Onkohan hinta sama välittävissä kaupoissa ku cemagron sivuilla jotta tointaako kysellä mistään vai suoraan tilata ite?
Ihmettelin tuota kuorman purkuakin eli ite saa nostella pussukat nii ei maksa ylimäärästä.....naapuri jos ottaa purun kanssa ja tilaa samaan aikaan ni sikäli sama rekka ne kai tuo :o
Lie nuo ihan kunnon tavaraa että menee kylvökoneesta läpi ja huiskasta :o
Joku povannu että hinta tippuu nyt lähipäivinä.... ei tiiä tilatako vai oottaako vielä :o
Jaraa ei sua ainakaan nyt ja belorista en tiiä hittojakaan :o
Suomalainen hinnanpudotus tahtoo olla sitä,hintoja nostetaan vähemmän kuin mitä on aiottu,varsinkin jos kyse on apulantajätistä.
-
En ole cemagrolta apulantaa ostanu ikinä niin pittää kysyä täältä :o
Onkohan hinta sama välittävissä kaupoissa ku cemagron sivuilla jotta tointaako kysellä mistään vai suoraan tilata ite?
Ihmettelin tuota kuorman purkuakin eli ite saa nostella pussukat nii ei maksa ylimäärästä.....naapuri jos ottaa purun kanssa ja tilaa samaan aikaan ni sikäli sama rekka ne kai tuo :o
Lie nuo ihan kunnon tavaraa että menee kylvökoneesta läpi ja huiskasta :o
Joku povannu että hinta tippuu nyt lähipäivinä.... ei tiiä tilatako vai oottaako vielä :o
Jaraa ei sua ainakaan nyt ja belorista en tiiä hittojakaan :o
Viime kesä meni Cemagrolla, ja ihan yhtä hyvin/huonosti kasvoi kuin yarallakin. Joku yksittäinen lajike pölysi ihan helvetisti, muuten laatu ok. Hinnasta en muista oliko juurikaan eroa nettihintoihin, nämä tuli meijerin kautta.
-
Ihmettelin tuota kuorman purkuakin eli ite saa nostella pussukat nii ei maksa ylimäärästä.....naapuri jos ottaa purun kanssa ja tilaa samaan aikaan ni sikäli sama rekka ne kai tuo :o
sua ainakaan nyt ja belorista en tiiä hittojakaan :o
Mä olen toistakymmentä vuotta tilannut itse purkaen (yleensä Beloria) ja varmaan yhden ainoan kerran siinä autossa on ollut mukana nosturi. Sekin ilmeisesti jonkin kalustorikko/vara-auton vuoksi, aikataulukin oli ihan muuta kuin so***** ja kuski sanoi että hän voi kyllä hyvitykseksi purkaakin. Autoja on ollut ihan laidasta laitaan, romukonttiautosta viron rekan kautta Postin kalustoon. Nuppia, puoliperää, täysperää. Jollain oli sellainen mobiilitrukki (mikä Moffet lie) mukana, sitä ei käytetty. Välillä on ollut hankalaa kun puran mieluimmin hiiapilla ja auto on voinut olla sellainen että matalalla olevaa kattoa ei saa auki... monessa uudessa katto nousee nykyään ihan nappia painamalla.
Muutaman kerran hain itse lähellä olevasta Belorin terminaalista, siellä tuli aina 6 säkkiä kerrallaan kyytiin pyöräkoneella :-)
-
Apulanta laskee vielä kevääksi hiukan, mennään kohti taantumaa. Näkyy jo mm. raaka-öljyn hinnassa. Samalla menee kyllä sitten viljakin.
Jos Suomessa jäisi paljon kylvämättä (mikä on ihan samaa uhoomista kuin viime keväänä) se vie meidät lähemmäksi omaa käyttöämme. Jos mennään alle eli heikko satotaso vielä kyydittää niin Suomessa saa plusbasista. Perustaso tulee kuitenkin aina maailmanmarkkinasta. Me ollaan Pohjola. Ei tää oo ikinä mikään kasvinviljelyn aitta.
On sillä uhoamisella ehkä kumminkin viime vuotta enemmän painoarvoa, hintasuhteet ja yleinen ilmapiiri oli silloin selvästi kannustavampi kuin nyt.
-
Nyt on alkanut laskemaan. Acheman Cannia saa jo 815 €/t +rahti+alv.
-
Nyt on alkanut laskemaan. Acheman Cannia saa jo 815 €/t +rahti+alv.
halapaa,kuin saippua.
-
ja nyt vaan kevättä uottamaan. apupaskat tuli eilen illlalla... ja hetken myöhemmin tuli siemenet.
-
Harva arvaa miten arvokas kasa tuolla hallin perällä on😏
58säkkiä axania ja npkta🙄
-
Nyt on alkanut laskemaan. Acheman Cannia saa jo 815 €/t +rahti+alv.
Eilen Cemagrolaista tilasin :o
Tuollasta achemania en ole tienny olevankaan :o Taas tuli paskat kaupat tehtyä :o
-
taitaa olla niitä tiskinalta myytäviä asioita..
-
Tosin ei 24t lannoite lastia ois rahaa ollu ostaakaan. Näkyyvät rekoittain myyvän sitä
-
Kerran tullut tuota achemaa. Baltian pojat ajaa pikkurekoilla sitä suoraan Liettuasta. Välikäsi oli jossain Salon suunnalla.
-
Kerran tullut tuota achemaa. Baltian pojat ajaa pikkurekoilla sitä suoraan Liettuasta. Välikäsi oli jossain Salon suunnalla.
Oliko hyvää tavaraa se
-
Kerran tullut tuota achemaa. Baltian pojat ajaa pikkurekoilla sitä suoraan Liettuasta. Välikäsi oli jossain Salon suunnalla.
Oliko hyvää tavaraa se
Oli, ei valittamista. Parempaa se oli kuin samoja aikoja ollut yaralainen. Yaralaisessa pölyä ja paakkuja.
Kapelliautoilla ajoivat kun talvella tuli. Silloin olisi ollut ainakin mahdollista jakaa kuorma esim. Naapurin kanssa. En tiedä olisiko onnistunut niin et puretaan kahteen eri paikkaan. Ja mikä parasta niin rahoja ei tarvinnut siirtää etukäteen niinkuin esim. Agroy:n kanssa. Miinuksena se et omalla huonolla rallienglannilla ja kuskien huonolla englannilla kommunikointi puhelimessa ja paikan päällä oli kohtuu hankalaa..
-
Niin ja itselle tuli silloin can27 ja npk:ta. Molemmat oli hyviä.
Jos itse olisin nyt ostamassa lantoja niin katselisin kyllä jonkin aikaa. Hinnat lähteneet euroopassa laskuun ja yara yrittää nyt pantata hintaa täällä.
-
Achema laatu on ollut aina hyvää. Ei paakkuja, eikä jauhetta.
Kuskit ei yleensä puhu sanaakaan englantia. Viimeksi joku soitti ja kyseli neuvoja englanniksi. Auto oli tienhaarassa. Sitten selvisi, että pomo soitti ja antoi sitten neuvoja kuskille. Edellisen kerran auto tuli reilusti etuajassa. Kuski oli jättänyt auton tienhaaraan ja kävellyt katsomaan pihaan. Emäntä sitten soitteli, että täällä on joku ulkomaalainen ja näytti lappua että hänellä on jotain CAN:ia.
-
Achema laatu on ollut aina hyvää. Ei paakkuja, eikä jauhetta.
Kuskit ei yleensä puhu sanaakaan englantia. Viimeksi joku soitti ja kyseli neuvoja englanniksi. Auto oli tienhaarassa. Sitten selvisi, että pomo soitti ja antoi sitten neuvoja kuskille. Edellisen kerran auto tuli reilusti etuajassa. Kuski oli jättänyt auton tienhaaraan ja kävellyt katsomaan pihaan. Emäntä sitten soitteli, että täällä on joku ulkomaalainen ja näytti lappua että hänellä on jotain CAN:ia.
Jep kaksi kuormaa tuli samana vuonna. Oletan et puhuin puhelimessa molempien kuskien kanssa. Eka osasi tosi huonosti englantia ja oli lievästi sanottuna vaikeuksia ymmärtää. Tajusin sitten laittaa tekstarin niin siinä selvisi paremmin aikataulu jolloin piti olla purkamassa. Tulivat siis sivutilalle n. 10km päähän niin piti olla aika tiedossa ettei tarvinnut kummankaan odotella. Seuraava kuski osasi sitten paremmin englantia niin jopa mä ymmärsin puhelimessa et mikä päivä ja monen aikaan. ;D
Jälkikäteen aattelin et olisi pitänyt ohjata puhelut jollekkin enemmän englantia ymmärtävälle joka olisi sitten infonnut mua. Mut hoituihan se homma noinkin.
Toinen kuskeista se joka osasi paremmin englantia niin oli seuraavaksi menossa hakemaan kuormaa oliko se nyt Imatralta vai mistä. Näytti tekstaria puhelimesta jossa firman nimi, stora Enso ja osoite ja kyseli reittiä. Yritin sitten parhaani mukaan rallienglannilla opastaa oikeaan suuntaan. Ihmettelin etteikö muka minkäänlaista navia tai edes Google mapsia ollut käytössä, kun kaveri näytteli gt karttaa ja tekstaria.. ;D
-
Viikko tilauksesta ja Cemagrolaiset on kotona👍 Meijerin kautta tuli tilattua. Oispa ollu mania tilata enemmän/ koko tarvittava määrä mutta ei pää antanu tehhä puukauppaa apupaskoja varten :o
-
Nyt ne laski.
200e/t.
8)
-
Hommahan alkaa menee mielenkiintoiseksi 8)
Jokin uutinen kertoi et lähelle kesän avauksia mentäisiin hinnoissa. Käsittääkseni kesällä typpilannoite maksoi kuutosella alkavan hinna verottomana. Onko se nyt sitten ollut kasilla alkava? Mitä mä kyselin joskus joulukuun alussa niin hinta can27 oli lähelle tonnin. Et mitä kohtaa en nyt ymmärtänyt?
Mut mitä luulette riittääkö tämä käynnistämään menekin? Viljan hinta tullut kuitenkin n. 50e tonnilta alas kesän hinnoista?
-
Nyt ne laski.
200e/t.
Kannatti siis vetkuttaa lannoiteostoksia 8), lannoitetta. Fi sivustolla
Kyllä vanhat kalliit hinnat. Belor vai cemargo ?
-
Nyt ne laski.
200e/t.
Kannatti siis vetkuttaa lannoiteostoksia 8), lannoitetta. Fi sivustolla
Kyllä vanhat kalliit hinnat. Belor vai cemargo ?
Nyt odotellaan sitä millainen meteli siitä nousee kun joku hankki lannat kalliilla. ::)
Edellisen kerran kun näin tapahtui niin yarahan tuli vastaan seuraavan kauden ostoissa. Ja mitä jos painetta laskuun tulee edelleen? Mennäänkö hinnoissa alle kauden avauksen, tuskin yaralla ainakaan, muilla sit ehkä..
-
Nyt ne laski.
200e/t.
Kannatti siis vetkuttaa lannoiteostoksia 8), lannoitetta. Fi sivustolla
Kyllä vanhat kalliit hinnat. Belor vai cemargo ?
Nyt odotellaan sitä millainen meteli siitä nousee kun joku hankki lannat kalliilla. ::)
Edellisen kerran kun näin tapahtui niin yarahan tuli vastaan seuraavan kauden ostoissa. Ja mitä jos painetta laskuun tulee edelleen? Mennäänkö hinnoissa alle kauden avauksen, tuskin yaralla ainakaan, muilla sit ehkä..
Silloin tilanne oli siinä mielessä erilainen että oli vielä jonkinlainen kausihinnoittelu olemassa ja lannoitteita markkinoitiin että ostamalla alkukaudesta saat halvimmalla, nythän kukaan ei yritäkään väittää sellaista.
-
Nyt ne laski.
200e/t.
Kannatti siis vetkuttaa lannoiteostoksia 8), lannoitetta. Fi sivustolla
Kyllä vanhat kalliit hinnat. Belor vai cemargo ?
Nyt odotellaan sitä millainen meteli siitä nousee kun joku hankki lannat kalliilla. ::)
Edellisen kerran kun näin tapahtui niin yarahan tuli vastaan seuraavan kauden ostoissa. Ja mitä jos painetta laskuun tulee edelleen? Mennäänkö hinnoissa alle kauden avauksen, tuskin yaralla ainakaan, muilla sit ehkä..
Silloin tilanne oli siinä mielessä erilainen että oli vielä jonkinlainen kausihinnoittelu olemassa ja lannoitteita markkinoitiin että ostamalla alkukaudesta saat halvimmalla, nythän kukaan ei yritäkään väittää sellaista.
Eikö? ;D
-
Hommahan alkaa menee mielenkiintoiseksi 8)
Jokin uutinen kertoi et lähelle kesän avauksia mentäisiin hinnoissa. Käsittääkseni kesällä typpilannoite maksoi kuutosella alkavan hinna verottomana. Onko se nyt sitten ollut kasilla alkava? Mitä mä kyselin joskus joulukuun alussa niin hinta can27 oli lähelle tonnin. Et mitä kohtaa en nyt ymmärtänyt?
Mut mitä luulette riittääkö tämä käynnistämään menekin? Viljan hinta tullut kuitenkin n. 50e tonnilta alas kesän hinnoista?
Iso osa porukasta on lannoitteensa hommannut ja jäljellä olevassa porukassa on paljon niitä, joille tämäkin taso on aivan liikaa. Väitän, että kaupankäynti jää yllättävän laimeaksi. Selvä virkistyminen tapahtuu siinä vaiheessa, jos saavutetaan viime kesän avaushinnat. Itekin odottelen vähintään sinne asti ja jos mennään reilusti alle, niin ostan vielä potin lisää.
-
Hankkijan nettikauppa näyttää mulle 750e/t salpietari ja y2 850e/t ilman alveja. Mites muilla?
Tuosta sit saa varmaan jonkin siivun vielä jos soittaa sille omamyyjälle. Mut on kai tuossa vielä se reilu satku avauksiin? Itse en ostanut mut mielestäni kaveri jutteli kun oli ostanut et hieman päälle 600e oli typpi ja satanen lisää npk kesällä..
-
Nyt ne laski.
200e/t.
Kannatti siis vetkuttaa lannoiteostoksia 8), lannoitetta. Fi sivustolla
Kyllä vanhat kalliit hinnat. Belor vai cemargo ?
Nyt odotellaan sitä millainen meteli siitä nousee kun joku hankki lannat kalliilla. ::)
Edellisen kerran kun näin tapahtui niin yarahan tuli vastaan seuraavan kauden ostoissa. Ja mitä jos painetta laskuun tulee edelleen? Mennäänkö hinnoissa alle kauden avauksen, tuskin yaralla ainakaan, muilla sit ehkä..
Silloin tilanne oli siinä mielessä erilainen että oli vielä jonkinlainen kausihinnoittelu olemassa ja lannoitteita markkinoitiin että ostamalla alkukaudesta saat halvimmalla, nythän kukaan ei yritäkään väittää sellaista.
Eikö? ;D
No joo, korjataan sen verran että kyllähän tämän suuntaista mielikuvaa luodaan ja useampana vuonna toki hinnat onkin ollut kauden avauksessa alhaisimmillaan mutta mitään "takuuta" siitä ei anneta.
-
>Hankkijan nettikauppa näyttää mulle 750e/t salpietari ja y2 850e/t ilman alveja. Mites muilla?
Tuosta sit saa varmaan jonkin siivun vielä jos soittaa sille omamyyjälle. Mut on kai tuossa vielä se reilu satku avauksiin? Itse en ostanut mut mielestäni kaveri jutteli kun oli ostanut et hieman päälle 600e oli typpi ja satanen lisää npk kesällä..
Kesän avaushintoja y1 694, y3 735,salt 618
nyt y3 795,y1 754
-
Nyt niitä, jotka tekivät lannoitekaupan syksyllä, vituttaa ja ankarasti. Toisaalta viljan hinnan lasku vituttaa vielä ankarammin ja laajemmin. Tosin en nielaisisi ennen kuin tipahtaa, sillä niin kauan kuin Ukrainan sotatila on päällä, voimakkaisiinkin hinnanheilahteluihin kannattaa varautua. En siis laittaisi kaikkia taaloja sille hevoselle, että tuotantopanosten ja viljojen hinnat ovat kesää ja syksyä kohden vain alaspäin.
-
Nyt ne laski.
200e/t.
Kannatti siis vetkuttaa lannoiteostoksia 8), lannoitetta. Fi sivustolla
Kyllä vanhat kalliit hinnat. Belor vai cemargo ?
Nyt odotellaan sitä millainen meteli siitä nousee kun joku hankki lannat kalliilla. ::)
Edellisen kerran kun näin tapahtui niin yarahan tuli vastaan seuraavan kauden ostoissa. Ja mitä jos painetta laskuun tulee edelleen? Mennäänkö hinnoissa alle kauden avauksen, tuskin yaralla ainakaan, muilla sit ehkä..
Silloin tilanne oli siinä mielessä erilainen että oli vielä jonkinlainen kausihinnoittelu olemassa ja lannoitteita markkinoitiin että ostamalla alkukaudesta saat halvimmalla, nythän kukaan ei yritäkään väittää sellaista.
Eikö? ;D
No joo, korjataan sen verran että kyllähän tämän suuntaista mielikuvaa luodaan ja useampana vuonna toki hinnat onkin ollut kauden avauksessa alhaisimmillaan mutta mitään "takuuta" siitä ei anneta.
Niinkun ei kai silloin viimeksikään, oliko se joskus v.2008.
Mut juu ei kai se enää niin voimakkaana se ajatus ole et ostamalla kesällä hinta alhaisimmillaan..
-
>Hankkijan nettikauppa näyttää mulle 750e/t salpietari ja y2 850e/t ilman alveja. Mites muilla?
Tuosta sit saa varmaan jonkin siivun vielä jos soittaa sille omamyyjälle. Mut on kai tuossa vielä se reilu satku avauksiin? Itse en ostanut mut mielestäni kaveri jutteli kun oli ostanut et hieman päälle 600e oli typpi ja satanen lisää npk kesällä..
Kesän avaushintoja y1 694, y3 735,salt 618
nyt y3 795,y1 754
Oliko noi kesän avaushinnat ilman rahtia ja mitään määrä alennuksia?
-
Tässä pelissä on varmaan mahdoton voittaa. Ite taisin nyt ostaa sieltä hintahuipulta lannat.
-
Sanotaanko että vähän tällainen korkea riski, korkea voitto- tyyppinen tilanne.
Jos uskalsi ottaa syksyllä riskin että apulantoja ei välttämättä keväällä saa tai että hinta on jotain aivan tähtitieteellistä niin nyt teki hyvän tilin. Itse en pystynyt tällaista riskiä ottamaan, vaan ihan riskinhallinnan nimissä tilasin lannat "myyntipäivänä". Tiedostin että hinnat voivat myös laskea, mutta eri vaihtoehtoja puntaroiduttuani päädyin lannat ostamaan. Enkä kyllä kadukkaan, mukavasti tuovat mielenrauhaa varastossa. Ja veropoistoja ;D
-
Tässä pelissä on varmaan mahdoton voittaa.
Äläs nyt. Tiedän paljon näitä ns. täysipäiväisiä viljelijöitä, jotka onnistuvat vuosi toisensa jälkeen myymään hintapiikin kohdalla ja ostamaan alle markkinahinnan. Mukavana bonuksena saavat vuosittain 5-7 t satoja sääoloista riippumatta, siis ihan oikeasti!
-
Tässä pelissä on varmaan mahdoton voittaa.
Äläs nyt. Tiedän paljon näitä ns. täysipäiväisiä viljelijöitä, jotka onnistuvat vuosi toisensa jälkeen myymään hintapiikin kohdalla ja ostamaan alle markkinahinnan. Mukavana bonuksena saavat vuosittain 5-7 t satoja sääoloista riippumatta, siis ihan oikeasti!
Ja sitten sä heräsit? ;D ;D ;D ;D
-
Tässä pelissä on varmaan mahdoton voittaa.
Äläs nyt. Tiedän paljon näitä ns. täysipäiväisiä viljelijöitä, jotka onnistuvat vuosi toisensa jälkeen myymään hintapiikin kohdalla ja ostamaan alle markkinahinnan. Mukavana bonuksena saavat vuosittain 5-7 t satoja sääoloista riippumatta, siis ihan oikeasti!
Ja sitten sä heräsit? ;D ;D ;D ;D
Taisi aloitushinnat keväälle 2024 avautua ennätys aikaisin. Eli kipin kapin lannoitekaupoille. Jokaisella vähänkin itseään kunnioittavalla viljelijällä on viljelysuunnitelma 23-27 valmiina kun ehdotkin tulivat tietoon Uudenvuoden aattona. :)
-
Tässä pelissä on varmaan mahdoton voittaa.
Korvaa vaan sanan suomalainen sanalla "luomujuice" 8)
https://www.youtube.com/watch?v=fl1NUwGsxuY
-
Elokuun yarat oli kyllä ihanan kalliita, mut eipä tarvii ostella enempää ennen -24 huhtikuuta. Yara saa tästä lähtien hoitaa varastoinnin mun puolestani.
-
Elokuun yarat oli kyllä ihanan kalliita, mut eipä tarvii ostella enempää ennen -24 huhtikuuta. Yara saa tästä lähtien hoitaa varastoinnin mun puolestani.
Tuossa olisi kyllä ideaa, säkit pihaan pari päivää ennen kylvöjä - eipä tarvitsisi sen sukkelemmin turata pressun kanssa ja arvailla, viekö aukian tuuli sen hevon tuuttiin.
-
Elokuun yarat oli kyllä ihanan kalliita, mut eipä tarvii ostella enempää ennen -24 huhtikuuta. Yara saa tästä lähtien hoitaa varastoinnin mun puolestani.
Tuossa olisi kyllä ideaa, säkit pihaan pari päivää ennen kylvöjä - eipä tarvitsisi sen sukkelemmin turata pressun kanssa ja arvailla, viekö aukian tuuli sen hevon tuuttiin.
Toki voi käydäkin niin että lannoitteet tulevatkin vaikka elokuussa, kun piti tulla aprillipäivänä…. Riski siellä ja täällä
-
Piti jo aikasemmin kirjoitella tänne. Heinäkuussa tilatut Yaran lannat tuli vihdoin marraskuun puolivälissä. Ei ainakaan silloin kaikkia laatuja suurta määrää ollut varastoissa kun Axan säkit oli leimattu 20 minuuttia aikaisemmin mitä auton oli määrä hakea tavaraa tehtaalta.
-
Kaupat tehtiin 28.6.22 ja lannat tuli 27.12.22.Leima säkkien kyljessä 10.12.22.Yaralta tuli tekstarina kysely lannoitekaupasta....asteikolla 0-10 Yara sai kakkosen lannoitekaupan sujumisesta ja Hankkijan myyjä sai myös isot pyyhkeet.
-
höh, eiks tuo sujunu ihan hyin? eihän syksyllä kantsi laittaa kallista tavaraa haaskuuseen.. ja yara ei paljon välitä asiakkaistaan jos kesällä ois tarvinna.. naapuri manas ku ei toimitusta viime kesänä syys kylvöille..
-
höh, eiks tuo sujunu ihan hyin? eihän syksyllä kantsi laittaa kallista tavaraa haaskuuseen.. ja yara ei paljon välitä asiakkaistaan jos kesällä ois tarvinna.. naapuri manas ku ei toimitusta viime kesänä syys kylvöille..
Kai tuo Yaran toiminta on sitten ookoo,mun mielestä voi olla jotain muuta.Myyjän toimintaa en nyt sen enempää avaa...onneksi on valinnanvaraa tulevaisuudessa.
-
höh, eiks tuo sujunu ihan hyin? eihän syksyllä kantsi laittaa kallista tavaraa haaskuuseen.. ja yara ei paljon välitä asiakkaistaan jos kesällä ois tarvinna.. naapuri manas ku ei toimitusta viime kesänä syys kylvöille..
Kai tuo Yaran toiminta on sitten ookoo,mun mielestä voi olla jotain muuta.Myyjän toimintaa en nyt sen enempää avaa...onneksi on valinnanvaraa tulevaisuudessa.
Minulle tuli samana päivänä ,marraskuulla tilatut ,Hankkijan kautta.Tyytyväiskyselyyn en vastannut,Yaran osalta ei kumminkaan löydy sopivan huonoa vaihtoehtoa.
-
miusta kanssa nuo kyselyt ihan hanurista. kyl miä annan palautteen jos menee reisille, muuten hyästi mänee.. ja nyt vasta hanat aukee ku jaara laskee yli 200 ekua tonni....
-
Eli lantakauppiaan ei tarvii laskee hintaa kun valtio maksaa..
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/a18eeabe-6697-4201-b75e-b5c3f7fda232
-
Eli lantakauppiaan ei tarvii laskee hintaa kun valtio maksaa..
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/a18eeabe-6697-4201-b75e-b5c3f7fda232
Miten tuo korvaus käytännössä menee?
Ite käsitän niin, että jos on maksanut lannoitetonnista esim. 950€/alv.0 niin korvataan 45% 900:ta eurosta, eli 405 €, joten jos on ostanut esim. 30 tonnia em. hintaista apulantaa, korvaussumma olisi peräti 12 150 €.
Eli melekoinen vappusatanen olisi kepun maatalousministeriltä luvassa ennen kevään eduskuntavaaleja.
-
Eli lantakauppiaan ei tarvii laskee hintaa kun valtio maksaa..
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/a18eeabe-6697-4201-b75e-b5c3f7fda232
Miten tuo korvaus käytännössä menee?
Ite käsitän niin, että jos on maksanut lannoitetonnista esim. 950€/alv.0 niin korvataan 45% 900:ta eurosta, eli 405 €, joten jos on ostanut esim. 30 tonnia em. hintaista apulantaa, korvaussumma olisi peräti 12 150 €.
Eli melekoinen vappusatanen olisi kepun maatalousministeriltä luvassa ennen kevään eduskuntavaaleja.
Joo ei se kyl noin voi mennä ei kukaan noin avokätinen ole. Kyl mää luulen että se on lähinnä että 0.45 x 300 e/tn on toi maksimikorvaus. Ja 300 e tulee nyt siitä 900e-600e. Kalliimmalla jos on ostanut niin menee tyhmyyden piikkiin ja jos on ollut liian fiksu niin ne taas ei hyödy tosta juuri ollenkaan.
-
Kyllä valtion kassassa on rahaa vaalien alla. Jokseenkin epäreilu tukimuoto, vähän sähköä käyttävä luomutila jää nuolemaan näppejään.
-
Kyllä valtion kassassa on rahaa vaalien alla. Jokseenkin epäreilu tukimuoto, vähän sähköä käyttävä luomutila jää nuolemaan näppejään.
Mihin sitä apulantaa olisi voinut käyttää jos on ostanut?
-
Maataloudessa huudetaan kriisiä. Julkisessa keskustelussa puhutaan kriisistä ja mitä sitten tehdään? Annetaan lisää tukea. >:(
Ongelma ei korjaannu lisää tukea antamalla.
-
Alin tukiraja on 1 000 euroa per tila ja yläraja 35 000 euroa per tila.
Jos laskee tolla 0,45 x 300 = 135€/tonni, on maksimikorvaus, niin noi rajat ois sitten 7,4 tonnia minimi ja 260 tonnia maksimi. 300kg hehtaarille apulantaa tekee 25-866 hehtaaria. Aika paljo jää pikkutiloja pois tuen piiristä.
-
Alin tukiraja on 1 000 euroa per tila ja yläraja 35 000 euroa per tila.
Jos laskee tolla 0,45 x 300 = 135€/tonni, on maksimikorvaus, niin noi rajat ois sitten 7,4 tonnia minimi ja 260 tonnia maksimi. 300kg hehtaarille apulantaa tekee 25-866 hehtaaria. Aika paljo jää pikkutiloja pois tuen piiristä.
Ottamatta kantaa laskun oikeellisuuteen niin onko tuollainen alle 25ha tila mitään muuta kuin harrastustoimintaa? Pitääkö harrastustoimintaa tukea? ::)
Parempi kun ei tuettaisi ketään. Kyllä viljelijöidenkin olisi aika oppia laskemaan. ::)
-
Eli lantakauppiaan ei tarvii laskee hintaa kun valtio maksaa..
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/a18eeabe-6697-4201-b75e-b5c3f7fda232
Miten tuo korvaus käytännössä menee?
Ite käsitän niin, että jos on maksanut lannoitetonnista esim. 950€/alv.0 niin korvataan 45% 900:ta eurosta, eli 405 €, joten jos on ostanut esim. 30 tonnia em. hintaista apulantaa, korvaussumma olisi peräti 12 150 €.
Eli melekoinen vappusatanen olisi kepun maatalousministeriltä luvassa ennen kevään eduskuntavaaleja.
Joo ei se kyl noin voi mennä ei kukaan noin avokätinen ole. Kyl mää luulen että se on lähinnä että 0.45 x 300 e/tn on toi maksimikorvaus. Ja 300 e tulee nyt siitä 900e-600e. Kalliimmalla jos on ostanut niin menee tyhmyyden piikkiin ja jos on ollut liian fiksu niin ne taas ei hyödy tosta juuri ollenkaan.
"Korvattava hintaväli on 600–900 euroa tonnilta. Tällä välillä korvataan 45 prosenttia. "
Kyllä mä edelleen käsitän tuon tekstin niin, että jos on maksanut lannoitetonnista alle 600€, niin korvausta ei saa, ja kaikista lannoitekaupoista, joissa tonnihinta ylittää 600, valtio korvaa 45% laskun verottomasta hinnasta aina 900 € tonnihintaan asti.
Tuntuu avokätiseltä, tai sitten toimittaja on käsittänyt asian väärin ja kirjoittaa väärin.
Jos korvattaisi 300:sta 45%, niin miksi sitä ei ole kirjoitettu niin?
Eli miksi pitää yksinkertainen asia ilmaista noin monimutkaisesti?
-
Tai jos osti kesällä 700 sadalla, ni ei korvata ku satasest se 45 rossaa. Näinkö menee
-
Tai jos osti kesällä 700 sadalla, ni ei korvata ku satasest se 45 rossaa. Näinkö menee
No olisihan tuon asian noinkin voinut lehden jutussa ilmaista, jos se noin menee. Itse kun maksoin vähän yli 900€, niin mulle sitten tulossa kohtuullinen korvaus omasta tyhmyydestä.
-
Ostin kuorman Axxania hintaan 604€/t . Olis kannattanu hankkia moniravinteisia. ::) Tolla hinnalla olis tarvinnu ostaa toistakymmentä kuormaa, että pääsisi tonnin alarajan yli.
-
Tietääkö joku miten tää oikeesti menee?
-
Kiitos taas markkinahäiriöstä kepu, lupaava laskumarkkina saatiin tyssättyä. Tästä seuraa taas hauskoja tilanteita myyjille, kun omavastuun alarajalla roikkuvat tulevat ostamaan paria säkkiä saadakseen touhutonnin valtiolta. ;D
-
Kiitos taas markkinahäiriöstä kepu, lupaava laskumarkkina saatiin tyssättyä. Tästä seuraa taas hauskoja tilanteita myyjille, kun omavastuun alarajalla roikkuvat tulevat ostamaan paria säkkiä saadakseen touhutonnin valtiolta. ;D
Juuri näin.
Ja tuo rakkineen mainitsema "oma tyhmyys" taas palkittiin. Tällähän se maatalouden kriisi ratkaistaan. Ja ei tarvii tulevaisuudessakaan odottaa et viljelijät osaisi laskea.. ;D
-
Tietääkö joku miten tää oikeesti menee?
Eiköhän se nyt niin ole että maksetaan väliltä 600-900€ se 45%, oli lannoitteen hinta mikä tahansa. Jos koko summasta korvattais niin olishan se aika epäreilua jos joku olis maksanu lannoitteistaan 599€.
-
Tietääkö joku miten tää oikeesti menee?
En tiedä, mutta lehtijutun perusteella sanoisin, että kutakuinkin näin: 600 €/t - saat tukea 0 €, 700 €/t - saat tukea 45 €/t, 800 €/t - saat tukea 90 €/t ja 900 €/t - saat tukea 135 €/t tuen maksimi- ja minimimaksusummat huomioiden.
-
Eiköhän se ole vaan vaalirahaa.
Tää tuki vaatii lain toteutuakseen ja tämä hallitus ei kerkee uusia lakeja saamaan voimaan ennen vaaleja.
-
Kiitos taas markkinahäiriöstä kepu, lupaava laskumarkkina saatiin tyssättyä. Tästä seuraa taas hauskoja tilanteita myyjille, kun omavastuun alarajalla roikkuvat tulevat ostamaan paria säkkiä saadakseen touhutonnin valtiolta. ;D
Juuri näin.
Ja tuo rakkineen mainitsema "oma tyhmyys" taas palkittiin. Tällähän se maatalouden kriisi ratkaistaan. Ja ei tarvii tulevaisuudessakaan odottaa et viljelijät osaisi laskea.. ;D
No ei siinä välttämättä laskutaitokaan auta jos lannoite vaan on kallista, sitä nyt kumminkin tarviitaan jos jotain meinaa saada kasvamaan. Jos vaikka peltoa vähän suhteessa eläimiin niin ei taida ruoka riittää jos jättää lannoittamatta.
-
Eiköhän se ole vaan vaalirahaa.
Tää tuki vaatii lain toteutuakseen ja tämä hallitus ei kerkee uusia lakeja saamaan voimaan ennen vaaleja.
Noin siinä voi käydä.. Nykyhallitus voi sitten voivotella kun aika ei riittänyt ja seuraava hallitus ei toteuta...
-
Kiitos taas markkinahäiriöstä kepu, lupaava laskumarkkina saatiin tyssättyä. Tästä seuraa taas hauskoja tilanteita myyjille, kun omavastuun alarajalla roikkuvat tulevat ostamaan paria säkkiä saadakseen touhutonnin valtiolta. ;D
Juuri näin.
Ja tuo rakkineen mainitsema "oma tyhmyys" taas palkittiin. Tällähän se maatalouden kriisi ratkaistaan. Ja ei tarvii tulevaisuudessakaan odottaa et viljelijät osaisi laskea.. ;D
No ei siinä välttämättä laskutaitokaan auta jos lannoite vaan on kallista, sitä nyt kumminkin tarviitaan jos jotain meinaa saada kasvamaan. Jos vaikka peltoa vähän suhteessa eläimiin niin ei taida ruoka riittää jos jättää lannoittamatta.
101:stä vaan kyrsii,kun luomutilana ei kumminkaan tätä tukea saa.Eikä tartekkaan,luomun kustannukset ei ole niin paljon nousseet,että kaikia kriisitukia tartteisivat.Toisekseen luomu käy kalliimpana huonosti kauppaksi,myydään taviksena,rasittaa vaan turhaan tällä hetkellä muuta maataloutta korkeampien hintojen tukien muodossa.Itsellä tuenehdot tällä kertaa täyttyy,tuli onneksi ostettua vielä moniravinnelantaa.Saapahan vähän kalliin maakaasun kustannuksia takasin,tämähän tämän tuen takana on.
-
Mitenhän toi aikaväli kesäkuun alusta huhtikuun loppuun, meneeköhän tilauspäivän vai laskun eräpäivän mukaan. Eräpäivällä jos mennää niin voi saada viime talvena tilatuistakin jotain hyvitystä jos saanu eräpäivän syksylle.
-
On helppoa näin jälkeenpäin viisastella että oli tyhmää maksaa lannoitteista yli 900, mutta myyntikausi kun kesällä avautui, niin sehän ei kauaa ollut myynti auki, kunnes sulkeutui moneksi viikoksi, sitten aukesi päiväksi, kunnes taas sulkeutui uudelleen moneksi viikoksi. Tuolloin oli paljon juttua siitä, riittääkö edes tavaraa kaikille, ja itsekin monen muun tavoin silloin elokuun lopulla tein tilauksen, olihan se tuollainen paniikinomainen tilaus, ja myöhemmin syksyllä kun myynti taas lyhyeksi aikaa aukesi uudelllen, oli hinnat vielä korkeammat, silloin sitä jopa onnitteli itseään, ettei sentään yli tonnia tarvinnut maksaa, kun oli kerinnyt aiemmin tehdä kaupan.
-
Alin tukiraja on 1 000 euroa per tila ja yläraja 35 000 euroa per tila.
Jos laskee tolla 0,45 x 300 = 135€/tonni, on maksimikorvaus, niin noi rajat ois sitten 7,4 tonnia minimi ja 260 tonnia maksimi. 300kg hehtaarille apulantaa tekee 25-866 hehtaaria. Aika paljo jää pikkutiloja pois tuen piiristä.
Ottamatta kantaa laskun oikeellisuuteen niin onko tuollainen alle 25ha tila mitään muuta kuin harrastustoimintaa? Pitääkö harrastustoimintaa tukea? ::)
Parempi kun ei tuettaisi ketään. Kyllä viljelijöidenkin olisi aika oppia laskemaan. ::)
Kyllä mää oon ihan samaa mieltä. Vihtu tälläiset avustukset ! Pitääkö niitä kädestä suuhun eläviä tiloja ihan joka välissä tukea ilman että niillä olisi joku vastuu ittelläänkin.
-
Silloin pitää laskea että kannattaako koko toiminta jos elukka pelto suhde ei ole oikea tai jos rehua ei voida ostaa niin onko järkeä pitää elukoita.
Tiedän nämä on monimutkaisia asioita ja elukanpitoa ei hetkessä lopeteta tai käynnistetä, mut lähtökohtahan pitäis olla se et siitä elukanpidosta pitäisi jäädä kassareserviä sen verran et hintamuutokset kestetään. Ja kyllä hinta on muuttunut paljon mutta olen edelleen sitä mieltä et nyt jos tuetaan niin perusongelmaa siirretään vaan eteenpäin..
101:stä vaan kyrsii,kun luomutilana ei kumminkaan tätä tukea saa.Eikä tartekkaan,luomun kustannukset ei ole niin paljon nousseet,että kaikia kriisitukia tartteisivat.Toisekseen luomu käy kalliimpana huonosti kauppaksi,myydään taviksena,rasittaa vaan turhaan tällä hetkellä muuta maataloutta korkeampien hintojen tukien muodossa.Itsellä tuenehdot tällä kertaa täyttyy,tuli onneksi ostettua vielä moniravinnelantaa.Saapahan vähän kalliin maakaasun kustannuksia takasin,tämähän tämän tuen takana on.
Ei kyrsi muuten yhtään kun ei mulla ole niitä kalliita apulantoja ostettu. Jos olisi ja ehdot ei kohdallani täytyisi niin silloin kyllä kyrsisi.
En ymmärrä kommenttiasi että miten luomu rasittaa muuta maataloutta? Luomussa sato pienempi ja se sato on pois yltäkylläisiltä markkinoilta. Tottakai rasittaa maatalousrahoitusta kun korkeampaa tukea maksetaan luomulle, mutta kumpi noissa on sitten parempi. Kulujen ja tuottojen suhde kun tästä vielä muuttuu huonommaksi niin tavisviljely luomun opeilla alkaa äkkiä kiinnostamaan monia..
On helppoa näin jälkeenpäin viisastella että oli tyhmää maksaa lannoitteista yli 900, mutta myyntikausi kun kesällä avautui, niin sehän ei kauaa ollut myynti auki, kunnes sulkeutui moneksi viikoksi, sitten aukesi päiväksi, kunnes taas sulkeutui uudelleen moneksi viikoksi. Tuolloin oli paljon juttua siitä, riittääkö edes tavaraa kaikille, ja itsekin monen muun tavoin silloin elokuun lopulla tein tilauksen, olihan se tuollainen paniikinomainen tilaus, ja myöhemmin syksyllä kun myynti taas lyhyeksi aikaa aukesi uudelllen, oli hinnat vielä korkeammat, silloin sitä jopa onnitteli itseään, ettei sentään yli tonnia tarvinnut maksaa, kun oli kerinnyt aiemmin tehdä kaupan.
Tarkoitus ei ollut osottaa sormella sinua vaan yleisesti et jos on maksanut 900e tonnilta niin varmasti siihen on perusteet ollut ja ei silloin ole odotettu että takautuvasti alettaisiin korvaamaan. Mä en saa edes nykyistä lannoitehintaa ja muita kuluja ja viljan hintaa ja oletettavaa satotaso kohtaamaan (enkä kesäisi). Et jos joku on hommassa nähnyt järjen niin miksi nyt pitää tukea jälkikäteen ja sotkea vaan koko pakkaa?
-
Kesällä kun myi rekallisen vehnää ja osti sillä rahalla apulantaa niin ei siinä sen enempää tarvinnut laskea. Nyt näyttää siltä että olisi pitänyt silloin myydä kaikki viljat suoraan puinneilta niin olisi saanut parhaan hinnan. En jaksa uskoa että nousee enää samalle tasolle.
Samaa mieltä tästä tuesta kuin aikaisemmistakin kriisituista, hiton iso uutisointi aiheesta ja todellisuudessa viljelijälle tulee taskurahoja tilille. Sivulliselle jää kuva että maanviljelyssä ei ole mitään riskiä kun valtio tulee joka välissä hätiin ja maksaa laskut.
-
Kesällä kun myi rekallisen vehnää ja osti sillä rahalla apulantaa niin ei siinä sen enempää tarvinnut laskea. Nyt näyttää siltä että olisi pitänyt silloin myydä kaikki viljat suoraan puinneilta niin olisi saanut parhaan hinnan. En jaksa uskoa että nousee enää samalle tasolle.
Samaa mieltä tästä tuesta kuin aikaisemmistakin kriisituista, hiton iso uutisointi aiheesta ja todellisuudessa viljelijälle tulee taskurahoja tilille. Sivulliselle jää kuva että maanviljelyssä ei ole mitään riskiä kun valtio tulee joka välissä hätiin ja maksaa laskut.
Monella laskenta onkin tuo et Juu tilillä on rahaa ostetaan lantaa miettimättä sen enempää. Tämä nyt yleisesti en tarkoita sinua. :)
-
Mitenhän toi aikaväli kesäkuun alusta huhtikuun loppuun, meneeköhän tilauspäivän vai laskun eräpäivän mukaan. Eräpäivällä jos mennää niin voi saada viime talvena tilatuistakin jotain hyvitystä jos saanu eräpäivän syksylle.
Menee tilauspäivän mukaan. Tarkoitus on tukea vuoden 2023 lannoitteita. Nyt on kuitenkin huhtikuuhun asti mahdollista ostaa tähän tukeen oikeuttavaa lannoitetta. Itse etsin tietoa että kuuluuko rahti lannoitteen hintaan?
-
Mitenhän toi aikaväli kesäkuun alusta huhtikuun loppuun, meneeköhän tilauspäivän vai laskun eräpäivän mukaan. Eräpäivällä jos mennää niin voi saada viime talvena tilatuistakin jotain hyvitystä jos saanu eräpäivän syksylle.
Menee tilauspäivän mukaan. Tarkoitus on tukea vuoden 2023 lannoitteita. Nyt on kuitenkin huhtikuuhun asti mahdollista ostaa tähän tukeen oikeuttavaa lannoitetta. Itse etsin tietoa että kuuluuko rahti lannoitteen hintaan?
No on jonkin verran tiloja jotka osti osan -23 lannoitteista talvella kun sota alkoi. Toki varmasti suhteessa varsin pieni osa.
-
https://valtioneuvosto.fi/-/1410837/maatalouden-sahko-ja-lannoitetuki-lausunnoille (https://valtioneuvosto.fi/-/1410837/maatalouden-sahko-ja-lannoitetuki-lausunnoille)
Tuosta voi tavata yksityiskohtaiset ehdot, ketä sattuu kiinnostamaan.
-
Mitenhän toi aikaväli kesäkuun alusta huhtikuun loppuun, meneeköhän tilauspäivän vai laskun eräpäivän mukaan. Eräpäivällä jos mennää niin voi saada viime talvena tilatuistakin jotain hyvitystä jos saanu eräpäivän syksylle.
Menee tilauspäivän mukaan. Tarkoitus on tukea vuoden 2023 lannoitteita. Nyt on kuitenkin huhtikuuhun asti mahdollista ostaa tähän tukeen oikeuttavaa lannoitetta. Itse etsin tietoa että kuuluuko rahti lannoitteen hintaan?
No on jonkin verran tiloja jotka osti osan -23 lannoitteista talvella kun sota alkoi. Toki varmasti suhteessa varsin pieni osa.
No heillä on kassa aika hyvässä kunnossa, toki saahan Teemukin sähkötukea🤣🤣
-
Kesällä kun myi rekallisen vehnää ja osti sillä rahalla apulantaa niin ei siinä sen enempää tarvinnut laskea. Nyt näyttää siltä että olisi pitänyt silloin myydä kaikki viljat suoraan puinneilta niin olisi saanut parhaan hinnan. En jaksa uskoa että nousee enää samalle tasolle.
Samaa mieltä tästä tuesta kuin aikaisemmistakin kriisituista, hiton iso uutisointi aiheesta ja todellisuudessa viljelijälle tulee taskurahoja tilille. Sivulliselle jää kuva että maanviljelyssä ei ole mitään riskiä kun valtio tulee joka välissä hätiin ja maksaa laskut.
Monella laskenta onkin tuo et Juu tilillä on rahaa ostetaan lantaa miettimättä sen enempää. Tämä nyt yleisesti en tarkoita sinua. :)
No juu, ei se nyt ihan noin yksioikoisesti mennyt. Silloin uutisoitiin kyllä aika selvästi että ei ne lannoitteet tästä ainakaan halpene. (Axan 600€ ja npk tais olla vajaa 800€) ja peloteltiin vielä että kohta niitä ei saa rahallakaan. Otin sen verran että ensikeväänä saa kylvöt tehtyä. Ja samaan aikaan viljan hintahan oli hyvä, tosin hienoisessa laskussa. Perinteisesti olen ostanut lannat heti kesällä kun kausi aukeaa. Normaalisti on saanut maksuajan vuoden loppuun asti mutta nyt oli vajaa kuukausi eräpäivään.
Itse asiassa nyt mietityttäisi saman määrän ostaminen paljon enemmän.
-
Olisin tännään kysässy hintoja ja maksuehtoja hankkijan myöjältä, vaen kun oli niin pirun pitkä jono...
-
laita sähkypostia... saattaa selvitä jopa nopsaan..
-
laita sähkypostia... saattaa selvitä jopa nopsaan..
Kas, Oksasta on tullut yhtäkkiä sähkypostin puolestapuhuja ;D
-
eipäs, vaan aattelin jos et tykkää jonottaa.. mut voitha siä soittaaki.. ite en moista sptä käytä mihinkään.. toiset kylläkii..
-
Eiköhän se puhelinsoitto ole ollut jo pitkään kätevin tapa hoitaa lannoitekaupat ym. Vai kenellä on aikaa tai rahaa nykyisillä polttoaineen hinnoilla aina lähteä kyselemään hintoja, kun nuo lähimmät asiointipisteetkin ovat yleensä vähän kauempana kuin kävelymatkan päässä? Mutta kukin tietysti tyylillään, sähköpostia en käyttäisi, kun sillä ei saa minkäänlaista konkreettista yhteyttä myyjään, ei ääntä eikä kuvaa.
-
Täällä Hankkijan tapa et tarjous tulee sähköpostiin. Mun mielestä ok niin pysyy tallessa eikä hinta jää muistin tai epämääräisen paperilapun varaan. Puhelimella tulee kyllä aina kysyttyä tarjousta tai sit kasvotusten..
-
Ehdottomasti sähköpostilla. Kaikki on paperilla päiväyksen kera. Hintoineen, määrineen toimitusaikoineen. Vaikka en enään lannoitteita ostakaan, mutta siemenet, aitaustarvikkeet ( en nytvsentään yhtä eriste pussia, mutta sitten kun rupee olemaan tonnin tai yli loppusumma), paalaustarvikkeet jne. missä on useampi kuin yksi tuoterivi. Löpöön on helppo kysyä hintaa ja tilata.
-
Täällä Hankkijan tapa et tarjous tulee sähköpostiin. Mun mielestä ok niin pysyy tallessa eikä hinta jää muistin tai epämääräisen paperilapun varaan. Puhelimella tulee kyllä aina kysyttyä tarjousta tai sit kasvotusten..
Näin juuri, vahvistus sähköpostiin, mutta ensin lähestytään puhelimitse, tai kasvotusten, jos on jotakin muuta asiaa kaupunkiin.
-
tuo on ihan hyä tapa. itele myyjä lähettää spiin vahvistuksen ja yleensä soitolla kuittaan.. toimii ja ei jää epäselväks.
-
Tekiskö joku laskelman kuinka paljon pitää ostaa lannotteita että
sais sen tonnin takas sitten joskus..
-
Tekiskö joku laskelman kuinka paljon pitää ostaa lannotteita että
sais sen tonnin takas sitten joskus..
Esimerkiksi
Lannoitteena hinta 750e/t
750e-600e= 150e
150e*0.45%=67.5e
1000e/67,5e=14.81t pitää ostaa 750e/t lannoitetta, niin pääsee korvauksen piiriin
-
Tekiskö joku laskelman kuinka paljon pitää ostaa lannotteita että
sais sen tonnin takas sitten joskus..
Esimerkiksi
Lannoitteena hinta 750e/t
750e-600e= 150e
150e*0.45%=67.5e
1000e/67,5e=14.81t pitää ostaa 750e/t lannoitetta, niin pääsee korvauksen piiriin
Eli siis,kun maksaa tämän hintaisesta lannasta alvittomana 11107,50euroo,niin saa tonnin takaisin,alvillisena sitten loppuun 14000...
-
Tuo lausuntokierrokselle lähtenyt esitys on mielestä vähintäänkin kyseenalainen.
Syy: tuollaisella subventoinnin jälkeen yksikään laskukoneen omaava kauppias tule myymään lannoitteita alle 600€/t hintaan. Tulee vaan veronmaksajille aika kalliiksi tämä keskustan äänien ostaminen.
Pelkäänpähän vaan että nyt naulattiin pohjahinta apulannoille tuleviksi vuosiksi...
-
Tuo lausuntokierrokselle lähtenyt esitys on mielestä vähintäänkin kyseenalainen.
Syy: tuollaisella subventoinnin jälkeen yksikään laskukoneen omaava kauppias tule myymään lannoitteita alle 600€/t hintaan. Tulee vaan veronmaksajille aika kalliiksi tämä keskustan äänien ostaminen.
Pelkäänpähän vaan että nyt naulattiin pohjahinta apulannoille tuleviksi vuosiksi...
Näin on. Mikä piru siinä on et pitää mennä markkinataloutta sotkemaan?
-
Ja näin typerällä muodolla. Joku muu tapa tukemiseenkin olisi varmasti ollut…. Eikö joskus -60 luvulla ollut näitä apulanta-avustuksia?
-
Ei nyt suoraan liity apulantatukeen, mutta.
Olen jo pitkään ollut sitä mieltä, että tämä nykyinen tukijärjestelmä tuhoaa itse itsensä. Ei kestävä ratkaisu voi aina olla että työnnetään lisää yhteiskunnan rahaa rattaisiin. Kun kaikki osapuolet tietää tarkalleen mikä on tukitaso: kauppiaat, ostajat, vuokranantajat jne jne. Viljelijoiden tulotaso ei parane pitkällä aikavälillä vaikka tukitasot tuplattaisiin.
Sama ilmiö on jo nyt näkyvissä esim. Asumistuissa, ei sielläkään puolella vuoralainen rikastu vaikka kuinka postilaatikosta työnnetään lisää rahaa. Vuokra sattuu nousemaan samaa tahtia.
Kaveri ketä päivätyökseen pelaa finanssi mailmassa arvioi, että jos ja kun solidaarisuuden ja yhtenäisyyden nimissä Ukraina otetaan EU- n jäseneksi niin Viroa pohjoisempana ei tuoteta kuin heinää ravihevosille ja joitain ihan erikois kasveja pienellä voluumilla.
Nyt tapetilla on myös oma- ja huoltovarmuus. Tällääkin arkumentilla tätä nyt ehdotettua tukea on perusteltu. Tosiasia on vaan että tuo on jo menetetty aikoja sitten. Karttaa tutkimalla elämme käytännössä saaressa joka on riippuvainen meriyhteydestä, kuten myös maatalous. Ilman meriyhteyttä maataloustuotanto pysähtyy melko pian. Poltto- ja voiteluaineet, kasvinsuojelu, lannoitteet, koneet ja laitteet tulee pääosin meriteitse. Eli ei silläkään arkumentilla voida huijata veronmaksajia kovinkaan pitkään. Vai miten pitkään luulette, että voitte pyörittää omaa tuotantoanne jos kaikki tuotteet, raaka-aineet mukaan lukien olisi kotimaista perua. Oma juna pysähtyisi varmaan ensimmäiseen ölynvaihtoon tai laakerin rikkoutumiseen.
Anteeksi vuodatus, mutta mielestäni nykyinen suunta ei viitoita kovin valoisaa tietä alkutuotannolle.
-
Ei nyt suoraan liity apulantatukeen, mutta.
Olen jo pitkään ollut sitä mieltä, että tämä nykyinen tukijärjestelmä tuhoaa itse itsensä. Ei kestävä ratkaisu voi aina olla että työnnetään lisää yhteiskunnan rahaa rattaisiin. Kun kaikki osapuolet tietää tarkalleen mikä on tukitaso: kauppiaat, ostajat, vuokranantajat jne jne. Viljelijoiden tulotaso ei parane pitkällä aikavälillä vaikka tukitasot tuplattaisiin.
Sama ilmiö on jo nyt näkyvissä esim. Asumistuissa, ei sielläkään puolella vuoralainen rikastu vaikka kuinka postilaatikosta työnnetään lisää rahaa. Vuokra sattuu nousemaan samaa tahtia.
Kaveri ketä päivätyökseen pelaa finanssi mailmassa arvioi, että jos ja kun solidaarisuuden ja yhtenäisyyden nimissä Ukraina otetaan EU- n jäseneksi niin Viroa pohjoisempana ei tuoteta kuin heinää ravihevosille ja joitain ihan erikois kasveja pienellä voluumilla.
Nyt tapetilla on myös oma- ja huoltovarmuus. Tällääkin arkumentilla tätä nyt ehdotettua tukea on perusteltu. Tosiasia on vaan että tuo on jo menetetty aikoja sitten. Karttaa tutkimalla elämme käytännössä saaressa joka on riippuvainen meriyhteydestä, kuten myös maatalous. Ilman meriyhteyttä maataloustuotanto pysähtyy melko pian. Poltto- ja voiteluaineet, kasvinsuojelu, lannoitteet, koneet ja laitteet tulee pääosin meriteitse. Eli ei silläkään arkumentilla voida huijata veronmaksajia kovinkaan pitkään. Vai miten pitkään luulette, että voitte pyörittää omaa tuotantoanne jos kaikki tuotteet, raaka-aineet mukaan lukien olisi kotimaista perua. Oma juna pysähtyisi varmaan ensimmäiseen ölynvaihtoon tai laakerin rikkoutumiseen.
Anteeksi vuodatus, mutta mielestäni nykyinen suunta ei viitoita kovin valoisaa tietä alkutuotannolle.
Niin mitenhän se auttaa huoltovarmuutta, jos viljelijöistä tehdään vain enemmän riippuvaisia yhteiskunnan rahoista? Muuten kyllä näen huoltovarmuuden kannalta järkevänä pitää oma tuotanto yllä muussakin kuin vain maataloudessa. Nähtiinhän se koronassakin et kusessa oltiin kun maskituotantoa ei ollutkaan omasta takaa ei niitä vaan kiireessä mistään saatu, ottamatta nyt sen enempää kantaa maskien tarpeellisuuteen.
On totta et huoltovarmuuden hoitaminen maataloudessa on hankalaa kun ollaan niin riippuvaisia tuontitavaroista, mutta nyt tulisi keskittyä siihen kuinka tätä riippuvuutta saataisiin vähennettyä. Mielenkiintoinen näkemys tuosta Ukrainasta ja sen tuotannosta. Epäilemättä tuossa on vaarana että ukrainan tuotanto täyttää eu markkinat.
-
ja sit vielä nuo kehitysmaat jää nuolemaan näppejään. on se kyllä kumma kun ruoka pitää olla ilmaista mutta tukea sit työnnetään jos jollakin verukkeella ja se sit menee yleensä ihan muualle kuin mihin alun perin mietitty.. rahaa vain levitellään..
-
Ja näin typerällä muodolla. Joku muu tapa tukemiseenkin olisi varmasti ollut…. Eikö joskus -60 luvulla ollut näitä apulanta-avustuksia?
Oli. Mulla on äitini kotipaikasta tiedoksiannot vuosilta 1960 ja -61 että tila on oikeutettu saamaan maatalousmiljardeista maksettavaa lannoitteiden ja kalkin ostoavustusta mikä oli suuruudeltaan 60% ostohinnasta.
-
Tuo avustus oli taas maatalouden omaan jalkaan ampumista.
-
Vilkaisin muistaessani Cemagron sivuilta hintoja ja näyttää sielläkin hinnat laskeneen kautta linjan siten, että ovat varmaan Yaran kanssa melko tasoissa. Fosforipitoista saa halvimmillaan 755e ja Y3 vastinetta 804e. Elikkä ihmeesti vaan sielläkin on alettu löytää halvempia raaka-aineita. Kyllä tämä markkina menee samassa rintamassa ylös ja alas. Tekeekö joku parempaa tiliä kuin toinen, en tiedä. Mutta kyllähän tämä taas on ihan perseestä, jos erehdyit loppuvuodesta ostelemaan tonnilla tonnin. Jotenkin tuntuu, että sellainen 100e tulee vielä lannoitteet alas keväämmällä. Odottelen maaliskuun lopulle ja teen sitten päätöksen, tilaanko lisää.
-
Minä luulen, että kemiakro on sanu tähännii asti raaka-aeneet halavalla, sen vaen ei tarvihe niitä myyvvä jaaraa halavemmalla
-
Justiinsa uutisoitiin että venäjän lannoiteviennillä menee ihan hyvin. Näinkös ne lannoitelastitkin "valkopestään" jossain turkin satamassa niin kuin viljat ja öljytkin🤔
-
Minä luulen, että kemiakro on sanu tähännii asti raaka-aeneet halavalla, sen vaen ei tarvihe niitä myyvvä jaaraa halavemmalla
Tämä on ihan täysin mahdollista. Lannoitemarkkina pelaa ihan täysin Yaran hinnoittelun mukaan, nämä toiset vaan seuraa sitä ja asettaa hinnat hieman edullisemmalle tasolle. Tällaisessa poikkeustilanteessa voi olla iso heitto todellisissa kustannuksissa jompaan kumpaan suuntaan.
-
Kumman ottaisit? Lannoitteen hinnanlasku kun kaikki on ostettu vai viljan hinnannousu kun kaikki on myyty?
-
Kumman ottaisit? Lannoitteen hinnanlasku kun kaikki on ostettu vai viljan hinnannousu kun kaikki on myyty?
Ottaisin lähinnä hintatietoja, mitkä on nyt tarkat hinnat vaikkapa Y10:lle tai Y3:lle.
-
Minä luulen, että kemiakro on sanu tähännii asti raaka-aeneet halavalla, sen vaen ei tarvihe niitä myyvvä jaaraa halavemmalla
Tämä on ihan täysin mahdollista. Lannoitemarkkina pelaa ihan täysin Yaran hinnoittelun mukaan, nämä toiset vaan seuraa sitä ja asettaa hinnat hieman edullisemmalle tasolle. Tällaisessa poikkeustilanteessa voi olla iso heitto todellisissa kustannuksissa jompaan kumpaan suuntaan.
Markkinatalous toimii hienosti myös päivittäistavarakaupassa. S-hallit määräävät halvan hinnan. K-hallit myyvät vähän kalliimmalla ja Litlit vähän halvemmalla. Silti ihmiset käyvät kaikissa noissa.
-
Kumman ottaisit? Lannoitteen hinnanlasku kun kaikki on ostettu vai viljan hinnannousu kun kaikki on myyty?
Ottaisin lähinnä hintatietoja, mitkä on nyt tarkat hinnat vaikkapa Y10:lle tai Y3:lle.
Eikö ne selviä kun soittaa myyjälle. Huhu kertoo et 70e olis lannoitteen hinnasta lähtenyt taas. Ollaanko kesän hintojen alle?
-
Kumman ottaisit? Lannoitteen hinnanlasku kun kaikki on ostettu vai viljan hinnannousu kun kaikki on myyty?
Ottaisin lähinnä hintatietoja, mitkä on nyt tarkat hinnat vaikkapa Y10:lle tai Y3:lle.
Y10 795e/t ja Y3 799 e/t alv0. Listahintoja ilman sen kummempaa tinkaamista.
-
Kumman ottaisit? Lannoitteen hinnanlasku kun kaikki on ostettu vai viljan hinnannousu kun kaikki on myyty?
Ottaisin lähinnä hintatietoja, mitkä on nyt tarkat hinnat vaikkapa Y10:lle tai Y3:lle.
Y10 795e/t ja Y3 799 e/t alv0. Listahintoja ilman sen kummempaa tinkaamista.
Yleensä listahinnoista lähtee pois se 10% kun tosissaan kauppaa tekee, vielä enemmän, jos on täysrekallinen.
-
Kumman ottaisit? Lannoitteen hinnanlasku kun kaikki on ostettu vai viljan hinnannousu kun kaikki on myyty?
Ottaisin lähinnä hintatietoja, mitkä on nyt tarkat hinnat vaikkapa Y10:lle tai Y3:lle.
Maatalouskauppa iso-karhu nettihinta y3 730€
-
Kiitos veljet! Lupaan selvittää teille seuraavan hintatason, jos vielä kevättalvella hinta laskee. Ite uskon siihen, että yksi alennus nähdään vielä. Tuo Isonkarhun Y3:n hinta on edullinen ja se on käytännössä viime kesän avaushinnan tasolla, ainakin mitä itse maksoin.
-
Tuki on kuulemma epäoikeudenmukainen (MT 20.1.) koska luomutilat ei sitä saa.
-
Cemagro taitaa yllättäen jälleen peesata, kun on poistanut lannoitteiden hinnat sivustoltaan.
-
Hinta kuulemma jo joissain lajeissa alle kesän.. 8)
-
Hinta kuulemma jo joissain lajeissa alle kesän.. 8)
Ihan törkeän halpaa. Täytyy raivata liiteriin tilaa niin mahtuu toinenkin satsi apulantaa 🤭
-
Olisiko käynyt niin että VIHTAASI on kustu.
-
Olisiko käynyt niin että VIHTAASI on kustu.
Niinpä ;D .Eli näin (https://www.youtube.com/watch?v=udJrUfb9A6Q).
-
Onneksi tuli ostettua niin kallista, että valtio hoitaa kulut.
-
Onneksi tuli ostettua niin kallista, että valtio hoitaa kulut.
Tämähän lämmittää yhtä paljn kuin housuun kuseminen.
-
Olisiko käynyt niin että VIHTAASI on kustu.
Olisi
https://youtu.be/udJrUfb9A6Q
-
Kyllä apulantaa nyt piisaa. Nyt tilatessa toimitus helmikuussa. Ilmeisesti voi maaliskuun lopulle odotella vielä kaikessa rauhassa.
-
Laskin nopeasti, että jos Cemagrolta ottaisi Agro 22-2-4:sta ja laittaisi 100kg typpee eli 454kg, niin rehuohran hinnalla 219e lannoitekustannus aiheuttaisi sen, että pitäisi saada 1,42t jyviä, että saa pelkän apulannan hinnan kuitattua.
En tiedä kannattaako tällainen viljely.
-
Kyllä apulantaa nyt piisaa. Nyt tilatessa toimitus helmikuussa. Ilmeisesti voi maaliskuun lopulle odotella vielä kaikessa rauhassa.
Joo näytti eilen paikallinen eturivin viljelijä odottelevan toista lannoitekuormaa, kun ajelin kaupungilta kotiapäin. Hallin ovet auki, kasa trukkilavoja odottamassa ja keltavanne säkkinostin keulalla odottamassa. Edelliset (kesällä ostetut) säkit oli hallissa jo odottamassa. Toiset ainakin näyttävät varmistavan sen et viljanhinta syksyllä todellakin on alle 200e tonnilta..
-
Laskin nopeasti, että jos Cemagrolta ottaisi Agro 22-2-4:sta ja laittaisi 100kg typpee eli 454kg, niin rehuohran hinnalla 219e lannoitekustannus aiheuttaisi sen, että pitäisi saada 1,42t jyviä, että saa pelkän apulannan hinnan kuitattua.
En tiedä kannattaako tällainen viljely.
Niin sun ongelmahan tuossa laskelmassa on se et lasket asian realistisesti. ;D
Sulla olisi pitänyt olla kiinnitys tehtynä yli 300e tonnihinnalle ja sit sun tarvis tietää et kuinka paljon satoa saat tulevalla kasvukaudella. Ja kaiken lisäksi laitat vielä typpeäkin liikaa. ::)
Mut näin reaalimaailmassa missä me tavalliset viljelijät eletään niin eihän tuossa ole järkeä. Ei olisi vaik vilja olis sen satasen kalliimpaa. Tai siis kääntyyhän se sitten jo kannattavaksi mut riski kasvaa aika reippaasti. Onko sit kanttia ottaa sitä riskiä. Summat kun isompia niin epäonnistuessa sukelluskin syvempi.
Mut niiku olen jo useamman kirjoituksen kirjoittanut niin apulantaa hommattu nyt reippaasti, viljelijät kylvävät niinkuin ennenkin, syksyn viljanhinta niinkuin ennenkin.. vain kulut jäi ylös. Kaikki ei ole tuossa pelissä voittajia, oletko sinä?
-
Pikkuhiljaa välillä suuureltakin mokalta tuntunut lantamäärän tiputtaminen jälkikäteen kesän tilauksista alkaa tuntua jo lähes järkevältä. Oikeastaan mitään merkitystä sillä ei ollut, mutta henkisellä tasolla jotain. Ja näilläkin hinnoilla ens kesänä säästetään lantaa ihan simona, rehupaaleja taitaa jäädä yhden talven omiin tarpeisiin ja viljaakin jonkin verran, joten "ylituotannon" tasapainottamis kesä kait edessä - hyvä niin. ::)
-
Pikkuhiljaa välillä suuureltakin mokalta tuntunut lantamäärän tiputtaminen jälkikäteen kesän tilauksista alkaa tuntua jo lähes järkevältä. Oikeastaan mitään merkitystä sillä ei ollut, mutta henkisellä tasolla jotain. Ja näilläkin hinnoilla ens kesänä säästetään lantaa ihan simona, rehupaaleja taitaa jäädä yhden talven omiin tarpeisiin ja viljaakin jonkin verran, joten "ylituotannon" tasapainottamis kesä kait edessä - hyvä niin. ::)
Varmasti on hyvä ratkaisu. Tilat jotka tuottavat itselle rehuviljan niin toiminnan ymmärtää. Ehkä se 2021 opetti sen et omasta takaa kannattaa olla. Se sitten eri keskustelu et kannattaako se elukkahomma, jokainen laskekoon itse.
Mut et kasvinviljely tila joka saa sen 4tn keskisadon puolen tonnin lantamäärällä kannattaa vielä ostaa lantaa niin ihmettelen..
-
Nyt kannattaa lähinnä laskea paljonko tarvii naturcomilta rahakasvin siemeniä, ne nimittäin alkavat loppua tuolla viljan hinnan putoomisella...
-
Nyt kannattaa lähinnä laskea paljonko tarvii naturcomilta rahakasvin siemeniä, ne nimittäin alkavat loppua tuolla viljan hinnan putoomisella...
Mikä se rahakasvi jatkossa on?
Mun mielestä mistään ei saa jatkossa kovin hyvin.
-
Nyt kannattaa lähinnä laskea paljonko tarvii naturcomilta rahakasvin siemeniä, ne nimittäin alkavat loppua tuolla viljan hinnan putoomisella...
Mikä se rahakasvi jatkossa on?
Mun mielestä mistään ei saa jatkossa kovin hyvin.
Syysrapsi/rypsi.
Se on rahakasvi.
Mut sitä ei monella ole,mut juuri sen takia se on.
-
Nyt kannattaa lähinnä laskea paljonko tarvii naturcomilta rahakasvin siemeniä, ne nimittäin alkavat loppua tuolla viljan hinnan putoomisella...
Mikä se rahakasvi jatkossa on?
Mun mielestä mistään ei saa jatkossa kovin hyvin.
Syysrapsi/rypsi.
Se on rahakasvi.
Mut sitä ei monella ole,mut juuri sen takia se on.
Ajattelin lähinnä noita ei satokasveja.
-
Nyt kannattaa lähinnä laskea paljonko tarvii naturcomilta rahakasvin siemeniä, ne nimittäin alkavat loppua tuolla viljan hinnan putoomisella...
Mikä se rahakasvi jatkossa on?
Mun mielestä mistään ei saa jatkossa kovin hyvin.
Ab alueella korvauskelpoisella lohkolla ekojärjestelmän monimuotoisuuskasvit saa noin 138+217+17+300=672e
Tai maanparannuskasvit noin 138+217+17+45+190=607e
Sitä en muista maksettiinko näille kasvipeitteisyydestä mut se on sit n. 50e tuohon päälle. Kannattavin taitaa edelleen olla riistapelto (monimuotoisuuspelto) johon laittaa viljan ja herneen lajittelujätteet ja nyt vaatimuksena tais olla myös jotain heinää mukaan jotain halpaa sellaista sitten joukkoon. Miinuksena se et joutuu perustamaan joka vuosi.
-
Nyt kannattaa lähinnä laskea paljonko tarvii naturcomilta rahakasvin siemeniä, ne nimittäin alkavat loppua tuolla viljan hinnan putoomisella...
Mikä se rahakasvi jatkossa on?
Mun mielestä mistään ei saa jatkossa kovin hyvin.
Ab alueella korvauskelpoisella lohkolla ekojärjestelmän monimuotoisuuskasvit saa noin 138+217+17+300=672e
Tai maanparannuskasvit noin 138+217+17+45+190=607e
Sitä en muista maksettiinko näille kasvipeitteisyydestä mut se on sit n. 50e tuohon päälle. Kannattavin taitaa edelleen olla riistapelto (monimuotoisuuspelto) johon laittaa viljan ja herneen lajittelujätteet ja nyt vaatimuksena tais olla myös jotain heinää mukaan jotain halpaa sellaista sitten joukkoon. Miinuksena se et joutuu perustamaan joka vuosi.
Mikä tuo 17 € on, vai onko se se uudelleenjakotuki?
No ihan hyvin kuitenkin, vaikka vähentäisi siemenen hinnan ja traktorityön kulut. Eikä se haittaa, vaikka joutuu perustamaan joka vuosi, kylvää kun ehtii ja unohtaa loppuvuodeksi, ei ole sadonkorjuumurheita ja kuluja.
-
Voisko joku avata noi luvut
Mikä on mikäkin?
-
Nyt kannattaa lähinnä laskea paljonko tarvii naturcomilta rahakasvin siemeniä, ne nimittäin alkavat loppua tuolla viljan hinnan putoomisella...
Mikä se rahakasvi jatkossa on?
Mun mielestä mistään ei saa jatkossa kovin hyvin.
Ab alueella korvauskelpoisella lohkolla ekojärjestelmän monimuotoisuuskasvit saa noin 138+217+17+300=672e
Tai maanparannuskasvit noin 138+217+17+45+190=607e
Sitä en muista maksettiinko näille kasvipeitteisyydestä mut se on sit n. 50e tuohon päälle. Kannattavin taitaa edelleen olla riistapelto (monimuotoisuuspelto) johon laittaa viljan ja herneen lajittelujätteet ja nyt vaatimuksena tais olla myös jotain heinää mukaan jotain halpaa sellaista sitten joukkoon. Miinuksena se et joutuu perustamaan joka vuosi.
Mikä tuo 17 € on, vai onko se se uudelleenjakotuki?
No ihan hyvin kuitenkin, vaikka vähentäisi siemenen hinnan ja traktorityön kulut. Eikä se haittaa, vaikka joutuu perustamaan joka vuosi, kylvää kun ehtii ja unohtaa loppuvuodeksi, ei ole sadonkorjuumurheita ja kuluja.
Juu uudelleenjakotuki. Jaettiinko se 50ha asti vai mihin en muista.
-
Voisko joku avata noi luvut
Mikä on mikäkin?
perustuki 138, lhk, 217, ujt 17, monimuotoisuuspellot 300e (liukama 270-330 sen mukaan paljon ilmoitetaan) 45 ympin perusosa ja 190 maanparannuskasvit
-
Lisäksi kasvipeitteisyystuki 50e/ha maksetaan kaikille niille hehtaareille, joissa ei ole toimenpiteen vaatimuksena säiyttää kasvusto talven yli. Näin ainakin CAP-suunnitelman mukaan.
-
Lisäksi kasvipeitteisyystuki 50e/ha maksetaan kaikille niille hehtaareille, joissa ei ole toimenpiteen vaatimuksena säiyttää kasvusto talven yli. Näin ainakin CAP-suunnitelman mukaan.
Niin se meni noin, hyvä tarkennus. En nyt muista et missä noissa oli se säilytysvelvoillisuus. Oliko esim. Kaikissa monimuotoisuuspelloissa (toimenpiteen alla siis useampia vaihtehtoja)
Sit luomu ei saa ekojärjestelmän tukia eli tuo ylempi vaihtoehto 672e ei käy luomuun. Toki en muista tai tiedä et voiko tuon sit kuitenkin ottaa ja jättää luomukorvauksen nostamatta noilta osin. Ja niinkuin joku kyseli et käykö luomussa korvauskelvottomille tuo vähennettynä 217e lhk:lla.
Luomussa tuo maanparannuskasvi ajaa euromäärässä monimuotoisuuden ohi kun se on ympin alla ja sille saa 160e luomutukea vielä päälle. Siemenkulu vain nousee tuossa suuremmaksi..
-
Epäilen et maanparannuskasvi ei saa ympin 45 euroa, voin olla väärässäkin, en nyt viitsi alkaa kaivamaan tietoa netin syövereistä.
-
Epäilen et maanparannuskasvi ei saa ympin 45 euroa, voin olla väärässäkin, en nyt viitsi alkaa kaivamaan tietoa netin syövereistä.
https://maatalous.nivala.fi/wp-content/uploads/2023/01/Peltotuet-2023.pdf (https://maatalous.nivala.fi/wp-content/uploads/2023/01/Peltotuet-2023.pdf)
Kansalliset kun ottaa pois niin pääsee Ab-alueella lähelle
-
Nyt kannattaa lähinnä laskea paljonko tarvii naturcomilta rahakasvin siemeniä, ne nimittäin alkavat loppua tuolla viljan hinnan putoomisella...
Mikä se rahakasvi jatkossa on?
Mun mielestä mistään ei saa jatkossa kovin hyvin.
Syysrapsi/rypsi.
Se on rahakasvi.
Mut sitä ei monella ole,mut juuri sen takia se on.
Ei missään tapauksessa yhtään mitään korjattavaa kasvia, varsinkaan noita iänikusia savikoita jotka lähes poikkeuksetta talvi tappaa ja peurat n ussii.
-