Normaalioloissa lantojen hinnat ei ole koskaan talven aikana laskeneet.  Nytkin ollaan taas epävarmuudessa, jos öljyn ja kaasun hinnat nousee talven aikana paljon, ei lantojen hinnat ainakaan laske.

Jaa-a, kyllä mun kokemuksella keväällä myöhään tilattuja on saanut välillä hieman kalliimmalla, välillä myös halvemmalla kuin hiukan myöhemmin syksyllä.
Heinä-elokuun hintoja kevääseen en ole vertaillut. Ja kyseessä siis muut kuin Yaran tuotteet.

Mun ostossa olevat lannoitemäärät ovat kyllä niin kohtuullisia että joku 10 e ero tonnille suuntaan tai toiseen ei aiheuta edes lievää kulmakarvojen kohoamista.

Mistä tulee kuvitelma, että apulantojen hinnat laskisi talvella? Ai siitäkö että  kun niin kävi viime talvena, niin automaattisesti käy samalla tavalla tulevanakin talvena.
Kuitenkin viime talvi oli poikkeus, koska elettiin poikkeuksellisia aikoja, syksyllä kun käytiin huippuhinnoissa, niin eihän niistä hinnoista voitukaan tulla kuin alaspäin, syksyn huippuhinnat johtui raaka-aineiden pulasta, kalliista maakaasusta ja epävarmuudesta, kun talvella tilanne selkeni ja kaasun hinta laski, vaikutti se lannoitteiden hintaan laskevasti. Normaalioloissa lantojen hinnat ei ole koskaan talven aikana laskeneet.  Nytkin ollaan taas epävarmuudessa, jos öljyn ja kaasun hinnat nousee talven aikana paljon, ei lantojen hinnat ainakaan laske.

Kyl mä muista toisenkin kerran viime talven lisäksi. Oli ehkä noin 10-15v sitten. Yara jakoi silloin niitä alennuksia seuraavalle vuodelle kun olikin porukka ostanut edellisenä keväänä kallista lantaa. Joku muukin tuon asian muisti kun siitä joku aika sitten oli täällä juttua.

Mut juu eihän se mitenkään yleistä ole eikä sen varaan kannata juuri mitään laskea.

Monimuoto- ja maanparannusohjelma leikkaa lannoitetarpeesta puolet, ja kun pitää apilassa ne pellot, niin se vähäinen viljakin tarvitsee kierrossa vähemmän voimmaa.

Tämänkään tukikauden keskimääräinen viljamarkkina ei ehkä ollutkaan vuosisadan rikastuttava hintakupla, vaan viljelykasvien reaalihintamarkkina laskee edelleen, kun kaikki polkevat kovempaa.

-SS-

Joo hömpät vievät tarvetta pienemmäksi, mut riittääkö hömppiin rahoja vielä tulevillekin vuosille? Voimakkaalla typensidonnalla voi ehkä muutaman kymmenen kiloa säästää pussityppeä mut ei sen enempää ainakaan vaateliaimilla kasveilla.

Kotimaan markkina taitaa olla yltäkylläinen ja vienti ei näillä hintatasoilla toimi joten kunnon katovuosi tähän syksyyn on ainut pelastus. Ens vuodelle on taas mahdollisuuksia hinnan nousuun kunhan tulee koko maan kattava kuivuus kuten 2021. Nelosella alkaviin viljan hintoihin vaaditaan putlerin apua..

Nyt kun keskisato kuivuuden vaivaamilla alueilla jää johonkin 3t tasoihin niin miltäköhän se laskelma näyttää vaikka lannat olisi ostanut niillä alhaisilla tasoilla eli kaiketi 600e/700e? Märkä syksy viel niin kalliilla löpöllä kun paahtaajyviä kuivaksi ja lopuksi vielä ostaja tekee laatuvähennykset homeiden vuoksi.

Mut ei kai tuo ole mikään ongelma. Viime vuonna sato myyty hyvällä hinnalla ja niillä euroilla on sit ostettu historian kalleimmat lannat ja varmuudeksi täytetty vielä löpö pöntötkin...

Hömpät ehkä riittävät ainakin ensi vuodeksi; niin paljon oli rahaylellistä sopimusviljaa tänä kesänä kylvössä, etteivät kerinneet hömppää kylvämään edes. Ihmettelin tuota kovaa intoa tuonne tuhkaan kylvää rahaviljoja jo kesällä, yllättävän vähän kukkapeltoja onkin näkynyt.

Syyskylvöjä tekevät maanisella tarmolla, sadepuintien lomassa, mutta voittaako tulvasyksyn alle kylvetty syysvilja satokisoja ensi kesänä ? Sillä oli syynsä, että 30 vuotta sitten syysviljat olivat kesästä toiseen kituliaita, ja kellastuivat syksyllä hapenpuutteeseen.

No, eipä 2012 syksykään kuiva ollut, ja sen kyllä 2013 puinnilla huomasi.

-SS-

Hömpät ehkä riittävät ainakin ensi vuodeksi; niin paljon oli rahaylellistä sopimusviljaa tänä kesänä kylvössä, etteivät kerinneet hömppää kylvämään edes. Ihmettelin tuota kovaa intoa tuonne tuhkaan kylvää rahaviljoja jo kesällä, yllättävän vähän kukkapeltoja onkin näkynyt.

Syyskylvöjä tekevät maanisella tarmolla, sadepuintien lomassa, mutta voittaako tulvasyksyn alle kylvetty syysvilja satokisoja ensi kesänä ? Sillä oli syynsä, että 30 vuotta sitten syysviljat olivat kesästä toiseen kituliaita, ja kellastuivat syksyllä hapenpuutteeseen.

No, eipä 2012 syksykään kuiva ollut, ja sen kyllä 2013 puinnilla huomasi.

-SS-

Niin kerrottiinhan ne hömppähehtaarit joskus kesällä, ei vain enää muista. Siitähän sen rahojen riittävyyden olisi voinut laskea. Mut kyl tällä seudulla hömppäalat on kasvaneet vuosittain. Ehkä paikkakunta kohtaista eroa sitten.

Juu ei ole vapautunut kylvöille muita kuin syysviljapeltoja. Joitain satunnaisia kevätkasvien lohkoja on tyhjillään. Mut eipä täl alueella kovin kovaa intoa ole koskaan syysviljojen kylvöön ollut. Ehkä nämä tasaiset savikot ei ole niitä parhaimpia syysviljamaita. Itsellä oli tarkoitus kyl syysvehnää kylvää herneen jälkeen ja se kaiketi ajallisesti onnistuukin mut Papu on sen verran vihreää et sen kanssa voi tulla vielä kiire. Mut kylhän ilmojen pitäisi muuttua kylvölle otollisemmiksi et kannattaa yrittää.

 

Varmistin päivämäärän tuolle mainitsemalleni sadekausisyyskylvölle. Kylvöt aloitin 1.9.2001. 3.9 2001 aamyöstä alkoi sadekausi, niin että pelloilla oli loppuviikolla nilkkaan asti vettä. Oras ei oikein toipunut, että 2002 vuosi oli vain tyydyttävä.

Kylvin uudestaan vain valtaojan reuna-alueet.

-SS-

Hinnat on sellaisia, että ei paljon kiinnosta koko ala.

Hinnat on sellaisia, että ei paljon kiinnosta koko ala.

Joko ne alkaa kutosella?

Ihan muistin virkistämiseksi. On paljon tiloja, jotka ostivat apulantaa tonnilla. 

Ihan muistin virkistämiseksi. On paljon tiloja, jotka ostivat apulantaa tonnilla. 

1.14euroa kilo, befertin can 27...

Lainaus käyttäjältä: pyh - 31.08.23 - klo:12:19

Hinnat on sellaisia, että ei paljon kiinnosta koko ala.

Joko ne alkaa kutosella?

Ei ala. Maataloustuotannon arvoa kuvaava kokonaistuotto on tänä vuonna noin 230 000 euroa yritystä kohti. Siitä tukien osuus on 27 prosenttia.

Kun kokonaistuotosta vähennetään kaikki tuotantokustannukset, saadaan yrittäjänvoitto, joka osoittaa maatalousyritysten jäävän noin 25 500 euroa tappiolle.

Cemagron lannat 2024 tulossa maanantaina. Ei tarvinnut Yarasysteemin tapaan jonottaa muutamaa pussukkaa kuin jotain superkonserttilippua, joka myytäisiin loppuun minuutissa.

-SS-

Cemagron lannat tulivat täsmällisesti ajallaan. NS 26-13, 15-6,5-12,5 ja 20-4-7

Ei tarvinnut jonottaa myyjälle, tilauksen pystyi tekemään puhelimessa, ja toimisto tuntui olevan avoinna keskeytymättä, että ei ollut minuuttipeliä ollenkaan. Yhdistelmässä oli hydrauliikalla nouseva katto, jolloin suursäkkinostin mahtui koukkimaan reunimmaisenkin takarivin kyytiin. Kuljettaja auttoi koukun lenkkiin, joten itsepurku oli sujuvaa.

Alkoi jo epäilyttää, että myydäänkö lannoitteita ollenkaan Suomessa vapaasti. Nähtävästi myydään, mutta Yaran tavoite ehkä on muualla kuin Suomen markkinoilla ?

Edit: hinnasta ei ole mitään hajuakaan tai hämärää muistikuvaa. Koska suurin ongelma tuntui olevan saada  joku myymään yleensäkään jotain.

Eli ensimmäinen joka sanoi, että kyllä on tavaraa, toimitus silloin ja paljonko laitetaan, niin tilaus läpilukuna puhelimeen ja rahtitoive ja toimitusosoite, verkkolaskuosoite on tuolla.

En tarvitse viittätoista kauppiasta, jotka myyvät hintaa, vaan yhden ainoan kauppiaan, joka myy lannoitetta, silloin kun tarvitsen sitä.

-SS-

Cemagron lannoitteet on venäläisiä, ainakin osa niistä.
Verilannoitteita siis.

Cemagron lannoitteet on venäläisiä, ainakin osa niistä.
Verilannoitteita siis.

Niin jos Neste, ST1 , SEO ja ABC myisivät autoihin polttoainetta vain joka kuukauden 1. maanantain aamuyöstä klo 03, vain viidentoista minuutin ajan, ja Teboil myisi polttoainetta koko ajan, missäpä kävisit tankkaamassa, jos pitäisi töihin päästä ?

Tämän verilannoitteen menekin varmistaa korimaassamme sijaitseva lannoitetehdas !

-SS-

Yara käyttää omalta osaltaan myös Venäjän tuontikiintiöt täysimääräisesti, niin kuin Cemagrokin.

Yara jatkaa ei-sanktioidun ammoniakin tuontia Venäjältä

Belor Agro hyvesignaloi voimakkaimmin siitä, että ei ostaisi Venäjältä tuotuja raaka-aineita.

Silti Keski-Euroopassakin ammoniakki ja noin 1/5 maakaasusta on venäläistä alkuperää, tietenkin EU:n sakkotullit rauhoittavat mieltä. Kolmasosa *Euroopasta* tuotavasta kalilannoitteen raaka-aineesta tulee Venäjältä tai Venäjältä bulvaanin kautta.

Venäjä ja Valko-Venäjä olivat ennen erikoisoperaatiota maailmanmarkkinoilla noin kolmasosan osuuden kalintuottajia. Venäjän vientimäärät ovat vieläkin noin 90% aikaisemmasta (S&P Global). Merkitsee sitä, että ehkäpä ei löydykään muita kuin tekopyhiä länsimaalaisia lannoitemarkkinoijia.

-SS-