Lainaus käyttäjältä: kärmeskytö - 17.02.23 - klo:21:19

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 17.02.23 - klo:20:41

Mulle ainakin herää kysymys et miks on ostettu tuohon hintaan jos viljanhinnasta ei ole ollut varmuutta?

Onko sinulla sellainen kristllipallo mistä näkyy se toteutuva tulevaisuus,aivan oikeasti,viljan hinta eurolleen  ensi kasvukauden jälkeen? Jos meinaa mennä eteenpäin niin jotain ratkaisuja on sillä hetkellä tehtävä väistämättä. Tietysti jos ei laita maahan muuta kuin siemenet ja valittaa sitten syksyllä että taas meni v1tuiksi kasvukausi ja miinusta toiminnasta niin se on myös yksi valinta...

Nimimerkki kärmeskytö tuossa jo aika hyvin kirjoittikin, että jos meinaa jotakin tuottaa, niin apulantaa on vähän niin kuin pakko hankkia, jos ei ole paskaa käytettävissä, eikä sitä ilman kerjäämistä mistään saakaan. Onhan lähialueen karjatiloilla toki varastoa yli tarpeen, mutta se menee eturiviläisten käyttöön tai kukkamullan sekaan. Toinen juttu on se, että syksyllä ei ollut tietoa apulannan (ja viljan) hinnan laskusta. Päinvastoin oli olevinaan lannoitteiden saantiongelmia ja paineita hinnan nousulle. Pakko oli toimia, yhden jos toisen. Mutta jos sulla ja101 tosiaan on joku kristallipallo, mistä katsella tulevaisuutta, niin et viitsisi lainata sitä vähän?

Hankkija tarjosi pitkään elo-marraskuussa samoja termiinihintoja syksylke 23, leipävehnälle 290e/t ja kauralle 270e/t. Päivän hinnat marraskuussa oli leipävehnälle 338e/t, kaura 290e/t. Joulukuussa alkoi pudotus. Ohra taisi olla hiukan kauran alle, en muista varmaksi.

Ei tuossa kummallisempaa kristallipalloa tarvitse. Kiinnityshintaa kun katsoo niin siitä sen syksyn hinnan sillä hetkellä näkee. Jos epäilee et ettei pysy tuossa niin kai sen apulantojen hinnan verran voi kiinnittää? Maailmassa voi aina tietysti kaikkea tapahtua, hinta voi viljassa nousta paljonkin tai sit laskuakin voi tulla paljon. Edelleen vain ihmettelen et jos niitä tonnin lantoja on ostanut ja syksyn kiinnityshinnat ovat olleet jo alta 300e ja ovat siis jos laskeneet siihen mennessä. Jos tuo on katsottu siinä tilanteessa kannattavaksi niin ei kai sitä tarvii nyt surkutella? 

Jos olisin viime syksynä jättänyt kalliit lannat ostamatta, niin aika kovasti olisi veroprogressio iskenyt, kun viljanviljelyssä on tulontasausmahdolliduudet olemattomat. Kun joka vuosi ostaa ne lannat, pysyy tulot aika tasasina,mutta jos yhtenä vuonna ei ostakaan, niin heti menee tulot epätasapainoon, kun viljanmyyntejä ei pysty pienten varastojen takia jaksottamaan menoja vastaaviksi. Tämä verotuksellinen näkökulma  teiltä "pelimiehiltä" tässä keskustelussa tuntuu unohtuvan.

Jos olisin viime syksynä jättänyt kalliit lannat ostamatta, niin aika kovasti olisi veroprogressio iskenyt, kun viljanviljelyssä on tulontasausmahdolliduudet olemattomat. Kun joka vuosi ostaa ne lannat, pysyy tulot aika tasasina,mutta jos yhtenä vuonna ei ostakaan, niin heti menee tulot epätasapainoon, kun viljanmyyntejä ei pysty pienten varastojen takia jaksottamaan menoja vastaaviksi. Tämä verotuksellinen näkökulma  teiltä "pelimiehiltä" tässä keskustelussa tuntuu unohtuvan.

Ennakkomaksut ja joissain tapauksissa myös ennakkotilitykset auttaa. Ite otin viime vuodelle ennakkotilitystä ja kollega maksoi muutaman kympin ennakkoon apulannoista vaikka teki kaupat vasta jokin aika sitten.

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 19.02.23 - klo:10:41

Jos olisin viime syksynä jättänyt kalliit lannat ostamatta, niin aika kovasti olisi veroprogressio iskenyt, kun viljanviljelyssä on tulontasausmahdolliduudet olemattomat. Kun joka vuosi ostaa ne lannat, pysyy tulot aika tasasina,mutta jos yhtenä vuonna ei ostakaan, niin heti menee tulot epätasapainoon, kun viljanmyyntejä ei pysty pienten varastojen takia jaksottamaan menoja vastaaviksi. Tämä verotuksellinen näkökulma  teiltä "pelimiehiltä" tässä keskustelussa tuntuu unohtuvan.

Ennakkomaksut ja joissain tapauksissa myös ennakkotilitykset auttaa. Ite otin viime vuodelle ennakkotilitystä ja kollega maksoi muutaman kympin ennakkoon apulannoista vaikka teki kaupat vasta jokin aika sitten.

Meinaatko että pystyy tekemään niin, että maatalouskaupalle ennakkoon maksaa tietyn summan, sanotaan vaikka 20 000€, mutta ei tee vielä kauppaa,vaan tekee kaupat apulannasta vasta seuraavana vuonna,eli tänä keväänä, jolloin tuolla 20 tonnilla saakin lantaa enemmän kuin olisi saanut syksyn huippuhintojen aikana?

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 19.02.23 - klo:11:01

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 19.02.23 - klo:10:41

Jos olisin viime syksynä jättänyt kalliit lannat ostamatta, niin aika kovasti olisi veroprogressio iskenyt, kun viljanviljelyssä on tulontasausmahdolliduudet olemattomat. Kun joka vuosi ostaa ne lannat, pysyy tulot aika tasasina,mutta jos yhtenä vuonna ei ostakaan, niin heti menee tulot epätasapainoon, kun viljanmyyntejä ei pysty pienten varastojen takia jaksottamaan menoja vastaaviksi. Tämä verotuksellinen näkökulma  teiltä "pelimiehiltä" tässä keskustelussa tuntuu unohtuvan.

Ennakkomaksut ja joissain tapauksissa myös ennakkotilitykset auttaa. Ite otin viime vuodelle ennakkotilitystä ja kollega maksoi muutaman kympin ennakkoon apulannoista vaikka teki kaupat vasta jokin aika sitten.

Meinaatko että pystyy tekemään niin, että maatalouskaupalle ennakkoon maksaa tietyn summan, sanotaan vaikka 20 000€, mutta ei tee vielä kauppaa,vaan tekee kaupat apulannasta vasta seuraavana vuonna,eli tänä keväänä, jolloin tuolla 20 tonnilla saakin lantaa enemmän kuin olisi saanut syksyn huippuhintojen aikana?

Pystyy ja on ihan yleisesti käytössä oleva menetelmä.

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 19.02.23 - klo:11:17

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 19.02.23 - klo:11:01

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 19.02.23 - klo:10:41

Jos olisin viime syksynä jättänyt kalliit lannat ostamatta, niin aika kovasti olisi veroprogressio iskenyt, kun viljanviljelyssä on tulontasausmahdolliduudet olemattomat. Kun joka vuosi ostaa ne lannat, pysyy tulot aika tasasina,mutta jos yhtenä vuonna ei ostakaan, niin heti menee tulot epätasapainoon, kun viljanmyyntejä ei pysty pienten varastojen takia jaksottamaan menoja vastaaviksi. Tämä verotuksellinen näkökulma  teiltä "pelimiehiltä" tässä keskustelussa tuntuu unohtuvan.

Ennakkomaksut ja joissain tapauksissa myös ennakkotilitykset auttaa. Ite otin viime vuodelle ennakkotilitystä ja kollega maksoi muutaman kympin ennakkoon apulannoista vaikka teki kaupat vasta jokin aika sitten.

Meinaatko että pystyy tekemään niin, että maatalouskaupalle ennakkoon maksaa tietyn summan, sanotaan vaikka 20 000€, mutta ei tee vielä kauppaa,vaan tekee kaupat apulannasta vasta seuraavana vuonna,eli tänä keväänä, jolloin tuolla 20 tonnilla saakin lantaa enemmän kuin olisi saanut syksyn huippuhintojen aikana?

Pystyy ja on ihan yleisesti käytössä oleva menetelmä.

Ja ei sillä ole pakko ostaa apulantaa vaan vaikka esim. Löpöä. Eikä ole mitään aikaakaan milloin tili piti "nollata". Ainut rajoitus tuli siitä et alvikanta täyty olla sama. Ja tietysti riski et se maatalouspulju pysyy pystyssä..

Ja jos nyt pitää tuloja säätää niin kannattaa ehkä miettiä Oy pohjaista maataloutta niin ei tarvii tuskailla korkeamman veronmaksun vuoksi. Jos siirtää menoja..

Lainaus käyttäjältä: bouli - 19.02.23 - klo:11:26

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 19.02.23 - klo:11:17

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 19.02.23 - klo:11:01

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 19.02.23 - klo:10:41

Jos olisin viime syksynä jättänyt kalliit lannat ostamatta, niin aika kovasti olisi veroprogressio iskenyt, kun viljanviljelyssä on tulontasausmahdolliduudet olemattomat. Kun joka vuosi ostaa ne lannat, pysyy tulot aika tasasina,mutta jos yhtenä vuonna ei ostakaan, niin heti menee tulot epätasapainoon, kun viljanmyyntejä ei pysty pienten varastojen takia jaksottamaan menoja vastaaviksi. Tämä verotuksellinen näkökulma  teiltä "pelimiehiltä" tässä keskustelussa tuntuu unohtuvan.

Ennakkomaksut ja joissain tapauksissa myös ennakkotilitykset auttaa. Ite otin viime vuodelle ennakkotilitystä ja kollega maksoi muutaman kympin ennakkoon apulannoista vaikka teki kaupat vasta jokin aika sitten.

Meinaatko että pystyy tekemään niin, että maatalouskaupalle ennakkoon maksaa tietyn summan, sanotaan vaikka 20 000€, mutta ei tee vielä kauppaa,vaan tekee kaupat apulannasta vasta seuraavana vuonna,eli tänä keväänä, jolloin tuolla 20 tonnilla saakin lantaa enemmän kuin olisi saanut syksyn huippuhintojen aikana?

Pystyy ja on ihan yleisesti käytössä oleva menetelmä.

Ja ei sillä ole pakko ostaa apulantaa vaan vaikka esim. Löpöä. Eikä ole mitään aikaakaan milloin tili piti "nollata". Ainut rajoitus tuli siitä et alvikanta täyty olla sama. Ja tietysti riski et se maatalouspulju pysyy pystyssä..

Ja jos nyt pitää tuloja säätää niin kannattaa ehkä miettiä Oy pohjaista maataloutta niin ei tarvii tuskailla korkeamman veronmaksun vuoksi. Jos siirtää menoja..

Tätä verotusnäkökulmaa en muistanutkaan aiemmin mainita, mutta sehän se oli yksi painavimmista syistä tälläkin tilalla apulantojen hankkimiseen viime syksynä. Tuo ennakkomaksu olisi ehkä myös toiminut, mutta siinähän oli sellainen mutta, että kovasti luotiin sellainen harhakuva, ettei apulantaa välttämättä myöhemmin enää edes saisi, ja kenellä on halukkuutta sitoa kymppitonneja vuosiksi tavaraan, jonka saa joskus, ehkä. Ja kun öljylle tai roundupille ei ole tällä hinnalla, tällä haavaa niin paljoa tarvetta..

Ja tuosta yhtiöittämisestä sen verran, että eihän "pieniä" viljelystiloja ole mitään järkeä yhtiöittää.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 19.02.23 - klo:12:45

Lainaus käyttäjältä: bouli - 19.02.23 - klo:11:26

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 19.02.23 - klo:11:17

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 19.02.23 - klo:11:01

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 19.02.23 - klo:10:41

Jos olisin viime syksynä jättänyt kalliit lannat ostamatta, niin aika kovasti olisi veroprogressio iskenyt, kun viljanviljelyssä on tulontasausmahdolliduudet olemattomat. Kun joka vuosi ostaa ne lannat, pysyy tulot aika tasasina,mutta jos yhtenä vuonna ei ostakaan, niin heti menee tulot epätasapainoon, kun viljanmyyntejä ei pysty pienten varastojen takia jaksottamaan menoja vastaaviksi. Tämä verotuksellinen näkökulma  teiltä "pelimiehiltä" tässä keskustelussa tuntuu unohtuvan.

Ennakkomaksut ja joissain tapauksissa myös ennakkotilitykset auttaa. Ite otin viime vuodelle ennakkotilitystä ja kollega maksoi muutaman kympin ennakkoon apulannoista vaikka teki kaupat vasta jokin aika sitten.

Meinaatko että pystyy tekemään niin, että maatalouskaupalle ennakkoon maksaa tietyn summan, sanotaan vaikka 20 000€, mutta ei tee vielä kauppaa,vaan tekee kaupat apulannasta vasta seuraavana vuonna,eli tänä keväänä, jolloin tuolla 20 tonnilla saakin lantaa enemmän kuin olisi saanut syksyn huippuhintojen aikana?

Pystyy ja on ihan yleisesti käytössä oleva menetelmä.

Ja ei sillä ole pakko ostaa apulantaa vaan vaikka esim. Löpöä. Eikä ole mitään aikaakaan milloin tili piti "nollata". Ainut rajoitus tuli siitä et alvikanta täyty olla sama. Ja tietysti riski et se maatalouspulju pysyy pystyssä..

Ja jos nyt pitää tuloja säätää niin kannattaa ehkä miettiä Oy pohjaista maataloutta niin ei tarvii tuskailla korkeamman veronmaksun vuoksi. Jos siirtää menoja..

Tätä verotusnäkökulmaa en muistanutkaan aiemmin mainita, mutta sehän se oli yksi painavimmista syistä tälläkin tilalla apulantojen hankkimiseen viime syksynä. Tuo ennakkomaksu olisi ehkä myös toiminut, mutta siinähän oli sellainen mutta, että kovasti luotiin sellainen harhakuva, ettei apulantaa välttämättä myöhemmin enää edes saisi, ja kenellä on halukkuutta sitoa kymppitonneja vuosiksi tavaraan, jonka saa joskus, ehkä. Ja kun öljylle tai roundupille ei ole tällä hinnalla, tällä haavaa niin paljoa tarvetta..

Ja tuosta yhtiöittämisestä sen verran, että eihän "pieniä" viljelystiloja ole mitään järkeä yhtiöittää.

Jos palkkatöissä käy niin kyllä se voi kannattaa aika pienelläkin tilalla oy, ei ole sitten pakko nostaa ansiotuloa yhtiöstä. 33k€ ylimenevästä maksetaan palkkatöissä jo melkein puolet veroa ja muita kuluja. Jos maataloudesta tuloja on yhtään enemmän niin ei se palkkatyökään kauheasti motivoi jos puolet menee veroa.

Jos ei velkoja pahemmin ole voi maatalouden tulot saada pääomatulona. Jonkinmoinen byrokratia Oy:ssä on, vaikkei se nyt aivan ylitsepääsemätön ole.

Jos ei velkoja pahemmin ole voi maatalouden tulot saada pääomatulona. Jonkinmoinen byrokratia Oy:ssä on, vaikkei se nyt aivan ylitsepääsemätön ole.

Joo noin 36000 euron vuositulojen jälkeen ansitulojen marginaalivero nousee selvästi yli 30%  (41% tasolle) eli aika hyvin hyötyy 30% pääomatuloina verotetusta maataloudesta. Toki siihen sitten tarvitaan 50k€ nettovarallisuutta per 10k€ pääomatuloja ja herkästi tekee mieluummin mieli tehdä poistot ja saada se verotushyöty heti. Kannattaa kuitenkin muistaa että on ne poistot sitten myöhemminkin mahdollista käyttää ihan sama suuruisina eli poistoja tekemällä saatu hyötä ei katoa, ainoastaan siirtyy jos ei tee maksimipoistoja.

Osakeyhtiöllä pellot arvotetaan hankintahinnallaan joten nettovarallisuutta on ehkä helpompi saada, mutta OY:sta sitä matalammin verotettua rahaa saa aika hitaasti ulos jos nettovarallisuus ei ole kunnolla pussalla. Eikä se huojennettujen osinkojen verotus dramaattisesti pääomatulojen verotusta matalampi ole.

OY on hyödyllinen jos on paljon velkaa omaisuudesta josta ei voi tehdä poistoja (eli pellot lähinnä). Silloin voi maksaa vain 20% veroja ja lyhentää sen jälkee peltolainaa jos ja kun pellot ja lainat ovat OY:n nimissä. Mutta sitä rahaa muuhun kuin OY:n sisäiseen käyttöön ei saa kuin maksamalla lisää vaihteleva määrä lisäveroja.

Lainaus käyttäjältä: Make - 19.02.23 - klo:15:06

Jos ei velkoja pahemmin ole voi maatalouden tulot saada pääomatulona. Jonkinmoinen byrokratia Oy:ssä on, vaikkei se nyt aivan ylitsepääsemätön ole.

Joo noin 36000 euron vuositulojen jälkeen ansitulojen marginaalivero nousee selvästi yli 30%  (41% tasolle) eli aika hyvin hyötyy 30% pääomatuloina verotetusta maataloudesta. Toki siihen sitten tarvitaan 50k€ nettovarallisuutta per 10k€ pääomatuloja ja herkästi tekee mieluummin mieli tehdä poistot ja saada se verotushyöty heti. Kannattaa kuitenkin muistaa että on ne poistot sitten myöhemminkin mahdollista käyttää ihan sama suuruisina eli poistoja tekemällä saatu hyötä ei katoa, ainoastaan siirtyy jos ei tee maksimipoistoja.

Osakeyhtiöllä pellot arvotetaan hankintahinnallaan joten nettovarallisuutta on ehkä helpompi saada, mutta OY:sta sitä matalammin verotettua rahaa saa aika hitaasti ulos jos nettovarallisuus ei ole kunnolla pussalla. Eikä se huojennettujen osinkojen verotus dramaattisesti pääomatulojen verotusta matalampi ole.

OY on hyödyllinen jos on paljon velkaa omaisuudesta josta ei voi tehdä poistoja (eli pellot lähinnä). Silloin voi maksaa vain 20% veroja ja lyhentää sen jälkee peltolainaa jos ja kun pellot ja lainat ovat OY:n nimissä. Mutta sitä rahaa muuhun kuin OY:n sisäiseen käyttöön ei saa kuin maksamalla lisää vaihteleva määrä lisäveroja.

Tämä jää monelta sivutoimijussilta huomaamatta, jos ei ole verotukseen paljoa perehtynyt ja tuijottaa vain verokortin perusprosenttia. Nimimerkillä jo liki 10 v pääomatulona ottanut maatalouden ansiot. Kerran unohtui merkitä ja kokonaisveroaste nousi n. 2-3%, josta voi päätellä säästäneensä vuosien mittaan 10-15 k€.

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 19.02.23 - klo:18:00

Lainaus käyttäjältä: Make - 19.02.23 - klo:15:06

Jos ei velkoja pahemmin ole voi maatalouden tulot saada pääomatulona. Jonkinmoinen byrokratia Oy:ssä on, vaikkei se nyt aivan ylitsepääsemätön ole.

Joo noin 36000 euron vuositulojen jälkeen ansitulojen marginaalivero nousee selvästi yli 30%  (41% tasolle) eli aika hyvin hyötyy 30% pääomatuloina verotetusta maataloudesta. Toki siihen sitten tarvitaan 50k€ nettovarallisuutta per 10k€ pääomatuloja ja herkästi tekee mieluummin mieli tehdä poistot ja saada se verotushyöty heti. Kannattaa kuitenkin muistaa että on ne poistot sitten myöhemminkin mahdollista käyttää ihan sama suuruisina eli poistoja tekemällä saatu hyötä ei katoa, ainoastaan siirtyy jos ei tee maksimipoistoja.

Osakeyhtiöllä pellot arvotetaan hankintahinnallaan joten nettovarallisuutta on ehkä helpompi saada, mutta OY:sta sitä matalammin verotettua rahaa saa aika hitaasti ulos jos nettovarallisuus ei ole kunnolla pussalla. Eikä se huojennettujen osinkojen verotus dramaattisesti pääomatulojen verotusta matalampi ole.

OY on hyödyllinen jos on paljon velkaa omaisuudesta josta ei voi tehdä poistoja (eli pellot lähinnä). Silloin voi maksaa vain 20% veroja ja lyhentää sen jälkee peltolainaa jos ja kun pellot ja lainat ovat OY:n nimissä. Mutta sitä rahaa muuhun kuin OY:n sisäiseen käyttöön ei saa kuin maksamalla lisää vaihteleva määrä lisäveroja.

Tämä jää monelta sivutoimijussilta huomaamatta, jos ei ole verotukseen paljoa perehtynyt ja tuijottaa vain verokortin perusprosenttia. Nimimerkillä jo liki 10 v pääomatulona ottanut maatalouden ansiot. Kerran unohtui merkitä ja kokonaisveroaste nousi n. 2-3%, josta voi päätellä säästäneensä vuosien mittaan 10-15 k€.

Siinä on sellainen, onko malttia vaurastua juttu. Laitetaanko täydet poistot vai kerätäänkö nettovarallisuutta.

Lainaus käyttäjältä: Mikkiss - 19.02.23 - klo:18:29

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 19.02.23 - klo:18:00

Lainaus käyttäjältä: Make - 19.02.23 - klo:15:06

Jos ei velkoja pahemmin ole voi maatalouden tulot saada pääomatulona. Jonkinmoinen byrokratia Oy:ssä on, vaikkei se nyt aivan ylitsepääsemätön ole.

Joo noin 36000 euron vuositulojen jälkeen ansitulojen marginaalivero nousee selvästi yli 30%  (41% tasolle) eli aika hyvin hyötyy 30% pääomatuloina verotetusta maataloudesta. Toki siihen sitten tarvitaan 50k€ nettovarallisuutta per 10k€ pääomatuloja ja herkästi tekee mieluummin mieli tehdä poistot ja saada se verotushyöty heti. Kannattaa kuitenkin muistaa että on ne poistot sitten myöhemminkin mahdollista käyttää ihan sama suuruisina eli poistoja tekemällä saatu hyötä ei katoa, ainoastaan siirtyy jos ei tee maksimipoistoja.

Osakeyhtiöllä pellot arvotetaan hankintahinnallaan joten nettovarallisuutta on ehkä helpompi saada, mutta OY:sta sitä matalammin verotettua rahaa saa aika hitaasti ulos jos nettovarallisuus ei ole kunnolla pussalla. Eikä se huojennettujen osinkojen verotus dramaattisesti pääomatulojen verotusta matalampi ole.

OY on hyödyllinen jos on paljon velkaa omaisuudesta josta ei voi tehdä poistoja (eli pellot lähinnä). Silloin voi maksaa vain 20% veroja ja lyhentää sen jälkee peltolainaa jos ja kun pellot ja lainat ovat OY:n nimissä. Mutta sitä rahaa muuhun kuin OY:n sisäiseen käyttöön ei saa kuin maksamalla lisää vaihteleva määrä lisäveroja.

Tämä jää monelta sivutoimijussilta huomaamatta, jos ei ole verotukseen paljoa perehtynyt ja tuijottaa vain verokortin perusprosenttia. Nimimerkillä jo liki 10 v pääomatulona ottanut maatalouden ansiot. Kerran unohtui merkitä ja kokonaisveroaste nousi n. 2-3%, josta voi päätellä säästäneensä vuosien mittaan 10-15 k€.

Siinä on sellainen, onko malttia vaurastua juttu. Laitetaanko täydet poistot vai kerätäänkö nettovarallisuutta.

Poistojen tulisi vastata korkeintaan velkojen kuoletussummaa. Jos poistot tehdään äkkiä pois -periaatteella, joudutaan velkoja kuolettamaan tuloksesta, mikä pidemmän päälle on vähän sama juttu kuin housuun pissiminen: ensin lämmittää, mutta sitten siirrytään epämukavuusalueelle.

Täällä kovasti kytketään tulevan sadon ja ostettujen lannoitteiden hinta toisiinsa. Mutta kun maksan lannoitelaskun jo saadulla viljatilillä, enkä sillä mikä joskus tulevaisuudessa tulee. Jos viljan hinta laskee tai kato kohtaa, niin sitten seuraavalle vuodelle ostan vähemmän tai halvempaa lannoitetta. Joo en tosiaan ole mikään liikemies ja riskisijoittaja, mutta eipä spekuloinnit särje päätä.

Tuo hyvä kun pystyy maksamaan sillä edellisellä viljatulolla ne lannat. Ja ennen sillä nyt ei varmasti ollut paljoakaan merkitystä. Sen verran tasaista vaihtelu ollut, ainakin lähihistorian ennen tätä. Mut nyt kyl on riskinä et ens syksynä viljatulo syö rahojasi tai siis niitä joita käytit kalliisiin lentoihin. Rahat ei tietysti noin lopu ja ens syksynä ostat sitten vähemmän mut ei tuo Juu kyl mitään järkevää sijoittamista ole..

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 19.02.23 - klo:13:10

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 19.02.23 - klo:12:45

Lainaus käyttäjältä: bouli - 19.02.23 - klo:11:26

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 19.02.23 - klo:11:17

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 19.02.23 - klo:11:01

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 19.02.23 - klo:10:41

Jos olisin viime syksynä jättänyt kalliit lannat ostamatta, niin aika kovasti olisi veroprogressio iskenyt, kun viljanviljelyssä on tulontasausmahdolliduudet olemattomat. Kun joka vuosi ostaa ne lannat, pysyy tulot aika tasasina,mutta jos yhtenä vuonna ei ostakaan, niin heti menee tulot epätasapainoon, kun viljanmyyntejä ei pysty pienten varastojen takia jaksottamaan menoja vastaaviksi. Tämä verotuksellinen näkökulma  teiltä "pelimiehiltä" tässä keskustelussa tuntuu unohtuvan.

Ennakkomaksut ja joissain tapauksissa myös ennakkotilitykset auttaa. Ite otin viime vuodelle ennakkotilitystä ja kollega maksoi muutaman kympin ennakkoon apulannoista vaikka teki kaupat vasta jokin aika sitten.

Meinaatko että pystyy tekemään niin, että maatalouskaupalle ennakkoon maksaa tietyn summan, sanotaan vaikka 20 000€, mutta ei tee vielä kauppaa,vaan tekee kaupat apulannasta vasta seuraavana vuonna,eli tänä keväänä, jolloin tuolla 20 tonnilla saakin lantaa enemmän kuin olisi saanut syksyn huippuhintojen aikana?

Pystyy ja on ihan yleisesti käytössä oleva menetelmä.

Ja ei sillä ole pakko ostaa apulantaa vaan vaikka esim. Löpöä. Eikä ole mitään aikaakaan milloin tili piti "nollata". Ainut rajoitus tuli siitä et alvikanta täyty olla sama. Ja tietysti riski et se maatalouspulju pysyy pystyssä..

Ja jos nyt pitää tuloja säätää niin kannattaa ehkä miettiä Oy pohjaista maataloutta niin ei tarvii tuskailla korkeamman veronmaksun vuoksi. Jos siirtää menoja..

Tätä verotusnäkökulmaa en muistanutkaan aiemmin mainita, mutta sehän se oli yksi painavimmista syistä tälläkin tilalla apulantojen hankkimiseen viime syksynä. Tuo ennakkomaksu olisi ehkä myös toiminut, mutta siinähän oli sellainen mutta, että kovasti luotiin sellainen harhakuva, ettei apulantaa välttämättä myöhemmin enää edes saisi, ja kenellä on halukkuutta sitoa kymppitonneja vuosiksi tavaraan, jonka saa joskus, ehkä. Ja kun öljylle tai roundupille ei ole tällä hinnalla, tällä haavaa niin paljoa tarvetta..

Ja tuosta yhtiöittämisestä sen verran, että eihän "pieniä" viljelystiloja ole mitään järkeä yhtiöittää.

Jos palkkatöissä käy niin kyllä se voi kannattaa aika pienelläkin tilalla oy, ei ole sitten pakko nostaa ansiotuloa yhtiöstä. 33k€ ylimenevästä maksetaan palkkatöissä jo melkein puolet veroa ja muita kuluja. Jos maataloudesta tuloja on yhtään enemmän niin ei se palkkatyökään kauheasti motivoi jos puolet menee veroa.

Juu aika paljon niitä sivutoimitiloja on yhtiöitetty juuri tuon vuoksi. OY on siinäkin mielessä parempi, että kun se naapurin jussi lopettaa sen viljelyn niin voi löydä tiskiin sitten sellaisen tarjouksen että pääsee parhaimmillaan saman tien kättelemään. Nyt jos tilanne olisi ollut se, et viljellään sitä sukutilaa joka joskus saatu lahja spv kaupassa itselle niin äkkiä keikauttaa naapurin jussin kanssa tehty kauppa nettovarallisuuden pakkaselle jolloin saa pääomatulot unohtaa. Laskemalla voi asiaa pähkäillä mut sellanen nyrkkisääntö on et jos sulla on nyt muuta ansiotuloa muualta ja viljelet peltoja ja nettovarallisuus jo plussalla eikö ajatuksissa laajentaa ostamalla velkarahalla peltoalaa niin silloin oy ei varmaankaan kannata vaa kannattaa nostaa pääomatulona maatalouden ansioita. Jos taas missään ajatuksen sopukoissa on peltoalan laajentaminen velkarahalla niin voisi oy olla paikallaan. Toki homman voi tehdä jälkeenpäinkin eli pellot eka ja sitten vasta oy:ksi, mut silloin kannattaa pankin kanssa keskustella lyhennysohjelmasta niin ettei eka lyhennys tulisi vielä haittaamaan ennen oy:tä.

Mut niin tilakohtaisia asioita, että yksiselitteistä ohjetta voi antaa. Joillain voi myös olla tilanne se et ok hyvä palkkahomma tilan ulkopuolella ja viljelystä ei tarvitse rahaa nostaa yksityistalouteen. Tällöin mielestäni oy on ok kun 20% verolla rahat voi jättää yhtiöön sisään ja käyttää niitä siellä sitten miten haluaa.