Lantamanneni ilmoitteli että tänään saa vielä apulantaa vanhalla hinnalla. Liekkö tekemisen puute vai eikö vain raha liiku.

ja mikä mahtais olla se " vanha hinta" ?    ei hirmusti kauppa käy firmoilla tänä päivänä..

Lantamanneni ilmoitteli että tänään saa vielä apulantaa vanhalla hinnalla. Liekkö tekemisen puute vai eikö vain raha liiku.

Lantamies ilmoitteli tänään suurinpiirtein kukonlaulunaikaan Mepu-esittelystä,jotka on olleet tänään. Ne on tukieurot kilahtaneet tilille,niin ei kohta herätyskelloa tarvitse.

Uusi lannoitekausi alkoi hinnoittelultaan varsin korkealta tasolta:

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1460084

Itseltäni vei ainakin halut kysellä edes tarjousta, kun puitavan sadon arvostakaan ei vielä pysty päätellä tarkasti oikein mitään.

Kovasti on kauppiaat lähestyneet spostilla ja houkutelleet kaupoille. Jotenkin vastahakoosta...

Tarjous kyselyjä laittelin tänään.
Varoittelivat etukäteen että 100e/t viime vuotta kalliimpaa.

Tarjous kyselyjä laittelin tänään.
Varoittelivat etukäteen että 100e/t viime vuotta kalliimpaa.

Omalla kohdallani tuollainen hintataso saa viimeistään nyt luomuun siirtymisen vakavaan harkintaan tai vähintään käytetyt lannoitemäärät/ha tulee putoamaan radikaalisti. Ei suuren sadonkaan tuottamisessa ole mitään järkeä, jos tuotantopanosten hintojen muodossa paljon ulosmitataan saatua hyötyä.

Lainaus käyttäjältä: AP120 - 01.07.21 - klo:19:52

Tarjous kyselyjä laittelin tänään.
Varoittelivat etukäteen että 100e/t viime vuotta kalliimpaa.

Omalla kohdallani tuollainen hintataso saa viimeistään nyt luomuun siirtymisen vakavaan harkintaan tai vähintään käytetyt lannoitemäärät/ha tulee putoamaan radikaalisti. Ei suuren sadonkaan tuottamisessa ole mitään järkeä, jos tuotantopanosten hintojen muodossa paljon ulosmitataan saatua hyötyä.

Ja löpön hintakin taivaissa

Ostin vuosi sitten kahden vuoden perusannoksen ja niillä pitäisi periaatteessa pärjätä. Syysvilja-alasta riippuu, paljonko pitää täydentää typpipuolta. Oikein kun syksy menee putkeen, ei tarvitse ostaa mitään. Täytyy toivoa, että vuoden päästä huippusuhdanne on ohi. Kuivurin tankki tuli otettua täyteen viime syksynä. Jos kelit jatkuu tällaisena, niin pitäisi varmaan riittää ja saa lykätä ostot ensi vuoteen. Silti harmittaa hinnannousut.

Aion käyttää ensi vuoden lannoitteisiin suunnilleen saman rahasumman kuin käytin  tämän vuoden lannoitteisiin, tingin myös fosforin  ja kalin määristä lannoitteissa, jotta typpimääristä ei tarvitsisi kovin paljoa tinkiä.
Ja todennäköisesti kaupat tulee tehtyä muun kuin Yaran apupaskoista.

Syysviljoilla raelannoituksella pintaan ei kuivina keväinä saane samaa tehokkuuta kuin esimerkiksi kevätviljoille sijoittamalla. Ehkäpä lehtiruiskutuksilla saisi paremman tehokkuuden ?  Vehnävaltioissa syysviljan kevätlannoitukset tehdään yhä enenevässä määrin ruiskulla, ei rakeella.

-SS-

Miten vehnälle annetaan 200kg typpeä ruiskulla?

Miten vehnälle annetaan 200kg typpeä ruiskulla?

No jos typen hinta kohoaa tätä tahtia, 200 kg:n typpiannoksen (onko nitraattidirektiivi kumottu ?)   vaste ei riittäne tuomaan lannoitusrahoja takaisin. Siksipä juuri mietin, noin 80 kg:n kasvukauden aikaisen annoksen antamista nesteenä, ja se voisi mennä ruiskulla vielä. 20 kg N kerrallaan. Kasvinsuojeluruiskutuksiin mukaan 10 kgN . Lannoitesuuttimilla saataneen vältettyä lehtivioituksia.

Lehtilannoitustypellä saadaan kuivanakin vuotena houkuteltua kasvi sadonmuodostusvaiheessa luulemaan ravinteiden riittävän. Sateisena vuotena voi olla riskinä raelannoitteen valumat. muualle kuin  kasvien juurille. Tietyistä syistä oli meillä eräänä vuotena kevätkylvöinen vehnäkoeala, jossa annettiin koko lannoiteannos kylvömuokkauksen alle, verrattuna sijoituslannoitukseen. Ero oli keltaisuudessa massiivinen.

Tänä vuonna ohralle tuli epähuomiossa ajettua muutama kierros lohkon ympäri lannoitepuoli irrotettuna, kiertokokeen jälkeen. Ajoin pintalevittimellä parikymmentä kiloa typpeä enemmän, silti väriero on melkoinen:


Kuva: Feedway ohra, 7.6.2021. Sateista huolimatta pintalannoituksen hukka on merkittävä


Kuva: 150 N typpitason tuotto eri nestelannoitusyhdistelmillä. Kevätvehnä.

-SS-

Pintalevityksen ongelma on saatavuus kasville. Kuivassa kelissä liukeneminen ja kulkeutuminen juurivyöhykkeeseen on heikkoa, liika sade taas vie ravinteet ties minne. Lannoitesuuttimillakin taitaa olla vähän samaa ongelmaa, lannoitetaan maan pintakerrosta, ei kasvia. Olisi kiinnostava tietää, minkämoisella kalustolla nestelannoituskokeen lannoitukset oli toteutettu.

Noin yleisellä tasolla tässä on kyse siitä, että typen hinnan nousulta ei pääse pakoon, mutta typen hyötysuhdetta tehostamalla voidaan silti tehdä tulosta. Toisaalta voidaan myös hallita riskiä turhista kuluista siinä tapauksessa, että kasvukausi jostain syystä meneekin ns. ketuiksi.

Koskaan ei ole mulla ollut maisema - tai niittypeltoja, mutta ensi vuodeksi voisi kokeilla muutamalla lohkolla sellaista, lannoitteiden hinta siihen kannustaa, samoin riistapelton voisi  jollekkin lohkolle laittaa. Nyt lannoitteet tosi kalliita ja viljan hinnat kehnoja, huono yhdistelmä.