Lainaus käyttäjältä: kylmis - 21.06.22 - klo:08:17

Ei se tonnin lisäsato sitä tonnin arvoa vie vaikka kuinka ponnistelee rahanmenon kanssa.

Nin, oikeammin sateet tai sadetus määrittelevät 2-3 tonnin satovasteen, kaikki muut kymmenet toimenpiteet sitä mahdollista tonnia varten tarvitsevat myös sen veden.

Nyt lounaassa olivat toukokuun sateet  82% normaalista. Kesäkuussa mennään enemmän alle, ollaan vasta 50% kertymässä ! On jo paikoin löydettävissä melko suuntaa-antavia 2 viikon sääennusteita, jotka menevät pitkälle heinäkuulle, hellettä ja sateetonta.

Varmuuden vuoksi torjunta-ainepanosten levittely kasvustoon, kuin ne olisivat lehtilannoitteita, ei edes täytä integroidun torjunnan periaatteita. Toki hyvänä vuotena on semmoinen mieli, että ihan varmasti se oli tämä ja tämä ruiskute. Omat silmät avautuivat vuonna 2017. Silloin jo voimaperäisen lannoituksenkin merkitys alkoi arveluttaa tiettyjä nollaruutuja katselemalla ja vertaamalla yliorganisoituun torjunta-ainejuoppo-kasvustoon, kastelulaitteet ovat siitä lähtien olleet mielessä tärkeimpänä sadonmuodostukseen vaikuttavana tekijänä. Kasteluveden ottopaikkojen järjestäminen on se hankalin juttu, on olemassa puron tapaisia, pitäisi saada jokin keruuallas rakennetuksi. Vanhaisäntä rakensi joskus lankkupadon valtaojaan, mutta lähinnä lehmien vedenjuontia ja muuta vedenottoa varten. Silloin vettä kulki kesälläkin ojassa. Nykyään ei.

-SS-

Saisko nyt tarkennuksena et kun seudullasi ilmeisesti tämäkin kevät on ollut kuiva niin millä ajanjaksolla mitattuna nyt sateet ovat olleet 82% ja 50%? Onko tähän nyt siis viimeiseen kymmeneen vuoteen tapahtunut jotain kovinkin radikaalia muutosta vai onko muutos tapahtunut pidemmällä ajanjaksolla?

Ja mitä nyt siis havaitsit 2017?

Pitäköön paskas....jessus mitä pelleilyy jos nyt jo hintaa nostetaan. On kyllä oikein persläpi touhua, .ittu mitä touhua.

30tonnia tilattu.
Kallistahan tuo oli mutta nyt ei tarvitse koko kesää miettiä apulantojen hintoja.
Riittää kun miettii viljan hintoja, kun niitäkin olis vielä vähän siilossa. Hitto kun en tossa keväällä myynyt kun sattui olemaan vähän muuta tekemistä. Nyt on hinta pudonnut jo satkun.
Vähän olis enemmällekin lannalle ollut "tilaa" mutta jos ne nyt vielä nousee niin ensi keväänä mennään sitten noilla mitä on.

Lainaus käyttäjältä: AP120 - 21.06.22 - klo:11:16

Eikös ensin tutkita kasvustot, ja sitten päätetä mitä ajetaan. Aineet ja materiaalit nyt tietysti oltava hyllyssä valmiina.
Jos kasvusto surkea, jätetään seuraavaan vuoteen

Tämän ajattelutavan ansiosta markkinamiesten ja mainostajien juhannussatoennusteet pitävätkin niin hyvin paikkansa.

Vuonna 2021 Luke korjasi yleisen linjan suursatoennustetta vasta 15.7.2021, silloinkin noin 0,3 miljardia kiloa yläkanttiin, verrattuna toteutuneeseen. Muka yllätyksen tuottanut heikko sato oli kyllä aivan hyvin näkyvissä kesäkuun toisella viikolla, vaikka oraat olivatkin kovin tuuheat. Kesän sademäärät juhannukseen saakka, todella hyvä ja toimiva ennuste ollut. Kemikaali-intoiset olivat kerinneet  antaa jo 3 tautiainekäsittelyä, reilusti lisätyppeä, ja kaikkia mahdollisia hiveniä. On kuitenkin jo pitkään tiedetty, että viljojen sadontuottokyky määräytyy korteen kertyvien ravinteiden määrästä noin 2- 2,5 viikkoa ennen kukkimista. Olosuhteiden pitää olla  myäs hyvät.  Jyvän täyttyminen sitten tapahtuu lehdissä ja korressa olevista ravinteista, silloin vasta pitää olla tautitorjunta äärimmillään, jotta tähkä, yläkorsi ja lippulehti pysyvät vihreinä. Tautitorjunta on melko turhaa oraitten 4-lehtiasteeella. 2-solmuasteelta alkaen pitää olla runsaasti 1. kosteutta 2. auringonvaloa 3. typpeä ja muita pääravinteita.

Olen havainnut nuoremman sukupolven viljelijöissä kummallisen ahdistuksen, jonka kemikaalimarkkina on tarkoituksella luonut: Jos sataa oraille, on se sade kasvuston pahin vihollinen ? Pitää heti alkaa torjua jotakin, vaikka sateen tullen ne helposti pintaan jäävät vesilätäköt kertovat kellastumisen syyn olevan ihan muualla kuin taudeissa.

Ne, jotka keksivät viime vuosina kylvää lähes lannoittamatta kevätviljat, ja panostaa sitten raelannoitukseen kesäkuussa, toivottavasti ovat seuranneet typen hyväksikäyttöprosenttia. Se ei ole sijoituslannoituksen veroinen. Lähes kahtena kesänä kolmesta täällä ei raelannoite sula kunnolla ennen kuin heinäkuulla, jos silloinkaan. Täkäläisissä viljoissa ei ole maissin sivujuurten kaltaista imupistettä "sidedressingille" , ja jos kevätkesä on ollut kuiva, normiviljojen juuret ovat kaikkialla muualla paitsi maan pinnalla.

Sen minkä runsaalla kesälannoitteella voi kuivan kauden päättyessä saada aikaiseksi, on kakkossato. Sen korjuu kuitenkin on haastavaa, kun alkuperäisen sadon tähkät ränsistyvät, kaurat varisevat, ja sadosta tulee yleisesti harmahtavaa ja vihreitä mukana paljon.

Tämä sitten taaskaan ei koske Pohjanmaata.


Kuva: maissin juuria.  ©Debra L Ferguson Stock Photography

-SS-

Mitenkä niiden kasvustojen tutkiminen ja kauppiaiden  sato ennustukset liittyvät toisiinsa?
Eihän niitä omien peltojen tilannetta lehdestä lueta, vaan sieltä pellolta

Tällaisina hassuina aikoina olisi ehkä järkevämpää pieneen malttiin jaraltakin. Mutta onko se kenellekään yllätys, että kun kyseessä on jara, niin mihinkään ei voi luottaa. Ja jos joku vielä väittää, että jaran toiminta ei olisi monopolia, hän voi suksia suohon. Tuollainen hintakikkailu ei kuulu tällaiseen ajankohtaan. Jos sitten kuuluu mihinkään.

Mitenkä niiden kasvustojen tutkiminen ja kauppiaiden  sato ennustukset liittyvät toisiinsa?
Eihän niitä omien peltojen tilannetta lehdestä lueta, vaan sieltä pellolta

Niin , apinaa koijataan, apinaa pumpataan, sen verran ne liittyvät toisiinsa. Kuka tuossa projektissa on apina, saa arvuutella.

Totean vaan, että nelilehtiasteella ei sadosta ole mitään tietoa edes yksittäisellä viljelijällä, koska vettä tarvitaan kasvuston kuiva-aineeseen 20 mm/ tonni. Viiden kuiva-ainetonnin ( 6 t 15% kosteana) sadossa on jyvien lisäksi viisi kuiva-ainetonnia juuria, varsia, lehtiä, putua. Tähän siis tarvitaan 200 mm vettä. Silti tautiaineet, hivenet, raelannoitteet, niitä laitetaan parhaimmillaan satojen eurojen edestä, ennen kuin on tietoakaan kesän sateista, jos pikkuoraan lehdessä on ruskea laikku. Monella eturivin vuokraviljelijällä on vuosittainen 5 t ylläpitokalkitus tekemättä, fosfaatit välttävällä tasolla, kalium alhaalla, rikki miinuksella, ja maat jyrätty kahden metrin syvyyteen piukkaan ylisuurilla akselipainoilla.

Sitten Folicur Staria tai vastaavaa aikaiseen kasvisuojeluruiskutukseen ja kuivalle maalle levitetty viskoviskoraelannoite muka korvaa nämä puutteet, jotka eivät ihan viidelläkympillä tokene ? Vaikka Pohjanmaa ei kirjoitukseeni liity millään tavalla, siellähän on 500 mm vesipitoisessa maaperässä tallautumatonta pesusienimaata, oltiinhan sielläkin miesmäisesti ennätysohrasatoa ottamassa. 7044 kiloa, ja "se oli tämän kesän olosuhteissa tämmönen tulos". 

Niin jos joku nyt ottaa herneen nenään, siitä vaan. On se hernesato ainakin korjattu sienne sieraimeen, että voi liputtaa satopotenttiaalia. Onhan niitä viljelijöitä, jotka tekevät lehtivihreämittaukset, lehtien hivenainemääritykset, kasvustoanalyysit, kuiva-ainelaskennat, jyväaiheiden laskennan, tähkälukumäärän arvioinnin, maaperän vapaan typen mittaukset ja muuut suuren maailman  toimenpiteet, ja parkkeeraavat letkukelan pellon päähän syöttämään vesitykillä voimaa, ei siinä mitään. Jotenkin vain ihmetyttää, miksei viime vuonna sillä voittamattomalla tautiaineella sitten Suomessa saatu yli neljän miljardin kilon satoa, vaan vain 2,8 miljardia kiloa ?

-SS-

Saisko nyt tarkennuksena et kun seudullasi ilmeisesti tämäkin kevät on ollut kuiva niin millä ajanjaksolla mitattuna nyt sateet ovat olleet 82% ja 50%? Onko tähän nyt siis viimeiseen kymmeneen vuoteen tapahtunut jotain kovinkin radikaalia muutosta vai onko muutos tapahtunut pidemmällä ajanjaksolla?

Ja mitä nyt siis havaitsit 2017?

Huhtikuu sademäärä 39,9 mm, 1991-2020 32 mm  124%
Toukokuu sademäärä 28,8 mm, 1991-2020 35 mm  82 %
Kesäkuu sademäärä 28,5 mm (-21.06), 1991-2020  57 mm  50%

2017:

Kesäkuu 66,4 mm
Heinäkuu 24,4 mm
Elokuu 112,4 mm

Vuotta 2017 pidettiin monin paikoin heikoimpana kasvukautena miesmuistiin. Minä ihmettelin asiaa, kun tuntui, että 20 vuoden jaksoon verraten viljaa tuli aivan hirmuisesti. 2016 oli myös kostea, mutta öljykasvia oli silloin enimmäkseen, en tiennyt, mihin verrata.

-SS-

Kyllä siellä Etelä-Suomen savimaallakin on  talven jäljiltä varastoitunut 5-6 t satoon vaadittava vesi, jollei maata ihan piloille ole sotkettu.  Pari viikko orastumisen jälkeen pitää vaan oraalle antaa 30 mm vettä, että juuret jaksavat kasvaa vesivaroihin kiinni. Lisäksi vesi pehmentää maata, jolloin juuret pääsevät paremmin tunkeutumaan. 40 vuotta on tarvittaessa sadetettu, joten jonkinnäköinen kokemus on asiasta tullut.

Kyllä siellä Etelä-Suomen savimaallakin on  talven jäljiltä varastoitunut 5-6 t satoon vaadittava vesi, jollei maata ihan piloille ole sotkettu.  Pari viikko orastumisen jälkeen pitää vaan oraalle antaa 30 mm vettä, että juuret jaksavat kasvaa vesivaroihin kiinni. Lisäksi vesi pehmentää maata, jolloin juuret pääsevät paremmin tunkeutumaan. 40 vuotta on tarvittaessa sadetettu, joten jonkinnäköinen kokemus on asiasta tullut.

Tuo "talven jäljiltä" on heikentynyt vuosikymmenten aikana, joitakin ilmiöitä pystyy jo omakohtaisestikin havainnoimaan. Vielä 50 vuotta sitten lumet pysyivät vappuun ja maan routa suli alta päin ja lumivedet painuivat maaperään. Tutut lähteet ovat kuivuneet, kaikki ei voi johtua maan rakentamisesta tai metsänhakkuista.  Talvien luonne on muuttunut.

Salaojista työnsi ennen aikaan vettä pitkälle kesään, nyt valtaojat kuivuvat ennen kuin ehtivät edes täyttyä.

-SS-

Tämä on kyllä huomattu vaikka olenkin melko poikanen vielä. -80 luvulla juotettiin eläimet laidunpumpulla valtaojasta tai niskakaivoista. Toki eläimiä oli laitumilla paljon vähemmän kuin nyt. Nyt vaan ei ole vettä enään niissä paikoissa ollenkaan kesäisin. Vaikka lunta voi olla talvella paljon, häviää kevään tuulissa haihtuen.

Tämä on kyllä huomattu vaikka olenkin melko poikanen vielä. -80 luvulla juotettiin eläimet laidunpumpulla valtaojasta tai niskakaivoista. Toki eläimiä oli laitumilla paljon vähemmän kuin nyt. Nyt vaan ei ole vettä enään niissä paikoissa ollenkaan kesäisin. Vaikka lunta voi olla talvella paljon, häviää kevään tuulissa haihtuen.

Täällä taas katkaistut isot vesisuonet pilpittää vettä teitten yli,että ei ihan joka paikassa kuivuudesta kärsitä.Tärä ei ollut ennen,mutta nykyään on ,koska tuota vettä tulee nykyään niin paljon kerralla.

mutta onko se ilmastonmuutosta?   ennevanhaa oli täälläkin kesällä ojissa vettä mutta nykyään kun on vettä niin onkii joku muutos.   

Lainaus käyttäjältä: AP120 - 21.06.22 - klo:22:05

Mitenkä niiden kasvustojen tutkiminen ja kauppiaiden  sato ennustukset liittyvät toisiinsa?
Eihän niitä omien peltojen tilannetta lehdestä lueta, vaan sieltä pellolta

Niin , apinaa koijataan, apinaa pumpataan, sen verran ne liittyvät toisiinsa. Kuka tuossa projektissa on apina, saa arvuutella.

Totean vaan, että nelilehtiasteella ei sadosta ole mitään tietoa edes yksittäisellä viljelijällä, koska vettä tarvitaan kasvuston kuiva-aineeseen 20 mm/ tonni. Viiden kuiva-ainetonnin ( 6 t 15% kosteana) sadossa on jyvien lisäksi viisi kuiva-ainetonnia juuria, varsia, lehtiä, putua. Tähän siis tarvitaan 200 mm vettä. Silti tautiaineet, hivenet, raelannoitteet, niitä laitetaan parhaimmillaan satojen eurojen edestä, ennen kuin on tietoakaan kesän sateista, jos pikkuoraan lehdessä on ruskea laikku. Monella eturivin vuokraviljelijällä on vuosittainen 5 t ylläpitokalkitus tekemättä, fosfaatit välttävällä tasolla, kalium alhaalla, rikki miinuksella, ja maat jyrätty kahden metrin syvyyteen piukkaan ylisuurilla akselipainoilla.

Sitten Folicur Staria tai vastaavaa aikaiseen kasvisuojeluruiskutukseen ja kuivalle maalle levitetty viskoviskoraelannoite muka korvaa nämä puutteet, jotka eivät ihan viidelläkympillä tokene ? Vaikka Pohjanmaa ei kirjoitukseeni liity millään tavalla, siellähän on 500 mm vesipitoisessa maaperässä tallautumatonta pesusienimaata, oltiinhan sielläkin miesmäisesti ennätysohrasatoa ottamassa. 7044 kiloa, ja "se oli tämän kesän olosuhteissa tämmönen tulos". 

Niin jos joku nyt ottaa herneen nenään, siitä vaan. On se hernesato ainakin korjattu sienne sieraimeen, että voi liputtaa satopotenttiaalia. Onhan niitä viljelijöitä, jotka tekevät lehtivihreämittaukset, lehtien hivenainemääritykset, kasvustoanalyysit, kuiva-ainelaskennat, jyväaiheiden laskennan, tähkälukumäärän arvioinnin, maaperän vapaan typen mittaukset ja muuut suuren maailman  toimenpiteet, ja parkkeeraavat letkukelan pellon päähän syöttämään vesitykillä voimaa, ei siinä mitään. Jotenkin vain ihmetyttää, miksei viime vuonna sillä voittamattomalla tautiaineella sitten Suomessa saatu yli neljän miljardin kilon satoa, vaan vain 2,8 miljardia kiloa ?

-SS-

😂😂😂😂😂😂😂😂

Monesti on niin että se kosteus, jopa märkyys on siellä korvien takana...

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 21.06.22 - klo:18:56

Vuotta 2017 pidettiin monin paikoin heikoimpana kasvukautena miesmuistiin. Minä ihmettelin asiaa, kun tuntui, että 20 vuoden jaksoon verraten viljaa tuli aivan hirmuisesti. 2016 oli myös kostea, mutta öljykasvia oli silloin enimmäkseen, en tiennyt, mihin verrata.

2017 oli kyllä muuten hyvä kasvukausi, lähes 2015 veroinen mutta syksy sitten sakkasi aika pahasti..

Lainaus käyttäjältä: AP120 - 21.06.22 - klo:11:16

Jyvän täyttyminen sitten tapahtuu lehdissä ja korressa olevista ravinteista, silloin vasta pitää olla tautitorjunta äärimmillään, jotta tähkä, yläkorsi ja lippulehti pysyvät vihreinä. Tautitorjunta on melko turhaa oraitten 4-lehtiasteeella. 2-solmuasteelta alkaen pitää olla runsaasti 1. kosteutta 2. auringonvaloa 3. typpeä ja muita pääravinteita.
-SS-

Komppaan tätä, olen itse pitkälti luopunut ns. jaetusta käsittelystä ja panostan sinne lippulehti/tähkä käsittelyyn.