Lainaus käyttäjältä: bouli - 07.07.23 - klo:09:42

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 05.07.23 - klo:14:32

Lainaus käyttäjältä: bouli - 05.07.23 - klo:14:22

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 05.07.23 - klo:13:45

Lainaus käyttäjältä: Paalimies - 05.07.23 - klo:10:22

Näissä yaran tuotteissa on seleeni-lisä mikä on melko arvokas ominaisuus tiloilla joilla ruokinta kokonaan tai erittäin suurelta osin on omilla pelloilla tuotettua. Tietääkseni muissa ei ole?

Tuo totta ja se on hyvä ottaa huomioon ja muistaa.

Muutenhan ravinne suhteilla en ole kokenut itse olevan ainakaan suurta merkitystä. Fosforia voi sitten tasailla ja typpeä antaa kasvukaudella lisää mikäli siltä näyttää. Yaran malli jossa löytyy lähes % välein ravinteita on kyllä jotenkin kalliin kuuloinen systeemi.

Lainaus käyttäjältä: bouli - 05.07.23 - klo:12:56

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 05.07.23 - klo:10:05

Lainaus käyttäjältä: bouli - 05.07.23 - klo:08:46

Nythän voisi kysyä miksi kukaan ei ole lähtenyt tosissaan haastamaan Yaraa Suomen markkinoilla. Näitten keskustelujen perusteella sen pitäisi olla todella helppoa, hinta vaan riittävän alas. Kannattavuushan siinä ei ole ongelma koska näitten samojen keskustelujen perusteella ilmaa hinnoittelussa on kyllä niin reilusti.

Ei kai niissä erityisesti ilmaa ole? Vai kuka näin on ajatellut?

Ja onhan sitä hintaeroa ollut. Esim nyt keväällä salpietarien hinta ero luokkaa 60-70e/t. Toki ravinteissa myös pientä eroa. En laskenut typpikilon hintaeroa, kun ei sinänsä itselle merkitystä.

Kyllä yaran vahva asema perustuu edelleen siihen mielikuvaan et tavara olisi "kotimaista", laatu priimaa, muut pölyää ja on paakkuja jne. Edelleen on niitä taloja missä ei kenenkään muun pusseja ladossa ole..

Aika monessa yhteydessä tulee tämä ajatus esiin. Ei ehkä tässä ketjussa mutta noin laajemmalla otannalla tämä on vuosien varrella tullut hyvinkin selväksi.

Niin no harvoin ne yaran ovat halvimpia olleet mut kai tuokin on joskus tapahtunut. En sit tiedä onko muiden hinnat asetettu vain niin et sen verran halvempaa kuin yara et haluttu markkina saadaan itselle. Kuka sitä nyt halvalla myisi jos kalliimmallakin ostajat löytyy?

Kyllä lähtökohtaisesti jos muutosta haluttaisiin niin sen pitäisi lähteä viljelijöistä. Kun lantaa vain ostettaisiin vähemmän niin mahdollisuus kilpailuun on. Toki voi käydä niinkin et suomi pienenä markkinana muuttuisi lannanmyyjille vain kalliiksi jolloin hinnat vain nousisivat.

Eipä siinä voi kuin viljelijä miettiä omalta kohdaltaan mitä tekee. Itse jatkoin 5v pätkän luomussa niin ei tarvitse apulanta asioita miettiä.. 

Mulle on käynyt useampana vuotena niin että  kun tarjouksia on laskenut auki on Yara ollut loppupeleissä halvin. Toki erot on ollut varsin pieniä.

Okei. Miten olet laskenut tarjouksen auki? Rahti saattaa monesti olla ratkaiseva. Täällä Kouvolassa kun belorin terminaalin varjossa viljelee niin.. Toisaalta jos liettuan poika ajaa pikkupuolikkaalla Liettuasta tavarat tänne niin on sekin jäänyt halvimmaksi..
Ostoajankohdalla ja pärställäkin kai merkitystä. 

Ihan vaan yksinkertaisesti mitä ravinnekiloille tulee hintaa.

Ainakin Belorilla ja kenties myös Cemagrolla(?) varsinaisen lannoitteen ja RAHDIN hinnan päälle tulee niin paljon kaikkia perusmaksuja, nosturipurkulisiä, autonkäynnistyskorvauksia jne, että vaikuttavat jo väkisinkin ravinnekilon hintaan. Joten tottahan nämä kaikki täytyy laskuissa ja hintavertailuissa huomioida, jotta saa oikean käsityksen hinnoista.

Mihinkään kiveenhän ei ole hakattu, että lannoitekauden avaushinnan pitäisi olla kauden matalin hinta, vaikka näin on yleisesti tähän asti ollutkin. Kyllä siinä nauru maittaisi, kun 50% viljelijöistä ostaisi ensi vuonna tunnin auki olevassa lannoitekauden avauksessa lannoitteensa, ja vasta myöhemmin selviäisi, että avaushinta olikin tarkoituksella lannoitekauden korkein hinta.

Viime kaudellahan halvin hinta oli keväällä... toki siinä kesän ja kevään välissä käytiin ...tuplaamassa?
Luulen että cemagrolla hinnoittelu riippuu siitä keneltä pyytää tarjouksen, paikalliselta toimijalta saan hinnat sis. rahdin ja purun ja kaiken muun per tonni eikä laskuunkaan ilmesty edes laskutuslisää...

Toki jokainen "lisämaksu" pitää laskea sen lannoitteen hintaan mut ainakaan silloin kun itse niitä ostelin ja sen jälkeen kun olen asiaa seurannut ja tarjouksia pyytänyt niin ei yara kyllä läheskään aina ole halvin ollut. Mut voihan se jollakin olla näin ollut.

Sinänsä itse kyl tykkään siitä et kaikki "lisäpalvelut" on hinnoiteltu erikseen. Voi sit miettiä mitä ottaa ja mitä ei.

mitä nuo lisät on?  ite en moisiin törmänny...

Toki jokainen "lisämaksu" pitää laskea sen lannoitteen hintaan mut ainakaan silloin kun itse niitä ostelin ja sen jälkeen kun olen asiaa seurannut ja tarjouksia pyytänyt niin ei yara kyllä läheskään aina ole halvin ollut. Mut voihan se jollakin olla näin ollut.

Sinänsä itse kyl tykkään siitä et kaikki "lisäpalvelut" on hinnoiteltu erikseen. Voi sit miettiä mitä ottaa ja mitä ei.

Onhan se toki kätevää, mutta selvää kusetuksen makua on, ja ilmeisesti puree, kun jotkut eivät kerran vertaile kokonaishintoja keskenään..

Eniten ihmetyttää tuo nosturipurkulisä. Tokihan kun jotkut ostavat koko yhdistelmällisen, niin saattaa helpottaa, kun ei tarvitse ottaa nosturia päälle lainkaan. Mutta mitäs sitten, kun samassa kuormassa on nosturilla ja ilman purettavia...? Luulisi sen olevan kuskillekin mukavampaa nostella rivakkaan 2-3 säkkiä kerrallaan nosturilla kuin antaa isännän itse nysvätä etukuormaajalla syrjälaidat kolhien säkki kerrallaan...

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 07.07.23 - klo:18:41

Toki jokainen "lisämaksu" pitää laskea sen lannoitteen hintaan mut ainakaan silloin kun itse niitä ostelin ja sen jälkeen kun olen asiaa seurannut ja tarjouksia pyytänyt niin ei yara kyllä läheskään aina ole halvin ollut. Mut voihan se jollakin olla näin ollut.

Sinänsä itse kyl tykkään siitä et kaikki "lisäpalvelut" on hinnoiteltu erikseen. Voi sit miettiä mitä ottaa ja mitä ei.

Onhan se toki kätevää, mutta selvää kusetuksen makua on, ja ilmeisesti puree, kun jotkut eivät kerran vertaile kokonaishintoja keskenään..

Eniten ihmetyttää tuo nosturipurkulisä. Tokihan kun jotkut ostavat koko yhdistelmällisen, niin saattaa helpottaa, kun ei tarvitse ottaa nosturia päälle lainkaan. Mutta mitäs sitten, kun samassa kuormassa on nosturilla ja ilman purettavia...? Luulisi sen olevan kuskillekin mukavampaa nostella rivakkaan 2-3 säkkiä kerrallaan nosturilla kuin antaa isännän itse nysvätä etukuormaajalla syrjälaidat kolhien säkki kerrallaan...

No kyl mä ainakin sen kokonaishinnan katson ja jaan sen sit tonneille ja edelleen ravinnekiloille. Empä muista koskaan kenenkään valittaneen et olis tullut yllätyksenä hinta. Mitään muita lisiä en nyt muista kuin et belori käytti tuota nosturipurkulisää. Niin ja tuleehan hankkijalta laskutuslisä yaran tavaroista.. 

Aika laajalla kirjolla on tullut tavaroita ostettu. On yaraa, befertti , beloria, cemagroa. Lisäksi a-rehun ja agroyn välittämää paskaa ja ompa sitä tullut liettuastakin suoraan suomalaisen välikäden kautta toki. Aina on tullut kilpailutettua ja sillä hetkellä halvinta otettua. Avauksesta en läheskään aina ole ostanut ihan siitä yksinkertaisesta syystä et rahaa ei ole aina ollut.

mitä nuo lisät on?  ite en moisiin törmänny...

Niin mitä ne mahtaa olla? Belorilla muistan olleen et nosturipurkulisä. Ja hankkija lyö laskutuslisän omilleen. Muuta en muista olleen.

Niinkuin yllä kirjoitin niin monia on tullut ostettua ja läheskään kaikissa ei ole nosturilla purkua vaan itse joutuu purkamaan. Siinä on sinänsä hyvä kun moni tavara on 500kg säkissä. Muutenkin tuo 500kg sattui omaan säiliötilavuuteen paremmin mut se nyt ei ikinä ollut valintaperuste.

Ai niin agroyn tavarat piti maksaa etukäteen joka oli kyl kohtuu "outoa". Hyvin kaikki kyl meni mut sanotaanko näin et oli kyl eka ja vika kerta kun näitä ostin. Kai se agroyn loppu tuli siististä ja kellään  ei jäänyt rahoja sisään mut onhan se aika riski lyödä kymppitonneja menemään ja sen jälkeen sormet ristiin et tavarat tulee.

Belorilla oli ainakin ennen erikseen rahdin päälle toimitusmaksu ja kiinteä nosturipurkulisä. Cemagrolla ei tainnut olla erillistä toimitusmaksua, mutta nosturipurku ainakin maksoi erikseen. Vrt. Hankkijalta yaralaista: apulannan hinta/t + rahti/t. Paperilaskutuslisä on tuore keksintö, joka on vanhoillisiin viljelijöihin kohdistettu mielenosoitus.

On sinänsä turhaa jos ei lannoita. Toki jotakin se pelto kasvaa myös ilman lannoitusta. Ehkä sen muokkailun yms. Määrä pitää suhteuttaa siihen tarkoitukseen sopivaksi.

En väitä et tuon välivuoden pitäminen olisi mitenkään helppoa. Voi asiaa miettiä myös niin et jos siirryttekin viljelemään luomuna niin taas jää yara ilman teidän rahoja. Mut eipä tarvitse odottaa mitään muutosta jos ei ole itsekin valmis muuttumaan.. tätä yritin tuossa vähän selittää et just siihenhän muutos kaatuu..

Tässä on nähty näitä suuria tiloja, jotka ovat siirtyneet hetkeksi luomuun. Maassa riittää yllättävän hyvin perusravinteita kymmenenkin vuoden viljelyyn, sitten kun rikkaruoho-ongelma kasvaa ja typensitojahomma ei jonakin vuonna toimi, ollaan ongelmissa. Ratkaisuna on ladata taas sitten ravinteita ja torjua rikkapankkia, niin taas mennään.

Väitän, että viljelijöille jää turhan optimistinen mielikuva lannoituksen vaikutuksesta, esitän kaksi mielikuvaa kaaviona:


Kuva: lannoitteiden mielikuvamarkkinointi

Punainen käyrä on se, mikä halutaan jäävän mieleen, vaikka sininen on lähempänä totuutta. Tällainen punainen käyrä syntyy, kun tautitorjunta, hivenaineet, korrensäätö, tehostettu rikkakasviohjelma ja kalkitus tulee mukaan siellä suurimmissa lannoitustasoissa, ja nollaruudulle ei tehdä mitään, tai nollaruudussa jopa vioitetaan ravinnepuutteen stressaamia kasveja. Asiaan vaikuttaa myös lajikevalinta, kostean maan kasvit tuottavat hyvin kosteissa hikevissä maissa, mutta kuivissa olosuhteissa näyttää, että lannoituskaan ei niitä lajikkeita auta.

Voisi sanoa, että Eko Nu! - projekti Loviisassa antaa paljon tietoa myös tavanomaisen viljelyn osalta.  Puolikkaalla typellä pääsee joillakin lajikkeilla huomattavasti parempaan lopputulokseen kuin ravinnenarkomaanilajikkeilla, ja epäilemättä lieväkin tautitorjunta ja perusgramma-aine säästäisi vähät ravinteet paremmin viljelykasville. Seuraavassa kuvassa korostuvat lajikekohtaiset erot, lyhyet, korrenlujat laatuvehnät eivät välttämättä kestä kuivuutta. Amaretto on mainettaan parempi, harmi, kun se on jäänyt luomukokeista ulos. Demonstrant ei vakuuttanut Zebran vierellä viljeltynä, kun nyt täällä on aina kuivaa. Demonstrant on semmoinen kananpötkövilja, se ei kestä tippaakaan mitään niukkuutta. 2015 vuonna Zebra meni käytännössä pelkällä siemenpuolella kylvettynä, hiukan pintasalpietaria syysvehnän toisen levityksen yhteydessä, ja sato oli yllätyksellinen. Samoin 2017 vuonna alkoi rasittaa se kuivurilla kituminen, kun viljaa tuntui tulevan, että aina vaan liikaa, mihinkään ei mahtunut, eikä ollut mitään 13% puintikosteata. Onneksi oli rapsia, joka helpotti varastopuutetta.


Ote lajikekohtaisista luomukokeista, EkoNu 3.0

Aika hyvin näkyvät 2014, 2016, 2018 kuivat vuodet ja 2015 ja 2017 märät vuodet. Luomuviljelyn riskeistä kertoo myös se, että vuoden 2021 kuivuus-märkyysjaksot aiheuttivat sen, että koeruutuja ei puitu ollenkaan !


Kuva: todennäköisesti kerääjäkasvi otti yliotteen 2021 vehnäruuduista. Kuva EkoNu 2021 uutiset

-SS-

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 03.07.23 - klo:22:46

On sinänsä turhaa jos ei lannoita. Toki jotakin se pelto kasvaa myös ilman lannoitusta. Ehkä sen muokkailun yms. Määrä pitää suhteuttaa siihen tarkoitukseen sopivaksi.

En väitä et tuon välivuoden pitäminen olisi mitenkään helppoa. Voi asiaa miettiä myös niin et jos siirryttekin viljelemään luomuna niin taas jää yara ilman teidän rahoja. Mut eipä tarvitse odottaa mitään muutosta jos ei ole itsekin valmis muuttumaan.. tätä yritin tuossa vähän selittää et just siihenhän muutos kaatuu..

Tässä on nähty näitä suuria tiloja, jotka ovat siirtyneet hetkeksi luomuun. Maassa riittää yllättävän hyvin perusravinteita kymmenenkin vuoden viljelyyn, sitten kun rikkaruoho-ongelma kasvaa ja typensitojahomma ei jonakin vuonna toimi, ollaan ongelmissa. Ratkaisuna on ladata taas sitten ravinteita ja torjua rikkapankkia, niin taas mennään.

Väitän, että viljelijöille jää turhan optimistinen mielikuva lannoituksen vaikutuksesta, esitän kaksi mielikuvaa kaaviona:


Kuva: lannoitteiden mielikuvamarkkinointi

Punainen käyrä on se, mikä halutaan jäävän mieleen, vaikka sininen on lähempänä totuutta. Tällainen punainen käyrä syntyy, kun tautitorjunta, hivenaineet, korrensäätö, tehostettu rikkakasviohjelma ja kalkitus tulee mukaan siellä suurimmissa lannoitustasoissa, ja nollaruudulle ei tehdä mitään, tai nollaruudussa jopa vioitetaan ravinnepuutteen stressaamia kasveja. Asiaan vaikuttaa myös lajikevalinta, kostean maan kasvit tuottavat hyvin kosteissa hikevissä maissa, mutta kuivissa olosuhteissa näyttää, että lannoituskaan ei niitä lajikkeita auta.

Voisi sanoa, että Eko Nu! - projekti Loviisassa antaa paljon tietoa myös tavanomaisen viljelyn osalta.  Puolikkaalla typellä pääsee joillakin lajikkeilla huomattavasti parempaan lopputulokseen kuin ravinnenarkomaanilajikkeilla, ja epäilemättä lieväkin tautitorjunta ja perusgramma-aine säästäisi vähät ravinteet paremmin viljelykasville. Seuraavassa kuvassa korostuvat lajikekohtaiset erot, lyhyet, korrenlujat laatuvehnät eivät välttämättä kestä kuivuutta. Amaretto on mainettaan parempi, harmi, kun se on jäänyt luomukokeista ulos. Demonstrant ei vakuuttanut Zebran vierellä viljeltynä, kun nyt täällä on aina kuivaa. Demonstrant on semmoinen kananpötkövilja, se ei kestä tippaakaan mitään niukkuutta. 2015 vuonna Zebra meni käytännössä pelkällä siemenpuolella kylvettynä, hiukan pintasalpietaria syysvehnän toisen levityksen yhteydessä, ja sato oli yllätyksellinen. Samoin 2017 vuonna alkoi rasittaa se kuivurilla kituminen, kun viljaa tuntui tulevan, että aina vaan liikaa, mihinkään ei mahtunut, eikä ollut mitään 13% puintikosteata. Onneksi oli rapsia, joka helpotti varastopuutetta.


Ote lajikekohtaisista luomukokeista, EkoNu 3.0

Aika hyvin näkyvät 2014, 2016, 2018 kuivat vuodet ja 2015 ja 2017 märät vuodet. Luomuviljelyn riskeistä kertoo myös se, että vuoden 2021 kuivuus-märkyysjaksot aiheuttivat sen, että koeruutuja ei puitu ollenkaan !


Kuva: todennäköisesti kerääjäkasvi otti yliotteen 2021 vehnäruuduista. Kuva EkoNu 2021 uutiset

-SS-

Jos nyt viittaat alueesi suurviljelijään joka lähti luomusta niin siinä taisi olla oikeasti kyse suuremmista jutuista kuin typpilannoituksesta... 

Mut juu ei luomu mikään autuus onneen ole ja epäonnistuminen on täysin mahdollista. Itse olen yrittänyt tätä epäonnistumista välttää sillä et olen kylvänyt sen alusapilan aina paitsi herneelle. Siinä lakoriski kasvaa liian isoksi eikä vihreän mössön puiminen kiinnosta.
Näin toimien on mahdollisuus heittää lohko viherlannoitukselle jos siltä näyttää. Ja lanta tietysti auttaa ravinnehuollossa.

Toki kyllä niitä epäonnistumisia on mahtunut luomun uralle. 2020 paikalliset kovat sateet tuhosi muutamat kasvustot täysin. Toisessa vehnä "hukkui" ja toisessa tuo aluskasvi kasvoi pavun päälle. Voi tietysti miettiä et jos olisin laittanut vehnälle lannoitekiloja ja kemikaaleja niin olisiko ne pelastaneet tilanteen kenties jotain mut olisiko silti edes sijoitetut eurot tulleet takaisin? Jos olisin ollut taviksessa niin papu olisi varmaan jäänyt kylvämättä sen verta epävarmoja kasveja nämä pavut, herneet, rypsit, rapsit, syysviljat ja ohrat on. Joku kevätvehnä ja hitunen kauraa on se varmasti omille maille se kaikkein toimivin combo viljelyvarmuudella.

Mutta mahtuu niitä epäonnistumisia tavisurallekkin. Niinkuin täälläkin monesti olen kirjoittanut niin 2017 oli katastrofi. Paljon jäi viljaa puimatta ja paljon puitiin huonolaatuista viljaa joka oli märkää ja kuivauksesta tuli iso lasku. Oli annettu lisälantaa ja oli lyöty kemikaalipaukkuja ihan olan takaa kun hyvältä näytti. Syksy sit veti homman pahasti miinusmerkkiseksi. Tappiollisin vuosi itselleni.
2012 jäi myös puimatta mut silloin ala oli pienempi ja siihen asti kohtuu kivuttomasti saatiin sato talteen. 2015 oli myös vaikea mut silloin ei puimatta jäänyt kiitos ison syysvehnäalan.

On totta et pellossa riittää paukkuja muutamiksi vuosiksi ja ekana vuonna ilman lannoitusta tai minimi lannalla homma saattaa pelata hyvinkin, riippuen kasvukaudesta. Että täysin mahdotonta se välivuoden pitäminen ei ole. Tietysti jos homma budjetoitu 5t/ha keskisadon mukaan niin silloin vaihtoehtoja on aika vähän. Itse tykkään kuitenkin laskea enemmän euroja per ha kuin kiloja per ha. 

Olet oikeassa tuossa kaaviossa. Itse koin silloin taviksessa, et paras tapa on yrittää saada kohtuu pienin panostuksin ok sato. Sen sopivan kohdan löytäminen on vain kohtuu vaikeaa. Nyt jos olisin taviksessa tai siirtyisin siihen niin jaettua lannoitusta tulisi varmaan hyödynnettyä enemmän. Annetaan sitten vasta jos olosuhteet ovat sellaiset.

Joka tapauksessa, nyt olen jo päättänyt 2024 maanparannus- ja monimuotoisuuskasvien alat, ja siemenet on suureksi osaksi järjestetty. Rypsiä pitää saada tuosta pieneltä alalta muutama säkki kasaan, monimuotosiemeneksi. Ja hankkia vielä persianapilaa, jos ei sitten riistalla ruis + rypsi menisi koko monimuotoisuusalaa. 

Tämä 10 ha monimuotopelto koostuu kolmesta kasvista: Ruis Reetta, 150 kg/ha, rypsi Synthia 5 kg/ha ja persianapila 5 kg/ha. Kylvömuokkaus LHP nurmi Hankmo Tandem, kylvö Elho pintalevitin ja siemenen matalamultaus Wärtsilä joustopiikkiäes.


Kuva: 06.07.2023. Kylvöpäivä 29.06.2023


06.07.2023


Kuva: Alkuperäisestä rypsinkylvöksestä säästynyt viisi neliötä orastunutta rypsiä. 07.07.2023
Rapsikuoriaiset voittavat kuivassa kasvaneet kasvustot. Kukinta tulee jäämään vaillinaiseksi.
Paitsi niillä, jotka tankkasivat Avauntia ja Plenumia riittävästi varastoon.

-SS-

Ostokäyttäytyminen on kuulemma muuttunut tässä parina vuonna tämmöiseksi.Sanoin että tottahan se muuttuu kun kaikki tietävät että hinta on vain päivän voimassa ja säästö se on parikymppiäkin tonnilta.Samaa vain hoki että ostokäyttäytyminen muuttunut.

Vihdistä pitäisi varmaan viljelijöiden lähteä Loimaalle oppimaan kunnon eturiviläisten lannoitebisnestä.

"Minä en ainakaan pysty sellaiseen lannoitekauppaan, että viikon aikana pitää ostaa lannoitteet tietyllä hinnalla tai sitten et saa niitä ollenkaan. Ostan sitten lannoitteeni jostain muualta."

Sanoi eräs uusmaalainen vähäpätöisempi viljelijä.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: kärmeskytö - 06.07.23 - klo:21:52

Ostokäyttäytyminen on kuulemma muuttunut tässä parina vuonna tämmöiseksi.Sanoin että tottahan se muuttuu kun kaikki tietävät että hinta on vain päivän voimassa ja säästö se on parikymppiäkin tonnilta.Samaa vain hoki että ostokäyttäytyminen muuttunut.

Vihdistä pitäisi varmaan viljelijöiden lähteä Loimaalle oppimaan kunnon eturiviläisten lannoitebisnestä.

"Minä en ainakaan pysty sellaiseen lannoitekauppaan, että viikon aikana pitää ostaa lannoitteet tietyllä hinnalla tai sitten et saa niitä ollenkaan. Ostan sitten lannoitteeni jostain muualta."

Sanoi eräs uusmaalainen vähäpätöisempi viljelijä.

-SS-

Kohtuullinen keskisormen näyttäminen yaran suuntaan. 

Tuolla voi jotain vaikutusta ollakin..

Lainaus käyttäjältä: kärmeskytö - 06.07.23 - klo:21:52

Ostokäyttäytyminen on kuulemma muuttunut tässä parina vuonna tämmöiseksi.Sanoin että tottahan se muuttuu kun kaikki tietävät että hinta on vain päivän voimassa ja säästö se on parikymppiäkin tonnilta.Samaa vain hoki että ostokäyttäytyminen muuttunut.

Vihdistä pitäisi varmaan viljelijöiden lähteä Loimaalle oppimaan kunnon eturiviläisten lannoitebisnestä.

"Minä en ainakaan pysty sellaiseen lannoitekauppaan, että viikon aikana pitää ostaa lannoitteet tietyllä hinnalla tai sitten et saa niitä ollenkaan. Ostan sitten lannoitteeni jostain muualta."

Sanoi eräs uusmaalainen vähäpätöisempi viljelijä.

-SS-

Eihän kukaan ole missään vaiheessa väittänyt ettei niitä jatkossa saisi ollenkaan. Kauppa avautuu taas jossain vaiheessa jollain hintatasolla ja hyvin todennäköisesti käy siinä vaiheessa rauhallisemmalla tempolla.

Liettulaisen can typen hinta noussut 4e/t... mitähän se nousu muilla sitten mahtaa olla?  Onko vedätyksen makua.. 

Cemagrolla on avoimet hinnat netis, ja niiten lanoiteet tulee sekä idästä että lännestä. En kysynnyt sen tarkemin itä on,

Belor nytten berner, tuskin halpeni?

Onhan se toki kätevää, mutta selvää kusetuksen makua on, ja ilmeisesti puree, kun jotkut eivät kerran vertaile kokonaishintoja keskenään..

Eniten ihmetyttää tuo nosturipurkulisä. Tokihan kun jotkut ostavat koko yhdistelmällisen, niin saattaa helpottaa, kun ei tarvitse ottaa nosturia päälle lainkaan. Mutta mitäs sitten, kun samassa kuormassa on nosturilla ja ilman purettavia...? Luulisi sen olevan kuskillekin mukavampaa nostella rivakkaan 2-3 säkkiä kerrallaan nosturilla kuin antaa isännän itse nysvätä etukuormaajalla syrjälaidat kolhien säkki kerrallaan...

Tietysti  pitää laskea kokonaishinnan mukaan jos vertailee.

Mulla on ollut viimeiset 10 v varmaan 90% itse purkaen.  Yksin ollen puran yleensä metsänosturilla, siinä ei taida suurta nopeuseroa tulla. Toisinaan ollut vähän hankalaa jos kattoa ei saa päältä pois kuten näissä yksinkertaisissa puoliperissä tavallisesti on.  Toisissa taas avautuu napista hydrauliikalla koko helahoito.

Varmaan pyrkivät ryhmittelemään kuormat purkutavan mukaan ettei tule sekakuormia. Ainakin täydet yhden lajin kuormat tulevat lautoilla meren yli sellaisenaan, ainakin kuskit ovat kovin hoono soomi.  Ymmärtää että niissä edullisissa ulkolaisissa kuljetuksissa ei nostureita ole. Monen lajin kuormista en tiedä kokoavatko lähtövarastolla vai missä.

Viimeksi keväällä purettiin naapurin kanssa puolikkaasta yhteiskuorma 24 t niin että kaveri otti aina trukkipiikkkeihin 2 säkkiä ja minä säkkinostimeen yhden, vuoronperään. Ei siinäkään hirmu kauan turattu. Koko kuorma samaa lajia. Toisen kuorman purki kaveri yksin kun siinä ei mulle ollut kuin joku hassu säkki.