Mä en oikein ymmärrä sitä jos äestellään ja sitten kylvetään ilman apulantaa,kesällä vähän ruiskutellaan roskia ja sitten syksyllä puidaan joku 1500 kilon hehtaarisato jotain 50 kiloista kauraa tai 58 kiloista ohraa ja kiikutetaan se kuivaajaan ja yritetään tyrkyttää se kauppaan ennen seuraavaa kylvökautta.Ei kö se ole sama että jättää pellot siihen ja antaa kasvaa pajua,nostaa tuet ja toivoo ettei käry käy.

Ei taida käydä sellainen viljelykierto ettei tee pelloille vuoteen mitään,ei siis yhtään mitään.

Eipä siinä,Yaralta tuli tänään spostia ja toivottivat tervetulleeksi Okraan heidän osastolle.Ehkä käyn antamassa suoraa palautetta tiskillä nykyisestä kaupankäyntityylistä ja ilman käyntiä asiakastiloissa jossa tarjolla virvokkeita ja pientä purtavaa eturivin isännille.

Hetkinen. Oletat suoraviivaisesti, että lannoituskilo ei tuota lisäsatoa, ennen kuin annostelu nousee yli esimerkiksi 400 kilon ? Ja siitä eteen päin, jokainen lisälannoituskilo tuottaa enemmän satolisää verrattuna edelliseen kiloon ? Tämä yleinen käsitys johtunee lannoitevalmistajien omista lannoituskokeista, joissa lannoitustaso on nolla, sitten 100 kg, sitten 150 kg, jne.,  ja sen jälkeen tulee mukaan muitakin käsittelyjä. Kasvunsääteen käyttö vajaalannoitettuun viljaan vie sadon täysin nollaan, se on varma.

Tarkastelin juuri syysvehnäkasvustoa, jossa ainoa lannoitus oli aikainen Axan, kokonaismäärällä noin 250 kg/ha. Kasvukaudella vehnä sai muutaman kerran typpiliuosta noin 20 l/ha , ja hiveniä. Tautiainetta puolikkaan annoksen lippulehdelle. Typenpuute tietenkin nyt näkyy, koska ehkä kolmas typpiliuoskerta olisi tar*****, samoin kaliuminpuutetta on havaittavissa. Mutta ihan sama, onko valkuainen 8% vai 15% , rehuvehnäksi se menee. Sanoisin, että normivuoden "normaali" annostus, 150 kg Y6, 600 kg salpietaria,  500-800 euron tonnihinnalla, kustannus olisi ollut noin 500 euroa.  Vaikka saisin 3 t/ha enemmän, rahteineen ja kuivatuksineen siitä kolmesta tonnista ei välttämättä saa omiaan takaisin.

Kaikkina vuosina todellakaan ei ole syysvehnästä kasitonnaria irronnut, vaikka typpitasot ovat olleet 170-180 kg !

-SS-

Lainaus käyttäjältä: kärmeskytö - 03.07.23 - klo:21:53

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 03.07.23 - klo:17:52

Lainaus käyttäjältä: Pasimycin - 03.07.23 - klo:16:08

Yara yrittää ihan tosissaan samanlaista vedätystä lannoitteen hinnalla kuin viime vuonna. Onhan viljelijät tyhmiä, mutta rajansa kaikella!

Mä en viljelijöiden viisauden varaan hirveästi laskisi..

Viljelijöiden pitäisi oikeasti jättää yhtenä vuotena lannoitteet ostamatta. Mut eihän se nyt oikeasti toimi. On karjatiloja jotka ei voi "välivuotta" ottaa, on tiloja joissa pankki ei anna "välivuotta" ottaa ja sit on vain niitä jotka meinaa et pitäkää muut se välivuosi niin mä saan myydä sit hyvällä hinnalla.. ja kaikenlaisia muitakin. Muutosta ei tule sitä on turha odottaa..

On meitä kaikenlaisia.

Mä en oikein ymmärrä sitä jos äestellään ja sitten kylvetään ilman apulantaa,kesällä vähän ruiskutellaan roskia ja sitten syksyllä puidaan joku 1500 kilon hehtaarisato jotain 50 kiloista kauraa tai 58 kiloista ohraa ja kiikutetaan se kuivaajaan ja yritetään tyrkyttää se kauppaan ennen seuraavaa kylvökautta.Ei kö se ole sama että jättää pellot siihen ja antaa kasvaa pajua,nostaa tuet ja toivoo ettei käry käy.

Ei taida käydä sellainen viljelykierto ettei tee pelloille vuoteen mitään,ei siis yhtään mitään.

Eipä siinä,Yaralta tuli tänään spostia ja toivottivat tervetulleeksi Okraan heidän osastolle.Ehkä käyn antamassa suoraa palautetta tiskillä nykyisestä kaupankäyntityylistä ja ilman käyntiä asiakastiloissa jossa tarjolla virvokkeita ja pientä purtavaa eturivin isännille.

ja101 kirjoitti:

"Viljelijöiden pitäisi oikeasti jättää yhtenä vuotena lannoitteet ostamatta."

MT:n toimittaja  3.7. lehdessä kirjoittaa  että pitäisi käyttää kierrätyslannoitteita ja typensitojakasveja.

No  näitä viisastelijoita riittää. Ei ole ollenkaan yksinkertaista noin vain yhtenä vuotena jättää lannoitteet ostamatta, mitä sitä sitten kylvää, jotta kuitenkin säilyttää tuet ja peltojen tukikelpoisuuden,  Viljelyssä tarvitaan pitkäjänteisyyttä, ei voi yht äkkiä muuttaa viljelysuunnitelmia noin vain lennosta ihan vain sen takia, että lannoitetonni  maksaa puolen vuoden ajan tonnin.  Korkeintaan voi muuttaa painotuksia, lisätä vähemmän typpeä vaativien kasvien viljelyä sekä hömppäheiniä, mutta  joku radikaali kokonaan lantojen ostamatta jättäminen kyllä sotkee pahasti viljelykierrot ja koko tilan toiminnan.

Viljelykierto nyt menee sekaisin mut tuskin satunnaisesta herneestä/pavusta tai hömppäapilasta on haittaa?

Mä ainakin muutan viljelysuunnitelmaa kokoajan sen mukaan mille uskon olevan kysyntää, varsinkin nyt luomussa.

Kärmeskytö on siinä oikeassa et työntekeminen eli muokkailu jne. On sinänsä turhaa jos ei lannoita. Toki jotakin se pelto kasvaa myös ilman lannoitusta. Ehkä sen muokkailun yms. Määrä pitää suhteuttaa siihen tarkoitukseen sopivaksi.

En väitä et tuon välivuoden pitäminen olisi mitenkään helppoa. Voi asiaa miettiä myös niin et jos siirryttekin viljelemään luomuna niin taas jää yara ilman teidän rahoja. Mut eipä tarvitse odottaa mitään muutosta jos ei ole itsekin valmis muuttumaan.. tätä yritin tuossa vähän selittää et just siihenhän muutos kaatuu..

Lainaus käyttäjältä: kärmeskytö - 03.07.23 - klo:21:53

Mä en oikein ymmärrä sitä jos äestellään ja sitten kylvetään ilman apulantaa,kesällä vähän ruiskutellaan roskia ja sitten syksyllä puidaan joku 1500 kilon hehtaarisato jotain 50 kiloista kauraa tai 58 kiloista ohraa ja kiikutetaan se kuivaajaan ja yritetään tyrkyttää se kauppaan ennen seuraavaa kylvökautta.Ei kö se ole sama että jättää pellot siihen ja antaa kasvaa pajua,nostaa tuet ja toivoo ettei käry käy.

Ei taida käydä sellainen viljelykierto ettei tee pelloille vuoteen mitään,ei siis yhtään mitään.

Eipä siinä,Yaralta tuli tänään spostia ja toivottivat tervetulleeksi Okraan heidän osastolle.Ehkä käyn antamassa suoraa palautetta tiskillä nykyisestä kaupankäyntityylistä ja ilman käyntiä asiakastiloissa jossa tarjolla virvokkeita ja pientä purtavaa eturivin isännille.

Hetkinen. Oletat suoraviivaisesti, että lannoituskilo ei tuota lisäsatoa, ennen kuin annostelu nousee yli esimerkiksi 400 kilon ? Ja siitä eteen päin, jokainen lisälannoituskilo tuottaa enemmän satolisää verrattuna edelliseen kiloon ? Tämä yleinen käsitys johtunee lannoitevalmistajien omista lannoituskokeista, joissa lannoitustaso on nolla, sitten 100 kg, sitten 150 kg, jne.,  ja sen jälkeen tulee mukaan muitakin käsittelyjä. Kasvunsääteen käyttö vajaalannoitettuun viljaan vie sadon täysin nollaan, se on varma.

Tarkastelin juuri syysvehnäkasvustoa, jossa ainoa lannoitus oli aikainen Axan, kokonaismäärällä noin 250 kg/ha. Kasvukaudella vehnä sai muutaman kerran typpiliuosta noin 20 l/ha , ja hiveniä. Tautiainetta puolikkaan annoksen lippulehdelle. Typenpuute tietenkin nyt näkyy, koska ehkä kolmas typpiliuoskerta olisi tar*****, samoin kaliuminpuutetta on havaittavissa. Mutta ihan sama, onko valkuainen 8% vai 15% , rehuvehnäksi se menee. Sanoisin, että normivuoden "normaali" annostus, 150 kg Y6, 600 kg salpietaria,  500-800 euron tonnihinnalla, kustannus olisi ollut noin 500 euroa.  Vaikka saisin 3 t/ha enemmän, rahteineen ja kuivatuksineen siitä kolmesta tonnista ei välttämättä saa omiaan takaisin.

Kaikkina vuosina todellakaan ei ole syysvehnästä kasitonnaria irronnut, vaikka typpitasot ovat olleet 170-180 kg !

-SS-

Eikös tuo ja101:n leikitellyt ajatuksella että kaikki jättäisivät yhtenä vuonna apulannat ostamatta. Toisin sanoen,ei mitään apulantaa peltoon yhtenä vuonna,ei rakeena eikä nesteenä.Tiedät kai sen minkälainen kasvusto siitä syntyy. Eli en oleta mitään sen kummempaa. Tuo esimerkkireseptisi on tähän vähän ohiampuava kun kyse oli viljellä ilman apulantaa.Puuhaa kyllä riittää koko kesäksi tuolla reseptillä mutta kaikki tavallaan.

Lainaus käyttäjältä: Pasimycin - 03.07.23 - klo:16:08

Yara yrittää ihan tosissaan samanlaista vedätystä lannoitteen hinnalla kuin viime vuonna. Onhan viljelijät tyhmiä, mutta rajansa kaikella!

Mä en viljelijöiden viisauden varaan hirveästi laskisi..

Viljelijöiden pitäisi oikeasti jättää yhtenä vuotena lannoitteet ostamatta. Mut eihän se nyt oikeasti toimi. On karjatiloja jotka ei voi "välivuotta" ottaa, on tiloja joissa pankki ei anna "välivuotta" ottaa ja sit on vain niitä jotka meinaa et pitäkää muut se välivuosi niin mä saan myydä sit hyvällä hinnalla.. ja kaikenlaisia muitakin. Muutosta ei tule sitä on turha odottaa..

Hyvä ja101, lähes täydellinen kopio viime talvisesta kirjoituksestani! Silloin taisit vielä sinäkin olla sitä mieltä, että Yaran Suomen markkinoilla tapahtuva viljelijäboikotti on niin merkityksetön koko Yaran toimintaa ajatellen, että sellaista on turha edes suunnitella.. Ei siinä, tokihan sen kaikki ymmärtävät, ettei se olisi edes mahdollinen.

MT:n toimittaja  3.7. lehdessä kirjoittaa  että pitäisi käyttää kierrätyslannoitteita ja typensitojakasveja.

No  näitä viisastelijoita riittää. Ei ole ollenkaan yksinkertaista noin vain yhtenä vuotena jättää lannoitteet ostamatta, mitä sitä sitten kylvää, jotta kuitenkin säilyttää tuet ja peltojen tukikelpoisuuden,  Viljelyssä tarvitaan pitkäjänteisyyttä, ei voi yht äkkiä muuttaa viljelysuunnitelmia noin vain lennosta ihan vain sen takia, että lannoitetonni  maksaa puolen vuoden ajan tonnin.  Korkeintaan voi muuttaa painotuksia, lisätä vähemmän typpeä vaativien kasvien viljelyä sekä hömppäheiniä, mutta  joku radikaali kokonaan lantojen ostamatta jättäminen kyllä sotkee pahasti viljelykierrot ja koko tilan toiminnan.

Se, että viljakauppa Suomessa on kartellisoitunut matalahintajärjestelmäksi, on suurempi haitta teholannoitukselle ja voimaperäiselle viljelylle.

Oli onni, että jätin lannoitekiihkoon enemmälti ryhtymättä. Ensi keväälle ainakin osalle syysviljaa on vielä jäljellä  250 kg:n annos rikkityppeä varattuna, mahdollisesti vain 150 euron tonnihintaiselle sadolle. Saa sitä apulantaa sitten vaikka tonnilla tonni lisää kesäksi, jos vehnän hinta epätodennäköisesti pomppaisi viiteensataan euroon ! Syyslannoitteiden niukahko hankinta lienee välttämätön, kalin ja fosforin puute alkaa olla jo haittaava. Kalkkia ei voi enää lisää laittaa, menee hivenet hankalaksi. Nytkin kalkin päällekkäinlevityskohta näyttää todennäköisesti raudanpuutetta lehdillä. Monimuoto-riistaan turhaan lipsahtanut lannoite oli onneton virhe, koska alkujaan tarkoitettu rypsi ei orastunut ollenkaan. Nyt noin 15 mm:n sateiden jälkeen uusintamuokkauksen jälkeen pintalevitetty ruis orastui todella tiheänä, toukokuulla kylvetty TOS-rypsi näkyi myös orastuneen siihen joukkoon, lisäksi apilaakin jo näkyi pinnalla. Nyt se lannoite tietenkin tuottaa ihan turhan rehevän kasvuston, mutta sen saa murskata elokuussa ja lopettaa lokakuussa.

Kyllä tuo 20% + 25% maanparannus - monimuotomahdollisuus oli tänä vuonna todellinen pelastus. Monimuotoon riitti mainiosti ongelmajäteruis 150 kg/ha ja 10 kg TOS rypsiä, pintalevitettynä ja varpajyrä-äkeellä lujaa päältä ajaen. Maanparannukseen ensi vuodeksi tarvitsee joko kuminaa tai auringonkukkaa. Toivottavasti Ukrainan auringonkukkaa saa taas ensi talvena halvalla.

Herneenviljely ihan vaan huvikseen tarvitsee tilan oman siemenvaraston alkuun, siementä tarvitaan turhan paljon ja on hinnaltaankin melko kova. Kaipa sitä huonoakin kasvustoa puimalla saisi seuraaville vuosille siementä. Sama vika apiloissa, apilapelto pitäisi saada aikaiseksi, on turhan kallista siementä. TOS-rypsiä vuosittain levittelemällä, hankkii möhöjuuren pellolle.

-SS-

Tarkastelin juuri syysvehnäkasvustoa, jossa ainoa lannoitus oli aikainen Axan, kokonaismäärällä noin 250 kg/ha. Kasvukaudella vehnä sai muutaman kerran typpiliuosta noin 20 l/ha , ja hiveniä. Tautiainetta puolikkaan annoksen lippulehdelle. Typenpuute tietenkin nyt näkyy, koska ehkä kolmas typpiliuoskerta olisi tar*****, samoin kaliuminpuutetta on havaittavissa. Mutta ihan sama, onko valkuainen 8% vai 15% , rehuvehnäksi se menee. Sanoisin, että normivuoden "normaali" annostus, 150 kg Y6, 600 kg salpietaria,  500-800 euron tonnihinnalla, kustannus olisi ollut noin 500 euroa.  Vaikka saisin 3 t/ha enemmän, rahteineen ja kuivatuksineen siitä kolmesta tonnista ei välttämättä saa omiaan takaisin.

Kaikkina vuosina todellakaan ei ole syysvehnästä kasitonnaria irronnut, vaikka typpitasot ovat olleet 170-180 kg !

-SS-

Naapuri on viljellyt jo 25 vuotta syysvehnää varsin voimaperäisesti. Paras lohko on saanut joka syksy tuntuvan kerroksen broilerinlantaa ja keväisin on huiskalla saanut vielä 500 kg typpilannosta. Onkohan kerran saanut kasitonnarin, ihan takavuosina, kun oli hyviä syysviljavuosia. Yhden kerran on lisäksi nyt hyvinä vuosina päässyt yli 7 tonniin, mutta aikaisemmin... ei todellakaan. -SS- voi taas virkistää hyvillä muistiinpanoillaan, kuinka herkkua se syysviljojen viljely olikaan aina 2010-luvun alkupuolelle asti...

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 03.07.23 - klo:22:10

Lainaus käyttäjältä: kärmeskytö - 03.07.23 - klo:21:53

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 03.07.23 - klo:17:52

Lainaus käyttäjältä: Pasimycin - 03.07.23 - klo:16:08

Yara yrittää ihan tosissaan samanlaista vedätystä lannoitteen hinnalla kuin viime vuonna. Onhan viljelijät tyhmiä, mutta rajansa kaikella!

Mä en viljelijöiden viisauden varaan hirveästi laskisi..

Viljelijöiden pitäisi oikeasti jättää yhtenä vuotena lannoitteet ostamatta. Mut eihän se nyt oikeasti toimi. On karjatiloja jotka ei voi "välivuotta" ottaa, on tiloja joissa pankki ei anna "välivuotta" ottaa ja sit on vain niitä jotka meinaa et pitäkää muut se välivuosi niin mä saan myydä sit hyvällä hinnalla.. ja kaikenlaisia muitakin. Muutosta ei tule sitä on turha odottaa..

On meitä kaikenlaisia.

Mä en oikein ymmärrä sitä jos äestellään ja sitten kylvetään ilman apulantaa,kesällä vähän ruiskutellaan roskia ja sitten syksyllä puidaan joku 1500 kilon hehtaarisato jotain 50 kiloista kauraa tai 58 kiloista ohraa ja kiikutetaan se kuivaajaan ja yritetään tyrkyttää se kauppaan ennen seuraavaa kylvökautta.Ei kö se ole sama että jättää pellot siihen ja antaa kasvaa pajua,nostaa tuet ja toivoo ettei käry käy.

Ei taida käydä sellainen viljelykierto ettei tee pelloille vuoteen mitään,ei siis yhtään mitään.

Eipä siinä,Yaralta tuli tänään spostia ja toivottivat tervetulleeksi Okraan heidän osastolle.Ehkä käyn antamassa suoraa palautetta tiskillä nykyisestä kaupankäyntityylistä ja ilman käyntiä asiakastiloissa jossa tarjolla virvokkeita ja pientä purtavaa eturivin isännille.

ja101 kirjoitti:

"Viljelijöiden pitäisi oikeasti jättää yhtenä vuotena lannoitteet ostamatta."

MT:n toimittaja  3.7. lehdessä kirjoittaa  että pitäisi käyttää kierrätyslannoitteita ja typensitojakasveja.

No  näitä viisastelijoita riittää. Ei ole ollenkaan yksinkertaista noin vain yhtenä vuotena jättää lannoitteet ostamatta, mitä sitä sitten kylvää, jotta kuitenkin säilyttää tuet ja peltojen tukikelpoisuuden,  Viljelyssä tarvitaan pitkäjänteisyyttä, ei voi yht äkkiä muuttaa viljelysuunnitelmia noin vain lennosta ihan vain sen takia, että lannoitetonni  maksaa puolen vuoden ajan tonnin.  Korkeintaan voi muuttaa painotuksia, lisätä vähemmän typpeä vaativien kasvien viljelyä sekä hömppäheiniä, mutta  joku radikaali kokonaan lantojen ostamatta jättäminen kyllä sotkee pahasti viljelykierrot ja koko tilan toiminnan.

Viljelykierto nyt menee sekaisin mut tuskin satunnaisesta herneestä/pavusta tai hömppäapilasta on haittaa?

Mä ainakin muutan viljelysuunnitelmaa kokoajan sen mukaan mille uskon olevan kysyntää, varsinkin nyt luomussa.

Kärmeskytö on siinä oikeassa et työntekeminen eli muokkailu jne. On sinänsä turhaa jos ei lannoita. Toki jotakin se pelto kasvaa myös ilman lannoitusta. Ehkä sen muokkailun yms. Määrä pitää suhteuttaa siihen tarkoitukseen sopivaksi.

En väitä et tuon välivuoden pitäminen olisi mitenkään helppoa. Voi asiaa miettiä myös niin et jos siirryttekin viljelemään luomuna niin taas jää yara ilman teidän rahoja. Mut eipä tarvitse odottaa mitään muutosta jos ei ole itsekin valmis muuttumaan.. tätä yritin tuossa vähän selittää et just siihenhän muutos kaatuu..

Ei luulisi viljelykierron muuttamisen olevan esim. yhden vuoden ajaksi niin hankalaa - kesanto(j)a vaikkapa. Tällä tilalla on vähän semmoinen juttu, että viljelykiertoa pitää aika usein muuttaa ns. lennosta. Ei millään toimisi tarkat suunnitelmat monen vuoden päähän. Ja tällaiset vuodet pakottavat kyllä muuttamaan kiertoa, tarkasti harkiten.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 03.07.23 - klo:17:52

Lainaus käyttäjältä: Pasimycin - 03.07.23 - klo:16:08

Yara yrittää ihan tosissaan samanlaista vedätystä lannoitteen hinnalla kuin viime vuonna. Onhan viljelijät tyhmiä, mutta rajansa kaikella!

Mä en viljelijöiden viisauden varaan hirveästi laskisi..

Viljelijöiden pitäisi oikeasti jättää yhtenä vuotena lannoitteet ostamatta. Mut eihän se nyt oikeasti toimi. On karjatiloja jotka ei voi "välivuotta" ottaa, on tiloja joissa pankki ei anna "välivuotta" ottaa ja sit on vain niitä jotka meinaa et pitäkää muut se välivuosi niin mä saan myydä sit hyvällä hinnalla.. ja kaikenlaisia muitakin. Muutosta ei tule sitä on turha odottaa..

Hyvä ja101, lähes täydellinen kopio viime talvisesta kirjoituksestani! Silloin taisit vielä sinäkin olla sitä mieltä, että Yaran Suomen markkinoilla tapahtuva viljelijäboikotti on niin merkityksetön koko Yaran toimintaa ajatellen, että sellaista on turha edes suunnitella.. Ei siinä, tokihan sen kaikki ymmärtävät, ettei se olisi edes mahdollinen.

Olen kyl sinänsä edelleen sitä mieltä et suomen markkina ei yaralle ole se ykkösjuttu niinkuin moni viljelijä tuntuu ajattelevan..

Mut juu kunhan ajatuksella leikittelen, toteutus on melko mahdoton.

Oma kritiikki kohdistuu lähinnä tohon pasimycinin kommenttiin viljelijöiden järkiin tulosta....

Naapuri on viljellyt jo 25 vuotta syysvehnää varsin voimaperäisesti. Paras lohko on saanut joka syksy tuntuvan kerroksen broilerinlantaa ja keväisin on huiskalla saanut vielä 500 kg typpilannosta. Onkohan kerran saanut kasitonnarin, ihan takavuosina, kun oli hyviä syysviljavuosia. Yhden kerran on lisäksi nyt hyvinä vuosina päässyt yli 7 tonniin, mutta aikaisemmin... ei todellakaan. -SS- voi taas virkistää hyvillä muistiinpanoillaan, kuinka herkkua se syysviljojen viljely olikaan aina 2010-luvun alkupuolelle asti...

Tuo on kyllä erittäin uskottava havainto. Ennen 2010 valtalajikkeet lisäksi olivat aika kelvottomia, eivät kestäneet talvia. 1990-luvun alusta saakka oli homma ollut aika pään seinään lyömistä. Kevätviljat kasvoivat melko hyvin, olihan siellä toki kuivia vuosia, mutta näitä kolme kuivaa vuotta neljästä-tahtia ei silloin vielä toteutunut. Muistan kirjoittaneeni Murtolassa, että myöhäiset kevätvehnät tuottivat kiloja paremmin vähäisemmällä lannoituksella, kuin sekalaiset ja talvituhoaukkoiset syysvehnät. Rouste, jääpolte ja kevätpakkaset tuhosivat luvattoman monta syysvehnäpeltoa. 2013-vuonna ei rukiin satokisalohkoja löytynyt keltään. Jopa luken koeruudut jätettiin katsomatta, samoin 2022 syysvehnäkokeet hylättiin.

Eipä tuo 2021-2022 talvi mikään helppo ollut syysvehnälle, syysrapsille tai syysohralle. Sisämaassa tietenkin onnistuu mikä tahansa.  Ceylon vaatimattomana lajikkeena ei ole syyttä vallannut yli puolta syysvehnän viljelyalasta. Sen olen huomannut, että merkittävä kylvötiheyden lisäys auttaa jonkin verran haasteellisena talvena. Ceylon myös on Skagenin ohella kevätahavan kestoinen. Skagen on satokisavehnä, mutta vaatii todellakin voimaperäisen viljelyn korrensääteineen ja tautiaineineen, sitä ei oikein voi kituuttaa vähällä lannalla ja minimiruiskutuksella. Alhainen valkuainen, alhainen hl-paino ja siemenkäytössä valtava jyväkoko; niitä ei todellakaan jaksa. Koska ei ole jotain kananpötköä käytettävissä 300 kg:n typpitason aikaansaamiseksi.

Vielä ei ole edes tullut mieleen hakea  parempaa syysvehnälajiketta; sunnuntain vietin pellolla nyppien rukiita pois, on aika saada taas vaihteeksi puhdasta kylvösiementä, kokotilan välikasvikylvöä varten. Onneksi tuo ruis, puoli-ilmainen torajyväongelmajätep*ska, jäi pois viljelykierrosta. Monimuodossa Reetta on aivan päällikkö.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 03.07.23 - klo:22:56

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 03.07.23 - klo:17:52

Lainaus käyttäjältä: Pasimycin - 03.07.23 - klo:16:08

Yara yrittää ihan tosissaan samanlaista vedätystä lannoitteen hinnalla kuin viime vuonna. Onhan viljelijät tyhmiä, mutta rajansa kaikella!

Mä en viljelijöiden viisauden varaan hirveästi laskisi..

Viljelijöiden pitäisi oikeasti jättää yhtenä vuotena lannoitteet ostamatta. Mut eihän se nyt oikeasti toimi. On karjatiloja jotka ei voi "välivuotta" ottaa, on tiloja joissa pankki ei anna "välivuotta" ottaa ja sit on vain niitä jotka meinaa et pitäkää muut se välivuosi niin mä saan myydä sit hyvällä hinnalla.. ja kaikenlaisia muitakin. Muutosta ei tule sitä on turha odottaa..

Hyvä ja101, lähes täydellinen kopio viime talvisesta kirjoituksestani! Silloin taisit vielä sinäkin olla sitä mieltä, että Yaran Suomen markkinoilla tapahtuva viljelijäboikotti on niin merkityksetön koko Yaran toimintaa ajatellen, että sellaista on turha edes suunnitella.. Ei siinä, tokihan sen kaikki ymmärtävät, ettei se olisi edes mahdollinen.

Olen kyl sinänsä edelleen sitä mieltä et suomen markkina ei yaralle ole se ykkösjuttu niinkuin moni viljelijä tuntuu ajattelevan..

Samaa mieltä. n. 75% Suomen tuotannosta menee vientiin, tuskin vuoden ostolakko merkittävästi laskisi hintoja, ehkä jopa päinvastoin jos kysyntä kilpailevilla toimijoilla nousisi rajusti.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 03.07.23 - klo:23:40

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 03.07.23 - klo:22:56

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 03.07.23 - klo:17:52

Lainaus käyttäjältä: Pasimycin - 03.07.23 - klo:16:08

Yara yrittää ihan tosissaan samanlaista vedätystä lannoitteen hinnalla kuin viime vuonna. Onhan viljelijät tyhmiä, mutta rajansa kaikella!

Mä en viljelijöiden viisauden varaan hirveästi laskisi..

Viljelijöiden pitäisi oikeasti jättää yhtenä vuotena lannoitteet ostamatta. Mut eihän se nyt oikeasti toimi. On karjatiloja jotka ei voi "välivuotta" ottaa, on tiloja joissa pankki ei anna "välivuotta" ottaa ja sit on vain niitä jotka meinaa et pitäkää muut se välivuosi niin mä saan myydä sit hyvällä hinnalla.. ja kaikenlaisia muitakin. Muutosta ei tule sitä on turha odottaa..

Hyvä ja101, lähes täydellinen kopio viime talvisesta kirjoituksestani! Silloin taisit vielä sinäkin olla sitä mieltä, että Yaran Suomen markkinoilla tapahtuva viljelijäboikotti on niin merkityksetön koko Yaran toimintaa ajatellen, että sellaista on turha edes suunnitella.. Ei siinä, tokihan sen kaikki ymmärtävät, ettei se olisi edes mahdollinen.

Olen kyl sinänsä edelleen sitä mieltä et suomen markkina ei yaralle ole se ykkösjuttu niinkuin moni viljelijä tuntuu ajattelevan..

Samaa mieltä. n. 75% Suomen tuotannosta menee vientiin, tuskin vuoden ostolakko merkittävästi laskisi hintoja, ehkä jopa päinvastoin jos kysyntä kilpailevilla toimijoilla nousisi rajusti.

Siinä 3.7. MT:ssä luki suunnilleen niin, että euroopan lannoitekauppa ei vielä vedä, mutta suomeen myytiin ennen juhannusta kuin "viimeistä päivää".

Miksi eurooppalaiset ei pelkää lannoitteen hintojen nousua ja tavaran loppumista? Vai eikö ne vaan ymmärrä miten hintaportaat toimii, niin hyvin kuin me täällä maailman pohjoisimmassa maatalousmaassa?

^
Onko muuten lannoitteiden valikoimat samantapaisia tai onko siellä hintaportaat ja esimerkiksi se että lannoitteiden raskasmetalli ym. rajat samanlaisia?Tarjolla enemmän toimijoita ja kasvivalikoima syyspainoitteinen?

Suomi ampuu viljelijöitä  omaan jalkaan tiukoilla rajoilla joista ei kuitenkaan saa parempaa hintaa ja muutenkin kartellisoituneella kaupalla.Vähän joka osa-alueella.

Lainaus käyttäjältä: bouli - 04.07.23 - klo:08:26

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 03.07.23 - klo:23:40

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 03.07.23 - klo:22:56

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 03.07.23 - klo:17:52

Lainaus käyttäjältä: Pasimycin - 03.07.23 - klo:16:08

Yara yrittää ihan tosissaan samanlaista vedätystä lannoitteen hinnalla kuin viime vuonna. Onhan viljelijät tyhmiä, mutta rajansa kaikella!

Mä en viljelijöiden viisauden varaan hirveästi laskisi..

Viljelijöiden pitäisi oikeasti jättää yhtenä vuotena lannoitteet ostamatta. Mut eihän se nyt oikeasti toimi. On karjatiloja jotka ei voi "välivuotta" ottaa, on tiloja joissa pankki ei anna "välivuotta" ottaa ja sit on vain niitä jotka meinaa et pitäkää muut se välivuosi niin mä saan myydä sit hyvällä hinnalla.. ja kaikenlaisia muitakin. Muutosta ei tule sitä on turha odottaa..

Hyvä ja101, lähes täydellinen kopio viime talvisesta kirjoituksestani! Silloin taisit vielä sinäkin olla sitä mieltä, että Yaran Suomen markkinoilla tapahtuva viljelijäboikotti on niin merkityksetön koko Yaran toimintaa ajatellen, että sellaista on turha edes suunnitella.. Ei siinä, tokihan sen kaikki ymmärtävät, ettei se olisi edes mahdollinen.

Olen kyl sinänsä edelleen sitä mieltä et suomen markkina ei yaralle ole se ykkösjuttu niinkuin moni viljelijä tuntuu ajattelevan..

Samaa mieltä. n. 75% Suomen tuotannosta menee vientiin, tuskin vuoden ostolakko merkittävästi laskisi hintoja, ehkä jopa päinvastoin jos kysyntä kilpailevilla toimijoilla nousisi rajusti.

Siinä 3.7. MT:ssä luki suunnilleen niin, että euroopan lannoitekauppa ei vielä vedä, mutta suomeen myytiin ennen juhannusta kuin "viimeistä päivää".

Miksi eurooppalaiset ei pelkää lannoitteen hintojen nousua ja tavaran loppumista? Vai eikö ne vaan ymmärrä miten hintaportaat toimii, niin hyvin kuin me täällä maailman pohjoisimmassa maatalousmaassa?

Niin onko euroopassa olemassa hintaportaat vai elääkö siellä hinnat enemmän markkinaehtoisesti? 
Suomessahan on kaksi kertaa tapahtunut niin et keväällä hinta on halvempi kuin edellisenä kesänä.

Tavara tuskin on mihinkään loppumassa mut suomijussille on saatu hyvin luotua se mielikuva et kesällä ostaen tavara on halvinta yleensä. Ehkä tulevaisuudessa jos homma alkaa enemmän elämään markkinan mukaan niin viljelijöiden helppous loppuu. Nythän homma on niin et mikäli aiot lantaa ostaa niin ostamalla avauksesta on prosentti onnistua ainakin varmempi kuin lotossa.

Se myös et miksi sit euroopassa ei ole ostettu voi johtua myös siitä et siellä toiminta muutoinkin enemmän markkinalähtöistä. Tai näin olen ainakin ymmärtänyt. Kertooko se myös sit siitä et lantaa ostetaan näyttäköön tilanne mitä vain, ajetaan sitten sitä kuuluisaa taksia vaikka enemmän.. 

Nythän näyttää siltä et koko maan mittakaavassa ei mitään katoa ole tulossa. Vilja ei ens talvenakaan lopu ja lantojen hinnat laski ei sotaa edeltävälle tasolle mut kuitenkin. Miten luulette viljalle käyvän. Hömppätuet kun vielä laskee ens vuodelle niin voidaan hyvinkin nähdä ohralla ja kauralla (rehu) alta satasen hinnat syksyllä 24. Kuka voitti lannoite myyjä vai viljelijä? 

^
Onko muuten lannoitteiden valikoimat samantapaisia tai onko siellä hintaportaat ja esimerkiksi se että lannoitteiden raskasmetalli ym. rajat samanlaisia?Tarjolla enemmän toimijoita ja kasvivalikoima syyspainoitteinen?

Suomi ampuu viljelijöitä  omaan jalkaan tiukoilla rajoilla joista ei kuitenkaan saa parempaa hintaa ja muutenkin kartellisoituneella kaupalla.Vähän joka osa-alueella.

Tuo totta et niissä haitta-aine rajoissa on eroa. Ja minusta joku sanoi että valikoimakin on suppeampi = bulkkituotantoa. Siihenhän osittain ne satunnaiset muutkin toimijat ovat täällä Suomessa pyrkineet et tarjotaan vain paria laatua..

Tiukemmat lannoitteiden raskasmetallipitoisuudet ovat suojatun maatalouden ja maatalousteollisuuden aikaa 1990- luvun alusta. EFTA-mailla oli omat rajat, ja EU: liittymisen jälkeen nämä tiukemmat rajat sovittiin uudelleen tarkasteltavaksi muutaman vuoden kuluessa. EU:n yleisrajoitus taisi tulla vasta noin 2018-2019. Täkäläiset Yaran lobbaajat ehkä unohtivat kertoa rajoista päättäville virkamiehille, että itse asiassa meidät myytiin ulkomaille jo vuosia sitten, mutta arvostamme tällaista korruptoitunutta kaupan estettä, jos vaikka vielä pidettäisiin voimassa.

Siis Suomessa saa fosforilannoitteissa olla 20 mg, EU- vaatimus on 60 mg kilossa fosforia. Puhtausleima nostaa kiistämättä lannoitteiden arvoa valmistajalleen, mutta Suomen viljanviljelyssä lisäarvoa ei toistaiseksi ole nähty, pikemminkin negatiivista lisäarvoa.

-SS-