Kyllä se ikäkuilu tosiaan selvisi on jo aika alussa. Enkä pidä sitä pahana asiana, vain se pieni ajattelun lyhyeksijääminen häiritsee, koska me vanhemmat ikäluokat olemme sen toisenkin maailman nähneet. "Tuotanto-mikä-ei-kannata" - väite on väärä. Se on "ei-tuotantoa", mikä nimenomaan pitää paikallisesti ylituotannon edes jonkinnäköisesä hallinnassa. Paikalliset järjestelmän soveltajat tekivät sen virheen, että sallivat laajan raivauksen ja tukioikeuspörssin, jolla ruvettiin keinottelemaan ja tuomaan maita viljelyyn. Korjuuvelvoitteen poisto oli se viimeinen virhe. Myös maitokiintiöjärjestelmän poiston yhteydessä olisi samalla pitänyt poistaa kansallinen tuotantosidonnainen tuki, koska resursseista ja kannattavuudesta taistellaan nähtävästi litroilla eikä pyritä optimoimaan tuotannosta irrotetun tuen ja sen markkinahintaisen tuotetuotannon optimaalisella yhdistelmällä.
Pakko nyt tarttua vielä tähän, että miten väite on väärä? Jos nyt mentäisiin sellaiseen muotoon, että tulisi ylituotantoa niin eikö se aiheuta hintojen laskua ja näin ollen kannattavuus ongelmia? Kannattamattomat lopettavat niin tilat, kuin pellotkin, jos niitä ei aleta kepulikonstein pelastamaan. Ymmärrän raivauksen hyvin tila joka on halunnut pysyä kehityksessä mukana, mutta tarvittavaa peltoa ei ole ollut tarjolla järkevästi on alkanut raivaamaan peltoa. Nythän tukijärjestelmä nostaa peltojen osto ja vuokrahinnat sellaisiksi, että jos sen pellon saa tehtyä viereen niin on varmasti kannattavaa pitkässä juoksussa. Näissäkin tapahtuu ylilyöntejä ja niissä tulisi olla armoton jos, et ymmärrä bisneksestä niin se on sitten voi voi. Ei näitä tulisi alkaa pelastamaan. Eli järkevää kasvua.
Nyt kun ylläpidetään tukirahoilla "ei-tuotantoa" niin miksi? Rahaa palaa ja tiloja ja ihmisiä pidetään järjestelmässä roikkumassa. Sadonkorjuu velvoitteen poisto oli suuri virhe. Vertaan tätä nyt siihen, että jos meillä kerran on tulossa se työvoimapula niin maatalouden puolelta olisi vapautettavissa työntekijöitä. Olisiko parempi vaihtoehto sitten matalampi tasatuki ilman tuotantosidonnaisuutta, sadonkorjuuvelvoitteella, hömppä, kesanto yms. "vapaa lippu" tukien poistolla?
Ei kasvinviljelyssä itse asaiassa mitään kriisiä ole, aikansa kun laajentajat yrittävät yarasensoreilla puskea apulantaa ja tautiaineita aina vaan enemmän, huomaavat, että kun ohra on satasen, ei jää siitä vaivasta mitään käteen, lisää riskejä vaan kerää itselleen. Minimitulohan on kasvinviljelyssä tiedossa, eli pinta-alatuen määrä, vähämerkityksellisien tuotantopalkkioiden kanssa yhdistettynä. Eli johonkin parempaan tuottoon yritetään, nyt muotiratkaisu on minimitulo plus luomukorvaus. Kaikki luomubrändituotteet lajittelijan läpi ryskytettynä ovat sitten lisäplussaa.
Suomen viljan ylituotanto tai alituotanto ei maailmanmarkkinoita heiluttele. Siksi on melko helppo kasvinviljelijän tehdä päätös, polttaako rahaa turhan takia, vai saako riskinotosta palkkaa. Pitkän ajankohdan ennusteet kertovat aika hyvin jopa parin vuoden päähän, mikä on tilanne. Vilja ja tämmöiset rehut on helppo rahdata laivalla minne vaan, tai varastoida sellaisenaan. Eläintuotteet ja tuorevihannekset ovat hankalampi tapaus. Maidostakin pitää tehdä voita tai juustoa, tai monessa paikassa hyljeksittyä maitojauhetta, ennen kuin tuoremaidosta pääsee eroon. Tuoremaidon tai lihan tulva voi ollakin hankala tapaus, ja vaatii aina jalostamista, ennen kuin se saadaan pois markkinoita kiusaamasta. Lisäksi jalostusportaan ( teurastamot, meijerit) palkat ovat muuta maailmaa korkeammat, eli dumppausmarkkinoille ei ole helppo päästä voittajaksi.
Joo ei kasvinviljelytilalla varmaan mitään kriisi ole niinkuin ei varmaan muillakaan tiloilla jotka eivät ole lähteneet yli-innokkaaseen investointiin ja laajentamiseen. Mutta harvan kasvinviljelytilan laajentamishalutkin taitavat olla tällä hetkellä seis. Mikäli peltoa tulee tarjolle niin se on liian kallista. Jostain kuitenkin löytyy se yli-innokas laajentaja vielä jolle ei pankki eikä muutkan tahot ole saaneet suitsia vielä. Nythän pankkien ote on kuulemma alkanut jo tiukentua tiedä sitten todellisuutta.
On helppo nähdä valtionbudjetistakin, missä se ongelma piilee. EU-tasatuet ovat melko vakaat vuodesta toiseen, olleet jopa alenevassa suunnassa. Kansallisesti täys- tai osarahoitteisia tukia on jouduttu lanseeraamaan koko ajan uusia, ja niiden taso alkaa olla suhteessa merkittävämpi kuin EU-tasatukien. Kansallinen lisäkompensointi menee osin eläintaloudelle, juuri vaikean markkinatilanteen vuoksi ehkä sitten.
-SS-
Tarkoitat tällä varmaan sitä, että valtio yrittää kompensoida väistämätöntä? Eli sitä, että tuet tulee alenemaan ja kannattavuus tulee laskemaan entisestään. Lisäkompensaatio mikä eläinpuolelle tulee niin siitä on suurin osa tainut valua lehmätiloille jotka ovat investoineet sen miljoona navetan ja nyt maidon hinnan laskettua ei maksukyky riitäkkään. Olisiko vain järkevämpi kaataa lisää muutama tälläinen? Pankit tulisivat varovaisiksi ja yli-innokkuudesta rangaistaisiin?
Siinä olen ihan samaa mieltä, että tulevaisuudessa (sikälimikäli) halutaan kotimaassa tuotettua ruokaa on suurempi siivu tuloista saatava markkinoilta. Suomessa osataan tuottaa laadukasta ja varmasti yhtä maailman puhtaimmista ruuista, mutta sitä ei osata markkinoida maailmalle.
Miksi se tarvitsisi markkinoida maailmalle? Tuetetaan vain se mikä menee kotimaahan. Pienemmällä porukalla, parhaimmilla pelloilla jne. Tuota maailmalle markkinointia kun on tullut seurattua niin itselle on jäänyt ainakin sellainen kuva, että ei siitä mitään tule.
Näin viljanviljelijän näkökulmasta katsottuna viljan ostajien toiminta on hieman erikoista, eräskin myllyteollisuuden edustaja lanseerasi kestävän viljelyn periaatteet ja kuitenkin varmasti tuo omien periaatteidensa vastaisesti tuotettua viljaa maailmalta. Nyt tukipolittiika ja toisellapuolla teollisuus sekä viljanostajat ajavat kasvitilat siihen tilanteeseen, että pellolta on koitettava saada se maksimisato kuitenkin mahdollisimman pienillä kustannuksilla ja siihen taas tarvitaan muutakin kun pelkkää hyvää tahtoa. Mikäli oikeasti halutaa jollain tietyillä kriteereillä tuotettua tavaraa pitää siitä myöskin olla valmiita maksamaan.
En tiedä mutta tämä varmaan johtuu osittain ainakin siitä, että kaupasta siitä tavarasta ei saa tarpeeksi?
Sitä en taas usko, että pelkät hehtaarit olisi tulevaisuudessa ainoa keino pärjätä maataloudessa, suuruuden ekonomia kun ei näytä toimivan edes jättiläisillä Suomen mittakaavassa. Tilakoko on suorassa suhteessa käytettävän kaluston hintaan joka vaikuttaa siihen yksikkökustannukseen joka pienellä tilalla tuskin on suurempi kuin isolla. Ennemmin uskon että yhä usempi tila tavalla tai toisella alkaa hakea toista taloudellista tukijalkaa kokonaan maatalouden ulkopuolelta vaikka siinä mahdollisesti hyödyntäisikin tilalla olemassa olevia tiloja ja kalustoa. Joillekkin tiloille varmasti on vaihtoehtona lähteä tuottamaan täysin kuluttajalähtöisesti tuotteita.
Tukipuolta on vaikea nähdä edes tämän tukikauden loppuun, mutta siihen pitäisi ehdottomasti saada pidempi, edes suuntaa-antava näkemys mitä maataloudelta halutaan ja sen jälkeen tehdä pitkäjänteisesti työtä sen tavoitteen eteen eikä tehdä täyskäännöstä vuoden päästä jos halutut tulokset ei heti näykkään.
Juu ei suuruuden ekonomia loputtomasti toimi. Niinkuin aiemmin tuolla mainitsin niin sellainen kokoluokka jonka pystyy yksin tai perheenä hoitamaan. Peltojen oltava riittävän lähellä, että tiellä ei kulu aikaa ja rahaa.
Tässä sivutoimiviljelyssä on se sudenkuoppa, että osaako jokainen laskea kannattavuuden tälle. Palkkatyöstä käydään nostamassa elämiseen tarvittava palkka ja maataloutta pyöritetään nollatuloksella. Mitäs te palkkatyöläiset tykkäisitte, jos mä tulisin tekemään teidän hommia halvemmalla vain huvin vuoksi?
Kuka sitten sanoo sen kenen sukutilaa saa jatkaa ja kenen ei, kuka sen sanoo että juuri tämäntilan pojan (tai tytön) pitää saada jatka sitä omaa sukutilaansa ja tuon naapurisukutilan mukuloiden pitää lähteä tekemään sitä muuta työtä? Jokaiselle tekisi kyllä hyvää nähdä vähän muutakin maailmaa kuin se oma kotitila ja sitä kautta hieman avartaa omaa maailmankatsomustaan.
Enpä sitä sitten tiedä, mutta onhan nytkin jo rajoja joita vaaditaan jatkajalta. Olisiko näitä vara korottaa entisestään?
Näistä on jauhettu jo pitkään, ei mitään uutta.
Yksi vaihtoehto on erikoistuminen esim. siilinjärvellä vehviläinen(sipuli). Näitä aika-ajoin nostetaan esimerkiksi mutta montako ko kokoluokan sipulintuottajaa suomeen mahtuu ?
Suomalaiset yritykset tuottavat noin puolet maailman kuminasta, jonka tuottamiseen tarvitaan n 20 000 ha eli 0,85 % suomen viljelystä peltoalasta. Tv-haastatelussa kuminayrityksen edustaja sanoi varsin suoraan että viljelyala on tällähetkellä varsin optimaallinen.
Niin uutta yleisesti vai tässä keskustelussa? Olen samaa mieltä, että ei se erikoistuminen mitään auta jos tavaraa ei saada markkinoitua. Suomesta on vaikea saada millekkään erikoistuotteelle lisähintaa. Hinta pitäisi saada maailma ja niinkuin aiemmin mainitsin niin olen hieman skeptinen tämän suhteen.
Työntekijäpulasta on puhuttu pitkään.Miksi maataloudesta pitäisi "vapauttaa" työntekijöitä tekemään em töitä, kun työttömiäkin on runsaasti ? Ovatko maataloudesta tulevat jotenkin sopivempia tekemään sellasia töitä mitkä eivät nykyisille työttömille kelpaa ?
Kyvykkäimmät saavat käppyröiden suunnasta huolimatta homman kannattamaan tavalla tai toisella. Joidenkin osa on sitten lopettaa. Tämä on rakennemuutosta.
Totta kai se harmittaa kun naapurin vanhaisäntä viljelee maksimimäärät hömppää ja teki vielä rantapelloilleen ympäristönurmisopimuksen. Ja MUN piti saada ne vuokrattua halvalla. Mutta kun jokainen tekee omillaan mitä haluaa.
Parhaiten viljelijänammattiin valmistaisi pakollinen vuoden työssäkäynti n 150 km päässä kototilalta maatalouteenliittymättömässä työpaikassa.
Seuraavan kerran suurempia muutoksia tulee tämän ohjelmakauden loputtua noin 2020.
[/quote]
Niin jos meillä on työvoimapula tulossa niin silloin. En mä sitä tiedä onko sitä tulossa mut viimeiset 5 vuotta siitä on ainakin jauhettu tasaisin väliajoin. Ja eihän siinä mitään jos naapurin vanhaisäntä viljelee hömppää ym. suotakoon se hänellä kun järjestelmä sen mahdollistaa. Mutta mikäli suomi halutaan pitää omavaraisena ja kilpailukykyisenä kotimaanmarkkinoilla niin järjestelmää on korjattava.