Olihan tässä Salon sokeritehtaan ympäristössä varmaan tuhansia pienviljelijöitä, jotka uskollisesti sokerijuurikasta viljelivät. Juurikkaanviljely silloin oli pientilojen sosiaalinen lisätulo, ei suureellista agrobizznes-rytinää. Meilläkin oli 60v sitten palsta, tämän Mustialan käyneen naapurin innostuksesta. Silloin piti vielä harventaa tiheämmästä tupsusta.

Juu ja lanttua, rehukaalia ja rehujuurikasta oli viljelyssä säännöllisesti 1980- luvun loppuun asti, että ymmärrän kirpat, kaalikärpäset, kaalikoit ja muut toukat.

Mutta jos yksi sukupolvi juhlii tuolla tuottoisalla juurikasharrastuksella, seuraava sukupolvi joutuukin sitten  viljelemään mullattomassa kivennäismaassa, tekemään uudet ojitukset, ja maan syvämuokkaukseen tarvitaan katerpillari routakoukun kanssa tekemään juurille edes jotakin kanavaa.

Pitkäaikaisissa sokerijuurikasmaissa kyntöviilujen reunaan alkoi yhä laajemmalti ilmestyä kellanvalkoinen jankkosiivu, se on niukkaravinteisena ja happamana kalkittava ja ravinnelannoitettava lähes joka vuosi, ja jotain turvetta ja hiekkaakin pitää kuskata joukkoon.

Toki sieltä juurikastehtaalta sai sitä kalkkilietettä ja juurikkaanpesulietettä  takaisin, mutta tästä ei ollut kuin noin 10 km, kylällä oma kuorma-autoyhdistelmä,  eipä taida Säkylästä kannattaa enää yrittää rahdata multiansa takaisin.

Vanhanajan juurikasbisnes oli vähän niin kuin kaivostoimintaa: hetken aikaa tuottoisaa, sitten hiipuu, poistuu seuraavaan kylään vähin äänin, jättäen jälkeensä peltojankon, survotut peltotiet ja lyttyyn murskatut salaojitukset.

-SS-

Olen katsonut kun paikalliset edistysviljelijät rypevät syksyisin loka-marraskuun savivellissä juurikkaannostokoneinensa ja ajatellut, että tuota vältän viimeiseen asti. Auman reunat ovat pahimmat, niihin kun on tankkityylillä mukava vekslailla kosteikkoaltaita.

Runsas 1 hehtaari olisi kyllä oikein hyvää ja pehmoista hiuemaata kahdessa lohkossa. Ei vain taida saada jurttisopimusta semmoiselle alalle.. Vaan olisipa lisäksi 5 hehtaaria turvemaata, johon täytyy joka tapauksessa tehdä uusintaojitus jossakin vaiheessa.

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 20.10.23 - klo:08:00

Oletteko myyneet viljoja tai aiotteko tehdä asialle jotain. Näyttelyssä Raision edustaja sanoi, että tosi laiskasti tuotu ennakkonäytteitä ja silmiinpistävää on, että isännältä tulee tuplamäärä näytteitä normaaliin verrattuna, kun niitä on otettu siilo kerrallaan tai lohko kerrallaan. Hankkijalla kaurataulukko on koko ajan pikkuisen ylöspäin. Valmistaudun henkisesti laittamaan seuraavan kuorman liikkeelle jahka saan esinäytteen tiedot, joiden valmistuminen tuntuu nyt kestävän.

Herneet lähti heti kun saatiin pellosta pois. Pavut, syysvehnät ja rukiit odottaa vielä. Rukiin hinta surkea ei huvittaisi myydä. Sama syysvehnällä. Valkuainenkaan ei riitä leiväksi joten rehua. Pavut ihan ok mut hinta matala näilläkin.

Viimevuotista kauraa olisi rekkakuorma vielä myymättä. Laatutavaraa. Odotellaan hinnan nousua. Leipäkevätvehnääkin olis vielä perävaunullinen. Tämänkin kanssa taidan odotella vielä.

Olikohan vielä jotain muuta. 
Eipä kai. Viherlannoituksia lisätty ja tiukataan vyötä. Tää nyt on silleen jo tuttua kun ei ole mitään varaventtiiliä olemassa niin myyntien kanssa täytyisi osua nappiin. 

Herneet tosiaan lähti viikko sitten pakkaamolle. Itävyydet oli niukin naukin 80:n päälle eli käytännössä hyvää tavaraa tämänvuotiseksi. Tämä oli melkeinpä suurin voitto tälle vuodelle. Siementavaran saa jättää hieman kosteammaksi kuin rehulaadun ja jos ei olisi mennyt siemenkäyttöön, niin näitä olisi pitänyt kuivata lisää. Käytännössä olisi mennyt ensi kesään. Nyt yksi murhe vähemmän. Kyllä tuo herne on se juttu, jos vertaa härkäpapuun tai öljykasveihin, mutta miinuksena tavaran raskaus kuivurille ja puimurille. Olin jo tehnyt päätöksen, ettei koskaan enää, mutta nyt olen alkanut harkita, että jos ottaisi pienen tällin viljelyyn ihan omaksi iloksi. Asenteella, että puidaan, jos järkevää kasvustoa, josta saisi omaa siementä. Jatkossa sitten sitä voisi käyttää jonkinlaisena kesantokasvina, ettei apulantaa lainkaan, puisi jos siltä näyttää, mutta muuten voisi käyttää syysviljan pohjana. Eli puhtaasti harrastuksena koko juttu.

Joutuu oottaa myynneissä siihen saakka että saa tilityksen siirrettyä ensi vuoden puolelle.... kaikkeen se eu puuttuu

Joutuu oottaa myynneissä siihen saakka että saa tilityksen siirrettyä ensi vuoden puolelle.... kaikkeen se eu puuttuu

Sulla on sit hyvä tilanne.
Kovastihan sitä selitettiin et tukimaksatusten siirto aiheuttaa viljanmyyntipiikin syksylle. Nyt piikistä ei ole tietoakaan mikäli huhuihin on uskominen. Onko koko viljelijöiden ahdinko vain suurta kusetusta? 

Kyllä tuo herne on se juttu, jos vertaa härkäpapuun tai öljykasveihin, mutta miinuksena tavaran raskaus kuivurille ja puimurille. Olin jo tehnyt päätöksen, ettei koskaan enää, mutta nyt olen alkanut harkita, että jos ottaisi pienen tällin viljelyyn ihan omaksi iloksi. Asenteella, että puidaan, jos järkevää kasvustoa, josta saisi omaa siementä. Jatkossa sitten sitä voisi käyttää jonkinlaisena kesantokasvina, ettei apulantaa lainkaan, puisi jos siltä näyttää, mutta muuten voisi käyttää syysviljan pohjana. Eli puhtaasti harrastuksena koko juttu.

Näin se näyttää menevän, ensi kokeiluna, sitten nähdään ansiomahdollisuus ja lupaavat näkymät, sitten paluu todellisuuteen. Seuraavat vuodet sitten Täällä päin ainakin yksittäistapauksissa on näkynyt jostakin syystä puimuri- ja kuivuri-investoinnit juurikin tuskaisen härkäpapu/hernesatovuoden jälkeen. Toisaalta, voi olla, että olen päätellyt virheellisesti,  että onkin niin tuottoisa kasvi tuo papuherne, jotta uutta rautaa on mahdollista hankkia ilman empimistä.

Kuitenkin, oma hernemaa kotoisen siemen tuottajana riista- ja viherlannoituskesantoihin  on varmasti se tuottoisin herneen viljelyn muoto.

-SS-

No nytkö se lannoitepula on ohi kun hankkija tuuttaa yara lanta mainosta faceen joka päivä 

Cemagron myynti nousi varmaan 500% sillä välin kun Yara yritti kouluttaa viljelijöistä nöyriä ?

-SS-

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 23.10.23 - klo:07:57

Kyllä tuo herne on se juttu, jos vertaa härkäpapuun tai öljykasveihin, mutta miinuksena tavaran raskaus kuivurille ja puimurille. Olin jo tehnyt päätöksen, ettei koskaan enää, mutta nyt olen alkanut harkita, että jos ottaisi pienen tällin viljelyyn ihan omaksi iloksi. Asenteella, että puidaan, jos järkevää kasvustoa, josta saisi omaa siementä. Jatkossa sitten sitä voisi käyttää jonkinlaisena kesantokasvina, ettei apulantaa lainkaan, puisi jos siltä näyttää, mutta muuten voisi käyttää syysviljan pohjana. Eli puhtaasti harrastuksena koko juttu.

Näin se näyttää menevän, ensi kokeiluna, sitten nähdään ansiomahdollisuus ja lupaavat näkymät, sitten paluu todellisuuteen. Seuraavat vuodet sitten Täällä päin ainakin yksittäistapauksissa on näkynyt jostakin syystä puimuri- ja kuivuri-investoinnit juurikin tuskaisen härkäpapu/hernesatovuoden jälkeen. Toisaalta, voi olla, että olen päätellyt virheellisesti,  että onkin niin tuottoisa kasvi tuo papuherne, jotta uutta rautaa on mahdollista hankkia ilman empimistä.

Kuitenkin, oma hernemaa kotoisen siemen tuottajana riista- ja viherlannoituskesantoihin  on varmasti se tuottoisin herneen viljelyn muoto.

-SS-

Muutama mennyt vuosi ovat olleet ainakin täällä Salpausselän eteläpuolella aika helppoja. Ainakin 3 edellistä.
Pavun kanssa taitaa olla useammin ongelmia, myöhäisempi kun on, pahimmillaan ei valmistu 'ikinä' ellei suklaalaikku pysäytä kasvua.
Lisäksi papu ei ole oikein tykännyt näistä superhelteisistä ja rutikuivista kesistä.

Vaan onhan niitä ollut märkiä syksyjä jolloin ei hernemaata tarvinnut puimurilla lähestyä ollenkaan.

Mitenkähän Reglone näkyisi testeissä, kun tuntuu, että kaikkialla muualla maailmassa kuin Suomessa palkokasvit valmistetaan puintia varten kemiallisesti.

-SS-

Mitenkähän Reglone näkyisi testeissä, kun tuntuu, että kaikkialla muualla maailmassa kuin Suomessa palkokasvit valmistetaan puintia varten kemiallisesti.

-SS-

En sano testeistä mutta eikö kustannus ole yli herne tonnin per hehtaari? Taitaa hillitä käyttöä enemmän kuin testit.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 25.10.23 - klo:22:22

Mitenkähän Reglone näkyisi testeissä, kun tuntuu, että kaikkialla muualla maailmassa kuin Suomessa palkokasvit valmistetaan puintia varten kemiallisesti.

-SS-

En sano testeistä mutta eikö kustannus ole yli herne tonnin per hehtaari? Taitaa hillitä käyttöä enemmän kuin testit.

Eikös tuon myynti ole loppunut jo vuosia sitten?

Lainaus käyttäjältä: Noneman - 11.11.23 - klo:06:52

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 25.10.23 - klo:22:22

Mitenkähän Reglone näkyisi testeissä, kun tuntuu, että kaikkialla muualla maailmassa kuin Suomessa palkokasvit valmistetaan puintia varten kemiallisesti.

-SS-

En sano testeistä mutta eikö kustannus ole yli herne tonnin per hehtaari? Taitaa hillitä käyttöä enemmän kuin testit.

Eikös tuon myynti ole loppunut jo vuosia sitten?

Juu, melkein neljä vuotta sitten. 

Euroopan Yhteisö on ollut ensimmäisiä,  joka on kieltänyt dikvatin. Lisäksi USA ja Australia/Aasia käyttävät nykyään dikvatin sijasta  BASF Sharpen® herbisidiä, soijapapujen ja kuivattavien syötävien hernekasvien sekä öljykasvien kypsyttämiseen, glyfosaatti kun ei tehoa, koska Roundup Ready® - kasveja enimmäkseen ovat. Varoaika pienimmillään 2 vrk , hehtaarikustannus alkaen 20 dollaria hehtaarilta.

Reglone tosiaan on kallis ja sääherkkä, ja vaatii aurinkoisen jakson ruiskutuksen jälkeen.

Mutta sillä siis on selityksensä, kun ajavat 50 jalan flexheadilla niitä papupeltojansa, ja kasvusto on tasaisen rapsakkaa, eikä rikan rikkaa missään. Ja ennen myymistä tavaraa kostutetaan siilossa, jos puintikosteus on paljon alle 15.

-SS-

Kaikkea mielenkiintoista mutta vähämerkityksistä sitä tuleekin vastaan.
Kattelin uteliaisuuttani Kemidigistä myyntipäällyksen tekstiä ja siinä oli unikon rikkakasvitorjuntaan käyttömäärät 1-2l/ha ja kasvuasteet viimeistään 4-6 lehtiasteella, ilmeisesti ei siis tehoa unikkoon tai ainakaan pieniin unikon taimiin.