Lainaus käyttäjältä: ja101 - 11.09.22 - klo:13:44

Lannan levityksen ja kuljetuksen kulu nousee aika nopeasti jos matka kasvaa, että vaikka apupaska kallista niin voi silti jäädä halvemmaksi kuin lannan kuljettaminen kauas. Laskea tietysti kannattaa.

Lanta on hankala tuote kuljetella. Lietepuolella jos on mahdollista pistää se säiliörekan kyytiin niin kulkee kohtuuhinnalla vähän kauemmaksikin, jonkun 4000 - 7000 m³ ajaminen vähänkään etäämmälle traksalla+levittimellä on kyllä aivan turhaa puuhaa ja rengaskuluineen kaikkineen varmasti hintavin vaihtoehto. Perillä pitää vaan olla joku puskurivälivarasto mihin puretaan, ja josta levitin saa imaistua satseja ja auto lähteä hakemaan seuraavaa. Levitin saa pysyä pelloilla eikä siinä tarvitse olla mahdottoman kokoista kuormaa päällä. Pihojen lastauspaikat, omat tiet pitää olla sellaisia että rekka pääsee vaikeuksitta. Tuollaista siirrettävään puskurikonttiin perustuvaa lieterallia olen sivusta seurannut.

Vetoletkulevitys pellolla tietysti hieno juttu siellä missä sellainen on satavilla ja muutenkin mahdollista.

Kuivalanta ja vastaavat muut jakeet ovat hankalampia, uudelleen kuormailu on paljon työläämpää ja vaatii pellolle ylimääräisen vehkeen. Saisihan sitäkin jossain kasettiyhdistelmässä jonkun verran kyllä kelkottua.

Tota saanen esittää eriävän mielipiteen tuosta rekkahommasta. Meillä käytettiin rekkaa siirrossa tuossa yhtenä vuonna. Taksa oli muistaakseni 120e/h. Yhden kuorman (35m3) kuljetus kesti 35 minuutista 55 minuuttiin riippuen monesta asiasta. Lisäksi rekan pakolliset lepoajat ja työkohteelle siirtyminen (n. 1,5h suuntaansa) tuli ottaa laskelmissa huomioon. Mut siis tuossa tunnissa laskennallisesti olisi pitänyt liikkua puoliperällä n.44 mottia tavaraa. Sianlietteellä on sakkautuminen suuri ongelma jolloin aina ei täysiä kuormia tullut. Pitkän päivän ajoa kun laskeskelin niin tulin siihen tulokseen että motin siirto maksoi 3-3,5e. Tehokastahan tuo sinänsä on, noin 40m3 liikkuu tunnissa eli pitkän päivän jos pystyy ajelemaan niin 600m3 on vaihtaa maisemaa toki lasku saattoi hyvin olla yli pari tonnia plus alvi.

Levitysvaunulla kun ajoin saman niin 200 motti pystyi pitkässä päivässä ajamaan. 80 sentin löpön litrahinnalla aika tarkkaan euro meni löpöön motilla. Pitää muistaa että tämä piti sisällään myös levityksen. Ja jos erillinen siirto niin pummpauksessakin pumppukuormaimella palaa jonkin verran. 2-2,5e jää vielä katettavaksi muita kuluja.

Omalla traktorilla vedettävällä siirtosäiliöllä löpöä palaa motilta hieman vähemmän johtuen kuorma-auton renkaista jotka kaiketi vierivät herkemmin kuin levityvaunun pallot, vaikka kuormakoko yli puoltoistakertainen. Toki vaatii toisen kuskin ja traktorin. Ja tahti ei ole ihan niin ripeä.

Näillä meidän määrillä en ole osannut rengaskulua oikein laskea kun vielä yli 20v jälkeenkin pyörivät samat renkaat alla vaunussa. Mutta siirrosta nyt vielä niin vähäiset kokemukset ettei osaa sanoa. Mutta näin itse tehden on se mukavaa että saa aikataulut päättää ite ja jos tulee teknistä murhetta niin ei tarvii rekkapenaa laittaa kotia (1,5h suuntaansa) kesken päivän.

Tekee sen miten vaan niin sen paskan syntypaikan viereen ajaminen on monin verroin helpompaa ja halvempaa..

Kyllä itse näen ainoa järkevänä (kuulen) asumme aivan maantien varressa, tyynyltä on alle 10 metriä keskiviivalle. Autolla ajo on huomattavasti nopeammin ohi ja sitä ei juuri huomaa, noin lietetankit kun vyöryy niin renkaiden vollotus kuuluu 4 kilometrin matkalla.

Vielä kun vaihtaisivat tilat keskenään sitä lietettä taikka peltoja. Tässäkin ajaa sama urakoitsija molempiin suuntiin. Nyt onneksi autolla

Kyllä itse näen ainoa järkevänä (kuulen) asumme aivan maantien varressa, tyynyltä on alle 10 metriä keskiviivalle. Autolla ajo on huomattavasti nopeammin ohi ja sitä ei juuri huomaa, noin lietetankit kun vyöryy niin renkaiden vollotus kuuluu 4 kilometrin matkalla.

Vielä kun vaihtaisivat tilat keskenään sitä lietettä taikka peltoja. Tässäkin ajaa sama urakoitsija molempiin suuntiin. Nyt onneksi autolla

Varmasti näin on. On myös niin, että rekkaauto ei välttämättä aiheuta niin paljon pahennusta tyyliin "et taas se paska haisee" kun satunnainen kyläläinen ei välttämättä edes tiedosta et säiliössä kulkee paskaa. Mut meneppä vetämään lietevaunua tielle niin jo paska haisee vaikka vaunu olisi tyhjä 

Lietteen vaihto olisi ihan järkevää jos siihen on mahdollisuus. Varsinkin naudanlietteellä ei ole edes niin justiinsa sen sekoituksen kanssa niin ei haittaa vaikka ei just samaan aikaan ajettaisikaan.

Mutta kyllähän se olisi kaikkein järkevintä kun niitä lohkoja voitaisiin vaihtaa. Vaikkei omakaan seutu ole mitään ihan tilkkutäkkiä, kuten Pohjanmaalla jossa noita tilusvaihtoja on tehty, niin äkkiseltään tulee monta lohkoa mieleen jossa on sama rajanaapuri ja lohkojen välillä kuitenkin etäisyyttä.. se on vain se et meneppä suoraan esittämään vaihtoa niin homma voidaan äkkiä tulkita et tässä haetaan itselle jotain etua. Parempi olis jos olisi juuri tällainen ulkopuolinen taho joka pistäisi alulle tilusjärjestelyn niin leimautuminen ei olisi ehkä niin pahaa..

^
Jos kylän isännät on hyvissä väleissä keskenään niin varmin tapa rikkoa rauha on tilusjärjestely    . Monen käsi ei nousekkaan tervehdykseen sen jälkeen.....tai ainoastaan nyrkissä.

Itse on helppo hymyillä kun liki kaikki omat pellot on yhdessä kokonaisuudessa talouskeskuksen ympärillä, 15 ha on etäpeltoja 3 km päässä yhdessä kokonaisuudessa. Vuokrapellotkin joilla on jotain sadontuotanto merkitystä niin nekin mahtuu kilometrin tiellä ajoon.

Tota saanen esittää eriävän mielipiteen tuosta rekkahommasta. Meillä käytettiin rekkaa siirrossa tuossa yhtenä vuonna. Taksa oli muistaakseni 120e/h. Yhden kuorman (35m3) kuljetus kesti 35 minuutista 55 minuuttiin riippuen monesta asiasta. Lisäksi rekan pakolliset lepoajat ja työkohteelle siirtyminen (n. 1,5h suuntaansa) tuli ottaa laskelmissa huomioon. Mut siis tuossa tunnissa laskennallisesti olisi pitänyt liikkua puoliperällä n.44 mottia tavaraa. Sianlietteellä on sakkautuminen suuri ongelma jolloin aina ei täysiä kuormia tullut. Pitkän päivän ajoa kun laskeskelin niin tulin siihen tulokseen että motin siirto maksoi 3-3,5e. Tehokastahan tuo sinänsä on, noin 40m3 liikkuu tunnissa eli pitkän päivän jos pystyy ajelemaan niin 600m3 on vaihtaa maisemaa toki lasku saattoi hyvin olla yli pari tonnia plus alvi.

En yhtään epäile. Tapauskohtaisia juttuja nämä ovat.

Mä en tarkkaan tunne tuota kustannusrakennetta, eroja voi syntyä monesta asiasta

- auto voi kuulua levitysurakoitsijan kokonaispalveluun, hinnoittelumalli voi olla muukin kuin e/h
- voi olla myös täysperä
- tuota rengasjuttua pohdittiin lähinnä traktorin suhteen - jos alla pelto-optimoidut jotkin vähän leveämmät ja paremmat tassut, niin ne ei todellakaan parane muutaman tuhannen km  hieromisesta  asvaltilla. Jos laskee 4000 mottia siirettävää tekee 160 kpl 25 motin levitinkuormaa.. jos etäisyys on 10 km se tekee 20 km per keikka; eli yli 3000 km tieajoa josta puolet kuorma päällä.

Siitä ei pääse yli eikä ympäri että kaukana on liian kaukana... lähibusiness on parempi business, tässäkin.
- minusta urakoivan levittimen tuntihinta pitäisi olla kovemempi kuin auton (tietysti jos isäntä ajaa omaa levitintään niin laskukaava on eri...)
- huonommalla kelillä tiet pysyvät puhtaana ja liittymät eivät hajoa alle. On nähty että alemman luokan asvaltilta tie hajoaa liittymän reunasta kun tarpeeksi monta lietekuormaa siitä käännetty.

Omat  vähäiset lannat tuli nyt kuitenkin tilattua belorilta, kun nyt 27-3-5-2 tavaraa saivat myyntiin. Oman laskimen mukaan viljanviljelyn pitäisi kuitenkin pysyä plussalla vaikka hinnat onkin järkyttäviä. Vaatii toki, että viljan hinta pysyy ylhäällä, ja että jonkinlaisen sadon saa korjattua. Jää nähtäväksi.

Lannoitusta kyllä vähennetään, ja kylvinkone täytetään suoraan siilosta. Voipi olla että kerääjääkin kylvetään enemmän, ja mitä uusia tukioptimointeja sitten vielä tuleekaan..

Omat  vähäiset lannat tuli nyt kuitenkin tilattua belorilta, kun nyt 27-3-5-2 tavaraa saivat myyntiin. Oman laskimen mukaan viljanviljelyn pitäisi kuitenkin pysyä plussalla vaikka hinnat onkin järkyttäviä. Vaatii toki, että viljan hinta pysyy ylhäällä, ja että jonkinlaisen sadon saa korjattua. Jää nähtäväksi.

Lannoitusta kyllä vähennetään, ja kylvinkone täytetään suoraan siilosta. Voipi olla että kerääjääkin kylvetään enemmän, ja mitä uusia tukioptimointeja sitten vielä tuleekaan..

Aijaa, ei kai lajittelussa kannata säästää 🤔 Iteltä loppui keväällä lajiteltu vehnän siemen lesken ja sateen alla otin viimeisen 4hehtaarin vehnät suoraan siilosta. Tulos: tuli ihan pirun ylitiheää ja epätasaista kasvustoa. Tosin en tehnyt välissä edes kiertokoetta kun muutaman päivän sateet oli jo melkein päällä.

En oo hetkeen nähny niin komeeta kauraa mitä kylvin tänä vuonna lajittelemattomasta tossista. Joo ja varmaan tulis lajiteltua jos itellä moinen laite olis.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 11.09.22 - klo:13:44

Lannan levityksen ja kuljetuksen kulu nousee aika nopeasti jos matka kasvaa, että vaikka apupaska kallista niin voi silti jäädä halvemmaksi kuin lannan kuljettaminen kauas. Laskea tietysti kannattaa.

Lanta on hankala tuote kuljetella. Lietepuolella jos on mahdollista pistää se säiliörekan kyytiin niin kulkee kohtuuhinnalla vähän kauemmaksikin, jonkun 4000 - 7000 m³ ajaminen vähänkään etäämmälle traksalla+levittimellä on kyllä aivan turhaa puuhaa ja rengaskuluineen kaikkineen varmasti hintavin vaihtoehto. Perillä pitää vaan olla joku puskurivälivarasto mihin puretaan, ja josta levitin saa imaistua satseja ja auto lähteä hakemaan seuraavaa. Levitin saa pysyä pelloilla eikä siinä tarvitse olla mahdottoman kokoista kuormaa päällä. Pihojen lastauspaikat, omat tiet pitää olla sellaisia että rekka pääsee vaikeuksitta. Tuollaista siirrettävään puskurikonttiin perustuvaa lieterallia olen sivusta seurannut.

Vetoletkulevitys pellolla tietysti hieno juttu siellä missä sellainen on satavilla ja muutenkin mahdollista.

Kuivalanta ja vastaavat muut jakeet ovat hankalampia, uudelleen kuormailu on paljon työläämpää ja vaatii pellolle ylimääräisen vehkeen. Saisihan sitäkin jossain kasettiyhdistelmässä jonkun verran kyllä kelkottua.

Kuivalannassa on se hyvä puoli, että paluukuormaan voi laittaa paaleja. Maataloudessa aika harvoin saa ajella meno-paluukuormilla. Vaikka paalikuorma ei ole kovin iso (tässä tapauksessa saa takaluukusta 4kpl 160 cm paalia ilman sitomista kyytiin), niin paalikasa vaan hupenee pellon reunasta ja lantakasa vastaavasti kasvaa pellolla.

^
Jos kylän isännät on hyvissä väleissä keskenään niin varmin tapa rikkoa rauha on tilusjärjestely    . Monen käsi ei nousekkaan tervehdykseen sen jälkeen.....tai ainoastaan nyrkissä.

Varmasti näin. Sempä vuoksi ei noita viitsi alkaa suoraan ihmisille ehdottelemaan. Äkkiä siinä saattaa naapurisopu hävitä. Pitäisi osaa jotenkin tulkita millä mielellä se rajanaapuri on moisesta hommasta. Ymmärrän jos sitä samaa palstaa on oma suku viljellyt sata vuotta tai kauemmin niin sellaisesta luopuminen on vaikeaa. Mutta eipä niissä monesti järjesteltävää olekkaan vaan kyse on niistä myöhäsemmistä laajenemisista, kun on tilakokoa alettu kasvattamaan.

Itse on helppo hymyillä kun liki kaikki omat pellot on yhdessä kokonaisuudessa talouskeskuksen ympärillä, 15 ha on etäpeltoja 3 km päässä yhdessä kokonaisuudessa. Vuokrapellotkin joilla on jotain sadontuotanto merkitystä niin nekin mahtuu kilometrin tiellä ajoon.

Hyvä tilanne sulla. Kyllä meilläkin pellot on kokonaisuuksia ja osa jopa lähellä toisiaan, matkaa kyllä tulee enemmän ja vähemmän. Tarkoitin tilusjärjestelyä niin, että kun kaksi tilaa on nyt sattunut ostamaan paikasta x peltoja, toinen tilan A pellot ja toinen B. A:n ja B:n peltoja on sitten kylätien molemmin puolin tai veto-ojan molemmin puolin tai jonkin muun pysyvän luontaisen esteen. Jos peltoja voitaisiin vaihtaa niin, että A ottaa kylätien oikeanpuolen pellot ja B vasemman puolen esimerkiksi niin lohkokokoja saisi suurennettu ja tehokkuus nousisi. Monesti tuollaisissa tilanteissa myös pellot ovat ominaisuuksiltaan samoja, ettei senkään puoleen eroa ole.

Joku sitten miettii miksei alun alkaen ole ostettu niin, ettei ole ostettu vaan omien lohkojen vierestä peltoja niin ainakin täällä ostettavaa niin vähän tarjolla, että tuollaisella ajatuksella olisi helposti jäänyt kokonaan ilman. Nyt kun moni lohko on jo vaihtanut omistajaa niin tilusjärjestelyä olisi helpompi tehdä. Mut vaikeita asioita nää on. 

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 11.09.22 - klo:21:12

Tota saanen esittää eriävän mielipiteen tuosta rekkahommasta. Meillä käytettiin rekkaa siirrossa tuossa yhtenä vuonna. Taksa oli muistaakseni 120e/h. Yhden kuorman (35m3) kuljetus kesti 35 minuutista 55 minuuttiin riippuen monesta asiasta. Lisäksi rekan pakolliset lepoajat ja työkohteelle siirtyminen (n. 1,5h suuntaansa) tuli ottaa laskelmissa huomioon. Mut siis tuossa tunnissa laskennallisesti olisi pitänyt liikkua puoliperällä n.44 mottia tavaraa. Sianlietteellä on sakkautuminen suuri ongelma jolloin aina ei täysiä kuormia tullut. Pitkän päivän ajoa kun laskeskelin niin tulin siihen tulokseen että motin siirto maksoi 3-3,5e. Tehokastahan tuo sinänsä on, noin 40m3 liikkuu tunnissa eli pitkän päivän jos pystyy ajelemaan niin 600m3 on vaihtaa maisemaa toki lasku saattoi hyvin olla yli pari tonnia plus alvi.

En yhtään epäile. Tapauskohtaisia juttuja nämä ovat.

Mä en tarkkaan tunne tuota kustannusrakennetta, eroja voi syntyä monesta asiasta

- auto voi kuulua levitysurakoitsijan kokonaispalveluun, hinnoittelumalli voi olla muukin kuin e/h
- voi olla myös täysperä
- tuota rengasjuttua pohdittiin lähinnä traktorin suhteen - jos alla pelto-optimoidut jotkin vähän leveämmät ja paremmat tassut, niin ne ei todellakaan parane muutaman tuhannen km  hieromisesta  asvaltilla. Jos laskee 4000 mottia siirettävää tekee 160 kpl 25 motin levitinkuormaa.. jos etäisyys on 10 km se tekee 20 km per keikka; eli yli 3000 km tieajoa josta puolet kuorma päällä.

Siitä ei pääse yli eikä ympäri että kaukana on liian kaukana... lähibusiness on parempi business, tässäkin.
- minusta urakoivan levittimen tuntihinta pitäisi olla kovemempi kuin auton (tietysti jos isäntä ajaa omaa levitintään niin laskukaava on eri...)
- huonommalla kelillä tiet pysyvät puhtaana ja liittymät eivät hajoa alle. On nähty että alemman luokan asvaltilta tie hajoaa liittymän reunasta kun tarpeeksi monta lietekuormaa siitä käännetty.

Juu tapaus ja tilakohtaisia juttuja. Melkein niin et kenenkään ei kannata alkaa neuvomaan vaan jokaisen on kokeiltava omalle kohdalle sopivimmat jutut.

Jos siirto tehdään traktorilla erillisellä säiliöllä niin sen traktorin rengastus voi olla "halvempi" peruspyörä jopa palarengas joka kestää tieajoa huomattavasti paremmin. Säiliössä kuorma-auton rengas on hyvä, halpa ja kevyt vetää jolloin löpöäkään ei pala niin paljon. Jos olosuhteet tasaisen niin rekan täysperävaunu (vankkurimalli) on hyvä jos mäkeä niin perinteisempi rakenne jossa tulee aisapainoa on parempi. Ja tietysti jos joutuu peruttelemaan niin perinteinen. Muuten peruuttaminen ei niin paljon ota aikaa, kun luullaan edes sillä täysperällä, jos vain ei ole tarkkapaikka.

Tieden hajoamisesta voisin sanoa sen verran, et levitysvaunu leveillä renkailla (myös traktorissa) ei säre teitä läheskään siihen malliin kuin kapea teräväkulmainen pyörä. Myös paino voi vaan jossain kohtaa tulla vastaan. Oma levityskalusto painaa varmaan kuorma päällä n. 25-30t. Tuo siirtoyhdistelmä n. 40t ja puolikas kai 60t?, 35 motin kuormalla. Ainakin meillä puolikkaan alta alkoi kylätie (soratie) antautumaan toisin kun oman siirtokaluston alta. Asiaan voi myös vaikuttaa, et puolikkaan kärryssä on yhdet pyörät kun omassa siirtovaunussa paripyörät. Jakautuu se paino paremmin siihen tiellekkin kai. Mutta se on tietysti sanottava, et tuollaisen massa vetäminen traktorilla käy kyllä traktorin kestävyyden päälle, ollaan kuitenkin määrätyllä tavalla koneen maksimin äärellä. Rekalle tuo ei ole vielä mitään. Ja vaatii tietysti sen toisen OSAAVAN kuskin. Ihan jokaiselle bensalenkkarille ei tuollaista voi antaa käsiin.

Jos tämä oma harrastelu jatkuu (sen kun tietäisi, kun kokoajan pitäisi vaan juosta kovempaa) eläinten parissa niin rakentaisin etäsäiliöt. Voisi ajattaa tai ajaa ei niin kiireiseen aikaan tavarat valmiiksi. Tai sitten toinen vaihtoehto olisi hommata todennäköisesti kuorma-auto  jolla voisi sitten siirtää lietettä ja samalla voisi ajella viljoja kauppaankin kenties.  Toki ylläpitokulut aika raakat, et voi olla, että ei kannata vielä mun ajoilla..

Nämä meidän maat on muodostuneet jo aikanaan näin, edellinen omistaja suku harrasti maakauppoja, osti ja myi. Ei täällä maa juuri vaihda omistajaa, vuokrapelloilla lähes kokonaan tapahtuu tilojen kasvu ja jälki on sen mukaista, tilusrakenteen osalta. Ihmiset haalii kaiken pellon mistä kukin on saanut vihiä, järkeä ei käytetä niiden suunnitteluun. Mutta kovimmilla sankareilla onkin rengaskauppa ja löpönmyyntiä🤣🤣🤣

Nämä meidän maat on muodostuneet jo aikanaan näin, edellinen omistaja suku harrasti maakauppoja, osti ja myi. Ei täällä maa juuri vaihda omistajaa, vuokrapelloilla lähes kokonaan tapahtuu tilojen kasvu ja jälki on sen mukaista, tilusrakenteen osalta. Ihmiset haalii kaiken pellon mistä kukin on saanut vihiä, järkeä ei käytetä niiden suunnitteluun. Mutta kovimmilla sankareilla onkin rengaskauppa ja löpönmyyntiä🤣🤣🤣

Juu u. Sit joku vielä ihmettelee et mä en sivutoimi jusseilu oikein arvosta.. 

Nää tuntuu olevan vähän sellasia paikkakohtaisia juttuja. Täällä vuokrapellot menee yleensä niin et niitä tarjotaan aina jollekkin vuokrattavaksi, harvoin julkiseen huutokilpailuun. Ostot taas julkiseen huutoon. 

Tilusrakenne nyt huononee molemmilla tavoilla. Se kun on aikoinaan rikottu..

Jos rekka ajaa 3 €/motti 10 km asti ja urakoitsija ottaa 0,45 €/motti/km, 6,5 km alkaen kannattaa siirtää rekalla. Joku arvo on myös työn nopeutumisella.

Nämä meidän maat on muodostuneet jo aikanaan näin, edellinen omistaja suku harrasti maakauppoja, osti ja myi. Ei täällä maa juuri vaihda omistajaa, vuokrapelloilla lähes kokonaan tapahtuu tilojen kasvu ja jälki on sen mukaista, tilusrakenteen osalta. Ihmiset haalii kaiken pellon mistä kukin on saanut vihiä, järkeä ei käytetä niiden suunnitteluun. Mutta kovimmilla sankareilla onkin rengaskauppa ja löpönmyyntiä🤣🤣🤣

Nää renkaiden ja löpön myyjät sentään panostaa niihin vuokramaihin ja viljely muutenkin sen näköistä että moni päätoiminen viljelijä sais ottaa mallia