Nyt tuli ensimmäiseltä kauppaliikkeeltä pyyntö, että asiakkaat toimittaisivat etukäteen tiedot haluamistaan lannoitelajeista ja määristä. Kaupankäynti on nopeaa, pitää pystyä reagoimaan pienellä aikavälillä. Ihan loogista touhua. Luulen, että ensi kesänä liitän tarjouspyyntöön maininnan, että laittaa saman tein tilaukseen, kun kausi alkaa. Asia ei tästä sen kummemmaksi ole tulossa.
Tuo on trendi vähän joka alueella yhteiskunnassa, yritykset teettävät asiakkailla työnsä, ja näin tuotot paranevat. Muutaman vuoden päästä viljelijöille lähetetään hakku postissa, kaiva kalliosta fosfaatit ja kalit itse. Lasku tulee entisensuuruisena mukana. Ammoniakkia tietysti voisi hankkia vaikka Green Nordic Energy-firmasta, siellä on vihreän ammoniakin tuotantokehitys valtion avustamana käynnissä. Sitten vaan ammoniakki säiliöön ja sijoittaa sen maahan suoraan. Mihin Yaraa sitten enää tarvitaan ?
Tämänhetkinen typpikilon hinta ei ole enää linjassa maakaasupörssin kanssa. Eli jotakin ihmeellistä on nyt näissä keinolannoiteasioissa, olisiko jokin vihreän siirtymän sivuvaikutus taas kyseessä.
Seuraava vaihe omakohtaisessa typentuotannossa on turvautua tilakohtaisiin pienen kokoluokan ammoniakinvalmistuslaitteisiin, tässä on yksi suunnitelma, joka näyttäisi olevan noin 100 k€. Tuotto 77 t/vuosi, typpenä noin 60 tonnia. 2/3 investoinnista (ehkä 65000€) tulee 300 kWp aurinkopaneeleille, akkuja ja halvinta pörssisähköä käyttämällä voisi päästä aika paljon pienemmällä investoinnilla.
Kuva: Kaaviokuva ammoniakin valmistuslaitteistosta (Pochari Technologies)
-SS-
