• Tavallinen aihe

Aihe Apulannan hinta  (Luettu 173792 kertaa)

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 18156
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Apulannan hinta
Kyllä siellä Etelä-Suomen savimaallakin on  talven jäljiltä varastoitunut 5-6 t satoon vaadittava vesi, jollei maata ihan piloille ole sotkettu.  Pari viikko orastumisen jälkeen pitää vaan oraalle antaa 30 mm vettä, että juuret jaksavat kasvaa vesivaroihin kiinni. Lisäksi vesi pehmentää maata, jolloin juuret pääsevät paremmin tunkeutumaan. 40 vuotta on tarvittaessa sadetettu, joten jonkinnäköinen kokemus on asiasta tullut.

Tuo "talven jäljiltä" on heikentynyt vuosikymmenten aikana, joitakin ilmiöitä pystyy jo omakohtaisestikin havainnoimaan. Vielä 50 vuotta sitten lumet pysyivät vappuun ja maan routa suli alta päin ja lumivedet painuivat maaperään. Tutut lähteet ovat kuivuneet, kaikki ei voi johtua maan rakentamisesta tai metsänhakkuista.  Talvien luonne on muuttunut.

Salaojista työnsi ennen aikaan vettä pitkälle kesään, nyt valtaojat kuivuvat ennen kuin ehtivät edes täyttyä.

-SS-

Paalimies

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 632
Vs: Apulannan hinta
Tämä on kyllä huomattu vaikka olenkin melko poikanen vielä. -80 luvulla juotettiin eläimet laidunpumpulla valtaojasta tai niskakaivoista. Toki eläimiä oli laitumilla paljon vähemmän kuin nyt. Nyt vaan ei ole vettä enään niissä paikoissa ollenkaan kesäisin. Vaikka lunta voi olla talvella paljon, häviää kevään tuulissa haihtuen.

Magia

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3078
Vs: Apulannan hinta
Tämä on kyllä huomattu vaikka olenkin melko poikanen vielä. -80 luvulla juotettiin eläimet laidunpumpulla valtaojasta tai niskakaivoista. Toki eläimiä oli laitumilla paljon vähemmän kuin nyt. Nyt vaan ei ole vettä enään niissä paikoissa ollenkaan kesäisin. Vaikka lunta voi olla talvella paljon, häviää kevään tuulissa haihtuen.
Täällä taas katkaistut isot vesisuonet pilpittää vettä teitten yli,että ei ihan joka paikassa kuivuudesta kärsitä.Tärä ei ollut ennen,mutta nykyään on ,koska tuota vettä tulee nykyään niin paljon kerralla.

Oksa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 58074
Vs: Apulannan hinta
mutta onko se ilmastonmuutosta?   ennevanhaa oli täälläkin kesällä ojissa vettä mutta nykyään kun on vettä niin onkii joku muutos.   

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 51844
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: Apulannan hinta
Mitenkä niiden kasvustojen tutkiminen ja kauppiaiden  sato ennustukset liittyvät toisiinsa?
Eihän niitä omien peltojen tilannetta lehdestä lueta, vaan sieltä pellolta
Niin , apinaa koijataan, apinaa pumpataan, sen verran ne liittyvät toisiinsa. Kuka tuossa projektissa on apina, saa arvuutella.

Totean vaan, että nelilehtiasteella ei sadosta ole mitään tietoa edes yksittäisellä viljelijällä, koska vettä tarvitaan kasvuston kuiva-aineeseen 20 mm/ tonni. Viiden kuiva-ainetonnin ( 6 t 15% kosteana) sadossa on jyvien lisäksi viisi kuiva-ainetonnia juuria, varsia, lehtiä, putua. Tähän siis tarvitaan 200 mm vettä. Silti tautiaineet, hivenet, raelannoitteet, niitä laitetaan parhaimmillaan satojen eurojen edestä, ennen kuin on tietoakaan kesän sateista, jos pikkuoraan lehdessä on ruskea laikku. Monella eturivin vuokraviljelijällä on vuosittainen 5 t ylläpitokalkitus tekemättä, fosfaatit välttävällä tasolla, kalium alhaalla, rikki miinuksella, ja maat jyrätty kahden metrin syvyyteen piukkaan ylisuurilla akselipainoilla.

Sitten Folicur Staria tai vastaavaa aikaiseen kasvisuojeluruiskutukseen ja kuivalle maalle levitetty viskoviskoraelannoite muka korvaa nämä puutteet, jotka eivät ihan viidelläkympillä tokene ? Vaikka Pohjanmaa ei kirjoitukseeni liity millään tavalla, siellähän on 500 mm vesipitoisessa maaperässä tallautumatonta pesusienimaata, oltiinhan sielläkin miesmäisesti ennätysohrasatoa ottamassa. 7044 kiloa, ja "se oli tämän kesän olosuhteissa tämmönen tulos". 

Niin jos joku nyt ottaa herneen nenään, siitä vaan. On se hernesato ainakin korjattu sienne sieraimeen, että voi liputtaa satopotenttiaalia. Onhan niitä viljelijöitä, jotka tekevät lehtivihreämittaukset, lehtien hivenainemääritykset, kasvustoanalyysit, kuiva-ainelaskennat, jyväaiheiden laskennan, tähkälukumäärän arvioinnin, maaperän vapaan typen mittaukset ja muuut suuren maailman  toimenpiteet, ja parkkeeraavat letkukelan pellon päähän syöttämään vesitykillä voimaa, ei siinä mitään. Jotenkin vain ihmetyttää, miksei viime vuonna sillä voittamattomalla tautiaineella sitten Suomessa saatu yli neljän miljardin kilon satoa, vaan vain 2,8 miljardia kiloa ?

-SS-

😂😂😂😂😂😂😂😂

Monesti on niin että se kosteus, jopa märkyys on siellä korvien takana...
Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

bouli

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5427
Vs: Apulannan hinta
Vuotta 2017 pidettiin monin paikoin heikoimpana kasvukautena miesmuistiin. Minä ihmettelin asiaa, kun tuntui, että 20 vuoden jaksoon verraten viljaa tuli aivan hirmuisesti. 2016 oli myös kostea, mutta öljykasvia oli silloin enimmäkseen, en tiennyt, mihin verrata.
2017 oli kyllä muuten hyvä kasvukausi, lähes 2015 veroinen mutta syksy sitten sakkasi aika pahasti..

bouli

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5427
Vs: Apulannan hinta
Jyvän täyttyminen sitten tapahtuu lehdissä ja korressa olevista ravinteista, silloin vasta pitää olla tautitorjunta äärimmillään, jotta tähkä, yläkorsi ja lippulehti pysyvät vihreinä. Tautitorjunta on melko turhaa oraitten 4-lehtiasteeella. 2-solmuasteelta alkaen pitää olla runsaasti 1. kosteutta 2. auringonvaloa 3. typpeä ja muita pääravinteita.
-SS-
Komppaan tätä, olen itse pitkälti luopunut ns. jaetusta käsittelystä ja panostan sinne lippulehti/tähkä käsittelyyn.

AP120

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1207
Vs: Apulannan hinta
Jyvän täyttyminen sitten tapahtuu lehdissä ja korressa olevista ravinteista, silloin vasta pitää olla tautitorjunta äärimmillään, jotta tähkä, yläkorsi ja lippulehti pysyvät vihreinä. Tautitorjunta on melko turhaa oraitten 4-lehtiasteeella. 2-solmuasteelta alkaen pitää olla runsaasti 1. kosteutta 2. auringonvaloa 3. typpeä ja muita pääravinteita.
-SS-
Komppaan tätä, olen itse pitkälti luopunut ns. jaetusta käsittelystä ja panostan sinne lippulehti/tähkä käsittelyyn.

Onkos tässä joku sitten väittänyt, että tauti kierrosta ei tehtäisiin lippulehdelle?

Ja SS.
Jos Salossa on kuivaa, ei se tarkoita että koko maassa olisi kuivaa.
Tällä hetkellä viljat yhtä hyviä kuin 2017 ja lippulehti melkein näkyvissä.

seegeri

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1222
Vs: Apulannan hinta
Ojitukset vaikuttaa myös, ennen oli paljo avo-ojituksia, vedet tuli pikku hiljaa, ny se on yks hujaus....

bouli

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5427
Vs: Apulannan hinta
Jyvän täyttyminen sitten tapahtuu lehdissä ja korressa olevista ravinteista, silloin vasta pitää olla tautitorjunta äärimmillään, jotta tähkä, yläkorsi ja lippulehti pysyvät vihreinä. Tautitorjunta on melko turhaa oraitten 4-lehtiasteeella. 2-solmuasteelta alkaen pitää olla runsaasti 1. kosteutta 2. auringonvaloa 3. typpeä ja muita pääravinteita.
-SS-
Komppaan tätä, olen itse pitkälti luopunut ns. jaetusta käsittelystä ja panostan sinne lippulehti/tähkä käsittelyyn.

Onkos tässä joku sitten väittänyt, että tauti kierrosta ei tehtäisiin lippulehdelle?
Ei ole.  Sen rikkaruiskutuksessa tehtävän torjunnan hyöty vaan taitaa mun nähdäkseni olla monessa tapauksessa aika kyseenalainen. Toki jos kylvetään peittamattomalla siemenellä viljaa viljan perään asia on ihan eri.

Viimeksi muokattu: 22.06.22 - klo:10:21 kirjoittanut bouli

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3667
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Apulannan hinta
Jyvän täyttyminen sitten tapahtuu lehdissä ja korressa olevista ravinteista, silloin vasta pitää olla tautitorjunta äärimmillään, jotta tähkä, yläkorsi ja lippulehti pysyvät vihreinä. Tautitorjunta on melko turhaa oraitten 4-lehtiasteeella. 2-solmuasteelta alkaen pitää olla runsaasti 1. kosteutta 2. auringonvaloa 3. typpeä ja muita pääravinteita.
-SS-
Komppaan tätä, olen itse pitkälti luopunut ns. jaetusta käsittelystä ja panostan sinne lippulehti/tähkä käsittelyyn.

Onkos tässä joku sitten väittänyt, että tauti kierrosta ei tehtäisiin lippulehdelle?
Ei ole.  Sen rikkaruiskutuksessa tehtävän torjunnan hyöty vaan taitaa mun nähdäkseni olla monessa tapauksessa aika kyseenalainen. Toki jos kylvetään peittamattomalla siemenellä viljaa viljan perään asia on ihan eri.
Joskus kyllä kuullut että peittaus ja ruiskutettava tautiaine torjuvat ero tauteja... tai siis tehokkuus ei vastaa toisiaan. Mut voihan nämä olla niitä markkinamiesten juttuja, että saadaan viljelijä ostamaan..

Filosofi

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 116
Vs: Apulannan hinta
Jyvän täyttyminen sitten tapahtuu lehdissä ja korressa olevista ravinteista, silloin vasta pitää olla tautitorjunta äärimmillään, jotta tähkä, yläkorsi ja lippulehti pysyvät vihreinä. Tautitorjunta on melko turhaa oraitten 4-lehtiasteeella. 2-solmuasteelta alkaen pitää olla runsaasti 1. kosteutta 2. auringonvaloa 3. typpeä ja muita pääravinteita.
-SS-
Komppaan tätä, olen itse pitkälti luopunut ns. jaetusta käsittelystä ja panostan sinne lippulehti/tähkä käsittelyyn.

Nyt täytyy huomioida, etteivät kaikki ole edes panostaneet sellaiseen ruiskuun, jolla ajo lippulehtivaiheessa olisi ylipäätään mahdollista. Uskokaa tai älkää, mutta sellaisia 80-90-luvun käsipuomillisia kapeita hissittömiä ruiskuja on vielä käytössä täällä Suomen vilja-aitassa. Usein on myös niin, että rikkaruiskutuksen aikaan näkyy jo selviä merkkejä kasvitaudeista, joten pidän perusteltuna ajaa tautiainetta silloin, kun toinen vaihtoehto on, että jää kokonaan ajamatta.

Filosofi

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 116
Vs: Apulannan hinta
Kyllä siellä Etelä-Suomen savimaallakin on  talven jäljiltä varastoitunut 5-6 t satoon vaadittava vesi, jollei maata ihan piloille ole sotkettu.  Pari viikko orastumisen jälkeen pitää vaan oraalle antaa 30 mm vettä, että juuret jaksavat kasvaa vesivaroihin kiinni. Lisäksi vesi pehmentää maata, jolloin juuret pääsevät paremmin tunkeutumaan. 40 vuotta on tarvittaessa sadetettu, joten jonkinnäköinen kokemus on asiasta tullut.

Oletko joskus kuullut jonkun saaneen etelän savikoilla 30 mm sadekertymällä 5-6 t sadon? Epäilen onnistumista jopa Pohjanmaalla.

Rakkine

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1500
  • Moon oikees, soot vääräs.
Vs: Apulannan hinta
Jyvän täyttyminen sitten tapahtuu lehdissä ja korressa olevista ravinteista, silloin vasta pitää olla tautitorjunta äärimmillään, jotta tähkä, yläkorsi ja lippulehti pysyvät vihreinä. Tautitorjunta on melko turhaa oraitten 4-lehtiasteeella. 2-solmuasteelta alkaen pitää olla runsaasti 1. kosteutta 2. auringonvaloa 3. typpeä ja muita pääravinteita.
-SS-
Komppaan tätä, olen itse pitkälti luopunut ns. jaetusta käsittelystä ja panostan sinne lippulehti/tähkä käsittelyyn.

Nyt täytyy huomioida, etteivät kaikki ole edes panostaneet sellaiseen ruiskuun, jolla ajo lippulehtivaiheessa olisi ylipäätään mahdollista. Uskokaa tai älkää, mutta sellaisia 80-90-luvun käsipuomillisia kapeita hissittömiä ruiskuja on vielä käytössä täällä Suomen vilja-aitassa. Usein on myös niin, että rikkaruiskutuksen aikaan näkyy jo selviä merkkejä kasvitaudeista, joten pidän perusteltuna ajaa tautiainetta silloin, kun toinen vaihtoehto on, että jää kokonaan ajamatta.

Hirvittäis kyllä lähteä tähkävaiheessa olevalle vehnäpellolle ruiskuttamaan omalla 12 m hardin reppuruiskulla, johan tallaustappiot tuhoaa tautiaineruiskutuksen aikaansaaman mahdollisen sadonlisän.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 18156
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Apulannan hinta

Hirvittäis kyllä lähteä tähkävaiheessa olevalle vehnäpellolle ruiskuttamaan omalla 12 m hardin reppuruiskulla, johan tallaustappiot tuhoaa tautiaineruiskutuksen aikaansaaman mahdollisen sadonlisän.

Voit kuitenkin pikaisesti todeta itsekin, että todellisuus ei ole noin suoraviivainen. 12 m ruiskulla 220 mm renkailla tallaa saman verran kuin 460 mm renkailla 24 m ruiskulla.

-SS-