Aina on mahdollisuus alkaa sivuhommiin, pajalle vaan seittämästä neljään, näkee sen ihanuuden. Voi sitten kirota ku perkalee sivutoimijussit sössii pisneksen.

Voi sitä sivuhommaa tehdä yrittäjänäkin, se on vähän miellyttävämpi ja joustavampi vaihtoehto. Varsinkin jos ei tarvitse pelkästään sillä elää.

Lainaus käyttäjältä: de Citonni - 29.01.23 - klo:12:04

Rakennekehitys on päättymätön jana. Se jatkuu hitasti mutta varmasti potki tai ei.  Pienin tukikelpoinen pinta-ala EU:n mukaan on 5 ha.  Suomi korotti sen siihen, Ruotsi jäi neljään hehtaariin.
Eläkerajoitus poistettiin Suomesta viimeisenä, muualla EU:ssa sitä ei ollut.

Kerro nyt toki samalla mitä on eu maiden viljatilojen keskipinta-alat. Suomessa ollaan jossain 50ha paikkeilla kaiketi?

Tuolla tukien minimi hehtaarilla ei ole mitään merkitystä onko se nyt 4 vai 5 hehtaaria. Jos se olisi vaikka 25ha niin olisi jo aivan toista. Toki tuohon syntyisi sitten sellainen kohta jossa 24ha tila ostaa sillä poskettomalla hinnalla sen puuttuvan hehtaarin jotta voi olla maatila. 

Mutta onko tuollaisella 25ha tilalla oikeasti elinkelpoisuutta? Tukieuroina taitaa ens kaudella tulla reilu 10ke vuodessa.

En nyt lähde ratkomaan ongelmaa kun ei ratkaisua ole antaa mutta kylhän suuntaus on nyt se et sivutoiminen viljely lisääntyy. Vuokraviljely lisääntyy. Tuottajien asema ei parane ketjussa yhtään ja aina vain enemmän saadaan talkoilla tuottaaksemme ruokaa..

EU:n kaikista maatiloista (ei välttämättä tietty viljatiloja) yli 60% on alle 5 ha, yli 100ha tiloja on kaikista tiloista jotain 3% mutta ne vijelevät yli 50% EU:n peltoalasta.

There were 9.1 million agricultural holdings in the EU in 2020, about two-thirds (63.8 %) of which were less than 5 ha in size.

 

Yrittäjätuloennuste vuodelle 2022 koko maataloussektorille Suomessa on 500 miljoonaa. Siitä voi laskea monelleko päätoimiselle siitä voisi riittää ansiot.

Lainaus käyttäjältä: de Citonni - 29.01.23 - klo:12:04

Rakennekehitys on päättymätön jana. Se jatkuu hitasti mutta varmasti potki tai ei.  Pienin tukikelpoinen pinta-ala EU:n mukaan on 5 ha.  Suomi korotti sen siihen, Ruotsi jäi neljään hehtaariin.
Eläkerajoitus poistettiin Suomesta viimeisenä, muualla EU:ssa sitä ei ollut.

Kerro nyt toki samalla mitä on eu maiden viljatilojen keskipinta-alat. Suomessa ollaan jossain 50ha paikkeilla kaiketi?

Tuolla tukien minimi hehtaarilla ei ole mitään merkitystä onko se nyt 4 vai 5 hehtaaria. Jos se olisi vaikka 25ha niin olisi jo aivan toista. Toki tuohon syntyisi sitten sellainen kohta jossa 24ha tila ostaa sillä poskettomalla hinnalla sen puuttuvan hehtaarin jotta voi olla maatila. 

Mutta onko tuollaisella 25ha tilalla oikeasti elinkelpoisuutta? Tukieuroina taitaa ens kaudella tulla reilu 10ke vuodessa.

En nyt lähde ratkomaan ongelmaa kun ei ratkaisua ole antaa mutta kylhän suuntaus on nyt se et sivutoiminen viljely lisääntyy. Vuokraviljely lisääntyy. Tuottajien asema ei parane ketjussa yhtään ja aina vain enemmän saadaan talkoilla tuottaaksemme ruokaa..

Mutta maatalousmaan mediaani 2020 suomessa 31 ha eli puolet tiloista alle 31 ha se on aika iso määrä pieniä tiloja.
Vielä kun olisi lukuja tilojen koosta ilman vuokrapeltoja, luvut pienenisi vielä paljon.

Olen aina tehnyt muutakin ku viljelyä, yrittäjänä, palkkatöitä, millon mitäkin. Monista puroista ja hyvä niin. Enkä ole naapurin maita kedehtinu, tai ketää käskeny lopettaa, mut jokainen tyylillään.

Lainaus käyttäjältä: de Citonni - 29.01.23 - klo:12:04

Rakennekehitys on päättymätön jana. Se jatkuu hitasti mutta varmasti potki tai ei.  Pienin tukikelpoinen pinta-ala EU:n mukaan on 5 ha.  Suomi korotti sen siihen, Ruotsi jäi neljään hehtaariin.
Eläkerajoitus poistettiin Suomesta viimeisenä, muualla EU:ssa sitä ei ollut.

Tuolla tukien minimi hehtaarilla ei ole mitään merkitystä onko se nyt 4 vai 5 hehtaaria.

Ei olekaan, mutta saattaa se ehkä kertoa asenteista. Potkitaanko, vai eikö potkita.
Itse ei ole tarvinnut potkia ketään, vaan peltoa on tarjottu sekä ostettavaksi että vuokrattavaksi ihan vapaaehtoisesti. 

ja101:n linja jossa pellot pitäisi saada pienemmälle porukalle joka sitten vielä olisi tuottamatta niillä mitään, voi pitkässä juoksussa olla vähän hankala perustella niille joiden pitäisi sitten ne tuet maksaa.

Lainaus käyttäjältä: de Citonni - 29.01.23 - klo:12:04

Rakennekehitys on päättymätön jana. Se jatkuu hitasti mutta varmasti potki tai ei.  Pienin tukikelpoinen pinta-ala EU:n mukaan on 5 ha.  Suomi korotti sen siihen, Ruotsi jäi neljään hehtaariin.
Eläkerajoitus poistettiin Suomesta viimeisenä, muualla EU:ssa sitä ei ollut.

Kerro nyt toki samalla mitä on eu maiden viljatilojen keskipinta-alat. Suomessa ollaan jossain 50ha paikkeilla kaiketi?

Tuolla tukien minimi hehtaarilla ei ole mitään merkitystä onko se nyt 4 vai 5 hehtaaria. Jos se olisi vaikka 25ha niin olisi jo aivan toista. Toki tuohon syntyisi sitten sellainen kohta jossa 24ha tila ostaa sillä poskettomalla hinnalla sen puuttuvan hehtaarin jotta voi olla maatila. 

Mutta onko tuollaisella 25ha tilalla oikeasti elinkelpoisuutta? Tukieuroina taitaa ens kaudella tulla reilu 10ke vuodessa.

14000-15000€...

EU:n kaikista maatiloista (ei välttämättä tietty viljatiloja) yli 60% on alle 5 ha, yli 100ha tiloja on kaikista tiloista jotain 3% mutta ne vijelevät yli 50% EU:n peltoalasta.

There were 9.1 million agricultural holdings in the EU in 2020, about two-thirds (63.8 %) of which were less than 5 ha in size.

 

Varmaan ihan paikkansa pitävä tilasto mut ei noilla alle 5ha tiloilla ole eu:n ruokkimisessa mitään merkitystä. Toki näissä pienissä tiloissa on varmasti paljon myös joitain erikoiskasvitiloja. Itäeuroopassa kai vielä paljon myös jonkinlaista kotitarve viljelyä.

Yrittäjätuloennuste vuodelle 2022 koko maataloussektorille Suomessa on 500 miljoonaa. Siitä voi laskea monelleko päätoimiselle siitä voisi riittää ansiot.

Nopealla laskulla 10000 viljelijälle 50ke tulo.. ihan kohtuullinen nykymittapuulla.

Olen aina tehnyt muutakin ku viljelyä, yrittäjänä, palkkatöitä, millon mitäkin. Monista puroista ja hyvä niin. Enkä ole naapurin maita kedehtinu, tai ketää käskeny lopettaa, mut jokainen tyylillään.

Ei kai tässä kukaan ole kahdehtinut. Vai onko se kahdehtimista jos kyseenalaistaa nykyjärjestelmän?

Olet ihan oikeassa ettei viljatiloilla tule millään  aika kulumaan koko vuotta niin siinä voi hyvin tehdä muutakin. Itsellä taitaa olla sama ura edessä jos elukkatouhu loppuu tähän.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 29.01.23 - klo:12:15

Lainaus käyttäjältä: de Citonni - 29.01.23 - klo:12:04

Rakennekehitys on päättymätön jana. Se jatkuu hitasti mutta varmasti potki tai ei.  Pienin tukikelpoinen pinta-ala EU:n mukaan on 5 ha.  Suomi korotti sen siihen, Ruotsi jäi neljään hehtaariin.
Eläkerajoitus poistettiin Suomesta viimeisenä, muualla EU:ssa sitä ei ollut.

Tuolla tukien minimi hehtaarilla ei ole mitään merkitystä onko se nyt 4 vai 5 hehtaaria.

Ei olekaan, mutta saattaa se ehkä kertoa asenteista. Potkitaanko, vai eikö potkita.
Itse ei ole tarvinnut potkia ketään, vaan peltoa on tarjottu sekä ostettavaksi että vuokrattavaksi ihan vapaaehtoisesti. 

Meinaat et se on oikeasti hehtaarista kiinni? Et suomen päättäjät nyt potkivat ja sorsivat pieniä tiloja kun raja on 5 eikä 4 hehtaarissa?

Peltomarkkina on hyvin pitkälti paikasta kiinni. Kiihkeimmillä alueilla ottajia on enemmän kuin tarjontaa. Jossain syrjemmässä voi tarjontaa olla enemmän.

ja101:n linja jossa pellot pitäisi saada pienemmälle porukalle joka sitten vielä olisi tuottamatta niillä mitään, voi pitkässä juoksussa olla vähän hankala perustella niille joiden pitäisi sitten ne tuet maksaa.

Mistä noin päättelet?
Tuotannon rajoittamista esitin nyt vallitsevaan tilanteeseen. Jos viljelijöiden määrä tiputetaan neljännekseen ja peltoja metsitettäisiin neljännes niin tukiakaan ei tarvitsi maksaa neljänneksen pelto alalle enää.. 
Nyt tuetaan hömppää kun halutaan ympäristötoimia entä jos ihan rehdisti metsitettäisiin se 25%? Vai pitääkö kaikkien vain tuottaa täysillä joka hehtaarilla jotta saadaan viljanhinta varmasti laskemaan alle sataseen? Palvelee kai maitoyrittäjää.. 
Mut vaihtoehtojahan mä tässä vaan heittelen..

14000-15000€...

Summa pitää varmaan sisällään maksimin "hömppää" ja muutenkin raksit oikeilla toimenpiteillä? 

Laskin itse tuon ihan niin et 138 + 17 + 217 + 45 = 417e/ha. Toimenpiteet ja tekemättömyydet nostavat sitten summaa mut tuo on sen normaalin 25ha viljelijän summa joka kyntää pellot joka syksy nyt pakosta joutuu ajamaan jollakin muulla härpättimellä sen kolmanneksen tai sitten kylvämään syyskasvia. Muutenkaan kyseinen viljelijätyyppi ei ymmärrä mitä kerääjäkasvi tarkoittaa ja suorakylvö (kasvipeite) on kirosana   

Aina on mahdollisuus alkaa sivuhommiin, pajalle vaan seittämästä neljään, näkee sen ihanuuden. Voi sitten kirota ku perkalee sivutoimijussit sössii pisneksen.

Hiukan asiaa sivuten, onk sellane luomumaajussi joka kasvattaa sikoja EI-luomuna ja ostaa possuille viljan tilan ulkopuolellta, SIVUTOIMINEN MAAJUSSI ?

Tuli vaan mieleen.....

Lainaus käyttäjältä: seegeri - 29.01.23 - klo:11:29

Aina on mahdollisuus alkaa sivuhommiin, pajalle vaan seittämästä neljään, näkee sen ihanuuden. Voi sitten kirota ku perkalee sivutoimijussit sössii pisneksen.

Hiukan asiaa sivuten, onk sellane luomumaajussi joka kasvattaa sikoja EI-luomuna ja ostaa possuille viljan tilan ulkopuolellta, SIVUTOIMINEN MAAJUSSI ?

Tuli vaan mieleen.....

Kaikkihan me ollaan sivutoimisia jos ei nyt pitäydytä ihan siinä ydinbisneksessä. Ero tulee sitten siitä et mistä se raha tulee ja minne menee. Mulla ei oo metsää mitä kaataa vuosittain tai muutakaan sivuhommaa mutta kaksi aikuista ja muutama lapsi täs täytyy yrittää saada ruokittua, lapsille tarjota koulutukset, harrastukset jne. Itsekin joskus kaipaan muutaman päivän irtiottoa. Eli niitä sikoja ja peltoja on pidettävä niin et niistä pitää jotain jäädä vielä kulujenkin jälkeen käteen. 

Jos sä käyt esim. Palkkatöissä normaalisti ja viljelet vapaa ajallasi vaikka 100ha tilaa niin sehän on sun harrastus eikä harrastuksesta tarvii rahaa saada sehän voi maksaa, eiks niin?

Ei sillä itsellä taitaa olla siirtymä samaan malliin kuin tämä jälkimmäinen. Ei elukkatiloja enää kaivata ja päätoimiseksi kasvinviljelijäksi ei näillä pinta-aloilla voi jäädä. Voi sit jatkaa harrastuspohjalta tätä viljelyä muiden kiusaksi.. 

Joskus on ollut eu-tukien saamisessa yläikäraja, eli kun viljelijä tai puolisonsa  täytti 65 v.  loppui tukien maksu, tää oli tietysti sikäli epäreilu sääntö, että se suosi viljelijöitä, joilla oli paljon itseään nuorempi puoliso,  eli  tukia sai niin kauan kunnes puolisokin täytti sen 65, jolloi vasta tuet loppui.
Mut voisihan jonkinlaista ikärajarajoitussysteemiä tukien maksuun uudelleen kokeilla, jotta viljelijäväestön ikärakenne saataisiin nuorentumaan.

Joskus on ollut eu-tukien saamisessa yläikäraja, eli kun viljelijä tai puolisonsa  täytti 65 v.  loppui tukien maksu, tää oli tietysti sikäli epäreilu sääntö, että se suosi viljelijöitä, joilla oli paljon itseään nuorempi puoliso,  eli  tukia sai niin kauan kunnes puolisokin täytti sen 65, jolloi vasta tuet loppui.
Mut voisihan jonkinlaista ikärajarajoitussysteemiä tukien maksuun uudelleen kokeilla, jotta viljelijäväestön ikärakenne saataisiin nuorentumaan.

Ei sillä ikärajalla juurikaan nuoria viljelijöitä alalle saada. Pulma on siinä, että maataloudesta saatava tulo suhteessa työmäärään ei ole kohdillaan, nuoret valitsevat helpomman ja paremmin palkatun uran. 

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 29.01.23 - klo:16:27

Joskus on ollut eu-tukien saamisessa yläikäraja, eli kun viljelijä tai puolisonsa  täytti 65 v.  loppui tukien maksu, tää oli tietysti sikäli epäreilu sääntö, että se suosi viljelijöitä, joilla oli paljon itseään nuorempi puoliso,  eli  tukia sai niin kauan kunnes puolisokin täytti sen 65, jolloi vasta tuet loppui.
Mut voisihan jonkinlaista ikärajarajoitussysteemiä tukien maksuun uudelleen kokeilla, jotta viljelijäväestön ikärakenne saataisiin nuorentumaan.

Ei sillä ikärajalla juurikaan nuoria viljelijöitä alalle saada. Pulma on siinä, että maataloudesta saatava tulo suhteessa työmäärään ei ole kohdillaan, nuoret valitsevat helpomman ja paremmin palkatun uran.

Eihän viljelyssä mitään vikaa, hyvää hommaa. Pitäis olla vaan paljon velatonta peltoa ja suuret lohkot.
100 ha on jo aika työläs viljellä jos on 100 hehtaarin lohkoa.

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 29.01.23 - klo:16:27

Joskus on ollut eu-tukien saamisessa yläikäraja, eli kun viljelijä tai puolisonsa  täytti 65 v.  loppui tukien maksu, tää oli tietysti sikäli epäreilu sääntö, että se suosi viljelijöitä, joilla oli paljon itseään nuorempi puoliso,  eli  tukia sai niin kauan kunnes puolisokin täytti sen 65, jolloi vasta tuet loppui.
Mut voisihan jonkinlaista ikärajarajoitussysteemiä tukien maksuun uudelleen kokeilla, jotta viljelijäväestön ikärakenne saataisiin nuorentumaan.

Ei sillä ikärajalla juurikaan nuoria viljelijöitä alalle saada. Pulma on siinä, että maataloudesta saatava tulo suhteessa työmäärään ei ole kohdillaan, nuoret valitsevat helpomman ja paremmin palkatun uran.

Voihan se noinkin olla, en käy jankkaamaan tästä asiasta.
Mutta tää tukikeskustelu täällä agronetissä on sikäli huvittavaa, että tämä on ikuisuusaihe täällä, viljanviljely on kannattamatonta vuodesta toiseen, hömppä kannattaa, mutta silti sitä viljaa vaan vuodesta toiseen viljellään niin runsaasti, että sitä aina riittää, katovuosia lukuun ottamatta, ja muutenkaan ruuasta ei ole pulaa.
Se on kuitenkin pieni piiri, mikä tätä keskustelua täällä käy. Vuosittaiset viljojen viljelyalat säilyvät runsaina, hömppäheinäaloissa ei mitään suuri nousuja ole vuosien mittaan nähty, oli viljojen hinnat mitä tahansa, ja näitä tiloja, missä etupäässä kasvatetaan hömppäheiniä, on kuitenkin loppujen lopuksi  aika vähän. Valtateiden varsilla varsinkaan ei juuri hömppäpeltoja ainakaan etelä-suomessa kovin paljon näy kesäisin, kun autolla ajelee, edelleenkin ne huonoinmat pellot, jotka hömpälle laitetaan, sijaitsee syrjäisten sivuteiden takana.
Kaiken kaikkiaan agronetin tukikeskustelu tuskin kovin paljon heijastelee tilannetta ja viljelijöiden suhtautumista viljelyyn ihan valtakunnallisesti.