Ite oon peitannu ravinneliuoksella. Ajanee saman asian. Vaikeahan tosta on sanoa miten on apuja mutta hyvin ovat itäneet.

Ite oon peitannu ravinneliuoksella. Ajanee saman asian. Vaikeahan tosta on sanoa miten on apuja mutta hyvin ovat itäneet.

Ei aja samaa asiaa, kun lasket ravinnesuhteita. Tai lasket vaikka pelkän siemenen sisältämän fosforin ja siihen peittaamalla saatavan fosforilisän, niin merkitys hyvin pieni. Startista tulee vesiliukoista fosforia ihan erimääriä, suoraan siemenen saataville.

Hivenien suhteen onkin erijuttu, niistä apua. Itsekin hiveniä lisännyt peittauksessa, mutta erojen todentaminen hankalaa kun ei vain viitsi tehdä tarkkoja koealoja erilaisilla siemenillä. Puimuirn satomittarista eroja ei ole näkynyt, mutta mangaanimittarilla oraista mitaten kyllä, kunhan olosuhteet mangaaninpuutteelle kohdillaan. Eli kuiva alkukesä ja karkea maalaji, hyvin kalkittu maalaji. Hivenillä tekee enemmän satoa kuin siemenen "fosforikuorrutuksella". Viime vuonna meni ketuiksi yritykset, kun ei starphos CMZ ja Bariton halunneet tulla lutkupumpun letkuista läpi, pidempään peitatessa putket ryytyi ja vaati jatkuvaa sekoittelua. Joko ensi kaudeksi toinen pumppu tai eri aineet.

Lainaus käyttäjältä: eevertti - 04.10.21 - klo:09:19

Ite oon peitannu ravinneliuoksella. Ajanee saman asian. Vaikeahan tosta on sanoa miten on apuja mutta hyvin ovat itäneet.

Ei aja samaa asiaa, kun lasket ravinnesuhteita. Tai lasket vaikka pelkän siemenen sisältämän fosforin ja siihen peittaamalla saatavan fosforilisän, niin merkitys hyvin pieni. Startista tulee vesiliukoista fosforia ihan erimääriä, suoraan siemenen saataville.

Hivenien suhteen onkin erijuttu, niistä apua. Itsekin hiveniä lisännyt peittauksessa, mutta erojen todentaminen hankalaa kun ei vain viitsi tehdä tarkkoja koealoja erilaisilla siemenillä. Puimuirn satomittarista eroja ei ole näkynyt, mutta mangaanimittarilla oraista mitaten kyllä, kunhan olosuhteet mangaaninpuutteelle kohdillaan. Eli kuiva alkukesä ja karkea maalaji, hyvin kalkittu maalaji. Hivenillä tekee enemmän satoa kuin siemenen "fosforikuorrutuksella". Viime vuonna meni ketuiksi yritykset, kun ei starphos CMZ ja Bariton halunneet tulla lutkupumpun letkuista läpi, pidempään peitatessa putket ryytyi ja vaati jatkuvaa sekoittelua. Joko ensi kaudeksi toinen pumppu tai eri aineet.

Millanen on lutkupumppu ?

Millanen on lutkupumppu ?

Voisi olla tämmänen, letkua puristelee ja lutkuttelee nestettä semmoisina sykäyksinä, aina kun rulla menee ohi. Toinen mahdollisuus on että on kalvopumppu.


Kuva: peristalttinen pumppu (www.lypsy.fi)

-SS-

Terve. Jussi-Tuotteen peittauskone 2000.ssa on ko.lutkupumppu eli lääkepumppu siirrettynä maatalouteen ja kuvia löytyy asianomaisilta sivuilta. Apulannan hintahan on tässä kuitenkin agendalla eli katsokaapas  Belorin tämänpäivän noteerauksia ja Hankkijan samoja koskien vaiikka Beferttejä, muutosta helkkaristi. Kylmää niiden puolesta,jotka eivät ole voineet tai ehtineet ostaa.

Apulannan hinnan nousu voi nopeasti katsahtamalla näyttää vaikuttavan voimakkaimmin suuriin viljanviljelytiloihin. Mutta todellisen suurtappion tekevät karjanlantaa tuottavat tilat, koska  tuottamansa lannan ravinteiden laskennallinen kallistuminen tilan omassa käytössä heikentää kannattavuutta erittäin voimakkaasti. Kasvinviljelytila voi aina vähentää keinolannoitteen ostoja hintapiikin aikana, mutta pääravinteiden hinnannousun karu todellisuus ei ole väistettävissä karjatilalla, koska lantaa tulee lisää varastoihin koko ajan.

Lisätukina maksettava kompensaatio lienee välttämätön. Sen voisi maksaa karjanlannan laskennallisten tai todellisten ravinteiden mukaan, täten todellisten ravinnemäärien mukaan maksettuna tuki kannustaisi kirjaamaan korkeatkin pitoisuudet sellaisenaan, mutta heikentäisi satokilpailumenestystä mahdollisesti.

Tai jotain.

-SS-

Voi olla että lannoitteet ovat nykyhinnoillakin halvempia kuin mitä niistä tulevaisuudessa joutuu maksamaan.
Ainakin typpilannoitteissa fossiilinen energia on merkittävä kustannustekijä, ja eikös fossiilisen energian hintaa olla ilmastomuutoksen nimissä jatkuvasti lisäämässä.

Apulannan hinnan nousu voi nopeasti katsahtamalla näyttää vaikuttavan voimakkaimmin suuriin viljanviljelytiloihin. Mutta todellisen suurtappion tekevät karjanlantaa tuottavat tilat, koska  tuottamansa lannan ravinteiden laskennallinen kallistuminen tilan omassa käytössä heikentää kannattavuutta erittäin voimakkaasti. Kasvinviljelytila voi aina vähentää keinolannoitteen ostoja hintapiikin aikana, mutta pääravinteiden hinnannousun karu todellisuus ei ole väistettävissä karjatilalla, koska lantaa tulee lisää varastoihin koko ajan.

Lisätukina maksettava kompensaatio lienee välttämätön. Sen voisi maksaa karjanlannan laskennallisten tai todellisten ravinteiden mukaan, täten todellisten ravinnemäärien mukaan maksettuna tuki kannustaisi kirjaamaan korkeatkin pitoisuudet sellaisenaan, mutta heikentäisi satokilpailumenestystä mahdollisesti.

Tai jotain.

-SS-

Siis täh.
Ajatusmalli Jumalasta seuraava, ylöspäin vain kypsyttää tuollaista ajatusta.
Nytkö sitten kotieläinsektori  huutaa kriisiä ja vaatii lisätukea, kun oma lannan arvo on noussut.

Apulannan hinnan nousu voi nopeasti katsahtamalla näyttää vaikuttavan voimakkaimmin suuriin viljanviljelytiloihin. Mutta todellisen suurtappion tekevät karjanlantaa tuottavat tilat, koska  tuottamansa lannan ravinteiden laskennallinen kallistuminen tilan omassa käytössä heikentää kannattavuutta erittäin voimakkaasti. Kasvinviljelytila voi aina vähentää keinolannoitteen ostoja hintapiikin aikana, mutta pääravinteiden hinnannousun karu todellisuus ei ole väistettävissä karjatilalla, koska lantaa tulee lisää varastoihin koko ajan.

Lisätukina maksettava kompensaatio lienee välttämätön. Sen voisi maksaa karjanlannan laskennallisten tai todellisten ravinteiden mukaan, täten todellisten ravinnemäärien mukaan maksettuna tuki kannustaisi kirjaamaan korkeatkin pitoisuudet sellaisenaan, mutta heikentäisi satokilpailumenestystä mahdollisesti.

Tai jotain.

-SS-

Kuissää tollasii kirjottelet.    Joku voi ottaa tosissaa.

mitä!   kirjuuttaako joku tänne puppua...?

Kokemuksia liettuan Achema Ab lannoitteista? Näyttäisi olevan can27+4s sopivan hintaista...

Se 27 cannin myyjä,jota oletan tarkoitettavan ei ainakaan viime viikolla vastannut puhelimeen. Acheman tavara on ollut ihan ok. Muistaakseni sitä tuli joskus Raisionkin maahantuomana,jollen paljon väärin muista. 

Hyvää on ollut Acheman CAN. Monasti sitä käyttänyt. Montaa kautta sitä on suomeen tullut ja taitaisi saada ihan itsekin ostettua.

Jaa,mistäköhän?

Melkoista haipakkaa apulannan hintakehitys nyt laukkaa ja painetta on aina vaan:

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1583210?fbclid=IwAR38e-KN7x7WRDRa9GS3QUnNrY2_W9KOHZ_OLvGNx2XKwbJIWRaVxiANrqg

Kallista se oli jo kauden alussakin, mutta nykyisellä/tulevalla hintatasolla pitää jo tosi tarkkaan miettiä, että mihin kohteisiin panoksia laittaa.