Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 09.10.21 - klo:16:27

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 09.10.21 - klo:07:58

Mitä se haittaa ? Maito tuotetaan alueilla missä tuet ovat suurimmat , Lappi pois lukien . Pohjoispohjanmaa on suurin maidontuottaja ja ylitarjonta pudottaa tuottajahintaa . Kyllä se haittaa . C-alueen tuet tasatuiksi , 9 senttiä litra . Haittaaks se ?

Sullekkin on monta kertaa sanottu että se tuotanto nousee Oulusta alaspäin p-pohjanmaata, eli C2 alueella. 9 senttiä litra se taitaa sillä seudulla olla jo valmiiksi.

Mutta ei mulla oo mitään sitä vastaan kunhan etelä antaa ne muhkeat peltotukensa vaihdossa. Aikalailla saman rahan sais sitten ilman lehmiä ja työtä ois 1/3 nykyisestä. Talvet vois sitten nauttia mallasjuomaa ja naureskella apulannan nousevalle hinnalle.

Onhan c alueella vielä erikseen pohjoinen hehtaari tuki 45e350e/ha riippuen kasvista.

Ab alueella 26e/ha parempi perus ja viherrytystuki. Ei paljon auta.

Tuosta tuesta taitaa todellinen hyötyjä olla pottu ja hyvillä alueilla vehnä.Täällä vehnäinnostus lopahtaa varsin kovasti huonona syksynä kuivauskuluihin.Sorkkis se jaksaa joittenkin muiden taunojen kanssa jauhaa tuosta maidontuesta.Se kuulkapa poijat on niin,että ei siinä muuta tee kuin itsensä idiootiksi,jos menee sellaisten kanssa väittelemään jotka elää sitä elämää,mutta ihan vappaasti vaan,naurattaa todellakin.Kavereilla maatietokin on ilmeisesti mennyt lunttaamalla läpi.

Lainaus käyttäjältä: AP120 - 09.10.21 - klo:17:14

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 09.10.21 - klo:16:27

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 09.10.21 - klo:07:58

Mitä se haittaa ? Maito tuotetaan alueilla missä tuet ovat suurimmat , Lappi pois lukien . Pohjoispohjanmaa on suurin maidontuottaja ja ylitarjonta pudottaa tuottajahintaa . Kyllä se haittaa . C-alueen tuet tasatuiksi , 9 senttiä litra . Haittaaks se ?

Sullekkin on monta kertaa sanottu että se tuotanto nousee Oulusta alaspäin p-pohjanmaata, eli C2 alueella. 9 senttiä litra se taitaa sillä seudulla olla jo valmiiksi.

Mutta ei mulla oo mitään sitä vastaan kunhan etelä antaa ne muhkeat peltotukensa vaihdossa. Aikalailla saman rahan sais sitten ilman lehmiä ja työtä ois 1/3 nykyisestä. Talvet vois sitten nauttia mallasjuomaa ja naureskella apulannan nousevalle hinnalle.

Onhan c alueella vielä erikseen pohjoinen hehtaari tuki 45e350e/ha riippuen kasvista.

Ab alueella 26e/ha parempi perus ja viherrytystuki. Ei paljon auta.

Tuosta tuesta taitaa todellinen hyötyjä olla pottu ja hyvillä alueilla vehnä.Täällä vehnäinnostus lopahtaa varsin kovasti huonona syksynä kuivauskuluihin.Sorkkis se jaksaa joittenkin muiden taunojen kanssa jauhaa tuosta maidontuesta.Se kuulkapa poijat on niin,että ei siinä muuta tee kuin itsensä idiootiksi,jos menee sellaisten kanssa väittelemään jotka elää sitä elämää,mutta ihan vappaasti vaan,naurattaa todellakin.Kavereilla maatietokin on ilmeisesti mennyt lunttaamalla läpi.

Jo ollaan taas valehtelemassa . https://foresavo.fi/alueittainen-maidontuotanto-vuonna-2020/
https://foresavo.fi/tilastot/aluetalous/elinkeinotoiminta/

C-alueella kun raivataan peltoa suosta niin se jää ilman tukia, mutta kun navettaan tulee lisää tuotantoa, niin tuki tulee joka lisä litralle tuotanto kattoon asti. Litra tuet pitäisi rajata 1995 vuoden tuotannolle kun sen mukaan ne on laskettu.

C-alueella kun raivataan peltoa suosta niin se jää ilman tukia, mutta kun navettaan tulee lisää tuotantoa, niin tuki tulee joka lisä litralle tuotanto kattoon asti. Litra tuet pitäisi rajata 1995 vuoden tuotannolle kun sen mukaan ne on laskettu.

Noi on arkoja asioita, varsinkin maidontuottajien keskusjärjestön isoille ja pienemmille "kympeille" .

Niistä jopa vaietaan.

Lainaus käyttäjältä: Maanviljelyssexpertti - 10.10.21 - klo:13:16

C-alueella kun raivataan peltoa suosta niin se jää ilman tukia, mutta kun navettaan tulee lisää tuotantoa, niin tuki tulee joka lisä litralle tuotanto kattoon asti. Litra tuet pitäisi rajata 1995 vuoden tuotannolle kun sen mukaan ne on laskettu.

Noi on arkoja asioita, varsinkin maidontuottajien keskusjärjestön isoille ja pienemmille "kympeille" .

Niistä jopa vaietaan.

Pohoosessa eletään ilmeisesti edelleen vuotta 1995

Pitääköhän tässä oikeasti alkaa laskemaan....
Paljonko lannoittamaton sato oikeasti olisi lannoitettuun suhteessa, ei ole tullut kokeiltua mutta...
Jos listahinta alkaa nyt olla luokkaa 225€/ha normaalille lannoitukselle niin...
...se on tämänkin päivän hinnalla jo tonni viljaa.
Tai pudottaa edes lannoite taso kylmästi luokkaan 50kgN/ha...
Nyt saa kirota kun katsoin lannoitekasaa 2020 kesänä ja päätin että riittää vielä ensivuodelle, ei kiirettä ostaa...
Kait se pitää tarjouksia pyytää kuitenkin...

Pitääköhän tässä oikeasti alkaa laskemaan....
Paljonko lannoittamaton sato oikeasti olisi lannoitettuun suhteessa, ei ole tullut kokeiltua mutta...
Jos listahinta alkaa nyt olla luokkaa 225€/ha normaalille lannoitukselle niin...
...se on tämänkin päivän hinnalla jo tonni viljaa.
Tai pudottaa edes lannoite taso kylmästi luokkaan 50kgN/ha...
Nyt saa kirota kun katsoin lannoitekasaa 2020 kesänä ja päätin että riittää vielä ensivuodelle, ei kiirettä ostaa...
Kait se pitää tarjouksia pyytää kuitenkin...

Aika huonosti lannoittamatta kasvaa. Mut kai sieltä se 1000kg/ha saa.
Enemmän hömppää vaan. Et riittää satokasvi määrälle lannoitteet.

Lainaus käyttäjältä: Forgiven - 12.10.21 - klo:11:41

Pitääköhän tässä oikeasti alkaa laskemaan....
Paljonko lannoittamaton sato oikeasti olisi lannoitettuun suhteessa, ei ole tullut kokeiltua mutta...
Jos listahinta alkaa nyt olla luokkaa 225€/ha normaalille lannoitukselle niin...
...se on tämänkin päivän hinnalla jo tonni viljaa.
Tai pudottaa edes lannoite taso kylmästi luokkaan 50kgN/ha...
Nyt saa kirota kun katsoin lannoitekasaa 2020 kesänä ja päätin että riittää vielä ensivuodelle, ei kiirettä ostaa...
Kait se pitää tarjouksia pyytää kuitenkin...

Aika huonosti lannoittamatta kasvaa. Mut kai sieltä se 1000kg/ha saa.
Enemmän hömppää vaan. Et riittää satokasvi määrälle lannoitteet.

Hmm, mihin ne kaikki lannoituskoe taulukot ovat kadonneet, joskus niitä löysi joka nurkalta, nollaruudut kieltämättä näyttävät liian pahalta...
Mutta tuo 70kg/ha voisi olla kelvollinen, paskat ne kelit ovat kuitenkin, tuskin enempää tarvitsevat... ja jos hinnat vaikka kesällä laskevat niin huiskii sitten lisää pintaan...

Oletetaan, että lannoitteita olisi vain rajattu määrä käytettävissä, eikä lisää haluta ostaa.

Tällöinhän vähenevän lisätuoton laki aiheuttaa sen, että sadon maksimoidakseen kannattaisi mieluummin viljellä isompaa pinta-alaa pienellä lannoitemäärällä, kuin pientä pinta-alaa täydellä lannoitemäärällä.

Oletetaan, että lannoitteita olisi vain rajattu määrä käytettävissä, eikä lisää haluta ostaa.

Tällöinhän vähenevän lisätuoton laki aiheuttaa sen, että sadon maksimoidakseen kannattaisi mieluummin viljellä isompaa pinta-alaa pienellä lannoitemäärällä, kuin pientä pinta-alaa täydellä lannoitemäärällä.

Millä logiikalla?
Jos nyt ens vuonna tulisi normaali kesä, tai edes sinne päin.
Leikitään nyt vaikka 100 hehtaarilla, johon on 50ha lantaa kunnon käyttö määrälle.
Sitten jos lannan määrä puolitetaan jotta saataisiin kaikki hehtaarit kyvettyä.
-siementä kuluu puolet enemmän.
-työmäärä tuplaantuu (melkein, kun jotain sille hömpälle pitää kylvää)
-kasvinsuojelut tuplaantuu
-ja puinti

puin  15.6 kylvettyä  kauraa  isännän mukaan ei  saanut mitään lannoitusta. Jyviä tuli sama 1500 kg ha  mitä sain omista hyvin lannoitetuista lohkoista.

Apulannan hinta on suhteellista. Nyt on rypsirapsien tonnihinta reilusti yli 600 egee, joten jos hinta on sama ensi syksynä, niin kaikki pellot vaan rypsille/rapsille, niin 2 tonnin ha-sadolla on lannoite halpaa nykyhinnallakin.

   200-500 KG  HEHTAARILTA   RYPSIÄ TAI RAPSIA  VOIT SAADA

Millä logiikalla?
Jos nyt ens vuonna tulisi normaali kesä, tai edes sinne päin.
Leikitään nyt vaikka 100 hehtaarilla, johon on 50ha lantaa kunnon käyttö määrälle.
Sitten jos lannan määrä puolitetaan jotta saataisiin kaikki hehtaarit kyvettyä.
-siementä kuluu puolet enemmän.
-työmäärä tuplaantuu (melkein, kun jotain sille hömpälle pitää kylvää)
-kasvinsuojelut tuplaantuu
-ja puinti

Ilman muuta vaikuttaa tuohon suuntaan, jos rajoitetulla lannoitemäärällä lisättäisiin pinta-alaa. Oikea suhde voi olla joku muukin kuin se, että 50 ha lannoilla kylvettäisiin 100 ha. Se pinta-ala voisi olla vaikka esim. 60 ha. Mutta jossain määrin optimi kuitenkin liukuisi sinne laajaperäisen lannoituksen suuntaan. Kyllä niukahko lannoitus myös vähentäisi joitakin muitakin kustannuksia ja riskejä.

Lainaus käyttäjältä: AP120 - 12.10.21 - klo:18:49

Millä logiikalla?
Jos nyt ens vuonna tulisi normaali kesä, tai edes sinne päin.
Leikitään nyt vaikka 100 hehtaarilla, johon on 50ha lantaa kunnon käyttö määrälle.
Sitten jos lannan määrä puolitetaan jotta saataisiin kaikki hehtaarit kyvettyä.
-siementä kuluu puolet enemmän.
-työmäärä tuplaantuu (melkein, kun jotain sille hömpälle pitää kylvää)
-kasvinsuojelut tuplaantuu
-ja puinti

Ilman muuta vaikuttaa tuohon suuntaan, jos rajoitetulla lannoitemäärällä lisättäisiin pinta-alaa. Oikea suhde voi olla joku muukin kuin se, että 50 ha lannoilla kylvettäisiin 100 ha. Se pinta-ala voisi olla vaikka esim. 60 ha. Mutta jossain määrin optimi kuitenkin liukuisi sinne laajaperäisen lannoituksen suuntaan. Kyllä niukahko lannoitus myös vähentäisi joitakin muitakin kustannuksia ja riskejä.

Juu jaettulannoitus kannattaa.
Säästi tänäkin vuonna paljon, kun jätti viimeiset kerrat ajamatta.