• Tavallinen aihe

Aihe Rakennemuutos  (Luettu 51097 kertaa)

Doksa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 416
Vs: Rakennemuutos
Moni maaseutupankki on kusessa, kun rakennusten vakuusarvo on nolla, vaikka velkaa on vielä asiakkaalla lyhentämättä. Sopivalla hallilla sopivalla sijainnilla voi olla pieni arvo ilman alkuperäistäkin tuotantoa, mutta iso navetta keskellä-ei-mitään on melkoinen kustannus, jos sen joutuu ylläpitämään edes jonkin näköisessä kunnossa saati purkamaan. Sotien jälkeen tehdyt pikkunavetat luonto jo maisemoi jollain aikataululla melko näkymättömiin ja kaivurilla pikkuisen avustamalla ne häipyvät historiaan, mutta kuinkas tuollainen 100 kertaa 30 pohja plus 10 metriä korkea rakennus valtavine "uima-altaineen". Vai soveltuuko ne hyvin tähän tulevaan hyönteiskasvatukseen?

Huh joo... Parhaillaan X:n maakunnassa esim. Z-pankilla on n. 30 roskalainaa, millistä kahteen luottotappioita tiedossa/tapaus. Muut luotottajat sitten päälle

Samaan aikaan tämä Z -pankki rahoittaa maatalouden panosteollisuutta ja -jalostusteollisuutta. Eli saako se sitä kautta sitten kuitattua tappiot vai pitäsikö sittenkin pankinjohtajan alkaa ymmärtämään tätä suurempaa kuviota!

BACKSPACE

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 28385
  • für immer
Vs: Rakennemuutos
Moni maaseutupankki on kusessa, kun rakennusten vakuusarvo on nolla, vaikka velkaa on vielä asiakkaalla lyhentämättä. Sopivalla hallilla sopivalla sijainnilla voi olla pieni arvo ilman alkuperäistäkin tuotantoa, mutta iso navetta keskellä-ei-mitään on melkoinen kustannus, jos sen joutuu ylläpitämään edes jonkin näköisessä kunnossa saati purkamaan. Sotien jälkeen tehdyt pikkunavetat luonto jo maisemoi jollain aikataululla melko näkymättömiin ja kaivurilla pikkuisen avustamalla ne häipyvät historiaan, mutta kuinkas tuollainen 100 kertaa 30 pohja plus 10 metriä korkea rakennus valtavine "uima-altaineen". Vai soveltuuko ne hyvin tähän tulevaan hyönteiskasvatukseen?

Huh joo... Parhaillaan X:n maakunnassa esim. Z-pankilla on n. 30 roskalainaa, millistä kahteen luottotappioita tiedossa/tapaus. Muut luotottajat sitten päälle

Samaan aikaan tämä Z -pankki rahoittaa maatalouden panosteollisuutta ja -jalostusteollisuutta. Eli saako se sitä kautta sitten kuitattua tappiot vai pitäsikö sittenkin pankinjohtajan alkaa ymmärtämään tätä suurempaa kuviota!

Tähän en osaa vastata.
On olemassa 10 ihmistyyppiä. Ne jotka ymmärtävät binääriluvut ja ne jotka eivät ymmärrä.

optimisti

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1293
Vs: Rakennemuutos
Tämä z pankki on myynyt maatalousasiakkaat omalle y pankille, sitten tulee kuulumma kuraa niskaan oikein kunnolla.

alpo10

  • Vieras
Vs: Rakennemuutos
Tiesin heti että pelkällä kahujen pöllyttelyllä ei elä, ja lähdin muualle töihin. Vielä mahdollisimman kauas tästä sisäänpäinlämpiävästä kyläyhteisöstä.

Nyt tilanne on se että kaikki nämä ~25ha tilat ovat eläneet samoin kuin ennenkin, tekemättä mitään tehostuksia toimintaansa. Agrimarketista sai ferguun ja sampoon osia ja myrkkyjä joka syksy..
Nyt kaikilla on yhtä paskat kalustot, kuivaajat, jatkajan näkymät..

Meillä oli edellisen sukupolven aikaan yritystä laajentua. Tuosta ed. mainitusta tilakoosta + 100ha kokoluokkaan, kahdessa keväässä.
+20v kalustolla, ei siitä tullut mitään. Liikaa aikaa pajalla, tai aika vaan kultaa muistot..

SUMMARU SUMMARUM: Kun päästät tilasi riittävän kauaksi kehityksestä, sitä ei enään saa kuin isoilla seteleillä siihen mukaan.
Ja vielä kaiken lisäksi ei ne vuokrat sitten niin isoja olekkaan, mikäli se vuokraaja ei löydy samalta peltoaukealta.

Lisäksi se nostalgia siitä kuinka nelosnuhvilla kerättiin heiniä sieltä märästä metsänreunasta, ei tee siitä euroakaan sille vuokraajalle tuottavaa.

TÄN PITÄIS OLLA BISNESTÄ JÄTKÄT
yksinkertaisempaa ja helpompaa tapaa ei ole, kuin luopua kaikesta ja myydä pellot, metsät, koneet, tuotantorakennukset....ehkä asumus mukana. Maksaa verot ja elellä leveästi, jokaisella tilalla sen voi tehdä vain kerran. Seuraavilla sukupolvilla on yksi vaihtoehto vähemmän, jos vielä sijoittaminen ei onnistunut, niin rahaakin vähemmän. Pitää oppia tulemaan omillaan toimeen.

Jos asian oikeasti kiteyttää, niin luopujan pitäisi saada työstään parempaa palkkaa ja omaisuudelleen parempaa tuottoa, jos näissä ei onnistu niin sitten olisi vaan järkevämpää remppailla sitä fergua ja muistella niitä menneitä kesiä....

Historiassa ei taida olla ajanjaksoa, jolloin maaomaisuuden arvo olisi laskenut, laskennallisesti siis rikastuu pitämällä pellot ja metsät itsellä. Lisättynä pienelläkin vuokralla voi omistaminen olla myymiseen verrattuna kannattavaa. Muuten viljelyn kannattavuus taas taitaa olla pohjilla eli työlle saa nyt huonosti palkkaa, siis suhteessa muihin palkkatöihin verrattuna. Suuri kysymys onkin, miten tämä menee tulevaisuudessa? Jos tilalla olisi jatkaja, pitääkö hänen tyytyä huonoon palkkaan, ellei tyydy niin olisiko järkevää sittenkään myydä koko paskaa?

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 15708
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Rakennemuutos
Maatiloja saivat ennen ostetuksi vaikkapa ahkerat kalastajat ja pikkuliikemiehet, kun aateliskartanoiden väeltä loppui rahat. Kieltolain aikana moni yrittelijä rannikkolainen sai pesämunan tilalliseksi pääsyyn, onnistuneet liiketoimet ovat vaikenemisen muurin alla, tietenkin hyvämaineista ja laillista toimintaa se on varmaan ollut, muu on pahantahtoista vihjailua, tai jotain. Jotkut menestyneemmät torpparit saivat lunastetuksi tilansa, merkittävänkin kokoiset, pitkäjänteisen työn tuloksena, vaurastuivat jopa emätilaa paremmin. Yleensä mullistusten aikana, kuten sodan jälkeen, tapahtuu maan uusjakoja, kyse on silloin henkilökohtaisesta suhdetoiminnasta, asutustoiminnan yhteydessä yleensä jotkut tilat vain päätettiin hajottaa, jos vaikka ei ollut sopivaa jatkajaa, niin muut ympäristön isommat kartanot kuittasivat parhaat palat keskeltä aukeaa ja luovuttivat metsänreunojansa evakoille. Tämä tietenkin taas on vain arvailua, kinkeripiirin mahtitalon kyökissä käytyjä keskusteluja ei ole jälkipolville jäänyt kirjatuksi kuin vanhusten epämääräisissä muisteluissa.

Jossakin vaiheessa tiloja ei oikeastaan voinut kaataa edes talonväen omien ponnistusten seurauksena väkisin, aina löytyi valtion vakauttamislainoja ja lisäavustuksia, jotta taas saatiin jatkoa hommiin. En tiedä, miksi asiaa välteltiin, ehkä kyse oli laista, laki oikeudesta ostaa maa- ja metsätalousmaata, siinä selvästi sanottiin, että konkurssitilat eivät kuulu ostorajoitusten alle, liikemiehiä ja virkamiehiä ehkä yritettiin tällä tavalla estellä pääsemästä tilallisiksi, käyttämällä neliapilapankkia hyväksi, siis ei paras tarjous, vaan sopivin, voitti. Muut pankin asiakkaat siis hoitivat lisämaat eturiville, kuittaamalla omissa kuluissaan.

Onhan samanlaisesta toiminnasta esimerkkejä myöhemmältäkin ajalta.

-SS-

optimisti

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1293
Vs: Rakennemuutos
Tein taannoin tarkkaa laskelmaa kassasta ja järkytyksekseni huomasin että, pelkällä tukien saalistamisella pärjäisi oikein hyvin, verrattuna nykysysteemiin missä kuitenkin tehdään töitä reilut 2000h / vuosi. Ero oli 4 vuoden kumulatiivisessa tuloksessa noin 4000e/ vuosi. Nyt käsittelen vain maatalous puolta. Peruskauraan eli pihalla pyöriskelyyn menee aikaa noin 400h/ vuosi , eli tehotuotanto maksaa korvausta työajalle noin 2,5e /h , näin karkeasti yksinkertaistettuna.
Tosin tilalla on muitakin tulonlähteitä kuin maatalous.
Kun tarkastellaan myöskin kannattavuuskirjanpitotilojen tuloksia niin ei nekään mitään häävejä ole olleet tuotantosuunnasta riippumatta.
Ainut asia mikä saa sinnittelemään on se että, jonain päivänä nämä suojavyöhyke saneeraus- joutsenpelto korvaukset saattavat loppua ja heinikolle ei saa vajaata viittäsataa euroa pelkästään tukihakemuksella.

pig24

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7086
Vs: Rakennemuutos
1/24 osa 240 lypsävän kokonaisuudesta voi olla parempi vaihtoehto kuin se ikioma 10 lehmän tiedättekyllämikä. Sikapuolella on kaikessa hiljaisuudessa muodostettu yli 1000 emakonkin yhtiöitä. Maitoukot herätys.

Oksa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 50198
Vs: Rakennemuutos
eikös tällä vuosikymmenellä ole perustettu ihan kivasti noita yhtymiä?  ainakin kun listoja lukee niin aikas moni on yhtymä... eli suunta oikia..

Doksa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 416
Vs: Rakennemuutos
eikös tällä vuosikymmenellä ole perustettu ihan kivasti noita yhtymiä?  ainakin kun listoja lukee niin aikas moni on yhtymä... eli suunta oikia..

Yritysmuodolla ei ole kyllä mitään vaikutusta kannattavuuteen.

Muujussi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1686
Vs: Rakennemuutos
1/24 osa 240 lypsävän kokonaisuudesta voi olla parempi vaihtoehto kuin se ikioma 10 lehmän tiedättekyllämikä. Sikapuolella on kaikessa hiljaisuudessa muodostettu yli 1000 emakonkin yhtiöitä. Maitoukot herätys.

Juurikin näin. Mutta se on se suuri ja mahtava kolhoosin pelko, "minä itse" -asenne sekä yhteistyökyvyttömyys. Sikapuolella on jo toisin. Hyvin toimivia yhtiöitä alkaa olla kiitettävästi.

alpo10

  • Vieras
Vs: Rakennemuutos
eikös tällä vuosikymmenellä ole perustettu ihan kivasti noita yhtymiä?  ainakin kun listoja lukee niin aikas moni on yhtymä... eli suunta oikia..

Yritysmuodolla ei ole kyllä mitään vaikutusta kannattavuuteen.
jakolaskussa suhde jaettavan ja jakajien välillä ratkaisee osamäärän eli pienistä tiloista ei tule "isoja", jos isännät perustaa yhtymän tai yhtiöitetään tiloja. Jotain marginaalisia etuja tulee työn, hankintojen, koneiden ym kautta....kannattavuus voidaan myös haaskata, jos aina "joku katsoo, kun toinen tekee" tai konekantaa ei oikeasti supisteta. Jos ottaa traktorin katolle jonkun sensorin, niin vain yaran liikevoitto kasvaa, ellei viljelijä saa tuotannosta kuluja takaisin. Itänaapurissa kokeiltiin aikanaan isojakin tiloja, jotkut menestyi, mutta suuruus ei taannut isossakaan mittakaavassa hyvää tulosta. Tappion moninkertaistaminen on helpompaa kuin voittojen. Lehtien palstoillakin ensin ollaan alan julkaisuissa, sitten viimeksi kauppalehdessä.



alpo10

  • Vieras
Vs: Rakennemuutos
1/24 osa 240 lypsävän kokonaisuudesta voi olla parempi vaihtoehto kuin se ikioma 10 lehmän tiedättekyllämikä. Sikapuolella on kaikessa hiljaisuudessa muodostettu yli 1000 emakonkin yhtiöitä. Maitoukot herätys.

Juurikin näin. Mutta se on se suuri ja mahtava kolhoosin pelko, "minä itse" -asenne sekä yhteistyökyvyttömyys. Sikapuolella on jo toisin. Hyvin toimivia yhtiöitä alkaa olla kiitettävästi.
kyse ei ole mistään asenteesta, eikä kolhooseista... täällä viljelyyn liittyy kolme ongelmaa; pohjoinen sijainti, peruslohkojen koko ja hajanaisuus, sekä poliittinen arvaamattomuus.

Täällä oleillaan ja viljellään hyvinäkin vuosina vain kilpailijoihin nähden keskiverto olosuhteissa, kato yleinen kaveri täällä. Kolmen hehtaarin peruslohkoille pitää oikein suunnitella omia koneita joilla on hyvät maantieominaisuudet, kun lohkot sijaitsee kuin haulikolla ammuttuna pitkin maakuntaa. Tehokkaasti laajentuneiden tilojen peltojen sijainnista nauttii vain neste oil. Poliittinen epävarmuus johtuu siitä, ettei meillä oikein ole asemaa eu:n päätöksissä, eikä kotimaassakaan ole yksimielisyyttä viljelyn välttämättömyydestä tai huoltovarmuudesta. Maataloustukien kansallisella osalla hoidetaan ympäristö- alue- tai työllisyyspolitiikan tärkeämpiä tavoitteita.

Hienoa, jos joku saa perustettua kannattavan yhtiön....kyllä sekin on varmaan mahdollista

Doksa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 416
Vs: Rakennemuutos
eikös tällä vuosikymmenellä ole perustettu ihan kivasti noita yhtymiä?  ainakin kun listoja lukee niin aikas moni on yhtymä... eli suunta oikia..

Yritysmuodolla ei ole kyllä mitään vaikutusta kannattavuuteen.
jakolaskussa suhde jaettavan ja jakajien välillä ratkaisee osamäärän eli pienistä tiloista ei tule "isoja", jos isännät perustaa yhtymän tai yhtiöitetään tiloja. Jotain marginaalisia etuja tulee työn, hankintojen, koneiden ym kautta....kannattavuus voidaan myös haaskata, jos aina "joku katsoo, kun toinen tekee" tai konekantaa ei oikeasti supisteta. Jos ottaa traktorin katolle jonkun sensorin, niin vain yaran liikevoitto kasvaa, ellei viljelijä saa tuotannosta kuluja takaisin. Itänaapurissa kokeiltiin aikanaan isojakin tiloja, jotkut menestyi, mutta suuruus ei taannut isossakaan mittakaavassa hyvää tulosta. Tappion moninkertaistaminen on helpompaa kuin voittojen. Lehtien palstoillakin ensin ollaan alan julkaisuissa, sitten viimeksi kauppalehdessä.

Se miten maatilalla toimitaan, oli se sitten iso tai pieni, voidaan toteuttaa monella tapaa. Ulkopuolelta se toiminta saattaa näyttää järkevältä tai typerältä. Se millaisessa toimintamuodossa maatila on ei vaikuta asiaan. Yritysmuodolla on sitten vaikutus esimerkiksi verotukseen. Sekä osakeyhtiöllä että tavallisella kakkoslomakemaatilla voi olla tuloksen jakajia yksi tai useampia.  Molempia on saatu myös menestymään ja konkurssiin.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 15708
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Rakennemuutos
Tehokkuuseturivin tiellä on jo riittävän pitkään ollut kiviä.

Suomessa tarvittaisiin Stalinin kaltainen pienviljelijöiden puhdistaja.
Tällöin rakennemuutos ja yhtiöittäminen sujuisi paremmin.
Nykymallin mukaisesti yhtiö joutuisi käyttämään arvokkaita pääomia
maasta maksamiseen, vuokrissa tai maanhinnassa, eikä semmoinen
käy laatuun.

Niskalaukaus on paljon halvempi kuin 500€ vuokra tai jopa 15000€
hehtaarihinta.

Silti, agribiznes-tilojen keskikoko Valko-Venäjällä on 22000 ha, eikä
kannattavuutta siltikään ole saatu kohoamaan. Ehkä suuri maatalouysyhtymä
ja valtiontuet ovakin kuolettava yhdistelmä.

http://belarusdigest.com/story/heavy-price-belarusian-agriculture-26394

-SS-

pig24

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7086
Vs: Rakennemuutos

kyse ei ole mistään asenteesta, eikä kolhooseista... täällä viljelyyn liittyy kolme ongelmaa; pohjoinen sijainti, peruslohkojen koko ja hajanaisuus, sekä poliittinen arvaamattomuus.

Täällä oleillaan ja viljellään hyvinäkin vuosina vain kilpailijoihin nähden keskiverto olosuhteissa, kato yleinen kaveri täällä. Kolmen hehtaarin peruslohkoille pitää oikein suunnitella omia koneita joilla on hyvät maantieominaisuudet, kun lohkot sijaitsee kuin haulikolla ammuttuna pitkin maakuntaa. Tehokkaasti laajentuneiden tilojen peltojen sijainnista nauttii vain neste oil. Poliittinen epävarmuus johtuu siitä, ettei meillä oikein ole asemaa eu:n päätöksissä, eikä kotimaassakaan ole yksimielisyyttä viljelyn välttämättömyydestä tai huoltovarmuudesta. Maataloustukien kansallisella osalla hoidetaan ympäristö- alue- tai työllisyyspolitiikan tärkeämpiä tavoitteita.

Nokka kohti uutta 6-vuotiskautta.