Miksi pitäisi suuresta työmäärästä saada enemmän tukea ? Olisihan se kannustavaa. Kuitenkin samaan aikaan hömppätukien arvostelijat haluaisivat saada tuotteistaan "oikean" hinnan pienemmällä tukien osuudella.
Tuotantomäärään sidottu litrakohtainen tuotantotukihan kannustaa lisäämään tuotantoa, mitä enemmän saat tuotettua sitä enemmän saat tukea.
Hömppätuethan sensijaan vähentävät tuotantoa ja omalta osaltaan tukevat markkinaehtoista hinnanmuodostusta.
Jossain aikaisemmassa vastauksessa mainittiin luonnonhaitan pienentyvän tilakoon kasvaessa. Tähän kyllä tarvittaisiin perusteluja.
Eli sinusta on ihan ok, että jos vuonna 2015 laittoi kaikki pellot suojavyöhykkeelle vaikka pellon joku nurkka osuu valtaojaan (jotka viljelijät on aikoinaan itse ilmoittaneet). Viljelijä nostaa tukea sen oliko se nyt 900e/ha. Ekana vuonna tuli kylvö kuluina ja sitten korjuu vuosittain. Ja kuluina menee tulee tuon 900e/ha verran? Tai nyt kun tämä on torpattu niin voi sen pellon pistää osan lhp osan kesannoksi jne. Nostaa näistä sen n. 500e/ha tuen niittelemällä peltoa aika ajoin?
Ei tämä ole viljelijän vika vaan järjestelmä pitäisi muuttaa tältäosin ja poistaa ylimääräiset hömpän tuet. Sadonkorjuuvelvoite pitäisi palauttaa ja jos ylimääräistä rahaa oli niin kanavoida ne vaikka siihen SKI:n ehdottamaan VLN tukeen ja tämän jälkeen velvoite, että oltava 2-3 satokasvia ainakin. Ettei synny tilannetta, jossa pidetään 3 vuotta VLN ja sitten yksi vuosi satokasvia ja taas 3 vuotta VLN:n. Tällä tuettaisiin oikeasti pellon kasvukunnon parantamista jne. Nyt olevilla tuilla tuetaan vain sitä, että kaikki metsän kainalot pidetään viljelyksessä. Harmaapäät saavat jatkaa "viljelyä" kasvattamalla rikkaa. Pellosta joutuu maksamaan vuokraa vähintään tuon hömpän tai kesannon tuen verran miinustettuna kuluilla. Minusta tällä yleisesti tuettaisiin rakennemuutosta, kun hömpän tukiet ja muutkin "lahjat" poistettaisiin...
juu näiden viljelyyn kelpaamattomien lohkojen roikuttaminen tukijärjestelmässä on rahan haaskausta. Tuskin tulevaisuudessa nähdään konekannan pienenemistä niin, että esim alle hehtaarin avo-ojalohkot otettaisiin takaisin viljelyyn tai vesistöjen rannat lakkaisivat aiheuttamasta näitä valumia. Tarjottaisiin kertakorvausta vaihtoehdoksi ja vaikka metsitys päälle. Se minkä väriset hiukset.... eläkeratkaisut on henkilökohtaisia ja yleinen trendi on nyt jatkaa työelämässä pidempään ja siihen jopa kannustetaan voimakkaasti.
Sitten tähän jatkuvaan tuotannon tehokkuuden ja kasvun kierteeseen. Jos oletetaan että alla olevista jo tuen puolesta miljoonaluokassa olevista tiloista, jollain tehdään spv, yhtiöittäminen, sekä tuotanto kaksinkertaistetaan. Jokainen vaihe sisältää erilaisia tukia, starttirahaa, korkotukilainaa, investointitukia, sekä verohuojennuksia. Tuloksena on tila, joka nykysäännöillä saisi toisen miljoonan lisää tukea vuosittain ja olisi mitä ilmeisemmin enemmän riippuvainen tuista kuin ennen kasvua. Jos vielä mtk:n vaatima viennin lisääminen toteutuisi ja kasvava tuotanto menisi vientiin....niin mikä on tämän oravanpyörän idea? Nyt kun ollaan tasatuessa, niin veronmaksajan näkökulmasta kaiken kasvun tukeminen on merkityksetöntä ja turhaa, ellei näille tuille olisi jotain progressiivista leikkuria.
Top 10 tuensaajat 2016
•Valio Oy, Helsinki (2,3 milj.)
•Andelslaget Närpes Grönsaker, Närpiö (1,6 milj.)
•Ab Jeppo Lantgris Oy, Uusikaarlepyy (1,3 milj.)
•Agrifutura Oy, Pori (1,2 milj.)
•Oy Ansari-yhtymä, Luumäki (1,2 milj.)
•VH Tähtelä Oy, Puolanka (1,2 milj.)
•Sukuvaara, Harri Toni Mikael, Lapua (1 milj.)
•Kukkohovi, Rainer Olavi, Siikajoki (1 milj.)
•Iskola Oy, Sonkajärvi (1 milj.)
•Tikan Maatila Oy, Kurikka (1 milj.)
Lähde: Maaseutuvirasto
https://yle.fi/uutiset/3-9525823