viljelyn lopettaneet voi siirtyä pro agriaan asian tuntija neuvojiksitää se on tää suomessa oleva ajattelutapa
niillä jos kellään on näkemystä miten ei olisi pitänyt tehdä
Lehtitietojen mukaan näyttäisi siltä, että selvitysmiehen mukaan myös viljatilat alkaisivat vähenemään. Tämä on uusi ajatus, sillä tähän astihan niiden määrä on vain kasvanut rakennemuutoksessa. Kotieläintilojen osalta hän näyttäisi jatkavan entistä trendiä.
Nautafarmari
Agronetin kehitysryhmä
Konkari
*
Viestejä: 1582
Profiili Yksityisviesti (paikalla)
Vs: Tukierojen kasvu johtaa umpikujaan?
« Vastaus #97 : 10.02.09 - klo:13:18 »
Lainaus
" Kyllä minä ölen huomannut että maatilat kilpailee keskenänsä pellosta,kotieläntuotannosta, urakoinneista ,vuokrista jne.Eli jos et koko ajan tehosta tuotantoa kehitä maatalouttasi jäät paikollesi se tarkoittaa sitä että sinä voit pärjätä eläkeikään asti mutta seuraava polvi nostaa kätensä pystyyn ja hakeutuu muihin hommiin. Syy oli se että sinä et kilpailut naapurisi kanssa ja tilaltasi ei enään tulevaisuudessa saa toimeen tuloa. Jos sinä laajennat valitettavasti jonkun täytyy lopettaa koska Suomen elintarviketuotanto ei voi ylittää 100%. Kun liityttiin EU:hun tiloja oli 110000 kappaletta nyt niitä on 66000 kpl ei kaun mene kun niitä on 20000-25000 kappaletta.Väität vielä että poistuma on mennyt ilman kilpailua.
Tuskinpa koskaan tulee tilaluku tippumaan 20 000. "
Muistatko Nautafarmari että aiheesta keskusteltiin 8 vuotta sitten. ;)
rakennemuutoksen loppuasentoon vaikuttaa olennaisesti se annetaanko sen tapahtua vapaasti "markkinatalouden" ehdoilla eli pidetään kiinni samoista alenevista hehtaarituista... vai vauhditetaanko rakennemuutosta massiivisin verovaroista kupatuin tukiporkkanoin, isoille investoinneille, maan hankinnalle, laajentamiselle, starttiin ym. osoitetaan paljon rahaa vain niille joille toiminta halutaan keskittää. Toivottavasti maltetaan odottaa viljelyn täällä asettuvan niille sijoille ja niille viljelijöille, joilla oikeasti on edellytykset jatkaa ja taistella tulevaisuudessa lisääntyvää tuontia vastaan.Lehtitietojen mukaan näyttäisi siltä, että selvitysmiehen mukaan myös viljatilat alkaisivat vähenemään. Tämä on uusi ajatus, sillä tähän astihan niiden määrä on vain kasvanut rakennemuutoksessa. Kotieläintilojen osalta hän näyttäisi jatkavan entistä trendiä.
On se muutos jo käynnissä viljatiloillakin. Tässäkin kylällä olen ainoa alle 150ha pinta-alalla.
Sinänsä harmi, kun hyväkuntoiset rakennukset jää tyhjänpantiksi ja vanhoista mutta uudenveroisista
koneista saa värkätä vaikkapa postilaatikonjalkoja. Sillä oletuksella, että postia vielä jaetaan kun
ei ole niitä asuttuja taloja. Mitähäh, eihän tää nyt voi....
Moni maaseutupankki on kusessa, kun rakennusten vakuusarvo on nolla, vaikka velkaa on vielä asiakkaalla lyhentämättä. Sopivalla hallilla sopivalla sijainnilla voi olla pieni arvo ilman alkuperäistäkin tuotantoa, mutta iso navetta keskellä-ei-mitään on melkoinen kustannus, jos sen joutuu ylläpitämään edes jonkin näköisessä kunnossa saati purkamaan. Sotien jälkeen tehdyt pikkunavetat luonto jo maisemoi jollain aikataululla melko näkymättömiin ja kaivurilla pikkuisen avustamalla ne häipyvät historiaan, mutta kuinkas tuollainen 100 kertaa 30 pohja plus 10 metriä korkea rakennus valtavine "uima-altaineen". Vai soveltuuko ne hyvin tähän tulevaan hyönteiskasvatukseen?
Moni maaseutupankki on kusessa, kun rakennusten vakuusarvo on nolla, vaikka velkaa on vielä asiakkaalla lyhentämättä. Sopivalla hallilla sopivalla sijainnilla voi olla pieni arvo ilman alkuperäistäkin tuotantoa, mutta iso navetta keskellä-ei-mitään on melkoinen kustannus, jos sen joutuu ylläpitämään edes jonkin näköisessä kunnossa saati purkamaan. Sotien jälkeen tehdyt pikkunavetat luonto jo maisemoi jollain aikataululla melko näkymättömiin ja kaivurilla pikkuisen avustamalla ne häipyvät historiaan, mutta kuinkas tuollainen 100 kertaa 30 pohja plus 10 metriä korkea rakennus valtavine "uima-altaineen". Vai soveltuuko ne hyvin tähän tulevaan hyönteiskasvatukseen?
Huh joo... Parhaillaan X:n maakunnassa esim. Z-pankilla on n. 30 roskalainaa, millistä kahteen luottotappioita tiedossa/tapaus. Muut luotottajat sitten päälle
Moni maaseutupankki on kusessa, kun rakennusten vakuusarvo on nolla, vaikka velkaa on vielä asiakkaalla lyhentämättä. Sopivalla hallilla sopivalla sijainnilla voi olla pieni arvo ilman alkuperäistäkin tuotantoa, mutta iso navetta keskellä-ei-mitään on melkoinen kustannus, jos sen joutuu ylläpitämään edes jonkin näköisessä kunnossa saati purkamaan. Sotien jälkeen tehdyt pikkunavetat luonto jo maisemoi jollain aikataululla melko näkymättömiin ja kaivurilla pikkuisen avustamalla ne häipyvät historiaan, mutta kuinkas tuollainen 100 kertaa 30 pohja plus 10 metriä korkea rakennus valtavine "uima-altaineen". Vai soveltuuko ne hyvin tähän tulevaan hyönteiskasvatukseen?
Huh joo... Parhaillaan X:n maakunnassa esim. Z-pankilla on n. 30 roskalainaa, millistä kahteen luottotappioita tiedossa/tapaus. Muut luotottajat sitten päälle
Samaan aikaan tämä Z -pankki rahoittaa maatalouden panosteollisuutta ja -jalostusteollisuutta. Eli saako se sitä kautta sitten kuitattua tappiot vai pitäsikö sittenkin pankinjohtajan alkaa ymmärtämään tätä suurempaa kuviota!
Tiesin heti että pelkällä kahujen pöllyttelyllä ei elä, ja lähdin muualle töihin. Vielä mahdollisimman kauas tästä sisäänpäinlämpiävästä kyläyhteisöstä.yksinkertaisempaa ja helpompaa tapaa ei ole, kuin luopua kaikesta ja myydä pellot, metsät, koneet, tuotantorakennukset....ehkä asumus mukana. Maksaa verot ja elellä leveästi, jokaisella tilalla sen voi tehdä vain kerran. Seuraavilla sukupolvilla on yksi vaihtoehto vähemmän, jos vielä sijoittaminen ei onnistunut, niin rahaakin vähemmän. Pitää oppia tulemaan omillaan toimeen.
Nyt tilanne on se että kaikki nämä ~25ha tilat ovat eläneet samoin kuin ennenkin, tekemättä mitään tehostuksia toimintaansa. Agrimarketista sai ferguun ja sampoon osia ja myrkkyjä joka syksy..
Nyt kaikilla on yhtä paskat kalustot, kuivaajat, jatkajan näkymät..
Meillä oli edellisen sukupolven aikaan yritystä laajentua. Tuosta ed. mainitusta tilakoosta + 100ha kokoluokkaan, kahdessa keväässä.
+20v kalustolla, ei siitä tullut mitään. Liikaa aikaa pajalla, tai aika vaan kultaa muistot..
SUMMARU SUMMARUM: Kun päästät tilasi riittävän kauaksi kehityksestä, sitä ei enään saa kuin isoilla seteleillä siihen mukaan.
Ja vielä kaiken lisäksi ei ne vuokrat sitten niin isoja olekkaan, mikäli se vuokraaja ei löydy samalta peltoaukealta.
Lisäksi se nostalgia siitä kuinka nelosnuhvilla kerättiin heiniä sieltä märästä metsänreunasta, ei tee siitä euroakaan sille vuokraajalle tuottavaa.
TÄN PITÄIS OLLA BISNESTÄ JÄTKÄT
eikös tällä vuosikymmenellä ole perustettu ihan kivasti noita yhtymiä? ainakin kun listoja lukee niin aikas moni on yhtymä... eli suunta oikia..
1/24 osa 240 lypsävän kokonaisuudesta voi olla parempi vaihtoehto kuin se ikioma 10 lehmän tiedättekyllämikä. Sikapuolella on kaikessa hiljaisuudessa muodostettu yli 1000 emakonkin yhtiöitä. Maitoukot herätys.
jakolaskussa suhde jaettavan ja jakajien välillä ratkaisee osamäärän eli pienistä tiloista ei tule "isoja", jos isännät perustaa yhtymän tai yhtiöitetään tiloja. Jotain marginaalisia etuja tulee työn, hankintojen, koneiden ym kautta....kannattavuus voidaan myös haaskata, jos aina "joku katsoo, kun toinen tekee" tai konekantaa ei oikeasti supisteta. Jos ottaa traktorin katolle jonkun sensorin, niin vain yaran liikevoitto kasvaa, ellei viljelijä saa tuotannosta kuluja takaisin. Itänaapurissa kokeiltiin aikanaan isojakin tiloja, jotkut menestyi, mutta suuruus ei taannut isossakaan mittakaavassa hyvää tulosta. Tappion moninkertaistaminen on helpompaa kuin voittojen. Lehtien palstoillakin ensin ollaan alan julkaisuissa, sitten viimeksi kauppalehdessä.eikös tällä vuosikymmenellä ole perustettu ihan kivasti noita yhtymiä? ainakin kun listoja lukee niin aikas moni on yhtymä... eli suunta oikia..
Yritysmuodolla ei ole kyllä mitään vaikutusta kannattavuuteen.
kyse ei ole mistään asenteesta, eikä kolhooseista... täällä viljelyyn liittyy kolme ongelmaa; pohjoinen sijainti, peruslohkojen koko ja hajanaisuus, sekä poliittinen arvaamattomuus.1/24 osa 240 lypsävän kokonaisuudesta voi olla parempi vaihtoehto kuin se ikioma 10 lehmän tiedättekyllämikä. Sikapuolella on kaikessa hiljaisuudessa muodostettu yli 1000 emakonkin yhtiöitä. Maitoukot herätys.
Juurikin näin. Mutta se on se suuri ja mahtava kolhoosin pelko, "minä itse" -asenne sekä yhteistyökyvyttömyys. Sikapuolella on jo toisin. Hyvin toimivia yhtiöitä alkaa olla kiitettävästi.
jakolaskussa suhde jaettavan ja jakajien välillä ratkaisee osamäärän eli pienistä tiloista ei tule "isoja", jos isännät perustaa yhtymän tai yhtiöitetään tiloja. Jotain marginaalisia etuja tulee työn, hankintojen, koneiden ym kautta....kannattavuus voidaan myös haaskata, jos aina "joku katsoo, kun toinen tekee" tai konekantaa ei oikeasti supisteta. Jos ottaa traktorin katolle jonkun sensorin, niin vain yaran liikevoitto kasvaa, ellei viljelijä saa tuotannosta kuluja takaisin. Itänaapurissa kokeiltiin aikanaan isojakin tiloja, jotkut menestyi, mutta suuruus ei taannut isossakaan mittakaavassa hyvää tulosta. Tappion moninkertaistaminen on helpompaa kuin voittojen. Lehtien palstoillakin ensin ollaan alan julkaisuissa, sitten viimeksi kauppalehdessä.eikös tällä vuosikymmenellä ole perustettu ihan kivasti noita yhtymiä? ainakin kun listoja lukee niin aikas moni on yhtymä... eli suunta oikia..
Yritysmuodolla ei ole kyllä mitään vaikutusta kannattavuuteen.
kyse ei ole mistään asenteesta, eikä kolhooseista... täällä viljelyyn liittyy kolme ongelmaa; pohjoinen sijainti, peruslohkojen koko ja hajanaisuus, sekä poliittinen arvaamattomuus.
Täällä oleillaan ja viljellään hyvinäkin vuosina vain kilpailijoihin nähden keskiverto olosuhteissa, kato yleinen kaveri täällä. Kolmen hehtaarin peruslohkoille pitää oikein suunnitella omia koneita joilla on hyvät maantieominaisuudet, kun lohkot sijaitsee kuin haulikolla ammuttuna pitkin maakuntaa. Tehokkaasti laajentuneiden tilojen peltojen sijainnista nauttii vain neste oil. Poliittinen epävarmuus johtuu siitä, ettei meillä oikein ole asemaa eu:n päätöksissä, eikä kotimaassakaan ole yksimielisyyttä viljelyn välttämättömyydestä tai huoltovarmuudesta. Maataloustukien kansallisella osalla hoidetaan ympäristö- alue- tai työllisyyspolitiikan tärkeämpiä tavoitteita.
Olen aina pitänyt pershikiänä tuota taloa jota viljelen, mutta nähtävästi sitä onkin laajentamisen mahdollisuuksia??
Naapureidenkin 10ha tilat ovat kahdessa lohkossa...
Ja onko se Zetorissa istuminen kannatavaa jos kaikki pienetkin vuokramaat 2km säteellä pääkallopaikasta?
Rakennemuutostahan ei tapahdu niin kauan kuin pellon "pitämisellä" saa tuen. Nyt rakennemuutos ajaa väärään suuntaan. Susirajan taakse peltoa raivataan lisää ja maan parhailla alueilla se kasvaa rikkaa tai on istutettu koivuntaimille. Olisiko kiinteistövero tuottamattomalle pellolle mitään? Saattaisivat pellon makuuttajat laittaa peltonsa hyötykäyttöön paremmin, eli omaan viljelykseen, vuokralle tai myyntiin.
kaikkien verojen lisäämisen toivominen pitäisi kieltää ihan lailla. Kun koko maatalouden tulevaisuus riippuu verovaroista maksettavista tuista, niin niihin ei enää saisi kohdistaa uusia veroja. Maataloustuet pitäisi maksaa verottomina ja poistaa alvit koko hommasta. Sitten loppuisi verokikkailu ja verojen kierto. Ruuan alvi on tasavero, joka periaatteessa kohdistuu saman suuruisena jokaiseen syövään suuhun, siksi tarpeeton...kuten yleverokinOlen aina pitänyt pershikiänä tuota taloa jota viljelen, mutta nähtävästi sitä onkin laajentamisen mahdollisuuksia??
Naapureidenkin 10ha tilat ovat kahdessa lohkossa...
Ja onko se Zetorissa istuminen kannatavaa jos kaikki pienetkin vuokramaat 2km säteellä pääkallopaikasta?
No ihan kohtuu hyvältähän tuo vaikuttaa, jos naapurin maat ovat noinkin isoissa lohkoissa. Ja eihän 2km ole matka eikä mikään. Eriasia jos laitetaan nolla perään niin se alkaa jo viemään aikaa.
Rakennemuutostahan ei tapahdu niin kauan kuin pellon "pitämisellä" saa tuen. Nyt rakennemuutos ajaa väärään suuntaan. Susirajan taakse peltoa raivataan lisää ja maan parhailla alueilla se kasvaa rikkaa tai on istutettu koivuntaimille. Olisiko kiinteistövero tuottamattomalle pellolle mitään? Saattaisivat pellon makuuttajat laittaa peltonsa hyötykäyttöön paremmin, eli omaan viljelykseen, vuokralle tai myyntiin.
Että maatalouden yhteys normaaliin yritystoimintaan pitäisi katkaista. Panosteollisuus tuskin muuttuu arvonlisäverottomaksi, eli haluaisit maksaa panoksista 14-24 % enemmän. Arvonlisävero on pää osin yksityisen kulutuksen maksama vero.kaikkien verojen lisäämisen toivominen pitäisi kieltää ihan lailla. Kun koko maatalouden tulevaisuus riippuu verovaroista maksettavista tuista, niin niihin ei enää saisi kohdistaa uusia veroja. Maataloustuet pitäisi maksaa verottomina ja poistaa alvit koko hommasta. Sitten loppuisi verokikkailu ja verojen kierto. Ruuan alvi on tasavero, joka periaatteessa kohdistuu saman suuruisena jokaiseen syövään suuhun, siksi tarpeeton...kuten yleverokinOlen aina pitänyt pershikiänä tuota taloa jota viljelen, mutta nähtävästi sitä onkin laajentamisen mahdollisuuksia??
Naapureidenkin 10ha tilat ovat kahdessa lohkossa...
Ja onko se Zetorissa istuminen kannatavaa jos kaikki pienetkin vuokramaat 2km säteellä pääkallopaikasta?
No ihan kohtuu hyvältähän tuo vaikuttaa, jos naapurin maat ovat noinkin isoissa lohkoissa. Ja eihän 2km ole matka eikä mikään. Eriasia jos laitetaan nolla perään niin se alkaa jo viemään aikaa.
Rakennemuutostahan ei tapahdu niin kauan kuin pellon "pitämisellä" saa tuen. Nyt rakennemuutos ajaa väärään suuntaan. Susirajan taakse peltoa raivataan lisää ja maan parhailla alueilla se kasvaa rikkaa tai on istutettu koivuntaimille. Olisiko kiinteistövero tuottamattomalle pellolle mitään? Saattaisivat pellon makuuttajat laittaa peltonsa hyötykäyttöön paremmin, eli omaan viljelykseen, vuokralle tai myyntiin.
Rakennemuutostahan ei tapahdu niin kauan kuin pellon "pitämisellä" saa tuen. Nyt rakennemuutos ajaa väärään suuntaan. Susirajan taakse peltoa raivataan lisää ja maan parhailla alueilla se kasvaa rikkaa tai on istutettu koivuntaimille. Olisiko kiinteistövero tuottamattomalle pellolle mitään? Saattaisivat pellon makuuttajat laittaa peltonsa hyötykäyttöön paremmin, eli omaan viljelykseen, vuokralle tai myyntiin.
Tuossa on kaksi erillistä asiaa. Kuinka monella pellolla olet nähnyt kaivettavan uusia rajaojia keskelle lohkoa ? Väitän, että viimeisen 30 v aikana et yhtään ! Eli ainakaan tiloja ei ole pirstottu, että et oikeasti voi väittää, että rakennemuutos (eli varmaankin tarkoitamme tässä samaa, tilakoon suurentaminen) olisi mennyt väärään suuntaan ?
Se, että pohjoisessa raivataan, ei voi johtua etelän muutaman pienviljelijän maan panttaamisesta ! Siellä pohjoisessa ei vain ole riittävästi peltoa, ja maatalouspolitiikka tukee elukkalaitosten rakentamista pohjoiseen. Jo 1960-luvulla lypsykarja oli lainsuojaton etelässä, voivuorien ja ylituotannon takia.
Se pitäisi vielä jonkun oikeasti osoittaa, että ns. hömppäheiniä ei suurilla tiloilla olisi, että pientiloja suositaan hömpillä, minusta juurikin riistat, saneeraukset, LHP:t ja suojavyöhykkeet kelpaavat tässä ympäristössä ainakin +200 ha:n tilakokoon asti hyvinkin, semmoisia 50 ha aloja näkyy olevan, ja ovat KM listalla kumminkin ? Miksi se hömppä olisi hyvä suurella tilalla, mutta suurin synti pikkutilalla ?
Ja sitten suurien tilojen uusi harrastus, luomu. Sehän on aivan vastaavaa kesannointia kuin hömppiksissäkin ?
-SS-
Rakennemuutostahan ei tapahdu niin kauan kuin pellon "pitämisellä" saa tuen. Nyt rakennemuutos ajaa väärään suuntaan. Susirajan taakse peltoa raivataan lisää ja maan parhailla alueilla se kasvaa rikkaa tai on istutettu koivuntaimille. Olisiko kiinteistövero tuottamattomalle pellolle mitään? Saattaisivat pellon makuuttajat laittaa peltonsa hyötykäyttöön paremmin, eli omaan viljelykseen, vuokralle tai myyntiin.
Tuossa on kaksi erillistä asiaa. Kuinka monella pellolla olet nähnyt kaivettavan uusia rajaojia keskelle lohkoa ? Väitän, että viimeisen 30 v aikana et yhtään ! Eli ainakaan tiloja ei ole pirstottu, että et oikeasti voi väittää, että rakennemuutos (eli varmaankin tarkoitamme tässä samaa, tilakoon suurentaminen) olisi mennyt väärään suuntaan ?
Se, että pohjoisessa raivataan, ei voi johtua etelän muutaman pienviljelijän maan panttaamisesta ! Siellä pohjoisessa ei vain ole riittävästi peltoa, ja maatalouspolitiikka tukee elukkalaitosten rakentamista pohjoiseen. Jo 1960-luvulla lypsykarja oli lainsuojaton etelässä, voivuorien ja ylituotannon takia.
Se pitäisi vielä jonkun oikeasti osoittaa, että ns. hömppäheiniä ei suurilla tiloilla olisi, että pientiloja suositaan hömpillä, minusta juurikin riistat, saneeraukset, LHP:t ja suojavyöhykkeet kelpaavat tässä ympäristössä ainakin +200 ha:n tilakokoon asti hyvinkin, semmoisia 50 ha aloja näkyy olevan, ja ovat KM listalla kumminkin ? Miksi se hömppä olisi hyvä suurella tilalla, mutta suurin synti pikkutilalla ?
Ja sitten suurien tilojen uusi harrastus, luomu. Sehän on aivan vastaavaa kesannointia kuin hömppiksissäkin ?
-SS-
Joo kyllä sulla pointti on ja olen ihan samalla linjalla... kai. En nyt oikein ymmärtänyt kaikkea tai en ole varma ymmärsinkö oikein. Oma kanta pääpiirteittäin on se, että niin kauan kun tuki maksetaan muulla tapaa kuin siitä itse tuotteen (vilja, liha, maito jne) tuottamisesta tätä kaiken maailman tukikikkailua ja tukioptimointia tapahtuu. Monella se homma vain menee niin, että maksimi tuet minimi kulut. Asia ei tietysti sen viljelijän kannalta ole väärin vaan järjestelmä on väärin.
Se että eläinpalatsit ovat karanneet pohjoiseen on myös yksi suuri munaus. Nyt alueille jossa pellon tekeminen ei välttämättä ole järkevää sitä väännetään vaikka minkälaiseen kivikkorinteeseen. Ei tässä luulisi olevan järkeä?
Rakennemuutostahan ei tapahdu niin kauan kuin pellon "pitämisellä" saa tuen. Nyt rakennemuutos ajaa väärään suuntaan. Susirajan taakse peltoa raivataan lisää ja maan parhailla alueilla se kasvaa rikkaa tai on istutettu koivuntaimille. Olisiko kiinteistövero tuottamattomalle pellolle mitään? Saattaisivat pellon makuuttajat laittaa peltonsa hyötykäyttöön paremmin, eli omaan viljelykseen, vuokralle tai myyntiin.
Tuossa on kaksi erillistä asiaa. Kuinka monella pellolla olet nähnyt kaivettavan uusia rajaojia keskelle lohkoa ? Väitän, että viimeisen 30 v aikana et yhtään ! Eli ainakaan tiloja ei ole pirstottu, että et oikeasti voi väittää, että rakennemuutos (eli varmaankin tarkoitamme tässä samaa, tilakoon suurentaminen) olisi mennyt väärään suuntaan ?
Se, että pohjoisessa raivataan, ei voi johtua etelän muutaman pienviljelijän maan panttaamisesta ! Siellä pohjoisessa ei vain ole riittävästi peltoa, ja maatalouspolitiikka tukee elukkalaitosten rakentamista pohjoiseen. Jo 1960-luvulla lypsykarja oli lainsuojaton etelässä, voivuorien ja ylituotannon takia.
Se pitäisi vielä jonkun oikeasti osoittaa, että ns. hömppäheiniä ei suurilla tiloilla olisi, että pientiloja suositaan hömpillä, minusta juurikin riistat, saneeraukset, LHP:t ja suojavyöhykkeet kelpaavat tässä ympäristössä ainakin +200 ha:n tilakokoon asti hyvinkin, semmoisia 50 ha aloja näkyy olevan, ja ovat KM listalla kumminkin ? Miksi se hömppä olisi hyvä suurella tilalla, mutta suurin synti pikkutilalla ?
Ja sitten suurien tilojen uusi harrastus, luomu. Sehän on aivan vastaavaa kesannointia kuin hömppiksissäkin ?
-SS-
Joo kyllä sulla pointti on ja olen ihan samalla linjalla... kai. En nyt oikein ymmärtänyt kaikkea tai en ole varma ymmärsinkö oikein. Oma kanta pääpiirteittäin on se, että niin kauan kun tuki maksetaan muulla tapaa kuin siitä itse tuotteen (vilja, liha, maito jne) tuottamisesta tätä kaiken maailman tukikikkailua ja tukioptimointia tapahtuu. Monella se homma vain menee niin, että maksimi tuet minimi kulut. Asia ei tietysti sen viljelijän kannalta ole väärin vaan järjestelmä on väärin.
Se että eläinpalatsit ovat karanneet pohjoiseen on myös yksi suuri munaus. Nyt alueille jossa pellon tekeminen ei välttämättä ole järkevää sitä väännetään vaikka minkälaiseen kivikkorinteeseen. Ei tässä luulisi olevan järkeä?
Maidollehan maksetaan tuotantomäärään perustuvaa tukea pohjoisessa. Tämä aiheuttanee mainitsemasi pellon tekemisen "kannattavuuden"kivikkorinteeseen.
Ruoan ALV on 14 %. EU:n yli menee vain Tanska, jolla on vain yksi ALV-prosentti kaikille tuotteille. Ruoan ALV-taso on Suomessa jopa kaksinkertainen verrattuna EU15-keskiarvoon. Tasaverona rokottaa mm toimeentulotukea saavia eli vero kiertää vähävaraisen kautta valtion momentilta toiselle. Ruoka poikkeaa myös muusta kulutuksesta, koska sen kuluttamista ei voi välttää, on ehdotettu myös terveellisille elintarvikkeille alempaa verokantaa.Että maatalouden yhteys normaaliin yritystoimintaan pitäisi katkaista. Panosteollisuus tuskin muuttuu arvonlisäverottomaksi, eli haluaisit maksaa panoksista 14-24 % enemmän. Arvonlisävero on pää osin yksityisen kulutuksen maksama vero.No ihan kohtuu hyvältähän tuo vaikuttaa, jos naapurin maat ovat noinkin isoissa lohkoissa. Ja eihän 2km ole matka eikä mikään. Eriasia jos laitetaan nolla perään niin se alkaa jo viemään aikaa.kaikkien verojen lisäämisen toivominen pitäisi kieltää ihan lailla. Kun koko maatalouden tulevaisuus riippuu verovaroista maksettavista tuista, niin niihin ei enää saisi kohdistaa uusia veroja. Maataloustuet pitäisi maksaa verottomina ja poistaa alvit koko hommasta. Sitten loppuisi verokikkailu ja verojen kierto. Ruuan alvi on tasavero, joka periaatteessa kohdistuu saman suuruisena jokaiseen syövään suuhun, siksi tarpeeton...kuten yleverokin
Rakennemuutostahan ei tapahdu niin kauan kuin pellon "pitämisellä" saa tuen. Nyt rakennemuutos ajaa väärään suuntaan. Susirajan taakse peltoa raivataan lisää ja maan parhailla alueilla se kasvaa rikkaa tai on istutettu koivuntaimille. Olisiko kiinteistövero tuottamattomalle pellolle mitään? Saattaisivat pellon makuuttajat laittaa peltonsa hyötykäyttöön paremmin, eli omaan viljelykseen, vuokralle tai myyntiin.
Maatalouden tukiriippuvuutta tulisi ennemmin pienentää kuin lisätä.
Ja kyllä verojen lisäämistä minäkään en kaipaa.
Maataloustuet maksetaan nyt jo verottomina eli alv 0. Pitäiskö ne saada myös tuloverovapaasti?Ruoan ALV on 14 %. EU:n yli menee vain Tanska, jolla on vain yksi ALV-prosentti kaikille tuotteille. Ruoan ALV-taso on Suomessa jopa kaksinkertainen verrattuna EU15-keskiarvoon. Tasaverona rokottaa mm toimeentulotukea saavia eli vero kiertää vähävaraisen kautta valtion momentilta toiselle. Ruoka poikkeaa myös muusta kulutuksesta, koska sen kuluttamista ei voi välttää, on ehdotettu myös terveellisille elintarvikkeille alempaa verokantaa.Että maatalouden yhteys normaaliin yritystoimintaan pitäisi katkaista. Panosteollisuus tuskin muuttuu arvonlisäverottomaksi, eli haluaisit maksaa panoksista 14-24 % enemmän. Arvonlisävero on pää osin yksityisen kulutuksen maksama vero.No ihan kohtuu hyvältähän tuo vaikuttaa, jos naapurin maat ovat noinkin isoissa lohkoissa. Ja eihän 2km ole matka eikä mikään. Eriasia jos laitetaan nolla perään niin se alkaa jo viemään aikaa.kaikkien verojen lisäämisen toivominen pitäisi kieltää ihan lailla. Kun koko maatalouden tulevaisuus riippuu verovaroista maksettavista tuista, niin niihin ei enää saisi kohdistaa uusia veroja. Maataloustuet pitäisi maksaa verottomina ja poistaa alvit koko hommasta. Sitten loppuisi verokikkailu ja verojen kierto. Ruuan alvi on tasavero, joka periaatteessa kohdistuu saman suuruisena jokaiseen syövään suuhun, siksi tarpeeton...kuten yleverokin
Rakennemuutostahan ei tapahdu niin kauan kuin pellon "pitämisellä" saa tuen. Nyt rakennemuutos ajaa väärään suuntaan. Susirajan taakse peltoa raivataan lisää ja maan parhailla alueilla se kasvaa rikkaa tai on istutettu koivuntaimille. Olisiko kiinteistövero tuottamattomalle pellolle mitään? Saattaisivat pellon makuuttajat laittaa peltonsa hyötykäyttöön paremmin, eli omaan viljelykseen, vuokralle tai myyntiin.
Maatalouden tukiriippuvuutta tulisi ennemmin pienentää kuin lisätä.
Ja kyllä verojen lisäämistä minäkään en kaipaa.
Missä sitten olisi se lopullinen raja panosteollisuuden kohdalla, nyt ero on 10%? Maatilojen riippuvuutta tuista pitäisi hoitaa juuri verotusta laskemalla, ei tukia kasvattamalla. Taannoin metsäteollisuutta tuettiin puolittamalla puunmyyntivero muutamaksi vuodeksi. Vieläkin puhutaan näistä tilinpäätösostoista, jotka tehdään verotuksellisista syistä. Ovatko kaikki niin välttämättömiä, mutta tuntuvat siinä kohdassa järkeviltä, jos muuten verottaja vie ison siivun.
Maatalous on erillään muista yritystoiminnasta siihen asti kun sen olemassaolo on täysin riippuvainen tuista :)
Kyllä ne tuet tulee joissakin EU:maissa käytännössä tuloverovapaasti. Tästä ehkä johtuu myös kansallisen tuen tarve Suomessa. Jos tuista ei tarvitsisi maksaa tuloveroa, niin ehkä ei tarvittaisi kansallista tukea ollenkaan. Tämä johtaisi ehkä myös tuottajahintojen nostopaineeseen, sillä ilman järkeviä tuottajahintoja ei ehkä monikaan viljelijä montaa vuotta viitsisi tappiollista veroilmoitusta täyttää, vaan lopettaisi suosiolla.
ei se kovin jännää ollut silloin kun vielä puhuttiin liikevaihtoverosta, joka ei koskenut alkutuottajia. Melkein -90 luvun puoliväliin asti mentiin tuolla, paitsi ettei silloin saanut vähennyksiäkään tehdä ostoista. Ajatus siitä, että valtio maksaa tukea ja perii saman määrän verona taas takaisin... tuntuu sekin aika hölmöltä, varsinkin jos se tapahtuu säännöllisesti ja samalla kaavalla vuosittain. Vain työllistävä vaikutus hallintovirkamiehissä...ruoan alvin verokertymä on noin 1,5 mrd vuosittain, summa tuntuu jotenkin tutulta.Ruoan ALV on 14 %. EU:n yli menee vain Tanska, jolla on vain yksi ALV-prosentti kaikille tuotteille. Ruoan ALV-taso on Suomessa jopa kaksinkertainen verrattuna EU15-keskiarvoon. Tasaverona rokottaa mm toimeentulotukea saavia eli vero kiertää vähävaraisen kautta valtion momentilta toiselle. Ruoka poikkeaa myös muusta kulutuksesta, koska sen kuluttamista ei voi välttää, on ehdotettu myös terveellisille elintarvikkeille alempaa verokantaa.Maataloustuet maksetaan nyt jo verottomina eli alv 0. Pitäiskö ne saada myös tuloverovapaasti?
Missä sitten olisi se lopullinen raja panosteollisuuden kohdalla, nyt ero on 10%? Maatilojen riippuvuutta tuista pitäisi hoitaa juuri verotusta laskemalla, ei tukia kasvattamalla. Taannoin metsäteollisuutta tuettiin puolittamalla puunmyyntivero muutamaksi vuodeksi. Vieläkin puhutaan näistä tilinpäätösostoista, jotka tehdään verotuksellisista syistä. Ovatko kaikki niin välttämättömiä, mutta tuntuvat siinä kohdassa järkeviltä, jos muuten verottaja vie ison siivun.
Maatalous on erillään muista yritystoiminnasta siihen asti kun sen olemassaolo on täysin riippuvainen tuista :)
Jonkin toimialan saaminen arvonlisäverottomaksi on kyllä jännä ajatus. Minkä takia? Kyseessä on valtion raha ei oma.
Ainoa oikea vero olisi tasavero. Kaikille vaikka 15000 per vuosi.
Se jos tuista ei tarvitsisi maksaa veroa ollenkaan, ainakin saisi kaikkein hyvätuloisimmat enemmän kiinnostumaan viljelystä. Nythän homma tuntuu tyhmältä kun viljelyn tulot ovat korkeintaan aika perustasoa ja mahdollinen tulo verotettaisiin aika rajusti. Verovapaat tuet kuitenkin tekisivät hommasta sellaista ettei siinä pienituloisilla viljelijöillä enää olisi mitään mahdollisuutta kilpailla peltojen (ja sitä kautta tukien) hallinnasta. Jos (ja kun) rikkaalla olisi viljely ilman tukia tappiollista niin sen tappion voisi vielä vähentää muista tuloista, eli kaiken kaikkiaan rikas maksaisi vähemmän veroja ja saisi enemmän tuloja.joskus ennen tulonlähdejakoa, sai tappioita vähentää...esim maatalouden tappion voi palkkatulosta vähentää, enää ei. Jos maataloustuella olisi ns verovapaa osuus joka jäisi viljelijälle näppiin, eikä sen kanssa tarvitsisi ennen uutta vuotta juosta lasikopeissa, tulisi kaikille säästöä. Maatalouskauppa elää näillä tilinpäätösostoilla ja viljelijöillä kiire saada "verosuunniteltua" vuoden lopulla tulevat tukirahat. Suomen suurin viljatila sai yhtenä vuotena yli 800 k tukia ja sai jäämään siitä tulosta 150 k eli kaikki viljelyliiketoiminnan tulos meni, sekä 80% maksetuista tuista. Kävikö näin siksi, ettei tila tarvinnut enempää rahaa tai halunnut maksaa veroja enempää? Entä mihin se raha päätyi?
Rakennemuutostahan ei tapahdu niin kauan kuin pellon "pitämisellä" saa tuen. Nyt rakennemuutos ajaa väärään suuntaan. Susirajan taakse peltoa raivataan lisää ja maan parhailla alueilla se kasvaa rikkaa tai on istutettu koivuntaimille. Olisiko kiinteistövero tuottamattomalle pellolle mitään? Saattaisivat pellon makuuttajat laittaa peltonsa hyötykäyttöön paremmin, eli omaan viljelykseen, vuokralle tai myyntiin.
Tuossa on kaksi erillistä asiaa. Kuinka monella pellolla olet nähnyt kaivettavan uusia rajaojia keskelle lohkoa ? Väitän, että viimeisen 30 v aikana et yhtään ! Eli ainakaan tiloja ei ole pirstottu, että et oikeasti voi väittää, että rakennemuutos (eli varmaankin tarkoitamme tässä samaa, tilakoon suurentaminen) olisi mennyt väärään suuntaan ?
Se, että pohjoisessa raivataan, ei voi johtua etelän muutaman pienviljelijän maan panttaamisesta ! Siellä pohjoisessa ei vain ole riittävästi peltoa, ja maatalouspolitiikka tukee elukkalaitosten rakentamista pohjoiseen. Jo 1960-luvulla lypsykarja oli lainsuojaton etelässä, voivuorien ja ylituotannon takia.
Se pitäisi vielä jonkun oikeasti osoittaa, että ns. hömppäheiniä ei suurilla tiloilla olisi, että pientiloja suositaan hömpillä, minusta juurikin riistat, saneeraukset, LHP:t ja suojavyöhykkeet kelpaavat tässä ympäristössä ainakin +200 ha:n tilakokoon asti hyvinkin, semmoisia 50 ha aloja näkyy olevan, ja ovat KM listalla kumminkin ? Miksi se hömppä olisi hyvä suurella tilalla, mutta suurin synti pikkutilalla ?
Ja sitten suurien tilojen uusi harrastus, luomu. Sehän on aivan vastaavaa kesannointia kuin hömppiksissäkin ?
-SS-
Joo kyllä sulla pointti on ja olen ihan samalla linjalla... kai. En nyt oikein ymmärtänyt kaikkea tai en ole varma ymmärsinkö oikein. Oma kanta pääpiirteittäin on se, että niin kauan kun tuki maksetaan muulla tapaa kuin siitä itse tuotteen (vilja, liha, maito jne) tuottamisesta tätä kaiken maailman tukikikkailua ja tukioptimointia tapahtuu. Monella se homma vain menee niin, että maksimi tuet minimi kulut. Asia ei tietysti sen viljelijän kannalta ole väärin vaan järjestelmä on väärin.
Se että eläinpalatsit ovat karanneet pohjoiseen on myös yksi suuri munaus. Nyt alueille jossa pellon tekeminen ei välttämättä ole järkevää sitä väännetään vaikka minkälaiseen kivikkorinteeseen. Ei tässä luulisi olevan järkeä?
Maidollehan maksetaan tuotantomäärään perustuvaa tukea pohjoisessa. Tämä aiheuttanee mainitsemasi pellon tekemisen "kannattavuuden"kivikkorinteeseen.
Tuotantosidonnainen tuki edellyttää tiukkaa luvanvaraisuutta, niin kuin Norjassa. Ilman rajoituksia ylituotanto karkaa käsistä. Suomessa korkeahintajärjestelmän ajalta on riittävästi näyttöä, että järjestelmä muuttuu hallitsemattomaksi, voi- ja viljavuorineen. Sitten tulee paketointi, eläintapporahat, pakkokesannointi, lannoitevero, markkinoimismaksu, ja lopulta erittäin negatiivinen julkisuuskuva.paluu takaisin kiintiöihin olisi helppo ratkaisu. Jos tiedetään ihmisen keskimääräinen kulutus niin rajoitetaan tuotanto vastaamaan kulutusta ja tuettaisiin vain sitä. Tämä kun tehtäisiin maakunnittain, niin vältyttäisiin suurilta logistisilta kustannuksilta... toki uusimaa voisi pyytää naapureiltaan apua oman kiintiönsä täyttämiseen. Uusille maakuntahallinoille löytyisi hyvä autonominen tehtävä... vastaa oman alueensa maataloustuotannon sovittamisesta vastaamaan kulutusta. Tuotanto olisi muuten tai esim vientiin täysin markkinaehtoista...
-SS-
Mutta onkos nämä nälänhädän poistajat miettinyt miten sitten käy kun nälänhätä lakkaa ja muut köyhien maiden taudit saadaan kuriin. Liilllä on ratkaisu: Meillä on tilaa...
Vähän menee ohi aiheen mutta siitähän vasta rakennemuutos tulee.
Edit: Ei sitä peltoa tosiaan tarvita.
https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/mikrolevista-kehitetaan-ratkaisuja-maailman-ruokapulaan-taipuvat-myos-kosmetiikkaan/6476882
Mutta onkos nämä nälänhädän poistajat miettinyt miten sitten käy kun nälänhätä lakkaa ja muut köyhien maiden taudit saadaan kuriin. Liilllä on ratkaisu: Meillä on tilaa...
Vähän menee ohi aiheen mutta siitähän vasta rakennemuutos tulee.
Edit: Ei sitä peltoa tosiaan tarvita.
https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/mikrolevista-kehitetaan-ratkaisuja-maailman-ruokapulaan-taipuvat-myos-kosmetiikkaan/6476882
Suomessa lisäännyttiin kehitysmaiden malliin vielä 1800-luvun loppupuolella ( 1855 lapsiluku Suomessa oli 5,3 , Afrikassa nykyään keskimäärin 4,7 ) . Jotenkin ovat peräkammarissa asustavat Suomen poikalapset menettäneet kiinnostuksensa astua lisää lapsia tähän maailmaan. Sama tapahtuu ennen pitkää nykyisissä kehitysmaissakin.
-SS-
Rakennemuutostahan ei tapahdu niin kauan kuin pellon "pitämisellä" saa tuen. Nyt rakennemuutos ajaa väärään suuntaan. Susirajan taakse peltoa raivataan lisää ja maan parhailla alueilla se kasvaa rikkaa tai on istutettu koivuntaimille. Olisiko kiinteistövero tuottamattomalle pellolle mitään? Saattaisivat pellon makuuttajat laittaa peltonsa hyötykäyttöön paremmin, eli omaan viljelykseen, vuokralle tai myyntiin.
Tuossa on kaksi erillistä asiaa. Kuinka monella pellolla olet nähnyt kaivettavan uusia rajaojia keskelle lohkoa ? Väitän, että viimeisen 30 v aikana et yhtään ! Eli ainakaan tiloja ei ole pirstottu, että et oikeasti voi väittää, että rakennemuutos (eli varmaankin tarkoitamme tässä samaa, tilakoon suurentaminen) olisi mennyt väärään suuntaan ?
Se, että pohjoisessa raivataan, ei voi johtua etelän muutaman pienviljelijän maan panttaamisesta ! Siellä pohjoisessa ei vain ole riittävästi peltoa, ja maatalouspolitiikka tukee elukkalaitosten rakentamista pohjoiseen. Jo 1960-luvulla lypsykarja oli lainsuojaton etelässä, voivuorien ja ylituotannon takia.
-SS-
Se että eläinpalatsit ovat karanneet pohjoiseen on myös yksi suuri munaus. Nyt alueille jossa pellon tekeminen ei välttämättä ole järkevää sitä väännetään vaikka minkälaiseen kivikkorinteeseen. Ei tässä luulisi olevan järkeä?
Maidollehan maksetaan tuotantomäärään perustuvaa tukea pohjoisessa. Tämä aiheuttanee mainitsemasi pellon tekemisen "kannattavuuden"kivikkorinteeseen.
Tuo osui aika lähelle maalia.
-SS-
No täällä kouvolassa ei tarvitse mennä kuin tuonne pohjoisosiin niin siellä väännetään peltoa sinne kivikkoon ja eteläisissä osissa tasaista kivetöntä laitetaan puuntaimille...
Muulle kun maidolle ei taideta maksaa tuotantoon sidottua tukea? Itse en ole näistä niin perillä. Peltokasvipalkkio nyt on tavallaan, mutta sekin tulee hehtaari perusteisesti.
Tuotantosidonnainen tuki edellyttää tiukkaa luvanvaraisuutta, niin kuin Norjassa. Ilman rajoituksia ylituotanto karkaa käsistä. Suomessa korkeahintajärjestelmän ajalta on riittävästi näyttöä, että järjestelmä muuttuu hallitsemattomaksi, voi- ja viljavuorineen. Sitten tulee paketointi, eläintapporahat, pakkokesannointi, lannoitevero, markkinoimismaksu, ja lopulta erittäin negatiivinen julkisuuskuva.paluu takaisin kiintiöihin olisi helppo ratkaisu. Jos tiedetään ihmisen keskimääräinen kulutus niin rajoitetaan tuotanto vastaamaan kulutusta ja tuettaisiin vain sitä. Tämä kun tehtäisiin maakunnittain, niin vältyttäisiin suurilta logistisilta kustannuksilta... toki uusimaa voisi pyytää naapureiltaan apua oman kiintiönsä täyttämiseen. Uusille maakuntahallinoille löytyisi hyvä autonominen tehtävä... vastaa oman alueensa maataloustuotannon sovittamisesta vastaamaan kulutusta. Tuotanto olisi muuten tai esim vientiin täysin markkinaehtoista...
-SS-
Kyseessä olisi täysin mielivaltainen tukijärjestelmä, mutta niin on tämä nykyinenkin...ettei se siitä huonommaksi muuttuisi :)
Rakennemuutostahan ei tapahdu niin kauan kuin pellon "pitämisellä" saa tuen. Nyt rakennemuutos ajaa väärään suuntaan. Susirajan taakse peltoa raivataan lisää ja maan parhailla alueilla se kasvaa rikkaa tai on istutettu koivuntaimille. Olisiko kiinteistövero tuottamattomalle pellolle mitään? Saattaisivat pellon makuuttajat laittaa peltonsa hyötykäyttöön paremmin, eli omaan viljelykseen, vuokralle tai myyntiin.
Tuossa on kaksi erillistä asiaa. Kuinka monella pellolla olet nähnyt kaivettavan uusia rajaojia keskelle lohkoa ? Väitän, että viimeisen 30 v aikana et yhtään ! Eli ainakaan tiloja ei ole pirstottu, että et oikeasti voi väittää, että rakennemuutos (eli varmaankin tarkoitamme tässä samaa, tilakoon suurentaminen) olisi mennyt väärään suuntaan ?
Se, että pohjoisessa raivataan, ei voi johtua etelän muutaman pienviljelijän maan panttaamisesta ! Siellä pohjoisessa ei vain ole riittävästi peltoa, ja maatalouspolitiikka tukee elukkalaitosten rakentamista pohjoiseen. Jo 1960-luvulla lypsykarja oli lainsuojaton etelässä, voivuorien ja ylituotannon takia.
-SS-
Se että eläinpalatsit ovat karanneet pohjoiseen on myös yksi suuri munaus. Nyt alueille jossa pellon tekeminen ei välttämättä ole järkevää sitä väännetään vaikka minkälaiseen kivikkorinteeseen. Ei tässä luulisi olevan järkeä?
Maidollehan maksetaan tuotantomäärään perustuvaa tukea pohjoisessa. Tämä aiheuttanee mainitsemasi pellon tekemisen "kannattavuuden"kivikkorinteeseen.
Tuo osui aika lähelle maalia.
-SS-
Mitä mitä mitä??? Tämähän vaikuttaisi siltä että Eeti Veemeli ei olekaan todellakaan ajatuksineen yksin vaan olisi ihan oikeassa ajatuksineen? Vaikka suuri ajatusten tonava, navettapiika, oksa ja co jatkuasti dissaavat häntä ja kirjoituksiaan ja väittävät että on väärässä ja että kukaan muu ei tue ajatuksiaan?
Ja todellakin on täysin totaalisen järjetöntä että tämän hetkisen järjettömän tukipolitiikan takia pellon raivaus jonnekin kivikkoon soille tms on kannattavaa samalla kun vuosisatoja viljeltyjä hyviäkin peltoja saatetaan istuttaa puulle. Ei mitään järkeä.
"Olisiko esim. leikkaus paikallaan niille jotka eivät muutenkaan tee siellä pellolla mitään? Näin tehden minusta syntyisi pienin vahinko"
Ne jotka ei tee siellä pellolla mitään, tekee jotain muuta. Esim. virkamiehiä, pankin päälliköitä, asiantuntijoita ym.
Heillä on verkosto, jonka avulla voi vaikuttaa päätöksiin. LHP:t säilyy lasten hevosille laitumina. Jos tilavalvonta
vahingossa osuisikin kohdalle, törkeätkin laiminlyönnit hoidetaan neuvonnalla. Niin se vaan menee, että se joka
tekee työn, saa vähiten ja maksaa kaikesta. Kyllä jämpti on näin.
mut kiva ku on palkannauttija eikä ansaittija!
Oli kuinka keppanaa vaan mutta Suomessa ei ikinä saada mitään tyhjästä maksamista loppumaan. Aina jollain tyhjäntoimittaja pikkunilkillä
Nyt taisi sattua äsässää isoonvarpaaseen. Velkakellossa valtion velka on yli 105
miljardia euroa ja numerot vilistää nopeaan tahtiin lisää. Kaikki tämä tekemättömästä
työstä maksettu on velkaa. Ei ainoastaan viljelijätuet.
Nyt taisi sattua äsässää isoonvarpaaseen. Velkakellossa valtion velka on yli 105
miljardia euroa ja numerot vilistää nopeaan tahtiin lisää. Kaikki tämä tekemättömästä
työstä maksettu on velkaa. Ei ainoastaan viljelijätuet.
Just näin. Eli ensin poistetaan ympäristökorvaukset ja latauskesannointien yhtä
hyvin kuin muiden kesannointien tuet, epäilen, että sattuu aika isoihin isovarpaisiin ensin.
Muutenkin kuljen turvakengät jalassa kesät talvet, ei tunnu missään.
-SS-
Nyt taisi sattua äsässää isoonvarpaaseen. Velkakellossa valtion velka on yli 105
miljardia euroa ja numerot vilistää nopeaan tahtiin lisää. Kaikki tämä tekemättömästä
työstä maksettu on velkaa. Ei ainoastaan viljelijätuet.
Just näin. Eli ensin poistetaan ympäristökorvaukset ja latauskesannointien yhtä
hyvin kuin muiden kesannointien tuet, epäilen, että sattuu aika isoihin isovarpaisiin ensin.
Muutenkin kuljen turvakengät jalassa kesät talvet, ei tunnu missään.
-SS-
Poistetaan vaan ei tunnu täälläkään. Itsellä ei kesantoja ole kuin nimeksi. Niistäkin puolet viljelyyn kun ei ole kannattavaa antaa rikkojen kasvaa ja pelätä samalla valvonnassa tulevia huomautuksia. Samoin kuin ympistä ei ole kuin se perus pakollinen perustoimenpide ja kasvipeitteisyys. Ja jos siirrytään luomuun ja latauskesannon tuki poistuu niin asettaa vaan kannattavuuslaskelmat uuteen malliin ja silloin täytyy jo todella tarkkaan harkita siirtymistä.
Suurimmalta osin kaikki ruikutus tämän asian tiimoilta johtuu siitä että niin monen tilan on vielä lopetettava ja se käy monen luonnolle . Mutta vaikka minäkin olen tämän lopettamisen tiennyt omalla kohdallani jo yli 10 v ajsn ja laskelmoinut että pääsen näillä investoinneilla siihen ikään että voin lopettaa niin sitten vedettiin matto alta kun luopumisen ja eläköitymisen ehtoja muutettiin. Tämä on petos nuoremmille sukupolville kun vertaa miten vanhempia ikäluokkia on kohdeltu ja millaisessa ajassa nämä ovat eläneet.
Sukulaiset ihmettelevät nuivaa asennettani viljelyyn ja kyselevät että kuka jatkaa . Totean vain että jos jokaisen tilan on viljeltävä 100-200 ha välillä keskimäärin niin onko asialla mitään väliä ?. Voisi olla viisaampaa jättää pellot viljelemättä jolloin ei tarvitse uhrata aikaa eikä rahaa kun kannattavuus on mitä on . Tässä on se ongelma kuitenkin että jos vaikka sattuisi potkaisemaan tyhjää menisi tilasta kovat perintöverot ja todennäköisesti koko tila oli myytävänä verojen vuoksi . Muutenhan tässä ei ole oikeastaan syytä olla hengissä mutta jos vaikka sattuisi terveys pettämään lopullisesti niin löytyisikö vielä joku hullu ulkopuolinen joka maksaa tästä kaiken ulos . Sen verran on lapsille ja vaimolle velkaa menetetystä elämästä paskahäntien pidosta.
Suurimmalta osin kaikki ruikutus tämän asian tiimoilta johtuu siitä että niin monen tilan on vielä lopetettava ja se käy monen luonnolle . Mutta vaikka minäkin olen tämän lopettamisen tiennyt omalla kohdallani jo yli 10 v ajsn ja laskelmoinut että pääsen näillä investoinneilla siihen ikään että voin lopettaa niin sitten vedettiin matto alta kun luopumisen ja eläköitymisen ehtoja muutettiin. Tämä on petos nuoremmille sukupolville kun vertaa miten vanhempia ikäluokkia on kohdeltu ja millaisessa ajassa nämä ovat eläneet.
Sukulaiset ihmettelevät nuivaa asennettani viljelyyn ja kyselevät että kuka jatkaa . Totean vain että jos jokaisen tilan on viljeltävä 100-200 ha välillä keskimäärin niin onko asialla mitään väliä ?. Voisi olla viisaampaa jättää pellot viljelemättä jolloin ei tarvitse uhrata aikaa eikä rahaa kun kannattavuus on mitä on . Tässä on se ongelma kuitenkin että jos vaikka sattuisi potkaisemaan tyhjää menisi tilasta kovat perintöverot ja todennäköisesti koko tila oli myytävänä verojen vuoksi . Muutenhan tässä ei ole oikeastaan syytä olla hengissä mutta jos vaikka sattuisi terveys pettämään lopullisesti niin löytyisikö vielä joku hullu ulkopuolinen joka maksaa tästä kaiken ulos . Sen verran on lapsille ja vaimolle velkaa menetetystä elämästä paskahäntien pidosta.
En usko että suurin ongelma on lopettamaan joutuvat tilat, vaan se että niitä pienempiä tiloja koitetaan puolipakolla sosialisoida isompien jatkeeksi. Ne 10-20ha tilat pärjää hamaan loppuun asti jos ovat velattomia eikä ala hulluttelemaan konekaupoilla, enemmän allekirjoittanutta huolettaa nämä jotka velkarahalla ostaa 15000€ ha lisämaata ja rakentaa jos jonkinnäköistä elukkapalatsia tai kaurakirkkoa...ja sitten huudetaan yhteiskuntaa apuun ja koitetaan tunkea kättä niiden pientilojen isännän taskuille.
Suurimmalta osin kaikki ruikutus tämän asian tiimoilta johtuu siitä että niin monen tilan on vielä lopetettava ja se käy monen luonnolle . Mutta vaikka minäkin olen tämän lopettamisen tiennyt omalla kohdallani jo yli 10 v ajsn ja laskelmoinut että pääsen näillä investoinneilla siihen ikään että voin lopettaa niin sitten vedettiin matto alta kun luopumisen ja eläköitymisen ehtoja muutettiin. Tämä on petos nuoremmille sukupolville kun vertaa miten vanhempia ikäluokkia on kohdeltu ja millaisessa ajassa nämä ovat eläneet.
Sukulaiset ihmettelevät nuivaa asennettani viljelyyn ja kyselevät että kuka jatkaa . Totean vain että jos jokaisen tilan on viljeltävä 100-200 ha välillä keskimäärin niin onko asialla mitään väliä ?. Voisi olla viisaampaa jättää pellot viljelemättä jolloin ei tarvitse uhrata aikaa eikä rahaa kun kannattavuus on mitä on . Tässä on se ongelma kuitenkin että jos vaikka sattuisi potkaisemaan tyhjää menisi tilasta kovat perintöverot ja todennäköisesti koko tila oli myytävänä verojen vuoksi . Muutenhan tässä ei ole oikeastaan syytä olla hengissä mutta jos vaikka sattuisi terveys pettämään lopullisesti niin löytyisikö vielä joku hullu ulkopuolinen joka maksaa tästä kaiken ulos . Sen verran on lapsille ja vaimolle velkaa menetetystä elämästä paskahäntien pidosta.
En usko että suurin ongelma on lopettamaan joutuvat tilat, vaan se että niitä pienempiä tiloja koitetaan puolipakolla sosialisoida isompien jatkeeksi. Ne 10-20ha tilat pärjää hamaan loppuun asti jos ovat velattomia eikä ala hulluttelemaan konekaupoilla, enemmän allekirjoittanutta huolettaa nämä jotka velkarahalla ostaa 15000€ ha lisämaata ja rakentaa jos jonkinnäköistä elukkapalatsia tai kaurakirkkoa...ja sitten huudetaan yhteiskuntaa apuun ja koitetaan tunkea kättä niiden pientilojen isännän taskuille.
Onko sulla jotain esimerkkiä kertoa miten pieniä tiloja puolipakolla sosialisoidaan isompien jatkeeksi ?
Sinänsä raju väite, sopii kyllä hyvin tupailtapuheisiin.
Ne 10-20ha tilat pärjää hamaan loppuun asti jos ovat velattomia eikä ala hulluttelemaan konekaupoilla,Tarkoitit kai, että siihen asti kun ulkopuolisesta työstä saatu palkka riittää kattamaan tappiot?
Ne 10-20ha tilat pärjää hamaan loppuun asti jos ovat velattomia eikä ala hulluttelemaan konekaupoilla,Tarkoitit kai, että siihen asti kun ulkopuolisesta työstä saatu palkka riittää kattamaan tappiot?
Ne 10-20ha tilat pärjää hamaan loppuun asti jos ovat velattomia eikä ala hulluttelemaan konekaupoilla,Tarkoitit kai, että siihen asti kun ulkopuolisesta työstä saatu palkka riittää kattamaan tappiot?
Suurimmalta osin kaikki ruikutus tämän asian tiimoilta johtuu siitä että niin monen tilan on vielä lopetettava ja se käy monen luonnolle . Mutta vaikka minäkin olen tämän lopettamisen tiennyt omalla kohdallani jo yli 10 v ajsn ja laskelmoinut että pääsen näillä investoinneilla siihen ikään että voin lopettaa niin sitten vedettiin matto alta kun luopumisen ja eläköitymisen ehtoja muutettiin. Tämä on petos nuoremmille sukupolville kun vertaa miten vanhempia ikäluokkia on kohdeltu ja millaisessa ajassa nämä ovat eläneet.
Sukulaiset ihmettelevät nuivaa asennettani viljelyyn ja kyselevät että kuka jatkaa . Totean vain että jos jokaisen tilan on viljeltävä 100-200 ha välillä keskimäärin niin onko asialla mitään väliä ?. Voisi olla viisaampaa jättää pellot viljelemättä jolloin ei tarvitse uhrata aikaa eikä rahaa kun kannattavuus on mitä on . Tässä on se ongelma kuitenkin että jos vaikka sattuisi potkaisemaan tyhjää menisi tilasta kovat perintöverot ja todennäköisesti koko tila oli myytävänä verojen vuoksi . Muutenhan tässä ei ole oikeastaan syytä olla hengissä mutta jos vaikka sattuisi terveys pettämään lopullisesti niin löytyisikö vielä joku hullu ulkopuolinen joka maksaa tästä kaiken ulos . Sen verran on lapsille ja vaimolle velkaa menetetystä elämästä paskahäntien pidosta.
En usko että suurin ongelma on lopettamaan joutuvat tilat, vaan se että niitä pienempiä tiloja koitetaan puolipakolla sosialisoida isompien jatkeeksi. Ne 10-20ha tilat pärjää hamaan loppuun asti jos ovat velattomia eikä ala hulluttelemaan konekaupoilla, enemmän allekirjoittanutta huolettaa nämä jotka velkarahalla ostaa 15000€ ha lisämaata ja rakentaa jos jonkinnäköistä elukkapalatsia tai kaurakirkkoa...ja sitten huudetaan yhteiskuntaa apuun ja koitetaan tunkea kättä niiden pientilojen isännän taskuille.
Onko sulla jotain esimerkkiä kertoa miten pieniä tiloja puolipakolla sosialisoidaan isompien jatkeeksi ?
Sinänsä raju väite, sopii kyllä hyvin tupailtapuheisiin.
Jos vähän aikaa katsoo tukipolitiikkaa niin huomaa sen suosivan näitä isoja tiloja ja jättävän ne laajentumishaluisetkin pienet tilat nuolemaan näppejään.
[
[
Jos vähän aikaa katsoo tukipolitiikkaa niin huomaa sen suosivan näitä isoja tiloja ja jättävän ne laajentumishaluisetkin pienet tilat nuolemaan näppejään.
Kerrotko lisää noista muilta viljelijöiltä moduloiduista tuista? Kriisituki ei toki koske pientä ja velatonta tilaa.Ne 10-20ha tilat pärjää hamaan loppuun asti jos ovat velattomia eikä ala hulluttelemaan konekaupoilla,Tarkoitit kai, että siihen asti kun ulkopuolisesta työstä saatu palkka riittää kattamaan tappiot?
Okei. On siis peräti edullisempaa, että muilta viljelijöiltä moduloidut tuet ja veromaksajain lisäkriisituki ovat niinkö vähemmän arveluttavia tapoja kustantaa viljelyä kuin palkkatöissä tienattu rahoitus ja siitäkin osaltaan siivutettu veroprogressio sinne valtion kassaan takaksin ?
-SS-
Kerrotko lisää noista muilta viljelijöiltä moduloiduista tuista? Kriisituki ei toki koske pientä ja velatonta tilaa.Ne 10-20ha tilat pärjää hamaan loppuun asti jos ovat velattomia eikä ala hulluttelemaan konekaupoilla,Tarkoitit kai, että siihen asti kun ulkopuolisesta työstä saatu palkka riittää kattamaan tappiot?
Okei. On siis peräti edullisempaa, että muilta viljelijöiltä moduloidut tuet ja veromaksajain lisäkriisituki ovat niinkö vähemmän arveluttavia tapoja kustantaa viljelyä kuin palkkatöissä tienattu rahoitus ja siitäkin osaltaan siivutettu veroprogressio sinne valtion kassaan takaksin ?
-SS-
En vastusta pienten tilojen toimintaa tai ole vaatimassa heidän maitaan. On kuitenkin tosiasia että tilakoko kasvaa ja pienille tiloille jää luu käteen.
No mitäs LHK-maksun leikkaus 150-300 ha ja yli 300 ha pinta-aloilta sitten on ?
Otetaan esimerkiksi vaikkapa investointituet tai spv tuet, niissä suositaan tietyn kokoluokan ylittäviä tiloja. Korkotukilainat kuuluu samaan kategoriaan, on se nyt jonkinmoinen etu saada yhteiskunnan tukemaa halpakorkoista lainaa kun peltokauppoja väännetään. Jos tämä systeemi ei suosisi tietynkokoisia tiloja nämä olisi tarjolla kaikille laajentaville, ei pelkästään jo ennestään tarpeeksi isoille.
No mitäs LHK-maksun leikkaus 150-300 ha ja yli 300 ha pinta-aloilta sitten on ?
Hmmm. Katsotaas vähän suuruusluokkia. 150 ha täydet. 150 - 300 ha 90% eli 10 % vähennettynä, AB miinustus olisi olisi 22 EUR /ha . Ja yli 300 ha ylittävä osuus olisi 20% vähennettynä, eli 44 EUR pois LHK:sta.
500 ha viljatila menettää leikkauksen takia 3300 + 8800 = 12100 EUR. On noin 4,6% neljännesmiljoonan euron kokonaispotista.
4,9 ha viljatila menettää 100% LHK:sta verrattuna 5,1 ha:n viljatilaan. Eli menetys on 1085 EUR, 5,1 ha:n tilan noin neljänneskymmenentuhannen kokonaispotista, on jo 42 %
Jostakin syystä en ole kuullut suurempien tilojen panikoivan ja purkavan peltoalaansa hinnalla millä hyvänsä 500-1000 ha:sta 150 ha:n tilaksi, jotta ei vaan LHK leikkuri iskisi ?
Voisi kuitenkin kysyä, miksi esimerkiksi 150 ha viljatilalta luonnonhaittakorvauksen pinta-alatukea leikataan AB - alueella 9000 euroa, verrattuna saman alueen eläintilaan ? Jos kaikki erilaisuus siis on "leikkauksia".
-SS-
No mitäs LHK-maksun leikkaus 150-300 ha ja yli 300 ha pinta-aloilta sitten on ?
Hmmm. Katsotaas vähän suuruusluokkia. 150 ha täydet. 150 - 300 ha 90% eli 10 % vähennettynä, AB miinustus olisi olisi 22 EUR /ha . Ja yli 300 ha ylittävä osuus olisi 20% vähennettynä, eli 44 EUR pois LHK:sta.
500 ha viljatila menettää leikkauksen takia 3300 + 8800 = 12100 EUR. On noin 4,6% neljännesmiljoonan euron kokonaispotista.
4,9 ha viljatila menettää 100% LHK:sta verrattuna 5,1 ha:n viljatilaan. Eli menetys on 1085 EUR, 5,1 ha:n tilan noin neljänneskymmenentuhannen kokonaispotista, on jo 42 %
Jostakin syystä en ole kuullut suurempien tilojen panikoivan ja purkavan peltoalaansa hinnalla millä hyvänsä 500-1000 ha:sta 150 ha:n tilaksi, jotta ei vaan LHK leikkuri iskisi ?
Voisi kuitenkin kysyä, miksi esimerkiksi 150 ha viljatilalta luonnonhaittakorvauksen pinta-alatukea leikataan AB - alueella 9000 euroa, verrattuna saman alueen eläintilaan ? Jos kaikki erilaisuus siis on "leikkauksia".
-SS-
Tarkoitatko siis pienen tilan olevan alle 5 ha ?
Ovatko kaikki yli 5 ha tilat tällöin suuria tiloja ?
Eikös kaikissa investointi ja luopumistukiehdoissa ollut peltoviljelystä saatava yrittäjätulo noin 10000 euroa, jos viljelyn katetuotto on siinä 200 euroa/ha tarvitaan 50 - 60 ha vähimmäiskokoinen kasvinviljelytila. Taitaa olla nykyisin noussut lähemmän 100 ha, jotta pääsee rahoitustukien piiriin.
Eihän tätäkään tietenkään kerrota kuin niille, jotka saavat hylkäävän päätöksen. Eturiviläisiähän asia ei koske.
-SS-
Tuo kysymys kertoo kysyjän katsantokulmasta aivan kaiken. Ei kai tuollainen pikkuasia eturiviläisen sukuklaanissa huomionarvoista ole ollut, kun ei ole tarttunut silmään ! Eli kriisirahoitus ei voinut kokonaisuudessaan olla valtion lisäbudjetin rahaa, kun sitä ei vaan ollut. Niin jaetaan sitten muiden tukia jeps.Ei ole tullut tällä vuosituhannella investointitukea taikka kriisitukea. Peltotuetkin on tosiaan pienemmät kuin etelässä.
Pellonostoon ei ole saanut korkotukilainaa aikoihin.
Otetaan esimerkiksi vaikkapa investointituet tai spv tuet, niissä suositaan tietyn kokoluokan ylittäviä tiloja. Korkotukilainat kuuluu samaan kategoriaan, on se nyt jonkinmoinen etu saada yhteiskunnan tukemaa halpakorkoista lainaa kun peltokauppoja väännetään. Jos tämä systeemi ei suosisi tietynkokoisia tiloja nämä olisi tarjolla kaikille laajentaville, ei pelkästään jo ennestään tarpeeksi isoille.
Eikös kaikissa investointi ja luopumistukiehdoissa ollut peltoviljelystä saatava yrittäjätulo noin 10000 euroa, jos viljelyn katetuotto on siinä 200 euroa/ha tarvitaan 50 - 60 ha vähimmäiskokoinen kasvinviljelytila. Taitaa olla nykyisin noussut lähemmän 100 ha, jotta pääsee rahoitustukien piiriin.
Eihän tätäkään tietenkään kerrota kuin niille, jotka saavat hylkäävän päätöksen. Eturiviläisiähän asia ei koske.
-SS-
Onkos tuo 10 000 € yrittäjätulo noin 833 € kuukaudessa ?
Jossain tutkimuksessa tais olla yksineläjän kuukausirahan tarve n. 600 € http://www.is.fi/kotimaa/art-2000001945837.html , että taitaapi olla toi 10 000 tosiaan turhan korkea raja.
No meillä ilmeisesti poikkee ajaus eturiviläisyydestä.
Mää olen niin helkkarin hidas kirjoittamaan. Tää piti tulla ton SS klo 20.26 kommentin edelle. Ja siinähän ajatus selkis. Jopa mulle.
Pellonostoon ei ole saanut korkotukilainaa aikoihin.
Otetaan esimerkiksi vaikkapa investointituet tai spv tuet, niissä suositaan tietyn kokoluokan ylittäviä tiloja. Korkotukilainat kuuluu samaan kategoriaan, on se nyt jonkinmoinen etu saada yhteiskunnan tukemaa halpakorkoista lainaa kun peltokauppoja väännetään. Jos tämä systeemi ei suosisi tietynkokoisia tiloja nämä olisi tarjolla kaikille laajentaville, ei pelkästään jo ennestään tarpeeksi isoille.
LuonnonHaittaKorvaus.... tasatuki ilman leikkausta olisi varmaan vääryys, koska tämä haitta vähenee tilakoon kasvaessa. Niillä seuduilla, joissa pystytään luomaan muihin EU-maihin verrattavia tilakokoja eli syrjäinen sijainti ei aiheuta haittaa... pitäisikö poistaa kokonaan? Korvausta maksetaan myös aloille, joilla luonnonhaittaa on vaikea todeta..... nurmet ja kesannot, erityistukisopimusalat, suojavyöhykenurmi, maisemapiirteet sekä eräät erikoiskasvit. Jätetään mainitsematta vielä nämä arktisiin oloihin sopivat paksukarvaiset sonnit, joiden alla olevalle maalle maksetaan tuki korotettuna.
Jos vähän aikaa katsoo tukipolitiikkaa niin huomaa sen suosivan näitä isoja tiloja ja jättävän ne laajentumishaluisetkin pienet tilat nuolemaan näppejään.
No mitäs LHK-maksun leikkaus 150-300 ha ja yli 300 ha pinta-aloilta sitten on ?
Vähän aikaa voi katsella vaikka kuuta.........
Kerros nyt konkreettisesti miten tukipolitiikka suosii isoja tiloja ja jättää laajentumishaluiset pienet tilat nuolemaan näppejään ?
Millä peltoalalla pieni tila muuttuu skiin ja ässssän mielestä isoksi ?
Kerrotko lisää noista muilta viljelijöiltä moduloiduista tuista? Kriisituki ei toki koske pientä ja velatonta tilaa.MT:ssa oli 24.7. mielenkiintoinen juttu, jos maataloustuet loppuisivat..."Suomesta tulisi ilman tukia suurtilojen maa"
En vastusta pienten tilojen toimintaa tai ole vaatimassa heidän maitaan. On kuitenkin tosiasia että tilakoko kasvaa ja pienille tiloille jää luu käteen.
Mä olen pitänyt itseäni takariviläisenä, mutta kuulunko mä sittenkin eturiviin, kun olen saanut korkotukilainaa pellon ostoon, vuonna 2006. Hyvä puoli siinä oli, ettei mennyt varainsiirtoveroa peltokaupasta. Onneksi korkotuenmäärä oli pieni ja tuki loppui muutamassa vuodessa, jolloin matalien markkinakorkojen aikana 2% korkotukilainan korko tipahti puoleen lainan muuttuessa normaaliksi pankkilainaksi.Pellonostoon ei ole saanut korkotukilainaa aikoihin.
Otetaan esimerkiksi vaikkapa investointituet tai spv tuet, niissä suositaan tietyn kokoluokan ylittäviä tiloja. Korkotukilainat kuuluu samaan kategoriaan, on se nyt jonkinmoinen etu saada yhteiskunnan tukemaa halpakorkoista lainaa kun peltokauppoja väännetään. Jos tämä systeemi ei suosisi tietynkokoisia tiloja nämä olisi tarjolla kaikille laajentaville, ei pelkästään jo ennestään tarpeeksi isoille.
Joo ei ole tosiaan EU-aikana juurikaan. Lähtölaukaus eturiviin on tapahtuikin ehkä 1975 - 1985 , kun ostoluvan mukana tuli korkotukilaina ja päinvastoin. Eli maata ei tahtonut päästä ostattelemaan rahallakaan. Ja kun pään sai auki, oli ostolupa ja maanostolaina näillä taskussa vuosittain aina uudelle lohkolle. Silloin todella isot talot eivät saaneet korkotukilainoja eivätkä valtiontakauksia, eli rakennemuutosta lähdettiin tekemään neliapilapohjaisesti, pienemmistä tiloista lähtien. Tämä järjestäytyminen on tietenkin täysin epävirallista ollut, toisin paikoin härskiäkin toimintaa, toisin paikoin ei ehkä voida osoittaa mitään "maanjakolautakuntaa" olleen.
Sitten EU:n tullessa seurasivat salaojituslainat, konehallilainat, yhteispeltikuivurilainat ja -avustukset, korjaamoverstaslainat, viljasiilolainat. Tai jotain. Entiset kartanot kuivailivat edelleen virttyneissä lautakuivureissaaan ja säilöivät koneita notkoselkäisissä lautasuuleissa.
-SS-
Ei muuta kuin popparit esiin... Niin hyvää vääntöä, että on ilo seurailla. ;D
Kysytääs toisin päin kun täällä tuntuu olevan niin kova vastustus rakennemuutokselle, että mitä sitten pitäisi tehdä? Ja realistisi vastauksia sitten kiitos.
Ei muuta kuin popparit esiin... Niin hyvää vääntöä, että on ilo seurailla. ;D
Kysytääs toisin päin kun täällä tuntuu olevan niin kova vastustus rakennemuutokselle, että mitä sitten pitäisi tehdä? Ja realistisi vastauksia sitten kiitos.
ihan samoilla linjoilla. Rakennemuutos vaan vie aikaa, kolmasti ollut työpaikassa jonka yli vedetään henkselit ja aina sama juttu....hosumalla pilattu hyvätkin muutokset. Säästöjä haetaan kustannuksista piittaamatta.Ei muuta kuin popparit esiin... Niin hyvää vääntöä, että on ilo seurailla. ;D
Kysytääs toisin päin kun täällä tuntuu olevan niin kova vastustus rakennemuutokselle, että mitä sitten pitäisi tehdä? Ja realistisi vastauksia sitten kiitos.
En tiedä kuka täällä vastustaa rakennemuutosta, kait sitä jokainen miettii homman mielekkyyttä ja miettii omalla kohdallaan koska on se aika luovuttaa oli tilakoko sitten minä hyvänsä. Jos taas puhutaan siitä miten itseni mielestä homma pitäisi hoitaa, niin se on tasapuolisuus. Mielelläni näkisin ajan jolloin maajussi saa tulonsa myytävästä tuotteesta ilman tukia mutta lienee etten sitä aikaa tule näkemään. Mutta tämä eriarvoistaminen eri tuotantosuuntien kesken tulisi lopettaa, en näe mitään syytä miksi luomu- tai kotieläintilat saavat peltohehtaarista paremman tuen kuin tavanomainen viljatila varsinkin kun kaikki myy niitä samoja lopputuotteita eteenpäin, se parempi tuki vaan suoraan näkyy valuvan pellon hintaan (ja tämähän ei tietenkään mitenkään vääristä peltomarkkinoita?) Luomussa toki itse tuotteesta saadaan jonkinverran lisäarvoa markkinoilta verrattuna tavanomaiseen, mutta epäilen että kun luomuun siirtyy enemmän ja isompia tiloja hinnat tippuu ja tuet myös joten tilanne tulee olemaan sama kuin tavanomaisellakin puolella. Eli siis tasatuki kaikille, tukialueeseen tai tuotantosuuntaan katsomatta läpi koko systeemin ja lisäarvo sitten siitä tuotetusta tuotteesta siihen touhuun oli se tuki mitä tahansa. Eikä lähdetä erottelemaan kuka hoitaa eläimiä, kuka metsää ja kuka käy vieraalla töissä siinä maatilan ohella.
Mitä tulee suuruuden ekonomiaan, yksikkökustannus todellisuudessa tuskin kovin paljoa tippuu kun siirrytään vaikkapa 40 hehtaarista 400hehtaariin. Konekalusto ja työvoimantarve on ihan eri kokoluokkaa noilla tiloilla joka tasaa sen osuuden mitä esim tuotantopanoskaupoilla saadaan hyvää isommasta kokoluokasta. Saattaa olla että kustannus per tuotettu tonni on pienempi sillä 40 hehtaarin tilalla.
Nämä toki vain omia ajatuksiani ja varmasti eroaa muun raadin ajatuksista paljonkin.
Ei muuta kuin popparit esiin... Niin hyvää vääntöä, että on ilo seurailla. ;D
Kysytääs toisin päin kun täällä tuntuu olevan niin kova vastustus rakennemuutokselle, että mitä sitten pitäisi tehdä? Ja realistisi vastauksia sitten kiitos.
Höp höp eipä tästä mitään irtoa. Kaipa Suomen suurimman yksityisen tilan kannattavuuden metsästys luomuunsiirtymisen kautta osoittaa jo jotakin, että 40000 - 60000 ha preeriaviljelmien kanssa ei Suomessa siltikään pystyne kilpailemaan tehoviljanviljelyllä.
Kun tämän huomioi, on jotenkin noloa täällä alkaa teutaroimaan jostain suuruuden ekonomiasta ja niin edelleen.
-SS-
Ei muuta kuin popparit esiin... Niin hyvää vääntöä, että on ilo seurailla. ;D
Kysytääs toisin päin kun täällä tuntuu olevan niin kova vastustus rakennemuutokselle, että mitä sitten pitäisi tehdä? Ja realistisi vastauksia sitten kiitos.
En tiedä kuka täällä vastustaa rakennemuutosta, kait sitä jokainen miettii homman mielekkyyttä ja miettii omalla kohdallaan koska on se aika luovuttaa oli tilakoko sitten minä hyvänsä. Jos taas puhutaan siitä miten itseni mielestä homma pitäisi hoitaa, niin se on tasapuolisuus. Mielelläni näkisin ajan jolloin maajussi saa tulonsa myytävästä tuotteesta ilman tukia mutta lienee etten sitä aikaa tule näkemään. Mutta tämä eriarvoistaminen eri tuotantosuuntien kesken tulisi lopettaa, en näe mitään syytä miksi luomu- tai kotieläintilat saavat peltohehtaarista paremman tuen kuin tavanomainen viljatila varsinkin kun kaikki myy niitä samoja lopputuotteita eteenpäin, se parempi tuki vaan suoraan näkyy valuvan pellon hintaan (ja tämähän ei tietenkään mitenkään vääristä peltomarkkinoita?) Luomussa toki itse tuotteesta saadaan jonkinverran lisäarvoa markkinoilta verrattuna tavanomaiseen, mutta epäilen että kun luomuun siirtyy enemmän ja isompia tiloja hinnat tippuu ja tuet myös joten tilanne tulee olemaan sama kuin tavanomaisellakin puolella. Eli siis tasatuki kaikille, tukialueeseen tai tuotantosuuntaan katsomatta läpi koko systeemin ja lisäarvo sitten siitä tuotetusta tuotteesta siihen touhuun oli se tuki mitä tahansa. Eikä lähdetä erottelemaan kuka hoitaa eläimiä, kuka metsää ja kuka käy vieraalla töissä siinä maatilan ohella.
Mitä tulee suuruuden ekonomiaan, yksikkökustannus todellisuudessa tuskin kovin paljoa tippuu kun siirrytään vaikkapa 40 hehtaarista 400hehtaariin. Konekalusto ja työvoimantarve on ihan eri kokoluokkaa noilla tiloilla joka tasaa sen osuuden mitä esim tuotantopanoskaupoilla saadaan hyvää isommasta kokoluokasta. Saattaa olla että kustannus per tuotettu tonni on pienempi sillä 40 hehtaarin tilalla.
Nämä toki vain omia ajatuksiani ja varmasti eroaa muun raadin ajatuksista paljonkin.
Jos jossain vaiheessa noin ajatteli niin voi voi, eipä tohon osaa oikein muuta sanoa. Jos tarkoitus ei halu olla suomen nro 1 niin kuinkahan paljon lisäarvoa hommalle tuli sillä että pinta-ala lisääntyi ja samalla työvoiman tarve? Ei ilmeisesti tarpeeksi, kun nyt yritetään luomun puolelta.
Omalla kohdalla ainakin pyrin hakemaan tehokasta systeemiä minimi työmäärällä jne. Eli hommia sen verran mitä oma perhe pystyy tekemään. Ulkopuolisen avun palkkaus on edelleen liian kallista. Samoin urakoitsijoiden käyttö, jos ei itse pysty tekemään niin sitten pitää olla tekemättä. Ulkopuolella ei olla töissä eikä muutakaan toimeentuloa ole joten tästä maataloudesta yritetään repiä rahat irti.
Tossa punasellahan se pointti on? Olen samaa mieltä, mutta eipä taida ikinä tuohon mennä. Kyllä eläintenpitäjien tulee saada hommastaan palkka, mutta ei sitä passaisi kanavoida pellon kautta. Itseltä tämä tietysti veisi rahaa pois kun eläimiä ja hehtaareitakin on jonkin verran.
Mitä tuohon kokoluokkaan tulee niin niinkuin tuossa ylhäällä kirjoitin niin sellainen on omasta mielestä sopiva missä oma porukka pystyy työt tekemään ottaen huomioon käytettävissä olevan ajan.
Kukaan ei ole vielä ainakaan puuttumassa näihin hömppätukiin? Porukan mielestä nämä ovat siis ilmeisesti ok? Eikö se nyt ole vähän nurinkurista, että mitä vähemmän teet niin sitä enemmän sulle maksetaan?
Ei muuta kuin popparit esiin... Niin hyvää vääntöä, että on ilo seurailla. ;D
Kysytääs toisin päin kun täällä tuntuu olevan niin kova vastustus rakennemuutokselle, että mitä sitten pitäisi tehdä? Ja realistisi vastauksia sitten kiitos.
Höp höp eipä tästä mitään irtoa. Kaipa Suomen suurimman yksityisen tilan kannattavuuden metsästys luomuunsiirtymisen kautta osoittaa jo jotakin, että 40000 - 60000 ha preeriaviljelmien kanssa ei Suomessa siltikään pystyne kilpailemaan tehoviljanviljelyllä.
Kun tämän huomioi, on jotenkin noloa täällä alkaa teutaroimaan jostain suuruuden ekonomiasta ja niin edelleen.
-SS-
Jos jossain vaiheessa noin ajatteli niin voi voi, eipä tohon osaa oikein muuta sanoa. Jos tarkoitus ei halu olla suomen nro 1 niin kuinkahan paljon lisäarvoa hommalle tuli sillä että pinta-ala lisääntyi ja samalla työvoiman tarve? Ei ilmeisesti tarpeeksi, kun nyt yritetään luomun puolelta.
Omalla kohdalla ainakin pyrin hakemaan tehokasta systeemiä minimi työmäärällä jne. Eli hommia sen verran mitä oma perhe pystyy tekemään. Ulkopuolisen avun palkkaus on edelleen liian kallista. Samoin urakoitsijoiden käyttö, jos ei itse pysty tekemään niin sitten pitää olla tekemättä. Ulkopuolella ei olla töissä eikä muutakaan toimeentuloa ole joten tästä maataloudesta yritetään repiä rahat irti.Ei muuta kuin popparit esiin... Niin hyvää vääntöä, että on ilo seurailla. ;D
Kysytääs toisin päin kun täällä tuntuu olevan niin kova vastustus rakennemuutokselle, että mitä sitten pitäisi tehdä? Ja realistisi vastauksia sitten kiitos.
En tiedä kuka täällä vastustaa rakennemuutosta, kait sitä jokainen miettii homman mielekkyyttä ja miettii omalla kohdallaan koska on se aika luovuttaa oli tilakoko sitten minä hyvänsä. Jos taas puhutaan siitä miten itseni mielestä homma pitäisi hoitaa, niin se on tasapuolisuus. Mielelläni näkisin ajan jolloin maajussi saa tulonsa myytävästä tuotteesta ilman tukia mutta lienee etten sitä aikaa tule näkemään. Mutta tämä eriarvoistaminen eri tuotantosuuntien kesken tulisi lopettaa, en näe mitään syytä miksi luomu- tai kotieläintilat saavat peltohehtaarista paremman tuen kuin tavanomainen viljatila varsinkin kun kaikki myy niitä samoja lopputuotteita eteenpäin, se parempi tuki vaan suoraan näkyy valuvan pellon hintaan (ja tämähän ei tietenkään mitenkään vääristä peltomarkkinoita?) Luomussa toki itse tuotteesta saadaan jonkinverran lisäarvoa markkinoilta verrattuna tavanomaiseen, mutta epäilen että kun luomuun siirtyy enemmän ja isompia tiloja hinnat tippuu ja tuet myös joten tilanne tulee olemaan sama kuin tavanomaisellakin puolella. Eli siis tasatuki kaikille, tukialueeseen tai tuotantosuuntaan katsomatta läpi koko systeemin ja lisäarvo sitten siitä tuotetusta tuotteesta siihen touhuun oli se tuki mitä tahansa. Eikä lähdetä erottelemaan kuka hoitaa eläimiä, kuka metsää ja kuka käy vieraalla töissä siinä maatilan ohella.
Mitä tulee suuruuden ekonomiaan, yksikkökustannus todellisuudessa tuskin kovin paljoa tippuu kun siirrytään vaikkapa 40 hehtaarista 400hehtaariin. Konekalusto ja työvoimantarve on ihan eri kokoluokkaa noilla tiloilla joka tasaa sen osuuden mitä esim tuotantopanoskaupoilla saadaan hyvää isommasta kokoluokasta. Saattaa olla että kustannus per tuotettu tonni on pienempi sillä 40 hehtaarin tilalla.
Nämä toki vain omia ajatuksiani ja varmasti eroaa muun raadin ajatuksista paljonkin.
Tossa punasellahan se pointti on? Olen samaa mieltä, mutta eipä taida ikinä tuohon mennä. Kyllä eläintenpitäjien tulee saada hommastaan palkka, mutta ei sitä passaisi kanavoida pellon kautta. Itseltä tämä tietysti veisi rahaa pois kun eläimiä ja hehtaareitakin on jonkin verran.
Mitä tuohon kokoluokkaan tulee niin niinkuin tuossa ylhäällä kirjoitin niin sellainen on omasta mielestä sopiva missä oma porukka pystyy työt tekemään ottaen huomioon käytettävissä olevan ajan.
Kukaan ei ole vielä ainakaan puuttumassa näihin hömppätukiin? Porukan mielestä nämä ovat siis ilmeisesti ok? Eikö se nyt ole vähän nurinkurista, että mitä vähemmän teet niin sitä enemmän sulle maksetaan?
Nämä kaikki höpöheinätuet saisi kanavoida viherlannoituksen tukeen kun sen jälkeen tulee kuitenkin aina satokasvi, menisi nekin rahat hyötykäyttöön. Nyt kaikki viimeisetkin metsän kainalot halutaan vuokrata kovalla hinnalla kun riistapeltona saa sen 300€ joka hehtaarilta vaikka kaikki muut tuet maksaisi vuokrana ulos.
Nämä lisätoimenpiteet pitäisi järjestää siten, että joka porukalle olisi ns. oma paletti mistä voisi valita toimenpiteitä. Ja nimenomaan sellaisia toimenpiteitä jonka eteen joutuu tekemään jotain.
Nämä kaikki höpöheinätuet saisi kanavoida viherlannoituksen tukeen kun sen jälkeen tulee kuitenkin aina satokasvi, menisi nekin rahat hyötykäyttöön. Nyt kaikki viimeisetkin metsän kainalot halutaan vuokrata kovalla hinnalla kun riistapeltona saa sen 300€ joka hehtaarilta vaikka kaikki muut tuet maksaisi vuokrana ulos.
Nämä lisätoimenpiteet pitäisi järjestää siten, että joka porukalle olisi ns. oma paletti mistä voisi valita toimenpiteitä. Ja nimenomaan sellaisia toimenpiteitä jonka eteen joutuu tekemään jotain.
Eiköhän sillä mettänkainaloiden vuokraajallakin ne riistapeltotukirahat hyötykäyttöön mene ?
Ovathan nykyisen järjestelmän ympäristötoimenpiteiden korvaukset sellaisia, joilla korvataan suunnilleen kustannukset eikä muuta. Ei niistä makseta jos ei mitään tee.
Toisaalta voithan sinäkin laittaa riistapeltoa ja saada siitä mainitsemasi 300 €/ha "hyvää".
Jos jossain vaiheessa noin ajatteli niin voi voi, eipä tohon osaa oikein muuta sanoa. Jos tarkoitus ei halu olla suomen nro 1 niin kuinkahan paljon lisäarvoa hommalle tuli sillä että pinta-ala lisääntyi ja samalla työvoiman tarve? Ei ilmeisesti tarpeeksi, kun nyt yritetään luomun puolelta.
Omalla kohdalla ainakin pyrin hakemaan tehokasta systeemiä minimi työmäärällä jne. Eli hommia sen verran mitä oma perhe pystyy tekemään. Ulkopuolisen avun palkkaus on edelleen liian kallista. Samoin urakoitsijoiden käyttö, jos ei itse pysty tekemään niin sitten pitää olla tekemättä. Ulkopuolella ei olla töissä eikä muutakaan toimeentuloa ole joten tästä maataloudesta yritetään repiä rahat irti.
Tossa punasellahan se pointti on? Olen samaa mieltä, mutta eipä taida ikinä tuohon mennä. Kyllä eläintenpitäjien tulee saada hommastaan palkka, mutta ei sitä passaisi kanavoida pellon kautta. Itseltä tämä tietysti veisi rahaa pois kun eläimiä ja hehtaareitakin on jonkin verran.
Mitä tuohon kokoluokkaan tulee niin niinkuin tuossa ylhäällä kirjoitin niin sellainen on omasta mielestä sopiva missä oma porukka pystyy työt tekemään ottaen huomioon käytettävissä olevan ajan.
Kukaan ei ole vielä ainakaan puuttumassa näihin hömppätukiin? Porukan mielestä nämä ovat siis ilmeisesti ok? Eikö se nyt ole vähän nurinkurista, että mitä vähemmän teet niin sitä enemmän sulle maksetaan?
Miksi pitäisi suuresta työmäärästä saada enemmän tukea ? Olisihan se kannustavaa. Kuitenkin samaan aikaan hömppätukien arvostelijat haluaisivat saada tuotteistaan "oikean" hinnan pienemmällä tukien osuudella.
Tuotantomäärään sidottu litrakohtainen tuotantotukihan kannustaa lisäämään tuotantoa, mitä enemmän saat tuotettua sitä enemmän saat tukea.
Hömppätuethan sensijaan vähentävät tuotantoa ja omalta osaltaan tukevat markkinaehtoista hinnanmuodostusta.
Jossain aikaisemmassa vastauksessa mainittiin luonnonhaitan pienentyvän tilakoon kasvaessa. Tähän kyllä tarvittaisiin perusteluja.
juu näiden viljelyyn kelpaamattomien lohkojen roikuttaminen tukijärjestelmässä on rahan haaskausta. Tuskin tulevaisuudessa nähdään konekannan pienenemistä niin, että esim alle hehtaarin avo-ojalohkot otettaisiin takaisin viljelyyn tai vesistöjen rannat lakkaisivat aiheuttamasta näitä valumia. Tarjottaisiin kertakorvausta vaihtoehdoksi ja vaikka metsitys päälle. Se minkä väriset hiukset.... eläkeratkaisut on henkilökohtaisia ja yleinen trendi on nyt jatkaa työelämässä pidempään ja siihen jopa kannustetaan voimakkaasti.Miksi pitäisi suuresta työmäärästä saada enemmän tukea ? Olisihan se kannustavaa. Kuitenkin samaan aikaan hömppätukien arvostelijat haluaisivat saada tuotteistaan "oikean" hinnan pienemmällä tukien osuudella.
Tuotantomäärään sidottu litrakohtainen tuotantotukihan kannustaa lisäämään tuotantoa, mitä enemmän saat tuotettua sitä enemmän saat tukea.
Hömppätuethan sensijaan vähentävät tuotantoa ja omalta osaltaan tukevat markkinaehtoista hinnanmuodostusta.
Jossain aikaisemmassa vastauksessa mainittiin luonnonhaitan pienentyvän tilakoon kasvaessa. Tähän kyllä tarvittaisiin perusteluja.
Eli sinusta on ihan ok, että jos vuonna 2015 laittoi kaikki pellot suojavyöhykkeelle vaikka pellon joku nurkka osuu valtaojaan (jotka viljelijät on aikoinaan itse ilmoittaneet). Viljelijä nostaa tukea sen oliko se nyt 900e/ha. Ekana vuonna tuli kylvö kuluina ja sitten korjuu vuosittain. Ja kuluina menee tulee tuon 900e/ha verran? Tai nyt kun tämä on torpattu niin voi sen pellon pistää osan lhp osan kesannoksi jne. Nostaa näistä sen n. 500e/ha tuen niittelemällä peltoa aika ajoin?
Ei tämä ole viljelijän vika vaan järjestelmä pitäisi muuttaa tältäosin ja poistaa ylimääräiset hömpän tuet. Sadonkorjuuvelvoite pitäisi palauttaa ja jos ylimääräistä rahaa oli niin kanavoida ne vaikka siihen SKI:n ehdottamaan VLN tukeen ja tämän jälkeen velvoite, että oltava 2-3 satokasvia ainakin. Ettei synny tilannetta, jossa pidetään 3 vuotta VLN ja sitten yksi vuosi satokasvia ja taas 3 vuotta VLN:n. Tällä tuettaisiin oikeasti pellon kasvukunnon parantamista jne. Nyt olevilla tuilla tuetaan vain sitä, että kaikki metsän kainalot pidetään viljelyksessä. Harmaapäät saavat jatkaa "viljelyä" kasvattamalla rikkaa. Pellosta joutuu maksamaan vuokraa vähintään tuon hömpän tai kesannon tuen verran miinustettuna kuluilla. Minusta tällä yleisesti tuettaisiin rakennemuutosta, kun hömpän tukiet ja muutkin "lahjat" poistettaisiin...
Eli sinusta on ihan ok, että jos vuonna 2015 laittoi kaikki pellot suojavyöhykkeelle vaikka pellon joku nurkka osuu valtaojaan (jotka viljelijät on aikoinaan itse ilmoittaneet). Viljelijä nostaa tukea sen oliko se nyt 900e/ha. Ekana vuonna tuli kylvö kuluina ja sitten korjuu vuosittain. Ja kuluina menee tulee tuon 900e/ha verran? Tai nyt kun tämä on torpattu niin voi sen pellon pistää osan lhp osan kesannoksi jne. Nostaa näistä sen n. 500e/ha tuen niittelemällä peltoa aika ajoin?
Ei tämä ole viljelijän vika vaan järjestelmä pitäisi muuttaa tältäosin ja poistaa ylimääräiset hömpän tuet. Sadonkorjuuvelvoite pitäisi palauttaa ja jos ylimääräistä rahaa oli niin kanavoida ne vaikka siihen SKI:n ehdottamaan VLN tukeen ja tämän jälkeen velvoite, että oltava 2-3 satokasvia ainakin. Ettei synny tilannetta, jossa pidetään 3 vuotta VLN ja sitten yksi vuosi satokasvia ja taas 3 vuotta VLN:n. Tällä tuettaisiin oikeasti pellon kasvukunnon parantamista jne. Nyt olevilla tuilla tuetaan vain sitä, että kaikki metsän kainalot pidetään viljelyksessä. Harmaapäät saavat jatkaa "viljelyä" kasvattamalla rikkaa. Pellosta joutuu maksamaan vuokraa vähintään tuon hömpän tai kesannon tuen verran miinustettuna kuluilla. Minusta tällä yleisesti tuettaisiin rakennemuutosta, kun hömpän tukiet ja muutkin "lahjat" poistettaisiin...
Eli sinusta on ihan ok, että jos vuonna 2015 laittoi kaikki pellot suojavyöhykkeelle vaikka pellon joku nurkka osuu valtaojaan (jotka viljelijät on aikoinaan itse ilmoittaneet). Viljelijä nostaa tukea sen oliko se nyt 900e/ha. Ekana vuonna tuli kylvö kuluina ja sitten korjuu vuosittain. Ja kuluina menee tulee tuon 900e/ha verran? Tai nyt kun tämä on torpattu niin voi sen pellon pistää osan lhp osan kesannoksi jne. Nostaa näistä sen n. 500e/ha tuen niittelemällä peltoa aika ajoin?
Ei tämä ole viljelijän vika vaan järjestelmä pitäisi muuttaa tältäosin ja poistaa ylimääräiset hömpän tuet. Sadonkorjuuvelvoite pitäisi palauttaa ja jos ylimääräistä rahaa oli niin kanavoida ne vaikka siihen SKI:n ehdottamaan VLN tukeen ja tämän jälkeen velvoite, että oltava 2-3 satokasvia ainakin. Ettei synny tilannetta, jossa pidetään 3 vuotta VLN ja sitten yksi vuosi satokasvia ja taas 3 vuotta VLN:n. Tällä tuettaisiin oikeasti pellon kasvukunnon parantamista jne. Nyt olevilla tuilla tuetaan vain sitä, että kaikki metsän kainalot pidetään viljelyksessä. Harmaapäät saavat jatkaa "viljelyä" kasvattamalla rikkaa. Pellosta joutuu maksamaan vuokraa vähintään tuon hömpän tai kesannon tuen verran miinustettuna kuluilla. Minusta tällä yleisesti tuettaisiin rakennemuutosta, kun hömpän tukiet ja muutkin "lahjat" poistettaisiin...
Toi on ihan ok mielestäni. Itellä peltoalasta olisi sopinut tuolloin 84 % suojavyöhykenurmiksi, niitä ei kuitenkaan ole lainkaan. Nämä ovat tapauskohtaisia juttuja.
Kannattaa muistaa että kasvintuotannossa tukijärjestelmän ehdot ovat suunnilleen samat kaikille (pl kotieläintilat). Jos joku maksaa enemmän vuokraa jostain kuin mitä itse pitää järkevänä niin siinähän maksaa. Mitä sitä sen enempää nillittää.
Eli sinusta on ihan ok, että jos vuonna 2015 laittoi kaikki pellot suojavyöhykkeelle vaikka pellon joku nurkka osuu valtaojaan (jotka viljelijät on aikoinaan itse ilmoittaneet). Viljelijä nostaa tukea sen oliko se nyt 900e/ha. Ekana vuonna tuli kylvö kuluina ja sitten korjuu vuosittain. Ja kuluina menee tulee tuon 900e/ha verran? Tai nyt kun tämä on torpattu niin voi sen pellon pistää osan lhp osan kesannoksi jne. Nostaa näistä sen n. 500e/ha tuen niittelemällä peltoa aika ajoin?
Ei tämä ole viljelijän vika vaan järjestelmä pitäisi muuttaa tältäosin ja poistaa ylimääräiset hömpän tuet. Sadonkorjuuvelvoite pitäisi palauttaa ja jos ylimääräistä rahaa oli niin kanavoida ne vaikka siihen SKI:n ehdottamaan VLN tukeen ja tämän jälkeen velvoite, että oltava 2-3 satokasvia ainakin. Ettei synny tilannetta, jossa pidetään 3 vuotta VLN ja sitten yksi vuosi satokasvia ja taas 3 vuotta VLN:n. Tällä tuettaisiin oikeasti pellon kasvukunnon parantamista jne. Nyt olevilla tuilla tuetaan vain sitä, että kaikki metsän kainalot pidetään viljelyksessä. Harmaapäät saavat jatkaa "viljelyä" kasvattamalla rikkaa. Pellosta joutuu maksamaan vuokraa vähintään tuon hömpän tai kesannon tuen verran miinustettuna kuluilla. Minusta tällä yleisesti tuettaisiin rakennemuutosta, kun hömpän tukiet ja muutkin "lahjat" poistettaisiin...
Toi on ihan ok mielestäni. Itellä peltoalasta olisi sopinut tuolloin 84 % suojavyöhykenurmiksi, niitä ei kuitenkaan ole lainkaan. Nämä ovat tapauskohtaisia juttuja.
Kannattaa muistaa että kasvintuotannossa tukijärjestelmän ehdot ovat suunnilleen samat kaikille (pl kotieläintilat). Jos joku maksaa enemmän vuokraa jostain kuin mitä itse pitää järkevänä niin siinähän maksaa. Mitä sitä sen enempää nillittää.
Siinähän se pointti tulikin, suunnilleen samat ehdot kunhan poisluetaan....
Systeemi on mikä on.
Onko tässä nyt samantapaista jeesustelua kuin sosiaalieduista vs työssäkäynnistä keskusteltaessa ?
Jos jossain vaiheessa noin ajatteli niin voi voi, eipä tohon osaa oikein muuta sanoa. Jos tarkoitus ei halu olla suomen nro 1 niin kuinkahan paljon lisäarvoa hommalle tuli sillä että pinta-ala lisääntyi ja samalla työvoiman tarve? Ei ilmeisesti tarpeeksi, kun nyt yritetään luomun puolelta.
Omalla kohdalla ainakin pyrin hakemaan tehokasta systeemiä minimi työmäärällä jne. Eli hommia sen verran mitä oma perhe pystyy tekemään. Ulkopuolisen avun palkkaus on edelleen liian kallista. Samoin urakoitsijoiden käyttö, jos ei itse pysty tekemään niin sitten pitää olla tekemättä. Ulkopuolella ei olla töissä eikä muutakaan toimeentuloa ole joten tästä maataloudesta yritetään repiä rahat irti.
Tossa punasellahan se pointti on? Olen samaa mieltä, mutta eipä taida ikinä tuohon mennä. Kyllä eläintenpitäjien tulee saada hommastaan palkka, mutta ei sitä passaisi kanavoida pellon kautta. Itseltä tämä tietysti veisi rahaa pois kun eläimiä ja hehtaareitakin on jonkin verran.
Mitä tuohon kokoluokkaan tulee niin niinkuin tuossa ylhäällä kirjoitin niin sellainen on omasta mielestä sopiva missä oma porukka pystyy työt tekemään ottaen huomioon käytettävissä olevan ajan.
Kukaan ei ole vielä ainakaan puuttumassa näihin hömppätukiin? Porukan mielestä nämä ovat siis ilmeisesti ok? Eikö se nyt ole vähän nurinkurista, että mitä vähemmän teet niin sitä enemmän sulle maksetaan?
Miksi pitäisi suuresta työmäärästä saada enemmän tukea ? Olisihan se kannustavaa. Kuitenkin samaan aikaan hömppätukien arvostelijat haluaisivat saada tuotteistaan "oikean" hinnan pienemmällä tukien osuudella.
Tuotantomäärään sidottu litrakohtainen tuotantotukihan kannustaa lisäämään tuotantoa, mitä enemmän saat tuotettua sitä enemmän saat tukea.
Hömppätuethan sensijaan vähentävät tuotantoa ja omalta osaltaan tukevat markkinaehtoista hinnanmuodostusta.
Jossain aikaisemmassa vastauksessa mainittiin luonnonhaitan pienentyvän tilakoon kasvaessa. Tähän kyllä tarvittaisiin perusteluja.
Eli sinusta on ihan ok, että jos vuonna 2015 laittoi kaikki pellot suojavyöhykkeelle vaikka pellon joku nurkka osuu valtaojaan (jotka viljelijät on aikoinaan itse ilmoittaneet). Viljelijä nostaa tukea sen oliko se nyt 900e/ha. Ekana vuonna tuli kylvö kuluina ja sitten korjuu vuosittain. Ja kuluina menee tulee tuon 900e/ha verran? Tai nyt kun tämä on torpattu niin voi sen pellon pistää osan lhp osan kesannoksi jne. Nostaa näistä sen n. 500e/ha tuen niittelemällä peltoa aika ajoin?
Ei tämä ole viljelijän vika vaan järjestelmä pitäisi muuttaa tältäosin ja poistaa ylimääräiset hömpän tuet. Sadonkorjuuvelvoite pitäisi palauttaa ja jos ylimääräistä rahaa oli niin kanavoida ne vaikka siihen SKI:n ehdottamaan VLN tukeen ja tämän jälkeen velvoite, että oltava 2-3 satokasvia ainakin. Ettei synny tilannetta, jossa pidetään 3 vuotta VLN ja sitten yksi vuosi satokasvia ja taas 3 vuotta VLN:n. Tällä tuettaisiin oikeasti pellon kasvukunnon parantamista jne. Nyt olevilla tuilla tuetaan vain sitä, että kaikki metsän kainalot pidetään viljelyksessä. Harmaapäät saavat jatkaa "viljelyä" kasvattamalla rikkaa. Pellosta joutuu maksamaan vuokraa vähintään tuon hömpän tai kesannon tuen verran miinustettuna kuluilla. Minusta tällä yleisesti tuettaisiin rakennemuutosta, kun hömpän tukiet ja muutkin "lahjat" poistettaisiin...
Systeemi on mikä on.
Onko tässä nyt samantapaista jeesustelua kuin sosiaalieduista vs työssäkäynnistä keskusteltaessa ?
Ja sun mielestä sitä ei ole tarve parantaa? Itsellä tässä keskustelussa oli niinkuin ajatus, että mitä pitäisi tehdä systeemin puolella korjausliikkeitä. Tottakai jokainen saa käyttää hyväkseen nykyistä tilannetta, mutta jos tilanne jatkuu tälläisenä eikä systeemiä muuteta, niin ei minusta mennä oikeaan suuntaan...
Systeemi on mikä on.
Onko tässä nyt samantapaista jeesustelua kuin sosiaalieduista vs työssäkäynnistä keskusteltaessa ?
Ja sun mielestä sitä ei ole tarve parantaa? Itsellä tässä keskustelussa oli niinkuin ajatus, että mitä pitäisi tehdä systeemin puolella korjausliikkeitä. Tottakai jokainen saa käyttää hyväkseen nykyistä tilannetta, mutta jos tilanne jatkuu tälläisenä eikä systeemiä muuteta, niin ei minusta mennä oikeaan suuntaan...
Suurimman osan mielestä tuntuu systeemin väärään suuntaan meno aiheutuvan tuista, jotka maksetaan muille eivätkä kannusta tuottamaan lisää.
Miltä kuulostaisi tällainen tukisysteemi. Tukisumma olisi sama kaikille per peltohehtaari. Ei mitään lisätukia, ei tuotantoon sidottua tukea, vain könttäsumma per viljelty hehtaari. Jokainen sitten ihan itse voisi pitää eläimiä tai vaan viljellä hömppää tai jotain muuta mihin plompuuki vaan riittää.
Viljelijä on valtiolla töissä. Tai ok, hän on yrittäjä ja myy valtiolle sitä, mitä valtio haluaa ostaa. Valtio maksaa viljelijälle siitä, että tämä tuottaa ruokaa, monimuotoisuutta, muita luontoarvoja, kulttuurimaisemaa, riistan ruokaa ja ties mitä hömppää. Markkinatalouteen kuuluu, että sitä tuotetaan, mitä kysytään.
Kuluttaja on kuningas ja tässä tapauksessa kuluttaja on valtio / EU.
En ymmärrä tätä keskustelua. Yksi tuomitsee suojavyöhykkeet, toinen riistapellot, kolmas iäkkäät viljelijät, neljäs pienet peltolohkot, viides luomuviljelyn, sillä eihän sellaisella häröilyllä pysty tärtä kansaa
kia kuin itsensä.
Viljelijän vlvollisuus ei ole korjata maatalouspolitiikan vääristymiä, vaan sopeutua niihin. Joku voi jopa katsoa tehtäväkseen osoittaa nämä vääristymät, mutta miksi joku luulee, että juuri hänen pitää ne oikaista???? Ei muuta kuin pellot kasvamaan sitä, mistä eniten tulee tuottoa!
Viljelijän vlvollisuus ei ole korjata maatalouspolitiikan vääristymiä, vaan sopeutua niihin. Joku voi jopa katsoa tehtäväkseen osoittaa nämä vääristymät, mutta miksi joku luulee, että juuri hänen pitää ne oikaista???? Ei muuta kuin pellot kasvamaan sitä, mistä eniten tulee tuottoa!viljelijät tuntevat tukijärjestelmän ja sen soveltamisen käytäntöön parhaiten....siis keskiverto äänestäjistä, jotka päättäjiä valitsee. Siksi kommentti tuntuu ihmeelliseltä, ellei meidän juuri näitä epäkohtia kuuluisi tuoda esiin. Joskus näyttänyt peltolohkoja, joissa toisessa kaunis vehnäkasvusto ja toinen lupiinien reunustama höpöheinäpelto, jollekin alaa tuntemattomalle "normi äänestäjälle" ja arvuutellut kummalla lohkoista on korkeampi tuki? Yleensä arvaus menee sen vehnälohkon puolelle ja jatkokysymys, saako toi toinenkin jotain tukea? Eli ei ne päättäjätkään välttämättä aidosti tiedä, mihin maataloustuet käytännössä kohdistuu ja mitä tuli tilattua. Termit on hienoja, lobbaus voimakasta ja rahaa palaa....
Tukien maksajat, valtio ja EU, määräävät myös tukien ehdot, tuntuivatpa ne tukien saajista miten typeriltä tahansa. Tosin on muistettava että siihen millaisiksi tukiehdot muodostuvat, vaikuttaa monet lobbarit, ainakin ympäristöjärjestöjä tunnutaan kuunneltavan enemmän kuin viljelijöiden kansallisia ja kansainvälisiä etujärjestöjä, kun tukiehtoja muodostetaan. Kyllä siihen on varauduttava, että tulevaisuudesakin erilaiset viherryttämistyyppiset tuet pysyvät mukana, oli niihin rahaa tai ei. Kyllä viherlobbaus on sen verran vahvaa ja vaikuttavaa.tässä tehdään karhun palvelus tuleville viljelijäsukupolville, jos hyväksytään kaikki raha viljelijätukien alle, mitä vaan on tarjolla. Näin luodaan kuva tehottomasta ja kannattamattomasta elinkeinosta, josta aikanaan yritetään päästä kokonaan eroon. Tämä kuva on helposti exelöitävissä ja muutettavissa powerpointiksi, jos puolet maajusseista niittää ojanpenkkoja päätyönään. Ympäristöasiat ovat tärkeitä, mutta niiden rahoitus pitäisi korvamerkitä erikseen.
Voi jummijammi...sul on 48 315 viestiä tänne kirjoitettuna. Näät varmaan itse niissä sellaista sisältöä, jota me muut ei nähdä, sorry 😦
On se, se on..............
Voi jummijammi...sul on 48 315 viestiä tänne kirjoitettuna. Näät varmaan itse niissä sellaista sisältöä, jota me muut ei nähdä, sorry 😦
On se, se on..............
Avaatko pikkasen... tai antaa olla
On ihan ok tämä nykysysteemi. Miksi iäkkäitä viljelijöitä sorsitaan, meistä kaikista tulee joskus sellaisia.
Rakennemuutos kulkee omaa tahtiaan.
Tosin jo satavuotta sitten täällä oli muutamia 100 lehmän navettoja ja reilusti yli 200 ha peltotiloja, eli rakenne oli kohdallaan.
Ei historian kulkua hetkessä muuteta.
Suurimman osan mielestä tuntuu systeemin väärään suuntaan meno aiheutuvan tuista, jotka maksetaan muille eivätkä kannusta tuottamaan lisää.
Miltä kuulostaisi tällainen tukisysteemi. Tukisumma olisi sama kaikille per peltohehtaari. Ei mitään lisätukia, ei tuotantoon sidottua tukea, vain könttäsumma per viljelty hehtaari. Jokainen sitten ihan itse voisi pitää eläimiä tai vaan viljellä hömppää tai jotain muuta mihin plompuuki vaan riittää.
Viljelijä on valtiolla töissä. Tai ok, hän on yrittäjä ja myy valtiolle sitä, mitä valtio haluaa ostaa. Valtio maksaa viljelijälle siitä, että tämä tuottaa ruokaa, monimuotoisuutta, muita luontoarvoja, kulttuurimaisemaa, riistan ruokaa ja ties mitä hömppää. Markkinatalouteen kuuluu, että sitä tuotetaan, mitä kysytään.
Kuluttaja on kuningas ja tässä tapauksessa kuluttaja on valtio / EU.
En ymmärrä tätä keskustelua. Yksi tuomitsee suojavyöhykkeet, toinen riistapellot, kolmas iäkkäät viljelijät, neljäs pienet peltolohkot, viides luomuviljelyn, sillä eihän sellaisella häröilyllä pysty tätä kansaa
ruokkimaan. Vaikka ei tässä maassa muidenkaan ammattien harjoittajilta edellytetä kuin itsensä ja perheensä ruokkiminen.
Viljelijän vevollisuus ei ole korjata maatalouspolitiikan vääristymiä, vaan sopeutua niihin. Joku voi jopa katsoa tehtäväkseen osoittaa nämä vääristymät, mutta miksi joku luulee, että juuri hänen pitää ne oikaista???? Ei muuta kuin pellot kasvamaan sitä, mistä eniten tulee tuottoa!
Miksi tämän viljelevän sukupolven pitäisi huolehtia viljelijöiden jatkumosta ? Ajatteliko esim. nykyisen maatalousministerin oppi-isä johannes virolainen näin ? Virolainen varmisti puolueelleen uskollisia äänestäjiä. Ja hyvin siinä onnistuikin.
Itse olen yrittänyt tehdä selväksi ettei maanviljelys ole mikään itseisarvo. Jokaisen on tehtävä vain se millä itse selviää eteenpäin, ja saa velvoitteensa hoidettua. Kukaan ei sinun puolestasi laskuja maksa.
"Joo tämä voisi olla hyvä systeemi, jos vain summa olisi per ha riittävän pieni ettei taas tueta tekemättömyyttä."
vrt. työttömyysturva/sosiaalituet vs työssäkäynti ovatko palkat liian alhaiset vai sosiaalietuudet liian korkeat ?
Viljelijän vevollisuus ei ole korjata maatalouspolitiikan vääristymiä, vaan sopeutua niihin.
Miksi tämän viljelevän sukupolven pitäisi huolehtia viljelijöiden jatkumosta ? Ajatteliko esim. nykyisen maatalousministerin oppi-isä johannes virolainen näin ? Virolainen varmisti puolueelleen uskollisia äänestäjiä. Ja hyvin siinä onnistuikin.
Itse olen yrittänyt tehdä selväksi ettei maanviljelys ole mikään itseisarvo. Jokaisen on tehtävä vain se millä itse selviää eteenpäin, ja saa velvoitteensa hoidettua. Kukaan ei sinun puolestasi laskuja maksa.
"Joo tämä voisi olla hyvä systeemi, jos vain summa olisi per ha riittävän pieni ettei taas tueta tekemättömyyttä."
vrt. työttömyysturva/sosiaalituet vs työssäkäynti ovatko palkat liian alhaiset vai sosiaalietuudet liian korkeat ?
Miksi tämän viljelevän sukupolven pitäisi huolehtia viljelijöiden jatkumosta ? Ajatteliko esim. nykyisen maatalousministerin oppi-isä johannes virolainen näin ? Virolainen varmisti puolueelleen uskollisia äänestäjiä. Ja hyvin siinä onnistuikin.
Itse olen yrittänyt tehdä selväksi ettei maanviljelys ole mikään itseisarvo. Jokaisen on tehtävä vain se millä itse selviää eteenpäin, ja saa velvoitteensa hoidettua. Kukaan ei sinun puolestasi laskuja maksa.
"Joo tämä voisi olla hyvä systeemi, jos vain summa olisi per ha riittävän pieni ettei taas tueta tekemättömyyttä."
vrt. työttömyysturva/sosiaalituet vs työssäkäynti ovatko palkat liian alhaiset vai sosiaalietuudet liian korkeat ?
Edelleen jokainen tehköön niinkuin parhaaksi näkee tämän hetkisessä tilanteessa. Yritä nyt tulla ulos siitä omasta "boksistasi" ja ajattele laajemmin. Mikäli et kykene siihen tai et halua niin tarviiko sitten jatkaa kirjoittelua tähän aiheeseen? Mainitsit kyllä tuolla aikaisemmin, että mielestäsi nykyinen systeemi on hyvä joten mielipiteesi on tullut selväksi, hyvä niin, lukeudut varmaan siihen pieneen vähemmistöön. Nyt kyse oli yleisestä siitä mitä tulisi tehdä, että tulevaisuuttakin olisi suomen maataloudella. Olen itse edelleen sitä mieltä, että tuhon tiellä ollaan.
En ota kantaa siihen onko palkat liian pienet tai sosiaaliedut liian suuret, kun en asiaa tunne. Noiden ero vain taitaa olla liian pieni, jos meillä on töypaikkoja ja silti työttömyyttä...
Niin yritin kommentillani "Noiden ero vain taitaa olla liian pieni, jos meillä on töypaikkoja ja silti työttömyyttä" tarkoittaa juuri tuota punaisella boldattua.. Eli työn vastaanottamisesta ei saisi rankaista vaan siitä tulisi tehdä kannattavaa. Muuten olen samaa mieltä sosiaalituetei kuulu maataloufoorumille..Miksi tämän viljelevän sukupolven pitäisi huolehtia viljelijöiden jatkumosta ? Ajatteliko esim. nykyisen maatalousministerin oppi-isä johannes virolainen näin ? Virolainen varmisti puolueelleen uskollisia äänestäjiä. Ja hyvin siinä onnistuikin.
Itse olen yrittänyt tehdä selväksi ettei maanviljelys ole mikään itseisarvo. Jokaisen on tehtävä vain se millä itse selviää eteenpäin, ja saa velvoitteensa hoidettua. Kukaan ei sinun puolestasi laskuja maksa.
"Joo tämä voisi olla hyvä systeemi, jos vain summa olisi per ha riittävän pieni ettei taas tueta tekemättömyyttä."
vrt. työttömyysturva/sosiaalituet vs työssäkäynti ovatko palkat liian alhaiset vai sosiaalietuudet liian korkeat ?
Edelleen jokainen tehköön niinkuin parhaaksi näkee tämän hetkisessä tilanteessa. Yritä nyt tulla ulos siitä omasta "boksistasi" ja ajattele laajemmin. Mikäli et kykene siihen tai et halua niin tarviiko sitten jatkaa kirjoittelua tähän aiheeseen? Mainitsit kyllä tuolla aikaisemmin, että mielestäsi nykyinen systeemi on hyvä joten mielipiteesi on tullut selväksi, hyvä niin, lukeudut varmaan siihen pieneen vähemmistöön. Nyt kyse oli yleisestä siitä mitä tulisi tehdä, että tulevaisuuttakin olisi suomen maataloudella. Olen itse edelleen sitä mieltä, että tuhon tiellä ollaan.
En ota kantaa siihen onko palkat liian pienet tai sosiaaliedut liian suuret, kun en asiaa tunne. Noiden ero vain taitaa olla liian pieni, jos meillä on töypaikkoja ja silti työttömyyttä...
On kyllä ihan mielenkiintoista miten erilailla tämä tukiasia nähdään, mutta se että viljelijän pitäisi aina sopeutua uuteen on käsitteenä melko mielenkiintoinen vaikka nyt niin joudutaankin tekemään. Järjestelmän ehdot muuttuu jatkuvasti ja se osaltaan varmasti lisää tukiriippuvuutta kun ei uskalleta lähteä tekemään pitkäjänteistä kehitystyötä.
Noita sosiaalipuolen tukia lienee hieman turha sotkea tähän keitokseen lisämausteeksi niinkauan kun työttömiä on enemmän kuin vapaita työpaikkoja ja niistä työpaikoistakin melkoinen prosenttiosuus on ainakin täälläpäin jonkinmoista puhelimen välityksellä taphtuvaa myynti tms työtä jossa myyntihaluttomat yrittää myydä provisiopalkalla tuotteita/palveluita ostohaluttomille. Käytännössä lähes nollapalkalla turhaa hommaa. Eikä nykyinen politiikka muutenkan tee kannattavaksi ottaa vastaan niitä jokusia viikkotunteja, huonoimmassa tapauksessa tulot tippuu kun vertaa pelkällä työttömyyskorvauksella elämiseen. Kyllä työnteon pitäisi aina olla kannatavaa, eikä siitä nyt ainakaan pitäisi rangaista tulojen pienenemisellä jos otat osa-aikatyön vastaan.
No etpä sinäkään paljoa uutta ole tähänkään keskusteluun tuonut.
Elämää on myös maatalouden ulkopuolella.
Kuulun siis pieneen vähemmistöön poksissani. Pysy sinäkin vaan omassa poksissasi tuotantoon sidottuine tukihaaveinesi.
Kuitenkaan en voi hyväksyä tulevien nuorten viljelijöiden uunottamista ruusuisilla kuvilla maatalouden kehityksestä.
Kaikki raha joka poistuu maatalouden tuista pysyy poissa.
Koska Suomi ei ole mikään rikas öljyvaltio, ei ennen EU:ta toiminut korkeahintajärjestelmä ( eli tuotantosidonnainen tuki ) voi toimia, mikään raha ei riitä syntyvän ylituotannon dumppaamiseen. Ainakin voidaan todeta, että jos takaisin mentäisiin, on pakotettava myös pakettipellot takaisin, raiviot metsitettäväksi, lannoitevero korkealle, 15% pakkokesantoala , maitokiintiöt takaisin, Norjan tapaan yli puolen miljoonan litran navetat ei investointitukia jne.
-SS-
Myönnän olevani niin nuori etten aika ennen eu:ta on minulle vieras. Tai siis kyllä muistan ajan, mutta kosketus maatalouteen oli olematan. Ihmettelen vain, että mikäli ylituotantoa tulee, niin eikö se aiheuta hintojen laskua, jolloin kannattavuus säilyy ainoastaan parhaiten laskimen hallitsevilla tiloilla? Pellot joita ei kannata viljellä jäisivät viljelemättä. Tuotanto mikä ei kannata sitä ei olisi. Nyt tilannehan on päinvastoin tuotanto mikä ei kannata pidetään tukien muodossa ylhäällä.
Nyt kun kokoajan on puhetta, että ikä pommi odottaa nurkan takana, että kohta työntekijöitä tarvitaan kun suuri ikäryhmä jää eläkkeelle. Niin eikö maatalouden puolelta olisi vapautettavissa työväkeä tekemään sitä muuta työtä? Eli täytyykö se olla jokaisen maatilan pojan etuoikeus jatkaa sitä sukutilaa, vaikka kaikki käppyrät näyttää kannattamatonta toimintaa. Tiedän, että tämä saattaa suututtaa joitakin tahoja, mutta eikö näistä asioista voi tämän keskustelun alla keskustella?
Niin yritin kommentillani "Noiden ero vain taitaa olla liian pieni, jos meillä on töypaikkoja ja silti työttömyyttä" tarkoittaa juuri tuota punaisella boldattua.. Eli työn vastaanottamisesta ei saisi rankaista vaan siitä tulisi tehdä kannattavaa. Muuten olen samaa mieltä sosiaalituetei kuulu maataloufoorumille..Miksi tämän viljelevän sukupolven pitäisi huolehtia viljelijöiden jatkumosta ? Ajatteliko esim. nykyisen maatalousministerin oppi-isä johannes virolainen näin ? Virolainen varmisti puolueelleen uskollisia äänestäjiä. Ja hyvin siinä onnistuikin.
Itse olen yrittänyt tehdä selväksi ettei maanviljelys ole mikään itseisarvo. Jokaisen on tehtävä vain se millä itse selviää eteenpäin, ja saa velvoitteensa hoidettua. Kukaan ei sinun puolestasi laskuja maksa.
"Joo tämä voisi olla hyvä systeemi, jos vain summa olisi per ha riittävän pieni ettei taas tueta tekemättömyyttä."
vrt. työttömyysturva/sosiaalituet vs työssäkäynti ovatko palkat liian alhaiset vai sosiaalietuudet liian korkeat ?
Edelleen jokainen tehköön niinkuin parhaaksi näkee tämän hetkisessä tilanteessa. Yritä nyt tulla ulos siitä omasta "boksistasi" ja ajattele laajemmin. Mikäli et kykene siihen tai et halua niin tarviiko sitten jatkaa kirjoittelua tähän aiheeseen? Mainitsit kyllä tuolla aikaisemmin, että mielestäsi nykyinen systeemi on hyvä joten mielipiteesi on tullut selväksi, hyvä niin, lukeudut varmaan siihen pieneen vähemmistöön. Nyt kyse oli yleisestä siitä mitä tulisi tehdä, että tulevaisuuttakin olisi suomen maataloudella. Olen itse edelleen sitä mieltä, että tuhon tiellä ollaan.
En ota kantaa siihen onko palkat liian pienet tai sosiaaliedut liian suuret, kun en asiaa tunne. Noiden ero vain taitaa olla liian pieni, jos meillä on töypaikkoja ja silti työttömyyttä...
On kyllä ihan mielenkiintoista miten erilailla tämä tukiasia nähdään, mutta se että viljelijän pitäisi aina sopeutua uuteen on käsitteenä melko mielenkiintoinen vaikka nyt niin joudutaankin tekemään. Järjestelmän ehdot muuttuu jatkuvasti ja se osaltaan varmasti lisää tukiriippuvuutta kun ei uskalleta lähteä tekemään pitkäjänteistä kehitystyötä.
Noita sosiaalipuolen tukia lienee hieman turha sotkea tähän keitokseen lisämausteeksi niinkauan kun työttömiä on enemmän kuin vapaita työpaikkoja ja niistä työpaikoistakin melkoinen prosenttiosuus on ainakin täälläpäin jonkinmoista puhelimen välityksellä taphtuvaa myynti tms työtä jossa myyntihaluttomat yrittää myydä provisiopalkalla tuotteita/palveluita ostohaluttomille. Käytännössä lähes nollapalkalla turhaa hommaa. Eikä nykyinen politiikka muutenkan tee kannattavaksi ottaa vastaan niitä jokusia viikkotunteja, huonoimmassa tapauksessa tulot tippuu kun vertaa pelkällä työttömyyskorvauksella elämiseen. Kyllä työnteon pitäisi aina olla kannatavaa, eikä siitä nyt ainakaan pitäisi rangaista tulojen pienenemisellä jos otat osa-aikatyön vastaan.No etpä sinäkään paljoa uutta ole tähänkään keskusteluun tuonut.
Elämää on myös maatalouden ulkopuolella.
Kuulun siis pieneen vähemmistöön poksissani. Pysy sinäkin vaan omassa poksissasi tuotantoon sidottuine tukihaaveinesi.
Kuitenkaan en voi hyväksyä tulevien nuorten viljelijöiden uunottamista ruusuisilla kuvilla maatalouden kehityksestä.
Kaikki raha joka poistuu maatalouden tuista pysyy poissa.
Popparit esiin...
Osuiko arkaan paikkaan? Sori ;D
Ei kai tässä kukaan ole uunottamassa nuori viljelijöitä ruusuisilla kuvilla maatalouden kehityksestä? En ainakaan itse koe tarvittavaa rakennemuutosta sellaiseksi. Siitä olen samaa mieltä, että kaikki raha joka poistuu maatalous tuista pysyy jatkossakin pois tuista, mutta mikäli halutaan, että maatalous jatkuu suomessa niin puuttuva raha on saatava tuotteesta. Tai sitten tuotantokustannusten on laskettava per hehtaari. Samalla kun tilalla pitää olla hehtaareja enemmän ja ne pitää hoitaa tehokkaammin pienemmillä kuluilla eli sitä rakennemuutosta. Olet varmaan oikeassa siinä, että tuotantosidonnaista tukea tuskin koskaan tulee joten jäljelle jää ekana mainitsemani vaihtoehto.
Olen ainakin yhden vaihtoehdon enemmän tuonnut tähän keskusteluun. ;)
Haluaisitko johonkin tiettyyn asiaan vielä enemmän näkemystä?
Ja kyllä on muutakin elämää. Ja jotta muutakin elämää olisi jatkossakin täytyy myös olla tulevaisuutta...
Koska Suomi ei ole mikään rikas öljyvaltio, ei ennen EU:ta toiminut korkeahintajärjestelmä ( eli tuotantosidonnainen tuki ) voi toimia, mikään raha ei riitä syntyvän ylituotannon dumppaamiseen. Ainakin voidaan todeta, että jos takaisin mentäisiin, on pakotettava myös pakettipellot takaisin, raiviot metsitettäväksi, lannoitevero korkealle, 15% pakkokesantoala , maitokiintiöt takaisin, Norjan tapaan yli puolen miljoonan litran navetat ei investointitukia jne.
-SS-
Myönnän olevani niin nuori etten aika ennen eu:ta on minulle vieras. Tai siis kyllä muistan ajan, mutta kosketus maatalouteen oli olematan. Ihmettelen vain, että mikäli ylituotantoa tulee, niin eikö se aiheuta hintojen laskua, jolloin kannattavuus säilyy ainoastaan parhaiten laskimen hallitsevilla tiloilla? Pellot joita ei kannata viljellä jäisivät viljelemättä. Tuotanto mikä ei kannata sitä ei olisi. Nyt tilannehan on päinvastoin tuotanto mikä ei kannata pidetään tukien muodossa ylhäällä.
Nyt kun kokoajan on puhetta, että ikä pommi odottaa nurkan takana, että kohta työntekijöitä tarvitaan kun suuri ikäryhmä jää eläkkeelle. Niin eikö maatalouden puolelta olisi vapautettavissa työväkeä tekemään sitä muuta työtä? Eli täytyykö se olla jokaisen maatilan pojan etuoikeus jatkaa sitä sukutilaa, vaikka kaikki käppyrät näyttää kannattamatonta toimintaa. Tiedän, että tämä saattaa suututtaa joitakin tahoja, mutta eikö näistä asioista voi tämän keskustelun alla keskustella?
Niin yritin kommentillani "Noiden ero vain taitaa olla liian pieni, jos meillä on töypaikkoja ja silti työttömyyttä" tarkoittaa juuri tuota punaisella boldattua.. Eli työn vastaanottamisesta ei saisi rankaista vaan siitä tulisi tehdä kannattavaa. Muuten olen samaa mieltä sosiaalituetei kuulu maataloufoorumille..Miksi tämän viljelevän sukupolven pitäisi huolehtia viljelijöiden jatkumosta ? Ajatteliko esim. nykyisen maatalousministerin oppi-isä johannes virolainen näin ? Virolainen varmisti puolueelleen uskollisia äänestäjiä. Ja hyvin siinä onnistuikin.
Itse olen yrittänyt tehdä selväksi ettei maanviljelys ole mikään itseisarvo. Jokaisen on tehtävä vain se millä itse selviää eteenpäin, ja saa velvoitteensa hoidettua. Kukaan ei sinun puolestasi laskuja maksa.
"Joo tämä voisi olla hyvä systeemi, jos vain summa olisi per ha riittävän pieni ettei taas tueta tekemättömyyttä."
vrt. työttömyysturva/sosiaalituet vs työssäkäynti ovatko palkat liian alhaiset vai sosiaalietuudet liian korkeat ?
Edelleen jokainen tehköön niinkuin parhaaksi näkee tämän hetkisessä tilanteessa. Yritä nyt tulla ulos siitä omasta "boksistasi" ja ajattele laajemmin. Mikäli et kykene siihen tai et halua niin tarviiko sitten jatkaa kirjoittelua tähän aiheeseen? Mainitsit kyllä tuolla aikaisemmin, että mielestäsi nykyinen systeemi on hyvä joten mielipiteesi on tullut selväksi, hyvä niin, lukeudut varmaan siihen pieneen vähemmistöön. Nyt kyse oli yleisestä siitä mitä tulisi tehdä, että tulevaisuuttakin olisi suomen maataloudella. Olen itse edelleen sitä mieltä, että tuhon tiellä ollaan.
En ota kantaa siihen onko palkat liian pienet tai sosiaaliedut liian suuret, kun en asiaa tunne. Noiden ero vain taitaa olla liian pieni, jos meillä on töypaikkoja ja silti työttömyyttä...
On kyllä ihan mielenkiintoista miten erilailla tämä tukiasia nähdään, mutta se että viljelijän pitäisi aina sopeutua uuteen on käsitteenä melko mielenkiintoinen vaikka nyt niin joudutaankin tekemään. Järjestelmän ehdot muuttuu jatkuvasti ja se osaltaan varmasti lisää tukiriippuvuutta kun ei uskalleta lähteä tekemään pitkäjänteistä kehitystyötä.
Noita sosiaalipuolen tukia lienee hieman turha sotkea tähän keitokseen lisämausteeksi niinkauan kun työttömiä on enemmän kuin vapaita työpaikkoja ja niistä työpaikoistakin melkoinen prosenttiosuus on ainakin täälläpäin jonkinmoista puhelimen välityksellä taphtuvaa myynti tms työtä jossa myyntihaluttomat yrittää myydä provisiopalkalla tuotteita/palveluita ostohaluttomille. Käytännössä lähes nollapalkalla turhaa hommaa. Eikä nykyinen politiikka muutenkan tee kannattavaksi ottaa vastaan niitä jokusia viikkotunteja, huonoimmassa tapauksessa tulot tippuu kun vertaa pelkällä työttömyyskorvauksella elämiseen. Kyllä työnteon pitäisi aina olla kannatavaa, eikä siitä nyt ainakaan pitäisi rangaista tulojen pienenemisellä jos otat osa-aikatyön vastaan.No etpä sinäkään paljoa uutta ole tähänkään keskusteluun tuonut.
Elämää on myös maatalouden ulkopuolella.
Kuulun siis pieneen vähemmistöön poksissani. Pysy sinäkin vaan omassa poksissasi tuotantoon sidottuine tukihaaveinesi.
Kuitenkaan en voi hyväksyä tulevien nuorten viljelijöiden uunottamista ruusuisilla kuvilla maatalouden kehityksestä.
Kaikki raha joka poistuu maatalouden tuista pysyy poissa.
Popparit esiin...
Osuiko arkaan paikkaan? Sori ;D
Ei kai tässä kukaan ole uunottamassa nuori viljelijöitä ruusuisilla kuvilla maatalouden kehityksestä? En ainakaan itse koe tarvittavaa rakennemuutosta sellaiseksi. Siitä olen samaa mieltä, että kaikki raha joka poistuu maatalous tuista pysyy jatkossakin pois tuista, mutta mikäli halutaan, että maatalous jatkuu suomessa niin puuttuva raha on saatava tuotteesta. Tai sitten tuotantokustannusten on laskettava per hehtaari. Samalla kun tilalla pitää olla hehtaareja enemmän ja ne pitää hoitaa tehokkaammin pienemmillä kuluilla eli sitä rakennemuutosta. Olet varmaan oikeassa siinä, että tuotantosidonnaista tukea tuskin koskaan tulee joten jäljelle jää ekana mainitsemani vaihtoehto.
Olen ainakin yhden vaihtoehdon enemmän tuonnut tähän keskusteluun. ;)
Haluaisitko johonkin tiettyyn asiaan vielä enemmän näkemystä?
Ja kyllä on muutakin elämää. Ja jotta muutakin elämää olisi jatkossakin täytyy myös olla tulevaisuutta...
Siinä olen ihan samaa mieltä, että tulevaisuudessa (sikälimikäli) halutaan kotimaassa tuotettua ruokaa on suurempi siivu tuloista saatava markkinoilta. Suomessa osataan tuottaa laadukasta ja varmasti yhtä maailman puhtaimmista ruuista, mutta sitä ei osata markkinoida maailmalle.
Näin viljanviljelijän näkökulmasta katsottuna viljan ostajien toiminta on hieman erikoista, eräskin myllyteollisuuden edustaja lanseerasi kestävän viljelyn periaatteet ja kuitenkin varmasti tuo omien periaatteidensa vastaisesti tuotettua viljaa maailmalta. Nyt tukipolittiika ja toisellapuolla teollisuus sekä viljanostajat ajavat kasvitilat siihen tilanteeseen, että pellolta on koitettava saada se maksimisato kuitenkin mahdollisimman pienillä kustannuksilla ja siihen taas tarvitaan muutakin kun pelkkää hyvää tahtoa. Mikäli oikeasti halutaa jollain tietyillä kriteereillä tuotettua tavaraa pitää siitä myöskin olla valmiita maksamaan.
Sitä en taas usko, että pelkät hehtaarit olisi tulevaisuudessa ainoa keino pärjätä maataloudessa, suuruuden ekonomia kun ei näytä toimivan edes jättiläisillä Suomen mittakaavassa. Tilakoko on suorassa suhteessa käytettävän kaluston hintaan joka vaikuttaa siihen yksikkökustannukseen joka pienellä tilalla tuskin on suurempi kuin isolla. Ennemmin uskon että yhä usempi tila tavalla tai toisella alkaa hakea toista taloudellista tukijalkaa kokonaan maatalouden ulkopuolelta vaikka siinä mahdollisesti hyödyntäisikin tilalla olemassa olevia tiloja ja kalustoa. Joillekkin tiloille varmasti on vaihtoehtona lähteä tuottamaan täysin kuluttajalähtöisesti tuotteita.
Tukipuolta on vaikea nähdä edes tämän tukikauden loppuun, mutta siihen pitäisi ehdottomasti saada pidempi, edes suuntaa-antava näkemys mitä maataloudelta halutaan ja sen jälkeen tehdä pitkäjänteisesti työtä sen tavoitteen eteen eikä tehdä täyskäännöstä vuoden päästä jos halutut tulokset ei heti näykkään.Koska Suomi ei ole mikään rikas öljyvaltio, ei ennen EU:ta toiminut korkeahintajärjestelmä ( eli tuotantosidonnainen tuki ) voi toimia, mikään raha ei riitä syntyvän ylituotannon dumppaamiseen. Ainakin voidaan todeta, että jos takaisin mentäisiin, on pakotettava myös pakettipellot takaisin, raiviot metsitettäväksi, lannoitevero korkealle, 15% pakkokesantoala , maitokiintiöt takaisin, Norjan tapaan yli puolen miljoonan litran navetat ei investointitukia jne.
-SS-
Myönnän olevani niin nuori etten aika ennen eu:ta on minulle vieras. Tai siis kyllä muistan ajan, mutta kosketus maatalouteen oli olematan. Ihmettelen vain, että mikäli ylituotantoa tulee, niin eikö se aiheuta hintojen laskua, jolloin kannattavuus säilyy ainoastaan parhaiten laskimen hallitsevilla tiloilla? Pellot joita ei kannata viljellä jäisivät viljelemättä. Tuotanto mikä ei kannata sitä ei olisi. Nyt tilannehan on päinvastoin tuotanto mikä ei kannata pidetään tukien muodossa ylhäällä.
Nyt kun kokoajan on puhetta, että ikä pommi odottaa nurkan takana, että kohta työntekijöitä tarvitaan kun suuri ikäryhmä jää eläkkeelle. Niin eikö maatalouden puolelta olisi vapautettavissa työväkeä tekemään sitä muuta työtä? Eli täytyykö se olla jokaisen maatilan pojan etuoikeus jatkaa sitä sukutilaa, vaikka kaikki käppyrät näyttää kannattamatonta toimintaa Tiedän, että tämä saattaa suututtaa joitakin tahoja, mutta eikö näistä asioista voi tämän keskustelun alla keskustella?
Kuka sitten sanoo sen kenen sukutilaa saa jatkaa ja kenen ei, kuka sen sanoo että juuri tämäntilan pojan (tai tytön) pitää saada jatka sitä omaa sukutilaansa ja tuon naapurisukutilan mukuloiden pitää lähteä tekemään sitä muuta työtä? Jokaiselle tekisi kyllä hyvää nähdä vähän muutakin maailmaa kuin se oma kotitila ja sitä kautta hieman avartaa omaa maailmankatsomustaan.
Kyllä se ikäkuilu tosiaan selvisi on jo aika alussa. Enkä pidä sitä pahana asiana, vain se pieni ajattelun lyhyeksijääminen häiritsee, koska me vanhemmat ikäluokat olemme sen toisenkin maailman nähneet. "Tuotanto-mikä-ei-kannata" - väite on väärä. Se on "ei-tuotantoa", mikä nimenomaan pitää paikallisesti ylituotannon edes jonkinnäköisesä hallinnassa. Paikalliset järjestelmän soveltajat tekivät sen virheen, että sallivat laajan raivauksen ja tukioikeuspörssin, jolla ruvettiin keinottelemaan ja tuomaan maita viljelyyn. Korjuuvelvoitteen poisto oli se viimeinen virhe. Myös maitokiintiöjärjestelmän poiston yhteydessä olisi samalla pitänyt poistaa kansallinen tuotantosidonnainen tuki, koska resursseista ja kannattavuudesta taistellaan nähtävästi litroilla eikä pyritä optimoimaan tuotannosta irrotetun tuen ja sen markkinahintaisen tuotetuotannon optimaalisella yhdistelmällä.Pakko nyt tarttua vielä tähän, että miten väite on väärä? Jos nyt mentäisiin sellaiseen muotoon, että tulisi ylituotantoa niin eikö se aiheuta hintojen laskua ja näin ollen kannattavuus ongelmia? Kannattamattomat lopettavat niin tilat, kuin pellotkin, jos niitä ei aleta kepulikonstein pelastamaan. Ymmärrän raivauksen hyvin tila joka on halunnut pysyä kehityksessä mukana, mutta tarvittavaa peltoa ei ole ollut tarjolla järkevästi on alkanut raivaamaan peltoa. Nythän tukijärjestelmä nostaa peltojen osto ja vuokrahinnat sellaisiksi, että jos sen pellon saa tehtyä viereen niin on varmasti kannattavaa pitkässä juoksussa. Näissäkin tapahtuu ylilyöntejä ja niissä tulisi olla armoton jos, et ymmärrä bisneksestä niin se on sitten voi voi. Ei näitä tulisi alkaa pelastamaan. Eli järkevää kasvua.
Ei kasvinviljelyssä itse asaiassa mitään kriisiä ole, aikansa kun laajentajat yrittävät yarasensoreilla puskea apulantaa ja tautiaineita aina vaan enemmän, huomaavat, että kun ohra on satasen, ei jää siitä vaivasta mitään käteen, lisää riskejä vaan kerää itselleen. Minimitulohan on kasvinviljelyssä tiedossa, eli pinta-alatuen määrä, vähämerkityksellisien tuotantopalkkioiden kanssa yhdistettynä. Eli johonkin parempaan tuottoon yritetään, nyt muotiratkaisu on minimitulo plus luomukorvaus. Kaikki luomubrändituotteet lajittelijan läpi ryskytettynä ovat sitten lisäplussaa.
Suomen viljan ylituotanto tai alituotanto ei maailmanmarkkinoita heiluttele. Siksi on melko helppo kasvinviljelijän tehdä päätös, polttaako rahaa turhan takia, vai saako riskinotosta palkkaa. Pitkän ajankohdan ennusteet kertovat aika hyvin jopa parin vuoden päähän, mikä on tilanne. Vilja ja tämmöiset rehut on helppo rahdata laivalla minne vaan, tai varastoida sellaisenaan. Eläintuotteet ja tuorevihannekset ovat hankalampi tapaus. Maidostakin pitää tehdä voita tai juustoa, tai monessa paikassa hyljeksittyä maitojauhetta, ennen kuin tuoremaidosta pääsee eroon. Tuoremaidon tai lihan tulva voi ollakin hankala tapaus, ja vaatii aina jalostamista, ennen kuin se saadaan pois markkinoita kiusaamasta. Lisäksi jalostusportaan ( teurastamot, meijerit) palkat ovat muuta maailmaa korkeammat, eli dumppausmarkkinoille ei ole helppo päästä voittajaksi.
On helppo nähdä valtionbudjetistakin, missä se ongelma piilee. EU-tasatuet ovat melko vakaat vuodesta toiseen, olleet jopa alenevassa suunnassa. Kansallisesti täys- tai osarahoitteisia tukia on jouduttu lanseeraamaan koko ajan uusia, ja niiden taso alkaa olla suhteessa merkittävämpi kuin EU-tasatukien. Kansallinen lisäkompensointi menee osin eläintaloudelle, juuri vaikean markkinatilanteen vuoksi ehkä sitten.
-SS-
Siinä olen ihan samaa mieltä, että tulevaisuudessa (sikälimikäli) halutaan kotimaassa tuotettua ruokaa on suurempi siivu tuloista saatava markkinoilta. Suomessa osataan tuottaa laadukasta ja varmasti yhtä maailman puhtaimmista ruuista, mutta sitä ei osata markkinoida maailmalle.Miksi se tarvitsisi markkinoida maailmalle? Tuetetaan vain se mikä menee kotimaahan. Pienemmällä porukalla, parhaimmilla pelloilla jne. Tuota maailmalle markkinointia kun on tullut seurattua niin itselle on jäänyt ainakin sellainen kuva, että ei siitä mitään tule.
Näin viljanviljelijän näkökulmasta katsottuna viljan ostajien toiminta on hieman erikoista, eräskin myllyteollisuuden edustaja lanseerasi kestävän viljelyn periaatteet ja kuitenkin varmasti tuo omien periaatteidensa vastaisesti tuotettua viljaa maailmalta. Nyt tukipolittiika ja toisellapuolla teollisuus sekä viljanostajat ajavat kasvitilat siihen tilanteeseen, että pellolta on koitettava saada se maksimisato kuitenkin mahdollisimman pienillä kustannuksilla ja siihen taas tarvitaan muutakin kun pelkkää hyvää tahtoa. Mikäli oikeasti halutaa jollain tietyillä kriteereillä tuotettua tavaraa pitää siitä myöskin olla valmiita maksamaan.En tiedä mutta tämä varmaan johtuu osittain ainakin siitä, että kaupasta siitä tavarasta ei saa tarpeeksi?
Sitä en taas usko, että pelkät hehtaarit olisi tulevaisuudessa ainoa keino pärjätä maataloudessa, suuruuden ekonomia kun ei näytä toimivan edes jättiläisillä Suomen mittakaavassa. Tilakoko on suorassa suhteessa käytettävän kaluston hintaan joka vaikuttaa siihen yksikkökustannukseen joka pienellä tilalla tuskin on suurempi kuin isolla. Ennemmin uskon että yhä usempi tila tavalla tai toisella alkaa hakea toista taloudellista tukijalkaa kokonaan maatalouden ulkopuolelta vaikka siinä mahdollisesti hyödyntäisikin tilalla olemassa olevia tiloja ja kalustoa. Joillekkin tiloille varmasti on vaihtoehtona lähteä tuottamaan täysin kuluttajalähtöisesti tuotteita.Juu ei suuruuden ekonomia loputtomasti toimi. Niinkuin aiemmin tuolla mainitsin niin sellainen kokoluokka jonka pystyy yksin tai perheenä hoitamaan. Peltojen oltava riittävän lähellä, että tiellä ei kulu aikaa ja rahaa.
Tukipuolta on vaikea nähdä edes tämän tukikauden loppuun, mutta siihen pitäisi ehdottomasti saada pidempi, edes suuntaa-antava näkemys mitä maataloudelta halutaan ja sen jälkeen tehdä pitkäjänteisesti työtä sen tavoitteen eteen eikä tehdä täyskäännöstä vuoden päästä jos halutut tulokset ei heti näykkään.
Kuka sitten sanoo sen kenen sukutilaa saa jatkaa ja kenen ei, kuka sen sanoo että juuri tämäntilan pojan (tai tytön) pitää saada jatka sitä omaa sukutilaansa ja tuon naapurisukutilan mukuloiden pitää lähteä tekemään sitä muuta työtä? Jokaiselle tekisi kyllä hyvää nähdä vähän muutakin maailmaa kuin se oma kotitila ja sitä kautta hieman avartaa omaa maailmankatsomustaan.Enpä sitä sitten tiedä, mutta onhan nytkin jo rajoja joita vaaditaan jatkajalta. Olisiko näitä vara korottaa entisestään?
Näistä on jauhettu jo pitkään, ei mitään uutta.Niin uutta yleisesti vai tässä keskustelussa? Olen samaa mieltä, että ei se erikoistuminen mitään auta jos tavaraa ei saada markkinoitua. Suomesta on vaikea saada millekkään erikoistuotteelle lisähintaa. Hinta pitäisi saada maailma ja niinkuin aiemmin mainitsin niin olen hieman skeptinen tämän suhteen.
Yksi vaihtoehto on erikoistuminen esim. siilinjärvellä vehviläinen(sipuli). Näitä aika-ajoin nostetaan esimerkiksi mutta montako ko kokoluokan sipulintuottajaa suomeen mahtuu ?
Suomalaiset yritykset tuottavat noin puolet maailman kuminasta, jonka tuottamiseen tarvitaan n 20 000 ha eli 0,85 % suomen viljelystä peltoalasta. Tv-haastatelussa kuminayrityksen edustaja sanoi varsin suoraan että viljelyala on tällähetkellä varsin optimaallinen.
Pakko nyt tarttua vielä tähän, että miten väite on väärä? Jos nyt mentäisiin sellaiseen muotoon, että tulisi ylituotantoa niin eikö se aiheuta hintojen laskua ja näin ollen kannattavuus ongelmia? Kannattamattomat lopettavat niin tilat, kuin pellotkin, jos niitä ei aleta kepulikonstein pelastamaan. Ymmärrän raivauksen hyvin tila joka on halunnut pysyä kehityksessä mukana, mutta tarvittavaa peltoa ei ole ollut tarjolla järkevästi on alkanut raivaamaan peltoa. Nythän tukijärjestelmä nostaa peltojen osto ja vuokrahinnat sellaisiksi, että jos sen pellon saa tehtyä viereen niin on varmasti kannattavaa pitkässä juoksussa. Näissäkin tapahtuu ylilyöntejä ja niissä tulisi olla armoton jos, et ymmärrä bisneksestä niin se on sitten voi voi. Ei näitä tulisi alkaa pelastamaan. Eli järkevää kasvua.vähän lyhensin... jos raivaus ja tukijärjestelmään hyväksyminen olisi täysin varmaa, niin uutta peltoa tulisi lisää, tuki/ha laskisi ja vaatimukset tuen korottamiselle lisääntyisivät...ja tämän homman järkevyys? Raivausta voisi verrata setelielvytykseen.
Nyt kun ylläpidetään tukirahoilla "ei-tuotantoa" niin miksi? Rahaa palaa ja tiloja ja ihmisiä pidetään järjestelmässä roikkumassa. Sadonkorjuu velvoitteen poisto oli suuri virhe. Vertaan tätä nyt siihen, että jos meillä kerran on tulossa se työvoimapula niin maatalouden puolelta olisi vapautettavissa työntekijöitä. Olisiko parempi vaihtoehto sitten matalampi tasatuki ilman tuotantosidonnaisuutta, sadonkorjuuvelvoitteella, hömppä, kesanto yms. "vapaa lippu" tukien poistolla?
Tässä sivutoimiviljelyssä on se sudenkuoppa, että osaako jokainen laskea kannattavuuden tälle. Palkkatyöstä käydään nostamassa elämiseen tarvittava palkka ja maataloutta pyöritetään nollatuloksella. Mitäs te palkkatyöläiset tykkäisitte, jos mä tulisin tekemään teidän hommia halvemmalla vain huvin vuoksi?
Enpä sitä sitten tiedä, mutta onhan nytkin jo rajoja joita vaaditaan jatkajalta. Olisiko näitä vara korottaa entisestään?
Miksi tämän viljelevän sukupolven pitäisi huolehtia viljelijöiden jatkumosta ? Ajatteliko esim. nykyisen maatalousministerin oppi-isä johannes virolainen näin ? Virolainen varmisti puolueelleen uskollisia äänestäjiä. Ja hyvin siinä onnistuikin.
Itse olen yrittänyt tehdä selväksi ettei maanviljelys ole mikään itseisarvo. Jokaisen on tehtävä vain se millä itse selviää eteenpäin, ja saa velvoitteensa hoidettua. Kukaan ei sinun puolestasi laskuja maksa.
"Joo tämä voisi olla hyvä systeemi, jos vain summa olisi per ha riittävän pieni ettei taas tueta tekemättömyyttä."
vrt. työttömyysturva/sosiaalituet vs työssäkäynti ovatko palkat liian alhaiset vai sosiaalietuudet liian korkeat ?
Viljelijät on yleisesti sitämieltä, että jos tuottajahinnat olisi paremmat, niin tukien tarve olisi pienempi, samaten tuolla toisella puolella eli duunareiden puolella, jos palkat olisi paremmat ja sosiaaliedut pienemmät, se kannustaisi enemmän työntekoon.
Mut kaiken kaikkiaan, vähemmän sääntelyä, enemmän vapautta, pienemmät tuet, pitää antaa markkinoiden näkymättömän käden ratkaista maatalouden rakenteen muutos, nyt maataloudesta puuttuu luova tuho, toisin kuin muilla tuotannon aloilla, jos ei tuote tai palvelu käy kaupaksi, firma lopettaa tai menee konkurssiin, mutta tätä ei tapahdu valitettavasti maataloudessa, maatalouden ainoa luova tuho tapahtuu vain, jos on ylivelkaannuttu (esim. kiuruveden maitotila) mutta muutoin jos huonosti hommansa hoitaa, niin tuet kuitenkin on pelastuksena tai palkkatulo/muu sivuansiotulo.
Joo ei kasvinviljelytilalla varmaan mitään kriisi ole niinkuin ei varmaan muillakaan tiloilla jotka eivät ole lähteneet yli-innokkaaseen investointiin ja laajentamiseen. Mutta harvan kasvinviljelytilan laajentamishalutkin taitavat olla tällä hetkellä seis. Mikäli peltoa tulee tarjolle niin se on liian kallista. Jostain kuitenkin löytyy se yli-innokas laajentaja vielä jolle ei pankki eikä muutkan tahot ole saaneet suitsia vielä. Nythän pankkien ote on kuulemma alkanut jo tiukentua tiedä sitten todellisuutta.Siinä olen ihan samaa mieltä, että tulevaisuudessa (sikälimikäli) halutaan kotimaassa tuotettua ruokaa on suurempi siivu tuloista saatava markkinoilta. Suomessa osataan tuottaa laadukasta ja varmasti yhtä maailman puhtaimmista ruuista, mutta sitä ei osata markkinoida maailmalle.Miksi se tarvitsisi markkinoida maailmalle? Tuetetaan vain se mikä menee kotimaahan. Pienemmällä porukalla, parhaimmilla pelloilla jne. Tuota maailmalle markkinointia kun on tullut seurattua niin itselle on jäänyt ainakin sellainen kuva, että ei siitä mitään tule.LainausNäin viljanviljelijän näkökulmasta katsottuna viljan ostajien toiminta on hieman erikoista, eräskin myllyteollisuuden edustaja lanseerasi kestävän viljelyn periaatteet ja kuitenkin varmasti tuo omien periaatteidensa vastaisesti tuotettua viljaa maailmalta. Nyt tukipolittiika ja toisellapuolla teollisuus sekä viljanostajat ajavat kasvitilat siihen tilanteeseen, että pellolta on koitettava saada se maksimisato kuitenkin mahdollisimman pienillä kustannuksilla ja siihen taas tarvitaan muutakin kun pelkkää hyvää tahtoa. Mikäli oikeasti halutaa jollain tietyillä kriteereillä tuotettua tavaraa pitää siitä myöskin olla valmiita maksamaan.En tiedä mutta tämä varmaan johtuu osittain ainakin siitä, että kaupasta siitä tavarasta ei saa tarpeeksi?LainausSitä en taas usko, että pelkät hehtaarit olisi tulevaisuudessa ainoa keino pärjätä maataloudessa, suuruuden ekonomia kun ei näytä toimivan edes jättiläisillä Suomen mittakaavassa. Tilakoko on suorassa suhteessa käytettävän kaluston hintaan joka vaikuttaa siihen yksikkökustannukseen joka pienellä tilalla tuskin on suurempi kuin isolla. Ennemmin uskon että yhä usempi tila tavalla tai toisella alkaa hakea toista taloudellista tukijalkaa kokonaan maatalouden ulkopuolelta vaikka siinä mahdollisesti hyödyntäisikin tilalla olemassa olevia tiloja ja kalustoa. Joillekkin tiloille varmasti on vaihtoehtona lähteä tuottamaan täysin kuluttajalähtöisesti tuotteita.Juu ei suuruuden ekonomia loputtomasti toimi. Niinkuin aiemmin tuolla mainitsin niin sellainen kokoluokka jonka pystyy yksin tai perheenä hoitamaan. Peltojen oltava riittävän lähellä, että tiellä ei kulu aikaa ja rahaa.
Tukipuolta on vaikea nähdä edes tämän tukikauden loppuun, mutta siihen pitäisi ehdottomasti saada pidempi, edes suuntaa-antava näkemys mitä maataloudelta halutaan ja sen jälkeen tehdä pitkäjänteisesti työtä sen tavoitteen eteen eikä tehdä täyskäännöstä vuoden päästä jos halutut tulokset ei heti näykkään.
Tässä sivutoimiviljelyssä on se sudenkuoppa, että osaako jokainen laskea kannattavuuden tälle. Palkkatyöstä käydään nostamassa elämiseen tarvittava palkka ja maataloutta pyöritetään nollatuloksella. Mitäs te palkkatyöläiset tykkäisitte, jos mä tulisin tekemään teidän hommia halvemmalla vain huvin vuoksi?LainausKuka sitten sanoo sen kenen sukutilaa saa jatkaa ja kenen ei, kuka sen sanoo että juuri tämäntilan pojan (tai tytön) pitää saada jatka sitä omaa sukutilaansa ja tuon naapurisukutilan mukuloiden pitää lähteä tekemään sitä muuta työtä? Jokaiselle tekisi kyllä hyvää nähdä vähän muutakin maailmaa kuin se oma kotitila ja sitä kautta hieman avartaa omaa maailmankatsomustaan.Enpä sitä sitten tiedä, mutta onhan nytkin jo rajoja joita vaaditaan jatkajalta. Olisiko näitä vara korottaa entisestään?Näistä on jauhettu jo pitkään, ei mitään uutta.Niin uutta yleisesti vai tässä keskustelussa? Olen samaa mieltä, että ei se erikoistuminen mitään auta jos tavaraa ei saada markkinoitua. Suomesta on vaikea saada millekkään erikoistuotteelle lisähintaa. Hinta pitäisi saada maailma ja niinkuin aiemmin mainitsin niin olen hieman skeptinen tämän suhteen.
Yksi vaihtoehto on erikoistuminen esim. siilinjärvellä vehviläinen(sipuli). Näitä aika-ajoin nostetaan esimerkiksi mutta montako ko kokoluokan sipulintuottajaa suomeen mahtuu ?
Suomalaiset yritykset tuottavat noin puolet maailman kuminasta, jonka tuottamiseen tarvitaan n 20 000 ha eli 0,85 % suomen viljelystä peltoalasta. Tv-haastatelussa kuminayrityksen edustaja sanoi varsin suoraan että viljelyala on tällähetkellä varsin optimaallinen.
Työntekijäpulasta on puhuttu pitkään.
Miksi maataloudesta pitäisi "vapauttaa" työntekijöitä tekemään em töitä, kun työttömiäkin on runsaasti ? Ovatko maataloudesta tulevat jotenkin sopivempia tekemään sellasia töitä mitkä eivät nykyisille työttömille kelpaa ?
Kyvykkäimmät saavat käppyröiden suunnasta huolimatta homman kannattamaan tavalla tai toisella. Joidenkin osa on sitten lopettaa. Tämä on rakennemuutosta.
Totta kai se harmittaa kun naapurin vanhaisäntä viljelee maksimimäärät hömppää ja teki vielä rantapelloilleen ympäristönurmisopimuksen. Ja MUN piti saada ne vuokrattua halvalla. Mutta kun jokainen tekee omillaan mitä haluaa.
Parhaiten viljelijänammattiin valmistaisi pakollinen vuoden työssäkäynti n 150 km päässä kototilalta maatalouteenliittymättömässä työpaikassa.
Seuraavan kerran suurempia muutoksia tulee tämän ohjelmakauden loputtua noin 2020.
Miksi tämän viljelevän sukupolven pitäisi huolehtia viljelijöiden jatkumosta ? Ajatteliko esim. nykyisen maatalousministerin oppi-isä johannes virolainen näin ? Virolainen varmisti puolueelleen uskollisia äänestäjiä. Ja hyvin siinä onnistuikin.
Itse olen yrittänyt tehdä selväksi ettei maanviljelys ole mikään itseisarvo. Jokaisen on tehtävä vain se millä itse selviää eteenpäin, ja saa velvoitteensa hoidettua. Kukaan ei sinun puolestasi laskuja maksa.
"Joo tämä voisi olla hyvä systeemi, jos vain summa olisi per ha riittävän pieni ettei taas tueta tekemättömyyttä."
vrt. työttömyysturva/sosiaalituet vs työssäkäynti ovatko palkat liian alhaiset vai sosiaalietuudet liian korkeat ?
Viljelijät on yleisesti sitämieltä, että jos tuottajahinnat olisi paremmat, niin tukien tarve olisi pienempi, samaten tuolla toisella puolella eli duunareiden puolella, jos palkat olisi paremmat ja sosiaaliedut pienemmät, se kannustaisi enemmän työntekoon.
Mut kaiken kaikkiaan, vähemmän sääntelyä, enemmän vapautta, pienemmät tuet, pitää antaa markkinoiden näkymättömän käden ratkaista maatalouden rakenteen muutos, nyt maataloudesta puuttuu luova tuho, toisin kuin muilla tuotannon aloilla, jos ei tuote tai palvelu käy kaupaksi, firma lopettaa tai menee konkurssiin, mutta tätä ei tapahdu valitettavasti maataloudessa, maatalouden ainoa luova tuho tapahtuu vain, jos on ylivelkaannuttu (esim. kiuruveden maitotila) mutta muutoin jos huonosti hommansa hoitaa, niin tuet kuitenkin on pelastuksena tai palkkatulo/muu sivuansiotulo.
Omana elinaikanani on maatilojen lukumäärä Suomessa pudonnut melkein 300 000 kpl. Kuinka paljon suurempaa tai nopeampaa olisi tuhon pitänyt olla, että se olisi ollut luovaa?
Pakko nyt tarttua vielä tähän, että miten väite on väärä? Jos nyt mentäisiin sellaiseen muotoon, että tulisi ylituotantoa niin eikö se aiheuta hintojen laskua
Ja MTK on edusmiehemme politiikkaan päin, halusimmepa tai emme.Ja tämä on ihan perseestä.
vähän lyhensin... jos raivaus ja tukijärjestelmään hyväksyminen olisi täysin varmaa, niin uutta peltoa tulisi lisää, tuki/ha laskisi ja vaatimukset tuen korottamiselle lisääntyisivät...ja tämän homman järkevyys? Raivausta voisi verrata setelielvytykseen.
Työvoimapulaan ei enää maatalouspuolelta löydy vastaavaa panosta, kuin joskus menneinä vuosina. Ainakaan nämä "jäähdyttelijät" ja tukijärjestelmässä roikkujat eivät ole se potentiaalisin kohderyhmä, joka alkaa laittaa tätä maata kuntoon. Mitäs sille pitäisi tehdä, jos joku haluaa ikääntyessäkin roikkua vielä työnsyrjässä kiinni, onko siinä jotain pahaa?En nyt hae näistä jäähdyttelijöistä työvoimapulan pelastajia vaan niistä tulevista jotka aikovat viljelijän uralle. Nyt kun on enemmän kuin velvoillisuus jatkaa sitä sukutilaa vaikkei niin kiinnostaisikaan. Jäähdyttelijät viljelköön sen ajan kun viljelevät, jos ikärajat olisivat tai tukiporkkanaa ei olisi, niin lyhyemmän ajan.
Sivutoimiviljely on kasvitilalla melkein sääntö, jos näitä ruuhkahuippuja keväällä ja syksyllä ei lasketa, niin jotain siinä on aina muutakin sivussa. Onko sitten järkevämpää olla sivuelinkeinoja vai rehellistä palkkatyötä. Myös sivuelinkeinon kannattavuus voi olla ihan surkea, kalliita koneita, vähän tunteja ym. Sivutoimisuutta ei myöskään tarvitse kadehtia, koska jokaisella on tämä kortti käytössä....toisin kuin maatilan jatkajalta vaaditaan jo ehtoja, joiden kiristäminen tuntuisi todella ihmeelliseltä. Mihin perustuisi kynnyksen nostaminen niin, ettei kelpaisi enää omien peltojen viljelemiseen?Eihän ne pellot ole vielä sinun, jos spv:ssä olet niitä vasta ostamassa tai lahjana saamassa? Tämä luopumistuki järjeltelmähän on poistumassa, että jatkosta ei kai kukaan osaa oikein vielä sanoa. Joo no mä puhuin palkkatyöstä, mutta miksei sivutoimisuuteenkin sovi sama. Eli siinä vaiheessa, kun maataloutta hoidetaan nollatuloksella niin kustaan kaikkien muiden muroihin.
Paremmin taitaa laskukone olla sivutoimisilla hallussa kuin päätoimisilla, ainakin jos katselee yleiskuvaa maataloudesta on kaikkein äänekkäin joukko niitä jotka ovat investoineet massiivisesti velkarahalla ja nyt vaaditaan yhteiskuntaa apuun kun rahat ei riitäkkään tilan pyöritykseen saatika velkojen maksuun. Ja se nyt kai sinäänsä ole mitenkään väärin jos joku haluaa tilan ulkopuolelta tulevan rahan sijoittaa viljelyyn, lähinnä se on jokaisen kohdalla oma ratkaisu. Muutenkin tähän maatalouteen pitäisi ottaa ihan perustavanlaatuista yritysmaailman oppia mukaan, nyt kun peltoa ostetaan lasketaan mikä on koko tilan maksukyky ja vähemmälle huomiolle jää se kuinka nopeasti se uusi investointi tuottaa hintansa takaisin. Normaalissa yritysmaailmassa taitaa kannattavan investoinnin tuottaa arvonsa takaisin max 10 vuodessa ja siihen päälle pääomalle korko.
Tuo rajojen korottaminen aloitus ja investintitukiin ei ratkaise pellonhinta ongelmaa mitenkään, siitä huolimatta olisi se joukko joka maksaisi itsensä kipeäksi jotta pääsisivät näiden "elinkelpoisten" kerhoon jäseniksi. Eikä sinäänsä viljelyn aloittamiseen kai tarvitse mitään rajaehtoja täyttää, aloitus ja investointitukiin kylläkin.
Mitäs ajatellaan näistä ketkä hoidattavat maatilansa työntekijöiden/tilanhoitajan avulla, ja ovat itse jossakin kokopäiväisesti töissä ? Ovatko he sivutoimisia viljelijöitä ? esim. nykyinen maatalousministeri tai mtk:n puheenjohtaja. Molemmilla kohtuullisen kokoinen lypsykarjatila, ja työ varmasti sellainen jota ei voi tehdä "siinä sivussa" kuten ei myöskään karjatilan hoitoa.
vähän lyhensin... jos raivaus ja tukijärjestelmään hyväksyminen olisi täysin varmaa, niin uutta peltoa tulisi lisää, tuki/ha laskisi ja vaatimukset tuen korottamiselle lisääntyisivät...ja tämän homman järkevyys? Raivausta voisi verrata setelielvytykseen.
Varmaan näin, mutta tämähän osoittaa vain sen, että jossakin sitä peltoa tarvitaan tuotannon välineenä ja jossakin sitä pidetään hallussa vain tukien vuoksi. En tiedä onko siinä järkeä, mutta jos tilan kehittäminen vaatii peltoalan lisäämistä eikä sitä mistään löydy muuten niin silloin sitä yleensä raivataan. Nythän näitä ei saa tukien piiriin kuin jollakin muutamilla poikkeuksilla, että sikäli ei varmaan kenenkään tarvitse olla huolissaan. Mutta onko se edelleenkään oikein, että toisaalla pellot metsitetään tai ne kasvavat mitä ties rikkaa ja toisaalla sitä raivataan lisää? Ei luulisi tässäkään olevan järkeä...LainausTyövoimapulaan ei enää maatalouspuolelta löydy vastaavaa panosta, kuin joskus menneinä vuosina. Ainakaan nämä "jäähdyttelijät" ja tukijärjestelmässä roikkujat eivät ole se potentiaalisin kohderyhmä, joka alkaa laittaa tätä maata kuntoon. Mitäs sille pitäisi tehdä, jos joku haluaa ikääntyessäkin roikkua vielä työnsyrjässä kiinni, onko siinä jotain pahaa?En nyt hae näistä jäähdyttelijöistä työvoimapulan pelastajia vaan niistä tulevista jotka aikovat viljelijän uralle. Nyt kun on enemmän kuin velvoillisuus jatkaa sitä sukutilaa vaikkei niin kiinnostaisikaan. Jäähdyttelijät viljelköön sen ajan kun viljelevät, jos ikärajat olisivat tai tukiporkkanaa ei olisi, niin lyhyemmän ajan.LainausSivutoimiviljely on kasvitilalla melkein sääntö, jos näitä ruuhkahuippuja keväällä ja syksyllä ei lasketa, niin jotain siinä on aina muutakin sivussa. Onko sitten järkevämpää olla sivuelinkeinoja vai rehellistä palkkatyötä. Myös sivuelinkeinon kannattavuus voi olla ihan surkea, kalliita koneita, vähän tunteja ym. Sivutoimisuutta ei myöskään tarvitse kadehtia, koska jokaisella on tämä kortti käytössä....toisin kuin maatilan jatkajalta vaaditaan jo ehtoja, joiden kiristäminen tuntuisi todella ihmeelliseltä. Mihin perustuisi kynnyksen nostaminen niin, ettei kelpaisi enää omien peltojen viljelemiseen?Eihän ne pellot ole vielä sinun, jos spv:ssä olet niitä vasta ostamassa tai lahjana saamassa? Tämä luopumistuki järjeltelmähän on poistumassa, että jatkosta ei kai kukaan osaa oikein vielä sanoa. Joo no mä puhuin palkkatyöstä, mutta miksei sivutoimisuuteenkin sovi sama. Eli siinä vaiheessa, kun maataloutta hoidetaan nollatuloksella niin kustaan kaikkien muiden muroihin.LainausParemmin taitaa laskukone olla sivutoimisilla hallussa kuin päätoimisilla, ainakin jos katselee yleiskuvaa maataloudesta on kaikkein äänekkäin joukko niitä jotka ovat investoineet massiivisesti velkarahalla ja nyt vaaditaan yhteiskuntaa apuun kun rahat ei riitäkkään tilan pyöritykseen saatika velkojen maksuun. Ja se nyt kai sinäänsä ole mitenkään väärin jos joku haluaa tilan ulkopuolelta tulevan rahan sijoittaa viljelyyn, lähinnä se on jokaisen kohdalla oma ratkaisu. Muutenkin tähän maatalouteen pitäisi ottaa ihan perustavanlaatuista yritysmaailman oppia mukaan, nyt kun peltoa ostetaan lasketaan mikä on koko tilan maksukyky ja vähemmälle huomiolle jää se kuinka nopeasti se uusi investointi tuottaa hintansa takaisin. Normaalissa yritysmaailmassa taitaa kannattavan investoinnin tuottaa arvonsa takaisin max 10 vuodessa ja siihen päälle pääomalle korko.
Tuo rajojen korottaminen aloitus ja investintitukiin ei ratkaise pellonhinta ongelmaa mitenkään, siitä huolimatta olisi se joukko joka maksaisi itsensä kipeäksi jotta pääsisivät näiden "elinkelpoisten" kerhoon jäseniksi. Eikä sinäänsä viljelyn aloittamiseen kai tarvitse mitään rajaehtoja täyttää, aloitus ja investointitukiin kylläkin.
Niin kellä on ja kellä ei. Itse olen huomannut, että osa on näitä investoijia jotka on rakentaneet sen miljoona navetan tai sitten pari uutta fenttiä pihalla, joilla voi olla nyt vaikeaa en tiedä. Sitten on se yksi porukka jonka ei tarvitse haaveillakkaan mistään uusista traktoreista hyvä jos nyt silloin tällöin jotain uutta laitetta hankitaan ja sekään ei ole silloin traktori. Sitten on ne sivutoimiset viljelijät jotka vaihtavat traktoria ja uusia koneita ilmestyy sen kokoisille tiloille joilla ei päätoimisena olisi mitään mahdollisuutta investoida sellaisiin. Sitten on ne jotka tekevät vanhoilla koneilla. Yleensä näillä on maksimi määrät kaikenlaisia hömppiä voivat olla myös sivutoimisia yleensä nuoremmat on ja vanhemmat eivät "niitä jäähdyttelijöitä".
Kyllä se mun mielestä on vähän koko alan ongelma, jos sitä rahaa työnnetään ulkopuolelta siihen maatalouteen. Tällä tuetaan teollisuutta kauppaa yms. Hyvähän se on kun toimeentulo tulee muualta. Niinkuin sanoin siitä tuskin kukaan tykkäisi jos kokotoimiset viljelijät tulisivat tekemään ALE hintaan niitä teidän töitä.
vähän lyhensin... jos raivaus ja tukijärjestelmään hyväksyminen olisi täysin varmaa, niin uutta peltoa tulisi lisää, tuki/ha laskisi ja vaatimukset tuen korottamiselle lisääntyisivät...ja tämän homman järkevyys? Raivausta voisi verrata setelielvytykseen.
Varmaan näin, mutta tämähän osoittaa vain sen, että jossakin sitä peltoa tarvitaan tuotannon välineenä ja jossakin sitä pidetään hallussa vain tukien vuoksi. En tiedä onko siinä järkeä, mutta jos tilan kehittäminen vaatii peltoalan lisäämistä eikä sitä mistään löydy muuten niin silloin sitä yleensä raivataan. Nythän näitä ei saa tukien piiriin kuin jollakin muutamilla poikkeuksilla, että sikäli ei varmaan kenenkään tarvitse olla huolissaan. Mutta onko se edelleenkään oikein, että toisaalla pellot metsitetään tai ne kasvavat mitä ties rikkaa ja toisaalla sitä raivataan lisää? Ei luulisi tässäkään olevan järkeä...LainausTyövoimapulaan ei enää maatalouspuolelta löydy vastaavaa panosta, kuin joskus menneinä vuosina. Ainakaan nämä "jäähdyttelijät" ja tukijärjestelmässä roikkujat eivät ole se potentiaalisin kohderyhmä, joka alkaa laittaa tätä maata kuntoon. Mitäs sille pitäisi tehdä, jos joku haluaa ikääntyessäkin roikkua vielä työnsyrjässä kiinni, onko siinä jotain pahaa?En nyt hae näistä jäähdyttelijöistä työvoimapulan pelastajia vaan niistä tulevista jotka aikovat viljelijän uralle. Nyt kun on enemmän kuin velvoillisuus jatkaa sitä sukutilaa vaikkei niin kiinnostaisikaan. Jäähdyttelijät viljelköön sen ajan kun viljelevät, jos ikärajat olisivat tai tukiporkkanaa ei olisi, niin lyhyemmän ajan.LainausSivutoimiviljely on kasvitilalla melkein sääntö, jos näitä ruuhkahuippuja keväällä ja syksyllä ei lasketa, niin jotain siinä on aina muutakin sivussa. Onko sitten järkevämpää olla sivuelinkeinoja vai rehellistä palkkatyötä. Myös sivuelinkeinon kannattavuus voi olla ihan surkea, kalliita koneita, vähän tunteja ym. Sivutoimisuutta ei myöskään tarvitse kadehtia, koska jokaisella on tämä kortti käytössä....toisin kuin maatilan jatkajalta vaaditaan jo ehtoja, joiden kiristäminen tuntuisi todella ihmeelliseltä. Mihin perustuisi kynnyksen nostaminen niin, ettei kelpaisi enää omien peltojen viljelemiseen?Eihän ne pellot ole vielä sinun, jos spv:ssä olet niitä vasta ostamassa tai lahjana saamassa? Tämä luopumistuki järjeltelmähän on poistumassa, että jatkosta ei kai kukaan osaa oikein vielä sanoa. Joo no mä puhuin palkkatyöstä, mutta miksei sivutoimisuuteenkin sovi sama. Eli siinä vaiheessa, kun maataloutta hoidetaan nollatuloksella niin kustaan kaikkien muiden muroihin.LainausParemmin taitaa laskukone olla sivutoimisilla hallussa kuin päätoimisilla, ainakin jos katselee yleiskuvaa maataloudesta on kaikkein äänekkäin joukko niitä jotka ovat investoineet massiivisesti velkarahalla ja nyt vaaditaan yhteiskuntaa apuun kun rahat ei riitäkkään tilan pyöritykseen saatika velkojen maksuun. Ja se nyt kai sinäänsä ole mitenkään väärin jos joku haluaa tilan ulkopuolelta tulevan rahan sijoittaa viljelyyn, lähinnä se on jokaisen kohdalla oma ratkaisu. Muutenkin tähän maatalouteen pitäisi ottaa ihan perustavanlaatuista yritysmaailman oppia mukaan, nyt kun peltoa ostetaan lasketaan mikä on koko tilan maksukyky ja vähemmälle huomiolle jää se kuinka nopeasti se uusi investointi tuottaa hintansa takaisin. Normaalissa yritysmaailmassa taitaa kannattavan investoinnin tuottaa arvonsa takaisin max 10 vuodessa ja siihen päälle pääomalle korko.
Tuo rajojen korottaminen aloitus ja investintitukiin ei ratkaise pellonhinta ongelmaa mitenkään, siitä huolimatta olisi se joukko joka maksaisi itsensä kipeäksi jotta pääsisivät näiden "elinkelpoisten" kerhoon jäseniksi. Eikä sinäänsä viljelyn aloittamiseen kai tarvitse mitään rajaehtoja täyttää, aloitus ja investointitukiin kylläkin.
Niin kellä on ja kellä ei. Itse olen huomannut, että osa on näitä investoijia jotka on rakentaneet sen miljoona navetan tai sitten pari uutta fenttiä pihalla, joilla voi olla nyt vaikeaa en tiedä. Sitten on se yksi porukka jonka ei tarvitse haaveillakkaan mistään uusista traktoreista hyvä jos nyt silloin tällöin jotain uutta laitetta hankitaan ja sekään ei ole silloin traktori. Sitten on ne sivutoimiset viljelijät jotka vaihtavat traktoria ja uusia koneita ilmestyy sen kokoisille tiloille joilla ei päätoimisena olisi mitään mahdollisuutta investoida sellaisiin. Sitten on ne jotka tekevät vanhoilla koneilla. Yleensä näillä on maksimi määrät kaikenlaisia hömppiä voivat olla myös sivutoimisia yleensä nuoremmat on ja vanhemmat eivät "niitä jäähdyttelijöitä".
Kyllä se mun mielestä on vähän koko alan ongelma, jos sitä rahaa työnnetään ulkopuolelta siihen maatalouteen. Tällä tuetaan teollisuutta kauppaa yms. Hyvähän se on kun toimeentulo tulee muualta. Niinkuin sanoin siitä tuskin kukaan tykkäisi jos kokotoimiset viljelijät tulisivat tekemään ALE hintaan niitä teidän töitä.
Ei siinä pellon raivaamisessa sinäänsä mitään pahaa ole kunhan ei koiteta työntää kättä muitten taskulle sitten kun se pelto on raivattu. Helpommalla sitä tarvittavaa peltoalaa saisi yhteistyöllä, varmasti löytyy tarvitsijoille nurmialaa viljelyyn ja paskanlevitysalaa myöskin. Viljapuolella sitä peltoalaa on vaikea saada käyttöön tuollaisilla yhteistyökuvioilla.
Kyllä niistä nykyisten tilojen lapsista tulee ihan ilman pakottamistakin työvoimaa työmarkkinoille mutta ei se siltikään estä jatkamasta sitä isipapan työtä maatilalla varsinkaan kasvipuolella, itse ainakin olen tehny kokoajan molempia. Velvollisuudesta jatkamiseen en tiedä, ikinä sitä ei minulta kotona ainakaan edellytetty. Mitä tulee siihen että joku tulisi harrastuksen omaisesti tekemään töitä työpaikoille, niin lähes jokaisella työpaikalla on jo noita halpamaista tulleita työntekijöitä ja suuntaus on kokoajan enemmän sinnepäin eli sinäänsä mitään uutta tuo ei ole.
En sinäänsä edelleenkään nää siinä mitään pahaa jos tuo rahaa viljelyyn tilan ulkopuolelta, lähinnä siinä tuetaan sitä oman tilan kehitystä ja sitämyöten rakennekehitystä josta tässä keskustelussa puhutaan. Kyllä minäkin varmasti maksaisin velkoja tilan ulkopuolisella rahalla pois jos sitä normaaleista palkkatöistä tulisi niin paljon että siihen olisi mahdollisuus. Yhtähyvin voisi kysyä miksi kotieläintilat lykkäävät siellä elukkakopissa tehtyjä rahoja peltoon kun sille samalle rahalle saisi paremman tuoton tilan ulkopuolelta.
Mitäs ajatellaan näistä ketkä hoidattavat maatilansa työntekijöiden/tilanhoitajan avulla, ja ovat itse jossakin kokopäiväisesti töissä ? Ovatko he sivutoimisia viljelijöitä ? esim. nykyinen maatalousministeri tai mtk:n puheenjohtaja. Molemmilla kohtuullisen kokoinen lypsykarjatila, ja työ varmasti sellainen jota ei voi tehdä "siinä sivussa" kuten ei myöskään karjatilan hoitoa.
Äkkiä väitäisin että nykyisen lomituslain mukaan on omasta lompuukista maksettava palkka sille työntekiälle.
vähän lyhensin... jos raivaus ja tukijärjestelmään hyväksyminen olisi täysin varmaa, niin uutta peltoa tulisi lisää, tuki/ha laskisi ja vaatimukset tuen korottamiselle lisääntyisivät...ja tämän homman järkevyys? Raivausta voisi verrata setelielvytykseen.
Varmaan näin, mutta tämähän osoittaa vain sen, että jossakin sitä peltoa tarvitaan tuotannon välineenä ja jossakin sitä pidetään hallussa vain tukien vuoksi. En tiedä onko siinä järkeä, mutta jos tilan kehittäminen vaatii peltoalan lisäämistä eikä sitä mistään löydy muuten niin silloin sitä yleensä raivataan. Nythän näitä ei saa tukien piiriin kuin jollakin muutamilla poikkeuksilla, että sikäli ei varmaan kenenkään tarvitse olla huolissaan. Mutta onko se edelleenkään oikein, että toisaalla pellot metsitetään tai ne kasvavat mitä ties rikkaa ja toisaalla sitä raivataan lisää? Ei luulisi tässäkään olevan järkeä...LainausTyövoimapulaan ei enää maatalouspuolelta löydy vastaavaa panosta, kuin joskus menneinä vuosina. Ainakaan nämä "jäähdyttelijät" ja tukijärjestelmässä roikkujat eivät ole se potentiaalisin kohderyhmä, joka alkaa laittaa tätä maata kuntoon. Mitäs sille pitäisi tehdä, jos joku haluaa ikääntyessäkin roikkua vielä työnsyrjässä kiinni, onko siinä jotain pahaa?En nyt hae näistä jäähdyttelijöistä työvoimapulan pelastajia vaan niistä tulevista jotka aikovat viljelijän uralle. Nyt kun on enemmän kuin velvoillisuus jatkaa sitä sukutilaa vaikkei niin kiinnostaisikaan. Jäähdyttelijät viljelköön sen ajan kun viljelevät, jos ikärajat olisivat tai tukiporkkanaa ei olisi, niin lyhyemmän ajan.LainausSivutoimiviljely on kasvitilalla melkein sääntö, jos näitä ruuhkahuippuja keväällä ja syksyllä ei lasketa, niin jotain siinä on aina muutakin sivussa. Onko sitten järkevämpää olla sivuelinkeinoja vai rehellistä palkkatyötä. Myös sivuelinkeinon kannattavuus voi olla ihan surkea, kalliita koneita, vähän tunteja ym. Sivutoimisuutta ei myöskään tarvitse kadehtia, koska jokaisella on tämä kortti käytössä....toisin kuin maatilan jatkajalta vaaditaan jo ehtoja, joiden kiristäminen tuntuisi todella ihmeelliseltä. Mihin perustuisi kynnyksen nostaminen niin, ettei kelpaisi enää omien peltojen viljelemiseen?Eihän ne pellot ole vielä sinun, jos spv:ssä olet niitä vasta ostamassa tai lahjana saamassa? Tämä luopumistuki järjeltelmähän on poistumassa, että jatkosta ei kai kukaan osaa oikein vielä sanoa. Joo no mä puhuin palkkatyöstä, mutta miksei sivutoimisuuteenkin sovi sama. Eli siinä vaiheessa, kun maataloutta hoidetaan nollatuloksella niin kustaan kaikkien muiden muroihin.LainausParemmin taitaa laskukone olla sivutoimisilla hallussa kuin päätoimisilla, ainakin jos katselee yleiskuvaa maataloudesta on kaikkein äänekkäin joukko niitä jotka ovat investoineet massiivisesti velkarahalla ja nyt vaaditaan yhteiskuntaa apuun kun rahat ei riitäkkään tilan pyöritykseen saatika velkojen maksuun. Ja se nyt kai sinäänsä ole mitenkään väärin jos joku haluaa tilan ulkopuolelta tulevan rahan sijoittaa viljelyyn, lähinnä se on jokaisen kohdalla oma ratkaisu. Muutenkin tähän maatalouteen pitäisi ottaa ihan perustavanlaatuista yritysmaailman oppia mukaan, nyt kun peltoa ostetaan lasketaan mikä on koko tilan maksukyky ja vähemmälle huomiolle jää se kuinka nopeasti se uusi investointi tuottaa hintansa takaisin. Normaalissa yritysmaailmassa taitaa kannattavan investoinnin tuottaa arvonsa takaisin max 10 vuodessa ja siihen päälle pääomalle korko.
Tuo rajojen korottaminen aloitus ja investintitukiin ei ratkaise pellonhinta ongelmaa mitenkään, siitä huolimatta olisi se joukko joka maksaisi itsensä kipeäksi jotta pääsisivät näiden "elinkelpoisten" kerhoon jäseniksi. Eikä sinäänsä viljelyn aloittamiseen kai tarvitse mitään rajaehtoja täyttää, aloitus ja investointitukiin kylläkin.
Niin kellä on ja kellä ei. Itse olen huomannut, että osa on näitä investoijia jotka on rakentaneet sen miljoona navetan tai sitten pari uutta fenttiä pihalla, joilla voi olla nyt vaikeaa en tiedä. Sitten on se yksi porukka jonka ei tarvitse haaveillakkaan mistään uusista traktoreista hyvä jos nyt silloin tällöin jotain uutta laitetta hankitaan ja sekään ei ole silloin traktori. Sitten on ne sivutoimiset viljelijät jotka vaihtavat traktoria ja uusia koneita ilmestyy sen kokoisille tiloille joilla ei päätoimisena olisi mitään mahdollisuutta investoida sellaisiin. Sitten on ne jotka tekevät vanhoilla koneilla. Yleensä näillä on maksimi määrät kaikenlaisia hömppiä voivat olla myös sivutoimisia yleensä nuoremmat on ja vanhemmat eivät "niitä jäähdyttelijöitä".
Kyllä se mun mielestä on vähän koko alan ongelma, jos sitä rahaa työnnetään ulkopuolelta siihen maatalouteen. Tällä tuetaan teollisuutta kauppaa yms. Hyvähän se on kun toimeentulo tulee muualta. Niinkuin sanoin siitä tuskin kukaan tykkäisi jos kokotoimiset viljelijät tulisivat tekemään ALE hintaan niitä teidän töitä.
Ei siinä pellon raivaamisessa sinäänsä mitään pahaa ole kunhan ei koiteta työntää kättä muitten taskulle sitten kun se pelto on raivattu. Helpommalla sitä tarvittavaa peltoalaa saisi yhteistyöllä, varmasti löytyy tarvitsijoille nurmialaa viljelyyn ja paskanlevitysalaa myöskin. Viljapuolella sitä peltoalaa on vaikea saada käyttöön tuollaisilla yhteistyökuvioilla.
Kyllä niistä nykyisten tilojen lapsista tulee ihan ilman pakottamistakin työvoimaa työmarkkinoille mutta ei se siltikään estä jatkamasta sitä isipapan työtä maatilalla varsinkaan kasvipuolella, itse ainakin olen tehny kokoajan molempia. Velvollisuudesta jatkamiseen en tiedä, ikinä sitä ei minulta kotona ainakaan edellytetty. Mitä tulee siihen että joku tulisi harrastuksen omaisesti tekemään töitä työpaikoille, niin lähes jokaisella työpaikalla on jo noita halpamaista tulleita työntekijöitä ja suuntaus on kokoajan enemmän sinnepäin eli sinäänsä mitään uutta tuo ei ole.
En sinäänsä edelleenkään nää siinä mitään pahaa jos tuo rahaa viljelyyn tilan ulkopuolelta, lähinnä siinä tuetaan sitä oman tilan kehitystä ja sitämyöten rakennekehitystä josta tässä keskustelussa puhutaan. Kyllä minäkin varmasti maksaisin velkoja tilan ulkopuolisella rahalla pois jos sitä normaaleista palkkatöistä tulisi niin paljon että siihen olisi mahdollisuus. Yhtähyvin voisi kysyä miksi kotieläintilat lykkäävät siellä elukkakopissa tehtyjä rahoja peltoon kun sille samalle rahalle saisi paremman tuoton tilan ulkopuolelta.
Tahtoo olla että logistiikka alkaa kärsiä jos matkat kasvaa yli 5km. Siinä kun jokainen miettii että paljonko enemmän ajetaan lietettä, rehua ja ynm. siitä navetan vierestä kuin 10-15km päästä.
Tahtoo olla että logistiikka alkaa kärsiä jos matkat kasvaa yli 5km. Siinä kun jokainen miettii että paljonko enemmän ajetaan lietettä, rehua ja ynm. siitä navetan vierestä kuin 10-15km päästä.
Tahtoo olla että logistiikka alkaa kärsiä jos matkat kasvaa yli 5km. Siinä kun jokainen miettii että paljonko enemmän ajetaan lietettä, rehua ja ynm. siitä navetan vierestä kuin 10-15km päästä.
Sitten on kyllä tekijässä kehityskelpoisuutta käyttämättä jos maksimimatka navetalta on 5 km.
Tääläpäin heinät(rehu) korjattiin jo yli satavuotta sitten läpiajettaviin heinäsuuleihin, joista ne sitten talvella ajettiin elukoille. Eivätkä kaikki pellot olleet suinkaan navetan vieressä.
Mitäs ajatellaan näistä ketkä hoidattavat maatilansa työntekijöiden/tilanhoitajan avulla, ja ovat itse jossakin kokopäiväisesti töissä ? Ovatko he sivutoimisia viljelijöitä ? esim. nykyinen maatalousministeri tai mtk:n puheenjohtaja. Molemmilla kohtuullisen kokoinen lypsykarjatila, ja työ varmasti sellainen jota ei voi tehdä "siinä sivussa" kuten ei myöskään karjatilan hoitoa.
Monessa näkyy asuvan pienen pieni kommunisti, en tiedä huomaatteko ittestänne?
Ainoa joka ei ole, taitaa olla JarmöJösseJänisPenis...
En sinäänsä edelleenkään nää siinä mitään pahaa jos tuo rahaa viljelyyn tilan ulkopuolelta, lähinnä siinä tuetaan sitä oman tilan kehitystä ja sitämyöten rakennekehitystä josta tässä keskustelussa puhutaan. Kyllä minäkin varmasti maksaisin velkoja tilan ulkopuolisella rahalla pois jos sitä normaaleista palkkatöistä tulisi niin paljon että siihen olisi mahdollisuus. Yhtähyvin voisi kysyä miksi kotieläintilat lykkäävät siellä elukkakopissa tehtyjä rahoja peltoon kun sille samalle rahalle saisi paremman tuoton tilan ulkopuolelta.
Ei siinä pellon raivaamisessa sinäänsä mitään pahaa ole kunhan ei koiteta työntää kättä muitten taskulle sitten kun se pelto on raivattu. Helpommalla sitä tarvittavaa peltoalaa saisi yhteistyöllä, varmasti löytyy tarvitsijoille nurmialaa viljelyyn ja paskanlevitysalaa myöskin. Viljapuolella sitä peltoalaa on vaikea saada käyttöön tuollaisilla yhteistyökuvioilla.Ei se niin yksinkertaista ole. Nämä yhteistyö, kimppakone systeemit on kauniita tarinoita, mutta totuus on ihan toinen. Jos joku tälläiseen peltoyhteistyöhön suostuisi niin oletus on tietenkin, että tämä elukan pitäjä tekee kaikki työt korjaa rehut ja levittää paskat. Sitten saa kuunnella valitukset tallaantuneista liittymistä ja väärästä ajankohdasta. Tyytyväisenä nostetaan kuitenkin tuet ja hyödyt.
Eikö tilanne olisi vähän toinen nyt. On EU, avoimet rajat jne? En nyt ilmeisesti tajua jotakin. Ei sitä ylituotantoa tarvitsi mihkään viedä, jos ei sitä kukaan väkisin halua ostaa. Ajatuksena siis se, että lopputuotteet saadaan täällä niin edullisiksi ettei tänne kannata mitään tuoda. Liikaa tuotantoakaan ei voi olla koska sitä ylimääräistä ei saa työnnettyä mihinkään markkinoille. Huonot pellot poistuvat koska turhaa ei kannata tuottaa. Ne jotka peltoa tarvitsevat lannanlevitykseen tai rehualaksi niin sitä tulee tarjolle. Tässä nyt joku tietysti heti pahoittaa mielensä, että viljanviljelijöiden pellot siirretään pakkokeinoin elukan pitäjille. Eläinpuolellahan tämä hoituu kätevästi tuotantosopimuksin niinkuin sitä on tähänkin asti ohjailtu. (esim. HK:n emakon vähennys ohjelma)Pakko nyt tarttua vielä tähän, että miten väite on väärä? Jos nyt mentäisiin sellaiseen muotoon, että tulisi ylituotantoa niin eikö se aiheuta hintojen laskua
Niin, nykyinen järjestelmähän on markkinaehtoinen viljalla. Markkinat (joihin me emme edes voi oikein vaikuttaa) määräävät hinnat. Tuet pitävät kasvinviljelijän hengissä. Haikailemasi tuotantotuki olisi ei -markkinahinta, eli nähtävästi korkeahinta, sen on pakko olla korkeampi, kuin maailmanmarkkinahinta, jotta viljelijä SUOMESSA eläisi kunnolla palkansaajan elintason mukaisesti. Näin se oli ennen EU:ta. Olivat kovat tulopoliittisen neuvottelut, mutta onneksi oli neliapilapuolue joka hoiti (Kekkosen suosiossa) tuottajahinnat kainuulaiselle pienviljelijälle sopivaksi. Etelän porvarisviljelijää kyllä lyötiin kunnolla piiskalla. "Oikeat markkinat" tuontisuojarajan takana, jos laskivat, niin valtion vientitukikulut nousivat kiivaasti, koska joka puolella oli ylituotantoa, maito-liha-muna-viljapuolella. Sitten sitä rahankulutusta rajoitettiin tapporahoilla, lannoiteveroilla, investointikielloilla, pakkokesannoilla, ym. Muistuttaa siis tätä nykyistä tuuliroottoritilannetta, jossa sähkön hinta esimerkiksi olisi pitkään lähes nolla, valtio maksaisi tuulimyllyille koko ajan takuuhinnan 85 €/MWh, voimatta pakottaa myllyjä seis. Me näemme tuon tuulimyllyasian juurikin kohtuuttoman kalliina tuotantotukena, ja sen vaikutus investointi-innostukseen on ollut valtava. Ja se olikin tarkoitus, mutta tuotantotukisitoumus helposti karkaa käsistä.
Menneisyyden haavekuvan äärihaikailijat todellisuudessa ajavat itselleen etuoikeutta viljelyyn, muille tosiasiallista elinkeinokieltoa, tilatukien ohjaamista vain rakennemuutosrälssille, maan lunastus- tai jopa takavarikoimisoikeutta heikommalta ainekselta, paikallisten viljelyoikeuksien monopolisoitua jakoa, liikemiesten maanostokieltoa, tarvitsematta kilpailla maasta vuokramarkkinoilla tai ostomarkkinoilla, ja niin edelleen. Kun riittävän härski on, ja vaatimalla vaatii, kohta se tuleekin MTK ohjelmaan mukaan. Ja MTK on edusmiehemme politiikkaan päin, halusimmepa tai emme.Aika kovaa tekstiä. Myönnän ettei tuollainen tuotantosidonnainen tuki olisi ongelmaton, mutta ei ole kyllä tämä nykyinenkään systeemi missä tuki on sidottu hehtaareihin. Tässä haalitaan vain hehtaareita, joka aiheuttaa hintojen nousua. Sinne saa sen "viissatasen" pohjalle jolla täytyy alkaa vuokrailemaan jos haluu. Eli tuki valuu vuokranantajille. Ja toistan tässä itseäni, mutta mitä järkeä siinä on kun sitä peltoa pidetään rikkapeltona kun toisaalla sitä raivataan vaikka minkälaiseen kivikkoon, vaikkei tälle raiviolle edes saada kaikkia tukia jos mitään? Mitä enemmän tätä tilannetta yritään säänöksillä ja ohjailulla suitsia niin sitä enemmän metsään mennään. Markkinaehtoisuus on kaukana.
Tuonkaltaista kehysohjelmaa voitaisiin nimittää rakennemuutokselliseksi eutanasiaohjelmaksi.
-SS-
En sinäänsä edelleenkään nää siinä mitään pahaa jos tuo rahaa viljelyyn tilan ulkopuolelta, lähinnä siinä tuetaan sitä oman tilan kehitystä ja sitämyöten rakennekehitystä josta tässä keskustelussa puhutaan. Kyllä minäkin varmasti maksaisin velkoja tilan ulkopuolisella rahalla pois jos sitä normaaleista palkkatöistä tulisi niin paljon että siihen olisi mahdollisuus. Yhtähyvin voisi kysyä miksi kotieläintilat lykkäävät siellä elukkakopissa tehtyjä rahoja peltoon kun sille samalle rahalle saisi paremman tuoton tilan ulkopuolelta.
Joo tottakai siinä omaa tilaa kehitetään eli yksityisella tasolla ok toimintaa, mutta yleisesti minusta väärin. Jos itselle ilmestyisi rahaa jostakin niin tottakai velkoja maksettaisiin pois. Mietippä nyt jos sä teet siellä tilalla töitä "maksamatta" itselle palkkaa. Joka ainoan euron minkä saat tuista ja myyntitulona sijoitat esim. koneisiin. No okei todennäköisesti ne tilan lainat maksetaan eka. Tälläistä porukkaa kun riittää tarpeeksi niin koneiden hinnat pysyvät ylhäällä tai nousevat. Tietysti tähän vaikuttaa moni muukin asia. Tämän huomaa hyvin, että tälläisenä hetkenä kuin nyt on niin uusia koneita on ilmestynyt ainoastaan niille joilla jalat opn pilvissä ja tälläisille "tilan kehittäjille" jotka käyvät toimeentulon hankkimassa ulkopuolelta.
Tälläinen tila voi vuokrailla peltoja korkeampaan hintaan samoin kuin ostaa. Myyntituotteita voidaan myydä "halvemmalla". Mitä enemmän tälläisiä tiloja tulee niin sitä tukalammaksi kokopäiväisen viljelijän asema tulee. Hänen kun pitää saada siitä hommasta toimeentulokin jäämään. Yleensähän tätä paikataan kai sillä, että se kokopäiväinen yrittää olla niin iso kuin mahdollista. Mitä elukkapuolen rahojen laittoon peltopuolelle tulee niin nuo ovat kuitenkin aika sidoksissa toisiin. Jos ei ole peltoa ei ole rehua ja/tai lannanlevitysalaa. Minusta väärin verrata ulkopuolelta tulevaa rahaa tähän.
Ei se niin yksinkertaista ole. Nämä yhteistyö, kimppakone systeemit on kauniita tarinoita, mutta totuus on ihan toinen. Jos joku tälläiseen peltoyhteistyöhön suostuisi niin oletus on tietenkin, että tämä elukan pitäjä tekee kaikki työt korjaa rehut ja levittää paskat. Sitten saa kuunnella valitukset tallaantuneista liittymistä ja väärästä ajankohdasta. Tyytyväisenä nostetaan kuitenkin tuet ja hyödyt.
Itsellä ei kokemusta, mutta noin sen voisi kuvitella menevän. Joskus yritettiin löytää lannanlevitysalaa ja vaihtaa sitä rehuviljaan niin eipä kiinnostuneita löytynyt. Satunnaiset luomutilat on ainoita joita lanta kiinnosti, mutta sieltä ei sitten rehuviljaa tule. Lisäksi se lanta tulisi saada ilmaiseksi. Parempi ajaa vaan omille pelloille.
No tuo peltojen etäisyys nyt on aika paljon siitäkin kiinni millaista tietä sinne joudutaan ajamaan. Muutenkaan tämä etäisyys keskustelu ei oikein auennut mulle.
Eli siis on jotenkin ok maksaa lainaa pois tilan ulkopuolelta tulevalla rahalla, mutta sillä samalla rahalla ei saisi ostaa mitään muuta maatalouteen liittyvää? Nuo koneet joista puhut, joku voisi sanoa että hivenen ehkä jopa kadehdit, on monesti ns. mukavuushankintoja. Eli tavallaan ostetaan sen ruosteisen kiintolenkin tilalle bahcolainen räikkä ja jos ei ihan bahcolaista niin räikkä kuitenkin. Toki on myös niitä jotka verottajaa pelkää niin kovasti, että mieluummin kantaa ne roposensa konemyyjälle kuin antaa niistä osaa verottajalle ja näitä löytyy sitten ihan joka tuotantosuunnasta riippumatta siitä onko päätoiminen vai ei.Tarkoitan sitä, että siinä vaiheessa kun sieltä maataloudesta ei "nosteta" itselle palkkaa eli kaikki mikä maataloudesta tulee menee sen tilan pyörittämiseen/kehittämiseen. Palkkatöistä käydään sitten hakemassa toimeentulo perheelle. Ja jos rahaa jää ylimääräiseksi ja sitä sijoitetaan sinne maatalouteen esim. johonkin hankintaan niin onhan se ok. Pääasia on se, että jos vuodesta toiseen sieltä maataloudesta ei "nosteta" sitä palkkaa niin minusta siinä ollaan eri viivalla niiden kanssa jotka joutuvat ekaksi elättämään perheensä ja maksamaan lainat ja sitten loppu jää sen tilan kehittämiseen.
Niin on siis kahdenlaisia tilankehtittäjiä? Sellaisia "oikeita kehittäjiä" ja sitten on vaan "tilan kehittäjiä"? Ihan normaalia yritystaloutta on tuoda yritykseen rahaa sen ulkopuolelta joko rahoittajilta tai sitten vaihtoehtoisesti sen yrityksen omistajan toisesta yrityksestä.Juu on ja rahoittajilla on aina tuottovaatimuskin. Vastasin jo tuossa yllä eli niin kauan ok kun sieltä nostetaan palkkaa/voittoa, mutta jos siihen maatalouteen pumpataan vaan kokoajan lisää rahaa ulkopuolelta niin yritysmaailmassa tämä ei toimisi. Tai vaihtoehtoisesti, jos sieltä ei nosteta sitä palkkaa niin kuinka monta yritystä toimii pitkässä juoksussa niin ettei sieltä makseta työntekijöilleen tai ainoastaan sille omistajalleen palkkaa?
Kerros nyt millä perusteella päätoiminen joutuu ahtaalle osa-aikajussien vuoksi? Kyllä ne ihan itse huudattaa ne hinnat taivaisiin, tästä on ihan hyvä esimerkki nyt viime keväältä kuin meidän aukeelta tuli vuokrattavaksi peltoa. Itse tarjosin vuokraa 350€/ha mikä on mielestäni tällä hetkellä aikalailla maksimihinta minkä voi maksaa jos kyseessä ei ole ihan viimeisenpäälle huippupeltoa. Niin mitä tapahtuikaan...tämä kylän luomuheppuli heitti heti pöytään 5 alkavan vuokraluvun ja kuulemma seuraava numero ei ollut 0 tai 1, eli miten tässä nyt sitten näin kävi? Oliko nyt minun vika että tuo päätoiminen maksoi tuon vuokrasumman mitä en olisi ikipäivänä suostunut itse maksamaan, vai onko tässä nyt vahingossa käynyt niin että tuo päätoiminen on sutannu ne isommat tukensa siihen vuokrahintaan ja seuraavaksi itketään huonoa kannattavuutta ja halutaan sosialisoida minunkin peltoni sinne omien jatkoksi??Enkös mä sen jo selittänyt? Hommassa ollaan eri viivalla silloin, jos osa-aika viljelijä ei nosta palkkaa sieltä tilalta. Kaikki tuleva raha saadaan käyttää tilan kehittämiseen (ja lainoihin). Tällöin ollaan vuokratarjouksissa heti edellä. Sinulle on sitten sattunut saman tyyppinen tapaus. Kyllä täälläkin suunnalla pääasiassa luomuviljelijät (osa osa-aikaisia) ja muut osa aikaiset ovat ne pellot ostaneet ja vuokranneet viime aikoina. Ei niihin summiin tavan kokoaikaisella ole varaa.
Tuo on sitten taas täyttä yhteistyöhaluttomuutta puolin ja toisin jos ei noin yksinkertaisia asioita saada toimimaan. Kimppakoneet on asia erikseen, mutta jos ei paskaa ja rehua saada liikkumaan niin jo on kumma. Kaikkein yksinkertaisin yksikkö vaihtokauppoihin on kuitenkin se euro, samoten kuin euro on paras konsultti monen asiaan. Toki siitä paskasta pitää jotain maksaa ravinteiden muodossa ja levitys maksaa aina, mutta ei tämä vaihtoehto saa tulla kalliimmaksi sille vastaanottajalle kuin yaran tai vastaavan pussista kylvökoneeseen päästetty lannoitekkaan. Veikkaan kuitenkin että tuo vaihtoehto saattaa tulla halvemmaksi kuin se pellon vuokraaminen/ostaminen juuri tuota tarkoitusta varten. Jos taas haluja vaihtaa sitä paskaa vaikkapa siihen rehuohraan, niin molemmat pitää arvottaa siihen oikeaan hintaan eli jos sitä paskaa verrataan vaikka yaralaiseen niin silloin sitä rehuohraa verrataan kaupan sisäänostohintaan. Ei yksinkertaisista asioista kannata tehdä liian vaikeita. Se vaan tuntuu välillä olevan monelle jussille se kaikkein vaikein paikka näissä yhteistyökuvioissa ettei se toinen vaan pääse hyötymään yhtään enempää kuin minäkään ja parempi olisi jos se hyötyisi vähemmän.Haluttomuutta tai ei, mutta totuus se on ainakin tällä suunnalla. Ilmeisesti täällä ollaan oltu niin kauan ilman karjaa, että on unohdettu sen positiiviset vaikutukset ja keskitytään vain negatiivisiin, haju haitat, tallaus ongelmat, "paskaralli" kylätiellä jne. Moni ei lisäksi halua viljellä sitä rehuohraa vaikka sille olisi varma menekki. Lehdessä kun lukee, että sitä ei kannata viljellä niin ei se silloin kannata. Tottahan tämä tietysti osittain on. Rehuohran hintakin on niin surkea. Tämä tulee nyt testattua löytyykö niitä halukkaita viljelijöitä, jos tässä luomuun siirrytään ja rehuviljaa täytyisi saada ostettua vai pitääkö tavaran kiertää kaupan kautta, että sitä saa.
Niin kuuluuko jonkun pellot oikeesti jollekin toiselle? Vois tietysti laittaa ihmisiä riviin ja kertoa kellä on suurempi oikeus olla ja elää.
Käyttääkö verokirjalla hankittua rahaa tilan "kehittämiseen"? No jotkut voi ottaa pankista lainaa, toiset agrirahaa ja kolmannet palkkatililtä. Toivottavasti ottavat vaan lainaan ja muistavat maksaa sen takaisin. Klassisen kapitalismin tuotannontekijät, suorastaan pyhä kolmiyhteys, raaka-aineet, työvoima ja pääoma.
Onneksi maatalouden rakenne muuttuu koulutuksen ansiosta. Pojasta diplomi-insinööri maailmalle myymään jotain tietoliikenneverkkoja ja tyttärestä ekonomi paperitehtaan talouspäälliköksi. Ja katso siinä unohtuu 20 lehmän parsihelvetti ja 25 hehtaaria kivisiä metsän reunoja.
mutta sitten taas menee hyvää viljelyä hukkaan ja tuotanto siirtyy taas pohosemmaks ja mitä tapahtuu niille 25 kiviselle hehtaarilleNiin jos pellot on edelleen vanhuksilla niin vanha isäntä jatkaa "viljelyä" löy pellot heinälle ja nostaa tuet. Mukava lisätulo. Jos tulevat myyntiin tai vuokralle niin pyynti on sen tuen verran ja joku laskutaidoton sivutoimi viljelijä tai muuten vain jalat pilvissä elä investoija joka haluaa km:n listalle tulee ja vuokraa tai ostaa pellot, jos pankki ei ole jo laittanut stoppia toiminnalle. Se maltillinen tilan kehittäjä joka joutuu laskemaan jokaisen investoinnin, koska haluaa jatkaa toimintaa tulevaisuudessakin ja saada siitä edelleen toimeentulon perheelle niin alkaa katselemaan sitä mäntykangasta josko tuosta saisi vähän lisää peltoa, kun karja tarvitsi rehua ja paskatkin pitäisi saada pykälien mukaan levitettyä. Karjan määrää ei oikein ole varaa tiputtaa muuten tippuu "lisähinta" taulukoissa alemmalle tasolle. Samalla vois jättää sen kalliin vuokrapellon pois sieltä 50km päästä.
Niin kuuluuko jonkun pellot oikeesti jollekin toiselle? Vois tietysti laittaa ihmisiä riviin ja kertoa kellä on suurempi oikeus olla ja elää.Kyllähän täällä moni tekisi merkittävän uran ihan muissa hommissa kuin maataisteluissa. Dilemma on kuitenkin siinä, että jos maa- ja metsätalous on se juttu, jonka kokee kiinnostavimmaksi asiaksi elämässään, niin pakkohan sitä omaa kutsumusta on seurata.
Käyttääkö verokirjalla hankittua rahaa tilan "kehittämiseen"? No jotkut voi ottaa pankista lainaa, toiset agrirahaa ja kolmannet palkkatililtä. Toivottavasti ottavat vaan lainaan ja muistavat maksaa sen takaisin. Klassisen kapitalismin tuotannontekijät, suorastaan pyhä kolmiyhteys, raaka-aineet, työvoima ja pääoma.
Onneksi maatalouden rakenne muuttuu koulutuksen ansiosta. Pojasta diplomi-insinööri maailmalle myymään jotain tietoliikenneverkkoja ja tyttärestä ekonomi paperitehtaan talouspäälliköksi. Ja katso siinä unohtuu 20 lehmän parsihelvetti ja 25 hehtaaria kivisiä metsän reunoja.
Eli siis on jotenkin ok maksaa lainaa pois tilan ulkopuolelta tulevalla rahalla, mutta sillä samalla rahalla ei saisi ostaa mitään muuta maatalouteen liittyvää? Nuo koneet joista puhut, joku voisi sanoa että hivenen ehkä jopa kadehdit, on monesti ns. mukavuushankintoja. Eli tavallaan ostetaan sen ruosteisen kiintolenkin tilalle bahcolainen räikkä ja jos ei ihan bahcolaista niin räikkä kuitenkin. Toki on myös niitä jotka verottajaa pelkää niin kovasti, että mieluummin kantaa ne roposensa konemyyjälle kuin antaa niistä osaa verottajalle ja näitä löytyy sitten ihan joka tuotantosuunnasta riippumatta siitä onko päätoiminen vai ei.Tarkoitan sitä, että siinä vaiheessa kun sieltä maataloudesta ei "nosteta" itselle palkkaa eli kaikki mikä maataloudesta tulee menee sen tilan pyörittämiseen/kehittämiseen. Palkkatöistä käydään sitten hakemassa toimeentulo perheelle. Ja jos rahaa jää ylimääräiseksi ja sitä sijoitetaan sinne maatalouteen esim. johonkin hankintaan niin onhan se ok. Pääasia on se, että jos vuodesta toiseen sieltä maataloudesta ei "nosteta" sitä palkkaa niin minusta siinä ollaan eri viivalla niiden kanssa jotka joutuvat ekaksi elättämään perheensä ja maksamaan lainat ja sitten loppu jää sen tilan kehittämiseen.LainausNiin on siis kahdenlaisia tilankehtittäjiä? Sellaisia "oikeita kehittäjiä" ja sitten on vaan "tilan kehittäjiä"? Ihan normaalia yritystaloutta on tuoda yritykseen rahaa sen ulkopuolelta joko rahoittajilta tai sitten vaihtoehtoisesti sen yrityksen omistajan toisesta yrityksestä.Juu on ja rahoittajilla on aina tuottovaatimuskin. Vastasin jo tuossa yllä eli niin kauan ok kun sieltä nostetaan palkkaa/voittoa, mutta jos siihen maatalouteen pumpataan vaan kokoajan lisää rahaa ulkopuolelta niin yritysmaailmassa tämä ei toimisi. Tai vaihtoehtoisesti, jos sieltä ei nosteta sitä palkkaa niin kuinka monta yritystä toimii pitkässä juoksussa niin ettei sieltä makseta työntekijöilleen tai ainoastaan sille omistajalleen palkkaa?LainausKerros nyt millä perusteella päätoiminen joutuu ahtaalle osa-aikajussien vuoksi? Kyllä ne ihan itse huudattaa ne hinnat taivaisiin, tästä on ihan hyvä esimerkki nyt viime keväältä kuin meidän aukeelta tuli vuokrattavaksi peltoa. Itse tarjosin vuokraa 350€/ha mikä on mielestäni tällä hetkellä aikalailla maksimihinta minkä voi maksaa jos kyseessä ei ole ihan viimeisenpäälle huippupeltoa. Niin mitä tapahtuikaan...tämä kylän luomuheppuli heitti heti pöytään 5 alkavan vuokraluvun ja kuulemma seuraava numero ei ollut 0 tai 1, eli miten tässä nyt sitten näin kävi? Oliko nyt minun vika että tuo päätoiminen maksoi tuon vuokrasumman mitä en olisi ikipäivänä suostunut itse maksamaan, vai onko tässä nyt vahingossa käynyt niin että tuo päätoiminen on sutannu ne isommat tukensa siihen vuokrahintaan ja seuraavaksi itketään huonoa kannattavuutta ja halutaan sosialisoida minunkin peltoni sinne omien jatkoksi??Enkös mä sen jo selittänyt? Hommassa ollaan eri viivalla silloin, jos osa-aika viljelijä ei nosta palkkaa sieltä tilalta. Kaikki tuleva raha saadaan käyttää tilan kehittämiseen (ja lainoihin). Tällöin ollaan vuokratarjouksissa heti edellä. Sinulle on sitten sattunut saman tyyppinen tapaus. Kyllä täälläkin suunnalla pääasiassa luomuviljelijät (osa osa-aikaisia) ja muut osa aikaiset ovat ne pellot ostaneet ja vuokranneet viime aikoina. Ei niihin summiin tavan kokoaikaisella ole varaa.
On hyvä jos se osa-aika viljelijöidenkin keskuudessa aletaan oppia laskukoneen käyttö. Olen pitänyt, että tähän asti sen on osanneet ainoastaan ne jotka ovat pelloistaan luopuneet.LainausTuo on sitten taas täyttä yhteistyöhaluttomuutta puolin ja toisin jos ei noin yksinkertaisia asioita saada toimimaan. Kimppakoneet on asia erikseen, mutta jos ei paskaa ja rehua saada liikkumaan niin jo on kumma. Kaikkein yksinkertaisin yksikkö vaihtokauppoihin on kuitenkin se euro, samoten kuin euro on paras konsultti monen asiaan. Toki siitä paskasta pitää jotain maksaa ravinteiden muodossa ja levitys maksaa aina, mutta ei tämä vaihtoehto saa tulla kalliimmaksi sille vastaanottajalle kuin yaran tai vastaavan pussista kylvökoneeseen päästetty lannoitekkaan. Veikkaan kuitenkin että tuo vaihtoehto saattaa tulla halvemmaksi kuin se pellon vuokraaminen/ostaminen juuri tuota tarkoitusta varten. Jos taas haluja vaihtaa sitä paskaa vaikkapa siihen rehuohraan, niin molemmat pitää arvottaa siihen oikeaan hintaan eli jos sitä paskaa verrataan vaikka yaralaiseen niin silloin sitä rehuohraa verrataan kaupan sisäänostohintaan. Ei yksinkertaisista asioista kannata tehdä liian vaikeita. Se vaan tuntuu välillä olevan monelle jussille se kaikkein vaikein paikka näissä yhteistyökuvioissa ettei se toinen vaan pääse hyötymään yhtään enempää kuin minäkään ja parempi olisi jos se hyötyisi vähemmän.Haluttomuutta tai ei, mutta totuus se on ainakin tällä suunnalla. Ilmeisesti täällä ollaan oltu niin kauan ilman karjaa, että on unohdettu sen positiiviset vaikutukset ja keskitytään vain negatiivisiin, haju haitat, tallaus ongelmat, "paskaralli" kylätiellä jne. Moni ei lisäksi halua viljellä sitä rehuohraa vaikka sille olisi varma menekki. Lehdessä kun lukee, että sitä ei kannata viljellä niin ei se silloin kannata. Tottahan tämä tietysti osittain on. Rehuohran hintakin on niin surkea. Tämä tulee nyt testattua löytyykö niitä halukkaita viljelijöitä, jos tässä luomuun siirrytään ja rehuviljaa täytyisi saada ostettua vai pitääkö tavaran kiertää kaupan kautta, että sitä saa.
Yhteiskoneissa on sekin ongelma, että suomessa on aika lyhyet nämä käyttösesongit, että ainakaan sellaisten koneiden mitä sesongeissa tarvitaan yhteiskäytössä en näe mitään järkeä.Niin kuuluuko jonkun pellot oikeesti jollekin toiselle? Vois tietysti laittaa ihmisiä riviin ja kertoa kellä on suurempi oikeus olla ja elää.
Käyttääkö verokirjalla hankittua rahaa tilan "kehittämiseen"? No jotkut voi ottaa pankista lainaa, toiset agrirahaa ja kolmannet palkkatililtä. Toivottavasti ottavat vaan lainaan ja muistavat maksaa sen takaisin. Klassisen kapitalismin tuotannontekijät, suorastaan pyhä kolmiyhteys, raaka-aineet, työvoima ja pääoma.
Onneksi maatalouden rakenne muuttuu koulutuksen ansiosta. Pojasta diplomi-insinööri maailmalle myymään jotain tietoliikenneverkkoja ja tyttärestä ekonomi paperitehtaan talouspäälliköksi. Ja katso siinä unohtuu 20 lehmän parsihelvetti ja 25 hehtaaria kivisiä metsän reunoja.
Moni tuntuu nyt ottavan tämän silleen, että tulisi joku "ylipäällikkö" sanomaan kuka saa viljellä ja kuka ei. Ei se ole tarkoitus vaan se, että nyt tulevissa uudistuksissa huomioitaisiin nämä ongelmat mitä on syntynyt. Eli viljelijä väestö ikääntyy, sivutoimiviljely lisääntyy, viljely siirtyy pohjoisemmaksi, pelto raivataan lisää, kun toisaalla sitä metsitetään tai se kasvaa rikkaa. Investoinnit muualla kuin maitopuolella on aika seis. Tai no muutama osa-aika viljelijä rakentaa sen uuden kaurakirkon, että erät kuivuu samalla kun palkkatöissä käydää juoksemassa hakemassa rahaa toimeentuloon. ;D Maitopuolella tuntuu vielä olevan kova hinku rakentaa. Suomen maatalouden kilpailukyky eurooppaan tai maailmaan verrattuna on aika nolla.
Niin moni ei muista maksaa sitä takaisin sitähän tässä on yritetty toitottaa. Ja rakennekehitys menee tietysti omalla painollaan jotenkin eteenpäin. Jos on riittävä koulutus, että osaa laskea kannattaako käyttää 5 viikon loma savea potkien niin yleensä se saven potkiminen jää. Voi johtua myös siitä, että palkkatyön tulotaso on riittävä eikä innosta tulla tekemään halpatyötä vapaa-ajalla.mutta sitten taas menee hyvää viljelyä hukkaan ja tuotanto siirtyy taas pohosemmaks ja mitä tapahtuu niille 25 kiviselle hehtaarilleNiin jos pellot on edelleen vanhuksilla niin vanha isäntä jatkaa "viljelyä" löy pellot heinälle ja nostaa tuet. Mukava lisätulo. Jos tulevat myyntiin tai vuokralle niin pyynti on sen tuen verran ja joku laskutaidoton sivutoimi viljelijä tai muuten vain jalat pilvissä elä investoija joka haluaa km:n listalle tulee ja vuokraa tai ostaa pellot, jos pankki ei ole jo laittanut stoppia toiminnalle. Se maltillinen tilan kehittäjä joka joutuu laskemaan jokaisen investoinnin, koska haluaa jatkaa toimintaa tulevaisuudessakin ja saada siitä edelleen toimeentulon perheelle niin alkaa katselemaan sitä mäntykangasta josko tuosta saisi vähän lisää peltoa, kun karja tarvitsi rehua ja paskatkin pitäisi saada pykälien mukaan levitettyä. Karjan määrää ei oikein ole varaa tiputtaa muuten tippuu "lisähinta" taulukoissa alemmalle tasolle. Samalla vois jättää sen kalliin vuokrapellon pois sieltä 50km päästä.
mutta sitten taas menee hyvää viljelyä hukkaan ja tuotanto siirtyy taas pohosemmaks ja mitä tapahtuu niille 25 kiviselle hehtaarille
Rakennekehitystä vie eteenpäin monipuolinen koulutustarjonta myös maatalousvaltaisilla alueilla.Rakennekehitystä vie parhaiten eteenpäin kun maatalouden koulutus viedään pois maatalousvaltaisilta alueilta. Näkee vähän muutakin kuin paskaa.
Rakennekehitystä vie eteenpäin monipuolinen koulutustarjonta myös maatalousvaltaisilla alueilla.Rakennekehitystä vie parhaiten eteenpäin kun maatalouden koulutus viedään pois maatalousvaltaisilta alueilta. Näkee vähän muutakin kuin paskaa.
En oikein ymmärrä miten osa-aikaviljelijä tekee työt halvemmalla. Liikkeet kun ilmoittaa hinnan niin osa-aikaiset myy väkisin vielä halvemmalla vai 😂 ja miten se on epäreilua että joku tekee töitä niitä kohtaan ketä ei tee?Simppeliä. Sinun kun ei tarvitse osa-aikaisena hankkia sitäö tuloa sieltä pellosta vaan palkkatöistä niin kaikki pelloilta tule tulo jää hukattavaksi kalliimpiin vuokriin ja pellon ostohintoihin. Tai konekauppaan. Mitä enemmän tälläinen viljely lisääntyy niin konekauppiaat saadaan pysymään tyytyväisenä ja pellon vuokraajat.
Tunnut nyt unohtavan yhden pikku seikan tuossa osa-aikaisten parjaamisessakin, et kai sentään voi olettaa että jos koko vuodeksi ei ole töitä että sillä pystyisi myöskään elättämään itseään saatika kokonaista perhettä koko vuotta? Ja kyllä jos vertaa samankokoista viljatilaa ja eläintilaa, niin se ero liikevaihdossa vaikuttaa siihen paljonko voidaan tulouttaa sitä palkkaa sille yrittäjälle vuodessa. Kovinkaan montaa päätoimista viljatilaa en tiedä juurikaan edellämainituista syistä ja nekin jotka eivät käy vieraalla töissä tekevät jotain sivubisnestä tai hakee motolla metsästä sen loppuvuoden elannon.
[Totta. Ylempänä selitetty, että raja on häilyvä. Tälläinen uusi suuntaus vain tuntuu olevan. Eipä niitä kokoaikaisia viljelijöitä täälläkään enää montaa ole. Useimmat tekevät jotain satunnaisia töitä ulkopuolella tai urakointi hommia. Näissä varmasti molemmat täydentävät toisiaan. Ilmeisesti teilläpäin ei ole tälläinen sitten yleistynyt. Kyllä sen sitten aika nopeasti tunnistaa kun kohdalle osuu.LainausJoo no täällä ostohinnat ovat ehkä parhaimmillaan tuossa kympin paikkeilla nyt muutamia ollut allekkin. Vuokrista ei tarkkaa käsitystä mutta parista sadasta ehkä tuonne neljään viiteen sataan. Eihän täällä ainakaan näillä suurimmilla laajentajilla ole aikomustakaan hoitaa peltojaan kunnolla. Heinää, rikkaa hömppää yms. siellä kasvaa. Rahat otetaan tuista. Viiden sadan vuokralla ei käteen pitäisi jäädä mitään, siksi tätä järkevyyttä vähän ihmettelen ja jollain pitäisi elääkkin. Ainiin mutta se palkkatyö on onneksi.
Täälläpäin se kasvaminenkaan ei ole helppoa kun pelloista maksetaan se yli 500€ vuokraa ja ostohinta kipuaa sinne 15k€ nurkille kun oikein pistetään pöhvelit kilpailemaan keskenään. Ja tuo 15k€ huudettiin suoraan tarjousajan alussa kuulematta sen enempää mitä muut tarjoaa, taisi seuraavaksi lähin tarjous jäädä alta 13k€... Se maan nälkä on vaan toisilla kovinkin mahdoton ja kuvitellaan että jos niitä hehtaareita on enemmän niin sillä pienelläkin katteella pärjätään. Siinä ei vaan oteta huomioon sitä, että kun pinta-ala kasvaa paljon niin kasvaa samalla riskien mahdollisuus ja niitä peltoja ei enää ehditäkkään hoitaa samalla tavalla kuin ennen.
Riskien kasvu on totta. Itsellä on nykyiselle kalustolle aika maksimi määrä peltoa. Tänäkin keväänä olisi ollut varmaan vaikeuksia jos ei syysviljoja olisi ollut.LainausTuosta en edelleenkään ole samaa mieltä että osa-aikainen olisi jotenkin edellä vuokra/ostotarjouksissa vaikka upottaisikin kaiken maataloudesta tulevan rahan sinne tilan kehitykseen. Mutta siitä lienee turha kinata enempää, olemme vaan eri mieltä asiasta.
Sinne ei ole sitten pesinyt tämä uusi muoti vielä. Onhan se nyt ihan eri juttu, jos toimeentulo tulee palkkatyöstä niin ei tarvitse ekaksi varata sitä perheen toimeentuloon tarvittavaa rahaa päältä. Jos olemme erimieltä niin se on ok. Mutta jos et selityksistä huolimatta ymmärrä niin se on kai sitten molempien ongelma. Minun huonon selityksen nyt ainakin.LainausYhteistyökuviot viljelijöiden välillä on toisinaan hieman haastava asia, kuten sanoin ollaan tarkkoina ettei se toinen vaan saa parempaa hyötyä kuin minä ja parempi olisi jos se toinen hyötyisi vähemmän. Sen takia ne kaikki pitäisi käsitellä euroina eikä muina yksikköinä koska jokainen ymmärtää euroja. Se on vaan enemmänkin yhteistyöhaluttomuutta/kyvyttömyyttä jos sitä paskaa ei saada leveäksi tai rehuviljaa tilalle, euroistahan se kaikki loppujenlopuksi kiinni on kunhan kumpikaan osapuoli ei yritä kusettaa itselleen isompaa hyötyä. Tietty jos on 50km säteellä omasta tilasta ei tule kenenkään kanssa toimeen tilanne on toinen, mutta silloin saanee unohtaa myös ne pellon vuokraukset ja ostot samalta säteeltä.
Yhteiset koneet ei tule ikinä toimimaan kunnolla, sen myönnän. Ennemmin kuin ostaa yhteiskäytettäviä koneita, pitäisi panostaa siihen että yksi hoitaa aina yhden työvaiheen kaikilla yhteistyötiloilla. Eli yhdellä on äes, toisella kylvökone jne jne ja nämä koneet olisi sitten taas riittävän isoja ko pinta-alan hoitamiseen. Näin kenenkään ei tarvitsisi ostaa koko konekaartia pihalleen seisoskelemaan ja vaikka koneet ostettaisiinkin yhdessä olisi aina vain yksi käyttäjä ko. koneella jotta huollot, pesut yms tulisi tehtyä aina kunnolla. Tietysti voi olla liian vaikea rasti tuo yhteistyö jos sitä halukkuutta ei ole niin sitä ei ole ja jokainen painaa hammasta purren omalla kalustollaan samalla miettien miten tuonkin saisi tiputettua matkasta pois.
Joo yleensä siinä kadehtitaan sitä elukan pitäjää vaikka en ymmärrä mitä kadehtimista siinä on. Töitä kellon ympäri huonolla palkalla. Paska jokatapauksessa pitäisi saada ilmaiseksi. Levityksestä voitaisiin maksaa. Ja viljasta pitäisi maksaa sama kuin hinta lehdessä.
Tuo malli missä jollakin on äes ja jollakin kylvökone jne. Niin siinäkin tulee se ongelma, että sitten on väärään syvyyteen äestetty ja väärin kylvetty jne. Kyllä se vaan parempi on, että omat koneet ja sillä selvä.
Tässä sivutoimisuudessa on kummallinen vastakkainasettelu. Jos palkkatyössä käyvä
viljelee sitä pientä(alle 100ha)kotitilaa ja käyttää lomat ja etäpäivät tilanhoitoon, on
heti halveksittu pummi ja loinen. Samankokoisen tilan viljelijää kutsutaan isännäksi,
jos hänellä on maansiirtoalan yritys tai kaksi motoketjua tms. Hän ei olekaan kusitolppa,
vaan ahkera ja kiva tyyppi.
Tässä sivutoimisuudessa on kummallinen vastakkainasettelu. Jos palkkatyössä käyvä
viljelee sitä pientä(alle 100ha)kotitilaa ja käyttää lomat ja etäpäivät tilanhoitoon, on
heti halveksittu pummi ja loinen. Samankokoisen tilan viljelijää kutsutaan isännäksi,
jos hänellä on maansiirtoalan yritys tai kaksi motoketjua tms. Hän ei olekaan kusitolppa,
vaan ahkera ja kiva tyyppi.
Eri asia. Toinen on yrittäjä ja toinen kuuluu SAK:hon(ihmettelen kyllä miksi?)
Eri asia. Toinen on yrittäjä ja toinen kuuluu SAK:hon(ihmettelen kyllä miksi?)Miten niin se on eri asia? Muuttuuko tilanne paremmaksi jos kuuluukin Loimaan kassaan? Jos yrittäjuus tekee asiasta hyväksytympää, se on nopeasti kierretty. Et katsone kieroon, kun se entinen talonmies viljelee nyt peltoja ja tekee samoja hommia pakkoyrittäjänä mökkitalkkarin toiminimellä?
Tässä sivutoimisuudessa on kummallinen vastakkainasettelu. Jos palkkatyössä käyvä
viljelee sitä pientä(alle 100ha)kotitilaa ja käyttää lomat ja etäpäivät tilanhoitoon, on
heti halveksittu pummi ja loinen. Samankokoisen tilan viljelijää kutsutaan isännäksi,
jos hänellä on maansiirtoalan yritys tai kaksi motoketjua tms. Hän ei olekaan kusitolppa,
vaan ahkera ja kiva tyyppi.
Eri asia. Toinen on yrittäjä ja toinen kuuluu SAK:hon(ihmettelen kyllä miksi?)
En oikein ymmärrä miten osa-aikaviljelijä tekee työt halvemmalla. Liikkeet kun ilmoittaa hinnan niin osa-aikaiset myy väkisin vielä halvemmalla vai 😂 ja miten se on epäreilua että joku tekee töitä niitä kohtaan ketä ei tee?Simppeliä. Sinun kun ei tarvitse osa-aikaisena hankkia sitäö tuloa sieltä pellosta vaan palkkatöistä niin kaikki pelloilta tule tulo jää hukattavaksi kalliimpiin vuokriin ja pellon ostohintoihin. Tai konekauppaan. Mitä enemmän tälläinen viljely lisääntyy niin konekauppiaat saadaan pysymään tyytyväisenä ja pellon vuokraajat.
Tässä on nyt tehtävä vielä selväksi se, että silloin jos osa aikainen tekee kuitenkin pääsääntöisesti niitä peltotöitä ja hankkii vain osan tulostaan satunnaisilla urakoinnella yms. sellaisilla, niin todennäköisesti pellostakin otetaan sitä tuloa. Raja on tietysti häilyvä, mutta tässä kun on seuraillut muutamia viljelijöitä sivusta jotka ovat lisänneet vuokrailemalla ja ostamalla peltoa-alaa niin tuolla tavalla tuo tuntuu toimivan. Palkkatöissä ulkopuolella tehdään täydet päivät ja sitten lomat ja viikonloput viljellään. Kaikillahan tähän on tietysti mahdollisuus että siitä vain voi sanoa, mutta ei tälläisellä kehityksellä maatalousalaa kyllä eteenpäin viedä.
Tunnut nyt unohtavan yhden pikku seikan tuossa osa-aikaisten parjaamisessakin, et kai sentään voi olettaa että jos koko vuodeksi ei ole töitä että sillä pystyisi myöskään elättämään itseään saatika kokonaista perhettä koko vuotta? Ja kyllä jos vertaa samankokoista viljatilaa ja eläintilaa, niin se ero liikevaihdossa vaikuttaa siihen paljonko voidaan tulouttaa sitä palkkaa sille yrittäjälle vuodessa. Kovinkaan montaa päätoimista viljatilaa en tiedä juurikaan edellämainituista syistä ja nekin jotka eivät käy vieraalla töissä tekevät jotain sivubisnestä tai hakee motolla metsästä sen loppuvuoden elannon.
[Totta. Ylempänä selitetty, että raja on häilyvä. Tälläinen uusi suuntaus vain tuntuu olevan. Eipä niitä kokoaikaisia viljelijöitä täälläkään enää montaa ole. Useimmat tekevät jotain satunnaisia töitä ulkopuolella tai urakointi hommia. Näissä varmasti molemmat täydentävät toisiaan. Ilmeisesti teilläpäin ei ole tälläinen sitten yleistynyt. Kyllä sen sitten aika nopeasti tunnistaa kun kohdalle osuu.LainausJoo no täällä ostohinnat ovat ehkä parhaimmillaan tuossa kympin paikkeilla nyt muutamia ollut allekkin. Vuokrista ei tarkkaa käsitystä mutta parista sadasta ehkä tuonne neljään viiteen sataan. Eihän täällä ainakaan näillä suurimmilla laajentajilla ole aikomustakaan hoitaa peltojaan kunnolla. Heinää, rikkaa hömppää yms. siellä kasvaa. Rahat otetaan tuista. Viiden sadan vuokralla ei käteen pitäisi jäädä mitään, siksi tätä järkevyyttä vähän ihmettelen ja jollain pitäisi elääkkin. Ainiin mutta se palkkatyö on onneksi.
Täälläpäin se kasvaminenkaan ei ole helppoa kun pelloista maksetaan se yli 500€ vuokraa ja ostohinta kipuaa sinne 15k€ nurkille kun oikein pistetään pöhvelit kilpailemaan keskenään. Ja tuo 15k€ huudettiin suoraan tarjousajan alussa kuulematta sen enempää mitä muut tarjoaa, taisi seuraavaksi lähin tarjous jäädä alta 13k€... Se maan nälkä on vaan toisilla kovinkin mahdoton ja kuvitellaan että jos niitä hehtaareita on enemmän niin sillä pienelläkin katteella pärjätään. Siinä ei vaan oteta huomioon sitä, että kun pinta-ala kasvaa paljon niin kasvaa samalla riskien mahdollisuus ja niitä peltoja ei enää ehditäkkään hoitaa samalla tavalla kuin ennen.
Riskien kasvu on totta. Itsellä on nykyiselle kalustolle aika maksimi määrä peltoa. Tänäkin keväänä olisi ollut varmaan vaikeuksia jos ei syysviljoja olisi ollut.LainausTuosta en edelleenkään ole samaa mieltä että osa-aikainen olisi jotenkin edellä vuokra/ostotarjouksissa vaikka upottaisikin kaiken maataloudesta tulevan rahan sinne tilan kehitykseen. Mutta siitä lienee turha kinata enempää, olemme vaan eri mieltä asiasta.
Sinne ei ole sitten pesinyt tämä uusi muoti vielä. Onhan se nyt ihan eri juttu, jos toimeentulo tulee palkkatyöstä niin ei tarvitse ekaksi varata sitä perheen toimeentuloon tarvittavaa rahaa päältä. Jos olemme erimieltä niin se on ok. Mutta jos et selityksistä huolimatta ymmärrä niin se on kai sitten molempien ongelma. Minun huonon selityksen nyt ainakin.
Yhteistyökuviot viljelijöiden välillä on toisinaan hieman haastava asia, kuten sanoin ollaan tarkkoina ettei se toinen vaan saa parempaa hyötyä kuin minä ja parempi olisi jos se toinen hyötyisi vähemmän. Sen takia ne kaikki pitäisi käsitellä euroina eikä muina yksikköinä koska jokainen ymmärtää euroja. Se on vaan enemmänkin yhteistyöhaluttomuutta/kyvyttömyyttä jos sitä paskaa ei saada leveäksi tai rehuviljaa tilalle, euroistahan se kaikki loppujenlopuksi kiinni on kunhan kumpikaan osapuoli ei yritä kusettaa itselleen isompaa hyötyä. Tietty jos on 50km säteellä omasta tilasta ei tule kenenkään kanssa toimeen tilanne on toinen, mutta silloin saanee unohtaa myös ne pellon vuokraukset ja ostot samalta säteeltä.
Yhteiset koneet ei tule ikinä toimimaan kunnolla, sen myönnän. Ennemmin kuin ostaa yhteiskäytettäviä koneita, pitäisi panostaa siihen että yksi hoitaa aina yhden työvaiheen kaikilla yhteistyötiloilla. Eli yhdellä on äes, toisella kylvökone jne jne ja nämä koneet olisi sitten taas riittävän isoja ko pinta-alan hoitamiseen. Näin kenenkään ei tarvitsisi ostaa koko konekaartia pihalleen seisoskelemaan ja vaikka koneet ostettaisiinkin yhdessä olisi aina vain yksi käyttäjä ko. koneella jotta huollot, pesut yms tulisi tehtyä aina kunnolla. Tietysti voi olla liian vaikea rasti tuo yhteistyö jos sitä halukkuutta ei ole niin sitä ei ole ja jokainen painaa hammasta purren omalla kalustollaan samalla miettien miten tuonkin saisi tiputettua matkasta pois.
Eli siis on jotenkin ok maksaa lainaa pois tilan ulkopuolelta tulevalla rahalla, mutta sillä samalla rahalla ei saisi ostaa mitään muuta maatalouteen liittyvää? Nuo koneet joista puhut, joku voisi sanoa että hivenen ehkä jopa kadehdit, on monesti ns. mukavuushankintoja. Eli tavallaan ostetaan sen ruosteisen kiintolenkin tilalle bahcolainen räikkä ja jos ei ihan bahcolaista niin räikkä kuitenkin. Toki on myös niitä jotka verottajaa pelkää niin kovasti, että mieluummin kantaa ne roposensa konemyyjälle kuin antaa niistä osaa verottajalle ja näitä löytyy sitten ihan joka tuotantosuunnasta riippumatta siitä onko päätoiminen vai ei.Tarkoitan sitä, että siinä vaiheessa kun sieltä maataloudesta ei "nosteta" itselle palkkaa eli kaikki mikä maataloudesta tulee menee sen tilan pyörittämiseen/kehittämiseen. Palkkatöistä käydään sitten hakemassa toimeentulo perheelle. Ja jos rahaa jää ylimääräiseksi ja sitä sijoitetaan sinne maatalouteen esim. johonkin hankintaan niin onhan se ok. Pääasia on se, että jos vuodesta toiseen sieltä maataloudesta ei "nosteta" sitä palkkaa niin minusta siinä ollaan eri viivalla niiden kanssa jotka joutuvat ekaksi elättämään perheensä ja maksamaan lainat ja sitten loppu jää sen tilan kehittämiseen.LainausNiin on siis kahdenlaisia tilankehtittäjiä? Sellaisia "oikeita kehittäjiä" ja sitten on vaan "tilan kehittäjiä"? Ihan normaalia yritystaloutta on tuoda yritykseen rahaa sen ulkopuolelta joko rahoittajilta tai sitten vaihtoehtoisesti sen yrityksen omistajan toisesta yrityksestä.Juu on ja rahoittajilla on aina tuottovaatimuskin. Vastasin jo tuossa yllä eli niin kauan ok kun sieltä nostetaan palkkaa/voittoa, mutta jos siihen maatalouteen pumpataan vaan kokoajan lisää rahaa ulkopuolelta niin yritysmaailmassa tämä ei toimisi. Tai vaihtoehtoisesti, jos sieltä ei nosteta sitä palkkaa niin kuinka monta yritystä toimii pitkässä juoksussa niin ettei sieltä makseta työntekijöilleen tai ainoastaan sille omistajalleen palkkaa?LainausKerros nyt millä perusteella päätoiminen joutuu ahtaalle osa-aikajussien vuoksi? Kyllä ne ihan itse huudattaa ne hinnat taivaisiin, tästä on ihan hyvä esimerkki nyt viime keväältä kuin meidän aukeelta tuli vuokrattavaksi peltoa. Itse tarjosin vuokraa 350€/ha mikä on mielestäni tällä hetkellä aikalailla maksimihinta minkä voi maksaa jos kyseessä ei ole ihan viimeisenpäälle huippupeltoa. Niin mitä tapahtuikaan...tämä kylän luomuheppuli heitti heti pöytään 5 alkavan vuokraluvun ja kuulemma seuraava numero ei ollut 0 tai 1, eli miten tässä nyt sitten näin kävi? Oliko nyt minun vika että tuo päätoiminen maksoi tuon vuokrasumman mitä en olisi ikipäivänä suostunut itse maksamaan, vai onko tässä nyt vahingossa käynyt niin että tuo päätoiminen on sutannu ne isommat tukensa siihen vuokrahintaan ja seuraavaksi itketään huonoa kannattavuutta ja halutaan sosialisoida minunkin peltoni sinne omien jatkoksi??Enkös mä sen jo selittänyt? Hommassa ollaan eri viivalla silloin, jos osa-aika viljelijä ei nosta palkkaa sieltä tilalta. Kaikki tuleva raha saadaan käyttää tilan kehittämiseen (ja lainoihin). Tällöin ollaan vuokratarjouksissa heti edellä. Sinulle on sitten sattunut saman tyyppinen tapaus. Kyllä täälläkin suunnalla pääasiassa luomuviljelijät (osa osa-aikaisia) ja muut osa aikaiset ovat ne pellot ostaneet ja vuokranneet viime aikoina. Ei niihin summiin tavan kokoaikaisella ole varaa.
On hyvä jos se osa-aika viljelijöidenkin keskuudessa aletaan oppia laskukoneen käyttö. Olen pitänyt, että tähän asti sen on osanneet ainoastaan ne jotka ovat pelloistaan luopuneet.
Persaukisena ja velkaisena viljelijänä paskinta on katsoa kun kylän perintöprinssi saa tilansa lahjana. Vähän on siinäkin eri lähtökohdat viljelylle. Pitäisikö tämäkin tasapäistää?
Ongelma on se ettei kaikkia kiinnosta työnteko. Ei se että jotku tekee liikaa. Toisalta, millon mailma on ollut oikeudenmukaine/reilu? Maanviljelijät on arvokas voimavara. Itänaapurissa kulakit ryöstettiin ja osa tapettiin, ja vaikutus näkyy vieläkin.
Voi itku, kun voittaisi sieltä Eurojackpotista lisää täppiä. Ei olisi mylläyksellä mitään rajaa... :)Jaa ettei kotimaisen loton päävoittokaan enää riittäisi? No, kukapa estää, aim high...
Kiva olisi lukee täältä lievää suurempaa tuohtumusta.... :D
Muutenkaan se ottaako tilasta tulosta jota käyttää elämiseen vai ei kertoo aika vähän tilan toiminnan järkevyydestä tai kannattavuudesta. Siinä saattaa tilanpidon yhteydessä mennä kätevästi iso osa asuintalon sähköstä, vedestä ja remonttikuluista maatilan tuloksen alennukseen. Tilakaupassa vielä arvostettu asuinrakennus sopivasti alakanttiin, niin iso osa asunnon korkokuluista ja lyhennyksestä livahtaa hupsis vaan maatilan tulokseen. Ruohot leikataan maatilan sahaa varten ostetulla bensalla ja taitaa samalla sahalla hoitua myös puutarhan karsinta.
Tässä sivutoimisuudessa on kummallinen vastakkainasettelu. Jos palkkatyössä käyvä
viljelee sitä pientä(alle 100ha)kotitilaa ja käyttää lomat ja etäpäivät tilanhoitoon, on
heti halveksittu pummi ja loinen. Samankokoisen tilan viljelijää kutsutaan isännäksi,
jos hänellä on maansiirtoalan yritys tai kaksi motoketjua tms. Hän ei olekaan kusitolppa,
vaan ahkera ja kiva tyyppi.
Eri asia. Toinen on yrittäjä ja toinen kuuluu SAK:hon(ihmettelen kyllä miksi?)
Ihan hyvin voi kuulua akavaan.
Eri asia. Toinen on yrittäjä ja toinen kuuluu SAK:hon(ihmettelen kyllä miksi?)Miten niin se on eri asia? Muuttuuko tilanne paremmaksi jos kuuluukin Loimaan kassaan? Jos yrittäjuus tekee asiasta hyväksytympää, se on nopeasti kierretty. Et katsone kieroon, kun se entinen talonmies viljelee nyt peltoja ja tekee samoja hommia pakkoyrittäjänä mökkitalkkarin toiminimellä?
Voi itku, kun voittaisi sieltä Eurojackpotista lisää täppiä. Ei olisi mylläyksellä mitään rajaa... :)Jaa ettei kotimaisen loton päävoittokaan enää riittäisi? No, kukapa estää, aim high...
Kiva olisi lukee täältä lievää suurempaa tuohtumusta.... :D
Tää on ylivoimasesti yks tylsimmistä ketjuista agrossa.Tuosta sadonkorjuuvelvoitteesta vänkäämisestä tulee myös yks niistä tylsimmistä ketjuista. Muuan talvi sitten käännettiin kättä sivutoimisten ajamisesta kuopan laidalle... näitä itsensä ylentäjiä kyllä riittää.
Monta kuppikuntaa jotka ihan tosissaan vänkää sivutolkulla saako vai eikö saa sitä tätä ja tota.
Eikö meillä ole oikeus tehdä lain puitteissa ihan mitä huvittaa sen eteen että saa pelimerkkejä?
Pelkkä sijoitetun pääoman korko on suurempi kuin perusduunarin vuositulo 8)Muutenkaan se ottaako tilasta tulosta jota käyttää elämiseen vai ei kertoo aika vähän tilan toiminnan järkevyydestä tai kannattavuudesta. Siinä saattaa tilanpidon yhteydessä mennä kätevästi iso osa asuintalon sähköstä, vedestä ja remonttikuluista maatilan tuloksen alennukseen. Tilakaupassa vielä arvostettu asuinrakennus sopivasti alakanttiin, niin iso osa asunnon korkokuluista ja lyhennyksestä livahtaa hupsis vaan maatilan tulokseen. Ruohot leikataan maatilan sahaa varten ostetulla bensalla ja taitaa samalla sahalla hoitua myös puutarhan karsinta.
Minua aina hämmästyttää kun välillä on näitä yllättäviä rehellisyyden puuskia. Jolloin kerrotaan rehellisesti että miten sillä MTKn mainostamalla 4 euron tuntipalkalla saavutetaan sellainen elintaso josta tavallinen duunari voi vain haaveilla...
Voi itku, kun voittaisi sieltä Eurojackpotista lisää täppiä. Ei olisi mylläyksellä mitään rajaa... :)Jaa ettei kotimaisen loton päävoittokaan enää riittäisi? No, kukapa estää, aim high...
Kiva olisi lukee täältä lievää suurempaa tuohtumusta.... :D
Tää on ylivoimasesti yks tylsimmistä ketjuista agrossa.
Monta kuppikuntaa jotka ihan tosissaan vänkää sivutolkulla saako vai eikö saa sitä tätä ja tota.
Eikö meillä ole oikeus tehdä lain puitteissa ihan mitä huvittaa sen eteen että saa pelimerkkejä?
Pelkkä sijoitetun pääoman korko on suurempi kuin perusduunarin vuositulo 8)Muutenkaan se ottaako tilasta tulosta jota käyttää elämiseen vai ei kertoo aika vähän tilan toiminnan järkevyydestä tai kannattavuudesta. Siinä saattaa tilanpidon yhteydessä mennä kätevästi iso osa asuintalon sähköstä, vedestä ja remonttikuluista maatilan tuloksen alennukseen. Tilakaupassa vielä arvostettu asuinrakennus sopivasti alakanttiin, niin iso osa asunnon korkokuluista ja lyhennyksestä livahtaa hupsis vaan maatilan tulokseen. Ruohot leikataan maatilan sahaa varten ostetulla bensalla ja taitaa samalla sahalla hoitua myös puutarhan karsinta.
Minua aina hämmästyttää kun välillä on näitä yllättäviä rehellisyyden puuskia. Jolloin kerrotaan rehellisesti että miten sillä MTKn mainostamalla 4 euron tuntipalkalla saavutetaan sellainen elintaso josta tavallinen duunari voi vain haaveilla...
Pääomaa Kait se edellisenkien polvien jättämä on? Harvalla kuitenkin kannattavuus kerroin on paljoa yli yhden :-\Pelkkä sijoitetun pääoman korko on suurempi kuin perusduunarin vuositulo 8)Muutenkaan se ottaako tilasta tulosta jota käyttää elämiseen vai ei kertoo aika vähän tilan toiminnan järkevyydestä tai kannattavuudesta. Siinä saattaa tilanpidon yhteydessä mennä kätevästi iso osa asuintalon sähköstä, vedestä ja remonttikuluista maatilan tuloksen alennukseen. Tilakaupassa vielä arvostettu asuinrakennus sopivasti alakanttiin, niin iso osa asunnon korkokuluista ja lyhennyksestä livahtaa hupsis vaan maatilan tulokseen. Ruohot leikataan maatilan sahaa varten ostetulla bensalla ja taitaa samalla sahalla hoitua myös puutarhan karsinta.
Minua aina hämmästyttää kun välillä on näitä yllättäviä rehellisyyden puuskia. Jolloin kerrotaan rehellisesti että miten sillä MTKn mainostamalla 4 euron tuntipalkalla saavutetaan sellainen elintaso josta tavallinen duunari voi vain haaveilla...
Ja iso osa siitä pääomasta lähes kaikilla alihintaan sukupolvevaihdoksessa hankittua. Sitten vaan tuottovaatimusprosenttia ylös, että voi surkutella miten kaikki maatilat kannattamattomia ja tukia sinne ja tänne.
Noin niinkun oikeasti tässä lajissa pitää olla järkyttävän huono, tai tilakoko niin pieni että millään kyvykkyydellä ei pärjää, jos elintaso jää kovasti keskituloisen alle.
Ette tunnu edelleenkään tajuavan sitä, että ei siinä ole mitään vikaa jos kulkee tilan ulkopuolella töissä ja käyttää vähäiset lomapäivät sen tilan peltotöihin, kunhan muistaa arvostaa sen tilan työn eli "nostaa" sieltä palkkaa. Tuskin useampaa palkkatyötä tekevä tekee niistä yhtä työtä ilmaiseksi? Täällä seudulla on ilmennyt sellainen uusi muoti-ilmiö, että käydään hyvä palkkaisissa hommissa ulkopuolella ja sitten haalitaan korkeaan hintaan peltoja kasvamaan heinää, hömppää ja rikkaa. Eihän tässäkään vielä mitään, jokainenhan saa tehdä niinkuin haluaa, mikä vain sallittua on.
Tulevalla tukikaudella olisikin syytä poistaa nämä tälläiset ylimääräiset porkkanat kuten hömpät, sadonkorjuuvelvoittomuudet, korotetut peltotuet (eläin ja luomu). Itse olen tämän ketjun ajatellut niin, että täällä voitaisiin keskustella tarvittavasta rakennemuutoksesta samalla sivuten tietysti sitä, että kuinka siihen lopputulokseen päästään. Täälläkin näkee hyvin sen, että osa porukasta ajattelee vain omaa napaansa eika osaa laajentaa ajettelua laajemmalle. Tai sitten ovat tyytyväisiä nykyiseen systeemiin.
Mitä spv juttuihin yms. tulee niin olen samaa mieltä, että lahjana antaminen pitäisi jotenkin estää. Myöskään täyteen hintaan myyminen ei tule kyseeseen, koska ei se pellon tuottoarvo oikeasti ole niin korkea. Jostakin sieltä väliltä se oikea hintataso löytyy. Tässä maassa on taatusti viisaampia laskijoita selvittämään se joten en ala edes yrittämään.
Eli jos olet ahkera ja teet kahta työtä, et saa niillä rahoilla ostaa peltoa ja laajentua eturivinviljelijäksi ja kartuttaa omaisuuttasi, vaan rahat on laitettava piimään ja kekseihin jotta ei olisi epäreilua eturivinviljelijöille.
Ette tunnu edelleenkään tajuavan sitä, että ei siinä ole mitään vikaa jos kulkee tilan ulkopuolella töissä ja käyttää vähäiset lomapäivät sen tilan peltotöihin, kunhan muistaa arvostaa sen tilan työn eli "nostaa" sieltä palkkaa. Tuskin useampaa palkkatyötä tekevä tekee niistä yhtä työtä ilmaiseksi? Täällä seudulla on ilmennyt sellainen uusi muoti-ilmiö, että käydään hyvä palkkaisissa hommissa ulkopuolella ja sitten haalitaan korkeaan hintaan peltoja kasvamaan heinää, hömppää ja rikkaa. Eihän tässäkään vielä mitään, jokainenhan saa tehdä niinkuin haluaa, mikä vain sallittua on.
Tulevalla tukikaudella olisikin syytä poistaa nämä tälläiset ylimääräiset porkkanat kuten hömpät, sadonkorjuuvelvoittomuudet, korotetut peltotuet (eläin ja luomu). Itse olen tämän ketjun ajatellut niin, että täällä voitaisiin keskustella tarvittavasta rakennemuutoksesta samalla sivuten tietysti sitä, että kuinka siihen lopputulokseen päästään. Täälläkin näkee hyvin sen, että osa porukasta ajattelee vain omaa napaansa eika osaa laajentaa ajettelua laajemmalle. Tai sitten ovat tyytyväisiä nykyiseen systeemiin.
Mitä spv juttuihin yms. tulee niin olen samaa mieltä, että lahjana antaminen pitäisi jotenkin estää. Myöskään täyteen hintaan myyminen ei tule kyseeseen, koska ei se pellon tuottoarvo oikeasti ole niin korkea. Jostakin sieltä väliltä se oikea hintataso löytyy. Tässä maassa on taatusti viisaampia laskijoita selvittämään se joten en ala edes yrittämään.
Kun monet isännät pitää heikkotuottoisompia lohkoja jatkuvasti hömppöheinällä, niin tukien maksajatahot eli valtio ja EU voisivat aloittaa tukirahojen säöstön pudottamalla nämä heikot pellot kokonaan tukien ulkopuolelle. Heikkotuottoisten peltojen pitäminen viljelykelpoisina maksamalla niille tukia sillä perusteella että mahdollisen kriisin tullessa nekin jälleen tuottaisivat satoja,on kyllä helvetin huono peruste, mitään hyötyä ei näistä pelloista kuitenkaan kriisiaikoina olisi.
niinpä poistais monta huonoa peltoheittoa ja saisi suomi taas pellon pinta-alan kohilleen ja vois jopa alkaa raivioitakii tukemaan
Kun monet isännät pitää heikkotuottoisompia lohkoja jatkuvasti hömppöheinällä, niin tukien maksajatahot eli valtio ja EU voisivat aloittaa tukirahojen säöstön pudottamalla nämä heikot pellot kokonaan tukien ulkopuolelle. Heikkotuottoisten peltojen pitäminen viljelykelpoisina maksamalla niille tukia sillä perusteella että mahdollisen kriisin tullessa nekin jälleen tuottaisivat satoja,on kyllä helvetin huono peruste, mitään hyötyä ei näistä pelloista kuitenkaan kriisiaikoina olisi.
Voitaneen perustellusti kysyä kuinka kovatuottoisia raiviot ovat ?luomussa pellon pH nousee, eikä kalkitusta tarvita...kannattaisiko raiviot pitää luomussa ja maksaa luonnollisesti sen mukainen korvaus?
Vaatinevat enemmän kunnostustyötä tuottaakseen kuin ns heikkotuottoiset pellot. http://www.yara.fi/lannoitus/tyokalut-asiakastakuut/leipa-leveammaksi-lehti-oppaat-vaxtpressen/2-2017/
Kiuruveteläisen Elovaaran mukaan;" Raivioiden kuntoon saaminen kestää vähintään kymmenen vuotta. Aina, kun maata on käännetty, on lisätty 8 tonnia kalkkia."
Ei ole mitään syytä kyseenalaistaa Elovaaran tietoutta raivion tuottokuntoon saattamisen vaativasta työmäärästä.
Voitaneen perustellusti kysyä kuinka kovatuottoisia raiviot ovat ?luomussa pellon pH nousee, eikä kalkitusta tarvita...kannattaisiko raiviot pitää luomussa ja maksaa luonnollisesti sen mukainen korvaus?
Vaatinevat enemmän kunnostustyötä tuottaakseen kuin ns heikkotuottoiset pellot. http://www.yara.fi/lannoitus/tyokalut-asiakastakuut/leipa-leveammaksi-lehti-oppaat-vaxtpressen/2-2017/
Kiuruveteläisen Elovaaran mukaan;" Raivioiden kuntoon saaminen kestää vähintään kymmenen vuotta. Aina, kun maata on käännetty, on lisätty 8 tonnia kalkkia."
Ei ole mitään syytä kyseenalaistaa Elovaaran tietoutta raivion tuottokuntoon saattamisen vaativasta työmäärästä.
Raivauksen välttämättömyydestä on siirrytty tarpeellisuuden kautta jo tarpeettomuuteen ....nyt kohdataan samoja ongelmia, joissa muuallakin maailmassa painitaan, kysyntä on eri paikoissa kuin tarjonta
https://aurinkonousee.wordpress.com/2014/02/19/kiinanaavekaupungit/
Eli jos olet ahkera ja teet kahta työtä, et saa niillä rahoilla ostaa peltoa ja laajentua eturivinviljelijäksi ja kartuttaa omaisuuttasi, vaan rahat on laitettava piimään ja kekseihin jotta ei olisi epäreilua eturivinviljelijöille.
Eli jos olet ahkera ja teet kahta työtä, et saa niillä rahoilla ostaa peltoa ja laajentua eturivinviljelijäksi ja kartuttaa omaisuuttasi, vaan rahat on laitettava piimään ja kekseihin jotta ei olisi epäreilua eturivinviljelijöille.
Niin jos et nosta sitä palkkaa sieltä tilan töistä niin kuset kaikkien muiden viljelijöiden muroihin. Voit maksaa enemmän pellosta, koneista ja myydä halvemmalla kun ei tarvitse ottaa sitä palkkaa siihen toimeen tuloon. Tuntuu varmasti nurinkuriselta, mutta tässä tuetaan maatalouden halpuutusta, jos sivutoimi viljely lisääntyy. Ja taas pitää mainita, että yksilön kannalta kannattaa tietysti tehdä noin, jos ahkera on. Mutta kokonaisuudessa (maataloudessa) siinä mennään väärään suuntaan.
Eli jos olet ahkera ja teet kahta työtä, et saa niillä rahoilla ostaa peltoa ja laajentua eturivinviljelijäksi ja kartuttaa omaisuuttasi, vaan rahat on laitettava piimään ja kekseihin jotta ei olisi epäreilua eturivinviljelijöille.
Niin jos et nosta sitä palkkaa sieltä tilan töistä niin kuset kaikkien muiden viljelijöiden muroihin. Voit maksaa enemmän pellosta, koneista ja myydä halvemmalla kun ei tarvitse ottaa sitä palkkaa siihen toimeen tuloon. Tuntuu varmasti nurinkuriselta, mutta tässä tuetaan maatalouden halpuutusta, jos sivutoimi viljely lisääntyy. Ja taas pitää mainita, että yksilön kannalta kannattaa tietysti tehdä noin, jos ahkera on. Mutta kokonaisuudessa (maataloudessa) siinä mennään väärään suuntaan.
Kun monet isännät pitää heikkotuottoisompia lohkoja jatkuvasti hömppöheinällä, niin tukien maksajatahot eli valtio ja EU voisivat aloittaa tukirahojen säöstön pudottamalla nämä heikot pellot kokonaan tukien ulkopuolelle. Heikkotuottoisten peltojen pitäminen viljelykelpoisina maksamalla niille tukia sillä perusteella että mahdollisen kriisin tullessa nekin jälleen tuottaisivat satoja,on kyllä helvetin huono peruste, mitään hyötyä ei näistä pelloista kuitenkaan kriisiaikoina olisi.
Joku sellainen kuvio voisi toimia, että kaikenlaiset suojakaista, lhp-pellot, riistapellot yms. saisi olla lohkolla vain vaikkapa neljä vuotta tukikauden viidestä. Jos on kaikki 5 vuotta, niin loppuisi peltostatus. Sitten vaihtoehdoksi joku ehdoilta kevyempi mutta vähemmän tuettava niitty-henkinen pellonkäyttömuoto.
Miksei jopa ihan jollain tavalla korvaus siitä että ottaa pinta-alaa pois pellon kirjoista. Vaikkapa tukikauden alkaessa sen viiden vuoden LHP-tuen korvaus heti käteen. Kustannusneutraali valtiolle viiden vuoden ajan, mutta helpottaa jatkossa.
Nimimerkillä "kun katson ikkunasta ulos niin näen noin 100 hehtaarin peltoaukean".
Eli jos olet ahkera ja teet kahta työtä, et saa niillä rahoilla ostaa peltoa ja laajentua eturivinviljelijäksi ja kartuttaa omaisuuttasi, vaan rahat on laitettava piimään ja kekseihin jotta ei olisi epäreilua eturivinviljelijöille.
Niin jos et nosta sitä palkkaa sieltä tilan töistä niin kuset kaikkien muiden viljelijöiden muroihin. Voit maksaa enemmän pellosta, koneista ja myydä halvemmalla kun ei tarvitse ottaa sitä palkkaa siihen toimeen tuloon. Tuntuu varmasti nurinkuriselta, mutta tässä tuetaan maatalouden halpuutusta, jos sivutoimi viljely lisääntyy. Ja taas pitää mainita, että yksilön kannalta kannattaa tietysti tehdä noin, jos ahkera on. Mutta kokonaisuudessa (maataloudessa) siinä mennään väärään suuntaan.
En ainakaan itse ole kokenut vielä järkeväksi alkaa pääomittamaan maa- ja metsätaloutta päivätyön tuloilla. Helpompi on sytytellä takkaa tai paljun kamiinaa vaikka 100€ seteleillä, ei tule hikikään. Jos maksaisin pelloista ostaessa tai vuokratessa liikaa suhteessa pellon tuottoon, jää sivutoimiviljelystä viivan alle koko ajan vähemmän. Tällä ajattelulla maatalouden tulot kyllä jäävät sinne maatalouden tilille, mutta ei niillä tuloilla ostella sen paremmin uusia koneita kuin ylihintaista peltoakaan. Päivätyön tuloilla eletään ja maksetaan yksityistalouden asuntovelat yms, maataloudesta minulle riittää kun se maksaa maatalouden vieraan pääoman lyhennykset ja korot ja silloin tällöin sieltä jää jotain käteen, muutakin kuin känsät. Pellon katetta eri lohkoilla ja kasveilla seuraan kohtuullisella tarkkuudella, ja siitä lasken vuokratarjouksiin ja ostotarjouksiin mielestäni järkevällä katteella tai investoinnin takaisinmaksuajalla oikean hinnan. En tiedä miten tällä sitten vääristetään kilpailua... Tiedän toki että kaikilla ei ole laskinta tai se toimii toisin kuin omani, kyllä tänäkin vuonna olen jo hävinnyt tarjouskilpailun maakaupassa eläkeläiselle, joka ei edes viljele itse.
Eli jos olet ahkera ja teet kahta työtä, et saa niillä rahoilla ostaa peltoa ja laajentua eturivinviljelijäksi ja kartuttaa omaisuuttasi, vaan rahat on laitettava piimään ja kekseihin jotta ei olisi epäreilua eturivinviljelijöille.
Niin jos et nosta sitä palkkaa sieltä tilan töistä niin kuset kaikkien muiden viljelijöiden muroihin. Voit maksaa enemmän pellosta, koneista ja myydä halvemmalla kun ei tarvitse ottaa sitä palkkaa siihen toimeen tuloon. Tuntuu varmasti nurinkuriselta, mutta tässä tuetaan maatalouden halpuutusta, jos sivutoimi viljely lisääntyy. Ja taas pitää mainita, että yksilön kannalta kannattaa tietysti tehdä noin, jos ahkera on. Mutta kokonaisuudessa (maataloudessa) siinä mennään väärään suuntaan.
Eli jos olet ahkera ja teet kahta työtä, et saa niillä rahoilla ostaa peltoa ja laajentua eturivinviljelijäksi ja kartuttaa omaisuuttasi, vaan rahat on laitettava piimään ja kekseihin jotta ei olisi epäreilua eturivinviljelijöille.
Niin jos et nosta sitä palkkaa sieltä tilan töistä niin kuset kaikkien muiden viljelijöiden muroihin. Voit maksaa enemmän pellosta, koneista ja myydä halvemmalla kun ei tarvitse ottaa sitä palkkaa siihen toimeen tuloon. Tuntuu varmasti nurinkuriselta, mutta tässä tuetaan maatalouden halpuutusta, jos sivutoimi viljely lisääntyy. Ja taas pitää mainita, että yksilön kannalta kannattaa tietysti tehdä noin, jos ahkera on. Mutta kokonaisuudessa (maataloudessa) siinä mennään väärään suuntaan.
101 on oikeilla jäljillä. Jos katsotaan esim. viljantuotantoa, niin eihän viljanviljelijöille tunnu viljan hinnoilla olevan mitään merkitystä, ei viljojen tuotantomäärät ole notkahtaneet silloin, kun viljan hinnat on sukeltaneet, markkinataloudessa jos elettäisiin, niin hintavaihtelut vaikuttaisivat tuotantomääriin, okei, hömppäheinähehtaarien määrä ehkä hiukan lisääntyy halvan viljan hinnan aikana, mutta sillä on vain marginaalinen merkitys. Mutta kun sivutoimisesti useimmat kasvinviljelytilat viljaa kasvattaa, niin viljan hinnalla ei näytä olevan mitään väliä,sen todistaa viljelijöiden käyttäytyminen, puhuivatpa he mitä tahansa, se ikäänkuin kuuluu ammattiin tuo hinnoista valittaminen, vilejykäyttäytymiseen ei hinnoilla ole vaikutusta.
Eli jos olet ahkera ja teet kahta työtä, et saa niillä rahoilla ostaa peltoa ja laajentua eturivinviljelijäksi ja kartuttaa omaisuuttasi, vaan rahat on laitettava piimään ja kekseihin jotta ei olisi epäreilua eturivinviljelijöille.
Niin jos et nosta sitä palkkaa sieltä tilan töistä niin kuset kaikkien muiden viljelijöiden muroihin. Voit maksaa enemmän pellosta, koneista ja myydä halvemmalla kun ei tarvitse ottaa sitä palkkaa siihen toimeen tuloon. Tuntuu varmasti nurinkuriselta, mutta tässä tuetaan maatalouden halpuutusta, jos sivutoimi viljely lisääntyy. Ja taas pitää mainita, että yksilön kannalta kannattaa tietysti tehdä noin, jos ahkera on. Mutta kokonaisuudessa (maataloudessa) siinä mennään väärään suuntaan.
101 on oikeilla jäljillä. Jos katsotaan esim. viljantuotantoa, niin eihän viljanviljelijöille tunnu viljan hinnoilla olevan mitään merkitystä, ei viljojen tuotantomäärät ole notkahtaneet silloin, kun viljan hinnat on sukeltaneet, markkinataloudessa jos elettäisiin, niin hintavaihtelut vaikuttaisivat tuotantomääriin, okei, hömppäheinähehtaarien määrä ehkä hiukan lisääntyy halvan viljan hinnan aikana, mutta sillä on vain marginaalinen merkitys. Mutta kun sivutoimisesti useimmat kasvinviljelytilat viljaa kasvattaa, niin viljan hinnalla ei näytä olevan mitään väliä,sen todistaa viljelijöiden käyttäytyminen, puhuivatpa he mitä tahansa, se ikäänkuin kuuluu ammattiin tuo hinnoista valittaminen, vilejykäyttäytymiseen ei hinnoilla ole vaikutusta.
Kenenkäs muroihin sellainen eturivinviljelijä kusee kun ilmoitti koko alansa (+200ha) kerääjäkasville siementäkään kylvämättä. Kannattaa kuulemma sanktioiden pelossakin kun tarpeeksi alaa. Tai pelleillään kylvämällä rypsirapsi kesäkuun lopussa. Taaskaan ei kiloakaan kulunut siementä. Otetaan valkuaiskasvipalkkiot ja käännetään maa parin viikonpäästä ja kylvetään syyskasvi. Ai niin tuohan on kehittämistä kun eturivinviljelijä sitä tekee 😝
Kenenkäs muroihin sellainen eturivinviljelijä kusee kun ilmoitti koko alansa (+200ha) kerääjäkasville siementäkään kylvämättä. Kannattaa kuulemma sanktioiden pelossakin kun tarpeeksi alaa. Tai pelleillään kylvämällä rypsirapsi kesäkuun lopussa. Taaskaan ei kiloakaan kulunut siementä. Otetaan valkuaiskasvipalkkiot ja käännetään maa parin viikonpäästä ja kylvetään syyskasvi. Ai niin tuohan on kehittämistä kun eturivinviljelijä sitä tekee 😝
Totesitko satuilujen todenperäisyyden tukipapereista ?
Vähän tarttis olla totuudensiementä siinä mitä tänne kirjottelee.
Eli jos olet ahkera ja teet kahta työtä, et saa niillä rahoilla ostaa peltoa ja laajentua eturivinviljelijäksi ja kartuttaa omaisuuttasi, vaan rahat on laitettava piimään ja kekseihin jotta ei olisi epäreilua eturivinviljelijöille.
Niin jos et nosta sitä palkkaa sieltä tilan töistä niin kuset kaikkien muiden viljelijöiden muroihin. Voit maksaa enemmän pellosta, koneista ja myydä halvemmalla kun ei tarvitse ottaa sitä palkkaa siihen toimeen tuloon. Tuntuu varmasti nurinkuriselta, mutta tässä tuetaan maatalouden halpuutusta, jos sivutoimi viljely lisääntyy. Ja taas pitää mainita, että yksilön kannalta kannattaa tietysti tehdä noin, jos ahkera on. Mutta kokonaisuudessa (maataloudessa) siinä mennään väärään suuntaan.
101 on oikeilla jäljillä. Jos katsotaan esim. viljantuotantoa, niin eihän viljanviljelijöille tunnu viljan hinnoilla olevan mitään merkitystä, ei viljojen tuotantomäärät ole notkahtaneet silloin, kun viljan hinnat on sukeltaneet, markkinataloudessa jos elettäisiin, niin hintavaihtelut vaikuttaisivat tuotantomääriin, okei, hömppäheinähehtaarien määrä ehkä hiukan lisääntyy halvan viljan hinnan aikana, mutta sillä on vain marginaalinen merkitys. Mutta kun sivutoimisesti useimmat kasvinviljelytilat viljaa kasvattaa, niin viljan hinnalla ei näytä olevan mitään väliä,sen todistaa viljelijöiden käyttäytyminen, puhuivatpa he mitä tahansa, se ikäänkuin kuuluu ammattiin tuo hinnoista valittaminen, vilejykäyttäytymiseen ei hinnoilla ole vaikutusta.
Kerros nyt mitä todellisia vaihtoehtoja viljatilalla on? Kesannot, riistat jne niitä voi laittaa rajallisen määrän. Tietty rypsit/rapsit mutta ei niilläkään ihmeitä tehdä ja monet karsastaa niiden viljelyä useastakin syystä. Onko siinä muuta tehtävissä kuin koittaa tasapainottaa panostuksen määrällä satomäärä järkeväksi. Laatulisistä saa aina vähän lisää viljanhintaan, mutta se taas vaatii niita panoksia sinne peltoon. Tietty joku heinän viljely on vaihtoehto nyt kun ei ole korjuuvelvoitetta, mutta jos sellainen on pahimmassa tapauksessa joudut maksamaan siitä että joku ne "hyvää hyvyytään" huolii - eli ei sekään mitenkään hyvä vaihtoehto välttämättä.
Nimimerkillä "kun katson ikkunasta ulos niin näen noin 100 hehtaarin peltoaukean".No ompa kiva. Onko puoletkaan niistä sun hallinnassa tai montako lohkoa tuo käsittää?
En ainakaan itse ole kokenut vielä järkeväksi alkaa pääomittamaan maa- ja metsätaloutta päivätyön tuloilla.Käsittääkseni tuota toimintaa perustellaan sillä että voidaan sitten jossain vaiheessa jättää päivätyöt ja alkaa himmailemaan kasvinviljelijänä. Tyhmä ajatus.
Eli jos olet ahkera ja teet kahta työtä, et saa niillä rahoilla ostaa peltoa ja laajentua eturivinviljelijäksi ja kartuttaa omaisuuttasi, vaan rahat on laitettava piimään ja kekseihin jotta ei olisi epäreilua eturivinviljelijöille.
Niin jos et nosta sitä palkkaa sieltä tilan töistä niin kuset kaikkien muiden viljelijöiden muroihin. Voit maksaa enemmän pellosta, koneista ja myydä halvemmalla kun ei tarvitse ottaa sitä palkkaa siihen toimeen tuloon. Tuntuu varmasti nurinkuriselta, mutta tässä tuetaan maatalouden halpuutusta, jos sivutoimi viljely lisääntyy. Ja taas pitää mainita, että yksilön kannalta kannattaa tietysti tehdä noin, jos ahkera on. Mutta kokonaisuudessa (maataloudessa) siinä mennään väärään suuntaan.
En ainakaan itse ole kokenut vielä järkeväksi alkaa pääomittamaan maa- ja metsätaloutta päivätyön tuloilla. Helpompi on sytytellä takkaa tai paljun kamiinaa vaikka 100€ seteleillä, ei tule hikikään. Jos maksaisin pelloista ostaessa tai vuokratessa liikaa suhteessa pellon tuottoon, jää sivutoimiviljelystä viivan alle koko ajan vähemmän. Tällä ajattelulla maatalouden tulot kyllä jäävät sinne maatalouden tilille, mutta ei niillä tuloilla ostella sen paremmin uusia koneita kuin ylihintaista peltoakaan. Päivätyön tuloilla eletään ja maksetaan yksityistalouden asuntovelat yms, maataloudesta minulle riittää kun se maksaa maatalouden vieraan pääoman lyhennykset ja korot ja silloin tällöin sieltä jää jotain käteen, muutakin kuin känsät. Pellon katetta eri lohkoilla ja kasveilla seuraan kohtuullisella tarkkuudella, ja siitä lasken vuokratarjouksiin ja ostotarjouksiin mielestäni järkevällä katteella tai investoinnin takaisinmaksuajalla oikean hinnan. En tiedä miten tällä sitten vääristetään kilpailua... Tiedän toki että kaikilla ei ole laskinta tai se toimii toisin kuin omani, kyllä tänäkin vuonna olen jo hävinnyt tarjouskilpailun maakaupassa eläkeläiselle, joka ei edes viljele itse.
niin kauan kun ollaan samalla viivalla, samat tukitasot, samat markkinat, sama verotus....ei tuossa ole mitään epäreilua tai ongelmaa. Saman palkkapussin saat sinäkin, jos menet töihin johonkin eli mikä on ongelma? Teet sillä sitten mitä lystäät, tuskin kukaan sitä kadehtii? Jossain ammateissa on rajoituksia, et voi ruveta lääkäriksi, lentäjäksi, tuomariksi, opettajaksi ilman sopivaa koulutusta, muuten kenttä on aika vapaa... jos nyt ajateltaisiin niin että viljelyyn liitettäisiin vastaavia vaatimuksia, siihen pitää löytyä hyvät perustelut. Jokuhan on ehdottanut, että sivutoimiviljelyä voisi suitsia asettamalla sille rajoituksia, mitähän nekin sitten olisivat?Eli jos olet ahkera ja teet kahta työtä, et saa niillä rahoilla ostaa peltoa ja laajentua eturivinviljelijäksi ja kartuttaa omaisuuttasi, vaan rahat on laitettava piimään ja kekseihin jotta ei olisi epäreilua eturivinviljelijöille.
Niin jos et nosta sitä palkkaa sieltä tilan töistä niin kuset kaikkien muiden viljelijöiden muroihin. Voit maksaa enemmän pellosta, koneista ja myydä halvemmalla kun ei tarvitse ottaa sitä palkkaa siihen toimeen tuloon. Tuntuu varmasti nurinkuriselta, mutta tässä tuetaan maatalouden halpuutusta, jos sivutoimi viljely lisääntyy. Ja taas pitää mainita, että yksilön kannalta kannattaa tietysti tehdä noin, jos ahkera on. Mutta kokonaisuudessa (maataloudessa) siinä mennään väärään suuntaan.
Eli jos olet ahkera ja teet kahta työtä, et saa niillä rahoilla ostaa peltoa ja laajentua eturivinviljelijäksi ja kartuttaa omaisuuttasi, vaan rahat on laitettava piimään ja kekseihin jotta ei olisi epäreilua eturivinviljelijöille.
Niin jos et nosta sitä palkkaa sieltä tilan töistä niin kuset kaikkien muiden viljelijöiden muroihin. Voit maksaa enemmän pellosta, koneista ja myydä halvemmalla kun ei tarvitse ottaa sitä palkkaa siihen toimeen tuloon. Tuntuu varmasti nurinkuriselta, mutta tässä tuetaan maatalouden halpuutusta, jos sivutoimi viljely lisääntyy. Ja taas pitää mainita, että yksilön kannalta kannattaa tietysti tehdä noin, jos ahkera on. Mutta kokonaisuudessa (maataloudessa) siinä mennään väärään suuntaan.
101 on oikeilla jäljillä. Jos katsotaan esim. viljantuotantoa, niin eihän viljanviljelijöille tunnu viljan hinnoilla olevan mitään merkitystä, ei viljojen tuotantomäärät ole notkahtaneet silloin, kun viljan hinnat on sukeltaneet, markkinataloudessa jos elettäisiin, niin hintavaihtelut vaikuttaisivat tuotantomääriin, okei, hömppäheinähehtaarien määrä ehkä hiukan lisääntyy halvan viljan hinnan aikana, mutta sillä on vain marginaalinen merkitys. Mutta kun sivutoimisesti useimmat kasvinviljelytilat viljaa kasvattaa, niin viljan hinnalla ei näytä olevan mitään väliä,sen todistaa viljelijöiden käyttäytyminen, puhuivatpa he mitä tahansa, se ikäänkuin kuuluu ammattiin tuo hinnoista valittaminen, vilejykäyttäytymiseen ei hinnoilla ole vaikutusta.
Kerros nyt mitä todellisia vaihtoehtoja viljatilalla on? Kesannot, riistat jne niitä voi laittaa rajallisen määrän. Tietty rypsit/rapsit mutta ei niilläkään ihmeitä tehdä ja monet karsastaa niiden viljelyä useastakin syystä. Onko siinä muuta tehtävissä kuin koittaa tasapainottaa panostuksen määrällä satomäärä järkeväksi. Laatulisistä saa aina vähän lisää viljanhintaan, mutta se taas vaatii niita panoksia sinne peltoon. Tietty joku heinän viljely on vaihtoehto nyt kun ei ole korjuuvelvoitetta, mutta jos sellainen on pahimmassa tapauksessa joudut maksamaan siitä että joku ne "hyvää hyvyytään" huolii - eli ei sekään mitenkään hyvä vaihtoehto välttämättä.
Vuokraa osan pelloistaan 1-5 vuodeksi naapurin lehmänviljelijälle, sitten taas kun viljan hinnat nousee, ottaa ne omaan viljelykseen.
Edelleen vain muutamat tajunneet pointin. Miettikääpä jokainen, että miltä se tuntuu, jos minäkin tulen sinne palkkatöihin ja tuumaan töihin tullessa, että mulle ei sitten tarvitse maksaa palkkaa teen tätä hommaa harrastuksen vuoksi. Kyllä sitä alettaisiin kyräilemään ja nurisemaan seläntakana. Kaikkihan eivät näin onneksi tee vain laskevat tarkkaan, että siitä sivutoimi viljelystäkin jää palkkaa itselle, mutta tälläinen trendi on ainakin täälläpäin nousussa. Ilmeisesti halutaan niin kovasti kehitykseen mukaan. Jos tälläinen tyyli leviää laajemmalle niin kohta täällä tosiaan kaikki on sivutoimiviljelijöitä, kun pelkkänä maajussina oleminen ei kannata koska viljan hinnat on polettu alas ja peltojen ja tuotantopanosten on ylös.
Mihkään yleiseen maan uudelleen järjestelyyn ei tarvitse mennä. Riittäisi kuin kaikki "helpot" tavat poistettaisiin. Sadonkorjuuvelvoite takaisin. Hömppien, kesantojen yms. tuet pois. Tuen siirtäminen niin, että esim. 4tn sadolla saat saman kuin nyt. Jos viljat tai heinät/nurmet menee eläinten läpi niin sitten tuki eläintä kohti.
Edelleen vain muutamat tajunneet pointin. Miettikääpä jokainen, että miltä se tuntuu, jos minäkin tulen sinne palkkatöihin ja tuumaan töihin tullessa, että mulle ei sitten tarvitse maksaa palkkaa teen tätä hommaa harrastuksen vuoksi. Kyllä sitä alettaisiin kyräilemään ja nurisemaan seläntakana. Kaikkihan eivät näin onneksi tee vain laskevat tarkkaan, että siitä sivutoimi viljelystäkin jää palkkaa itselle, mutta tälläinen trendi on ainakin täälläpäin nousussa. Ilmeisesti halutaan niin kovasti kehitykseen mukaan. Jos tälläinen tyyli leviää laajemmalle niin kohta täällä tosiaan kaikki on sivutoimiviljelijöitä, kun pelkkänä maajussina oleminen ei kannata koska viljan hinnat on polettu alas ja peltojen ja tuotantopanosten on ylös.
Mihkään yleiseen maan uudelleen järjestelyyn ei tarvitse mennä. Riittäisi kuin kaikki "helpot" tavat poistettaisiin. Sadonkorjuuvelvoite takaisin. Hömppien, kesantojen yms. tuet pois. Tuen siirtäminen niin, että esim. 4tn sadolla saat saman kuin nyt. Jos viljat tai heinät/nurmet menee eläinten läpi niin sitten tuki eläintä kohti.
Edelleen vain muutamat tajunneet pointin. Miettikääpä jokainen, että miltä se tuntuu, jos minäkin tulen sinne palkkatöihin ja tuumaan töihin tullessa, että mulle ei sitten tarvitse maksaa palkkaa teen tätä hommaa harrastuksen vuoksi. Kyllä sitä alettaisiin kyräilemään ja nurisemaan seläntakana. Kaikkihan eivät näin onneksi tee vain laskevat tarkkaan, että siitä sivutoimi viljelystäkin jää palkkaa itselle, mutta tälläinen trendi on ainakin täälläpäin nousussa. Ilmeisesti halutaan niin kovasti kehitykseen mukaan. Jos tälläinen tyyli leviää laajemmalle niin kohta täällä tosiaan kaikki on sivutoimiviljelijöitä, kun pelkkänä maajussina oleminen ei kannata koska viljan hinnat on polettu alas ja peltojen ja tuotantopanosten on ylös.
Mihkään yleiseen maan uudelleen järjestelyyn ei tarvitse mennä. Riittäisi kuin kaikki "helpot" tavat poistettaisiin. Sadonkorjuuvelvoite takaisin. Hömppien, kesantojen yms. tuet pois. Tuen siirtäminen niin, että esim. 4tn sadolla saat saman kuin nyt. Jos viljat tai heinät/nurmet menee eläinten läpi niin sitten tuki eläintä kohti.
Etpä sinäkään paljoa ole päätäsi sieltä poterostasi nostanut, siinä voisi vaikka nähdä muitakin näkökulmia asiaan.
Rakennemuutostahan tuokin edistää jos joku nyt väenväkisin haluaa tilan ulkopuolelta tulleet rahat änkeä maatalouteen, sillä siitähän saattaa joskus saada perheelle elannon jos onnistuu sen tilakoon kasvattamaan riittävän isoksi. Tosin jos vähänkin osaa laskukonetta käyttää huomaa sen liian kalliin pellon ostoon tarkoitetun rahan tuottavan paremman tuoton vaikkapa vuokratulona jossain isomman keskuksen kerrostalo-osakkeessa. Tämä koskee myös päätoimisia, lasketaan mitä koko tila pystyy maksamaan kun pitäisi laskea juuri kyseisen investoinnin kannattavuutta ja tämä saattaa kyllä olla paremmin hallussa niillä jotka tekee muutakin työtä kuin maatalouden parissa olevaa.
Tuo höpöheinien ja kesantojen yms tukien poisto kyllä iskisi pahiten näihin isompiin tiloihin missä näitä käytetään isossa mittakaavassa, sillä 200ha päätoimisella voi olla 30-40ha sitä riistaa tms. Vaikka perustuen maksaisi vuokrana ulos tästä tulee tuolla alalla sentään 9-12k€ tukea tuollaiselle tilalle melko pienellä panostuksella. Luomuunkin tulisi melkoisesti erilainen katsanto jos latauskesannoista ei saisi tukea.
Todenäköisesti ollaan menossa tähän suuntaan että maksetaan tuotannosta ja vähenetään peltotukiewn osuutta. Nythän leikataan LFA:ta 33 miljoonaa euroa.
Todenäköisesti ollaan menossa tähän suuntaan että maksetaan tuotannosta ja vähenetään peltotukiewn osuutta. Nythän leikataan LFA:ta 33 miljoonaa euroa.
Latausnurmista pitäisisi sitten sato korjata ja punnita, jotta niille voisi maksaa nykyisen äärettömän tuen tuotettua viljakiloa kohti.
Olisi myös luomua kovasti maanpinnalle palauttava tukimuoto, jos viljasta saisi vain 150 euroa tonnilta tukea hehtaarille.
-SS-
Todenäköisesti ollaan menossa tähän suuntaan että maksetaan tuotannosta ja vähenetään peltotukiewn osuutta. Nythän leikataan LFA:ta 33 miljoonaa euroa.
Latausnurmista pitäisisi sitten sato korjata ja punnita, jotta niille voisi maksaa nykyisen äärettömän tuen tuotettua viljakiloa kohti.
Olisi myös luomua kovasti maanpinnalle palauttava tukimuoto, jos viljasta saisi vain 150 euroa tonnilta tukea hehtaarille.
-SS-
Lähinnä tarkoitin että markkinoilta otetaan se hinta. Silloin automaatisesti jää heikoimat lohkot pois viljelystä ja ne metsitetään.
Edelleen vain muutamat tajunneet pointin. Miettikääpä jokainen, että miltä se tuntuu, jos minäkin tulen sinne palkkatöihin ja tuumaan töihin tullessa, että mulle ei sitten tarvitse maksaa palkkaa teen tätä hommaa harrastuksen vuoksi. Kyllä sitä alettaisiin kyräilemään ja nurisemaan seläntakana. Kaikkihan eivät näin onneksi tee vain laskevat tarkkaan, että siitä sivutoimi viljelystäkin jää palkkaa itselle, mutta tälläinen trendi on ainakin täälläpäin nousussa. Ilmeisesti halutaan niin kovasti kehitykseen mukaan. Jos tälläinen tyyli leviää laajemmalle niin kohta täällä tosiaan kaikki on sivutoimiviljelijöitä, kun pelkkänä maajussina oleminen ei kannata koska viljan hinnat on polettu alas ja peltojen ja tuotantopanosten on ylös.
Mihkään yleiseen maan uudelleen järjestelyyn ei tarvitse mennä. Riittäisi kuin kaikki "helpot" tavat poistettaisiin. Sadonkorjuuvelvoite takaisin. Hömppien, kesantojen yms. tuet pois. Tuen siirtäminen niin, että esim. 4tn sadolla saat saman kuin nyt. Jos viljat tai heinät/nurmet menee eläinten läpi niin sitten tuki eläintä kohti.
Etpä sinäkään paljoa ole päätäsi sieltä poterostasi nostanut, siinä voisi vaikka nähdä muitakin näkökulmia asiaan.
Rakennemuutostahan tuokin edistää jos joku nyt väenväkisin haluaa tilan ulkopuolelta tulleet rahat änkeä maatalouteen, sillä siitähän saattaa joskus saada perheelle elannon jos onnistuu sen tilakoon kasvattamaan riittävän isoksi. Tosin jos vähänkin osaa laskukonetta käyttää huomaa sen liian kalliin pellon ostoon tarkoitetun rahan tuottavan paremman tuoton vaikkapa vuokratulona jossain isomman keskuksen kerrostalo-osakkeessa. Tämä koskee myös päätoimisia, lasketaan mitä koko tila pystyy maksamaan kun pitäisi laskea juuri kyseisen investoinnin kannattavuutta ja tämä saattaa kyllä olla paremmin hallussa niillä jotka tekee muutakin työtä kuin maatalouden parissa olevaa.
Tuo höpöheinien ja kesantojen yms tukien poisto kyllä iskisi pahiten näihin isompiin tiloihin missä näitä käytetään isossa mittakaavassa, sillä 200ha päätoimisella voi olla 30-40ha sitä riistaa tms. Vaikka perustuen maksaisi vuokrana ulos tästä tulee tuolla alalla sentään 9-12k€ tukea tuollaiselle tilalle melko pienellä panostuksella. Luomuunkin tulisi melkoisesti erilainen katsanto jos latauskesannoista ei saisi tukea.
Latauskesantoahan ei kenenkään kannata käyttää viralisesti.
Todenäköisesti ollaan menossa tähän suuntaan että maksetaan tuotannosta ja vähenetään peltotukiewn osuutta. Nythän leikataan LFA:ta 33 miljoonaa euroa.
Latausnurmista pitäisisi sitten sato korjata ja punnita, jotta niille voisi maksaa nykyisen äärettömän tuen tuotettua viljakiloa kohti.
Olisi myös luomua kovasti maanpinnalle palauttava tukimuoto, jos viljasta saisi vain 150 euroa tonnilta tukea hehtaarille.
-SS-
Lähinnä tarkoitin että markkinoilta otetaan se hinta. Silloin automaatisesti jää heikoimat lohkot pois viljelystä ja ne metsitetään.
No ei tukien vähentäminen markkinoita hetkauta, edes EU ei ole kohta enää maailman maataloustuotennon keskiössä. Maissi, soija, riisi ja vehnä ovat näitä suuria tuotteita, USA , Kiina , Brasilia toimivat siellä. Suomi ei pääse mitenkään vaikuttamaan näihin markkinoihin.
Jos ja kun maailman vapaakauppa alkaa vähetä, ideologisen vastustuksen takia, sitä paremmalla syyllä esimerkiksi EU:n pitää vetäytyä tiukemmasti takaisin tullimuurin taakse, ja tämä pinta-alatukijärjestelmä irrotettuna tuotannosta on paras mahdollinen systeemi hallita ylijäämän dumppauskuluja edes vähän. Rajojen sulkeminen painaa samassa suhteessa pakkoviennin hinnan alas, koska vastapuolen suojatulli laskee omaa hintaa vastaavasti.
Tukien sitominen tuotantoon kiihdyttää aina tuotantoa.
-SS-
No jos tukien osuutta vähennetään ja annetaan markkinoiden määrätä hintataso, niin vaikka eu olisi suljetussa järjestelmässä niin markkinatalous hoitaisi ongelman itse jos ei käytetä mitään tuotantotukia.
No jos tukien osuutta vähennetään ja annetaan markkinoiden määrätä hintataso, niin vaikka eu olisi suljetussa järjestelmässä niin markkinatalous hoitaisi ongelman itse jos ei käytetä mitään tuotantotukia.
Tuo nyt ei sovi ns. "päätoimisille" ei niin ollenkaan, koska nimenomaan sivutoimiset voivat täällä kirjoitetun mukaan toimia tappiollisillakin markkinoilla. Nythän alun perin oli kyse siitä, että vain eturiviläiset saisivat saada tukia siksi, että ovat eturiviläisiä, ja jostakin syystä tukien tarve maataloudessa näillä on isompi, ehkä se syy on siinä, että sivutoimiset hömppäviljelijät ajavat vanhalla Astralla ja eturiviläiset joutuvat toimimaan uudella G tai GLE mersulla. Tai jotain.
-SS-
Yhteiskunnan eliittiä olette te, jotka nautitte palkkatuloja ja siihen liittyviä lisäetuja, kuten lomarahat, pekkaset, työterveyshuolto, matkakorvaukset ym. ym. ja sitten vielä saatte peltohehtaareillenne eu:n ja yhteiskunnan kustantamat tuet, ei oo teillä hätäpäivää.
Yhteiskunnan eliittiä olette te, jotka nautitte palkkatuloja ja siihen liittyviä lisäetuja, kuten lomarahat, pekkaset, työterveyshuolto, matkakorvaukset ym. ym. ja sitten vielä saatte peltohehtaareillenne eu:n ja yhteiskunnan kustantamat tuet, ei oo teillä hätäpäivää.
Kun maataloutta tuetaan, tuetaan elinkeinoa ja tiettyjä tuotantotapoja. Ei elinkeinon harjoittajaa ja tuottajaa. Kyse ei ole sosiaalituesta, jotka erottaa elinkeinotuesta siitä, että toinen on tarveharkintaista. Toki maataloustuista voitaisiin tehdä tarveharkintaisia. Siinä saisivat sitten eturivin viljelijät olla samassa sossun jonossa muiden vähäväkisten kanssa. Opettaisihan tuo ainakin nöytyyttä fenttikerholaisille.
Kun maataloutta tuetaan, tuetaan elinkeinoa ja tiettyjä tuotantotapoja. Ei elinkeinon harjoittajaa ja tuottajaa. Kyse ei ole sosiaalituesta, jotka erottaa elinkeinotuesta siitä, että toinen on tarveharkintaista. Toki maataloustuista voitaisiin tehdä tarveharkintaisia. Siinä saisivat sitten eturivin viljelijät olla samassa sossun jonossa muiden vähäväkisten kanssa. Opettaisihan tuo ainakin nöytyyttä fenttikerholaisille.
Oikaiset nyt vähän? Etkä ihan vähänkään? Ns sosiaalituista mm lapsilisät eivät ole tarveharkintaisia? Sitten taas elinkeinotuet. Niin niissä maataloustuet ovat ilmeisesti niitä ainoita jotka EIVÄT ole tarveharkintaisia. Lappuya sisään ja tuet tulevat aina. Sen sijaan muut elinkeinotuet niin niitä anotaan mutta niitä ei ole pakko myöntää. Joku katsoo täyttyvätkö tuen edellytykset jne ja monesti anomuksesta huolimatta tuet jäävät tulematta.
Mutta että? Mites tämä nyt oikein menee?
Yhteiskunnan eliittiä olette te, jotka nautitte palkkatuloja ja siihen liittyviä lisäetuja, kuten lomarahat, pekkaset, työterveyshuolto, matkakorvaukset ym. ym. ja sitten vielä saatte peltohehtaareillenne eu:n ja yhteiskunnan kustantamat tuet, ei oo teillä hätäpäivää.
Kun maataloutta tuetaan, tuetaan elinkeinoa ja tiettyjä tuotantotapoja. Ei elinkeinon harjoittajaa ja tuottajaa. Kyse ei ole sosiaalituesta, jotka erottaa elinkeinotuesta siitä, että toinen on tarveharkintaista. Toki maataloustuista voitaisiin tehdä tarveharkintaisia. Siinä saisivat sitten eturivin viljelijät olla samassa sossun jonossa muiden vähäväkisten kanssa. Opettaisihan tuo ainakin nöytyyttä fenttikerholaisille.
Joo se on totta, että kuolevaa aluetta tämä on, mutta tälläistä toimintaa maatalouden piirissä on tapahtunut. Tuleva trendi tai ei. En kyllä oikein ymmärrä, että miten se byrokratia lisääntyisi? Saisiko tästä nyt jotain esimerkkiä? Ei viljan hinnan ole tarkoitus noustakkaan. Tarkoitus on se, että ne ylimääräiset metsänkainalot häipyy tuotannosta. Samoin kun vuokra ja ostohinnat tippuvat, kun sillä pellolla ei käytännössä ole tälläistä keinotekoista arvoa.Edelleen vain muutamat tajunneet pointin. Miettikääpä jokainen, että miltä se tuntuu, jos minäkin tulen sinne palkkatöihin ja tuumaan töihin tullessa, että mulle ei sitten tarvitse maksaa palkkaa teen tätä hommaa harrastuksen vuoksi. Kyllä sitä alettaisiin kyräilemään ja nurisemaan seläntakana. Kaikkihan eivät näin onneksi tee vain laskevat tarkkaan, että siitä sivutoimi viljelystäkin jää palkkaa itselle, mutta tälläinen trendi on ainakin täälläpäin nousussa. Ilmeisesti halutaan niin kovasti kehitykseen mukaan. Jos tälläinen tyyli leviää laajemmalle niin kohta täällä tosiaan kaikki on sivutoimiviljelijöitä, kun pelkkänä maajussina oleminen ei kannata koska viljan hinnat on polettu alas ja peltojen ja tuotantopanosten on ylös.
Mihkään yleiseen maan uudelleen järjestelyyn ei tarvitse mennä. Riittäisi kuin kaikki "helpot" tavat poistettaisiin. Sadonkorjuuvelvoite takaisin. Hömppien, kesantojen yms. tuet pois. Tuen siirtäminen niin, että esim. 4tn sadolla saat saman kuin nyt. Jos viljat tai heinät/nurmet menee eläinten läpi niin sitten tuki eläintä kohti.
Ehkei kuitenkaan toi sun alue ole sellanen josta trendit leviää. Todellisuus lienee toisinpäin. Kaikki sun ehdotelmat aiheuttaa melkosesti lisää byrokratiaa ja samalla lisää virkamiesten työtä/määrää. Arvaas mistä varat otettaisiin siihen ?
Viljan hinta ei suomessa nouse vaikka sen tuottaisivat päätoimiset viljelijät. "Hömppä"tukien poisto vaan lisäisi markkinoille tulevaa viljamäärää ja mahdollisesti heikentäisi myös laatua, koska suurella osalla em pelloista alettaisiin uudelleen tuottaa viljaa.
Näinhän se on; vika on muissa tai ainakin järjestelmässä, jos toisilla menee paremmin. Kannattaa kuitenkin muistaa sääntöjen olevan kasvintuotannossa kaikille samat (pl kotieläintilat).
Edelleen vain muutamat tajunneet pointin. Miettikääpä jokainen, että miltä se tuntuu, jos minäkin tulen sinne palkkatöihin ja tuumaan töihin tullessa, että mulle ei sitten tarvitse maksaa palkkaa teen tätä hommaa harrastuksen vuoksi. Kyllä sitä alettaisiin kyräilemään ja nurisemaan seläntakana. Kaikkihan eivät näin onneksi tee vain laskevat tarkkaan, että siitä sivutoimi viljelystäkin jää palkkaa itselle, mutta tälläinen trendi on ainakin täälläpäin nousussa. Ilmeisesti halutaan niin kovasti kehitykseen mukaan. Jos tälläinen tyyli leviää laajemmalle niin kohta täällä tosiaan kaikki on sivutoimiviljelijöitä, kun pelkkänä maajussina oleminen ei kannata koska viljan hinnat on polettu alas ja peltojen ja tuotantopanosten on ylös.
Mihkään yleiseen maan uudelleen järjestelyyn ei tarvitse mennä. Riittäisi kuin kaikki "helpot" tavat poistettaisiin. Sadonkorjuuvelvoite takaisin. Hömppien, kesantojen yms. tuet pois. Tuen siirtäminen niin, että esim. 4tn sadolla saat saman kuin nyt. Jos viljat tai heinät/nurmet menee eläinten läpi niin sitten tuki eläintä kohti.
Etpä sinäkään paljoa ole päätäsi sieltä poterostasi nostanut, siinä voisi vaikka nähdä muitakin näkökulmia asiaan.
Rakennemuutostahan tuokin edistää jos joku nyt väenväkisin haluaa tilan ulkopuolelta tulleet rahat änkeä maatalouteen, sillä siitähän saattaa joskus saada perheelle elannon jos onnistuu sen tilakoon kasvattamaan riittävän isoksi. Tosin jos vähänkin osaa laskukonetta käyttää huomaa sen liian kalliin pellon ostoon tarkoitetun rahan tuottavan paremman tuoton vaikkapa vuokratulona jossain isomman keskuksen kerrostalo-osakkeessa. Tämä koskee myös päätoimisia, lasketaan mitä koko tila pystyy maksamaan kun pitäisi laskea juuri kyseisen investoinnin kannattavuutta ja tämä saattaa kyllä olla paremmin hallussa niillä jotka tekee muutakin työtä kuin maatalouden parissa olevaa.
Tuo höpöheinien ja kesantojen yms tukien poisto kyllä iskisi pahiten näihin isompiin tiloihin missä näitä käytetään isossa mittakaavassa, sillä 200ha päätoimisella voi olla 30-40ha sitä riistaa tms. Vaikka perustuen maksaisi vuokrana ulos tästä tulee tuolla alalla sentään 9-12k€ tukea tuollaiselle tilalle melko pienellä panostuksella. Luomuunkin tulisi melkoisesti erilainen katsanto jos latauskesannoista ei saisi tukea.
Jos seuraavassa tukiuudistuksessa, kun eu:n maatalousbudjetti pienenee, tuista poistuu 50-100 €/ha, niin se kylllä vauhdittaa rakennemuutosta. Varsinkin pienemmät sivutoimiset viljatilat kyllä luopuu viljelystä, varsinkin jos on tarvetta uusia koneita ja päätoimesta ei kovasti tienata, niin viljelymotivatio kyllä heikkenee, kun tuet tippuu ja varsinkin jos viljan hinta edelleen mataa.Noinkohan. Niillä juuri on varaa jatkaa sitä viljelyä. Palkkatöistä toimeentulo ja harrastuksena viljellään hömppää olettaen, että näiden tukeminen jatkuu, koska sitä tuotantoahan ei saa lisätä niinkuin täällä nyt kovasti huudetaan. Jokainen tietysti joka laskee kannattavuutta on jo nykyiselläänkin lopettamassa. Kovin harva näin vaan tekee. Usko on edelleen kova, että kyllä tämä tästä paranee. Voin kertoa ettei parane.
Tuotantotuki on kestämätön rakenne, nykyiselläänkin neljäsosa viljasadosta menee vientiin, jos bulkkiviljassa olisi jopa 200 euron lisätukiosuus tonnissa, pitäisi ankarammin rajoittaa lannoitusta, vartioida ulkomaantuontia kuin huumekauppaa, jotta viljaa ei valu korkeahintajärjestelmän piiriin kasvattamaan yllättävästi arvoaan, kotimaassa tuotettu vilja ei kelpaisi karjataloudelle, jos liha ja maito sekä munat eivät myös olisi korkeahintajärjestelmän piirissä. Eli tuonti pitäisi kieltää ehdottomasti ja maksaa kasvinviljelytuotteiden hinnanalennustukea karjataloudelle. Vientituet olisivat hallitsemattomat, koska niitä ei oikein voisi ennustaa ilman sanktio/kiintiöjärjestelmää tai omavastuumaksua. Lisäksi karjatalous tulisi vastustamaan ankarasti nurmien jäämistä tuen ulkopuolelle. 500000-600000 ha on kuitenkin niittonurmina ja laitumina, mitenkäs niille tuki maksetaan. Oman viljan tuottamisen kilpailukyky heikkenee, kannattaa tunkea sekin vilja vientitukimarkkinoille.
Ehkä nykyinen järjestelmä on katkeraa kalkkia joillekin, jotka puristivat huippusatoja juurikasta ja leipäviljaa 1980-luvun kultaisina vuosina, vientituet kipusivat taivaisiin ja kollektiivisesti nekin osamaksettiin, vaikka ei puristettu lisätuotantoa.
Nimenomaan pinta-alatuki mahdollistaa sellaisen vähillä kustannuksilla harjoitettavan "näennäisviljelyn" ja luomuleikkimisen. Valtiota ei kiinnosta, mitä satoa sieltä tulee, ei ole valtion ongelma viedä ylijäämiä pois, eikä vakuuttaa katojen varalle. Eikä toisaalta viljelijälle ole merkitystä, kuinka iso osa viljasta menee kotimaahan ja kuinka iso osa ulkomaille, ei vaikuta hintaan - paitsi tietysti maksuvarmuuden osalta kotimaa saattaa olla jopa heikompi vaihtoehto.
-SS-
No ei tukien vähentäminen markkinoita hetkauta, edes EU ei ole kohta enää maailman maataloustuotennon keskiössä. Maissi, soija, riisi ja vehnä ovat näitä suuria tuotteita, USA , Kiina , Brasilia toimivat siellä. Suomi ei pääse mitenkään vaikuttamaan näihin markkinoihin.
Jos ja kun maailman vapaakauppa alkaa vähetä, ideologisen vastustuksen takia, sitä paremmalla syyllä esimerkiksi EU:n pitää vetäytyä tiukemmasti takaisin tullimuurin taakse, ja tämä pinta-alatukijärjestelmä irrotettuna tuotannosta on paras mahdollinen systeemi hallita ylijäämän dumppauskuluja edes vähän. Rajojen sulkeminen painaa samassa suhteessa pakkoviennin hinnan alas, koska vastapuolen suojatulli laskee omaa hintaa vastaavasti.
Tukien sitominen tuotantoon kiihdyttää aina tuotantoa.
-SS-
Joo se on totta, että kuolevaa aluetta tämä on, mutta tälläistä toimintaa maatalouden piirissä on tapahtunut. Tuleva trendi tai ei. En kyllä oikein ymmärrä, että miten se byrokratia lisääntyisi? Saisiko tästä nyt jotain esimerkkiä? Ei viljan hinnan ole tarkoitus noustakkaan. Tarkoitus on se, että ne ylimääräiset metsänkainalot häipyy tuotannosta. Samoin kun vuokra ja ostohinnat tippuvat, kun sillä pellolla ei käytännössä ole tälläistä keinotekoista arvoa.Edelleen vain muutamat tajunneet pointin. Miettikääpä jokainen, että miltä se tuntuu, jos minäkin tulen sinne palkkatöihin ja tuumaan töihin tullessa, että mulle ei sitten tarvitse maksaa palkkaa teen tätä hommaa harrastuksen vuoksi. Kyllä sitä alettaisiin kyräilemään ja nurisemaan seläntakana. Kaikkihan eivät näin onneksi tee vain laskevat tarkkaan, että siitä sivutoimi viljelystäkin jää palkkaa itselle, mutta tälläinen trendi on ainakin täälläpäin nousussa. Ilmeisesti halutaan niin kovasti kehitykseen mukaan. Jos tälläinen tyyli leviää laajemmalle niin kohta täällä tosiaan kaikki on sivutoimiviljelijöitä, kun pelkkänä maajussina oleminen ei kannata koska viljan hinnat on polettu alas ja peltojen ja tuotantopanosten on ylös.
Mihkään yleiseen maan uudelleen järjestelyyn ei tarvitse mennä. Riittäisi kuin kaikki "helpot" tavat poistettaisiin. Sadonkorjuuvelvoite takaisin. Hömppien, kesantojen yms. tuet pois. Tuen siirtäminen niin, että esim. 4tn sadolla saat saman kuin nyt. Jos viljat tai heinät/nurmet menee eläinten läpi niin sitten tuki eläintä kohti.
Ehkei kuitenkaan toi sun alue ole sellanen josta trendit leviää. Todellisuus lienee toisinpäin. Kaikki sun ehdotelmat aiheuttaa melkosesti lisää byrokratiaa ja samalla lisää virkamiesten työtä/määrää. Arvaas mistä varat otettaisiin siihen ?
Viljan hinta ei suomessa nouse vaikka sen tuottaisivat päätoimiset viljelijät. "Hömppä"tukien poisto vaan lisäisi markkinoille tulevaa viljamäärää ja mahdollisesti heikentäisi myös laatua, koska suurella osalla em pelloista alettaisiin uudelleen tuottaa viljaa.
Näinhän se on; vika on muissa tai ainakin järjestelmässä, jos toisilla menee paremmin. Kannattaa kuitenkin muistaa sääntöjen olevan kasvintuotannossa kaikille samat (pl kotieläintilat).
Ja edelleen jokainen tehköön niin kuin parhaimmaksi näkee ja pykälät antavat myöten. Seuraavalla ohjelmakaudella tehdään taas samallalailla. Kai sitä nyt sentään saa mielipiteen ilmoittaa miten järjestelmää kannattaisi korjata?
Edelleen vain muutamat tajunneet pointin. Miettikääpä jokainen, että miltä se tuntuu, jos minäkin tulen sinne palkkatöihin ja tuumaan töihin tullessa, että mulle ei sitten tarvitse maksaa palkkaa teen tätä hommaa harrastuksen vuoksi. Kyllä sitä alettaisiin kyräilemään ja nurisemaan seläntakana. Kaikkihan eivät näin onneksi tee vain laskevat tarkkaan, että siitä sivutoimi viljelystäkin jää palkkaa itselle, mutta tälläinen trendi on ainakin täälläpäin nousussa. Ilmeisesti halutaan niin kovasti kehitykseen mukaan. Jos tälläinen tyyli leviää laajemmalle niin kohta täällä tosiaan kaikki on sivutoimiviljelijöitä, kun pelkkänä maajussina oleminen ei kannata koska viljan hinnat on polettu alas ja peltojen ja tuotantopanosten on ylös.
Mihkään yleiseen maan uudelleen järjestelyyn ei tarvitse mennä. Riittäisi kuin kaikki "helpot" tavat poistettaisiin. Sadonkorjuuvelvoite takaisin. Hömppien, kesantojen yms. tuet pois. Tuen siirtäminen niin, että esim. 4tn sadolla saat saman kuin nyt. Jos viljat tai heinät/nurmet menee eläinten läpi niin sitten tuki eläintä kohti.
Etpä sinäkään paljoa ole päätäsi sieltä poterostasi nostanut, siinä voisi vaikka nähdä muitakin näkökulmia asiaan.
Rakennemuutostahan tuokin edistää jos joku nyt väenväkisin haluaa tilan ulkopuolelta tulleet rahat änkeä maatalouteen, sillä siitähän saattaa joskus saada perheelle elannon jos onnistuu sen tilakoon kasvattamaan riittävän isoksi. Tosin jos vähänkin osaa laskukonetta käyttää huomaa sen liian kalliin pellon ostoon tarkoitetun rahan tuottavan paremman tuoton vaikkapa vuokratulona jossain isomman keskuksen kerrostalo-osakkeessa. Tämä koskee myös päätoimisia, lasketaan mitä koko tila pystyy maksamaan kun pitäisi laskea juuri kyseisen investoinnin kannattavuutta ja tämä saattaa kyllä olla paremmin hallussa niillä jotka tekee muutakin työtä kuin maatalouden parissa olevaa.
Tuo höpöheinien ja kesantojen yms tukien poisto kyllä iskisi pahiten näihin isompiin tiloihin missä näitä käytetään isossa mittakaavassa, sillä 200ha päätoimisella voi olla 30-40ha sitä riistaa tms. Vaikka perustuen maksaisi vuokrana ulos tästä tulee tuolla alalla sentään 9-12k€ tukea tuollaiselle tilalle melko pienellä panostuksella. Luomuunkin tulisi melkoisesti erilainen katsanto jos latauskesannoista ei saisi tukea.
Jaa en vai? Et ilmeisesti tajua kuinka moni noista ehdottamistani muutoksista osuisi omaan nilkkaan? Millaista näkymystä pitäisi nähdä? Jatketaan samaan malliin vai? Tiedätkö mitä tapahtuu, jos samaan malliin jatketaan?
Joo rahan tuominen tilan ulkopuolelta kyllä edistää rakennemuutosta VÄÄRÄÄN suuntaan. Kyse on siitä halutaanko, että täällä on päätoimisia viljelijöitä vai sivutoimisia. Nyt rakennemuutos ajaa sivutoimisuudeen suuntaan.
Mulle ei ole sillä väliä, että keneltä ne hömppätuet lähtee pääasia, että lähtevät. Sama luomussa, jos latauspelloille ei tukea saisi niin eihän se tarkoita muuta kuin, että tilanne olisi jokaisen katsottava uudelleen. Muutenkin olisi parempi, jos koko luomutukea ei olisi. Markkinat määrätköön sitten sen kannattaako luomuilu vai ei.
Jos seuraavassa tukiuudistuksessa, kun eu:n maatalousbudjetti pienenee, tuista poistuu 50-100 €/ha, niin se kylllä vauhdittaa rakennemuutosta. Varsinkin pienemmät sivutoimiset viljatilat kyllä luopuu viljelystä, varsinkin jos on tarvetta uusia koneita ja päätoimesta ei kovasti tienata, niin viljelymotivatio kyllä heikkenee, kun tuet tippuu ja varsinkin jos viljan hinta edelleen mataa.
Jos seuraavassa tukiuudistuksessa, kun eu:n maatalousbudjetti pienenee, tuista poistuu 50-100 €/ha, niin se kylllä vauhdittaa rakennemuutosta. Varsinkin pienemmät sivutoimiset viljatilat kyllä luopuu viljelystä, varsinkin jos on tarvetta uusia koneita ja päätoimesta ei kovasti tienata, niin viljelymotivatio kyllä heikkenee, kun tuet tippuu ja varsinkin jos viljan hinta edelleen mataa.Noinkohan. Niillä juuri on varaa jatkaa sitä viljelyä. Palkkatöistä toimeentulo ja harrastuksena viljellään hömppää olettaen, että näiden tukeminen jatkuu, koska sitä tuotantoahan ei saa lisätä niinkuin täällä nyt kovasti huudetaan. Jokainen tietysti joka laskee kannattavuutta on jo nykyiselläänkin lopettamassa. Kovin harva näin vaan tekee. Usko on edelleen kova, että kyllä tämä tästä paranee. Voin kertoa ettei parane.Tuotantotuki on kestämätön rakenne, nykyiselläänkin neljäsosa viljasadosta menee vientiin, jos bulkkiviljassa olisi jopa 200 euron lisätukiosuus tonnissa, pitäisi ankarammin rajoittaa lannoitusta, vartioida ulkomaantuontia kuin huumekauppaa, jotta viljaa ei valu korkeahintajärjestelmän piiriin kasvattamaan yllättävästi arvoaan, kotimaassa tuotettu vilja ei kelpaisi karjataloudelle, jos liha ja maito sekä munat eivät myös olisi korkeahintajärjestelmän piirissä. Eli tuonti pitäisi kieltää ehdottomasti ja maksaa kasvinviljelytuotteiden hinnanalennustukea karjataloudelle. Vientituet olisivat hallitsemattomat, koska niitä ei oikein voisi ennustaa ilman sanktio/kiintiöjärjestelmää tai omavastuumaksua. Lisäksi karjatalous tulisi vastustamaan ankarasti nurmien jäämistä tuen ulkopuolelle. 500000-600000 ha on kuitenkin niittonurmina ja laitumina, mitenkäs niille tuki maksetaan. Oman viljan tuottamisen kilpailukyky heikkenee, kannattaa tunkea sekin vilja vientitukimarkkinoille.
Ehkä nykyinen järjestelmä on katkeraa kalkkia joillekin, jotka puristivat huippusatoja juurikasta ja leipäviljaa 1980-luvun kultaisina vuosina, vientituet kipusivat taivaisiin ja kollektiivisesti nekin osamaksettiin, vaikka ei puristettu lisätuotantoa.
Nimenomaan pinta-alatuki mahdollistaa sellaisen vähillä kustannuksilla harjoitettavan "näennäisviljelyn" ja luomuleikkimisen. Valtiota ei kiinnosta, mitä satoa sieltä tulee, ei ole valtion ongelma viedä ylijäämiä pois, eikä vakuuttaa katojen varalle. Eikä toisaalta viljelijälle ole merkitystä, kuinka iso osa viljasta menee kotimaahan ja kuinka iso osa ulkomaille, ei vaikuta hintaan - paitsi tietysti maksuvarmuuden osalta kotimaa saattaa olla jopa heikompi vaihtoehto.
-SS-
Kannatat ilmeisesti nykyisen tyylistä systeemiä pinta-ala perustaista tukea, joka mahdollistaa näennäinviljelyn? Entä sitten kun rahahanoja kiristetään niin edelleenkö kaikille tukihehtaareille pitää jakaa jäljelle jäävä summa? Tälläisellä rakenteella niin hömppien (kesannot, lhp, apusäilikset yms.) määrä tulee lisääntymään, koska tuloja ei voi suurentaa, mutta kuluja voi pienentää. Se joka luulee, että viljojen hinnat tulevat nousemaan niin erehtyy. EU:n sisämarkkinat jotka määräävät hintataso ainakin eu:n sisällä niin aina on suomeeen löytynyt esim. lihassa halpoja eri joilla hintataso pidetään kotimaassa alhaalla. Tämä ajaa meidät siihen tilanteeseen, että kohta ei ole viljelystä ollenkaan. Jokainen nostaa hömppätuet, joita sitten palkansaaja puolella aletaan ihmettelemään, että mistä maajusseille oikein maksetaan.
Jos pinta-ala perustaiset tuet säilytetään niin kaikki "vapaaliput" pitää jättää tukien ulkopuolelle. Näin jäljelle jäävä rahamäärä, joka siis pienenee kokoajan saadaan säilymään tuotannossa oleville pelloille ja pystytään takaamaan edes jonkinlainen tulotaso ja toimeentuloa. En sitten tiedä, että miten tässä mallissa estetään ylituotanto, että tukien mennessä vain tuotantopelloille niin kohta alkaa tuotantopeltoja olemaan joka mettänreunassa. Mettäreunoista joutuu maksamaan saman summan, kun niille saa sen saman tuen.
No ei tukien vähentäminen markkinoita hetkauta, edes EU ei ole kohta enää maailman maataloustuotennon keskiössä. Maissi, soija, riisi ja vehnä ovat näitä suuria tuotteita, USA , Kiina , Brasilia toimivat siellä. Suomi ei pääse mitenkään vaikuttamaan näihin markkinoihin.
Jos ja kun maailman vapaakauppa alkaa vähetä, ideologisen vastustuksen takia, sitä paremmalla syyllä esimerkiksi EU:n pitää vetäytyä tiukemmasti takaisin tullimuurin taakse, ja tämä pinta-alatukijärjestelmä irrotettuna tuotannosta on paras mahdollinen systeemi hallita ylijäämän dumppauskuluja edes vähän. Rajojen sulkeminen painaa samassa suhteessa pakkoviennin hinnan alas, koska vastapuolen suojatulli laskee omaa hintaa vastaavasti.
Tukien sitominen tuotantoon kiihdyttää aina tuotantoa.
-SS-
No miten luulet suomen sijoittuvan tuossa eurooppa keskeisessä ajattelussa? Jos tätä menoa jatketaan suomessa niin kohta eu:n sisältä työnnetään sitä halpaa bulkkia suomen markkinoille. Täällä sitten viljellään hömppää ja nostetaan tukia niin kauan, kun joku keksii, että mistä maajussille oikeen maksetaan ja sitten koko touhu lopetetaan. Siinä ei kauniit puheet omavaraisuudesta yms. auta, kun tiukentuneita rahavaroja uudelleen järjestellään. Tämän vuoksi tuotantosysteemi on suomessa saatava sellaiseen malliin, että tukien poistuttua ollaan edes jollakin tavalla kilpailukykyisiä kotimaan markkinoilla. Eli suomeksi sanottuna tuotantoa on sen verran mitä halukkaita maksajia kotimaisuudesta löytyy ja samalla määrällä kriisitilanteessa vyötä tiukkaamalla saadaan ihmiset pysymään hengissä.
Jos seuraavassa tukiuudistuksessa, kun eu:n maatalousbudjetti pienenee, tuista poistuu 50-100 €/ha, niin se kylllä vauhdittaa rakennemuutosta. Varsinkin pienemmät sivutoimiset viljatilat kyllä luopuu viljelystä, varsinkin jos on tarvetta uusia koneita ja päätoimesta ei kovasti tienata, niin viljelymotivatio kyllä heikkenee, kun tuet tippuu ja varsinkin jos viljan hinta edelleen mataa.
Edelleen vain muutamat tajunneet pointin. Miettikääpä jokainen, että miltä se tuntuu, jos minäkin tulen sinne palkkatöihin ja tuumaan töihin tullessa, että mulle ei sitten tarvitse maksaa palkkaa teen tätä hommaa harrastuksen vuoksi. Kyllä sitä alettaisiin kyräilemään ja nurisemaan seläntakana. Kaikkihan eivät näin onneksi tee vain laskevat tarkkaan, että siitä sivutoimi viljelystäkin jää palkkaa itselle, mutta tälläinen trendi on ainakin täälläpäin nousussa. Ilmeisesti halutaan niin kovasti kehitykseen mukaan. Jos tälläinen tyyli leviää laajemmalle niin kohta täällä tosiaan kaikki on sivutoimiviljelijöitä, kun pelkkänä maajussina oleminen ei kannata koska viljan hinnat on polettu alas ja peltojen ja tuotantopanosten on ylös.
Mihkään yleiseen maan uudelleen järjestelyyn ei tarvitse mennä. Riittäisi kuin kaikki "helpot" tavat poistettaisiin. Sadonkorjuuvelvoite takaisin. Hömppien, kesantojen yms. tuet pois. Tuen siirtäminen niin, että esim. 4tn sadolla saat saman kuin nyt. Jos viljat tai heinät/nurmet menee eläinten läpi niin sitten tuki eläintä kohti.
Etpä sinäkään paljoa ole päätäsi sieltä poterostasi nostanut, siinä voisi vaikka nähdä muitakin näkökulmia asiaan.
Rakennemuutostahan tuokin edistää jos joku nyt väenväkisin haluaa tilan ulkopuolelta tulleet rahat änkeä maatalouteen, sillä siitähän saattaa joskus saada perheelle elannon jos onnistuu sen tilakoon kasvattamaan riittävän isoksi. Tosin jos vähänkin osaa laskukonetta käyttää huomaa sen liian kalliin pellon ostoon tarkoitetun rahan tuottavan paremman tuoton vaikkapa vuokratulona jossain isomman keskuksen kerrostalo-osakkeessa. Tämä koskee myös päätoimisia, lasketaan mitä koko tila pystyy maksamaan kun pitäisi laskea juuri kyseisen investoinnin kannattavuutta ja tämä saattaa kyllä olla paremmin hallussa niillä jotka tekee muutakin työtä kuin maatalouden parissa olevaa.
Tuo höpöheinien ja kesantojen yms tukien poisto kyllä iskisi pahiten näihin isompiin tiloihin missä näitä käytetään isossa mittakaavassa, sillä 200ha päätoimisella voi olla 30-40ha sitä riistaa tms. Vaikka perustuen maksaisi vuokrana ulos tästä tulee tuolla alalla sentään 9-12k€ tukea tuollaiselle tilalle melko pienellä panostuksella. Luomuunkin tulisi melkoisesti erilainen katsanto jos latauskesannoista ei saisi tukea.
Jaa en vai? Et ilmeisesti tajua kuinka moni noista ehdottamistani muutoksista osuisi omaan nilkkaan? Millaista näkymystä pitäisi nähdä? Jatketaan samaan malliin vai? Tiedätkö mitä tapahtuu, jos samaan malliin jatketaan?
Joo rahan tuominen tilan ulkopuolelta kyllä edistää rakennemuutosta VÄÄRÄÄN suuntaan. Kyse on siitä halutaanko, että täällä on päätoimisia viljelijöitä vai sivutoimisia. Nyt rakennemuutos ajaa sivutoimisuudeen suuntaan.
Mulle ei ole sillä väliä, että keneltä ne hömppätuet lähtee pääasia, että lähtevät. Sama luomussa, jos latauspelloille ei tukea saisi niin eihän se tarkoita muuta kuin, että tilanne olisi jokaisen katsottava uudelleen. Muutenkin olisi parempi, jos koko luomutukea ei olisi. Markkinat määrätköön sitten sen kannattaako luomuilu vai ei.
tässä sekoitetaan, sekoillaan....tarkoituksella vai vahingossa? Sosiaalituet, on ne sitten tarveharkintaisia tai tietyin ehdoin maksettavia, maksetaan tuen saajille siis perheille tai henkilöille. Näissä tarveharkintaisissa pitää yleensä perustella tuen tarve esim toimeentulo- tai asumistuet. Elinkeinotuissa, joissa on tarveharkintaa, se kohdistuu ihan muuhun kuin sen yrittäjien henkilökohtaiseen varallisuuteen tai toimeentuloon. Jos tuulivoimatukea tai laivaliikennetukea myönnettäisiin sosiaalituissa määritellyin ehdoin, sitä ei maksettaisi kellekään....sehän menee vain ennestään ökyrikkaille hakijoille. Tässä on ihan pieni ero?Kun maataloutta tuetaan, tuetaan elinkeinoa ja tiettyjä tuotantotapoja. Ei elinkeinon harjoittajaa ja tuottajaa. Kyse ei ole sosiaalituesta, jotka erottaa elinkeinotuesta siitä, että toinen on tarveharkintaista. Toki maataloustuista voitaisiin tehdä tarveharkintaisia. Siinä saisivat sitten eturivin viljelijät olla samassa sossun jonossa muiden vähäväkisten kanssa. Opettaisihan tuo ainakin nöytyyttä fenttikerholaisille.
Oikaiset nyt vähän? Etkä ihan vähänkään? Ns sosiaalituista mm lapsilisät eivät ole tarveharkintaisia? Sitten taas elinkeinotuet. Niin niissä maataloustuet ovat ilmeisesti niitä ainoita jotka EIVÄT ole tarveharkintaisia. Lappuya sisään ja tuet tulevat aina. Sen sijaan muut elinkeinotuet niin niitä anotaan mutta niitä ei ole pakko myöntää. Joku katsoo täyttyvätkö tuen edellytykset jne ja monesti anomuksesta huolimatta tuet jäävät tulematta.
Mutta että? Mites tämä nyt oikein menee?
Jos seuraavassa tukiuudistuksessa, kun eu:n maatalousbudjetti pienenee, tuista poistuu 50-100 €/ha, niin se kylllä vauhdittaa rakennemuutosta. Varsinkin pienemmät sivutoimiset viljatilat kyllä luopuu viljelystä, varsinkin jos on tarvetta uusia koneita ja päätoimesta ei kovasti tienata, niin viljelymotivatio kyllä heikkenee, kun tuet tippuu ja varsinkin jos viljan hinta edelleen mataa.Noinkohan. Niillä juuri on varaa jatkaa sitä viljelyä. Palkkatöistä toimeentulo ja harrastuksena viljellään hömppää olettaen, että näiden tukeminen jatkuu, koska sitä tuotantoahan ei saa lisätä niinkuin täällä nyt kovasti huudetaan. Jokainen tietysti joka laskee kannattavuutta on jo nykyiselläänkin lopettamassa. Kovin harva näin vaan tekee. Usko on edelleen kova, että kyllä tämä tästä paranee. Voin kertoa ettei parane.Tuotantotuki on kestämätön rakenne, nykyiselläänkin neljäsosa viljasadosta menee vientiin, jos bulkkiviljassa olisi jopa 200 euron lisätukiosuus tonnissa, pitäisi ankarammin rajoittaa lannoitusta, vartioida ulkomaantuontia kuin huumekauppaa, jotta viljaa ei valu korkeahintajärjestelmän piiriin kasvattamaan yllättävästi arvoaan, kotimaassa tuotettu vilja ei kelpaisi karjataloudelle, jos liha ja maito sekä munat eivät myös olisi korkeahintajärjestelmän piirissä. Eli tuonti pitäisi kieltää ehdottomasti ja maksaa kasvinviljelytuotteiden hinnanalennustukea karjataloudelle. Vientituet olisivat hallitsemattomat, koska niitä ei oikein voisi ennustaa ilman sanktio/kiintiöjärjestelmää tai omavastuumaksua. Lisäksi karjatalous tulisi vastustamaan ankarasti nurmien jäämistä tuen ulkopuolelle. 500000-600000 ha on kuitenkin niittonurmina ja laitumina, mitenkäs niille tuki maksetaan. Oman viljan tuottamisen kilpailukyky heikkenee, kannattaa tunkea sekin vilja vientitukimarkkinoille.
Ehkä nykyinen järjestelmä on katkeraa kalkkia joillekin, jotka puristivat huippusatoja juurikasta ja leipäviljaa 1980-luvun kultaisina vuosina, vientituet kipusivat taivaisiin ja kollektiivisesti nekin osamaksettiin, vaikka ei puristettu lisätuotantoa.
Nimenomaan pinta-alatuki mahdollistaa sellaisen vähillä kustannuksilla harjoitettavan "näennäisviljelyn" ja luomuleikkimisen. Valtiota ei kiinnosta, mitä satoa sieltä tulee, ei ole valtion ongelma viedä ylijäämiä pois, eikä vakuuttaa katojen varalle. Eikä toisaalta viljelijälle ole merkitystä, kuinka iso osa viljasta menee kotimaahan ja kuinka iso osa ulkomaille, ei vaikuta hintaan - paitsi tietysti maksuvarmuuden osalta kotimaa saattaa olla jopa heikompi vaihtoehto.
-SS-
Kannatat ilmeisesti nykyisen tyylistä systeemiä pinta-ala perustaista tukea, joka mahdollistaa näennäinviljelyn? Entä sitten kun rahahanoja kiristetään niin edelleenkö kaikille tukihehtaareille pitää jakaa jäljelle jäävä summa? Tälläisellä rakenteella niin hömppien (kesannot, lhp, apusäilikset yms.) määrä tulee lisääntymään, koska tuloja ei voi suurentaa, mutta kuluja voi pienentää. Se joka luulee, että viljojen hinnat tulevat nousemaan niin erehtyy. EU:n sisämarkkinat jotka määräävät hintataso ainakin eu:n sisällä niin aina on suomeeen löytynyt esim. lihassa halpoja eri joilla hintataso pidetään kotimaassa alhaalla. Tämä ajaa meidät siihen tilanteeseen, että kohta ei ole viljelystä ollenkaan. Jokainen nostaa hömppätuet, joita sitten palkansaaja puolella aletaan ihmettelemään, että mistä maajusseille oikein maksetaan.
Jos pinta-ala perustaiset tuet säilytetään niin kaikki "vapaaliput" pitää jättää tukien ulkopuolelle. Näin jäljelle jäävä rahamäärä, joka siis pienenee kokoajan saadaan säilymään tuotannossa oleville pelloille ja pystytään takaamaan edes jonkinlainen tulotaso ja toimeentuloa. En sitten tiedä, että miten tässä mallissa estetään ylituotanto, että tukien mennessä vain tuotantopelloille niin kohta alkaa tuotantopeltoja olemaan joka mettänreunassa. Mettäreunoista joutuu maksamaan saman summan, kun niille saa sen saman tuen.
No ei tukien vähentäminen markkinoita hetkauta, edes EU ei ole kohta enää maailman maataloustuotennon keskiössä. Maissi, soija, riisi ja vehnä ovat näitä suuria tuotteita, USA , Kiina , Brasilia toimivat siellä. Suomi ei pääse mitenkään vaikuttamaan näihin markkinoihin.
Jos ja kun maailman vapaakauppa alkaa vähetä, ideologisen vastustuksen takia, sitä paremmalla syyllä esimerkiksi EU:n pitää vetäytyä tiukemmasti takaisin tullimuurin taakse, ja tämä pinta-alatukijärjestelmä irrotettuna tuotannosta on paras mahdollinen systeemi hallita ylijäämän dumppauskuluja edes vähän. Rajojen sulkeminen painaa samassa suhteessa pakkoviennin hinnan alas, koska vastapuolen suojatulli laskee omaa hintaa vastaavasti.
Tukien sitominen tuotantoon kiihdyttää aina tuotantoa.
-SS-
No miten luulet suomen sijoittuvan tuossa eurooppa keskeisessä ajattelussa? Jos tätä menoa jatketaan suomessa niin kohta eu:n sisältä työnnetään sitä halpaa bulkkia suomen markkinoille. Täällä sitten viljellään hömppää ja nostetaan tukia niin kauan, kun joku keksii, että mistä maajussille oikeen maksetaan ja sitten koko touhu lopetetaan. Siinä ei kauniit puheet omavaraisuudesta yms. auta, kun tiukentuneita rahavaroja uudelleen järjestellään. Tämän vuoksi tuotantosysteemi on suomessa saatava sellaiseen malliin, että tukien poistuttua ollaan edes jollakin tavalla kilpailukykyisiä kotimaan markkinoilla. Eli suomeksi sanottuna tuotantoa on sen verran mitä halukkaita maksajia kotimaisuudesta löytyy ja samalla määrällä kriisitilanteessa vyötä tiukkaamalla saadaan ihmiset pysymään hengissä.
Sataykkönen on sinnikäs mielipiteessään, ja se hänelle suotakoon. Kuitenkin, tuotantosidonnaisen tuen on jo aikaisemmin näytetty johtavan sadontuoton kilpavarusteluun, kustannusten karkaamiseen ja suurimpienkin tilojen nujertumiseen ylituotannon edessä. Jotenkin realismin ulkopuolella on kuvitella, että edes kuudentonnin sadoilla voisi kuitenkaan kilpailla Ranskan, Saksan ja brittien kanssa tehoviljelyssä, tai kymmenientuhansien hehtaarien vehnäpreerioiden kanssa.
Minua ei voine syyttää minkään erityisen tukipolitiikan kannattajaksi. Tiedän kuitenkin, mitä paskpäistä korruptiota "viljelylupajärjestelmä" toisi mukanaan. Jonkinlaiset viljelykiintiöt siis on pakolla otettava käyttöön, jos kilpaillaan vain tuotannolla, jonka hinta ehkäpä tuettuna olisi 300 euroa tonnilta. Markkinahinnoilla, satasen tonninhinnalla, ilman pinta-alatukia, sopii yrittää:
"Lopetan viljelyn samana päivänä, jos tuet loppuvat."
- Nico Ahlqvist TS 12.5.04
"Viime syksynä Ahlqvist totesi MT:ssä, että hömppäheinien
tuet pitäisi lopettaa. Nyt hän toteaa, että - Ahlqvist totesi
MT:ssä, että hömppäheinien tuet pitäisi lopettaa. Nyt hän
toteaa, että ajattelua on muutettava: "Nurmi ei enää ole
hömppäheinää vaan tapa ladata peltoa kasvukuntoon."
- Nico Ahlqvist MT 4.5.17
Niinpä, luomu on hömppä potenssiin kaksi, pitääkin vaihtaa vikkelästi paradigmaa. (https://fi.wikipedia.org/wiki/Paradigma)
-SS-
Homeopaattinen alkemia jyllää.
Mavi ei sitä tajua, vaan työntää
lisätukea luomueläintiloille, kun on niin
vaikeaa.
-SS-
Homeopaattinen alkemia jyllää.
Mavi ei sitä tajua, vaan työntää
lisätukea luomueläintiloille, kun on niin
vaikeaa.
-SS-
Ei tällä ole mitään tekemistä homeopatian kanssa. Pitää tuottaa sitä mistä maksetaan. Miksi tuottaa 100€/tonni rehuviljaa kun voi tuottaa 400€/tonni luomumallas ohraa? Yksi tonni Luomumallasohraa antaa saman rahan kuin 4 tonnia rehuviljaa.
Eli jos saat 4 tonnia luomuna, niin paljonko pitäisi saada tavanomaisena että pääset samaan tulokseen? 16 tonnia hehtaarilta rehuviljaa!!!!!!!!!!!
Homeopaattinen alkemia jyllää.
Mavi ei sitä tajua, vaan työntää
lisätukea luomueläintiloille, kun on niin
vaikeaa.
-SS-
Ei tällä ole mitään tekemistä homeopatian kanssa. Pitää tuottaa sitä mistä maksetaan. Miksi tuottaa 100€/tonni rehuviljaa kun voi tuottaa 400€/tonni luomumallas ohraa? Yksi tonni Luomumallasohraa antaa saman rahan kuin 4 tonnia rehuviljaa.
Eli jos saat 4 tonnia luomuna, niin paljonko pitäisi saada tavanomaisena että pääset samaan tulokseen? 16 tonnia hehtaarilta rehuviljaa!!!!!!!!!!!
Jos et vielä tiedä joudut maksamaan rahdin itse. Eli rahti on 4 kertaa kalliimpi......
Tyypillistä tupailtapuhetta t2:lta; rehuohra vs luomumallasohra
Muuten se luomumaltaan hinta on 375 €/t lahteen toimitettuna tavanomainen on 175 €/t.
Vanha sanonta kuuluu; "Karhu kannattaa ensin kaataa ja vasta sen jälkeen nylkeä."
Minua ei voine syyttää minkään erityisen tukipolitiikan kannattajaksi. Tiedän kuitenkin, mitä paskpäistä korruptiota "viljelylupajärjestelmä" toisi mukanaan. Jonkinlaiset viljelykiintiöt siis on pakolla otettava käyttöön, jos kilpaillaan vain tuotannolla, jonka hinta ehkäpä tuettuna olisi 300 euroa tonnilta.tämä "viljelylupajärjestelmä" voitaisiin toteuttaa kilpailuttamalla tuet. Kuka pienemmällä tuella tuottaa saa kiintiön (=tuotanto-oikeus) joka voisi olla määräaikainen. Järjestelmä ei olisi edes vaikea toteuttaa, jollain arvo-osuusjärjestelmän tapaisella valmiilla systeemillä. Tämä toimisi sitten pelkästään tuotannon näkökulmasta, siihen olisi ympäristö- ja aluepoliittisia palikoita vaikea kytkeä. Tukitasot luultavasti nousisivat ja viljelijöiden kannalta järjestelmä olisi hyvä....mutta se parku alkaisi jossain muualla
Totta kai luomu on markkinatuote, mutta joka kolmas vuosi neljä tonnia luomuviljaa ei tarkoita joka vuosi neljän tonni luomuviljaa. Jos luomutuotanto tuplaantuu, laskee hinta vauhdikkaasti kohti maailmanmarkkinaluomua, se on jo nähty jos jokin kerran, takavuosien ruismarkkinoiden osalta.
Luomuviljan hintaa pidetään jotenkin tavoitehintajärjestelmän lukitsemana. Samoin luomumaidon hintakorotus lienee osin maito-osuuskuntien itsensä kollektiivisesti tavanomaisen maidon hinnoista siivuttama, koska kaupassa tahtovat luomumaitopurkit olevan pitkään myymättä, punaisella hintalapulla varustettuja, jos niitä ollenkaan on.
Kotieläintuotanto sopeutunut markkinatalouteen ? Omille rehuille maksetaan eläinkorotettujen peltotukien kautta lisätuki, jotta vilja- ja nurmirehustus tulee halvemmaksi, kuin se olisi maailmanmarkkinoilta saatavissa.
-SS-
Juupas-eipäs-juupas-eipäs.....
Minulle, eipäs kun minulle, eipäs, vaan minulle.....
Juupas-eipäs-juupas-eipäs.....Sanoo skitsofreenikko joka lähettelee itse itselleen yksityisviestejä neljännessä persoonassaan, ja vastaa vielä sille..??..??
Minulle, eipäs kun minulle, eipäs, vaan minulle.....
äässin ytimessäJuupas-eipäs-juupas-eipäs.....
Minulle, eipäs kun minulle, eipäs, vaan minulle.....
Asian ytimessä.
Juupas-eipäs-juupas-eipäs.....
Minulle, eipäs kun minulle, eipäs, vaan minulle.....
Juupas-eipäs-juupas-eipäs.....
Minulle, eipäs kun minulle, eipäs, vaan minulle.....
Jätä nyt edes vähän minulle. Snälla du! (https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/Themes/Agronet/images/post/grin.gif)
Miten kuvittelet tukea maksettavan vain väh. 4 tn hentaarisadon tuottaville ? Oman ilmoituksen mukaanko ? Siihenkin tarvittaisiin tarkastuksia=byrokratiaa.
Kai muutkin saavat mielipiteensä ilmoittaa järjestelmästä.
Saavat esittää. Mikä se sun esitys muutoksista oli?
Eikös noiden kasvien pinta-alat ilmoiteta jo nyt tukihaun yhteydessä? Ja myyntitositteistahan saadaan kilot? Missä ongelma. Oman viljan käyttäjät eli karjatilat saisivat sitten tukensa eläinten mukaan ei viljan mukaan.Mulle ei ole sillä väliä, että keneltä ne hömppätuet lähtee pääasia, että lähtevät. Sama luomussa, jos latauspelloille ei tukea saisi niin eihän se tarkoita muuta kuin, että tilanne olisi jokaisen katsottava uudelleen. Muutenkin olisi parempi, jos koko luomutukea ei olisi. Markkinat määrätköön sitten sen kannattaako luomuilu vai ei.
Kukahan nyt kusee omiin muroihin ?
Oletan, että tarkoitat tätä kommenttia? En tässä nyt ajattelekkaan omaa napaa vaan yleisesti maataloutta suomessa.LainausMites viljanviljelyn kannattavuus paranee jos viljan hinta ei nouse ?
Sulle taitaa joku muu maksaa tänne kirjoittelusta, kun kirjoittelet vain tiettyinä kellonaikoina ja vain arkipäivinä.
Viljanviljelyn kannatavuus paranee sillä, että hommat pystytään tekemään tehokkaammin. Eli turhat hifistelyt helvettiin.
Ja jos tarkoitat mun kirjoittelua. Niin aamukahvin lomassa tulee kirjoiteltua ihan omalla ajalla. Aina ei ehdi päivystämään.
Jos seuraavassa tukiuudistuksessa, kun eu:n maatalousbudjetti pienenee, tuista poistuu 50-100 €/ha, niin se kylllä vauhdittaa rakennemuutosta. Varsinkin pienemmät sivutoimiset viljatilat kyllä luopuu viljelystä, varsinkin jos on tarvetta uusia koneita ja päätoimesta ei kovasti tienata, niin viljelymotivatio kyllä heikkenee, kun tuet tippuu ja varsinkin jos viljan hinta edelleen mataa.
Entä päätoimiset, pienemmät tilat? Johan nuo tuet 2015 vuonnakin pieneni, ja uudet leikkaukset tulossa, ja tuottajahinnat laskee.
Jos tuo sivutoimiviljely noin jurppii, niin eikö se pienen tilan päätoiminen viljelijä voi myös etsiä jotain työtä siihen kylkeen? Itse olen varmasti tuollainen sivutoimiviljelijä joka "porskuttaa", saa tätäkin kaikki haluavat tehdä. Ostaa maatilan, pyrkiä kehittämään sitä niillä rahoilla mitä viljelys tuottaa ja samalla yrittää pitää pankkikin tyytyväisenä. Kyllä välillä tuntuu että miksen minä vain nosta jalkoja olohuoneen pöydälle töiden jälkeen niin kuin muutkin. Minuakin ottaa päähän nuo paremmat viljelijät (laskutaidottomat) jotka syytää koko ajan rahaa peltoon ostoissa ja vuokrissa enemmän kuin sen tuottoarvo voi mitenkään olla kenelläkään, mutta toisaalta Suomessa jokainen saa tehdä omilla rahoillaan mitä haluaa...Jos seuraavassa tukiuudistuksessa, kun eu:n maatalousbudjetti pienenee, tuista poistuu 50-100 €/ha, niin se kylllä vauhdittaa rakennemuutosta. Varsinkin pienemmät sivutoimiset viljatilat kyllä luopuu viljelystä, varsinkin jos on tarvetta uusia koneita ja päätoimesta ei kovasti tienata, niin viljelymotivatio kyllä heikkenee, kun tuet tippuu ja varsinkin jos viljan hinta edelleen mataa.
Entä päätoimiset, pienemmät tilat? Johan nuo tuet 2015 vuonnakin pieneni, ja uudet leikkaukset tulossa, ja tuottajahinnat laskee.
Ovat kusessa. Sääli koska yrittävät repiä sen toimeentulon siitä maataloudesta, mutta naapurin sivutoimiviljelijä senkuin porskuttaa.
Nyt en tarkoittanut sitä mikä ehdottamistasi muutoksista osuu sinun tai jonkun muun nilkkaan, vaan sitä että et suostu juurikaan näkemään sellaista vaihtoehtoa jossa osa-aikajussi ei lapioi suurinpiirtein kaikkea maatalouteen mikä lapioitavissa on. Mutta edelleen jos joku sinne sitä rahaa haluaa laittaa maatalouden ulkopuolelta, niin miten se edistyy väärään suuntaan? Tilakoot kasvaa ja pienemmästä päästä jää pois, se tehdäänkö se omilla vai yhteiskunnan rahoilla on rakennemuutoksen kannalta sivuseikka, muihin asioihin se vaikuttaa mutta ei itse rakennemuutokseen. Se onko se järkevää laittaa ne rahat sinne on taas asia erikseen ja se koskee edelleen jokaista tuotantosuuntaa ja muotoa.
Itseasiassa luomu taitaa olla ainoa ala, jos ei isompia tukia lasketa, mistä itse tuotteesta saadaan edes jotain lisäarvoa touhuun.
Jos tuo sivutoimiviljely noin jurppii, niin eikö se pienen tilan päätoiminen viljelijä voi myös etsiä jotain työtä siihen kylkeen? Itse olen varmasti tuollainen sivutoimiviljelijä joka "porskuttaa", saa tätäkin kaikki haluavat tehdä. Ostaa maatilan, pyrkiä kehittämään sitä niillä rahoilla mitä viljelys tuottaa ja samalla yrittää pitää pankkikin tyytyväisenä. Kyllä välillä tuntuu että miksen minä vain nosta jalkoja olohuoneen pöydälle töiden jälkeen niin kuin muutkin. Minuakin ottaa päähän nuo paremmat viljelijät (laskutaidottomat) jotka syytää koko ajan rahaa peltoon ostoissa ja vuokrissa enemmän kuin sen tuottoarvo voi mitenkään olla kenelläkään, mutta toisaalta Suomessa jokainen saa tehdä omilla rahoillaan mitä haluaa...
Mulle ei ole sillä väliä, että keneltä ne hömppätuet lähtee pääasia, että lähtevät. Sama luomussa, jos latauspelloille ei tukea saisi niin eihän se tarkoita muuta kuin, että tilanne olisi jokaisen katsottava uudelleen. Muutenkin olisi parempi, jos koko luomutukea ei olisi. Markkinat määrätköön sitten sen kannattaako luomuilu vai ei.
Luomussa on juuri se mukava asia, että itse tuotteesta saa vielä jotain. Eli kun onnistut saat tuloa ja jos epäonnistut niin et. Sen vuoksi itseäkin kiinnostaisi siirtyä.toivottavasti toiveesi toteutuu näiden luomutukien poistosta ja pääset sitten aloittamaan luomun puhtaalta pöydältä ilman markkinoita vääristäviä tukia.....
Nyt en tarkoittanut sitä mikä ehdottamistasi muutoksista osuu sinun tai jonkun muun nilkkaan, vaan sitä että et suostu juurikaan näkemään sellaista vaihtoehtoa jossa osa-aikajussi ei lapioi suurinpiirtein kaikkea maatalouteen mikä lapioitavissa on. Mutta edelleen jos joku sinne sitä rahaa haluaa laittaa maatalouden ulkopuolelta, niin miten se edistyy väärään suuntaan? Tilakoot kasvaa ja pienemmästä päästä jää pois, se tehdäänkö se omilla vai yhteiskunnan rahoilla on rakennemuutoksen kannalta sivuseikka, muihin asioihin se vaikuttaa mutta ei itse rakennemuutokseen. Se onko se järkevää laittaa ne rahat sinne on taas asia erikseen ja se koskee edelleen jokaista tuotantosuuntaa ja muotoa.
Itseasiassa luomu taitaa olla ainoa ala, jos ei isompia tukia lasketa, mistä itse tuotteesta saadaan edes jotain lisäarvoa touhuun.
Samalla tavalla, kun sulla taitaa olla vaikeuksia ymmärtää sitä vaihtoehtoa, että joku vaan pumppaa ne kaikki rahat takaisin siihen maatalouteen? ;D Ei sen kokoisille tiloille uusia härveleitä ostettaisi ja peltoja ostettaisi ja vuokrattaisi sen tilan tuloilla. Kaikki mitä tilalta tulee ja vielä lisää ulkopuolelta niin menee sinne. Tottakai on täälläkin enempi niitä sivutoimisia ja päätoimisia jotka yrittävät sinnitellä hengissä. Ei näy uusia koneita eikä juuri uusia peltoja. Laskimia on monenlaisia. Siinä olet oikeassa, että tilojen koko kasvaa ja näin rakennemuutos etenee, mutta itse ajattelen rakennemuutokseen muutakin kuin vain tilakoon kasvun. Esimerkiksi juuri sen, että ollaanko sivutoiminen vai päätoiminen viljelijä.
Luomussa on juuri se mukava asia, että itse tuotteesta saa vielä jotain. Eli kun onnistut saat tuloa ja jos epäonnistut niin et. Sen vuoksi itseäkin kiinnostaisi siirtyä.
Miten kuvittelet tukea maksettavan vain väh. 4 tn hentaarisadon tuottaville ? Oman ilmoituksen mukaanko ? Siihenkin tarvittaisiin tarkastuksia=byrokratiaa.
Kai muutkin saavat mielipiteensä ilmoittaa järjestelmästä.
Saavat esittää. Mikä se sun esitys muutoksista oli?
Eikös noiden kasvien pinta-alat ilmoiteta jo nyt tukihaun yhteydessä? Ja myyntitositteistahan saadaan kilot? Missä ongelma. Oman viljan käyttäjät eli karjatilat saisivat sitten tukensa eläinten mukaan ei viljan mukaan.Mulle ei ole sillä väliä, että keneltä ne hömppätuet lähtee pääasia, että lähtevät. Sama luomussa, jos latauspelloille ei tukea saisi niin eihän se tarkoita muuta kuin, että tilanne olisi jokaisen katsottava uudelleen. Muutenkin olisi parempi, jos koko luomutukea ei olisi. Markkinat määrätköön sitten sen kannattaako luomuilu vai ei.
Kukahan nyt kusee omiin muroihin ?
Oletan, että tarkoitat tätä kommenttia? En tässä nyt ajattelekkaan omaa napaa vaan yleisesti maataloutta suomessa.LainausMites viljanviljelyn kannattavuus paranee jos viljan hinta ei nouse ?
Sulle taitaa joku muu maksaa tänne kirjoittelusta, kun kirjoittelet vain tiettyinä kellonaikoina ja vain arkipäivinä.
Viljanviljelyn kannatavuus paranee sillä, että hommat pystytään tekemään tehokkaammin. Eli turhat hifistelyt helvettiin.
Ja jos tarkoitat mun kirjoittelua. Niin aamukahvin lomassa tulee kirjoiteltua ihan omalla ajalla. Aina ei ehdi päivystämään.
Eli siis viljaheppulit joutuisivat todistamaan satotasonsa saadakseen tukensa? Periaatteessa toimii noin, käytännössä ei. Mites sitten siemenvilja vai pitäisikö se viljellä ihan omasta pussista vai omalla arvio-ilmoituksella? Elukkapuolle riittäisi pääluku, ei nyt ihan mene tasan tuokaan edes ajatuksen tasolla... Tosin jos se maksettaisiin vain pääluvusta ilman hehtaarikorjausta voisi ns. ylimääräisen pellon haaliminen vähentyä ja sitäkautta osto ja vuokrahinnat tulla inhimillisemmälle tasolle.
Tehokkuus viljanviljelyssä varmaan tarkoittaa mielestäsi isompia koneita isommalle alalle? Ehkä tuolla saadaan tehokokkuutta per hehtaari, kustannustehokkuutta sillä tuskin saadaan per tila, edelleen ollaan yhtä persaukisia kuin ennenkin.
Mulle ei ole sillä väliä, että keneltä ne hömppätuet lähtee pääasia, että lähtevät. Sama luomussa, jos latauspelloille ei tukea saisi niin eihän se tarkoita muuta kuin, että tilanne olisi jokaisen katsottava uudelleen. Muutenkin olisi parempi, jos koko luomutukea ei olisi. Markkinat määrätköön sitten sen kannattaako luomuilu vai ei.Luomussa on juuri se mukava asia, että itse tuotteesta saa vielä jotain. Eli kun onnistut saat tuloa ja jos epäonnistut niin et. Sen vuoksi itseäkin kiinnostaisi siirtyä.toivottavasti toiveesi toteutuu näiden luomutukien poistosta ja pääset sitten aloittamaan luomun puhtaalta pöydältä ilman markkinoita vääristäviä tukia.....
Kyllä niitä pölhöjä löytyy nyt ja tulee aina löytymään jotka laittaa kaikki mahdolliset rahat maahan ja koneisiin ilman mitään käsitystä tuleeko ne koskaan tuottamaan voittoa killinkiäkään eikä tämä ole mikään osa-aikajussien yksinoikeus. Jotkut onnistuu hukkaamaan jopa vaimon tilan ulkopuolelta tienaamat rahat maatalouteen. Konehommaat on usein niitä mukavuushankintoja, ei tämä museomaatalous niin kivaa ole esim selälle kun koittaa vanhoilla vehkeillä painaa päivästä toiseen joten jos itsellä olisi varaa niin saattaisin ihan sillä perusteella harkita kun niitä tunteja pitää sivutoimisenkin istua melko useita siellä traktorissa/muussa työkoneessa vuosittain ja usein vaan näkyy nämä päätoimisetkin hakevan siihen uuteen venttiiliin rahat perämettästä...
Rakennemuutos etenee, toisista tulee päätoimisia ja toisista osa-aikajusseja, vaikea nähdä että eläinporukka olisi hiljaa siinäkohtaa jos sellaisella yksinviljeltävällä/perhekoon viljatilalla saisi koko vuoden tilin itselle/perheelle jäisi rahaa vielä tilan kehittämiseen jne. Eli tuskin viljapuolella nähdään päätoimisuutta sen enempää kuin nytkään, tuskin tämänkään verran.
Eli siis viljaheppulit joutuisivat todistamaan satotasonsa saadakseen tukensa? Periaatteessa toimii noin, käytännössä ei. Mites sitten siemenvilja vai pitäisikö se viljellä ihan omasta pussista vai omalla arvio-ilmoituksella? Elukkapuolle riittäisi pääluku, ei nyt ihan mene tasan tuokaan edes ajatuksen tasolla... Tosin jos se maksettaisiin vain pääluvusta ilman hehtaarikorjausta voisi ns. ylimääräisen pellon haaliminen vähentyä ja sitäkautta osto ja vuokrahinnat tulla inhimillisemmälle tasolle.
Tehokkuus viljanviljelyssä varmaan tarkoittaa mielestäsi isompia koneita isommalle alalle? Ehkä tuolla saadaan tehokokkuutta per hehtaari, kustannustehokkuutta sillä tuskin saadaan per tila, edelleen ollaan yhtä persaukisia kuin ennenkin.
Mulle ei ole sillä väliä, että keneltä ne hömppätuet lähtee pääasia, että lähtevät. Sama luomussa, jos latauspelloille ei tukea saisi niin eihän se tarkoita muuta kuin, että tilanne olisi jokaisen katsottava uudelleen. Muutenkin olisi parempi, jos koko luomutukea ei olisi. Markkinat määrätköön sitten sen kannattaako luomuilu vai ei.Luomussa on juuri se mukava asia, että itse tuotteesta saa vielä jotain. Eli kun onnistut saat tuloa ja jos epäonnistut niin et. Sen vuoksi itseäkin kiinnostaisi siirtyä.toivottavasti toiveesi toteutuu näiden luomutukien poistosta ja pääset sitten aloittamaan luomun puhtaalta pöydältä ilman markkinoita vääristäviä tukia.....
Joo sitten täytyy vain laskea tarkemmin, että kannattaako siirtyminen.Kyllä niitä pölhöjä löytyy nyt ja tulee aina löytymään jotka laittaa kaikki mahdolliset rahat maahan ja koneisiin ilman mitään käsitystä tuleeko ne koskaan tuottamaan voittoa killinkiäkään eikä tämä ole mikään osa-aikajussien yksinoikeus. Jotkut onnistuu hukkaamaan jopa vaimon tilan ulkopuolelta tienaamat rahat maatalouteen. Konehommaat on usein niitä mukavuushankintoja, ei tämä museomaatalous niin kivaa ole esim selälle kun koittaa vanhoilla vehkeillä painaa päivästä toiseen joten jos itsellä olisi varaa niin saattaisin ihan sillä perusteella harkita kun niitä tunteja pitää sivutoimisenkin istua melko useita siellä traktorissa/muussa työkoneessa vuosittain ja usein vaan näkyy nämä päätoimisetkin hakevan siihen uuteen venttiiliin rahat perämettästä...
Rakennemuutos etenee, toisista tulee päätoimisia ja toisista osa-aikajusseja, vaikea nähdä että eläinporukka olisi hiljaa siinäkohtaa jos sellaisella yksinviljeltävällä/perhekoon viljatilalla saisi koko vuoden tilin itselle/perheelle jäisi rahaa vielä tilan kehittämiseen jne. Eli tuskin viljapuolella nähdään päätoimisuutta sen enempää kuin nytkään, tuskin tämänkään verran.
Eli siis viljaheppulit joutuisivat todistamaan satotasonsa saadakseen tukensa? Periaatteessa toimii noin, käytännössä ei. Mites sitten siemenvilja vai pitäisikö se viljellä ihan omasta pussista vai omalla arvio-ilmoituksella? Elukkapuolle riittäisi pääluku, ei nyt ihan mene tasan tuokaan edes ajatuksen tasolla... Tosin jos se maksettaisiin vain pääluvusta ilman hehtaarikorjausta voisi ns. ylimääräisen pellon haaliminen vähentyä ja sitäkautta osto ja vuokrahinnat tulla inhimillisemmälle tasolle.
Tehokkuus viljanviljelyssä varmaan tarkoittaa mielestäsi isompia koneita isommalle alalle? Ehkä tuolla saadaan tehokokkuutta per hehtaari, kustannustehokkuutta sillä tuskin saadaan per tila, edelleen ollaan yhtä persaukisia kuin ennenkin.
Tämä on sitä saman vääntämistä taas. Joo se on totta, että pölhöjä varmasti riittää, mutta nykyisellä suuntauksella siihen oikein ajetaan. Ja edelleen mitä siihen sivutoimisuuteen ja päätoimisuuteen tulee niin kysymyshän on vain siitä halutaanko kehitystä ajaa kumpaan suuntaan. Ei siitä mihin suuntaan se on nyt menossa. Ja niinkuin aiemmin sanoin niin monikaan sivutoiminen joka painaa täyden työmäärän ulkopuolella niin sen muutaman kymmenen hehtaarin viljelyssä ei ole mitään järkeä. Minusta tälläinen kehitys vain vie väärään suuntaan. Sillä sivutoimisella on kuitenkin aina enemmän varaa, kun se vakkari palkkatyö taustalla. Eli tuotantoa voidaan tehdä pienemmällä katteella, jos nyt ei kokonaan ilmaiseksi. Ja älkää nyt käsittäkö väärin. Jokainen tehköön nyt niinkuin haluaa, mutta yleisesti olisi korjausliikettä tehtävä jotenkin, jos siis päättäjien tasolla sitä haluttaisiin. En sitten tiedä onko niitä haluajia muita kuin minä itse.
Myönnän ettei sadon mukaan maksettava tuki ole mitenkään valmis ratkaisu. Mutta ei tämä nykyinenkään ole mikään toimiva. Niinkuin moni täällä on sanonut niin tuotantosidonnaisten tukien aika on ohi (onneksi) niin eipä tuohon nyt kannatan varmaan käyttää aikaa. En itsekkään usko, että hallinto olisi valmis palaamaan tuotantosidonnaisiin tukiin.
Niin moni viljatila pystyisi kyllä hoitamaan isommankin peltomäärän. Varsinkin jos on päätoiminen viljelijä edes kesäkauden. Totuus vain on minusta se, että täällä maatalouden piirissä on turhaa joutokäyntiä. Ja nyt kun rahahanat tiukkenee entisestään ja jos tuet viedään tasaisesti kaikilta pelloilta kasvoi tai on kasvamatta mitään niin monenkin toimeentulo vaarantuu. Päätoimiset joutuvat ihan kuseen. Sivutoimisilla on onneksi se palkkatyö turvana. Ja viljely voidaan taas jatkaa ja vuokrata lisää peltoa.
Mulle ei ole sillä väliä, että keneltä ne hömppätuet lähtee pääasia, että lähtevät. Sama luomussa, jos latauspelloille ei tukea saisi niin eihän se tarkoita muuta kuin, että tilanne olisi jokaisen katsottava uudelleen. Muutenkin olisi parempi, jos koko luomutukea ei olisi. Markkinat määrätköön sitten sen kannattaako luomuilu vai ei.Luomussa on juuri se mukava asia, että itse tuotteesta saa vielä jotain. Eli kun onnistut saat tuloa ja jos epäonnistut niin et. Sen vuoksi itseäkin kiinnostaisi siirtyä.toivottavasti toiveesi toteutuu näiden luomutukien poistosta ja pääset sitten aloittamaan luomun puhtaalta pöydältä ilman markkinoita vääristäviä tukia.....
Joo sitten täytyy vain laskea tarkemmin, että kannattaako siirtyminen.Kyllä niitä pölhöjä löytyy nyt ja tulee aina löytymään jotka laittaa kaikki mahdolliset rahat maahan ja koneisiin ilman mitään käsitystä tuleeko ne koskaan tuottamaan voittoa killinkiäkään eikä tämä ole mikään osa-aikajussien yksinoikeus. Jotkut onnistuu hukkaamaan jopa vaimon tilan ulkopuolelta tienaamat rahat maatalouteen. Konehommaat on usein niitä mukavuushankintoja, ei tämä museomaatalous niin kivaa ole esim selälle kun koittaa vanhoilla vehkeillä painaa päivästä toiseen joten jos itsellä olisi varaa niin saattaisin ihan sillä perusteella harkita kun niitä tunteja pitää sivutoimisenkin istua melko useita siellä traktorissa/muussa työkoneessa vuosittain ja usein vaan näkyy nämä päätoimisetkin hakevan siihen uuteen venttiiliin rahat perämettästä...
Rakennemuutos etenee, toisista tulee päätoimisia ja toisista osa-aikajusseja, vaikea nähdä että eläinporukka olisi hiljaa siinäkohtaa jos sellaisella yksinviljeltävällä/perhekoon viljatilalla saisi koko vuoden tilin itselle/perheelle jäisi rahaa vielä tilan kehittämiseen jne. Eli tuskin viljapuolella nähdään päätoimisuutta sen enempää kuin nytkään, tuskin tämänkään verran.
Eli siis viljaheppulit joutuisivat todistamaan satotasonsa saadakseen tukensa? Periaatteessa toimii noin, käytännössä ei. Mites sitten siemenvilja vai pitäisikö se viljellä ihan omasta pussista vai omalla arvio-ilmoituksella? Elukkapuolle riittäisi pääluku, ei nyt ihan mene tasan tuokaan edes ajatuksen tasolla... Tosin jos se maksettaisiin vain pääluvusta ilman hehtaarikorjausta voisi ns. ylimääräisen pellon haaliminen vähentyä ja sitäkautta osto ja vuokrahinnat tulla inhimillisemmälle tasolle.
Tehokkuus viljanviljelyssä varmaan tarkoittaa mielestäsi isompia koneita isommalle alalle? Ehkä tuolla saadaan tehokokkuutta per hehtaari, kustannustehokkuutta sillä tuskin saadaan per tila, edelleen ollaan yhtä persaukisia kuin ennenkin.
Tämä on sitä saman vääntämistä taas. Joo se on totta, että pölhöjä varmasti riittää, mutta nykyisellä suuntauksella siihen oikein ajetaan. Ja edelleen mitä siihen sivutoimisuuteen ja päätoimisuuteen tulee niin kysymyshän on vain siitä halutaanko kehitystä ajaa kumpaan suuntaan. Ei siitä mihin suuntaan se on nyt menossa. Ja niinkuin aiemmin sanoin niin monikaan sivutoiminen joka painaa täyden työmäärän ulkopuolella niin sen muutaman kymmenen hehtaarin viljelyssä ei ole mitään järkeä. Minusta tälläinen kehitys vain vie väärään suuntaan. Sillä sivutoimisella on kuitenkin aina enemmän varaa, kun se vakkari palkkatyö taustalla. Eli tuotantoa voidaan tehdä pienemmällä katteella, jos nyt ei kokonaan ilmaiseksi. Ja älkää nyt käsittäkö väärin. Jokainen tehköön nyt niinkuin haluaa, mutta yleisesti olisi korjausliikettä tehtävä jotenkin, jos siis päättäjien tasolla sitä haluttaisiin. En sitten tiedä onko niitä haluajia muita kuin minä itse.
Myönnän ettei sadon mukaan maksettava tuki ole mitenkään valmis ratkaisu. Mutta ei tämä nykyinenkään ole mikään toimiva. Niinkuin moni täällä on sanonut niin tuotantosidonnaisten tukien aika on ohi (onneksi) niin eipä tuohon nyt kannatan varmaan käyttää aikaa. En itsekkään usko, että hallinto olisi valmis palaamaan tuotantosidonnaisiin tukiin.
Niin moni viljatila pystyisi kyllä hoitamaan isommankin peltomäärän. Varsinkin jos on päätoiminen viljelijä edes kesäkauden. Totuus vain on minusta se, että täällä maatalouden piirissä on turhaa joutokäyntiä. Ja nyt kun rahahanat tiukkenee entisestään ja jos tuet viedään tasaisesti kaikilta pelloilta kasvoi tai on kasvamatta mitään niin monenkin toimeentulo vaarantuu. Päätoimiset joutuvat ihan kuseen. Sivutoimisilla on onneksi se palkkatyö turvana. Ja viljely voidaan taas jatkaa ja vuokrata lisää peltoa.
Osa-aikaisuutta jos vähentää halutaan, niin rankka sukupolvenvaihdosten vero- ja aloitustukietujen tuloalarajan nosto toiminee. Siihen sataan hehtaariin ilman eläimiä kun laittaa rajan ennen verohuojennuksia, niin eiköhän muutu monen suunnitelmat.verotuksessa progressio rankaisee normaalisti suurituloisia, moni paljon tienaava pitää sitä jopa oikeudenmukaisena....nytkö maatalouteen otettaisiin käänteinen progressio käyttöön eli isoille tiloille annettaisiin enemmän huojennuksia, mielenkiintoinen ajatus?? Aloitustuet, mitä ne on, maksetaanko sellaisiakin?
Osa-aikaisuutta jos vähentää halutaan, niin rankka sukupolvenvaihdosten vero- ja aloitustukietujen tuloalarajan nosto toiminee. Siihen sataan hehtaariin ilman eläimiä kun laittaa rajan ennen verohuojennuksia, niin eiköhän muutu monen suunnitelmat.
Osa-aikaisuutta jos vähentää halutaan, niin rankka sukupolvenvaihdosten vero- ja aloitustukietujen tuloalarajan nosto toiminee. Siihen sataan hehtaariin ilman eläimiä kun laittaa rajan ennen verohuojennuksia, niin eiköhän muutu monen suunnitelmat.
Ainoa vaan, kun nuo rajat aiheuttavat sen ettei osaava jatka vaan se, kuka on syntynyt oikeaan paikkaan.
Se onko silloinkaan järkevää rahoittaa viljelyä palkkatuloilla. EU:ssa puhutaan että 20% ois leikaus tarve. Uusi systeemi pitäisi olla käytössä vuonna 2020 kevään tuki haussa. Siitä ei ole vielä edes neuvoteltu. Puhutaan että nyky systeemillä mentäisiin 2023 asti. MISTÄ RAHAT 3 VUODELLE, KUN NE EI NYT EDES TAHDO RIITTÄÄ TÄLLE 5 VUODELLEKKAAN?
Onko se sitten osa-aikaisten vika että päätoimisilla on rahat tiukalla. Tuo sama kehityssuunta on ollut viljapuolella jo kauan ja ainoat lääkkeet siihen on ollut kulut kuriin ja satotaso kohdalleen ja lisätuloja muualta että saa ruokaa pöytään koko vuoden perheelle. Eikä mitään suurempia solidaarisuuspuuskia näkynyt kun viljanhinta oli pohjalukemissa, varovasti myhäiltiin kun viljaheppu kaatoi 80€ rehua siilot piukkaan. Ehkäpä päätoimisella eläinpuolellakin pitäisi keskittyä saamaan maksimituotto siitä olemassa olevasta tilasta eikä optimoimaan peltotukia eläimäärään ja sitä kautta saadaankin sujuvasti lisää tavaraa sinne viljamarkkinoille kun kaikkia ei saa elukoiden läpi tungettua.
Varmasti moni haluaisikin olla kesän ajan päätoiminen viljanviljelijä - siitä vaan tulee helposti valitus kuinka helpolla viljapuolella saakaan sen tilin tulemaan kesästä. Se sitten taas tuskin helpottaa kustannuspainetta jos viljatila kasvaa vaikka 60 hehtaarista 360 hehtaariin. No samaa kehäähän tässä kierretään kokoajan lopputuleman muuttumatta.
Osa-aikaisuutta jos vähentää halutaan, niin rankka sukupolvenvaihdosten vero- ja aloitustukietujen tuloalarajan nosto toiminee. Siihen sataan hehtaariin ilman eläimiä kun laittaa rajan ennen verohuojennuksia, niin eiköhän muutu monen suunnitelmat.
Ainoa vaan, kun nuo rajat aiheuttavat sen ettei osaava jatka vaan se, kuka on syntynyt oikeaan paikkaan.
Ja tuo systeemi nostaa vaan pellon hintaa kun on viisi vuotta aikaa päästä eturiviläiseksi ja sitä peltoa on pakko haalia jos meinaa sen aloitustuen saada.
Se onko silloinkaan järkevää rahoittaa viljelyä palkkatuloilla. EU:ssa puhutaan että 20% ois leikaus tarve. Uusi systeemi pitäisi olla käytössä vuonna 2020 kevään tuki haussa. Siitä ei ole vielä edes neuvoteltu. Puhutaan että nyky systeemillä mentäisiin 2023 asti. MISTÄ RAHAT 3 VUODELLE, KUN NE EI NYT EDES TAHDO RIITTÄÄ TÄLLE 5 VUODELLEKKAAN?
Joidenkin mielestä tuntuu olevan. ;D Ainoa mikä on varmaa on se, että rahaa ei seuraavalla tukikaudella ole jaossa näinkään paljon. Se miten se jaetaan on ilmeisesti työnalla. Mikäli tasapuolisesti kaikilta leikataan niin monella päätoimisella alkaa olemaan seinä vastassa. Sitä on sitten siirryttävä osa-aikaiseksi tekemään jotakin muutakin. En itsekkään usko, että 2020 on mitään valmista vielä. Rahathan otetaan tietysti seuraavalta kaudelta, niinhän se on tähänkin asti toiminut.
Onko se sitten osa-aikaisten vika että päätoimisilla on rahat tiukalla. Tuo sama kehityssuunta on ollut viljapuolella jo kauan ja ainoat lääkkeet siihen on ollut kulut kuriin ja satotaso kohdalleen ja lisätuloja muualta että saa ruokaa pöytään koko vuoden perheelle. Eikä mitään suurempia solidaarisuuspuuskia näkynyt kun viljanhinta oli pohjalukemissa, varovasti myhäiltiin kun viljaheppu kaatoi 80€ rehua siilot piukkaan. Ehkäpä päätoimisella eläinpuolellakin pitäisi keskittyä saamaan maksimituotto siitä olemassa olevasta tilasta eikä optimoimaan peltotukia eläimäärään ja sitä kautta saadaankin sujuvasti lisää tavaraa sinne viljamarkkinoille kun kaikkia ei saa elukoiden läpi tungettua.
Varmasti moni haluaisikin olla kesän ajan päätoiminen viljanviljelijä - siitä vaan tulee helposti valitus kuinka helpolla viljapuolella saakaan sen tilin tulemaan kesästä. Se sitten taas tuskin helpottaa kustannuspainetta jos viljatila kasvaa vaikka 60 hehtaarista 360 hehtaariin. No samaa kehäähän tässä kierretään kokoajan lopputuleman muuttumatta.
Niin mutta pitäisikö se kehityksen suunta muuttaa? Mun mielestä pitäisi niinkuin varmaan on tullut jo selväksi. Ja niinkuin monta kertaa sanottu niin jokainen tehköön nykyisessä tilanteessa miten parhaimmaksi näkee. Osa vähentää eläimiä, osa lisää, osa vähentää vuokramaita ja osa vuokraa lisää. Nykyinen systeemi vain mahdollistaa juuri tälläisen keplottelun jota tukioptimoinniksi nimitetään. Se kuitenkin haittaa monella tapaa. Esimerkiksi nyt sikapuolella on sellainen tilanne vanhoja sikatiloja joilla on vielä vanhaa 141 tuen viitemäärää jäljellä saavat tuen silti, kunhan vain pysyvät kotieläintilana (0,35ey/ha) lisäksi tipahtaa 60e lisätuki pelloille. Tämä aiheuttaa sen, että sikapuolella seikkailee näitä satunnaisia eläintenpitäjiä jotka sotkevat koko systeemin. Niin sanotusti käydään kermat kuorimassa kakunpäältä.Osa-aikaisuutta jos vähentää halutaan, niin rankka sukupolvenvaihdosten vero- ja aloitustukietujen tuloalarajan nosto toiminee. Siihen sataan hehtaariin ilman eläimiä kun laittaa rajan ennen verohuojennuksia, niin eiköhän muutu monen suunnitelmat.
Eihän tollaista saa ehdottaa. Jokaisen maajussin pojan tai tyttären tulee saada jatkaa sitä sukutilaa vaikkei sillä ole elinvoimaa ollut edes nykyisen isännän aikana. Itse näkisi tämän hyvinkin kannattava ratkaisuna. Toinen on sitten se, että rahoittajan puolelta pitäisi kylmästi näyttää ovea. Mutta tätä tuskin tapahtuu jos sillä jatkajalla on hyvä palkkainen homma niin kyllähän pankkia raha aina kiinnostaa tuli se mistä vain. Yhtenä vaihtoehtona voisi olla "aktiivitilan" määritelmän uudelleen määrittäminen. Tästä se paskamyrsky muuten nousee. ;DAinoa vaan, kun nuo rajat aiheuttavat sen ettei osaava jatka vaan se, kuka on syntynyt oikeaan paikkaan.
Onko se tähänkään asti niin mennyt, että osaavin jatkaa? Eiköhän se ole juuri niin, että tyhmin jatkaa. Ei noita jatkajia muuten olisi noin paljon.Ja tuo systeemi nostaa vaan pellon hintaa kun on viisi vuotta aikaa päästä eturiviläiseksi ja sitä peltoa on pakko haalia jos meinaa sen aloitustuen saada.
Niinhän se nostaa nytkin. Poistetaan aloitustuki? Ei tarvi sitäkään sitten miettiä.
Osa vähentää eläimiä, osa lisää, osa vähentää vuokramaita ja osa vuokraa lisää. Nykyinen systeemi vain mahdollistaa juuri tälläisen keplottelun jota tukioptimoinniksi nimitetään. Se kuitenkin haittaa monella tapaa. Esimerkiksi nyt sikapuolella on sellainen tilanne vanhoja sikatiloja joilla on vielä vanhaa 141 tuen viitemäärää jäljellä saavat tuen silti, kunhan vain pysyvät kotieläintilana (0,35ey/ha) lisäksi tipahtaa 60e lisätuki pelloille. Tämä aiheuttaa sen, että sikapuolella seikkailee näitä satunnaisia eläintenpitäjiä jotka sotkevat koko systeemin. Niin sanotusti käydään kermat kuorimassa kakunpäältä.
Osa vähentää eläimiä, osa lisää, osa vähentää vuokramaita ja osa vuokraa lisää. Nykyinen systeemi vain mahdollistaa juuri tälläisen keplottelun jota tukioptimoinniksi nimitetään. Se kuitenkin haittaa monella tapaa. Esimerkiksi nyt sikapuolella on sellainen tilanne vanhoja sikatiloja joilla on vielä vanhaa 141 tuen viitemäärää jäljellä saavat tuen silti, kunhan vain pysyvät kotieläintilana (0,35ey/ha) lisäksi tipahtaa 60e lisätuki pelloille. Tämä aiheuttaa sen, että sikapuolella seikkailee näitä satunnaisia eläintenpitäjiä jotka sotkevat koko systeemin. Niin sanotusti käydään kermat kuorimassa kakunpäältä.
Hyvä huomio ! Nythän sitten alkoikin eläintilallinen nokkia toista eläintilallista, kun toinen saa muka liika helpolla eläintukia ? Tässä kasvinviljelijä lähinnä huvi ttuneena katselee sivusta, että niinpä niin, mistäpä luonnonhaitasta se 60 euron lisä ohrapellosta olikaan korvaus ? Verrattuna kasvinviljelijän ohrapeltoon ?
Hajuhaitastako ?
-SS-
Näyttää mielikuvitusta riittävän tälläkin puolella aitaa siitä kuinka saatais asiat vielä enemmän solmuun. Mun mielestäni tämä nykyinen systeemi on oikeastaan tosi hyvä, jos vertaa näihin ehdotettuihin ratkaisuihin.
Mää olen pitänyt 101:stä ihan järkiäijänä, mutta tämä keissi ilmeisesti herättää intohimoja.Näyttää mielikuvitusta riittävän tälläkin puolella aitaa siitä kuinka saatais asiat vielä enemmän solmuun. Mun mielestäni tämä nykyinen systeemi on oikeastaan tosi hyvä, jos vertaa näihin ehdotettuihin ratkaisuihin.
Nii, tässä piiiiiitkässä kertomuksessa paistaa idän ajatusmaailma.
Toi oli kyllä yllätys että 101 kadehtii jopa saman tuotantosuunnan virkaveljeä.
Voi vihturainen....
Mää olen pitänyt 101:stä ihan järkiäijänä, mutta tämä keissi ilmeisesti herättää intohimoja.Näyttää mielikuvitusta riittävän tälläkin puolella aitaa siitä kuinka saatais asiat vielä enemmän solmuun. Mun mielestäni tämä nykyinen systeemi on oikeastaan tosi hyvä, jos vertaa näihin ehdotettuihin ratkaisuihin.
Nii, tässä piiiiiitkässä kertomuksessa paistaa idän ajatusmaailma.
Toi oli kyllä yllätys että 101 kadehtii jopa saman tuotantosuunnan virkaveljeä.
Voi vihturainen....
Törkein epäkohta on tukien epätasainen jakautuma 80 % tuesta menee muutamalle sadalle tilalle
joilla syntyy jo muutenkin tuloa runsaasti.
Törkein epäkohta on tukien epätasainen jakautuma 80 % tuesta menee muutamalle sadalle tilalle
joilla syntyy jo muutenkin tuloa runsaasti.
Törkein epäkohta on tukien epätasainen jakautuma 80 % tuesta menee muutamalle sadalle tilalle
joilla syntyy jo muutenkin tuloa runsaasti.
Miksikäs siihen kehityksen suuntaan nyt pitäisi puuttua kun aiemminkaan siihen ole ollut mitään tarvetta? Kyllä nuo tippuu ajanmyötä piiristä pois ketkä nyt saavat niitä 141 rippeitä, enemmän olisin huolissani näistä isoista paikoista kun optimoidaan se hehtaari-eläin suhde kohdalleen ja keskustelun hengen mukaisesti voi myydä sitä viljaa halvemmalla kun saavat sen korotetun tuen myyntiviljallekkin.Niin kenen mielestä on tarve puuttua ja kenen mielestä ei. Jos nyt vaikka lähdettäisiin siitä, että se sadonkorjuuvelvoite palautetaan ja pienentyneet rahat ohjataan tekemiseen eikä tekemättömyyteen niin se olisi jo hyvä alku. Lisätään sinne se ehdottamasi vln tuki niin varmasti hyvä alku. 141 loppuu joskus ja seuraava tukikausi näyttää tuleeko se korotus tukiin vielä eläintiloille. Minusta sitä ei tarvittaisi. Jos eläintiloja tuetaan niin se tuki pitäisi eläimistä ei pellosta. Tähän on jo valmis pohjakin olemassa eli hyvinvointikorvaus.
Ennemmin kuin jatkajien määrään, pitäisi jotenkin vaikuttaa mielestäni siihen että saataisiin enemmän yhtenäisiä tiloja. Nyt ajetaan ristiinrastiin ympäri pitäjää niiden muutamien hehtaarien perässä ja hukataan rahaa sekä aikaa sinne tielle - morjestellaan (jos morjestellaan) aina mennen tullen kun tullaan samalla tiellä vastakkain.Näinhän se menee. Naapurille ei ainakaan myydä/vuokrata. Tämä sitten aiheuttaa tämän mainitsemasi ilmiön. Mutta eihän se nyt käy, että mennään sörkkimään ja puuttumaan peltojen "jakoon" vaan vapaasti pitää antaa kaiken tapahtu.
Osa vähentää eläimiä, osa lisää, osa vähentää vuokramaita ja osa vuokraa lisää. Nykyinen systeemi vain mahdollistaa juuri tälläisen keplottelun jota tukioptimoinniksi nimitetään. Se kuitenkin haittaa monella tapaa. Esimerkiksi nyt sikapuolella on sellainen tilanne vanhoja sikatiloja joilla on vielä vanhaa 141 tuen viitemäärää jäljellä saavat tuen silti, kunhan vain pysyvät kotieläintilana (0,35ey/ha) lisäksi tipahtaa 60e lisätuki pelloille. Tämä aiheuttaa sen, että sikapuolella seikkailee näitä satunnaisia eläintenpitäjiä jotka sotkevat koko systeemin. Niin sanotusti käydään kermat kuorimassa kakunpäältä.
Hyvä huomio ! Nythän sitten alkoikin eläintilallinen nokkia toista eläintilallista, kun toinen saa muka liika helpolla eläintukia ? Tässä kasvinviljelijä lähinnä huvi ttuneena katselee sivusta, että niinpä niin, mistäpä luonnonhaitasta se 60 euron lisä ohrapellosta olikaan korvaus ? Verrattuna kasvinviljelijän ohrapeltoon ?
Hajuhaitastako ?
-SS-
Näyttää mielikuvitusta riittävän tälläkin puolella aitaa siitä kuinka saatais asiat vielä enemmän solmuun. Mun mielestäni tämä nykyinen systeemi on oikeastaan tosi hyvä, jos vertaa näihin ehdotettuihin ratkaisuihin.
Nii, tässä piiiiiitkässä kertomuksessa paistaa idän ajatusmaailma.
Toi oli kyllä yllätys että 101 kadehtii jopa saman tuotantosuunnan virkaveljeä.
Voi vihturainen....
Mää olen pitänyt 101:stä ihan järkiäijänä, mutta tämä keissi ilmeisesti herättää intohimoja.
Voihan 101 olla järkiäijä mutta se perkeleen kateus vie kalatkin vedestä ja sammuttaa ajatuksen virran valot....
Miksikäs siihen kehityksen suuntaan nyt pitäisi puuttua kun aiemminkaan siihen ole ollut mitään tarvetta? Kyllä nuo tippuu ajanmyötä piiristä pois ketkä nyt saavat niitä 141 rippeitä, enemmän olisin huolissani näistä isoista paikoista kun optimoidaan se hehtaari-eläin suhde kohdalleen ja keskustelun hengen mukaisesti voi myydä sitä viljaa halvemmalla kun saavat sen korotetun tuen myyntiviljallekkin.Niin kenen mielestä on tarve puuttua ja kenen mielestä ei. Jos nyt vaikka lähdettäisiin siitä, että se sadonkorjuuvelvoite palautetaan ja pienentyneet rahat ohjataan tekemiseen eikä tekemättömyyteen niin se olisi jo hyvä alku. Lisätään sinne se ehdottamasi vln tuki niin varmasti hyvä alku. 141 loppuu joskus ja seuraava tukikausi näyttää tuleeko se korotus tukiin vielä eläintiloille. Minusta sitä ei tarvittaisi. Jos eläintiloja tuetaan niin se tuki pitäisi eläimistä ei pellosta. Tähän on jo valmis pohjakin olemassa eli hyvinvointikorvaus.LainausEnnemmin kuin jatkajien määrään, pitäisi jotenkin vaikuttaa mielestäni siihen että saataisiin enemmän yhtenäisiä tiloja. Nyt ajetaan ristiinrastiin ympäri pitäjää niiden muutamien hehtaarien perässä ja hukataan rahaa sekä aikaa sinne tielle - morjestellaan (jos morjestellaan) aina mennen tullen kun tullaan samalla tiellä vastakkain.Näinhän se menee. Naapurille ei ainakaan myydä/vuokrata. Tämä sitten aiheuttaa tämän mainitsemasi ilmiön. Mutta eihän se nyt käy, että mennään sörkkimään ja puuttumaan peltojen "jakoon" vaan vapaasti pitää antaa kaiken tapahtu.Osa vähentää eläimiä, osa lisää, osa vähentää vuokramaita ja osa vuokraa lisää. Nykyinen systeemi vain mahdollistaa juuri tälläisen keplottelun jota tukioptimoinniksi nimitetään. Se kuitenkin haittaa monella tapaa. Esimerkiksi nyt sikapuolella on sellainen tilanne vanhoja sikatiloja joilla on vielä vanhaa 141 tuen viitemäärää jäljellä saavat tuen silti, kunhan vain pysyvät kotieläintilana (0,35ey/ha) lisäksi tipahtaa 60e lisätuki pelloille. Tämä aiheuttaa sen, että sikapuolella seikkailee näitä satunnaisia eläintenpitäjiä jotka sotkevat koko systeemin. Niin sanotusti käydään kermat kuorimassa kakunpäältä.
Hyvä huomio ! Nythän sitten alkoikin eläintilallinen nokkia toista eläintilallista, kun toinen saa muka liika helpolla eläintukia ? Tässä kasvinviljelijä lähinnä huvi ttuneena katselee sivusta, että niinpä niin, mistäpä luonnonhaitasta se 60 euron lisä ohrapellosta olikaan korvaus ? Verrattuna kasvinviljelijän ohrapeltoon ?
Hajuhaitastako ?
-SS-
Olen mielestäni jo ihan alkumetreillä sanonut, että tuo pitäisi poistaa. En tarkoita sitä, että eläintila ei tarvitsi niitä tuki. Tämän hetkisessä tilanteessa ainakin sikapuolella on jokainen euro tarpeen. Tuki on vain väärin ohjata pellon kautta. Mutta tuotantoa kun ei teidän mukaan saanut tukea niin saatte sitten kärsiä tästä. ;D Minusta tuen voisi maksaa tuotannonkin kautta ihan hyvin. Nykyiselläänkin ainakin sikapuolella lihataloilla on tuotantosopimukset ja niissä määrät so***** eli mitään ylituotantoa ei pitäisi syntyä, kun ei siihen ole mahdollisuutta.Näyttää mielikuvitusta riittävän tälläkin puolella aitaa siitä kuinka saatais asiat vielä enemmän solmuun. Mun mielestäni tämä nykyinen systeemi on oikeastaan tosi hyvä, jos vertaa näihin ehdotettuihin ratkaisuihin.
Onhan tässä systeemissä paljon hyvääkin. Tossa ylhäällä jo ehdotin pari muutosta niin sillä voitaisiin katsoa seuraava tukikausi, että miltä alkaa näyttää.
Nii, tässä piiiiiitkässä kertomuksessa paistaa idän ajatusmaailma.
Toi oli kyllä yllätys että 101 kadehtii jopa saman tuotantosuunnan virkaveljeä.
Voi vihturainen....
En nyt tiedä mitä tarkoitat idän ajatusmallilla? Omasta mielestäni olen jo senkin kertonut, että osa ehdottamistani muutoksista osuu omaankin nilkkaan, mutta tarkoitus olikin ihan yleisesti korjata näitä "mokia" mitä päättäjille on käynyt. Vai että kadehtimista on se, että ehdottaa korjauksia järjestelmän virheisiin..
Mää olen pitänyt 101:stä ihan järkiäijänä, mutta tämä keissi ilmeisesti herättää intohimoja.
Voihan 101 olla järkiäijä mutta se perkeleen kateus vie kalatkin vedestä ja sammuttaa ajatuksen virran valot....
Harmi jos ajatus minusta on muuttunut. Tämä aihe kyllä kiinnostaa niinkuin moni muukin. Tehtäköön nyt vielä selväksi, että itse pärjään kyllä tämän nykyisen tilan kanssa oman viljelijä urani. Tuotanto muutetaan ja sopeutetaan tarpeen mukaan. Yleisesti vain harmittaa tämä nykyinen kehityssuunta maataloudessa. Jos se on sitten mielestänne kadehtimista niin harmi.
Minusta tuen voisi maksaa tuotannonkin kautta ihan hyvin. Nykyiselläänkin ainakin sikapuolella lihataloilla on tuotantosopimukset
Uber kuskeja sanktioitiin. Kyseessä siis on sallittu kilpailun rajoittaminen, eli saattaisi toimia hyvin lobattuna viljelijöidenkin keskuudessa: Paikalliset eturivikomiteat päättäisivät, kuka saa viljelllä.maailman sivu on ollut elinkeinoissa ja ammateissa rajoituksia, eikä kaikilla rajoiteta kilpailua. Lääkärin tointa ei saa tekaistuilla papereilla hoitaa, pankkia tai huijauspyramidia ei voi perustaa vapaasti, tulkkauspalvelut voi hoitaa vain opinahjosta saadulla sertifikaatilla, vaarallisia aineita ei saa kuskata kuka vaan.... lista on loputon ja näihin taksikuskin hommakin toistaiseksi kuuluu.
Uber-kuskille tuomio Helsingissä: Sakkoja ja 12 000 euron ansiot valtiolle (https://yle.fi/uutiset/3-8795657)
-SS-
Eli mt juttu oli valeuutinen oli muuten etusivulla.
Eli mt juttu oli valeuutinen oli muuten etusivulla.
Meillä on vain sinun sanasi mitä siinä jutussa oli. Kukaan muu ei ole juttua nähnyt. Eli jotta säilyttäisiit edes jotenkin kasvosi niin heitäppä linkki siihen juttuun. Jos se oli etusivulla niin on varmasti netissäkin ja helposti löydettvissä. Mutta hei! Sinun tehtäväsi on nyt löytää se, todistustaakka on sinulla. Nimittäin kaikki luvut kertovat että kertomasi ei voi olla matemaattisesti mahdollista. Katso noi SS luvut ja itsekin aiheesta jo aiemmin kirjoittelin. Niin että nyt rohkeasti! Joko etsit todisteet tai osoittaudut lopullisesti täydeksi pelleksi!
Eli mt juttu oli valeuutinen oli muuten etusivulla.
Meillä on vain sinun sanasi mitä siinä jutussa oli. Kukaan muu ei ole juttua nähnyt. Eli jotta säilyttäisiit edes jotenkin kasvosi niin heitäppä linkki siihen juttuun. Jos se oli etusivulla niin on varmasti netissäkin ja helposti löydettvissä. Mutta hei! Sinun tehtäväsi on nyt löytää se, todistustaakka on sinulla. Nimittäin kaikki luvut kertovat että kertomasi ei voi olla matemaattisesti mahdollista. Katso noi SS luvut ja itsekin aiheesta jo aiemmin kirjoittelin. Niin että nyt rohkeasti! Joko etsit todisteet tai osoittaudut lopullisesti täydeksi pelleksi!
Mää en pääse yli siitä kun sas nuuhkii sormiaan...hyi helvetti....
SS poltti kauhukuvan silmiin, pitkät harmaat hiukset ja muutama mätä hammas suussa, lommoposket....YÄK!!!
Mutta se on vielä käsittelemättä, että jos N.N. käy päivisin siivoamassa ja iltaisin tiskaamassa, niin pitäisikö häntä jotenkin sanktioida, sillä sehän on pois päätoimisilta tiskareilta?
muujussille ei tule mt lehteä ei ihme että et juttua ole nähnyt.Eli mt juttu oli valeuutinen oli muuten etusivulla.
Meillä on vain sinun sanasi mitä siinä jutussa oli. Kukaan muu ei ole juttua nähnyt. Eli jotta säilyttäisiit edes jotenkin kasvosi niin heitäppä linkki siihen juttuun. Jos se oli etusivulla niin on varmasti netissäkin ja helposti löydettvissä. Mutta hei! Sinun tehtäväsi on nyt löytää se, todistustaakka on sinulla. Nimittäin kaikki luvut kertovat että kertomasi ei voi olla matemaattisesti mahdollista. Katso noi SS luvut ja itsekin aiheesta jo aiemmin kirjoittelin. Niin että nyt rohkeasti! Joko etsit todisteet tai osoittaudut lopullisesti täydeksi pelleksi!
muujussille ei tule mt lehteä ei ihme että et juttua ole nähnyt.Eli mt juttu oli valeuutinen oli muuten etusivulla.
Meillä on vain sinun sanasi mitä siinä jutussa oli. Kukaan muu ei ole juttua nähnyt. Eli jotta säilyttäisiit edes jotenkin kasvosi niin heitäppä linkki siihen juttuun. Jos se oli etusivulla niin on varmasti netissäkin ja helposti löydettvissä. Mutta hei! Sinun tehtäväsi on nyt löytää se, todistustaakka on sinulla. Nimittäin kaikki luvut kertovat että kertomasi ei voi olla matemaattisesti mahdollista. Katso noi SS luvut ja itsekin aiheesta jo aiemmin kirjoittelin. Niin että nyt rohkeasti! Joko etsit todisteet tai osoittaudut lopullisesti täydeksi pelleksi!
muujussille ei tule mt lehteä ei ihme että et juttua ole nähnyt.Eli mt juttu oli valeuutinen oli muuten etusivulla.
Meillä on vain sinun sanasi mitä siinä jutussa oli. Kukaan muu ei ole juttua nähnyt. Eli jotta säilyttäisiit edes jotenkin kasvosi niin heitäppä linkki siihen juttuun. Jos se oli etusivulla niin on varmasti netissäkin ja helposti löydettvissä. Mutta hei! Sinun tehtäväsi on nyt löytää se, todistustaakka on sinulla. Nimittäin kaikki luvut kertovat että kertomasi ei voi olla matemaattisesti mahdollista. Katso noi SS luvut ja itsekin aiheesta jo aiemmin kirjoittelin. Niin että nyt rohkeasti! Joko etsit todisteet tai osoittaudut lopullisesti täydeksi pelleksi!
muujussille ei tule mt lehteä ei ihme että et juttua ole nähnyt.Eli mt juttu oli valeuutinen oli muuten etusivulla.
Meillä on vain sinun sanasi mitä siinä jutussa oli. Kukaan muu ei ole juttua nähnyt. Eli jotta säilyttäisiit edes jotenkin kasvosi niin heitäppä linkki siihen juttuun. Jos se oli etusivulla niin on varmasti netissäkin ja helposti löydettvissä. Mutta hei! Sinun tehtäväsi on nyt löytää se, todistustaakka on sinulla. Nimittäin kaikki luvut kertovat että kertomasi ei voi olla matemaattisesti mahdollista. Katso noi SS luvut ja itsekin aiheesta jo aiemmin kirjoittelin. Niin että nyt rohkeasti! Joko etsit todisteet tai osoittaudut lopullisesti täydeksi pelleksi!
SAS ei osannut laittaa linnkiä.Susikoski on mestari löytämään jutut.
Jelpataan nyt Susikoskea mäessä... tossa yks joka oli etusivulla painetussa, pažalusta!julkaistu 2015 ja numerot vuodelta 2014 eli ei ihan uusin.
www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/suurtilat-kahmivat-valtaosan-viljelij%C3%A4tuista-1.131730
...Tuensaajat on tosin kivasti jaettu rapian 11 000 ryppäisiin.
Tuohon pellon myyntiin voisi vaikuttaa melko helposti vaikkapa myyjälle suuntautuvalla myyntiverotuksen kevennyksellä/poistolla jos se myydään esimerkiksi lähimmän tilakeskuksen omaavalle viljelijälle ja kait vuokraamiseenkin joku samantyyppinen systeemi saataisiin sorvattua tarvittaessa.
Tuo nyt kutsuu välttämättä korruptiota, kuka ja mikä sisäpiiri päättäisi
ne suurten firmojen tuotantolaitosten tuki-imurit ? Tuohan on kuin firmoille
ulkoistettu oikeus painaa jollekin isännälle ja itselleen rahaa ?
-SS-
Jelpataan nyt Susikoskea mäessä... tossa yks joka oli etusivulla painetussa, pažalusta!julkaistu 2015 ja numerot vuodelta 2014 eli ei ihan uusin.
www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/suurtilat-kahmivat-valtaosan-viljelij%C3%A4tuista-1.131730
...Tuensaajat on tosin kivasti jaettu rapian 11 000 ryppäisiin.
Sitten käsite "tuottaa osuuden tuotannon arvosta".... tämä nostaa kärkeen eläintilat, kun kasvitiloilla ei ole ympärivuotista tuotantoa. Liikevaihtoako tässä verrataan ja mihin verrataan ehkä tulokseen? Ihan luonnollista tilastojen tulkintaa, jossa saadaan jokaiselle haluamiaan tuloksia. Mikä on tuotannon arvo esimerkiksi kasviluomutilan, jolla on paljon ei-tuotannollisia kasveja kierrossa? Lasketaanko siinä vain kauppaan vietävät säkit? Näitä voi olla isojakin tiloja siinä pientilojen sarjassa.
Pienimmille 11 400 tilalle maksettiin 30 000 000 € eli 2600 €/tila....siitä ei kenenkään tarvitse olla kateellinen, voi olla jopa niin että siinä oikeasti tarvitsee tehdä jotain muutakin leivässä pysyäkseen. Kuormittavat hallintoa kohtuuttomasti?
Tuohon pellon myyntiin voisi vaikuttaa melko helposti vaikkapa myyjälle suuntautuvalla myyntiverotuksen kevennyksellä/poistolla jos se myydään esimerkiksi lähimmän tilakeskuksen omaavalle viljelijälle ja kait vuokraamiseenkin joku samantyyppinen systeemi saataisiin sorvattua tarvittaessa.
Entäs sitten jos lähin tila ei ole halukas ostamaan/vuokraamaan. Menettääkö myyjä oikeuden kevennykseen? Vai siirtyykö mahdollisuus seuraavaksi lähimälle? Kuka valvoo, että ensimmäiselle on tarjottu? Ei tämäkään nyt ihan yksinkertaiselta vaikuta. Hyvä idea sinänsä.Tuo nyt kutsuu välttämättä korruptiota, kuka ja mikä sisäpiiri päättäisi
ne suurten firmojen tuotantolaitosten tuki-imurit ? Tuohan on kuin firmoille
ulkoistettu oikeus painaa jollekin isännälle ja itselleen rahaa ?
-SS-
Tuolleenhan tuo toimii jo nykyisellään. Lihatalolla on täysi vapaus valita kenen kanssa tekevät tuotantosopimukset ja kenen ei. Suomessa eläintilojen rakentamista valvotaan kuitenkin aika tarkasti niin eipä joku eturivin lihaparoni nyt sentään ihan mahdottomia pysty rakentamaan. Myönnän, että kyllähän tässäkin mallissa on omat ongelmansa.
Olennaista tuossa jutussa on myös mielestäni se, että tuo 10000 suurinta saa VAIN 60% tuista, vaikka tuottaa 70% tuotannon arvosta. Ja että tuhat suurinta tilaa tuottaa saman kuin 40000 pienintä.miten se tuotannon arvo lasketaan? Jos iso eläintila ostaa rehut viideltä naapuriltaan, niin onko maitotili tuotannon arvo? Näin laskettuna vain yhdellä näistä tiloista on ylipäätään tuotannollaan arvoa, muilla ei. Entäs luomu, tämä yli 10% pinta-alasta, lasketaanko siinä kauppaan toimitetut kilot ja litrat vai miten? Siinä käsittääkseni korkeasta hinnasta huolimatta kauppatavaraa on vähemmän.
Hölmöä tuossa on taasen se, ettei tilan suuruutta ole määritelty sen tarkemmin. Millaiset tilat ovat tuossa suurimpien joukussa, vai ovatko siinä kenties 10000 suurinta tuen saajaa.
Luonnohaittakorvaushan pienenee pinta-alan kasvaessa. En ymmärrä SAS:n läähätystä siitä että suurimmat vievät tuet, kun tuet on kuitenkin isoille ja pienille lhk:ta lukuunottamatta samat.
Enemmän todellisuuspohjaa olisi väitteellä että eläintilat vievät kasvinviljelijöiden tuet, vaikka senkin saa käännettyä päinvastoin, jos verrataan p-a tukien määrää tuotannon arvoon.
Tämä on kyllä uskomattomin ketju pitkään aikaan. Kaikkeen olleen haluamassa halintoa mukaan ja halutaan tehdä asioista kaikin puolin vieläkin hankalampia ja typerämpi kuin ne jo ovat sekä lisätä maatalousbrykratiaan tarvittavaa henkilömäärää. Ihme ettei kukaan ole vielä suoraan ehdottanut maanhankintalautakuntien perustamista ja maatalousmaan sekä siihen liittyvien rakennusten ja koneiden haltuunottoa, jonka jälkeen ne jaettaisiin politbyroon valitsemille sopiville "yrittäjille".
Eiköhän suurin osa noista suurista ole itse laajentaneet lainarahalla nykyiseen kokoonsa ja toivon mukaan osaavat hommansa kaikilla osin. Ja myös ymmärtävät, että töpeksimällä tulee konkurssi eivätkä ole huutamassa valtiota apuun. Se on aivan selvää, että tilojen määrä vähenee kun tekniikka mahdollistaa suuremman alan ja suuremman eläinmäärän hoitamisen vähemmällä työvoimalla. Kun kerran tuet parin kolmen vuoden kuluttua putoavat, niin jonkin verran on vielä aikaa miettiä miten tilansa toimintaa tehostaa tai mistä hankkii lisää tuloja tai ryhtyykö vallan muihin töihin.
Tuohon viimeiseiseen puheena olevaan älyttömyyteen... Jos se ristiin rastiin kuntaa ja kuntien välillä ajaminen harmittaa niin voi sen hoitaa suht näppärästi vaikapa tilusvaihdolla mikäli omistaa pellon. Eiköhän jostain löydy joku toinen, jota asia harmittaa yhtä paljon tai ymmärtää vaihdon edut. Vai onko niin, että ollaan niin hemmetin jääräpäisiä ettei maapläntistä luovuta mistään hinnasta jos sen omakseen saanut vaan mieluummin halutaan hallintoa apuun tai määräilemään jo ennen kuin kauppoja tehdään? Ja kummottis sitten toimitaan kun useampi yhtä kaukana sijaiseva himoitsee samaa peltoa? Tai kun pelto sopisi syystä tai toisesta parhainten sellaiseen tilaan, jonka omistaja tai talouskeskus on kauempana kuin muut halukkaat ostajat tai vuokraajat? Tai kun myyjä haluaa asettaa jotain ehtoja esim. tilan rakennusten suhteen kun myydään myös tilakeskusta? Tai jos tällä hetkellä maatalouden ulkopuolinen henkilö haluaa perustaa vaikkapa ratsastuskeskuksen tai eettisiä kotieläintuotteita tuottavan tilan?
Tilusvaihdot ei ikinä tule toimimaan tasapuolisesti vaikka kuinka koittaisit niin väittää, aina joku porukasta koittaa vedättää itselleen suurimman hyödyn eikä siitä tule kuin riitoja tilallisten välille mikä ei varmastikkaan nykytilanteessa ole tarpeellista yhtään isommassa mittakaavassa kuin nyt jo on. Myöskin se pellon arvottaminen on hippasen hankalaa tuossa hommassa jos joku on ostanut 15k€/ha hinnalla ja joku toinen 7k€/ha, en usko että tuossa saadaan helposti sopua aikaiseksi jos noita alettaisiin tasapäistämään.
Mikäs voisi olla sellainen peruste jonkavuoksi esim ojan takana oleva lohko sopisi paremmin jonkulle muulle jos ajatellaan nyt tilojen eheitä kokonaisuuksia mahdollisimman vähällä tielläajelulla
¤tun demarit
Tilusvaihdot ei ikinä tule toimimaan tasapuolisesti vaikka kuinka koittaisit niin väittää, aina joku porukasta koittaa vedättää itselleen suurimman hyödyn eikä siitä tule kuin riitoja tilallisten välille mikä ei varmastikkaan nykytilanteessa ole tarpeellista yhtään isommassa mittakaavassa kuin nyt jo on. Myöskin se pellon arvottaminen on hippasen hankalaa tuossa hommassa jos joku on ostanut 15k€/ha hinnalla ja joku toinen 7k€/ha, en usko että tuossa saadaan helposti sopua aikaiseksi jos noita alettaisiin tasapäistämään.
Mikäs voisi olla sellainen peruste jonkavuoksi esim ojan takana oleva lohko sopisi paremmin jonkulle muulle jos ajatellaan nyt tilojen eheitä kokonaisuuksia mahdollisimman vähällä tielläajelulla
Mitä alkuperäiseen myyjän verohuojennusajatukseen tulee niin.... Muisti palailee pätkittäin ja joku, joka oikeasti tietää kertokoot miten asia on. Muistaakseni jos on itse hoitanut maatilaansa tarpeeksi kauan sen on saanut myydä ilman että laskennallisesta myyntivoitosta verotetaan. Ja millaista laskuoppia hankintaolettaman suhteen nykyään harjoitetaan? Se oli joskus niin suuri osuus myyntihinnasta ettei kovin paljoa jäänyt verotettavaa tuloa ainakin tietyissä kaupoissa. Jos näin on niin eipä silloin voi verohuojennuksia myöntää tai ne saattavat olla lillukan varsia.
Jos hallinto sotkeutuu tilakauppoihin antamalla suurempaa taloudellista etua jollekin ostajaehdokkaalle tietystä syystä niin aivan varmasti samalla tulee etäisyyden lisäksi muita asiaan vaikuttavia tekijöitä. Joten tarpeeksi hyväksi ja suurempaa hyötyä antavaksi perusteeksi voisi tulla vaikkapa luomuvihannesten tuotanto. Matkan lisäksi liikennöintiin vaikuttaa myös se mitä teitä ja millä kuljetetaan. Ehtoihin voisi vaikkpa liikenneturvallisuuden perusteella tulla laskennallista matkaa pidentävänä tekijä esim. valtatien ylittäminen tai sen käyttäminen traktorilla kun liikennöidään pellolle.
Tarkoitin ihan vapaehotoisia tilusvaihtoja tai oikeammin sanottuna maakauppaa kahden täysjärkisen ja asioista sopimaan kykenevien kesken. Vaihtoon ei tarvita viranomaisia kuin sen verran mitä nykyäänkin tarvitaan kun maanomistus muuttuu. Lähes kaikessa yhteistyökyvyttömien jääräpäiden kanssa ei tuon kaltaista "kauppaa" kannatta edes yrittää.
Olennaista tuossa jutussa on myös mielestäni se, että tuo 10000 suurinta saa VAIN 60% tuista, vaikka tuottaa 70% tuotannon arvosta. Ja että tuhat suurinta tilaa tuottaa saman kuin 40000 pienintä.miten se tuotannon arvo lasketaan? Jos iso eläintila ostaa rehut viideltä naapuriltaan, niin onko maitotili tuotannon arvo? Näin laskettuna vain yhdellä näistä tiloista on ylipäätään tuotannollaan arvoa, muilla ei. Entäs luomu, tämä yli 10% pinta-alasta, lasketaanko siinä kauppaan toimitetut kilot ja litrat vai miten? Siinä käsittääkseni korkeasta hinnasta huolimatta kauppatavaraa on vähemmän.
Hölmöä tuossa on taasen se, ettei tilan suuruutta ole määritelty sen tarkemmin. Millaiset tilat ovat tuossa suurimpien joukussa, vai ovatko siinä kenties 10000 suurinta tuen saajaa.
Luonnohaittakorvaushan pienenee pinta-alan kasvaessa. En ymmärrä SAS:n läähätystä siitä että suurimmat vievät tuet, kun tuet on kuitenkin isoille ja pienille lhk:ta lukuunottamatta samat.
Enemmän todellisuuspohjaa olisi väitteellä että eläintilat vievät kasvinviljelijöiden tuet, vaikka senkin saa käännettyä päinvastoin, jos verrataan p-a tukien määrää tuotannon arvoon.
Siihen en ota kantaa, kenelle tuet kuuluisi maksaa tai kuka vie toisen tuet....mutta rakennemuutoksen tarkoituksena pitäisi olla tuotantokustannusten, tuottajahintojen ja tukisumman aleneminen ja kaikki tämä pitäisi tapahtua samalla kertaa. Muuten tämän vouhotuksen saa unohtaa ja tehdään niinkuin ennenkin :)
Ihme ettei kukaan ole vielä suoraan ehdottanut maanhankintalautakuntien perustamista ja maatalousmaan sekä siihen liittyvien rakennusten ja koneiden haltuunottoa, jonka jälkeen ne jaettaisiin politbyroon valitsemille sopiville "yrittäjille".
Törkein epäkohta on tukien epätasainen jakautuma 80 % tuesta menee muutamalle sadalle tilalleVoi jessuksen kumipää.Oletko oikeasti noin idiootti😂😂😂😂😂😂😂
joilla syntyy jo muutenkin tuloa runsaasti.
Tilusvaihdot ei ikinä tule toimimaan tasapuolisesti vaikka kuinka koittaisit niin väittää, aina joku porukasta koittaa vedättää itselleen suurimman hyödyn eikä siitä tule kuin riitoja tilallisten välille mikä ei varmastikkaan nykytilanteessa ole tarpeellista yhtään isommassa mittakaavassa kuin nyt jo on. Myöskin se pellon arvottaminen on hippasen hankalaa tuossa hommassa jos joku on ostanut 15k€/ha hinnalla ja joku toinen 7k€/ha, en usko että tuossa saadaan helposti sopua aikaiseksi jos noita alettaisiin tasapäistämään.
Mikäs voisi olla sellainen peruste jonkavuoksi esim ojan takana oleva lohko sopisi paremmin jonkulle muulle jos ajatellaan nyt tilojen eheitä kokonaisuuksia mahdollisimman vähällä tielläajelulla
Mitä alkuperäiseen myyjän verohuojennusajatukseen tulee niin.... Muisti palailee pätkittäin ja joku, joka oikeasti tietää kertokoot miten asia on. Muistaakseni jos on itse hoitanut maatilaansa tarpeeksi kauan sen on saanut myydä ilman että laskennallisesta myyntivoitosta verotetaan. Ja millaista laskuoppia hankintaolettaman suhteen nykyään harjoitetaan? Se oli joskus niin suuri osuus myyntihinnasta ettei kovin paljoa jäänyt verotettavaa tuloa ainakin tietyissä kaupoissa. Jos näin on niin eipä silloin voi verohuojennuksia myöntää tai ne saattavat olla lillukan varsia.
Jos hallinto sotkeutuu tilakauppoihin antamalla suurempaa taloudellista etua jollekin ostajaehdokkaalle tietystä syystä niin aivan varmasti samalla tulee etäisyyden lisäksi muita asiaan vaikuttavia tekijöitä. Joten tarpeeksi hyväksi ja suurempaa hyötyä antavaksi perusteeksi voisi tulla vaikkapa luomuvihannesten tuotanto. Matkan lisäksi liikennöintiin vaikuttaa myös se mitä teitä ja millä kuljetetaan. Ehtoihin voisi vaikkpa liikenneturvallisuuden perusteella tulla laskennallista matkaa pidentävänä tekijä esim. valtatien ylittäminen tai sen käyttäminen traktorilla kun liikennöidään pellolle.
Tarkoitin ihan vapaehotoisia tilusvaihtoja tai oikeammin sanottuna maakauppaa kahden täysjärkisen ja asioista sopimaan kykenevien kesken. Vaihtoon ei tarvita viranomaisia kuin sen verran mitä nykyäänkin tarvitaan kun maanomistus muuttuu. Lähes kaikessa yhteistyökyvyttömien jääräpäiden kanssa ei tuon kaltaista "kauppaa" kannatta edes yrittää.
Tilusvaihdot ei ikinä tule toimimaan tasapuolisesti vaikka kuinka koittaisit niin väittää, aina joku porukasta koittaa vedättää itselleen suurimman hyödyn eikä siitä tule kuin riitoja tilallisten välille mikä ei varmastikkaan nykytilanteessa ole tarpeellista yhtään isommassa mittakaavassa kuin nyt jo on. Myöskin se pellon arvottaminen on hippasen hankalaa tuossa hommassa jos joku on ostanut 15k€/ha hinnalla ja joku toinen 7k€/ha, en usko että tuossa saadaan helposti sopua aikaiseksi jos noita alettaisiin tasapäistämään.
Mikäs voisi olla sellainen peruste jonkavuoksi esim ojan takana oleva lohko sopisi paremmin jonkulle muulle jos ajatellaan nyt tilojen eheitä kokonaisuuksia mahdollisimman vähällä tielläajelulla
Mitä alkuperäiseen myyjän verohuojennusajatukseen tulee niin.... Muisti palailee pätkittäin ja joku, joka oikeasti tietää kertokoot miten asia on. Muistaakseni jos on itse hoitanut maatilaansa tarpeeksi kauan sen on saanut myydä ilman että laskennallisesta myyntivoitosta verotetaan. Ja millaista laskuoppia hankintaolettaman suhteen nykyään harjoitetaan? Se oli joskus niin suuri osuus myyntihinnasta ettei kovin paljoa jäänyt verotettavaa tuloa ainakin tietyissä kaupoissa. Jos näin on niin eipä silloin voi verohuojennuksia myöntää tai ne saattavat olla lillukan varsia.
Jos hallinto sotkeutuu tilakauppoihin antamalla suurempaa taloudellista etua jollekin ostajaehdokkaalle tietystä syystä niin aivan varmasti samalla tulee etäisyyden lisäksi muita asiaan vaikuttavia tekijöitä. Joten tarpeeksi hyväksi ja suurempaa hyötyä antavaksi perusteeksi voisi tulla vaikkapa luomuvihannesten tuotanto. Matkan lisäksi liikennöintiin vaikuttaa myös se mitä teitä ja millä kuljetetaan. Ehtoihin voisi vaikkpa liikenneturvallisuuden perusteella tulla laskennallista matkaa pidentävänä tekijä esim. valtatien ylittäminen tai sen käyttäminen traktorilla kun liikennöidään pellolle.
Tarkoitin ihan vapaehotoisia tilusvaihtoja tai oikeammin sanottuna maakauppaa kahden täysjärkisen ja asioista sopimaan kykenevien kesken. Vaihtoon ei tarvita viranomaisia kuin sen verran mitä nykyäänkin tarvitaan kun maanomistus muuttuu. Lähes kaikessa yhteistyökyvyttömien jääräpäiden kanssa ei tuon kaltaista "kauppaa" kannatta edes yrittää.
Melkein naapurissa tuli kivasti viettävää jokirantaa myyntiin. Lähimpien naapurien ohi isoimman tukon kahisevaa nosti pöytään mansikka+herneviljelijä. Esimerkki miten toiselle pellon laatu arvokkaampaa kuin etäisyys. Ei mitään väärää tuossa.
Tuet kun pienenee, niin toivottavasti sääntely ja rajoitukset myös vähenee ja erilaiset tukiehdot löystyy, antaa markkinoiden vaikuttaa, se toki johtaa siihen että money talks, bullshit valks, mutta se on reilua. Tasa-arvon vaatiminen ja kaikki muu tasapuolisuuden vaatiminen on sitä pahinta rakennekehityksen jarrua.
Tuet kun pienenee, niin toivottavasti sääntely ja rajoitukset myös vähenee ja erilaiset tukiehdot löystyy, antaa markkinoiden vaikuttaa, se toki johtaa siihen että money talks, bullshit valks, mutta se on reilua. Tasa-arvon vaatiminen ja kaikki muu tasapuolisuuden vaatiminen on sitä pahinta rakennekehityksen jarrua.
Samaa mieltä. Sitten kun vielä ne vähenevät tuet ohjataan siihen tuotantoon eikä hömppäheiniin niin se on hyvä.
Tuet kun pienenee, niin toivottavasti sääntely ja rajoitukset myös vähenee ja erilaiset tukiehdot löystyy, antaa markkinoiden vaikuttaa, se toki johtaa siihen että money talks, bullshit valks, mutta se on reilua. Tasa-arvon vaatiminen ja kaikki muu tasapuolisuuden vaatiminen on sitä pahinta rakennekehityksen jarrua.
Samaa mieltä. Sitten kun vielä ne vähenevät tuet ohjataan siihen tuotantoon eikä hömppäheiniin niin se on hyvä.
Ympäristöväen lobbaus maataloustukien ympärillä varsinkin Euroopssa mutta myös Suomessa on sen verran lujaa ja tehokasta, että ei hömppätuet tule poistumaan, kyllä tätä väkeä valitettavasti kuunnellaan ja totellaan.
Tuet kun pienenee, niin toivottavasti sääntely ja rajoitukset myös vähenee ja erilaiset tukiehdot löystyy, antaa markkinoiden vaikuttaa, se toki johtaa siihen että money talks, bullshit valks, mutta se on reilua. Tasa-arvon vaatiminen ja kaikki muu tasapuolisuuden vaatiminen on sitä pahinta rakennekehityksen jarrua.
Samaa mieltä. Sitten kun vielä ne vähenevät tuet ohjataan siihen tuotantoon eikä hömppäheiniin niin se on hyvä.
Ympäristöväen lobbaus maataloustukien ympärillä varsinkin Euroopssa mutta myös Suomessa on sen verran lujaa ja tehokasta, että ei hömppätuet tule poistumaan, kyllä tätä väkeä valitettavasti kuunnellaan ja totellaan.
Tämä on kyllä tietysti totta. Mutta nuokin tuet voisi kohdentaa sinne oikeasti merkityksellisiin paikkoihin.
Tuet kun pienenee, niin toivottavasti sääntely ja rajoitukset myös vähenee ja erilaiset tukiehdot löystyy, antaa markkinoiden vaikuttaa, se toki johtaa siihen että money talks, bullshit valks, mutta se on reilua. Tasa-arvon vaatiminen ja kaikki muu tasapuolisuuden vaatiminen on sitä pahinta rakennekehityksen jarrua.
Samaa mieltä. Sitten kun vielä ne vähenevät tuet ohjataan siihen tuotantoon eikä hömppäheiniin niin se on hyvä.
Ympäristöväen lobbaus maataloustukien ympärillä varsinkin Euroopssa mutta myös Suomessa on sen verran lujaa ja tehokasta, että ei hömppätuet tule poistumaan, kyllä tätä väkeä valitettavasti kuunnellaan ja totellaan.
Tämä on kyllä tietysti totta. Mutta nuokin tuet voisi kohdentaa sinne oikeasti merkityksellisiin paikkoihin.
24 sivua ollaan kierretty arkaa paikkaa kuin kissa kuumaapuuroa. Nyt vasta ollaan paiseen keskellä. Eli tuet pitäisi kohdentaa eturivinviljelijöiksi itsensä kohottaneiden hömppäheiniin eikä sivutoimiviljelijöiden, tehtailijoiden, lääkäreiden, liikennelehtäjien, autokauppiaiden, pankkiirien tai eläkeläisten hömppäheiniin.
Kaikki puheet hömpästä ovat itse asiassa jättimäinen ketunhäntä maantakavarikoijan kainalossa.
-SS-
Tuet kun pienenee, niin toivottavasti sääntely ja rajoitukset myös vähenee ja erilaiset tukiehdot löystyy, antaa markkinoiden vaikuttaa, se toki johtaa siihen että money talks, bullshit valks, mutta se on reilua. Tasa-arvon vaatiminen ja kaikki muu tasapuolisuuden vaatiminen on sitä pahinta rakennekehityksen jarrua.
Samaa mieltä. Sitten kun vielä ne vähenevät tuet ohjataan siihen tuotantoon eikä hömppäheiniin niin se on hyvä.
Ympäristöväen lobbaus maataloustukien ympärillä varsinkin Euroopssa mutta myös Suomessa on sen verran lujaa ja tehokasta, että ei hömppätuet tule poistumaan, kyllä tätä väkeä valitettavasti kuunnellaan ja totellaan.
Tämä on kyllä tietysti totta. Mutta nuokin tuet voisi kohdentaa sinne oikeasti merkityksellisiin paikkoihin.
24 sivua ollaan kierretty arkaa paikkaa kuin kissa kuumaapuuroa. Nyt vasta ollaan paiseen keskellä. Eli tuet pitäisi kohdentaa eturivinviljelijöiksi itsensä kohottaneiden hömppäheiniin eikä sivutoimiviljelijöiden, tehtailijoiden, lääkäreiden, liikennelehtäjien, autokauppiaiden, pankkiirien tai eläkeläisten hömppäheiniin.
Kaikki puheet hömpästä ovat itse asiassa jättimäinen ketunhäntä maantakavarikoijan kainalossa.
-SS-
Kukas muuten vastasi siihen Luken kyselyyn tulevasta tukisuunnasta? Oli jonkun tanskalaisen masinoima. Siinä oli vain kummasti kesannointi tapetilla ja hyvillä korvauksilla. Ei tarvisi edes kenellekään vuokrata, kun saisi kesannoinnista 500 euroa vuosi ja kymmenen vuoden sopparilla..houkuttelevaa.
Ei siinä tuollasia ollut. Erikoista tässä oli, että Luke sitä markkinoi ja tanskalainen oli toteuttaja.Kukas muuten vastasi siihen Luken kyselyyn tulevasta tukisuunnasta? Oli jonkun tanskalaisen masinoima. Siinä oli vain kummasti kesannointi tapetilla ja hyvillä korvauksilla. Ei tarvisi edes kenellekään vuokrata, kun saisi kesannoinnista 500 euroa vuosi ja kymmenen vuoden sopparilla..houkuttelevaa.
Onko tämä kysely jokin muu vai se, josta oli pieni keskustelunttynkäkin täällä? Siis se, jossa ehdoteltiin ojiin fosforinvirtausmittareita yms. Minulle annetuissa vaihtoehdoissa ei puhuttu suoraan kesannoinnista yhtään mitään. Mutta kyllä läheltä liippaavaa ja täällä vähintään yhtä suuren älämölön aiheuttavaa kuin nykyiset kesannot ja hömpät.
SAS ja Sarvamaa...
"Kuten aluepolitiikassa, myös maatalouden rahan käyttöä voitaisiin Sarvamaan mielestä ohjata tehokkaammin kohteisiin, jotka sitä eniten tarvitsevat. Tukia kannattaisi painottaa kakkospilarille, jolla edistetään rakennekehitystä, kilpailukykyä ja ympäristönhoitoa.
”Ykköspilarin suorat tuet pitäisi miettiä uudelleen sekä ohjata niitä tiloille, joilla kannattavuus on haastavaa. Suuret tilat eivät tarvitse tukea samalla tavalla kuin pienet tilat.”"
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/sarvamaa-eu-lle-lis%C3%A4rahaa-hiilidioksidiverolla-1.207687
Hyviä huomioita.
Yritystoiminnassa pitää rahojen tai varallisuuden lisääntyä, mieluummin niiden rahojen ainakin lyhyellä aikavälillä.
Tämä on syytä pitää mielessä.
Yhteiskunta on tosin vääristänyt rakennekehitystä isoilla investointituvilla, ilman niitä voisi tuotantoa olla vähemmän hinta / yksikkö korkeampi, tilat vähemmän velkaisia ja huonot peltotilkut metsitetty jo aikoja sitten.
Alin 10 % ilman.
Hyviä huomioita.
Yritystoiminnassa pitää rahojen tai varallisuuden lisääntyä, mieluummin niiden rahojen ainakin lyhyellä aikavälillä.
Tämä on syytä pitää mielessä.
Yhteiskunta on tosin vääristänyt rakennekehitystä isoilla investointituvilla, ilman niitä voisi tuotantoa olla vähemmän hinta / yksikkö korkeampi, tilat vähemmän velkaisia ja huonot peltotilkut metsitetty jo aikoja sitten.
Maissa joissa neuvontatoiminta on vahvaa ja investointituet suht korkeita, on velkaisimmat tilat. Toki myös tehokkain tuotanto. Mikä on syy ja mikä seuraus, hankala sanoa.
Monikohan tila tekee lopettamispäätöksen tällaisena vuonna. Öljyä on palanut kuivureissa monen viime vuoden edestä. Ainakin itsellä kolme kertaa enemmän kuin viime vuosina keskimäärin ja rukiit jäi vielä liki kokonaan puimatta..
Onko joku ketjussa jo tuonut esille, että ehkä paras keino kohdentaa tukia, olisi jättää esim. alle 20 ha tilat täysin vaille pinta-alatukia. Toinen vaihtoehto olisi kohdentaa porrastetusti vaikkapa kunnan tai maakunnan mediaanitilakokojen mukaan. Alin 10 % ilman.
Järkevä rakennekehitys pääsisi eteenpäin, kotieläintiloja tuskin jäisi vaille tukia ja näin ollen vaikutuksia muuhun elintarvikeketjuun tuskin olisi.
Hyviä huomioita.
Yritystoiminnassa pitää rahojen tai varallisuuden lisääntyä, mieluummin niiden rahojen ainakin lyhyellä aikavälillä.
Tämä on syytä pitää mielessä.
Yhteiskunta on tosin vääristänyt rakennekehitystä isoilla investointituvilla, ilman niitä voisi tuotantoa olla vähemmän hinta / yksikkö korkeampi, tilat vähemmän velkaisia ja huonot peltotilkut metsitetty jo aikoja sitten.
Maissa joissa neuvontatoiminta on vahvaa ja investointituet suht korkeita, on velkaisimmat tilat. Toki myös tehokkain tuotanto. Mikä on syy ja mikä seuraus, hankala sanoa.
Monikohan tila tekee lopettamispäätöksen tällaisena vuonna. Öljyä on palanut kuivureissa monen viime vuoden edestä. Ainakin itsellä kolme kertaa enemmän kuin viime vuosina keskimäärin ja rukiit jäi vielä liki kokonaan puimatta..
Onko joku ketjussa jo tuonut esille, että ehkä paras keino kohdentaa tukia, olisi jättää esim. alle 20 ha tilat täysin vaille pinta-alatukia. Toinen vaihtoehto olisi kohdentaa porrastetusti vaikkapa kunnan tai maakunnan mediaanitilakokojen mukaan. Alin 10 % ilman.
Järkevä rakennekehitys pääsisi eteenpäin, kotieläintiloja tuskin jäisi vaille tukia ja näin ollen vaikutuksia muuhun elintarvikeketjuun tuskin olisi.
Haiskahtaa hivenen sosialisoinnilta kasvipuolelta elukkapuolelle taasen...
Eikös tässäkin keskustelussa aiemmin kinattu siitä tuoko se suuruus ekonomia hyötyjä ja jos tuo niin eikös sen pitäisi vähentää nimenomaan isojen tilojen tukiriippuvuutta
Alin 10 % ilman.
Tuota on esitetty virallisessa maataloushallinnossa myös. Siinä vaan on se ongelma, että tukirahoja kertyy todella vähän pienimmästä kymmenyksestä.
Pinta-alaosuudeltaan 11% kaikista hehtaareista ( alle 25 ha tilat) koostuu noin 21700:sta tilasta, hehtaareja 254000, 44% isännistä. Tukisumma näille on enintään 126 miljoonaa, koska 1755 alle 5 ha tilaa eivät saa suurta osaa tuista muutenkaan. Jos tämä 126 miljonaa jaetaan lopuille noin 2 miljoonalle suurempien tilojen hehtaareille, tekee se noin 60 euroa hehtaarille. Eläinkorotukset ja luomulisät ym. ylittävät tuon hyvinkin.
Eli ei sillä pitkälle pötkitä. Pitää karsia nimenomaan sieltä, mistä kertyy hehtaareja, eli vähintään 50-80 ha tilakokoon asti, kuitenkin suurin hehtaarikertymä on yli 150 ha kokoluokan tiloilla, eli suurempi tila kaihoissaan toivoo lisätukia, mutta 5-25 ha tilat eivät paljon auta häntä hädässänsä, vaikka luovuttaisivat talkoilla kaikki tukensa !
Aatteen ideointi joskus vie kyvyn suuruusluokkien mieltämiseen. Eli useammankin kertaa aikaisemmin esille tuotu idea on kyseessä, mutta johtaa umpikujaan, ei kannattane luulla, että keskikokoa pienempien tilojen tuet kohdentaisivat oikeastaan yhtään mitään apua sinne, missä rahaa tarvittaisiin. On todella yleinen virhepäätelmä ajatella tukien jakautuvan näille noin 50000 kpl tiloja jokaiselle isännälle tasan, mutta eiväthän ne jakaudu niin, vaan hehtaarien suhteessa !
(lähde: Luke tilastotietokanta, Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä tilakokoluokittain käytössä olevan maatalousmaan mukaan)
-SS-
Alin 10 % ilman.
Tuota on esitetty virallisessa maataloushallinnossa myös. Siinä vaan on se ongelma, että tukirahoja kertyy todella vähän pienimmästä kymmenyksestä.
Pinta-alaosuudeltaan 11% kaikista hehtaareista ( alle 25 ha tilat) koostuu noin 21700:sta tilasta, hehtaareja 254000, 44% isännistä. Tukisumma näille on enintään 126 miljoonaa, koska 1755 alle 5 ha tilaa eivät saa suurta osaa tuista muutenkaan. Jos tämä 126 miljonaa jaetaan lopuille noin 2 miljoonalle suurempien tilojen hehtaareille, tekee se noin 60 euroa hehtaarille. Eläinkorotukset ja luomulisät ym. ylittävät tuon hyvinkin.
Eli ei sillä pitkälle pötkitä. Pitää karsia nimenomaan sieltä, mistä kertyy hehtaareja, eli vähintään 50-80 ha tilakokoon asti, kuitenkin suurin hehtaarikertymä on yli 150 ha kokoluokan tiloilla, eli suurempi tila kaihoissaan toivoo lisätukia, mutta 5-25 ha tilat eivät paljon auta häntä hädässänsä, vaikka luovuttaisivat talkoilla kaikki tukensa !
Aatteen ideointi joskus vie kyvyn suuruusluokkien mieltämiseen. Eli useammankin kertaa aikaisemmin esille tuotu idea on kyseessä, mutta johtaa umpikujaan, ei kannattane luulla, että keskikokoa pienempien tilojen tuet kohdentaisivat oikeastaan yhtään mitään apua sinne, missä rahaa tarvittaisiin. On todella yleinen virhepäätelmä ajatella tukien jakautuvan näille noin 50000 kpl tiloja jokaiselle isännälle tasan, mutta eiväthän ne jakaudu niin, vaan hehtaarien suhteessa !
(lähde: Luke tilastotietokanta, Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä tilakokoluokittain käytössä olevan maatalousmaan mukaan)
-SS-
Ei kovin vakavasti ole esitetty, koska edelleen maksetaan saaristossa 3 ha tiloille. LHK:n jakelu luonnonlaitumille on jotenkin kaiken huippu. Rahaa jaetaan käytännössä pusikoille, joilla laidunnetaan eläimiä jos sattuu, tai sitten niitellään silloin tällöin. Aika vähän on tuosta puhuttu, vaikka hömpistä jauhetaan suut vaahdossa. Varmaan data puuttuu julkisesta keskustelusta. Maataloushallinnon sivuilta löytyy tietopalvelu, mistä näkee paljonko minkäkin tukityypin kautta tukia maksetaan. Järjetön määrä rahaa menee luonnonlaitumiin, ilman tilakohtaisia ylärajoja pinta-alan tai eurojen suhteen.
En tarkoittanutkaan että suuria tukisummia sieltä saataisiin, mutta miksi pieniä tiloja täytyy ehdoin tahdoin pitää mukana, kun viljely on käytännössä heinää ja monimuotoisuuksia, koska sieltä saa olemattomilla toimenpiteillä enemmän kuin vuokrana. Samoin vuokrat nousevat, kun vapaamielinen tukipolitiikka pitää kaikki mukana.
Yläikärajat, järkevä pinta-alan alaraja, tuen kohdentaminen viljelyyn ja metsityksen palautus. Kovin suuria muutoksia ei politiikoissa voi tehdä, kun suunnittelu on viiden vuoden jänteellä. Ei voida luvata, että 10 vuoden päästä tehdään tällöinen iso linja kun viimekädessä puitteet sanellaan EU-lainsäädännössä. Tuet luultavasti tulevat putoamaan seuraavalle kaudelle, ehkä yllättävän paljonkin.
Alin 10 % ilman.
Tuota on esitetty virallisessa maataloushallinnossa myös. Siinä vaan on se ongelma, että tukirahoja kertyy todella vähän pienimmästä kymmenyksestä.
Pinta-alaosuudeltaan 11% kaikista hehtaareista ( alle 25 ha tilat) koostuu noin 21700:sta tilasta, hehtaareja 254000, 44% isännistä. Tukisumma näille on enintään 126 miljoonaa, koska 1755 alle 5 ha tilaa eivät saa suurta osaa tuista muutenkaan. Jos tämä 126 miljonaa jaetaan lopuille noin 2 miljoonalle suurempien tilojen hehtaareille, tekee se noin 60 euroa hehtaarille. Eläinkorotukset ja luomulisät ym. ylittävät tuon hyvinkin.
Eli ei sillä pitkälle pötkitä. Pitää karsia nimenomaan sieltä, mistä kertyy hehtaareja, eli vähintään 50-80 ha tilakokoon asti, kuitenkin suurin hehtaarikertymä on yli 150 ha kokoluokan tiloilla, eli suurempi tila kaihoissaan toivoo lisätukia, mutta 5-25 ha tilat eivät paljon auta häntä hädässänsä, vaikka luovuttaisivat talkoilla kaikki tukensa !
Aatteen ideointi joskus vie kyvyn suuruusluokkien mieltämiseen. Eli useammankin kertaa aikaisemmin esille tuotu idea on kyseessä, mutta johtaa umpikujaan, ei kannattane luulla, että keskikokoa pienempien tilojen tuet kohdentaisivat oikeastaan yhtään mitään apua sinne, missä rahaa tarvittaisiin. On todella yleinen virhepäätelmä ajatella tukien jakautuvan näille noin 50000 kpl tiloja jokaiselle isännälle tasan, mutta eiväthän ne jakaudu niin, vaan hehtaarien suhteessa !
(lähde: Luke tilastotietokanta, Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä tilakokoluokittain käytössä olevan maatalousmaan mukaan)
-SS-
Ei kovin vakavasti ole esitetty, koska edelleen maksetaan saaristossa 3 ha tiloille. LHK:n jakelu luonnonlaitumille on jotenkin kaiken huippu. Rahaa jaetaan käytännössä pusikoille, joilla laidunnetaan eläimiä jos sattuu, tai sitten niitellään silloin tällöin. Aika vähän on tuosta puhuttu, vaikka hömpistä jauhetaan suut vaahdossa. Varmaan data puuttuu julkisesta keskustelusta. Maataloushallinnon sivuilta löytyy tietopalvelu, mistä näkee paljonko minkäkin tukityypin kautta tukia maksetaan. Järjetön määrä rahaa menee luonnonlaitumiin, ilman tilakohtaisia ylärajoja pinta-alan tai eurojen suhteen.
En tarkoittanutkaan että suuria tukisummia sieltä saataisiin, mutta miksi pieniä tiloja täytyy ehdoin tahdoin pitää mukana, kun viljely on käytännössä heinää ja monimuotoisuuksia, koska sieltä saa olemattomilla toimenpiteillä enemmän kuin vuokrana. Samoin vuokrat nousevat, kun vapaamielinen tukipolitiikka pitää kaikki mukana.
Yläikärajat, järkevä pinta-alan alaraja, tuen kohdentaminen viljelyyn ja metsityksen palautus. Kovin suuria muutoksia ei politiikoissa voi tehdä, kun suunnittelu on viiden vuoden jänteellä. Ei voida luvata, että 10 vuoden päästä tehdään tällöinen iso linja kun viimekädessä puitteet sanellaan EU-lainsäädännössä. Tuet luultavasti tulevat putoamaan seuraavalle kaudelle, ehkä yllättävän paljonkin.
Tuskinpa luonnonlaitumistakaan kovin paljoa tulisi muille jaettavaa. Ja kun maatalouden tukemista perustellaan mm. luonnon monipuolisuuden ylläpitämisellä joita nuo luonnonlaitumien yms. edustavat niin tuskinpa niistä ensimmäisenä leikataan ellei samalla määrätä, että saadakseen ylipäätään minkään sortin tukea on vaikkapa vähintään 15% tuettavasta alasta viljeltävä luonon monimuotoisuutta edistävänä hömppänä. Hankalasti viljeltävät pikkutilkut tuskin vaikuttavat yhtään mitään järkevien lohkojen vuokratasoon.
Mistä sellainen käsitys on oikein syntynyt, että pikkutilat voisivat täydellä tuella ilmoittaa kaiken hömppänä? Sama rajoitus tietääkseni heilläkin on kuin suuremmilla tiloilla. Jos he myyvät heinät omasta mielestään sopivalla hinnalla vaikkapa heppaharrastajalle tai päästävät mieluisan lammas- tai mullimogulin tulevat fileet kasvamaan mailleen niin sen ei pitäisi olla keneltäkään poissa.
Se on mielestäni jo aika suoraan sanottu, että tuet laskevat. Jos tukipolitiikalla pitäsi alkaa pudottamaan joitakin pois niin ensimämisenä pitäisi perua kaikki kriisituet yms. ja periä takaisin. Silloin toivottavasti poistuisivat kaikken laskutaidottomimmat ja vähiten eteenpäin ajattelevat ja suunnittelevat. Perinteisen tuotannon pikkutilat vähenevät joka tapauksessa tasaiseen tahtiin. Niin kauan joukossa on tarpeeksi monta, jotka eivät mieti realistisesti tulevaisuutta tai eivät halua laskea yhtään mitään on turha toivoa esim. vuokratason laskua. Kaupasta kun saa aina sanankin mukaisesti komiampia puimureita ja muita entistä suurempia koneita kun hallinnassa oleva pinta-ala kasvaa.
Luonnonlaitumille maksetaan jo 450 euroa hehtaari sopimusten kautta + perustuki. Sopimuksella voi saada myös 600, mutta kriteerit tiukemmat. Kyllä ne säilyisivät sellaisenaan ilman parin satkun lisätukeakin. Parempi vaan jos pusikoituisivat, tulisi sirkuille lisää suojaa.
Onko sellainen käsitys syntynyt jostakin? Prosenttien rajoissa niitä ilmoitellaan. Tai voi ilmoittaa vaikka kaikki, ainakin valvontaseuraamusten todennäköisyys pienenee. Loppu heinää. Se siinä nyt on, että satoa ei tarvitse korjata, riittää kun puita ei kasva. Kesannon ilmoittamisessa ei näin ollen ole enää mitään järkeä.
Ei ole edes poliittinen päätös vaan rahat vaan vähenee. EUssa nettomaksajat vähenevät ja luuletko että kaikki muut alkavat maksaa enemmän? Kriisituilla ei kukaan ole konkurssia välttänyt. Muutamalla satasella ei maksa yhtään lyhennystä, muutaman kuukauden korot ehkä. Rahoitusta yritetty/leikattu jo kansallisestikin, lisää ei varmaan tipu, kun kymmenen aarin lisäyksetkin tuntuu rikkovan kamelilta selän.
Luonnonlaitumille maksetaan jo 450 euroa hehtaari sopimusten kautta + perustuki. Sopimuksella voi saada myös 600, mutta kriteerit tiukemmat. Kyllä ne säilyisivät sellaisenaan ilman parin satkun lisätukeakin. Parempi vaan jos pusikoituisivat, tulisi sirkuille lisää suojaa.
Onko sellainen käsitys syntynyt jostakin? Prosenttien rajoissa niitä ilmoitellaan. Tai voi ilmoittaa vaikka kaikki, ainakin valvontaseuraamusten todennäköisyys pienenee. Loppu heinää. Se siinä nyt on, että satoa ei tarvitse korjata, riittää kun puita ei kasva. Kesannon ilmoittamisessa ei näin ollen ole enää mitään järkeä.
Ei ole edes poliittinen päätös vaan rahat vaan vähenee. EUssa nettomaksajat vähenevät ja luuletko että kaikki muut alkavat maksaa enemmän? Kriisituilla ei kukaan ole konkurssia välttänyt. Muutamalla satasella ei maksa yhtään lyhennystä, muutaman kuukauden korot ehkä. Rahoitusta yritetty/leikattu jo kansallisestikin, lisää ei varmaan tipu, kun kymmenen aarin lisäyksetkin tuntuu rikkovan kamelilta selän.
Oletko itse kokeillut hakea ELY-keskukselta "Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito (arvokkaat perinnebiotoopit, joilla on korkeampi hehtaarikorvaus sekä muut perinnebiotoopit ja luonnonlaitumet)" - sopimusta ? Jos näet jossakin naapurillasi joutomaata, metsää, kalliota, joita ei avata eikä laidunneta, totta kai sen harmituksen naapurin raha-automaatista voisi kanavoida olemalla yhteydessä valvontaan päin ! Kokonaishehtaarimäärä maisemanhoito-luonnonlaitumia Suomessa on 4596 ha. Arvokkaita perinnebiotooppeja sopimuksien alla kyllä löytyy lisää, mutta haepa sellaista, jos se on niin helppoa ? Jos erilaisia tukia luonnonlaitumista saa vaikkapa 650 euroa, tekee se 2,9 miljoonaa euroa, koko Suomessa. Siis LHK ei tule alle 5 ha tiloille pääsääntöisesti, oletko katsonut kuntarajoja ja niiden sisällä kyläkohtaisia rajoja saaristoalueista ? Asetus 8.1.2015/5, liite 2. Aika vähän on mannermaata siinä, ovat erilaisia luotoja, saaria ja jotain niemenkärkiä. Rajauksen tiukkuus näkyy myös siinä, että vain noin 1/3 näistä perinnebiotoopeista ja maisemaluonnonlaitumista näyttää ollenkaan saavan luonnonhaittakorvausta.
Tuo 2,9 miljoonaa euroa tekisi 2 miljoonalle ha, eli 89%:lle peltoalasta (poistetaan tietty ne alle 25 ha tilat) uudelleenjaettuna 1,5 euroa /ha, eli niin kuin Pasi totesi, ei siitä oikein pysty nyhjäisemään. Entäpä luomutuki ? Se nyt sentään on jo lähes 40 miljoonaa euroa pois tehoviljelijöiltä !, 215000 ha, tavoitteena vieläpä nostaa 355000 ha:iin ! Entäs luomuun siirtyvät suurimmat tehoviljelijät ? Tehohömppää ? Onko se parempaa hömppää kuin eläkeläishömppä ? Tai pienviljelijähömppä ?
Suojavyöhykenurmia on 56169 ha . Kohdentamisalueella on alle puolet alasta. Aika paljon on ihan kohdentamisalueen ulkopuolistenkin normitilojen valtaojia päätetty laittaa rahaa takomaan. Eli jos laskemme tukitason noin 470 euroksi (oletan joidenkin menneen yli taannehtivan kesantorajoitteen) , niin senkin kokonaispotti on 26 miljoonaa hehtaaria. Eli luomusta ja suojavyöhykkeistä yksistään kertyy lähes 70 miljoonaa euroa, plus näille normi pinta-alatuet, mahdollisilla kesantorajoitteilla karsittuna. Miksei näistä tarjota nyhdettäväksi ? Saneerauskasvitoimenpidettä 6208 ha:lla , miksei itse pilattua maata voi kunnostaa omalla rahalla ? Kaikki peruskunnostus pitäisi ehkä tulla tuen alaiseksi ?
Olisi karkea virhepäätelmä olettaa, että ympäristösopimukset, kosteikot, lintupellot, luonnonlaitumet, sekä ympäristökorvauksen suojavyöhykenurmet, ympäristönurmet, monimuotoisuuspellot, saneeraukset, ym. olisivat loisena elävien eläkeläispienviljelijöiden saamaa lahjarahaa, joka laittaa eturivin viljelijän polvilleen. Näitä toimenpiteitä ja erilaisia sopimuksia on iso osuutensa aivan suurimmilla viljelijöillä. Eli jos haluamme tukea vaikeuksiin joutuneita ammattilaisia, ei ehkä ole tuloksellista näitä ns. hömppäheiniä alkaa karsimaan. Voidaan yllättyä pahasti, että miten se nyt näin.
Olen jo näyttänyt, että tukipotista menee yhdeksän kymmenesosaa jo tällä hetkellä päätoimisille viljelijöille, yli 50 ha kokoluokkaan, noin puolelle tiloista. Että totta kai pienviljelijöiden ja ehkä myös eläkeläisten poistaminen tukijärjestelmästä olisi selväsanainen viesti, mutta mistä ?
-SS-
Saitkohan väärän käsityksen tekstistä. Olen tehnyt sopimuksen, en tosin arvokkaasta alasta. Hoidan niittämällä, asia kunnossa. En ole kateellinen muiden tuista, enkä sitä mieltä, että tukien maksimointi annetuissa raameissa olisi väärin. Päinvastoin, laskimenkäytön hallitseva viljelijä tekee niin ilman muuta. Esitin mielipiteeni tukien kohdentamisesta muutamilla kriteereillä.
Suojavyöhykkeistä on varmaan riittävästi puhuttu ja kuvittelisin, että niiden kriteerit tiukentuvat jatkossa. Nykyisellään minkä tahansa valumavesiä alueelta keräävän ojanvarren pystyi ilmoittamaan suojavyöhykkeeksi. Nehän olivat kaikkien käytettävissä, niin tehotilojen kuin muuhun kuin viljelyyn panostavien. Jos joku marisee, että niistä pitäisi leikata aitoon viljelyyn, niin on vähän myöhässä, olisi ilmoittanut itsekin ajoissa.
En myöskään väittänyt, että mainitsemillani rajauksilla olisi suuria euromääräisiä vaikutuksia, mutta varmaan muillakin on samanlaisia kokemuksia, että eipä maata saakaan vuokralle, kun laitettiin itse ikiheinälle.
Ei ollut tarkoitus suututtaa ketään, ihan vain keskustella tukipolitiikasta ja rakennemuutokseen vaikuttavista tekijöistä ;)
Saitkohan väärän käsityksen tekstistä. Olen tehnyt sopimuksen, en tosin arvokkaasta alasta. Hoidan niittämällä, asia kunnossa. En ole kateellinen muiden tuista, enkä sitä mieltä, että tukien maksimointi annetuissa raameissa olisi väärin. Päinvastoin, laskimenkäytön hallitseva viljelijä tekee niin ilman muuta. Esitin mielipiteeni tukien kohdentamisesta muutamilla kriteereillä.
Suojavyöhykkeistä on varmaan riittävästi puhuttu ja kuvittelisin, että niiden kriteerit tiukentuvat jatkossa. Nykyisellään minkä tahansa valumavesiä alueelta keräävän ojanvarren pystyi ilmoittamaan suojavyöhykkeeksi. Nehän olivat kaikkien käytettävissä, niin tehotilojen kuin muuhun kuin viljelyyn panostavien. Jos joku marisee, että niistä pitäisi leikata aitoon viljelyyn, niin on vähän myöhässä, olisi ilmoittanut itsekin ajoissa.
En myöskään väittänyt, että mainitsemillani rajauksilla olisi suuria euromääräisiä vaikutuksia, mutta varmaan muillakin on samanlaisia kokemuksia, että eipä maata saakaan vuokralle, kun laitettiin itse ikiheinälle.
Ei ollut tarkoitus suututtaa ketään, ihan vain keskustella tukipolitiikasta ja rakennemuutokseen vaikuttavista tekijöistä ;)
En tiedä, sainko, sävy kuitenkin oli tutunoloinen, tupailloista, joissa otetaan aina esille eläkeläis- ja pienviljelijät, rakennemuutosviljelijän menestymisen tukkona. Kiinnitin siksi niin ärhäkästi asiaan huomiota, koska syy tupailta-asenteeseen varmaankin tulee siitä, ettei hahmoteta hehtaarien painoarvoa tukien maksuissa. Ja hehtaareista päätoimisilla kehittyvillä rakennemuutostiloilla on hallinnassa suurin osa valmiiksi, siellä rahamiesten joukossa ne vuokrakisat käydään, ja kisan ratkaisee esimerkiksi eläintilastatus, luomustatus, erikoiskasvistatus, ym, jossa kerättävällä hehtaarilla on eri tukituottoarvo eri vuokraajalle. Totta kai paikallisesti voi joku pieni pyllynala ottaa suurviljelijääkin hermoon, kun ei pääse sitä takavarikoimaan. Kuitenkin kaikki marginaaliryhmiin kohdistuvat tulonsiirtovaatimukset ovat paitsi väärinkäsitys, niin tehottomin vaikutusmahdollisuus maatalouden kustannuskriisiin. Vuokratasoa eivät eläkeläiset ensimmäisenä nosta, vaan kyllä hyvillä viljelyalueilla vuokratason määrittävät erikoiskasviviljelijät, ml. peruna , puutarha- ja vihanneskasvinviljelijät, sokerijuurikasrälssi, ja eläinyksiköt, jotka tarvitsevar "Lebensraumia" lähistölleen. Verrattavana ryhmänä myös luomuviljely, jossa joudutaan toimimaan laajaperäisemmin, maapinta-alan käytössä. Enemmän latausta, enemmän tukia.
Kaupunkien maita, kun tarjotaan vuokralle, kannattaa tehdä tarjous joka tapauksessa, pääsee katsomaan itsekin, kuka ja mitä ja minne. Kyllä siellä on ne paksulompsaiset isot-isännät paukuttamassa setelitukkojansa pöydän kulmalla, kun niitä lähes 700 euron vuokralleottamisia tehdään. Monille "otetuille" palstoille ei niillä pöytävaunujättiläisillä pääse taittamaan millään, mutta on hyvä olla EFA alaa siellä joutomaalla, niin pääsee suurentamaan muutaman hehtaarin verran juurikasmaata parhaalle savikolle.
Kyllä pikkutraktorilla ajeleva papa, joka omaa hevosheinäänsä viidellä hehtaarilla viljelee, ei todellakaan ole mikään vuokravedättäjä. Voi olla muita syitä, mikseivät pellot tule tarjolle, monin paikoin syyt juontavat sukupolvien takaa, taustoja ei välttämättä kukaan enää tunne. Joku sanoi sitä ja toinen tätä, silloin 1870 vuonna.
-SS-
>kovapäisempääkin setelitukun heiluttelijaa.
Nyt niitä setelitukon heiluttelijoita säikytellään paniikkiostoihin
Yara nostaa lannoitehintoja toistamiseen viikon sisällä
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.208871
En tarkoittanutkaan että suuria tukisummia sieltä saataisiin, mutta miksi pieniä tiloja täytyy ehdoin tahdoin pitää mukana, kun viljely on käytännössä heinää ja monimuotoisuuksia, koska sieltä saa olemattomilla toimenpiteillä enemmän kuin vuokrana. Samoin vuokrat nousevat, kun vapaamielinen tukipolitiikka pitää kaikki mukana.nyt ei ymmärrä, meinaatko että tukijärjestelmä on tehty viljelijöitä varten?
Yläikärajat, järkevä pinta-alan alaraja, tuen kohdentaminen viljelyyn ja metsityksen palautus. Kovin suuria muutoksia ei politiikoissa voi tehdä, kun suunnittelu on viiden vuoden jänteellä. Ei voida luvata, että 10 vuoden päästä tehdään tällöinen iso linja kun viimekädessä puitteet sanellaan EU-lainsäädännössä. Tuet luultavasti tulevat putoamaan seuraavalle kaudelle, ehkä yllättävän paljonkin.
Se on mielestäni jo aika suoraan sanottu, että tuet laskevat. Jos tukipolitiikalla pitäsi alkaa pudottamaan joitakin pois niin ensimämisenä pitäisi perua kaikki kriisituet yms. ja periä takaisin. Silloin toivottavasti poistuisivat kaikken laskutaidottomimmat ja vähiten eteenpäin ajattelevat ja suunnittelevat. Perinteisen tuotannon pikkutilat vähenevät joka tapauksessa tasaiseen tahtiin. Niin kauan joukossa on tarpeeksi monta, jotka eivät mieti realistisesti tulevaisuutta tai eivät halua laskea yhtään mitään on turha toivoa esim. vuokratason laskua. Kaupasta kun saa aina sanankin mukaisesti komiampia puimureita ja muita entistä suurempia koneita kun hallinnassa oleva pinta-ala kasvaa.Asiaa...
Saitkohan väärän käsityksen tekstistä. Olen tehnyt sopimuksen, en tosin arvokkaasta alasta. Hoidan niittämällä, asia kunnossa. En ole kateellinen muiden tuista, enkä sitä mieltä, että tukien maksimointi annetuissa raameissa olisi väärin. Päinvastoin, laskimenkäytön hallitseva viljelijä tekee niin ilman muuta. Esitin mielipiteeni tukien kohdentamisesta muutamilla kriteereillä.
Suojavyöhykkeistä on varmaan riittävästi puhuttu ja kuvittelisin, että niiden kriteerit tiukentuvat jatkossa. Nykyisellään minkä tahansa valumavesiä alueelta keräävän ojanvarren pystyi ilmoittamaan suojavyöhykkeeksi. Nehän olivat kaikkien käytettävissä, niin tehotilojen kuin muuhun kuin viljelyyn panostavien. Jos joku marisee, että niistä pitäisi leikata aitoon viljelyyn, niin on vähän myöhässä, olisi ilmoittanut itsekin ajoissa.
En myöskään väittänyt, että mainitsemillani rajauksilla olisi suuria euromääräisiä vaikutuksia, mutta varmaan muillakin on samanlaisia kokemuksia, että eipä maata saakaan vuokralle, kun laitettiin itse ikiheinälle.
Ei ollut tarkoitus suututtaa ketään, ihan vain keskustella tukipolitiikasta ja rakennemuutokseen vaikuttavista tekijöistä ;)
En tiedä, sainko, sävy kuitenkin oli tutunoloinen, tupailloista, joissa otetaan aina esille eläkeläis- ja pienviljelijät, rakennemuutosviljelijän menestymisen tukkona. Kiinnitin siksi niin ärhäkästi asiaan huomiota, koska syy tupailta-asenteeseen varmaankin tulee siitä, ettei hahmoteta hehtaarien painoarvoa tukien maksuissa. Ja hehtaareista päätoimisilla kehittyvillä rakennemuutostiloilla on hallinnassa suurin osa valmiiksi, siellä rahamiesten joukossa ne vuokrakisat käydään, ja kisan ratkaisee esimerkiksi eläintilastatus, luomustatus, erikoiskasvistatus, ym, jossa kerättävällä hehtaarilla on eri tukituottoarvo eri vuokraajalle. Totta kai paikallisesti voi joku pieni pyllynala ottaa suurviljelijääkin hermoon, kun ei pääse sitä takavarikoimaan. Kuitenkin kaikki marginaaliryhmiin kohdistuvat tulonsiirtovaatimukset ovat paitsi väärinkäsitys, niin tehottomin vaikutusmahdollisuus maatalouden kustannuskriisiin. Vuokratasoa eivät eläkeläiset ensimmäisenä nosta, vaan kyllä hyvillä viljelyalueilla vuokratason määrittävät erikoiskasviviljelijät, ml. peruna , puutarha- ja vihanneskasvinviljelijät, sokerijuurikasrälssi, ja eläinyksiköt, jotka tarvitsevar "Lebensraumia" lähistölleen. Verrattavana ryhmänä myös luomuviljely, jossa joudutaan toimimaan laajaperäisemmin, maapinta-alan käytössä. Enemmän latausta, enemmän tukia.
Kaupunkien maita, kun tarjotaan vuokralle, kannattaa tehdä tarjous joka tapauksessa, pääsee katsomaan itsekin, kuka ja mitä ja minne. Kyllä siellä on ne paksulompsaiset isot-isännät paukuttamassa setelitukkojansa pöydän kulmalla, kun niitä lähes 700 euron vuokralleottamisia tehdään. Monille "otetuille" palstoille ei niillä pöytävaunujättiläisillä pääse taittamaan millään, mutta on hyvä olla EFA alaa siellä joutomaalla, niin pääsee suurentamaan muutaman hehtaarin verran juurikasmaata parhaalle savikolle.
Kyllä pikkutraktorilla ajeleva papa, joka omaa hevosheinäänsä viidellä hehtaarilla viljelee, ei todellakaan ole mikään vuokravedättäjä. Voi olla muita syitä, mikseivät pellot tule tarjolle, monin paikoin syyt juontavat sukupolvien takaa, taustoja ei välttämättä kukaan enää tunne. Joku sanoi sitä ja toinen tätä, silloin 1870 vuonna.
-SS-
Olen edelleen sitä mieltä, että sivutoimiviljelijät sotkevat kaikki systeemit...hyvin perusteltu :)
Perustelut löytyy aiemmin tästä ketjusta. Niistä väännettiin monta sivua ettei uudestaan viitsisi enää alkaa vääntämään.. ;)Olen edelleen sitä mieltä, että sivutoimiviljelijät sotkevat kaikki systeemit...hyvin perusteltu :)
Kyllä sivutoimi jussi on perseestä! Työpaikalla ollaan niin kauppatieteenmaisteria tai ristuksen TALOUSagronoomia tai (pelle agrologia) ja vedetään tiukkaa liikebisnes linjaa.... kotona vanhan kepu-isän kanssa talouspuheet muuttuvat MAAUSKOKSI ja ristus kun pitää saada vilijellä kototaloon maita ja tuloksella ei mitään väliä!
Sama asenne jos herralla olisi palkkatöissä lopputili tulisi heti ja joutuisi kotonakin vähän miettimään miten siitä maataloudesta voisi saada elantoa!
EI perkele! siiis MAAAUSKOKSI!
HUUTONAURUA
eli sulla on hieno bisnes..... kilpailijat, rahoittajat ja asiakkaat vaan tulee ja pilaa sen.Perustelut löytyy aiemmin tästä ketjusta. Niistä väännettiin monta sivua ettei uudestaan viitsisi enää alkaa vääntämään.. ;)Olen edelleen sitä mieltä, että sivutoimiviljelijät sotkevat kaikki systeemit...hyvin perusteltu :)
Eikö se jo riitä että tukipolitiikalla dumpataan tuotantoa?
Kyllä sivutoimi jussi on perseestä! Työpaikalla ollaan niin kauppatieteenmaisteria tai ristuksen TALOUSagronoomia tai (pelle agrologia) ja vedetään tiukkaa liikebisnes linjaa.... kotona vanhan kepu-isän kanssa talouspuheet muuttuvat MAAUSKOKSI ja ristus kun pitää saada vilijellä kototaloon maita ja tuloksella ei mitään väliä!
Sama asenne jos herralla olisi palkkatöissä lopputili tulisi heti ja joutuisi kotonakin vähän miettimään miten siitä maataloudesta voisi saada elantoa!
EI perkele! siiis MAAAUSKOKSI!
HUUTONAURUA
Nii-in. Mutta mitäs jos isolla koulujakäymättömällä isännällä onkin kymmenien rivarien grynderihommaa. Tai kymmeniä koneita urakoimassa, maansiirtoliike ja sorakeisarihommaa. Tai kaikkia edellisiä yhteensä. Maanviljelystä ei jää näilläkään mitään, vaikka olisi 1500 ha, mutta kun koneet pyörii kaupungilla kesät talvet, niin siitä sitten jääkin. Tai jos viljanviljelijä on kymppitonnin kuussa tienaava tuottajakonsernin päällikkö ja hankkii uudet koneet ja ostelee maita siitä lisää. Tai köyhempi maatalouskaupan myyjä, joka syö kuormasta halvimmat käytetyt koneet ja tuoreet vuokramaat omaan valikoimaansa. Tai jos viljelijällä onkin tilanhoitaja, et ei käy maauskojuttuja edes juttelemassa ? Onko se sitten enemmän luvallista kuin tehdä työtä jossakin metalliverstaassa päivät ja illat puimassa ?
-SS-
Ei tietenkään. Tämä PERKELEEN MAAUSKO on ongelma ihan laidasta laitaan.
Touhussa ei olle mitään taloudellista mahdollisuutta olla kannattavaa, mutta silti vaan VILIJELLÄÄN niin peevelisti!
Eikö se jo riitä että tukipolitiikalla dumpataan tuotantoa?
Ongelman syy usein se ristuksen vanhaisäntä, joka puuhaa yhä taustalla ja vahtii notta varmasti VILIJELLÄÄN meiränkin KOTOTALOOOOOOSSa!
Luitko edes perusteluja ja mietitkö asiaa yhtään pidemmälle? Kyllä niissä mun mielestä pointti on. Jokainen saa tietysti tehdä niinkuin haluaa ja mahdollista on. Tässä tilanteessa on sitten vain kaikkien, jotka haluavat jatkaa, tultava toimeen.eli sulla on hieno bisnes..... kilpailijat, rahoittajat ja asiakkaat vaan tulee ja pilaa sen.Perustelut löytyy aiemmin tästä ketjusta. Niistä väännettiin monta sivua ettei uudestaan viitsisi enää alkaa vääntämään.. ;)Olen edelleen sitä mieltä, että sivutoimiviljelijät sotkevat kaikki systeemit...hyvin perusteltu :)
Pistän taksissa usein soimaan tämän biisin, asiakkaat vaan ei tykkää kun hoilaan kertosäettä mukana.... tein sen mihin näillä lahjoilla pystyin, tein sen en yhtään enempää
https://www.youtube.com/watch?v=Fpsdq5ENYLs
Nii-in. Mutta mitäs jos isolla koulujakäymättömällä isännällä onkin kymmenien rivarien grynderihommaa. Tai kymmeniä koneita urakoimassa, maansiirtoliike ja sorakeisarihommaa. Tai kaikkia edellisiä yhteensä. Maanviljelystä ei jää näilläkään mitään, vaikka olisi 1500 ha, mutta kun koneet pyörii kaupungilla kesät talvet, niin siitä sitten jääkin. Tai jos viljanviljelijä on kymppitonnin kuussa tienaava tuottajakonsernin päällikkö ja hankkii uudet koneet ja ostelee maita siitä lisää. Tai köyhempi maatalouskaupan myyjä, joka syö kuormasta halvimmat käytetyt koneet ja tuoreet vuokramaat omaan valikoimaansa. Tai jos viljelijällä onkin tilanhoitaja, et ei käy maauskojuttuja edes juttelemassa ? Onko se sitten enemmän luvallista kuin tehdä työtä jossakin metalliverstaassa päivät ja illat puimassa ?Nii-in kaikki ovat samassa tilanteessa. Eikö tätä jo käsitelty? Ei siitä eroa tule sen pinta-alan mukaan vaan sen, että mitä tekee. Kyllä minusta noita sivutoimiviljelijöitä on paljon eikä kyseessä ole marginaaliryhmä niinkuin toisessa topiikissa väitit. Osa heistä käy palkkatöissä ja osa tekee urakointia tai jotakin muuta. Yhtä kaikki jossain vaiheessa se tilanne vaan tulee eteen kun se sivutoimi onkin päätoimi rahallisessa muodossa ja silloin ei sillä viljelyllyä ole niin väliä tuleeko tulosta vai ei. Silti sitä viljelyä jatketaan ja pahimmassa tapauksessa rahoitetaan ulkopuolelta.
-SS-
Ei siitä eroa tule sen pinta-alan mukaan vaan sen, että mitä tekee. Kyllä minusta noita sivutoimiviljelijöitä on paljon eikä kyseessä ole marginaaliryhmä niinkuin toisessa topiikissa väitit. Osa heistä käy palkkatöissä ja osa tekee urakointia tai jotakin muuta. Yhtä kaikki jossain vaiheessa se tilanne vaan tulee eteen kun se sivutoimi onkin päätoimi rahallisessa muodossa ja silloin ei sillä viljelyllyä ole niin väliä tuleeko tulosta vai ei. Silti sitä viljelyä jatketaan ja pahimmassa tapauksessa rahoitetaan ulkopuolelta.
Luitko edes perusteluja ja mietitkö asiaa yhtään pidemmälle? Kyllä niissä mun mielestä pointti on. Jokainen saa tietysti tehdä niinkuin haluaa ja mahdollista on. Tässä tilanteessa on sitten vain kaikkien, jotka haluavat jatkaa, tultava toimeen.eli sulla on hieno bisnes..... kilpailijat, rahoittajat ja asiakkaat vaan tulee ja pilaa sen.Perustelut löytyy aiemmin tästä ketjusta. Niistä väännettiin monta sivua ettei uudestaan viitsisi enää alkaa vääntämään.. ;)Olen edelleen sitä mieltä, että sivutoimiviljelijät sotkevat kaikki systeemit...hyvin perusteltu :)
Pistän taksissa usein soimaan tämän biisin, asiakkaat vaan ei tykkää kun hoilaan kertosäettä mukana.... tein sen mihin näillä lahjoilla pystyin, tein sen en yhtään enempää
https://www.youtube.com/watch?v=Fpsdq5ENYLsNii-in. Mutta mitäs jos isolla koulujakäymättömällä isännällä onkin kymmenien rivarien grynderihommaa. Tai kymmeniä koneita urakoimassa, maansiirtoliike ja sorakeisarihommaa. Tai kaikkia edellisiä yhteensä. Maanviljelystä ei jää näilläkään mitään, vaikka olisi 1500 ha, mutta kun koneet pyörii kaupungilla kesät talvet, niin siitä sitten jääkin. Tai jos viljanviljelijä on kymppitonnin kuussa tienaava tuottajakonsernin päällikkö ja hankkii uudet koneet ja ostelee maita siitä lisää. Tai köyhempi maatalouskaupan myyjä, joka syö kuormasta halvimmat käytetyt koneet ja tuoreet vuokramaat omaan valikoimaansa. Tai jos viljelijällä onkin tilanhoitaja, et ei käy maauskojuttuja edes juttelemassa ? Onko se sitten enemmän luvallista kuin tehdä työtä jossakin metalliverstaassa päivät ja illat puimassa ?Nii-in kaikki ovat samassa tilanteessa. Eikö tätä jo käsitelty? Ei siitä eroa tule sen pinta-alan mukaan vaan sen, että mitä tekee. Kyllä minusta noita sivutoimiviljelijöitä on paljon eikä kyseessä ole marginaaliryhmä niinkuin toisessa topiikissa väitit. Osa heistä käy palkkatöissä ja osa tekee urakointia tai jotakin muuta. Yhtä kaikki jossain vaiheessa se tilanne vaan tulee eteen kun se sivutoimi onkin päätoimi rahallisessa muodossa ja silloin ei sillä viljelyllyä ole niin väliä tuleeko tulosta vai ei. Silti sitä viljelyä jatketaan ja pahimmassa tapauksessa rahoitetaan ulkopuolelta.
-SS-
Ja jos tällä linjalla annetaan jatkua niin kohta kaikki ovat sivutoimiviljelijöitä, koska päätoimiviljelijänä ei enää ole elinmahdollisuuksia. Onko tämä sitten oikeanlaista rakennekehitystä, minusta ei.
Luitko edes perusteluja ja mietitkö asiaa yhtään pidemmälle? Kyllä niissä mun mielestä pointti on. Jokainen saa tietysti tehdä niinkuin haluaa ja mahdollista on. Tässä tilanteessa on sitten vain kaikkien, jotka haluavat jatkaa, tultava toimeen.eli sulla on hieno bisnes..... kilpailijat, rahoittajat ja asiakkaat vaan tulee ja pilaa sen.Perustelut löytyy aiemmin tästä ketjusta. Niistä väännettiin monta sivua ettei uudestaan viitsisi enää alkaa vääntämään.. ;)Olen edelleen sitä mieltä, että sivutoimiviljelijät sotkevat kaikki systeemit...hyvin perusteltu :)
Pistän taksissa usein soimaan tämän biisin, asiakkaat vaan ei tykkää kun hoilaan kertosäettä mukana.... tein sen mihin näillä lahjoilla pystyin, tein sen en yhtään enempää
https://www.youtube.com/watch?v=Fpsdq5ENYLsNii-in. Mutta mitäs jos isolla koulujakäymättömällä isännällä onkin kymmenien rivarien grynderihommaa. Tai kymmeniä koneita urakoimassa, maansiirtoliike ja sorakeisarihommaa. Tai kaikkia edellisiä yhteensä. Maanviljelystä ei jää näilläkään mitään, vaikka olisi 1500 ha, mutta kun koneet pyörii kaupungilla kesät talvet, niin siitä sitten jääkin. Tai jos viljanviljelijä on kymppitonnin kuussa tienaava tuottajakonsernin päällikkö ja hankkii uudet koneet ja ostelee maita siitä lisää. Tai köyhempi maatalouskaupan myyjä, joka syö kuormasta halvimmat käytetyt koneet ja tuoreet vuokramaat omaan valikoimaansa. Tai jos viljelijällä onkin tilanhoitaja, et ei käy maauskojuttuja edes juttelemassa ? Onko se sitten enemmän luvallista kuin tehdä työtä jossakin metalliverstaassa päivät ja illat puimassa ?Nii-in kaikki ovat samassa tilanteessa. Eikö tätä jo käsitelty? Ei siitä eroa tule sen pinta-alan mukaan vaan sen, että mitä tekee. Kyllä minusta noita sivutoimiviljelijöitä on paljon eikä kyseessä ole marginaaliryhmä niinkuin toisessa topiikissa väitit. Osa heistä käy palkkatöissä ja osa tekee urakointia tai jotakin muuta. Yhtä kaikki jossain vaiheessa se tilanne vaan tulee eteen kun se sivutoimi onkin päätoimi rahallisessa muodossa ja silloin ei sillä viljelyllyä ole niin väliä tuleeko tulosta vai ei. Silti sitä viljelyä jatketaan ja pahimmassa tapauksessa rahoitetaan ulkopuolelta.
-SS-
Ja jos tällä linjalla annetaan jatkua niin kohta kaikki ovat sivutoimiviljelijöitä, koska päätoimiviljelijänä ei enää ole elinmahdollisuuksia. Onko tämä sitten oikeanlaista rakennekehitystä, minusta ei.
Tuolla logiikalla pitäisi tulkita sivutoimisiksi melkein kaikki tilat, lähes kaikki tekee rahaa vastaan kuitenkin jotain sen oman tilan ulkopuolella.
Luitko edes perusteluja ja mietitkö asiaa yhtään pidemmälle? Kyllä niissä mun mielestä pointti on. Jokainen saa tietysti tehdä niinkuin haluaa ja mahdollista on. Tässä tilanteessa on sitten vain kaikkien, jotka haluavat jatkaa, tultava toimeen.eli sulla on hieno bisnes..... kilpailijat, rahoittajat ja asiakkaat vaan tulee ja pilaa sen.Perustelut löytyy aiemmin tästä ketjusta. Niistä väännettiin monta sivua ettei uudestaan viitsisi enää alkaa vääntämään.. ;)Olen edelleen sitä mieltä, että sivutoimiviljelijät sotkevat kaikki systeemit...hyvin perusteltu :)
Pistän taksissa usein soimaan tämän biisin, asiakkaat vaan ei tykkää kun hoilaan kertosäettä mukana.... tein sen mihin näillä lahjoilla pystyin, tein sen en yhtään enempää
https://www.youtube.com/watch?v=Fpsdq5ENYLsNii-in. Mutta mitäs jos isolla koulujakäymättömällä isännällä onkin kymmenien rivarien grynderihommaa. Tai kymmeniä koneita urakoimassa, maansiirtoliike ja sorakeisarihommaa. Tai kaikkia edellisiä yhteensä. Maanviljelystä ei jää näilläkään mitään, vaikka olisi 1500 ha, mutta kun koneet pyörii kaupungilla kesät talvet, niin siitä sitten jääkin. Tai jos viljanviljelijä on kymppitonnin kuussa tienaava tuottajakonsernin päällikkö ja hankkii uudet koneet ja ostelee maita siitä lisää. Tai köyhempi maatalouskaupan myyjä, joka syö kuormasta halvimmat käytetyt koneet ja tuoreet vuokramaat omaan valikoimaansa. Tai jos viljelijällä onkin tilanhoitaja, et ei käy maauskojuttuja edes juttelemassa ? Onko se sitten enemmän luvallista kuin tehdä työtä jossakin metalliverstaassa päivät ja illat puimassa ?Nii-in kaikki ovat samassa tilanteessa. Eikö tätä jo käsitelty? Ei siitä eroa tule sen pinta-alan mukaan vaan sen, että mitä tekee. Kyllä minusta noita sivutoimiviljelijöitä on paljon eikä kyseessä ole marginaaliryhmä niinkuin toisessa topiikissa väitit. Osa heistä käy palkkatöissä ja osa tekee urakointia tai jotakin muuta. Yhtä kaikki jossain vaiheessa se tilanne vaan tulee eteen kun se sivutoimi onkin päätoimi rahallisessa muodossa ja silloin ei sillä viljelyllyä ole niin väliä tuleeko tulosta vai ei. Silti sitä viljelyä jatketaan ja pahimmassa tapauksessa rahoitetaan ulkopuolelta.
-SS-
Ja jos tällä linjalla annetaan jatkua niin kohta kaikki ovat sivutoimiviljelijöitä, koska päätoimiviljelijänä ei enää ole elinmahdollisuuksia. Onko tämä sitten oikeanlaista rakennekehitystä, minusta ei.
Tuolla logiikalla pitäisi tulkita sivutoimisiksi melkein kaikki tilat, lähes kaikki tekee rahaa vastaan kuitenkin jotain sen oman tilan ulkopuolella.
Eniten kait tässä harmittaa se että tukisysteemillä pidetään pellon hinta kovana laajentajille. Yleensä ne lohkot ovat vielä pieniä epämuotoisia kappaleita kaukana. Laajentajien mielestä järkevä matka on n.5km tilakeskuksesta. Homma pitäisi tehdä laajentajille helpommaksi, no kohta joku ehdottaa jotain viljelysopimusta. Tässä vain herää kysymys että eikö jo silloin ole sama raivat tueton lohko sopivaan kohtaa ja kunnostaa se nyky mittapuun mukaiseksi. Silloin ei jää kunnostustoimet pellon omistajalle, niin kuin sopimus viljelyssä jossa tuet kuittaantuu "vuokrana".
taitaa kansallisella tasolla parhaillaakin olla ylituotantoa ja joutuu viemään ylimääräisiä ulkomaille. Keväällä jo kylväessä nytkin tiesi, että suoraan satamaan ja laivaan menee sato. Monille raivaaminen on muutenkin pois laskuista, kun ei ole sellaista pelloksi kelpaavaa alaa. Valitettavasti sen laajentamisen tahti ei varmaan kaikkia miellytä, voi mennä vasta seuraaville sukupolville....no täytyyhän niilläkin olla jotain puuhaa. Jatkuvasti vaan tilat kasvaa ja pienempiä lopettaa, malttia vaan pitäisi olla.Tuolla logiikalla pitäisi tulkita sivutoimisiksi melkein kaikki tilat, lähes kaikki tekee rahaa vastaan kuitenkin jotain sen oman tilan ulkopuolella.
Eniten kait tässä harmittaa se että tukisysteemillä pidetään pellon hinta kovana laajentajille. Yleensä ne lohkot ovat vielä pieniä epämuotoisia kappaleita kaukana. Laajentajien mielestä järkevä matka on n.5km tilakeskuksesta. Homma pitäisi tehdä laajentajille helpommaksi, no kohta joku ehdottaa jotain viljelysopimusta. Tässä vain herää kysymys että eikö jo silloin ole sama raivat tueton lohko sopivaan kohtaa ja kunnostaa se nyky mittapuun mukaiseksi. Silloin ei jää kunnostustoimet pellon omistajalle, niin kuin sopimus viljelyssä jossa tuet kuittaantuu "vuokrana".
Jos on lainhuuto kiinteistöön niin omilla mailla saa tehdä mitä haluaa. Voi vuokrata, voi viljelyllä, voi myydä tai saa olla tekemättä mitään. Näin se menee...ja istuttaa puuntaimet pienimmille lohkoille.
Ainoastaan silloin, kun viljasadon jääminen pellolle merkitsee jotain niinkuin tänä vuonna meinaa osalle käydä. Eli jos olet riittävän hyvissä palkkatöissä tai teet muuta bisnestä joka on riittävän kannattavaa niin ei ole merkitystä mitä siellä pellolla tapahtuu koska se ei kuitenkaan vaikuta taloudelliseen tilanteesi kuin marginaalisesti.Luitko edes perusteluja ja mietitkö asiaa yhtään pidemmälle? Kyllä niissä mun mielestä pointti on. Jokainen saa tietysti tehdä niinkuin haluaa ja mahdollista on. Tässä tilanteessa on sitten vain kaikkien, jotka haluavat jatkaa, tultava toimeen.eli sulla on hieno bisnes..... kilpailijat, rahoittajat ja asiakkaat vaan tulee ja pilaa sen.Perustelut löytyy aiemmin tästä ketjusta. Niistä väännettiin monta sivua ettei uudestaan viitsisi enää alkaa vääntämään.. ;)Olen edelleen sitä mieltä, että sivutoimiviljelijät sotkevat kaikki systeemit...hyvin perusteltu :)
Pistän taksissa usein soimaan tämän biisin, asiakkaat vaan ei tykkää kun hoilaan kertosäettä mukana.... tein sen mihin näillä lahjoilla pystyin, tein sen en yhtään enempää
https://www.youtube.com/watch?v=Fpsdq5ENYLsNii-in. Mutta mitäs jos isolla koulujakäymättömällä isännällä onkin kymmenien rivarien grynderihommaa. Tai kymmeniä koneita urakoimassa, maansiirtoliike ja sorakeisarihommaa. Tai kaikkia edellisiä yhteensä. Maanviljelystä ei jää näilläkään mitään, vaikka olisi 1500 ha, mutta kun koneet pyörii kaupungilla kesät talvet, niin siitä sitten jääkin. Tai jos viljanviljelijä on kymppitonnin kuussa tienaava tuottajakonsernin päällikkö ja hankkii uudet koneet ja ostelee maita siitä lisää. Tai köyhempi maatalouskaupan myyjä, joka syö kuormasta halvimmat käytetyt koneet ja tuoreet vuokramaat omaan valikoimaansa. Tai jos viljelijällä onkin tilanhoitaja, et ei käy maauskojuttuja edes juttelemassa ? Onko se sitten enemmän luvallista kuin tehdä työtä jossakin metalliverstaassa päivät ja illat puimassa ?Nii-in kaikki ovat samassa tilanteessa. Eikö tätä jo käsitelty? Ei siitä eroa tule sen pinta-alan mukaan vaan sen, että mitä tekee. Kyllä minusta noita sivutoimiviljelijöitä on paljon eikä kyseessä ole marginaaliryhmä niinkuin toisessa topiikissa väitit. Osa heistä käy palkkatöissä ja osa tekee urakointia tai jotakin muuta. Yhtä kaikki jossain vaiheessa se tilanne vaan tulee eteen kun se sivutoimi onkin päätoimi rahallisessa muodossa ja silloin ei sillä viljelyllyä ole niin väliä tuleeko tulosta vai ei. Silti sitä viljelyä jatketaan ja pahimmassa tapauksessa rahoitetaan ulkopuolelta.
-SS-
Ja jos tällä linjalla annetaan jatkua niin kohta kaikki ovat sivutoimiviljelijöitä, koska päätoimiviljelijänä ei enää ole elinmahdollisuuksia. Onko tämä sitten oikeanlaista rakennekehitystä, minusta ei.
Tuolla logiikalla pitäisi tulkita sivutoimisiksi melkein kaikki tilat, lähes kaikki tekee rahaa vastaan kuitenkin jotain sen oman tilan ulkopuolella.