Lainaus käyttäjältä: Magia - 27.01.23 - klo:08:17

Tuo tuki on siinä mielessä hyvä,tasaa maksajien maksuja sähkössä ja lannoissa,jotka johtuvat korkeasta energianhinnasta.Tuskimpa ne lantojenhinnat tippuisivat ilman tukeakaan,epäilen etteivät enään koskaan tipu,ainoastaan halpa vilja voi tiputtaa.Suomessa on se ongelma ettei tuotteiden hinnat seuraa kustannuksia.Jos tilakoko olisi isompi,tämä homma tappaisi koko maatalouden.

Kuka ne lannat on käskenyt ostamaan kalliilla? Tai jos sähkö kallista niin mikäli toiminta eli vaikka joku elukkahomma jossa sähköä tarvitaan erilailla kun viljahommissa niin ei sopeudu tilanteeseen. Eli jos se mahdollisuus luoda painetta hintojen laskuun hävitetään tukemalla asioita niin ei tuo homma kyllä tule toimimaan.

Ongelmahan tuossa on sitten se et ne jotka on jo muutenkin olleet ongelmissa niin saattaa se lopullinen niitti tulla mut onko maatalous sitten kestävällä pohjalla jos aina tullaan pelastamaan?

Tuotteiden hinnat ei seuraa kustannuksia juuri sen vuoksi kun aina tulee jokin taho yleensä valtio apuun. Tukemalla pidetään keinotekoisesti tuotantoa yllä jolla varmistetaan riittävä ylituotanto jolloin hinnat laskee.

Tilakoon kasvu tarkoittaisi silloin että asiasta päätöksiä tekeviä on vähemmän näin ollen voisi oikeasti syntyä tilanne et esim. Se jäljelle jäävä neljännes viljelijöistä katsoisi tai riittävän moni et ei kannata nyt vaikka vehnää viljellä tänä vuonna. Tarjonta vähenee ja silloin kysyntä nousee. Nyt tilallisia yli 40000 jolloin jolloin yhteisen sävelen löytäminen tuotannon rajoittamisessa on lähes mahdotonta.

Varmasti muutos tuo aina uusia ongelmia ratkaistavaksi mutta epäilen et nykyiseen tilanteeseen ovat kaikki muut tyytyväisiä paitsi suurin osa viljelijöistä, se osa joka ymmärtää saman mitä tuossa yllä kirjoitin. Teollisuus ja kauppa ovat tyytyväisiä kun valtio tulee hätiin. Ei tarvii stressata et tuottajalle pitäisi maksaa yhtään lisää..

Asiaa kirjoitit! Me viljelijät olemme jotenkin kieroon kasvaneet ja perinteiden velvoittamia eli sitä viljaa ja muuta ruokaa pitää tuottaa täysillä panostaen kaikissa tilanteissa. Parempi olisi, kun yhteislinjassa välillä pidättäydyttäisiin tuosta opitusta toimintatavasta ja nytkin käytettäisiin enemmän uuden ohjelmakauden tukijärjestelmää hyväksi valitsemalla vaihtoehtoisia pellon käyttömuotoja. Vain kokeilemisen jälkeen voi arvioida vaikutuksia! Minä olen jo muutenkin tuossa kehityksessä mukana! Muut?

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 27.01.23 - klo:08:36

Lainaus käyttäjältä: Magia - 27.01.23 - klo:08:17

Tuo tuki on siinä mielessä hyvä,tasaa maksajien maksuja sähkössä ja lannoissa,jotka johtuvat korkeasta energianhinnasta.Tuskimpa ne lantojenhinnat tippuisivat ilman tukeakaan,epäilen etteivät enään koskaan tipu,ainoastaan halpa vilja voi tiputtaa.Suomessa on se ongelma ettei tuotteiden hinnat seuraa kustannuksia.Jos tilakoko olisi isompi,tämä homma tappaisi koko maatalouden.

Kuka ne lannat on käskenyt ostamaan kalliilla? Tai jos sähkö kallista niin mikäli toiminta eli vaikka joku elukkahomma jossa sähköä tarvitaan erilailla kun viljahommissa niin ei sopeudu tilanteeseen. Eli jos se mahdollisuus luoda painetta hintojen laskuun hävitetään tukemalla asioita niin ei tuo homma kyllä tule toimimaan.

Ongelmahan tuossa on sitten se et ne jotka on jo muutenkin olleet ongelmissa niin saattaa se lopullinen niitti tulla mut onko maatalous sitten kestävällä pohjalla jos aina tullaan pelastamaan?

Tuotteiden hinnat ei seuraa kustannuksia juuri sen vuoksi kun aina tulee jokin taho yleensä valtio apuun. Tukemalla pidetään keinotekoisesti tuotantoa yllä jolla varmistetaan riittävä ylituotanto jolloin hinnat laskee.

Tilakoon kasvu tarkoittaisi silloin että asiasta päätöksiä tekeviä on vähemmän näin ollen voisi oikeasti syntyä tilanne et esim. Se jäljelle jäävä neljännes viljelijöistä katsoisi tai riittävän moni et ei kannata nyt vaikka vehnää viljellä tänä vuonna. Tarjonta vähenee ja silloin kysyntä nousee. Nyt tilallisia yli 40000 jolloin jolloin yhteisen sävelen löytäminen tuotannon rajoittamisessa on lähes mahdotonta.

Varmasti muutos tuo aina uusia ongelmia ratkaistavaksi mutta epäilen et nykyiseen tilanteeseen ovat kaikki muut tyytyväisiä paitsi suurin osa viljelijöistä, se osa joka ymmärtää saman mitä tuossa yllä kirjoitin. Teollisuus ja kauppa ovat tyytyväisiä kun valtio tulee hätiin. Ei tarvii stressata et tuottajalle pitäisi maksaa yhtään lisää..

Asiaa kirjoitit! Me viljelijät olemme jotenkin kieroon kasvaneet ja perinteiden velvoittamia eli sitä viljaa ja muuta ruokaa pitää tuottaa täysillä panostaen kaikissa tilanteissa. Parempi olisi, kun yhteislinjassa välillä pidättäydyttäisiin tuosta opitusta toimintatavasta ja nytkin käytettäisiin enemmän uuden ohjelmakauden tukijärjestelmää hyväksi valitsemalla vaihtoehtoisia pellon käyttömuotoja. Vain kokeilemisen jälkeen voi arvioida vaikutuksia! Minä olen jo muutenkin tuossa kehityksessä mukana! Muut?

Kiitos.
Mä olen omalta osalta ollut mukana sen 5v nyt, kun viljelty luomuna. Tuleva ohjelmakausi rajoittaa luomulta pois nuo ekojärjestelmän vaihtoehdot jolloin tuo kenties rahakkain monimuotoisuuspelto max. 25% (n.670€/ha) jää saamatta. Jos luomu kävisi tuohon niin 830€ olisi taso. Toki luomussa päästään maanparannuskasvi toimenpiteellä (max. 20%)noin 770€ tukitasoon. Ja normaalilla viljalla tai tuotantonurmella 580€ tietämiin.

Jokainen tilahan nuo katsoo omalta kohdalta. Elukkatilat tarvitsevat rehua ja niillä ei yleensä tule kyseeseen himmailu. Toki laskinta kannattaisi käyttää et kannattaako se elukkahomma oikeasti? Mut tietysti kun se miljoona investointi on tehty taannoin niin eipä siitä oravanpyörästä voi pois hypätä.

Sitten on se iso porukka, sivutoimiset viljelijät. Onko laskettu oikesti ettei rahaliiku maatalouteen päin? Tietysti sivutoimimisena voidaan jatkaa pidempään, kun ei edes omaa palkkaa tarvitse laskea. Tai sen voi tiukan paikan tullen jättää laskematta. Päätoimiset tarvii jotain omaankin suuhun välillä. Epäilen että tämäkin asia ulosmitataan teollisuuden ja kaupan toimesta. Halukkaita viljelijöitä on niin paljon, että kylhän ne voivat talkoilla työt ja tehdä harrastuksena. Päätoimiset tuossa tippuu ekana.

Lainaus käyttäjältä: Kasmet - 27.01.23 - klo:08:49

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 27.01.23 - klo:08:36

Lainaus käyttäjältä: Magia - 27.01.23 - klo:08:17

Tuo tuki on siinä mielessä hyvä,tasaa maksajien maksuja sähkössä ja lannoissa,jotka johtuvat korkeasta energianhinnasta.Tuskimpa ne lantojenhinnat tippuisivat ilman tukeakaan,epäilen etteivät enään koskaan tipu,ainoastaan halpa vilja voi tiputtaa.Suomessa on se ongelma ettei tuotteiden hinnat seuraa kustannuksia.Jos tilakoko olisi isompi,tämä homma tappaisi koko maatalouden.

Kuka ne lannat on käskenyt ostamaan kalliilla? Tai jos sähkö kallista niin mikäli toiminta eli vaikka joku elukkahomma jossa sähköä tarvitaan erilailla kun viljahommissa niin ei sopeudu tilanteeseen. Eli jos se mahdollisuus luoda painetta hintojen laskuun hävitetään tukemalla asioita niin ei tuo homma kyllä tule toimimaan.

Ongelmahan tuossa on sitten se et ne jotka on jo muutenkin olleet ongelmissa niin saattaa se lopullinen niitti tulla mut onko maatalous sitten kestävällä pohjalla jos aina tullaan pelastamaan?

Tuotteiden hinnat ei seuraa kustannuksia juuri sen vuoksi kun aina tulee jokin taho yleensä valtio apuun. Tukemalla pidetään keinotekoisesti tuotantoa yllä jolla varmistetaan riittävä ylituotanto jolloin hinnat laskee.

Tilakoon kasvu tarkoittaisi silloin että asiasta päätöksiä tekeviä on vähemmän näin ollen voisi oikeasti syntyä tilanne et esim. Se jäljelle jäävä neljännes viljelijöistä katsoisi tai riittävän moni et ei kannata nyt vaikka vehnää viljellä tänä vuonna. Tarjonta vähenee ja silloin kysyntä nousee. Nyt tilallisia yli 40000 jolloin jolloin yhteisen sävelen löytäminen tuotannon rajoittamisessa on lähes mahdotonta.

Varmasti muutos tuo aina uusia ongelmia ratkaistavaksi mutta epäilen et nykyiseen tilanteeseen ovat kaikki muut tyytyväisiä paitsi suurin osa viljelijöistä, se osa joka ymmärtää saman mitä tuossa yllä kirjoitin. Teollisuus ja kauppa ovat tyytyväisiä kun valtio tulee hätiin. Ei tarvii stressata et tuottajalle pitäisi maksaa yhtään lisää..

Asiaa kirjoitit! Me viljelijät olemme jotenkin kieroon kasvaneet ja perinteiden velvoittamia eli sitä viljaa ja muuta ruokaa pitää tuottaa täysillä panostaen kaikissa tilanteissa. Parempi olisi, kun yhteislinjassa välillä pidättäydyttäisiin tuosta opitusta toimintatavasta ja nytkin käytettäisiin enemmän uuden ohjelmakauden tukijärjestelmää hyväksi valitsemalla vaihtoehtoisia pellon käyttömuotoja. Vain kokeilemisen jälkeen voi arvioida vaikutuksia! Minä olen jo muutenkin tuossa kehityksessä mukana! Muut?

Kiitos.
Mä olen omalta osalta ollut mukana sen 5v nyt, kun viljelty luomuna. Tuleva ohjelmakausi rajoittaa luomulta pois nuo ekojärjestelmän vaihtoehdot jolloin tuo kenties rahakkain monimuotoisuuspelto max. 25% (n.670€/ha) jää saamatta. Jos luomu kävisi tuohon niin 830€ olisi taso. Toki luomussa päästään maanparannuskasvi toimenpiteellä (max. 20%)noin 770€ tukitasoon. Ja normaalilla viljalla tai tuotantonurmella 580€ tietämiin.

Jokainen tilahan nuo katsoo omalta kohdalta. Elukkatilat tarvitsevat rehua ja niillä ei yleensä tule kyseeseen himmailu. Toki laskinta kannattaisi käyttää et kannattaako se elukkahomma oikeasti? Mut tietysti kun se miljoona investointi on tehty taannoin niin eipä siitä oravanpyörästä voi pois hypätä.

Sitten on se iso porukka, sivutoimiset viljelijät. Onko laskettu oikesti ettei rahaliiku maatalouteen päin? Tietysti sivutoimimisena voidaan jatkaa pidempään, kun ei edes omaa palkkaa tarvitse laskea. Tai sen voi tiukan paikan tullen jättää laskematta. Päätoimiset tarvii jotain omaankin suuhun välillä. Epäilen että tämäkin asia ulosmitataan teollisuuden ja kaupan toimesta. Halukkaita viljelijöitä on niin paljon, että kylhän ne voivat talkoilla työt ja tehdä harrastuksena. Päätoimiset tuossa tippuu ekana.

Joo varmana tippuu päätoimiset ekana, sivutoimiset käyttää 100% tilan tuloista lisämaan ostoon / tilan kehittämiseen eikä tunnu missään vaikka vähän laittaa muutakin rahaa tarvittaessa.

Millanen päätoiminen kasvinviljelijä?

Millanen päätoiminen kasvinviljelijä?

Sellainen joka tekee max 3 kuukautta töitä vuodessa, ei huono homma vai?

Suuria lannoitemahteja vastaan tarvitaan kunnon boikotti. Ikävä kyllä tähän kelkkaan ei päätoimisia viljelijöitä saa, koska päätoimiset tilat tarvitsevat rehua elukoidensa ja perheidensä suihin, ja siihen tarvitaan väkilannoitteita. Toisekseen monien kohdilla toiminta on omasta tahdosta riippumatonta, koska avioliiton vahvempi puolisko, pankki, viime kädessä päättää, mitä tulee tehdä ja mitä ei. Lannoiteboikotti jäisi siis vain sivutoimisten "harrastelijoiden" vastuulle, joita on loppujen lopuksi aika suuri osa viljanviljelijöistä. Luulisi säkkipaskan hintaa jo tiputtavan, kun kaikki, jotka vain suinkin pystyvät boikottirintamaan osallistumaan, sen myös tekevät, ja yhteisesti pidetään pää kylmänä ja ilmoitetaan herroille, ettei ryyniäkään osteta ennen kuin hinta on pudonnut sille ja sille tasolle. Mutta tämä on tietysti vain utopistinen ajatus ja ainakin tältä kaudelta juna meni jo. 

Suuria lannoitemahteja vastaan tarvitaan kunnon boikotti. Ikävä kyllä tähän kelkkaan ei päätoimisia viljelijöitä saa, koska päätoimiset tilat tarvitsevat rehua elukoidensa ja perheidensä suihin, ja siihen tarvitaan väkilannoitteita. Toisekseen monien kohdilla toiminta on omasta tahdosta riippumatonta, koska avioliiton vahvempi puolisko, pankki, viime kädessä päättää, mitä tulee tehdä ja mitä ei. Lannoiteboikotti jäisi siis vain sivutoimisten "harrastelijoiden" vastuulle, joita on loppujen lopuksi aika suuri osa viljanviljelijöistä. Luulisi säkkipaskan hintaa jo tiputtavan, kun kaikki, jotka vain suinkin pystyvät boikottirintamaan osallistumaan, sen myös tekevät, ja yhteisesti pidetään pää kylmänä ja ilmoitetaan herroille, ettei ryyniäkään osteta ennen kuin hinta on pudonnut sille ja sille tasolle. Mutta tämä on tietysti vain utopistinen ajatus ja ainakin tältä kaudelta juna meni jo.

suomi on niin pieni markkina alue että tuskin mitkään boikotit paljon hintoihin vaikuttaa, maailman markkinat määrää. Jos jonkun pienen muutoksen hintoihin saisikin aikaan se palautuis heti kun kauppa alkais taas käymään. Muutamat nopeimmat kerkeis korkeintaan pienen hyödyn saada.

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 27.01.23 - klo:10:16

Suuria lannoitemahteja vastaan tarvitaan kunnon boikotti. Ikävä kyllä tähän kelkkaan ei päätoimisia viljelijöitä saa, koska päätoimiset tilat tarvitsevat rehua elukoidensa ja perheidensä suihin, ja siihen tarvitaan väkilannoitteita. Toisekseen monien kohdilla toiminta on omasta tahdosta riippumatonta, koska avioliiton vahvempi puolisko, pankki, viime kädessä päättää, mitä tulee tehdä ja mitä ei. Lannoiteboikotti jäisi siis vain sivutoimisten "harrastelijoiden" vastuulle, joita on loppujen lopuksi aika suuri osa viljanviljelijöistä. Luulisi säkkipaskan hintaa jo tiputtavan, kun kaikki, jotka vain suinkin pystyvät boikottirintamaan osallistumaan, sen myös tekevät, ja yhteisesti pidetään pää kylmänä ja ilmoitetaan herroille, ettei ryyniäkään osteta ennen kuin hinta on pudonnut sille ja sille tasolle. Mutta tämä on tietysti vain utopistinen ajatus ja ainakin tältä kaudelta juna meni jo.

suomi on niin pieni markkina alue että tuskin mitkään boikotit paljon hintoihin vaikuttaa, maailman markkinat määrää. Jos jonkun pienen muutoksen hintoihin saisikin aikaan se palautuis heti kun kauppa alkais taas käymään. Muutamat nopeimmat kerkeis korkeintaan pienen hyödyn saada.

Kyl se niin määrää et viljanhinta tulisi nousemaan, kun ei sitä kotimaan satoa olisi. Vaikkei siis suoraan lannoitteen hinta laskisikaan. Hintaero viljassa ei voi tietysti revetä mahdottomiin euroopanhinnan kanssa mut sellainen noin satanen enemmän kuin euroopan taso olisi mahdolista rahtauksesta aiheutuvien kulujen vuoksi veikkaisin.

Filosofi on oikeassa et tämä juna meni jo tämän vuoden osalta. Nyt lannoitteita hankittu niin paljon et ensi kautena ei ihmeempiä muutoksia viljelyaloihin tule ja jos tulee perus hyvä sato niin viime syksyn sadon kanssa täyttyy markkina hyvin, ja hinta laskee. Se focus on nyt siellä kesän lannoitekauden avauksessa ja vuoden 24 kasvukaudessa. Jos lannoitehinnat tippuvat tavanomaiselle tasolle (typpi 200e/t ja npk 300e/t) niin ensi kesänä jatketaan siitä mihin 20 kesällä jäätiin. Vilja maksaa taas sen 150e molemmin puolin ja ylituotanto on taattu normaali vuosina. Mut jos lannoite on tätä hintataso ja ensi kesällä ei satoa tulekkaan niin 23/24 talven hinnat on kovia ja 24 syksynkin hinnat ovat vielä kovempia..

Tutkimukseni mukaan vehnä on yksi tärkeimmistä maan viljelykasveista. Ilmastonmuutos on kuitenkin vaikuttanut satoon. Tässä hyvä lähde jonka löysin: https://www.luke.fi/fi/tilastot

Maa on panostanut maatalouden tutkimukseen ja kehitykseen, ja uudet teknologiat, kuten tarkkuusviljely, voivat auttaa viljelijöitä tehostamaan toimintaansa ja parantamaan satoa.

Kaiken kaikkiaan uskon, että oikeilla panostuksilla ja ponnisteluilla Suomen vehnäteollisuudella on valoisa tulevaisuus. Sijoitan myös erilaisiin vilja-ETF:ihin, osakekurssi näyttää nyt https://www.porssikurssit.fi/ mukaan olevan lähellä pohjaa, mutta tulevaisuus näyttää!

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 27.01.23 - klo:10:16

Suuria lannoitemahteja vastaan tarvitaan kunnon boikotti. Ikävä kyllä tähän kelkkaan ei päätoimisia viljelijöitä saa, koska päätoimiset tilat tarvitsevat rehua elukoidensa ja perheidensä suihin, ja siihen tarvitaan väkilannoitteita. Toisekseen monien kohdilla toiminta on omasta tahdosta riippumatonta, koska avioliiton vahvempi puolisko, pankki, viime kädessä päättää, mitä tulee tehdä ja mitä ei. Lannoiteboikotti jäisi siis vain sivutoimisten "harrastelijoiden" vastuulle, joita on loppujen lopuksi aika suuri osa viljanviljelijöistä. Luulisi säkkipaskan hintaa jo tiputtavan, kun kaikki, jotka vain suinkin pystyvät boikottirintamaan osallistumaan, sen myös tekevät, ja yhteisesti pidetään pää kylmänä ja ilmoitetaan herroille, ettei ryyniäkään osteta ennen kuin hinta on pudonnut sille ja sille tasolle. Mutta tämä on tietysti vain utopistinen ajatus ja ainakin tältä kaudelta juna meni jo.

suomi on niin pieni markkina alue että tuskin mitkään boikotit paljon hintoihin vaikuttaa, maailman markkinat määrää. Jos jonkun pienen muutoksen hintoihin saisikin aikaan se palautuis heti kun kauppa alkais taas käymään. Muutamat nopeimmat kerkeis korkeintaan pienen hyödyn saada.

Niin, verrattain pieni markkina juu. Esim. Yara Suomen tuotannosta menee 3/4 vientiin, eli tarkoittaisi sitä, että jos suomalaiset eivät osta ryyniäkään, vientitavaran hinta nousisi 33,3 % tai vaihtoehtoisesti pitäisi tyytyä vähäisempään voittoon. Ja vaikka hinta laskisikin Suomessa, on aivan totta, etteivät kaikki suomalaiset voi ostaa lannoitteita samaan aikaan aallonpohjalla. Näin ollen ei auta kuin jatkaa samalla vanhalla, hyväksi todetulla tavalla..

Amerikkalaiset ja kanadalaiset tehoviljelijät ovat jo vuosikymmenien ajan käyttäneet vehnänviljelyssä täsmäteknologioita. Silti muutaman vuoden takainen 4,5 $/bu hinta oli sellainen, että amerikkalaiset totesivat, että "vehnänviljelyssä ei vain löydy sitä rahaa" 

Tämä nykyinen hintapiikki ei ole välttämättä pysyvä, ja suuret vehnäntuottajamaat ovat vähintään kompensoineet jo Ukrainan koko vientituotannon, eikä välttämättä maailmanlaajuisesti koko sato pilaannu sääolosuhteiden takia, ainakaan joka vuosi.

Toisaalta, vehnällä on sentään aina vientimarkkinat, ainakin jollakin hinnalla.

Ongelmajätteiksi muuttunevat jotkin viljelykasvit ehkä aikaisemmin, järjestyksessä ruis, kaura, ohra, niiden markkinat viennissä ovat kuitenkin aika pienet, tai olemattomat, kuten rukiilla.

Myös öljykasvit ovat jo puolivälissä palaamassa "normaalihintoihin", ainakin futuurit ovat syöksykierteessä alas päin, mutta niille saattaa olla silti paremmat markkinat kuin esimerkiksi rukiilla.

Herne- ja papumarkkinat saattavat tukkeutua jo lähivuosina, koska viljelijät tekevät rationaalisia päätöksiä ja syöksyvät joukolla kylvämään sitä, minkä kulloinkin olettavat olevan kannattavinta.

-SS-

Amerikkalaiset ja kanadalaiset tehoviljelijät ovat jo vuosikymmenien ajan käyttäneet vehnänviljelyssä täsmäteknologioita. Silti muutaman vuoden takainen 4,5 $/bu hinta oli sellainen, että amerikkalaiset totesivat, että "vehnänviljelyssä ei vain löydy sitä rahaa" 

Tämä nykyinen hintapiikki ei ole välttämättä pysyvä, ja suuret vehnäntuottajamaat ovat vähintään kompensoineet jo Ukrainan koko vientituotannon, eikä välttämättä maailmanlaajuisesti koko sato pilaannu sääolosuhteiden takia, ainakaan joka vuosi.

Toisaalta, vehnällä on sentään aina vientimarkkinat, ainakin jollakin hinnalla.

Ongelmajätteiksi muuttunevat jotkin viljelykasvit ehkä aikaisemmin, järjestyksessä ruis, kaura, ohra, niiden markkinat viennissä ovat kuitenkin aika pienet, tai olemattomat, kuten rukiilla.

Myös öljykasvit ovat jo puolivälissä palaamassa "normaalihintoihin", ainakin futuurit ovat syöksykierteessä alas päin, mutta niille saattaa olla silti paremmat markkinat kuin esimerkiksi rukiilla.

Herne- ja papumarkkinat saattavat tukkeutua jo lähivuosina, koska viljelijät tekevät rationaalisia päätöksiä ja syöksyvät joukolla kylvämään sitä, minkä kulloinkin olettavat olevan kannattavinta.

-SS-

Kannattaa tältä pohjalta varmaan panostaa sianlihan tuotantoon kun kaikki vilja ja valkuaisrehu tulee ennusteen mukaan olemaan käytännössä ilmaista 

Amerikkalaiset ja kanadalaiset tehoviljelijät ovat jo vuosikymmenien ajan käyttäneet vehnänviljelyssä täsmäteknologioita. Silti muutaman vuoden takainen 4,5 $/bu hinta oli sellainen, että amerikkalaiset totesivat, että "vehnänviljelyssä ei vain löydy sitä rahaa" 

Tämä nykyinen hintapiikki ei ole välttämättä pysyvä, ja suuret vehnäntuottajamaat ovat vähintään kompensoineet jo Ukrainan koko vientituotannon, eikä välttämättä maailmanlaajuisesti koko sato pilaannu sääolosuhteiden takia, ainakaan joka vuosi.

Toisaalta, vehnällä on sentään aina vientimarkkinat, ainakin jollakin hinnalla.

Ongelmajätteiksi muuttunevat jotkin viljelykasvit ehkä aikaisemmin, järjestyksessä ruis, kaura, ohra, niiden markkinat viennissä ovat kuitenkin aika pienet, tai olemattomat, kuten rukiilla.

Myös öljykasvit ovat jo puolivälissä palaamassa "normaalihintoihin", ainakin futuurit ovat syöksykierteessä alas päin, mutta niille saattaa olla silti paremmat markkinat kuin esimerkiksi rukiilla.

Herne- ja papumarkkinat saattavat tukkeutua jo lähivuosina, koska viljelijät tekevät rationaalisia päätöksiä ja syöksyvät joukolla kylvämään sitä, minkä kulloinkin olettavat olevan kannattavinta.

-SS-

Niin eikös tuo 4,5 taalaa bushelilta ole kutakuinkin 166 taalaa tonnilta ja tämän hetken kurssilla n. 150e?

Sen mitä olen näitä jenkki ja kaukaisimmat farmareita youtuubista seuraillut niin saman havainnon olen tehnyt. Vesi siellä on monesti rajoittava tekijä ja lannoitukset annetaankin nestemäisenä mutta ei lannoitusmäärät ole mitenkään poskettomia. Jopa matalia täkäläiseen mittapuuhun. Toki vaihtelua on. Yks farmari Tennesseessä saa kyllä n. 6t satoja vehnästä hehtaarilta ja lannoitusmäärätkin ovat suurempia mut on vettäkin tarjolla enemmän. Mut keskilännessä 2t/ha on ihan ok sato ja typpimäärä voi olla satakiloa tai alle. Homma perustuu siihen isoon hehtaarimäärään.

SS on oikeassa et vehnällä on oikeasti markkina olemassa muut ovat marginaaleja. Kauraa kun vielä hieman lisätään niin saadaan sekin markkina yltäkylläiseksi ja hinta putoamaan. Ohran kysyntä laskee sitä myöden kun elukkatalous hiipuu ja ruis no siitä ei sen enempää. Ei niitä ruisleivän syöjiä enää montaa ole. Milloin mitäkin smoothia aamiaiseksi vedetään. 

Öljykasveilla on varmaan paikkansa mut Suomessa ongelma on se et syysmuodot pitäisi saada yleistymään ja niiden viljelyvarmuus paremmaksi. Alle tonnin keskisadoilla kevät muodoilla ei ole paikkaa tässä pelissä. Herneet ja pavut ok mut äkkiä se markkina on tukossa niinkuin nyt taitaa käydä. Kai herneen hinnat on jo kiinnitetty?

Suomesta voitaisiin ihan hyvin vesittää se 100 000 ha mitä on väläytelty. Sama jos määrä vaikka kaksin tai kolminkertaistettaisiin. Ongelma vain se et nyt jo halukkaita viljelijöitä liikaa niin peltomarkkinahan kuumenisi kiehumispisteeseen jos peltoala vähenee. Saa nähdä mitä merkitystä tämä osittainen raivauskielto aiheuttaa.

Suomen maataloustuotannon rahapotti on melko vakio ja tällä viljelijämäärällä se ei enää takaa inhimillistä tulotasoa yksittäiselle viljelijälle. Rakennekehitystä pitäisi potkia vauhdilla eteenpäin..

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 29.01.23 - klo:10:16

Amerikkalaiset ja kanadalaiset tehoviljelijät ovat jo vuosikymmenien ajan käyttäneet vehnänviljelyssä täsmäteknologioita. Silti muutaman vuoden takainen 4,5 $/bu hinta oli sellainen, että amerikkalaiset totesivat, että "vehnänviljelyssä ei vain löydy sitä rahaa" 

Tämä nykyinen hintapiikki ei ole välttämättä pysyvä, ja suuret vehnäntuottajamaat ovat vähintään kompensoineet jo Ukrainan koko vientituotannon, eikä välttämättä maailmanlaajuisesti koko sato pilaannu sääolosuhteiden takia, ainakaan joka vuosi.

Toisaalta, vehnällä on sentään aina vientimarkkinat, ainakin jollakin hinnalla.

Ongelmajätteiksi muuttunevat jotkin viljelykasvit ehkä aikaisemmin, järjestyksessä ruis, kaura, ohra, niiden markkinat viennissä ovat kuitenkin aika pienet, tai olemattomat, kuten rukiilla.

Myös öljykasvit ovat jo puolivälissä palaamassa "normaalihintoihin", ainakin futuurit ovat syöksykierteessä alas päin, mutta niille saattaa olla silti paremmat markkinat kuin esimerkiksi rukiilla.

Herne- ja papumarkkinat saattavat tukkeutua jo lähivuosina, koska viljelijät tekevät rationaalisia päätöksiä ja syöksyvät joukolla kylvämään sitä, minkä kulloinkin olettavat olevan kannattavinta.

-SS-

Niin eikös tuo 4,5 taalaa bushelilta ole kutakuinkin 166 taalaa tonnilta ja tämän hetken kurssilla n. 150e?

Sen mitä olen näitä jenkki ja kaukaisimmat farmareita youtuubista seuraillut niin saman havainnon olen tehnyt. Vesi siellä on monesti rajoittava tekijä ja lannoitukset annetaankin nestemäisenä mutta ei lannoitusmäärät ole mitenkään poskettomia. Jopa matalia täkäläiseen mittapuuhun. Toki vaihtelua on. Yks farmari Tennesseessä saa kyllä n. 6t satoja vehnästä hehtaarilta ja lannoitusmäärätkin ovat suurempia mut on vettäkin tarjolla enemmän. Mut keskilännessä 2t/ha on ihan ok sato ja typpimäärä voi olla satakiloa tai alle. Homma perustuu siihen isoon hehtaarimäärään.

SS on oikeassa et vehnällä on oikeasti markkina olemassa muut ovat marginaaleja. Kauraa kun vielä hieman lisätään niin saadaan sekin markkina yltäkylläiseksi ja hinta putoamaan. Ohran kysyntä laskee sitä myöden kun elukkatalous hiipuu ja ruis no siitä ei sen enempää. Ei niitä ruisleivän syöjiä enää montaa ole. Milloin mitäkin smoothia aamiaiseksi vedetään. 

Öljykasveilla on varmaan paikkansa mut Suomessa ongelma on se et syysmuodot pitäisi saada yleistymään ja niiden viljelyvarmuus paremmaksi. Alle tonnin keskisadoilla kevät muodoilla ei ole paikkaa tässä pelissä. Herneet ja pavut ok mut äkkiä se markkina on tukossa niinkuin nyt taitaa käydä. Kai herneen hinnat on jo kiinnitetty?

Suomesta voitaisiin ihan hyvin vesittää se 100 000 ha mitä on väläytelty. Sama jos määrä vaikka kaksin tai kolminkertaistettaisiin. Ongelma vain se et nyt jo halukkaita viljelijöitä liikaa niin peltomarkkinahan kuumenisi kiehumispisteeseen jos peltoala vähenee. Saa nähdä mitä merkitystä tämä osittainen raivauskielto aiheuttaa.

Suomen maataloustuotannon rahapotti on melko vakio ja tällä viljelijämäärällä se ei enää takaa inhimillistä tulotasoa yksittäiselle viljelijälle. Rakennekehitystä pitäisi potkia vauhdilla eteenpäin..

Ja sä olisit vapaaehtoinen lopettaja jos jotain kannustimia tulisi? Vai meinaatko et naapureiden pitäs lopettaa ja sä olisit se valittu joka saisi toimintaa jatkaa? No eipä kai mut kyllä se lopettaminen pääasiassa käy eläköitymisen tai konkurssin kautta.
Kova korkojen nousu kyllä varmaan jälkimmäistä alkaa kohta vauhdittamaan, jos on ennen ollu jo tiukilla niin kyllä se alkaa velkaisella olemaan loppu lähellä.

Aina on mahdollisuus alkaa sivuhommiin, pajalle vaan seittämästä neljään, näkee sen ihanuuden. Voi sitten kirota ku perkalee sivutoimijussit sössii pisneksen.