Tänä keväänä oli erikoinen tilanne kun kylvetyssä pellossa oli pintakerros niin kuiva ettei lannoitusikkunaan pintaan heitetyt rakeet sulaneet mutta vähän kun maata potkaisi tuli kylvösyydessä vastaan aivan tumma ja kostea maa.
Todennäköisesti löyhänä säilynyt pintakerros katkaisi niin hyvin kapillaarisen kosteuden nousun kylvösyvyyden yläpuolelle  ja lisäksi suuri haihdunta haihdutti senkin vähän mitä nousi.

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 02.07.24 - klo:08:06

Sen verran aiheseen että kannattaa sitä apupaskaa varata siihen unelmien 6 t satoon, mutta käyttää jaettua lannoitusta. Ei tule heitettyä sitten helmiä hukkaan jos pellolla näyttää siltä että mahdollisuus on (jälleen kerran) vain siihen 3 tonnin satoon.

Tuo on suoraviivainen toiminta hikevillä mailla, mutta johdonmukaisesti kuivilla savikoilla jäädään juurikin tuohon 3 t satoon, koska sitä sadetta ei vaan tule, ennen kuin vilja on sadonmuodostuksensa tehnyt. Tänä keväänä oikein kellotin, kuinka nopeasti pintalannoitus vaikuttaa, se on helppo todentaa esimerkiksi KEG-korteilla. Niin siihen menee 14-16 vuorokautta ja tarvitaan 25 - 40 millimetrin sade ! Eli yksinkertaistettuna: lannoitus kolme viikkoa ennen tähkälle tuloa ehtii vaikuttaa vasta tähkälle, jolloin lannoitus vaikuttaa valkuaiseen ja vain niukasti satoon, joka komponentti muodostuu kolme viikkoa ennen tähkälle tuloa ?  No kolme viikkoa ennen tähkälle tuloa kasvusto on täällä siinä kuivimmassa orasvaiheessa, helteen väreillessä pölypyörteisen pellon päällä, oras on harmaankellertävää, ravinnepuutteessa, kun sitä lannoitevanaa ei ole siellä syvällä kosteassa maassa käytettäväksi. Kylvölannoittimen lannoitteen nollaruudut tulivat tänä kesänä taikinalannoitteen kera testatuksi, siitä harvasta kellertävästä oraasta ei tule raskaana nuokkuvien tähkien merta, vaikka laittaisit tonnin hehtaarille pintaan, ja vaikka sataisi kuinka. Oliko se 2008 , tein pintalannoituskokeen raitoina, kaikki pintaan tasausäestyksessä, kaikki sijoittamalla. Eli se pintalannoitettu sentään äestettiin multaan. Ei tullut enää mieleen toistaa ksyeistä koetta, sen verran hurjan näköistä oli se kirkkaankeltainen kuoleva kasvusto.

Pintalannoituksen hyötysuhde ei tunnetusti ole sijoituksen veroinen, mutta...

- pintalannoituksen varaan ei pidä heittäytyä liian suurelta osin. Joku 2/3 sijoittaen ja loput sitten pintaan. Sijoittaen se osa joka yksinään riittää siihen omaan tyypilliseen niukkaan normisatoon.
- heikon tai hyvän kasvuston näkee jo aika pian orasvaiheessa ja sen jälkeen; siitä on kyllä aikaa kytätä sitä kunnon sadetta. Jos sellaista ei tule hyvissä ajoin , koko täydennyslannoituksen saaneekin silloin unohtaa joka tapauksessa. Ei se lannoite vettä korvaa vaikka hiukan auttaakin.
- lisäksi kun trendi on se että 3 vuotta neljästä on näitä haasteellisia, niin kolmen vuoden säästö siitä varmuuden vuoksi reilusta lannoituksesta taitaa osin korvata sen neljännen vuoden mahdollisen tappion tällöin hieman vajaaksi jääneestä huippusadosta.

Jos viljatonni on 170 e ja lannoitetonni 450 e, hehtaarille kolmen vuoden lannoitesäästö ehkä 3 x 100 kg => 150e ja neljännen vuoden tonnin menetys sadosta 160 e. Miinus vielä viljan kuivauskulu joka riippuu suoraan sadon määrästä.

Riippuu vielä viljalajista ja sadon käyttötarkoituksestakin. Eihän nämä mustavalkoisia ole nämä päätelmät... em resepti sopii silloin jos tyypillinen vuosi alkaa olla  se epäonnistunut vuosi mutta haluaa olla valmis reagoimaan jos näyttääkin poikkeuksellisesti tulevan onnistunut vuosi.

Toinen tapahan on lannoittaa aina vaan sen 3 t sadon mukaan, oli sitten millainen vuosi milloinkin.

Jos on tapana vuodesta toiseen tempoa hyviä satoja niin ei silloin kannata alkaa turhaan säätämään lannoituksen kanssa. Kannattaa lannoittaa kunnolla jos on todennäköistä että siitä saadaan kunnon hyöty. Ei siis koske näitä kukkamultia viljeleviä, vaan meitä joille paikkakuntaa nähnyt puintimies sanoi noin tonnin ohrasadosta että oli paras sen syksyn puiduista :-(

Amerikan mies miettii samaa: sijoittaa syvälle vai jättää pintaan ?

https://youtube.com/shorts/bq001b81or0?si=XUT6DnTK0l57Jdm_

-SS-

Kerro mitä siinä 3t sadossa ei ole oikein tehty kun tunnut sen tietävän?

Mä voin auttaa kun satun viljelemään alueella missä ne 3t sadot ovat yleisempiä kuin 6t tai joku muu haluamasi korkeampi satotaso. Mä kirjoitin tuon kuusitonnarin kun se on kai jonkinlainen virallisten tahojen pohja jolla viljely on kannattavaa.

Maat ovat tiiviitä, osittain ne on pilattu tallaamalla. Lähtökohtaisesti maalaji on jo saviseudulla erilainen. Vettä ei monenakaan vuonna tule tarpeeksi eikä kastelumahdollisuutta ole joka paikassa lähellekään. Myös valtaosa pelloista tasaisi jolloin SS:n mainitsemat syyskasvi viljely on hankalaa, koska vettä kyllä riittää talvella hukuttamaan kasvuston plus kaikki muut talvehtimisen ongelmat.

Sadantaa ei kukaan pysty muuttamaan eikä kastelualtaita hevin tehdä. Maalajia voi hitaasti muuttaa panostamalla multavuuden lisäämisen eikä karjanlannasta haittaa ole jos sen saisi vaikka vielä helikopterilla levitettyä ettei tallaustappioita tulisi tuleville vuosille. Kalkkia voi kantaa pellolle yleisesti aika paljon sen verran alhaisia ph:t on mut riskinä sit se et vuokrapelto lähtee alta jollekin kaltaisellesi suuren sadon viljelijälle joka laskee vuokrahinnan sen 6t mukaan 

Koneiden suurentamisesta on yleisesti vain haittaa. 10t traktori tiivistää pirusti savea kun jolloin kevyemmillä maalajeilla voi olla eduksi kun saadaan maata tiivistettyä. Muokkaustapoja kannattaa miettiä. Kyntö kevätviljalle niin kivalta kun se kuulostaakin on keväällä tehtynä 99% varma epäonnistuminen ja syksylläkin ei prosentti paljoa pienene. Syy on se et tänäkin vuonna huhtikuun jälkeen ekat vedet tuli kesäkuun alussa ja siinä välissä oli kolmeviikkoa hellettä. Kyntökerros olisi ollut rutikuiva. Eli minimimuokkaus tai suorakylvö.

Jo mainittu nurmien lisääminen kiertoon yksipuolista viljely monipuolistamaan. Toinen vaihtoehto on sit se et jos on kuivalanta tunkio josta voi kipata kuorman paikkaansa niin sillä saa myös nopeahkosti multavuutta ja ravinnetilanbetta korjattua. Eläimien ottaminen nyt monelle vain ei ole vaihtoehto eikä sitä nautojen tai siipikarjan määrää saataisi mihinkään dumpattua jotta jokainen etelän pelto saataisiin hyvään kasvukuntoon. Näin ollen nurmet erimuodoissa. Kassaa joutuu vain opettamaan kestämään sitä et puolet pellosta ei ole sadontuotannossa.  biokaasutuksen ja vastaavien soisi lisääntyvän jotta nurmelle olisi jotain markkinaa.

Peltoarpajaiset aikoinaan ovat tuoneet sen minkä ovat tuoneet. Mutta poliittiset päätökset ovat ihmisten myöhempiä aikaan saannoksia enkä osaa nyt oikein hyvää sanaa niistä löytää. Eka virhe on tehty siinä et Pohjanmaalle ulotettiin c alue. Nykyiset viljatukien tasapäistämiset tekevät sen et tulevaisuudessa Pohjanmaa on se viljelyn ykköspaikka, jos ei jo ole.

Tottakai täältä voi laittaa tilukset myyntiin ja lähteä pohjanmaalle viljelemään mut ei nyt aivan yksinkertaisesti tehty. Kyl se vain on näiden kanssa yritettävä tultava toimeen eikä siinä mitään kun vain saisi nämä eturivi isännät jättämään neuvonsa omaan tietoon.

Ja vielä kerran palatakseni siihen mistä kaikki alkoi niin mä Ihmettelin sitä et jos keskisato (tilastoitu koko suomen sato) on 3t ehkä hieman päälle ja viljelijät ostavat pääpunaisena apulantaa niin asialla ei voi pelkästään olla ne viljelijät jotka saavat sen 6t tai jonkun muun käärmeskydölle kelpaavan suuremman sadon. Yleisellä tasolla siis ihmettelin. Mutta viljelijät tekevät päätöksiä monista eri syistä joita en lähde edes arvailemaan..

Omalla kohdalla havainnot jo tehnyt ja muutostakin haettu. Sen oikeellisuudesta ja toimivuudesta voi sit tehdä joskus myöhemmin päätelmiä. Eli käärmeskydön peräänkuuluttama järkevyys on jo tiedostettu enkä sen vuoksi ollut viime viikolla lantaa ostamassa. 

Tuossahan luettelit syitä miksi sadot jää tuohon 3 tn/ha.Kukahan nuo toimet on tehnyt?Kaikki niitä ei kuitenkaan tee...tallattu pilalle isoilla koneilla,yksipuolinen viljely,kymmenet vuodet ilman nurmea,lajikevalinnat,ilman eloperäistä lantaa viljely,ph,viljelykierto.Kaikki nuo mihinkä viljelijä voi vaikuttaa.Poliitikkoihin vähän ja sadantaan ei ollenkaan voi vaikuttaa.

Pariin säikeeseen jo kirjoittanut että näyttää kohtuulliselta tehtyihin panostuksiin nähden .Mulle riittää mainiosti vaikkapa vain 5tn/ha kun kulurakenne on mikä on sanoo jotkut tilastot mitä sanoo.Enemmän toki saa tulla jos on tullakseen.Mutta puintiaika on kaukana.

Niin,en minäkään vielä apulantaa ostanu,seuraan tilannetta ja kattelen halvempia merkkejä.Ja viilaan viljelysuunnitelmaa ensi kesäksi.

Tuli tuosta -SS-:n hyvästä ja laajasta kirjoituksesta muuten mieleen, että nykypäivänä on ihan merkittävä ongelma se, että kun löytää itselleen mieluisan lajikkeen, niin sen siementä on käytännössä vain taannutettava omana TOS-siemenenä, koska kaikki lajikkeet (pl. satotykit jollakin viljelyyöhykkeellä) putoavat siementuotannosta muutamassa vuodessa pois, kun uusia lajikkeita työntyy koko ajan ovista ja ikkunoista sisään.

Jaetun lannoituksen olen toistaiseksi, kun omaa apulannanlevitintä ei ole vieläkään tullut hommattua, hoitanut siten, että kylvön yhteydessä menee sijoituksena sellainen minimi, millä tiedän, että kasvaa. Nykynormaalina vuotena tällainen lannoitehaaskuu ei harmita sitten niin paljoa, ja hyvänä vuonna, kun Britteinsaarten kostean harmaa viileä ilmamassa siirtyy näille leveyksille, voi sitten vaivata urakoitsijaa käymään täällä +200 kg/ha verran. Samalla se voi sitten tuoda rivitalon kokoisen kärryruiskunsa ja pistää biostimulantit, lehtilannoitteet, Amistaarit, Moddukset, tuholaismyrkyt ja muut pimpelitpompelit pruuttauksena kasvustoon. Ja vaikka typpiliuosta 50 l/ha.

Ajelin tovi sitten vilja-Suomen halki. Totesin voikukkasen olevan viljellyin peltokasvi, aniharvoin oli kelvollisia oraita. Tämähän nyt on "luonnon laki". Saman katteen tuottaa minimipanostuksella tuotettu niukka sato kuin kalliilla resursseilla ehkä saatava keskinkertainen tuotos, josta maksettaisiin pilkkahinta.

Syksyllä näyttäisikin viljat mahtuvan varastoihin sangen väljästi. Ja koska isoilla maataloustuotteiden viejämailla on myös eioo-vuosi, taitaa nyt pedattavat avaushinnat aiheuttaa vilkasta satamaliikennettä ulospäin. Kannattaahan meidänkin pelastaa mailmaa huolehtimalla afrikkalaisten kylläisyydestä kotonaan eikä jälleen aktivoida massaturismia Välimeren yli.

Jos tuotteiden korkeammat maailmanmarkkinahinnat sallittaisiin Suomeenkin, motivoisi kalkkyylit viljelyksen kestävään kehitykseen ja ehkä investointeihinkin. Aluksi vaikka muutama vuosi sitten nähty 450 €/tn joka ei näyttänyt juurikaan hetkauttavan viljan käyttäjiä. Kyllä se tästä iloksi muuttuu... 

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 02.07.24 - klo:07:05

Kerro mitä siinä 3t sadossa ei ole oikein tehty kun tunnut sen tietävän?

Mä voin auttaa kun satun viljelemään alueella missä ne 3t sadot ovat yleisempiä kuin 6t tai joku muu haluamasi korkeampi satotaso. Mä kirjoitin tuon kuusitonnarin kun se on kai jonkinlainen virallisten tahojen pohja jolla viljely on kannattavaa.

Maat ovat tiiviitä, osittain ne on pilattu tallaamalla. Lähtökohtaisesti maalaji on jo saviseudulla erilainen. Vettä ei monenakaan vuonna tule tarpeeksi eikä kastelumahdollisuutta ole joka paikassa lähellekään. Myös valtaosa pelloista tasaisi jolloin SS:n mainitsemat syyskasvi viljely on hankalaa, koska vettä kyllä riittää talvella hukuttamaan kasvuston plus kaikki muut talvehtimisen ongelmat.

Sadantaa ei kukaan pysty muuttamaan eikä kastelualtaita hevin tehdä. Maalajia voi hitaasti muuttaa panostamalla multavuuden lisäämisen eikä karjanlannasta haittaa ole jos sen saisi vaikka vielä helikopterilla levitettyä ettei tallaustappioita tulisi tuleville vuosille. Kalkkia voi kantaa pellolle yleisesti aika paljon sen verran alhaisia ph:t on mut riskinä sit se et vuokrapelto lähtee alta jollekin kaltaisellesi suuren sadon viljelijälle joka laskee vuokrahinnan sen 6t mukaan 

Koneiden suurentamisesta on yleisesti vain haittaa. 10t traktori tiivistää pirusti savea kun jolloin kevyemmillä maalajeilla voi olla eduksi kun saadaan maata tiivistettyä. Muokkaustapoja kannattaa miettiä. Kyntö kevätviljalle niin kivalta kun se kuulostaakin on keväällä tehtynä 99% varma epäonnistuminen ja syksylläkin ei prosentti paljoa pienene. Syy on se et tänäkin vuonna huhtikuun jälkeen ekat vedet tuli kesäkuun alussa ja siinä välissä oli kolmeviikkoa hellettä. Kyntökerros olisi ollut rutikuiva. Eli minimimuokkaus tai suorakylvö.

Jo mainittu nurmien lisääminen kiertoon yksipuolista viljely monipuolistamaan. Toinen vaihtoehto on sit se et jos on kuivalanta tunkio josta voi kipata kuorman paikkaansa niin sillä saa myös nopeahkosti multavuutta ja ravinnetilanbetta korjattua. Eläimien ottaminen nyt monelle vain ei ole vaihtoehto eikä sitä nautojen tai siipikarjan määrää saataisi mihinkään dumpattua jotta jokainen etelän pelto saataisiin hyvään kasvukuntoon. Näin ollen nurmet erimuodoissa. Kassaa joutuu vain opettamaan kestämään sitä et puolet pellosta ei ole sadontuotannossa.  biokaasutuksen ja vastaavien soisi lisääntyvän jotta nurmelle olisi jotain markkinaa.

Peltoarpajaiset aikoinaan ovat tuoneet sen minkä ovat tuoneet. Mutta poliittiset päätökset ovat ihmisten myöhempiä aikaan saannoksia enkä osaa nyt oikein hyvää sanaa niistä löytää. Eka virhe on tehty siinä et Pohjanmaalle ulotettiin c alue. Nykyiset viljatukien tasapäistämiset tekevät sen et tulevaisuudessa Pohjanmaa on se viljelyn ykköspaikka, jos ei jo ole.

Tottakai täältä voi laittaa tilukset myyntiin ja lähteä pohjanmaalle viljelemään mut ei nyt aivan yksinkertaisesti tehty. Kyl se vain on näiden kanssa yritettävä tultava toimeen eikä siinä mitään kun vain saisi nämä eturivi isännät jättämään neuvonsa omaan tietoon.

Ja vielä kerran palatakseni siihen mistä kaikki alkoi niin mä Ihmettelin sitä et jos keskisato (tilastoitu koko suomen sato) on 3t ehkä hieman päälle ja viljelijät ostavat pääpunaisena apulantaa niin asialla ei voi pelkästään olla ne viljelijät jotka saavat sen 6t tai jonkun muun käärmeskydölle kelpaavan suuremman sadon. Yleisellä tasolla siis ihmettelin. Mutta viljelijät tekevät päätöksiä monista eri syistä joita en lähde edes arvailemaan..

Omalla kohdalla havainnot jo tehnyt ja muutostakin haettu. Sen oikeellisuudesta ja toimivuudesta voi sit tehdä joskus myöhemmin päätelmiä. Eli käärmeskydön peräänkuuluttama järkevyys on jo tiedostettu enkä sen vuoksi ollut viime viikolla lantaa ostamassa. 

Tuossahan luettelit syitä miksi sadot jää tuohon 3 tn/ha.Kukahan nuo toimet on tehnyt?Kaikki niitä ei kuitenkaan tee...tallattu pilalle isoilla koneilla,yksipuolinen viljely,kymmenet vuodet ilman nurmea,lajikevalinnat,ilman eloperäistä lantaa viljely,ph,viljelykierto.Kaikki nuo mihinkä viljelijä voi vaikuttaa.Poliitikkoihin vähän ja sadantaan ei ollenkaan voi vaikuttaa.

Pariin säikeeseen jo kirjoittanut että näyttää kohtuulliselta tehtyihin panostuksiin nähden .Mulle riittää mainiosti vaikkapa vain 5tn/ha kun kulurakenne on mikä on sanoo jotkut tilastot mitä sanoo.Enemmän toki saa tulla jos on tullakseen.Mutta puintiaika on kaukana.

Niin,en minäkään vielä apulantaa ostanu,seuraan tilannetta ja kattelen halvempia merkkejä.Ja viilaan viljelysuunnitelmaa ensi kesäksi.

Niin sitähän minäkin ihmettelen et kuka ei ole tehnyt kun maan keskisato laahaa mut apulanta kelpaa.. 

En mielestäni vain kokenut oikeina oikeutetuksi kritiikkisiä kun itse koen toimi tehneeni ja ihmettelin lannoitemarkkina tässä ketjussa.. 

Ajelin tovi sitten vilja-Suomen halki. Totesin voikukkasen olevan viljellyin peltokasvi, aniharvoin oli kelvollisia oraita. Tämähän nyt on "luonnon laki". Saman katteen tuottaa minimipanostuksella tuotettu niukka sato kuin kalliilla resursseilla ehkä saatava keskinkertainen tuotos, josta maksettaisiin pilkkahinta.

Syksyllä näyttäisikin viljat mahtuvan varastoihin sangen väljästi. Ja koska isoilla maataloustuotteiden viejämailla on myös eioo-vuosi, taitaa nyt pedattavat avaushinnat aiheuttaa vilkasta satamaliikennettä ulospäin. Kannattaahan meidänkin pelastaa mailmaa huolehtimalla afrikkalaisten kylläisyydestä kotonaan eikä jälleen aktivoida massaturismia Välimeren yli.

Jos tuotteiden korkeammat maailmanmarkkinahinnat sallittaisiin Suomeenkin, motivoisi kalkkyylit viljelyksen kestävään kehitykseen ja ehkä investointeihinkin. Aluksi vaikka muutama vuosi sitten nähty 450 €/tn joka ei näyttänyt juurikaan hetkauttavan viljan käyttäjiä. Kyllä se tästä iloksi muuttuu... 

Tarkoitatko vilja Suomella nyt tarkalleen mitä osaa maasta vai oletko kenties lähtenyt täältä Kymijoelta ja ajanut rannikkoa myötäillen Ouluun? Olen ymmärtänyt että varsinkin varsinais Suomessa ja Pohjanmaalla tietysti on tullut kerrankin vettä jottei mikään estä 4 miljardin rajan rikkoutumista.. 
Näin ollen en oikein usko huonoon satoon vaan sanoisin et voidaan oikeastikin yltää hyvinkin yli 3,5 miljardiin kiloon.. 

Siitä olen samaa mieltä et nykyisellä kulutasolla, viljanhinnalla ja vallitsevalla satotasolla ei tuo tuottaminen oikein houkuta. Täälläkin saanut lukea kuinka huippuvuosia tässä nyt ollut. Sanoisin että yksittäisten tilojen herkkua eri syistä. Yleisessä mitassa huonoja nämä olleet. Sanoisin myös et tilanne ei parane viljelijää vaihtamalla koska tässäkin ketjussa kirjoittamiani juttuja ei hetkessä muuteta tai muutosta ei siis tapahdu.

Suomalainen viljanhintahan on hyvin lähellä maailmanmarkkinahinnat hintaa. Oliko eilisessä lehdessä et lähin matif vehnä noteeraus 230e. Pari kymppiä vähemmän taitaa paikalliset ostajat tarjota. Maan sisäistä vaihtelua on sitten enemmän.

Vaikka vettä olisi tullut, on kasvusto epätasaista, kuin vanha laidun, jossa on syömättömiä mättäitä, muuten vielä ihan pientä orasta.

Ainakin tällä Wish-ohralajikkeella myöhemmin itäneet ovat omaksuneet toisen kasvurytmin, tuloksena tähkätuppi minikokoisessa versossa.

Vesiheinää näkyy olevan rehevässä kasvussa myös.

Myöhäiset kaurat, jotka ajoittivat kasvuunlähtönsä kesäkuun ensimmäiselle viikolle, saattavat olla haastavia korjata lokakuulle mentäessä.

Onhan myös se 300 mm:n sateen elokuu yksi vaihtoehto, ehkä jopa todennäköisempi kuin kuiva puintikausi.

-SS-

^
Herkässä kuurottelu on mielestäni tänä kesänä ollut jos nyt lasketaa toukokuu pois.. saman oloinen muistillani kuin 2017..
Silloin syksy oli suoraan sanottuna kaamea. Ei tullut kuivaa puintiajankohtaa ollenkaan...

Toivottavasti ei uusiudu vaan kohta voisi oikeasti lopettaa satelun koska siitä ei enää jyville ole mitää  hyötyä vaan enemmän haittaa. Seuraavaksi sitten lunta joskus talvella..

Syysvehnämaassa on vielä tuuman levyiset halkeamat, ehkä 100 mm mahtuu mukavasti.

Tämän päivän sateesta ei mittarin pohja kastunut kokonaan. Lohjalla päin lopultakin satoi hiukan, 4mm, mutta ei tuollainen sade kasta kuin vähän viljan lehtiä.

-SS-

5mm oli mittarissa tämän päivän sateista. Ja milli siitä maata järisyttävästä ukkosrintamasta joka muutama päivä sitten oli. Olisiko ne kokonaismillit tässä kotona sit 33mm...

Saunan terassilla istuessa tuli ekan kerran fiilis et syksy tulee. Ilma oli jotenkin syksyisen oloinen.. 

^
Herkässä kuurottelu on mielestäni tänä kesänä ollut jos nyt lasketaa toukokuu pois.. saman oloinen muistillani kuin 2017..
Silloin syksy oli suoraan sanottuna kaamea. Ei tullut kuivaa puintiajankohtaa ollenkaan...

Toivottavasti ei uusiudu vaan kohta voisi oikeasti lopettaa satelun koska siitä ei enää jyville ole mitää  hyötyä vaan enemmän haittaa. Seuraavaksi sitten lunta joskus talvella..

Meinaat sitte että kylvöjen jälkeen tullut 30-40 mm sademäärä riittää normaaliin satoon? Vai onko se luomussa riittävä määrä? No luomussahan sillä satomäärällä ei niin väliä olekkaan.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 03.07.24 - klo:17:03

^
Herkässä kuurottelu on mielestäni tänä kesänä ollut jos nyt lasketaa toukokuu pois.. saman oloinen muistillani kuin 2017..
Silloin syksy oli suoraan sanottuna kaamea. Ei tullut kuivaa puintiajankohtaa ollenkaan...

Toivottavasti ei uusiudu vaan kohta voisi oikeasti lopettaa satelun koska siitä ei enää jyville ole mitää  hyötyä vaan enemmän haittaa. Seuraavaksi sitten lunta joskus talvella..

Meinaat sitte että kylvöjen jälkeen tullut 30-40 mm sademäärä riittää normaaliin satoon? Vai onko se luomussa riittävä määrä? No luomussahan sillä satomäärällä ei niin väliä olekkaan.

Eihän se riittävä ole mut onhan tässä vielä aikaa toki kohta ei siitä ole enää tarvetta.

Empä muista yhtäkään  vuotta et olisi riittävästi vettä tullut tähän kotiin. Nuo lohkot jotka lähimpänä Salpausselkä niin siellä on kyl tänä vuonnakin tullut kolme kertaa enemmän.

Mitä luomuun tulee niin sanoisin et siinä vedellä on vielä isompi merkitys. Vln nurmet tarvitsevat vettä jotta kasvavat kunnolla. Muokkaaminen lisää haihduntaa niin senkin puolesta tarvii vettä. Taviksessa voi suorakylvää. Pussilanta sopivasti jyvän vieressä toisin kuin luomussa juuriston on etsittävä vähäiset ravinteet..
Tärkeää se toki molemmissa.

Mitä sen sadon saamiseen luomussa tulee niin ainakin itselle sillä on merkitystä. Ei talous kestä olla vain viljelevinään..

Sanoisin, että niillä rannikon viljelijöillä on ongelma, jotka ovat aloittaneet "lihavalla" 1990-luvulla. Eivät ehkä tajua, että säät ovat palanneet "normaaliksi". 1980-2010  sateita tuli ehkä joka toinen kesä, ja silloin tällöin suuremmat sadot palkitsivat. Tulevaisuus näytti ehkä paremmalta kuin nyt viime vuosien jälkeen. On kuitenkin muistettava, että säät ovat tavallaan jonkinlaista heilahdusliikettä, kymmenien vuosien jänteellä. Kyse ei välttämättä ole ilmastonmuutoksesta, vaan näyttäisi olevan jaksottaisiakin vaihteluita. Muistetaan myös, että Pohjanmaata ja Oulun Lääniä kiusasivat vielä 1950-luvulla jatkuvat elohallat, jotka veivät vehnästä hehtolitrapainot, kaurasta itävyyden ja sadon.


Kuva: kesäkuun sademäärävaihtelut Turussa 1960-2023 (FMI)

Ennustan, että lähivuosina säät eivät vaihdu kosteisiin kesiin ainakaan nopeasti.

Vanhalla sukupolvella on korvaamatonta tietoa, miten silloin selvittiin. Heinänviljely ei välttämättä tuo poudankestävyyttä viljelyyn, sen näkee yli 20 vuotta luomuviljellyistä latausnurmista, apilat eivät kasva paksuna mattona, vaan kituvat, välissä on kuivuudenkestäviä matalia heiniä ja pujoja, mitään miehenkorkuista timoteita ei noin vaan saa aikaiseksi. Oheistamassani kuvassa kesäkuussa näkyy erityisen kuiva 1960-luku, jolloin meillä oltiin viljelynurmikierrossa, suojavilja saattoi mennä pieleen, kun sekä vilja että pikkuruinen nurmenalku kuivuivat valkoiseksi pölyksi. Laitumet ja vanhat nurmet selvisivät horroksessa, maan pinta valkoisena, mutta juuresta lähti sitten kasvua, jos satoi. Syysvehnää tuli kylällä hyvin. Ehkä talvet olivat kylmiä ja lumisia. Naapurin emäntä oli puuskahtanut kuivan lähdekaivon pohjaa kurkkiessaan, että "kun täällä ei sitten koskaan sada !" . Vasta viime kesä herätti näkemään, millaista omien vanhempien elämä kuivalla 1960-luvulla oli: esimerkiksi viimekesäisten omien viherkesantojen niitto, eihän siellä ollut heinäkuulle tullessa kuin valkoista kuloa hiukan, ja odelma alkoi herätä himmeänä vasta elokuulla.  Ei ihme, että joutui ne kuvaamaan Ruokavirastolle.

Kylmis mainitsi ohran jälkiversonnasta, muistan itse 1960-luvulla ainavihannat ohramaat, jotka puintiajan ukkoskuurojen tullessa aina vaan vihertyivät, odotti mitä odotti. Se jälkiversonta kertoo kuumista ja kuivista orasvaiheista ja myös versonnalle altteista lajikkeista.

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 02.07.24 - klo:08:06

Sen verran aiheseen että kannattaa sitä apupaskaa varata siihen unelmien 6 t satoon, mutta käyttää jaettua lannoitusta. Ei tule heitettyä sitten helmiä hukkaan jos pellolla näyttää siltä että mahdollisuus on (jälleen kerran) vain siihen 3 tonnin satoon.

Tuo on suoraviivainen toiminta hikevillä mailla, mutta johdonmukaisesti kuivilla savikoilla jäädään juurikin tuohon 3 t satoon, koska sitä sadetta ei vaan tule, ennen kuin vilja on sadonmuodostuksensa tehnyt. Tänä keväänä oikein kellotin, kuinka nopeasti pintalannoitus vaikuttaa, se on helppo todentaa esimerkiksi KEG-korteilla. Niin siihen menee 14-16 vuorokautta ja tarvitaan 25 - 40 millimetrin sade ! Eli yksinkertaistettuna: lannoitus kolme viikkoa ennen tähkälle tuloa ehtii vaikuttaa vasta tähkälle, jolloin lannoitus vaikuttaa valkuaiseen ja vain niukasti satoon, joka komponentti muodostuu kolme viikkoa ennen tähkälle tuloa ?  No kolme viikkoa ennen tähkälle tuloa kasvusto on täällä siinä kuivimmassa orasvaiheessa, helteen väreillessä pölypyörteisen pellon päällä, oras on harmaankellertävää, ravinnepuutteessa, kun sitä lannoitevanaa ei ole siellä syvällä kosteassa maassa käytettäväksi. Kylvölannoittimen lannoitteen nollaruudut tulivat tänä kesänä taikinalannoitteen kera testatuksi, siitä harvasta kellertävästä oraasta ei tule raskaana nuokkuvien tähkien merta, vaikka laittaisit tonnin hehtaarille pintaan, ja vaikka sataisi kuinka. Oliko se 2008 , tein pintalannoituskokeen raitoina, kaikki pintaan tasausäestyksessä, kaikki sijoittamalla. Eli se pintalannoitettu sentään äestettiin multaan. Ei tullut enää mieleen toistaa ksyeistä koetta, sen verran hurjan näköistä oli se kirkkaankeltainen kuoleva kasvusto.

Kylvöpohjan kovuus ja sijoituslannoituksen mataluus voivat olla tekijä, jota ei ole mietitty.  Lannoituksen kiekkovantaat ja "pystyt tappivantaat" ehkä tekevät kylvöpohjaan sivuiltaan tiivistyneen vaivatun saviviillon, aikanaan Jukolla kylvin lannoitteet syvään, maahakeutuvalla ja värisevällä S-jousivantaalla. Tumen sivusuunnassa jäykkä "pystylatta" nousee maasta kovassa paikassa. Sille täytyy olla selitys, kun joidenkin hightech-kylvölannoittimien hyvät oraat tuolla olivat läiskittäin keltaisia, kuin syöttö olisi katkeillut, näyttää siltä, että maapohja on ollut liian kosteaa, jolloin sinne vaivautuvaan saveen vedetystä lannoitevanasta tulee juuria hylkivä ? Talven sateiden jälkeen auringon paahtama sänkimaa on pinnaltaan niin tiivistä, että kultivaattorikaan ei mene maahan.

Lainaus käyttäjältä: bouli - 02.07.24 - klo:08:08

Lainaus käyttäjältä: Agronautti - 02.07.24 - klo:07:56

Syysviljojen viljelyssä tasasilla savipelloilla palattava väliaikaisiin avo-ojiin

Naapuri joskus totesi että syysviljojen viljely loppui salaojitukseen. Sarka kun oli edes jollain tapaa muotoiltu oli talvehtiminen varmempaa kuin tasaisella pellolla.

Kuivien vuosien viljelyvarmin pelto täälläkin on vanhan kiemurtelevan purolaakson paikalle synnytetty 4,4 ha:n lautasenpohja peltolohko, siinä päätettiin luopua ajatuksesta salaojittaa, vaan nyt siellä on kaivuriojina valtaojan pohjasta lähtevät 16 m ojavälit, sarat muotoiltu keskeltä noin 40 cm korkeammaksi, koska siellä tasaisella ojan pohja ei ole enää kaukana maan pinnasta. Valtaojaprojekti joskus 1900-luvun alussa päätti tehdä valtaojasta viivasuoran, kahden puolen ojaa tulvasateissa kertyy sen kiemurtelevan vesiväylän alkuperäinen reitti. Nykyinen valtaoja täyttyy lietteellä todella nopeasti, koska kaato vaan on kilometrille liian vähäinen.

-SS-

1970-luvulla sadetettiin peltoja paljon enemmän kuin nykyisin. Pienenkin puron varrella isännillä oli putki-letkukalustoja. Sadetuskoneitakin tehtiin Suomessakin ainakin 3 tehtaassa. Sitten 1977 alkaen kesät muuttuivat pääsääntöisesti sateisemmiksi. Nurmi tekee yleensä kohtuullisen ensimmäisen sadon pelkällä talvikosteudella, jollei ihan pelkkää timoteita ole.