Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Apulannan hinta  (Luettu 441966 kertaa)

Joozeppi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2009
Vs: Apulannan hinta
Minusta akattila on siinä jyvällä, että keskustelu liikkuu liikaa muuttuvissa kustannuksissa, eritoten apulannan hinnassa vaikka kiinteissä kustannuksissa on monen talouden klikkikohta. Varsinkin nyt kun velkarahallekin on kohtuullinen korko.

Ajatellaan vaikka puimurinvaihto ja siihen rahuria 100k alv0. Ekana vuonna pelkkä korko on 7000€, jolla naapuri puisi rahtina ekat 60ha. Kuivureista ei viitti edes puhua. Satojen tuhansien koppeja eikä niillä muuta elämässä tee kuin saa viljasta vähän vettä pois. Toki investoidakin pitää, ilman niitä tulee köydestä pää käteen joskus.

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12224
  • Virolaista kiitos!
Vs: Apulannan hinta
Minusta akattila on siinä jyvällä, että keskustelu liikkuu liikaa muuttuvissa kustannuksissa, eritoten apulannan hinnassa vaikka kiinteissä kustannuksissa on monen talouden klikkikohta. Varsinkin nyt kun velkarahallekin on kohtuullinen korko.

Ajatellaan vaikka puimurinvaihto ja siihen rahuria 100k alv0. Ekana vuonna pelkkä korko on 7000€, jolla naapuri puisi rahtina ekat 60ha. Kuivureista ei viitti edes puhua. Satojen tuhansien koppeja eikä niillä muuta elämässä tee kuin saa viljasta vähän vettä pois. Toki investoidakin pitää, ilman niitä tulee köydestä pää käteen joskus.
Ei niitä koneita velaksi kannata ostaa tai velan määrä täytyisi pitää hyvin pienenä. Jos ei rahat riitä uuteen puimuriin, niin vaihtaa vähemmän käytettyyn pienellä välirahalla. Kokonaisuutena koneinvestointien vaikutusta maatalouden talouteen liioitellaan yleisessä keskustelussa. Tosiasiassa keskimääräinen maatila tekee verraten harvoin investointeja keskeiseen kalustoon. Äes, kylvinkone, jne. on yleensä 20 vuoden investointi ja harvoin näissä nähdään rankkaa ylikoneellistamista, mitä Agronetissäkin takavuosina kovasti itkettiin. Poislukien tietysti nämä tilat, joilla rahaa tulee muistakin tulonlähteistä kuin maataloudesta. Niillä kuuluukin puurot ja vellit olla sekaisin, eikä ole niin väliä mitä maatalous tuottaa. Pääasia, että homma toimii. Saman vahvistaa satunnaiset tutkimukset, kuten Maaseudun Tulevaisuudessakin oli vuoden sisällä eli 60-70% maatiloista ei kokenut taloustilanteessaan vakavia vaikeuksia, kääntäen rahaa ei ole paljon käytettävissä, mutta pärjätään. Tämä reilu enemmistö on myös juuri niitä, jotka osaavat mitoittaa menonsa tulojen mukaan ja investoinnitkin tehdään siten, että niistä selvitään.

Noin muuten olen sitä mieltä, että apulannan hinta on yksi merkittävimpiä tekijöitä viljelykustannuksissa. Tässä haastattelin yhtä 300ha viljelijää ja näkemys oli, että mitä enemmän panostat, niin sen isommat tappiot, kun hommat ei onnistukkaan. Tällä hetkellä fosforipitoiset Befertit reilusti yli 500e verottomana. Pahaa pelkään, että ne ajat jolloin hinnat pyörivät 300-350e haarukassa, ovat pysyvästi historiaa. Tältä pohjalta viljan hinta täytyisi pysyä ehdottomasti 200e paremmalla puolella, että tonni jyviä vastaisi hehtaarin apulantakustannusta. Kyllähän sitä apulantaa käyttäisi reilusti ja ilomielin maksaisi kovemmatkin hinnat, mutta ilmastonmuutos on aiheuttanut sen, että peltojen viljelyvarmuus on kärsinyt todella paljon. Vaikka tässä hehkutetaan 21-23 hyviä vuosia, mutta kyllä näitten sisälläkin oli todella isoja heittoja, eivätkä kaikki päässeet hyötymään hyvistä hinnoista juurikin siitä syystä, että ei niitä jyviä vaan sieltä pellosta lähtenyt siten kuin pitäisi. Kaiken huippu on eräs kollegani, joka 50ha viljatilallaan tunnusti, että teki viime vuonna ensimmäisen kerran tappiollisen tuloksen verotukseen. Erikoiskasveja ym. kasvivalinta ei mennyt sen kesän olosuhteisiin ihan putkeen, niin ei vaan ollut oikein myytävää.

Siitä olen kyllä samoilla linjoilla, että syysviljaa ja maanparannustoimenpiteitä kannattaisi tehdä koko ajan. Yhtään ei ole harmittanut, että olen huonoimpia töyryjä kuiduttanut ja jättänyt viherlannoitusten huomaan. Ensi vuonna koitan järjestää lopetettaviin heinämaihin vielä jotain maata parantavaa lannoitetta ja siitä sitten syysviljalle.

Kokonaisuutena ilmastonmuutos tekee sen, että huonoja vuosia tullaan näkemään taas, heti ensi kesänä ja yhdessä korkeiden lannoitteiden hintojen kanssa ei niitä jyviä varastoihin päädy ihan siihen malliin kuin hyvällä säkällä. Sama tilanne on ulkomaillakin, että ongelmia kyllä riittää ja sen myötä viljamarkkinoilla nähdään isoja heittelyjä. Viljavarastoihin kannattaisi investoida, ettei tarvitse ihan joka vuosi myydä vaan saa pelivaraa hakea parempaa myyntiajankohtaa. Se on niitä harvoja keinoja, jolla voi pikkuisen hakea parempaa tuottoa markkinoilta.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19966
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Apulannan hinta
Apulannan hinnalla ei ole mitään merkitystä, silloin kun se on vain tilan täydennyslannoite, ja pääosa ravinteista tuodaan kiertotalouden kautta.

Vuodesta toiseen kestävillä reilusti miinusmerkkisillä typpitaseilla on erilaisia selittäviä tekijöitä, mutta pienin niistä on viljelijän oma erinomaisuus.

-SS-

Akattila

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 60
Vs: Apulannan hinta
Oman käsityksen mukaan vanha konekanta ei ole mikään ilmainen myöskään. Jos ei investoi koneisiin kärsii työn tehokkuus aika paljon ja lisäksi tulee ihan puhdasta remontti kustannusta. Tietysti jos on aikaa näpäräillä remontteja itse niin mikäs siinä, mutta kyllä maatalouteen pätee koneiden osalta aivan samat lait, miksi muussakin yritystoiminnassa pyritään uudistaamaan koneita. Jossain kohtaa koneissa on vain leikkauspiste jolloin vanhan kunnostaminen ei enää kannata.

Monesti itse olen saanut parempia kannattavuus lukemia omissa pähkäilyissä kone investoinneilla, kun vaikka pinta-alan kasvattamisella. Suomessa pitää juuri ottaa huomioon, lyhyet sesongit, jolloin sekä kylvö että puinti aikana pitää tapahtua lyhyessä ajassa. Mielestäni Suomessa jopa suurempi ongelma on, että monilla on liikaa pinta-alaa kalustoon ja kuivauskapasiteettiin nähden, joilloin automaattisesti otetaan takiin jos on vähän heikompien olosuhteiden vuosi.

Joozeppi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2009
Vs: Apulannan hinta
Ja vaikka kalusto kasvaisikin tulee pinta-alan kasvaessa takkiin monesta suunnasta. Ensimmäinen on lajikevalinnat. 100ha voit vielä kylvää pelkkiä myöhäisiä ja satoisia, kahtasataa et. Toinen on ajoitukset. Osa töistä tehdään väärään aikaan joista pahin on kylvö. Jos myöhästyt siinä voi vahinko olla aika iso. Tai pakko kylvää koko ajan kun kylvämään pystyy, oli iso karppasade tulossa tai ei.

Ruiskutukset ei oo niin justiinsa mutta sitten taas sadonkorjuussa et tupla-alalla kyttää parhaita kelejä ja pui kaikki alle 17%. Pahimmillaan osasta menee laatu kokonaan. Yhtä kaikki toinen tai kolmas sata hehtaaria ei ikinä tuota samaa kuin se ensimmäinen sata. Toki osa konekustannuksista jakautuu isommalle alalle pienentäen kiinteää kulua per ha.

Kyl tää aika haastava laji rupee olemaan monessa suhteessa.

bouli

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5895
Vs: Apulannan hinta
Ja vaikka kalusto kasvaisikin tulee pinta-alan kasvaessa takkiin monesta suunnasta. Ensimmäinen on lajikevalinnat. 100ha voit vielä kylvää pelkkiä myöhäisiä ja satoisia, kahtasataa et. Toinen on ajoitukset. Osa töistä tehdään väärään aikaan joista pahin on kylvö. Jos myöhästyt siinä voi vahinko olla aika iso. Tai pakko kylvää koko ajan kun kylvämään pystyy, oli iso karppasade tulossa tai ei.

Ruiskutukset ei oo niin justiinsa mutta sitten taas sadonkorjuussa et tupla-alalla kyttää parhaita kelejä ja pui kaikki alle 17%. Pahimmillaan osasta menee laatu kokonaan. Yhtä kaikki toinen tai kolmas sata hehtaaria ei ikinä tuota samaa kuin se ensimmäinen sata. Toki osa konekustannuksista jakautuu isommalle alalle pienentäen kiinteää kulua per ha.

Kyl tää aika haastava laji rupee olemaan monessa suhteessa.
Myös toiseen suuntaan tulee helposti vahinkoa jos rajallista kapasiteettia yrittää kompensoida aloittamalla hieman liian aikaisin, itse olen ehkä jopa pahemmat satotappiot tehnyt hätäilemällä liian märkään kuin myöhästymällä.

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12224
  • Virolaista kiitos!
Vs: Apulannan hinta
Ja vaikka kalusto kasvaisikin tulee pinta-alan kasvaessa takkiin monesta suunnasta. Ensimmäinen on lajikevalinnat. 100ha voit vielä kylvää pelkkiä myöhäisiä ja satoisia, kahtasataa et. Toinen on ajoitukset. Osa töistä tehdään väärään aikaan joista pahin on kylvö. Jos myöhästyt siinä voi vahinko olla aika iso. Tai pakko kylvää koko ajan kun kylvämään pystyy, oli iso karppasade tulossa tai ei.

Ruiskutukset ei oo niin justiinsa mutta sitten taas sadonkorjuussa et tupla-alalla kyttää parhaita kelejä ja pui kaikki alle 17%. Pahimmillaan osasta menee laatu kokonaan. Yhtä kaikki toinen tai kolmas sata hehtaaria ei ikinä tuota samaa kuin se ensimmäinen sata. Toki osa konekustannuksista jakautuu isommalle alalle pienentäen kiinteää kulua per ha.

Kyl tää aika haastava laji rupee olemaan monessa suhteessa.
Myös toiseen suuntaan tulee helposti vahinkoa jos rajallista kapasiteettia yrittää kompensoida aloittamalla hieman liian aikaisin, itse olen ehkä jopa pahemmat satotappiot tehnyt hätäilemällä liian märkään kuin myöhästymällä.
Samaa mieltä. Ei ole kerta eikä toinenkaan, kun ensimmäiset kylvöt eivät olekkaan olleet parhaita. Sama pätee puintien kanssa. Laatua voidaan tuhota ja kustannuksia lisätä, hätäilemällä puintien kanssa.

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12224
  • Virolaista kiitos!
Vs: Apulannan hinta
Oman käsityksen mukaan vanha konekanta ei ole mikään ilmainen myöskään. Jos ei investoi koneisiin kärsii työn tehokkuus aika paljon ja lisäksi tulee ihan puhdasta remontti kustannusta. Tietysti jos on aikaa näpäräillä remontteja itse niin mikäs siinä, mutta kyllä maatalouteen pätee koneiden osalta aivan samat lait, miksi muussakin yritystoiminnassa pyritään uudistaamaan koneita. Jossain kohtaa koneissa on vain leikkauspiste jolloin vanhan kunnostaminen ei enää kannata.

Monesti itse olen saanut parempia kannattavuus lukemia omissa pähkäilyissä kone investoinneilla, kun vaikka pinta-alan kasvattamisella. Suomessa pitää juuri ottaa huomioon, lyhyet sesongit, jolloin sekä kylvö että puinti aikana pitää tapahtua lyhyessä ajassa. Mielestäni Suomessa jopa suurempi ongelma on, että monilla on liikaa pinta-alaa kalustoon ja kuivauskapasiteettiin nähden, joilloin automaattisesti otetaan takiin jos on vähän heikompien olosuhteiden vuosi.
Tässä on aika paljon sellaisia asioita, jotka pohjautuvat omiin mieltymyksiin. Yleisellä tasolla töiden tehokkuus ja satotappiot puutteellisen konekannan takia on vähän sellaisia henkisen puolen asioita. Toisten täytyy saada puinnit valmiiksi elokuun loppuun mennessä ja mieluiten ennemmin kuin naapurit, jotta voi käydä Facebookissa ilmoittamassa, että nyt on viimeinen lakeinen menossa ja sitten on valmista. Minulla on itselläni tällä hetkellä jonkinlaista aliresurssia konekannassa suhteessa hehtaareihin. Tarjouksia on pyydetty koneesta jos toisestakin vuosien varrella, mutta ne eivät ole enää johtaneet kauppoihin. Syynä ehkä se, että hommat tulee tehtyä jossain ajassa ja on ollut äärimmäisen vaikea laskea rahana niitä vahinkoja, jotka puutteellinen koneistus on mahdollisesti aiheuttanut. Vanhan kaluston ylläpito on myös ollut halvempaa ja se on ollut toimintavarmempaa kuin voisi ehkä olettaa. Käyn muutaman esimerkin läpi.

Äes on nyt 20 vuotta äestetty. 4,5m, liian kapea, pitäisi olla minimissään 6m. Remonttikulua on ollut tänä aikana 4-5piikkiä, noin viisi vuotta sitten vaihdettiin telien laakerit. Ne maksoi ehkä 200e ja huoltomies teki pari tuntia töitä. Piti helpompana hommana kuin oletti. Muita kuluja en nyt keksi. Uutena ostettiin aikanaan. Ei ole nyt ihan viimeisintä tarjousta otettu, mutta väliraha uuteen 7m voisi olla siinä 30ke.

Kylvinkone on nyt 15 vuotta vanha. Reilu tonni kylvetty. Yhden siemenpuolen vantaan jouduin vaihtamaan, maksoi ehkä 60e. Siemenpuolen käyttöakseli oli hukannut yhden sokan ja kalvanut lukitusuraansa sen verran leveäksi, että päätin vaihtaa koko akselin. Maksoi alle 200e. Näytön nestekide vaihdettu pariin kertaan. Ensimmäinen kerta meni jatkettuun takuuseen, kun juttelin tuotepäällikön kanssa. Toinen kerta omaan piikkiin. Olisiko ollut 400e? Muita remontteja ei nyt tule mieleen. Jos vaihtaisi samankokoiseen kilpailijan suorakylvinkoneeseen, pitäisi maksaa 55ke välirahaa. Vertailun vuoksi uusi kylvinkone ilman vaihtokone vaikutusta maksaa hieman enemmän kuin maksoin 140hv etuokuormaajatraktorista uutena suoralla kaupalla kymmenen vuotta sitten.

Puimuri on reilu 20 vuotta vanha. 1500h ajettu. Tämän merkki on Sampo ja sen takia kai sen ylläpitoon menee rahaa vuosittain enemmän tai vähemmän. Tänä vuona laitettiin parilla tonnilla hihnaa, letkua, joku laakeri, hitsattiin yksi tanko, vaihdettiin sylinterin tiivistettä ym. sekalaista. Sitten kun puinnit alkoi, niin 86h tuli mittariin ja yhtäkään puinnin keskeyttänyttä ongelmaa ei tullut vastaan. Ei ollut ensimmäinen vuosi, kun näin kävi. Väliraha uuteen laadukasta merkkiä olevaan malliin vaihtelee jossain 150-200ke välissä. Huoltojen ja remonttien kokonaiskustannus on valitettavasti epäselvä. Aika paljon teen öljyjen ja suodattimien vaihtoja ihan vuosittain. Olisiko keskiarvo 1000e vuodessa lähellä totuutta. Välissä on mennyt 6-7 vuottakin ettei ole tehty muuta remonttia kuin öljyt/suodattimet.

Kultivaattori on 21 vuotta vanha. Siinä alkaa kärjet ja siivet olemaan aika kuluneita. Muistelisin, että uudet osat olisi tonnin luokkaa. Ei ole tullut vielä vaihdettua. Piikin varsia on mennyt pari kappaletta. Ostin niitä varastoonkin sitten toiset pari, joskus 10 vuotta sitten. Ei ole tar*****. Näihin meni ehkä 200e. Kone maksoi silloin joskus alta viis tonnia. Uudet maksaa kai 25ke.

Ruisku on 11 vuotta vanha. Siihen olen vaihtanut suuttimet muutama vuosi sitten. Joku hana alkoi vuotaa, ostin uuden varoiksi, mutta vuoto loppui, on menty alkuperäisellä. Vakaimen anturi sai siipeensä jostain, toimi vielä, mutta ostin uuden anturin varoiksi. En tiedä mitä on mennyt rahaa näihin juttuihin, sanotaan, että tonni.

Traktoreita en ala käsitellä ne on vähän oma juttunsa, kun niillä tehdään paljon kaikkea oheistoimintaakin. Peräkärryt ei ansaitse mainintaa.

Tuollaisella kokonaisuudella saa jo aika paljon viljanviljelyä harrasteltua. Myönnän, että kalusto ikääntyy, mutta olen siinä onnellisessa asemassa, että pystyn kyllä kalustoa tarvittaessa vaihtamaan, mutta toistaiseksi olen kokenut, että ei ole ollut ylivoimaista mennä näillä eväillä eteenpäin.

Sitten pari sanaa satovahingoista. Toukotyöt kestää helposti kolme viikkoa. Jostain luin, että maksimissaan viikko niihin saa mennä. Joskus takavuosina oli sääntö, että ensimmäisinä kylvetyt ovat aina parhaita. Pitkään koitinkin tappaa itseäni tekemällä lujasti töitä toukoajan ensimmäisinä päivinä. Onneksi tämä ilmastonmuutos on jotenkin sekoittanut nämä kuviot ja jossain vaiheessa tein havainnon, että myös myöhäiset kylvöt voivat onnistua jopa paremmin kuin ne alkupään teot. Jonkinlainen huipennus oli muutama vuosi sitten, kun oli kai vaikea kevät ja kaikilla hommat vähän venyi. Minulla oli sertinä ostettua vehnää ja päätin, että kyllä ne täytyy kylvää pois tai on säkkikaupalla tavaraa hallissa tiellä. Kylvöaika oli kesäkuun kuudes. Yksi kylän isäntä otti asian raskaasti ja oli kaljapäissään sitten syksyllä puhunut kylillä, että kun se poika meni kylvään kevätvehnää kesäkuussa ja nyt siinä oli kaikista paras vehnä.

Syksyllä on viimeisen viidentoista vuoden ajalta sellainen tilanne, että -12 jäi rypsiä puimatta kelien takia. Sen jälkeen tämä syksy on nyt ensimmäinen, että puimatta jäi osa herneestä ja ehkä hehtaari lakoista kauraa yhdestä varjoisesta metsänreunasta, kun kasvusto ei enää suostunut kuivumaan. Kokonaisala näistä kaikista lienee 15ha luokkaa. Tämä olisi nyt ensimmäinen syksy, että isommasta puimurista olisi ollut apua ja olisin ehkä paremmissa keleissä voinut saada nuo jääneetkin puimatta. Mutta jos miettii näitä tappioita silkasta puimattomuudesta versus siihen, että kaluston pitäisi olla järeämpää, niin ei noista puimattomista myyntituloa tule niin paljon, että saisiko puimurista edes renkaita ostettua. Vuosien saatossa ns. laatutappiot ovat vaikeasti todennettavia. Kaikki mitä olen puinut, on ollut kauppakelpoista ja jos laadut ovat olleet rehua, niin kyllä ne yleensä sitä ovat sinä vuonna olleet myös naapureilla.

Tiivistettynä. Puutteellisen konekannan ja satovahinkojen määrän suhteuttaminen toisiinsa on aika vaikea laskea ja todentaa. Se on selvä, että kaluston täytyy olla jossain suhteessa siihen pinta-alaan, mutta missä vaiheessa kannattaa ryhtyä kalustoa päivittämään suhteessa hehtaareihin, niin se on enemmän isännän omien mieltymysten varassa kuin se, että sen pystyy realistisesti laskemaan auki. Koneitten ylläpito ja hankintakustannusten vaikutukset on paremmin laskettavissa ja tältä pohjalta itelleni on ainakin tullut sellainen fiilis, että vanhalla kalustolla pärjää yllättävän hyvin. Mutta ylläpito ja yleinen käyttö on oltava sellaista, että kalustolla on edellytykset pysyä kunnossa. Minulle on hyvin epäselvää milloin sitä kalustoa pitäisi päivittää ja kuinka se pitäisi suhteuttaa tähän omaan liiketoimintaan. Meillä on ollut jo isun aikana nyrkkisääntönä, että mallisarjan pienin kone ilman mitään lisävarusteita ja vanha kone ajetaan ensin niin loppuun, että siitä ei oikein vaihtokoneeksi ole, suoralla kaupalla saa paremman alennuksen.

Tässä teille vähän pähkinää.  ;D ;D ;D ;D ;D

fote

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 444
Vs: Apulannan hinta
Allekirjoitan tämän  100% . Just kuin meidän tilalta. Todella hyvät perusteet  :D

Paalimies

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1581
Vs: Apulannan hinta
Kuulostaa ihan että olisin voinut noin kirjoittaa. Vanhoillakin pärjää melko pitkälle kun pitää koneet kunnossa ajoissa.

Make

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8365
Vs: Apulannan hinta
Joskus maatalousopintojen aikana opetettiin, että on ajallisuuskustannus, jos konekapasiteetin puutteesta syntyy joinain vuosina tappiota. Monet ovat pyrkineet pitämään tämän nollassa ja pääomakulut voivat sitten olla turhan korkeat.
Itselläni ei ole juurikaan koneita, joilla työskenneltäisiin vain omalla tilalla. Monet ovat yhteisomistuksessa. Omilla koneilla urakoidaan. Käytetään myös paljon urakoitsijaa.
Mystinen kesälaatumies

Filosofi

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 976
Vs: Apulannan hinta
Tällä tilalla koneiden ikähajonta on suuri - on todella vanhoja koneita, ja toisaalta joitakin hankintoja on tehty ihan lähivuosina. Äes 35 v, suorakylvökone 15 v, lautasmuokkain 10 v, viljakärry 5 v, joitain mainitakseni. Riittävä peruskalusto löytyy, mutta pari melkein romuraudan hinnalla irtoavaa lisäkonetta on kiikarissa yhdeltä jo lopettaneelta tilalta. Puimuria ei ole, mutta olen sen niin funtsinut, että niin kauan kuin kohtuuhintaista urakkapuintia on saatavilla, ei puimuria taloon tule. Ja porukkaan tuokin pitäisi ostaa, jollain 12 jalan puimurilla pui helposti useamman pikkutilan viljat. Yhdelle nelivetoiselle etukuormaajatraktorille olisi käyttöä ja haavena olisi jostain sellainen löytää, käytettynä tietysti. Rehellisesti sanottuna tämä haave ei kyllä ihan heti ole toteutumassa. Viimeksi taloon on tullut traktori vuonna 2002, se tuli silloin uutena. Lopuksi sanon vielä, että nykyisillä koneilla mennään ns. päätyyn asti, se muistuu mieleen päivittäin, kun selailee konekauppiaitten brosyyreja.

Pelto-Jussi

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 398
Vs: Apulannan hinta
Konekapasiteetin tarpeeseen vaikuttaa aika lailla sekin, mitä viljelee ja miten nämä valinnat vaikuttavat kylvö- ja korjuukauden tarpeisiin. Ääripäässä joku sianviljelijä ei vuodesta toiseen kasvata muuta kuin ohraa ja vehnää plus pakolliset kesannot. Siinä kyllä tulee äkkiä ajallisuuskustannusta kun ilmat sohlaavat sopivassa ajankohdassa. Ja sitten koneet laitetaan sen mukaan.

Isojakin aloja voi viljellä suhteellisen maltillisilla koneistuksilla kun porrastetaan kasvivalinnoilla korjuukautta, viljellään monivuotisia kasveja ja käytetään ehkä vielä ostopalveluita. Kylvö- ja korjuukapasiteetin mitoitus voidaan tehdä sen mukaan, mitä kulloisenkin työn toteuttamisajankohdassa tarvitaan. Esim. 30 hehtaaria vehnää, 20 ha esim. kuminaa tai heinänsiementä,  20 ha hernettä ja 20 ha jotain ajallisesti sopivaa muuta kasvia (ohra, hamppu, juurikas?) on ihan eri juttu hoidella kuin 90 hehtaaria pelkkää vehnää tai mallasohraa.

Oma valinta näissä on ollut, että hankitaan riittävän laadukkaat koneet ja sitten niitä myös pidetään hyvin (ja kauan). Huonot valinnat pitää laittaa aika äkkiä kiertoon, uudehkoista paskoista vehkeistä kun saa vaihdossa vielä jotain, mutta koetapas myydä vanhaa paskaa...

 

jariman

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1327
Vs: Apulannan hinta
Tää juttu kyl menee sivuraiteille Apulannan hinnasta, mut kun
Porukalla kiinnostusta konekustannuksista ja kaluston koosta…
Niin jatketaan aihetta…
Itsellä konekalusto kyllä ylimitoitettua suhteessa hehtaareihin, mutta
Niillä muutakin käyttöä
Kaluston ikä vaihtelee, keskimäärin 2000- luvun molemmilta puolin
Ei se ikä mikään jos kunnossa  oleva ja toimiva ( riittävän laadukas)
Esim  wädestadin äes  NZG 6 m  91- vuotinen hinattava ja sivulohkotelillä,
Toimiva kampe.
Joskus vaihtanut uudempaan, pääsääntöisesti käytettyyn, kun
Joko tiedossa kallista remonttia, tai pieni, tai koneen ominaisuudet
Ei riitä
Toki kannattaa pyytää tarjousta uudesta koneesta, vaihtokoneet  välillä
Poskettoman kalliita kuntoon ja käyttötunteihin verrattuna.
Vuosi , kaks  välillä menee kun käytettyä kampetta metsästää.

Kyllähän hyvä , toimiva koneyhteistyö alentaa kustannuksia,
Jos samanhenkistä porukkaa, eikä tiukkapipoista  päsmäriä mukana.



Filosofi

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 976
Vs: Apulannan hinta

Kyllähän hyvä , toimiva koneyhteistyö alentaa kustannuksia,
Jos samanhenkistä porukkaa, eikä tiukkapipoista  päsmäriä mukana.

Ja aina parempi, jos koneporukassa on joku pätevämpi seppä, jolla on työlaitteet ja osaaminen vaativampiinkin huoltoihin/remontteihin. Tämä työpanos on tietysti huomioitava kustannusten jaossa.