ite myös jätän toisen levityksen väliin,  kun on hyästi tullu ekaa satoa ja sain just tuossa muutaman hehtaarin lhp nurmea jossa kivasti apilaa..     ja hitosti metän reunassa kasvannu pellon puolella pajua ja raitaa ja leppää..   vaikka niitin tuon lohkon 10 kuukautta sitten.  5-60 senttistä tainta     

mutta on nuo jaran hinnat kyllä aika suolasia.   melkein kuin 98 pensa!                mutta mitä se meinaa sit kun opec saabi jonkinlaisen sovun aikaseks ja alkaa taas ööliä tunkemaan markkinoille..

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 02.07.21 - klo:11:09

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 02.07.21 - klo:09:42

Koskaan ei ole mulla ollut maisema - tai niittypeltoja, mutta ensi vuodeksi voisi kokeilla muutamalla lohkolla sellaista, lannoitteiden hinta siihen kannustaa, samoin riistapelton voisi  jollekkin lohkolle laittaa. Nyt lannoitteet tosi kalliita ja viljan hinnat kehnoja, huono yhdistelmä.

Maisemapeltojen kannattavuudessa olennainen osa on tehdä oma siementuotanto. Auringonkukka ja ruiskaunokki, joukkoon kevätrypsiä/persianapilaa ja rehuvirnaa. Valmiit maisemaseokset maksavat  50-70 €/ 10 kg, ja se 10 kg kyllä menee hehtaarille, jos meinaa saada peittävän kukkakasvuston. Ruiskaunokin siementä meinaan kerätä tuosta ongelmapellosta, syysvehnästä. Auringonkukan siemen on melko yksinkertaista kerätä , suurimmat siemenlatvat kokonaisina kuivumaan, kuivana siemenet lähtevät nuijimalla. Rotat ja hiiret tunkevat auringonkukkavarastoon, joten suojattava.

-SS-

Hömppäheinien siemenet ja ha-kustannus kylvölle on yllättävän iso, se hillitsee perustamista. Itse laittaisin ihan perus LHP-nurmi ratkaisuja. 20% puna-apilaa ja 80% timoteitä. Sitten pitää mieluiten 3 vuotta. Sitten tuotto kohtuullinen ja pelto vielä siinä kunnossa, ettei tarkastuksia tarvitse surra.

LHP:een ja MM-pellon tukiero on 200€. MM-pellon hyväksi.

Meinaatteko että tuo 200€ ei riitä perustamiskustannuksiin esim. riistalla, mihin laitetaan esim. ylijäämä viljatossit ja 3-4kg italianraiheinää?

LHP:een ja MM-pellon tukiero on 200€. MM-pellon hyväksi.

Meinaatteko että tuo 200€ ei riitä perustamiskustannuksiin esim. riistalla, mihin laitetaan esim. ylijäämä viljatossit ja 3-4kg italianraiheinää?

Ero on 180e.
MM on perustettava joka vuosi uudelleen.
Joissakin tapauksissa saa päättää vasta kylvöä seuraavana keväänä ym.
Tukiohjeet näiden osalta luettava tarkasti, toistan tarkasti.

LHP hinta-laatusuhteeltaan mielestäni parempi. Pystyy myös hyväksikäyttämään syysviljoille ja voi lopettaa glyfosaatilla. Hyviä juttuja, kun otetaan uudelleen viljelyyn.

Laitoin viime kesänä glyfosaattipuhdistuksen jälkeen riistalohkolle ruista, puna-apilaa ja italian raiheinää. Ruis hävisi talvella, mutta nyt pellossa on metrin korkea pehko tähkivää italian raiheinää ja puna-apilaa. Pystyisikö kyseisen kasvuston syksymmällä puimaan siemeneksi, koska nyt ala on merkitty viherkesanto/riistaksi.

Tässä kun kuun vaihteessa korjattiin riistapellon reunaa ja laitettiin peuraseosta, niin harmiteltiin, että pitäisi korjata paaliin tuo nurmi, että saisivat riistaruokintapaikoille jänisheiniä. Ehdotin, että seivästetään ja jätetään seipäät sinne talveksi. Muita heinäkoneita kuin niittokone kun ei meillä enää ole, eikä ollut seurallakaan. Hankoja ja haravia on.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Äärisosialisti - 03.07.21 - klo:23:57

LHP:een ja MM-pellon tukiero on 200€. MM-pellon hyväksi.

Meinaatteko että tuo 200€ ei riitä perustamiskustannuksiin esim. riistalla, mihin laitetaan esim. ylijäämä viljatossit ja 3-4kg italianraiheinää?

Ero on 180e.
MM on perustettava joka vuosi uudelleen.
Joissakin tapauksissa saa päättää vasta kylvöä seuraavana keväänä ym.
Tukiohjeet näiden osalta luettava tarkasti, toistan tarkasti.

LHP hinta-laatusuhteeltaan mielestäni parempi. Pystyy myös hyväksikäyttämään syysviljoille ja voi lopettaa glyfosaatilla. Hyviä juttuja, kun otetaan uudelleen viljelyyn.

Jos nyt ei puhuttaisi puuta heinää vaan ihan faktaa.

Miten saat eroksi 180€? Molemmilla on perus, viheryttämis, luonnonhaittakorvaus tasot samat. Lhp:lle maksetaan 100e ymppiä ja riistalle 300€. 300-100 =200€ vai eikö?

Joka vuosi todellakin pitää perustaa (pl. Niitty) ja jokaisessa tapauksessa päättää vasta seuraavana keväänä (pl. Jälleen niitty) mutta juuri tuota kysyinkin,  että eikö 200e tukieron jälkeen vielä jää enemmän käteen Mm-pellosta?

Lhp-nurmet voi vasta 2. Vuoden syksyllä vasta päättää glyfosaatilla, mm-pellot saa ruiskuttaa jo seuraavana keväänä (pl. Niitty) , mikäli tarvetta edes on. Kasvivalinnoilla ja kylvö/hoitotoimenpiteillä voi vaikuttaa huomattavasti asiaan.

Suosittelen noudattamaan omia ohjeitasi ja lukemaan ne tukiehdot tarkasti, ennenkä seuraavan kerran alat vänkyröimään

Laitoin viime kesänä glyfosaattipuhdistuksen jälkeen riistalohkolle ruista, puna-apilaa ja italian raiheinää. Ruis hävisi talvella, mutta nyt pellossa on metrin korkea pehko tähkivää italian raiheinää ja puna-apilaa. Pystyisikö kyseisen kasvuston syksymmällä puimaan siemeneksi, koska nyt ala on merkitty viherkesanto/riistaksi.

Tässä kun kuun vaihteessa korjattiin riistapellon reunaa ja laitettiin peuraseosta, niin harmiteltiin, että pitäisi korjata paaliin tuo nurmi, että saisivat riistaruokintapaikoille jänisheiniä. Ehdotin, että seivästetään ja jätetään seipäät sinne talveksi. Muita heinäkoneita kuin niittokone kun ei meillä enää ole, eikä ollut seurallakaan. Hankoja ja haravia on.

-SS-

Pui pois vain, kyllä kesannon sadon saa hyödyntää mutta mieti tarkkaan miten siemeniä kirjaat käytetyn. Tossi heinänsiemen on lainsuojaton

Monimuotoisuuspelto niittykasveilla on helpompi, saa olla yhtä perää 2 vuotta ja silti sama tuki kuin maisemapellolla, jonka siemenkustannuskin kalliimpi.

Mutta joutuuko sit helpommin tarkastukseen, jos on näitä  arvokkaita tukimuotoja, sitä en osaa sanoa.

Monimuotoisuuspelto niittykasveilla on helpompi, saa olla yhtä perää 2 vuotta ja silti sama tuki kuin maisemapellolla, jonka siemenkustannuskin kalliimpi.

Niitty on kustannustehokkain mutta riskiä meinaa olla. Talvehtiminen meinaa olla ongelma ja se on ainoastaan viljelijän syy kun valvonta osuu

Onko tämä ny seurausta talouden rajusta elvytyksestä? Tuntuu että monella alalla ylikuumenisen merkkejä. Paitsi viljan hinnassa. Tämä on nyt vaikeeta, mitä tekisi, jos hinnat kuitenkin jostain ihmesyystä tulee alas, onkohan niin käyny joskus?

On käynyt,mutta tuskin nyt käy niin,polttoaineveron+raakaöljynhinnannousu=kotonalasku on jonkun maksettava. Toisekseen viljanhinnassa on ollut positiivista hintavirettä pitkin kevättä eikai Yara halua jäädä näistä rahoista ilman.

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 04.07.21 - klo:08:47

Lainaus käyttäjältä: Äärisosialisti - 03.07.21 - klo:23:57

LHP:een ja MM-pellon tukiero on 200€. MM-pellon hyväksi.

Meinaatteko että tuo 200€ ei riitä perustamiskustannuksiin esim. riistalla, mihin laitetaan esim. ylijäämä viljatossit ja 3-4kg italianraiheinää?

Ero on 180e.
MM on perustettava joka vuosi uudelleen.
Joissakin tapauksissa saa päättää vasta kylvöä seuraavana keväänä ym.
Tukiohjeet näiden osalta luettava tarkasti, toistan tarkasti.

LHP hinta-laatusuhteeltaan mielestäni parempi. Pystyy myös hyväksikäyttämään syysviljoille ja voi lopettaa glyfosaatilla. Hyviä juttuja, kun otetaan uudelleen viljelyyn.

Jos nyt ei puhuttaisi puuta heinää vaan ihan faktaa.

Miten saat eroksi 180€? Molemmilla on perus, viheryttämis, luonnonhaittakorvaus tasot samat. Lhp:lle maksetaan 100e ymppiä ja riistalle 300€. 300-100 =200€ vai eikö?

Joka vuosi todellakin pitää perustaa (pl. Niitty) ja jokaisessa tapauksessa päättää vasta seuraavana keväänä (pl. Jälleen niitty) mutta juuri tuota kysyinkin,  että eikö 200e tukieron jälkeen vielä jää enemmän käteen Mm-pellosta?

Lhp-nurmet voi vasta 2. Vuoden syksyllä vasta päättää glyfosaatilla, mm-pellot saa ruiskuttaa jo seuraavana keväänä (pl. Niitty) , mikäli tarvetta edes on. Kasvivalinnoilla ja kylvö/hoitotoimenpiteillä voi vaikuttaa huomattavasti asiaan.

Suosittelen noudattamaan omia ohjeitasi ja lukemaan ne tukiehdot tarkasti, ennenkä seuraavan kerran alat vänkyröimään

Tässä minun Pirkanmaalla jaetussa tukikoulutusmateriaalissani sanotaan, että ympäristökorvauksen tukitasot 2021
LHP 120e/ha
Monimuotoisuuspellot 300e/ha
=180e/ha
Muuten tätä keskustelua onkin näämmä turha jatkaa.

Lainaus käyttäjältä: Äärisosialisti - 04.07.21 - klo:10:30

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 04.07.21 - klo:08:47

Lainaus käyttäjältä: Äärisosialisti - 03.07.21 - klo:23:57

LHP:een ja MM-pellon tukiero on 200€. MM-pellon hyväksi.

Meinaatteko että tuo 200€ ei riitä perustamiskustannuksiin esim. riistalla, mihin laitetaan esim. ylijäämä viljatossit ja 3-4kg italianraiheinää?

Ero on 180e.
MM on perustettava joka vuosi uudelleen.
Joissakin tapauksissa saa päättää vasta kylvöä seuraavana keväänä ym.
Tukiohjeet näiden osalta luettava tarkasti, toistan tarkasti.

LHP hinta-laatusuhteeltaan mielestäni parempi. Pystyy myös hyväksikäyttämään syysviljoille ja voi lopettaa glyfosaatilla. Hyviä juttuja, kun otetaan uudelleen viljelyyn.

Jos nyt ei puhuttaisi puuta heinää vaan ihan faktaa.

Miten saat eroksi 180€? Molemmilla on perus, viheryttämis, luonnonhaittakorvaus tasot samat. Lhp:lle maksetaan 100e ymppiä ja riistalle 300€. 300-100 =200€ vai eikö?

Joka vuosi todellakin pitää perustaa (pl. Niitty) ja jokaisessa tapauksessa päättää vasta seuraavana keväänä (pl. Jälleen niitty) mutta juuri tuota kysyinkin,  että eikö 200e tukieron jälkeen vielä jää enemmän käteen Mm-pellosta?

Lhp-nurmet voi vasta 2. Vuoden syksyllä vasta päättää glyfosaatilla, mm-pellot saa ruiskuttaa jo seuraavana keväänä (pl. Niitty) , mikäli tarvetta edes on. Kasvivalinnoilla ja kylvö/hoitotoimenpiteillä voi vaikuttaa huomattavasti asiaan.

Suosittelen noudattamaan omia ohjeitasi ja lukemaan ne tukiehdot tarkasti, ennenkä seuraavan kerran alat vänkyröimään

Tässä minun Pirkanmaalla jaetussa tukikoulutusmateriaalissani sanotaan, että ympäristökorvauksen tukitasot 2021
LHP 120e/ha
Monimuotoisuuspellot 300e/ha
=180e/ha
Muuten tätä keskustelua onkin näämmä turha jatkaa.

Oltiin molemmat oikeassa korvaustasosta. Riippuu kohdentamisalueesta onko 100€ vai 120€ lhp.

Harmi että et keskustelua jatka, olisin mieluusti kuullut perustelut miksi lhp on hinta-laatusuhteltaan parempi

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 04.07.21 - klo:11:13

Lainaus käyttäjältä: Äärisosialisti - 04.07.21 - klo:10:30

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 04.07.21 - klo:08:47

Lainaus käyttäjältä: Äärisosialisti - 03.07.21 - klo:23:57

LHP:een ja MM-pellon tukiero on 200€. MM-pellon hyväksi.

Meinaatteko että tuo 200€ ei riitä perustamiskustannuksiin esim. riistalla, mihin laitetaan esim. ylijäämä viljatossit ja 3-4kg italianraiheinää?

Ero on 180e.
MM on perustettava joka vuosi uudelleen.
Joissakin tapauksissa saa päättää vasta kylvöä seuraavana keväänä ym.
Tukiohjeet näiden osalta luettava tarkasti, toistan tarkasti.

LHP hinta-laatusuhteeltaan mielestäni parempi. Pystyy myös hyväksikäyttämään syysviljoille ja voi lopettaa glyfosaatilla. Hyviä juttuja, kun otetaan uudelleen viljelyyn.

Jos nyt ei puhuttaisi puuta heinää vaan ihan faktaa.

Miten saat eroksi 180€? Molemmilla on perus, viheryttämis, luonnonhaittakorvaus tasot samat. Lhp:lle maksetaan 100e ymppiä ja riistalle 300€. 300-100 =200€ vai eikö?

Joka vuosi todellakin pitää perustaa (pl. Niitty) ja jokaisessa tapauksessa päättää vasta seuraavana keväänä (pl. Jälleen niitty) mutta juuri tuota kysyinkin,  että eikö 200e tukieron jälkeen vielä jää enemmän käteen Mm-pellosta?

Lhp-nurmet voi vasta 2. Vuoden syksyllä vasta päättää glyfosaatilla, mm-pellot saa ruiskuttaa jo seuraavana keväänä (pl. Niitty) , mikäli tarvetta edes on. Kasvivalinnoilla ja kylvö/hoitotoimenpiteillä voi vaikuttaa huomattavasti asiaan.

Suosittelen noudattamaan omia ohjeitasi ja lukemaan ne tukiehdot tarkasti, ennenkä seuraavan kerran alat vänkyröimään

Tässä minun Pirkanmaalla jaetussa tukikoulutusmateriaalissani sanotaan, että ympäristökorvauksen tukitasot 2021
LHP 120e/ha
Monimuotoisuuspellot 300e/ha
=180e/ha
Muuten tätä keskustelua onkin näämmä turha jatkaa.

Oltiin molemmat oikeassa korvaustasosta. Riippuu kohdentamisalueesta onko 100€ vai 120€ lhp.

Harmi että et keskustelua jatka, olisin mieluusti kuullut perustelut miksi lhp on hinta-laatusuhteltaan parempi

Näin on, tarkistin itsekin asian.

Omat mieltymykset puoltaa sitä, että perustan kasvuston kertaalleen satokasvin kylvön yhteydessä ja seuraavat vuodet menee pelkällä niitolla versus, että muokkailisin ja kylvelisin joka vuosi uuden kasvuston.

Kyllä tuo yksivuotinen monimuotoisuuspelto on vaivalloinen, jos on muuta huomiota vaativaa, kuten rapsia siinä samalla. Tuossa kun tehtiin 1 ha:n pala maisemakasville, niin vahvan kasvuston murskaukseen meni tunti, edestakaiset matkat toinen tunti. Kyntöön yllättävän kuivassa sitkeässä nurmessa kului yllätttävän paljon polttoöljyä, kyntönopeus alle puolet syyssängen auruusta. Eli savua putken täydeltä parisen tuntia. Plus tunnin edestakainen reisu maantiellä. Muutamassa tunnissa viilut muuttuivat todella sitkeiksi, joten otettiin jyrsin, ja jyrsittiin noin 3 km/h x 2,5 m . Siinäkin meni jyrsiessä aikaa puolitoista tuntia. Ja ajoaika tunnin ja vartin (Ceissi on se hidas malli) . Sitten rullaamaan Tumella kylvöalalle, ja siellä vietin noin 45 minuuttia. Ja jälleen tunti meni siirtoaikaa.

Eli työaikaa meni 9,5 h, polttainetta vähintään 50 litraa. Saadakseni LHP alaan verrattuna 180 euroa lisää. Ja lisäksi siementäkin meni satasella. 10 kg Diana-maisemaa ja siemenen loputtua vähän kesken Lantmännenin 1 kg kukkaseos päälle. Eli eipä tuo monimuoto ole mikään autuaaksi tekevä. Viherkesanto-EFA on siksi ollut yhtä tuottoisa.

Tämä siis oli pelkästään PR-käynti, koska olen siinä aivan asuntoalueen pihapuskien vieressä muita peltoja ajamassa. Silloin kun laitoin 2018 hernettä, laitoin kyltin, että saa noukkia. Ja noukkipa siellä jotkut. Viime kesän isompi kukkapelto toisella palstalla oli aika heikko, ja juola valtasi sen, joten siitäkin tuli yleisöltä kysely, että meinaatko jotakin järkevää tänä vuonna. Nyt näyttäisi tulevan kohtuu hyvä kukinta rypsistä, että siinä suhteessa eivät voine luonnehtia tukihömpäksi.

-SS-

Kyllä tuo yksivuotinen monimuotoisuuspelto on vaivalloinen, jos on muuta huomiota vaativaa, kuten rapsia siinä samalla. Tuossa kun tehtiin 1 ha:n pala maisemakasville, niin vahvan kasvuston murskaukseen meni tunti, edestakaiset matkat toinen tunti. Kyntöön yllättävän kuivassa sitkeässä nurmessa kului yllätttävän paljon polttoöljyä, kyntönopeus alle puolet syyssängen auruusta. Eli savua putken täydeltä parisen tuntia. Plus tunnin edestakainen reisu maantiellä. Muutamassa tunnissa viilut muuttuivat todella sitkeiksi, joten otettiin jyrsin, ja jyrsittiin noin 3 km/h x 2,5 m . Siinäkin meni jyrsiessä aikaa puolitoista tuntia. Ja ajoaika tunnin ja vartin (Ceissi on se hidas malli) . Sitten rullaamaan Tumella kylvöalalle, ja siellä vietin noin 45 minuuttia. Ja jälleen tunti meni siirtoaikaa.

Eli työaikaa meni 9,5 h, polttainetta vähintään 50 litraa. Saadakseni LHP alaan verrattuna 180 euroa lisää. Ja lisäksi siementäkin meni satasella. 10 kg Diana-maisemaa ja siemenen loputtua vähän kesken Lantmännenin 1 kg kukkaseos päälle. Eli eipä tuo monimuoto ole mikään autuaaksi tekevä. Viherkesanto-EFA on siksi ollut yhtä tuottoisa.

Tämä siis oli pelkästään PR-käynti, koska olen siinä aivan asuntoalueen pihapuskien vieressä muita peltoja ajamassa. Silloin kun laitoin 2018 hernettä, laitoin kyltin, että saa noukkia. Ja noukkipa siellä jotkut. Viime kesän isompi kukkapelto toisella palstalla oli aika heikko, ja juola valtasi sen, joten siitäkin tuli yleisöltä kysely, että meinaatko jotakin järkevää tänä vuonna. Nyt näyttäisi tulevan kohtuu hyvä kukinta rypsistä, että siinä suhteessa eivät voine luonnehtia tukihömpäksi.

-SS-

Eikö pääse helpommalla, kun laittaa pohjalle säilörehu seoksen ja sekaan vähän tos-ohraa. Toisena vuonna säilörehu ja mahdollisesti kolmantena. Sitten lopetus glyfolla ja suorakylvönä vilja päälle.  Itsellä tämä on testissä ja ensi vuonna tuo lopetus edessä. Tähän asti ainakin toiminut hyvin ja säilörehusta saapi pikkasen tuloakin vaikkei itsellä ole käyttöä.

^ Itte oon kaukaisimpia/häjympiä paloja kierrättänyt juuri noin. Tosin nurmen onnistuminen ei ole aina ollut varmaa. Lähinnä rikat (niittyleinikki) pitäis torjua sitten nurmivuonna. No yhden rehusadon (niiton) jälkeen muistuttaa hetkellisesti ihan normi nurmea  Ja talven hiljaisina kuukausina lannoitemäärätkin voi sitten täsmätä noilla rehulohkoilla, jos on lanta ollut liian halpaa.