Nyt sitten Belorikin korotti hintojaan 50-70 € tonnilta.

Kyllä maa antaa kun käyttää Belorin lantaa!

mutta kui paljion?     ite kyselin tosa sakupaskaa taas ja nyt saan 5 säkkiä aikasemman 8 säkin hinnalla...     kevenee lannotus väkisin.

51  ekee tulee nyt  tonnille lisähintaa  lähipäivinä.

Alkaa säkillä oleen hintaa.
Ehkä ei kannata säkkejä  ihan pellon kulmaan jättää seisomaan.

Lainaus käyttäjältä: Forgiven - 12.10.21 - klo:11:41

Pitääköhän tässä oikeasti alkaa laskemaan....
Paljonko lannoittamaton sato oikeasti olisi lannoitettuun suhteessa, ei ole tullut kokeiltua mutta...
Jos listahinta alkaa nyt olla luokkaa 225€/ha normaalille lannoitukselle niin...
...se on tämänkin päivän hinnalla jo tonni viljaa.
Tai pudottaa edes lannoite taso kylmästi luokkaan 50kgN/ha...
Nyt saa kirota kun katsoin lannoitekasaa 2020 kesänä ja päätin että riittää vielä ensivuodelle, ei kiirettä ostaa...
Kait se pitää tarjouksia pyytää kuitenkin...

Aika huonosti lannoittamatta kasvaa. Mut kai sieltä se 1000kg/ha saa.
Enemmän hömppää vaan. Et riittää satokasvi määrälle lannoitteet.

Lannoitukseen sijoitetulla markalla kolme takaisin. Nämä laskelmat on tehty kultaisella kahdeksankymmenluvulla, jolloin typpikilon hinta oli 3,35 x ohrakilon hinta. Tällä hetkellä suhde on noin 13 x ohrakilon hinta.  Noin 60 vuotta sitten oli jo maataloustieteessä kokeellisesti määritelty kaavoja, joilla sadon määrän ja lannoituksen avulla saadaan eri lannoituksia vastaavat satotasot. Tätä parabeliyhtälöä kutsutaan tuotantofunktioksi. Sitten kun vähän derivoidaan ja sijoitetaan tuotteen hinta ja typen hinta, saadaan optimaalinen lannoitustaso.

Kokeilin piruuttani 80-luvun lannoituskokeiden tuloksia, ja sain tulokseksi, että ohralla kannattaa vielä pitää typpitaso lähelle sataa kiloa, mutta jos vehnän hinta ei nouse paljon yli 200 €/kg, jää muutamalla koeasemalla nykyisellä salpietarin hinnalla viljely tappiolliseksi, eli kaava ei vielä anna lannoitukselle tuottoa. Tämä on kyllä arkijärjelläkin ajateltavisas, kevätvehnä vaatii jo peruslannoitukselta enemmän kuin ohra, joka kasvaa multavalla maalla pelkän kalkin kanssa ryöstöviljelemällä ihan hyvin. Pienillä lannoitustasoilla kuitenkin tulee edes jokin sato, eli ongelma on siinä, että koeasemilla panostettiin lannoitustasot aina sinne 250 typpikilon seutuville, sitten oli vain nollaruutu ja 50 kg N. Ei saatu välttämättä kaikkia käyrän "koukkuja" esiin.

Silti, kyllä kannattaisi tehdä omilla palstoilla lannoituskokeita, maaperä on todella kiusattu, jos ilman lannoitusta ei saa satoa ollenkaan ? Varsinkin ruis kasvaa muutaman vuoden aika hyvin ilman lannoitusta, luomusatojen malliin. Ja kun aivan minimirikkatorjunnan muistaa tehdä, viljely on vähäriskistäkin. Lajikkeiden ominaisuudet vaikuttavat myös paljon, mutta nuorien oriiden on turha ihan kokonaan luulotella tukipatjalla kelliessä, kuinka kasitonnareita otetaan vain avaruusohjaamosta kosketusnäyttöä ja GPS:ää nakkisormella pyhkimällä. Kyllä niitä suuuria satoja saatiin käytännön viljelyksilläkin myös 1970- ja 1980- luvuilla. Silloin kannatti kalkitus, silloin kannatti 250 kg lannoitustaso, paitsi kun tuli ylituotannon takia lannoitevero ja viljan hintaan markkinoimismaksu. 

-SS-

Sitten jos lannan määrä puolitetaan jotta saataisiin kaikki hehtaarit kyvettyä.
-siementä kuluu puolet enemmän.
-työmäärä tuplaantuu (melkein, kun jotain sille hömpälle pitää kylvää)
-kasvinsuojelut tuplaantuu
-ja puinti

Tuossakin on eroja siinä, kuinka paljon viljelijäperheellä on aikaa käytettävissä. Kuivuri ja ruiskut maksavat sen saman, tehdään niillä sitten mitään tai ei. Jos viljely tehdään palkkatyöläisillä, on se tietenkin otettava huomioon.  Siemenen kustannus voidaan myös ajatella niin, että harva pelto on niin pahassa kunnossa, ettei siemenen määrää tuo takaisin, vaikak ei lannoittaisikaan. Welker Farmsissa oli tänä vuonna juuri se ongelma, että monin paikoin saivat vehnästä noin kahta bushelia eekkeriltä (135 kg/ha), mutta alkoivat silti kerätä siementä  seuraavia kylvöjä varten !

Viimeisen 25 vuoden aikana on ollut mahdollisuus tukipolitiikalla laittaa peltoja lepäämään, ja saada vielä lepopelloistakin tuottoa, jos vuokrataso ei ole kovin kilpailtu. Varmasti hömppäily on järkevin ratkaisu, mutta ei välttämättä kaikille hehtaareille, koska tukitaso laskee.

Joka tapauksessa lannoitustason optimi vähenee, jos seuraatte isoja maatalouskanavia ulkomailla, siellä on aivan sama lannoitteiden hinnannousu näkyvissä, eli täällä ei ihan kokonaan Yaran salaliitto tms. sentään aiheuta hintojen nousua.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: AP120 - 12.10.21 - klo:18:49

Sitten jos lannan määrä puolitetaan jotta saataisiin kaikki hehtaarit kyvettyä.
-siementä kuluu puolet enemmän.
-työmäärä tuplaantuu (melkein, kun jotain sille hömpälle pitää kylvää)
-kasvinsuojelut tuplaantuu
-ja puinti

Tuossakin on eroja siinä, kuinka paljon viljelijäperheellä on aikaa käytettävissä. Kuivuri ja ruiskut maksavat sen saman, tehdään niillä sitten mitään tai ei. Jos viljely tehdään palkkatyöläisillä, on se tietenkin otettava huomioon.  Siemenen kustannus voidaan myös ajatella niin, että harva pelto on niin pahassa kunnossa, ettei siemenen määrää tuo takaisin, vaikak ei lannoittaisikaan. Welker Farmsissa oli tänä vuonna juuri se ongelma, että monin paikoin saivat vehnästä noin kahta bushelia eekkeriltä (135 kg/ha), mutta alkoivat silti kerätä siementä  seuraavia kylvöjä varten !

Viimeisen 25 vuoden aikana on ollut mahdollisuus tukipolitiikalla laittaa peltoja lepäämään, ja saada vielä lepopelloistakin tuottoa, jos vuokrataso ei ole kovin kilpailtu. Varmasti hömppäily on järkevin ratkaisu, mutta ei välttämättä kaikille hehtaareille, koska tukitaso laskee.

Joka tapauksessa lannoitustason optimi vähenee, jos seuraatte isoja maatalouskanavia ulkomailla, siellä on aivan sama lannoitteiden hinnannousu näkyvissä, eli täällä ei ihan kokonaan Yaran salaliitto tms. sentään aiheuta hintojen nousua.

-SS-

Millä tavalla saat laskettua saman kulun kasvinsuojelulle?
Jos ruiskuttat 50ha versus 100ha. Minun laskuopin mukaan aineet maksaa puolet enemmän.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 19.10.21 - klo:08:19

Lainaus käyttäjältä: AP120 - 12.10.21 - klo:18:49

Sitten jos lannan määrä puolitetaan jotta saataisiin kaikki hehtaarit kyvettyä.
-siementä kuluu puolet enemmän.
-työmäärä tuplaantuu (melkein, kun jotain sille hömpälle pitää kylvää)
-kasvinsuojelut tuplaantuu
-ja puinti

Tuossakin on eroja siinä, kuinka paljon viljelijäperheellä on aikaa käytettävissä. Kuivuri ja ruiskut maksavat sen saman, tehdään niillä sitten mitään tai ei. Jos viljely tehdään palkkatyöläisillä, on se tietenkin otettava huomioon.  Siemenen kustannus voidaan myös ajatella niin, että harva pelto on niin pahassa kunnossa, ettei siemenen määrää tuo takaisin, vaikak ei lannoittaisikaan. Welker Farmsissa oli tänä vuonna juuri se ongelma, että monin paikoin saivat vehnästä noin kahta bushelia eekkeriltä (135 kg/ha), mutta alkoivat silti kerätä siementä  seuraavia kylvöjä varten !

Viimeisen 25 vuoden aikana on ollut mahdollisuus tukipolitiikalla laittaa peltoja lepäämään, ja saada vielä lepopelloistakin tuottoa, jos vuokrataso ei ole kovin kilpailtu. Varmasti hömppäily on järkevin ratkaisu, mutta ei välttämättä kaikille hehtaareille, koska tukitaso laskee.

Joka tapauksessa lannoitustason optimi vähenee, jos seuraatte isoja maatalouskanavia ulkomailla, siellä on aivan sama lannoitteiden hinnannousu näkyvissä, eli täällä ei ihan kokonaan Yaran salaliitto tms. sentään aiheuta hintojen nousua.

-SS-

Millä tavalla saat laskettua saman kulun kasvinsuojelulle?
Jos ruiskuttat 50ha versus 100ha. Minun laskuopin mukaan aineet maksaa puolet enemmän.

Toki siinäkin on erilaisia intensiivisyyseroja. Rukiilla ei tarvita välttämättä mitään. Pelkkä pienannosaine menee nyt ainakin vuoden - kaksi. Laoneston ja kalleimmat tautiaineet voi unohtaa, koska ravinne on minimitekijä. Mutta onhan suurempien alojen viljelyssä hankaluuksia, ja joutuu väkisin palkkaamaan puintien ajaksi esimerkiksi kärrykuskeja ja pyörittämään kuivaamoa. Lannoituksen tuotantofunktiosta johtuen tuplahehtaarit puolella lannoituksella tuottavat enemmän satoa kuin puolet hehtaareista samalla lannoitusmäärällä. Mitä korkeampi lannoitustaso on ollut, sitä suurempi ero, itse asiassa. Valmiiksi laajaperäisellä lannoituksella lähestytään tilannetta, jossa tupla-ala tuo vain lisäkuluja. Jos kesantojen ja monimuotoisuuden määrä voi olla puolet tilan peinta-alasta, vaikuttamatta tukiin, sekin kannustaa silloin vähentämään viljelyalaa. Mutta ainakin kasvipeitteisyydessä  ja mahdollisessa luonnonhaittakorvauksen tapaisessa tukimuodossa saattaa tulla leikkuria maksatuksiin. Ainakin jos on kyse vuokrapelloista, joiden vuokrataso lähenen tukia,. voikin tulla rahankulua niistä hömppäpelloista.

Perusteet, jotka ohjaavat kylvettävän viljelyalan vähentämiseen, sopivat juuri tarkalleen luomusopimukseen. Siksi se onkin ollut suurtiloilla paljon varteenotettavampi vaihtoehto tavanomaiseen viljelyyn verrattuna, maanhankinnan kykyä luomu lienee jopa lisännyt. Laskelmat menevät juurikin niin, että kun 1000 ha:n viljatila muuttuu 300 ha:n luomuviljatilaksi, muuttuu kalustovaatimus merkittävästi kevyemmäksi. Seuraavat hyppäykset ylös päin olisivat vaatineet ehkä lisärumpupuimuria,. lisätyöläisiä, lisäkuivaamoja, lisäkärryjä , mutta vaihdoksen jälkeen tila on tosiasiallisesti 300 ha:n viljatila, joka menee entisellä kalustolla mainiosti.  ja voi laajentaa vaikka toisella 1000 ha:lla, eikä tee tiukkaakaan vielä siiloissa ja koneissa.

Ilman ruiskutteluja, myös.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: AP120 - 12.10.21 - klo:18:49

Millä logiikalla?
Jos nyt ens vuonna tulisi normaali kesä, tai edes sinne päin.
Leikitään nyt vaikka 100 hehtaarilla, johon on 50ha lantaa kunnon käyttö määrälle.
Sitten jos lannan määrä puolitetaan jotta saataisiin kaikki hehtaarit kyvettyä.
-siementä kuluu puolet enemmän.
-työmäärä tuplaantuu (melkein, kun jotain sille hömpälle pitää kylvää)
-kasvinsuojelut tuplaantuu
-ja puinti

Ilman muuta vaikuttaa tuohon suuntaan, jos rajoitetulla lannoitemäärällä lisättäisiin pinta-alaa. Oikea suhde voi olla joku muukin kuin se, että 50 ha lannoilla kylvettäisiin 100 ha. Se pinta-ala voisi olla vaikka esim. 60 ha. Mutta jossain määrin optimi kuitenkin liukuisi sinne laajaperäisen lannoituksen suuntaan. Kyllä niukahko lannoitus myös vähentäisi joitakin muitakin kustannuksia ja riskejä.

Jos on käytettävissä 50 ha lannoitteet eli n. 20 tonnia ja tilan pinta-ala on 100 ha. Niin lonkalta väittäisin, että maksimaalisen sadon saa kun levittää lannat koko alalle. Taloudellisesti parhaan tuloksen saa, kun levittää ne n. 70-80 ha alalle ja loput riistaa yms. hömppää.

Jos on käytettävissä 50 ha lannoitteet eli n. 20 tonnia ja tilan pinta-ala on 100 ha. Niin lonkalta väittäisin, että maksimaalisen sadon saa kun levittää lannat koko alalle. Taloudellisesti parhaan tuloksen saa, kun levittää ne n. 70-80 ha alalle ja loput riistaa yms. hömppää.

Ja hömpän tuet vaikuttavat siihen, että se pellon lepäämään laitto on taloudellisesti kannattavaa. Jos kyse olisi pelkästään maailmanmarkkinahintaisen bulkin tuottamisesta ilman erityisiä pinta-alatukia, ehkä tuo koko alan viljely silti olisi kannattavin, johtuen siitä, että kokonaissato kasvaisi ja kiinteät kulut per viljelty hehtaari jakautuisivat isommalle alalle.

-SS-

Taas tullut korotuksia hintoihin, alkaa olla ne  jo sitä luokkaa, että jos reippaammin  näillä hinnoilla lannoittaa, menee se ha-tuki pelkkään apulantaan

Ensi kesänä todelliset rahamiehet jyräävät  satokisapöydässä muut heittämään pelin sikseen jo alkuvaiheissa.

Doping tulee sen verran kalliiksi.

-SS-

Ja lisäksi polttoöljy 1.22€ litra.
Alkaa olla monelle jo vähän mahdoton yhtälö.
Varsinkin kun ei ole paljoa viljaakaan mitä myydä. Reilusti alle puolet normaali määrästä.

Ensi kesänä todelliset rahamiehet jyräävät  satokisapöydässä muut heittämään pelin sikseen jo alkuvaiheissa.

Doping tulee sen verran kalliiksi.

-SS-

Kuulin lentävän lauseen tuossa tovi sitten..

"Ei tuu saatana köyhät keväällä huiskan kanssa vastaan" 😂😂😂

Totta se kyllä on, valitettavasti.. 😂😂

Ja lisäksi polttoöljy 1.22€ litra.
Alkaa olla monelle jo vähän mahdoton yhtälö.
Varsinkin kun ei ole paljoa viljaakaan mitä myydä. Reilusti alle puolet normaali määrästä.

Jyvässä on kyllä puolet enemmän hintaakin...