Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Apulannan hinta  (Luettu 201190 kertaa)

metsajussi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3733
  • En tiedä mistä on kysymys, mutta vastustan!
Vs: Apulannan hinta

Juu otan huomioon.
Mulla on tehtynä sellainen Excel  mihin laitan kuluja. Löpöt, lanta, kasvinsuojelu, vuokrat, lainat, muut vuotuiset kulut. Ja tuet tulona
Siihen sitten listattu eri viljakasvit, sato määrät ja hinnat. Näkee suoraan koska alkaa jäämään plussalle

Tuo on kyllä hyvä juttu, tietää missä mennään.

Tässä on se luonnonriskin ongelma jota ei laskemalla pois saa, tulevaisuuden ennustaminen on vieläkin yhä hankalaa kun kristallipallojen huoltojono on niin pitkä....
Kuitenkin kunnon floppi kovilla panoksilla kumoaa useamman hyvän onnistumisen ja lopputulos on vaikka 5 vuoden jaksolla lähes sama kuin keskinkertaisilla panoksilla.
Esim pääsenkö puimaan vehnän 20 vai 30% kosteana, tekee 1,8 e löpön hinnalla huiman ison eron kuivatuskuluihin. Ja minkä verran suuren sadon yrittäminen kasvattaa riskiä ja mitä se riski merkitsee euroissa (myöhästyttää puintia jne.)
Pitkäaikaisella seurannalla voi tietysti yrittää selvittää todennäköisyyksiä, keskiarvoja ja mediaaneja ja sitten luottaa niihin. Muuttujina myös kasvilajit, muokkaustapa ja/tai suorakylvö, työmenekki, tarvittavan kaluston arvo jne.

Aikaisemmilla viljan hinnoilla tonni lisää rehujyvää ei kestänyt kovin paljon lisäpanoksia, jos jostain 150 e/t siiilohinnasta vähensi lisälannoituksen, ylimääräiset ajot, lisätyt kasvinsuojeluaineet, kuivauksen ja rahdit niin tultiin about nollasummapeliin. Eli lisätonnin kulut lähenivät sen saavutetun lisätonnin arvoa ja käteen jäi lähinnä hyvä mieli hyvän näköisestä kasvustosta.
Nykyhinnoilla tilannetta joutuu katsomaan uusilla perusteilla, hyvät arvaukset ovat myös valttia.

Tosimies (siis tosi matemaatikko) tietysti tekisi ns. Monte Carlo -analyysin tästä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Monte_Carlo_-simulaatio

Mulla on ollut sen verran heikkoa tuuria että sen kerran kun on jotain oikein yrittänyt niin on tullut ns. turpaan vaikkei itse olisi varsinaisesti mokannutkaan. Useamman kerran olen ollut tyytyväinen kun ei laiskuuttaan ole edes yrittänyt ihan parastaan; hukkaan olisi mennyt :-/

Jokainen laskee nämä omista lähtökohdistaan ja arvoistaan. Mä en esimerkiksi juurikaan viljele kauraa kun mulla ei ole suurelle hehtomäärälle kuivauskapasiteettia eikä varastoja. Eikä kannata edes hommata niitä...

klapikasa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2866
Vs: Apulannan hinta
Ne hinnat täällä nytten, yaran? tavara. Belor ajankohtaset osio, 15.6 päivitetty kohta... Suppea valikoima josta tajouspyyntö. Onko joku koeillut?

Cemagrolla kans suppea valikoima mutta hinnat näkyvissä.

Ja just se nyt näillä löpö hinnoilla ja rupee tulee kovia satoja ja sade syksy. sitten vielä laatuongemia ja ihan kaikki rehuksia ja hinta ale päälle. osta nytte 780 veroton rahditon lanta sitten ensvuoteen....

Viimeksi muokattu: 19.06.22 - klo:09:28 kirjoittanut klapikasa

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3755
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Apulannan hinta

Juu otan huomioon.
Mulla on tehtynä sellainen Excel  mihin laitan kuluja. Löpöt, lanta, kasvinsuojelu, vuokrat, lainat, muut vuotuiset kulut. Ja tuet tulona
Siihen sitten listattu eri viljakasvit, sato määrät ja hinnat. Näkee suoraan koska alkaa jäämään plussalle

Tuo on kyllä hyvä juttu, tietää missä mennään.

Tässä on se luonnonriskin ongelma jota ei laskemalla pois saa, tulevaisuuden ennustaminen on vieläkin yhä hankalaa kun kristallipallojen huoltojono on niin pitkä....
Kuitenkin kunnon floppi kovilla panoksilla kumoaa useamman hyvän onnistumisen ja lopputulos on vaikka 5 vuoden jaksolla lähes sama kuin keskinkertaisilla panoksilla.
Esim pääsenkö puimaan vehnän 20 vai 30% kosteana, tekee 1,8 e löpön hinnalla huiman ison eron kuivatuskuluihin. Ja minkä verran suuren sadon yrittäminen kasvattaa riskiä ja mitä se riski merkitsee euroissa (myöhästyttää puintia jne.)
Pitkäaikaisella seurannalla voi tietysti yrittää selvittää todennäköisyyksiä, keskiarvoja ja mediaaneja ja sitten luottaa niihin. Muuttujina myös kasvilajit, muokkaustapa ja/tai suorakylvö, työmenekki, tarvittavan kaluston arvo jne.

Aikaisemmilla viljan hinnoilla tonni lisää rehujyvää ei kestänyt kovin paljon lisäpanoksia, jos jostain 150 e/t siiilohinnasta vähensi lisälannoituksen, ylimääräiset ajot, lisätyt kasvinsuojeluaineet, kuivauksen ja rahdit niin tultiin about nollasummapeliin. Eli lisätonnin kulut lähenivät sen saavutetun lisätonnin arvoa ja käteen jäi lähinnä hyvä mieli hyvän näköisestä kasvustosta.
Nykyhinnoilla tilannetta joutuu katsomaan uusilla perusteilla, hyvät arvaukset ovat myös valttia.

Tosimies (siis tosi matemaatikko) tietysti tekisi ns. Monte Carlo -analyysin tästä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Monte_Carlo_-simulaatio

Mulla on ollut sen verran heikkoa tuuria että sen kerran kun on jotain oikein yrittänyt niin on tullut ns. turpaan vaikkei itse olisi varsinaisesti mokannutkaan. Useamman kerran olen ollut tyytyväinen kun ei laiskuuttaan ole edes yrittänyt ihan parastaan; hukkaan olisi mennyt :-/

Jokainen laskee nämä omista lähtökohdistaan ja arvoistaan. Mä en esimerkiksi juurikaan viljele kauraa kun mulla ei ole suurelle hehtomäärälle kuivauskapasiteettia eikä varastoja. Eikä kannata edes hommata niitä...
Itse silloin aikoinani (ennen luomuun siirtymistä) ajattelin samalla tavalla. Mä kun en koskaan onnistunut saamaan sitä kasitonnaria. Joskus tuli 6t mut harvoin. Usein se sato asettui 4-5t välille. Aina jokin meni päin sitä. Katsoin helpommaksi karsia kuluja ja riskiä. Mahdollisimman paljon suorakylvöä. Satotaso ei tippunut pikemmitenkin nousi kiitos kuivien alkukesien. Lajikkeiksi valittiin sellaisia perusvarmoja kestävä kortista ja taudit kestävät lajia niin ei välttämättä ollut tarvetta käyttää tauti tai korrensääteitä. Lannoituksessa vehnän osalta siirryttiin  jaettuun käsittelyyn. Vaikka se lisäsi työtä niin polttoainekulut maltillisia ja päivässä ajoi pirusti hehtaareja.

Paremman tuloksen sain kun tyydyin siihen 4t/ha kuin et olisin yrittänyt 6t kun se tuli niin harvoin. Tilakohtaisia asioita tietysti pitkälti...

kärmeskytö

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 923
Vs: Apulannan hinta
Nyt on pari rekkakuormaa tilattu. Katsotaan mitä tuleman pitää.
Ostohinnan
Y10 717e/t
Y6 750e/t
Salttu 608e/t

Tuntuu linjassa olevan...Yaran lantaa.

Y 10      723 e/tn
Y 6         746 e/tn
Salttu    609e/tn

Hinnat verottomia ilman rahtia,toimitus heinäkuu,eräpäivä elokuun loppu.Maksuaikaa vuoden loppuun.vuosikorko 8% eli kuukausikorko n. 0,42%.

Tuntuu olevan myyjä sunnuntainakin töissä,kysyntää on ja tarjous voimassa siihen asti kun Yaran hintakausi 1 on voimassa.Sitä ei tiedä vissiin kuin rosvolaivan johto.

seegeri

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1261
Vs: Apulannan hinta
Olisin kans kysellyt hintoja, mut taitaa ol arvojärjestys h myyjil, ei vastata, eikä soiteta takaisin. Listan mukaan mennään, kilpailijan myyjä vastas het, mut on vielä hinnat selvittelyssä. On ennenkin ollut tuollaista ylimieliestä ja ettei oikein jaksais eikä kiinnosta sun asias.

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3755
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Apulannan hinta
Olisin kans kysellyt hintoja, mut taitaa ol arvojärjestys h myyjil, ei vastata, eikä soiteta takaisin. Listan mukaan mennään, kilpailijan myyjä vastas het, mut on vielä hinnat selvittelyssä. On ennenkin ollut tuollaista ylimieliestä ja ettei oikein jaksais eikä kiinnosta sun asias.
En tiedä mut täälläpäin ainakin se joka menee paikanpäälle saa palvelua ja soittajia palvellaan sit jos aikaa jää..
Voi olla kopin ovella ruuhkaa kun eturiviläiset ovat tilaamassa ensivuoden lantojaan.  ;D

Oksa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 58471
Vs: Apulannan hinta
rysselin koneessako se oli juttua tuosta maatalouten lanta ja satotavotteista..   ja siinä totettiin nuista lannoituksista ja satotavotteista kui net on epärealistisia.     parmepi maalimalle ottaa maasta 5 tonnin sato kuin se kasitonni.      niin lompsalle kuin luonnolle.

seegeri

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1261
Vs: Apulannan hinta
Perkale täsä kerkii missää kopin vieres seisoskelee, toisin kuin eturivin kaverit, täytyy hommia tehdä....

Rakkine

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1561
  • Moon oikees, soot vääräs.
Vs: Apulannan hinta
Luulen ( en siis tiedä) että lannoitteista tulee niukkuutta, kun ryssälän lannoitteet, ammoniakit, kalit ym. on pannassa,  joten lannoitteita ei erityisemmin tyrkytetä, ei varsinkaan pienenpien erien ostajille. Eturiviläisten tarpeet on etusijalla nyt.

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 11648
  • Virolaista kiitos!
Vs: Apulannan hinta
Olisin kans kysellyt hintoja, mut taitaa ol arvojärjestys h myyjil, ei vastata, eikä soiteta takaisin. Listan mukaan mennään, kilpailijan myyjä vastas het, mut on vielä hinnat selvittelyssä. On ennenkin ollut tuollaista ylimieliestä ja ettei oikein jaksais eikä kiinnosta sun asias.
En tiedä mut täälläpäin ainakin se joka menee paikanpäälle saa palvelua ja soittajia palvellaan sit jos aikaa jää..
Voi olla kopin ovella ruuhkaa kun eturiviläiset ovat tilaamassa ensivuoden lantojaan.  ;D
Ei minunkaan puheluuni vastattu, mutta sitten kun marssin koppiin juttelemaan mukavia, niin sain hinnat ja ilmoitin, että lasken tarpeet ja teen suunnitelmat ja tilaan aika piankin, niin vastattiin puhelimeenkin ensi yrittämällä. Jos tekee selväksi, että nyt tehdään kauppoja tosissaan, niin myös vastapuoli on hommassa täysillä mukana.

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 11648
  • Virolaista kiitos!
Vs: Apulannan hinta

Juu otan huomioon.
Mulla on tehtynä sellainen Excel  mihin laitan kuluja. Löpöt, lanta, kasvinsuojelu, vuokrat, lainat, muut vuotuiset kulut. Ja tuet tulona
Siihen sitten listattu eri viljakasvit, sato määrät ja hinnat. Näkee suoraan koska alkaa jäämään plussalle

Tuo on kyllä hyvä juttu, tietää missä mennään.

Tässä on se luonnonriskin ongelma jota ei laskemalla pois saa, tulevaisuuden ennustaminen on vieläkin yhä hankalaa kun kristallipallojen huoltojono on niin pitkä....
Kuitenkin kunnon floppi kovilla panoksilla kumoaa useamman hyvän onnistumisen ja lopputulos on vaikka 5 vuoden jaksolla lähes sama kuin keskinkertaisilla panoksilla.
Esim pääsenkö puimaan vehnän 20 vai 30% kosteana, tekee 1,8 e löpön hinnalla huiman ison eron kuivatuskuluihin. Ja minkä verran suuren sadon yrittäminen kasvattaa riskiä ja mitä se riski merkitsee euroissa (myöhästyttää puintia jne.)
Pitkäaikaisella seurannalla voi tietysti yrittää selvittää todennäköisyyksiä, keskiarvoja ja mediaaneja ja sitten luottaa niihin. Muuttujina myös kasvilajit, muokkaustapa ja/tai suorakylvö, työmenekki, tarvittavan kaluston arvo jne.

Aikaisemmilla viljan hinnoilla tonni lisää rehujyvää ei kestänyt kovin paljon lisäpanoksia, jos jostain 150 e/t siiilohinnasta vähensi lisälannoituksen, ylimääräiset ajot, lisätyt kasvinsuojeluaineet, kuivauksen ja rahdit niin tultiin about nollasummapeliin. Eli lisätonnin kulut lähenivät sen saavutetun lisätonnin arvoa ja käteen jäi lähinnä hyvä mieli hyvän näköisestä kasvustosta.
Nykyhinnoilla tilannetta joutuu katsomaan uusilla perusteilla, hyvät arvaukset ovat myös valttia.

Tosimies (siis tosi matemaatikko) tietysti tekisi ns. Monte Carlo -analyysin tästä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Monte_Carlo_-simulaatio

Mulla on ollut sen verran heikkoa tuuria että sen kerran kun on jotain oikein yrittänyt niin on tullut ns. turpaan vaikkei itse olisi varsinaisesti mokannutkaan. Useamman kerran olen ollut tyytyväinen kun ei laiskuuttaan ole edes yrittänyt ihan parastaan; hukkaan olisi mennyt :-/

Jokainen laskee nämä omista lähtökohdistaan ja arvoistaan. Mä en esimerkiksi juurikaan viljele kauraa kun mulla ei ole suurelle hehtomäärälle kuivauskapasiteettia eikä varastoja. Eikä kannata edes hommata niitä...
Tjoo, mitähän tähän sanoisi. Herättää paljon ajatuksia. :-X

Ei se tonnin lisäsato sitä tonnin arvoa vie vaikka kuinka ponnistelee rahanmenon kanssa. ;D Kun apulanta oli halpaa, niin lisälannoituskin oli halpaa. Kasvinsuojelussa ei ole mitään eroa, onko sato 4 vai 6 tonnia. Periaatteessa tautiaineita on annettava samamäärä. Hivenet ei paljon maksa ja niitä ei ole ihan välttämätön sinne ajaa. Joku mangaani kauralle on aina kova juttu, sanoo isot pojat ja olen vähän itsekin sinnepäin kallellaan. Lopullinen ratkaisu panostuksista tehdään siinä vaiheessa, kun oraat on päällä ja ehkä jonkinlaisia sateita tiedossa. Omalla kohdalla meni nyt muutama vuosi etten käyttänyt tautiaineita kuin vehnälle tähkään, modduksia ei vuosiin. Hivenistä oli välillä taukoa. Mutta nyt on eri meininki, on lisälannoitettu, hiveniä ajettu montaa sorttia, evoa lyöty joka tankkiin. Kasvustot ovat sellaisia, ettei oikein ole mitään järkeä jättää panostamatta. Kirjoitit todennäköisyyksistä. Kuinka todennäköistä on, että syksy menee aivan vituiksi. Sitä ei yksinkertaisesti kukaan tiedä. Minun kokemuksellani esim. myöhäinen puinti ei ole ollut suurikaan ongelma. Useinmiten vaikeuksissa ovat aikaisten lajikkeiden viljelijät, joiden kasvustot valmistuvat siihen 20.8-31.8 väliseen rukiinkylvöaikaan. Silloin tuppaa vaan olemaan yllättävän sateista. Mitä myöhäisemmäksi syksy menee, niin kelien viilentyessä sateetkin voivat vähentyä. Saattaa olla myös tuulia ja kylmää, joka kuitenkin kuivattaa viljat kohtuulliseksi. Nuo myöhäiset lajikkeet jotenkin sietävät odottelua ja ränsistymistä huonoissa keleissä paremmin kuin tämä aikaisen pään porukka. Uran ajalta on todella vähissä laatutappiot jossain sateessa likoamisesta tms. Kuivauskulut pitäisi aina laskea kuivattua tonnia kohden. Ei sen mukaan, että joutui ottamaan puintiaikaan 5000l öljyä, kun yleensä mennään jollain 3000l läpi. Kun saisi aikaiseksi, laitattaisin pannun viereen, öljynputkeen virtausmittarin, josta saisi kuivauseräkohtaisesti kulutetun öljymäärän talteen. Saisi lisää kättä pidempää tietoa esim. vanhalle isännälle vehnän kuivaamisesta. Suosittelisin kyllä sitä kaura hommaakin miettimään, vaikka vaatisi investointeja. Jos on hyvät maat, toisin sanoen kosteahenkistä, niin kaura viihtyy siinä, koska tykkää yleensäkin märkyydestä. Kun lannoitustasot ovat alhaisia, se sopii kauralle, joka on vaatimaton lajike. Minullakin ja yleensä täälläpäin kauraa pidetään järjestäen kannattavimpana kasvina, mutta sen suuri heikkous on nämä poutivat savet, jotka ei kuivina vuosina oikein toimi kauralle. Satoa yleensä tulee silloinkin, mutta ei sellaista huippua saavuteta. Tilakohtaista ja omia mieltymyksiä täytyy kunnioittaa, mutta aina joskus kannattaa ravistella itseään ja tehdä jotain repäisevää.... ;D

seegeri

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1261
Vs: Apulannan hinta
Eli ensin täytyy paikanpäällä käydä juttelees mukavia, keskustella säästä ja maailmantilanteesta, tunnustella ilmapiiriä, aistia siinä samalla myyjän mietteitä ja milloin voi kysyä, ettei suutu  ja sit yhtäkkiä iskeä se kysymys.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 18247
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Apulannan hinta

Ei se tonnin lisäsato sitä tonnin arvoa vie vaikka kuinka ponnistelee rahanmenon kanssa.

Nin, oikeammin sateet tai sadetus määrittelevät 2-3 tonnin satovasteen, kaikki muut kymmenet toimenpiteet sitä mahdollista tonnia varten tarvitsevat myös sen veden.

Nyt lounaassa olivat toukokuun sateet  82% normaalista. Kesäkuussa mennään enemmän alle, ollaan vasta 50% kertymässä ! On jo paikoin löydettävissä melko suuntaa-antavia 2 viikon sääennusteita, jotka menevät pitkälle heinäkuulle, hellettä ja sateetonta.

Varmuuden vuoksi torjunta-ainepanosten levittely kasvustoon, kuin ne olisivat lehtilannoitteita, ei edes täytä integroidun torjunnan periaatteita. Toki hyvänä vuotena on semmoinen mieli, että ihan varmasti se oli tämä ja tämä ruiskute. Omat silmät avautuivat vuonna 2017. Silloin jo voimaperäisen lannoituksenkin merkitys alkoi arveluttaa tiettyjä nollaruutuja katselemalla ja vertaamalla yliorganisoituun torjunta-ainejuoppo-kasvustoon, kastelulaitteet ovat siitä lähtien olleet mielessä tärkeimpänä sadonmuodostukseen vaikuttavana tekijänä. Kasteluveden ottopaikkojen järjestäminen on se hankalin juttu, on olemassa puron tapaisia, pitäisi saada jokin keruuallas rakennetuksi. Vanhaisäntä rakensi joskus lankkupadon valtaojaan, mutta lähinnä lehmien vedenjuontia ja muuta vedenottoa varten. Silloin vettä kulki kesälläkin ojassa. Nykyään ei.

-SS-

Rakkine

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1561
  • Moon oikees, soot vääräs.
Vs: Apulannan hinta

Ei se tonnin lisäsato sitä tonnin arvoa vie vaikka kuinka ponnistelee rahanmenon kanssa.

Nin, oikeammin sateet tai sadetus määrittelevät 2-3 tonnin satovasteen, kaikki muut kymmenet toimenpiteet sitä mahdollista tonnia varten tarvitsevat myös sen veden.

Nyt lounaassa olivat toukokuun sateet  82% normaalista. Kesäkuussa mennään enemmän alle, ollaan vasta 50% kertymässä ! On jo paikoin löydettävissä melko suuntaa-antavia 2 viikon sääennusteita, jotka menevät pitkälle heinäkuulle, hellettä ja sateetonta.

Varmuuden vuoksi torjunta-ainepanosten levittely kasvustoon, kuin ne olisivat lehtilannoitteita, ei edes täytä integroidun torjunnan periaatteita. Toki hyvänä vuotena on semmoinen mieli, että ihan varmasti se oli tämä ja tämä ruiskute. Omat silmät avautuivat vuonna 2017. Silloin jo voimaperäisen lannoituksenkin merkitys alkoi arveluttaa tiettyjä nollaruutuja katselemalla ja vertaamalla yliorganisoituun torjunta-ainejuoppo-kasvustoon, kastelulaitteet ovat siitä lähtien olleet mielessä tärkeimpänä sadonmuodostukseen vaikuttavana tekijänä. Kasteluveden ottopaikkojen järjestäminen on se hankalin juttu, on olemassa puron tapaisia, pitäisi saada jokin keruuallas rakennetuksi. Vanhaisäntä rakensi joskus lankkupadon valtaojaan, mutta lähinnä lehmien vedenjuontia ja muuta vedenottoa varten. Silloin vettä kulki kesälläkin ojassa. Nykyään ei.

-SS-

Vesihän se on tärkein lannoite. KM:n kevätvehnäkisa muutama vuosi sitten oli tästä hyvä opetus, lähes minimipanoksilla operoinut kilpailija voitti kisan, kun käytti altakastelua, useimmilla kilpailijoilla jäi satotaso alle 5 tonnin, kun vettä ei tullut taivaalta riittävästi, vaikka peltoon oli laitettu kaikki mahdolliset litkut ja isot määrät lannoitteita.

AP120

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1233
Vs: Apulannan hinta
Eikös ensin tutkita kasvustot, ja sitten päätetä mitä ajetaan. Aineet ja materiaalit nyt tietysti oltava hyllyssä valmiina.
Jos kasvusto surkea, jätetään seuraavaan vuoteen