Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Hevi - 30.12.14 - klo:21:42
-
Kertokaas tyhmälle, mikä se on se kerääjäkasvi. olen ymmärtänyt, että se on esim joku heinäkasvi viljan joukossa, tai valkuaiskasvi. Lienee yksivuotinen..vai.
Entä jois kylvää heinää suojaviljaan, niin kelpaako heinä kerääjäkasviksi. Jossain luki, että kerääjäkasvia yritetään hyväksyttää seuraavan vuoden viherlannoitenurmeksi.
Itse ajattelen, että jos jonkin kerääjän kylvää, niin ei kai sitä nyt samana syksynä haluaisi kääntää, vaan hyödyntäisi sitä vielä seuraavana vuonna vaikka viherkesantona, eli ekologisena alana (miksei muuten tuossakin puhuta pakkokesannosta eikä viherryttämisestä tai egologiasta).
-
Kertokaas tyhmälle, mikä se on se kerääjäkasvi. olen ymmärtänyt, että se on esim joku heinäkasvi viljan joukossa, tai valkuaiskasvi. Lienee yksivuotinen..vai.
Entä jois kylvää heinää suojaviljaan, niin kelpaako heinä kerääjäkasviksi. Jossain luki, että kerääjäkasvia yritetään hyväksyttää seuraavan vuoden viherlannoitenurmeksi.
Itse ajattelen, että jos jonkin kerääjän kylvää, niin ei kai sitä nyt samana syksynä haluaisi kääntää, vaan hyödyntäisi sitä vielä seuraavana vuonna vaikka viherkesantona, eli ekologisena alana (miksei muuten tuossakin puhuta pakkokesannosta eikä viherryttämisestä tai egologiasta).
Apilat, raiheinät, sinappi. Entäs herne?
-
Kertokaas tyhmälle, mikä se on se kerääjäkasvi. olen ymmärtänyt, että se on esim joku heinäkasvi viljan joukossa, tai valkuaiskasvi. Lienee yksivuotinen..vai.
Entä jois kylvää heinää suojaviljaan, niin kelpaako heinä kerääjäkasviksi. Jossain luki, että kerääjäkasvia yritetään hyväksyttää seuraavan vuoden viherlannoitenurmeksi.
Itse ajattelen, että jos jonkin kerääjän kylvää, niin ei kai sitä nyt samana syksynä haluaisi kääntää, vaan hyödyntäisi sitä vielä seuraavana vuonna vaikka viherkesantona, eli ekologisena alana (miksei muuten tuossakin puhuta pakkokesannosta eikä viherryttämisestä tai egologiasta).
Apilat, raiheinät, sinappi. Entäs herne?
Eikö rypsi käy sinapin kaltaisena kasvina?
-
Korvaustahan luvataan n 100€/ha. Kuulostaa hyvältä, mutta onko? Tuleeko kylvömäärille joku minimi. Esim nurmikasveille vaikkapa 20kg/ha ja siemen maksaa 4€/kg, että siinä meni tuki. Eikö ns tukien idea olekin jatkossa, ettei ne mitään tulotukia ole, vaan kulukorvauksia.
-
Korvaustahan luvataan n 100€/ha. Kuulostaa hyvältä, mutta onko? Tuleeko kylvömäärille joku minimi. Esim nurmikasveille vaikkapa 20kg/ha ja siemen maksaa 4€/kg, että siinä meni tuki. Eikö ns tukien idea olekin jatkossa, ettei ne mitään tulotukia ole, vaan kulukorvauksia.
Öö, totanoin, 2 kiloo esmes valko-apilaa riittää. Naturcomilla oli reilu 7euroa kilo.
-
No. Ok jos noin pieni määrä riittää niin hyvä. Käykö sitten niin, ettei enää kevytmuokkaus onnistu syksyllä. Eli jos siellä on kohtuu apila, niin pitääkö lohko kyntää, jotta saa seuraavana keväänä kylvöön. Apilahan on vielä monivuotinen kasi, että pitääkö vetää vielä Rountopit. Yritän vain hahmottaa, että onko niin edullista kuin luulis.
-
No. Ok jos noin pieni määrä riittää niin hyvä. Käykö sitten niin, ettei enää kevytmuokkaus onnistu syksyllä. Eli jos siellä on kohtuu apila, niin pitääkö lohko kyntää, jotta saa seuraavana keväänä kylvöön. Apilahan on vielä monivuotinen kasi, että pitääkö vetää vielä Rountopit. Yritän vain hahmottaa, että onko niin edullista kuin luulis.
Valko-apila on niin snadi et ei se siellä haittaa yhtään mitään, eikä apilaan edes tehoa rounduppi kunnolla. Ennemmin mää olisin huolissani noista raiheinistä.
-
Korvaustahan luvataan n 100€/ha. Kuulostaa hyvältä, mutta onko? Tuleeko kylvömäärille joku minimi. Esim nurmikasveille vaikkapa 20kg/ha ja siemen maksaa 4€/kg, että siinä meni tuki. Eikö ns tukien idea olekin jatkossa, ettei ne mitään tulotukia ole, vaan kulukorvauksia.
Öö, totanoin, 2 kiloo esmes valko-apilaa riittää. Naturcomilla oli reilu 7euroa kilo.
Montako tuubia sinappia pitää levittää hehtaarille ???
-
Korvaustahan luvataan n 100€/ha. Kuulostaa hyvältä, mutta onko? Tuleeko kylvömäärille joku minimi. Esim nurmikasveille vaikkapa 20kg/ha ja siemen maksaa 4€/kg, että siinä meni tuki. Eikö ns tukien idea olekin jatkossa, ettei ne mitään tulotukia ole, vaan kulukorvauksia.
Öö, totanoin, 2 kiloo esmes valko-apilaa riittää. Naturcomilla oli reilu 7euroa kilo.
Montako tuubia sinappia pitää levittää hehtaarille ???
Kysy (0), se on ammattilainen noissa sinappihommissa. ;D
-
Kyl se rounduppi tehoaa apilaan,mut sitä pitää laittaa reilusti, mielellään vähintään 7-8 litraa hehtaarille. Tämä oma kokemus viime kesältä.
Tukikoulutuksessa sanottiin että kerääjäkasvin voi lopettaa kemiallisesti,jos haluaa vaikka perään suorakylvää (IHANAA)
-
Kyl se rounduppi tehoaa apilaan,mut sitä pitää laittaa reilusti, mielellään vähintään 7-8 litraa hehtaarille. Tämä oma kokemus viime kesältä.
MIkäs oli syy moiseen apilakuritukseen? Ei pari tabua Ratioo olis riittäny?
-
No kuulostaa jo aina vaan paremmalta. Entä sitten , kun jotain negatiivista tähänkin on haudattu, niin onko se rikkatorjunta, joka kenties tulee ongelmaksi, kun valko-apila ei kovin vahvoja troppeja kestä.
-
Kyl se rounduppi tehoaa apilaan,mut sitä pitää laittaa reilusti, mielellään vähintään 7-8 litraa hehtaarille. Tämä oma kokemus viime kesältä.
MIkäs oli syy moiseen apilakuritukseen? Ei pari tabua Ratioo olis riittäny?
Viherlannoitusnurmi piti päättää, ja perään ruista.
-
No kuulostaa jo aina vaan paremmalta. Entä sitten , kun jotain negatiivista tähänkin on haudattu, niin onko se rikkatorjunta, joka kenties tulee ongelmaksi, kun valko-apila ei kovin vahvoja troppeja kestä.
Sää kylvät sen rikkaruiskutuksen yhteydessä.
-
Kyl se rounduppi tehoaa apilaan,mut sitä pitää laittaa reilusti, mielellään vähintään 7-8 litraa hehtaarille. Tämä oma kokemus viime kesältä.
MIkäs oli syy moiseen apilakuritukseen? Ei pari tabua Ratioo olis riittäny?
Viherlannoitusnurmi piti päättää, ja perään ruista.
Suoraan varmaan?
-
Kyl se rounduppi tehoaa apilaan,mut sitä pitää laittaa reilusti, mielellään vähintään 7-8 litraa hehtaarille. Tämä oma kokemus viime kesältä.
MIkäs oli syy moiseen apilakuritukseen? Ei pari tabua Ratioo olis riittäny?
Viherlannoitusnurmi piti päättää, ja perään ruista.
Suoraan varmaan?
Kyllä sentään kynsin, oli sitä glyfon tappamaa massaa sen verran paljon kuitenkin,ja oli se kyntökin aika vaivalloista.
-
Kyl se rounduppi tehoaa apilaan,mut sitä pitää laittaa reilusti, mielellään vähintään 7-8 litraa hehtaarille. Tämä oma kokemus viime kesältä.
MIkäs oli syy moiseen apilakuritukseen? Ei pari tabua Ratioo olis riittäny?
Viherlannoitusnurmi piti päättää, ja perään ruista.
Suoraan varmaan?
Kyllä sentään kynsin, oli sitä glyfon tappamaa massaa sen verran paljon kuitenkin,ja oli se kyntökin aika vaivalloista.
Apila ei tarvi kun kyntämisen, sen verran opin landepöndeltä. :)
-
Kyl se rounduppi tehoaa apilaan,mut sitä pitää laittaa reilusti, mielellään vähintään 7-8 litraa hehtaarille. Tämä oma kokemus viime kesältä.
MIkäs oli syy moiseen apilakuritukseen? Ei pari tabua Ratioo olis riittäny?
Viherlannoitusnurmi piti päättää, ja perään ruista.
Suoraan varmaan?
Kyllä sentään kynsin, oli sitä glyfon tappamaa massaa sen verran paljon kuitenkin,ja oli se kyntökin aika vaivalloista.
Apila ei tarvi kun kyntämisen, sen verran opin landepöndeltä. :)
jaa, miks?
-
Kyllä toi sana kyntö jo melkeen poissulkee , ainakin isommilta aloilta. Jotta homma sujuis meidän vehkeillä ekonomisesti, se pitäis mennä suunnilleen näin: Normaali viljan kylvö muokattuun maahan. Apilan pintakylvö ja jyräys päälle. Rikkaruiskutus hellävaraisena. Tautiaineet. Puinti. Apila pitäisi saada nurin kultivaattorilla. Seuraavana vuonna lohkon pitäisi olla kyvettävissä.
-
Kyllä toi sana kyntö jo melkeen poissulkee , ainakin isommilta aloilta. Jotta homma sujuis meidän vehkeillä ekonomisesti, se pitäis mennä suunnilleen näin: Normaali viljan kylvö muokattuun maahan. Apilan pintakylvö ja jyräys päälle. Rikkaruiskutus hellävaraisena. Tautiaineet. Puinti. Apila pitäisi saada nurin kultivaattorilla. Seuraavana vuonna lohkon pitäisi olla kyvettävissä.
Sit se apila kasvaa siellä hyvin seuraavanakin kesänä.
-
Tota. Eikö seuraavana vuonna voi pistää noi viljan rikka-aineet järeimmästä päästä ja hiukan aikaistaa rikkaruiskutusta, niin luulis kuolevan
-
Kyl se rounduppi tehoaa apilaan,mut sitä pitää laittaa reilusti, mielellään vähintään 7-8 litraa hehtaarille. Tämä oma kokemus viime kesältä.
MIkäs oli syy moiseen apilakuritukseen? Ei pari tabua Ratioo olis riittäny?
Viherlannoitusnurmi piti päättää, ja perään ruista.
Suoraan varmaan?
Kyllä sentään kynsin, oli sitä glyfon tappamaa massaa sen verran paljon kuitenkin,ja oli se kyntökin aika vaivalloista.
Apila ei tarvi kun kyntämisen, sen verran opin landepöndeltä. :)
jaa, miks?
Oo ite talvi 20 senttiä multaa suun päällä. ;D
Kyllä toi sana kyntö jo melkeen poissulkee , ainakin isommilta aloilta. Jotta homma sujuis meidän vehkeillä ekonomisesti, se pitäis mennä suunnilleen näin: Normaali viljan kylvö muokattuun maahan. Apilan pintakylvö ja jyräys päälle. Rikkaruiskutus hellävaraisena. Tautiaineet. Puinti. Apila pitäisi saada nurin kultivaattorilla. Seuraavana vuonna lohkon pitäisi olla kyvettävissä.
Ei sitä valkoapilaa tarvi kyntää, sinne se jää maahan talveks kultivaattorin kurituksen jäljiltä. Ne mitä sieltä tulee pintaan seuraavna keväänä on vaan plussaa sun kerääjäautomaattiin.
-
SKN on jo lähes vakuuttanut meikeläisen tuon valko-apilan kannalle. Rypsiä en kyllä kerääjäkasvina käyttäisi, koska se kasvaa yhtä pitkäksi kuin vilja, ja roskaa tulee viljan joukkoon paljon. Rypsiäkin voi hiukan tulla, mutta ei viljasäädöillä paljonkaan. Sato on ainakin tuon jälkeen lajiteltava, eli menee puuhasteluksi.
-
SKN on jo lähes vakuuttanut meikeläisen tuon valko-apilan kannalle. Rypsiä en kyllä kerääjäkasvina käyttäisi, koska se kasvaa yhtä pitkäksi kuin vilja, ja roskaa tulee viljan joukkoon paljon. Rypsiäkin voi hiukan tulla, mutta ei viljasäädöillä paljonkaan. Sato on ainakin tuon jälkeen lajiteltava, eli menee puuhasteluksi.
Mää oon kato guru. ;D
-
On tosi hyvää tekstiä skännältä. Juuri noin. On selvää, että vaikka puna-apila voi olla toisena vuonna jo ongelma. Valkoapila ei. Raiheinä voi otollisena vuonna otollisella lohkolla selvitä talvesta, mutta oletan, että kultivointi on aika tehokas. Kokeiltavahan tuota on. Glyfosaatti ainakin tehoaa raiheinään. Ja onko se nyt niin kamalaa, jos siellä jokunen heinä vehnäpellolla kurkistelee.
Syysrypsi voisi toimia kerääjäkasvina aika hyvin keväällä kylvettynä. Ei ehtisi tuottamaan satoa samalle syksylle. Tuurilla siitä voisi jatkaa satokasvin seuraavaksi vuodeksi. Jättää vain kerääjäkasvipalkkion hakematta ja hakee valkuais- ja öljykasvipalkkiota. Ja jättää vielä valkoapilan kerääjäkasviksi seuraavalle vuodelle. Rahaa tulee ja vähällä työllä. Vähän kun mielikuvitusta käyttää, niin voi saada yhdellä kylvöllä kahden vuoden sadon kerääjäkasveineen yhdellä kylvöllä.
-
Mää oon kato guru. ;D
Tää on nyt varmaan vatun tyhmä kysymys, mutta kerropa Oi Suuri Guru millä sää meinasit kylvää ton valkoapilan rikkaruiskutuksen yhteydessä? Pystyykö noilla uusilla pintalevittimillä ajamaan pari kiloa hehtaarille? Viljan kylvön yhteydessä en missään tapauksessa aio näitä kylvää, ettei ne vie voimaa mun kasitonnareilta. 8)
Tää kerääjäkasvihomma tuntuu kyllä niin hyvältä automaatilta, että tähän tulee varmaan vielä jotain muutoksia ennen kevättä...
-
Mää oon kato guru. ;D
Tää on nyt varmaan vatun tyhmä kysymys, mutta kerropa Oi Suuri Guru millä sää meinasit kylvää ton valkoapilan rikkaruiskutuksen yhteydessä? Pystyykö noilla uusilla pintalevittimillä ajamaan pari kiloa hehtaarille? Viljan kylvön yhteydessä en missään tapauksessa aio näitä kylvää, ettei ne vie voimaa mun kasitonnareilta. 8)
Tää kerääjäkasvihomma tuntuu kyllä niin hyvältä automaatilta, että tähän tulee varmaan vielä jotain muutoksia ennen kevättä...
Jos en muuta keksi niin ruiskutuksen jälkeen tollasella:
http://kauppa.savenmaa.fi/PublishedService?file=page&pageID=9&itemcode=kylv%C3%B6laite
(http://kauppa.savenmaa.fi/filemanager/productpicsthumb/4898picture3Upload.png)
Sillä erolla et tungen ton Suitsaan kiinni mönkkärin sijasta.
-
Syysrypsi voisi toimia kerääjäkasvina aika hyvin keväällä kylvettynä. Ei ehtisi tuottamaan satoa samalle syksylle. Tuurilla siitä voisi jatkaa satokasvin seuraavaksi vuodeksi. Jättää vain kerääjäkasvipalkkion hakematta ja hakee valkuais- ja öljykasvipalkkiota. Ja jättää vielä valkoapilan kerääjäkasviksi seuraavalle vuodelle. Rahaa tulee ja vähällä työllä. Vähän kun mielikuvitusta käyttää, niin voi saada yhdellä kylvöllä kahden vuoden sadon kerääjäkasveineen yhdellä kylvöllä.
Toi syysrypsi onkin hyvä, jos se käy kerääjäkasviksi, käykö se? Sen vois ruiskutuksen yhteydessä levittää piensiemenviskalla suht hyvin, painavahkona pillerinä se lentääkin aika pitkälle. Syysrypsi ei käsittääkseni edes kuki kylvövuonna, ei ainakaan kesäkuun lopulla kylvämäni riistapelto kukkinut. ;)
-
Kyl se rounduppi tehoaa apilaan,mut sitä pitää laittaa reilusti, mielellään vähintään 7-8 litraa hehtaarille. Tämä oma kokemus viime kesältä.
MIkäs oli syy moiseen apilakuritukseen? Ei pari tabua Ratioo olis riittäny?
Viherlannoitusnurmi piti päättää, ja perään ruista.
Suoraan varmaan?
Kyllä sentään kynsin, oli sitä glyfon tappamaa massaa sen verran paljon kuitenkin,ja oli se kyntökin aika vaivalloista.
Apila ei tarvi kun kyntämisen, sen verran opin landepöndeltä. :)
Valko-apilaksia(<heh:-))on yksivuotisiakin: http://www.naturcom.fi/tuotteet/valkoapila.php
-
Kyl se rounduppi tehoaa apilaan,mut sitä pitää laittaa reilusti, mielellään vähintään 7-8 litraa hehtaarille. Tämä oma kokemus viime kesältä.
MIkäs oli syy moiseen apilakuritukseen? Ei pari tabua Ratioo olis riittäny?
Viherlannoitusnurmi piti päättää, ja perään ruista.
Suoraan varmaan?
Kyllä sentään kynsin, oli sitä glyfon tappamaa massaa sen verran paljon kuitenkin,ja oli se kyntökin aika vaivalloista.
Apila ei tarvi kun kyntämisen, sen verran opin landepöndeltä. :)
Valko-apilaksia(<heh:-))on yksivuotisiakin: http://www.naturcom.fi/tuotteet/valkoapila.php
Voi kun apilas oliskin yksivuotinen (heh)... ;D
Mut mieluumin se valkoapila monivuotisena.
-
Jos en muuta keksi niin ruiskutuksen jälkeen tollasella:
http://kauppa.savenmaa.fi/PublishedService?file=page&pageID=9&itemcode=kylv%C3%B6laite
(http://kauppa.savenmaa.fi/filemanager/productpicsthumb/4898picture3Upload.png)
Sillä erolla et tungen ton Suitsaan kiinni mönkkärin sijasta.
:D Mulla on just tollanen, mutta viritetty malli, kyllä lentää ;D
-
Jos en muuta keksi niin ruiskutuksen jälkeen tollasella:
http://kauppa.savenmaa.fi/PublishedService?file=page&pageID=9&itemcode=kylv%C3%B6laite
(http://kauppa.savenmaa.fi/filemanager/productpicsthumb/4898picture3Upload.png)
Sillä erolla et tungen ton Suitsaan kiinni mönkkärin sijasta.
:D Mulla on just tollanen, mutta viritetty malli, kyllä lentää ;D
24V?
-
Jos en muuta keksi niin ruiskutuksen jälkeen tollasella:
http://kauppa.savenmaa.fi/PublishedService?file=page&pageID=9&itemcode=kylv%C3%B6laite
(http://kauppa.savenmaa.fi/filemanager/productpicsthumb/4898picture3Upload.png)
Sillä erolla et tungen ton Suitsaan kiinni mönkkärin sijasta.
:D Mulla on just tollanen, mutta viritetty malli, kyllä lentää ;D
24V?
Ei, isompi ja muotoiltu lautanen, syöttöä muutettu tarkemmaksi ja paremmaksi piensiemenelle :)
-
Syysrypsi voisi toimia kerääjäkasvina aika hyvin keväällä kylvettynä. Ei ehtisi tuottamaan satoa samalle syksylle. Tuurilla siitä voisi jatkaa satokasvin seuraavaksi vuodeksi. Jättää vain kerääjäkasvipalkkion hakematta ja hakee valkuais- ja öljykasvipalkkiota. Ja jättää vielä valkoapilan kerääjäkasviksi seuraavalle vuodelle. Rahaa tulee ja vähällä työllä. Vähän kun mielikuvitusta käyttää, niin voi saada yhdellä kylvöllä kahden vuoden sadon kerääjäkasveineen yhdellä kylvöllä.
Toi syysrypsi onkin hyvä, jos se käy kerääjäkasviksi, käykö se? Sen vois ruiskutuksen yhteydessä levittää piensiemenviskalla suht hyvin, painavahkona pillerinä se lentääkin aika pitkälle. Syysrypsi ei käsittääkseni edes kuki kylvövuonna, ei ainakaan kesäkuun lopulla kylvämäni riistapelto kukkinut. ;)
En ole vielä nähnyt missään luetteloita kerääjäkasveista. Mutta kyllä syysrypsiä on jossain kerääjäkasvina käytetty, joten voisi hyvinkin olla listalla. Jotkut ovat kylväneet sen keväällä viljan sekaan, ja saaneet onnistumaan seuraavaksi vuodeksi hyvänkin sadon. Tuuriahan se vaatii, mutta voisi aina valita hakeeko kerääjäkasvipalkkiota vai öljykasvipalkkiota.
-
Eikös kerääjäkasvin tarkoitus ole sitoa satokasvilta jääneet liukoiset ravinteet itseensä ja estää niiden huuhtoutuminen. Ns. green to green -tekniikka.
Eli palkokasvien viljely on tässä tapauksessa homojen hommaa, koska tarkoitus on nimenomaan kerätä ilmassa olevan typen sijasta maassa oleva liukoinen typpi.
-
Mites muuten menee, jos kylvää viljan TOS-siemenellä, ja sitten kerääjäkasvin myös omalla, esim. syysrypsinsiemenellä, meneekö tupla TOS-maksut :o
-
Eikös kerääjäkasvin tarkoitus ole sitoa satokasvilta jääneet liukoiset ravinteet itseensä ja estää niiden huuhtoutuminen. Ns. green to green -tekniikka.
Eli palkokasvien viljely on tässä tapauksessa homojen hommaa, koska tarkoitus on nimenomaan kerätä ilmassa olevan typen sijasta maassa oleva liukoinen typpi.
Eikun SEKÄ se valkoapila ETTÄ joku heinä. Toinen imuroi typet maasta, toinen sitoo ilmasta. Kyllä (valko)apilakin maan typpeä käyttää, mutta ei ole siinä niin tehokas kuin heinät, siksi seos.
Ja jos tuki menee välittömiin kustannuksiin, niin hyötyä jää kuitenkin se alus/kerääjäkasvin vaikutus peltomaahan. Muutkin kuin luomuviljelijät voisivat ottaa 28 minuuttia ja katsoa tuon:
http://luomu.fi/materiaalit/Valja/aluskasvit/
Petri
Petri
-
Valko-apilaksia(<heh:-))on yksivuotisiakin: http://www.naturcom.fi/tuotteet/valkoapila.php
Jogeva, Sonja, Aberherald, Abercrest, ainakin nuo monivuotisia. Grasslands Huia (tai pelkkä Huia), uusseelantilainen lajike, on käytännössä yksivuotinen. Etelä-Savo -kokemuksilla talvehti yhtenä vuonna viidestä, silloin tosin tosi hyvin.
-
Mää oon kato guru. ;D
Tää on nyt varmaan vatun tyhmä kysymys, mutta kerropa Oi Suuri Guru millä sää meinasit kylvää ton valkoapilan rikkaruiskutuksen yhteydessä? Pystyykö noilla uusilla pintalevittimillä ajamaan pari kiloa hehtaarille? Viljan kylvön yhteydessä en missään tapauksessa aio näitä kylvää, ettei ne vie voimaa mun kasitonnareilta. 8)
Tää kerääjäkasvihomma tuntuu kyllä niin hyvältä automaatilta, että tähän tulee varmaan vielä jotain muutoksia ennen kevättä...
Jos en muuta keksi niin ruiskutuksen jälkeen tollasella:
Ruiskutuksen jälkeen hiesulle/savelle heitetty pikkusiemen on aika kovissa oloissa itääkseen, sopiva hellejakso varmistaa ettei sieltä nouse juuri mitään.
-
Mää oon kato guru. ;D
Tää on nyt varmaan vatun tyhmä kysymys, mutta kerropa Oi Suuri Guru millä sää meinasit kylvää ton valkoapilan rikkaruiskutuksen yhteydessä? Pystyykö noilla uusilla pintalevittimillä ajamaan pari kiloa hehtaarille? Viljan kylvön yhteydessä en missään tapauksessa aio näitä kylvää, ettei ne vie voimaa mun kasitonnareilta. 8)
Tää kerääjäkasvihomma tuntuu kyllä niin hyvältä automaatilta, että tähän tulee varmaan vielä jotain muutoksia ennen kevättä...
Jos en muuta keksi niin ruiskutuksen jälkeen tollasella:
Ruiskutuksen jälkeen hiesulle/savelle heitetty pikkusiemen on aika kovissa oloissa itääkseen, sopiva hellejakso varmistaa ettei sieltä nouse juuri mitään.
Tässä tukiautomaatissa asialla ei liene rahallisesti merkitystä, muuta kuin maanparannusvaikutus jää olemattomaksi.
Tarkastuksen sattuessa on ainakin yritetty.
-
Ruiskutuksen jälkeen hiesulle/savelle heitetty pikkusiemen on aika kovissa oloissa itääkseen, sopiva hellejakso varmistaa ettei sieltä nouse juuri mitään.
Joo ei tässä tosiaan mistään kerääjäkasvustojen itämisestä olla kiinnostuneita, mutta tuon satasen otan kyllä joka hehtaarilta pois kuleksimasta. Niille lohkoille, joille kylvää syysviljaa ei noita voi laittaa, koska syysmuokkaus sai olla vasta 1.10. alkaen (Vaikka Suur-Salon hurjat SS ja Make kylvääkin nisua loka-marraskuulla).
Toi viskurilevitys ruiskutusurilta kiinnostaisi mua eniten. Jotenkin toi SKN:n linkittämä härveli ei kyllä vakuuta yhtään. Onhan niitä muitakin vastaavia vehkeitä, mutta mä olen joka tapauksessa uusimassa pintalevitintä uuteen 2-lautasmalliin ja noilla kerääjäkasveilla sen saisi helposti yhdessä kesässä maksuun.
Joten mites on, palstan luomu- ja hömppäheinäukot, onnistuuko parin valkoapilakilon kylväminen hehtaarille näillä uusilla pintalevittimillä? Tossahan on se haaste, että sadan hehtaarin piensiemenet menee helposti hehtaarin alalle, jos ei ole hommassa hereillä ja säädä konetta kunnolla. Mulla ei ole tosiaan mitään kokemusta aiheesta, olen vaan aikaisemmin levittänyt apulantaa 400+ kiloa hehtaarille.
Edit: helpoin tapahan on ostaa siemenet ja jättää ne konehallin perukoille säkkeihin. "Kylvö" tapahtuu kokonaisedullisesti paperilla. Tarkastajalle esittelee siemenien ostokuitteja ja valittelee, ettei tälläkään kertaa itänyt... ::)
-
Tietääkö kukaan kuinka pitkäksi aikaa tuohon sitoutuu, jos sen nyt lisätoimenpiteeksi valitsee ?
Vuosittaiset pinta-alat voi tietysti vaihdella.
Tai toisinpäin pääseekö vielä vuoden päästä mukaan, jos ei nyt keväällä valitse.
-
Mites rypsi- tai rapsimaat, mitäs niihin kerääjäkasviksi? Jääkö rypsin/rapsin hehtaarituet näinollen pienemmiksi kuin viljan :(
-
Eikös kerääjäkasvin tarkoitus ole sitoa satokasvilta jääneet liukoiset ravinteet itseensä ja estää niiden huuhtoutuminen. Ns. green to green -tekniikka.
Eli palkokasvien viljely on tässä tapauksessa homojen hommaa, koska tarkoitus on nimenomaan kerätä ilmassa olevan typen sijasta maassa oleva liukoinen typpi.
Eikun SEKÄ se valkoapila ETTÄ joku heinä. Toinen imuroi typet maasta, toinen sitoo ilmasta. Kyllä (valko)apilakin maan typpeä käyttää, mutta ei ole siinä niin tehokas kuin heinät, siksi seos.
Ja jos tuki menee välittömiin kustannuksiin, niin hyötyä jää kuitenkin se alus/kerääjäkasvin vaikutus peltomaahan. Muutkin kuin luomuviljelijät voisivat ottaa 28 minuuttia ja katsoa tuon:
http://luomu.fi/materiaalit/Valja/aluskasvit/
Petri
Petri
Mites sitten, kun maassa on paljon liukoista typpeä doping-skandaalin jäljiltä. Kasvaako apila juurikaan, kun mailanen ainakin ottaa itteensä maassa olevasta irtotypestä?
-
Kyllä toi sana kyntö jo melkeen poissulkee , ainakin isommilta aloilta. Jotta homma sujuis meidän vehkeillä ekonomisesti, se pitäis mennä suunnilleen näin: Normaali viljan kylvö muokattuun maahan. Apilan pintakylvö ja jyräys päälle. Rikkaruiskutus hellävaraisena. Tautiaineet. Puinti. Apila pitäisi saada nurin kultivaattorilla. Seuraavana vuonna lohkon pitäisi olla kyvettävissä.
Sit se apila kasvaa siellä hyvin seuraavanakin kesänä.
Säästyy uudet apilan siemenet ;)
-
http://www.maskinisten.net/viewtopic.php?f=42&t=161531&lv=1
Nimimerkki jabond syysrapsi kokeilu ohraan sekaan kuvineen pohjanmaalta
-
Löytyykö mistään minkäänlaista listaa noista kerääjäkasveista?
-
Löytyykö mistään minkäänlaista listaa noista kerääjäkasveista?
jätä myrkyt ruuttaamati,niin eiköhän ala kerääjiä olemaan ;D
-
Jos kylväis härkäpavun joukkoon raiheinää. Pavut vihantana talteen heinäkuussa ja raiheinästä syyssato. Seuraavana vuonna suojavilja ja monivuotinen nurmi. Saako papumaalta valkuais- ja kerääjäkasvituen?
-
Ruiskutuksen jälkeen hiesulle/savelle heitetty pikkusiemen on aika kovissa oloissa itääkseen, sopiva hellejakso varmistaa ettei sieltä nouse juuri mitään.
Joo ei tässä tosiaan mistään kerääjäkasvustojen itämisestä olla kiinnostuneita, mutta tuon satasen otan kyllä joka hehtaarilta pois kuleksimasta. Niille lohkoille, joille kylvää syysviljaa ei noita voi laittaa, koska syysmuokkaus sai olla vasta 1.10. alkaen (Vaikka Suur-Salon hurjat SS ja Make kylvääkin nisua loka-marraskuulla).
Toi viskurilevitys ruiskutusurilta kiinnostaisi mua eniten. Jotenkin toi SKN:n linkittämä härveli ei kyllä vakuuta yhtään. Onhan niitä muitakin vastaavia vehkeitä, mutta mä olen joka tapauksessa uusimassa pintalevitintä uuteen 2-lautasmalliin ja noilla kerääjäkasveilla sen saisi helposti yhdessä kesässä maksuun.
Joten mites on, palstan luomu- ja hömppäheinäukot, onnistuuko parin valkoapilakilon kylväminen hehtaarille näillä uusilla pintalevittimillä? Tossahan on se haaste, että sadan hehtaarin piensiemenet menee helposti hehtaarin alalle, jos ei ole hommassa hereillä ja säädä konetta kunnolla. Mulla ei ole tosiaan mitään kokemusta aiheesta, olen vaan aikaisemmin levittänyt apulantaa 400+ kiloa hehtaarille.
Edit: helpoin tapahan on ostaa siemenet ja jättää ne konehallin perukoille säkkeihin. "Kylvö" tapahtuu kokonaisedullisesti paperilla. Tarkastajalle esittelee siemenien ostokuitteja ja valittelee, ettei tälläkään kertaa itänyt... ::)
Ei sellasta pinta-levitintä olekkaan joka huiskeis 2 kiloo piensiementä ruiskutusleveydelle, jos ei sitten käytä koeruuturuiskua. ;D
-
Ruiskutuksen jälkeen hiesulle/savelle heitetty pikkusiemen on aika kovissa oloissa itääkseen, sopiva hellejakso varmistaa ettei sieltä nouse juuri mitään.
Joo ei tässä tosiaan mistään kerääjäkasvustojen itämisestä olla kiinnostuneita, mutta tuon satasen otan kyllä joka hehtaarilta pois kuleksimasta. Niille lohkoille, joille kylvää syysviljaa ei noita voi laittaa, koska syysmuokkaus sai olla vasta 1.10. alkaen (Vaikka Suur-Salon hurjat SS ja Make kylvääkin nisua loka-marraskuulla).
Toi viskurilevitys ruiskutusurilta kiinnostaisi mua eniten. Jotenkin toi SKN:n linkittämä härveli ei kyllä vakuuta yhtään. Onhan niitä muitakin vastaavia vehkeitä, mutta mä olen joka tapauksessa uusimassa pintalevitintä uuteen 2-lautasmalliin ja noilla kerääjäkasveilla sen saisi helposti yhdessä kesässä maksuun.
Joten mites on, palstan luomu- ja hömppäheinäukot, onnistuuko parin valkoapilakilon kylväminen hehtaarille näillä uusilla pintalevittimillä? Tossahan on se haaste, että sadan hehtaarin piensiemenet menee helposti hehtaarin alalle, jos ei ole hommassa hereillä ja säädä konetta kunnolla. Mulla ei ole tosiaan mitään kokemusta aiheesta, olen vaan aikaisemmin levittänyt apulantaa 400+ kiloa hehtaarille.
Edit: helpoin tapahan on ostaa siemenet ja jättää ne konehallin perukoille säkkeihin. "Kylvö" tapahtuu kokonaisedullisesti paperilla. Tarkastajalle esittelee siemenien ostokuitteja ja valittelee, ettei tälläkään kertaa itänyt... ::)
Ei sellasta pinta-levitintä olekkaan joka huiskeis 2 kiloo piensiementä ruiskutusleveydelle, jos ei sitten käytä koeruuturuiskua. ;D
Mun piensiemenhuiskalla saa nyt ainakin rypsiä ton verran, helposti ;)
-
Ruiskutuksen jälkeen hiesulle/savelle heitetty pikkusiemen on aika kovissa oloissa itääkseen, sopiva hellejakso varmistaa ettei sieltä nouse juuri mitään.
Joo ei tässä tosiaan mistään kerääjäkasvustojen itämisestä olla kiinnostuneita, mutta tuon satasen otan kyllä joka hehtaarilta pois kuleksimasta. Niille lohkoille, joille kylvää syysviljaa ei noita voi laittaa, koska syysmuokkaus sai olla vasta 1.10. alkaen (Vaikka Suur-Salon hurjat SS ja Make kylvääkin nisua loka-marraskuulla).
Toi viskurilevitys ruiskutusurilta kiinnostaisi mua eniten. Jotenkin toi SKN:n linkittämä härveli ei kyllä vakuuta yhtään. Onhan niitä muitakin vastaavia vehkeitä, mutta mä olen joka tapauksessa uusimassa pintalevitintä uuteen 2-lautasmalliin ja noilla kerääjäkasveilla sen saisi helposti yhdessä kesässä maksuun.
Joten mites on, palstan luomu- ja hömppäheinäukot, onnistuuko parin valkoapilakilon kylväminen hehtaarille näillä uusilla pintalevittimillä? Tossahan on se haaste, että sadan hehtaarin piensiemenet menee helposti hehtaarin alalle, jos ei ole hommassa hereillä ja säädä konetta kunnolla. Mulla ei ole tosiaan mitään kokemusta aiheesta, olen vaan aikaisemmin levittänyt apulantaa 400+ kiloa hehtaarille.
Edit: helpoin tapahan on ostaa siemenet ja jättää ne konehallin perukoille säkkeihin. "Kylvö" tapahtuu kokonaisedullisesti paperilla. Tarkastajalle esittelee siemenien ostokuitteja ja valittelee, ettei tälläkään kertaa itänyt... ::)
Ei sellasta pinta-levitintä olekkaan joka huiskeis 2 kiloo piensiementä ruiskutusleveydelle, jos ei sitten käytä koeruuturuiskua. ;D
Mun Rauch Aero pääsee likelle 3 kg/ha.. :) ainakin ohjekirjan mukaan... En ole noin pieniä määriä kylläkään kylvänyt..
Oon joskus kylvänyt timokki-apilanurmen vihantana korjattavaan suojaviljaan kylvö 3-4 lehtivaiheella).. Rikkaäeskään ei kovin paljoa sv:tä harventanu. Jyrätäkkin vielä sitten piti kun äes nosti kiviä pintaan.
Erinomainen apila siihen peltoon tulikin.. 8)
-
Ruiskutuksen jälkeen hiesulle/savelle heitetty pikkusiemen on aika kovissa oloissa itääkseen, sopiva hellejakso varmistaa ettei sieltä nouse juuri mitään.
Joo ei tässä tosiaan mistään kerääjäkasvustojen itämisestä olla kiinnostuneita, mutta tuon satasen otan kyllä joka hehtaarilta pois kuleksimasta. Niille lohkoille, joille kylvää syysviljaa ei noita voi laittaa, koska syysmuokkaus sai olla vasta 1.10. alkaen (Vaikka Suur-Salon hurjat SS ja Make kylvääkin nisua loka-marraskuulla).
Toi viskurilevitys ruiskutusurilta kiinnostaisi mua eniten. Jotenkin toi SKN:n linkittämä härveli ei kyllä vakuuta yhtään. Onhan niitä muitakin vastaavia vehkeitä, mutta mä olen joka tapauksessa uusimassa pintalevitintä uuteen 2-lautasmalliin ja noilla kerääjäkasveilla sen saisi helposti yhdessä kesässä maksuun.
Joten mites on, palstan luomu- ja hömppäheinäukot, onnistuuko parin valkoapilakilon kylväminen hehtaarille näillä uusilla pintalevittimillä? Tossahan on se haaste, että sadan hehtaarin piensiemenet menee helposti hehtaarin alalle, jos ei ole hommassa hereillä ja säädä konetta kunnolla. Mulla ei ole tosiaan mitään kokemusta aiheesta, olen vaan aikaisemmin levittänyt apulantaa 400+ kiloa hehtaarille.
Edit: helpoin tapahan on ostaa siemenet ja jättää ne konehallin perukoille säkkeihin. "Kylvö" tapahtuu kokonaisedullisesti paperilla. Tarkastajalle esittelee siemenien ostokuitteja ja valittelee, ettei tälläkään kertaa itänyt... ::)
Ei sellasta pinta-levitintä olekkaan joka huiskeis 2 kiloo piensiementä ruiskutusleveydelle, jos ei sitten käytä koeruuturuiskua. ;D
Mun Rauch Aero pääsee likelle 3 kg/ha.. :) ainakin ohjekirjan mukaan... En ole noin pieniä määriä kylläkään kylvänyt..
Oon joskus kylvänyt timokki-apilanurmen vihantana korjattavaan suojaviljaan kylvö 3-4 lehtivaiheella).. Rikkaäeskään ei kovin paljoa sv:tä harventanu. Jyrätäkkin vielä sitten piti kun äes nosti kiviä pintaan.
Erinomainen apila siihen peltoon tulikin.. 8)
Pneumamiesten onnea. ;D
-
Niin, kertokaas, miten paljon tuollainen piesiemenkone pystyy heittämään työleveyttä ja miten pienen siemenmäärän sillä saa levitettyä apilaa. Onnistuuko traktorin nokalla ja jyrä perässä. Jos ajais vasta ruiskutuksen jälkeen, niin silloin pitäis työleveyttä olla 15m. Ruiskutuksen jälkeen ei kyllä piensiementä voi enää mitenkään peittää. Mites sitten käy jos muokkaustraktorissa olis tuo piensiemenkone nokalla . Tukehtuuko siemenet kun menevät aika syvään, eli normi kylvömuokkaus viljalla
-
Minä en saa piensiemenlevittimellä tos apilaa menemään tasaisesti alle 10 kg/ha. Siksi käytän tos timoteitä apuna niin saan sekoitettuna kylvää tuon 5+5 kg/ha kerralla. Kunnolla kunnostettua apilan siementä uskoisin kyllä pystyvän huiskalla levittämään allekin 5 kg. Valkoapilan siemen on sitten niin pientä, ettei sitä kannattane kylvää enempää kuin 2 kg/ha. Itse laitan seoksiin 0,5 - 1 kg valkoapilaa hehtaarille. Se siis kaipaisi ehkä jotain muuta siementä sekaan. Apilat varmaankin lentävät luotettavasti noilla jopa 8-10 m. Timotei ehkä max 8 m. Raiheiniä jos saa tyynellä lentämään yli 6 m niin hyvä on. Lisäksi raiheinät ja muut vastaavat siemenet saattavat alkaa holvata jos ei ole seassa riittävästi pyöreitä siemeniä.
Muokkaustraktoriinkin kyllä voi ihan hyvin laittaa viskurin keikalle. Itse kyllä laittaisin sen kylvötraktoriin. Minulla on piensiemenlaatikko kylvökoneen etupuolella, jolloin siemenvantaat multaavat sopivasti. Pneumaattinen levitin kylvökoneen etupuolelle tai miksei ruiskun puomiinkin voisi olla monelle se luotettavin ratkaisu. En itse ole vielä niihin perehtynyt, mutta olisiko niiden syöttölaitteet niin tarkkoja ja toimivia, että pieniäkin määriä pystyy kylvämään. Viskurit ovat kyllä edullisia, mutta syötän tarkkuus pienillä, alle 10 kg määrillä on ainakin minulle tuottanut ongelmia tos siemenellä. Jos raiheiniä on seassa vähänkin, kylvän kyllä ainakin 15 kg/ha viskurilla seosta.
Entisinä suorakylvöaikoina kylvettiin heinänsiemenet samaan vantaaseen viljan kanssa, ja ihan hyvin toimi. Lisäetuna on vielä se, että syvemmältä heinät lähtevät hitaammin kasvamaan, jolloin läpikasvun riski pienenee entisestään. Ei se heinä kyllä kasva läpi, jos on kunnollinen viljakasvusto päällä, eikä vilja mene pahasti lakoon kovin aikaisin.
Itse olen luomussa, mutta kyllä tavanomaisen aikana oli jonkun verran vaikeuksia löytää sellaisia aineita, jotka tehoaisivat hyvin rikkoihin, mutta säästäisivät heiniä.
-
Jos sen piensiemenen lantrais sahanpuruun tms??
-
Sahanpuruun en usko, mutta kuiva, hyvin seulottu hiekka toimisi varmaan hyvin.
-
Meillä kylvettiin sahanpurun kanssa heinät aina, eikä ollut mitään ongelmia kasvustoissa.
-
Kasvustossa sahanpuru on varmaankin jopa hyväksi, mutta saattaa holvata piensiemenviskurissa.
-
Kasvustossa sahanpuru on varmaankin jopa hyväksi, mutta saattaa holvata piensiemenviskurissa.
Ei hienojakoinen kuiva sahanpuru holvaa enempää kuin nurminadansiemen.
-
Niin, kertokaas, miten paljon tuollainen piesiemenkone pystyy heittämään työleveyttä ja miten pienen siemenmäärän sillä saa levitettyä apilaa. Onnistuuko traktorin nokalla ja jyrä perässä. Jos ajais vasta ruiskutuksen jälkeen, niin silloin pitäis työleveyttä olla 15m. Ruiskutuksen jälkeen ei kyllä piensiementä voi enää mitenkään peittää. Mites sitten käy jos muokkaustraktorissa olis tuo piensiemenkone nokalla . Tukehtuuko siemenet kun menevät aika syvään, eli normi kylvömuokkaus viljalla
Keväällä kylvin nurmen viskurilla äestyksen jälkeen ja viljan kylvökone tuli perästä. Seuraavaksi pellolla kävi kesällä rikkaruisku ja syksyllä puimuri. Ennen lumia oli jopa hieman liiankin tuuhea nurmi tasaisesti koko pellolla.
Jos nurmea en kylväisi säilörehukäyttöön, niin kylväisin vasta myöhemmin. Jo puidessa oli melkoinen pöheikkö viljan alla ja veikkaisin että vähän jo verotti viljan satoa. Rikkoja käsitellessä äkeellä tai ruiskulla voisi olla sopivampi ajankohta - tai sitten joku todella hitaasti liikkeelle lähtevä lajike.
-
Niin, kertokaas, miten paljon tuollainen piesiemenkone pystyy heittämään työleveyttä ja miten pienen siemenmäärän sillä saa levitettyä apilaa. Onnistuuko traktorin nokalla ja jyrä perässä. Jos ajais vasta ruiskutuksen jälkeen, niin silloin pitäis työleveyttä olla 15m. Ruiskutuksen jälkeen ei kyllä piensiementä voi enää mitenkään peittää. Mites sitten käy jos muokkaustraktorissa olis tuo piensiemenkone nokalla . Tukehtuuko siemenet kun menevät aika syvään, eli normi kylvömuokkaus viljalla
Keväällä kylvin nurmen viskurilla äestyksen jälkeen ja viljan kylvökone tuli perästä. Seuraavaksi pellolla kävi kesällä rikkaruisku ja syksyllä puimuri. Ennen lumia oli jopa hieman liiankin tuuhea nurmi tasaisesti koko pellolla.
Jos nurmea en kylväisi säilörehukäyttöön, niin kylväisin vasta myöhemmin. Jo puidessa oli melkoinen pöheikkö viljan alla ja veikkaisin että vähän jo verotti viljan satoa. Rikkoja käsitellessä äkeellä tai ruiskulla voisi olla sopivampi ajankohta - tai sitten joku todella hitaasti liikkeelle lähtevä lajike.
Elikäs varsinkin raiheinät ei sovellu täälläpäinTM viljanKASVATTAJALLE.
-
Miten toi kylväminen myöhemmin mahtaa onnistua. Siis jos vilja on oraalla ja rikat ruiskutettu, niin lähteekö piensiemen huiskalla kylvetty kasvuun, kun pintaanhan se jää. Sitten moni sanoi että huiska ei heitä kovin leveelle apilaa, eli ajaa pitäis ruiskujälkiä tiheemmin. Vai?
-
Miten toi kylväminen myöhemmin mahtaa onnistua. Siis jos vilja on oraalla ja rikat ruiskutettu, niin lähteekö piensiemen huiskalla kylvetty kasvuun, kun pintaanhan se jää. Sitten moni sanoi että huiska ei heitä kovin leveelle apilaa, eli ajaa pitäis ruiskujälkiä tiheemmin. Vai?
No höh...
Ei sillä ole paskaakaan väliä miten se itää, on ainakin yritetty. :)
-
Huvitavaa keskustelua,porukat meinaa että tässäpä hyvä bisnes, näissä kerääjäkasveissa, ja nyt mietitään, miten sitä kylvettäis, mutta uskokaa vaan, jos alkaa näyttämään siltä, että tämä on hyvä bisnes, niin kyllä ehdot rukataan viranomaisten toimesta sellaisiksi,ettei se enää olekaan niin hyvä bisnes enää.
-
Huvitavaa keskustelua,porukat meinaa että tässäpä hyvä bisnes, näissä kerääjäkasveissa, ja nyt mietitään, miten sitä kylvettäis, mutta uskokaa vaan, jos alkaa näyttämään siltä, että tämä on hyvä bisnes, niin kyllä ehdot rukataan viranomaisten toimesta sellaisiksi,ettei se enää olekaan niin hyvä bisnes enää.
Rohkenen kysyä että missä kohtaa sua alkaa hufituttaa ja miksi??
-
Huvitavaa keskustelua,porukat meinaa että tässäpä hyvä bisnes, näissä kerääjäkasveissa, ja nyt mietitään, miten sitä kylvettäis, mutta uskokaa vaan, jos alkaa näyttämään siltä, että tämä on hyvä bisnes, niin kyllä ehdot rukataan viranomaisten toimesta sellaisiksi,ettei se enää olekaan niin hyvä bisnes enää.
Rohkenen kysyä että missä kohtaa sua alkaa hufituttaa ja miksi??
No mua nyt vaan taas vituttaa kun oon väsyny,vaimokin on kipeenä eikä seksiä oo tiedossa ja vituttaa nää kaikki tukikiemurat ja muu fucking tukisäätö ja niin edelleen ja jotain negatiivista sit teki mieli tänne sepustaa, no lähen maate....good night for everyone.
-
Huvitavaa keskustelua,porukat meinaa että tässäpä hyvä bisnes, näissä kerääjäkasveissa, ja nyt mietitään, miten sitä kylvettäis, mutta uskokaa vaan, jos alkaa näyttämään siltä, että tämä on hyvä bisnes, niin kyllä ehdot rukataan viranomaisten toimesta sellaisiksi,ettei se enää olekaan niin hyvä bisnes enää.
Rohkenen kysyä että missä kohtaa sua alkaa hufituttaa ja miksi??
No mua nyt vaan taas vituttaa kun oon väsyny,vaimokin on kipeenä eikä seksiä oo tiedossa ja vituttaa nää kaikki tukikiemurat ja muu fucking tukisäätö ja niin edelleen ja jotain negatiivistä sit teki mieli tänne sepustaa, no lähen maate....good night for everyone.
Ystävä hyvä, vedä käteen, juo kahvit ja kato tuubista joku koomikko-pläjäys. Tulee useemmat sun listasta kuntoon. :)
-
Huvitavaa keskustelua,porukat meinaa että tässäpä hyvä bisnes, näissä kerääjäkasveissa, ja nyt mietitään, miten sitä kylvettäis, mutta uskokaa vaan, jos alkaa näyttämään siltä, että tämä on hyvä bisnes, niin kyllä ehdot rukataan viranomaisten toimesta sellaisiksi,ettei se enää olekaan niin hyvä bisnes enää.
Samaa mieltä siitä, että kyllähän se pian, jos ei heti alkuun sellaiseksi rukataan ettei se nyt mikään bisnes ole. Ja jos ajattelee ihan noin järjellä niin tietenkin niin, eikös tossa ainakin paperinpyörittäjillä ole ihan oikeasti se ajatus että kerääjäkasvi, se kerää siellä ravinteita ja sitoo niitä kiinni ettei huuhdota niin paljoa ym. Ei se minuakaan haittais, jos oikeasti vaan saa toimimaan. Mitään heinäpeltoja ym. tureikkoja ei jaksa lähteä puimurilla siilaamaan josko sieltä jonkun vehnän tähkänkin seasta löytäisi, ja taasen jos ostaa siemenet ja kylvää/tekee työtä ja näkee vaivaa että kerääjäkasvin sinne sais, ei innosta jos siellä joku sirkkataimipiippa jossakin on, muutoin juuri mitään. -> turhaa hommaa ja kulua -> varsinkin jos "häthätää kulut peittävä" tuki.
Ja toi tuki jota ne sille meinaa niin eikös se tosiaan ole "kulukorvaus" ajatuksella. Siksikin, ja sen takia juurikin ei siitä mitään bisnestä "anneta tulla" saati halutakkaan.
Toki ymmärrän tämän että porukka miettii miten tuet maksimoidaan jne. Se vaan pitää erottaa mistä näkökantista noi pykälien viilaajat näitä tarjottelee.
Itte tässä vaan (foliohattupäässä) köh köh.. tuumasin just sellasta että kunhan vaan joku valmisteleva virkamies pamppu tarpeeksi ylhäältä jaksaa joka pv esim. tämän ketjun lukasta läpi niin osaavat ja saavat varmasti tilkittyä kaikki keinot siitä jo ennakkoon pois joilla me sitä voitas ehkä inasen "enemmän hyödyntää" ku alunperin ajattelivat --> kun ne "jekut" on täällä jo kaikki julkisesti selitetty.. :-X
Itellä pieni sähköviskuri äkeen päälle, pirun hyvä peli tehdä VLN ja muut heinät, tuuleton pv niin komeasti vippaa 8m mitä on tarvinnut, ja nätit tasaiset apila/timppa/muu kasvustot on saanut aikaan.
Jos ruiskutuksen aikaan pitäs saada niin pienellä vaivalla letkut puomiin, päihin jotku pelli-levittimet. Pikku puhallin piensiemenlaitteen alle joka hönkii jakajan kautta siemenet peltoon.
Itte värkkään ainakin tuollasen, onnistuu helpolla jos vähän jaksaa nikkaroida. Jos ei nappaa väköstellä vempeitä niin kai jonkun tommosen "valmiinakin" saa, kunhan raaskii pulittaa. Tai sit pitää keksiä jotakin muuta.
Omakin ajatus on että ehkei kevät kylvön yhteydessä vaan tosiaan siellä myöhemmin että ne ois puidessa jo tyyliin "nurmena" tjsnpäin, muttei vielä ollenkaan niin isoa että ois esim. viljan kasvua päällä haitanneet. En tiedä.
Saattaa olla ettei satkun takia jaksa alkaa edes turaamaan.. <- ei tarkota sitä että tässä rakennusmestareita oltas, vaan ihmisen on laiskan luonne.. ;D Saa tuossa äkkiä aika ison osan siitä menemäänkin turhalla touhulla.. ja kun oma ajatus/toiminta malli on enemmän: säästetty raha on helpompi vielä ku tienattu niin..
ps.joskus miettii, vaikka siis todellakin samassa junassa oon itekkin että koittaa katella miten tukimäärää sais kätevimmiten haalittua kasaan, että just tälläsiä venkulointeja kun kattoo niin onko ihme että herrat sääntöjä koko ajan rukkaa ja systeemiä sorkkii ja koittaa vaan laskea tasoja, kun todellisuudessa isolta osalta täällä just tehään kuten sanovat, koitetaan vaan kahmia mahollisimman paljon tukia.. :-\ Hanurista se on tää tuki-systeemi ja paperien pyörittely. Parempi ois kun tuotteesta sen rahan sais / työstä palkan. Toisaalta ymmärtää että tämä se on nyt tullut jäädäkseen, ongelmia ois täällä toisellakin tapaa.. Että taitaa se tätä soutamista, huopaamista ja poukkoilua näillä säännöksillä olla aina vaan jatkossakin.
-
Mun tulee lyhyinä kommentteina suurin piirtein saman verran tekstiä vuorokaudessa tänne mitä sää tuuttaat parissa vastauksessas. ;D
-
En ole kokeillut purua, mutta mielikuvat sahojen ja höyläämöjen puruista rasittavat. Jos puru valuu kartiosta hyvin, on se ilman muuta hyvä lisäaine tilavuuden lisäämiseksi.
Taloudellisesti hyvänä bisneksenä en kyllä missään tapauksessa kerääjäkasveja voi pitää. Kustannuksia tulee lähes tuen verran helposti, ainakin jos pitää koneitakin lisää hankkia.
Hyöty tulee ihan muualta. Maan biologinen aktiivisuus lisääntyy. Maan hiilivarat lisääntyvät. Madot lisääntyvät. Osa ravinteista, jotka muuten huuhtoutuisivat pois pelloilta, siirtyvät seuraavan vuoden kasvien käyttöön. Kerääjäkasvit myös "louhivat" maasta huonosti liukenevia ravinteita jälleen tulevien satokasvien käyttöön. Joskus tulevaisuudessa voi sitten vähentää lannoitteiden käyttöä. Ja harjoitella (ja kiinnostua) luomuun siirtymistä. ;D Ehdottomasti niistä on hyötyä tavanomaisillekin viljelijöille.
-
Mun tulee lyhyinä kommentteina suurin piirtein saman verran tekstiä vuorokaudessa tänne mitä sää tuuttaat parissa vastauksessas. ;D
Ja sinulta tulee viestejä päivässä puolet enemmän mitä yhteensä puolelta palstalaisilta vuodessa..
Ja kun selaat viestis, niin 99,99% niistä on asian vierestä ;D
ps. se on totta että nakuttelen romaaneja, ja se v******* itteäänkin. En vain osaa.. ???
-
Mun tulee lyhyinä kommentteina suurin piirtein saman verran tekstiä vuorokaudessa tänne mitä sää tuuttaat parissa vastauksessas. ;D
Ja sinulta tulee viestejä päivässä puolet enemmän mitä yhteensä puolelta palstalaisilta vuodessa..
Ja kun selaat viestis, niin 99,99% niistä on asian vierestä ;D
ps. se on totta että nakuttelen romaaneja, ja se v******* itteäänkin. En vain osaa.. ???
Ajankuluahan tämä on. ;D
-
En ole kokeillut purua, mutta mielikuvat sahojen ja höyläämöjen puruista rasittavat. Jos puru valuu kartiosta hyvin, on se ilman muuta hyvä lisäaine tilavuuden lisäämiseksi.
Taloudellisesti hyvänä bisneksenä en kyllä missään tapauksessa kerääjäkasveja voi pitää. Kustannuksia tulee lähes tuen verran helposti, ainakin jos pitää koneitakin lisää hankkia.
Hyöty tulee ihan muualta. Maan biologinen aktiivisuus lisääntyy. Maan hiilivarat lisääntyvät. Madot lisääntyvät. Osa ravinteista, jotka muuten huuhtoutuisivat pois pelloilta, siirtyvät seuraavan vuoden kasvien käyttöön. Kerääjäkasvit myös "louhivat" maasta huonosti liukenevia ravinteita jälleen tulevien satokasvien käyttöön. Joskus tulevaisuudessa voi sitten vähentää lannoitteiden käyttöä. Ja harjoitella (ja kiinnostua) luomuun siirtymistä. ;D Ehdottomasti niistä on hyötyä tavanomaisillekin viljelijöille.
Hmm, oisko puru hyvä? Tokihan se tilavuutta lisää, mutta lajittuuko kuinka helpolla sit kuitenkin? Ja eikö se oo sitten tarpeeksi kuivana ettei tuki pientä viskuria/holvaa, sellasta höttöä seki että mihkää lennä. Näin ollen järkeilis että se seoskaan sitten sen veikeemmin lennä..?
Joskus oli peltokalkkisalpietaria. Se oli muistaakseni sellasta lähes kuin puru, "lastua" .. mietin josko sen pöhäyttäs tuulisena päivänä seulan läpi pellon laidalla ku siinä on sitä jauhookin seassa (josko se haittaa tukkivasti?) ja sit sen karkean kevyesti myllää pikkusiemeniin. Se ois ainakin raskaampaa, siinä menis typpeä ja kalkkia peltoon. Näkisin että jos se tossa toimis niin ois aika täysin win win win sitsyeissön.
-
Valkoapila,rypsi ja joku heinä. Tuommoisella pneuma viskalla äkeenpäällä jälkiharan eteen seoksena. Jos haluaa pruuttailla kesällä niin nostaa sen pneuma himmelin pruuttatraktorin keulalle ja ajaa myrkyt ja kerääjän siemenet samalla kertaaa. Epäilisin että pääsee tuolla pneumalla yli 10 metrin työleveyteen helposti. 10k€ saa jo GPS paikantimeen perustuvia pneumoja.
-
Tossa on muuten aika hyvä linkki aiheesta: http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B34693AE2-9E91-47DF-B8A5-4633E7412627%7D/70417
Mä oon vähän päätymässä siihen, etten ala värkkäämään piensiemenviskurien kanssa. Viljan kylvön yhteydessä valkoapilaa Jukon tankkiin ja sillä mennään. Menee varmaan liian syvään, mutta ei taida olla varjostamassa viljakasvustoa. Kannattaisko tuo apila kylvää siemen- vai apulantavantaiden kautta?
-
Valkoapila,rypsi ja joku heinä. Tuommoisella pneuma viskalla äkeenpäällä jälkiharan eteen seoksena. Jos haluaa pruuttailla kesällä niin nostaa sen pneuma himmelin pruuttatraktorin keulalle ja ajaa myrkyt ja kerääjän siemenet samalla kertaaa. Epäilisin että pääsee tuolla pneumalla yli 10 metrin työleveyteen helposti. 10k€ saa jo GPS paikantimeen perustuvia pneumoja.
Täytyykin hommata kymmenmetrinen hardi ja kyppitonnin€n piensiemenpneuma 8)
-
Agronautilla on kyllä homma hyvin hallussa. Toisaalla taisi mainita, että tuolla menee heinänsiementäkin hyvin pieniä määriä. Itse taitaa kyllä kylvää kaikki 12 metrin työleveydellä rikkaäkeellä. Muutenkin täytyy kyllä kehua videoita.
http://m.youtube.com/watch?v=RHK9AngaxYI
-
Tossa on muuten aika hyvä linkki aiheesta: http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B34693AE2-9E91-47DF-B8A5-4633E7412627%7D/70417
Mä oon vähän päätymässä siihen, etten ala värkkäämään piensiemenviskurien kanssa. Viljan kylvön yhteydessä valkoapilaa Jukon tankkiin ja sillä mennään. Menee varmaan liian syvään, mutta ei taida olla varjostamassa viljakasvustoa. Kannattaisko tuo apila kylvää siemen- vai apulantavantaiden kautta?
Mulla meni tänä keväänä "uuden" kylvimen kanssa leikkiessä valkoapila siemenvantaiden kautta, hyvin kasvoi. Lannoitevantaiden kautta saattaa jäädä kasvusto harvaksi, jos nyt oikeasti jotain vaikutusta haluaa.
-
Tossa on muuten aika hyvä linkki aiheesta: http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B34693AE2-9E91-47DF-B8A5-4633E7412627%7D/70417
Mä oon vähän päätymässä siihen, etten ala värkkäämään piensiemenviskurien kanssa. Viljan kylvön yhteydessä valkoapilaa Jukon tankkiin ja sillä mennään. Menee varmaan liian syvään, mutta ei taida olla varjostamassa viljakasvustoa. Kannattaisko tuo apila kylvää siemen- vai apulantavantaiden kautta?
Mulla meni tänä keväänä "uuden" kylvimen kanssa leikkiessä valkoapila siemenvantaiden kautta, hyvin kasvoi. Lannoitevantaiden kautta saattaa jäädä kasvusto harvaksi, jos nyt oikeasti jotain vaikutusta haluaa.
Minkä viljan juureen se meni ja minkälainen oli puintiaikaan? Entä ruiskutusten aikaan? Että oiskos se kuiteen sittenkin ihan jees jos laittas siellä jo.. ettei liian isoa ja voimaa vievää kesällä/puintia haittaava syksyllä.. ?
edit. noit agronautin videoita kattelin niin siellähän oli tosiaan ihan viksunnäköstä hommaa osaltaan, tuon kultivaattori keulassa, rulla/lautas/mikälie äes milloinkin perässä, sosialisoin kyllä heti itelle, eipä oo tullu puupäälle mieleen omineen.. ! Joskus tietyissä tilanteissa erittäin pätevä systeemi ja kerta-ajolla avot harasoo. Varsinkin jos ja kun kultivaattori mallia ryssä, ni ***** mitä louheikkoa se osaa välillä olla se sen jälki kun sitä koittaa mennä silottemaan. :-X
-
No miten jos olis pneuma keulalla ja ruisku perässä ja kylväis vaikkapa persian apilaa ja mcpa ja tablettejä, vaikutasko se josiemen sais vähän kastetta ruiskusta?
-
Tossa on muuten aika hyvä linkki aiheesta: http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B34693AE2-9E91-47DF-B8A5-4633E7412627%7D/70417
Mä oon vähän päätymässä siihen, etten ala värkkäämään piensiemenviskurien kanssa. Viljan kylvön yhteydessä valkoapilaa Jukon tankkiin ja sillä mennään. Menee varmaan liian syvään, mutta ei taida olla varjostamassa viljakasvustoa. Kannattaisko tuo apila kylvää siemen- vai apulantavantaiden kautta?
Mulla meni tänä keväänä "uuden" kylvimen kanssa leikkiessä valkoapila siemenvantaiden kautta, hyvin kasvoi. Lannoitevantaiden kautta saattaa jäädä kasvusto harvaksi, jos nyt oikeasti jotain vaikutusta haluaa.
Minkä viljan juureen se meni ja minkälainen oli puintiaikaan? Entä ruiskutusten aikaan? Että oiskos se kuiteen sittenkin ihan jees jos laittas siellä jo.. ettei liian isoa ja voimaa vievää kesällä/puintia haittaava syksyllä.. ?
Kaura/raiheinä laitumeen. En tuota ruiskutusaikaa muista, vaan eihän se silloin kovin isoa ollut. Reippaan annoksen Gratilia sai niskaansa. En tiedä miten valkkarin kasvurytmi eroaa puna-apilasta, mutta ei puna-apilakaan kasva läpi onnistuneesta suojaviljasta, saati sitten tiheämmästä.
-
Tossa on muuten aika hyvä linkki aiheesta: http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B34693AE2-9E91-47DF-B8A5-4633E7412627%7D/70417
Mä oon vähän päätymässä siihen, etten ala värkkäämään piensiemenviskurien kanssa. Viljan kylvön yhteydessä valkoapilaa Jukon tankkiin ja sillä mennään. Menee varmaan liian syvään, mutta ei taida olla varjostamassa viljakasvustoa. Kannattaisko tuo apila kylvää siemen- vai apulantavantaiden kautta?
Mulla meni tänä keväänä "uuden" kylvimen kanssa leikkiessä valkoapila siemenvantaiden kautta, hyvin kasvoi. Lannoitevantaiden kautta saattaa jäädä kasvusto harvaksi, jos nyt oikeasti jotain vaikutusta haluaa.
Minkä viljan juureen se meni ja minkälainen oli puintiaikaan? Entä ruiskutusten aikaan? Että oiskos se kuiteen sittenkin ihan jees jos laittas siellä jo.. ettei liian isoa ja voimaa vievää kesällä/puintia haittaava syksyllä.. ?
Kaura/raiheinä laitumeen. En tuota ruiskutusaikaa muista, vaan eihän se silloin kovin isoa ollut. Reippaan annoksen Gratilia sai niskaansa. En tiedä miten valkkarin kasvurytmi eroaa puna-apilasta, mutta ei puna-apilakaan kasva läpi onnistuneesta suojaviljasta, saati sitten tiheämmästä.
Ei ehkä läpi, mutta kasitonnarit (köh..todellisuudessa varmaan 4tn..allekirjoittanut 8)) kasitonnareita tavoitellaan kuiteen ;D ajattelee sitä sillein huolestuneinakin ettei se liika isoksi tule siinä kesänmittaan ja liikaa ime paukkuja pois viljalta.. Sillä kai tuota ajankohtaa arvotaan hiukan missä välissä sen sinne maahan tuikkaa.
Ja jos käy niin että se ottaa lipat, ja sattuu kehnoja kelejä ni tuleeko kuuluisa vi***xmän..
-
Kyllä sen sata-euroa saa vissiin varmemmin ja helpommin, kun tavoittelee kasitonnarin sijaan yhdeksää ???
-
Konekauppiaat lukee euron kuvat silmistä loistaen tätä topiccia. Pääsevät myymään isännille siemenenlevityshärpäkkeitä, joiden hinnoissa tietenkin reilu ympäristökorvauslisä.
-
Konekauppiaat lukee euron kuvat silmistä loistaen tätä topiccia. Pääsevät myymään isännille siemenenlevityshärpäkkeitä, joiden hinnoissa tietenkin reilu ympäristökorvauslisä.
Niimpä, myös piensiemenkauppiaat hieroo karvaisia käsiään, ja jopa sahajauhojen hinnat voi pompsahtaa, kun niitä aletaan kauppaamaan jyväjemmareille piensiemenien lantraukseen :D ::)
-
Monenlaista ideaa tuntuu olevan. Tuo kylvön kanssa tapahtuva piensiemenen kylvö on muutoin toimiva juttu, Mutta rikkaruiskutus tappaa nuo apilat. Mitekähän olis jos laittais kaksi sähköllä toimivaa pikkuhuiskaa ja tekis niil puomin jonka päihin ne tulis. tällä sais varmaan siementä koko ruiskuleveydelle. vois sitte ruiskutuksen jälkeen ajella samoja jälkiä.
-
Konekauppiaat lukee euron kuvat silmistä loistaen tätä topiccia. Pääsevät myymään isännille siemenenlevityshärpäkkeitä, joiden hinnoissa tietenkin reilu ympäristökorvauslisä.
Niimpä, myös piensiemenkauppiaat hieroo karvaisia käsiään, ja jopa sahajauhojen hinnat voi pompsahtaa, kun niitä aletaan kauppaamaan jyväjemmareille piensiemenien lantraukseen :D ::)
Sen jo joku sanoi, ei tästä(kään) mitään pisnestä anneta, kyllä näitä kuppaajia löytyy jotka se rahan korjaa pois, ja korot päälle. :)
Samaahan sitä jo väläyteltiin kun koko paskan suunta taas käännettiin (tukisysteemit), tarpeeksi on taas hetkeen suorakylvökonetta ja kevytmuokkainta ym. myyty, aurakauppa yskii niin pannaas säännöt uusiks ja avot, eiköön saaha taas vältit liikkeelle varastoista.. ;)
-
Monenlaista ideaa tuntuu olevan. Tuo kylvön kanssa tapahtuva piensiemenen kylvö on muutoin toimiva juttu, Mutta rikkaruiskutus tappaa nuo apilat. Mitekähän olis jos laittais kaksi sähköllä toimivaa pikkuhuiskaa ja tekis niil puomin jonka päihin ne tulis. tällä sais varmaan siementä koko ruiskuleveydelle. vois sitte ruiskutuksen jälkeen ajella samoja jälkiä.
jotain tommosta itekin ajattelin. mitäs jos ne sähkötoimiset tulis ruiskunpuomeihin kiinni molempiin siipiin. siemenet lentäs heti ruiskutuksen perään traktorin kahta puolen. kelinkin on oltava melko tyven ku kerta ruiskutellaan. ku on 21 m ruutta ja urat ni ei viittis väleihin ajella.
minkä kanssa heinänsiemenet sais lentämään viskalla pitkälle? ja mikä siemen ylipäätään lentää parhaiten? ku en ihan noita heinämiehiä oo ollu ;D
-
jotain tommosta itekin ajattelin. mitäs jos ne sähkötoimiset tulis ruiskunpuomeihin kiinni molempiin siipiin. siemenet lentäs heti ruiskutuksen perään traktorin kahta puolen. kelinkin on oltava melko tyven ku kerta ruiskutellaan. ku on 21 m ruutta ja urat ni ei viittis väleihin ajella.
minkä kanssa heinänsiemenet sais lentämään viskalla pitkälle? ja mikä siemen ylipäätään lentää parhaiten? ku en ihan noita heinämiehiä oo ollu ;D
Pari kaveria testaili tota piensiemenviskan levitystasaisuutta. Juttelivat, että 3,5 metriä oli työleveys raiheinällä.
-
Jos työleveys on 3,5m niin ei lennä kuin 1,25m sivulle, eli siihen kaatuu koko huiskan mahdollisuudet sitten..vai? . Itsellä on ollut tollainen peli lainassa ja rypsin siemen lensi varmaan n 7-8m puolellensa, eli n 15m työleveydelle. Heinät ovat tietysti kevyempiä, mutta olisko työleveys todella noin huono?. Ruiskupuomi on mun mielestä liian hento tollaisten kiinnittämiseen, ainakin kasi ruiskussa. ruiskun yläosaan vois kyllä kiinnittää sellasen apupuomin, jonka saa käsin nippuun.
-
jotain tommosta itekin ajattelin. mitäs jos ne sähkötoimiset tulis ruiskunpuomeihin kiinni molempiin siipiin. siemenet lentäs heti ruiskutuksen perään traktorin kahta puolen. kelinkin on oltava melko tyven ku kerta ruiskutellaan. ku on 21 m ruutta ja urat ni ei viittis väleihin ajella.
minkä kanssa heinänsiemenet sais lentämään viskalla pitkälle? ja mikä siemen ylipäätään lentää parhaiten? ku en ihan noita heinämiehiä oo ollu ;D
Pari kaveria testaili tota piensiemenviskan levitystasaisuutta. Juttelivat, että 3,5 metriä oli työleveys raiheinällä.
Niin,johan maalaisjärkikin sanoo ettei tollanen ajatuksen painoinen siemen millään viskalla lennä kuin muutaman metrin, jo pelkkä ilmanvastus torppaa sen leviämisen pidemmälle. Otetaan mallia luonnosta: luonnossakin tuuli ja ilmavirtaukset levittää rikkojen siemenet, eli siltä pohjalta pitäisi hommaa kehittää,eli vaik lehtipuhaltimista vois rakennella jonkinlaisen köyhän miehen siemenenlevittäjän, pelle peloton-asenteella siis sellaista kehittämään. Siis puhallusta peliin, ei viskaamista.
-
jotain tommosta itekin ajattelin. mitäs jos ne sähkötoimiset tulis ruiskunpuomeihin kiinni molempiin siipiin. siemenet lentäs heti ruiskutuksen perään traktorin kahta puolen. kelinkin on oltava melko tyven ku kerta ruiskutellaan. ku on 21 m ruutta ja urat ni ei viittis väleihin ajella.
minkä kanssa heinänsiemenet sais lentämään viskalla pitkälle? ja mikä siemen ylipäätään lentää parhaiten? ku en ihan noita heinämiehiä oo ollu ;D
Pari kaveria testaili tota piensiemenviskan levitystasaisuutta. Juttelivat, että 3,5 metriä oli työleveys raiheinällä.
Niin,johan maalaisjärkikin sanoo ettei tollanen ajatuksen painoinen siemen millään viskalla lennä kuin muutaman metrin, jo pelkkä ilmanvastus torppaa sen leviämisen pidemmälle. Otetaan mallia luonnosta: luonnossakin tuuli ja ilmavirtaukset levittää rikkojen siemenet, eli siltä pohjalta pitäisi hommaa kehittää,eli vaik lehtipuhaltimista vois rakennella jonkinlaisen köyhän miehen siemenenlevittäjän, pelle peloton-asenteella siis sellaista kehittämään. Siis puhallusta peliin, ei viskaamista.
Miten olisi hiekkapuhalluspistooli, pitäisi vaan olla zetori että saa paineilmaa ;) 8) ::)
-
jotain tommosta itekin ajattelin. mitäs jos ne sähkötoimiset tulis ruiskunpuomeihin kiinni molempiin siipiin. siemenet lentäs heti ruiskutuksen perään traktorin kahta puolen. kelinkin on oltava melko tyven ku kerta ruiskutellaan. ku on 21 m ruutta ja urat ni ei viittis väleihin ajella.
minkä kanssa heinänsiemenet sais lentämään viskalla pitkälle? ja mikä siemen ylipäätään lentää parhaiten? ku en ihan noita heinämiehiä oo ollu ;D
Pari kaveria testaili tota piensiemenviskan levitystasaisuutta. Juttelivat, että 3,5 metriä oli työleveys raiheinällä.
Niin,johan maalaisjärkikin sanoo ettei tollanen ajatuksen painoinen siemen millään viskalla lennä kuin muutaman metrin, jo pelkkä ilmanvastus torppaa sen leviämisen pidemmälle. Otetaan mallia luonnosta: luonnossakin tuuli ja ilmavirtaukset levittää rikkojen siemenet, eli siltä pohjalta pitäisi hommaa kehittää,eli vaik lehtipuhaltimista vois rakennella jonkinlaisen köyhän miehen siemenenlevittäjän, pelle peloton-asenteella siis sellaista kehittämään. Siis puhallusta peliin, ei viskaamista.
Miten olisi hiekkapuhalluspistooli, pitäisi vaan olla zetori että saa paineilmaa ;) 8) ::)
Eikö kotimainen kelpaa.. ?
-
Tallissa olis Hardin Twini. Syöttölaite puhaltimen päälle..?
-
Rypsin suorakylvössä varoiteltiin, että glyforuiskutuksen ja kylvön välillä pitäisi olla mielellään jopa viikko väliä. Sitä väitettiin, että pienellä siemenellä glyfo vaikuttaisi itävyyteen. Ei ollut koskaan rohkeutta testata asiaa. Näillä siemenillä sitä varmaan voisi ainakin kokeilla. Jos ei onnistu, on tukiehdot kai täytetty.
Tuon twinin idea voisi olla aika hyvä. En tiedä rakennetta, mutta jos paikat vain ovat riittävän väljät, en tiedä miksei voisi onnistua. Kannattaa varmaan laittaa kone perään ja puhallin pyörimään. Sitten heittää käsin siementä imuaukkoon ja katsoo mitä tapahtuu. Voisihan tuon levityksen tehdä eri ajokerralla, niin pääsisi samoilla ajourilla. Vaikka sitten lehtilannottaisi samalla. Rikkatorjunta-aineiden voisin uskoa ainakin heikentävän siementä, jos sitä jää siemenen pintaan. Siitähän se siemen kuoren läpi sen itämiseen tarvittavan veden ottaa.
-
Eikö kukaan vielä keksinyt laittaa kaksi viskaa, jos ei heittoleveys yhdellä riitä?
http://www.lansstyrelsen.se/skane/Sv/lantbruk-och-landsbygd/lantbruk/jordbrukarstod/stodvis-info/minskat-kvavelackage/Pages/hemmabyggd-spridare-ger-bra-fanggroda-pa-granhill-och-akesfalt.aspx
-
No tilannehan on nyt sellainen että minun on saatava tuo kerääjäkasveista maksettava 100€, 2014 tulos oli -66€/ha ilman euronkaan poistoa. Ilman kerääjäkasveja ympäristötuki tippuu -88€ viljoilla ja ei kauhean kauaa jaksaisi viljellä tappiollisesti.
Kaivoin tietoa ja kylvö ilmeisesti orasvaiheessa
http://www.mtk.fi/liitot/varsinaissuomi/tukineuvot/fi_FI/Tukiuudistus_ja_alueen_maatalous/_files/92983915280105336/default/Ympkorvaus_nitraattiasetus_Kulmala20141216.pdf (http://www.mtk.fi/liitot/varsinaissuomi/tukineuvot/fi_FI/Tukiuudistus_ja_alueen_maatalous/_files/92983915280105336/default/Ympkorvaus_nitraattiasetus_Kulmala20141216.pdf) (sivu 15)
lisäksi "Kasvinsuojeluruiskutus voidaan tehdä, kunhan aluskasvi otetaan huomioon kasvinsuojeluaineen valinnassa. "
Eli tiedän suunnilleen minkä alan kylvökoneella kylvää, ajattelin mitata kastelukannuun kerääjäkasvin siemeniä ja pistää ne viljan joukkoon kylvökonetta täytettäessä ruuvilla.
kertokaa vaan mikä kerääjäkasvi kasvinsuojeluaine yhdistelmä toimii.
-
Kyl se kerääjäkasvi aika paljon rajoittaa myrkkyvalikoimaa,mut apilalle käy kyllä express,mcpa tai niiden yhdistelmäkin, mutta vain puolikkaalla annostelulla, esim.saunakukka on riesana, koska ei taho nuo puolutetut annokset siihen tehota.
-
Miten tosiaan mahtaa onnistua viljan ja piensiemenen seos. Lajittuuko tuo siten että vilja valuu syöttölaitteeseen, ja piensiemen jää jonnekin reunoille kekona.
-
Onkohan kukkaan kylvänyt piensiemeniä lannotteenlevittimellä? Jostain muistan jonkun virityksen millä sai tarkkuutta parannettua.. Itellä on Ylö viska ja 60-luvun Bögballe käytettävissä ja syysrypsiä ajattelin viljan alle kokeilla. Ellei sitten laita samalla kerralla viljan kanssa..
-
Kyllähän vanhanaikaiset lannoitteenlevittimet (tötteröt) ovat aivan samanlaisia periaatteiltaan kuin piensiemenkylvimet. ero vaan on siinä, ettei niitä pysty tarkasti noin pienille määrille säätämään. en tiedä onnistuisko joku tiimalasin tyyppinen valutus, jostain omasta astiasta sinne suppiloon, vai pitäiskö olla joku syöttölaiteratas, jotta saisi tarkasti.
Muutenhan tavara kyllä lentää, kunhan joku lautanen pyörii. Ongelma taitaa kuitenkin olla se mitä täällä jo moneen kertaan sanottu, eli kevyt siemen ei vaan lennä mihinkään.
-
Jospa mää laitan tälläsen moottoripyörän tarakalle, niin saako moottoripyörän sitten vähentää maatalouden verotuksessa 8) ???
(http://kauppa.savenmaa.fi/filemanager/productpicsthumb/4898picture2Upload.png)
-
Kyl se kerääjäkasvi aika paljon rajoittaa myrkkyvalikoimaa,mut apilalle käy kyllä express,mcpa tai niiden yhdistelmäkin, mutta vain puolikkaalla annostelulla, esim.saunakukka on riesana, koska ei taho nuo puolutetut annokset siihen tehota.
Eikös se riipu vahvasti kasvista? Apilaa jos käyttää niin rajoituksia tulee paljon. Gratilissa tuntuu riittävän tehoa, mutta hintaakin sen mukaan. Jos kerääjäkasvina raiheinä, niin ainevalikoima varmaankin paljon laajempi ja vähemmän rajoitettu määrien kanssa.
-
Kuinkas huonosti apila lähtee jos sen kylvää vasta rikka ruiskutuksen jälkeen? Siis jos oletetaan että sen ihan oikeasti haluaisi sinne kasvavankin :-X
-
Kovastihan se mahdollisesti tuleva 100€/ha kiinnostaisi, mutta kovin suuria investointeja en haluaisi alkaa tekemään, hyöty katoaa äkkiä niihin. Siemenet, kone ja työkulut on kuitenkin katettava ja jotain pitäisi kyllä vielä jäädä käteenkin, kuin pelkästään hyvä omatunto pelastetusta Itämerestä.
Omissa ajatuksissa oli, että keskipakolevittäjällä siemenet rikkatorjuntojen jälkeen ajouria ajaen levälleen. Olisi nopeaa, ei tarvitsisi miettiä torjunta-aineita, että mitä voi käyttää ja mitä ei. Yleensä sitä vettäkin on tupannut tuohon aikaan tulemaan joten itäminenkin pitäisi olla melko varmaa. Lisäksi viljelen kohtuullisen myöhäisiä lajikkeita joten alus/kerääjäkasvi ehtisi kyllä kehittyä ennen puinteja. Lisäksi kylvökoneessa ei ole piensiementen kylvölaatikkoa eikä sitä tuohon kannata enää hommata asia erikseen sitten jos konetta tulee joskus päivitettyä. Mutta onkohan tosiaan niin, että keskipakolevittäjällä ei tuo homma onnistu?
Rauch axis levittimestä löytyy ainakin taulokot puna-apilalle ja sinapille. Levitys leveyttä luvataan 18m ja ainakin lannoitteiden kohdalla levitysleveys on just eikä melkein. Pienellä kikkailulla luulisi saavan tuon puuttuvan 2m lisää tulemaan, jotta 20m ajouria pitkin voisi ajella. Levitysmääränä on minimissään 4kg/ha.
-
Mitenkäs tämä?
http://www.nettikone.com/overum/tive-jet/1251214
Niinkun joku täällä jo taisi sanoa niin piensiementen massa ja ilmanvastus ei riitä yli 3-4m lentoon puolelleen, virnansiemenen voi uteliaammat jo saada silmääänsä vähän kauempaakin..
Raiheinä puhtaana holvaa sähköviskan säiliöön mutta menee hyvin kun vain on jotain muutakin seassa, vaikka apilaa.
Valkoapila kun näyttää laitumessa kasvavan kovin matalana niin voiko se tulla viljoista niin läpi että haittaisi puintia???
-
Kovastihan se mahdollisesti tuleva 100€/ha kiinnostaisi, mutta kovin suuria investointeja en haluaisi alkaa tekemään, hyöty katoaa äkkiä niihin. Siemenet, kone ja työkulut on kuitenkin katettava ja jotain pitäisi kyllä vielä jäädä käteenkin, kuin pelkästään hyvä omatunto pelastetusta Itämerestä.
Omissa ajatuksissa oli, että keskipakolevittäjällä siemenet rikkatorjuntojen jälkeen ajouria ajaen levälleen. Olisi nopeaa, ei tarvitsisi miettiä torjunta-aineita, että mitä voi käyttää ja mitä ei. Yleensä sitä vettäkin on tupannut tuohon aikaan tulemaan joten itäminenkin pitäisi olla melko varmaa. Lisäksi viljelen kohtuullisen myöhäisiä lajikkeita joten alus/kerääjäkasvi ehtisi kyllä kehittyä ennen puinteja. Lisäksi kylvökoneessa ei ole piensiementen kylvölaatikkoa eikä sitä tuohon kannata enää hommata asia erikseen sitten jos konetta tulee joskus päivitettyä. Mutta onkohan tosiaan niin, että keskipakolevittäjällä ei tuo homma onnistu?
Rauch axis levittimestä löytyy ainakin taulokot puna-apilalle ja sinapille. Levitys leveyttä luvataan 18m ja ainakin lannoitteiden kohdalla levitysleveys on just eikä melkein. Pienellä kikkailulla luulisi saavan tuon puuttuvan 2m lisää tulemaan, jotta 20m ajouria pitkin voisi ajella. Levitysmääränä on minimissään 4kg/ha.
Mitäs jos antais siinä samalla (ruiskutusten jälkeen) pienen annoksen lisälannosta, ja sekoittaisi piensiemenet siihen sekaan.
Lentäiskö se piensiemen pidemmälle siinä apulantarakeen "avustamana"?
Määrän säätö olisi ainakin helpompaa, kuin pelkkä pari kg piensiementä/ha.
-
Lanttaaminen kyllä onnistuu, mutta kyllä ne ilmassa lentää oman massansa turvin, eli lannoite kauas ja siemen lähelle. Pitänee uskoa, että piensiemenhuiskat pelaa vain jos ajaa lohkot n. 3m välein.
-
Kyllä ne apilat ja virnat pidemmälle lentää kuin 3m. Timpat ja muut sellaiset pienet hennot juuri ja juuri 5-6m tuulettomissa olosuhteissa.
-
Nythän on paras aika mitata lentoratoja puhtaalla hangella
-
Kyllä toi satasen korvaus on taas ajateltu, että saadaan myytyä rikkaäes/pneumaattinen kylvin porukoille. sit ruvetaan oikeen luomuilemaan. Tässä kerääjäkasvis on varmaan ideana, ettei noita kemikaaleja enää paljon tarvittaisikaan.
-
Ei se nyt huono ideakaan ole sitoa kasvustoon ravinteita.
-
Ei se nyt huono ideakaan ole sitoa kasvustoon ravinteita.
Eikö nuo ravinteiden sitojat vie siltä pääkasvilta voimat, pitääkö lannoittaa tuplaten enempi :o
-
Ideahan on että ne kasvaa sadonkorjuun jälkeen.
-
Kyllä toi satasen korvaus on taas ajateltu, että saadaan myytyä rikkaäes/pneumaattinen kylvin porukoille. sit ruvetaan oikeen luomuilemaan. Tässä kerääjäkasvis on varmaan ideana, ettei noita kemikaaleja enää paljon tarvittaisikaan.
Italian raiheinää 3kg/ha viljansiemenen sekaan säiliöön.
-
Timoteikin vielä lentää, mutta rait, nadat ja koiranheinä ovat pelkkiä kuoria. Pilleröimällä saisi mihin tahansa pitkään lentoon vaadittavia parametrejä tiheyttä, halkaisijaa ja pyöreää muotoa. Vihervakalla taitaisi olla vehkeet öljykasvien jäljiltä.
-
Ei se nyt huono ideakaan ole sitoa kasvustoon ravinteita.
Eikö nuo ravinteiden sitojat vie siltä pääkasvilta voimat, pitääkö lannoittaa tuplaten enempi :o
Aikanaan 80-luvulla Viikin aluskasvikokeissa se aluskasvin "ravinteita syövä vaikutus" oli arvioitavissa ykköskiloiksi typpeä hehtaaria kohti, ainakin viljan typpilannoitustasoilla 10/50/90 kg.
Petri
-
Kyllä ne apilat ja virnat pidemmälle lentää kuin 3m. Timpat ja muut sellaiset pienet hennot juuri ja juuri 5-6m tuulettomissa olosuhteissa.
Joskus tuli tuon käsiviskan
http://elomestari.fi/muut/muut.htm (alv. on näköjään vanhoja peruja..)
työleveyksiä testattua ja suht. tasaisen kylvön saa apiloilla 6 metriin, timoteilla viiteen, nadat ja raiheinät jäävät neljään metriin. Viime keväänä ajelin Earthwayn pienellä sähköviskalla
http://earthway.com/product/m20-12-volt-atv-mount-broadcast-spreader.ashx
naapurin mönkkärin päällä ja korkeamman asennuksen ansioista tulee ehkä 0,5-1 metriä lisää työleveyttä. Kauniina tuulisena kevätpäivänä tein täydennyskylvöjä illankähmässä (die Öko-Bauern düngen immer nachts...) tasaisemman työjäljen toivossa.
Petri
-
Kyllä toi satasen korvaus on taas ajateltu, että saadaan myytyä rikkaäes/pneumaattinen kylvin porukoille. sit ruvetaan oikeen luomuilemaan. Tässä kerääjäkasvis on varmaan ideana, ettei noita kemikaaleja enää paljon tarvittaisikaan.
Italian raiheinää 3kg/ha viljansiemenen sekaan säiliöön.
5kg/ha Italianraiheinää ja laita vielä 0,5-1 kg/ha valkoapilaa mukaan. Kerääjäkasvusto ei välttämättä ole täysin tasainen, mutta mielestäni toimisi kuten on tarkoitettu. Voi kasvaa läpi, jos suunnilleen kaikki muukin menee pieleen, niin onko sillä sitten enää väliä. Kasvinsuojelu hiukan varoen, niin hyvä varmaankin tulee. Kun tuki kerran halutaan, ja sen eteen tehdään töitä ja sijoitetaan rahaakin, kannattaa kaikki hyvät ominaisuudet käyttää hyödyksi. Ei silti kannata tehdä asioita liian vaikeiksi. Ensin näin, ja jos siltä tuntuu,kehittää hommaa seuraavaksi vuodeksi eteenpäin.
-
Normi rivikylvökone on siis hylätty liian hitaana. Itse ajattelin wappuna laittaessani syysvehnän orastoon apilaseosta, että se on yhtä paljon rikkaäestystä kuin kylvöä, niin siinä tuli sitten 2 hommaa * 3m = 6m hommia kertavedolla.
-
"Kasvinsuojelu hiukan varoen"....... ;D
Alkaa rikat rehottamaan ens kesänä muidenkin kuin luomuviljelijöiden pelloilla.
-
Ei se nyt huono ideakaan ole sitoa kasvustoon ravinteita.
Eikö nuo ravinteiden sitojat vie siltä pääkasvilta voimat, pitääkö lannoittaa tuplaten enempi :o
Aikanaan 80-luvulla Viikin aluskasvikokeissa se aluskasvin "ravinteita syövä vaikutus" oli arvioitavissa ykköskiloiksi typpeä hehtaaria kohti, ainakin viljan typpilannoitustasoilla 10/50/90 kg.
Petri
Rikkakasvien väitetään kasvinsuojelumainoksissa vievän viljalta kaiken voiman, miksei nämä sitojat sitä muka tee? ::)
-
Ei se nyt huono ideakaan ole sitoa kasvustoon ravinteita.
Eikö nuo ravinteiden sitojat vie siltä pääkasvilta voimat, pitääkö lannoittaa tuplaten enempi :o
Aikanaan 80-luvulla Viikin aluskasvikokeissa se aluskasvin "ravinteita syövä vaikutus" oli arvioitavissa ykköskiloiksi typpeä hehtaaria kohti, ainakin viljan typpilannoitustasoilla 10/50/90 kg.
Petri
Rikkakasvien väitetään kasvinsuojelumainoksissa vievän viljalta kaiken voiman, miksei nämä sitojat sitä muka tee? ::)
Eikös tässä ratkaise se mitä kasvia siellä käyttää? Eikös apilat ota typet ilmasta ja se pääkasvikin voisi ehkä hyötyä siitä jotenkin. Silloin varmaan tulisi kylvö kyllä suorittaa pääkasvin kylvön yhteydessä ja sitten ihmeteltäisiin mitä torjunta-aineita voidaan käyttää. ;D
-
Tota, kestääkö apila hukkakauramyrkyn??
-
Ei se nyt huono ideakaan ole sitoa kasvustoon ravinteita.
Eikö nuo ravinteiden sitojat vie siltä pääkasvilta voimat, pitääkö lannoittaa tuplaten enempi :o
Aikanaan 80-luvulla Viikin aluskasvikokeissa se aluskasvin "ravinteita syövä vaikutus" oli arvioitavissa ykköskiloiksi typpeä hehtaaria kohti, ainakin viljan typpilannoitustasoilla 10/50/90 kg.
Petri
Rikkakasvien väitetään kasvinsuojelumainoksissa vievän viljalta kaiken voiman, miksei nämä sitojat sitä muka tee? ::)
Eikös tässä ratkaise se mitä kasvia siellä käyttää? Eikös apilat ota typet ilmasta ja se pääkasvikin voisi ehkä hyötyä siitä jotenkin. Silloin varmaan tulisi kylvö kyllä suorittaa pääkasvin kylvön yhteydessä ja sitten ihmeteltäisiin mitä torjunta-aineita voidaan käyttää. ;D
Apila haluaa pitää typpensä itellään, herne on joviaalimpi luovuttamaan sitä.
-
"Kasvinsuojelu hiukan varoen"....... ;D
Alkaa rikat rehottamaan ens kesänä muidenkin kuin luomuviljelijöiden pelloilla.
Gramma ja mcpa aineilla saa pidettyä suojaviljoista apila nurmiseoksen hengissä ja rikat loitolla kohtuu hyvin. Riippuu paljon lähtötilanteesta, onko esim. valmiiksi hyvä arsenaali ongelma "kerääjäkasveja" pellolla. Suojaviljasta joita ollu niin menee rikkatorjunta myöhäiseksi, kun odotettava että apila on oikeassa kasvuvaiheessa, että kestää gramma mcpa kokkelilla ruiskuttaa.
-
Ei se nyt huono ideakaan ole sitoa kasvustoon ravinteita.
Eikö nuo ravinteiden sitojat vie siltä pääkasvilta voimat, pitääkö lannoittaa tuplaten enempi :o
Aikanaan 80-luvulla Viikin aluskasvikokeissa se aluskasvin "ravinteita syövä vaikutus" oli arvioitavissa ykköskiloiksi typpeä hehtaaria kohti, ainakin viljan typpilannoitustasoilla 10/50/90 kg.
Petri
Rikkakasvien väitetään kasvinsuojelumainoksissa vievän viljalta kaiken voiman, miksei nämä sitojat sitä muka tee? ::)
Eikös tässä ratkaise se mitä kasvia siellä käyttää? Eikös apilat ota typet ilmasta ja se pääkasvikin voisi ehkä hyötyä siitä jotenkin. Silloin varmaan tulisi kylvö kyllä suorittaa pääkasvin kylvön yhteydessä ja sitten ihmeteltäisiin mitä torjunta-aineita voidaan käyttää. ;D
Jos maassa on ylimääräistä typpeä, niin kyllä apila ensin aen ensin käyttää ja sitten rupeaa vasta ilmasta sitomaan. Apilahan pitää ympätä että se sitoo typpeä ja minun käsittääkseni ymppi bakteeri kuolee jos käytetään apupaskaa-
-
Ei se nyt huono ideakaan ole sitoa kasvustoon ravinteita.
Eikö nuo ravinteiden sitojat vie siltä pääkasvilta voimat, pitääkö lannoittaa tuplaten enempi :o
Aikanaan 80-luvulla Viikin aluskasvikokeissa se aluskasvin "ravinteita syövä vaikutus" oli arvioitavissa ykköskiloiksi typpeä hehtaaria kohti, ainakin viljan typpilannoitustasoilla 10/50/90 kg.
Petri
Rikkakasvien väitetään kasvinsuojelumainoksissa vievän viljalta kaiken voiman, miksei nämä sitojat sitä muka tee? ::)
Eikös tässä ratkaise se mitä kasvia siellä käyttää? Eikös apilat ota typet ilmasta ja se pääkasvikin voisi ehkä hyötyä siitä jotenkin. Silloin varmaan tulisi kylvö kyllä suorittaa pääkasvin kylvön yhteydessä ja sitten ihmeteltäisiin mitä torjunta-aineita voidaan käyttää. ;D
Jos maassa on ylimääräistä typpeä, niin kyllä apila ensin aen ensin käyttää ja sitten rupeaa vasta ilmasta sitomaan. Apilahan pitää ympätä että se sitoo typpeä ja minun käsittääkseni ymppi bakteeri kuolee jos käytetään apupaskaa-
Tässä linkissä onkin jotain tietoa nuosta joittenkin eri kasvien typenkulkeutumisesta. Raiheinä näköjään ottaa eniten pääkasvilta ravinteita ::)
http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B34693AE2-9E91-47DF-B8A5-4633E7412627%7D/70417
-
Jos maassa on ylimääräistä typpeä, niin kyllä apila ensin aen ensin käyttää ja sitten rupeaa vasta ilmasta sitomaan. Apilahan pitää ympätä että se sitoo typpeä ja minun käsittääkseni ymppi bakteeri kuolee jos käytetään apupaskaa-
Apilan typenottokyky on vain paljon heikompi kuin heinäkasveilla. Mutta ottaa, toki. Bakteeri ei kuole apupaskasta, mutta jos se on vuositolkulla siellä maassa ihan hyödytönnä, niin kanta vähenee. Ja niin kauan kun sillä apilalla on sitä apulannan typpeä ulottuvilla, niin ei ota bakteeria tekemään nystyrää. Kun typpipula sitten yllättää, niin nystyränmuodostuksessa ja tehokkaan typensidonnan käynnistymisessä menee helposti parikin viikkoa. Siinä vaiheessa ollaan jääty jo jälkeen tuosta heinäkasvista.
Petri
-
Ei se nyt huono ideakaan ole sitoa kasvustoon ravinteita.
Eikö nuo ravinteiden sitojat vie siltä pääkasvilta voimat, pitääkö lannoittaa tuplaten enempi :o
Aikanaan 80-luvulla Viikin aluskasvikokeissa se aluskasvin "ravinteita syövä vaikutus" oli arvioitavissa ykköskiloiksi typpeä hehtaaria kohti, ainakin viljan typpilannoitustasoilla 10/50/90 kg.
Petri
Rikkakasvien väitetään kasvinsuojelumainoksissa vievän viljalta kaiken voiman, miksei nämä sitojat sitä muka tee? ::)
No tuossa rikka-aineiden myyjien informaatiossa voi olla tiettyä tarkoitushakuisuutta... No, ei vaisinkaan. Moni rikkakasvi kykenee aika nopeaan ja runsaaseen kasvustoon, kilpaillen viljakasvuston kanssa ihan kaikesta. Heinät ovat hitaita ja vaatimattomampia kasvultaan, alkukesästä.
Ajoitus ratkaisee. Useimmat heinäkasvit ovat alkukehityksessään, varsinkin hyvän viljakasvuston alla, hitaanlaisia. Viljojen typenottorytmi taas on alkukesäpainotteinen. Eli siinä vaiheessa, kun vilja sitä typpeä tarvitsee, niin heinän otto on vielä vähäistä. Heinien typenotto (lukuunottamatta "optimaalisesti" kylvettyä raiheinää) alkaa täydellä teholla vasta sitten, kun viljojen typenotto alkaa olla jo ohi.
Petri
-
No mitenkäs syysrypsi ottaa pääsääntöisesti typpensä ensimmäisenä vuotena, maasta vai ilmasta? Ajattelin jos sitä viskelis viljan oraille ks-ruiskutusten jälkeen, sitä kun olisi kärryllinen suulissa.
-
Mitenkäs tämä?
http://www.nettikone.com/overum/tive-jet/1251214
Välityksiä pitää rukata. Tehdä sinne väliin alennusvaihde, ylimääräinen ketjuvälitys millä saadaan syöttölaite pyörimään tarpeeksi hitaasti pieniä levitysmääriä varten.
-
Laittaa eteen toisen reppuruiskun ja ruiskuttaa siemenet ilman suuttimia ja sihtejä veden kera. Itääkin paremmin kun on litimärkiä.
-
Sekoittuvatko tasaisesti vedessä? ???
Meinaan etteivät mene suurin osa heti alkuun tai vasta lopuksi, kelluvan melkein kuvittelisin piensiementen...
-
Laittaa eteen toisen reppuruiskun ja ruiskuttaa siemenet ilman suuttimia ja sihtejä veden kera. Itääkin paremmin kun on litimärkiä.
Toi kävi kans mielessä, mutta moottoripyörää vois harkita oikeestikin. Sen perällä ei pikku sähköhuiska paljoa paina ladattunakaan, ja vauhtia kun pitää, ei mee siementä paljoa hehtaarille. Jäljetkin orasmaassa olemattomia. Voi ajaa vaikka viiden metrin välein ;)
-
Kerääjäkasvihulluus sen kuin yltyy, mitä villeimpiä ehdotuksia satelee....Ennustetaanpas vähäsen:
Seuraavan parin vuoden aikana odotettavissa:
Lukuisia sanktioita, kun tarkastajat, johtuen korvauksen suuruudesta, kiinnittävät erityistä huomiota juuri kerääjäkasvikasvustojen käytännnön toteutuksiin tiloilla, epätasaisia kasvustoja, pieleen menneitä kasvustoja, ei kasvustoja ollenkaan, vaikka papereissa niin lukeekin, vääriä kasveja, Mavissa todetaan että tämähän on mennyt ihan näennäiskerääjäkasvipelleilyksi koko homma ja koko tukimuoto lakkautetaan.
-
Joopa. Apilansiemen popsahtaa yli kymppiin kilo ja sitä vaaditaan vähintään 4kg/ha. Joutuuko glyfosaattia laittamaan jossain tilanteessa kerääjäkasvin takia. Entä tuleeko sadon pudotusta. Entäs sitten sitoutuuko virkamieskunta/valtio pitämään tukitasot koko 5v. kauden samoina.
Onko siis ehdot koko kauden samat. Eli olisiko tulos parempi kun ei laittaisi koko kerääjää.
Näyttää hiukan siltä, että koko ymppiin sitoutuminen on aika nollatouhua. Taitais lannoitetasot saada olla paremmat, ja voisi visunkin tehdä ilman pellonkäyttösuunnitelmaa, joka sekin on tosi hullu mikäli se sitoo.
-
Laittaa eteen toisen reppuruiskun ja ruiskuttaa siemenet ilman suuttimia ja sihtejä veden kera. Itääkin paremmin kun on litimärkiä.
Et sää nyt niin kaukana todelisuudesta nyt ole, tieluiska on kylvänyt luiskia pitkään veden kanssa.
https://www.youtube.com/watch?v=-z3nbXdBqZo
http://www.tieluiska.fi/fi/maa-ja-ympaeristoerakentaminen/ympaeristoerakentaminen/
-
Joopa. Apilansiemen popsahtaa yli kymppiin kilo ja sitä vaaditaan vähintään 4kg/ha. Joutuuko glyfosaattia laittamaan jossain tilanteessa kerääjäkasvin takia. Entä tuleeko sadon pudotusta. Entäs sitten sitoutuuko virkamieskunta/valtio pitämään tukitasot koko 5v. kauden samoina.
Onko siis ehdot koko kauden samat. Eli olisiko tulos parempi kun ei laittaisi koko kerääjää.
Näyttää hiukan siltä, että koko ymppiin sitoutuminen on aika nollatouhua. Taitais lannoitetasot saada olla paremmat, ja voisi visunkin tehdä ilman pellonkäyttösuunnitelmaa, joka sekin on tosi hullu mikäli se sitoo.
Lohkokohtainen ja vuosikohtainen valinta.
-
Kerääjäkasvihulluus sen kuin yltyy, mitä villeimpiä ehdotuksia satelee....Ennustetaanpas vähäsen:
Seuraavan parin vuoden aikana odotettavissa:
Lukuisia sanktioita, kun tarkastajat, johtuen korvauksen suuruudesta, kiinnittävät erityistä huomiota juuri kerääjäkasvikasvustojen käytännnön toteutuksiin tiloilla, epätasaisia kasvustoja, pieleen menneitä kasvustoja, ei kasvustoja ollenkaan, vaikka papereissa niin lukeekin, vääriä kasveja, Mavissa todetaan että tämähän on mennyt ihan näennäiskerääjäkasvipelleilyksi koko homma ja koko tukimuoto lakkautetaan.
Niimpä. Siihen mennessä otetaan kaikki irti!
-
Ei tarttis noudattaa täydentäviä ehtoja, eikä käyttää lannoitteiden taulukkoarvoja, eikä käydä ruiskutuskurssia, eikä testata ruiskua.
Mikäli luopuis koko sitoumuksesta. Ei siinä menetä kuin 54€/ha. Kaikki valinnaiset toimenpiteet näyttävät siltä, että saa vain kulukorvauksen.Kun kukaan ei sitoutuisi tähän systeemiin, loppuisi ympäristötarkastajien työt, ja byrokratia pienenisi. Kun aina haukumme vaikeaa byrokratiaa, olemme itse osittain syypäitä sen ylläpitoon.
Vaikka toimenpiteet on valittavissa vuosikohtaisesti, on monta helpotusta, jos ei sitoudu koko leikkiin. Tässä on vielä sekin hulluus, että viljelijät itse kirjoittavat lainsäädäntöä sitoutumalla johonkin toimenpiteeseen, koska yleistynyt toimenpide viedään laisäädäntöön seuraavalla sitoutumiskaudella. Että harkitaas vielä
-
Ei tarttis noudattaa täydentäviä ehtoja, eikä käyttää lannoitteiden taulukkoarvoja, eikä käydä ruiskutuskurssia, eikä testata ruiskua.
Mikäli luopuis koko sitoumuksesta. Ei siinä menetä kuin 54€/ha. Kaikki valinnaiset toimenpiteet näyttävät siltä, että saa vain kulukorvauksen.Kun kukaan ei sitoutuisi tähän systeemiin, loppuisi ympäristötarkastajien työt, ja byrokratia pienenisi. Kun aina haukumme vaikeaa byrokratiaa, olemme itse osittain syypäitä sen ylläpitoon.
Vaikka toimenpiteet on valittavissa vuosikohtaisesti, on monta helpotusta, jos ei sitoudu koko leikkiin. Tässä on vielä sekin hulluus, että viljelijät itse kirjoittavat lainsäädäntöä sitoutumalla johonkin toimenpiteeseen, koska yleistynyt toimenpide viedään laisäädäntöön seuraavalla sitoutumiskaudella. Että harkitaas vielä
Sun on laskimessa pikselit ja binäärit ny pikkasen metikössä. :o
-
Ei tarttis noudattaa täydentäviä ehtoja, eikä käyttää lannoitteiden taulukkoarvoja, eikä käydä ruiskutuskurssia, eikä testata ruiskua.
Mikäli luopuis koko sitoumuksesta. Ei siinä menetä kuin 54€/ha. Kaikki valinnaiset toimenpiteet näyttävät siltä, että saa vain kulukorvauksen.Kun kukaan ei sitoutuisi tähän systeemiin, loppuisi ympäristötarkastajien työt, ja byrokratia pienenisi. Kun aina haukumme vaikeaa byrokratiaa, olemme itse osittain syypäitä sen ylläpitoon.
Vaikka toimenpiteet on valittavissa vuosikohtaisesti, on monta helpotusta, jos ei sitoudu koko leikkiin. Tässä on vielä sekin hulluus, että viljelijät itse kirjoittavat lainsäädäntöä sitoutumalla johonkin toimenpiteeseen, koska yleistynyt toimenpide viedään laisäädäntöön seuraavalla sitoutumiskaudella. Että harkitaas vielä
Sun on laskimessa pikselit ja binäärit ny pikkasen metikössä. :o
Niin siis, mitä saa sillä 54 eurolla ? Vähennetyn lannoituksen kirouksen ?
Tetriksen pakkopelaamisen typpi- ja fosforigrammoilla ? Viisivuotissuunnitelman, joka
pitää itse laskeskella ?
Kaikki muut "lisätoimenpiteet" ovat kiusoja, jotka saattavat viedä sadosta
saman verran kuin antavat tukea. Joku 80 % kasvipeitteisyys ei ole mikään
nenää niistämällä tehtävä homma, kun nyt on se 50%;:kin ollut tiukalla,
ja keväällä tehtynä on perusmuokkaus epäonnistunut pariinkin
kertaan viime kaudella. Kyllä sitä syysviljasta syysviljalle pystyy muutaman
vuoden pinnistelemään, mutta luoho sen sitten valtaa. Lantakorvaukselle pistää
kaupunki topin, suojelee pohjavesialueitaan.
Kyllä siis tuo tilatuki ja LFA näyttävät olevan se merkittävin painopiste,
ja ympäristökorvaus lähinnä näpertelyä. Luomuun tuo järjestelmä painostaa,
siellä saa sitte rehellisesti luomuilla.
Jos viljan hinta palaa johonkin lähelle 200 eukkoa, voi olla harmituksessa
märkää juuriruohotusta puiskennella. Tai mallasohraa.
Tietenkin niillä, joilla muutenkin on liikaa peltoa, on jonkun neljännestuhannen ha:n
apilakerääjä-viherlannoitus LHP - riistat aivan mainioita kohteita fenttiä ulkoiluttaa
- joskus silloin kun renki sattuu kerkiämään.
-SS-
-
Tän päivän maaseudus oli, et 54€ maksetaan niin kotieläin kuin kasvitilalle joka hehtaarille. Sitten valinnan mukaan korvauksia (lähinnä kulukorvauksia) niille hehtaareille joissa jotain temppuja tehty.Voipi olla, että esim säki ei enää kelpaa kasvipeitteeksi, kunhan ehdot ovat selvillä. Kyllähän Lappalaisen kommenttikin jo kertoo, että lähes tyhjää tässä tarjotaan. Uskon, että nämä ns. valinnaiset toimenpiteet tehdään niin kalliiksi ettei käteen jää kuin luu,kunhan lopulliset ehdot on sorvattu
-
Kai nuota lisätoikkarointeja kannattaa sitoumukseen ruksailla, kun niitä ei oo silti pakko tehdä :o
-
Tän päivän maaseudus oli, et 54€ maksetaan niin kotieläin kuin kasvitilalle joka hehtaarille. Sitten valinnan mukaan korvauksia (lähinnä kulukorvauksia) niille hehtaareille joissa jotain temppuja tehty.Voipi olla, että esim säki ei enää kelpaa kasvipeitteeksi, kunhan ehdot ovat selvillä. Kyllähän Lappalaisen kommenttikin jo kertoo, että lähes tyhjää tässä tarjotaan. Uskon, että nämä ns. valinnaiset toimenpiteet tehdään niin kalliiksi ettei käteen jää kuin luu,kunhan lopulliset ehdot on sorvattu
Tuokin sorvi saadaan käyntiin vasta sitten kun me ollaan pantu ruksit papereihin ja nimet alle >:( ::)
-
Et nyt taida huomata, että juuri sitoutuminen tässä on se pointti, jolla pitkällä juoksulla meitä kyykytetään. Siitä sitoutumisesta tulee jo nuo SS:n mainitsemat kiusat. Sitten kun kaikki ottaa pikkurahankiilto silmissä jonkin toimenpiteen, lisätään se lakiin ja korvaus poistuu.
-
Kai nuota lisätoikkarointeja kannattaa sitoumukseen ruksailla, kun niitä ei oo silti pakko tehdä :o
Jaa siis koko rivi vaan täyteen ja tekemään sitä mukaan kuin sattuu tulemaan ?
Enpä usko.
-SS-
-
Tän päivän maaseudus oli, et 54€ maksetaan niin kotieläin kuin kasvitilalle joka hehtaarille. Sitten valinnan mukaan korvauksia (lähinnä kulukorvauksia) niille hehtaareille joissa jotain temppuja tehty.Voipi olla, että esim säki ei enää kelpaa kasvipeitteeksi, kunhan ehdot ovat selvillä. Kyllähän Lappalaisen kommenttikin jo kertoo, että lähes tyhjää tässä tarjotaan. Uskon, että nämä ns. valinnaiset toimenpiteet tehdään niin kalliiksi ettei käteen jää kuin luu,kunhan lopulliset ehdot on sorvattu
Nii LHP viherlannoitukset monimuotoisuudet ne pudottaa sen 54 euroa pois niiden viemältä alalta, käsitykseni mukaan.
-SS-
-
Minä jo yritin edelis kerroilla sanoa tästä.
En nimittäin viime kerallakaan sitoutunut mihinkään lisätoimenpiteisiin aluksi. Kuten en alkuun sitoutunut EHT:kään.
Pari vuotta yksinäni jaksoin tapella järjestelmän pöljyyttä vastaa ja sitten luovutin kun muut ois vaikka kiivenny perse edellä puuhun rahan kiilto silmissä!
Maajussit on vain niin luuseri porukkaa että kun virkamies sanoo "HYPPÄÄ!" niin maajussit HYPPÄÄ!
-
Kyllä toi satasen korvaus on taas ajateltu, että saadaan myytyä rikkaäes/pneumaattinen kylvin porukoille. sit ruvetaan oikeen luomuilemaan. Tässä kerääjäkasvis on varmaan ideana, ettei noita kemikaaleja enää paljon tarvittaisikaan.
Italian raiheinää 3kg/ha viljansiemenen sekaan säiliöön.
5kg/ha Italianraiheinää ja laita vielä 0,5-1 kg/ha valkoapilaa mukaan. Kerääjäkasvusto ei välttämättä ole täysin tasainen, mutta mielestäni toimisi kuten on tarkoitettu. Voi kasvaa läpi, jos suunnilleen kaikki muukin menee pieleen, niin onko sillä sitten enää väliä. Kasvinsuojelu hiukan varoen, niin hyvä varmaankin tulee. Kun tuki kerran halutaan, ja sen eteen tehdään töitä ja sijoitetaan rahaakin, kannattaa kaikki hyvät ominaisuudet käyttää hyödyksi. Ei silti kannata tehdä asioita liian vaikeiksi. Ensin näin, ja jos siltä tuntuu,kehittää hommaa seuraavaksi vuodeksi eteenpäin.
5 kg italialaista viljan sekaan kuulostaa itsemurhalta puinnin suhteen. :o
-
Kyllä toi satasen korvaus on taas ajateltu, että saadaan myytyä rikkaäes/pneumaattinen kylvin porukoille. sit ruvetaan oikeen luomuilemaan. Tässä kerääjäkasvis on varmaan ideana, ettei noita kemikaaleja enää paljon tarvittaisikaan.
Italian raiheinää 3kg/ha viljansiemenen sekaan säiliöön.
5kg/ha Italianraiheinää ja laita vielä 0,5-1 kg/ha valkoapilaa mukaan. Kerääjäkasvusto ei välttämättä ole täysin tasainen, mutta mielestäni toimisi kuten on tarkoitettu. Voi kasvaa läpi, jos suunnilleen kaikki muukin menee pieleen, niin onko sillä sitten enää väliä. Kasvinsuojelu hiukan varoen, niin hyvä varmaankin tulee. Kun tuki kerran halutaan, ja sen eteen tehdään töitä ja sijoitetaan rahaakin, kannattaa kaikki hyvät ominaisuudet käyttää hyödyksi. Ei silti kannata tehdä asioita liian vaikeiksi. Ensin näin, ja jos siltä tuntuu,kehittää hommaa seuraavaksi vuodeksi eteenpäin.
5 kg italialaista viljan sekaan kuulostaa itsemurhalta puinnin suhteen. :o
Yks lako joka on niin paha ettei enää nouse niin se on siinä.
-
Tän päivän maaseudus oli, et 54€ maksetaan niin kotieläin kuin kasvitilalle joka hehtaarille. Sitten valinnan mukaan korvauksia (lähinnä kulukorvauksia) niille hehtaareille joissa jotain temppuja tehty.Voipi olla, että esim säki ei enää kelpaa kasvipeitteeksi, kunhan ehdot ovat selvillä. Kyllähän Lappalaisen kommenttikin jo kertoo, että lähes tyhjää tässä tarjotaan. Uskon, että nämä ns. valinnaiset toimenpiteet tehdään niin kalliiksi ettei käteen jää kuin luu,kunhan lopulliset ehdot on sorvattu
Nii LHP viherlannoitukset monimuotoisuudet ne pudottaa sen 54 euroa pois niiden viemältä alalta, käsitykseni mukaan.
-SS-
Jos tuokin on nyt sitten noin >:( >:( >:( Ihan turha noiden "kouluttajienkaan" oli joulukuussa noita luentojaan pitää, sillä ei silloin vielä mistään tuollaisesta ollut puhetta. Silloin pysyvä nurmikin oli vasta "suunnittelua" :(
-
Mää kysäisin täs taannoin maataloussihteeriltä, että kannattaako tohon ymppiin liittyäkään 54-euron takia, se sano että kannattaa, kun ne samat hommat pitää tehdä vaikkei liitykkään, onko noin? >:(
-
Mää kysäisin täs taannoin maataloussihteeriltä, että kannattaako tohon ymppiin liittyäkään 54-euron takia, se sano että kannattaa, kun ne samat hommat pitää tehdä vaikkei liitykkään, onko noin? >:(
Sen suuntaisia huhuja on kyllä kuulunut että täydentäviin ehtoihin tulisi lähes vastaavat lannoitusrajat tms.
-
Mää kysäisin täs taannoin maataloussihteeriltä, että kannattaako tohon ymppiin liittyäkään 54-euron takia, se sano että kannattaa, kun ne samat hommat pitää tehdä vaikkei liitykkään, onko noin? >:(
Sen suuntaisia huhuja on kyllä kuulunut että täydentäviin ehtoihin tulisi lähes vastaavat lannoitusrajat tms.
Mut eiks täydentävät ehdot laadita EU-tasolla, ei kai Suomen viranomaiset niitä voi oman mielensä mukaan muutella? Näin olen käsittänyt, sittenhän ne jouduttais nuo lannoitusrajat muuttamaan koko euroopassa, mikä olisi aivan mieletöntä.
-
En usko että nitraattidirektiiviä ruvettaisiin tiukentamaan. Silloinhan Hollantilaiset ja Tanskalsiset olis kirjaimellisesti p.a.s.k.a.s.s.a kaulaansa myöten.
Eri asia sitten sorvataanko nitraattiasetusta Suomessa. En kyllä usko siihenkään kun Vihreät lähti hallituksesta ja vaalit tulossa.
-
Noh, tälläiselle kolmetonnari kasvinviljelijälle kaikki tuet ovat elinehto.
Jos nyt mitään ymmärrän niin paalua tulee tästä lähin seuraavasti
perus 54€ joka hehtaarille
80% kasvipeitteisyydestä 54€ hehtaarille
Puuromiehen ympäristökorvaus coktail:
Valkoapilalla höystetyt kolmetonnari viljat 54€+54€+100€ = 208€
LHP 54+54+120 =228€
Viherlannoitus 54+54+54= 162€
https://www.youtube.com/watch?v=DqW_5vTBAXw (https://www.youtube.com/watch?v=DqW_5vTBAXw)
-
Noh, tälläiselle kolmetonnari kasvinviljelijälle kaikki tuet ovat elinehto.
Jos nyt mitään ymmärrän niin paalua tulee tästä lähin seuraavasti
perus 54€ joka hehtaarille
80% kasvipeitteisyydestä 54€ hehtaarille
Puuromiehen ympäristökorvaus coktail:
Valkoapilalla höystetyt kolmetonnari viljat 54€+54€+100€ = 208€
LHP 54+54+120 =228€
Viherlannoitus 54+54+54= 162€
https://www.youtube.com/watch?v=DqW_5vTBAXw (https://www.youtube.com/watch?v=DqW_5vTBAXw)
Ehkä väärä ketju mut laitetaan
Ei ihan:
Peltojen talviaikaisesta kasvipeitteisyydestä ei makseta lohkoille:
1) joille on ilmoitettu ympäristösitoumukseen sisältyvä suojavyöhyke, monivuotinen ympäris-tönurmi, luonnonhoitopeltonurmi, viherlannoitusnurmi, monimuotoisuuspelto tai katteen käyttö puutarhakasveilla ja siemenperunalla;
Ravinteiden tasapainoinen käyttö -toimenpiteestä ei makseta korvausta kesannoille. Korvausta ei makseta myöskään suojavyöhykkeille, luonnonhoitopeltonurmille, viherlannoitusnurmille, monimuotoisuuspelloille eikä kurki-, hanhi- ja joutsenpelloille.
Olen jäänyt sellaiseen käsitykseen, että LHP, VLN kerryttää kasvipeitteisyys alaa mutta korvausta niistä ei makseta.
Eli Pelto 100ha = VLN 20ha LHP 10ha Sänki 30ha Kevytmuokattu 40ha
Peitteisyys VLN 20ha +LHP 10ha +sänki 30ha + kevytmuokkausta hyväksytään 20ha = 80ha = 80% -> maksetaan sängen osuudelle eli 30% alasta
-
Mää kysäisin täs taannoin maataloussihteeriltä, että kannattaako tohon ymppiin liittyäkään 54-euron takia, se sano että kannattaa, kun ne samat hommat pitää tehdä vaikkei liitykkään, onko noin? >:(
Sen suuntaisia huhuja on kyllä kuulunut että täydentäviin ehtoihin tulisi lähes vastaavat lannoitusrajat tms.
Mut eiks täydentävät ehdot laadita EU-tasolla, ei kai Suomen viranomaiset niitä voi oman mielensä mukaan muutella? Näin olen käsittänyt, sittenhän ne jouduttais nuo lannoitusrajat muuttamaan koko euroopassa, mikä olisi aivan mieletöntä.
En mä kyllä varmaksi tiedä mutta tuon mukaan täydentäviä ehtoja säädetään sekä Eu:n että kansallisella lainsäädännöllä.
http://www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/viljelija/taydentavat-ehdot/Sivut/Taydentavien-ehtojen-saadokset.aspx ,
-
Äh haaveet kaatuu, oli jo muutaman minuutin ajan tunne että maanviljelyllä voisi tienata kuten normaalitöissä.
Puuromiehen ympäristökorvaus coktail: ( vesio 2 )
neljätonnari viljat 54+54 = 108€
Valkoapilalla höystetyt kolmetonnari viljat 54€+54€+100€ = 208€
LHP 120€
Viherlannoitus 54€
Näillä korvauksilla viherlannoitukset jää tekemättä, ihan *******hommaa.
-
Äh haaveet kaatuu, oli jo muutaman minuutin ajan tunne että maanviljelyllä voisi tienata kuten normaalitöissä.
Puuromiehen ympäristökorvaus coktail: ( vesio 2 )
neljätonnari viljat 54+54 = 108€
Valkoapilalla höystetyt kolmetonnari viljat 54€+54€+100€ = 208€
LHP 120€
Viherlannoitus 54€
Näillä korvauksilla viherlannoitukset jää tekemättä, ihan *******hommaa.
Eiks sen voi ilmoittaa vaikka säilörehuna ja jos sadonkorjuu velvoitetta kerran tukiehdoissa ei jatkossa ole hoitaa sitä kuten viherlannoitusnurmea.. ??? Viljelty nurmihan käsittääkseni on oikeutettu kasvipeitteisyys korvaukseen.
-
Äh haaveet kaatuu, oli jo muutaman minuutin ajan tunne että maanviljelyllä voisi tienata kuten normaalitöissä.
Puuromiehen ympäristökorvaus coktail: ( vesio 2 )
neljätonnari viljat 54+54 = 108€
Valkoapilalla höystetyt kolmetonnari viljat 54€+54€+100€ = 208€
LHP 120€
Viherlannoitus 54€
Näillä korvauksilla viherlannoitukset jää tekemättä, ihan *******hommaa.
Eiks sen voi ilmoittaa vaikka säilörehuna ja jos sadonkorjuu velvoitetta kerran tukiehdoissa ei jatkossa ole hoitaa sitä kuten viherlannoitusnurmea.. ??? Viljelty nurmihan käsittääkseni on oikeutettu kasvipeitteisyys korvaukseen.
Tämä on The Kysymys. Ei ollut Suomen virkamiesten idea korjuuvelvoitteen poistuminen, saas nähdä millä se yritetään keplotella mukaan.
-
Noh, tälläiselle kolmetonnari kasvinviljelijälle kaikki tuet ovat elinehto.
Jos nyt mitään ymmärrän niin paalua tulee tästä lähin seuraavasti
perus 54€ joka hehtaarille
80% kasvipeitteisyydestä 54€ hehtaarille
Puuromiehen ympäristökorvaus coktail:
Valkoapilalla höystetyt kolmetonnari viljat 54€+54€+100€ = 208€
LHP 54+54+120 =228€
Viherlannoitus 54+54+54= 162€
https://www.youtube.com/watch?v=DqW_5vTBAXw (https://www.youtube.com/watch?v=DqW_5vTBAXw)
Ehkä väärä ketju mut laitetaan
Ei ihan:
Peltojen talviaikaisesta kasvipeitteisyydestä ei makseta lohkoille:
1) joille on ilmoitettu ympäristösitoumukseen sisältyvä suojavyöhyke, monivuotinen ympäris-tönurmi, luonnonhoitopeltonurmi, viherlannoitusnurmi, monimuotoisuuspelto tai katteen käyttö puutarhakasveilla ja siemenperunalla;
Ravinteiden tasapainoinen käyttö -toimenpiteestä ei makseta korvausta kesannoille. Korvausta ei makseta myöskään suojavyöhykkeille, luonnonhoitopeltonurmille, viherlannoitusnurmille, monimuotoisuuspelloille eikä kurki-, hanhi- ja joutsenpelloille.
Olen jäänyt sellaiseen käsitykseen, että LHP, VLN kerryttää kasvipeitteisyys alaa mutta korvausta niistä ei makseta.
Eli Pelto 100ha = VLN 20ha LHP 10ha Sänki 30ha Kevytmuokattu 40ha
Peitteisyys VLN 20ha +LHP 10ha +sänki 30ha + kevytmuokkausta hyväksytään 20ha = 80ha = 80% -> maksetaan sängen osuudelle eli 30% alasta
Tässä on nyt niin monta kertaa mietitty, että maksetaanko se 20-80% tuki koko alalle (miinus LHP ja VLN) vai ainoastaan noin miten kuvailit. Kertokaa joku totuus jo, aika merkittävä asia kasvipeitteisyyksiä mietittäessä. Kai se 20% sänkimuokattu ala sentään sen kasvipeitteisyytuen saa. Eihän tossa ole mitään järkeä muuten kasvipeitteisyystuet putoo murto-osaan viime kaudesta.
-
Olen kiertänyt kaikki lähialueen maatilat ja kysellyt kerääjäkasveista. Joka paikassa levitellään käsiä eikä jaeta mitään tietoa kokemattomalle >:(
Yleensä vastaukset on tyyliin "herra ottaa ja herra antaa, tuntemattomia ovat vielä EU-herran tiet"
-
Noh, tälläiselle kolmetonnari kasvinviljelijälle kaikki tuet ovat elinehto.
Jos nyt mitään ymmärrän niin paalua tulee tästä lähin seuraavasti
perus 54€ joka hehtaarille
80% kasvipeitteisyydestä 54€ hehtaarille
Puuromiehen ympäristökorvaus coktail:
Valkoapilalla höystetyt kolmetonnari viljat 54€+54€+100€ = 208€
LHP 54+54+120 =228€
Viherlannoitus 54+54+54= 162€
https://www.youtube.com/watch?v=DqW_5vTBAXw (https://www.youtube.com/watch?v=DqW_5vTBAXw)
Ehkä väärä ketju mut laitetaan
Ei ihan:
Peltojen talviaikaisesta kasvipeitteisyydestä ei makseta lohkoille:
1) joille on ilmoitettu ympäristösitoumukseen sisältyvä suojavyöhyke, monivuotinen ympäris-tönurmi, luonnonhoitopeltonurmi, viherlannoitusnurmi, monimuotoisuuspelto tai katteen käyttö puutarhakasveilla ja siemenperunalla;
Ravinteiden tasapainoinen käyttö -toimenpiteestä ei makseta korvausta kesannoille. Korvausta ei makseta myöskään suojavyöhykkeille, luonnonhoitopeltonurmille, viherlannoitusnurmille, monimuotoisuuspelloille eikä kurki-, hanhi- ja joutsenpelloille.
Olen jäänyt sellaiseen käsitykseen, että LHP, VLN kerryttää kasvipeitteisyys alaa mutta korvausta niistä ei makseta.
Eli Pelto 100ha = VLN 20ha LHP 10ha Sänki 30ha Kevytmuokattu 40ha
Peitteisyys VLN 20ha +LHP 10ha +sänki 30ha + kevytmuokkausta hyväksytään 20ha = 80ha = 80% -> maksetaan sängen osuudelle eli 30% alasta
Tässä on nyt niin monta kertaa mietitty, että maksetaanko se 20-80% tuki koko alalle (miinus LHP ja VLN) vai ainoastaan noin miten kuvailit. Kertokaa joku totuus jo, aika merkittävä asia kasvipeitteisyyksiä mietittäessä. Kai se 20% sänkimuokattu ala sentään sen kasvipeitteisyytuen saa. Eihän tossa ole mitään järkeä muuten kasvipeitteisyystuet putoo murto-osaan viime kaudesta.
Tästä on niin monta tietojaa kun on tuki tarkastajaakin. Mulle sanottiin viimevuoden puolella että sen saisi vain sille alalle minkä ilmoittaa kasvipeitteisyydeksi, eli ab:llä 20-80% ja c:llä 20-60%. Mutta nyt oli maastullissa että se maksettaisiinkin koko peltoalalle. Että ota tästä nyt selvää.
-
en ihmettelis että se maksettas vain lohkoille joilla toteutetaan. saadaan toimenpide näyttäämään paperilla lähes samalta tukitasoineen, mutta rahaa menee niukasta varannosta vain murto-osa.
muuten kyllä toimenpide kiinnostaa, kun 60% taso on ihan saavutettavissa. kultivointi on mulla perusmuokkaustapa ja syysvijaa yleensä reilusti jos keliä kylvää. sänkeäkin voi hiukan jättää talveksi esim. rapsin sängen kevätkylvöruuhkaa pidentämään. jos vielä LHPkin kelpaa prosentteihin vaikkei tukea saisikaan ni 60% realismia joka vuosi.
-
en ihmettelis että se maksettas vain lohkoille joilla toteutetaan. saadaan toimenpide näyttäämään paperilla lähes samalta tukitasoineen, mutta rahaa menee niukasta varannosta vain murto-osa.
muuten kyllä toimenpide kiinnostaa, kun 60% taso on ihan saavutettavissa. kultivointi on mulla perusmuokkaustapa ja syysvijaa yleensä reilusti jos keliä kylvää. sänkeäkin voi hiukan jättää talveksi esim. rapsin sängen kevätkylvöruuhkaa pidentämään. jos vielä LHPkin kelpaa prosentteihin vaikkei tukea saisikaan ni 60% realismia joka vuosi.
Minun käsittääkseni valitaan prosentti. Sitten syksyllä ilmoitetaan lohkot mitkä laitetaan kasvipeitteisyyteen ja sitten maksetaan tuki enintään sille alalle mikä on prosenteina. Eli jos valitset 60% ja sulla on 100 hehtaaria peltoa niin saat sen korkeintaan 60 hehtaarille ja sulla on oltava vähintään 60 hehtaaria kasvipeitteisyyttä.
-
entä jos ei saa lupaamaansa täyteen? esim. syyskylvöt vesittyy sateisen syyskuun vuoksi.
mää ajatteliin et ainakin sille alalle saa mitä kasvipeitteisenä on. esim. jos 100 ha tilalla alla olisi 79,5 ha kp:nä niin tuolle saisi tuen eikä 60 ha:lle vaikka 80 % ei ylittyisikään.
mut tosiaan monestakin paikkaa on saanu käsityksen että maksettaisiin kuten menneellä kaudella koko alalle ehkä miinus LHP ja VLN.
sori nyt menee ohi aikaisemman kerääjäkasviaiheen.
-
entä jos ei saa lupaamaansa täyteen? esim. syyskylvöt vesittyy sateisen syyskuun vuoksi.
mää ajatteliin et ainakin sille alalle saa mitä kasvipeitteisenä on. esim. jos 100 ha tilalla alla olisi 79,5 ha kp:nä niin tuolle saisi tuen eikä 60 ha:lle vaikka 80 % ei ylittyisikään.
mut tosiaan monestakin paikkaa on saanu käsityksen että maksettaisiin kuten menneellä kaudella koko alalle ehkä miinus LHP ja VLN.
sori nyt menee ohi aikaisemman kerääjäkasviaiheen.
Mulla on se käsitys että sille saa mikä on valittu prosentti. Se on sitten voi voi jos ei täytäkkään sitä prosenttia.
-
entä jos ei saa lupaamaansa täyteen? esim. syyskylvöt vesittyy sateisen syyskuun vuoksi.
mää ajatteliin et ainakin sille alalle saa mitä kasvipeitteisenä on. esim. jos 100 ha tilalla alla olisi 79,5 ha kp:nä niin tuolle saisi tuen eikä 60 ha:lle vaikka 80 % ei ylittyisikään.
mut tosiaan monestakin paikkaa on saanu käsityksen että maksettaisiin kuten menneellä kaudella koko alalle ehkä miinus LHP ja VLN.
sori nyt menee ohi aikaisemman kerääjäkasviaiheen.
Mulla on se käsitys että sille saa mikä on valittu prosentti. Se on sitten voi voi jos ei täytäkkään sitä prosenttia.
Kyllä kai se katsotaan paljonko se prosentti oli edellisenä vuotena. Kait sen takia nää tukimaksatukset siirtyykin vuodella etiäppäin. Tänävuonnahan me ei saada tukia juuri lainkaan. ::)
-
entä jos ei saa lupaamaansa täyteen? esim. syyskylvöt vesittyy sateisen syyskuun vuoksi.
mää ajatteliin et ainakin sille alalle saa mitä kasvipeitteisenä on. esim. jos 100 ha tilalla alla olisi 79,5 ha kp:nä niin tuolle saisi tuen eikä 60 ha:lle vaikka 80 % ei ylittyisikään.
mut tosiaan monestakin paikkaa on saanu käsityksen että maksettaisiin kuten menneellä kaudella koko alalle ehkä miinus LHP ja VLN.
sori nyt menee ohi aikaisemman kerääjäkasviaiheen.
Mulla on se käsitys että sille saa mikä on valittu prosentti. Se on sitten voi voi jos ei täytäkkään sitä prosenttia.
Kyllä kai se katsotaan paljonko se prosentti oli edellisenä vuotena. Kait sen takia nää tukimaksatukset siirtyykin vuodella etiäppäin. Tänävuonnahan me ei saada tukia juuri lainkaan. ::)
Valtio säästää vuoden tuet kun tuo temppu tehdään.
-
Eikös tossa kasvipeitteisyydessä makseta koko alalta, mutta kohdentamisalalta saa isomman korvauksen ja lopusta sitten sen pienemmän. 80% kohdalla vaan ei ollut loppuosaa mainittu. Nyt kun on eksytty aiheesta kysyisin, että tuleeko tuosta viljelykiertosuunnitelmasta sitova. Aiempi lisätoimenpide "viljelyn monipuolistaminen" sisälsi vastaavan suunnitelman ja se tosi hankala, koska pöydän vieressä ei voi tietää mitä pystyy keväällä kylvämään.
-
Nyt kun on eksytty aiheesta kysyisin, että tuleeko tuosta viljelykiertosuunnitelmasta sitova. Aiempi lisätoimenpide "viljelyn monipuolistaminen" sisälsi vastaavan suunnitelman ja se tosi hankala, koska pöydän vieressä ei voi tietää mitä pystyy keväällä kylvämään.
http://www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/Documents/Ty%C3%B6paja%203,%20ymp%C3%A4rist%C3%B6sitoumukset.pdf
Heti ykkös sivulla sanotaan:
"Viljelysuunnitelma:
Viljelijän on laadittava sitoumuskautta koskeva viljelysuunnitelma, jota tarkennetaan vuosittain ennen jokaisen kasvukauden alkua.
Viljelysuunnitelma on aiesuunnitelma ja sen sisältö tarkentuu kylvöjen yhteydessävuosittaiset viljelyolosuhteet, markkinatilanne ja ympäristön tilassa tapahtuneet muutokset huomioon ottaen."
.
-
Nyt kun on eksytty aiheesta kysyisin, että tuleeko tuosta viljelykiertosuunnitelmasta sitova. Aiempi lisätoimenpide "viljelyn monipuolistaminen" sisälsi vastaavan suunnitelman ja se tosi hankala, koska pöydän vieressä ei voi tietää mitä pystyy keväällä kylvämään.
http://www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/Documents/Ty%C3%B6paja%203,%20ymp%C3%A4rist%C3%B6sitoumukset.pdf
Heti ykkös sivulla sanotaan:
"Viljelysuunnitelma:
Viljelijän on laadittava sitoumuskautta koskeva viljelysuunnitelma, jota tarkennetaan vuosittain ennen jokaisen kasvukauden alkua.
Viljelysuunnitelma on aiesuunnitelma ja sen sisältö tarkentuu kylvöjen yhteydessävuosittaiset viljelyolosuhteet, markkinatilanne ja ympäristön tilassa tapahtuneet muutokset huomioon ottaen."
.
Täytyykö suunnitelma lähettää tukihakemuksen yhteydessä, saavat sitten tehdä tulevia hinta ennusteitaan kun me näytämme korttimme maailmalle.
-
Eikös tossa kasvipeitteisyydessä makseta koko alalta, mutta kohdentamisalalta saa isomman korvauksen ja lopusta sitten sen pienemmän. 80% kohdalla vaan ei ollut loppuosaa mainittu. Nyt kun on eksytty aiheesta kysyisin, että tuleeko tuosta viljelykiertosuunnitelmasta sitova. Aiempi lisätoimenpide "viljelyn monipuolistaminen" sisälsi vastaavan suunnitelman ja se tosi hankala, koska pöydän vieressä ei voi tietää mitä pystyy keväällä kylvämään.
''
Sää oot tähänastisista eniten kahveella. Se kohdentamisalue ei tarkoita aivan tuota..
Eiks tommosen suunnitelman nyt tee kymmenessä minuutissa vaikka excelillä. Ketä sen sanoo, että sen mukaan pitäis elää, tilanteet muuttuu. Sehän on vain suunnitelma.
-
No joo, näyttäis olevan ihan maantieteellisiä noi kohdentamisalueet. Niin eihän toi viljelykiertosuunnitelma mitenkään vaikea tehdä ole, ja se löytyy muistaakseni visustakin. Ainoa vaikeus voi olla siinä että alettais vaatia jotain viljelykiertoja. esim samaa kasvia ei saisi olla kahta vuotta enempää samalla lohkolla tms. tyyliin aiempi monipuollistamis homma. Viljelysuunnitelmahan on nytkin jokaisella ja se ei liity tähän.
-
Seuraavassa uudistuksessa lisätään jotain saneeraus hommia viljelykieroon jos ei ole kotieläintila. Aluskasviksi tulee joku raiheinäapilasoossi pakoliseksi. Eihän se haittaa jos puidessa viljeliää vähän v.i.t.u.t.t.a.a.
-
Seuraavassa uudistuksessa lisätään jotain saneeraus hommia viljelykieroon jos ei ole kotieläintila. Aluskasviksi tulee joku raiheinäapilasoossi pakoliseksi. Eihän se haittaa jos puidessa viljeliää vähän v.i.t.u.t.t.a.a.
Mun mielestä vois myös maksaa jotain perinnetukea sellaisille jotka viljelee vanhoilla vehkeillä :D
-
Seuraavassa uudistuksessa lisätään jotain saneeraus hommia viljelykieroon jos ei ole kotieläintila. Aluskasviksi tulee joku raiheinäapilasoossi pakoliseksi. Eihän se haittaa jos puidessa viljeliää vähän v.i.t.u.t.t.a.a.
Mun mielestä vois myös maksaa jotain perinnetukea sellaisille jotka viljelee vanhoilla vehkeillä :D
No sittenhän mä saisin ISOT perinnetuet
-
Kyllä toi satasen korvaus on taas ajateltu, että saadaan myytyä rikkaäes/pneumaattinen kylvin porukoille. sit ruvetaan oikeen luomuilemaan. Tässä kerääjäkasvis on varmaan ideana, ettei noita kemikaaleja enää paljon tarvittaisikaan.
Italian raiheinää 3kg/ha viljansiemenen sekaan säiliöön.
5kg/ha Italianraiheinää ja laita vielä 0,5-1 kg/ha valkoapilaa mukaan. Kerääjäkasvusto ei välttämättä ole täysin tasainen, mutta mielestäni toimisi kuten on tarkoitettu. Voi kasvaa läpi, jos suunnilleen kaikki muukin menee pieleen, niin onko sillä sitten enää väliä. Kasvinsuojelu hiukan varoen, niin hyvä varmaankin tulee. Kun tuki kerran halutaan, ja sen eteen tehdään töitä ja sijoitetaan rahaakin, kannattaa kaikki hyvät ominaisuudet käyttää hyödyksi. Ei silti kannata tehdä asioita liian vaikeiksi. Ensin näin, ja jos siltä tuntuu,kehittää hommaa seuraavaksi vuodeksi eteenpäin.
5 kg italialaista viljan sekaan kuulostaa itsemurhalta puinnin suhteen. :o
5 kg timoteita voipi olla puintivarmempi vaihtoehto?
-
Olen nyt kolme vuotta laittanut saman seoksen: 7 kg Italialaista, 10 kg timoteitä, 0,5 kg valkoapilaa ja 3,5 kg puna-apilaa aluskasveiksi. Läpikasvua on tullut vain niille kohdille, joissa pääkasvi hukkui viime keväänä. Hyvä puoli oli se, ettei mitään muita, vaikeampia rikkoja kasvanut aukkokohdissa. Puin kaikki läpi eikä puinnissa ollut ongelmia, ja samalla raiheinät tuli niitettyä. Ei edes vauhtia tarvinnut hidastaa. Kylvö tapahtui normaalin kylvön yhteydessä kylvökoneen etupuolelle sijoitetulla hs-laitteella. Kylvövantaat multasivat siemenet. Asiallisessa kasvustossa oli puidessa vain jonkun verran juuriheinää. Aukoissa hyvä raikasvusto esti ei-toivottujen rikkojen kasvun. Herne kaatui lakoon elokuussa, eikä sielläkään raiheinä vaikeuttanut puintia.
Puinnin jälkeen raiheinä räjähti kasvuun. Ravinteita tuli siis hyvin sidottua. Olikohan lokakuun puolivälin tienoissa kun sateiden sopivasti pehmennettyä pintamaan ajoin pellot kultivaattorilla. Raiheina taantui tehokkaasti ja kasvamaan jäi aika paljon valkoapilaa ja jonkin verran timoteita.
Keväällä ajetaan kerran pari hanhenjalkaäkeellä ja jyrsinkylvetään.
Olen ollut toistaiseksi tyytyväinen kokemuksiini. Tällä kaavalla jatketaan edelleen. Oletan, että valkoapilaa kasvaa ensi kesänä vähän runsaammin aluskasvina, ja timoteikasvustoa voi jonkun verran kevätmuokkauksista selvitä. Se ei vaikuta käytännön satoon.
Tulevina vuosina voi siemenseoksilla valita mitä tekee. Jos säädökset eivät muutu, min 20% apilaa vl-nurmeen tai max 20% apilaa lhp nurmeen jommankumman voi valita tarpeen mukaan.
-
Olen nyt kolme vuotta laittanut saman seoksen: 7 kg Italialaista, 10 kg timoteitä, 0,5 kg valkoapilaa ja 3,5 kg puna-apilaa aluskasveiksi.
..................
.................
Kysymyksiä:
Luomu vai tavanomainen ?
Runsasmultainen vai savimaa ?
Kostea Sisä-/Keski-Suomi vai kevätkuiva lounaisrannikko?
Mikä viljalaji+ lajike, kylvötiheys ?
Satotasotavoite satokasville ?
Laahavannas vai kiekkovannas ?
Hukkakaura / ei hukkakaura ?
Jos näihin saisi vaan semmoiset ylimalkaiset vastaukset,
mietin, että ilman tietoa näistä en uskaltaisi lähteä tilaamaan
heinänkylvölaitetta tai siemeniä.
-SS-
-
Olen nyt kolme vuotta laittanut saman seoksen: 7 kg Italialaista, 10 kg timoteitä, 0,5 kg valkoapilaa ja 3,5 kg puna-apilaa aluskasveiksi.
..................
.................
Kysymyksiä:
Luomu vai tavanomainen ?
Runsasmultainen vai savimaa ?
Kostea Sisä-/Keski-Suomi vai kevätkuiva lounaisrannikko?
Mikä viljalaji+ lajike, kylvötiheys ?
Satotasotavoite satokasville ?
Laahavannas vai kiekkovannas ?
Hukkakaura / ei hukkakaura ?
Jos näihin saisi vaan semmoiset ylimalkaiset vastaukset,
mietin, että ilman tietoa näistä en uskaltaisi lähteä tilaamaan
heinänkylvölaitetta tai siemeniä.
-SS-
Mimmone kultivaattori ja viljelykierto?
-
Sori Don Essex vastaan omalta kohdalta ennen teitä SS:n esittämiin kysymynyksiin, kun itsellä ollut samanlaiset kokemukset aluskasvin kylvöstä.
Olen nyt kolme vuotta laittanut saman seoksen: 7 kg Italialaista, 10 kg timoteitä, 0,5 kg valkoapilaa ja 3,5 kg puna-apilaa aluskasveiksi.
..................
.................
Kysymyksiä:
Luomu vai tavanomainen ? tavanomainen
Runsasmultainen vai savimaa ? m Hht
Kostea Sisä-/Keski-Suomi vai kevätkuiva lounaisrannikko? keski-Suomesta ylöspäin
Mikä viljalaji+ lajike, kylvötiheys ? wolmari+nurmiseos
Satotasotavoite satokasville ? n. 4-5tn
Laahavannas vai kiekkovannas ?laahavannas
Hukkakaura / ei hukkakaura ?mitä se on eli ei
Jos näihin saisi vaan semmoiset ylimalkaiset vastaukset,
mietin, että ilman tietoa näistä en uskaltaisi lähteä tilaamaan
heinänkylvölaitetta tai siemeniä.
-SS-
SS:n kysymyksiin vastattu ja tässä oheen tarkennuksia, niin kylvötapahtunut normi kyntö,äestys ja laahavannaskylvö ja hs-laatikko koneen edessä. Tosin kyntö sen takia kun en omista kultivaattoria ja toisekseen nurmet olleet yhden tai kaksi vuotta vln.
Nurmiseos ollut Timppa,nurminata,p-apila seos suhteilla 60 -20 -20 ,kasvaa oikeastaan pelkkää apilaa. Seoksessa se hyvä puoli ollut että on voinut kylvää lhp:t ja vln:t samalla setillä.
Kylvötiheys ollut viljalla n.480 kpl/neliö ja nurmiseosta n.8kg/ha ens keväänä meinaan kylvää viljaa vielä enemmän neliölle kpl:ta ja pienentää nurmiseoksen määrää. Läpikasvu ei ole ollut ongelma yhtenäkään vuonna.
Maan rakenteen muutokset olleet näkyvissä nopeasti, kun otettu nurmikierto mukaan viljelykiertoon eli ollut plussa merkkinen hyöty itselle vaikka osalla alasta on vln eikä siltä alalta tuota myytävää lopputuotetta.
Viljelykierto mennyt suunnilleen siten, että 3+1 tai3+2 vuotta eli 3 viljoja ja 1 ja 2 nurmia ja kylvöhän oli edelleen nurmilla viljan kylkeen.
-
Kylvääkö toinen nyt suojaviljaa ja toinen kerääjäkasvia?
-
Olen nyt kolme vuotta laittanut saman seoksen: 7 kg Italialaista, 10 kg timoteitä, 0,5 kg valkoapilaa ja 3,5 kg puna-apilaa aluskasveiksi.
..................
.................
Kysymyksiä:
Luomu vai tavanomainen ?
Runsasmultainen vai savimaa ?
Kostea Sisä-/Keski-Suomi vai kevätkuiva lounaisrannikko?
Mikä viljalaji+ lajike, kylvötiheys ?
Satotasotavoite satokasville ?
Laahavannas vai kiekkovannas ?
Hukkakaura / ei hukkakaura ?
Jos näihin saisi vaan semmoiset ylimalkaiset vastaukset,
mietin, että ilman tietoa näistä en uskaltaisi lähteä tilaamaan
heinänkylvölaitetta tai siemeniä.
-SS-
Vastauksia:
- Luomu
- m ja rm HeS päämaalajeina
- Kymenlaakso. Tällä alueella kevätkuivuus on pitkällä muistikuvalla tavallista. Tosin muutamana viime vuonna ja varsinkin 2014 keväät ovat olleet kosteampia.
- Kaikkia viljoja. Enimmäkseen ollut ohraa (Barke) ja vehnää (Tos vapaa Tjalve) kevätkylvöissä. Ohra ehkä vaihtumassa kauraan (Meeri?). Kylvömäärät normaalit 500 - 650 kpl/m2
Satotasotavoitteet näin luomun alkupuolella vielä vaatimaton 3000 kg/ha. Saavutettu vain muutamilla alueilla. Tavoite on vakiinnuttaa keskisato tuonne 3500-4000 tasolle 2018-2020 mennessä. Maan pitää "oppia" luomuun.
- Vanhalla laahavannasjukolla kylvelen. Ajoittain on kyllä vaivannut lievä oljen kertyminen vantaisiin, mutta ei niin pahoin, että vaihtisin vannasmallia.
- Valitettavasti hukkakauraa vielä esiintyy. En onnistunut tarkasta ja huolellisesta toiminnasta huolimatta hävittämään sitä kemiallisesti. Näin luomussa näyttää siltä, että siihen löytyy kasvinsuojeluaineita paremmat keinot viljelykierrosta ja myöhästetyistä kylvöistä. Tavoitteena käytännössä hävittää hukkakaura 2020 mennessä.
Syysviljoilla aluskasvin kylvö pintaan keväällä ei ole toistaiseksi onnistunut. Nyt kokeilussa kylvää timotei ja puna-apila hs-laitteella syyskylvön yhteydessä aluskasviksi. Apilan onnistumista rukiissa ja syysvehnässä epäilen, mutta katotaan nyt. Aion kyllä kokeilla kylvää puna-apilaa syysviljoille keväthangille vähän lisää. Katsottaan kuinka käy. Syysrypsissä uskon aluskasvien onnistuvan. (jos nyt syysrypsi onnistuisi)
Rikkaäestyksiin en ole alkanut, koska useat tuntemani luomuviljelijät ovat luopuneen niistä ja siirtyneet aluskasveihin kevätkylvön yhteydessä.
Luomussa olen vielä noviisi, mutta uudistusmielinen. Pyrin selviämään ilman kyntöjä, vaikka tiedänkin että siinä on haastetta. Jos tilanne on vaikea, laitetaan sitten aurat perään.
Aluskasvit, tai niinkuin niitä pitänee jatkossa kutsua, kerääjäkasvit ovat minulle tärkeä rikkakasvien torjuntakeino viherlannoitusnurmien aktiivisen niiton ohella.
CCLess: Viljelykierto pääasiassa VLnurmi, VLnurmi, Vilja(syys, jos mahdollista), Palko(enimmäkseen härkäpapu), Vilja+ns. Poikkeuksena erillinen multamaan kierto, koska monivuotinen apila ei oikein siellä selviä: Vilja, Herne, Vilja, Nurmi, eli nelivuotisella mennään.
-
Kiitos Wessel, kuulostaa hyvältä, mutta hukkis
kerääjäkasvin yhteydessä pitää jotenkin hallita muuten kuin kemiallisesti.
Samoin nämä tehokkaat vehnän torjunta-aineet, kuten Broadway, jäävät pois
Miten kerääjäkasvi kevätvehnällä, kasvaako läpi helpommin ?
Omat italianraiheinäkokeilut olivat kosteana kesänä semmoisia 60 cm korkeita
lamoavan lakoisia märkärättiheiniä.
Mutta vastaus vahvisti ennakkoajatukseni: hikevillä hietamailla,
kevätsateiden joukkoon kylvettynä, saa hienoinen heinä hyvän
alun, samoin mainittu ohran kylvötiheys on hieman harva, jolloin
heinä ei huku, ohrasta hyvin voi sen 4.5 tonnia saada, juuri
kevätkosteuden ansiosta. Ja kerääjäkasvi lähtee mainiosti kasvamaan.
Pystyykö kerääjäkasvin saamaan alkuun syysviljan alle ? Luoho on
ongelma, koska Pumat ja Broadwayt eivät liene hyviä heinäaluskasvillisuudelle.
-SS-
-
Don Essex, kiitos nyt selvisi täysin. Luohoa ei nähtävästi ole teillä syysviljoilla.
Se on paha tuholainen, koska siemen kestää ylikin 10 vuotta, ja niitä on miljoonia.
Tuo luomu ja 3 tonnin sato näyttää hyvältä. Jos tavanomaisessa viljelyssä
antaa voimaa liikaa, ja liian tiheää, jäänee aluskasvi huonoksi. Ja kolmen
tonnin viljasta saa vain murto-osan luomuviljan hinnasta. Hietamaat
eivät ole kevätkuivuudelle arkoja niin kuin hiesut ja aitosavet. Muutenkin
sadontuottokierrot ovat alle 50% vuosista, eli pääkasvi on nurmi tai jokin muu
valkuaiskasvi. Eläimiä löytynee lähistöllä, jotka pystyvät hyödyntämään
nuo nurmi - härkäpapu ym. kasvustot.
Eli ei kyllä lähtökohtaisesti uskalla lähteä noin 150 € ympäristötuilla ja huonolla
tuotteen hinnalla, sekä hukkaan menevällä nurmisadoll käytännössä
luomujärjestelmään, luomuun mieluummin sitten olisi haettava. Tuntuu vaan
älyttömältä, kun kohtuullisen etäisyyden päässä ei sille runsaalle viherrehulle olisi
mitään muuta käyttöä kuin komposti ?
Sen tiedän, että luomuruis onnistuu mainiosti, sen osaan jo valmiiksi
kemikaalivapaasti viljellä.
Mutta miksi ei voisi syysviljoja kyntää ? Jos on laahavannasjuko ja nin eespäin ?????
Kultivointia tai jotain jyrsintä varmaan käytetään ? Tai lapiorullaa ?
-SS-
-
Kylvääkö toinen nyt suojaviljaa ja toinen kerääjäkasvia?
Tähän asti kylvetty suojavilja ajatellen vln seuraaville kesille, mut samalla tavalla meinaan kylvää kerääjäkasvuston. Tosin viljan siemen määrät nostan 500-500 kpl/ neliölle. Kerääjäkasviseos pitäisi vain päättää, että mitä laitetaan... Tai sitten mennään aiemmilla nurmiseoksilla. Optimi tiheys vielä omille maille vähän hakusessa. (Vilja pitäisi saada niin tiheäksi kuin mahdollista, mutta kuitenkin siten, että kerääjäkasvikin lähtee kasvuun.)
SS:lle, minulla vain kokemusta ohrien alle kylvöistä. Ens vuonna viisaampi kun meinasin kylvää kaikille viljoille kerääjäkasvien/suojaviljan (ohra/kaura) Vehnää ja ruista ei ole ollut kylvössä. Hukkis hommista ei mitään tietoa, kun ei ole koskaan ollut sitä ja toivottavasti ei tulekaan. Rikat saanut hävitettyä viljelykierrolla ja rikkaruiskutuksilla. Glyfon käyttö on minusta tarpeeton vln päättämisessä JOS onnistuu rikkatorjunnassa vilja nurmi vaiheessa eli olen päättänyt vln kyntämällä pääsääntöisesti.
-
Meillä ei juolavehnä vähentynyt nurmen aikana vaan pikemminkin lisääntyi.
Ryhtikauralla ja rukiilla sekä mekaanisellakesannolla vähennettiin,
karjan aikana ei glyfoja käytetty. Jääpolte tuhosi timotein ja apilat.
Nurmipuntarpää voisi olla hyvä heinämalli aluskasviksi, ja siementä löytyy.
ojanpyörtänöiltä vaikka kuinka. On kuitenkin rikkaruoho syysviljavaltaisessa
viljelyssä.
-SS-
-
Kylvääkö toinen nyt suojaviljaa ja toinen kerääjäkasvia?
Kerääjäkasvi lopetettava viimeistään keväällä, suojaviljasta nurmi jatkaa seuraavana keväänä. Lisäksi kerääjäkasviksi laitan yksivuotisia sekaan.
Sinänsä noinhan se vähän on, että sama asia mutta eri nimi.
Ai niin unohtui se kultivaattori tuosta aiemmasta: Vanha 3m Tempo hanhenjalkaterillä.Don Essex, kiitos nyt selvisi täysin. Luohoa ei nähtävästi ole teillä syysviljoilla.
Se on paha tuholainen, koska siemen kestä ylikin 10 vuotta, ja nitä on miljoonia.
Tuo luomu ja 3 tonnin sato näyttää hyvältä. Jos tavanomaisessa viljelyssä
antaa voimaa liikaa, ja liian tiheää, jäänee aluskasvi huonoksi. Hietamaat
eivät ole kevätkuivuudelle arkoja niin kuin hiesut ja aitosavet. Muutenkin
sadontuottokierrot ovat alle 50% vuosista, eli pääkasvi on nurmi tai jokin muu
valkuaiskasvi. Eläimiä löytynee lähistöllä, jotka pystyvät hyödyntämään
nuo nurmi - härkäpapu ym. kasvustot.
Eli ei kyllä lähtökohtaisesti uskalla lähteä noin 150 € hehtaarituilla käytännösä
luomujärjestelmään, luomuun mieluummin sitten olisi haettava. Tuntuu vaan
älyttömältä, kun kohtuullisen etäisyyden päässä ei sille runsaalle viherrehulle olisi
mitään muuta käyttöä kuin komposti ?
Sen tiedän, että luomuruis onnistuu mainiosti, sen osaan jo valmiiksi
kemikaalivapaasti viljellä.
-SS-
Ei ole meillä luohosta ongelmaa.
Huonokin aluskasvi voi hyvinkin lähteä puinnin jälkeen keräämään ravinteita talteen.
Karjoja ei ole lähialueilla riittävästi, jotta saisi nurmelle käyttöä. Toivottavasti Biokaasu jossain välissä... Viherlannoitusnurmet niitetään maahan, koska tällä hetkellä vaihtoehtoja ei ole. Tosin samalla maahan lisätään runsaasti hiiltä (laskelman mukaan 1550 kg C/ha/a). Tällä pyritään maan rakenteen paranemiseen ja kasvukunnon kehittämiseen. Siksi pitää myös koko ajan pohtia, miten ravinteet saisi parhaiten sidottua maahan talven yli. Tältä osin tukien vaikutus on kyllä liian suuri, mutta vaihtoehtoja etsitään.
Kyllähän härkäpapu ja herne ovat minulle ihan sadontuottokasveja. Ne puidaan, kuivataan ja myydään joko suoraan tiloille tai rehutehtaille. Tällä hetkellä markkinoita ainakin toistaiseksi on ja viljelykiertoa täytyy sitten rukata sen mukaan, miten markkinoilla on tuotteille tilaa. Viime syksyn hintatasolla valkuaiskasvien tuotto on ylittänyt hyvinkin viljojen tuoton. Luomuelintarvikekaura on harkinnassa ensi kevääksi, koska markkinat näyttävät paremmilta, kuin muilla luomuviljoilla.
Todellakin tavanomainen kasvinsuojelu vaikeutuu, jos keväällä kylvää aluskasvin. Niiden ongelmien korjaamiseenhan tuo kerääjäkasvipalkkio on suunniteltu. Pään sisällä on asiat tehtävä itselleen selväksi. Itse voin kyllä hyväksyä timoteitä tai hieman valvattia ja ohdakettakin pelloillani. Tavanomaisen viljelyn aikana olin hyvin tarkka ruiskutusten ajoituksista ja tehoista, enkä hyväksynyt juuri mitään rikkoja pelloillani. Täytyy myöntää kyllä, etta varsinkin aluksi piti joidenkin peltojen ohi ajaessa katsella vaikka naapurin metsää.... Haasteita on, mutta näköjään ne voi voittaa. Vaikkei heti samana vuonna niinkuin ruiskutuksissa niin sitten suunnitellaan miten ongelmat huomioidaan seuraavana vuonna.
Toistaiseksi kerääjäkasvit eivät ole kasvaneet läpi mistään viljasta, kunhan kasvusto vain on ollut kunnollinen. Kuten aiemmin totesin, ne kasvoivat täyttämään vain erittäin huonot kohdat.
Juolavehnän kanssa olen toistaiseksi voitolla lukuunottamatta n. hehtaarin alaa multamaalla. Siinä projektia ensi kesäksi... suunnittelen vielä.
Tietääkseni kuitenkin juolavehnä kaipaa runsaasti liukoista typpeä kasvaakseen. Luomussa sen pitäisi pysyä kurissa, koska sitä ei ole niin helposti saatavilla, kuin tavanomaisessa. VLnurmien niitot oikein ajoitettuna, sekä voimakas kilpailu hyvillä kasvustoilla pitäisi pitää juola kurissa. Tähän kilpailuun on kerääjäkasveilla merkittävä rooli. Puinnin jälkeen maassa on vapaata typpeä, jota juolavehnä haluaa alkaa hyödyntämään. Sitä typpeä pyrin postamaan kerääjäheinillä. Apiloilla tuotan lisää typpeä, joita heinät sitten varastoivat. Samalla heinät kilpailevat juolavehnän kanssa, ja se ei oikein pidä kilpailusta. Tai ainakin näin olen antanut itselleni kertoa. Ainakin toistaiseksi on onnistunut. Luomua on tosin takana sen verran lyhyt aika, etten voi toimia tietäjänä asioissa, mutta ajattelen ja yritän oppia sekä omista, että toisten kokemuksista. Luomuviljelijöiden piirissä ainakin meillä päin jaetaan auliisti neuvoja ja kokemuksia.
-
tadaa juuri tulin loimaalta paikallinen virkamies sano tämmösen että kerääjäkasvi tuki on sit 46e koska sitä ei makseta perustuen päälle eli perustuki 54+kerääjäkasvi yht 100e max repikää siitä
-
tadaa juuri tulin loimaalta paikallinen virkamies sano tämmösen että kerääjäkasvi tuki on sit 46e koska sitä ei makseta perustuen päälle eli perustuki 54+kerääjäkasvi yht 100e max repikää siitä
Toi helpotti paljon :-\
-
Vaikka menis tollai tuet kuten taisker kirjoitti, niin omalla kohdalla taidan siitä huolimatta kylvää alle, kun ei tule muita lisäkustannuksia kuin siemen. Tämäkin tuki niin tilakohtainen, että pystyykö toteuttaa järkevästi, että siitä jäisikin jotain vai onko maajussi sitten maksumiehenä(investoinnit kalustoon+viljelylliset rajoitteet)
Don Essex: vanha kansa jäädytteli talviaikaan aikoinaan alueita joilla oli ongelma rikkoja paljon. Isotöinen homma mut toimiva kuulema ollut.
-
tadaa juuri tulin loimaalta paikallinen virkamies sano tämmösen että kerääjäkasvi tuki on sit 46e koska sitä ei makseta perustuen päälle eli perustuki 54+kerääjäkasvi yht 100e max repikää siitä
Siis siellä Salon Mavin tilaisuudessa oli niin toiveikkaita isäntiä,
punaset posket oikeen innosta hehku, kun ajattelivat, et nythän
rikastuu kunnolla. Itse luin kyllä ne ohjeet vähän toisin päin,
eli että päällekkäin ei juurikaan saa noita toimenpiteitä rahastetuksi.
Olen alkanut menettää uskoa siihen, että kulujen jälkeen
mitään jäisi noista ympäristökorvauksista, jos tosiaan
on jotain hehtaarin lohkoja niin 50 ha tilalla menee kaikki aika
suunnitteluohjelman tetriksen-peluuseen, ja ihan sama jos
jäisi 50 c / tunnilta, mut ei taida jäädä sitäkään, pienellä tilalla.
Top-kymppi voi palkata amanuenssit ja notaarit naksuttelemaan
hiirellä päivät pitkät suunnitteluohjelmaa, ja rahaa jää vieläkin.
Se on se massan voima kun jyllää, pinta-aloissakin.
-SS-
-
Minulle on tulkittu vähän eri lailla tuota kerääjäkasvipalkkiota. No johan tuo nimikin viittaa siihen, ettei ole oikeastaan tarkoituskaan rikastua noilla ympäristökorvauksilla. Tietysti, jos isäntien halutaan liittyvän mukaan, pitäisi saada kohtalainen palkkakin asioiden tekemisistä.
Minullehan nuo luomussa ovat hyviä, koska vastaaviin toimiin perustuu sekä rikkojen torjunta, että maan rakenteen parantaminen.
Kannattaa miettiä asiaa siltäkin kannalta, että näin saa maata parannettua tulevaisuutta varten, ja myös vesistöjä suojeltua. Tietysti ravinteden säilyminen maassa ja ravinnereservien louhiminen voisivat vähentää lannoitteiden tarvetta tulevina vuosina.
-
Ohjeita lukien vaikuttaisi siltä, että voisi laittaa 1. vuonna viljan aluskasviksi VLN-siemenseoksella ja sitten pitää sitä VLN:nä seuraavan vuoden tai max 3 vuotta. Näin voisi ilmoittaa ja nostaa tuet 1. vuonna kerääjäkasvit ja 2. vuonna VLN. Kenties järkevää?
-
tadaa juuri tulin loimaalta paikallinen virkamies sano tämmösen että kerääjäkasvi tuki on sit 46e koska sitä ei makseta perustuen päälle eli perustuki 54+kerääjäkasvi yht 100e max repikää siitä
Onkos tähän väitteeseen joku muu viite kuin pikkubyrokraatin lausuma? Tämä linkki ei ainakaan mainitse tollasesta rajoituksesta mitään: http://www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/Documents/Työpaja%203,%20ympäristösitoumukset.pdf (http://www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/Documents/Työpaja%203,%20ympäristösitoumukset.pdf)
Vai laittoiko Tate kunnon trollin liikkeelle? ;D
-
joo semmosta kommenttia tuli virkamieheltä, mutta tilannehan elää koko ajan. ilmeisesti tulkittu että tähän palaa liikaa rahaa jos satanen maksetaan. ei oo enää kehdattu maaseudussakin olleita summia pienentämään ni keksitty tommonen. yhtä hyvinhän se voisi olla 46 € toimenpidetuki perusosan päälle ja varmaan helpompikin noin.
kasvipeitteisyyteen sain vastauksia myös. kyllä se koko alalle maksetaan eli jos mulla täyttyy se 60% niin saa 36 € koko alalle lukuunottamatta LHP (joka silti voi olla täyttämässä prosenttia). hyvä niin, tästä kertyy jotain.
-
joo semmosta kommenttia tuli virkamieheltä, mutta tilannehan elää koko ajan. ilmeisesti tulkittu että tähän palaa liikaa rahaa jos satanen maksetaan. ei oo enää kehdattu maaseudussakin olleita summia pienentämään ni keksitty tommonen. yhtä hyvinhän se voisi olla 46 € toimenpidetuki perusosan päälle ja varmaan helpompikin noin.
kasvipeitteisyyteen sain vastauksia myös. kyllä se koko alalle maksetaan eli jos mulla täyttyy se 60% niin saa 36 € koko alalle lukuunottamatta LHP (joka silti voi olla täyttämässä prosenttia). hyvä niin, tästä kertyy jotain.
Lukuunottamatta joitakin muita myös: Muistettava, että LHP + tukien piirissä olevat nurmet saanevat olla max 20%
" Peltojen talviaikaisesta kasvipeitteisyydestä ei makseta lohkoille: 1) joille on ilmoitettu ympäristösitoumukseen sisältyvä suojavyöhyke, monivuotinen ympäristönurmi, luonnonhoitopeltonurmi, viherlannoitusnurmi, monimuotoisuuspelto ...tai kesanto" tämä on Mavin 15.12. päivitetystä dokumentista.
Epäilen myös Lounais-Suomen ekologisen alan hyväksymistä kasvipeitteisyyden %:hin, jäänee ulkopuolelle, Lisäksi 2017 suunnitellaan ekologisen pakkokesannon lisäämistä 7 % :iin !!
-SS-
-
joo semmosta kommenttia tuli virkamieheltä, mutta tilannehan elää koko ajan. ilmeisesti tulkittu että tähän palaa liikaa rahaa jos satanen maksetaan. ei oo enää kehdattu maaseudussakin olleita summia pienentämään ni keksitty tommonen. yhtä hyvinhän se voisi olla 46 € toimenpidetuki perusosan päälle ja varmaan helpompikin noin.
kasvipeitteisyyteen sain vastauksia myös. kyllä se koko alalle maksetaan eli jos mulla täyttyy se 60% niin saa 36 € koko alalle lukuunottamatta LHP (joka silti voi olla täyttämässä prosenttia). hyvä niin, tästä kertyy jotain.
Lukuunottamatta joitakin muita myös: Muistettava, että LHP + tukien piirissä olevat nurmet saanevat olla max 20%
" Peltojen talviaikaisesta kasvipeitteisyydestä ei makseta lohkoille: 1) joille on ilmoitettu ympäristösitoumukseen sisältyvä suojavyöhyke, monivuotinen ympäristönurmi, luonnonhoitopeltonurmi, viherlannoitusnurmi, monimuotoisuuspelto ...tai kesanto" tämä on Mavin 15.12. päivitetystä dokumentista.
Epäilen myös Lounais-Suomen ekologisen alan hyväksymistä kasvipeitteisyyden %:hin, jäänee ulkopuolelle, Lisäksi 2017 suunnitellaan ekologisen pakkokesannon lisäämistä 7 % :iin !!
-SS-
toi on kyl iha per seestä täälä me pidetään suomen kalleinta ja parasta peltoo kesantona ja kurun ja kainuun mettissä viljellään joka ainut kivenalustaki
-
tadaa juuri tulin loimaalta paikallinen virkamies sano tämmösen että kerääjäkasvi tuki on sit 46e koska sitä ei makseta perustuen päälle eli perustuki 54+kerääjäkasvi yht 100e max repikää siitä
Onkos tähän väitteeseen joku muu viite kuin pikkubyrokraatin lausuma? Tämä linkki ei ainakaan mainitse tollasesta rajoituksesta mitään: http://www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/Documents/Työpaja%203,%20ympäristösitoumukset.pdf (http://www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/Documents/Työpaja%203,%20ympäristösitoumukset.pdf)
Vai laittoiko Tate kunnon trollin liikkeelle? ;D
Ehkä maatalousviranomainen on ottanut vähän etukenoa:
Dokumentissa sanotaan:
"Ravinteiden tasapainoinen käyttö -toimenpiteestä ei makseta
korvausta kesannoille. Korvausta ei makseta myöskään suojavyöhykkeille, luonnonhoitopeltonurmille, viherlannoitusnurmille, monimuotoisuuspelloille eikä kurki-, hanhi- ja joutsenpelloille."
Monimuotoisuuspelto viitannee "Peltoluonnon monimuotoisuus" - toimenpidelistaan, jossa mainitaan:
"Peltoluonnon monimuotoisuutta koskevassa toimenpiteessä viljelijän on perustettava
1) viherlannoitusnurmia tai 2) monimuotoisuuspeltoja tai 3) viljeltävä kerääjäkasveja
tai 4) saneerauskasveja."
Eli kerääjäkasvit ja saneerauskasvit - toimenpide näyttäisi puuttuvan tuosta 54€ poissulkevasta
listasta. Ehkä maatalousviranomainen ei ole selventänyt itselleen näitä, pitäisikö meidän
nyt ymmärtää, kun viisivuotissuunnitelmia täällä kyhäilemme ?
-SS-
-
kyllä itseäkin vähän ihmetyttää mutta näin oli jossain virkamiesten koulutuksessa lausuttu.
tavallisen äkkiä saisivat mustaa valkoiselle pistää.
-
Ohjeita lukien vaikuttaisi siltä, että voisi laittaa 1. vuonna viljan aluskasviksi VLN-siemenseoksella ja sitten pitää sitä VLN:nä seuraavan vuoden tai max 3 vuotta. Näin voisi ilmoittaa ja nostaa tuet 1. vuonna kerääjäkasvit ja 2. vuonna VLN. Kenties järkevää?
Järkevää. Ehdottomasti kyllä. Mutta siksipä kai ainakin aikaisemmin koulutuksessa sanottiin, että kerääjäkasvit olisi muokattava tai muuten lopetettava viimeistään keväällä.
Toivottavasti tilanne muuttuu tai on muuttunut. Pikaisella googletuksella en heti löytänyt myöskään mitään sitä vastaan.
-
kyllä itseäkin vähän ihmetyttää mutta näin oli jossain virkamiesten koulutuksessa lausuttu.
tavallisen äkkiä saisivat mustaa valkoiselle pistää.
Pianhan täs pitäisi nuota arpalappujakin alkaa ruksailla :-X
-
kyllä itseäkin vähän ihmetyttää mutta näin oli jossain virkamiesten koulutuksessa lausuttu.
tavallisen äkkiä saisivat mustaa valkoiselle pistää.
Joo tässä on vähän Mavin omat materiaalit ja EU-säädös hiukan sekavassa tilassa: Näin minä sen näen: EU-säädöksestä:
"Tuki ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisiin maatalouskäytäntöihin , 43 artikla: Yleiset säännöt
1. Viljelijän, jolla on oikeus tukeen perustukijärjestelmässä tai yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmässä, on noudatettava kaikilla 32 artiklan 2-5 kohdassa tarkoitetuilla tukikelpoisilla hehtaareillaan joko tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisia maatalouskäytäntöjä tai vastaavia tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja käytäntöjä.
2. Ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisat maatalouskäytännöt ovat seuraavat:
a)viljelyn monipuolistaminen;
b)olemassa olevan pysyvän nurmen säilyttäminen; ja
c)ekologinen ala on maatalousmaalla.
3. Vastaavat käytännöt ovat samankaltaisia menettelyjä sisältäviä käytäntöjä, joista on ilmaston ja ympäristön kannalta vastaavaa tai suurempaa hyötyä kuin yhdestä tai useammasta 2 kohdassa tarkoitetusta käytännöstä. Nämä vastaavat käytännöt ja 2 kohdassa tarkoitettu yksi tai useampi käytäntö, jota ne vastaavat, luetellaan liitteessä IX, ja niihin sovelletaan mitä hyvänsä seuraavista:
a) sitoumuksia, jotka on tehty joko asetuksen (EY) N:o 1698/2005 39 artiklan 2 kohdan mukaisesti tai asetuksen (EU) N:o 1305/2013 28 artiklan 2 kohdan mukaisesti;
b) sellaisia kansallisia tai alueellisia ympäristösertifiointijärjestelmiä, mukaan lukien vaatimustenmukaisuutta kansalliseen ympäristölainsäädäntöön nähden osoittava sertifiointijärjestelmä, jotka ylittävät asiaa koskevat asetuksen (EU) N:o 1306/2013 VI osaston I luvun nojalla vahvistetut pakolliset vaatimukset ja joiden tarkoituksena on täyttää maaperän ja veden laatua, biologista monimuotoisuutta, maiseman säilyttämistä sekä ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista koskevat tavoitteet. Näihin sertifiointijärjestelmiin voivat kuulua tämän asetuksen liitteessä IX luetellut käytännöt, tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetut käytännöt tai näiden käytäntöjen yhdistelmä.
4. Edellä 3 kohdassa tarkoitetut vastaavat käytännöt eivät saa olla päällekkäisen rahoituksen kohteena.
"
Eli tuo kohta 2. on se ns. viherryttämistuki. MUTTA voi tehdä lisäsitoumuksia, kuten kohdassa 3. , jos ne vastaavat tai ylittävät vaikutukseltaan kohdan 2. viherryttämisen.
Ja se kohta 3. on nyt sitten ympäristökorvauksen sitoumukset. Sitten tuo lause "Edellä 3 kohdassa tarkoitetut vastaavat käytännöt eivät saa olla päällekkäisen rahoituksen kohteena." Siis tarkoittaa, että tukimuodot eivät voi olla päällekkäisesti rahoitettuja. Eli ei tukea tuen päälle, vaan yksittäinen tuki olisi täydentävä, ei summautuva. Silloin myös kerääjäkasvit ja saneerauskasvit poistaisivat muita alemman tason tukirahoituksia osaksi pois ?
Nyt olisi Mavin aika ryhdistäytyä. On jo kohta tammikuun puoliväli. SKN lähtee parin kuukauden päästä kylvöille.
-SS-
-
Viljeliöitten ois aika ryhdistäytyä! Mikään muu ammatti ryhmä ei suostuisi moisen simputuksen kohteeksi. Kyllä ne hakuaikaa jatkaa jos kukaan ei sitoudu uuteen järjestelmään.
-
Ohjeita lukien vaikuttaisi siltä, että voisi laittaa 1. vuonna viljan aluskasviksi VLN-siemenseoksella ja sitten pitää sitä VLN:nä seuraavan vuoden tai max 3 vuotta. Näin voisi ilmoittaa ja nostaa tuet 1. vuonna kerääjäkasvit ja 2. vuonna VLN. Kenties järkevää?
Ei taida olla, kun VLN:stä kumminkin maksetaan vain max 15-20% peltoalasta, ja tukitaso on pienin kaikista,
netto muutama kymppi, koska ei makseta ympäristökorvauksen perusosaa eikä varmaankaan
kasvipeitteisyydestäkään ?
-SS-
-
Kyllä tuo jos ypäristökorvauksen perusos 54€. Siihen päälle 46€ aluskasvia, niin silloin on suojaviljaan perustettu nurmikin kelvattava aluskasviksi. Nuillakin jäädään alle entisen kotieläintilan ympin. Siihen päälle rypsin valkuaiskasvi palkkio, niin yhteensä 190€/hehtaari.
Tai se on pakko olla 54+100+90 ja se viherruytäminen. Kuitenkin siellä pitää sitten olla jotain egolokista alaa ynm. mukana. ja valkuaiskasvia ei voi olla kovin montaa vuotta perän jälkeen samalla lohkolla. rukiilla vois päästä samaan.
-
Tänään paikallistoimistossa virkamies antoi täysin päinvastaisen tulkinnan kuin tatterille.
Eli tiesi "varmasti" että kerääjäkasville perusosa +100e.
:o :o :o
-
Tänään paikallistoimistossa virkamies antoi täysin päinvastaisen tulkinnan kuin tatterille.
Eli tiesi "varmasti" että kerääjäkasville perusosa +100e.
:o :o :o
No en kyllä ihmettelisi että se olisi tuo 54+46€/hehtaari. Oiskinvkuulostanut liian hyvälle 54+100€/hehtaari.
-
;D *ittu ne on sekasin siä mavissa ny
-
No joo, näyttäis olevan ihan maantieteellisiä noi kohdentamisalueet. Niin eihän toi viljelykiertosuunnitelma mitenkään vaikea tehdä ole, ja se löytyy muistaakseni visustakin. Ainoa vaikeus voi olla siinä että alettais vaatia jotain viljelykiertoja. esim samaa kasvia ei saisi olla kahta vuotta enempää samalla lohkolla tms. tyyliin aiempi monipuollistamis homma. Viljelysuunnitelmahan on nytkin jokaisella ja se ei liity tähän.
No siis sehän juuri nimenomaan on se, viljelykiertosuunnitelma. --> suunnitelma kaudelle viljelykierrosta, nimenomaan pitää kierrättää kasveja. Täällä toisella alueella se 3 kasvia, yhtä kasvia enintään 75%, kahta enintään 95%.
Ja toi suunnitelma vaikka visuun, lätkit 5 vuotta siihen jonoon kaura-ohra-ruis-kaura-heinä ja sit joka kevät katot että mitä laitetaan ja sen mukaan muutat tota suunnitelmaa, mut ei saa olla kaura-kaura-heinä-kaura-kaura ... Nimenomaan vaaditaan viljelykiertoa. Aiemmin se oli valinnainen, sai tuen. Nyt se on pakollinen ilman tukea. TAI jos ei ole (vielä) niin tulee. Näin tää homma menee. Ja toisaalta jees että täällä näistä puhutaan, saa itekkin tietoa, mutta harmittaa kun tietää että tokihan "vastapuoli" kattelee nääkin läpi ja löytää täältä kaikki viljelijöiden "löytämät" pienetkin mahdollisuudet, ja ne sitten tilkitään. Ei tässä enää mitään rastiruutuun ja rahat pankkiin hommaa tule/ole. Nyt on selvästi tiukemmin sekin, että vastaavuutta, kulukorvausta, oikeasti laitetaan tekemään että sen tuen ties mihin saa, ja se peittää sen kulut. Ehkä. Kyllä alkaa olla aika lähellä että jää tää riemu ruksaamatta..
pahoittelut OT:sta.
-
Olen nyt kolme vuotta laittanut saman seoksen: 7 kg Italialaista, 10 kg timoteitä, 0,5 kg valkoapilaa ja 3,5 kg puna-apilaa aluskasveiksi. Läpikasvua on tullut vain niille kohdille, joissa pääkasvi hukkui viime keväänä. Hyvä puoli oli se, ettei mitään muita, vaikeampia rikkoja kasvanut aukkokohdissa. Puin kaikki läpi eikä puinnissa ollut ongelmia, ja samalla raiheinät tuli niitettyä. Ei edes vauhtia tarvinnut hidastaa. Kylvö tapahtui normaalin kylvön yhteydessä kylvökoneen etupuolelle sijoitetulla hs-laitteella. Kylvövantaat multasivat siemenet. Asiallisessa kasvustossa oli puidessa vain jonkun verran juuriheinää. Aukoissa hyvä raikasvusto esti ei-toivottujen rikkojen kasvun. Herne kaatui lakoon elokuussa, eikä sielläkään raiheinä vaikeuttanut puintia.
Puinnin jälkeen raiheinä räjähti kasvuun. Ravinteita tuli siis hyvin sidottua. Olikohan lokakuun puolivälin tienoissa kun sateiden sopivasti pehmennettyä pintamaan ajoin pellot kultivaattorilla. Raiheina taantui tehokkaasti ja kasvamaan jäi aika paljon valkoapilaa ja jonkin verran timoteita.
Keväällä ajetaan kerran pari hanhenjalkaäkeellä ja jyrsinkylvetään.
Olen ollut toistaiseksi tyytyväinen kokemuksiini. Tällä kaavalla jatketaan edelleen. Oletan, että valkoapilaa kasvaa ensi kesänä vähän runsaammin aluskasvina, ja timoteikasvustoa voi jonkun verran kevätmuokkauksista selvitä. Se ei vaikuta käytännön satoon.
Tulevina vuosina voi siemenseoksilla valita mitä tekee. Jos säädökset eivät muutu, min 20% apilaa vl-nurmeen tai max 20% apilaa lhp nurmeen jommankumman voi valita tarpeen mukaan.
Julmetunmoinen siemen satsi noita muita :o Paljonko siitä jo saa pulittaa, ja miten suhteutuu hyötyyn? Eikö vähempi riittäs saamaan sitä puinninjälkeistä "räjähdystä" että vihreä ois, jos sit kuitenkin muokkaa syksyllä senniin tuntus vähän turhan tuhdilta noin paljoa siemeniin laittaa, vain että sen muokkaa sit heti ympäri.. ? ???
-
Kyllä viljelykiertosuunnitelma on eri asia kuin viljelysuunnitelma koko sitoumuskaudeksi, viljelysuunnitelmassa saa viljellä samaa kasvia samalla lohkolla vaikka koko sitoumuskauden, vaikka se nyt ei olisikaan viljelyn kannalta järkevää.
-
Kyllä viljelykiertosuunnitelma on eri asia kuin viljelysuunnitelma koko sitoumuskaudeksi, viljelysuunnitelmassa saa viljellä samaa kasvia samalla lohkolla vaikka koko sitoumuskauden, vaikka se nyt ei olisikaan viljelyn kannalta järkevää.
Toki on, kait tuon jo kaikki tietää? Mutta eikö ollut viljelykiertosuunnitelmasta puhe? En siis sen enempää kyllä tarkistellut, kommentoin vaan kun siitä kirjoitettu, että onko siis vain virheellisesti sotkettu ne keskenään..
-
Vastauksia:
- Luomu
- m ja rm HeS päämaalajeina
- Kymenlaakso. Tällä alueella kevätkuivuus on pitkällä muistikuvalla tavallista. Tosin muutamana viime vuonna ja varsinkin 2014 keväät ovat olleet kosteampia.
- Kaikkia viljoja. Enimmäkseen ollut ohraa (Barke) ja vehnää (Tos vapaa Tjalve) kevätkylvöissä. Ohra ehkä vaihtumassa kauraan (Meeri?). Kylvömäärät normaalit 500 - 650 kpl/m2
Satotasotavoitteet näin luomun alkupuolella vielä vaatimaton 3000 kg/ha. Saavutettu vain muutamilla alueilla. Tavoite on vakiinnuttaa keskisato tuonne 3500-4000 tasolle 2018-2020 mennessä. Maan pitää "oppia" luomuun.
- Vanhalla laahavannasjukolla kylvelen. Ajoittain on kyllä vaivannut lievä oljen kertyminen vantaisiin, mutta ei niin pahoin, että vaihtisin vannasmallia.
- Valitettavasti hukkakauraa vielä esiintyy. En onnistunut tarkasta ja huolellisesta toiminnasta huolimatta hävittämään sitä kemiallisesti. Näin luomussa näyttää siltä, että siihen löytyy kasvinsuojeluaineita paremmat keinot viljelykierrosta ja myöhästetyistä kylvöistä. Tavoitteena käytännössä hävittää hukkakaura 2020 mennessä.
Syysviljoilla aluskasvin kylvö pintaan keväällä ei ole toistaiseksi onnistunut. Nyt kokeilussa kylvää timotei ja puna-apila hs-laitteella syyskylvön yhteydessä aluskasviksi. Apilan onnistumista rukiissa ja syysvehnässä epäilen, mutta katotaan nyt. Aion kyllä kokeilla kylvää puna-apilaa syysviljoille keväthangille vähän lisää. Katsottaan kuinka käy. Syysrypsissä uskon aluskasvien onnistuvan. (jos nyt syysrypsi onnistuisi)
Rikkaäestyksiin en ole alkanut, koska useat tuntemani luomuviljelijät ovat luopuneen niistä ja siirtyneet aluskasveihin kevätkylvön yhteydessä.
Luomussa olen vielä noviisi, mutta uudistusmielinen. Pyrin selviämään ilman kyntöjä, vaikka tiedänkin että siinä on haastetta. Jos tilanne on vaikea, laitetaan sitten aurat perään.
Aluskasvit, tai niinkuin niitä pitänee jatkossa kutsua, kerääjäkasvit ovat minulle tärkeä rikkakasvien torjuntakeino viherlannoitusnurmien aktiivisen niiton ohella.
CCLess: Viljelykierto pääasiassa VLnurmi, VLnurmi, Vilja(syys, jos mahdollista), Palko(enimmäkseen härkäpapu), Vilja+ns. Poikkeuksena erillinen multamaan kierto, koska monivuotinen apila ei oikein siellä selviä: Vilja, Herne, Vilja, Nurmi, eli nelivuotisella mennään.
AIka samanlaisessa todellisuudessa toimimme. Itse en kyllä uskalla ilmoitella satotasoja ennakkoon.
Isävainaa sanoi ettei apila lähde syksyllä. Ohdakkeen vyöryttämän ohran sänkeen improvisoin syksyllä 2013 apilakasvustoa kultivaattori+ jyrsinkylvöllä. Wapun alla 2014 petti hermo ja kylvin laahavantaalla sihen vaan pintaa laahaten lisää ja meni sitten samalla peruslohkolla oleva nisumaakin yksintein. Sitten vaan niitellen, apilan päältä kolme kertaa ja kasvukauden jälkeen tyvestä myös nisumaa. On TOS-apilaa jemmassa, ettei tarvitse murehtia siemenkustannuksia. Apialkasvusto oli syuksyllä jo sangen sankka. Nisun puintia kiusasi vain ohdake. Hietakohdassa oli juola ottanut vallan kun se nisulle kynnettäessä voitti taistelun kyntöauroja vastaan.
Viime vuoteen asti kerääjäkasviksi sanottiin sadonkorjuun jälkeen, aluskasviksi ennen, kylvettyä.
-
Olen nyt kolme vuotta laittanut saman seoksen: 7 kg Italialaista, 10 kg timoteitä, 0,5 kg valkoapilaa ja 3,5 kg puna-apilaa aluskasveiksi. Läpikasvua on tullut vain niille kohdille, joissa pääkasvi hukkui viime keväänä. Hyvä puoli oli se, ettei mitään muita, vaikeampia rikkoja kasvanut aukkokohdissa. Puin kaikki läpi eikä puinnissa ollut ongelmia, ja samalla raiheinät tuli niitettyä. Ei edes vauhtia tarvinnut hidastaa. Kylvö tapahtui normaalin kylvön yhteydessä kylvökoneen etupuolelle sijoitetulla hs-laitteella. Kylvövantaat multasivat siemenet. Asiallisessa kasvustossa oli puidessa vain jonkun verran juuriheinää. Aukoissa hyvä raikasvusto esti ei-toivottujen rikkojen kasvun. Herne kaatui lakoon elokuussa, eikä sielläkään raiheinä vaikeuttanut puintia.
Puinnin jälkeen raiheinä räjähti kasvuun. Ravinteita tuli siis hyvin sidottua. Olikohan lokakuun puolivälin tienoissa kun sateiden sopivasti pehmennettyä pintamaan ajoin pellot kultivaattorilla. Raiheina taantui tehokkaasti ja kasvamaan jäi aika paljon valkoapilaa ja jonkin verran timoteita.
Keväällä ajetaan kerran pari hanhenjalkaäkeellä ja jyrsinkylvetään.
Olen ollut toistaiseksi tyytyväinen kokemuksiini. Tällä kaavalla jatketaan edelleen. Oletan, että valkoapilaa kasvaa ensi kesänä vähän runsaammin aluskasvina, ja timoteikasvustoa voi jonkun verran kevätmuokkauksista selvitä. Se ei vaikuta käytännön satoon.
Tulevina vuosina voi siemenseoksilla valita mitä tekee. Jos säädökset eivät muutu, min 20% apilaa vl-nurmeen tai max 20% apilaa lhp nurmeen jommankumman voi valita tarpeen mukaan.
Julmetunmoinen siemen satsi noita muita :o Paljonko siitä jo saa pulittaa, ja miten suhteutuu hyötyyn? Eikö vähempi riittäs saamaan sitä puinninjälkeistä "räjähdystä" että vihreä ois, jos sit kuitenkin muokkaa syksyllä senniin tuntus vähän turhan tuhdilta noin paljoa siemeniin laittaa, vain että sen muokkaa sit heti ympäri.. ? ???
Perustelu seokselle:
Italian raiheinä yksivuotisena ja jo kesällä kasvavana kilpailemaan rikkojen kanssa ja keräämään mahdollisimman paljon typpeä. Lisäksi sillä on hyvä juuristo multavuutta nostamaan.
Timotei kerää parhaiten halvoista heinistä typpeä syksyllä, ja paikkaa raiheinää tarvittaessa. Lisäksi omaa siementä on monta tonnia, joten on erityisen edullista.
Valkoapila halpaa/ha pienen siemenmäärän vuoksi. Tuottaa hyvin typpeä sekä paikkaa puna-apilaa paikoin.
Puna-apilasta omaa siementä myös runsaasti, joten laitan tekemään sen vähän typpeä, mitä syyskesällä ehkä ehtii.
Kaikki yhdessä lisäävät multavuutta, parantavat rakennetta juurillaan ja kilpailevat rikkojen kanssa. Viljat ja muut kauppakasvit ehtivät ihan hyvin edelle.
-
Olen nyt kolme vuotta laittanut saman seoksen: 7 kg Italialaista, 10 kg timoteitä, 0,5 kg valkoapilaa ja 3,5 kg puna-apilaa aluskasveiksi. Läpikasvua on tullut vain niille kohdille, joissa pääkasvi hukkui viime keväänä. Hyvä puoli oli se, ettei mitään muita, vaikeampia rikkoja kasvanut aukkokohdissa. Puin kaikki läpi eikä puinnissa ollut ongelmia, ja samalla raiheinät tuli niitettyä. Ei edes vauhtia tarvinnut hidastaa. Kylvö tapahtui normaalin kylvön yhteydessä kylvökoneen etupuolelle sijoitetulla hs-laitteella. Kylvövantaat multasivat siemenet. Asiallisessa kasvustossa oli puidessa vain jonkun verran juuriheinää. Aukoissa hyvä raikasvusto esti ei-toivottujen rikkojen kasvun. Herne kaatui lakoon elokuussa, eikä sielläkään raiheinä vaikeuttanut puintia.
Puinnin jälkeen raiheinä räjähti kasvuun. Ravinteita tuli siis hyvin sidottua. Olikohan lokakuun puolivälin tienoissa kun sateiden sopivasti pehmennettyä pintamaan ajoin pellot kultivaattorilla. Raiheina taantui tehokkaasti ja kasvamaan jäi aika paljon valkoapilaa ja jonkin verran timoteita.
Keväällä ajetaan kerran pari hanhenjalkaäkeellä ja jyrsinkylvetään.
Olen ollut toistaiseksi tyytyväinen kokemuksiini. Tällä kaavalla jatketaan edelleen. Oletan, että valkoapilaa kasvaa ensi kesänä vähän runsaammin aluskasvina, ja timoteikasvustoa voi jonkun verran kevätmuokkauksista selvitä. Se ei vaikuta käytännön satoon.
Tulevina vuosina voi siemenseoksilla valita mitä tekee. Jos säädökset eivät muutu, min 20% apilaa vl-nurmeen tai max 20% apilaa lhp nurmeen jommankumman voi valita tarpeen mukaan.
Julmetunmoinen siemen satsi noita muita :o Paljonko siitä jo saa pulittaa, ja miten suhteutuu hyötyyn? Eikö vähempi riittäs saamaan sitä puinninjälkeistä "räjähdystä" että vihreä ois, jos sit kuitenkin muokkaa syksyllä senniin tuntus vähän turhan tuhdilta noin paljoa siemeniin laittaa, vain että sen muokkaa sit heti ympäri.. ? ???
Perustelu seokselle:
Italian raiheinä yksivuotisena ja jo kesällä kasvavana kilpailemaan rikkojen kanssa ja keräämään mahdollisimman paljon typpeä. Lisäksi sillä on hyvä juuristo multavuutta nostamaan.
Timotei kerää parhaiten halvoista heinistä typpeä syksyllä, ja paikkaa raiheinää tarvittaessa. Lisäksi omaa siementä on monta tonnia, joten on erityisen edullista.
Valkoapila halpaa/ha pienen siemenmäärän vuoksi. Tuottaa hyvin typpeä sekä paikkaa puna-apilaa paikoin.
Puna-apilasta omaa siementä myös runsaasti, joten laitan tekemään sen vähän typpeä, mitä syyskesällä ehkä ehtii.
Kaikki yhdessä lisäävät multavuutta, parantavat rakennetta juurillaan ja kilpailevat rikkojen kanssa. Viljat ja muut kauppakasvit ehtivät ihan hyvin edelle.
Juu ja tuon hokasinkin jo kun olikin että luomussa, ymmärtää hyvin. Tavanomaisen, ja sillä silmällä mitä tuossa ollut/väännetty että miten sais järkevästi sen tehtyä ja pienillä kuluilla = että tuon kerääjäkasvilisähomma kannattas ottaa.. Sen takia siis näytti vaan aluksi melkoiselta satsilta. Toki, jos tuohon hommaan lähtee noin muutoinkin, niin kyllä se varmaan kannattas mahdollisimman hyvin ottaa juurikin nuo kaikki mainitsemasi edut myös niistä kasveista, eikä vain enää ajatella "tukiautomaattina" kun ei se summa sillä tavalla enää niin kovin lämmitä.. Varsinkin jos on 46€ vain.
-
No joo, näyttäis olevan ihan maantieteellisiä noi kohdentamisalueet. Niin eihän toi viljelykiertosuunnitelma mitenkään vaikea tehdä ole, ja se löytyy muistaakseni visustakin. Ainoa vaikeus voi olla siinä että alettais vaatia jotain viljelykiertoja. esim samaa kasvia ei saisi olla kahta vuotta enempää samalla lohkolla tms. tyyliin aiempi monipuollistamis homma. Viljelysuunnitelmahan on nytkin jokaisella ja se ei liity tähän.
No siis sehän juuri nimenomaan on se, viljelykiertosuunnitelma. --> suunnitelma kaudelle viljelykierrosta, nimenomaan pitää kierrättää kasveja. Täällä toisella alueella se 3 kasvia, yhtä kasvia enintään 75%, kahta enintään 95%.
Ja toi suunnitelma vaikka visuun, lätkit 5 vuotta siihen jonoon kaura-ohra-ruis-kaura-heinä ja sit joka kevät katot että mitä laitetaan ja sen mukaan muutat tota suunnitelmaa, mut ei saa olla kaura-kaura-heinä-kaura-kaura ... Nimenomaan vaaditaan viljelykiertoa. Aiemmin se oli valinnainen, sai tuen. Nyt se on pakollinen ilman tukea. TAI jos ei ole (vielä) niin tulee. Näin tää homma menee. Ja toisaalta jees että täällä näistä puhutaan, saa itekkin tietoa, mutta harmittaa kun tietää että tokihan "vastapuoli" kattelee nääkin läpi ja löytää täältä kaikki viljelijöiden "löytämät" pienetkin mahdollisuudet, ja ne sitten tilkitään. Ei tässä enää mitään rastiruutuun ja rahat pankkiin hommaa tule/ole. Nyt on selvästi tiukemmin sekin, että vastaavuutta, kulukorvausta, oikeasti laitetaan tekemään että sen tuen ties mihin saa, ja se peittää sen kulut. Ehkä. Kyllä alkaa olla aika lähellä että jää tää riemu ruksaamatta..
pahoittelut OT:sta.
nyt ei kyllä kukaan tiedä eikä ymmärrä itseni mukaan lukien kun ite taas käsitin että se vanha viljelyn monipuolistaminen joka kielsi 3v samalla peräkkäin niin nyt si vois laittaa vaikka 5v ruista jos tahtoo
-
No joo, näyttäis olevan ihan maantieteellisiä noi kohdentamisalueet. Niin eihän toi viljelykiertosuunnitelma mitenkään vaikea tehdä ole, ja se löytyy muistaakseni visustakin. Ainoa vaikeus voi olla siinä että alettais vaatia jotain viljelykiertoja. esim samaa kasvia ei saisi olla kahta vuotta enempää samalla lohkolla tms. tyyliin aiempi monipuollistamis homma. Viljelysuunnitelmahan on nytkin jokaisella ja se ei liity tähän.
No siis sehän juuri nimenomaan on se, viljelykiertosuunnitelma. --> suunnitelma kaudelle viljelykierrosta, nimenomaan pitää kierrättää kasveja. Täällä toisella alueella se 3 kasvia, yhtä kasvia enintään 75%, kahta enintään 95%.
Ja toi suunnitelma vaikka visuun, lätkit 5 vuotta siihen jonoon kaura-ohra-ruis-kaura-heinä ja sit joka kevät katot että mitä laitetaan ja sen mukaan muutat tota suunnitelmaa, mut ei saa olla kaura-kaura-heinä-kaura-kaura ... Nimenomaan vaaditaan viljelykiertoa. Aiemmin se oli valinnainen, sai tuen. Nyt se on pakollinen ilman tukea. TAI jos ei ole (vielä) niin tulee. Näin tää homma menee. Ja toisaalta jees että täällä näistä puhutaan, saa itekkin tietoa, mutta harmittaa kun tietää että tokihan "vastapuoli" kattelee nääkin läpi ja löytää täältä kaikki viljelijöiden "löytämät" pienetkin mahdollisuudet, ja ne sitten tilkitään. Ei tässä enää mitään rastiruutuun ja rahat pankkiin hommaa tule/ole. Nyt on selvästi tiukemmin sekin, että vastaavuutta, kulukorvausta, oikeasti laitetaan tekemään että sen tuen ties mihin saa, ja se peittää sen kulut. Ehkä. Kyllä alkaa olla aika lähellä että jää tää riemu ruksaamatta..
pahoittelut OT:sta.
nyt ei kyllä kukaan tiedä eikä ymmärrä itseni mukaan lukien kun ite taas käsitin että se vanha viljelyn monipuolistaminen joka kielsi 3v samalla peräkkäin niin nyt si vois laittaa vaikka 5v ruista jos tahtoo
Jep, nää menee aivan sekaisin kun kenellä mikäkin tieto ja varmaa ei oo kait mikään vielä ja vain esityksiä, minulle sanovat noin tuossa just viime vuoden puolella viskaalit.. Ja sen perulta ihmettelinkin jo tuossa yks pv, oliko eilen kun täällä näky olleen että vois vetää samaa kasvia monta vuotta putkeen..
Kyllä taidan omalta osalta jättää tän homman nyt.. kattelee sitten jos ja kun saavat päätöksiä. Menee vaan enemmän sekaisin kaiken aikaa. (Sotken itsekin turhaan seassa)
-
Don Essex, miten pitkää aluskasvusto ollut puintien aikaan noin niinku keskimäärin?
-
Jos pääkasvusto on kunnollista, niin aluskasvit vaihtelevat 5-20cm. Jos on huono pääkasvi, kasvavat aluskasvit samoille mitoille pääkasvin kanssa. Toki kuivat alkukesän säät vaikuttavat enemmän aluskasvien kasvuun, kun satokasveihin. Kerran oli n. hehtaarin herneala, jonne erehdyin kylvämään raiheinän ja persianapilan seoksen aluskasviksi. Silloin kävi niin,että siellä, missä herne oli hyvää, tuli satoa jopa yli 3t /ha. Ja aluskasveja ei näkynyt puidessa kuin nimeksi raiheinää. Siellä niissä herne epäonnistui liian märkyyden vuoksi, kasvoi persianapila lähes 70 senttiseksi. Persianapila oli vähän turhan nopea ainakin silloin. Ei silti, löytyi sieltä apilan seasta yllättäen vielä tonni/ha hyvää hernettä, vaikkei puimurista kyllä mitään satokasveja näkynyt. Mutta ei niillä huonosti satokasveja kasvaneilla alueilla ollut kyllä yhtään myöskään varsinaisia rikkakasvejakaan.
-
Kiitos Don Essex. Raiheinä kiinnostaisi vaihtaa nadan tilalle seoksessa paremman maanparannus vaikutuksen vuoksi, mutta viljan aluskasveilla tiettyjä reunaehtoja, kun pitäisi kuitenkin pystyä rullaamaan puhtaat oljet pakettiin eli läpikasvua ei saisi juurikaan tulla.
Onko tuhoon tuomittu ajatus laittaa 500-550 kpl/neliö pääkasvia, että alta nousisi vielä aluskasvejakin?
Tähän mennessä olen kylvänyt pääkasvia harvempaan (470-480 kpl/m2) aluskasvin kasvuun lähdön varmistamiseksi.
-
Kiitos Don Essex. Raiheinä kiinnostaisi vaihtaa nadan tilalle seoksessa paremman maanparannus vaikutuksen vuoksi, mutta viljan aluskasveilla tiettyjä reunaehtoja, kun pitäisi kuitenkin pystyä rullaamaan puhtaat oljet pakettiin eli läpikasvua ei saisi juurikaan tulla.
Onko tuhoon tuomittu ajatus laittaa 500-550 kpl/neliö pääkasvia, että alta nousisi vielä aluskasvejakin?
Tähän mennessä olen kylvänyt pääkasvia harvempaan (470-480 kpl/m2) aluskasvin kasvuun lähdön varmistamiseksi.
Minä olen kyllä saanut aivan normaalit nurmet aikaan täysillä siemenmäärilläkin. Toki jos pääkasvi varsinkin tavanomaisella viljelytekniikalla kasvaa erinomaiseksi, voi nurmi kyllä saada hieman siipeensäkin. Tuolla palstalla haetulla kasitonnarilla ei aluskasveja välttämättä kovin hyvin saa menestymään. Italianraiheinä saattaa olla juuri näissä tilanteissa paras.
Italianraiheinä on kasvurytmiltään nopeampi kuin nuo tähän asti käyttämäsi nurmikasvit, ja yksivuotinen, joten monivuotisten seokseen se ei välttämättä ole kannattava. Lisäksi sen nopeampi kasvu voi aiheuttaa, että olkea ei saa puhtaana talteen.
Monivuotisiin nurmiin kannattaisi laittaa sekaan ruokonataa, jonka juurivaikutus on melkeinpä ylivoimainen. Maittavuus ruokinnassa on heikompi, joten jos rehuksi kasvattaa, kannattaa sitä lisätä varovasti.
Heinistä on vaikeaa löytää hyvää tietoa, mitä, missä ja miksi mitäkin lajia käyttää. Siksi minullekin muut viljelijät ovat tärkeitä tietolähteitä.
-
Kyllä tilanne on sellainen että parhaat vinkit saa näihin kerääjäkasveihin toisilta viljelijöiltä ja varsinkin luomuviljelijöiltä. Paikallisen prorahastuksen luomuneuvoja on ainakin niin pahasti kiinni vanhoissa käsityksissä että epäilen sieltä saatavien neuvojen olevan turhia. Luomuviljelijöillä on toki hieman erilaiset satotavoitteet kuin se 8 tonnia ja asettaa erilaiset vaatimukset aluskasveille.
Itellä on positiiviset kokemukset aluskasveista. Harvoin on aiheuttanut todellisia ongelmia puinnin kanssa. Luonnon täsmäviljelyä... Jos satokasvi ei menesty joissain kohdissa peltoa niin aluskasvi valtaa tilan.
-
Onko täs nyt vielä sellainenkin pointti, ettei ne typenimijäkasvit kunnon viljanviljelyksellä kasvakaan, vaikka ne miten sinne kylväis? :o
-
Onko täs nyt vielä sellainenkin pointti, ettei ne typenimijäkasvit kunnon viljanviljelyksellä kasvakaan, vaikka ne miten sinne kylväis? :o
Joo eli ruokaherne kesäksi, sato myydään, hernettä jätetään kasvamaan ja suorakylvöllä syysvehnä. Silloin typensitoja sitoo aluskasvina typpeä jouluun asti, kun typpibakteeri on aktivoitunut eikä typpipitoisuudet ole liiankorkeat bakteerin toimia. Pieni typpiannos voi olla mahdollista antaa, mutta kesäksi jää 170 + 30 kg typpeä eli 200 kg käytettäväksi oikeaa kasitonnaria silmällä pitäen. Näitä esimerkkejä on ammattilehtien kilpakasvuohjelmissa. Toinen esimerkki on kumina ja typensitoja ja syysrypsi ja ja..., sitten se kymppitonnari viimeiseksi; syysvehnä. Tällaisissa tapauksissa on satovuosia kaikki ja mahdollisuus todella suureen tuottoon erikoiskasveilla. Mutta jos kuminaa olisi miljoona hehtaaria tulisi sitäkin ylituotantoa. Jos tekee pelkällä viherlannoituksella, jää aina yksi satovuosi pois, ja nyt ovat tuetkin alemmat VLN. Kerääjäkasvi ei välttämättä toimi näissä -40 N kg typpitaseissa, kun niitä ysitonnareita tehdään. Totta kai kerääjäkasvi toimii luomussa, kun jokainen yksittäinenkin kerääjäkasvin tuottama typpikilo ravitsee nälkäisen ja hintelän kasvatuskasvin kasvuun, ja typpibakteereilla on toimintatilaa.
-SS-
-
Kyllä tilanne on sellainen että parhaat vinkit saa näihin kerääjäkasveihin toisilta viljelijöiltä ja varsinkin luomuviljelijöiltä. Paikallisen prorahastuksen luomuneuvoja on ainakin niin pahasti kiinni vanhoissa käsityksissä että epäilen sieltä saatavien neuvojen olevan turhia. Luomuviljelijöillä on toki hieman erilaiset satotavoitteet kuin se 8 tonnia ja asettaa erilaiset vaatimukset aluskasveille.
Itellä on positiiviset kokemukset aluskasveista. Harvoin on aiheuttanut todellisia ongelmia puinnin kanssa. Luonnon täsmäviljelyä... Jos satokasvi ei menesty joissain kohdissa peltoa niin aluskasvi valtaa tilan.
Tietysti pitäisi lähteä ajatuksesta että se 4 tonnia tulee ilman apupaskaakin. Siitä ylösoäin jis halutaa satoa nostaa, niin aletaan mättämään Yaralaista kaveriksi.
-
Kyllä tilanne on sellainen että parhaat vinkit saa näihin kerääjäkasveihin toisilta viljelijöiltä ja varsinkin luomuviljelijöiltä. Paikallisen prorahastuksen luomuneuvoja on ainakin niin pahasti kiinni vanhoissa käsityksissä että epäilen sieltä saatavien neuvojen olevan turhia. Luomuviljelijöillä on toki hieman erilaiset satotavoitteet kuin se 8 tonnia ja asettaa erilaiset vaatimukset aluskasveille.
Itellä on positiiviset kokemukset aluskasveista. Harvoin on aiheuttanut todellisia ongelmia puinnin kanssa. Luonnon täsmäviljelyä... Jos satokasvi ei menesty joissain kohdissa peltoa niin aluskasvi valtaa tilan.
Tietysti pitäisi lähteä ajatuksesta että se 4 tonnia tulee ilman apupaskaakin. Siitä ylösoäin jis halutaa satoa nostaa, niin aletaan mättämään Yaralaista kaveriksi.
Kyllä neljässä (yaravapaassa) tonnissa on jo orgaanista lantaa, joko saman vuonna tai muutamana edellisenä vuonna laitettua. Savimailla neljän tonnin sato kutistuu kahteen-kolmeen tonniin, jos alla ei ole lantavuosia viimeiseen kymmeneen vuoteen. Ruis jotenkin ryöstää maata, mutta kevätvehnä ja jotkut satoisat ohrat ovat vaateliaita. Kotkaniemessä on näitä pitkän ajan nollaruutuja, on se aika lohdutonta katseltavaa. Edes typensitoja ei lähde enää kasvamaan. Maan rakenne kärsii nimenomaan ryöstöviljelystä. Kun juurakot häviävät, liittaantuu maa lohduttomaksi kuivalaastiksi. Yksi 12 ha pitkän ajan kesantonurmi on lähialuueella, se kasvaa kuivana kesänä ehkä 15 cm korkeaksi kellanvaaleaksi jäkäliköksi. Edes rikkaruohot eivät jaksa, jotakin luohoa lukuunottamatta.
Kauran osalta olenkin toiveikas, voi saada kosteana kesänä 4 tonnia ilman mitään lannoitusta.
-
Se kyllä on tosi, että monesti parhaat tiedot saa kun pääsee vaihtamaan tietoja toisten viljelijöiden kanssa tuotantosuunnasta riippumatta. Suomessa on muutenkin aika vähän vielä saatavilla sellaista tutkimustietoa maahan ja kasveihin liittyen jota löytyy esim.Amerikan ja muun läntisen Euroopan alueilta. Suomessa ohjeet on yleensä jonkun firman sponsoroimia, niin tuppaa olemaan sitten sen firman paukut joilla vain ja ainostaan onnistuu... :o
Mut kerääjäkasveista, mitens ruokonadan kasvurytmi ja syrjäyttääkö helposti esim. apilan? Aluskasvit ja nurmet ovat vain maanparannus tarkoituksessa käytössä, joten ei tarvi miettiä pystyykö jokin elukka niitä nielemään. Tähän asti apilikko valannut käytännössä koko kasvualustan käyttönsä, jos pitänyt vain yhden tai kahden vuoden vln:a. Vaikka seoksessa apilaa 20%.
Tuota raiheinää voiskin kokeilla kerääjäkasvina tuonne ns.normikylvöksen alle, millaisilla kylvömäärillä Don Essex ja muut olette laittaneet raiheinää?
Siemenkustannus pitäis kuitenkin pysyä järkevänä alus/kerääjäkasveille.
Noi kasitonnarit voi unohtaa ainakin meikäläinen,kun homma menee viljapuolella aikas minimipanostaktiikalla eli 4-5 tn jos tulee normivuonna, niin mulle riittää.
Tää lannoitushomma menee pitkässä juoksussa persieelleen, kun nyt otetaan enemmän kuin annetaan maalle ja sitte ku ollaan siinä tilanteessa että ei pysty ns. normi lannoituksella saamaan normisatoa, niin milläs korjataan ravinnetilanne maassa.
-
Satunnaisesti voi hyvänä vuotena saada ilman apulantaa viljasta hyviä satoja jos maassa on voimaa riittävästi. Mutta jos harrastaa monokulttuurista viljelyä niin aivan turha haaveilla suurista sadoista ilman kemiallisia lisäaineita. Paras onnistuminen oli itsellä oman viljelyhistorian osalta oli viime kesältä noin 6 tn/ha sato ohrasta yhdellä lohkolla joka oli kylvetty omalla peittaamattomalla siemenellä ja lietteen lisäksi sai noin 30 kg typpeä apulannan mukana. Enempää ei voi toivoa ja taloudellinenkin tulos taisi olla aika hyvä.
Omat maat on karkeita kivennäismaita tai kukkamultaa joten aluskasvitkin käyttäytyy varmasti täysin eri tavalla kuin savimailla. Mulla on semmoinen kutina että esim. timoteilla voi tulla noutaja savimaalla jos sattuu kuiva kesä. Syväjuurisilla heinäkasveilla on taas sellainen ongelma että juuriston kehittyminen kestää pitkään ja ensimmäisenä vuotena juuristovaikutus esim. ruokonadalla jää aiottua heikommaksi. Näillä meidän mailla harvoin kuivuus vaivaa niin pahasti että sato menisi kokonaan pommiin... On sellaisiakin vuosia kyllä ollut. Paras tapa on löytää omaan käyttöön sopivat aluskasvit on kokeilla erilaisia vaihtoehtoja. Vuodet ei tietenkään ole veljeksiä mutta kyllä jonkinlaisia johtopäätöksiä pystyy tekemään kuitenkin. Mun mielestä on mielenkiintoista kokeilla aina vuosittain jotain uusia juttuja viljelyyn. Pysyy mielenkiinto yllä ja tulee seurattua kasvustoja suuremmalla tarkkuudella kun on jotain uutta kokeilussa :)
-
Kyllä tilanne on sellainen että parhaat vinkit saa näihin kerääjäkasveihin toisilta viljelijöiltä ja varsinkin luomuviljelijöiltä. Paikallisen prorahastuksen luomuneuvoja on ainakin niin pahasti kiinni vanhoissa käsityksissä että epäilen sieltä saatavien neuvojen olevan turhia. Luomuviljelijöillä on toki hieman erilaiset satotavoitteet kuin se 8 tonnia ja asettaa erilaiset vaatimukset aluskasveille.
Itellä on positiiviset kokemukset aluskasveista. Harvoin on aiheuttanut todellisia ongelmia puinnin kanssa. Luonnon täsmäviljelyä... Jos satokasvi ei menesty joissain kohdissa peltoa niin aluskasvi valtaa tilan.
Tietysti pitäisi lähteä ajatuksesta että se 4 tonnia tulee ilman apupaskaakin. Siitä ylösoäin jis halutaa satoa nostaa, niin aletaan mättämään Yaralaista kaveriksi.
Kyllä neljässä (yaravapaassa) tonnissa on jo orgaanista lantaa, joko saman vuonna tai muutamana edellisenä vuonna laitettua. Savimailla neljän tonnin sato kutistuu kahteen-kolmeen tonniin, jos alla ei ole lantavuosia viimeiseen kymmeneen vuoteen. Ruis jotenkin ryöstää maata, mutta kevätvehnä ja jotkut satoisat ohrat ovat vaateliaita. Kotkaniemessä on näitä pitkän ajan nollaruutuja, on se aika lohdutonta katseltavaa. Edes typensitoja ei lähde enää kasvamaan. Maan rakenne kärsii nimenomaan ryöstöviljelystä. Kun juurakot häviävät, liittaantuu maa lohduttomaksi kuivalaastiksi. Yksi 12 ha pitkän ajan kesantonurmi on lähialuueella, se kasvaa kuivana kesänä ehkä 15 cm korkeaksi kellanvaaleaksi jäkäliköksi. Edes rikkaruohot eivät jaksa, jotakin luohoa lukuunottamatta.
Kauran osalta olenkin toiveikas, voi saada kosteana kesänä 4 tonnia ilman mitään lannoitusta.
Tietysti tuohon 4 tonnii pitää laittaa karjanlantaa. Sitähän ei vaan lasketa kun se on "ylijäämä kamaa".
-
Täällä kans oli viime kasvukaudella tarkoitus kokeilla tuota aluskasvustoa puna-apilan muodossa. Tai oikeastaan kokeilinkin, kylvin apilaa vehnän suorakylvön yhteydssä piensiemenlaatikosta n.6kg/ha. Samaan vakoon ja syvyyteen siis meni kuin muistakin laatikoista (2,5 cm). Tarkoitus oli jättää rikkaruiskutus kokonaan pois, ja mennä vaan kylvöä edeltävän Roundupin suojalla. Mutta... Sitten se edellisen vuoden varissut tai ylilentänyt rypsi sotki kuviot itämisellään. Eli oli kuitenkin pakko tappaa rypsi pois kasvustosta, ja Arianne S:n kopiota käyttäen apilakin kupsahti. Tämä toki oli tiedossakin...
Ensi keväänä uusi yritys... Eipähän ainakaan pahemmin kuluja lisää, kun tuota puna-apilaa on VLN:n seurauksena jokunen tonni kuivurilla, eli siemenkustannus on marginaalinen.
-
Se kyllä on tosi, että monesti parhaat tiedot saa kun pääsee vaihtamaan tietoja toisten viljelijöiden kanssa tuotantosuunnasta riippumatta. Suomessa on muutenkin aika vähän vielä saatavilla sellaista tutkimustietoa maahan ja kasveihin liittyen jota löytyy esim.Amerikan ja muun läntisen Euroopan alueilta. Suomessa ohjeet on yleensä jonkun firman sponsoroimia, niin tuppaa olemaan sitten sen firman paukut joilla vain ja ainostaan onnistuu... :o
Mut kerääjäkasveista, mitens ruokonadan kasvurytmi ja syrjäyttääkö helposti esim. apilan? Aluskasvit ja nurmet ovat vain maanparannus tarkoituksessa käytössä, joten ei tarvi miettiä pystyykö jokin elukka niitä nielemään. Tähän asti apilikko valannut käytännössä koko kasvualustan käyttönsä, jos pitänyt vain yhden tai kahden vuoden vln:a. Vaikka seoksessa apilaa 20%.
Tuota raiheinää voiskin kokeilla kerääjäkasvina tuonne ns.normikylvöksen alle, millaisilla kylvömäärillä Don Essex ja muut olette laittaneet raiheinää?
Siemenkustannus pitäis kuitenkin pysyä järkevänä alus/kerääjäkasveille.
Noi kasitonnarit voi unohtaa ainakin meikäläinen,kun homma menee viljapuolella aikas minimipanostaktiikalla eli 4-5 tn jos tulee normivuonna, niin mulle riittää.
Tää lannoitushomma menee pitkässä juoksussa persieelleen, kun nyt otetaan enemmän kuin annetaan maalle ja sitte ku ollaan siinä tilanteessa että ei pysty ns. normi lannoituksella saamaan normisatoa, niin milläs korjataan ravinnetilanne maassa.
Hups. Tuli pieni muistivirhe seoksen suhteen :-[:
Italianraiheinä 7
Timotei 6
Valkoapila 0,5
Puna-apila 1,5
Eli vähän vähemmän timoteita ja puna-apilaa.
Viherlannoituksessa käytän sitä ruokonataa:
Ruokonata 6
Timotei 10
Valkoapila 0,5
Puna-apila 4
Eli meni aiemmin vähän seokset sekaisin.
Ruokonata kasvaa hyvin jo ensimmäisenä VL vuonna. Viime kesänä, kun kaivoin kuoppia pellolla juhannuksen jälkeen, totesin maan tasaisesti tiivistyneeksi. Syynä oli reilun 10 vuoden monokulttuuri ja suorakylvö. Kun meillä pidettiin sitten syyskuun alussa kuoppatestidemonstraatio, oli toteamus, että maan rakenne on hyvä. Olin itse hyvin hämmentynyt, en uskonut noin nopeaan muutokseen. Jos nykytietämyksellä jatkaisin tavanomaista viljelyä, käyttäisisin ehdottomasti kierrossa mukana ruokonatapitoista VL nurmea. Ja kylväisin kyllä edelleen suoraan.
Apila ei ole jäänyt jalkoihin. Tosin niitän VL-nurmet 1. vuonna 3 kertaa. Toisena 1-3 riippuen teenkö keskikesän kesannon. Apilan jälkikasvukyky on hyvä, joten näyttää pärjäävän.
Ruokonadan kokeiluun innostuin nähtyäni jossakin esityksessä tällaisen kuvan: sivu 4 "Ruokonata nurmiseoksissa"
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/Artturi/Artturikirjasto/TilaArtturi-hanke/TilaArtturi-retki%2019.-20.11.2008/5EDEB3228BC4ABEFE040A8C0033C3CE9
On aika upea juuristo verrattuna nurminataan.
-
Kuuumeneeko heinänsiemenlaatikoiden tai muiden kylvölaitteiden
kauppa keväällä ? Tuleeko mellakoita, kun viimeistä viedään ?
100 ha:n tilalla kerääjäkasvi 10000 euroa , eli suurista rahoista on kyse.
Pintakylvö lienee epävarmempi kuin siemenen multaus kevätkuivilla savimailla ?
Meillä kylvettiin heinät pintaan käsikammella kierrettävällä huiskalla, multamailla tuli hyvä
oras. Savirinteillä ei niinkään.
-SS-
-
Kuuumeneeko heinänsiemenlaatikoiden tai muiden kylvölaitteiden
kauppa keväällä ? Tuleeko mellakoita, kun viimeistä viedään ?
100 ha:n tilalla kerääjäkasvi 10000 euroa , eli suurista rahoista on kyse.
Pintakylvö lienee epävarmempi kuin siemenen multaus kevätkuivilla savimailla ?
Meillä kylvettiin heinät pintaan käsikammella kierrettävällä huiskalla, multamailla tuli hyvä
oras. Savirinteillä ei niinkään.
-SS-
Kai se on parei kun soosaa pääkasvin kylvösiemenen joukkoon ja /tai apulantapuolelle sitä kerääjäkasvia summamutikassa koneen täytön yhteydessä, menee sit miten menee, ompahan ainakin yritetty. :D
-
Puhuttiin tuossa viljelysuunnitelmasta ja viljelykiertosuunnitelmasta.Viime maanantain Maaseudussa sanottiin selvästi, että molemmat tarvitaan. Siis kun vaaditaan viljelykiertosuunnitelma, niin varmasti vaaditaan myös viljelykierto. siis samaa kasvia ei voi laittaa viittä vuotta peräkkäin. Tämähän on aivan sama kuin tuo vanha viljelyn monipuolistaminen josta moni luopui, kun tuli lupa muutoksiin. Itselläkin se oli ja silloin kun lohkoja on yli 30 voin sanoa että tosi v.mäinen toimenpide. Ajatelkaas tilannetta, että sateet katkaisee kylvöt, eikä oikein muu enää ehdi kun aikainen ohra jolle ei löydy vapaata lohkoa.
-
Ei näytä hääviltä hyvät virkaveljet, ei. Mikäli tuo kerääjäkasvipalkkiokin on vain 46€/ha jolla ehkä saa siemenen, voi olla ettei kannata sitoutua. Tätä kun katselee niin mistään muusta ei saa mitään kuin kasvipeitteisyydestä. Vois kyllä oikeesti jotain hyvää seurata mikäli kukaan ei sitoutuisi koko järjestelmään. Uskon, että korjauksia tulisi varmasti.
-
Ei näytä hääviltä hyvät virkaveljet, ei. Mikäli tuo kerääjäkasvipalkkiokin on vain 46€/ha jolla ehkä saa siemenen, voi olla ettei kannata sitoutua. Tätä kun katselee niin mistään muusta ei saa mitään kuin kasvipeitteisyydestä
????????????
-
Itselläkin se oli ja silloin kun lohkoja on yli 30 voin sanoa että tosi v.mäinen toimenpide.
Mul on yli 70 kasvulohkoa ja enkä tuota nyt mitenkään hirveäksi ongelmaksi sanoisi. Hyvä peltokirjanpito-ohjelma tai oman mieleisen taulukon värkkääminen exceliin on kyl välttämätöntä. Itsellä nuo molemmat käytössä. Excelissä hyvällä taulukolla on mukava suunnitella kiertoa ja eri kasvien kokonais pinta-aloja nopeasti. Hyvästä kierrosta on ihan hyötyäkin pellolla. Ei sitä pitäisi vieroksua.
-
Ei näytä hääviltä hyvät virkaveljet, ei. Mikäli tuo kerääjäkasvipalkkiokin on vain 46€/ha jolla ehkä saa siemenen, voi olla ettei kannata sitoutua. Tätä kun katselee niin mistään muusta ei saa mitään kuin kasvipeitteisyydestä. Vois kyllä oikeesti jotain hyvää seurata mikäli kukaan ei sitoutuisi koko järjestelmään. Uskon, että korjauksia tulisi varmasti.
Saiskin siitä kasvipeitteisyydestä jotain! Maksimissaan 11€/hehtaari meikäläisellä. Tulkinnasta riippuen 100 hehtaarin tilalla joko 1100€ tai 660€!
-
Onhan viljelykierto hyvä tavoite, eikä sitä varmasti kukaan vieroksu. En minäkään halua kylvää esim ohraa neljää vuotta peräkkäin, tietysti tiedän kasvitaudit. Mutta se että joskus on pakko, ja että siitä sitten annetaan sanktio on aivan eri asia. Ei tämä homma työkaluihin kaadu, mutta kuten sanoin voi esim sateen takia tulla tilanteita, että se aikainen ohra enää ehtii, ja kun kaikki ohralohkot on jo kylvetty, niin mihin sitä ohraa sitten kyvät, siihen exeltaulukkoonko. Ainakin viimeksi kun tuo monipuolistaminen oli, haluttiin siitä joukolla eroon. Mm paikallinen maataloussihteeri tuskaili sitä omilla tiluksillaan.
-
Vetää paaliin ne jotka ei kerkiä sateen takia. Ajaa kesantomurskaimella maahan. Sadonkorjuu velvoitetta kun ei enää ole.
-
Ei näytä hääviltä hyvät virkaveljet, ei. Mikäli tuo kerääjäkasvipalkkiokin on vain 46€/ha jolla ehkä saa siemenen, voi olla ettei kannata sitoutua. Tätä kun katselee niin mistään muusta ei saa mitään kuin kasvipeitteisyydestä
????????????
Varmaan hevi tarkoittaa sitä että hänellä ei tila ole lantakasan vieressä eikä ole uskallusta ryhtyä näennäiskerääjäkasvinviljelyyn siis huiskii siemenet pintaan, vaikka säiden ja päällyskasvin mukaan olisi odotettavissa epäonnistuminen. Mutta kerääjäkasvin osalta on kyse kulukorvauksesta siksi kulutosite nähtävästi riittää. Näen asian niin että puinnin ja tuottoisuuden osalta optimitilanne on se, että kerääjäkasvi on muodollisesti kylvetty, mutta epäonnistuu. Tuki nostettavissa mutta ei haittaa puintia...
Voiko toimenpiteestä saatu korvaus olla riippuvainen taidosta eli lopputuloksesta eikä toimenpiteen toteuttamisesta; eikö tukimuoto salli epäonnistumista ?
Kerääjäkasvin tuotto on täysin siemenen hinnasta riippuvainen. Siemenkuitin tai vastaavan TOS siemenerän käytön todisteen pitänee riittää.
-SS-
-
No joo. Kun nyt edes tulis lopullista tietoa jostain kautta.
-
20 kertaa jo kirjottanu että 2kiloa valkoapilaa riittää, siemen maksaa reilu 7euroa kilo eli 15ekee ku laskee nii siinä on.
Ompas hurjat kustannukset, enää ei jää satkusta ku 85euroo. ;D
-
Mutta jos pitää tyytyä 46 euroon jää siitä enää 31€. Mutta ehkä jotain kuitenkin, ettei ihan maksaan joudu.
-
Mutta jos pitää tyytyä 46 euroon jää siitä enää 31€. Mutta ehkä jotain kuitenkin, ettei ihan maksaan joudu.
MIkä 46euroa?
-
No sellainenkin näkemys oli , oliko se Taiskerilla. siis että kerääjäkasvista tuleva 100€ on perustuki 54+kerääjäkasvin tuki 46.
-
No sellainenkin näkemys oli , oliko se Taiskerilla. siis että kerääjäkasvista tuleva 100€ on perustuki 54+kerääjäkasvin tuki 46.
;D ;D
Vai ni.
-
No sellainenkin näkemys oli , oliko se Taiskerilla. siis että kerääjäkasvista tuleva 100€ on perustuki 54+kerääjäkasvin tuki 46.
;D ;D
Vai ni.
Voisihan SKN paljastua sisäpiiritiedon haltijaksi; että lähipiirissään on mavi tai proagria ammattilaisia että hänellä itsellään heiltä saatu varma tieto on se että vielä 15.12. viime vuonna mainitut päällekkäisten korvausten rajoitukset ovat muuttuneet eli helpottuneet vapaasti summattaviksi eli kumuloituviksi.
Korvaustasot tulevat laskemaan merkittävästi jos kaikki valitsevat kaikki toimenpiteet valmisteludokumenteissa on mainittu toimenpiteiden arvioitu ala jonka perusteella kyseinen korvaussumma on nyt julkistettu.
-SS-
-
Kylhän viljelyKIERTOsuunnitelman teosta huolimatta voi käytännössä viljellä joillakin lohkoilla samaa kasvia vaik 5 vuotta peräkkäin, ei se suunitelma sitä estä, koska se on vain paperilla oleva suunitelma, ainahan voi jälkeenpäin perustella joko keksityillä tai todellisilla syillä, miksi on tullut viljeltyä samaa kasvia niin monta vuotta peräkkäin, jos siis kukaan viranomainen yleensä sen 5 vuoden jälken vaivautuu tarkistamaan, onko suunnitelmaa noudatettu kuinka kirjaimellisesti.
On varmaan aikamoinen työ ruveta selvittämään jonkun esim. 50 lohkon tilan 5-vuotisen viljelykiertosuunnitelman toteutumista sitten sen 5 vuoden kuluttua umpeen, ja tuleeko siitä edes sanktioita jollei ole sitä noudattanut, tuskin. Vai onko tämä vaatimus tehty vain todellakin valistumattomien viljelijöiden parasta ajatellen, koska jokainen valistunut viljelijä kyllä harrastaa hyvää viljelykiertoa sen hyvien vaikutusten takia, ei siksi, että tukiehdot sitä vaatii.
Sama juttu peltomaan laatutestin kohdalla, on hyvä, että se liitetään tukiehtoihin, koska muuten sitä aika harva toteuttaisi. Kun puhutaan pellon ostamisesta tai vuokraamisesta, niin eikö pitäis olla itsestään selvää, että kun viljelijä harkitsee jonkun pellon ostamista tai vuokraamista, niin hän menee ja tekee peltomaan laatutestin, jotta tietää, mitä on ostamassa, harva ostaa käytettyä autoa tai traktoriakaan ilman koeajoa ja koneen tutkimista, niin miksi ihmeessä peltoja ostetaan tai vuokrataan ihan sokkona tietämättä pellon todellista kuntoa, kyllä peltomaan laatutesti antaa kohtalaisen kuvan pellon sadontuottokyvystä ja muista oleellisista ominaisuuksista.
-
Jännä juttu, heti kun tuo edellinen sepustukseni tuli näkyville, tuli yksi miinus lisää, palstalla on siis herkkänahkaista väkeä, joka ei tykkää, että viranomaiset on vihdoinkin alkaneet tekemään sellaisia tukiehtoja, joiden noudattaminen on viljelijöille ja heidän pelloilleen pelkästään hyväksi.
-
olikos se jo salettiin jossain sanottu, että kerääjäkasvia ei saa muokata pois ennen 1.10. vaikka syysviljalle lohkon kylvää? itellä niin paljon syyskylvöö että tämä rajoittaa kerääjäkasvitukiautomaatin käyttöä aika tavalla.
-
olikos se jo salettiin jossain sanottu, että kerääjäkasvia ei saa muokata pois ennen 1.10. vaikka syysviljalle lohkon kylvää? itellä niin paljon syyskylvöö että tämä rajoittaa kerääjäkasvitukiautomaatin käyttöä aika tavalla.
Todennäköisesti vuodenvaihteessa on tehty helpotuksia, että kylvö riittää, valmistelun yhteydessä on jo toteamuksia kirjattu, että valvonta on mahdotonta, koska epäonnistumista ei voi erotella laiminlyönnistä.. Toimenpidekorvausten kuittaus ei muutenkaan saa olla työlästä. Saivartelijat voivat liittyä luomujärjestelmään.
On kuitenkin muistettava, että kerääjäkasvien toimenpiteen kokonaispotti on kai jo päätetty, joten suosittuna tukiautomaattina voitaneen keväällä todeta tukitason olevankin vaikkapa 50 euroa satasen sijasta.
-SS-
-
Sellainenkin yksityiskohta tukiehdoissa on, että tukihakemuksessa ilmoitetun kasvin pitää olla todennettavissa pellolla 1.7-31.8 välisenä aikana, joten syyskylvöisiä kasvejakaan ei voi kylvää siis ennenkuin 1.9. lähtien, eli jos olet puinut aikaisen ohran elokuun alussa, ja sitten kylvät heti perään vaikka syysrapsia, ja tulee tarkastus, jossa todetaan että pellolla kasvaa syysrapsia, vaikka tukihakemuksessa lukee että rehuohra, niin sanktiot paukahtaa. :( :o :'(
-
Sellainenkin yksityiskohta tukiehdoissa on, että tukihakemuksessa ilmoitetun kasvin pitää olla todennettavissa pellolla 1.7-31.8 välisenä aikana, joten syyskylvöisiä kasvejakaan ei voi kylvää siis ennenkuin 1.9. lähtien, eli jos olet puinut aikaisen ohran elokuun alussa, ja sitten kylvät heti perään vaikka syysrapsia, ja tulee tarkastus, jossa todetaan että pellolla kasvaa syysrapsia, vaikka tukihakemuksessa lukee että rehuohra, niin sanktiot paukahtaa. :( :o :'(
Juu ei mene näin vaan tukea korjataan ylöspäin öljykasvin tuotantopalkkiolla. Muutenkin syysöljykasvit kylvetään kerääjäkasvitoimenpiteenä, eli kertomasi tilanne on epätodennäköinen. Miksi hukata 100 euroa ?
E. Pitäisikö tähän laittaa joku hymiö sillä nämä ympäristökorvausten tukimaksatusten ehtojen helpotusaprikoinnit tuntuvat uppoavan kuin italianraiheinä sadekesänä Barken alle, eli tilausta on haaveiluun....
-SS-
-
Vaikka osto/vuokra pellosta pitäisi tehdä laatutesti, niin kuinka moni ei vetäisi hernettä nekkuun asiasta? Eikä sillä ole mitään vaikutusta hintaan.
-
Missä kohtaa on niin kirjoitettu, että syysöljykasvin voi kylvää kerääjäkasviksi? Itse kun olin joulukuun alkupuolelle kuuntelemassa noita "uusia tuulia" niin joku sitä kysyi ja vastaus oli varovainen ei.
Niinhän se pitäisi olla, että mikäli pellolle kylvetään jotain niin kerääjäkasvin saisi lopettaa riittävän ajoissa.
-
Missä kohtaa on niin kirjoitettu, että syysöljykasvin voi kylvää kerääjäkasviksi? Itse kun olin joulukuun alkupuolelle kuuntelemassa noita "uusia tuulia" niin joku sitä kysyi ja vastaus oli varovainen ei.
Niinhän se pitäisi olla, että mikäli pellolle kylvetään jotain niin kerääjäkasvin saisi lopettaa riittävän ajoissa.
TehoPlus-hankkeen kalvoilla on listalla syysrypsi. Muutenkin edut ja haitat on esitetty kiteytettynä. Itämisolosuhteiden merkitystä todelliseen onnistumiseen oli korostettu. Noin puolet koehenkilöistä piti kerääjäkasvia hyödyllisenä omalle viljelylleen. Eli sama vaikutus kuin placebo-lääkkeellä. Jos aikanaan sai yli 50 €/ha kerääjäkasvialasta, sitä ei silti kovin laajasti otettu. Olisiko tämä 100€ riittävä houkutus, tosiaan.
-SS-
-
Onnistunut kerääjäkasvi sängelle tarvitsee varmaankin
silppurin levitystasaisuuteen parannuksia tai oljen korjuuta.
Rukiilla tahtoo tulla niin paksu matto, että juolakaan
ei tule läpi, jos sitten edes on juolaa siellä.
Jos luoho heinäkasvina sallitaan kerääjäkasviksi,
niin mielelläni katson satasen korvauksella punaista
syysviljapeltoa muutaman viikon, tuleentuneena ei
juuri haittaa puintia, ja sänki on iloisen heleänvihreä.
Naapurusto kyllä katselisi harmistuneena, pöllyävän
siemenpankin levittäjää.
Jos luoho on kasvamassa vehnästä läpi, saa myöhäisellä
puolikkaalla Broadway - annoksella luohon jäämään
tähkätason alapuolelle.
E: TehoPlus - hankkeen hyvin kiteytetyt kalvot:
http://www.proagriaoulu.fi/files/ymparistoagro/keraajakasvit_haapavesi.pdf
-SS-
-
Onnistunut kerääjäkasvi sängelle tarvitsee varmaankin
silppurin levitystasaisuuteen parannuksia tai oljen korjuuta.
Rukiilla tahtoo tulla niin paksu matto, että juolakaan
ei tule läpi, jos sitten edes on juolaa siellä.
Jos luoho heinäkasvina sallitaan kerääjäkasviksi,
niin mielelläni katson satasen korvauksella punaista
syysviljapeltoa muutaman viikon, tuleentuneena ei
juuri haittaa puintia, ja sänki on iloisen heleänvihreä.
Naapurusto kyllä katselisi harmistuneena, pöllyävän
siemenpankin levittäjää.
Jos luoho on kasvamassa vehnästä läpi, saa myöhäisellä
puolikkaalla Broadway - annoksella luohon jäämään
tähkätason alapuolelle.
E: TehoPlus - hankkeen hyvin kiteytetyt kalvot:
http://www.proagriaoulu.fi/files/ymparistoagro/keraajakasvit_haapavesi.pdf
-SS-
Paras vaihtoehto rullata oljet pakettiin, jos meinaa, että tulee tasainen viherkasvusto tai murskaus sängestä voisi ehkä toimia esim.jollain vaakatsoleikkurilla.
Tosin onnistui aika hyvin vaikka ajoin silppurin läpi oljet ohralla. Päisteissä missä tulee päällekkäin ajoa, niin siellä tuli laikkuja vln kasvustoon jonkin verran. Mut eihän olkimäärä vielä kovin suuri ole 4-5tn sadoilla ohralla verraten esim.samaan satotason rukiilla. Olkimassa kun on poissa niin nopeuttaa huomattavasti vihermassan kertymistä syksyllä.
-
Paras vaihtoehto rullata oljet pakettiin, jos meinaa, että tulee tasainen viherkasvusto
Nyt kiinnostaisi, mitä rahtarit ovat olkirullasta veloittaneet.
Kanttipaalarit ottivat kyllä ihan käteistä rahaa silloin aikanaan,
kun heinähännästä siirryttiin paalaukseen. Heinähäntää en kyllä
aio enää kunnostaa retrokäyttöön, ei oikein ergonomista ole.
Sitten tietty pitäisi jokin konsti löytää niiden paalien uudelleenpurkamiseen
ja levitykseen. Pitääkö pyöröpaalisilppurikin hankkia viljanviljelytilalle ? :o :o :o
Rupee jo satasenkin kerääjäkasvituki natisemaan kulujen puristuksessa liitoksistaan ....
-SS-
-
Missä kohtaa on niin kirjoitettu, että syysöljykasvin voi kylvää kerääjäkasviksi? Itse kun olin joulukuun alkupuolelle kuuntelemassa noita "uusia tuulia" niin joku sitä kysyi ja vastaus oli varovainen ei.
Niinhän se pitäisi olla, että mikäli pellolle kylvetään jotain niin kerääjäkasvin saisi lopettaa riittävän ajoissa.
TehoPlus-hankkeen kalvoilla on listalla syysrypsi. Muutenkin edut ja haitat on esitetty kiteytettynä. Itämisolosuhteiden merkitystä todelliseen onnistumiseen oli korostettu. Noin puolet koehenkilöistä piti kerääjäkasvia hyödyllisenä omalle viljelylleen. Eli sama vaikutus kuin placebo-lääkkeellä. Jos aikanaan sai yli 50 €/ha kerääjäkasvialasta, sitä ei silti kovin laajasti otettu. Olisiko tämä 100€ riittävä houkutus, tosiaan.
-SS-
Syysrypsi olisi hyvä kerääjäkasvi. Vielä jos saisi sen onnistuessa jättää seuraavaksi vuodeksi satokasviksi. Taitaa kuitenkin olla pakko lopettaa viimeistään keväällä.
Nuo teho+ kalvot ovat hyviä, mutta vähän vanhoja. Tukisysteemit saattavat vaatia muuta.
Hyötyä kerääjäkasveista uskon olevan paljon. Ne kannattaa vaan ottaa tosissaan.
Tupajumi:
Viljelykiertosuunnitelmia on pidetty yllä jo isän aikoina, ainakin 60- luvulta asti. Viime kauden monipuolistaminen aiheutti minulle todellakin tilanteen, jossa jouduin hyvinkin perustelluista syistä kylvämään 3. kerran peräkkäin ohraa. Sanktio tuli. Onneksi ei iso. Kyllä niitä taitaa olla helppo valvoa. Sinänsä ei kai mitenkään voi ajatella, että suunnitelma olisi jotenkin sitova. Tarkoituskin lienee juuri se, ettei sallittaisi peräkkäisviljelyä kovin pitkään. Ilmeisesti hallinto uskoo, että viljelijät eivät niitä tee. Tai ainakin se on nyt laitettava paperille. Luomusuunnitelmaakin pitää päivittää vuosittain.
Kuoppatesti on hyvä. Laatutesti parempi. Kuoppia kaivan usein. Laatutestejä on tehty tähän mennessä satunnaisesti.Laatutesti kyllä auttaa ymmärtämään,mikä maassa on tilanne, ja mitä kannattaisi tehdä.
Eli pitkälti taidamme olla samaa mieltä hyödyllisyydestä.
-
Hyötyä kerääjäkasveista uskon olevan paljon. Ne kannattaa vaan ottaa tosissaan.
Luomuviljelyn näkökulmasta näin on. Perusteena se, että ravinteita ei kuitenkaan voi
lisätä keinotekoisesti; lisäksi ravinneyksikön hyötysuhde on moninkertainen verrattuna
tavanomaisen viljelyn käytännön ravinneylijäämään. Lähtien nollasta 30 kg lisätyppeä tuottaa
monin verroin lisää satoa verrattuna 140 kg typen kasvatukseen 170:kg:oon
Luomutuki ei ole nähtävästi merkityksellinen, koska panoksia ei tarvitse ostaa, ja
tuotteesta on saatavissa jollei kolminkertainen niin ainakin kaksinkertainen hinta.
Tavan viljelyn tuet näyttävät olevan suurillakin tiloilla olennaiset, tuotteiden alhaisen hinnan ja
ostopanosten kalleuden takia. Luomuala tietysti ärähtää, että luomutuetkin tarvitaan,
vaikka ulospäin näytetään ravinteiden syntyvät ilmasta ja satojen vain paranevan
ajan kuluessa, maan rakennetta vaaliessa.
Eli koko ongelmakenttä ja insentiivit ovat tässä ns. viherryttämisprojektissa ja
ympäristökorvauksissa hallinnon puolelta selvästikin tuotannon määrän rajoittaminen
(ekologinen pakkokesanto) ja ravinteiden käytön rajoittaminen (ehkä myös ajatuksena rajoittaa
kasitonnareita edelleen) ja jokin vesiensuojelun uskomuspohjan ideologisoiminen,
ilman todellista näyttöä..
Viljelijän puolella näkyy lähinnä luomumaisten käytäntöjen työntö, jopa tuputus
viljelyyn, tavanomaisen viljelyn tuotteiden pilkkahinnoilla ja tukitasoltaankin vain
tyydyttävällä tasolla. Ja laaja nurmiviljely käytännössä karjattomille AB aavikoille. ???
Olen siis edelleen sitä mieltä, että vain kaksi järkevää strategiaa löytyy:
ilman ympäristökorvausta IP-viljelyllä (joka siis on vain järkevää kustannusjahtia)
tai sitten aidolla luomulla, joka on ehdottoman kunnioitettava ammattilaisen valinta
ja hyvin luotu markkinabrändi tuotemenekkiä varmistamaan. Pidän riskialtteimpana
tapana ottaa ulkokultainen ympäristötoimenpiteiden keräily tulojen perustaksi, tukieurot
valintojen pohjana. Siinä alistuu valvonnan mielivallalle, ilman luomun palkitsevuutta.
-SS-
-
Paras vaihtoehto rullata oljet pakettiin, jos meinaa, että tulee tasainen viherkasvusto
Nyt kiinnostaisi, mitä rahtarit ovat olkirullasta veloittaneet.
Kanttipaalarit ottivat kyllä ihan käteistä rahaa silloin aikanaan,
kun heinähännästä siirryttiin paalaukseen. Heinähäntää en kyllä
aio enää kunnostaa retrokäyttöön, ei oikein ergonomista ole.
Sitten tietty pitäisi jokin konsti löytää niiden paalien uudelleenpurkamiseen
ja levitykseen. Pitääkö pyöröpaalisilppurikin hankkia viljanviljelytilalle ? :o :o :o
Rupee jo satasenkin kerääjäkasvituki natisemaan kulujen puristuksessa liitoksistaan ....
-SS-
Meillä ollut viimeiset 20 vuotta tilanne, että kuivikkeeksi keränneet eli ollut plussamerkkinen saanto oljen pois paalauksessa. Jos joutuu maksumieheksi pahnan keruussa, että saa vihreetä kasvamaan, niin taitaa mennä kokonaiskulut viherryttämisessä sen verta isoksi,että joutuu maksamaan että voi viherryttää, kannattavaako? Vai oliko niin, että kaikki mahdolliset tuet haetaan, vaikka kokoinaskulurakenne menee isommaksi kuin saantopuoli. Tilakohtainen tämäkin asia eli monen asian summa, mikä on todellakin kannattavaa pitemmässä juoksussa.
-
Tuon kerääjäkasvin voisi hyödyntää seuraavana kesänä jos se sallittais. Mutta ilmeisesti se ei käy. vaihtoehtoja olis paljon, kuten syysrypsi kerääjänä, tai apila vln:nnä seuraavana vuonna. miksei säilörehun kylvökin suojaviljaan, ja sitten säilörehunurmena etiäppäin.
-
Tuon kerääjäkasvin voisi hyödyntää seuraavana kesänä jos se sallittais. Mutta ilmeisesti se ei käy. vaihtoehtoja olis paljon, kuten syysrypsi kerääjänä, tai apila vln:nnä seuraavana vuonna. miksei säilörehun kylvökin suojaviljaan, ja sitten säilörehunurmena etiäppäin.
Tässä on toimenpiteiden keinotekoisuus ongelmana. Miksei sitten nurmen kerääjäaluskasvina
täydennyskylvetty nurmi käy ? On se kerääjänä parempi kuin syksyllä kyntää hento
juuriheinä ohransängestä. Ajatus tietenkin on - ei ympäristösuojelullinen näkökohta
vaan työläysnäkökohta, maksun perusteena. Eli ympäristökorvausta ei saa siitä,
että jossakin on jo valmiiksi jotakin, vaan jotakin on tehty jonnekin, jossa ei ole sitä valmiiksi.
-SS-
-
Oliko kasvipeitteisyydessä nyt niin, että 20%saa olla kevytmuokattua. Entä jos oli, niin onko se 20% kasvipeitteen alasta vai koko tilan pinta-alasta. Lasketaanko kasvipeitteisyyteen kaikki nurmet, siis myös egolokinen ala eli viherkesanto.
-
Kylhän viljelyKIERTOsuunnitelman teosta huolimatta voi käytännössä viljellä joillakin lohkoilla samaa kasvia vaik 5 vuotta peräkkäin, ei se suunitelma sitä estä, koska se on vain paperilla oleva suunitelma, ainahan voi jälkeenpäin perustella joko keksityillä tai todellisilla syillä, miksi on tullut viljeltyä samaa kasvia niin monta vuotta peräkkäin, jos siis kukaan viranomainen yleensä sen 5 vuoden jälken vaivautuu tarkistamaan, onko suunnitelmaa noudatettu kuinka kirjaimellisesti.
On varmaan aikamoinen työ ruveta selvittämään jonkun esim. 50 lohkon tilan 5-vuotisen viljelykiertosuunnitelman toteutumista sitten sen 5 vuoden kuluttua umpeen, ja tuleeko siitä edes sanktioita jollei ole sitä noudattanut, tuskin. Vai onko tämä vaatimus tehty vain todellakin valistumattomien viljelijöiden parasta ajatellen, koska jokainen valistunut viljelijä kyllä harrastaa hyvää viljelykiertoa sen hyvien vaikutusten takia, ei siksi, että tukiehdot sitä vaatii.
Sama juttu peltomaan laatutestin kohdalla, on hyvä, että se liitetään tukiehtoihin, koska muuten sitä aika harva toteuttaisi. Kun puhutaan pellon ostamisesta tai vuokraamisesta, niin eikö pitäis olla itsestään selvää, että kun viljelijä harkitsee jonkun pellon ostamista tai vuokraamista, niin hän menee ja tekee peltomaan laatutestin, jotta tietää, mitä on ostamassa, harva ostaa käytettyä autoa tai traktoriakaan ilman koeajoa ja koneen tutkimista, niin miksi ihmeessä peltoja ostetaan tai vuokrataan ihan sokkona tietämättä pellon todellista kuntoa, kyllä peltomaan laatutesti antaa kohtalaisen kuvan pellon sadontuottokyvystä ja muista oleellisista ominaisuuksista.
Meanwhile in todellisuus..
Miten käsität viljelykierron, ja suunnitelman? Jos sillä ei olisi mitään virkaa, jos sitä ei tarvitsisi noudattaa, miksi ihmeessä sitä vaadittaisiin? Miksi se pitäis tehdä, eikö olis aivan täysin turhaa hommaa?
Sitä voi muuttaa, on laitettu siihen että ohra-vehnä-heinä, mutta olosuhteet olikin että laitettiinkin kaura-rypsi-syysvehnä. Sitä ei voi muuttaa että suunniteltu kierto onkin muka olosuhteiden pakosta kaura-kaura-kaura-kaura-kaura..
Ihan sama se oli monipuolistamisessa, suunnitelma että kierrätetään kasveja lohkoilla, muutokset sallittu muttei sitä että samaa vedetään vuodesta toiseen. Eihän se ole viljelykiertoa..
Tarkastuksissa tarkastetaan, joskus kaikki, joskus vain osa asioista. Ja tuon ollessa yksi niitä helpoimpia, avaa esim. wisun vuosinäkymän 8 vuotta jonoon, niin olkoon vaikka sata lohkoa, senkun rullailee sivua, peräperää vuodet joista näkee onko kaura-kaura-kaura-kaura.... sen 7 vuotta putkeen vaiko ohra-vehnä-heinä-rypsi...
Noin ainakin meillä teki kun tarkasti, eikö todellakaan vienyt kuin 2 min. Sanktiota olis ainakin tullut aiemmin, uudesta en tiedä kun ei päätöksiä ole, mutta oletan että tottakai tulee jos ehtoja ei noudateta.
Ja ristiintarkastus on helppoa VIPU, tai palautetuista papereista, että onko viljelyohjelma sorkittu jälkeenpäin kiertoon, vaikka on ilmoitetty 5 vuotta kauraa. VIPU ainakin myös herjaa jos meinaa tehdä vasten sääntöjä, joku pv tulee sinne varmaan sekin ettei voi laittaa putkeen samaa. ?
Ja eikö tuossa nyt ole ristiriitaa, olet toisaalta sitä mieltä että hyvä kun tulee ehtoihin että viljelijät kierrättäs, toisaalta taas sitä mieltä että kyllähän nyt jokainen viljelykiertoa harrastaa vaikkei sitä säännöt käske, ja kolmanneksi sitä että vaikka se sääntöihin tulee niin silti ei noudateta, tai haluta noudattaa vaan vedetään samaa kauraa 5 vuotta kun ei sitä kerran valvota eikä tarkasteta eikä siitä välitetä.
Peltomaan laatutestistä, ehkä järkevää olis varsinkin jos aikoo ostaa/vuokrata peltoa jostain kaukaa eikä ole nähnyt kun sitä viljellään tai mitään hajua ko. pellosta ole, mutta se lienee jokaisen oma asia. Se sitten eri asia onko se hyvä että tälläset matosten laskemiset pakotetaan tekemään ehtoina. Autoja tulee ja menee, kyylää ja tutkii niitä vaikka kuinka monta ja hylkää, se vierestä 10ha pelto tulee ehkä sen kerran myyntiin koskaan, jos se halutaan, se ostetaan. On siellä 10 tai 100 matoa, on sen kasvukunto ja muu mikä on. Sitten se omana kunnostellaan haluttuun kuntoon.
En usko että montaakaan kauppaa tai vuokraa on siihen "kaatunut" että matoja ei ollutkaan saati rakenne sellanen kuin pitäs. Ainoat jotka ratkaisee on halutaanko peltoa vai ei, tukioikeudet, missä, koko, sarka vai sala-ojat, maalaji.
Ja niin kauan kun raha tulee paperinpyörittelystä ja typerien "toimien" mukaan keplottemalla, ei pellon parhaalla mahdollisella kasvukunnolla ja olosuhteilla ole suurimmalla osalla suurta, ainakaan suurinta merkitystä.
Jostain viemärin varresta jotain paksalutakko märkää peltoa millä sinänsä mitään tee, laske sille perustuki+LFA+suojavyöhyke koko lohkolle ja niitä kerran kesässä. Onko parempaa "bisnestä" ? Vaikka vuokralle 300€/ha ni vielä kannattaa vissiin parhaiten.
(Ja sanokaa minun sanoneen, kun noi testit joka paikasta tehdään ja saadaan arkistoon, tulevaisuuden tuet tulee niidenkin perusteella. Ikävä kyllä..)
-
Tuon kerääjäkasvin voisi hyödyntää seuraavana kesänä jos se sallittais. Mutta ilmeisesti se ei käy. vaihtoehtoja olis paljon, kuten syysrypsi kerääjänä, tai apila vln:nnä seuraavana vuonna. miksei säilörehun kylvökin suojaviljaan, ja sitten säilörehunurmena etiäppäin.
Tässä on toimenpiteiden keinotekoisuus ongelmana. Miksei sitten nurmen kerääjäaluskasvina
täydennyskylvetty nurmi käy ? On se kerääjänä parempi kuin syksyllä kyntää hento
juuriheinä ohransängestä. Ajatus tietenkin on - ei ympäristösuojelullinen näkökohta
vaan työläysnäkökohta, maksun perusteena. Eli ympäristökorvausta ei saa siitä,
että jossakin on jo valmiiksi jotakin, vaan jotakin on tehty jonnekin, jossa ei ole sitä valmiiksi.
-SS-
Niin, "järjellä" ei tuota voikkaan katsoa, kun katsantokulma on tosiaan toinen. Näistä on tulossa ja tulee KULUkorvauksia. Eli tuolta toiselta puolelta katsotaan että kun sellainen, jolla sitä nurmea eikä sitä valmista ole, joutuu tekemään jotain että siihen sen nurmen tai kerääjän, mitä tahansa saa, sille tuki.
Kun taas meidän katsantokulma on se, että koko tämä touhu on alunperin elintarvikkeen tuottamista, siinä sivussa elinkeino. Eli tuottavaa pitäisi olla, ja kun tuotteista saatava korvaus on naurettava, eli tappiollista ilman tukia, on tavallaan pakko "jahdata" ja ruksailla vähän sitä sun tätä tukea. Ja niin ollen tullaan tähän kolariin, me toki mahdollisimman vähillä kuluilla tietenkin tarvittas se tuki kun muutenkin tiukkaa ->se valmis nurmi kerääjäksi, muttakun hallinto katsoo toisinpäin ja korvaa vaan tulevia kuluja.
Tää koko homma alkaa luisua pahasti käsistä, sinänsä ymmärrän sen pointin joka hallinnolla on taustalla jota ne näillä ajaa, luonnonnökökulmaa vesistönsuojelu ym. että viljely ois ekologisempaa ja vähemmän ympäristöä kuormittavaa. Mutta kun se näillä toimin karkaa kauas siitä mikä tämän homman pointti on, elintarvikkeet ja miten saada niitä mahdollisimman paljon mahdollisimman vähällä. Massoja ruokitaan, piipertelyillä ei massat elä, vaikka ne hienolta näyttää.
Ja kun alunperin on hinnat laskettu, tuet tulleet korvaamaan sitä menetettyä tuloa, niin nyt tämä alkaa maistua aika kitkerälle kun sitä tukipottia koko ajan pienennetään ja sen verukkeella laitetaan tälläisiin kaikenlaisiin, erittäin epäoleelliselta tuntuviin touhuihin, että sen saman rahan sais josta elinkeino on kiinni.
Sama potti joka oli ja tuli korvaukseksi menetetyistä tuotteiden hinnoista, on nyt / käännetään kulukorvauksiksi, eli toisinsanoen meidän, ainakin suuren osan viljelijöistä "pitää" hankkia lisää kuluja, saadaksemme sen saman rahan..
Ja vaikka kuinka tukia "irrotetaan" tuotannosta, se ei toimi, koska kaikki tuki aina ohjaa tuotantoa. Se on ihan sama mitä sorsa- suojavyöhyke- riista ym. peltoa laitetaan että tukea sais, se on poissa silloin joltain viljely/toiselta kasvilta.
Jokainen tuki ohjaa tuotantoa väkisin, eo. syystä.
-
Voin yhtyä pitkälti maataistelijan näkemyksiin. Tuet ovat alunperin olleet osa viljelijän tuloa, ja siihen tarkoitukseen ne on meille markkinoitu kun unioniin liityttiin.
Kyllä tämä systeemi lähestyy kyykyttämistä.
-
Paras vaihtoehto rullata oljet pakettiin, jos meinaa, että tulee tasainen viherkasvusto
Nyt kiinnostaisi, mitä rahtarit ovat olkirullasta veloittaneet.
Kanttipaalarit ottivat kyllä ihan käteistä rahaa silloin aikanaan,
kun heinähännästä siirryttiin paalaukseen. Heinähäntää en kyllä
aio enää kunnostaa retrokäyttöön, ei oikein ergonomista ole.
Sitten tietty pitäisi jokin konsti löytää niiden paalien uudelleenpurkamiseen
ja levitykseen. Pitääkö pyöröpaalisilppurikin hankkia viljanviljelytilalle ? :o :o :o
Rupee jo satasenkin kerääjäkasvituki natisemaan kulujen puristuksessa liitoksistaan ....
-SS-
Meillä ollut viimeiset 20 vuotta tilanne, että kuivikkeeksi keränneet eli ollut plussamerkkinen saanto oljen pois paalauksessa. Jos joutuu maksumieheksi pahnan keruussa, että saa vihreetä kasvamaan, niin taitaa mennä kokonaiskulut viherryttämisessä sen verta isoksi,että joutuu maksamaan että voi viherryttää, kannattavaako? Vai oliko niin, että kaikki mahdolliset tuet haetaan, vaikka kokoinaskulurakenne menee isommaksi kuin saantopuoli. Tilakohtainen tämäkin asia eli monen asian summa, mikä on todellakin kannattavaa pitemmässä juoksussa.
Näiden ympäristö- ja viherryttämiskorvausten vedenjakaja varmasti on tilan sijainti:
jos puhdas kasvinviljelytila on muutaman 300 naudan navetan ympäröimä,
jokainen näistä ympäristötoimista tuottaa itsessään jo lisää rahaa, tuen lisäksi.
Lanta, voi jopa saada rahtivapaasti, nurmi, ottanevat kohtuuhintaan syöttöön, olki, maksavat
kuivikkeesta. Niinhän se olisi ihanteellinen tapaus.
Puolen tuhannen kilometrin päässä suurista karjakeskittymistä, jo 60-luvulta saakka,
jokainen viljanviljelijän tekemä ympäristötoimi maksaa, ja väitän, että vähentää
todellisuudessa myyntisatoa. Keinolannoitepoikkeus kun jäi vieläkin puuttumaan.
Esimerkkinä edelliseltä kaudelta keinotekoinen ympäristötoimi: ravinnetaseet.
Mitään niin kallista ja kiduttavaa sitoumusta en nyt kokemusta köyhempänä voisi kuvitella kuin juuri
ravinnetasetoimenpide. Kuivana vuotena reippaat tappiot sadon arvoon+ määrään, seuraavana
vuonna viidesosa lannoitteista jää rangaistukseksi puuttumaan, satunnainen sadekuuro jos tuo kompensaatiota,
mutta valkuainen jää sitten kahdeksaan, ja menetät siis kuivan vuoden takia sen hyvänkin vuoden.
Kolmas vuosi on sitten taas 50-50 riskillä joko epäonnistua tai onnistua, vaikka saisikin lannoittaa.
Eli ei vähennä riskejä, mutta realisoi riskit monena vuonna vieläpä kertoimilla.
Toinen esimerkki: viljelykierto. Koska lannoittamisen pohjana on vain 5 aikaisemman vuoden satotasot
kyseisestä kasvista, jo kahden kasvin vuorottelukierto vähentää huippusadon todennäköisyyttä puoleen, kolmen
kasvin kierto kolmasosaan. Tämä vertautuu niin kuin ruletin pelaamiseen, jossa pelimerkeistäsi otetaan
pöydänpitäjälle jo panoksen asetteluvaiheessa kaksi kolmesta ! En pelaisi.
On eri asia, lähteekö jollekin viisivuotiskaudelle yrittämään 100 kg perustasolla satojennostoa, vai
pääseekö jo ensimmäisenä vuotena aloittamaan 150 kg tasolta. Ravinnetaseet yhdistettynä
viljelykiertoon käytännössä pudottaa todennäköisyyden nollaan. En ihmettele, että havaitsivat,
että Ravinnetase-toimenpide ei käy kaupaksi, kuin tyhmille. Eli minulle.
-SS-
-
Niin, tuo maataistelijan maininta kulukorvauksesta on esitteessäkin mainittu selvästi.
Kuitenkin tästä kulukorvausajattelusta on poikettu juurikin siinä, että lannan vastaanotto
sisältää tulo-osan(ravinteet ja tuki) ja meno-osan (rahti ja levitys). Nyt tämä meno-osa, joka siis
oli kulukorvauksen perusteena, vaihtelee rajusti sijaintipaikkakunnan perusteella.
Eli orgaanisen aineksen käyttö- toimenpide on nettotulo toiselle, nettomeno toiselle. Vaikka muuten
olisi prikulleen samankokoinen ja samalla tavalla hallinnoitu kasvinviljelytila. Tätä itsestään selvää
tuloa järjestelmässä kyllä vieroksutaan, kun tuomitaan oman lannan käyttö ei-oikeutetuksi korvauksiin !
Eikä myöskään lannanvaihtoja tueta ! Silti lantalan katveessa oleva vastaanottaja on eri asemassa
vaivan suhteen kuin 200 - 500 km päässä oleva, sillä yksistään rekka-auton rahtikulut ylittänevät satasen
per 15 m3 . Eihän se voi halvempikaan olla kuin vastaava viljarahti ?
Pienviljelijäyhdistyksen Belarus- levitin taitaa olla sammaloitunut ja puhkiruostunut.
Ei oikein pienviljelijöitä taida muita kunnassa olla. Siksi ei ole niitä
yhteiskoneitakaan...
-SS-
-
Mitä järkeä on suunnitella tai päättää, mitä kasvia milläkin lohkolla viljelee 5 vuoden päästä? Sanon, ei yhtää mitään järkeä. Varsinkin syysviljojen kohdalla tämä on täysin madotonta, varsinkin kun ei niiden kylvöä useinpina syksyinä voi suunnitella etukäteen lainkaan, vaan on mentävä ihan kelien mukaan. Ja sitten jos sitä suunnitelmaa on pakko noudattaa, ei voi viljellä lainkaan markkinalähtöisesti, eli jos on sinä vuonna vehnän hinta kehno, ja haluaisi vähentää vehnäalaa, niin ei voi, koska suunnitelma sitä määrää kylvämään, joten jotta joku järki hommassa olisi, niin ei oo järkeä siinä,että kiertosuunnitelmaa on pakko noudatta sellaisenaan kuin se on paperille kirjoitettu.
-
Tuon kerääjäkasvin voisi hyödyntää seuraavana kesänä jos se sallittais. Mutta ilmeisesti se ei käy. vaihtoehtoja olis paljon, kuten syysrypsi kerääjänä, tai apila vln:nnä seuraavana vuonna. miksei säilörehun kylvökin suojaviljaan, ja sitten säilörehunurmena etiäppäin.
Siks että näin toimitaan jo valmiiksi. Oiskin ollut liian helppoa että 1.herne+härkäpapu+itl.r+pers.ap.+vähän kauraa. 2.rypsi/vilja+aluskasvi 3.vilja+ns 4.sr 5.sr 6.sr 7.sr. ja kaikkina vilja vuosina ois saanut aluskasvipalkkion ja rehunurmen perustettua.
Nyt pitää 4.vuotena kylvää se rehunurmi ja ympäristö kiittää! Saapahan samalle lohkolle työntää 60 mottia muokatessa paskaa.
-
Mitä järkeä on suunnitella tai päättää, mitä kasvia milläkin lohkolla viljelee 5 vuoden päästä? Sanon, ei yhtää mitään järkeä. Varsinkin syysviljojen kohdalla tämä on täysin madotonta, varsinkin kun ei niiden kylvöä useinpina syksyinä voi suunnitella etukäteen lainkaan, vaan on mentävä ihan kelien mukaan. Ja sitten jos sitä suunnitelmaa on pakko noudattaa, ei voi viljellä lainkaan markkinalähtöisesti, eli jos on sinä vuonna vehnän hinta kehno, ja haluaisi vähentää vehnäalaa, niin ei voi, koska suunnitelma sitä määrää kylvämään, joten jotta joku järki hommassa olisi, niin ei oo järkeä siinä,että kiertosuunnitelmaa on pakko noudatta sellaisenaan kuin se on paperille kirjoitettu.
Eiköhän tuo ole se pienimurhe tuo viljelykierto. Käytännössähän syysviljoja ja öljykasveja ei kannata enää tukien takia viljellä.
-
Mitä järkeä on suunnitella tai päättää, mitä kasvia milläkin lohkolla viljelee 5 vuoden päästä? Sanon, ei yhtää mitään järkeä. Varsinkin syysviljojen kohdalla tämä on täysin madotonta, varsinkin kun ei niiden kylvöä useinpina syksyinä voi suunnitella etukäteen lainkaan, vaan on mentävä ihan kelien mukaan. Ja sitten jos sitä suunnitelmaa on pakko noudattaa, ei voi viljellä lainkaan markkinalähtöisesti, eli jos on sinä vuonna vehnän hinta kehno, ja haluaisi vähentää vehnäalaa, niin ei voi, koska suunnitelma sitä määrää kylvämään, joten jotta joku järki hommassa olisi, niin ei oo järkeä siinä,että kiertosuunnitelmaa on pakko noudatta sellaisenaan kuin se on paperille kirjoitettu.
Koska hallinto hyvin tietää, että vaatimus lohkokohtaisesta kirjanpidosta, lannoitustasoista, kasvinsuojelurajoituksista toteutuu jälkikäteen omavalvonnassa, ja kontrollointi on erittäin vaikeaa, niin tämä kirjallinen suunnitelma viekin viljelijän aivan uuden ongelman eteen: miten voidaan enää viljellä viljely irrotettuna kirjanpidosta ? Nyt joutuukin viljelemään sitä, mitä on kirjattu, eikä voi enää kirjata sitä, millä saa tuet, välttämättä viljelemättä.
Olihan tämä kyynisesti sanottu, mutta voinhan todeta erään scriptaajan sanoin, tämähän oli vain omantapaistani sarkasmia.
-SS-
-
Mitä järkeä on suunnitella tai päättää, mitä kasvia milläkin lohkolla viljelee 5 vuoden päästä? Sanon, ei yhtää mitään järkeä. Varsinkin syysviljojen kohdalla tämä on täysin madotonta, varsinkin kun ei niiden kylvöä useinpina syksyinä voi suunnitella etukäteen lainkaan, vaan on mentävä ihan kelien mukaan. Ja sitten jos sitä suunnitelmaa on pakko noudattaa, ei voi viljellä lainkaan markkinalähtöisesti, eli jos on sinä vuonna vehnän hinta kehno, ja haluaisi vähentää vehnäalaa, niin ei voi, koska suunnitelma sitä määrää kylvämään, joten jotta joku järki hommassa olisi, niin ei oo järkeä siinä,että kiertosuunnitelmaa on pakko noudatta sellaisenaan kuin se on paperille kirjoitettu.
Koska hallinto hyvin tietää, että vaatimus lohkokohtaisesta kirjanpidosta, lannoitustasoista, kasvinsuojelurajoituksista toteutuu jälkikäteen omavalvonnassa, ja kontrollointi on erittäin vaikeaa, niin tämä kirjallinen suunnitelma viekin viljelijän aivan uuden ongelman eteen: miten voidaan enää viljellä viljely irrotettuna kirjanpidosta ? Nyt joutuukin viljelemään sitä, mitä on kirjattu, eikä voi enää kirjata sitä, millä saa tuet, välttämättä viljelemättä.
Olihan tämä kyynisesti sanottu, mutta voinhan todeta erään scriptaajan sanoin, tämähän oli vain omantapaistani sarkasmia.
-SS-
Yksi paperi lisää ajantasalla pidettäväksi. Ainakin luomussa tuo viljelykiertosuunitelma on olut pakolinen aina.
Ei kait se ole mikään kiveen hakattu suunitelma, mutta tuo juuri että jos teet muutoksia niin ei voi lannoitusta "täsmätä" enää niin helposti tilan sisällä.
-
Missä kohtaa on niin kirjoitettu, että syysöljykasvin voi kylvää kerääjäkasviksi? Itse kun olin joulukuun alkupuolelle kuuntelemassa noita "uusia tuulia" niin joku sitä kysyi ja vastaus oli varovainen ei.
Niinhän se pitäisi olla, että mikäli pellolle kylvetään jotain niin kerääjäkasvin saisi lopettaa riittävän ajoissa.
TehoPlus-hankkeen kalvoilla on listalla syysrypsi. Muutenkin edut ja haitat on esitetty kiteytettynä. Itämisolosuhteiden merkitystä todelliseen onnistumiseen oli korostettu. Noin puolet koehenkilöistä piti kerääjäkasvia hyödyllisenä omalle viljelylleen. Eli sama vaikutus kuin placebo-lääkkeellä. Jos aikanaan sai yli 50 €/ha kerääjäkasvialasta, sitä ei silti kovin laajasti otettu. Olisiko tämä 100€ riittävä houkutus, tosiaan.
-SS-
Kyl se tais olla 13euroa? Siks se kaatu monen osalta.
-
Niin, tuo maataistelijan maininta kulukorvauksesta on esitteessäkin mainittu selvästi.
Kuitenkin tästä kulukorvausajattelusta on poikettu juurikin siinä, että lannan vastaanotto
sisältää tulo-osan(ravinteet ja tuki) ja meno-osan (rahti ja levitys). Nyt tämä meno-osa, joka siis
oli kulukorvauksen perusteena, vaihtelee rajusti sijaintipaikkakunnan perusteella.
Eli orgaanisen aineksen käyttö- toimenpide on nettotulo toiselle, nettomeno toiselle. Vaikka muuten
olisi prikulleen samankokoinen ja samalla tavalla hallinnoitu kasvinviljelytila. Tätä itsestään selvää
tuloa järjestelmässä kyllä vieroksutaan, kun tuomitaan oman lannan käyttö ei-oikeutetuksi korvauksiin !
Eikä myöskään lannanvaihtoja tueta ! Silti lantalan katveessa oleva vastaanottaja on eri asemassa
vaivan suhteen kuin 200 - 500 km päässä oleva, sillä yksistään rekka-auton rahtikulut ylittänevät satasen
per 15 m3 . Eihän se voi halvempikaan olla kuin vastaava viljarahti ?
Pienviljelijäyhdistyksen Belarus- levitin taitaa olla sammaloitunut ja puhkiruostunut.
Ei oikein pienviljelijöitä taida muita kunnassa olla. Siksi ei ole niitä
yhteiskoneitakaan...
-SS-
Jep, ja nytkun ilmeisesti se lannan vastaanottotuki tipahtaa siihen 40, loppuu meillä se homma. Mitä nuo tuet nyt on ollet 5-6 vuotta, on ajettu tuosta jonkun matkan päästä isolta sikatilalta lietettä semmonen +/- 1000m3 vuodessa meidän viljapelloille, sillä 65 se juuri ja juuri kannatti. Nyt tuolla 40:llä ei mitenkään. Heillä on omat suurin osa korkeassa luokassa fosforista, lähialueet muutenkin jo tukossa. Mutta kun se on pakko laskea niinpäin että siitä hyötyä on, ei ole mitään tolkkua tällä kannattavuudella minun alkaa siitä maksaa, että lantaa vastaan ottaisi.
Tämä paukkui taas pahasti ohi aiheen.. ???
Kerääjäkasvista sama homma, on sen kokonaisuudessa jäätävä plussalle, ei sitä muutoin tule otettua. Suurin järjettömyss tuo, että ensin sitoutetaan, nimet paperiin ja sitten katsotaan paljonko voidaan maksaa. Jos summa ei ole etukäteen selvä, jos sopimus sitoo vain viljelijää eikä hallintoa, voi hallinto olla aivan takuuvarma että minä en ainakaan sitoudu mihinkään.
-
Nyt kysyn ohi aiheen, mutta tietääkö joku tuon 5% viherryttämisalan (eli viherkesannon) osalta, et voiko alaa kierrättää lohkolta toiselle vuosittain.
-
Paras vaihtoehto rullata oljet pakettiin, jos meinaa, että tulee tasainen viherkasvusto
Nyt kiinnostaisi, mitä rahtarit ovat olkirullasta veloittaneet.
Kanttipaalarit ottivat kyllä ihan käteistä rahaa silloin aikanaan,
kun heinähännästä siirryttiin paalaukseen. Heinähäntää en kyllä
aio enää kunnostaa retrokäyttöön, ei oikein ergonomista ole.
Sitten tietty pitäisi jokin konsti löytää niiden paalien uudelleenpurkamiseen
ja levitykseen. Pitääkö pyöröpaalisilppurikin hankkia viljanviljelytilalle ? :o :o :o
Rupee jo satasenkin kerääjäkasvituki natisemaan kulujen puristuksessa liitoksistaan ....
-SS-
Meillä ollut viimeiset 20 vuotta tilanne, että kuivikkeeksi keränneet eli ollut plussamerkkinen saanto oljen pois paalauksessa. Jos joutuu maksumieheksi pahnan keruussa, että saa vihreetä kasvamaan, niin taitaa mennä kokonaiskulut viherryttämisessä sen verta isoksi,että joutuu maksamaan että voi viherryttää, kannattavaako? Vai oliko niin, että kaikki mahdolliset tuet haetaan, vaikka kokoinaskulurakenne menee isommaksi kuin saantopuoli. Tilakohtainen tämäkin asia eli monen asian summa, mikä on todellakin kannattavaa pitemmässä juoksussa.
Näiden ympäristö- ja viherryttämiskorvausten vedenjakaja varmasti on tilan sijainti:
jos puhdas kasvinviljelytila on muutaman 300 naudan navetan ympäröimä,
jokainen näistä ympäristötoimista tuottaa itsessään jo lisää rahaa, tuen lisäksi.
Lanta, voi jopa saada rahtivapaasti, nurmi, ottanevat kohtuuhintaan syöttöön, olki, maksavat
kuivikkeesta. Niinhän se olisi ihanteellinen tapaus.
Puolen tuhannen kilometrin päässä suurista karjakeskittymistä, jo 60-luvulta saakka,
jokainen viljanviljelijän tekemä ympäristötoimi maksaa, ja väitän, että vähentää
todellisuudessa myyntisatoa. Keinolannoitepoikkeus kun jäi vieläkin puuttumaan.
Esimerkkinä edelliseltä kaudelta keinotekoinen ympäristötoimi: ravinnetaseet.
Mitään niin kallista ja kiduttavaa sitoumusta en nyt kokemusta köyhempänä voisi kuvitella kuin juuri
ravinnetasetoimenpide. Kuivana vuotena reippaat tappiot sadon arvoon+ määrään, seuraavana
vuonna viidesosa lannoitteista jää rangaistukseksi puuttumaan, satunnainen sadekuuro jos tuo kompensaatiota,
mutta valkuainen jää sitten kahdeksaan, ja menetät siis kuivan vuoden takia sen hyvänkin vuoden.
Kolmas vuosi on sitten taas 50-50 riskillä joko epäonnistua tai onnistua, vaikka saisikin lannoittaa.
Eli ei vähennä riskejä, mutta realisoi riskit monena vuonna vieläpä kertoimilla.
Toinen esimerkki: viljelykierto. Koska lannoittamisen pohjana on vain 5 aikaisemman vuoden satotasot
kyseisestä kasvista, jo kahden kasvin vuorottelukierto vähentää huippusadon todennäköisyyttä puoleen, kolmen
kasvin kierto kolmasosaan. Tämä vertautuu niin kuin ruletin pelaamiseen, jossa pelimerkeistäsi otetaan
pöydänpitäjälle jo panoksen asetteluvaiheessa kaksi kolmesta ! En pelaisi.
On eri asia, lähteekö jollekin viisivuotiskaudelle yrittämään 100 kg perustasolla satojennostoa, vai
pääseekö jo ensimmäisenä vuotena aloittamaan 150 kg tasolta. Ravinnetaseet yhdistettynä
viljelykiertoon käytännössä pudottaa todennäköisyyden nollaan. En ihmettele, että havaitsivat,
että Ravinnetase-toimenpide ei käy kaupaksi, kuin tyhmille. Eli minulle.
-SS-
Tilan sijainnin merkitys kasvaa tulevalla tukikaudella+mahdollisten ympärillä olevien tilojen tuotantosuunta sekä tilojen välisen yhteistyön merkitys. Jos joutuu vielä oljet omaan piikkiin keräämään ilman hyötykäyttöä alkaa toi kerääjäkasvituki olemaan aikas kallis lisätoimenpide.
Näytöstää siltä, että tää systeemi tulee kaatumaan omaan mahdottomuuteensa pitkällä aika välillä, jos katsoo taakkepäin mitä on tapahtunut tähän päivään ja mihin päin tää systeemi on menossa.
Kun olis edes kulukorvaustukia, mut kun näytöstää siltä et pahimmas tapauksessa joutuu maksaa aikas paljon, että saa "kukkahattuilla".
-
Niin, tuo maataistelijan maininta kulukorvauksesta on esitteessäkin mainittu selvästi.
Kuitenkin tästä kulukorvausajattelusta on poikettu juurikin siinä, että lannan vastaanotto
sisältää tulo-osan(ravinteet ja tuki) ja meno-osan (rahti ja levitys). Nyt tämä meno-osa, joka siis
oli kulukorvauksen perusteena, vaihtelee rajusti sijaintipaikkakunnan perusteella.
Eli orgaanisen aineksen käyttö- toimenpide on nettotulo toiselle, nettomeno toiselle. Vaikka muuten
olisi prikulleen samankokoinen ja samalla tavalla hallinnoitu kasvinviljelytila. Tätä itsestään selvää
tuloa järjestelmässä kyllä vieroksutaan, kun tuomitaan oman lannan käyttö ei-oikeutetuksi korvauksiin !
Eikä myöskään lannanvaihtoja tueta ! Silti lantalan katveessa oleva vastaanottaja on eri asemassa
vaivan suhteen kuin 200 - 500 km päässä oleva, sillä yksistään rekka-auton rahtikulut ylittänevät satasen
per 15 m3 . Eihän se voi halvempikaan olla kuin vastaava viljarahti ?
Pienviljelijäyhdistyksen Belarus- levitin taitaa olla sammaloitunut ja puhkiruostunut.
Ei oikein pienviljelijöitä taida muita kunnassa olla. Siksi ei ole niitä
yhteiskoneitakaan...
-SS-
Jep, ja nytkun ilmeisesti se lannan vastaanottotuki tipahtaa siihen 40, loppuu meillä se homma. Mitä nuo tuet nyt on ollet 5-6 vuotta, on ajettu tuosta jonkun matkan päästä isolta sikatilalta lietettä semmonen +/- 1000m3 vuodessa meidän viljapelloille, sillä 65 se juuri ja juuri kannatti. Nyt tuolla 40:llä ei mitenkään. Heillä on omat suurin osa korkeassa luokassa fosforista, lähialueet muutenkin jo tukossa. Mutta kun se on pakko laskea niinpäin että siitä hyötyä on, ei ole mitään tolkkua tällä kannattavuudella minun alkaa siitä maksaa, että lantaa vastaan ottaisi.
Tämä paukkui taas pahasti ohi aiheen.. ???
Kerääjäkasvista sama homma, on sen kokonaisuudessa jäätävä plussalle, ei sitä muutoin tule otettua. Suurin järjettömyss tuo, että ensin sitoutetaan, nimet paperiin ja sitten katsotaan paljonko voidaan maksaa. Jos summa ei ole etukäteen selvä, jos sopimus sitoo vain viljelijää eikä hallintoa, voi hallinto olla aivan takuuvarma että minä en ainakaan sitoudu mihinkään.
Aattelin laittaa exelliin että mitä tulee tukia ja mitä menee siemeninä ja muina kustannuksina. Kerta valtionpuolelta ruvetaan harrastamaan pelleilyä, niin lasketaan sitten tarkasti että kattaako korvaus pelleilystä aiheutuvat kustannukset ja vitutuksen!
-
Missä kohtaa on niin kirjoitettu, että syysöljykasvin voi kylvää kerääjäkasviksi? Itse kun olin joulukuun alkupuolelle kuuntelemassa noita "uusia tuulia" niin joku sitä kysyi ja vastaus oli varovainen ei.
Niinhän se pitäisi olla, että mikäli pellolle kylvetään jotain niin kerääjäkasvin saisi lopettaa riittävän ajoissa.
TehoPlus-hankkeen kalvoilla on listalla syysrypsi. Muutenkin edut ja haitat on esitetty kiteytettynä. Itämisolosuhteiden merkitystä todelliseen onnistumiseen oli korostettu. Noin puolet koehenkilöistä piti kerääjäkasvia hyödyllisenä omalle viljelylleen. Eli sama vaikutus kuin placebo-lääkkeellä. Jos aikanaan sai yli 50 €/ha kerääjäkasvialasta, sitä ei silti kovin laajasti otettu. Olisiko tämä 100€ riittävä houkutus, tosiaan.
-SS-
Kyl se tais olla 13euroa? Siks se kaatu monen osalta.
Mutta koko tukikelpoiselta alalta, niin kuin vanhassa systeemissä
yleisimmin oli. Vähintään 25% alasta piti olla. Eli tukitaso:
25 ha 100 ha:sta, vanha tuki oli 1300 EUR, kokonaismaksimi
13 ha 100 ha:sta uusi kerääjäkasvi 1300 EUR, nousee kun ala nousee.
jos tämä käytännössä 52 EUR/ha porkkana ei riittänyt "räjäyttämään pankkia", mitä se
kertoo kerääjäkasvit - toimenpiteen todellisesta kulurakenteesta ?
-SS-
-
Nyt kysyn ohi aiheen, mutta tietääkö joku tuon 5% viherryttämisalan (eli viherkesannon) osalta, et voiko alaa kierrättää lohkolta toiselle vuosittain.
Totta kai tuo on todennäköisin vaihtoehto, täällä päin kyllä enemmän ollaan
huolissaan siitä, että todellako se pitää kierrättää hyvilläkin pelloilla ?
-SS-
-
No itsellä noita huonompia on useita, ja olleet säilörehulla tosin uudistettu heinältä heinälle. Jotkut ovat vanhempia, ja jotkut vasta 4v olleet heinällä. ajattelin että ekologisella vois katkoa tuon heinän.
-
Suurin järjettömyss tuo, että ensin sitoutetaan, nimet paperiin ja sitten katsotaan paljonko voidaan maksaa. Jos summa ei ole etukäteen selvä, jos sopimus sitoo vain viljelijää eikä hallintoa, voi hallinto olla aivan takuuvarma että minä en ainakaan sitoudu mihinkään.
Poltin näppini niin pahasti ravinnetaseissa ja vanhassa kasvipeitteisyydessä (ilman syysviljoja), että nyt on kastematoreaktion vuoro: kastemato oppii kuulemma jo kahdesta sähköiskusta oikealle ruokakupille. Toivon olevani jatkossa yhtä fiksu kuin kastemato, ja pistän ympäristökorvausesitteen kiinni.
-SS-
-
Omalla kohdalla taitais käydä niin, että ympäristötuesta tulee toi 54€/ha koko tilalle ja 60% kasvipeitteestä 36€/ha ko. alalle. Yhteensä jää vajaaseen 10000€:n. Tuo kerääjäkasvi on kyllä sitten vielä mahdollinen, mutta epäilyttää vielä tuo pahnahommakin. ei siksi, että kerääjä hienojakoiseen silppuun kuolisi, vaan saako sellaista kultivoitua. On meinaan massaa kultivaattorin selvitettävänä aika lailla, kun siellä pyörii apilat ja olki sekain.
-
Omalla kohdalla taitais käydä niin, että ympäristötuesta tulee toi 54€/ha koko tilalle ja 60% kasvipeitteestä 36€/ha ko. alalle. Yhteensä jää vajaaseen 10000€:n. Tuo kerääjäkasvi on kyllä sitten vielä mahdollinen, mutta epäilyttää vielä tuo pahnahommakin. ei siksi, että kerääjä hienojakoiseen silppuun kuolisi, vaan saako sellaista kultivoitua. On meinaan massaa kultivaattorin selvitettävänä aika lailla, kun siellä pyörii apilat ja olki sekain.
Lautasäes on kova sana. Kyllä sen pitäisi mennä kultivaattorilla kun apila ja heinä on vasta sinä kedänä kylvetty eikä ole kunnolla juurtunut. Velttaa jos ei mene.
-
Nyt kun on eksytty aiheesta kysyisin, että tuleeko tuosta viljelykiertosuunnitelmasta sitova. Aiempi lisätoimenpide "viljelyn monipuolistaminen" sisälsi vastaavan suunnitelman ja se tosi hankala, koska pöydän vieressä ei voi tietää mitä pystyy keväällä kylvämään.
http://www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/Documents/Ty%C3%B6paja%203,%20ymp%C3%A4rist%C3%B6sitoumukset.pdf
Heti ykkös sivulla sanotaan:
"Viljelysuunnitelma:
Viljelijän on laadittava sitoumuskautta koskeva viljelysuunnitelma, jota tarkennetaan vuosittain ennen jokaisen kasvukauden alkua.
Viljelysuunnitelma on aiesuunnitelma ja sen sisältö tarkentuu kylvöjen yhteydessävuosittaiset viljelyolosuhteet, markkinatilanne ja ympäristön tilassa tapahtuneet muutokset huomioon ottaen."
.
pääsääntoisesti säilörehu nurmea,huomioon ottaen pysyvän nurmen statuksen joka ennaltaehkäistään kauran kylvöllä.Seo siinä ;D
-
se o siina juna kul
-
Jep, ja nytkun ilmeisesti se lannan vastaanottotuki tipahtaa siihen 40, loppuu meillä se homma. Mitä nuo tuet nyt on ollet 5-6 vuotta, on ajettu tuosta jonkun matkan päästä isolta sikatilalta lietettä semmonen +/- 1000m3 vuodessa meidän viljapelloille, sillä 65 se juuri ja juuri kannatti. Nyt tuolla 40:llä ei mitenkään. Heillä on omat suurin osa korkeassa luokassa fosforista, lähialueet muutenkin jo tukossa. Mutta kun se on pakko laskea niinpäin että siitä hyötyä on, ei ole mitään tolkkua tällä kannattavuudella minun alkaa siitä maksaa, että lantaa vastaan ottaisi.
Tämä paukkui taas pahasti ohi aiheen.. ???
Kerääjäkasvista sama homma, on sen kokonaisuudessa jäätävä plussalle, ei sitä muutoin tule otettua. Suurin järjettömyss tuo, että ensin sitoutetaan, nimet paperiin ja sitten katsotaan paljonko voidaan maksaa. Jos summa ei ole etukäteen selvä, jos sopimus sitoo vain viljelijää eikä hallintoa, voi hallinto olla aivan takuuvarma että minä en ainakaan sitoudu mihinkään.
Tuo sijoitustuen tippuminen on kyllä huono juttu. Tuskin urakoitsijat ovat omia taksojaan valmiita korjaamaan alaspäin. Yksi konsti tuohon kyllä on ja olen aika paljon sitä mieltäkin, että joku taho on ollut vaikuttamassa tämän pykälän valmistukseen ja osannut lobata taas kunnolla. Nimittäin tuo orgaanisen lannoitteen kierrätys vai mikä se nyt oli nimeltään. Eli isolle kotieläinyksikölle separaattori jolla kiinteä tavara, jossa enemmän fosforia luovutukseen ja kauemmaksi ja litkut lähemmäksi.
Luulisi separaattoreiden hinnan vähintään tuplaantuvan tämän pykälän mahdollisesti voimaantullessa.. >:(
Eikös tuossa sitoutumisessa ole se, että eihän niitä toimenpiteitä ole pakko toteuttaa, vaikka olisi niitä valinnut rahaa vain ei silloin tipu kuin tuo mahdollinen 54€/ha. Se on sitten eri asia lämmittääkö tuo määrä. Velvoitteita tulee kuitenkin pelkän ympäristösitoumuksenkin mukana ilman lisätoimia.
Omasta mielestä pienillä pinta-aloilla ei ymppi sitoumusta välttämättä kannata tehdä, mutta isoilla pinta-aloilla kun kerroin on suuri niin pakosta tuota joutuu miettimään.. :-\
-
Jep, ja nytkun ilmeisesti se lannan vastaanottotuki tipahtaa siihen 40, loppuu meillä se homma. Mitä nuo tuet nyt on ollet 5-6 vuotta, on ajettu tuosta jonkun matkan päästä isolta sikatilalta lietettä semmonen +/- 1000m3 vuodessa meidän viljapelloille, sillä 65 se juuri ja juuri kannatti. Nyt tuolla 40:llä ei mitenkään. Heillä on omat suurin osa korkeassa luokassa fosforista, lähialueet muutenkin jo tukossa. Mutta kun se on pakko laskea niinpäin että siitä hyötyä on, ei ole mitään tolkkua tällä kannattavuudella minun alkaa siitä maksaa, että lantaa vastaan ottaisi.
Tämä paukkui taas pahasti ohi aiheen.. ???
Kerääjäkasvista sama homma, on sen kokonaisuudessa jäätävä plussalle, ei sitä muutoin tule otettua. Suurin järjettömyss tuo, että ensin sitoutetaan, nimet paperiin ja sitten katsotaan paljonko voidaan maksaa. Jos summa ei ole etukäteen selvä, jos sopimus sitoo vain viljelijää eikä hallintoa, voi hallinto olla aivan takuuvarma että minä en ainakaan sitoudu mihinkään.
Tuo sijoitustuen tippuminen on kyllä huono juttu. Tuskin urakoitsijat ovat omia taksojaan valmiita korjaamaan alaspäin. Yksi konsti tuohon kyllä on ja olen aika paljon sitä mieltäkin, että joku taho on ollut vaikuttamassa tämän pykälän valmistukseen ja osannut lobata taas kunnolla. Nimittäin tuo orgaanisen lannoitteen kierrätys vai mikä se nyt oli nimeltään. Eli isolle kotieläinyksikölle separaattori jolla kiinteä tavara, jossa enemmän fosforia luovutukseen ja kauemmaksi ja litkut lähemmäksi.
Luulisi separaattoreiden hinnan vähintään tuplaantuvan tämän pykälän mahdollisesti voimaantullessa.. >:(
Eikös tuossa sitoutumisessa ole se, että eihän niitä toimenpiteitä ole pakko toteuttaa, vaikka olisi niitä valinnut rahaa vain ei silloin tipu kuin tuo mahdollinen 54€/ha. Se on sitten eri asia lämmittääkö tuo määrä. Velvoitteita tulee kuitenkin pelkän ympäristösitoumuksenkin mukana ilman lisätoimia.
Omasta mielestä pienillä pinta-aloilla ei ymppi sitoumusta välttämättä kannata tehdä, mutta isoilla pinta-aloilla kun kerroin on suuri niin pakosta tuota joutuu miettimään.. :-\
Juu ei ole pakko toimenpiteitä ottaa, mutta nimenomaan jo siihen mukaan lähtö, tuo 54€ tuo tullessaan paljon sitä muuta sontaa mukanaan, matojen kaivelua ja muuta byrokratiaa. Mikä se on sitten pieni, mikä iso. 100ha tila niin, arvostaako kaiken sen sonnan 5400€ edestä. Jotenkin alkaa hiipiä, JOS nämä esitykset nyt sinnepäinkään (onko tullut mitään uusia arveluita tai esityksiä, jopa päätöksiä? en oo viel ehtiny selaamaan) pitää paikkansa, sellainen ajatus että jos tuohon lähtee mukaan, sitten päätyyn asti ja ihan kaikki mahdollinen tehdään ja joka euro sieltä irti saaden sen muun pakollisen roskan mahdollisimman hyvin korvattua. Tai, jää pois koko systeemistä. Ehkä huonoin vaihtoehto vain tuon 54€ takia lähteä mukaan.. ::)
Ois se vaan mannaa kun olis paljon, todella paljon pois jääviä. Hallinnollekkin pieni vinkki, ettei näiden alunperin meille korvauksena menetetystä tulosta tulleiden rahojen kanssa nyt voi ihan miten tahansa leikkiä ja velvoittaa jokaista oikkua.
Tokihan tämä johtaisi siihen että leikataan vaan pois nämä, kun eivät kerran hae.. varmasti katsottaisiin ettei muka tarvita ???
-
Jep, ja nytkun ilmeisesti se lannan vastaanottotuki tipahtaa siihen 40, loppuu meillä se homma. Mitä nuo tuet nyt on ollet 5-6 vuotta, on ajettu tuosta jonkun matkan päästä isolta sikatilalta lietettä semmonen +/- 1000m3 vuodessa meidän viljapelloille, sillä 65 se juuri ja juuri kannatti. Nyt tuolla 40:llä ei mitenkään. Heillä on omat suurin osa korkeassa luokassa fosforista, lähialueet muutenkin jo tukossa. Mutta kun se on pakko laskea niinpäin että siitä hyötyä on, ei ole mitään tolkkua tällä kannattavuudella minun alkaa siitä maksaa, että lantaa vastaan ottaisi.
Tämä paukkui taas pahasti ohi aiheen.. ???
Kerääjäkasvista sama homma, on sen kokonaisuudessa jäätävä plussalle, ei sitä muutoin tule otettua. Suurin järjettömyss tuo, että ensin sitoutetaan, nimet paperiin ja sitten katsotaan paljonko voidaan maksaa. Jos summa ei ole etukäteen selvä, jos sopimus sitoo vain viljelijää eikä hallintoa, voi hallinto olla aivan takuuvarma että minä en ainakaan sitoudu mihinkään.
Tuo sijoitustuen tippuminen on kyllä huono juttu. Tuskin urakoitsijat ovat omia taksojaan valmiita korjaamaan alaspäin. Yksi konsti tuohon kyllä on ja olen aika paljon sitä mieltäkin, että joku taho on ollut vaikuttamassa tämän pykälän valmistukseen ja osannut lobata taas kunnolla. Nimittäin tuo orgaanisen lannoitteen kierrätys vai mikä se nyt oli nimeltään. Eli isolle kotieläinyksikölle separaattori jolla kiinteä tavara, jossa enemmän fosforia luovutukseen ja kauemmaksi ja litkut lähemmäksi.
Luulisi separaattoreiden hinnan vähintään tuplaantuvan tämän pykälän mahdollisesti voimaantullessa.. >:(
Eikös tuossa sitoutumisessa ole se, että eihän niitä toimenpiteitä ole pakko toteuttaa, vaikka olisi niitä valinnut rahaa vain ei silloin tipu kuin tuo mahdollinen 54€/ha. Se on sitten eri asia lämmittääkö tuo määrä. Velvoitteita tulee kuitenkin pelkän ympäristösitoumuksenkin mukana ilman lisätoimia.
Omasta mielestä pienillä pinta-aloilla ei ymppi sitoumusta välttämättä kannata tehdä, mutta isoilla pinta-aloilla kun kerroin on suuri niin pakosta tuota joutuu miettimään.. :-\
Juu ei ole pakko toimenpiteitä ottaa, mutta nimenomaan jo siihen mukaan lähtö, tuo 54€ tuo tullessaan paljon sitä muuta sontaa mukanaan, matojen kaivelua ja muuta byrokratiaa. Mikä se on sitten pieni, mikä iso. 100ha tila niin, arvostaako kaiken sen sonnan 5400€ edestä. Jotenkin alkaa hiipiä, JOS nämä esitykset nyt sinnepäinkään (onko tullut mitään uusia arveluita tai esityksiä, jopa päätöksiä? en oo viel ehtiny selaamaan) pitää paikkansa, sellainen ajatus että jos tuohon lähtee mukaan, sitten päätyyn asti ja ihan kaikki mahdollinen tehdään ja joka euro sieltä irti saaden sen muun pakollisen roskan mahdollisimman hyvin korvattua. Tai, jää pois koko systeemistä. Ehkä huonoin vaihtoehto vain tuon 54€ takia lähteä mukaan.. ::)
Ois se vaan mannaa kun olis paljon, todella paljon pois jääviä. Hallinnollekkin pieni vinkki, ettei näiden alunperin meille korvauksena menetetystä tulosta tulleiden rahojen kanssa nyt voi ihan miten tahansa leikkiä ja velvoittaa jokaista oikkua.
Tokihan tämä johtaisi siihen että leikataan vaan pois nämä, kun eivät kerran hae.. varmasti katsottaisiin ettei muka tarvita ???
Melko moni virkamies paskos ja kusis housuun tuossa tapauksessa. Vähintään 50% valvonnoista loppus kuin seinåän jos kaikki viljeliät jäis tästä uudesta ympäristökorvauksesta pois. Eikä sitä rahaa minnekkään leikata siitä 50% tulee eu:lta.
-
Onko noista kerääjäkasveista edes mitään hyötyä?
Onko niiden väitetyistä hyödyistä olemassa mitään tieteellistä näyttöä, vai perustuvatko ne pelkästään olettamuksiin, mutu-tuntumaan tai kokemusperäiseen tietoon. Tai teoreettisiin olettamuksiin, joita ei ole todistettu empiirisesti?
Ukrainassa on kuuluisia mustan mullan alueita, joissa multakerroksen paksuus voi olla jopa 120 cm. Niitä ei ole ihmistoimin aikaansaatu, ja ei jotenkin tuntuis, että millään kerääjäkasvitempuilla ei saada aikaan yhtään humusta lisää, ja onko niistä apua edes ravinteiden pidättämisessäkään, varsinkin jos keräääjäkasvipelto muokataan lokakun alun jälkeen, ja sattuu oikein sateinen loppusyksy tai alkutalvi.
-
Onko noista kerääjäkasveista edes mitään hyötyä?
Onko niiden väitetyistä hyödyistä olemassa mitään tieteellistä näyttöä, vai perustuvatko ne pelkästään olettamuksiin, mutu-tuntumaan tai kokemusperäiseen tietoon. Tai teoreettisiin olettamuksiin, joita ei ole todistettu empiirisesti?
Ukrainassa on kuuluisia mustan mullan alueita, joissa multakerroksen paksuus voi olla jopa 120 cm. Niitä ei ole ihmistoimin aikaansaatu, ja ei jotenkin tuntuis, että millään kerääjäkasvitempuilla ei saada aikaan yhtään humusta lisää, ja onko niistä apua edes ravinteiden pidättämisessäkään, varsinkin jos keräääjäkasvipelto muokataan lokakun alun jälkeen, ja sattuu oikein sateinen loppusyksy tai alkutalvi.
On jos kylvät aikaisen ohran aikaisin ja puit sen aikaisin! Ehtii kerääjäkasvi tehdä tehtävänsä ja apila sitoa lisää typpeä. Mitä myöhemmin sadonkorjuu tapahtuu, niin sitä pienempi hyöty. Varsinkin jos pelto muokataan syksyllä, niin kuin täällä c alueella on mahdolista.
-
ei niistä kuulukka tulla muuta hyötyy ku satasen tai joku määrä TUKEE nolla kuluilla voiko olla helpompaa aikanen ohra ja ruis siihe se palkkio heti nurin KYNTÄMÄLLÄ ja ruista perään naurattaa jo etukäteen jos mahdollista vääntäkää tästä kättä kolme sivua mää lähen lykkään lunta
-
ei niistä kuulukka tulla muuta hyötyy ku satasen tai joku määrä TUKEE nolla kuluilla voiko olla helpompaa aikanen ohra ja ruis siihe se palkkio heti nurin KYNTÄMÄLLÄ ja ruista perään naurattaa jo etukäteen jos mahdollista vääntäkää tästä kättä kolme sivua mää lähen lykkään lunta
Syysvilja ei kelpaa kerääjäksi/aluskasviksi. Mutta vedät herne/härkäpapu soosin ja siihen aluskasvin. Sitten ajat sen murskalla peltoon. nostat vajaa 200€/aluskasvi ja valkuaiskasvi palkkiota. Syntyy samalla humusta ja saa mahkut siihen 8 tonnariin! ;D
-
Jep, ja nytkun ilmeisesti se lannan vastaanottotuki tipahtaa siihen 40, loppuu meillä se homma. Mitä nuo tuet nyt on ollet 5-6 vuotta, on ajettu tuosta jonkun matkan päästä isolta sikatilalta lietettä semmonen +/- 1000m3 vuodessa meidän viljapelloille, sillä 65 se juuri ja juuri kannatti. Nyt tuolla 40:llä ei mitenkään. Heillä on omat suurin osa korkeassa luokassa fosforista, lähialueet muutenkin jo tukossa. Mutta kun se on pakko laskea niinpäin että siitä hyötyä on, ei ole mitään tolkkua tällä kannattavuudella minun alkaa siitä maksaa, että lantaa vastaan ottaisi.
Tämä paukkui taas pahasti ohi aiheen.. ???
Kerääjäkasvista sama homma, on sen kokonaisuudessa jäätävä plussalle, ei sitä muutoin tule otettua. Suurin järjettömyss tuo, että ensin sitoutetaan, nimet paperiin ja sitten katsotaan paljonko voidaan maksaa. Jos summa ei ole etukäteen selvä, jos sopimus sitoo vain viljelijää eikä hallintoa, voi hallinto olla aivan takuuvarma että minä en ainakaan sitoudu mihinkään.
Tuo sijoitustuen tippuminen on kyllä huono juttu. Tuskin urakoitsijat ovat omia taksojaan valmiita korjaamaan alaspäin. Yksi konsti tuohon kyllä on ja olen aika paljon sitä mieltäkin, että joku taho on ollut vaikuttamassa tämän pykälän valmistukseen ja osannut lobata taas kunnolla. Nimittäin tuo orgaanisen lannoitteen kierrätys vai mikä se nyt oli nimeltään. Eli isolle kotieläinyksikölle separaattori jolla kiinteä tavara, jossa enemmän fosforia luovutukseen ja kauemmaksi ja litkut lähemmäksi.
Luulisi separaattoreiden hinnan vähintään tuplaantuvan tämän pykälän mahdollisesti voimaantullessa.. >:(
Eikös tuossa sitoutumisessa ole se, että eihän niitä toimenpiteitä ole pakko toteuttaa, vaikka olisi niitä valinnut rahaa vain ei silloin tipu kuin tuo mahdollinen 54€/ha. Se on sitten eri asia lämmittääkö tuo määrä. Velvoitteita tulee kuitenkin pelkän ympäristösitoumuksenkin mukana ilman lisätoimia.
Omasta mielestä pienillä pinta-aloilla ei ymppi sitoumusta välttämättä kannata tehdä, mutta isoilla pinta-aloilla kun kerroin on suuri niin pakosta tuota joutuu miettimään.. :-\
Jos orgaaninen lannoitus-juttu olisi maitotilojen unelma, sen saaminen ei olisi rajoitettu vastaanotetulle lannalle. Separaattoria olin ajatellut, jotta voisin vaihteeksi kauempana olevat omat pellot kyllästää fosforilla. Mutta silloin jäisi niiltä pelloilta saamatta niin sijoitustuki kuin orgaanisen lannoittamisen tuki ja joutuisin käyttämään siellä enemmän salpietaria. Separoidulle lannalle löytyisi tietenkin vastaanottajia viljatiloilta, mutta ei niin paljoa että siitä varsinaisesti maksaisivat. Levityksen kyllä ja heikkona hetkenä joku voisi suostua osallistumaan separoinnin kuluihin, mutta minulle taas jäisi kustannukseksi pussifosforin osto.
Eli ei muuta kuin kakkarekka käyttöön ja tekemään lisää kavereita sen yksityistien varrella asuvista.
-
Jos olisi mahdollista tehdä yhteistyötä lantakuvioissa ja pitemmällä aikavälillä sopia kuvioista olisin valmis osallistumaan kulupuoleenkin esim.laitekuvioissa.
Kyllä humuspuoli alkaa ehtymään karkeimmilla mailla, jos viljely yksipuolista.(esim.vilja lumi vilja kierto) kerääjäkasvilla varmaan todella hidasta saada aikaan humusta verraten kunnon nurmikiertoon, jossa vielä mukana orgaanisia lannoitteita. Jos vielä viljelyssä sellaisia kasveja, että tarvii rajua muokkausta, niin humus häviää nopeammin. (Näkyvissä viljelyn yksipuolistuminen)
Tukena kiinnostava toi kerääjäkasvi homma, mut mitkä ovat todelliset hyödyt tosiaan, jos jo syksyllä tempaisee sen nurin.
2 vuoden vln:lla on kyllä ollut näkyviä hyötyjä maanrakenteeseen karkeilla hietamailla. Orgaaninen lanta olisi hyvä lisä vielä nurmi,viljakiertoon.
-
Niin no sitähän mä yritin just tarkoitta, että lobbarit olleet liikkeellä. Ajatushan tuossa on just se että kotieläintila jolla ongelmia hävittää paskansa separoi lietteen ja luovuttaa sen kiinteän viljatilalle. Kotieläintila saa nesteen sijoituksesta omille pelloille sen 40€/ha ja vastaanottaja saa saman kuivantavaran vastaanotosta.. Ja separaattoreiden hinnat ovat kohta pilvissä..
-
Jos olisi mahdollista tehdä yhteistyötä lantakuvioissa ja pitemmällä aikavälillä sopia kuvioista olisin valmis osallistumaan kulupuoleenkin esim.laitekuvioissa.
Kyllä humuspuoli alkaa ehtymään karkeimmilla mailla, jos viljely yksipuolista.(esim.vilja lumi vilja kierto) kerääjäkasvilla varmaan todella hidasta saada aikaan humusta verraten kunnon nurmikiertoon, jossa vielä mukana orgaanisia lannoitteita. Jos vielä viljelyssä sellaisia kasveja, että tarvii rajua muokkausta, niin humus häviää nopeammin. (Näkyvissä viljelyn yksipuolistuminen)
Tukena kiinnostava toi kerääjäkasvi homma, mut mitkä ovat todelliset hyödyt tosiaan, jos jo syksyllä tempaisee sen nurin.
2 vuoden vln:lla on kyllä ollut näkyviä hyötyjä maanrakenteeseen karkeilla hietamailla. Orgaaninen lanta olisi hyvä lisä vielä nurmi,viljakiertoon.
Juuri näytin julkaisun, jossa tämä luomun orgaaninen lannoitus ja viherlannoitus ja hoitonurmetus ei tuonut maahan todennetavasti hiilivaroja yhtään sen enempää kuin viljakiertokaan. Aika hyvä arvio oli se, että mitä isompi tonnimäärä kuiva-ainetta maan pinnalla, sitä isompi juurakkomäärä maan alla. Jokin maahan läpinäkyvä aikainen otra joo satotaso 3 tonnia ja vaaksanmittainen heinänrihma siellä hienon heleänvihreänä, mikä onkaan kerääjäkasvin + satokasvin humusmassa silloin hehtaarille, varsinkin jos oljetkin kootaan pois ? 2000 kg ? Sitten jos on jokin kasitonnari puinnissa, oljissa ja juurakossa, 5 tonnia hehtaarille ?
Kerääjäkasvin luontaiset kaksi roolia ovat selvästi joko tukipoliittinen ja opportunistinen kyykkyhyppy, tai sitten oikea typenkerääjä ja ravinneloukku ammattitaitoisessa luomuviljelyssä, vieläpä lähellä karjaprosesseja. Jotenkin kerääjäkasvin hyötyjen korostaminen vilja-lumi-vilja-perinteen lisänä ovat ihme huminaa jossakin idealistisessa haavemaailmassa, että niikö luomun ja Prosaro-delaaro-kemikaali-alkemian kummatkin edut, ja satanen päälle ilman mitään händikäppiä ?
-SS-
-
No tähän lanta hommaan pitäisi saada joku yhteistyö kuvio aikaan. Eihän kaikkea separoitua kiintoainesta tarvii luovuttaa. Alkaa olla vain karjatilalle kallista lystiä hommata multainvaunut, separaattorit ja kuivalanta kärrit. Kun sen 40 voi sitten saada jompaan kumpaan ja muutakin pitäisi tehdä kun lantaa ajaa.
-
No tähän lanta hommaan pitäisi saada joku yhteistyö kuvio aikaan. Eihän kaikkea separoitua kiintoainesta tarvii luovuttaa. Alkaa olla vain karjatilalle kallista lystiä hommata multainvaunut, separaattorit ja kuivalanta kärrit. Kun sen 40 voi sitten saada jompaan kumpaan ja muutakin pitäisi tehdä kun lantaa ajaa.
Itse epäilen, olisiko edes riittävä palkkio ympäristökorvaukseen siirtymisestä se perustoimenpide, joka johtaa juuri niihin kommervenkkeihin lannan kanssa, kun ilman sitä 54 euroa voi lannat levittää vapaammin, juuri fosforin osalta. 50 - 60 kg tuntuu aika paljon vapaammalta kuin 0 kg
Onko kuitenkin kotielänkorvauksissa niin rahakkaita lisätukia, ettei voi jäädä ympäristökorvausjärjestelmän ulkopuolelle ?
-SS-
-
No tähän lanta hommaan pitäisi saada joku yhteistyö kuvio aikaan. Eihän kaikkea separoitua kiintoainesta tarvii luovuttaa. Alkaa olla vain karjatilalle kallista lystiä hommata multainvaunut, separaattorit ja kuivalanta kärrit. Kun sen 40 voi sitten saada jompaan kumpaan ja muutakin pitäisi tehdä kun lantaa ajaa.
Sulla on se ongelma et sun mielestä se paska on kultaa, todellisuudessa jätettä josta on vaikea päästä eroon ilman suuria kustannuksia.
Jåå, ja älä sitten ala länkyttää mitään siitä että minäkin käytän. Se on vaan tosiasia että lihan ja maidontuotantoon keskittyneillä alueilla se on todellakin jätettä ja aiheuttaa logistisia sekä työteknisiä ongelmia tiloilla joilla peltoa on liian vähän persreikämäärään nähden. Tiputkin paskoo mutta ei siinä määrin mitä naudat.
-
Luomukurssilla käyneet eivät varmaankaan epäile ollenkaan kerääjäkasvitoimenpiteen onnistumista. Mutta kuinkahan se "kerääjäkasvi" onkaan ollut luomuviljelynkään peruskivi, sillä tavalla kuin sitä nyt täällä tavan viljelyn puolella markkinoidaan ?
Kun ison tien varrella muutaman kilometrin verran seuraa useammankin luomutilan keskittymän kasvilajivalikoimaa, kymmenen vuoden jänteellä olen havainnut kahdella tilalla yhden ruislohkon, ja yhdellä suojaohralohkon, ja pari avokesantoakin kyllä. Eli jos 1/5 maksimissaan on tähän kerääjäkasvitoimenpiteeseen soveltuvaa viljelyä, muutenhan se viljely on karjanrehun tuottamista nurmipalleroihin ja mahdollisesti jotakin virnaa ja sinimailasta. Niikö kerääjäkasvi on se pääkasvi melkeen ollut valmiiksi. Nyt sitten ajatellaan, että kohdentamisalueella laajat viljanviljelyaukeat puhkeavat vihertämään ihanasti, raha tule ja humusta kertyy niin, että juurikasmissien jankosta noin vaan tulee mustanmullan kultakaivos.
Juu juu. Toimenpiteen tulisi tavanomaisessa viljelyssä olla mahdollinen näennäisviljelyn periaatteella, eli pitää riittää että suorittaa kommervenkit mekaanisesti, onnistuu tahi ei. Muuten toimenpide epäonnistuessaan lyö korvalle, jos valvotaan vaikkapa kerääjäkasvin massaa tai peittävyysprosenttia.
-SS-
-
No tähän lanta hommaan pitäisi saada joku yhteistyö kuvio aikaan. Eihän kaikkea separoitua kiintoainesta tarvii luovuttaa. Alkaa olla vain karjatilalle kallista lystiä hommata multainvaunut, separaattorit ja kuivalanta kärrit. Kun sen 40 voi sitten saada jompaan kumpaan ja muutakin pitäisi tehdä kun lantaa ajaa.
Sulla on se ongelma et sun mielestä se paska on kultaa, todellisuudessa jätettä josta on vaikea päästä eroon ilman suuria kustannuksia.
Jåå, ja älä sitten ala länkyttää mitään siitä että minäkin käytän. Se on vaan tosiasia että lihan ja maidontuotantoon keskittyneillä alueilla se on todellakin jätettä ja aiheuttaa logistisia sekä työteknisiä ongelmia tiloilla joilla peltoa on liian vähän persreikämäärään nähden. Tiputkin paskoo mutta ei siinä määrin mitä naudat.
kyllä noita lietealtaita voi pitää ravinnevarastoina, eikä minään ongelmajätteen varastointipaikkoina. 8)
-
Onko noista kerääjäkasveista edes mitään hyötyä?
Onko niiden väitetyistä hyödyistä olemassa mitään tieteellistä näyttöä, vai perustuvatko ne pelkästään olettamuksiin, mutu-tuntumaan tai kokemusperäiseen tietoon. Tai teoreettisiin olettamuksiin, joita ei ole todistettu empiirisesti?
Ukrainassa on kuuluisia mustan mullan alueita, joissa multakerroksen paksuus voi olla jopa 120 cm. Niitä ei ole ihmistoimin aikaansaatu, ja ei jotenkin tuntuis, että millään kerääjäkasvitempuilla ei saada aikaan yhtään humusta lisää, ja onko niistä apua edes ravinteiden pidättämisessäkään, varsinkin jos keräääjäkasvipelto muokataan lokakun alun jälkeen, ja sattuu oikein sateinen loppusyksy tai alkutalvi.
On jos kylvät aikaisen ohran aikaisin ja puit sen aikaisin! Ehtii kerääjäkasvi tehdä tehtävänsä ja apila sitoa lisää typpeä. Mitä myöhemmin sadonkorjuu tapahtuu, niin sitä pienempi hyöty. Varsinkin jos pelto muokataan syksyllä, niin kuin täällä c alueella on mahdolista.
Juu epäilen, että vahvasti 170 N kg:lla lannoitettu Trappe tai Amaretto - kevätvehnä, kassakuitin levyisine sinivihreine lehtineen kasvukauden aikana, lokakuun alkuun puituna, paljon mitään kerääjäkasvia elossa pitää siellä pahnasilpun alla. Uskon minäkin täysin, että heinäkuulla valmistuva Tammi-ohra; jopa toivottavasti hieman harvaksi jäänyt, kovin hyvin antaa monimuotoisuuden siellä juuressa kukkia.
-SS-
-
Onko noista kerääjäkasveista edes mitään hyötyä?
Onko niiden väitetyistä hyödyistä olemassa mitään tieteellistä näyttöä, vai perustuvatko ne pelkästään olettamuksiin, mutu-tuntumaan tai kokemusperäiseen tietoon. Tai teoreettisiin olettamuksiin, joita ei ole todistettu empiirisesti?
Ukrainassa on kuuluisia mustan mullan alueita, joissa multakerroksen paksuus voi olla jopa 120 cm. Niitä ei ole ihmistoimin aikaansaatu, ja ei jotenkin tuntuis, että millään kerääjäkasvitempuilla ei saada aikaan yhtään humusta lisää, ja onko niistä apua edes ravinteiden pidättämisessäkään, varsinkin jos keräääjäkasvipelto muokataan lokakun alun jälkeen, ja sattuu oikein sateinen loppusyksy tai alkutalvi.
On jos kylvät aikaisen ohran aikaisin ja puit sen aikaisin! Ehtii kerääjäkasvi tehdä tehtävänsä ja apila sitoa lisää typpeä. Mitä myöhemmin sadonkorjuu tapahtuu, niin sitä pienempi hyöty. Varsinkin jos pelto muokataan syksyllä, niin kuin täällä c alueella on mahdolista.
Juu epäilen, että vahvasti 170 N kg:lla lannoitettu Trappe tai Amaretto - kevätvehnä, kassakuitin levyisine sinivihreine lehtineen kasvukauden aikana, lokakuun alkuun puituna, paljon mitään kerääjäkasvia elossa pitää siellä pahnasilpun alla. Uskon minäkin täysin, että heinäkuulla valmistuva Tammi-ohra; jopa toivottavasti hieman harvaksi jäänyt, kovin hyvin antaa monimuotoisuuden siellä juuressa kukkia.
-SS-
;D ;D
-
No tähän lanta hommaan pitäisi saada joku yhteistyö kuvio aikaan. Eihän kaikkea separoitua kiintoainesta tarvii luovuttaa. Alkaa olla vain karjatilalle kallista lystiä hommata multainvaunut, separaattorit ja kuivalanta kärrit. Kun sen 40 voi sitten saada jompaan kumpaan ja muutakin pitäisi tehdä kun lantaa ajaa.
Itse epäilen, olisiko edes riittävä palkkio ympäristökorvaukseen siirtymisestä se perustoimenpide, joka johtaa juuri niihin kommervenkkeihin lannan kanssa, kun ilman sitä 54 euroa voi lannat levittää vapaammin, juuri fosforin osalta. 50 - 60 kg tuntuu aika paljon vapaammalta kuin 0 kg
Onko kuitenkin kotielänkorvauksissa niin rahakkaita lisätukia, ettei voi jäädä ympäristökorvausjärjestelmän ulkopuolelle ?
-SS-
Ypistä lähti kotieläintilan korotukset pois, että äkkiä sanoisin ettei ole! Mitähän Nitraattidirektiivi sanoo paskan levityksestä? Saakoha nvetää 100 tonnia hehtaarille?
-
Luomukurssilla käyneet eivät varmaankaan epäile ollenkaan kerääjäkasvitoimenpiteen onnistumista. Mutta kuinkahan se "kerääjäkasvi" onkaan ollut luomuviljelynkään peruskivi, sillä tavalla kuin sitä nyt täällä tavan viljelyn puolella markkinoidaan ?
Kun ison tien varrella muutaman kilometrin verran seuraa useammankin luomutilan keskittymän kasvilajivalikoimaa, kymmenen vuoden jänteellä olen havainnut kahdella tilalla yhden ruislohkon, ja yhdellä suojaohralohkon, ja pari avokesantoakin kyllä. Eli jos 1/5 maksimissaan on tähän kerääjäkasvitoimenpiteeseen soveltuvaa viljelyä, muutenhan se viljely on karjanrehun tuottamista nurmipalleroihin ja mahdollisesti jotakin virnaa ja sinimailasta. Niikö kerääjäkasvi on se pääkasvi melkeen ollut valmiiksi. Nyt sitten ajatellaan, että kohdentamisalueella laajat viljanviljelyaukeat puhkeavat vihertämään ihanasti, raha tule ja humusta kertyy niin, että juurikasmissien jankosta noin vaan tulee mustanmullan kultakaivos.
Juu juu. Toimenpiteen tulisi tavanomaisessa viljelyssä olla mahdollinen näennäisviljelyn periaatteella, eli pitää riittää että suorittaa kommervenkit mekaanisesti, onnistuu tahi ei. Muuten toimenpide epäonnistuessaan lyö korvalle, jos valvotaan vaikkapa kerääjäkasvin massaa tai peittävyysprosenttia.
-SS-
Epäilen! Vaikka olenkin luomukurssilla käynyt ja pellot on Luomussa!
Luomussa 30% pitää olla myyntikasvia ja viljelykasveista puolet on oltava "lattaavia maan ravinnetasapainoa parantavia! kasveja" 5 vuoden viljely kierrossa. Eli vilja, vilja, apilanurmi, apilanurmi, apilanurmi vilja!
-
Luomukurssilla käyneet eivät varmaankaan epäile ollenkaan kerääjäkasvitoimenpiteen onnistumista. Mutta kuinkahan se "kerääjäkasvi" onkaan ollut luomuviljelynkään peruskivi, sillä tavalla kuin sitä nyt täällä tavan viljelyn puolella markkinoidaan ?
Kun ison tien varrella muutaman kilometrin verran seuraa useammankin luomutilan keskittymän kasvilajivalikoimaa, kymmenen vuoden jänteellä olen havainnut kahdella tilalla yhden ruislohkon, ja yhdellä suojaohralohkon, ja pari avokesantoakin kyllä. Eli jos 1/5 maksimissaan on tähän kerääjäkasvitoimenpiteeseen soveltuvaa viljelyä, muutenhan se viljely on karjanrehun tuottamista nurmipalleroihin ja mahdollisesti jotakin virnaa ja sinimailasta. Niikö kerääjäkasvi on se pääkasvi melkeen ollut valmiiksi. Nyt sitten ajatellaan, että kohdentamisalueella laajat viljanviljelyaukeat puhkeavat vihertämään ihanasti, raha tule ja humusta kertyy niin, että juurikasmissien jankosta noin vaan tulee mustanmullan kultakaivos.
Juu juu. Toimenpiteen tulisi tavanomaisessa viljelyssä olla mahdollinen näennäisviljelyn periaatteella, eli pitää riittää että suorittaa kommervenkit mekaanisesti, onnistuu tahi ei. Muuten toimenpide epäonnistuessaan lyö korvalle, jos valvotaan vaikkapa kerääjäkasvin massaa tai peittävyysprosenttia.
-SS-
Epäilen! Vaikka olenkin luomukurssilla käynyt ja pellot on Luomussa!
Luomussa 30% pitää olla myyntikasvia ja viljelykasveista puolet on oltava "lattaavia maan ravinnetasapainoa parantavia! kasveja" 5 vuoden viljely kierrossa. Eli vilja, vilja, apilanurmi, apilanurmi, apilanurmi vilja!
OK lihasonneja ja lampaita siellä takamailla, ovat siis lähinnä nurmi - viherlannoituskierrossa.
Tuo 30% ehtohan on vain kasvinviljelytilalla ?
Luin läpi luomuoppaan
http://luomu.fi/materiaalit/Luonnonmukainen%20maatalous%20-kirja/3_Viljelykierrot_20_s.pdf
Hyvät opit, todella vanhat lähteet. Kuivuria ei todellakaan tarvitse laajentaa, typpeä vaan ei saane
myydyksi missään kaasupulloissa, muuten kuin luomutuen muodossa.
-SS-
-
Luomukurssilla käyneet eivät varmaankaan epäile ollenkaan kerääjäkasvitoimenpiteen onnistumista. Mutta kuinkahan se "kerääjäkasvi" onkaan ollut luomuviljelynkään peruskivi, sillä tavalla kuin sitä nyt täällä tavan viljelyn puolella markkinoidaan ?
Kun ison tien varrella muutaman kilometrin verran seuraa useammankin luomutilan keskittymän kasvilajivalikoimaa, kymmenen vuoden jänteellä olen havainnut kahdella tilalla yhden ruislohkon, ja yhdellä suojaohralohkon, ja pari avokesantoakin kyllä. Eli jos 1/5 maksimissaan on tähän kerääjäkasvitoimenpiteeseen soveltuvaa viljelyä, muutenhan se viljely on karjanrehun tuottamista nurmipalleroihin ja mahdollisesti jotakin virnaa ja sinimailasta. Niikö kerääjäkasvi on se pääkasvi melkeen ollut valmiiksi. Nyt sitten ajatellaan, että kohdentamisalueella laajat viljanviljelyaukeat puhkeavat vihertämään ihanasti, raha tule ja humusta kertyy niin, että juurikasmissien jankosta noin vaan tulee mustanmullan kultakaivos.
Juu juu. Toimenpiteen tulisi tavanomaisessa viljelyssä olla mahdollinen näennäisviljelyn periaatteella, eli pitää riittää että suorittaa kommervenkit mekaanisesti, onnistuu tahi ei. Muuten toimenpide epäonnistuessaan lyö korvalle, jos valvotaan vaikkapa kerääjäkasvin massaa tai peittävyysprosenttia.
-SS-
Epäilen! Vaikka olenkin luomukurssilla käynyt ja pellot on Luomussa!
Luomussa 30% pitää olla myyntikasvia ja viljelykasveista puolet on oltava "lattaavia maan ravinnetasapainoa parantavia! kasveja" 5 vuoden viljely kierrossa. Eli vilja, vilja, apilanurmi, apilanurmi, apilanurmi vilja!
OK lihasonneja ja lampaita siellä takamailla, ovat siis lähinnä nurmi - viherlannoituskierrossa.
Tuo 30% ehtohan on vain kasvinviljelytilalla ?
Luin läpi luomuoppaan
http://luomu.fi/materiaalit/Luonnonmukainen%20maatalous%20-kirja/3_Viljelykierrot_20_s.pdf
Hyvät opit, todella vanhat lähteet. Kuivuria ei todellakaan tarvitse laajentaa, typpeä vaan ei saane
myydyksi missään kaasupulloissa, muuten kuin luomutuen muodossa.
-SS-
Vanhoissa ehdoissa voi olla pellot luomussa ja eläimet tavanomaisessa. Eikä ole tuota myyntikasvi velvoitetta. Uusissa ehdoissa 5 vuotta on mahdolista olla luomussa että eläimet on tavanomaisessa. Sen jäljeen on joko eläimet siirettävä luomuun tai on oltava 30% myyntikasvia kotieläintilallakin.
-
Ypistä lähti kotieläintilan korotukset pois, että äkkiä sanoisin ettei ole! Mitähän Nitraattidirektiivi sanoo paskan levityksestä? Saakoha nvetää 100 tonnia hehtaarille?
Siis lannan 170 kg kokonaistyppirajoitus, lannan max 30 kg liukoinen typpi 1.9 jälkeen
Eikai siinä muuta. Pohjavesialueella ehdotettu -10 kg.
Kokonaisfosfori 60 kg peltokasvit, 80 kg sokerijuurikas ja peruna, 100 kg puutarhakasvit.
Liukoisen typen kokonaismäärä siis lanta + salpeetari saa olla
Nurmi 250 kg
Syysvehnä ja -rypsi 200 kg
Kevätvehnä 170 kg
Muut viljat 160 kg
Nämä kivennäismaiden lukuja vastaavat eloperäisillä mailla
Nurmi 210 kg
Syysvehnä ja -rypsi 140 kg
Kevätvehnä 130 kg
Muut viljat 120 kg
Tämä siis uuden nitraattiasetuksen esityksestä.
Sitten kun rupeaa ymppisitoutumisia harrastamaan ja onkin vastassa
jokin runsasmultaisen 60 kg nollasatotasotavoitteineen, niin ei naurata.
-SS-
-
Jos olisi mahdollista tehdä yhteistyötä lantakuvioissa ja pitemmällä aikavälillä sopia kuvioista olisin valmis osallistumaan kulupuoleenkin esim.laitekuvioissa.
Kyllä humuspuoli alkaa ehtymään karkeimmilla mailla, jos viljely yksipuolista.(esim.vilja lumi vilja kierto) kerääjäkasvilla varmaan todella hidasta saada aikaan humusta verraten kunnon nurmikiertoon, jossa vielä mukana orgaanisia lannoitteita. Jos vielä viljelyssä sellaisia kasveja, että tarvii rajua muokkausta, niin humus häviää nopeammin. (Näkyvissä viljelyn yksipuolistuminen)
Tukena kiinnostava toi kerääjäkasvi homma, mut mitkä ovat todelliset hyödyt tosiaan, jos jo syksyllä tempaisee sen nurin.
2 vuoden vln:lla on kyllä ollut näkyviä hyötyjä maanrakenteeseen karkeilla hietamailla. Orgaaninen lanta olisi hyvä lisä vielä nurmi,viljakiertoon.
Juuri näytin julkaisun, jossa tämä luomun orgaaninen lannoitus ja viherlannoitus ja hoitonurmetus ei tuonut maahan todennetavasti hiilivaroja yhtään sen enempää kuin viljakiertokaan. Aika hyvä arvio oli se, että mitä isompi tonnimäärä kuiva-ainetta maan pinnalla, sitä isompi juurakkomäärä maan alla. Jokin maahan läpinäkyvä aikainen otra joo satotaso 3 tonnia ja vaaksanmittainen heinänrihma siellä hienon heleänvihreänä, mikä onkaan kerääjäkasvin + satokasvin humusmassa silloin hehtaarille, varsinkin jos oljetkin kootaan pois ? 2000 kg ? Sitten jos on jokin kasitonnari puinnissa, oljissa ja juurakossa, 5 tonnia hehtaarille ?
Kerääjäkasvin luontaiset kaksi roolia ovat selvästi joko tukipoliittinen ja opportunistinen kyykkyhyppy, tai sitten oikea typenkerääjä ja ravinneloukku ammattitaitoisessa luomuviljelyssä, vieläpä lähellä karjaprosesseja. Jotenkin kerääjäkasvin hyötyjen korostaminen vilja-lumi-vilja-perinteen lisänä ovat ihme huminaa jossakin idealistisessa haavemaailmassa, että niikö luomun ja Prosaro-delaaro-kemikaali-alkemian kummatkin edut, ja satanen päälle ilman mitään händikäppiä ?
-SS-
SS asian ytimessä.
Tuli laitettua hiukka väärin tuo nurmi, kun olis pitänyt laittaa vln joka niitetään lannoitteeksi. Sillä on jo jotain vaikutusta, mut kuten SS mainitsi noista tukiautomaateista kerääjäkasvilla höystettynä, niin niillä voi unohtaa sen maanparannus efektin. isosato yleensä on se paras ravinteiden talteen ottaja, mut homma alkaa mennä vain hankalaksi kun lannoittaminen "kielletään".
-
No tähän lanta hommaan pitäisi saada joku yhteistyö kuvio aikaan. Eihän kaikkea separoitua kiintoainesta tarvii luovuttaa. Alkaa olla vain karjatilalle kallista lystiä hommata multainvaunut, separaattorit ja kuivalanta kärrit. Kun sen 40 voi sitten saada jompaan kumpaan ja muutakin pitäisi tehdä kun lantaa ajaa.
Itse epäilen, olisiko edes riittävä palkkio ympäristökorvaukseen siirtymisestä se perustoimenpide, joka johtaa juuri niihin kommervenkkeihin lannan kanssa, kun ilman sitä 54 euroa voi lannat levittää vapaammin, juuri fosforin osalta. 50 - 60 kg tuntuu aika paljon vapaammalta kuin 0 kg
Onko kuitenkin kotielänkorvauksissa niin rahakkaita lisätukia, ettei voi jäädä ympäristökorvausjärjestelmän ulkopuolelle ?
-SS-
Ypistä lähti kotieläintilan korotukset pois, että äkkiä sanoisin ettei ole! Mitähän Nitraattidirektiivi sanoo paskan levityksestä? Saakoha nvetää 100 tonnia hehtaarille?
hvt puoliintui.
-
No tähän lanta hommaan pitäisi saada joku yhteistyö kuvio aikaan. Eihän kaikkea separoitua kiintoainesta tarvii luovuttaa. Alkaa olla vain karjatilalle kallista lystiä hommata multainvaunut, separaattorit ja kuivalanta kärrit. Kun sen 40 voi sitten saada jompaan kumpaan ja muutakin pitäisi tehdä kun lantaa ajaa.
Itse epäilen, olisiko edes riittävä palkkio ympäristökorvaukseen siirtymisestä se perustoimenpide, joka johtaa juuri niihin kommervenkkeihin lannan kanssa, kun ilman sitä 54 euroa voi lannat levittää vapaammin, juuri fosforin osalta. 50 - 60 kg tuntuu aika paljon vapaammalta kuin 0 kg
Onko kuitenkin kotielänkorvauksissa niin rahakkaita lisätukia, ettei voi jäädä ympäristökorvausjärjestelmän ulkopuolelle ?
-SS-
Ypistä lähti kotieläintilan korotukset pois, että äkkiä sanoisin ettei ole! Mitähän Nitraattidirektiivi sanoo paskan levityksestä? Saakoha nvetää 100 tonnia hehtaarille?
hvt puoliintui.
Oiskin vain puolittunu.
-
Mitäs toi toimenpide " ravinteiden ja orgaanisen aineen kierrätys" oikeen pitää sisällään. Eli mitä pitää tehdä tuon 40e eteen
-
ottaa paskaa vastaa väh 15 mottia ha
-
Mitäs toi toimenpide " ravinteiden ja orgaanisen aineen kierrätys" oikeen pitää sisällään. Eli mitä pitää tehdä tuon 40e eteen
Liete tai kuivapaskaa 15mottia vuodessa.
-
Mitäs toi toimenpide " ravinteiden ja orgaanisen aineen kierrätys" oikeen pitää sisällään. Eli mitä pitää tehdä tuon 40e eteen
Liete tai kuivapaskaa 15mottia vuodessa.
Ei kelpaa liete.. mut jos ottaa lietettä ja se vedetään multaimella nii saman saa mut eri toimenpiteestä...
-
Entäs kompostoitu yhdyskuntajäte
-
Mitäs toi toimenpide " ravinteiden ja orgaanisen aineen kierrätys" oikeen pitää sisällään. Eli mitä pitää tehdä tuon 40e eteen
Liete tai kuivapaskaa 15mottia vuodessa.
Ei kelpaa liete.. mut jos ottaa lietettä ja se vedetään multaimella nii saman saa mut eri toimenpiteestä...
Vetääks joku pintana vielä nykyään??????
-
ottaa paskaa vastaa väh 15 mottia ha
15 mottia tipunpaskaa vuosittain tekee maalle gutaa :o
-
Ypistä lähti kotieläintilan korotukset pois, että äkkiä sanoisin ettei ole! Mitähän Nitraattidirektiivi sanoo paskan levityksestä? Saakoha nvetää 100 tonnia hehtaarille?
Siis lannan 170 kg kokonaistyppirajoitus, lannan max 30 kg liukoinen typpi 1.9 jälkeen
Eikai siinä muuta. Pohjavesialueella ehdotettu -10 kg.
Kokonaisfosfori 60 kg peltokasvit, 80 kg sokerijuurikas ja peruna, 100 kg puutarhakasvit.
Liukoisen typen kokonaismäärä siis lanta + salpeetari saa olla
Nurmi 250 kg
Syysvehnä ja -rypsi 200 kg
Kevätvehnä 170 kg
Muut viljat 160 kg
Nämä kivennäismaiden lukuja vastaavat eloperäisillä mailla
Nurmi 210 kg
Syysvehnä ja -rypsi 140 kg
Kevätvehnä 130 kg
Muut viljat 120 kg
Tämä siis uuden nitraattiasetuksen esityksestä.
Sitten kun rupeaa ymppisitoutumisia harrastamaan ja onkin vastassa
jokin runsasmultaisen 60 kg nollasatotasotavoitteineen, niin ei naurata.
-SS-
Mutta... huoh, rukiille saa tuonkin mukaan antaa vain 30kg typpeä syksyllä? On se kumma >:(
-
ottaa paskaa vastaa väh 15 mottia ha
15 mottia tipunpaskaa vuosittain tekee maalle gutaa :o
juu tässä on torpattu siipikarja pois fosforia tolla määrällä tulis varovasti arvioiden 5*15 eli 75kg ei menis montaa vuotta tasailussa
-
ottaa paskaa vastaa väh 15 mottia ha
15 mottia tipunpaskaa vuosittain tekee maalle gutaa :o
juu tässä on torpattu siipikarja pois fosforia tolla määrällä tulis varovasti arvioiden 5*15 eli 75kg ei menis montaa vuotta tasailussa
Laillinen laimennus.
-
ottaa paskaa vastaa väh 15 mottia ha
15 mottia tipunpaskaa vuosittain tekee maalle gutaa :o
juu tässä on torpattu siipikarja pois fosforia tolla määrällä tulis varovasti arvioiden 5*15 eli 75kg ei menis montaa vuotta tasailussa
Niin ja vastaanottava tila kun ei (tämänhetkisten ajatusten mukaan) voisi käyttää edes karjalantapoikkeusta, niin rahakauralla riittäis harvempikin lannoittelu forforilla ;D
Pitää "etsiä" ne lohkot (vaikka oikeiden viljavuusnäytteiden avulla), joissa on laput punaisilla ja kylvää jurtille, niin alkaa tasauksillakin tapahtumaan.
Kokonaisuutena tälläiset säännökset eivät kyllä palvele "luontoa", eikä lannan ravinteiden tasaisempaa leviämistä pelloilla. Helpot ja järkevät tavat lannan levitysalan kasvattamiseen torpataan järkeenkäymättömillä päätöksillä. >:(
Pahoittelut alkuperäiseen aiheeseen kuulumattomasta tilittämisestä :)
-
Paperilla pojat paperilla. Työpöydän ääressä samsungin läppärillä ajaa yllättävän pieniä määriä yllättävän kauaksi.
Mulla kun tahtoo vielä tuo dementtia vaivata että kun traktorin kopista kävelee sisälle, niin on jo puolet kuormista unohtunu.
-
Paperilla pojat paperilla. Työpöydän ääressä samsungin läppärillä ajaa yllättävän pieniä määriä yllättävän kauaksi.
Mulla kun tahtoo vielä tuo dementtia vaivata että kun traktorin kopista kävelee sisälle, niin on jo puolet kuormista unohtunu.
Nii, ja sit soimaat mua et tutkin opuksia siks et niitä säännöksiä voi kiertää laillisesti, saatana. ;D
-
Onko noista kerääjäkasveista edes mitään hyötyä?
Onko niiden väitetyistä hyödyistä olemassa mitään tieteellistä näyttöä
On. Käsittämätöntä jäpitystä pitkin ketjua. Tuntuu, että jengi ottaa lokakuun alkupuolella pitäviä kasitonnisia vuodesta toiseen samoilta lohkoilta...
-
Paperilla pojat paperilla. Työpöydän ääressä samsungin läppärillä ajaa yllättävän pieniä määriä yllättävän kauaksi.
Mulla kun tahtoo vielä tuo dementtia vaivata että kun traktorin kopista kävelee sisälle, niin on jo puolet kuormista unohtunu.
Ei auta paperilla levittää laimeasti, kun määräykset vaatii 15 mottia hehtaari, että saa tukea. Siitä vaan pakosta kertyy ravinteita!
-
Onko noista kerääjäkasveista edes mitään hyötyä?
Onko niiden väitetyistä hyödyistä olemassa mitään tieteellistä näyttöä
On. Käsittämätöntä jäpitystä pitkin ketjua. Tuntuu, että jengi ottaa lokakuun alkupuolella pitäviä kasitonnisia vuodesta toiseen samoilta lohkoilta...
;D ;D
Ei sitä usko ennen ku itse kokeilee, suomalainen on luulosairas. ;D
-
Onko noista kerääjäkasveista edes mitään hyötyä?
Onko niiden väitetyistä hyödyistä olemassa mitään tieteellistä näyttöä
On. Käsittämätöntä jäpitystä pitkin ketjua. Tuntuu, että jengi ottaa lokakuun alkupuolella pitäviä kasitonnisia vuodesta toiseen samoilta lohkoilta...
;D ;D
Ei sitä usko ennen ku itse kokeilee, suomalainen on luulosairas. ;D
Luomuna!
-
Paperilla pojat paperilla. Työpöydän ääressä samsungin läppärillä ajaa yllättävän pieniä määriä yllättävän kauaksi.
Mulla kun tahtoo vielä tuo dementtia vaivata että kun traktorin kopista kävelee sisälle, niin on jo puolet kuormista unohtunu.
Nii, ja sit soimaat mua et tutkin opuksia siks et niitä säännöksiä voi kiertää laillisesti, saatana. ;D
Mitä laillista siinä on että säilis lohkon apukakat ajaa viljalle?
-
Onko noista kerääjäkasveista edes mitään hyötyä?
Onko niiden väitetyistä hyödyistä olemassa mitään tieteellistä näyttöä
On. Käsittämätöntä jäpitystä pitkin ketjua. Tuntuu, että jengi ottaa lokakuun alkupuolella pitäviä kasitonnisia vuodesta toiseen samoilta lohkoilta...
Varmaan jotain tieteellisesti todennettuja muutoksia ravinteiden käyttäytymisessä on voitu havaita, mutta tuskin kerääjäkasvipelleilyllä 4 tonnaripeltoa muutetaan kasitonnaripelloksi, ja sillähän sitä on ainoastaan väliä, kyllä viljelijälle motovaatiotekijänä näihin toimenpiteisiin se oma tilipussi on ykkössijalla, ei joku itämeren pelastamispelleily.
-
juu olis ollu luonnolle aika paljon parempi alkaa maksaa esim. 60€/ha kun ottaa vastaan 5 m3 kanankakkaa. olis tämän meidänkin keskittymän (350 000 munivaa ja 150 000 nuorikkopaikkaa + lihasiipikarjaa muutamasatatuhatta nokkaa 10 km rinkin sisällä) lannat löytäneet paljon uusia osoitteita. ehkä mailta joissa arvot on vielä välttävä-tyydyttävä tasolla.
nyt monet jää ympistä pois ja loimijoen rantamaat saa sen 20 mottia vuodessa.
ymmärrän kyllä ettei tuollaiseen rahaa ole. tai vois olla mut sit se olis muualta pois. naapuri lobbas syystä tai toisesta aika paljon sen puolesta, että vambion/biowakan litku sais levitystuen mut saiko? en oo sitä lannanmultaustoimenpidettä tutkinu.
-
juu olis ollu luonnolle aika paljon parempi alkaa maksaa esim. 60€/ha kun ottaa vastaan 5 m3 kanankakkaa. olis tämän meidänkin keskittymän (350 000 munivaa ja 150 000 nuorikkopaikkaa + lihasiipikarjaa muutamasatatuhatta nokkaa 10 km rinkin sisällä) lannat löytäneet paljon uusia osoitteita. ehkä mailta joissa arvot on vielä välttävä-tyydyttävä tasolla.
nyt monet jää ympistä pois ja loimijoen rantamaat saa sen 20 mottia vuodessa.
ymmärrän kyllä ettei tuollaiseen rahaa ole. tai vois olla mut sit se olis muualta pois. naapuri lobbas syystä tai toisesta aika paljon sen puolesta, että vambion/biowakan litku sais levitystuen mut saiko? en oo sitä lannanmultaustoimenpidettä tutkinu.
Satavarmaa, ilman tutkimuksiakin, on se että kanan kakalla niin kuin muidenkin eläinten kuivalannalla on huiman paljon tehokkaampi maanparannusvaikutus kuin kerääjäkasvipiiperryksellä.
-
Varmaan jotain tieteellisesti todennettuja muutoksia ravinteiden käyttäytymisessä on voitu havaita, mutta tuskin kerääjäkasvipelleilyllä 4 tonnaripeltoa muutetaan kasitonnaripelloksi, ja sillähän sitä on ainoastaan väliä, kyllä viljelijälle motovaatiotekijänä näihin toimenpiteisiin se oma tilipussi on ykkössijalla, ei joku itämeren pelastamispelleily.
Itse en pitäisi kerääjäkasveja pelleilynä, vaan yhtenä viljelytekniikan osa-alueena. Kyllä sitä aikanaan vastustettiin nelivetoa traktoriin ja yli 3 kk varastokapasiteettia lietelannallekin...
Ei varmaan tuplata pellon kasvukykyä, mutta lisätään viljelyvarmuutta (se humuspitoisuus) ja pienennetään ravinnepäästöjä. En muista tarkkoja lukuja lukuja (pitäisi kaivella kirjahyllyä), mutta jos Raimo Kauppilan (aikanaan Yliopiston Kasvinviljelytieteen laitoksen assistentti, nyttemmin Yaran Kotkaniemen pomo) aikanaan tekemää 10-vuotista seurantaa uskoo, niin suoran ravinnevaikutuksen lisäksi myös mururakenne ja veden imeytymiskyky paranivat selkeästi. Viljelykiertohan oli sellainen "monipuolinen " ohra-vehnä vuorovuosin, ohran alla oli aluskasvi, vehnän ei.
Lyhyellä tähtäimellä edes salaojia ei kannata huuhdella tai öljyjä vaihtaa moottoriin. Peltomaan kasvukunnon ylläpito vaatii katelaskelmia pidemmältä ajalta, se on totta. Toiset laskee niin, toiset ei.
Petri
-
Varmaan jotain tieteellisesti todennettuja muutoksia ravinteiden käyttäytymisessä on voitu havaita, mutta tuskin kerääjäkasvipelleilyllä 4 tonnaripeltoa muutetaan kasitonnaripelloksi, ja sillähän sitä on ainoastaan väliä, kyllä viljelijälle motovaatiotekijänä näihin toimenpiteisiin se oma tilipussi on ykkössijalla, ei joku itämeren pelastamispelleily.
Itse en pitäisi kerääjäkasveja pelleilynä, vaan yhtenä viljelytekniikan osa-alueena. Kyllä sitä aikanaan vastustettiin nelivetoa traktoriin ja yli 3 kk varastokapasiteettia lietelannallekin...
Ei varmaan tuplata pellon kasvukykyä, mutta lisätään viljelyvarmuutta (se humuspitoisuus) ja pienennetään ravinnepäästöjä. En muista tarkkoja lukuja lukuja (pitäisi kaivella kirjahyllyä), mutta jos Raimo Kauppilan (aikanaan Yliopiston Kasvinviljelytieteen laitoksen assistentti, nyttemmin Yaran Kotkaniemen pomo) aikanaan tekemää 10-vuotista seurantaa uskoo, niin suoran ravinnevaikutuksen lisäksi myös mururakenne ja veden imeytymiskyky paranivat selkeästi. Viljelykiertohan oli sellainen "monipuolinen " ohra-vehnä vuorovuosin, ohran alla oli aluskasvi, vehnän ei.
Lyhyellä tähtäimellä edes salaojia ei kannata huuhdella tai öljyjä vaihtaa moottoriin. Peltomaan kasvukunnon ylläpito vaatii katelaskelmia pidemmältä ajalta, se on totta. Toiset laskee niin, toiset ei.
Petri
Ei oo hinnoissa vielä tapahtunu nousua? Niit valkoapiloita meinasin... ::)
-
Kuten totesin. Komen aikaiaen sääntö! Aikainen ohra, aikainen kylvö ja aikainen puinti. Siloin saa kerääjä/aluskasvista suurimman hyödyn. Ei se varmaan hyödytön muilakaan viljoilla ole mutta se hyöty on huomattavasti pienempi.
Minkähän siinä on ettei rehunurmen perustaminen käy aluskasviksi? Sekin kiinostas mitenkä sitä valvotaan?
-
Kuten totesin. Komen aikaiaen sääntö! Aikainen ohra, aikainen kylvö ja aikainen puinti. Siloin saa kerääjä/aluskasvista suurimman hyödyn. Ei se varmaan hyödytön muilakaan viljoilla ole mutta se hyöty on huomattavasti pienempi.
Minkähän siinä on ettei rehunurmen perustaminen käy aluskasviksi? Sekin kiinostas mitenkä sitä valvotaan?
Tota mää oon jankuttanu vuosikaudet, ei kyllä liity kerääjäkasveihin vaan muihin hyötyihin.
-
No ei se vilde pakkasessakaan kasva.
-
No ei se vilde pakkasessakaan kasva.
Kyl Anniina vaan räjähti kasvuun -10asteessa, silloin herran vuonna 2014 huhtikuussa. :)
-
juu olis ollu luonnolle aika paljon parempi alkaa maksaa esim. 60€/ha kun ottaa vastaan 5 m3 kanankakkaa. olis tämän meidänkin keskittymän (350 000 munivaa ja 150 000 nuorikkopaikkaa + lihasiipikarjaa muutamasatatuhatta nokkaa 10 km rinkin sisällä) lannat löytäneet paljon uusia osoitteita. ehkä mailta joissa arvot on vielä välttävä-tyydyttävä tasolla.
nyt monet jää ympistä pois ja loimijoen rantamaat saa sen 20 mottia vuodessa.
ymmärrän kyllä ettei tuollaiseen rahaa ole. tai vois olla mut sit se olis muualta pois. naapuri lobbas syystä tai toisesta aika paljon sen puolesta, että vambion/biowakan litku sais levitystuen mut saiko? en oo sitä lannanmultaustoimenpidettä tutkinu.
Satavarmaa, ilman tutkimuksiakin, on se että kanan kakalla niin kuin muidenkin eläinten kuivalannalla on huiman paljon tehokkaampi maanparannusvaikutus kuin kerääjäkasvipiiperryksellä.
Kaiken lisäksi tämä kanankakka on jo olemassa ja siten käytettävissä heti tänä keväänä. Kerääjäkasvilla menee ensimmäinen kasvukausi "hukkaan".
-
juu olis ollu luonnolle aika paljon parempi alkaa maksaa esim. 60€/ha kun ottaa vastaan 5 m3 kanankakkaa. olis tämän meidänkin keskittymän (350 000 munivaa ja 150 000 nuorikkopaikkaa + lihasiipikarjaa muutamasatatuhatta nokkaa 10 km rinkin sisällä) lannat löytäneet paljon uusia osoitteita. ehkä mailta joissa arvot on vielä välttävä-tyydyttävä tasolla.
nyt monet jää ympistä pois ja loimijoen rantamaat saa sen 20 mottia vuodessa.
ymmärrän kyllä ettei tuollaiseen rahaa ole. tai vois olla mut sit se olis muualta pois. naapuri lobbas syystä tai toisesta aika paljon sen puolesta, että vambion/biowakan litku sais levitystuen mut saiko? en oo sitä lannanmultaustoimenpidettä tutkinu.
Satavarmaa, ilman tutkimuksiakin, on se että kanan kakalla niin kuin muidenkin eläinten kuivalannalla on huiman paljon tehokkaampi maanparannusvaikutus kuin kerääjäkasvipiiperryksellä.
Kaiken lisäksi tämä kanankakka on jo olemassa ja siten käytettävissä heti tänä keväänä. Kerääjäkasvilla menee ensimmäinen kasvukausi "hukkaan".
Ja kanankakka se on 'pitkävaikutteista', jonninverran viljelyssä ennen EU-aikaa kanankakalla kyllästettyjä lohkoja, fosfori siis tyypillisesti alunperin luokassa Arveluttavan korkea. Nyt, 20 vuoden salpietarikuurin jälkeen fosforiluvut ovat viimeisimmän tutkimuksen mukaan 'enää' enimmäkseen luokassa Hyvä, joitakin näytteitä oli niukasti pudonnut jopa luokkaan Tyydyttävä.
Mites tuo kanojen ruokinta nykyään - tarjoillaanko niille kokoviljaa ts. onko kakassa kuinka paljon vierassiementä mukana?
-
Muistakaa että sitä kanan kakkaa sai silloin kultaisella 80 luvulla ajaa 10 sentin kerroksen. Lehmän lantaakin sai ajaa alinta piikkilankaa myöten.
-
Muistakaa että sitä kanan kakkaa sai silloin kultaisella 80 luvulla ajaa 10 sentin kerroksen. Lehmän lantaakin sai ajaa alinta piikkilankaa myöten.
Niin ja peesiin kaksoissuperfosfaattia tn/ha 😜
-
Kerääjäkasvistahan täällä on tullut oikea jättisadon avain ? Pittääpä mennä aukoon päätänsä paikalliselle ysitonnariviljelijälle, et jäi tonni saamata kun et piilottanu 5 cm pitkää valkoapilaa sinne viljanjuureen...
Jos valkoapilan kasvustokuiva-aine 20% raakavalkuaisella on siinä 600-700 kg/ha niin silloin löytyisi se 20 kg typpeä, niinhän ? Kuulostaa melko rehevältä aluskasviksi ? Semmoiset viherlannoitusnurmet, niissähän on tonnikaupalla massaa. No, meikä viskookin ihan omalla luvalla aapilaat ja pohjille suursäkillinen Y2 paikkaansa ! 8)
-SS-
-
Kerääjäkasvistahan täällä on tullut oikea jättisadon avain ? Pittääpä mennä aukoon päätänsä paikalliselle ysitonnariviljelijälle, et jäi tonni saamata kun et piilottanu 5 cm pitkää valkoapilaa sinne viljanjuureen...
Jos valkoapilan kasvustokuiva-aine 20% raakavalkuaisella on siinä 600-700 kg/ha niin silloin löytyisi se 20 kg typpeä, niinhän ? Kuulostaa melko rehevältä aluskasviksi ? Semmoiset viherlannoitusnurmet, niissähän on tonnikaupalla massaa. No, meikä viskookin ihan omalla luvalla aapilaat ja pohjille suursäkillinen Y2 paikkaansa ! 8)
-SS-
Eihän tuosta irtoa seuraava vuonna kuin 10 kg, oletuksena valkoapilalle melko tyypillinen 23-24 % rv. Se toinen 10 kg menee humukseen ja irtoaa seuraavien 5-15 vuoden kuluessa. Kun teet tätä 10 vuotta putkeen, onkin peltoon kumuloitunut jo sellainen pääoma, että se lisätonni on jo oikea suuruusluokka. Ei aluskasvi mikään instant-onnen lähde ole, mutta sellaiset ovat muutenkin aika vähissä tässä lajissa.
Muistelen opiskeluaikoina oltiin jossain Savon sydänmailla tupailta-tyyppisessä tilaisuudessa. Itsellä oli enemmän intoa kuin tietoa silloin ja ymmärsin vasta vuosia myöhemmin yhden eläkeikää lähestyvän viljelijän vuodatuksen apulannan huonontumisesta. Ennen riitti 300 kg/ha ohran lakoonnuttamiseen, nykyään ei enää 500 kiloakaan. Hän oli 15 vuotta aikaisemmin laittanut lehmät korkealaitaiseen ja jatkanut viljatilana. Äijän vuodatus sopii hyvin teoriaan, mitä käytännön johtopäätöksiä muiden pitäisi tästä vetää, onkin mielenkiintoinen keskustelunaihe.
Petri
-
Kerääjäkasvistahan täällä on tullut oikea jättisadon avain ? Pittääpä mennä aukoon päätänsä paikalliselle ysitonnariviljelijälle, et jäi tonni saamata kun et piilottanu 5 cm pitkää valkoapilaa sinne viljanjuureen...
Jos valkoapilan kasvustokuiva-aine 20% raakavalkuaisella on siinä 600-700 kg/ha niin silloin löytyisi se 20 kg typpeä, niinhän ? Kuulostaa melko rehevältä aluskasviksi ? Semmoiset viherlannoitusnurmet, niissähän on tonnikaupalla massaa. No, meikä viskookin ihan omalla luvalla aapilaat ja pohjille suursäkillinen Y2 paikkaansa ! 8)
-SS-
Eihän tuosta irtoa seuraava vuonna kuin 10 kg, oletuksena valkoapilalle melko tyypillinen 23-24 % rv. Se toinen 10 kg menee humukseen ja irtoaa seuraavien 5-15 vuoden kuluessa. Kun teet tätä 10 vuotta putkeen, onkin peltoon kumuloitunut jo sellainen pääoma, että se lisätonni on jo oikea suuruusluokka. Ei aluskasvi mikään instant-onnen lähde ole, mutta sellaiset ovat muutenkin aika vähissä tässä lajissa.
Muistelen opiskeluaikoina oltiin jossain Savon sydänmailla tupailta-tyyppisessä tilaisuudessa. Itsellä oli enemmän intoa kuin tietoa silloin ja ymmärsin vasta vuosia myöhemmin yhden eläkeikää lähestyvän viljelijän vuodatuksen apulannan huonontumisesta. Ennen riitti 300 kg/ha ohran pakoon murtamiseen, nykyään ei enää 500 kiloakaan. Hän oli 15 vuotta aikaisemmin laittanut lehmät korkealaitaiseen ja jatkanut viljatilana. Äijän vuodatus sopii hyvin teoriaan, mitä käytännön johtopäätöksiä muiden pitäisi tästä vetää, onkin mielenkiintoinen keskustelunaihe.
Petri
Sen "äijän vuodatus" ei välttämättä ole yleispätevä totuus. Lannoitteilla saa juuri sen saman kuin ennenkin, itsellä on sen verran pedanttinen kirjanpito, sekä lähes 10 v ravinnetaseita laskettu, osan aikaa toimenpiteenä. Tavan keinolannoiteviljelyssä luotettava sillä tavalla, että ravinteet mitä on tuotu, ovat juurikin mitattuja eivätkä sinne päin orgaanisista aineksista tulleita. Lopettaneen karjatilan synndrooma on tuo "viljojen taantuminen" ja "lannoitteiden huononeminen" - lässytys.
Maan rakenteen tuottaminen on ihan toimiva tuotantomuoto ja luomuna se on erittäin hyvin brändätty tapa. Luomusitoumusta en ehkä kuitenkaan uskalla tehdä, juuri heinä- ja vihernurmivaltaisen tuotantomuodon takia, lähialueella ei ole urakoitsijoita eikä lantakeskittymiä, ja oma koneketju on myyty jo aikoja sitten. Jotakin viljoa kaupasta rahdaten, enpä taida.
Erinomaisen hyvä vaihtoehto itselle on irtautua ympäristökorvauksesta. Yhteiskunnalle halvempi, ympäristölle järkevämpi ja itselle helpompi, kun toistaiseksi on työpanokselle ollut muitakin markkinoita kuin virkamieshallinnon dokumentointimoolokin ruokkiminen. En varmaankaan tule lisäämään lannoitusta, vaan fosforin ja typen suhteen tasapainoa haetaan.
-SS-
-
Kerääjäkasvistahan täällä on tullut oikea jättisadon avain ? Pittääpä mennä aukoon päätänsä paikalliselle ysitonnariviljelijälle, et jäi tonni saamata kun et piilottanu 5 cm pitkää valkoapilaa sinne viljanjuureen...
Jos valkoapilan kasvustokuiva-aine 20% raakavalkuaisella on siinä 600-700 kg/ha niin silloin löytyisi se 20 kg typpeä, niinhän ? Kuulostaa melko rehevältä aluskasviksi ? Semmoiset viherlannoitusnurmet, niissähän on tonnikaupalla massaa. No, meikä viskookin ihan omalla luvalla aapilaat ja pohjille suursäkillinen Y2 paikkaansa ! 8)
-SS-
Eihän tuosta irtoa seuraava vuonna kuin 10 kg, oletuksena valkoapilalle melko tyypillinen 23-24 % rv. Se toinen 10 kg menee humukseen ja irtoaa seuraavien 5-15 vuoden kuluessa. Kun teet tätä 10 vuotta putkeen, onkin peltoon kumuloitunut jo sellainen pääoma, että se lisätonni on jo oikea suuruusluokka. Ei aluskasvi mikään instant-onnen lähde ole, mutta sellaiset ovat muutenkin aika vähissä tässä lajissa.
Muistelen opiskeluaikoina oltiin jossain Savon sydänmailla tupailta-tyyppisessä tilaisuudessa. Itsellä oli enemmän intoa kuin tietoa silloin ja ymmärsin vasta vuosia myöhemmin yhden eläkeikää lähestyvän viljelijän vuodatuksen apulannan huonontumisesta. Ennen riitti 300 kg/ha ohran lakoonnuttamiseen, nykyään ei enää 500 kiloakaan. Hän oli 15 vuotta aikaisemmin laittanut lehmät korkealaitaiseen ja jatkanut viljatilana. Äijän vuodatus sopii hyvin teoriaan, mitä käytännön johtopäätöksiä muiden pitäisi tästä vetää, onkin mielenkiintoinen keskustelunaihe.
Petri
Lajikeitten kehittyminen selittää osan tuosta ainakin. Arra ohra aikanaan konttasi jo auton lavalla säkissä kun lietevaunun näki. Vildee ei meinannut saada nurin itkemälläkään.
Että jos laitetaan 300kg apupaskaa ja 60 mottia kakendaalia, niin alkaa kontaamaan kasvi kuin kasvi.
-
Kerääjäkasvistahan täällä on tullut oikea jättisadon avain ? Pittääpä mennä aukoon päätänsä paikalliselle ysitonnariviljelijälle, et jäi tonni saamata kun et piilottanu 5 cm pitkää valkoapilaa sinne viljanjuureen...
Jos valkoapilan kasvustokuiva-aine 20% raakavalkuaisella on siinä 600-700 kg/ha niin silloin löytyisi se 20 kg typpeä, niinhän ? Kuulostaa melko rehevältä aluskasviksi ? Semmoiset viherlannoitusnurmet, niissähän on tonnikaupalla massaa. No, meikä viskookin ihan omalla luvalla aapilaat ja pohjille suursäkillinen Y2 paikkaansa ! 8)
-SS-
Eihän tuosta irtoa seuraava vuonna kuin 10 kg, oletuksena valkoapilalle melko tyypillinen 23-24 % rv. Se toinen 10 kg menee humukseen ja irtoaa seuraavien 5-15 vuoden kuluessa. Kun teet tätä 10 vuotta putkeen, onkin peltoon kumuloitunut jo sellainen pääoma, että se lisätonni on jo oikea suuruusluokka. Ei aluskasvi mikään instant-onnen lähde ole, mutta sellaiset ovat muutenkin aika vähissä tässä lajissa.
Muistelen opiskeluaikoina oltiin jossain Savon sydänmailla tupailta-tyyppisessä tilaisuudessa. Itsellä oli enemmän intoa kuin tietoa silloin ja ymmärsin vasta vuosia myöhemmin yhden eläkeikää lähestyvän viljelijän vuodatuksen apulannan huonontumisesta. Ennen riitti 300 kg/ha ohran pakoon murtamiseen, nykyään ei enää 500 kiloakaan. Hän oli 15 vuotta aikaisemmin laittanut lehmät korkealaitaiseen ja jatkanut viljatilana. Äijän vuodatus sopii hyvin teoriaan, mitä käytännön johtopäätöksiä muiden pitäisi tästä vetää, onkin mielenkiintoinen keskustelunaihe.
Petri
Sen "äijän vuodatus" ei välttämättä ole yleispätevä totuus. Lannoitteilla saa juuri sen saman kuin ennenkin, itsellä on sen verran pedanttinen kirjanpito, sekä lähes 10 v ravinnetaseita laskettu, osan aikaa toimenpiteenä. Tavan keinolannoiteviljelyssä luotettava sillä tavalla, että ravinteet mitä on tuotu, ovat juurikin mitattuja eivätkä sinne päin orgaanisista aineksista tulleita. Lopettaneen karjatilan synndrooma on tuo "viljojen taantuminen" ja "lannoitteiden huononeminen" - lässytys.
Maan rakenteen tuottaminen on ihan toimiva tuotantomuoto ja luomuna se on erittäin hyvin brändätty tapa. Luomusitoumusta en ehkä kuitenkaan uskalla tehdä, juuri heinä- ja vihernurmivaltaisen tuotantomuodon takia, lähialueella ei ole urakoitsijoita eikä lantakeskittymiä, ja oma koneketju on myyty jo aikoja sitten. Jotakin viljoa kaupasta rahdaten, enpä taida.
Erinomaisen hyvä vaihtoehto itselle on irtautua ympäristökorvauksesta. Yhteiskunnalle halvempi, ympäristölle järkevämpi ja itselle helpompi, kun toistaiseksi on työpanokselle ollut muitakin markkinoita kuin virkamieshallinnon dokumentointimoolokin ruokkiminen. En varmaankaan tule lisäämään lannoitusta, vaan fosforin ja typen suhteen tasapainoa haetaan.
-SS-
Naapurin kaveri on kyllä sanonut, että kun laitto karjan noin kymmenkunta vuotta sitten pois, niin nyt on alkanut näkymään, että lannoitepuolella tiettyjä ravinteita joutuu laittaa lisää säkistä, joka nyt selviö...
Mut kuten SS kirjoitti niin tollai se menee hyvin pitkälti.
Humus ehkä se pahin takapakki tietyillä mailla, jos oljetkin otetaan aina pakettin, niin humus alkaa vähenemään pitemmän aikavälin tarkastelussa plus jos vielä viljelyssä sellaisia kasveja, että joutuu muokkaamaan paljon ja syvältä. Tässä ehkä syy miksi kannattaa miettiä vihermassan tuottamista maahan, ainakin omalla kohdalla tässä yksi syy vln perustamiseen.
-
Maan hoidon filosofiasta ja käytännöstähän tässä on kyse. Oma, luomun läpitunkema lähtökohtani on rakentaa maahan "luontaista viljavuutta", kun taas SSlle maa on kasvualusta, jossa kaikki tarpeellinen tehdään ja tuodaan ulkoa. Eli minä annan kasvaa, SS kasvattaa. Jos hyväksytään suurempi riippuvuus ulkoisista painoksista, tuo SSn tapakin asettuu johonkin tasapainoon (ei siis mitään jatkuvaa alamäkeä) ja tuottaa elintarvikkeita kansalle. Kumpi sitten on parempi systeemi, riippuu mittareista ja tulosten tulkinnasta vähän isommassa yhteydessä.
Yksi, viljelijän arjessa merkittävä ja erittäin hyvin ymmärtämäni syy nostaa keskisormea tulevalle ympäristökorvaukselle ja aluskasveille on tämänhetkinen hallintobyrokratia. Kaverini luomuvihannesviljelijä tuolla Länsipohjan puolella sanoutui kymmenen vuotta sitten irti kaikista tuista, " luomuvalvonta riittää minulle". Jos oma tuotantosuuntani (eläimet) ei olisi niin tuki riippuvainen (pankki asettaa vähän ehtoja...), niin houkutus olisi suuri. Jos oma kunnianhimo liittyy kg/ha -asteikkoon, pystyn ymmärtämään korvauksesta kieltäytymisen. Mutta vähän heikommin sen, että viljelyteknisten vaihtoehtojen pohdinta rajoitetaan erilaisten pussien ja purnukoiden valintaan ja käyttöön.
Petri
-
Maan hoidon filosofiasta ja käytännöstähän tässä on kyse. Oma, luomun läpitunkema lähtökohtani on rakentaa maahan "luontaista viljavuutta", kun taas SSlle maa on kasvualusta, jossa kaikki tarpeellinen tehdään ja tuodaan ulkoa. Eli minä annan kasvaa, SS kasvattaa. Jos hyväksytään suurempi riippuvuus ulkoisista painoksista, tuo SSn tapakin asettuu johonkin tasapainoon (ei siis mitään jatkuvaa alamäkeä) ja tuottaa elintarvikkeita kansalle. Kumpi sitten on parempi systeemi, riippuu mittareista ja tulosten tulkinnasta vähän isommassa yhteydessä.
Yksi, viljelijän arjessa merkittävä ja erittäin hyvin ymmärtämäni syy nostaa keskisormea tulevalle ympäristökorvaukselle ja aluskasveille on tämänhetkinen hallintobyrokratia. Kaverini luomuvihannesviljelijä tuolla Länsipohjan puolella sanoutui kymmenen vuotta sitten irti kaikista tuista, " luomuvalvonta riittää minulle". Jos oma tuotantosuuntani (eläimet) ei olisi niin tuki riippuvainen (pankki asettaa vähän ehtoja...), niin houkutus olisi suuri. Jos oma kunnianhimo liittyy kg/ha -asteikkoon, pystyn ymmärtämään korvauksesta kieltäytymisen. Mutta vähän heikommin sen, että viljelyteknisten vaihtoehtojen pohdinta rajoitetaan erilaisten pussien ja purnukoiden valintaan ja käyttöön.
Petri
Paitsi typpiymppi. ;)
-
Tossa tänään tuli sellainen älli, et jos laittas valkoapilaa rapsin kaveriks, eli pääkasvina rapsi. Vetäis apilan pintakylvönä vähän myöhemmin.
-
Maan hoidon filosofiasta ja käytännöstähän tässä on kyse. Oma, luomun läpitunkema lähtökohtani on rakentaa maahan "luontaista viljavuutta", kun taas SSlle maa on kasvualusta, jossa kaikki tarpeellinen tehdään ja tuodaan ulkoa. Eli minä annan kasvaa, SS kasvattaa. Jos hyväksytään suurempi riippuvuus ulkoisista painoksista, tuo SSn tapakin asettuu johonkin tasapainoon (ei siis mitään jatkuvaa alamäkeä) ja tuottaa elintarvikkeita kansalle. Kumpi sitten on parempi systeemi, riippuu mittareista ja tulosten tulkinnasta vähän isommassa yhteydessä.
Yksi, viljelijän arjessa merkittävä ja erittäin hyvin ymmärtämäni syy nostaa keskisormea tulevalle ympäristökorvaukselle ja aluskasveille on tämänhetkinen hallintobyrokratia. Kaverini luomuvihannesviljelijä tuolla Länsipohjan puolella sanoutui kymmenen vuotta sitten irti kaikista tuista, " luomuvalvonta riittää minulle". Jos oma tuotantosuuntani (eläimet) ei olisi niin tuki riippuvainen (pankki asettaa vähän ehtoja...), niin houkutus olisi suuri. Jos oma kunnianhimo liittyy kg/ha -asteikkoon, pystyn ymmärtämään korvauksesta kieltäytymisen. Mutta vähän heikommin sen, että viljelyteknisten vaihtoehtojen pohdinta rajoitetaan erilaisten pussien ja purnukoiden valintaan ja käyttöön.
Petri
Osasitpa asian hyvin ilmaista. Juuri samat ovat minun ajatukseni. Ennen viljanviljelijä, nyt maanviljelijä. Kumpikin arvokkaita toimijoita.
-
Petrin mainitsemaan maan hoidon filosofiaan, niin siinä joutuu laittaa lompuukin ottanahan päälle, kun miettii paljon se kuuluisa pe...e kestää laittaa paukkuja viherryttämiseen.
Ei vainenkaan, mutta tila- ja sijaintikohtainen hyvin pitkälti se miten hyvin pystyy esim. tavanomaisessa viljelyssä pelkkä kasvitila hyödyntämään viherryttämistä. Optimihan olisi jos pystyisi vaihtamaan rehua sontaan ja saamaan monipuolisemman viljelykierron.
Jos omalle kohdalle míettii tota viherryttämistä ja sen hyötyjä, niin olen sellainen välimallin jätkä luomun ja tavanomaisen viljelymenetelmien välillä eli viljelykierrossa mukana.ns parhaillakin lohkoilla vln. Syy tähän ihan pelkkä maanrakenteen hoito, vastautuu omilla mailla sitten toisilla satokasveilla.
-
Varmaan jotain tieteellisesti todennettuja muutoksia ravinteiden käyttäytymisessä on voitu havaita, mutta tuskin kerääjäkasvipelleilyllä 4 tonnaripeltoa muutetaan kasitonnaripelloksi, ja sillähän sitä on ainoastaan väliä, kyllä viljelijälle motovaatiotekijänä näihin toimenpiteisiin se oma tilipussi on ykkössijalla, ei joku itämeren pelastamispelleily.
Ei varmaan tuplata pellon kasvukykyä, mutta lisätään viljelyvarmuutta (se humuspitoisuus) ja pienennetään ravinnepäästöjä. En muista tarkkoja lukuja lukuja (pitäisi kaivella kirjahyllyä), mutta jos Raimo Kauppilan (aikanaan Yliopiston Kasvinviljelytieteen laitoksen assistentti, nyttemmin Yaran Kotkaniemen pomo) aikanaan tekemää 10-vuotista seurantaa uskoo, niin suoran ravinnevaikutuksen lisäksi myös mururakenne ja veden imeytymiskyky paranivat selkeästi. Viljelykiertohan oli sellainen "monipuolinen " ohra-vehnä vuorovuosin, ohran alla oli aluskasvi, vehnän ei.
Petri
Ettei vain olis ollu tämä tutkimus: ;D
"Suomalaisessa tutkimuksessa ei luomualueiden
maaperässä havaittu olevan sen enempää
hiiltä kuin tavanomaisilla pelloillakaan, joilla oli viljelty
pelkästään yksivuotisia viljoja (Palojärvi ym. 2002). Tulos
on yllättävä, sillä luomukiertoihin kuuluu aina nurmi,
useimmiten myös nurmipalkokasvi, ja peltoja lannoitetaan
orgaanisilla lannoitteilla."
http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/102387/TEHO%20Plus%20-hankkeen%20julkaisu%204_2014.pdf?sequence=2"
Mun heräämiseen vaikutti semmonen yksityiskohta joka on ollu ilmiselvä iät ja ajat mutta vaati sopivia aistiärsykkeitä ympäristöstä: nämä maat ei muutu kasitonnarin pohjaksi vaikka mitä tekis
-
Varmaan jotain tieteellisesti todennettuja muutoksia ravinteiden käyttäytymisessä on voitu havaita, mutta tuskin kerääjäkasvipelleilyllä 4 tonnaripeltoa muutetaan kasitonnaripelloksi, ja sillähän sitä on ainoastaan väliä, kyllä viljelijälle motovaatiotekijänä näihin toimenpiteisiin se oma tilipussi on ykkössijalla, ei joku itämeren pelastamispelleily.
Ei varmaan tuplata pellon kasvukykyä, mutta lisätään viljelyvarmuutta (se humuspitoisuus) ja pienennetään ravinnepäästöjä. En muista tarkkoja lukuja lukuja (pitäisi kaivella kirjahyllyä), mutta jos Raimo Kauppilan (aikanaan Yliopiston Kasvinviljelytieteen laitoksen assistentti, nyttemmin Yaran Kotkaniemen pomo) aikanaan tekemää 10-vuotista seurantaa uskoo, niin suoran ravinnevaikutuksen lisäksi myös mururakenne ja veden imeytymiskyky paranivat selkeästi. Viljelykiertohan oli sellainen "monipuolinen " ohra-vehnä vuorovuosin, ohran alla oli aluskasvi, vehnän ei.
Petri
Ettei vain olis ollu tämä tutkimus: ;D
"Suomalaisessa tutkimuksessa ei luomualueiden
maaperässä havaittu olevan sen enempää
hiiltä kuin tavanomaisilla pelloillakaan, joilla oli viljelty
pelkästään yksivuotisia viljoja (Palojärvi ym. 2002). Tulos
on yllättävä, sillä luomukiertoihin kuuluu aina nurmi,
useimmiten myös nurmipalkokasvi, ja peltoja lannoitetaan
orgaanisilla lannoitteilla."
http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/102387/TEHO%20Plus%20-hankkeen%20julkaisu%204_2014.pdf?sequence=2"
Mun heräämiseen vaikutti semmonen yksityiskohta joka on ollu ilmiselvä iät ja ajat mutta vaati sopivia aistiärsykkeitä ympäristöstä: nämä maat ei muutu kasitonnarin pohjaksi vaikka mitä tekis
TÄmä on alkuperäinen tutkimus, johon em. viittaa.
http://www.mtt.fi/met/pdf/met2.pdf
-
Mun heräämiseen vaikutti semmonen yksityiskohta joka on ollu ilmiselvä iät ja ajat mutta vaati sopivia aistiärsykkeitä ympäristöstä: nämä maat ei muutu kasitonnarin pohjaksi vaikka mitä tekis
Tämä lienee se järkevin herätys :)
Mulla -98 ostettu lohko, joka oli ollut viljelemättömänä pakettipeltona suunnilleen 8 vuotta, ojitus surkea mutta ei sitä huonokuntoista peltoa koneilla tallattukaan. -92 vuonna oli vetinen syksy ja ko. pelto oli alueen sorsamangeetti, vettä oli järvenä :)
Heti ensimmäisenä keväänä pellolta poistettiin risut ojien tapaisista vaoista, salaojitettiin ja kylvettiin kauralle. Sen jälkeen pellolla on kasvanut tilanteen mukaan, satunnaisessa järjestyksessä vehnää, ohraa ja rypsiä katkaisemassa viljelykiertoa. Ekaa kauravuotta lukuunottamatta sadot on olleet hävyttömän hyviä, 2006 superkuivana vuonna sattui olemaan rypsiä ja sato jäi muistaakseni 1600 kilon nurkille hehtaarilta. Samoin kylmän vuonna muutama vuosi sitten oli myös rypsiä ja silloinkin sato jäi heikoksi.
Eli kun pellon kunto hyvä ts. ei ole pilalle asuttu, ojituksella ja kalkituksella pellon saa iskuun ja pysymään kunnossa ilman nurmea. Hyvästä viljasadosta tulee olkeakin paljon yli 5 tonnia, juuristo vahva jne.
Tuollaiselle pellolle ei vain raaski laittaa mitään VLN:a väliin, hyötynä oletettavasti vain huonompi taloudellinen tulos ::) Kerääjäkasvitkin niin ja näin, kun pellon ravinnetase käytännössä nolla. Kerääjäkasvin viljely tai säilyttäminen voi alentaa pääsatoa enemmän kuin se kerää ravinteita, ravinne tilanne vain huononee ja vihreämassa vähenee.
Huonoille pelloille ei tunnu ollenkaan pahalta kokeilla vaikka mitä, todennäköisesti tulee kokeiluun taas syysrypsi viljan oraaseen kylvettynä, rikkaruiskutuksen jälkeen. Tarvii vaan olla heikompi kasvuinen pelto, että rypsi säilyy hengissä. Kokeiltu on, sekä hyvällä että heikommalla pellolla, se huonompi pelto tuotti rypsisadonkin :)
-
Ei sitä hiiltä tosiaan yöstä sinne peltoon tule, vaikka kuinka luomuilisi tai tehoviljelisi. Oisko tehoviljelyn lannoituksessa syy "suureen" hiilen sitomiseen.
Voishan sitä hakettakin peltoon ajaa... ::)
-
Ei sitä hiiltä tosiaan yöstä sinne peltoon tule, vaikka kuinka luomuilisi tai tehoviljelisi. Oisko tehoviljelyn lannoituksessa syy "suureen" hiilen sitomiseen.
Voishan sitä hakettakin peltoon ajaa... ::)
Keskustelun johtopäätös on että suuri viljasato jättää maahan enemmän hiiltä kuin heikko viljasato + aluskasvi. Löysin pari kirjoitusta aiheesta, löydättekö tietoa hyvä viljasato vs. huono?
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/nurmiyhdistys/Nurmitieto/sisallysluettelo/5D34B58414ED060EE040A8C0023C6A96
http://www.maaseutumedia.fi/keraajakasvi-palvelee-joka-tahoa/
-
Kyllä siellä ateismin ja herätysliikkeiden välissä on runsaasti sitä harmaata vyöhykettä... Itselläni on lukuisia ijasjan kuvaamia kokemuksia kun on lohkoja laitettu kuntoon. Tutkimus, mihin viittasin, on huomattavasti vanhempaa perua eikä siinä ollut mitään luomukoejäseniä. Vielä ijasjalle: nollaravinnetase ei vielä kerro, etteikö päästöjä olisi. Jos viljelytekniikka on muuten kohdallaan, niin maan kivennäisistä/humuksesta vapautuu tosi pitkällä puskurilla merkittäviä määriä ravinteita. Tuskin homma käsiin räjähtäisi, jos muutaman kilon saisit kasvuston avulla peltoon jäämään...
Vielä CC:n linkkiin: maan hoidon kannalta hyvä sato on aina tavoiteltava asia. "Hyvä sato on paras esikasvi". Tavanomaisella lannoituksella ei pitäisi olla mikään ongelma, kun muut kasvun edellytykset ovat kunnossa.
-
Kyllä nuo viljelytekniset ongelmat edelleen askarruttaa, miten torjua ongelmarikat, kuten hukkakaura, miten yleensäkin ajoittaa ruiskutukset ja kerääjäkasvin siemenen kylvö, tallaustappioitakaan en huolis, jos joutuu oraiden sekaan tuon siemenen kylvämään.
Kait se paras ratkaisu on kylvää timotei yhdessä viljan kanssa, hukkisvapaille lohkoille, eikä alkaa mitään hifistelyjä millään vaikeimmilla kasveilla, timotei sallii kuitenkin aika laajan torjunta-aine valikoiman verrattuna näihin hienompiin kerääjäkasveihin, miksi turhaan tehdä yksinkertaisesta asiasta monimutkaista?
Ps. Jaa nii, olikse timotti edes hyväksytty kerääjäkasviksi?
-
Gratili tappaa kaikki tavalliset rikkakasvit mitkä tarvitsee ja jättää apilan eloon.
Jos ootte onnistunu jotenkin saamaan sen pellon sellaiseen kuntoon että kerääjäkasveja ei voi käyttää, niin eikö sen silloin voi jättää valitsematta? Vai onko kerääjäkasvi pakollinen joka lohkolle?
Ja noista paskojen peltojen kunnostamisista:
Meillä on ollu koko tämän vuosituhannen vuokrattuna sellainen saven sekainen multamaa, yhteiskooltaan joku 3ha joka on ennen ollut kolmessa osassa (tai 2 osassa se on vieläkin). Keskimminen osa oli pitkään poromiehellä joka otti siitä vain "nurmi"sadon eikä lannoittanut ollenkaan, toinen sivu oli tällä tilalla ja toinen taas toisella aktiivisella maitotilalla.
Kyseiseltä lohkolta kyllä erottaa vieläkin todella selvästi mikä siivu on ollut poromiehen hallinnassa vaikka lohkolla on pidetty 3v nurmikiertoa reilulla kalkituksella + paskoituksella jota on vielä täsmennetty heikommalle alueelle.
Se alue näkyy kyntäessäkin sellaisen kuivana savenpaskana jossa ei ole oikeastaan mitään rakennetta. Vesikin siinä tykkää seisoa edelleenkin.
-
Onko kerääjäkasvi sama kuin aluskasvi, siis tulevalla ohjelmakaudella ?
Olen luullut kerääjäkasvin tarkoituksena olevan sitoa varsinaisen kasvin korjuun jälkeen peltoon mahdollisesti jääneet ravinteet talteen,
siis kylvetään vasta korjuun jälkeen tai juuri ennen korjuuta !
Toivottavasti asia selkee ennen kylvöjä.
Apila kerääjäkasvina kuulostaa oudolta.
-
nollaravinnetase ei vielä kerro, etteikö päästöjä olisi. Jos viljelytekniikka on muuten kohdallaan, niin maan kivennäisistä/humuksesta vapautuu tosi pitkällä puskurilla merkittäviä määriä ravinteita. Tuskin homma käsiin räjähtäisi, jos muutaman kilon saisit kasvuston avulla peltoon jäämään...
Niinpä, pitää vain jatkaa testailua muualla ja kattoa kuinka onnistuu. Hukkistakin torjuttavana paikoitellen, tuo oman haasteensa. Todennäköisesti kokeilen sekoittaa lajittelijalla säkittäessä jotain viljan sekaan, menee itsekseen ja riittävän syvään jotta jäisi "jalkoihin" syksyyn saakka. Sen verran paljon puin suojaviljoja, että se ei hotsita yhtään, timotei/nurminata on käytännössä aina haittana mikäli suojaviljaa.
Nytkin pelto on sängellä talven yli, siellä olisi kerääjäkasvi saanut tehdä töitä pitkään. Aikaisena syksynä olisi kova juttu kylvää raiheinää vaikka puimurin jäljiltä, ehtisi kovastikin kasvamaan ennen talvea. Naapurissa on ollut useita vuosia kesäperunan jäljiltä kerääjäkasvin kylvö, lajeina ollut ainakin raiheiniä sekä sinappia. Perunapellossa sitä siepattavaa riittääkin ja aikaa heinäkuulta saakka. Muutenhan pelto olisi todella arka eroosiolle. Tällä samalla haetaan humusta ja hieman juuria hillitsemään kevään pölymyrskyjä, jotka lähtöisin perunapelloilta.
-
Onko kerääjäkasvi sama kuin aluskasvi, siis tulevalla ohjelmakaudella ?
Olen luullut kerääjäkasvin tarkoituksena olevan sitoa varsinaisen kasvin korjuun jälkeen peltoon mahdollisesti jääneet ravinteet talteen,
siis kylvetään vasta korjuun jälkeen tai juuri ennen korjuuta !
Toivottavasti asia selkee ennen kylvöjä.
Apila kerääjäkasvina kuulostaa oudolta.
http://www.mavi.fi/fi/Documents/Ty%C3%B6paja%203,%20Ymp%C3%A4rist%C3%B6sitoumukset.pdf
sivu 26-27
-
Onko kerääjäkasvi sama kuin aluskasvi, siis tulevalla ohjelmakaudella ?
Olen luullut kerääjäkasvin tarkoituksena olevan sitoa varsinaisen kasvin korjuun jälkeen peltoon mahdollisesti jääneet ravinteet talteen,
siis kylvetään vasta korjuun jälkeen tai juuri ennen korjuuta !
Toivottavasti asia selkee ennen kylvöjä.
Apila kerääjäkasvina kuulostaa oudolta.
Kyllä vain. On opeteltava nimityksiä uudelleen. Kyllähän tuota sadonkorjuun jälkeen kylvöäkin yksivuotisille puutarhakasveille tarjotaan. Viljoille viimeistään orasvaiheessa. Tarkoitus on, että se kehittyisi viljan alla niin, että lähtisi puinnin jälkeen heti keräämään talteen liukoisia ravinteita.
Apila kerää ravinteita kyllä. Typpeäkin se tuottaa, siksi on hyvä olla muitakin kasveja seoksessa. Raiheinää tai timoteitä esimerkiksi.
Constantem laittoikin jo tuon saman linkin, mitä olin aikonut.
-
kesäperunan jäljiltä kerääjäkasvin kylvö, lajeina ollut ainakin raiheiniä sekä sinappia. Perunapellossa sitä siepattavaa riittääkin ja aikaa heinäkuulta saakka. Muutenhan pelto olisi todella arka eroosiolle. Tällä samalla haetaan humusta ja hieman juuria hillitsemään kevään pölymyrskyjä, jotka lähtöisin perunapelloilta.
Joo, katsotaan vielä aiempi terminologia ja sitten mitä tukioppaissa tulee lukemaan.
Varsinaisista kerääjäkasveista, sadonkorjuun jälkeen korjattavista...
Muutaman vuoden takaa Lepaan puutarhanäyttelyssä kävi juttusilla varhaisperunan viljelijä jostain Varsinais-Suomen saaristosta. Sanoi aina sadonkorjuun jälkeen voimaperäisesti kuohkeuttavansa peltoa eli muokkaavansa syvään loppukesällä. Kuitenkin moitti, että pitkän päälle häneltä on rakenne heikentynyt pelloilla merkittävästi. Koetin varovasti tarjota noita kerääjäkasveja, sellainen tuntuma jäi, ettei mennyt läpi...
Sitten taas tuttu varhaiskaalin viljelijä Etelä-Savosta, joka on kohta kaksikymmentä vuotta ottanut yhdeltä lohkolta varhaiskaalisadon, korjuun jälkeen pari äestystä ja raiheinä loppukesäksi. Näyttää toimivan, kasvukunto ei ole havaittavasti heikentynyt!
Petri
-
Onko kerääjäkasvi sama kuin aluskasvi, siis tulevalla ohjelmakaudella ?
Olen luullut kerääjäkasvin tarkoituksena olevan sitoa varsinaisen kasvin korjuun jälkeen peltoon mahdollisesti jääneet ravinteet talteen,
siis kylvetään vasta korjuun jälkeen tai juuri ennen korjuuta !
Toivottavasti asia selkee ennen kylvöjä.
Apila kerääjäkasvina kuulostaa oudolta.
Tuota green to greeniä on jotkut harrastaneet jonkun aikaa. Petrikin tais jonkun luomulinkin laittaa jossain vaiheessa.
Ei huono juttu ollenkaan. No, joillekin kasveille se nyt ei vaan sovi.
-
nollaravinnetase ei vielä kerro, etteikö päästöjä olisi. Jos viljelytekniikka on muuten kohdallaan, niin maan kivennäisistä/humuksesta vapautuu tosi pitkällä puskurilla merkittäviä määriä ravinteita. Tuskin homma käsiin räjähtäisi, jos muutaman kilon saisit kasvuston avulla peltoon jäämään...
Niinpä, pitää vain jatkaa testailua muualla ja kattoa kuinka onnistuu. Hukkistakin torjuttavana paikoitellen, tuo oman haasteensa. Todennäköisesti kokeilen sekoittaa lajittelijalla säkittäessä jotain viljan sekaan, menee itsekseen ja riittävän syvään jotta jäisi "jalkoihin" syksyyn saakka. Sen verran paljon puin suojaviljoja, että se ei hotsita yhtään, timotei/nurminata on käytännössä aina haittana mikäli suojaviljaa.
Nytkin pelto on sängellä talven yli, siellä olisi kerääjäkasvi saanut tehdä töitä pitkään. Aikaisena syksynä olisi kova juttu kylvää raiheinää vaikka puimurin jäljiltä, ehtisi kovastikin kasvamaan ennen talvea. Naapurissa on ollut useita vuosia kesäperunan jäljiltä kerääjäkasvin kylvö, lajeina ollut ainakin raiheiniä sekä sinappia. Perunapellossa sitä siepattavaa riittääkin ja aikaa heinäkuulta saakka. Muutenhan pelto olisi todella arka eroosiolle. Tällä samalla haetaan humusta ja hieman juuria hillitsemään kevään pölymyrskyjä, jotka lähtöisin perunapelloilta.
Tietenkin jos onkin tarkoitus perustaa semmottinen läpipääsemätön nurmi, niin voip olla jo onkelmia puinnissa. Mut jos kylvää sellaisen "sopivan" kasvuston ja ruikkii pönkkää viljalle, niin ei kyl pitäisi olla onkelmia puinnissakaan. (Viljan kylvötiheydellä ja alle 10kg viherseos määrällä saa kyllä aluskasvoksen tottelemaan kasvuhaluja suojaviljassa.) (laittaa seokseen vielä apilaa matkaan, niin suop sellaisen nätin apilikon seuraavalle kesälle,jos jättää vln josta voip sitten puida ne kerääjäkasvin siemenet seuraaville kylvöille.) ;)
Vaatii testailuja että löytää sopivat seos suhteet omiin tarpeisiin.
-
Muistanko oikein, joku kylvi nyt syksyllä papu heti ohran jäkeen, miten paljon se kasvoi?
-
Joskus muistaakseni tuo "ikivihreän" kanssa meni niin, että puinnin jälkeen viskattiin rairuoho kasvamaan. Aikaisilla puinnella tuo tietenkin onnistuu kasvamaan.
-
Joskus muistaakseni tuo "ikivihreän" kanssa meni niin, että puinnin jälkeen viskattiin rairuoho kasvamaan. Aikaisilla puinnella tuo tietenkin onnistuu kasvamaan.
Pari hyvää puintisyksyä takana, niin tuppaa unohtumaan, että kyllä sitä vielä tulevaisuudessa puidaan lokakuussakin, niin kuin on monena syksynä tehty, mahtaa silloin olla kerääjäkasveillakin pituutta ja mahtavasti märkää, huonosti kuivuvaa massaa siellä viljan seassa, mahtaa olla sit kiva puida, vai mitä?
-
Oo ikinä tullu timppa suojaviljan läpi jos oikeamäärä viljan siementä. Kuten petrin kirjoituksesta ilmeni aikainen kasvi aiksinen kylvö sikainen korjuu. Silloin on kerääjällä/aluskasvilla/typensitojalla suurin hyöty.
-
Joskus muistaakseni tuo "ikivihreän" kanssa meni niin, että puinnin jälkeen viskattiin rairuoho kasvamaan. Aikaisilla puinnella tuo tietenkin onnistuu kasvamaan.
Pari hyvää puintisyksyä takana, niin tuppaa unohtumaan, että kyllä sitä vielä tulevaisuudessa puidaan lokakuussakin, niin kuin on monena syksynä tehty, mahtaa silloin olla kerääjäkasveillakin pituutta ja mahtavasti märkää, huonosti kuivuvaa massaa siellä viljan seassa, mahtaa olla sit kiva puida, vai mitä?
Juola on *ittumaista puitavaa elokuun alussakin...
-
Sen verran paljon puin suojaviljoja, että se ei hotsita yhtään, timotei/nurminata on käytännössä aina haittana mikäli suojaviljaa.
Käytänössä aika lailla joka syksy on puitu jotain suojaviljoja enkä mä niitten puintia pidä mitenkään sen ihmeellisempänä kuin viljan puintia muutenkaan.
Rehunurmeksi perustettu saattaa ollakin mutta nää kun kaikki siemennurmia niin siemenmäärät on pienempiä, lähempänä samaa tasoa kuin tässä tarkoitetuilla kerääjäkasveilla.
Tosi märkänäkin on puitu, ja joskus lakoista. Edes lokakuun puolivälissä puitu suojaviljana ollut härkäpapu ei tuottanut sen kummempaa tuskaa.
Tietty se voi kyllä johtua Puimuristakin. :P
-
Sen verran paljon puin suojaviljoja, että se ei hotsita yhtään, timotei/nurminata on käytännössä aina haittana mikäli suojaviljaa.
Käytänössä aika lailla joka syksy on puitu jotain suojaviljoja enkä mä niitten puintia pidä mitenkään sen ihmeellisempänä kuin viljan puintia muutenkaan.
Rehunurmeksi perustettu saattaa ollakin mutta nää kun kaikki siemennurmia niin siemenmäärät on pienempiä, lähempänä samaa tasoa kuin tässä tarkoitetuilla kerääjäkasveilla.
Tosi märkänäkin on puitu, ja joskus lakoista. Edes lokakuun puolivälissä puitu suojaviljana ollut härkäpapu ei tuottanut sen kummempaa tuskaa.
Tietty se voi kyllä johtua Puimuristakin. :P
Viime syksynäkin vidutti puida jotain suojaviljoja, vaikka oli aikainen puintiaika. Puinti aloitettava myöhemmin iltapäivällä, mielellään sillä superkelillä ettei heinä ole läpimärkää. Sitten jos lakoa, lauttaa pienimmästäkin sutista. Pahimmissa olosuhteissa teräruodon sormet, vaikka olisi kuinka tikissään, kerää heinää kuin lanan terä. Pari metriä ja terä totaalisen täynnä heinätuppoa. Pui siinä sitten kaikki talteen niistä heinän sekaan ränsistyneistä monitahoisista ohrista... Toissa syksynä oli yks 13ha:n lohko, jolla oli luovutettava kun kasvusto oli jäänyt heinän jalkoihin. Ei tullut jyviä kuin pari kolme tonnia hehtaarilta, joten yhtä tyhjän kanssa taistella puintia, kun pystyi ajamaan niittokoneella karholle ja paaliin ::)
Tässä on kyllä isäntäkohtaisia eroja paljon, toisilla suojaviljat sopivan harvoja, samoin kuin heinäkin. Ei mitään ongelmaa, toisilla kummatkin kuin turkkia ja ehkä lakolaikkujakin, pehmeää multamaata, vettä sadellut sopivasti eikä kasvusto kuivaa koko syksynä ellei pääse puimaan elokuulla.
Nin, ja voihan se olla puimuristakin kiinni :P
-
Tässä on kyllä isäntäkohtaisia eroja paljon, toisilla suojaviljat sopivan harvoja, samoin kuin heinäkin. Ei mitään ongelmaa
Ravinteiden puute lienee ratkaisu, antaa kerääjäkasvin jakaa viljelykasvin kanssa vain sen 10 kiloa typpeä, ei ala klaassin terä painamaan.
-SS-
-
http://www.mmm.fi/attachments/mmm/lausuntopyynnot/kMZ8UP4SD/120115_asetusluonnos_VNA.pdf
http://www.mmm.fi/attachments/mmm/lausuntopyynnot/k97Xa6BLB/120115_asetusluonnos_MMMa.pdf
Noissa vähän lisää asiasta
-
Jos ymmärsin oikein, niin jos kylvää suojaviljakasvuston ja valitsee kerääjäkasvituet, niin sitä ei voi jatkaa seuraavana vuonna vln:na, jos ei kylvä uudestaan. Jos näin, niin aika järjetön systeemi, jos tässä kerta yritetään pelastaa Itämeri ja muupallo tällä vihertouhulla. Korjatkaa jos män pieleen. Pitänee yrittää lukea uudestaan yodavaarin laittamia linkkejä, kun on vähän virkeämpi. On muuten hyvää unilääkettä, kun lukee noita herrassatuja...
-
Tuo on ollut koko ajan noin. Nurmea ei voi perustaa kerääjäkasvipalkkiolla. On lopetettava viimeistään keväällä.
Nurmen siis voi perustaa suojaviljaan, mutta silloin ei voi hakea kerääjäkasvipalkkiota.
Hyvät linkit. Taas uusinta tietoa. Tosin vieläkin luonnoksia.
-
tuntuu vaan typerältä kylvää jotain ns.kerääjäkasvia ensin viljan alle ja sitten jos haluaa laittaa vln, niin kylvä seuraavana keväänä uudelleen pelkkä vln kasvusto. Äkkiseltään tuntuu aika turhalta hommalta kylvää esim. Yhden kesän vln.
Jos menis kerääjästä vln:in suoraan ilman välikylvöjä, niin eihän siinäkään kuitenkaan tulisi päällekkäisiä tukia samalle vuodelle, mut maa pysyisi yhtäkyytiä vihriänä. Ymmärtääkseni tämä tässä kerääjäkasvi hommassa ideana. Mut eihän se tietenkään käy ku jussi saisi tuen tekemättä mitn kylvöjä. Kuitenkin nurmi melko erinäköistä esim. Juhannuksen aikaan, jos vertailee keväällä kylvettyä ja edellisen vuoden suojaviljasta lähtenyttä.
-
kyl tuolta saa sen käsityksen että 100 € tulee 54 € päälle. mut tosiaan toisin oli koulutuksessa ennen joulua sanottu. no on tässä nyt aikaa näitä laittaa vielä kuntoon..
-
tuntuu vaan typerältä kylvää jotain ns.kerääjäkasvia ensin viljan alle ja sitten jos haluaa laittaa vln, niin kylvä seuraavana keväänä uudelleen pelkkä vln kasvusto. Äkkiseltään tuntuu aika turhalta hommalta kylvää esim. Yhden kesän vln.
Jos menis kerääjästä vln:in suoraan ilman välikylvöjä, niin eihän siinäkään kuitenkaan tulisi päällekkäisiä tukia samalle vuodelle, mut maa pysyisi yhtäkyytiä vihriänä. Ymmärtääkseni tämä tässä kerääjäkasvi hommassa ideana. Mut eihän se tietenkään käy ku jussi saisi tuen tekemättä mitn kylvöjä. Kuitenkin nurmi melko erinäköistä esim. Juhannuksen aikaan, jos vertailee keväällä kylvettyä ja edellisen vuoden suojaviljasta lähtenyttä.
Pitää kylvää se vln kerääjäkasviksi ja jättää tuki hakematta. Tulee varmaan halvemmaksi. Itse tulen tekemään näin. Kerääjäkasvipalkkiota haetaan vain niille lohkoille, joille kylvetään jotain seuraavana keväänä. Näin se on tarkoitettu toimittavaksi. Viljelijähän voisi tienata rahaa, jos saisi toimia järkevästi.
-
Ja kylvöikkuna onkin sangen piiiitkä, aina elokuun puoliväliin asti?
20
§
Peltoluonnon monimuotoisuus
Kerääjäkasvi on kylvettävä viimeistään 15 päivänä elokuuta. Kerääjäkasvilla tarkoitetaan
kasvustoa, joka käyttää varsinaisen viljelykasvin jälkeen maahan jääviä ja viljelykasvin tähteistä
tai maasta vapautuvia ravinteita ja suojaa maata lisäämällä kasvipeitteisyyttä viljelykasvin
sadonkorjuun jälkeen. Kerääjäkasvi voi olla italian raiheinä, muu heinä- tai nurmikasvi, apila tai
näiden seos. Kasvustoa on oltava kauttaaltaan koko kasvulohkolla.
Kerääjäkasvin avulla ei saa perustaa monivuotista nurmea.
Kerääjäkasvia on viljeltävä joko samanaikaisesti viljelykasvin kanssa tai se on kylvettävä viljelykasvin
sadonkorjuun jälkeen. Kerääjäkasvi voidaan kylvää viljelykasvin aluskasviksi kylvön yhteydessä tai viimeistään viljan orasvaiheessa. Kerääjäkasvi voidaan kylvää myös viljelykasvin korjuun jälkeen tai hieman ennen korjuuta
-
Ja kylvöikkuna onkin sangen piiiitkä, aina elokuun puoliväliin asti?
20
§
Peltoluonnon monimuotoisuus
Kerääjäkasvi on kylvettävä viimeistään 15 päivänä elokuuta. Kerääjäkasvilla tarkoitetaan
kasvustoa, joka käyttää varsinaisen viljelykasvin jälkeen maahan jääviä ja viljelykasvin tähteistä
tai maasta vapautuvia ravinteita ja suojaa maata lisäämällä kasvipeitteisyyttä viljelykasvin
sadonkorjuun jälkeen. Kerääjäkasvi voi olla italian raiheinä, muu heinä- tai nurmikasvi, apila tai
näiden seos. Kasvustoa on oltava kauttaaltaan koko kasvulohkolla.
Kerääjäkasvin avulla ei saa perustaa monivuotista nurmea.
Kerääjäkasvia on viljeltävä joko samanaikaisesti viljelykasvin kanssa tai se on kylvettävä viljelykasvin
sadonkorjuun jälkeen. Kerääjäkasvi voidaan kylvää viljelykasvin aluskasviksi kylvön yhteydessä tai viimeistään viljan orasvaiheessa. Kerääjäkasvi voidaan kylvää myös viljelykasvin korjuun jälkeen tai hieman ennen korjuuta
Ja toimenpiteellä tarkotetaan nimenomaan kasvustoa...
-
Ja kylvöikkuna onkin sangen piiiitkä, aina elokuun puoliväliin asti?
Saattaa olla liian helppoa tienaamista, varmasti sovellusohjeet tulevat tarkemmin siinä vaiheessa kun siemenet on hankittu ja nimet paperissa.
Tehoplus-hankkeessa saatiin aluskasvina parempi hyöty kuin puinnin jälkeen kylvetyllä, jos huomioon otetaan typensidonta.
http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/93981/TEHO_Plus_Viherlannoitusopas_2013.pdf?sequence=2
Hiukan häiritsi raportissa tehdyt lukuisat oletukset kerääjäkasveista, että "tutkimustietoa ei vielä ole, mutta voidaan olettaa, että maan rakenne paranee [samalla tavalla varmaankin kuin toisissa olosuhteissa ja toisenlaisella viljelykierrolla tehdyissä monivuotisissa viherlannoituksissa] " Sadonlisät oli oletettu 5% tuosta vaan vuodesta riippumatta, sekä viherkeruuun lannoituksen arvo kiloissa. Jos projektiryhmä takaisi rahallisesti tuotot, niin miettisivät enemmän tosissaan. Muutenhan voi heitellä mitä vaan oletetuista tuotoista. Jos ei tule, niin SEVO.
Kerääjäkasvien siemenbusineksen vetäjät ja typpiymppijobbarit ovat kylläkin ryhmä, joka tällä tienaa.
-SS-
-
"Kylvettävä viimeistään viljan orasvaiheessa". "Voi kylvää sadonkorjuun jälkeen tai hieman ennen sitä". Aika sekavaa. Sadonkorjuun jälkeen kylvettävän aluskasvin pitää olla todettavissa tasaisesti koko lohkolla. Muokata saa lokakuun 1. Mielenkiintoista valvonnan suhteen kun itämiseenkin saa varata jonkun verran aikaa varsinkin jos on kuivat säät...
-
Kertokaahan tyhmälle :D
16 §
Ympäristösitoumuksen lohkokohtaiset toimenpiteet
7)
peltoluonnon monimuotoisuus;
a)
viherlannoitusnurmet;
b)
kerääjäkasvit;
c)
monimuotoisuuspellot;
d)
saneerauskasvit;
ja sitten
27
§
Peltoluonnon monimuotoisuus
Monimuotoisuuspeltoja voi olla enintään 15 prosenttia maatilan korvaus kelpoisesta alasta.
Monimuotoisuuspeltoja ja 24§:ssä tarkoitettuja luonnonhoitopeltonurmia voi olla yhteensä enintään 20
prosenttia maatilan korvauskelpoisesta peltoalasta kohdentamisalueella II ja enintään 15 prosenttia muulla alueella.
Eli siis kerääjäkasveja saa huiskia vain 15% alasta?
-
Kertokaahan tyhmälle :D
16 §
Ympäristösitoumuksen lohkokohtaiset toimenpiteet
7)
peltoluonnon monimuotoisuus;
a)
viherlannoitusnurmet;
b)
kerääjäkasvit;
c)
monimuotoisuuspellot;
d)
saneerauskasvit;
ja sitten
27
§
Peltoluonnon monimuotoisuus
Monimuotoisuuspeltoja voi olla enintään 15 prosenttia maatilan korvaus kelpoisesta alasta.
Monimuotoisuuspeltoja ja 24§:ssä tarkoitettuja luonnonhoitopeltonurmia voi olla yhteensä enintään 20
prosenttia maatilan korvauskelpoisesta peltoalasta kohdentamisalueella II ja enintään 15 prosenttia muulla alueella.
Eli siis kerääjäkasveja saa huiskia vain 15% alasta?
Ei vaan rajoitus koskee vain 7c eikä koko 7 pykälää
-SS-
-
Miksi ei esim. monimuotoisuuspellot kiinnosta porukkaa? Kerääjäkasveista jauhettu melkiste 30 sivua? Voisko muistakin toimenpiteistä jauhaa nämä samat 30 sivua?
Mitäs jos jättäis rikat ruiskuttamatta, silloin sitä alus/kerääjäkasvia tulisi peltoon ihan ilmaiseksi, ja sänki olis kunnolla vihreää heti puinnin jälkeen, hallinto vois sitten maksaa korvauksen alentuneen satotason perusteella. ;D
-
Miksi ei esim. monimuotoisuuspellot kiinnosta porukkaa?
Ne on niitä samoja vanhoja maisema ja riistapeltoja, ei niistä oikein saa mitään uutta jauhettavaa enää irti. Paitsi ehkä tämän:
"Ravinteiden tasapainoinen käyttö -toimenpiteestä ei makseta korvausta kesannoille eikä pysyville nurmille. Korvausta ei makseta myöskään suojavyöhykkeille, luonnonhoitopeltonurmille, viherlannoitusnurmille, monimuotoisuuspelloille eikä kurki-, hanhi- ja joutsenpelloille.
Peltojen talviaikaisesta kasvipeitteisyydestä ei makseta lohkoille [...] joille on ilmoitettu ympäristösitoumukseen sisältyvä suojavyöhyke, monivuotinen ympäristönurmi, luonnonhoitopeltonurmi, viherlannoitusnurmi, monimuotoisuuspelto tai katteen käyttö puutarhakasveilla ja siemenperunalla;"
Lisäksi monimuotoisuuspellolla ei tässä uudessa systeemissä saa käyttää kasvinsuojeluaineita "kylvön jälkeen" - mikä tarkoittanee että riista-monimuotoisuuspellon saa perustaa tekniikalla normaali kylvömuokkaus toukokuussa -> odottelua -> glyfosaatti viikko ennen juhannusta -> odottelua -> öljyretikkaa ja naurista mahdollisimman vähän maan pintaa rikkoen juhannuksen jälkeen.
Kyllä minä jonkin vanhan metsäniitun (ne on hyvin monimuotoisia kuvioita jo valmiiksi) aion laittaa sitten kesäkuussa riistapelloksi.
-
Miksi ei esim. monimuotoisuuspellot kiinnosta porukkaa? Kerääjäkasveista jauhettu melkiste 30 sivua? Voisko muistakin toimenpiteistä jauhaa nämä samat 30 sivua?
Mitäs jos jättäis rikat ruiskuttamatta, silloin sitä alus/kerääjäkasvia tulisi peltoon ihan ilmaiseksi, ja sänki olis kunnolla vihreää heti puinnin jälkeen, hallinto vois sitten maksaa korvauksen alentuneen satotason perusteella. ;D
- monimuotoisuuspellon kokonaispinta-alan rajoitus
- monimuotoisuuspelto ja viherlannoitus eivät saa perusosaa eli sitä ravinteen tasap. käyttöä
- monimuotoisuuspelto on kylvettävä, itsestään syntynyt heinikko ei liene kelvollinen
- tukitaso ei juurikaan poikkea kerääjäkasveista, siten että 2 ha kerääjää vastaa 1 ha monimuotoisuuspeltoa
- kerääjäkasvi on normaalina satovuonna, mitä monimuotoisuus - ja saneerauspellot eivät ole.
- jos ajatellaan, että ottaako 100 ha alalle 20 ha x 300 EUR (monimuotoisuus max) vain 100 ha x 154 EUR (kerääjäkasvit) niin eihän taida olla verrannollinen ollenkaan.
siksihän tästä keskustellaan, koska tuo kerääjäkasvit tuntuu olevan tukiautomaatti, muilla on aina jokin vastapainotus, esim. juuri sadottomuus-vuosi tai jokin muu tuki putoaa pois.
-SS-
-
siksihän tästä keskustellaan, koska tuo kerääjäkasvit tuntuu olevan tukiautomaatti, muilla on aina jokin vastapainotus, esim. juuri sadottomuus-vuosi tai jokin muu tuki putoaa pois.
Mutta miten on, onkohan nyt mahtanut hallinnolta unohtua yhdistelmän monimuotoisuuspelto + kerääjäkasvi rajoittaminen pois vaihtoehdoista? Siis saako samalle lohkolle valita yhtä aikaa kaksi monimuotoisuus -toimenpidettä?
Järkeähän siinä ei tietenkään olisi (paitsi se 400 eur/ha) mutta noin mielenkiinnosta: onkohan tuo mahdollista?
-
Hmm... ja saako nurmeen kylvää kerääjäkasvin? ???
...siis tietenkin sinä vuonna kun sen nurmen aikoo lopettaa... :P
-
- jos ajatellaan, että ottaako 100 ha alalle 20 ha x 300 EUR (monimuotoisuus max) vain 100 ha x 154 EUR (kerääjäkasvit) niin eihän taida olla verrannollinen ollenkaan.
Ei kai sitä noin pidä verrata, nuo kun eivät ole toisiaan poissulkevia valintoja (paitsi ehkä ja luultavasti samalla lohkolla). Monimuotoisuuspeltoa voi tuolla 100 ha esimerkkitilalla olla se 20 ha, ja lopuilla 80 ha sitten kerääjäkasvit (20ha x 300 EUR/ha + 80ha x 100 EUR/ha). Esim. viherryttämisen kolmantena kasvina niillä niukkatuottoisilla ja myöhään kuivuvilla lohkoilla jokin monimuotoisuusjuttu voi olla ihan passeli valinta.
-
- jos ajatellaan, että ottaako 100 ha alalle 20 ha x 300 EUR (monimuotoisuus max) vain 100 ha x 154 EUR (kerääjäkasvit) niin eihän taida olla verrannollinen ollenkaan.
Ei kai sitä noin pidä verrata, nuo kun eivät ole toisiaan poissulkevia valintoja (paitsi ehkä ja luultavasti samalla lohkolla). Monimuotoisuuspeltoa voi tuolla 100 ha esimerkkitilalla olla se 20 ha, ja lopuilla 80 ha sitten kerääjäkasvit (20ha x 300 EUR/ha + 80ha x 100 EUR/ha). Esim. viherryttämisen kolmantena kasvina niillä niukkatuottoisilla ja myöhään kuivuvilla lohkoilla jokin monimuotoisuusjuttu voi olla ihan passeli valinta.
Mutta taasen viherryttämisen ekologinen ala lienee ulkopuolella noiden ymp korvausten maksatuksen jo muutenkin. Totta on, että tukimaksimointi on se 20% monimuotoisuus ym. LHP + loput satokasvin oheen kerääjälle, mutta 20% alan satokasvin poisjättö on arvioitava erikseen kuluna tai tulon puuttumisena. Esim. rypsi, valkuais tai ruistuki ovat lähemmäs 100 euroa jo nekin. Eli kerääjä esim + valkuais/rypsi on jo 254 verrattuna monimuotoisuuspellon 300 euroon ? Ja sato kaupan päälle. Eli heikkotuottoinen näennäisviljelty syyruis + kerääjä + talviaikainen kasvipeitteisyys olisi
110 + 68 + 217 + 54 + 100 + 70 + 56 = lähes 700 + sato jos on maksimikasvipeitteisyys ja kerääjäkasvi
Monimuotoisuuspelto 110 + 68 + 217 + 300 + 56 , näillä näkyminen ei saane sitä 54 perusosaa, mutta kasvipeitteisyyden saisi ? Siltikin vain vajaat 50 enempi kuin rukiilla kerääjäkasvin kanssa. Syysrypsit ja tämmöiset lähestyvät, mutta joutuu panostamaan enemmän kuin rukiiseen. Rukiin hinnan romahdus on tässä yhtälössä se arveluttavin piirre, mutta rukiiseen on sitouduttava avain vuodeksi kerrallaan.
Maksimitukituoton saa ison alan suojavyöhykenurmista, mutta satoakaan ei tule, ja valinta lienee lukittu sitoumuskauden loppuun.
LHP ja monimuotoisuus, kuitenkin vain vähäinen ala ja eri viljelytekniikaa kuin lopuilla, siksi 100% vilja-alaan tottunut todennäköisimmin panostaa ekologisen alan sänkikesantoon, lopulla alalla tuotantotukikasveja, kerääjillä höystettynä. Ainoa investointi on silloin piensiemenkylvölaite.
Edit: ja suojavyöhyke voittanee tukitasossa muut heinäpellot. Hyvin monella valtaojaa/pohjavesialuetta löytynee valmiiksi, ja saahan sitä ojaa tosiaan kaivetuksi lisää.
-SS-
-
SS: kai siitä sadon tuottamisesta kulujakin tulee, ettei sitä sadon arvoa siihen vaan plussaksi voi laskea?
-
Mutta taasen viherryttämisen ekologinen ala lienee ulkopuolella noiden ymp korvausten maksatuksen jo muutenkin. Totta on, että tukimaksimointi on se 20% monimuotoisuus ym. LHP + loput satokasvin oheen kerääjälle, mutta 20% alan satokasvin poisjättö on arvioitava erikseen kuluna tai tulon puuttumisena. Esim. rypsi, valkuais tai ruistuki ovat lähemmäs 100 euroa jo nekin. Eli kerääjä esim + valkuais/rypsi on jo 254 verrattuna monimuotoisuuspellon 300 euroon ? Ja sato kaupan päälle. Eli heikkotuottoinen näennäisviljelty syyruis + kerääjä + talviaikainen kasvipeitteisyys olisi
110 + 68 + 217 + 54 + 100 + 70 + 56 = lähes 700 + sato jos on maksimikasvipeitteisyys ja kerääjäkasvi
Monimuotoisuuspelto 110 + 68 + 217 + 300 + 56 , näillä näkyminen ei saane sitä 54 perusosaa, mutta kasvipeitteisyyden saisi ? Siltikin vain vajaat 50 enempi kuin rukiilla kerääjäkasvin kanssa. Syysrypsit ja tämmöiset lähestyvät, mutta joutuu panostamaan enemmän kuin rukiiseen. Rukiin hinnan romahdus on tässä yhtälössä se arveluttavin piirre, mutta rukiiseen on sitouduttava avain vuodeksi kerrallaan.
Näinhän se todella näyttää olevan: ruis plus kerääjä maksimoi puhtaan viljatilan tuet (olettaen että sen kerääjän saa onnistumaan sanktiot välttävällä tavalla rukiin alle), varsinkin kun kasvipeitteisyyttä ei kaiketi makseta monimuotoisuusalalle. Monimuotoisuusalaa voi käyttää velvoitteen täyttämiseen, mutta sitä kasvipeitteisyysrahaa siltä alalta ei saa.
Itse mietin tässä vaiheessa kuitenkin 5%-6% monimuotoisuutta sun muuta hömppää tungettuna erilaisiin pellonmutkiin ja niitunrepaleisiin, niin paljon kuminaa kuin suinkin (kumina ilmeisesti on ainakin tässä vaiheessa "ravinteiden tasapainoisen käytön" kannalta puutarhakasvi mutta muuten peltoviljelykasvi?) ja uudistettavat kuminat viljan kautta takaisin kiertoon. Kaksi satoa tuottavaa viljelykasvia plus kolmantena monimuotoisuus vaikuttaa sopivalta määrältä lajeja (ja varsinkin kasvinsuojelukierroksia eri aineilla).
Jossain vaiheessa varmaan selviää voiko lopetettavalle kuminalle valita kerääjäkasvin vaiko eikö. Se ratkaisee perustanko tuon viljaosuuden syksyllä vaiko keväällä. Kerääjäkasvi vilja-aloilla on vielä vähän kiikun-kaakun: jos viljan jälkeen laittaa kuminaa, kasvinsuojelun olisi hyvä olla tehokasta jotta siitä kuminasta saisi kunnollisen sadon - mutta toisaalta se 100 euroa olisi mukava sekin.
Jos ne keksivät vaatia oikeaa kiertoa tuo 6% hömppäala perustetaan joka kolmas vuosi riistapeltona kovimmalle viljapelloilta löytyvälle savikolle seoksella puna-apila ja öljyretikka - tuskin ne kasvit arvaavat kasvavansa riistapellossa jos sitä ei niille erikseen kerro, ja menevät vielä tekemään kaiken sen hyvän ja kivan mitä viherlannoituksen ja saneerauskasvin pitäisi tehdä, mutta monimuotoisuuskorvauksella.
-
SS: kai siitä sadon tuottamisesta kulujakin tulee, ettei sitä sadon arvoa siihen vaan plussaksi voi laskea?
No eipä tietenkään. Siksi varmaan pitääkin aloittaa keskustelu: miksi sitten satoa ylipäänsä on korjattu viime vuosina, jopa pohjoisessa, jossa peltoviljelyn tuetkin ovat olleet alhaisemmat ? Olisiko ns. kannattavuuskriisissä kyse haltuun pudonneen perintökartanon virtuaalisesta pääomakulusta ? Silloinhan ei kannattaisi edes maanrakenneviljellä niitä hömppäheiniä ?
Pellon ja koneistuksen - jos sitä kerran on - pääomakulujen pitää rasittaa aivan samalla tavalla niitä peltoja, joilta ei oteta satoa, jollei sitten ole kyseessä nollavuokralla saatu toisen kylvämä lohko.
Muuttuvien kulujen jälkeen luulisi jostakin kerääjätukikasvilla ja vastaanottotukilannalla lannoitetusta rukiista jäävän todella mukavasti ? viljankuivaus ja rahti, hiukan siementä. 2.5 tonnia, 300 € ?
-SS-
-
Täs kerääjäkasviasias tulee mieleen sekin, että kun koettaa maksimoida ympäristötuen, niin meneekö sadot persiilleen. Pitäis varmaan katsoa kokonaisuutta joteskin.
Tulee mieleen aina se juttu, kun yksi isäntä meilläpäin oli asentanut puimuriin ruiskun, ja oli hyvin innoissaan siitä. Syksyllä kysyin, että miten ruiskutus onnistui. Vastaus oli ,et ruiskutus onnistui hyvin, mut puinti epäonnistus. Meinaan vaan ettei vahinkos keskity johonkin epäoleelliseen.
-
Ei ole ymppi raha-automaatti, eikä sellaiseksi tarkoitettukaan. Kukin valitsee omalle tilalle sopivat toimet ja saa niille kulukorvauksen. Kannattaa katsoa myös avoimin mielin niitä toimia, joita voisi kokeilla. Niistä pitäisi olla hyötyä sekä omille pelloille, että ympäristölle. Ja kustannukset korvataan.
Kerääjät niille lohkoille, jotka seuraavana keväänä kylvetään.
Suojavyöhykenurmia tulvaherkille alueille.
Lintupeltoja sinne, missä ne jo muutenkin aiheuttavat tuhoja, tai muutenkin viihtyvät.
-
Aivan totta tuo, ettei korvaukset ole raha-automaatti. Silti pitäisi olla niin, että kuluihin mielletään myös kohtuullinen työpalkka. Kun mentiin unioniin sanottiin, että hinnat laskee, mutta tuet tulee avuksi. Kohta tässä käy niin että hinnat laskee, mutta kukaan eikä mikään tule avuksi. Muutenkin on niin, että meillä on euroopan heikoimmat tuottajahinnat ja myös alhaisimmat tuet. että ei ainakaan viljelijöiden pitäis olla huolissaan jos jotain näistä jäisikin.
-
Aivan totta tuo, ettei korvaukset ole raha-automaatti. Silti pitäisi olla niin, että kuluihin mielletään myös kohtuullinen työpalkka. Kun mentiin unioniin sanottiin, että hinnat laskee, mutta tuet tulee avuksi. Kohta tässä käy niin että hinnat laskee, mutta kukaan eikä mikään tule avuksi. Muutenkin on niin, että meillä on euroopan heikoimmat tuottajahinnat ja myös alhaisimmat tuet. että ei ainakaan viljelijöiden pitäis olla huolissaan jos jotain näistä jäisikin.
Kuules Hevi, korvaukset ovat todellakin TUKIAUTOMAATTI.
Enkä käsitä mitä toi SS:n länkytys on siitä et jää ymppätuen ulkopuolelle????? Ookko sää SS ihan pahvi? Nekin rahat jotka vois ympän kautta saada, jätät ottamatta? Sit on se kuivuus vielä kiusana, ei hyvää yötä ja morjes. :o
Miten te niitä papereita oikein luette ja pohditte lopputulosta????????
-
Aivan totta tuo, ettei korvaukset ole raha-automaatti. Silti pitäisi olla niin, että kuluihin mielletään myös kohtuullinen työpalkka. Kun mentiin unioniin sanottiin, että hinnat laskee, mutta tuet tulee avuksi. Kohta tässä käy niin että hinnat laskee, mutta kukaan eikä mikään tule avuksi. Muutenkin on niin, että meillä on euroopan heikoimmat tuottajahinnat ja myös alhaisimmat tuet. että ei ainakaan viljelijöiden pitäis olla huolissaan jos jotain näistä jäisikin.
Kuules Hevi, korvaukset ovat todellakin TUKIAUTOMAATTI.
Enkä käsitä mitä toi SS:n länkytys on siitä et jää ymppätuen ulkopuolelle????? Ookko sää SS ihan pahvi? Nekin rahat jotka vois ympän kautta saada, jätät ottamatta? Sit on se kuivuus vielä kiusana, ei hyvää yötä ja morjes. :o
Miten te niitä papereita oikein luette ja pohditte lopputulosta????????
Lantaviljelyyn sopii ympäristökorvaus hyvin, mutta ei enää päiväkään keinolannoitteiden kanssa sitä ummetusta.
Yksinkertaistaa melkoisesti viljelysuunnittelua, eihän tuommoisilla sivutoimiviljelyillä kuuhun mennä, ympäristökorvauksella eikä ilman.
Saahan sitä jättää heinälle maat, vaikka ei olisi ympäristökorvausjärjestelmässä mukana ? Saahan sitä kerääjäkasveja kylvää,
vaikka ei ole ympristökorvausjärjestelmässä mukana ?
Mikähän SKN :ää tässä sitten riepoo ? Ehkä se, että jollakulla on rahoituksessa varoja jättäytyä pois.
Joillakin voi olla varaa hankkia jokin hieno bentley-auto, tai verrari, ei se minua riepomaan ala,
vaikka itsellä ei olekaan sellaisiin varaa ?
-SS-
-
Aivan totta tuo, ettei korvaukset ole raha-automaatti. Silti pitäisi olla niin, että kuluihin mielletään myös kohtuullinen työpalkka. Kun mentiin unioniin sanottiin, että hinnat laskee, mutta tuet tulee avuksi. Kohta tässä käy niin että hinnat laskee, mutta kukaan eikä mikään tule avuksi. Muutenkin on niin, että meillä on euroopan heikoimmat tuottajahinnat ja myös alhaisimmat tuet. että ei ainakaan viljelijöiden pitäis olla huolissaan jos jotain näistä jäisikin.
Kuules Hevi, korvaukset ovat todellakin TUKIAUTOMAATTI.
Enkä käsitä mitä toi SS:n länkytys on siitä et jää ymppätuen ulkopuolelle????? Ookko sää SS ihan pahvi? Nekin rahat jotka vois ympän kautta saada, jätät ottamatta? Sit on se kuivuus vielä kiusana, ei hyvää yötä ja morjes. :o
Miten te niitä papereita oikein luette ja pohditte lopputulosta????????
Lantaviljelyyn sopii ympäristökorvaus hyvin, mutta ei enää päiväkään keinolannoitteiden kanssa sitä ummetusta.
Yksinkertaistaa melkoisesti viljelysuunnittelua, eihän tuommoisilla sivutoimiviljelyillä kuuhun mennä, ympäristökorvauksella eikä ilman.
Saahan sitä jättää heinälle maat, vaikka ei olisi ympäristökorvausjärjestelmässä mukana ? Saahan sitä kerääjäkasveja kylvää,
vaikka ei ole ympristökorvausjärjestelmässä mukana ?
Mikähän SKN :ää tässä sitten riepoo ? Ehkä se, että jollakulla on rahoituksessa varoja jättäytyä pois.
Joillakin voi olla varaa hankkia jokin hieno bentley-auto, tai verrari, ei se minua riepomaan ala,
vaikka itsellä ei olekaan sellaisiin varaa ?
-SS-
;D
Vai riepoo. ;D Sadetta ja pötköö ei taida saada vaikkei ymppään liitykään. ;D
-
Aivan totta tuo, ettei korvaukset ole raha-automaatti. Silti pitäisi olla niin, että kuluihin mielletään myös kohtuullinen työpalkka. Kun mentiin unioniin sanottiin, että hinnat laskee, mutta tuet tulee avuksi. Kohta tässä käy niin että hinnat laskee, mutta kukaan eikä mikään tule avuksi. Muutenkin on niin, että meillä on euroopan heikoimmat tuottajahinnat ja myös alhaisimmat tuet. että ei ainakaan viljelijöiden pitäis olla huolissaan jos jotain näistä jäisikin.
Kuules Hevi, korvaukset ovat todellakin TUKIAUTOMAATTI.
Enkä käsitä mitä toi SS:n länkytys on siitä et jää ymppätuen ulkopuolelle????? Ookko sää SS ihan pahvi? Nekin rahat jotka vois ympän kautta saada, jätät ottamatta? Sit on se kuivuus vielä kiusana, ei hyvää yötä ja morjes. :o
Miten te niitä papereita oikein luette ja pohditte lopputulosta????????
Lantaviljelyyn sopii ympäristökorvaus hyvin, mutta ei enää päiväkään keinolannoitteiden kanssa sitä ummetusta.
Yksinkertaistaa melkoisesti viljelysuunnittelua, eihän tuommoisilla sivutoimiviljelyillä kuuhun mennä, ympäristökorvauksella eikä ilman.
Saahan sitä jättää heinälle maat, vaikka ei olisi ympäristökorvausjärjestelmässä mukana ? Saahan sitä kerääjäkasveja kylvää,
vaikka ei ole ympristökorvausjärjestelmässä mukana ?
Mikähän SKN :ää tässä sitten riepoo ? Ehkä se, että jollakulla on rahoituksessa varoja jättäytyä pois.
Joillakin voi olla varaa hankkia jokin hieno bentley-auto, tai verrari, ei se minua riepomaan ala,
vaikka itsellä ei olekaan sellaisiin varaa ?
-SS-
;D
Vai riepoo. ;D Sadetta ja pötköö ei taida saada vaikkei ymppään liitykään. ;D
Juu mut jos investoisi kerääjäkasvisiemenien sijasta siihen Baueriin, ja kohta rupeaa korkeavalkuaista
vehnää tulemaan....paljon. 8)
Eihän se SKN:kään liittynyt luomutukiautomaattiin, tuet vähintään samat eikä tarvii apulantaa eikä
kasvinsuojeluaineita hankkia ? Se peruste on aivan sama jättäytyä täällä seudulla vähämerkityksellisestä
ympäristökorvausjärjestelmästä (max 200 €, 95% alasta) pois.
Siis se peruste on mukavuudenhalu, mutta ei halu seisottaa joutomaita näkyvällä paikalla olevan
viljelyaukean keskellä.
-SS-
-
Aivan totta tuo, ettei korvaukset ole raha-automaatti. Silti pitäisi olla niin, että kuluihin mielletään myös kohtuullinen työpalkka. Kun mentiin unioniin sanottiin, että hinnat laskee, mutta tuet tulee avuksi. Kohta tässä käy niin että hinnat laskee, mutta kukaan eikä mikään tule avuksi. Muutenkin on niin, että meillä on euroopan heikoimmat tuottajahinnat ja myös alhaisimmat tuet. että ei ainakaan viljelijöiden pitäis olla huolissaan jos jotain näistä jäisikin.
Kuules Hevi, korvaukset ovat todellakin TUKIAUTOMAATTI.
Enkä käsitä mitä toi SS:n länkytys on siitä et jää ymppätuen ulkopuolelle????? Ookko sää SS ihan pahvi? Nekin rahat jotka vois ympän kautta saada, jätät ottamatta? Sit on se kuivuus vielä kiusana, ei hyvää yötä ja morjes. :o
Miten te niitä papereita oikein luette ja pohditte lopputulosta????????
Lantaviljelyyn sopii ympäristökorvaus hyvin, mutta ei enää päiväkään keinolannoitteiden kanssa sitä ummetusta.
Yksinkertaistaa melkoisesti viljelysuunnittelua, eihän tuommoisilla sivutoimiviljelyillä kuuhun mennä, ympäristökorvauksella eikä ilman.
Saahan sitä jättää heinälle maat, vaikka ei olisi ympäristökorvausjärjestelmässä mukana ? Saahan sitä kerääjäkasveja kylvää,
vaikka ei ole ympristökorvausjärjestelmässä mukana ?
Mikähän SKN :ää tässä sitten riepoo ? Ehkä se, että jollakulla on rahoituksessa varoja jättäytyä pois.
Joillakin voi olla varaa hankkia jokin hieno bentley-auto, tai verrari, ei se minua riepomaan ala,
vaikka itsellä ei olekaan sellaisiin varaa ?
-SS-
;D
Vai riepoo. ;D Sadetta ja pötköö ei taida saada vaikkei ymppään liitykään. ;D
Juu mut jos investoisi kerääjäkasvisiemenien sijasta siihen Baueriin, ja kohta rupeaa korkeavalkuaista
vehnää tulemaan....paljon. 8)
-SS-
;D
Varmasti. Sulla on ravinnetase-syndrooma, hae korvauksia Irakissa taistelleiden sotilaiden tapaan valtiolta ravinnetaseesta johtuvista antipatioista.. ;D
-
Mä ymmärrän SS:n näkökulman aivan hyvin. itsekin olen sillä kannalla, että on ihan iinä ja iinä kannattaako tuohon ymppiin mennä. Se että poisjäännillä ei kuitenkaan välty esim täydentävien ehtojen tarkastuksista, niin se pistää kuitenkin miettimään. Etenkin kun meillä tuota kasvipeitettä on aina ollut aikalailla ja A alueella ollaan. Kerääjäkasviiin en kovin suurta toivoa sittenkään panisi. se voi olla hiukan muuta kun asia selvenee. On täysin ymmärrettävää, että jos muutakin tuloa on, ei itseään halua kiusata ja tyhjän saa pyytämättäkin.
-
Mä ymmärrän SS:n näkökulman aivan hyvin. itsekin olen sillä kannalla, että on ihan iinä ja iinä kannattaako tuohon ymppiin mennä. Se että poisjäännillä ei kuitenkaan välty esim täydentävien ehtojen tarkastuksista, niin se pistää kuitenkin miettimään. Etenkin kun meillä tuota kasvipeitettä on aina ollut aikalailla ja A alueella ollaan. Kerääjäkasviiin en kovin suurta toivoa sittenkään panisi. se voi olla hiukan muuta kun asia selvenee. On täysin ymmärrettävää, että jos muutakin tuloa on, ei itseään halua kiusata ja tyhjän saa pyytämättäkin.
Niin, ja tietenkin jos lannoiterajoitukset ja ympäristökorvauksien erityisehdot
siirtyvät täydentäviin ehtoihin, eihän siinä sitten mitään, sitten saattaakin muuttua
tukivahvistimen toimintapiste; mutta tämän hetken näkymän mukaan tällä hetkellä
täällä käyttökelpoiset ympäristökorvaus-vaihtoehdot lähinnä ovat se kerääjäkasvituki
ja jokin 40 - 60% kasvipeitteisyys. Niillä ei kuuhun mennä, ja tuottaa viljelyyn aivan
toisen vaikeusasteen, nälkiintynyt kasvusto ei kestä kuivuutta, ei tuota valkuaista,
vähemmät kilot, pienempi jyvä, rikkajyviä enempi, kuitenkin sama kasvinsuojelu ja
siemen ja konetyö. Ennemmin tuplasti tukituottoa antava suojavyöhykenurmi sitten !
Totta kai noita ravinnekäyttö-toimenpiteen sääntöjä voi kiertää ja voi huijata ja voi
vaikka mitä. Voihan sitä mennä tunkemaan jättigreippiä suuhunsa kuorineen lääkärin
vastaanotolla, mumista rivoja ja näin hankkia sairaseläkkeen, hulluuden diagnoosilla.
Jos vaan helppo raha kiinnostaa.
Ei kyllä niin paljon kiinnosta.
-SS-
-
Kyllä tässä nähdään kuinka muutosvastainen ja kaavoihin kangistunut voi suomalainen maajussi olla. Ei sillä ympäristöllä ja taloudellisella tuloksella ole mitään merkitystä, kunhan on vaan komeet kahut peltoaukeel 8)
Mites muuten SS kun siinä koneviestissä oli jotain juttua kustannusten laskemisesta vs. sadon kasvattaminen, niin se äijä kertoi että 50v kirjanpidon mukaan lannoitusmäärät ovat nousseet vuosien saatossa, mutta ei kuitenkaan lineaarisesti sadon kanssa (sadon kasvu nopeampaa)?
-
Kyllä tässä nähdään kuinka muutosvastainen ja kaavoihin kangistunut voi suomalainen maajussi olla. Ei sillä ympäristöllä ja taloudellisella tuloksella ole mitään merkitystä, kunhan on vaan komeet kahut peltoaukeel 8)
Mites muuten SS kun siinä koneviestissä oli jotain juttua kustannusten laskemisesta vs. sadon kasvattaminen, niin se äijä kertoi että 50v kirjanpidon mukaan lannoitusmäärät ovat nousseet vuosien saatossa, mutta ei kuitenkaan lineaarisesti sadon kanssa (sadon kasvu nopeampaa)?
Ympäristön kanssa ns. ympäristökorvauksella ei juurikaan ole mitään tekemistä. Jotain jumppaahan on täytynyt keksiä, että voidaan maksaa täydennystä tilatukeen. Luomutukeen kuitenkin pyritään edelleen siirtämään tavanomaisen viljelyn ympäristökorvaus-rahoja, lopullinen tavoite onkin ympäristönsuojelullinen: viljelyn siirrättäminen luomuun. Niin kuin joku sanoi, eihän voi olla osittain tiineenä. Joko on tai ei ole.
Tämä ravinnetase-ilmiö on kevätvehnällä arkijärjelläkin havaittavissa. Leipävehnän valkuaispitoisuudet laskeneet normaaleista 15 - 16% sinne kymmenen pintaan.
Lajikeominaisuus on suunniteltu nitraattidirektiivitasoille, niukemmasti viljellen tuottaa tietenkin massiivisen rehuvehnäsadon.
Toinen selvä ero on 50 v aikana tapahtunut Pohjanmaan ja eteläisen Oulun Läänin edullisuus viljanviljelyyn. Sääolot siellä tukevat suursatoja, kun taas
vanhat Varsinais-Suomen viljelyaukeat kulottuvat kesäisin. Lämpösummat ovat olleet vakaassa nousussa pohjoiseen päin, tällä vuosikymmenellä Kokkolan korkeudella ollaan
1960-1970 -luvun Varsinais-Suomen lämpösummissa.
-SS-
-
En muista enkä jaksa tarkistaa tähän hätään, mutta kyseessä oli siis äijän oman tilan kirjanpito ja se asui kai saviseudulla.
Mutta pointti olikin, että ainakaan hänen sanomisiensa perusteella sun haaveilemat vanhat hyvät menneet ajat jolloin salpietariakin ajettiin keväällä 10cm kerros pellon pintaan, ovat täyttä paskapuhetta.
Ja ehkä edellinen ymppi olikin vain täydennystä tukiasiin, mutta uudessa korvausjärjestelmässä ympäristön parantaminen on selvästi isommassa roolissa.
-
:o :o :o No eihän meidänkään tilan kirjanpidossa enää lannoiteostoja ole :o :-X :-X :-X
Että sama tilastoriippuvuus meilläkin näkyy.
Lannoitteen sijoitus aloitettiin 1967. Paitsi siis nykyään, kun ilmasta uudet vehnälajikkeet typpensä keräävät.
-SS-
-
Luomussa kun on niin usein niitä lohkolta myyntisatoa tuottamattomia vuosia, niin luomuun siirtyminen vaatisi itsellä peltoalan tuplaamista, joten se on vähän pakkokin pysyä tehoviljelyssä ja ostaa metsälannoitteita melkein joka vuosi.... ;D
-
Ja kylvöikkuna onkin sangen piiiitkä, aina elokuun puoliväliin asti?
Saattaa olla liian helppoa tienaamista, varmasti sovellusohjeet tulevat tarkemmin siinä vaiheessa kun siemenet on hankittu ja nimet paperissa.
Tehoplus-hankkeessa saatiin aluskasvina parempi hyöty kuin puinnin jälkeen kylvetyllä, jos huomioon otetaan typensidonta.
http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/93981/TEHO_Plus_Viherlannoitusopas_2013.pdf?sequence=2
Hiukan häiritsi raportissa tehdyt lukuisat oletukset kerääjäkasveista, että "tutkimustietoa ei vielä ole, mutta voidaan olettaa, että maan rakenne paranee [samalla tavalla varmaankin kuin toisissa olosuhteissa ja toisenlaisella viljelykierrolla tehdyissä monivuotisissa viherlannoituksissa] " Sadonlisät oli oletettu 5% tuosta vaan vuodesta riippumatta, sekä viherkeruuun lannoituksen arvo kiloissa. Jos projektiryhmä takaisi rahallisesti tuotot, niin miettisivät enemmän tosissaan. Muutenhan voi heitellä mitä vaan oletetuista tuotoista. Jos ei tule, niin SEVO.
Kerääjäkasvien siemenbusineksen vetäjät ja typpiymppijobbarit ovat kylläkin ryhmä, joka tällä tienaa.
-SS-
Jussit koekaniineiksi, kun ei ole tietoa, niin ei tarvi tutkimushankkeiden etsiä rahoitusta, kun myö satasen kiilto silmissä tungetaan aluskasvia joka paikkaan.. ;D
Jos ja kun tulee näitä kerääjäkasvikylvöjä olemaan, niin olisi kiva kuulla sitten jatkossa, että miten kävi...
-
Rahaa kannattaa seurata, ei välttämättä sitä mitä viljelijä saa korvauksena,
vaan missä se massi liikkuu, kun ruvetaan laajasti harrastamaan toimenpidettä.
Vaikkapa miljoona hehtaaria kerääjäkasveja, jos valkoapilaa riittää 2 kg/ha, se on jo
2 miljoonaa kiloa apilansiementä. Aika varmaa on, että jo muutama vuosi
sitten on joku tiennyt laittavansa rahaa poikimaan, ja siemenvarastot
valmiina haasteeseen.
Sitten muutaman vuoden päästä on tulolähde kaluttu, ja uutta matoa koukkuun.
Mitäpä näemme vuonna 2020 ?
-SS-
-
Rahaa kannattaa seurata, ei välttämättä sitä mitä viljelijä saa korvauksena,
vaan missä se massi liikkuu, kun ruvetaan laajasti harrastamaan toimenpidettä.
Vaikkapa miljoona hehtaaria kerääjäkasveja, jos valkoapilaa riittää 2 kg/ha, se on jo
2 miljoonaa kiloa apilansiementä. Aika varmaa on, että jo muutama vuosi
sitten on joku tiennyt laittavansa rahaa poikimaan, ja siemenvarastot
valmiina haasteeseen.
Sitten muutaman vuoden päästä on tulolähde kaluttu, ja uutta matoa koukkuun.
Mitäpä näemme vuonna 2020 ?
-SS-
Pakolisen nurmi viljelyn kasvitiloilla.
-
Vesien kierrättämiseen liittyvää tulee varmaankin jossain vaiheessa, kun nytkin pystyy saamaan tukiaisia säätöojituksista ja säätöojitusten vesien kierrättämiseen.
Vihreilyt siirretään sitten kätevästi perusosiin, et "saa" sitten ilman lisäosia pakolla kylvää kerääjäkasveja,sun muita viheraloja, kun tarpeeksi isot alat kylvetään nyt satasen toivossa. :)
-
Rahaa kannattaa seurata, ei välttämättä sitä mitä viljelijä saa korvauksena,
vaan missä se massi liikkuu, kun ruvetaan laajasti harrastamaan toimenpidettä.
Vaikkapa miljoona hehtaaria kerääjäkasveja, jos valkoapilaa riittää 2 kg/ha, se on jo
2 miljoonaa kiloa apilansiementä. Aika varmaa on, että jo muutama vuosi
sitten on joku tiennyt laittavansa rahaa poikimaan, ja siemenvarastot
valmiina haasteeseen.
Sitten muutaman vuoden päästä on tulolähde kaluttu, ja uutta matoa koukkuun.
Mitäpä näemme vuonna 2020 ?
-SS-
Ja lopuksi vielä salaliittoteriat kehiin...
-
Miten pelkkä raiheinä käyttäytyy aluskasvustona? ja millaisia määriä sitä uskaltaa laittaa viljan alle? eli kuin pienellä määrällä sieltä nousee vielä jotain, et loppusyksyllä olis sellainen tasainen vihriä kasvusto. Viljasta läpi tunkevaa kun ei kehtais kasvattaa, kun puinti kuitenkin olis suotavaa onnistua ilman isompia ongelmia.
Kun raiheinän kilohinta vähän toinen kuin seoksien, mut tietenkin kylvömäärät sit ratkaisee todellisen ha kustannuksen.
-
Ilman kustannuksia ja tukea versio toteutuu luomussa. Aina sinne jotain vihreää nousee, pyytämättä.
-
Nyt pitäis jo olla tietoa kerääjäkasvin sienenkustannuksista eri vaihtoehdoilla, että osais tehdä päätöksiä. Jotta tästä ei tulisi liian hyvää bisnestä, voipi hallinto määrätä, kuinka paljon siementä per/ ha pitää vähintään kylvää.
-
Pitkän pohdinnan päätteeksi hoidan kerääjäkasvit niin että ostan 1900€ alv0 piensiemen levittimen ja pistän sen kylvötraktorin nokkaan. Sillä heittelen esimerkiksi valkoapilan 3 metriin ja jyrään kylvökoneella päältä. Ensin meinasin kimppakonetta mutta kylvöaikaan tuntuu muutenkin kuin piru näykkisi persuuksista kun vehkeet hajoaa joten siinä olisi välirikko lähellä.
80% kasvipeitteisyys kohdentamisalueella ja kerääjäkasvit suurimalle osalle viljoja.
-
mimmosen levittimen meinasit ostaa? ootko tutkinu mikä merkki hyvä ja toimii. määrät on pieniä mitä levitetään. jos hehtaarille menee 5 kg niin sadan metrin matkalle saisi lentää äkkiäpäässälaskien n. 150 grammaa.
kyllä toi itelläkin varmaan olis järkevin. piensiemenlaatikko maksaa rapidiin omaisuuksia ja viskoilla jälkeenpäin ajaen joutuu ajaan tosi tiheään. sähköllä noi toimii sit ja hyttiin joku nappi millä käynnistetään ainaku päisteella kone laskettu.
-
Pitkän pohdinnan päätteeksi hoidan kerääjäkasvit niin että ostan 1900€ alv0 piensiemen levittimen ja pistän sen kylvötraktorin nokkaan. Sillä heittelen esimerkiksi valkoapilan 3 metriin ja jyrään kylvökoneella päältä. Ensin meinasin kimppakonetta mutta kylvöaikaan tuntuu muutenkin kuin piru näykkisi persuuksista kun vehkeet hajoaa joten siinä olisi välirikko lähellä.
80% kasvipeitteisyys kohdentamisalueella ja kerääjäkasvit suurimalle osalle viljoja.
Muista sitten, että syysviljoilla kilahtaa joka toinen vuosi kerääjäkasveista pois, jollet sitten ala harrastaa meikäläisen tapaan lokakuun kylvöjä ? Tuo kylvölaite vie jo parinkymmenen hehtaarin kerääjäkasvituet.
Itse ajattelin koettaa ilman mitään toimenpidesitoumuksia, omaksi kiinnostukseksi. Esimerkiksi jos kerääjäkasvin saa kylvää viimeistään 15.08, voisi syysrapsin kylvön yhteydessä tehtävä kerääjäheinän ripottelu olla mahdollinen ottaa samalta kesältä kerääjäkasvituki, rypsin tuotantotuki ja kasvipeitteisyys. Sitten alkukeväästä Focus tai vastaava, ja siitä viikon pari päästä raiheinät sekaan, ja TAAS kerääjäkasvituki kilisee.
Olisi jo oikein pro-viljelyä tämmöinen.
-SS-
-
Miten olette ajatelleet tehdä rikkojen torjunnan jos kylvää kerääjän satokasvin kylvön yhteydessä?
Heinät kuolee hukkisaineisiin ja apila kaikkeen muuhun, vai?
-
Miten olette ajatelleet tehdä rikkojen torjunnan jos kylvää kerääjän satokasvin kylvön yhteydessä?
Heinät kuolee hukkisaineisiin ja apila kaikkeen muuhun, vai?
Hukkis kerää myös tehokkaasti ravinteita, ei ongelmaa.
Mutta lienee yleisempää puisutella siemenet vasta rikkaruiskutusten jälkeen.
Toisaalta, hukkakaura lienee ongelma vain Uudellamaalla ja Varsinais-Suomen eteläosissa. Siellä ei taida koko kerääjäkasvitoimenpoide saada suurta suosiota. Kun on syysviljojen laajaa viljelyä myös.
-SS-
-
Miten olette ajatelleet tehdä rikkojen torjunnan jos kylvää kerääjän satokasvin kylvön yhteydessä?
Heinät kuolee hukkisaineisiin ja apila kaikkeen muuhun, vai?
Apilapitoinen heinä alle kevätviljoille, yksi vaihto ehto esim.premium Classic sx ja mcpa
-
Miten olette ajatelleet tehdä rikkojen torjunnan jos kylvää kerääjän satokasvin kylvön yhteydessä?
Heinät kuolee hukkisaineisiin ja apila kaikkeen muuhun, vai?
Apilapitoinen heinä alle kevätviljoille, yksi vaihto ehto esim.premium Classic sx ja mcpa
Pohjavesialueet eivät oikein tuota MCPA:ta hyväksy.
-SS-
-
Mcpa ei tosiaan käy pohjavesialueelle.
Apila voi ottaa nokkiin jos käyttää ilman mcpa ta pelkkää premiumia.
-
Apilapitoinen heinä alle kevätviljoille, yksi vaihto ehto esim.premium Classic sx ja mcpa
Premiumin ohjeessa on "Ruiskutettaessa suojaviljaa, on viljan oltava tasaisesti orastunutta", "apilassa vähintään yksi kolmilehdykkäinen lehti".
Viottaako tuo siis suojaviljaa herkästi? Lähinnä sitä räknään, että onko toivoa saada suurimokelpoista kauraa suojaviljasta.
-
Apilapitoinen heinä alle kevätviljoille, yksi vaihto ehto esim.premium Classic sx ja mcpa
Premiumin ohjeessa on "Ruiskutettaessa suojaviljaa, on viljan oltava tasaisesti orastunutta", "apilassa vähintään yksi kolmilehdykkäinen lehti".
Viottaako tuo siis suojaviljaa herkästi? Lähinnä sitä räknään, että onko toivoa saada suurimokelpoista kauraa suojaviljasta.
Oletan, että parempi vaihtoehto on kylvää vasta rikkaruiskutusten jälkeen. Miksi varta vasten rakentaisi sato- sekä rikkakasviriskin toimenpiteeseen, kun valvontariski ja puintiajan riski ovat jo valmiina olemassa ? Toisaalta, suurin osa kerääjäkasvineuvonnasta muutenkin tulee sellaisesta viljelystä, jossa ei käytetä herbisidejä, eli voisihan sitäkin koettaa, apila peittäisi rikkakasvit ?
E: korjattu lauserakennetta vähemmän oudoksi
-SS-
-
Apilapitoinen heinä alle kevätviljoille, yksi vaihto ehto esim.premium Classic sx ja mcpa
Premiumin ohjeessa on "Ruiskutettaessa suojaviljaa, on viljan oltava tasaisesti orastunutta", "apilassa vähintään yksi kolmilehdykkäinen lehti".
Viottaako tuo siis suojaviljaa herkästi? Lähinnä sitä räknään, että onko toivoa saada suurimokelpoista kauraa suojaviljasta.
Oletan, että parempi vaihtoehto on kylvää vasta rikkaruiskutusten jälkeen. Miksi varta vasten rakentaisi sato- sekä rikkakasviriskin toimenpiteeseen, kun valvontariski ja puintiajan riski ovat jo valmiina olemassa ? Toisaalta, suurin osa kerääjäkasvineuvonnasta muutenkin tulee sellaisesta viljelystä, jossa ei käytetä herbisidejä, eli voisihan sitäkin koettaa, apila peittäisi rikkakasvit ?
E: korjattu lauserakennetta vähemmän oudoksi
-SS-
Siksi, jos ei ole erillistä heinänkylvölaitetta, eikä jaksa kävellä 15 ha / 150 kg käsiviskalla. Sijoituskylvimen heinänsiemenlaatikosta suoraan on ainoa vaihtoehto(?). Edellinen "kaura suojaviljana VLN:lle" kokeilu ilman rikkatorjuntaa onnistui hyvin muutama vuosi sitten. Ohdaketta ja valvattia hiukan oli kauravuonna kiusana, mutta toisena (eli. 1.VLN-vuonna) apila otti jo täyden vallan. Nyt lohkoksi on tulossa rikkapitoisempi kappale.
-
1) Siksi, jos ei ole erillistä heinänkylvölaitetta, eikä jaksa kävellä 15 ha / 150 kg käsiviskalla.
2) Sijoituskylvimen heinänsiemenlaatikosta suoraan on ainoa vaihtoehto(?).
3)Edellinen "kaura suojaviljana VLN:lle" kokeilu ilman rikkatorjuntaa onnistui hyvin
4)Nyt lohkoksi on tulossa rikkapitoisempi kappale.
1) .. 3) , viittaa siihen, että voit tehdä niin kuin ennenkin.
4) Suoritat kasvinsuojelun ja otat riskin, kyse on vain yhdestä vuodesta, ja tuki on kauratonnin suuruinen jo valmiiksi
-SS-
-
Apilapitoinen heinä alle kevätviljoille, yksi vaihto ehto esim.premium Classic sx ja mcpa
Premiumin ohjeessa on "Ruiskutettaessa suojaviljaa, on viljan oltava tasaisesti orastunutta", "apilassa vähintään yksi kolmilehdykkäinen lehti".
Viottaako tuo siis suojaviljaa herkästi? Lähinnä sitä räknään, että onko toivoa saada suurimokelpoista kauraa suojaviljasta.
Ei ole ollut ongelmia tuolla sx mcpa seoksella. Rikkaruiskutus menee myöhäisemmäksi, et apila on ohjeen mainitsemassa kasvuvaiheessa. Timotei,nata,apila seos ollut alla ja pääkasvia ohra, kun olen tuota seosta käyttänyt rikkojen torjunnassa.
-
Apilapitoinen heinä alle kevätviljoille, yksi vaihto ehto esim.premium Classic sx ja mcpa
Premiumin ohjeessa on "Ruiskutettaessa suojaviljaa, on viljan oltava tasaisesti orastunutta", "apilassa vähintään yksi kolmilehdykkäinen lehti".
Viottaako tuo siis suojaviljaa herkästi? Lähinnä sitä räknään, että onko toivoa saada suurimokelpoista kauraa suojaviljasta.
Kait tuo suojavijan tasaisuus on enemmänkin sen suojattavan kannalta -> eli siihen apilaan/heinään ei tule niin suurta annosta. Kauran pitäisi kyllä kestää, ei ongelmaa. (Jos kysy ei olisi suojaviljasta sille saisi ruiskuttaa isomman annoksen... eli kyllä se vilja sen kestää)
-
Tässä on myös harkinnassa että kylväisi osan kerääjäkasveista vasta ruiskutuksen yhdeydessä. Köyhän talon poikana peritty ruiskuni on vain 15 metrinen ja apila tailaa lentää juuri ja juuri noihin lukemiin. En usko että se haittaa jos kerääjäkasvi on vähän harvempaa ruiskutusurin keskivaiheilla. Nämä ovat multamaita joihin nousee aina vesi keväällä ja kosteutta riittää kuivinakin vuosina.
Noh, ehkä huomenna Hämeenlinnassa lisäinfoa koulutuksesta. "ympäristökorvausjästelmä - mitä uutta tulevalle kasvukaudelle?" sekä "alus ja kerääjäkasveja parantamaan pellon kasvukuntoa"
-
Mitenkö tää kerääjäkasvi toimii suorakylvössä? Aattelin että jos kylvää apilan piensiemen laatikosta kylvön yhteydessä ja antaisi sen olla vuodesta toiseen siellä aluskasvina, vai valtaako se paikkansa viljalta? Joo tiedetään että täytyy kylvää ehtojen mukaan joka vuosi uudestaan mutta jos nyt vaan tekis näin. Onko ajatus ihan päätön?
-
Mitenkö tää kerääjäkasvi toimii suorakylvössä? Aattelin että jos kylvää apilan piensiemen laatikosta kylvön yhteydessä ja antaisi sen olla vuodesta toiseen siellä aluskasvina, vai valtaako se paikkansa viljalta? Joo tiedetään että täytyy kylvää ehtojen mukaan joka vuosi uudestaan mutta jos nyt vaan tekis näin. Onko ajatus ihan päätön?
Sää alat tajuta koko tän kupletin juonen. Ajatus on loistava varsinkin jos valkoapila on monivuotista. :)
-
Mitenkö tää kerääjäkasvi toimii suorakylvössä? Aattelin että jos kylvää apilan piensiemen laatikosta kylvön yhteydessä ja antaisi sen olla vuodesta toiseen siellä aluskasvina, vai valtaako se paikkansa viljalta? Joo tiedetään että täytyy kylvää ehtojen mukaan joka vuosi uudestaan mutta jos nyt vaan tekis näin. Onko ajatus ihan päätön?
Kerääjä pitää lopettaa viimeistään keväällä.. Kuka sen sitten tulee tarkastamaan onko niin tehty en tiedä.. Varmasti ainakin siementen ostokuitti tulisi esittää jos tarkastuksessa epäillään, että turhaa työtä ei ole tehty joka vuosi. ;D
-
Noh, ei muutakuin onnea matkaan, saada se vilja sieltä apileikosta ylös keväällä suorakylväen.. :)
Ainakin täällä meidän nurkilla on joulukuun loppuun asti kaikella vihreällä kasvuaikaa, niin kun puit viljan pois ja annat apileikolle sitä myöten sen 4-5kk tilaa/aikaa painattaa menemään niin on muuten ihan varmasti ainakin 9 tonnari joka sieltä seasta keväällä nousee...
-
Tuli toisessa yhteydessä esiin apilan ominaisuudet. Apila on luonteeltaan pioneerikasvi. Tästä seuraa, että se kasvaa parhaiten ravinteiltaan vaatimattomassa maassa. Erään viljelijän kokemuksien mukaan korkea ph aiheuttaa apilan taantumisen. 6,3 kasvaa vielä ok, 6,5 selvästi heikentynyt, 7 ja apila ei enää juurikaan kasva. Tällaisilla ainakin yli 6,5 tasoilla kannattaisi jättää apilat pois kerääjäkasveista ja käyttää vain raiheiniä. Jossain yhteydessä sanottiin, että kasvustoa tulee olla tasaisesti, joten huono apila ei ehkä täyttäisi vaatimuksia, vaikka osoittaisi sitä kylvetyn.
Sitä paitsi on toki turhaa käyttää rahaa siemeniin, jotka kasvavat huonosti tai ei ollenkaan.
Tuo apilan säilyttäminen ylivuotisena viljakasvustossa on puna-apilalla tuhoon tuomittu. Minulla epäonnistui apilan lopettaminen keväällä, ja pellolla kasvoi seuraavana vuonna lähes pelkkää puna-apilaa.
Valkoapila on sen verran lyhytkasvuisempaa, että saattaisi onnistua. Siemenmäärä yksin kylvettynä on kyllä tosi pieni. Tästä ei ole minulla kokemuksia.
-
Tuli toisessa yhteydessä esiin apilan ominaisuudet. Apila on luonteeltaan pioneerikasvi. Tästä seuraa, että se kasvaa parhaiten ravinteiltaan vaatimattomassa maassa. Erään viljelijän kokemuksien mukaan korkea ph aiheuttaa apilan taantumisen. 6,3 kasvaa vielä ok, 6,5 selvästi heikentynyt, 7 ja apila ei enää juurikaan kasva. Tällaisilla ainakin yli 6,5 tasoilla kannattaisi jättää apilat pois kerääjäkasveista ja käyttää vain raiheiniä. Jossain yhteydessä sanottiin, että kasvustoa tulee olla tasaisesti, joten huono apila ei ehkä täyttäisi vaatimuksia, vaikka osoittaisi sitä kylvetyn.
Sitä paitsi on toki turhaa käyttää rahaa siemeniin, jotka kasvavat huonosti tai ei ollenkaan.
Tuo apilan säilyttäminen ylivuotisena viljakasvustossa on puna-apilalla tuhoon tuomittu. Minulla epäonnistui apilan lopettaminen keväällä, ja pellolla kasvoi seuraavana vuonna lähes pelkkää puna-apilaa.
Valkoapila on sen verran lyhytkasvuisempaa, että saattaisi onnistua. Siemenmäärä yksin kylvettynä on kyllä tosi pieni. Tästä ei ole minulla kokemuksia.
PH:t on siellä 6,3-7 paikkeilla ja ajatus olisi ollut juuri puna-apila sinne kylvää syvä juurisuuden takia, kuohkeuttaisi maata kun suorakylvöllä ja lietevaunulla sotketaan. Niin eli ylivuotisena valtaa keväällä kylvetyn ohran???
-
Kemikaali-viljelijää ei apila haitanne paitsi jos sen meinaa pitää aluskasvina. Pitää olla semmonen myrkky joka ei tapa mutta kiduttaa ;D
-
Ämpyilyn päätteeksi olen päättänyt hankkia pienen viskalevittimen ruiskutustraktorin nokalle. Joko Delimbe tai Lehner. Jos joku tietää ajaako Vistech tai Akpil Poplon (vai mikä se nyt oli) saman asian niin saatan harkita niitäkin, halpoja kun ovat. Vaan ei viitsisi halvinta mahdollistakaan hankkia jos sillä ei sitten tee mitään. Viskallahan tulisi olemaan muutakin käyttöä esim. riistapeltojen perustamisessa.
Olen ajatellut laittaa pääasiassa Valkoapilaa mutta mietin että pitäisikö laittaa sekaan jotain muutakin. Alsike ilmeisesti itäisi varmemmin pintakylvönä että ehkä sitä ainakin sekaan mutta kannattaisiko laittaa jotain muutakin kuin apilaa. monet tuntuu laittavan raiheinää mutta itse en tajua mitä sillä saavutetaan (urpo kun olen) Onkohan kukaan kokeillut aluskasvina sinimailasta? Se kun olisi hyvä maanparantaja pitkine paakkujuurineen. Täällä etelässähän puinnit on yleensä siinä elo-syyskuun taitteessa ja monesti on kasvukelit vielä joulukuussa. (Tammikuussa 2014 olin kyntämässä kun kerran kelit sen salli ja oli vähän tiivistymiä ojien perkauksen jäljiltä)
-
(http://www.farmit.net/sites/default/files/news_body_image/545vesiheina.jpeg)
Tämä aluskasvi on erittäin peittävä, tulee automaattisesti kun ruiskuttaa Cantorilla.
En tiedä, käykö kerääjäkasviksi, mutta vahva kasvusto oli syksyllä.
-SS-
-
Vesiheinääkö tuo on?
...onhan se heinä.... ???
-
Yrttikirjallisuudesta lainattua:
Kerääjäkasvina
Jos vesiheinä kasvaa hyvin, voi olla tyytyväinen maan laadun suhteen. Se ilmentää humuspitoista viljavaa maaperää, jossa on riittävästi ravinteita. Vesiheinä haihduttaa maasta liiallista kosteutta ja käyttää liialliset nitraatit omaan kasvuunsa.
Elintarvike- ja rehukäyttö
Pihatähtimö on mieto salaattikasvi, joka sopii myös erilaisiin kasvismuhennoksiin. Lisäksi sitä voi kuivata ja jauhaa viherjauheisiin. Pihatähtimö sisältää melko paljon rautaa, ja sitä käytetäänkin anemian torjumiseen mm. sioilla, jotka pitävät kovasti sen mausta. Samoin vesiheinä on kanojen ja muiden siivekkäiden herkkua.
Lääkkeellinen käyttö
Pihatähtimöä on käytetty sisäisesti mm. hengitysteiden vaivoihin, reuman ja kihdin hoitoon, virtsatieoireisiin ja peräpukamiin sekä edistämään suoliston toimintaa. Ulkoisesti käytettynä kasvin puristemehu tai murskattu kasvi on tärkeä rohto haavojen, rohtumien ja ihottumien hoidossa. Ilmeisesti vaikuttavina aineina ovat pihatähtimön sisältämät pii ja kalium sekä rutiini. Kosmetiikassa pihatähtimöä voidaan käyttää mm. hauteisiin, naamioihin, kasvovesiin ja voiteisiin. Se sopii tuoreena kaikkiin ihon ärtymiin ja esim. väsyneille silmille ja kasvoille. Karheat kädet pehmenevät, kun niitä hieroo tuoreella pihatähtimöllä.
-SS-
-
Tosiaan, vesiheinäähän meillä kasvaisi ihan valmiiksi. Seurausta siitä kun useampana vuonna peräkkäin käyttetty Tooleria. Täksi vuodeksi kyllä vaihtuu mömmöt. :P ;D
-
Tosiaan, vesiheinäähän meillä kasvaisi ihan valmiiksi. Seurausta siitä kun useampana vuonna peräkkäin käyttetty Tooleria. Täksi vuodeksi kyllä vaihtuu mömmöt. :P ;D
Olen päätelly joo et Toolerissa ja Cantorissa on hivenlannosta nimenomaan vesiheinälle, ruppeaa vaan iloisemmin kasvamaan kun saa lääkettä ! :D
-SS-
-
tomahaukka eli starane sille toolerille kylkeen niin kuolee. ja resistenssit kans. mullakin on sen verta paikoin et menis varmaan kerääjäkasvista..
-
Raiheinät ovat tehokkaita ravinteiden kerääjiä. Lisäksi yksivuotisista parhaita maanparantajia. Esim persianapilan läpikasvuriski on kohtalaisen suuri. Puna-apilat ja mailaset parantavat maata kunnolla vasta toisena vuonna, jolloin juuristo vasta kehittyy kunnolla. Yksivuotisina viljeltäessä tärkein vaikutus on lisätä maahan humusta ja kerätä ravinteita talteen. Ei monivuotisten apiloiden typentuottoon kerääjäkasvina juurikaan kannata laskea. Mailaset, ruokonata ja puna-apilat ovat erinomaisia maanparantajia - toisena ja kolmantena vuonna. Siis viherlannoitusnurmessa. Toki jotain vaikutuksiakin maan rakenteeseen on, mutta ei kovin tehokkaita. Itse suorakylvöaikoina aloin pitää viherlannoitusvuosia ensin huonon viljan hinnan vuoksi, sittemmin, koska huomasin maanparannusvaikutuksia.
-
Raiheinät ovat tehokkaita ravinteiden kerääjiä. Lisäksi yksivuotisista parhaita maanparantajia. Esim persianapilan läpikasvuriski on kohtalaisen suuri. Puna-apilat ja mailaset parantavat maata kunnolla vasta toisena vuonna, jolloin juuristo vasta kehittyy kunnolla. Yksivuotisina viljeltäessä tärkein vaikutus on lisätä maahan humusta ja kerätä ravinteita talteen. Ei monivuotisten apiloiden typentuottoon kerääjäkasvina juurikaan kannata laskea. Mailaset, ruokonata ja puna-apilat ovat erinomaisia maanparantajia - toisena ja kolmantena vuonna. Siis viherlannoitusnurmessa. Toki jotain vaikutuksiakin maan rakenteeseen on, mutta ei kovin tehokkaita. Itse suorakylvöaikoina aloin pitää viherlannoitusvuosia ensin huonon viljan hinnan vuoksi, sittemmin, koska huomasin maanparannusvaikutuksia.
Suorakylvöllä pilattua maata ei korjaa kun jankkurointi.
-
Raiheinät ovat tehokkaita ravinteiden kerääjiä. Lisäksi yksivuotisista parhaita maanparantajia. Esim persianapilan läpikasvuriski on kohtalaisen suuri. Puna-apilat ja mailaset parantavat maata kunnolla vasta toisena vuonna, jolloin juuristo vasta kehittyy kunnolla. Yksivuotisina viljeltäessä tärkein vaikutus on lisätä maahan humusta ja kerätä ravinteita talteen. Ei monivuotisten apiloiden typentuottoon kerääjäkasvina juurikaan kannata laskea. Mailaset, ruokonata ja puna-apilat ovat erinomaisia maanparantajia - toisena ja kolmantena vuonna. Siis viherlannoitusnurmessa. Toki jotain vaikutuksiakin maan rakenteeseen on, mutta ei kovin tehokkaita. Itse suorakylvöaikoina aloin pitää viherlannoitusvuosia ensin huonon viljan hinnan vuoksi, sittemmin, koska huomasin maanparannusvaikutuksia.
Suorakylvöllä pilattua maata ei korjaa kun jankkurointi.
Paljoks pitäis olla suorakylvötuki , että alkaisi tukihaukka suorakylvää ?
Riittäiskö 150e/ha
-
Raiheinät ovat tehokkaita ravinteiden kerääjiä. Lisäksi yksivuotisista parhaita maanparantajia. Esim persianapilan läpikasvuriski on kohtalaisen suuri. Puna-apilat ja mailaset parantavat maata kunnolla vasta toisena vuonna, jolloin juuristo vasta kehittyy kunnolla. Yksivuotisina viljeltäessä tärkein vaikutus on lisätä maahan humusta ja kerätä ravinteita talteen. Ei monivuotisten apiloiden typentuottoon kerääjäkasvina juurikaan kannata laskea. Mailaset, ruokonata ja puna-apilat ovat erinomaisia maanparantajia - toisena ja kolmantena vuonna. Siis viherlannoitusnurmessa. Toki jotain vaikutuksiakin maan rakenteeseen on, mutta ei kovin tehokkaita. Itse suorakylvöaikoina aloin pitää viherlannoitusvuosia ensin huonon viljan hinnan vuoksi, sittemmin, koska huomasin maanparannusvaikutuksia.
Suorakylvöllä pilattua maata ei korjaa kun jankkurointi.
Paljoks pitäis olla suorakylvötuki , että alkaisi tukihaukka suorakylvää ?
Riittäiskö 150e/ha
80% kasvipeitteisyyden lisäks 100euroa plus orgaanisesta menetty 40euroa eli sellanen pauttiarallaa nippa nappa 120euroo riittäs. :)
-
Raiheinät ovat tehokkaita ravinteiden kerääjiä. Lisäksi yksivuotisista parhaita maanparantajia. Esim persianapilan läpikasvuriski on kohtalaisen suuri. Puna-apilat ja mailaset parantavat maata kunnolla vasta toisena vuonna, jolloin juuristo vasta kehittyy kunnolla. Yksivuotisina viljeltäessä tärkein vaikutus on lisätä maahan humusta ja kerätä ravinteita talteen. Ei monivuotisten apiloiden typentuottoon kerääjäkasvina juurikaan kannata laskea. Mailaset, ruokonata ja puna-apilat ovat erinomaisia maanparantajia - toisena ja kolmantena vuonna. Siis viherlannoitusnurmessa. Toki jotain vaikutuksiakin maan rakenteeseen on, mutta ei kovin tehokkaita. Itse suorakylvöaikoina aloin pitää viherlannoitusvuosia ensin huonon viljan hinnan vuoksi, sittemmin, koska huomasin maanparannusvaikutuksia.
Suorakylvöllä pilattua maata ei korjaa kun jankkurointi.
Puoliksi totta kyllä. Suorakylvetyt maat muuttuivat hämmentävän koviksi, ja veden sieto heikkeni pahoin. Kuitenkin ruokonadalla vahvistettu timotei - puna-apila viherlannoitusnurmi auttoivat tilannetta kohtalaisesti. Jos en olisi luomuun siirtynyt, olisin ehtinyt tutkia asiaa enemmän.
Jankkuri ensimmäisen vuoden viherlannoitusnurmeen tehtynä, ja ruokonadalla ja mailasella vahvistettuna olisi kyllä kova kuohkeutuspaukku. Aion kuitenkin toistaiseksi säästellä maata jankkurilta, ja kokeilla ensin muutaman vuoden pelkkien hyvien nurmien tehoa. Muutamana viime vuonna vat tulokset olleet hyviä. Jankkuri lienee hyvä kapine, mutta sillä on todella helppo tehdä myös pahoja virheitä.
-
Ämpyilyn päätteeksi olen päättänyt hankkia pienen viskalevittimen ruiskutustraktorin nokalle. Joko Delimbe tai Lehner. Jos joku tietää ajaako Vistech tai Akpil Poplon (vai mikä se nyt oli) saman asian niin saatan harkita niitäkin, halpoja kun ovat. Vaan ei viitsisi halvinta mahdollistakaan hankkia jos sillä ei sitten tee mitään. Viskallahan tulisi olemaan muutakin käyttöä esim. riistapeltojen perustamisessa.
Olen ajatellut laittaa pääasiassa Valkoapilaa mutta mietin että pitäisikö laittaa sekaan jotain muutakin. Alsike ilmeisesti itäisi varmemmin pintakylvönä että ehkä sitä ainakin sekaan mutta kannattaisiko laittaa jotain muutakin kuin apilaa. monet tuntuu laittavan raiheinää mutta itse en tajua mitä sillä saavutetaan (urpo kun olen) Onkohan kukaan kokeillut aluskasvina sinimailasta? Se kun olisi hyvä maanparantaja pitkine paakkujuurineen. Täällä etelässähän puinnit on yleensä siinä elo-syyskuun taitteessa ja monesti on kasvukelit vielä joulukuussa. (Tammikuussa 2014 olin kyntämässä kun kerran kelit sen salli ja oli vähän tiivistymiä ojien perkauksen jäljiltä)
Kuinkas levee ruisku sulla on? Kun noilla viskoilla ei montaa metriä heitellä...
-
Raiheinät ovat tehokkaita ravinteiden kerääjiä. Lisäksi yksivuotisista parhaita maanparantajia. Esim persianapilan läpikasvuriski on kohtalaisen suuri. Puna-apilat ja mailaset parantavat maata kunnolla vasta toisena vuonna, jolloin juuristo vasta kehittyy kunnolla. Yksivuotisina viljeltäessä tärkein vaikutus on lisätä maahan humusta ja kerätä ravinteita talteen. Ei monivuotisten apiloiden typentuottoon kerääjäkasvina juurikaan kannata laskea. Mailaset, ruokonata ja puna-apilat ovat erinomaisia maanparantajia - toisena ja kolmantena vuonna. Siis viherlannoitusnurmessa. Toki jotain vaikutuksiakin maan rakenteeseen on, mutta ei kovin tehokkaita. Itse suorakylvöaikoina aloin pitää viherlannoitusvuosia ensin huonon viljan hinnan vuoksi, sittemmin, koska huomasin maanparannusvaikutuksia.
Suorakylvöllä pilattua maata ei korjaa kun jankkurointi.
Puoliksi totta kyllä. Suorakylvetyt maat muuttuivat hämmentävän koviksi, ja veden sieto heikkeni pahoin. Kuitenkin ruokonadalla vahvistettu timotei - puna-apila viherlannoitusnurmi auttoivat tilannetta kohtalaisesti. Jos en olisi luomuun siirtynyt, olisin ehtinyt tutkia asiaa enemmän.
Jankkuri ensimmäisen vuoden viherlannoitusnurmeen tehtynä, ja ruokonadalla ja mailasella vahvistettuna olisi kyllä kova kuohkeutuspaukku. Aion kuitenkin toistaiseksi säästellä maata jankkurilta, ja kokeilla ensin muutaman vuoden pelkkien hyvien nurmien tehoa. Muutamana viime vuonna vat tulokset olleet hyviä. Jankkuri lienee hyvä kapine, mutta sillä on todella helppo tehdä myös pahoja virheitä.
Eikös suorakylvön pitäisi maan rakennetta parantaa, koska koneilla ajelu pellolla vähenee?
kysyy nimimerkki 1 vuosi suorakylvöä takana.
-
Raiheinät ovat tehokkaita ravinteiden kerääjiä. Lisäksi yksivuotisista parhaita maanparantajia. Esim persianapilan läpikasvuriski on kohtalaisen suuri. Puna-apilat ja mailaset parantavat maata kunnolla vasta toisena vuonna, jolloin juuristo vasta kehittyy kunnolla. Yksivuotisina viljeltäessä tärkein vaikutus on lisätä maahan humusta ja kerätä ravinteita talteen. Ei monivuotisten apiloiden typentuottoon kerääjäkasvina juurikaan kannata laskea. Mailaset, ruokonata ja puna-apilat ovat erinomaisia maanparantajia - toisena ja kolmantena vuonna. Siis viherlannoitusnurmessa. Toki jotain vaikutuksiakin maan rakenteeseen on, mutta ei kovin tehokkaita. Itse suorakylvöaikoina aloin pitää viherlannoitusvuosia ensin huonon viljan hinnan vuoksi, sittemmin, koska huomasin maanparannusvaikutuksia.
Suorakylvöllä pilattua maata ei korjaa kun jankkurointi.
Puoliksi totta kyllä. Suorakylvetyt maat muuttuivat hämmentävän koviksi, ja veden sieto heikkeni pahoin. Kuitenkin ruokonadalla vahvistettu timotei - puna-apila viherlannoitusnurmi auttoivat tilannetta kohtalaisesti. Jos en olisi luomuun siirtynyt, olisin ehtinyt tutkia asiaa enemmän.
Jankkuri ensimmäisen vuoden viherlannoitusnurmeen tehtynä, ja ruokonadalla ja mailasella vahvistettuna olisi kyllä kova kuohkeutuspaukku. Aion kuitenkin toistaiseksi säästellä maata jankkurilta, ja kokeilla ensin muutaman vuoden pelkkien hyvien nurmien tehoa. Muutamana viime vuonna vat tulokset olleet hyviä. Jankkuri lienee hyvä kapine, mutta sillä on todella helppo tehdä myös pahoja virheitä.
Eikös suorakylvön pitäisi maan rakennetta parantaa, koska koneilla ajelu pellolla vähenee?
kysyy nimimerkki 1 vuosi suorakylvöä takana.
Pitäis pitäis, ku jaksaa vaan odottaa että se maa kuivaa ennen kuin tunkee sinne. Vaíkeetahan se on kun naapurit suhaa jo viimesiään ja omat on viel märkiä :-X :-X :-X.
-
Suorakylvö on todella haastava laji. Pitää todellakin malttaa odottaa oikeaa olosuhdetta, ja joinakin vuosina oli pakko kylvää liian kosteaankin.
Kaikissa viljelytekniikoissa on omat ongelmansa. Suorakylvö vaatii aikansa, että maa oppii siihen. Sama on kyllä tilanne myös muissakin tekniikkamuutoksissa.
Näkisin, että muokkauskylvöissä tuo 10 - 20 cm pidetään väkisin kuohkeana. Ongelmat voivat virheellisin toimin muodostua lähinnä tuon kerroksen alapuolelle. Suorakylvössä, jos viljellään vain matalajuurisia viljoja, kuten itse aluksi tein, pellolle tulee n. 10 cm kerros, jossa multavuus ja kasvukunto on hyvä, sen alla maa on varsin kovaa, eikä pieniä juuria paljonkaan löydy muualta kuin madonrei'istä. Madot kyllä lisääntyvät. Siksi näkisin viherlannoitusnurmet hyvänä viljelykierrossa suorakylvössä. Tietysti myös muut syväjuuriset kasvit kierrossa auttavat. Siis ruis, syysvehnä, syysrypsi.
Jos kerääjäkasviksi sallitaan vaikkapa retikka, voisi se toimia erinomaisesti syvemmältä kuohkeuttavana, jolloin siitä saataisi paljon hyötyjä.
Maalajit ovat lisäksi oma asiansa.
Minulla oli suorakylvöjä aloitettaessa 2000- luvun alussa selviä kyntöanturoita muutamilla hankalammilla lohkoilla. 10 vuoden suorakylvöaikana ne ovat käytännössä hävinneet. Oliko syynä roudat, vl nurmet vai suorakylvö yksin, en tiedä, mutta positiivisia muutoksia tuli. Jos vielä viljelisin tavanomaisesti, olisin ehdottomasti suorakylväjä, mutta käyttäisin myös viherlannoitusnurmia syväjuurisin kasvein, syysviljoja ja kerääjäkasveja maan kunnossapitoon.
Jos muuten retikkaa tai vastaavaa ei erityisesti kielletä käyttämästä kerääjäkasvina, kai sitä voisi lisätä seokseen vähän. Minulla ei ole retikasta vielä kokemusta. Kiinnostaa kyllä tulevaisuudessa, että toimisiko kerääjäkasvien seassa.
Skn:hän kokeili retikkaa aiemmin, olisiko neuvoja?
-
Suorakylvö on todella haastava laji. Pitää todellakin malttaa odottaa oikeaa olosuhdetta, ja joinakin vuosina oli pakko kylvää liian kosteaankin.
Kaikissa viljelytekniikoissa on omat ongelmansa. Suorakylvö vaatii aikansa, että maa oppii siihen. Sama on kyllä tilanne myös muissakin tekniikkamuutoksissa.
Näkisin, että muokkauskylvöissä tuo 10 - 20 cm pidetään väkisin kuohkeana. Ongelmat voivat virheellisin toimin muodostua lähinnä tuon kerroksen alapuolelle. Suorakylvössä, jos viljellään vain matalajuurisia viljoja, kuten itse aluksi tein, pellolle tulee n. 10 cm kerros, jossa multavuus ja kasvukunto on hyvä, sen alla maa on varsin kovaa, eikä pieniä juuria paljonkaan löydy muualta kuin madonrei'istä. Madot kyllä lisääntyvät. Siksi näkisin viherlannoitusnurmet hyvänä viljelykierrossa suorakylvössä. Tietysti myös muut syväjuuriset kasvit kierrossa auttavat. Siis ruis, syysvehnä, syysrypsi.
Jos kerääjäkasviksi sallitaan vaikkapa retikka, voisi se toimia erinomaisesti syvemmältä kuohkeuttavana, jolloin siitä saataisi paljon hyötyjä.
Maalajit ovat lisäksi oma asiansa.
Minulla oli suorakylvöjä aloitettaessa 2000- luvun alussa selviä kyntöanturoita muutamilla hankalammilla lohkoilla. 10 vuoden suorakylvöaikana ne ovat käytännössä hävinneet. Oliko syynä roudat, vl nurmet vai suorakylvö yksin, en tiedä, mutta positiivisia muutoksia tuli. Jos vielä viljelisin tavanomaisesti, olisin ehdottomasti suorakylväjä, mutta käyttäisin myös viherlannoitusnurmia syväjuurisin kasvein, syysviljoja ja kerääjäkasveja maan kunnossapitoon.
Jos muuten retikkaa tai vastaavaa ei erityisesti kielletä käyttämästä kerääjäkasvina, kai sitä voisi lisätä seokseen vähän. Minulla ei ole retikasta vielä kokemusta. Kiinnostaa kyllä tulevaisuudessa, että toimisiko kerääjäkasvien seassa.
Skn:hän kokeili retikkaa aiemmin, olisiko neuvoja?
Mikä sai luomuun siirtymään?
-
Kerääjäkasveista on melkoisen hyvä kiteytys Tehoplus-hankkeen osalta kesällä valmistunut
dokumentti. Se on toteutettu täällä entisessä Vilja-Suomessa, ja siinä on ollut mukana
myös toisenlaisia viljelijöitä kuin TanskalainenMaajussi-luomuviljelijöitä.
KERÄÄJÄKASVIT – HYÖTYÄ VILJELIJÄLLE JA YMPÄRISTÖLLE
RIITTA LEMOLA, ELENA VALKAMA, TERHI SUOJALA-AHLFORS, HANNU KÄNKÄNEN,
EILA TURTOLA, JANNE HEIKKINEN JA KARI KOPPELMÄKI Tehoplus julkaisuja 6/2014
Kaikkein tärkein viesti oli kerääjäkasvin typensidonnan ja maanparannusvaikutuksen
tutkittu tehokkuus. Italianraiheinä oli tehokkain, jopa kuusi kertaa tehokkaampi kuin puhdasapilakasvusto.
"aluskasvina koko sen viljelyyn soveltuvalla pinta-alalla italianraiheinää, alenee kuormitus
alueella noin puoleen verrattuna tilanteeseen, jossa aluskasvia ei käytetä lainkaan.
Tehottomampia aluskasveja (westerwoldin- ja englanninraiheinä) käytettäessä
päästään noin 20 %:n typpikuormituksen vähenemiseen, kun taas apiloita käytettäessä
ei vaikutusta typpikuormitukseen ole lainkaan."
Seuraavat viesti myös olivat melko selvät:
- kylvövantaista menee liian syvään. Epätasainen kasvusto
- suositeltiin erilliskylvöä multaamalla tai putkesta varistavaa heinänsiemenlaatikkoa
- orasasteella pintaan kylvettyjen kerääjäkasvustojen itämättömyys rannikon savimailla
- apilan ruiskutukset satunnaisesti vioittivat apilaa
- hukkakauran ja muiden heinämäisten ongelmarikkakasvien torjunnan hankaluus, tämä
ongelmakohta huithapeloitiin vain, että "no voihan niitä leveälehtisiä kuitenkin torjua"
Laitan italianraiheinää kevätvehnälle kokeeksi. Ihan omin päin. Jos vaikka kevätkyntöäkin sitten...
Syysvehnälle luohoalueilla ei ole kerääjäkasville muuta vaihtoehtoa kuin kylväminen
PumaExtran jälkeen. Saas nähdä, se luoho kun ei kuole 100% vaan jää sinne edelleen
juuriheinäksi. Mutta saattaahan se luoho sitten ollakin paras käytännön kerääjäkasvi,
ei kuitenkaan tukikerääjäkasvi ?
-SS-
-
Suorakylvö on todella haastava laji. Pitää todellakin malttaa odottaa oikeaa olosuhdetta, ja joinakin vuosina oli pakko kylvää liian kosteaankin.
Kaikissa viljelytekniikoissa on omat ongelmansa. Suorakylvö vaatii aikansa, että maa oppii siihen. Sama on kyllä tilanne myös muissakin tekniikkamuutoksissa.
Näkisin, että muokkauskylvöissä tuo 10 - 20 cm pidetään väkisin kuohkeana. Ongelmat voivat virheellisin toimin muodostua lähinnä tuon kerroksen alapuolelle. Suorakylvössä, jos viljellään vain matalajuurisia viljoja, kuten itse aluksi tein, pellolle tulee n. 10 cm kerros, jossa multavuus ja kasvukunto on hyvä, sen alla maa on varsin kovaa, eikä pieniä juuria paljonkaan löydy muualta kuin madonrei'istä. Madot kyllä lisääntyvät. Siksi näkisin viherlannoitusnurmet hyvänä viljelykierrossa suorakylvössä. Tietysti myös muut syväjuuriset kasvit kierrossa auttavat. Siis ruis, syysvehnä, syysrypsi.
Jos kerääjäkasviksi sallitaan vaikkapa retikka, voisi se toimia erinomaisesti syvemmältä kuohkeuttavana, jolloin siitä saataisi paljon hyötyjä.
Maalajit ovat lisäksi oma asiansa.
Minulla oli suorakylvöjä aloitettaessa 2000- luvun alussa selviä kyntöanturoita muutamilla hankalammilla lohkoilla. 10 vuoden suorakylvöaikana ne ovat käytännössä hävinneet. Oliko syynä roudat, vl nurmet vai suorakylvö yksin, en tiedä, mutta positiivisia muutoksia tuli. Jos vielä viljelisin tavanomaisesti, olisin ehdottomasti suorakylväjä, mutta käyttäisin myös viherlannoitusnurmia syväjuurisin kasvein, syysviljoja ja kerääjäkasveja maan kunnossapitoon.
Jos muuten retikkaa tai vastaavaa ei erityisesti kielletä käyttämästä kerääjäkasvina, kai sitä voisi lisätä seokseen vähän. Minulla ei ole retikasta vielä kokemusta. Kiinnostaa kyllä tulevaisuudessa, että toimisiko kerääjäkasvien seassa.
Skn:hän kokeili retikkaa aiemmin, olisiko neuvoja?
Mikä sai luomuun siirtymään?
Luomuun siirtyminen on aika monivaiheinen juttu. Olin ennen koneurakointitöissä, mutta se lento sai loppua. Siinä saa tehdä työtä vuorotta, eikä silti meinaa saada rahoja riittämään. Heti kun jotain kertyi, hajosi joku isompi juttu tai piti taas investoida. Taksatkin täällä kilpailtiin piloille. Suorakylvö oli keino saada työt urakointiaikana vähenemään. Samalla oli tarkoitus saada maan rakenne paranemaan.
Kuten edellä mainitsin, oli suorakylvössä meidän mailla lieviä tai ajoittain sateisena vuonna isompiakin ongelmia. Piti alkaa miettiä, mitä tehdä. Kun suorakylvöön oli alettu, pyrin etsimään asiaan soveltuvia keinoja saada maan multavuutta paranemaan. Siksi viherlannoitukset. Muokkauksia en halunnut alkaa tehdä, silloinhan koko suorkylvön idea olisi mennyt. Muokkasin vain mahdolliset raiteet ja levitettävät ojamaat.
Muutamien seudun viljelijöiden kanssa keskusteltaessa kävi ilmi, että he olivat käyneet luomukurssit ja ottaneet sieltä käyttöön omaan tavanomaiseen viljelyyn sopivia keinoja. Siis viherlannoitus ja kerääjäkasvit. Tosin hieman eri muodossa, kuin nyt kerääjiä toteutetaan. Siispä itsekin luomukurssille hakemaan sieltä keinoja tavanomaisen viljelyn avuksi.
Kun kurssilla totesin, että olin jo alkanut toteuttaa joitakin luomukeinoja, aloin miettiä mahdollisuutta luomuun siirtymiseksi. Muutos luomuun oli oikeastaan aika pieni. Paikallisen neuvojan avulla teimme kannattavuuslaskelmat, jopa tarkoituksella pessimistiset. Kun laskelmat näyttivät selvän kannattavuuden, oli ongelmana enää vain oma asenne. Se olikin vaikeaa. Mutta kun tutustuin muutamien suurten tilojen siirtymiseen luomuun (2kpl yli 350ha:n tilaa), alkoi asennekin muuttua. Kun olin keskustellut toisen suurtilan omistajan kanssa, mitä tehdä, kun valvattia kasvaa eräällä pellolla. Hän totesi, että pitää yrittää katsoa toiseen suuntaan ohiajaessa.
Kun vielä muiden luomutuottajien kanssa mietimme valmiiksi keinot, miten pidetään kestorikat hallinnassa viljelykierron toimin, oli päätös kokeilla valmis. Luomukurssin loppumisesta sitoumuksen tekoon meni noin kuukausi. Voisi melkein sanoa, että hurahdin.
Luomu on hyvin pitkälle asennekysymys. Muutos merkitsi minulle siirtymistä viljanviljelijästä maanviljelijäksi. Nyt pyrin opettelemaan maan fysiologista, biologista sekä kemiallista toimintaa. Todella kiinnostavaa.
Talouden kannalta pystyn nykyisin tarkasti suunnittelemalla saamaan lähes saman tuloksen, kuin hulluina urakointivuosina. Nykyisin vain voin tehdä töitäni itse määräämääni tahtiin ja omaksi ja perheen hyväksi.
Nyt muutamien vuosien kokemuksella en usko, että minä enää palaisin tavanomaiseen viljelyyn. Nykyisin on enemmän aikaa perehtyä asioihin urakointien loputtua. Haasteita tässä kyllä riittää, ja kokeilun kautta pitää asiat opetella. Tosin myös alueen luomuviljelijöillä on hyvä yhteishenki, ja halu jakaa kokemuksia muiden luomuviljelijöiden kanssa. Ainakin täällä meillä päin.
Tulipa pitkä tarina, enkä silti osaa purkaa ajatusta täysin. Niin ja kyllä siitä suorakylvöstä on apua maan rakenteen kunnossapitoon. Maa on kuitenkin kovin monimutkainen juttu. Ei millään yksittäisellä keinolla saada asioita kerralla kuntoon. Kaikkien toimien pitää kohdistua siihen, miten maa voi paremmin. Mielestäni jos suorakylvölla saadaan aikaan viisi vuotta kehitystä parempaan, voidaan saavutus pilata yhdessä märässä syksyssä rypöen. Samoin kun maahan saadaan vaikkapa matoja lisääntymään, pitää myös madoille tehdä ruokaa. Kerääjäkasvit ja nurmet. (Pitää se aiheeseen sopiva viittauskin saada aikaan).
SS:n dokumentti kerääjäkasveista on erinomainen. Apila ei sido typpeä, sehän on typen tuottaja. Ei tosin ensimmäisenä vuonna. Sen ajatus lienee lisätä juurimassaa ja kerätä muita ravinteita. Luomussa tietysti tuottaa maahan typensitojabakteereja, ettei siemeniä aina olisi tarpeen ympätä. Yksivuotiset apilat keräävät muita ravinteita, paitsi ei typpeä. Siihen raiheinä on paras.
-
Luomu on hyvin pitkälle asennekysymys. Muutos merkitsi minulle siirtymistä viljanviljelijästä maanviljelijäksi.
Varmaan kannattavuus kuitenkin on kompensoitu tukien osalta jonkun verran, koska
kyseisten menetelmien käyttö ei ole millään tavalla kielletty tavanomaisessa viljelyssä ?
Juuri tästä kerääjäkasvitoimenpiteestä, kummasti vaan 100€ kerääjäkasvituki kiinnostaa
kylvämään ihan mitä tahansa vaan rikkaheinää, kunhan tuet tulee eikä ole liian työlästä.
Eikä mitään väliä, kerääkö vai ei, useimmat Tehoplus-tutkimuksessa eivät edes muuttaneet
lannoitustasoja, tämä pitää siis lukea, eivät havainneet syytä, miksi olisi pitänyt laskea niitä...
Siksi tuon ns. "asenteen" korostaminen kuulostaa - anteeksi nyt suorasukaisuuteni - hieman omahyväiseltä,
koska luonnon kannalta se maa voisi parhaiten luonnontilaisena, esim. suona tai metsänä,
eikä keinollisesti viljeltynä, eikö vain ? Minulla varmaan sitten on huono asenne, koska
väitän, että juurikaan yhtään hippua kerääjäkasvia ei Suomessa tavanomaisen viljelyn
pelloille ilmestyisi, jos ensi kaudella sitä satasta ei siitä hyvästä saisi.
"Asenteen" ottaminen mukaan keskusteluun on kuin väittely homeopatiasta ja sen
todennettavista vaikutuksista, jos "asenteesi" ei ole oikea, et voi havaita vaikutuksia, joten
et voi myöskään väittää, että niitä ei olisi, koska sinulla ei ole oikea asenne.
Niin, muuten kyllä Sinulla on asiallisimpia näkökulmia ollut tuohon luomuviljelyyyn, eikä
tuputusta , en ainakaan ole huomannut.
-SS-
-
Luomu on hyvin pitkälle asennekysymys. Muutos merkitsi minulle siirtymistä viljanviljelijästä maanviljelijäksi.
Varmaan kannattavuus kuitenkin on kompensoitu tukien osalta jonkun verran, koska
kyseisten menetelmien käyttö ei ole millään tavalla kielletty tavanomaisessa viljelyssä ?
Juuri tästä kerääjäkasvitoimenpiteestä, kummasti vaan 100€ kerääjäkasvituki kiinnostaa
kylvämään ihan mitä tahansa vaan rikkaheinää, kunhan tuet tulee eikä ole liian työlästä.
Eikä mitään väliä, kerääkö vai ei, useimmat Tehoplus-tutkimuksessa eivät edes muuttaneet
lannoitustasoja, tämä pitää siis lukea, eivät havainneet syytä, miksi olisi pitänyt laskea niitä...
Siksi tuon ns. "asenteen" korostaminen kuulostaa - anteeksi nyt suorasukaisuuteni - hieman omahyväiseltä,
koska luonnon kannalta se maa voisi parhaiten luonnontilaisena, esim. suona tai metsänä,
eikä keinollisesti viljeltynä, eikö vain ? Minulla varmaan sitten on huono asenne, koska
väitän, että juurikaan yhtään hippua kerääjäkasvia ei Suomessa tavanomaisen viljelyn
pelloille ilmestyisi, jos ensi kaudella sitä satasta ei siitä hyvästä saisi.
"Asenteen" ottaminen mukaan keskusteluun on kuin väittely homeopatiasta ja sen
todennettavista vaikutuksista, jos "asenteesi" ei ole oikea, et voi havaita vaikutuksia, joten
et voi myöskään väittää, että niitä ei olisi, koska sinulla ei ole oikea asenne.
Niin, muuten kyllä Sinulla on asiallisimpia näkökulmia ollut tuohon luomuviljelyyyn, eikä
tuputusta , en ainakaan ole huomannut.
-SS-
Mut jos asenne on Bauer, niin sitten voi vetää sen keskusteluun, eikö vain? ;D
-
Luomu on hyvin pitkälle asennekysymys. Muutos merkitsi minulle siirtymistä viljanviljelijästä maanviljelijäksi.
Varmaan kannattavuus kuitenkin on kompensoitu tukien osalta jonkun verran, koska
kyseisten menetelmien käyttö ei ole millään tavalla kielletty tavanomaisessa viljelyssä ?
Juuri tästä kerääjäkasvitoimenpiteestä, kummasti vaan 100€ kerääjäkasvituki kiinnostaa
kylvämään ihan mitä tahansa vaan rikkaheinää, kunhan tuet tulee eikä ole liian työlästä.
Eikä mitään väliä, kerääkö vai ei, useimmat Tehoplus-tutkimuksessa eivät edes muuttaneet
lannoitustasoja, tämä pitää siis lukea, eivät havainneet syytä, miksi olisi pitänyt laskea niitä...
Siksi tuon ns. "asenteen" korostaminen kuulostaa - anteeksi nyt suorasukaisuuteni - hieman omahyväiseltä,
koska luonnon kannalta se maa voisi parhaiten luonnontilaisena, esim. suona tai metsänä,
eikä keinollisesti viljeltynä, eikö vain ? Minulla varmaan sitten on huono asenne, koska
väitän, että juurikaan yhtään hippua kerääjäkasvia ei Suomessa tavanomaisen viljelyn
pelloille ilmestyisi, jos ensi kaudella sitä satasta ei siitä hyvästä saisi.
"Asenteen" ottaminen mukaan keskusteluun on kuin väittely homeopatiasta ja sen
todennettavista vaikutuksista, jos "asenteesi" ei ole oikea, et voi havaita vaikutuksia, joten
et voi myöskään väittää, että niitä ei olisi, koska sinulla ei ole oikea asenne.
Niin, muuten kyllä Sinulla on asiallisimpia näkökulmia ollut tuohon luomuviljelyyyn, eikä
tuputusta , en ainakaan ole huomannut.
-SS-
Mut jos asenne on Bauer, niin sitten voi vetää sen keskusteluun, eikö vain? ;D
Nii-in, miten voikaan semmoinen alumiinikamlokki tuoda niin paljon ravinteita,
jättimäisen positiivisia ravinnetaseita ja luomutaikaa ihan surkeankin pellon
päälle, kuivana kevätpäivänä ?
Ainoa tarkka homma on tietää, että on oltava lupapaperit siihenkin Asenteeseen nyt,
täydentävissä ehdoissa löytyy.
Muistettava myös on, että "Asenne" isolla aalla on se "Bauer", mutta "asenne" pienellä voi olla mitä vain
rikollisen huiiaamisen ja steinerilaisten haltijauskomusten välillä.
-SS-
-
Luomu on hyvin pitkälle asennekysymys. Muutos merkitsi minulle siirtymistä viljanviljelijästä maanviljelijäksi.
Varmaan kannattavuus kuitenkin on kompensoitu tukien osalta jonkun verran, koska
kyseisten menetelmien käyttö ei ole millään tavalla kielletty tavanomaisessa viljelyssä ?
Juuri tästä kerääjäkasvitoimenpiteestä, kummasti vaan 100€ kerääjäkasvituki kiinnostaa
kylvämään ihan mitä tahansa vaan rikkaheinää, kunhan tuet tulee eikä ole liian työlästä.
Eikä mitään väliä, kerääkö vai ei, useimmat Tehoplus-tutkimuksessa eivät edes muuttaneet
lannoitustasoja, tämä pitää siis lukea, eivät havainneet syytä, miksi olisi pitänyt laskea niitä...
Siksi tuon ns. "asenteen" korostaminen kuulostaa - anteeksi nyt suorasukaisuuteni - hieman omahyväiseltä,
koska luonnon kannalta se maa voisi parhaiten luonnontilaisena, esim. suona tai metsänä,
eikä keinollisesti viljeltynä, eikö vain ? Minulla varmaan sitten on huono asenne, koska
väitän, että juurikaan yhtään hippua kerääjäkasvia ei Suomessa tavanomaisen viljelyn
pelloille ilmestyisi, jos ensi kaudella sitä satasta ei siitä hyvästä saisi.
"Asenteen" ottaminen mukaan keskusteluun on kuin väittely homeopatiasta ja sen
todennettavista vaikutuksista, jos "asenteesi" ei ole oikea, et voi havaita vaikutuksia, joten
et voi myöskään väittää, että niitä ei olisi, koska sinulla ei ole oikea asenne.
Niin, muuten kyllä Sinulla on asiallisimpia näkökulmia ollut tuohon luomuviljelyyyn, eikä
tuputusta , en ainakaan ole huomannut.
-SS-
Mut jos asenne on Bauer, niin sitten voi vetää sen keskusteluun, eikö vain? ;D
Nii-in, miten voikaan semmoinen alumiinikamlokki tuoda niin paljon ravinteita,
jättimäisen positiivisia ravinnetaseita ja luomutaikaa ihan surkeankin pellon
päälle, kuivana kevätpäivänä ?
Ainoa tarkka homma on tietää, että on oltava lupapaperit siihenkin Asenteeseen nyt,
täydentävissä ehdoissa löytyy.
Muistettava myös on, että "Asenne" isolla aalla on se "Bauer", mutta "asenne" pienellä voi olla mitä vain
rikollisen huiiaamisen ja steinerilaisten haltijauskomusten välillä.
-SS-
Alumiinikamlokki? Mikäs se o??
-
Luomu on hyvin pitkälle asennekysymys. Muutos merkitsi minulle siirtymistä viljanviljelijästä maanviljelijäksi.
Varmaan kannattavuus kuitenkin on kompensoitu tukien osalta jonkun verran, koska
kyseisten menetelmien käyttö ei ole millään tavalla kielletty tavanomaisessa viljelyssä ?
Juuri tästä kerääjäkasvitoimenpiteestä, kummasti vaan 100€ kerääjäkasvituki kiinnostaa
kylvämään ihan mitä tahansa vaan rikkaheinää, kunhan tuet tulee eikä ole liian työlästä.
Eikä mitään väliä, kerääkö vai ei, useimmat Tehoplus-tutkimuksessa eivät edes muuttaneet
lannoitustasoja, tämä pitää siis lukea, eivät havainneet syytä, miksi olisi pitänyt laskea niitä...
Siksi tuon ns. "asenteen" korostaminen kuulostaa - anteeksi nyt suorasukaisuuteni - hieman omahyväiseltä,
koska luonnon kannalta se maa voisi parhaiten luonnontilaisena, esim. suona tai metsänä,
eikä keinollisesti viljeltynä, eikö vain ? Minulla varmaan sitten on huono asenne, koska
väitän, että juurikaan yhtään hippua kerääjäkasvia ei Suomessa tavanomaisen viljelyn
pelloille ilmestyisi, jos ensi kaudella sitä satasta ei siitä hyvästä saisi.
"Asenteen" ottaminen mukaan keskusteluun on kuin väittely homeopatiasta ja sen
todennettavista vaikutuksista, jos "asenteesi" ei ole oikea, et voi havaita vaikutuksia, joten
et voi myöskään väittää, että niitä ei olisi, koska sinulla ei ole oikea asenne.
Niin, muuten kyllä Sinulla on asiallisimpia näkökulmia ollut tuohon luomuviljelyyyn, eikä
tuputusta , en ainakaan ole huomannut.
-SS-
Mut jos asenne on Bauer, niin sitten voi vetää sen keskusteluun, eikö vain? ;D
Nii-in, miten voikaan semmoinen alumiinikamlokki tuoda niin paljon ravinteita,
jättimäisen positiivisia ravinnetaseita ja luomutaikaa ihan surkeankin pellon
päälle, kuivana kevätpäivänä ?
Ainoa tarkka homma on tietää, että on oltava lupapaperit siihenkin Asenteeseen nyt,
täydentävissä ehdoissa löytyy.
Muistettava myös on, että "Asenne" isolla aalla on se "Bauer", mutta "asenne" pienellä voi olla mitä vain
rikollisen huiiaamisen ja steinerilaisten haltijauskomusten välillä.
-SS-
Alumiinikamlokki? Mikäs se o??
Se on semmonen alumiininen vedenkerääjä-putkilokasvi, jossa kulkee jokivettä sisällä. Voi et sä oot hidas. ;D ;D
E: laitettu "kerääjä", tuohon, pysytään nyt aiheessa, kumminkin.
-SS-
-
Luomu on hyvin pitkälle asennekysymys. Muutos merkitsi minulle siirtymistä viljanviljelijästä maanviljelijäksi.
Varmaan kannattavuus kuitenkin on kompensoitu tukien osalta jonkun verran, koska
kyseisten menetelmien käyttö ei ole millään tavalla kielletty tavanomaisessa viljelyssä ?
Juuri tästä kerääjäkasvitoimenpiteestä, kummasti vaan 100€ kerääjäkasvituki kiinnostaa
kylvämään ihan mitä tahansa vaan rikkaheinää, kunhan tuet tulee eikä ole liian työlästä.
Eikä mitään väliä, kerääkö vai ei, useimmat Tehoplus-tutkimuksessa eivät edes muuttaneet
lannoitustasoja, tämä pitää siis lukea, eivät havainneet syytä, miksi olisi pitänyt laskea niitä...
Siksi tuon ns. "asenteen" korostaminen kuulostaa - anteeksi nyt suorasukaisuuteni - hieman omahyväiseltä,
koska luonnon kannalta se maa voisi parhaiten luonnontilaisena, esim. suona tai metsänä,
eikä keinollisesti viljeltynä, eikö vain ? Minulla varmaan sitten on huono asenne, koska
väitän, että juurikaan yhtään hippua kerääjäkasvia ei Suomessa tavanomaisen viljelyn
pelloille ilmestyisi, jos ensi kaudella sitä satasta ei siitä hyvästä saisi.
"Asenteen" ottaminen mukaan keskusteluun on kuin väittely homeopatiasta ja sen
todennettavista vaikutuksista, jos "asenteesi" ei ole oikea, et voi havaita vaikutuksia, joten
et voi myöskään väittää, että niitä ei olisi, koska sinulla ei ole oikea asenne.
Niin, muuten kyllä Sinulla on asiallisimpia näkökulmia ollut tuohon luomuviljelyyyn, eikä
tuputusta , en ainakaan ole huomannut.
-SS-
Mut jos asenne on Bauer, niin sitten voi vetää sen keskusteluun, eikö vain? ;D
Nii-in, miten voikaan semmoinen alumiinikamlokki tuoda niin paljon ravinteita,
jättimäisen positiivisia ravinnetaseita ja luomutaikaa ihan surkeankin pellon
päälle, kuivana kevätpäivänä ?
Ainoa tarkka homma on tietää, että on oltava lupapaperit siihenkin Asenteeseen nyt,
täydentävissä ehdoissa löytyy.
Muistettava myös on, että "Asenne" isolla aalla on se "Bauer", mutta "asenne" pienellä voi olla mitä vain
rikollisen huiiaamisen ja steinerilaisten haltijauskomusten välillä.
-SS-
Alumiinikamlokki? Mikäs se o??
Se on semmonen alumiininen vedenkerääjä-putkilokasvi, jossa kulkee jokivettä sisällä. Voi et sä oot hidas. ;D ;D
E: laitettu "kerääjä", tuohon, pysytään nyt aiheessa, kumminkin.
-SS-
;D ;D
-
Luomu on hyvin pitkälle asennekysymys. Muutos merkitsi minulle siirtymistä viljanviljelijästä maanviljelijäksi.
Varmaan kannattavuus kuitenkin on kompensoitu tukien osalta jonkun verran, koska
kyseisten menetelmien käyttö ei ole millään tavalla kielletty tavanomaisessa viljelyssä ?
Juuri tästä kerääjäkasvitoimenpiteestä, kummasti vaan 100€ kerääjäkasvituki kiinnostaa
kylvämään ihan mitä tahansa vaan rikkaheinää, kunhan tuet tulee eikä ole liian työlästä.
Eikä mitään väliä, kerääkö vai ei, useimmat Tehoplus-tutkimuksessa eivät edes muuttaneet
lannoitustasoja, tämä pitää siis lukea, eivät havainneet syytä, miksi olisi pitänyt laskea niitä...
Siksi tuon ns. "asenteen" korostaminen kuulostaa - anteeksi nyt suorasukaisuuteni - hieman omahyväiseltä,
koska luonnon kannalta se maa voisi parhaiten luonnontilaisena, esim. suona tai metsänä,
eikä keinollisesti viljeltynä, eikö vain ? Minulla varmaan sitten on huono asenne, koska
väitän, että juurikaan yhtään hippua kerääjäkasvia ei Suomessa tavanomaisen viljelyn
pelloille ilmestyisi, jos ensi kaudella sitä satasta ei siitä hyvästä saisi.
"Asenteen" ottaminen mukaan keskusteluun on kuin väittely homeopatiasta ja sen
todennettavista vaikutuksista, jos "asenteesi" ei ole oikea, et voi havaita vaikutuksia, joten
et voi myöskään väittää, että niitä ei olisi, koska sinulla ei ole oikea asenne.
Niin, muuten kyllä Sinulla on asiallisimpia näkökulmia ollut tuohon luomuviljelyyyn, eikä
tuputusta , en ainakaan ole huomannut.
-SS-
Toki kannattavuus on paljon tukien varassa. Kerääjäkasveja kyllä kokeilin tavanomaisessakin, mutta puinnin jälkeen. Kuten tässäkin ketjussa on esiin tullut, aiheuttivat kasvinsuojelun rajoitteet ongelmia aluskasviksi kylvön osalta. Kokeilin kyllä, mutta tuntui siltä ajoittain, että jos sai apilan selviämään, niin matarakin ainakin osittain selvisi. Myöhempi ruikutus ehkä olisi toiminut.
Siitä tulikin mieleen ne hetket klo 4-5 aamulla mcpa- höyryissä.... Ja ne kymppitonnit lannoitetta ja rahaa jotka menivät... Ei ole kovin ikävä.
Niin tuo asenne tarkoitti sitä, ettei se nyt niin kamalaa ole, jos joku valvatti pellolla kasvaa (Olisi muuten hyvä maanparannuskasvi,kun juurta katsoo). Ja sitäkin, että jos jossain pellolla syystä tai toisesta alus(kerääjä)kasvikasvaa satokasvin epäonnistuessa läpi.
Asennehan on vain asenne joka tapauksessa. Jos se on omahyväistä, niin olemme kai silloin omahyväisiä kukin omalla tavallamme. En myöskään uskokaan, etteikö luomukin aiheuta tiettyjä ongelmia ympäristölleen. Huonona asenteena pidän vain sellaista suhtautumista itseen tai toisiin, joka aiheuttaa tai jonka tarkoituksena on aiheuttaa vahinkoa.
Uskon kuitenkin, että kerääjäkasveja kannattaa viljellä joka tapauksessa myös tavanomaisessa viljelyssä. Tuo, että ajattelet joka tapauksessa kokeilla niitä, todistaa minusta hyvästä asenteesta ainakin niitä kohtaan.
-
Ranskassa kokeiltiin punanadan aluskasviviljelyä syysvehnälle syksyllä kylvettynä. Sadonalennus oli 8 tonnin satoisalla vehnälajikkeella 12%, 6-7 tonnin satoisilla lajikkeilla 7%. eli 960 ja 500 kg. sadonalennus oli tällainen, huolimatta siitä, että vihermassa oli pientä, heinän kasvunopeus massalla laskettuna oli vapaastikasvaneeseen verrattuna vain 12%
Niin, luohokaan ei näytä juuri miltään, ei varjosta, ja suurimman osan aikaa on vehnän alla. Silti, puiman säiliössä näkee selvästi, mistä on kysymys. Mielestäni kyse ei ole typpivarojen riittävyydestä vaan jostakin heinäkasvin juurien kemiallisesta taistelusta viljakasvin juurien kanssa, samoin kuin rikkaruohoilla on todettu tapahtuneen.
//Picard, D. (Auteur de correspondance), Ghiloufi, M., Saulas, P., De Tourdonnet, S. (2010). Does undersowing winter wheat with a cover crop increase competition for resources and is it compatible with high yield?. Field Crops Research, 15 (1), 9-18. DOI : 10.1016/j.fcr.2009.09.017
-SS-
-
Lyhyellä tähtäyksellä sadon alenemaa saatiin myös tässä tutkimuksessa.
http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7BFB4ACB35-D059-4D14-8924-CD4D3B7A3D78%7D/72144
Pidemmällä aikavälillä kerääjäkasvit ovat jopa lisänneet satoa. Westervoldin raiheinää, jota tutkimuksen viimeisellä sivulla käytetään pidän kasvurytmiltään liian nopeana aluskasvikerääjäviljelyyn. Uskoisin Italianraiheinän toimivan paremmin. Sen hitaampi alkukehitys ei söisi niin paljon typpivaroja, ja totinen kerääminen alkaisi vasta puinnin jälkeen. Toki luulen, että kaikki vaikuttaa kaikkeen. Varmasti toisinaan tulee alenemia satoihin, toisinaan parannuksia. On harmi, että kotimainen maatalousalan tutkimus on pitkälle siirretty viljelijöiden kokeilujen varaan. Keskitettyä, pitkäjänteistä tieteellistä tutkimusta tehdään meillä ihan liian vähän.
-
Menisikö niin että kun kylvää pääkasvia tarpeeksi tiheään esim.vehnää vähintään 300kg/ha niin kerääjien kasvu ennen puinteja pysyy hallinnassa.
-
Siemenkustannus+kylvökustannus, jos erikseen kylvetään+työkustannus+konekustannus, jos joku levitin pitää hommata+vielä sadon alenema =tekee varmasti vähintään sen satasen. No ei ne oo tyhmiä olleet siellä ymp.korvauksen valmistelutyöryhmässä, kun ovat osanneet laskea kuinka paljon pitää maksaa korvausta kerääjäkasvitoimenpiteestä, satanen on todellakin korvaus aiheutuneista kuluista ja sadon alenemasta, ei se todellakaan ole mikään rahasampo, niin kuin skänä ja monet muut kuvittelevat.
-
On vissiin kerääjäkasviaihe ammennetty tyhjiin toistaiseksi?
-
Jos porukka on kaivautunut kuoppiin odottamaan virkamiesten uutta hyökkäystä? ;D
Oikeesti porukka varmaan just venailee, että ehtoihin ja rahamääriin tulee tarkennuksia..
-
höpö höpö . syötti on nielaistu ja levitin tilattu.Vielä vähän siemeniä jostain ja sitten vaan odotellaan kevättä. Jos ei muuta niin saapahan naapuri makiat naurut kun meikä ajelee pytty keulalla pitkin vainioita ja syksyllä kirjaa kun lakoviljan puinti on yhtä xxttua. >:(
-
höpö höpö . syötti on nielaistu ja levitin tilattu.Vielä vähän siemeniä jostain ja sitten vaan odotellaan kevättä. Jos ei muuta niin saapahan naapuri makiat naurut kun meikä ajelee pytty keulalla pitkin vainioita ja syksyllä kirjaa kun lakoviljan puinti on yhtä xxttua. >:(
MUlle tulee Naturcomilta paketti jossa on pikalaidunta, valkoapilaa, riistaseosta, italianraiheinää ja hernettä.
Tukirahat ulos automaatista. 8)
-
höpö höpö . syötti on nielaistu ja levitin tilattu.Vielä vähän siemeniä jostain ja sitten vaan odotellaan kevättä. Jos ei muuta niin saapahan naapuri makiat naurut kun meikä ajelee pytty keulalla pitkin vainioita ja syksyllä kirjaa kun lakoviljan puinti on yhtä xxttua. >:(
MUlle tulee Naturcomilta paketti jossa on pikalaidunta, valkoapilaa, riistaseosta, italianraiheinää ja hernettä.
Tukirahat ulos automaatista. 8)
Tänään Kuminan viljelypäivillä Riihimäellä Pauli Pethman sanoi että kasvipeitteisyystukea ei voisi saada yhdessä kerääjäkasvituen kanssa. Jos näin on, mielenkiinto kerääjäkasviin pienenee merkittävästi. Kannattaa ehkä odottaa vielä siementilausten kanssa...
Hallinto huomaa mokanneensa ja perunee tukiautomaatin?
-
höpö höpö . syötti on nielaistu ja levitin tilattu.Vielä vähän siemeniä jostain ja sitten vaan odotellaan kevättä. Jos ei muuta niin saapahan naapuri makiat naurut kun meikä ajelee pytty keulalla pitkin vainioita ja syksyllä kirjaa kun lakoviljan puinti on yhtä xxttua. >:(
MUlle tulee Naturcomilta paketti jossa on pikalaidunta, valkoapilaa, riistaseosta, italianraiheinää ja hernettä.
Tukirahat ulos automaatista. 8)
Tänään Kuminan viljelypäivillä Riihimäellä Pauli Pethman sanoi että kasvipeitteisyystukea ei voisi saada yhdessä kerääjäkasvituen kanssa. Jos näin on, mielenkiinto kerääjäkasviin pienenee merkittävästi. Kannattaa ehkä odottaa vielä siementilausten kanssa...
Hallinto huomaa mokanneensa ja perunee tukiautomaatin?
Juu,kiittäkää SKN:ää. Virkamiehet lukee agronettiä ja tajusivat että jos kovin moni alkaa kasaamaan skänän lailla tukia, ei rahat riitä mihinkään, tulee liian hyvä sydeemi. Ois skänä vaan pitäny mölyt mahassaan ja toteuttanut suunnitelmansa kaikessa hiljaisuudessa,se olis ollu itelleenkin parasta.
-
Olen tässä jo kotvasen aikaa tutkaillut eurodirektiivejä jotka muodostavat pohjan ohjelmakaudelle ja niissä kyllä selvästi sanotaan, että jäsenmaiden on huolehdittava siitä, että yhdestä toimenpiteestä ei saisi saada ansiottomasti useita päällekkäisiä korvauksia.
Samoin löytyi pykäliä, joissa kielletään jonkin toimenpiteen toteuttaminen vastoin sen alkuperäistä tarkoitusta; tällä viitataan mm. lannoitusrajojen ylitykseen lohkokohtaisesti, mikä ei ole ollut tarkoitus. koko tilaa koskevassa ravinnetoimenpiteessä.
Lopuksi pelkoihin kaikkien tilatukien tai viherryttämisen ehtojen kiristämiseen ympäristösitoumusten tasolle. Direktiivi toteaa, että ympäristositoumusten korvattavat toimenpiteet on mitoitettava tiukemmaksi kuin ns. perustaso; sitoumuksen täytyy perustua vapaaehtoisuuteen ja toimenpiteen pitää vaikuttaa ympäristöön perustasoa enemmän.
Suomalainen erikoisuus on pyrkiä rankaisemaan ympäristösitoumuksen ulkopuolelle jääviä kiristämällä juurikin täydentävien ehtojen lannoitusrajoja. Pitäisi alkaa olla jo valmista siellä ministeriössä, nitraattidirektiivi on ollut jo pitkään voimassa, mikä siinä niin vaikeaa on, sen 60 kg fosforin julkaisemisessa ? Sama lannan vastaanottokorvaus, sehän on täyspölhöltä päässyt aivopieru; sitä saa siis hakea vaan, jos sitoutuu olemaan käytännössä laittamatta muuta kuin salpietaria peltoon ?
-SS-
-
höpö höpö . syötti on nielaistu ja levitin tilattu.Vielä vähän siemeniä jostain ja sitten vaan odotellaan kevättä. Jos ei muuta niin saapahan naapuri makiat naurut kun meikä ajelee pytty keulalla pitkin vainioita ja syksyllä kirjaa kun lakoviljan puinti on yhtä xxttua. >:(
MUlle tulee Naturcomilta paketti jossa on pikalaidunta, valkoapilaa, riistaseosta, italianraiheinää ja hernettä.
Tukirahat ulos automaatista. 8)
Tänään Kuminan viljelypäivillä Riihimäellä Pauli Pethman sanoi että kasvipeitteisyystukea ei voisi saada yhdessä kerääjäkasvituen kanssa. Jos näin on, mielenkiinto kerääjäkasviin pienenee merkittävästi. Kannattaa ehkä odottaa vielä siementilausten kanssa...
Hallinto huomaa mokanneensa ja perunee tukiautomaatin?
Juu,kiittäkää SKN:ää. Virkamiehet lukee agronettiä ja tajusivat että jos kovin moni alkaa kasaamaan skänän lailla tukia, ei rahat riitä mihinkään, tulee liian hyvä sydeemi. Ois skänä vaan pitäny mölyt mahassaan ja toteuttanut suunnitelmansa kaikessa hiljaisuudessa,se olis ollu itelleenkin parasta.
;D ;D
-
Sama lannan vastaanottokorvaus, sehän on täyspölhöltä päässyt aivopieru; sitä saa siis hakea vaan, jos sitoutuu olemaan käytännössä laittamatta muuta kuin salpietaria peltoon ?
-SS-
Ehdottoman parhaista parhain aivopieru moneen vuoteen. Keskitetty lannanlevitys tunkion vieruspellolle ei välttämättä ole enää ainoa vaihtoehto, vaan pasolaatoria kiikutetaan muuallekin.
Salpietaria syysviljoille ;D, Y1 kevätviljoille ;D. Lukeehan Y1:n ohjeessa että KARJNLANNAN TÄYDENNYKSEEN, JOS ON TARVETTA P ja K-lannoitukseen, ja sitähän on, jankkopenkkanäytteessä on aina kaikki punaisella. ;D
YaraMila Pellon Y 1 on korkeatyppinen NPKS lannoite, siten se sopii hyvässä viljavuudessa oleville maille. Tuote sopii myös karjanlannan täydennykseen sekä syysviljojen kevätlannoitukseen, jos on tarvetta fosfori- ja kaliumlannoitukselle. Sisältää seleeniä.
-
Kyllä se vaan on aika haastavaa noudattaa sekä 15 m3 vähimmäislevitysmäärää sekä pysyä fosforirajoissa, edes yhden kerran 5v tasausjakson aikana.
(http://www.viistonninen.com/muut/Fosforit.jpg)
-SS-
-
Kyllä se vaan on aika haastavaa noudattaa sekä 15 m3 vähimmäislevitysmäärää sekä pysyä fosforirajoissa, edes yhden kerran 5v tasausjakson aikana.
-SS-
Miksi ei saa levittää alle 15 m3?
-
Kyllä se vaan on aika haastavaa noudattaa sekä 15 m3 vähimmäislevitysmäärää sekä pysyä fosforirajoissa, edes yhden kerran 5v tasausjakson aikana.
-SS-
Miksi ei saa levittää alle 15 m3?
SS meinaa sitä 40 euron porkkanaa.
-
kyllähän kerääjäkasvipalkkio parhaiten sopii kyntäville kevätkylvöisten kasvien viljelijöille eikä niinkään kasvipeitteisyyden käyttäjille. itsellä kun syysviljoja reilusti ja perusmuokkaus on kultivointi tai lautanen niin lokakuun muokkaussesonki ei sovi kovin isolle alaa.
veikkaan silti, että siellä on tarkoitettu, että kerääjäkasviala laskettaisiin kasvipeitteiseksi, mutta sille ei maksettaisi kasvipeitteisyystukea "päällekkäismaksun" takia. sama syy miksi rukiin ja syysvehnän 50 € tuki putosi viime ymppikaudelle pois, kun niille alkoi saada kasvipeitteisyystukea.
-
kyllähän kerääjäkasvipalkkio parhaiten sopii kyntäville kevätkylvöisten kasvien viljelijöille eikä niinkään kasvipeitteisyyden käyttäjille. itsellä kun syysviljoja reilusti ja perusmuokkaus on kultivointi tai lautanen niin lokakuun muokkaussesonki ei sovi kovin isolle alaa.
veikkaan silti, että siellä on tarkoitettu, että kerääjäkasviala laskettaisiin kasvipeitteiseksi, mutta sille ei maksettaisi kasvipeitteisyystukea "päällekkäismaksun" takia. sama syy miksi rukiin ja syysvehnän 50 € tuki putosi viime ymppikaudelle pois, kun niille alkoi saada kasvipeitteisyystukea.
Mää en oikein tiedä miks toi SS naukuu näistä kerääjäkasveista kun sehän on täällä lesoillu Maken kanssa kuinka syysvehnä kuuluu kylvää lokakuulla. Sehän sopii SS:lle vallan mainiosti sen kerääjäkasvin lopetusaika.
-
niimpä. aikanen ohra puintiin heinäkuun lopussa. apila kasvaa tyvestä auringon aamussa ja kerää typpipommia. 1.10. heti aamusti ronruppia iso kannu. 3.10. kyntö, 4.10. äestys ja illalla kylvö. vai paskoitteko housuun kun piti tavaksi ottaa?
-
niimpä. aikanen ohra puintiin heinäkuun lopussa. apila kasvaa tyvestä auringon aamussa ja kerää typpipommia. 1.10. heti aamusti ronruppia iso kannu. 3.10. kyntö, 4.10. äestys ja illalla kylvö. vai paskoitteko housuun kun piti tavaksi ottaa?
;D ;D
-
Rupeeks kerääjäkasvijampat nyt viljeleen urakalla räkä- eli aikaista ohraa?
Eiks syksyisin enää sadakaan.
-
Rupeeks kerääjäkasvijampat nyt viljeleen urakalla räkä- eli aikaista ohraa?
Eiks syksyisin enää sadakaan.
Kylvää syysviljaan keväällä kertsin ja hyödyntää näin lantarahan, kerääjäkasvirahan ja ruisboonuksen. Tekee kierron niin et nurmirikosta syysviljaa, syysviljasta nurmen kerääjäkasvina ja näihin väleihin ujuttaa sen 15-mottia paskaa. Lisäks saa nurmen apulantaa vielä jemmattua seuraavalle vuodelle. ;D
Jos jostakin syystä tulee kaaduttua ja umpiluupäähäni tulee mielenhäiriö, ei öljykasvit ole poissuljettuja. Herne ja härkäpapukin houkuttelee tuen vuoksi.
Sokerijuurikas.... hmm... pitää miettiä 2016 vuodelle.
-
kyllähän kerääjäkasvipalkkio parhaiten sopii kyntäville kevätkylvöisten kasvien viljelijöille eikä niinkään kasvipeitteisyyden käyttäjille. itsellä kun syysviljoja reilusti ja perusmuokkaus on kultivointi tai lautanen niin lokakuun muokkaussesonki ei sovi kovin isolle alaa.
veikkaan silti, että siellä on tarkoitettu, että kerääjäkasviala laskettaisiin kasvipeitteiseksi, mutta sille ei maksettaisi kasvipeitteisyystukea "päällekkäismaksun" takia. sama syy miksi rukiin ja syysvehnän 50 € tuki putosi viime ymppikaudelle pois, kun niille alkoi saada kasvipeitteisyystukea.
Näin juuri ymmärtäisin.
-
umpiluupäähäni tulee mielenhäiriö, ei öljykasvit ole poissuljettuja.
Herrasiunaa. Ootko syöny jotain kelvotonta..? ;)
-
umpiluupäähäni tulee mielenhäiriö, ei öljykasvit ole poissuljettuja.
Herrasiunaa. Ootko syöny jotain kelvotonta..? ;)
JOS tulee mielenhäiriö. ;D
Aiheesen littyen.....
Valkoapila 7.56e/kilo, italinaraiheinä 2,23e/kilo.
Kyllä noi kerääjäkasvit vaan on sikahintasia, pakko oli silti tilata ja tuottaa tappiota. :-\
-
Taidan kääntää takkini kerääjäkasvien suhteen ja katselen menoa sivusta :-\
Ensinnäkin tuota valkoapilaa pitää olla 2-6 kg per ha. Viljaseminaarissa puhuttiin että tuo 2 kg valkoapilaa menee läpi vasta kun on näyttöjä että homma toimii noin pienellä määrällä. Eli luultavammin pitäisi alussa roiskia 6 kg/ha ja sanotaanko 7€ kg tekee 42€. Sitten pitäisi hommata piensiemen levitin, säätää se traktorin nokkaan, säätää kylvöleveys ja määrä sopivaksi. Sitten ruiskutus aikaan pitäisi olla ihmeissän että mitä aineita voi laittaa.
Lisäksi itsellä on tuo 80% kasvipeitteisuus joka tuo 54€/ha. Jos tosiaan on että tuota 100€ kerääjäkasvirahaa ei voi yhdistää tuon kanssa niin koko kerääjäkasvihommalle ei kannata edes uhrata ajatustakaan. Joku tässä hommassa haisee ja raha se ei ole...
-
umpiluupäähäni tulee mielenhäiriö, ei öljykasvit ole poissuljettuja.
Herrasiunaa. Ootko syöny jotain kelvotonta..? ;)
JOS tulee mielenhäiriö. ;D
Aiheesen littyen.....
Valkoapila 7.56e/kilo, italinaraiheinä 2,23e/kilo.
Kyllä noi kerääjäkasvit vaan on sikahintasia, pakko oli silti tilata ja tuottaa tappiota. :-\
Mikset käyttänyt kerääjäkasveja edellisen ympin aikana. Jos niistä on hyötyä, se hyöty ei häviä mihinkään, vaikka kelantiskiltä ei kävisikään anomassa sitä siemenrahaa.
-SS-
-
umpiluupäähäni tulee mielenhäiriö, ei öljykasvit ole poissuljettuja.
Herrasiunaa. Ootko syöny jotain kelvotonta..? ;)
JOS tulee mielenhäiriö. ;D
Aiheesen littyen.....
Valkoapila 7.56e/kilo, italinaraiheinä 2,23e/kilo.
Kyllä noi kerääjäkasvit vaan on sikahintasia, pakko oli silti tilata ja tuottaa tappiota. :-\
Mikset käyttänyt kerääjäkasveja edellisen ympin aikana. Jos niistä on hyötyä, se hyöty ei häviä mihinkään, vaikka kelantiskiltä ei kävisikään anomassa sitä siemenrahaa.
-SS-
Ei siitä saanu reilua 84euroa vaivanpalkkaa.
-
Kyllä se vaan on aika haastavaa noudattaa sekä 15 m3 vähimmäislevitysmäärää sekä pysyä fosforirajoissa, edes yhden kerran 5v tasausjakson aikana.
-SS-
Miksi ei saa levittää alle 15 m3?
SS meinaa sitä 40 euron porkkanaa.
Olin ymmärtävinäni niin... Hän kuitenkin kirjoittaa perustellen, kuinka tuista kannattaa kieltäytyä, kun ne haittaavaat järkevää viljelyä. Eikös monoviljamaihin kannata jöötiä levittää, vaikkei tukea tulisikaan?
-
Uskoisin edelleen, ette kerääjäkasvien on tarkoitus kerätä ylimääräistä liukoista typpeä, jota pääkasvi ei ehdi käyttää kasvukauden aikana.
Älkää nyt alkako leikkimään niillä tukien takia, vaan ottakaa esim. typesitojakasvit viljelykiertoon, ihan vaan maanparannuksenkin kannalta. Ei ny mitään luomuilua tarvii harrastaa, mutta soveltakaa.
-
Uskoisin edelleen, ette kerääjäkasvien on tarkoitus kerätä ylimääräistä liukoista typpeä, jota pääkasvi ei ehdi käyttää kasvukauden aikana.
Ettei kävisi niin ettei pääkasvi ehdi sitä typpeä kayttämään, kun sitoja sen imee itseensä ja pääkasvi jää ilman :-X
-
Kyllä se vaan on aika haastavaa noudattaa sekä 15 m3 vähimmäislevitysmäärää sekä pysyä fosforirajoissa, edes yhden kerran 5v tasausjakson aikana.
-SS-
Miksi ei saa levittää alle 15 m3?
SS meinaa sitä 40 euron porkkanaa.
Olin ymmärtävinäni niin... Hän kuitenkin kirjoittaa perustellen, kuinka tuista kannattaa kieltäytyä, kun ne haittaavaat järkevää viljelyä. Eikös monoviljamaihin kannata jöötiä levittää, vaikkei tukea tulisikaan?
Totta kai "pötköä" ympäristösitoumuksen ulkopuolella voi juurikin erinomaisen mallikkaasti vastaanottaa, siksikin jos ei halua viljavuuksia ja satotasoja väärentää, fosforiraja 300 kg/ha viiden vuoden jänteellä on kuusinkertainen ympäristötoimenpiteen sallittuun maksimiin (noin 50 kg) tyydyttävässä luokassa. Luomutuissa ei liene näitä fosforilannoituksen perusrajoituksia, koska luomuilijoilla tuntuu olla vaikea tajuta orgaanisen lannoituksen ja tavanomaisen viljelyn "ympäristösitoumuksen" tuoman pakollisen fosforipihtauksen ristiriitaa ?
-SS-
-
Kyllä se vaan on aika haastavaa noudattaa sekä 15 m3 vähimmäislevitysmäärää sekä pysyä fosforirajoissa, edes yhden kerran 5v tasausjakson aikana.
-SS-
Miksi ei saa levittää alle 15 m3?
SS meinaa sitä 40 euron porkkanaa.
Olin ymmärtävinäni niin... Hän kuitenkin kirjoittaa perustellen, kuinka tuista kannattaa kieltäytyä, kun ne haittaavaat järkevää viljelyä. Eikös monoviljamaihin kannata jöötiä levittää, vaikkei tukea tulisi
kaan?
Totta kai "pötköä" ympäristösitoumuksen ulkopuolella voi juurikin erinomaisen mallikkaasti vastaanottaa, siksikin jos ei halua viljavuuksia ja satotasoja väärentää, fosforiraja 300 kg/ha viiden vuoden jänteellä on kuusinkertainen ympäristötoimenpiteen sallittuun maksimiin (noin 50 kg) tyydyttävässä luokassa. Luomutuissa ei liene näitä fosforilannoituksen perusrajoituksia, koska luomuilijoilla tuntuu olla vaikea tajuta orgaanisen lannoituksen ja tavanomaisen viljelyn "ympäristösitoumuksen" tuoman pakollisen fosforipihtauksen ristiriitaa ?
-SS-
Onko luomussa mitään rajoitteita orgaanisen lannan sisältämän fosforin suhteen? Jos ei ole ja ottaen huomioon matalamman satotason, niin luomussa näin ollen fosforitase on reippaasti plussalla ja näin ollen luomuviljelyssä fosforin huuhtoutumat vesistöihin ovat melkoiset. Onko kenelläkään vastaväitteitä tähän? En ole lukenut sitä ruotsalaisprofessoreiden luomuvastaista kirjaa, mut pitäis lukea kun ehtii.
-
Kyllä se vaan on aika haastavaa noudattaa sekä 15 m3 vähimmäislevitysmäärää sekä pysyä fosforirajoissa, edes yhden kerran 5v tasausjakson aikana.
-SS-
Miksi ei saa levittää alle 15 m3?
SS meinaa sitä 40 euron porkkanaa.
Olin ymmärtävinäni niin... Hän kuitenkin kirjoittaa perustellen, kuinka tuista kannattaa kieltäytyä, kun ne haittaavaat järkevää viljelyä. Eikös monoviljamaihin kannata jöötiä levittää, vaikkei tukea tulisi
kaan?
Totta kai "pötköä" ympäristösitoumuksen ulkopuolella voi juurikin erinomaisen mallikkaasti vastaanottaa, siksikin jos ei halua viljavuuksia ja satotasoja väärentää, fosforiraja 300 kg/ha viiden vuoden jänteellä on kuusinkertainen ympäristötoimenpiteen sallittuun maksimiin (noin 50 kg) tyydyttävässä luokassa. Luomutuissa ei liene näitä fosforilannoituksen perusrajoituksia, koska luomuilijoilla tuntuu olla vaikea tajuta orgaanisen lannoituksen ja tavanomaisen viljelyn "ympäristösitoumuksen" tuoman pakollisen fosforipihtauksen ristiriitaa ?
-SS-
Onko luomussa mitään rajoitteita orgaanisen lannan sisältämän fosforin suhteen? Jos ei ole ja ottaen huomioon matalamman satotason, niin luomussa näin ollen fosforitase on reippaasti plussalla ja näin ollen luomuviljelyssä fosforin huuhtoutumat vesistöihin ovat melkoiset. Onko kenelläkään vastaväitteitä tähän? En ole lukenut sitä ruotsalaisprofessoreiden luomuvastaista kirjaa, mut pitäis lukea kun ehtii.
Kuten kaikessa viljelyssä, viljavuusnäytteiden kautta tilanne aina tasaantuu. Jos ensin mätetään, myöhemmin ei ole mätettävissä.
-
En vieläkään oo saanut vastausta ihmettelyyni siitä, että saako luomussa lantafosforia levittää pellolle kuinka paljon tahansa, ja kuinka paljon sitä valuu luomupelloilta vesistöihin, kun satotasot on alhaisia?
-
Ravinnerajat ovat samat, kuin tavanomaisessa. Fosforintasauksia voi käyttää samalla tavalla, kuin tavanomaisessa. Vesistöihin sitä saattaa valua, kuten tavanomaisessa, jos fosforia käytetään reilusti liikaa.
Satotasojen alhaisuudestakin voi olla montaa mieltä. Koviakin keskisatoja on luomussakin. Tarvitaan vain osaava ammattilainen.
Fosforia, niinkuin muitakin ravinteita pyritään luomussakin käyttämään tarpeen mukaan. Juuri niinkuin tavanomaisessakin. Ravinteiden pitää vain olla sääntöjen mukaisia.
Lisäksi yritämme vielä saada talteen nekin hituset ravinteista, joita satokasvi ei saa käytettyä kasvukaudella, ja siirtämään ne seuraavan vuoden pääkasvien käyttöön. Siksi alus-ja kerääjäkasvit ovat luomussa tavallisia.
-
Ravinnerajat ovat samat, kuin tavanomaisessa. Fosforintasauksia voi käyttää samalla tavalla, kuin tavanomaisessa. Vesistöihin sitä saattaa valua, kuten tavanomaisessa, jos fosforia käytetään reilusti liikaa.
Satotasojen alhaisuudestakin voi olla montaa mieltä. Koviakin keskisatoja on luomussakin. Tarvitaan vain osaava ammattilainen.
Fosforia, niinkuin muitakin ravinteita pyritään luomussakin käyttämään tarpeen mukaan. Juuri niinkuin tavanomaisessakin. Ravinteiden pitää vain olla sääntöjen mukaisia.
Lisäksi yritämme vielä saada talteen nekin hituset ravinteista, joita satokasvi ei saa käytettyä kasvukaudella, ja siirtämään ne seuraavan vuoden pääkasvien käyttöön. Siksi alus-ja kerääjäkasvit ovat luomussa tavallisia.
Don Essex kirjoitti tuossa ylärivillä sen, mitä itsekin ajattelin kertoa. Ei luomusoppari tai -tarkkailuun kuuluminen millään lailla vapauta näistä säännöksistä. En ole kahlannut tulevia ehtoja vielä läpi, mutta edellisellä kaudella tavanomaisessa sai nitraattidirektiivin katon 170 kg lantatypen lisäksi heittää vielä keinotyppeä lisäksi, luomussa ei.
Petri
-
Ravinnerajat ovat samat, kuin tavanomaisessa. Fosforintasauksia voi käyttää samalla tavalla, kuin tavanomaisessa. Vesistöihin sitä saattaa valua, kuten tavanomaisessa, jos fosforia käytetään reilusti liikaa.
Satotasojen alhaisuudestakin voi olla montaa mieltä. Koviakin keskisatoja on luomussakin. Tarvitaan vain osaava ammattilainen.
Fosforia, niinkuin muitakin ravinteita pyritään luomussakin käyttämään tarpeen mukaan. Juuri niinkuin tavanomaisessakin. Ravinteiden pitää vain olla sääntöjen mukaisia.
Lisäksi yritämme vielä saada talteen nekin hituset ravinteista, joita satokasvi ei saa käytettyä kasvukaudella, ja siirtämään ne seuraavan vuoden pääkasvien käyttöön. Siksi alus-ja kerääjäkasvit ovat luomussa tavallisia.
Don Essex kirjoitti tuossa ylärivillä sen, mitä itsekin ajattelin kertoa. Ei luomusoppari tai -tarkkailuun kuuluminen millään lailla vapauta näistä säännöksistä. En ole kahlannut tulevia ehtoja vielä läpi, mutta edellisellä kaudella tavanomaisessa sai nitraattidirektiivin katon 170 kg lantatypen lisäksi heittää vielä keinotyppeä lisäksi, luomussa ei.
Petri
Eikö typenkerääjäkasvin tuottama typpi olisikaan typpeä ? Ihan samaa typpeä se on kuin ns. "keinotyppi". Nitraattidirektiivi rajoittaa sekä lannan vuositteisen kokonaistypen, 170 kg / v ja lannoitteiden yhteensä (lanta + kivenn.lannos) sisältämän liukoisen typen määrän kasvilajikohtaisella taulukolla. Esim. syysvehnä 30 kg syksy, 170 kg kevät, liukoinen typpi. Yli 150 kg liukoista typpeä kaksi eri levityskertaa, koskee varmaankin mitä tahansa lannoitevalmistetta. Kevätvehnä 170 kg liukoista, kaksi eri levitystä.
Koska luomussa ruokitaan lähinnä nurmia, ei "Ravinteiden tasapainoinen-käyttö" - pakollisen ympäristösitoumuksen toimenpiteen fosforimäärien rajoitus lähinnä lantaa levittämällä aiheuta ongelmia, varsinkaan jos säilörehua ei välttämättä korjatakaan ? Eihän luomu enää vaadi ympäristösitoumusta, onko luomuehdoissa identtiset lannoitusehdot kuiin nykyisessä tavanomaisen viljelyn ravinnemäärissä ?
Jos vesistöjen tilaa halutaan ympäristösitoumuksilla parantaa, se ei lähde alilannoitettujen vilja-alueiden sitoumuksista, tai suorakylvöporkkanoista, vaan huomio pitäisi keskittää yhä suuremmalla todennäköisyydellä eriytyneisiin lantakeskittymiin ja nurmien vahvaan fosforilannoittamiseen, Eräs loppuraportti on valmistunut:
Aakkula, Leppänen (toim) . Maatalouden ympäristötuen vaikuttavuuden seurantatutkimus (mytvas 3) Maa- ja metsätalousministeriö 3/2014.
Nyt sitten jos lannanluovutus olisi tuettu vastaanottamisen sijasta, olisivat ympäristösitoumuksen ulkopuoliset tilat potentiaalisempia lannan vastaanottajia. Normi viljatila ei paljon toimenpiteen muotoisella vastaanottolannalla - ainakaan kanan tai sianlannalla - mitään tee, jos on sitoutunut ympäristökorvausjärjestelmään. Olen sen jo näyttänyt moneen kertaan, varsinkaan jo lantapoikkeusta ei voi käyttää. Jotain hukkiksensiemeniä ei viittisi jonkun kolmen kuution vuosilevityksellä kiusakseen ottaa.
-SS-
-
Eikö typenkerääjäkasvin tuottama typpi olisikaan typpeä ? Ihan samaa typpeä se on kuin ns. "keinotyppi". Nitraattidirektiivi rajoittaa sekä lannan vuositteisen kokonaistypen, 170 kg / v ja lannoitteiden yhteensä (lanta + kivenn.lannos) sisältämän liukoisen typen määrän kasvilajikohtaisella taulukolla. Esim. syysvehnä 30 kg syksy, 170 kg kevät, liukoinen typpi. Yli 150 kg liukoista typpeä kaksi eri levityskertaa, koskee varmaankin mitä tahansa lannoitevalmistetta. Kevätvehnä 170 kg liukoista, kaksi eri levitystä.
Typpeä mitä typpeä. Kuten kirjoitin, en ole tähän uuteen tekstiin vielä tutustunut, mutta edellisellä kaudella tavanomaisessa vihannesviljelyssä saattoi käytännössä kesän aikana laittaa 250 kg typpeä väkilannoitteena. Luomutilalla taas katto oli 170 kg kokonaistyppeä, jollain ei-karjanlantatypellä olisi saanut laittaa 80 kg lisää. Kun väkilannoitetypen nopeudella vaikuttavaa luomutavaraa (tyyliin luomu-salpietari) ei ole olemassa, niin pykälien sallima lannoitus jäi todella kauas kasvuston tarpeesta. Erotus on ihan eri suuruusluokassa kun 6/8 tonnarivehnien lannoitustasojen ero...
Esikasvin typpivaikutusta ei näissä laskuissa oteta huomioon. Siihenhän pystyvät kaikki, viljelytavasta riippumatta. Ja sen tiedon laittaminen lainsäädäntöön sisään johtaisi loputtomaan korkeimman oikeuden valituskierteeseen...
Koska luomussa ruokitaan lähinnä nurmia, ei "Ravinteiden tasapainoinen-käyttö" - pakollisen ympäristösitoumuksen toimenpiteen fosforimäärien rajoitus lähinnä lantaa levittämällä aiheuta ongelmia, varsinkaan jos säilörehua ei välttämättä korjatakaan ? Eihän luomu enää vaadi ympäristösitoumusta, onko luomuehdoissa identtiset lannoitusehdot kuiin nykyisessä tavanomaisen viljelyn ravinnemäärissä ?
Nyt tunnustan, että ymmärrykseni loppuu tuon kirjoittamasi tekstin kanssa. Luomutiloja koskevat juuri samat nitraatti- ja lannoitusrajat sekä sadonkorjuut kuin tavanomaisiakin tiloja. Uusi luomusopimus ei ilmeisesti vaadi enää ympäristösitoumusta, mutta sen saa tehdä vain lohkoille, jotka ovat ympäristökorvauskelpoisia (siis: raivioille ei saa luomutukia).
Jos vesistöjen tilaa halutaan ympäristösitoumuksilla parantaa, se ei lähde alilannoitettujen vilja-alueiden sitoumuksista, tai suorakylvöporkkanoista, vaan huomio pitäisi keskittää yhä suuremmalla todennäköisyydellä eriytyneisiin lantakeskittymiin ja nurmien vahvaan fosforilannoittamiseen
Tuohon lantakeskittymä-nurmienpintafosforilannoitus -ongelmatiikkaan pitäisi puuttua nykyistä voimakkaammin, siitä olen samaa mieltä. Mutta ei se vilja-alueiden tilannekaan ihan ongelmaton ole, vilja-lumi -kierron vaikutukset maaperän mururakenteeseen ja eroosionkestoon päästävät sieltäkin fosforit matkaan Itämerta kohti.
Petri
-
Koska luomussa ruokitaan lähinnä nurmia, ei "Ravinteiden tasapainoinen-käyttö" - pakollisen ympäristösitoumuksen toimenpiteen fosforimäärien rajoitus lähinnä lantaa levittämällä aiheuta ongelmia, varsinkaan jos säilörehua ei välttämättä korjatakaan ? Eihän luomu enää vaadi ympäristösitoumusta, onko luomuehdoissa identtiset lannoitusehdot kuiin nykyisessä tavanomaisen viljelyn ravinnemäärissä ?
Nyt tunnustan, että ymmärrykseni loppuu tuon kirjoittamasi tekstin kanssa. Luomutiloja koskevat juuri samat nitraatti- ja lannoitusrajat sekä sadonkorjuut kuin tavanomaisiakin tiloja. Uusi luomusopimus ei ilmeisesti vaadi enää ympäristösitoumusta, mutta sen saa tehdä vain lohkoille, jotka ovat ympäristökorvauskelpoisia (siis: raivioille ei saa luomutukia).
Petri
Eli selvennän nyt kysymyksenasetteluani:
1. Sisältääkö luomusopimus ympäristösitoumuksen kanssa verrannollisen pakollisen lannoitustaso-toimenpiteen, esimerkiksi fosforin käyttömäärät tyydyttävästä tasostalähtien viljoilla <= 10 kg/ha. Tämä ei siis tarkoita, että haluaisi laitaa lisää tai älyttömästi fosforia, vaan että yleensäkään saisi laittaa fosforia lannan typen yhteydessä, kun se fosfaatti siellä muutenkin on ? Tämä siis tilanteessa, jossa luomusopimus tehdään, mutta ei tehdä ympäristökorvauksiin sitoumusta ? Jos näin on, ettei voida erotella, niin selvä. Luomusopimus-ehtoja ei minulla ole luettavana. Näen vain ympäristökorvauksen sisältämien toimenpiteiden ehdot noista mavin ohjeista. Saako luujauhoa käyttää miten paljon ja millä viljavuuksilla ?
2. Tavanomaisen viljelyn puolella ei nähtävästi olisi enää sadonkorjuuvelvoitetta, siis kasvinviljelytiloilla on nyt mahdollisuus käyttää apusäilörehunurmia "ravinneylimäärän purkamiseen" , lähinnä paperilla.
3. Koskeeko lantapoikkeuksen kielto lantaa vastaanottavalle myös luomuviljelyä ? Mavin materiaalista, kohdasta ympäristösitoumus ja perustoimenpide : "Lantapoikkeuksessa mainittuja fosforimääriä on sallittua käyttää silloin, kun fosforilannoituksessa käytetään pelkästään omalta maatilalta peräisin olevaa kotieläinten lantaa. .....Lantapoikkeukseen saa soveltaa fosforin tasausta mutta ei satotasokorjauksia."
4. Siis ymmärrän kyllä, että Pohjois-Suomen luomu- sekä tavanomaisen viljelyn lannanvastaanottoon tulee lähinnä naudanlantaa. Siinä ei liene vaikeuksia pysyä edes kohtuu lähellä fosforirajoja, eli noin nelinkertaisessa suhteessa. 170 kg kokonaistyppeä => 42 kg P. Jos esim. tuottaa vehnää joka neljäs vuosi, niin OK. Siankuivalannan ja etenkin kananlannan osalta on tilanne aivan toinen. Se sianlanta ja kananlanta edelleen on tuolla lounaassa - ja kohta Saaristomerellä - olemassa, vaikka luopuisinkin ajatuksesta hankkia lähempää kuin 600 km päästä lantatuotteita. Eli kummalliset lannan käytön sitomiset omiin kotieläimiin ovat vielä materiaaleissa. Esimerkiksi kanan kuivikelanta, kokonaistyppi 170 kg => P 101 kg
Ympäristökorvauksen lannanvastaanotto-toimenpide vastaavasti: Kananlanta 15m3 => N(kok)= 141 kg, P(kok) = 81 kg ; Sianlanta 15m3 => 69kg N(kok) , 42 kg P(kok) ; Naudanlanta 15m3 => 60 kg N(kok) , 15 kg P(kok) .
Kananlantaa lukuunottamatta menee hyvin nitraattidirektiiviin ja yleiseurooppalaisiin fosforinlevityssäännöksiin, mutta ei todellakaan mahdu ympäristökorvaukseen sitoutuneen fosforirajoihin, jopa erm ja rm mailla tekee liukoisen typenkin kanssa tiukkaa.
Sian lietelannassa päästäisiin 170 kg kokonaistypellä noin 40 kg fosforiannokseen, mutta eteläisessä Suomessa ollaan tarkkoja tiheässä olevien pohjavesialueiden ja asutusetäisyyksien kanssa, nähtävästi.
-SS-
-
Kuinka jotenkin tuntuu siltä, että ihmiset iloisesti sekoittavat
a) 1250/2014 Valtioneuvoston asetuksen eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta ja
b) Ympäristösitoumuksen mukana tulevan "Ravinteiden tasapainoinen käyttö" - pakollisesti valittavan toimenpiteen
Tuo a) on yleiseurooppalaisen ns. nitraattidirektiivin sovellus, tulee täydentävien ehtojen mukana kaikkiin tukiin
b) on silloin pakollinen, jos vapaaehtoisesti sitoutuu ympäristökorvausten hakemiseen. Tuleeko tämä myös luomusopimuksen mukana ? Ristiriitaista ympäristösitoumuksen ehtoluonnoksessa on se, että sinne on printattu "Ympäristösitoumuksen antanut viljelijä voi käyttää vuodessa typpeä peltohehtaarille enintään maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1250/2014) mukaisesti." ... "Ympäristösitoumuksen antanut viljelijä voi käyttää enintään 70 kilogrammaa fosforia peltohehtaaria kohden vuodessa." Ja sitten samassa dokumentissa kuitenkin pakotetaan : Ravinteiden tasapainoinen käyttö tilakohtainen toimenpide on valittava, kyseessä on ympäristösitoumuksen tilan kaikkia peltolohkoja koskeva toimenpide, joka on edellytyksenä muihin ympäristösitoumuksen lohkokohtaisten toimenpiteisiin sitoutumiselle.
Selvä. Ainoa, missä mennään edes lähelle nitraattidirektiiviä ympärsitösitoumuksen alaisuudessa, ovat kahden ja kolmen sadon (apu)säilörehunurmet. Apusäilörehunurmi kutsuu....
Sitten ymmärrän , että on olemassa c) eli Luomusopimus Eviran kanssa. Ennenhän luomu oli osa ympäristötukea, mutta eihän se enää ole ? Yhdestä luomuesittelystä luin, että:
"Luomusitoumukset ovat irrotettu ympäristökorvauksesta eli vuodesta
2015 1.5. alkaen luomusitoumuksen tehnyt tila ei ole pakotettu
sitoutumaan ympäristökorvaukseen, luomukorvausta voi siis
saada ilman ympäristökorvausta. "
Eihän korvattavia ympäristösitoumusten toimenpiteitä paljon luomuun ole edes tarjolla ?
Mitä ovat luomusopimuksen vuoituiset lannoitusrajat ? Nyt siis minä ja Tupajumi
kysymme sellaista skenaariota, että luomutila ei sitoutuisi tähän yleiseen ympäristökorvaukseen
vaan pysyttäytyisi luomusopimuksessa. Eikö luomutukeakaan silloin saisi ?
Lannan käytölle ei luomuehdoissa (http://www.evira.fi/files/attachments/fi/evira/asiakokonaisuudet/luomu/lomakkeet_ja_ohjeet/luomuohje_1_yleiset_ja_kasvintuotannon_ehdot_4-painos_15042013_netti.pdf)
ole muuta kuin pysyttäytyminen nitraattiasetuksen piirissä. Suomessa ei liene
teollista karjantuotantoa, koska lannanlevitysalan riittävyys katsotaan ei-teolliseksi tuotannoksi.
-SS-
-
Menee kysymyksesi niin vaikeiksi, etten osaa suorilta vastata. Täällä suht. rehuomavaraisella, vähän puutarhakasveja myyvällä kotieläintilalla, jossa ulkopuolista lantaa ei osteta, nuo rajat eivät missään tule vastaan. Enkä ole noin yleisestä mielenkiinnosta lähtenyt niitä tutkimaan. Tuo ympäristökorvauksen ja luomutuen nykyinen avoimempi liitto on uusi juttu, ei ole taidettu vielä testata. Sen verran vain tukikuvioissa tiedän, että kuten kirjoitit, luomutuki sulkee aikamoisen osan noita erikoistoimenpiteistä pois, eli kovin kummoista kerrosvoileipää ei luomuaineista(kaan) voi tehdä...
Petri
-
höpö höpö . syötti on nielaistu ja levitin tilattu.Vielä vähän siemeniä jostain ja sitten vaan odotellaan kevättä. Jos ei muuta niin saapahan naapuri makiat naurut kun meikä ajelee pytty keulalla pitkin vainioita ja syksyllä kirjaa kun lakoviljan puinti on yhtä xxttua. >:(
MUlle tulee Naturcomilta paketti jossa on pikalaidunta, valkoapilaa, riistaseosta, italianraiheinää ja hernettä.
Tukirahat ulos automaatista. 8)
Kehtaatko kertoa lajikkeen ja kilohinnan?
-
Joo. Pistän kun ehdin. :)
-
Katselimpa tätä K-kauppiaan mainosta. Mielenkiintoinen kohta on tää kohta...
Valkoapila kestää varjostusta melko huonosti, joten perustamisvaiheessa suojaviljan on syytä olla harva.
Satasen kerääjäpalkkion takia pitää vilja kylvää harvaa haitua, ja menettää muutaman tonnin sato ton helevatin kerääjän takia... Hei halooo :o
http://www.k-maatalous.fi/tuotteet/kasvinviljely/siemenet/nurmikasvit/Sivut/3300b96c1_lisatietosivu_kasvinviljelyominaisuudet.aspx (http://www.k-maatalous.fi/tuotteet/kasvinviljely/siemenet/nurmikasvit/Sivut/3300b96c1_lisatietosivu_kasvinviljelyominaisuudet.aspx)
-
Katselimpa tätä K-kauppiaan mainosta. Mielenkiintoinen kohta on tää kohta...
Valkoapila kestää varjostusta melko huonosti, joten perustamisvaiheessa suojaviljan on syytä olla harva.
Satasen kerääjäpalkkion takia pitää vilja kylvää harvaa haitua, ja menettää muutaman tonnin sato ton helevatin kerääjän takia... Hei halooo :o
http://www.k-maatalous.fi/tuotteet/kasvinviljely/siemenet/nurmikasvit/Sivut/3300b96c1_lisatietosivu_kasvinviljelyominaisuudet.aspx (http://www.k-maatalous.fi/tuotteet/kasvinviljely/siemenet/nurmikasvit/Sivut/3300b96c1_lisatietosivu_kasvinviljelyominaisuudet.aspx)
Jos timotei kelpaa kerääjäkasviksi, niin miksi porukat ei aio sitä käyttää? varmasti halvin siemenkustannus ja kestää parhaiten monia rikka-aineitakin.
Turha tehdä tästä asiasta taas niin hemmetin monimutkaista.
-
höpö höpö . syötti on nielaistu ja levitin tilattu.Vielä vähän siemeniä jostain ja sitten vaan odotellaan kevättä. Jos ei muuta niin saapahan naapuri makiat naurut kun meikä ajelee pytty keulalla pitkin vainioita ja syksyllä kirjaa kun lakoviljan puinti on yhtä xxttua. >:(
MUlle tulee Naturcomilta paketti jossa on pikalaidunta, valkoapilaa, riistaseosta, italianraiheinää ja hernettä.
Tukirahat ulos automaatista. 8)
Kehtaatko kertoa lajikkeen ja kilohinnan?
LHP-Riistapeltoseos 5,28€/kg
Italianraiheinä Meroa 1,80€/kg
valkoapila 1v Tribute, ympätty 6,10€/kg
Pikalaidun Hinta 4,05€/kg,
40% niittynurmikka
20% timotei
15% englanninraiheinä
15% nurminata
10% punanata
-
Kannatan kerääjäkasveiksi Italianraiheinää tai timoteitä. Apiloilla yritetään saada typensidontaa ja typpibakteereita maahan. Niiden hyöty kerääjinä on pieni. Jos aikoo vain nostaa kerääjäpalkkion, niin mielestäni edellämainitut ovat parhaat ja selkeimmät. Pääsatokasvien siemenmäärää ei todellakaan kannata vähentää. Tarkoitus on, että aluskasvit kituvat pääkasvin alla ja aloittavat nopean kasvun puinnin jälkeen.
Olen täsmälleen samaa mieltä Tupajumin kanssa. Ei kannata tehdä asioita monimutkaisiksi. Jos myöhemmin kiinnotaa alkaa "hifistelemään" kerääjien kanssa, sen voi tehdä myöhemminkin, kun asiat selvenevät ja tieto lisääntyy.
-
kaveri ainaski meinas jäädä ympistä pois luomussa. kai ne rajat siellä ihan samat on ja kun lannoilla lannoitettava ni aika vaikeeta on fosforin kanssa. kyl luomutuet silti kai saa muutenhan se olis turhan kova paukku..
samperi ku menee tää kerääjäkasvihommakin vaikeeksi ku ei ole piensiemenlaatikkoo eikä ylimääräinen työ kiinnosta. huiskalla sit vissiin mut tihiään joutuu ajamaan. jos rapsille ajais ruusukevaiheessa. jättäis sinne pariksi viikoksi puinnin jälkeen ja tappas lokakuussa rondupilla, samalla menee siellä viihtyvät rikkaruohotkin. keväällä sit puhtaasta sänkimaasta kylvöille.
tate oli webbiwisua testaillu uusilla arvoilla. kyl tota fosforia nyt sentään 21 kiloa saa antaa tyydyttävässä luokassa viljoilla kun satotasokorjaus, luonnollisesti, on tapissa. hyvän ja korkean fosforitason leimat joutuu paperilla ajamaan vähemmällä, ehkä joka toinen vuosi.
jotain tavaraa ku sais ajettua keväällä 7,5 m3 ja syksyllä, joko ensi kasvukauden kevätkylvöjen alle tai rukiille/syysvehnälle, toiset 7,5 mottia niin saisi sen 40 €/ha levitystukea. kanat kun on oy:n eikä mun eli lantapoikkeukseen en pääse mutta vastaanottoon kyllä.
-
tate oli webbiwisua testaillu uusilla arvoilla. kyl tota fosforia nyt sentään 21 kiloa saa antaa tyydyttävässä luokassa viljoilla kun satotasokorjaus
Nii onko lantapoikkeus nyt sitten jo avattu vastaanottavalle tilalle ?
Muuten jää 16 kg:oon +6 tonnin viljasadoilla ( 5v) ja
esimerkiksi nurmien ja öljykasvi-ruiskierron jälkeen 10 kg:oon.
Ja kivennäislannoitteilla vain 16 kg. ( 10 kg jos ei sopivaa kiertoa)
Ja onko tämäkin lause myös poistettu Ravinteiden Tasapainoinen Käyttö-toimenpiteestä,
"Lantapoikkeukseen saa soveltaa fosforin tasausta mutta ei satotasokorjauksia."
:o :o :o
-SS-
-
tuli kirjoitusvirhe olet oikeassa. 16 kiloa on oikea vastaus.
-
höpö höpö . syötti on nielaistu ja levitin tilattu.Vielä vähän siemeniä jostain ja sitten vaan odotellaan kevättä. Jos ei muuta niin saapahan naapuri makiat naurut kun meikä ajelee pytty keulalla pitkin vainioita ja syksyllä kirjaa kun lakoviljan puinti on yhtä xxttua. >:(
MUlle tulee Naturcomilta paketti jossa on pikalaidunta, valkoapilaa, riistaseosta, italianraiheinää ja hernettä.
Tukirahat ulos automaatista. 8)
Kehtaatko kertoa lajikkeen ja kilohinnan?
LHP-Riistapeltoseos 5,28€/kg
Italianraiheinä Meroa 1,80€/kg
valkoapila 1v Tribute, ympätty 6,10€/kg
Pikalaidun Hinta 4,05€/kg,
40% niittynurmikka
20% timotei
15% englanninraiheinä
15% nurminata
10% punanata
Niin tuo lihottamani imusarjaan sopivan palkokasvin lajike ja hinta kiinnostais eniten. Itse sain paremman tarjouksen Tilasiemeneltä kuin Naturcomilta, kilohinta ½centtiä halvempi + rahti 0€. Ympit täytyy tilata Naturcomilta, kai....
-
tuli kirjoitusvirhe olet oikeassa. 16 kiloa on oikea vastaus.
Eikö rupeekin tuntumaan, että kyseinen Ravinteiden tasapainoinen käyttö - pakollinen
toimenpide vapaaehtoiseen ympäristösitoumukseen on tehty rehellisen, hallinnollisten
asiakirjojen totuudenmukaisuutta kunnioittavan viljelijän kiusaksi ja toisaalta huijarikehvelin
taivaaksi. Ei tarvii väärää rahaa painaa, päin vastoin, väärää lohkokorttia
ja viljavuutta ja lanta-analyysia kun suoltaa, niin tienaa paremmin.
Niin aina viljelijäväestökin kauhistelee kuittitehtailulla rikastuvien
pikkurikollisjengien toimintaa kaupunkien rakennusliikemarkkinoilla. Ja
lähtee aamulehden luettuaan pudottelemaan kellanvalkeaa jankkoa
näytekairan päästä rasiaan.
Oikein helpottavaa oli vuodattaa tämäkin.
-SS-
-
tuli kirjoitusvirhe olet oikeassa. 16 kiloa on oikea vastaus.
Eikö rupeekin tuntumaan, että kyseinen Ravinteiden tasapainoinen käyttö - pakollinen
toimenpide vapaaehtoiseen ympäristösitoumukseen on tehty rehellisen, hallinnollisten
asiakirjojen totuudenmukaisuutta kunnioittavan viljelijän kiusaksi ja toisaalta huijarikehvelin
taivaaksi. Ei tarvii väärää rahaa painaa, päin vastoin, väärää lohkokorttia
ja viljavuutta ja lanta-analyysia kun suoltaa, niin tienaa paremmin.
Niin aina viljelijäväestökin kauhistelee kuittitehtailulla rikastuvien
pikkurikollisjengien toimintaa kaupunkien rakennusliikemarkkinoilla. Ja
lähtee aamulehden luettuaan pudottelemaan kellanvalkeaa jankkoa
näytekairan päästä rasiaan.
Oikein helpottavaa oli vuodattaa tämäkin.
-SS-
suurinpiirtein näin. mut hyvä jos helpotti.
omistan n. 300 eläinyksikköä ja silti minua ei ole tulkittu kotieläintilaksi lfa:ssa. tappiot edellisiltä kausilta on jossain 100 000 € korvilla ja homma jatkuu vaikka olen ollut yhteysissä mm. MTK:n johtoon ja ministereihin.
uskotko ettei sydäntä hirveesti särje pudottaa sitä pohjajankkoa sinne purkkiin vaikka naapurin lohkolta tai laittaa vähän turveta pötkönäytteeseen?
paska systeemi mikä paska, kaikki tähän ihan kypsiä on nyt viimeistään. ei me sille mitään voida, antaa viisaampien päättää. ei muutakun eteenpäin ja klunssilan tapaan lisää paskaa housuun.
-
Vähän asian vierestä menee, mutta ajattelin jos alkaisi tuota riistapeltoa käyttämään yksivuotisena viherlannoituksena parempien tukien toivossa, niin mitähän sinne kannattaisi kylvää? hernettä apilaa? Seuraavana keväänähän tuon saisi muokata pois.
-
Onko jollain tarkempaa tietoa kerääjäkasveista, kun kuulin huhun että maksimi olisi 20% tilan pinta-alasta? Ja minimi 5ha?
-
Onko jollain tarkempaa tietoa kerääjäkasveista, kun kuulin huhun että maksimi olisi 20% tilan pinta-alasta? Ja minimi 5ha?
100% mut EFA kesanto otetaan kohdentamisalueella enste pois, eli 95% käytännössä. Ja mieti sitten huolella, miten viljelykiertoon sopii 1.10 kerääjien päättäminen. Sama nurmien perustamisessa, ei saa tehdä nurmia kerääjäkasvilla. Jääpi käytännössäkin helposti alle 50% alasta, vaikka kuinka haaveilisit siitä 95%. Eli heitä ahneus ja ota realismi, sitten ei muuta kuin yrittät käytännössä vaan maksimit kerääjäkasvit tehdä ja muuten hankit sitten kans lautasniittokoneen teräpalkin puimuriin.
-SS-
-
No ei kukaan oo pähkäillyt rypsin/rapsin sekaan sopivaa kerääjää, onko sopivaa olemassakaan ::)
-
No ei kukaan oo pähkäillyt rypsin/rapsin sekaan sopivaa kerääjää, onko sopivaa olemassakaan ::)
RaiRai. Just oli opuksessa tietoisku kuvien kanssa.
-
No ei kukaan oo pähkäillyt rypsin/rapsin sekaan sopivaa kerääjää, onko sopivaa olemassakaan ::)
RaiRai. Just oli opuksessa tietoisku kuvien kanssa.
Taitaa Rait-Rait-rallallaa lähteä kun tuuttaa Agilit niskaan :-[
-
No ei kukaan oo pähkäillyt rypsin/rapsin sekaan sopivaa kerääjää, onko sopivaa olemassakaan ::)
RaiRai. Just oli opuksessa tietoisku kuvien kanssa.
Taitaa Rait-Rait-rallallaa lähteä kun tuuttaa Agilit niskaan :-[
Nii, en tullu kattoneeks sen paremmin sitä juttua mut ainakin rai rai oli komeella vaaksalla puinnin jälkeen.
-
Tulipa vielä mieleen, et mitekähän onnistuis apilan kylvö kylvökoneen kuivapeittauslaitteella. saa sillä varmaan pari kiloa hehtaari menemään, mut meneeköliian syvään?
-
Tulipa vielä mieleen, et mitekähän onnistuis apilan kylvö kylvökoneen kuivapeittauslaitteella. saa sillä varmaan pari kiloa hehtaari menemään, mut meneeköliian syvään?
Ei kai sil välii oo,kuhan on kylvetty.Mikä kerääjäkasvin todellinen hyöty oikeest on.Ja jos lähtee,ni eiks oo parempi ettei se ryöhää oikein kovin heti kasvuun :-\ :-\
-
Tulipa vielä mieleen, et mitekähän onnistuis apilan kylvö kylvökoneen kuivapeittauslaitteella. saa sillä varmaan pari kiloa hehtaari menemään, mut meneeköliian syvään?
Ei kai sil välii oo,kuhan on kylvetty.Mikä kerääjäkasvin todellinen hyöty oikeest on.Ja jos lähtee,ni eiks oo parempi ettei se ryöhää oikein kovin heti kasvuun :-\ :-\
Lue ihmeessä TEHO- ja RaHa - hankkeiden loppuraportteja, kerääjäkasvien tekniikkaa on myös MTT:n tutkimuksissa todettu. Parhaat oraat ovat tulleet erillisellä laahavannankylvöllä, tai heinänsiemenlaitteella, joka kylvää kylvövantaiden eteen. Myöhemmin kylvö tarvitsisi rikkaäkeen tai jonkin multauksen.
Kuivana keväänä pölymullokselle, kerääjäkasvit voivat orastua vasta heinäkuulla, jos sittenkään. On vain valvonnan joustavuudesta silloin kiinni, hyväksyvätkö toimenpiteen onnistumisen rittäväksi. Sisä-Suomessa runsaampia sadekuuroja tulee usein jo kesäkuulla, hietamailla muutenkin orastuu hyvin. Mutta sateettomalla etelärannikolla melko toivotonta ripsutella sinne oraitten sekaan, mutta jos suojaviljaan kylvää nurmen, kyllä seuraavaan vuoteen mennessä timotei jotenkin orastuu. Semmoiset on omat kokemukset.
Heinänsiemenen kylvölaitteen juuri hankin, EFA - kesantoja varten; ainoa ongelma on, että pitää sitten tuolla nostolaitekoneella myös kylvää, jollei sitten saisi päähänsä risteyttää Jukon ja Tumen osia keskenään.
-SS-
-
Niin peittauslaite laittaa apilan viljan sekaan, joten kylvösyvyys on sama kuin viljalla. Jos sieltä jotain nousee, niin ei kovin nopeesti varmaankaan. Eikö tosiaan ole parempi ettei nousekaan. Ei tässä varmaan parhaita mahdollisia oraita saada, eikä edes tavoitella, mutta saiskohan sen verran et kelpaa.
-
Kyllä nuo kerääjäkasvikylvöt on tehtävä sen kerääjäkasvin ehdoilla. Pääviljan siemenmäärä pitää puolittaa ja kylvösyvyys säätää noin yhteen senttimetriin. Eikä valkoapila kuulemma kestä oikein suurta typpilannoitustakaan, joten sekin pitää vähintään puolittaa. Näillä toimilla sitten onkin jo mahdollista saada se huikea satasen typenkerääjäkorvaus :P
-
En kyllä lähde kerääjän takia viljasatoa tiputtamaan. Sit on parempi huiskia kerääjät vaik oraille, iti tai ei
-
Kyllä nuo kerääjäkasvikylvöt on tehtävä sen kerääjäkasvin ehdoilla. Pääviljan siemenmäärä pitää puolittaa ja kylvösyvyys säätää noin yhteen senttimetriin. Eikä valkoapila kuulemma kestä oikein suurta typpilannoitustakaan, joten sekin pitää vähintään puolittaa. Näillä toimilla sitten onkin jo mahdollista saada se huikea satasen typenkerääjäkorvaus :P
Aika vähän tuolla kerääjäkasvilla loppujen lopuksi taitaa olla merkitystä: tukirohmut laittavat suojavyöhykenurmea, LHP:tä , säilistä, ym. Eipä silloin paljon kerääjäkasveilla juhlita. Syysrukiin kylvö, aivan sama ongelma. Syysvehnällä kylvöaikariski aika kova. Aina ei ole näin kuivaa kuin muutamana viime vuotena. Eli voisi ajatella, että kevätrukiin näennäisviljely, kerääjäkasvilla, antaisi 170 € , niitto aikaisin pitkään sänkeen, kerääjäkasvi olisi talven yli, keväällä uusi kevätruis, eikä pitäisi edes kiirettä, antaisi glyfozaatin vaikuttaa kunnolla. 75% alaa. Valkuais- ja ruispalkkiota kun ei tarvitse korjata pellolta. Ainoa vaiva olisi rukiinsiemenen keruu silloin tällöin joltakin kuivemmalta rinteeltä. Parempi tuokin kuin joku satasen LHP.
Rypsin harvaa kylvöä; raiheinää päälle, jos homma ei onnistu, niin niittää taasen pois, ja tuki jotain 190 € ? Ei paljon Kestakeja tarvii kaivaa, antaa kukkia iteksellään..
Kevätruista ei todellakaan viiti paljon syyskuulla puida; katajanneulasta ja jotain ihme putua sieltä lähinnä tulee. Niittokone vaan vinkumaan.
-SS-
-
En kyllä lähde kerääjän takia viljasatoa tiputtamaan. Sit on parempi huiskia kerääjät vaik oraille, iti tai ei
Mutta jos siellä ei sitten tarkastuksen tullen mitään kerääjää kasvakaan, sanktioidaan sitten muistakin tuista ankarimman kautta ::)
-
Kyllä nuo kerääjäkasvikylvöt on tehtävä sen kerääjäkasvin ehdoilla. Pääviljan siemenmäärä pitää puolittaa ja kylvösyvyys säätää noin yhteen senttimetriin. Eikä valkoapila kuulemma kestä oikein suurta typpilannoitustakaan, joten sekin pitää vähintään puolittaa. Näillä toimilla sitten onkin jo mahdollista saada se huikea satasen typenkerääjäkorvaus :P
Aika vähän tuolla kerääjäkasvilla loppujen lopuksi taitaa olla merkitystä: tukirohmut laittavat suojavyöhykenurmea, LHP:tä , säilistä, ym. Eipä silloin paljon kerääjäkasveilla juhlita. Syysrukiin kylvö, aivan sama ongelma. Syysvehnällä kylvöaikariski aika kova. Aina ei ole näin kuivaa kuin muutamana viime vuotena. Eli voisi ajatella, että kevätrukiin näennäisviljely, kerääjäkasvilla, antaisi 170 € , niitto aikaisin pitkään sänkeen, kerääjäkasvi olisi talven yli, keväällä uusi kevätruis, eikä pitäisi edes kiirettä, antaisi glyfozaatin vaikuttaa kunnolla. 75% alaa. Valkuais- ja ruispalkkiota kun ei tarvitse korjata pellolta. Ainoa vaiva olisi rukiinsiemenen keruu silloin tällöin joltakin kuivemmalta rinteeltä. Parempi tuokin kuin joku satasen LHP.
Rypsin harvaa kylvöä; raiheinää päälle, jos homma ei onnistu, niin niittää taasen pois, ja tuki jotain 190 € ? Ei paljon Kestakeja tarvii kaivaa, antaa kukkia iteksellään..
Kevätruista ei todellakaan viiti paljon syyskuulla puida; katajanneulasta ja jotain ihme putua sieltä lähinnä tulee. Niittokone vaan vinkumaan.
-SS-
Peltokasvipalkkioon on varattu korvamerkitty summa joka jaetaan alalla. Hyvin todennäköistä on, että palkkio putoaa kun kaikki on uudet läksynsä lukenut... ja tuen taso selviää jälkeenpäin.
-
Peltokasvipalkkioon on varattu korvamerkitty summa joka jaetaan alalla. Hyvin todennäköistä on, että palkkio putoaa kun kaikki on uudet läksynsä lukenut... ja tuen taso selviää jälkeenpäin.
Nii mut tukisummien höyräyttämänä joka iikka sitoutuu ihan mihin vaan papereissa sanotaan,
ja tukikiimassaan ajaa vaikkapa täysiä seinää päin, toivoen, että jospa
muut jarruttaisivat ennen häntä, niin tuet riittää ?
Minä painoin jarrua. Jo viime vuonna.
-SS-
-
Peltokasvipalkkioon on varattu korvamerkitty summa joka jaetaan alalla. Hyvin todennäköistä on, että palkkio putoaa kun kaikki on uudet läksynsä lukenut... ja tuen taso selviää jälkeenpäin.
Nii mut tukisummien höyräyttämänä joka iikka sitoutuu ihan mihin vaan papereissa sanotaan,
ja tukikiimassaan ajaa vaikkapa täysiä seinää päin, toivoen, että jospa
muut jarruttaisivat ennen häntä, niin tuet riittää ?
Minä painoin jarrua. Jo viime vuonna.
-SS-
Vuokraviljelijät ei voi jarruttaa, jos vuokrapapereissaan on lupautunut pitämään maat ympristötukisitoumuksen piirissä. ::)
-
Vuokraviljelijät ei voi jarruttaa, jos vuokrapapereissaan on lupautunut pitämään maat ympristötukisitoumuksen piirissä. ::)
Eikös se muutu nyt niin, että yhden vuoden rastiunohdus ei enää tuomitse lohkoa ikuiseen kadotukseen (eikun ymp/lfa -korvauskelvottomuuteen)? Ainakin itsellä olisi toivoa, että saadaan jopa moisen välivuoden "pilaamat" vuokralohkot takaisin tukitaivaaseen. Se välivuosi oli ennen kun saavuimme paikalle... Eli vaikka vuokralainen ei jonain vuona sitoudukaan ympäristökorvaukseen, niin ympäristökorvauskelpoisuus ei enää katoa minnekään?
Petri
-
Kummasti kerääjäkasvista on tullu jollekin peikko. :o
-
Kummasti kerääjäkasvista on tullu jollekin peikko. :o
No sehän on , tai pikemminkin mörkö, oikea mörrimöykky, mörökölli, kummitus tai aave :o ???
Tuskin nuo kerääjät viihtyy sunkaan kasitonnarien katveessa :-\
-
Täytyy katsella ensin muutama vuosi, kun muut sekoilee ja tekee virheitä tuon homman kanssa, ottaa opiksi ja vasta sitten lähteä keräämään keräyskasvitukea.
Muiden toheloinnista viisastuneena. ;D ;D 8)
-
Täytyy katsella ensin muutama vuosi, kun muut sekoilee ja tekee virheitä tuon homman kanssa, ottaa opiksi ja vasta sitten lähteä keräämään keräyskasvitukea.
Muiden toheloinnista viisastuneena. ;D ;D 8)
Kyllä Mavin viesti on selvä: Ympäristösitoumus ei ole muiden tukien edellytys. Vain ympäristökorvauksen edellytys.
Pelto pääsee myöhemmin sitoumuksen piiriin, viimeistään 2020, jos on menossa jollekin toiselle viljelijälle,
joka on jo sitoutunut ja joka haluaa ymppikorvaukset myös uudesta pellosta.
Eli määrärahoja tulee sitten lisää taivaasta, samoin kuin kerääjäkasveille tulisi, vaikka suunniteltu ala olisikin tuplaantumassa.
-SS-
-
Kummasti kerääjäkasvista on tullu jollekin peikko. :o
Se on peikko, koska vähennetty lannoitus-toimenpide ja lohkokorttitetris arvotetaan
alle puoleen entisestään, ja jos meinaa päästä edes aikaisempaan tasoon
(jonka siis sai koko alalle aina jos sitoutui) ,pitää valita sekä kasvipeitteisyyttä (rahaa
ei todellakaan saa helposti koko alalta) että kerääjäkasveja.
Kerääjäkasvin maksimitaso per hehtaari on kauimpana käytännön hehtaarikorvauksesta, alle puoletkin
koko alaan verrattuna. Eli suojavyöhykkeet, monimuotoisuudet, suojaviljalle norminurmet,
luonnonhoitonurmet, säilörehunurmet, viherlannoitusnurmet, syysruis ja syysöljykasvit kylväessä,
ja keväällä kasvavat syysviljat, aika heikosti juuriheinille löytyy näissä ympyröissä viljelyteknologiaa
saati sitten helppoarahaa.
Tosiaan jos kylvää vain lyhytkasvuisia kevätviljoja 300 kpl/m2 , 8% alasta EFA hernettä, raiheinä juuressa, silloin
voisi 100% saada. Vielä on epäselvää, saako EFA alan valkuaiskasville sekä valkuaiskasvituen että
kerääjäkasvituen.
-SS-
-
Peikkona en kyllä kerääjäkasveja näe. Koko ympäristökorvaus on selvästikin tarkoitettu palapeliksi. Tarkoituksena uskoisin olevan se, että kasvulohkotasolla tehdään ne toimenpiteet, jotka milläkin viljelykierron kasville sopivat. Se on kyllä iso muutos, että toimenpiteitä vaihdellaan kasvulohkotasolla viljelykasvien mukaan jopa vuosittain. Itseäni kyllä ihmetyttää, miten kaikkia asioita kyetään valvomaan. Kerääjäkasvivalvonnoillekin on aikaa vain kuusi viikkoa. No lienee siinä syytä taas palkata lisäarmeija valvojia...
Mitekähän eri toimet missäkin vaiheessa ilmoitetaan. Esimerkiksi talviaikainen kasvipeitteisyys. Pitääkö päätös tehdä jo keväällä, vai voiko asian päättää vasta syksyllä. Jos aikoo keväällä vaikka kylvää syysvehnää ohran sänkeen, eikä keliä koskaan tulekaan. Jos vielä on kylvänyt kerääjäkasvit juurelle varmuuden vuoksi. Tässä on siis valittavaa: Kerääjäkasvipalkkio tai talviaikainen kasvipeitteisyys. Voiko toimia vaihtaa lennossa tai jotakin. Märkä syksy houkuttelee siirtämään kaikki muokkaukset keväälle, jos mahdollista.
Itse kylvin syysrypsille aluskasviksi apila-timoteitä, rukiille ja syysvehnälle timoteitä. Ensi kesänä näkyy, miten onnistuvat kerääjäkasveina...
-
Koko ympäristökorvaus on selvästikin tarkoitettu palapeliksi.
Palapelien paloja yhdistelemällä saa paremman korvauksen kuin vanhassa tukipaletissa.
Kerääjäkasvi on 100+54euroa eikä 46euroa... ::)
-
Koko ympäristökorvaus on selvästikin tarkoitettu palapeliksi.
Palapelien paloja yhdistelemällä saa paremman korvauksen kuin vanhassa tukipaletissa.
Kerääjäkasvi on 100+54euroa eikä 46euroa... ::)
Mut kun ne palat ei sovi mitenkään yhteen. Sullakin on paljon syysnisua, mitenkä sää sen sovitat kerääjän kaveriksi :-\
-
Koko ympäristökorvaus on selvästikin tarkoitettu palapeliksi.
Palapelien paloja yhdistelemällä saa paremman korvauksen kuin vanhassa tukipaletissa.
Kerääjäkasvi on 100+54euroa eikä 46euroa... ::)
Mut kun ne palat ei sovi mitenkään yhteen. Sullakin on paljon syysnisua, mitenkä sää sen sovitat kerääjän kaveriksi :-\
Lokakuun kylvöpioneeri Make kirjottaa aina totuuden:
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=55193.msg996554#msg996554
"03.10.14 - klo:23:07 »
Lainaus
"Tänään kylvettiin loput Magnfikit. Ei ilmeisesti tartte kahukärpäsiä tarkkailla."
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=56556.msg1003101#msg1003101
18.10.14 - klo:20:21 »
Lainaus
"Onpas Kylmiksellä kylmä paikka. aika äkkiä tänäsyksynä ajetut glyfot tehosivat. 16.9. kylvetyt syysvehnät ovat turhankin reheviä. 3.10. kylvetyt alkavat juuri vihertää."
Niin että lokakuulla ei kylvö ole ongelma.
-
Koko ympäristökorvaus on selvästikin tarkoitettu palapeliksi.
Palapelien paloja yhdistelemällä saa paremman korvauksen kuin vanhassa tukipaletissa.
Kerääjäkasvi on 100+54euroa eikä 46euroa... ::)
Mut kun ne palat ei sovi mitenkään yhteen. Sullakin on paljon syysnisua, mitenkä sää sen sovitat kerääjän kaveriksi :-\
Lokakuun kylvöpioneeri Make kirjottaa aina totuuden:
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=55193.msg996554#msg996554
"03.10.14 - klo:23:07 »
Lainaus
"Tänään kylvettiin loput Magnfikit. Ei ilmeisesti tartte kahukärpäsiä tarkkailla."
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=56556.msg1003101#msg1003101
18.10.14 - klo:20:21 »
Lainaus
"Onpas Kylmiksellä kylmä paikka. aika äkkiä tänäsyksynä ajetut glyfot tehosivat. 16.9. kylvetyt syysvehnät ovat turhankin reheviä. 3.10. kylvetyt alkavat juuri vihertää."
Niin että lokakuulla ei kylvö ole ongelma.
No kylvätkös sää ne italo-rairait ja apilaat samalla kertaa lokakuus, vai keväällä rikkaruiskutusten jälkeen?
-
Koko ympäristökorvaus on selvästikin tarkoitettu palapeliksi.
Palapelien paloja yhdistelemällä saa paremman korvauksen kuin vanhassa tukipaletissa.
Kerääjäkasvi on 100+54euroa eikä 46euroa... ::)
Mut kun ne palat ei sovi mitenkään yhteen. Sullakin on paljon syysnisua, mitenkä sää sen sovitat kerääjän kaveriksi :-\
Lokakuun kylvöpioneeri Make kirjottaa aina totuuden:
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=55193.msg996554#msg996554
"03.10.14 - klo:23:07 »
Lainaus
"Tänään kylvettiin loput Magnfikit. Ei ilmeisesti tartte kahukärpäsiä tarkkailla."
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=56556.msg1003101#msg1003101
18.10.14 - klo:20:21 »
Lainaus
"Onpas Kylmiksellä kylmä paikka. aika äkkiä tänäsyksynä ajetut glyfot tehosivat. 16.9. kylvetyt syysvehnät ovat turhankin reheviä. 3.10. kylvetyt alkavat juuri vihertää."
Niin että lokakuulla ei kylvö ole ongelma.
No kylvätkös sää ne italo-rairait ja apilaat samalla kertaa lokakuus, vai keväällä rikkaruiskutusten jälkeen?
Ruiskutuksen jälkeen.
-
Koko ympäristökorvaus on selvästikin tarkoitettu palapeliksi.
Palapelien paloja yhdistelemällä saa paremman korvauksen kuin vanhassa tukipaletissa.
Kerääjäkasvi on 100+54euroa eikä 46euroa... ::)
Mut kun ne palat ei sovi mitenkään yhteen. Sullakin on paljon syysnisua, mitenkä sää sen sovitat kerääjän kaveriksi :-\
Lokakuun kylvöpioneeri Make kirjottaa aina totuuden:
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=55193.msg996554#msg996554
"03.10.14 - klo:23:07 »
Lainaus
"Tänään kylvettiin loput Magnfikit. Ei ilmeisesti tartte kahukärpäsiä tarkkailla."
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=56556.msg1003101#msg1003101
18.10.14 - klo:20:21 »
Lainaus
"Onpas Kylmiksellä kylmä paikka. aika äkkiä tänäsyksynä ajetut glyfot tehosivat. 16.9. kylvetyt syysvehnät ovat turhankin reheviä. 3.10. kylvetyt alkavat juuri vihertää."
Niin että lokakuulla ei kylvö ole ongelma.
No kylvätkös sää ne italo-rairait ja apilaat samalla kertaa lokakuus, vai keväällä rikkaruiskutusten jälkeen?
Ruiskutuksen jälkeen.
Sullahan on oraatkin yleensä jo niin vankat, ettei ne siemenet mene edes läpi maahan asti :D
-
Kai ne sinne joku heinäkuinen ukkoskuuro viimeistään varistaa. :D
On ainakin yritetty ja ostokuitit vakuustodistusten kera esittää tarvittaessa. 100EUROA 8)
-
Kai ne sinne joku heinäkuinen ukkoskuuro viimeistään varistaa. :D
On ainakin yritetty ja ostokuitit vakuustodistusten kera esittää tarvittaessa. 100EUROA 8)
Onko se muka hyvien viljelytapojen mukaista ???
-
Kai ne sinne joku heinäkuinen ukkoskuuro viimeistään varistaa. :D
On ainakin yritetty ja ostokuitit vakuustodistusten kera esittää tarvittaessa. 100EUROA 8)
Onko se muka hyvien viljelytapojen mukaista ???
Aina kun jotain teen tai kirjoitan, on se 100-prosenttisesti hyvätapaista. ;D
-
Nii nuo syysvehnät lokakuussa käyvät keräilyeriksi mut kyyl se ihanneaika on syyskuun puoliväli. Ruis ehdottomasti epäonnistuu syyskuun 3. viikon jälkeen kylvettynä ei tule riittävästi lehtiä.. Luoho on syysviljoilla laajasti levinnyt muualla Euroopassa miksei täälläkin ennen pitkää. Silloin on heinänkylvö-ikkuna entistäkin kapeampi.
Luomussa ei näitä ongelmia ole kun näitä viljoja joka neljäs vuosi suunnilleen syysviljoilla tekee tiukkaa saada viittä kertaa iyhden sännyyden aikana ei paljon luohoa kerry.
Nurmet ja suojaviljat muutenkin jäävät ulkopuolelle kerääjäkasvien ja osa myös kasvipeitteisyysrahasta. Proagria on laskskellut xiljelyalueiden keskimääräistä ympäristökorvausta per tila, 60-70€ /ha siinä voi perustellusti alkaa punnita sitoumuksen etuja ja haittoja.. Vuoden 2015 voi jättää väliin jos hallinto haluaa rahaa kylvää se ottaa kakkoserässä kyllä avosylin vastaan.
-SS-
-
Jos vielä on kylvänyt kerääjäkasvit juurelle varmuuden vuoksi. Tässä on siis valittavaa: Kerääjäkasvipalkkio tai talviaikainen kasvipeitteisyys. Voiko toimia vaihtaa lennossa tai jotakin. Märkä syksy houkuttelee siirtämään kaikki muokkaukset keväälle, jos mahdollista.
No tuossa olet asian ytimessä. Kaivat kerääjäkasvituella itsellesi haudan, jossa pysyt. Kerääjä plus talvipeitteisyys on valmiiksi epäreilu vaihdokki syysviljan kylvöaikariskille lokakuussa.
Eli kevätvilja kerääjillä plus sänki kevääseen. Se pala ei vaan sovi syysviljojen kylvösyksyyn.
Samalla tavalla viherlannoitus ja nurmi joka toisena vuonna eivät sovi jokavuoden kerääjätoimenpiteeseen sitten tuki onki vln tuki tai lhp pitääkin olla parivuotta. Sen jälkeen silläkään lohkolla ei ole satovuotta eikä kerääjäkasvikorvausta.
Mutta jos siemenviskurin ulkoiluttaminen pellolla, riippumatta siitä, mitä sillä kasvaa, riippumatta siitä mikä sen käyttömuoto on, vain natuurkomin kuitti piironkinlaatikossa, siis jos vain se riittää 100% kerääjäkasvitukeen, nin min en puhu mittää sit enää...
-SS-
-
Siis ajatus meni niin, että jos ajattelen kylvää syksyllä syysviljan vaikkapa ohran jälkeen, kylvän alus/kerääjäkasvin ohran sekaan. Jos syksyllä säät eivät salli syysviljan kylvöä, kasvatan ja nostan kerääjäkasvipalkkiota. Toki tämä riippuu siitä, miten kerääjäkasvi ilmoitetaan. Jos se on ilmoitettava jo keväällä sitovasti, en tässä tapauksessa voisi hakea palkkiota lainkaan.
Tuohon kasvipeitteisyyteen tuli kyllä virhe. Syysvilja kyllä täyttää kasvipeitteisyysalaa, mutta sille ei makseta siitä korvausta. Sentään kasvipeitteisyydesta voi mielestäni saada korvauksen, jos syysvilja jää puimatta, ja säilyttää ohran sängen kevääseen asti.
Se on kyllä tosi, että jos valinta on tehtävä keväällä, aiheuttaa se enemmän päänvaivaa. Minun etuni on se, että aluskasvit kuuluvat omaan menetelmääni joka tapauksessa, käytetään niitä sitten kerääjäkasveina tai ei.
Kyllä jossain mainittiin, että kerääjäkasvin tulee olla todettavissa pellolla syksyllä, joten kuitti ei näyttäisi olevan riittävä todiste.
Ja ei, kerääjillä ei voi saada rahaa koko alalle. Koko ympäristökorvauksen ajatus minun mielestäni on muuttunut siten, että korvaus maksetaan tehdystä tomenpiteestä. Se siis ei enää olisi tulotukiluonteinen, niinkuin tähän mennessä se on ollut. Sillä houkutellaan viljelijöitä tekemään toimia, joiden pitäisi olla hyödyksi ympäristölle.
-
Tuohon kasvipeitteisyyteen tuli kyllä virhe. Syysvilja kyllä täyttää kasvipeitteisyysalaa, mutta sille ei makseta siitä korvausta. Sentään kasvipeitteisyydesta voi mielestäni saada korvauksen, jos syysvilja jää puimatta, ja säilyttää ohran sängen kevääseen asti.
Ja ei, kerääjillä ei voi saada rahaa koko alalle. Koko ympäristökorvauksen ajatus minun mielestäni on muuttunut siten, että korvaus maksetaan tehdystä tomenpiteestä. Se siis ei enää olisi tulotukiluonteinen, niinkuin tähän mennessä se on ollut. Sillä houkutellaan viljelijöitä tekemään toimia, joiden pitäisi olla hyödyksi ympäristölle.
Missäs niin sanotaa että syysvilja ei saisi korvausta kasvipeitteisyydestä?
Niin kyseessähän on toki ympäristökorvaus, mutta rahaa tulee vaan niin kovin vähän suhteessa työhön, riskiin, että joku menee perseelleen ja tulee sanktioita. Nyt ois hyvä tehdä galluppi viljelijöiden kesken mikä on tilanne aikooko sitoutua vai jättää sitoutumatta tämän hetken tiedoilla.
-
Tuohon kasvipeitteisyyteen tuli kyllä virhe. Syysvilja kyllä täyttää kasvipeitteisyysalaa, mutta sille ei makseta siitä korvausta. Sentään kasvipeitteisyydesta voi mielestäni saada korvauksen, jos syysvilja jää puimatta, ja säilyttää ohran sängen kevääseen asti.
Ja ei, kerääjillä ei voi saada rahaa koko alalle. Koko ympäristökorvauksen ajatus minun mielestäni on muuttunut siten, että korvaus maksetaan tehdystä tomenpiteestä. Se siis ei enää olisi tulotukiluonteinen, niinkuin tähän mennessä se on ollut. Sillä houkutellaan viljelijöitä tekemään toimia, joiden pitäisi olla hyödyksi ympäristölle.
Missäs niin sanotaa että syysvilja ei saisi korvausta kasvipeitteisyydestä?
Niin kyseessähän on toki ympäristökorvaus, mutta rahaa tulee vaan niin kovin vähän suhteessa työhön, riskiin, että joku menee perseelleen ja tulee sanktioita. Nyt ois hyvä tehdä galluppi viljelijöiden kesken mikä on tilanne aikooko sitoutua vai jättää sitoutumatta tämän hetken tiedoilla.
Ruis ja syysöljykasvi ei kaiketi saa korvausta kasvipeiteisyydestä
tuotantopalkkion takia.
Syysvehnälle sitä ei makseta.
Tarkkana oltava listassa oli monta vaihtoehtoa, millä kasvipeitteisyyttä
voi täyttää, mutta kaikkista ei korvausta saa.
-
Tuohon kasvipeitteisyyteen tuli kyllä virhe. Syysvilja kyllä täyttää kasvipeitteisyysalaa, mutta sille ei makseta siitä korvausta. Sentään kasvipeitteisyydesta voi mielestäni saada korvauksen, jos syysvilja jää puimatta, ja säilyttää ohran sängen kevääseen asti.
Ja ei, kerääjillä ei voi saada rahaa koko alalle. Koko ympäristökorvauksen ajatus minun mielestäni on muuttunut siten, että korvaus maksetaan tehdystä tomenpiteestä. Se siis ei enää olisi tulotukiluonteinen, niinkuin tähän mennessä se on ollut. Sillä houkutellaan viljelijöitä tekemään toimia, joiden pitäisi olla hyödyksi ympäristölle.
Missäs niin sanotaa että syysvilja ei saisi korvausta kasvipeitteisyydestä?
Niin kyseessähän on toki ympäristökorvaus, mutta rahaa tulee vaan niin kovin vähän suhteessa työhön, riskiin, että joku menee perseelleen ja tulee sanktioita. Nyt ois hyvä tehdä galluppi viljelijöiden kesken mikä on tilanne aikooko sitoutua vai jättää sitoutumatta tämän hetken tiedoilla.
Galluppia ei pysty tekemään, kun ei edes ole vielä julkaistu lopullisia toimenpiteitä, niiden yhteenliittämiskarttaa ja lopullista jaettavaa rahamäärää. Kasvipeitteisyys näyttää olevan samanlainen ittupäiden säätämä toimi kuin silloin alkuaikoina, syysvilja oli kylvettävä joskus syyskuun alkuun mennessä, jotta kelpasikin kasvipeitteiseksi, oli tosiaan tuotantopalkkioita, ja kasvipeitteisyystuki ja kasvipeitteisyyttä täyttävä ala paloi saman tein pois. Kuitenkin, tonnarihehtaarilaiset jauhoivat lautastinttareillaan "talvipeite"-maan mullokselle, jossa liejun seassa häämötti pystyssä pari oljenpätkää; paikkakunnan joet ja purot olivat keltaiset kuin Huanghe, suvannoissa kuutioittain pahnaputua uomia tukkimassa.
Kirjoituspöytäviljelytekniikka henkii tästä ympäristökorvausasiassa jälleen.
-SS-
-
Kirjoituspöytäviljelytekniikka henkii tästä ympäristökorvausasiassa jälleen.
-SS-
[/quote]
Tämä on niin totta. Järkeviä toimia ja joustavuutta rajoitetaan.
-
Onko tämä syksyltä peräisin oleva viranomaisen lausunto jo muutettu ?
*********************************************************
Satasen hehtaarituet kaupan päälle
Kerääjäkasvien ja viherlannoitusnurmien tuet ovat
alustavan tiedon mukaan 100 euroa hehtaarilta.
”Vielä huomautuksena, että toimenpiteellä ei ole mitään
hehtaari- eikä prosenttirajaa, sitä voi toteuttaa vaikka
tilan kaikilla hehtaareilla”, sanoo Ely-keskuksen
ylitarkastaja Veikko Tuominen.
”Lisäksi kerääjäkasvien viljely täyttää talviaikaista kasvipeitteisyyttä,
jos kasvusto säilytetään seuraavaan kevääseen asti.
Kasvipeitteisyyden korvausta ei enää kerääjäkasvilohkoille makseta.”
*********************************************************
http://www.maaseutumedia.fi/keraajakasvi-palvelee-joka-tahoa/
-SS-
-
Onko tämä syksyltä peräisin oleva viranomaisen lausunto jo muutettu ?
*********************************************************
Satasen hehtaarituet kaupan päälle
Kerääjäkasvien ja viherlannoitusnurmien tuet ovat
alustavan tiedon mukaan 100 euroa hehtaarilta.
”Vielä huomautuksena, että toimenpiteellä ei ole mitään
hehtaari- eikä prosenttirajaa, sitä voi toteuttaa vaikka
tilan kaikilla hehtaareilla”, sanoo Ely-keskuksen
ylitarkastaja Veikko Tuominen.
”Lisäksi kerääjäkasvien viljely täyttää talviaikaista kasvipeitteisyyttä,
jos kasvusto säilytetään seuraavaan kevääseen asti.
Kasvipeitteisyyden korvausta ei enää kerääjäkasvilohkoille makseta.”
*********************************************************
http://www.maaseutumedia.fi/keraajakasvi-palvelee-joka-tahoa/
-SS-
Niinpä tuo olikin. Tuo tulee olemaan hankaluuksia aiheuttava asia, että jos valitset tuon, niin et saa tätä, mutta se vaikuttaa sitten siihen siten että... Huh. Ei kai muu kuin virkamies edes kykene saamaan aikaan monimutkaisempaa systeemiä.
Oma viljelysysteemi on rakennettu selväksi. Nyt mietitään miten tukisysteemit sovelletaan yhteen viljelysysteemien kanssa. Muutokset omissa ajatuksissa ovat vain pieniä, kuten jos siirretään syysmuokkausta jollakin viikolla eteenpäin kerääjäkasvien takia.
-
Onko tämä syksyltä peräisin oleva viranomaisen lausunto jo muutettu ?
*********************************************************
Satasen hehtaarituet kaupan päälle
Kerääjäkasvien ja viherlannoitusnurmien tuet ovat
alustavan tiedon mukaan 100 euroa hehtaarilta.
”Vielä huomautuksena, että toimenpiteellä ei ole mitään
hehtaari- eikä prosenttirajaa, sitä voi toteuttaa vaikka
tilan kaikilla hehtaareilla”, sanoo Ely-keskuksen
ylitarkastaja Veikko Tuominen.
”Lisäksi kerääjäkasvien viljely täyttää talviaikaista kasvipeitteisyyttä,
jos kasvusto säilytetään seuraavaan kevääseen asti.
Kasvipeitteisyyden korvausta ei enää kerääjäkasvilohkoille makseta.”
*********************************************************
http://www.maaseutumedia.fi/keraajakasvi-palvelee-joka-tahoa/
-SS-
just skn väitti et 100+54 tulee ku manulle illallinen
-
Onko tämä syksyltä peräisin oleva viranomaisen lausunto jo muutettu ?
*********************************************************
Satasen hehtaarituet kaupan päälle
Kerääjäkasvien ja viherlannoitusnurmien tuet ovat
alustavan tiedon mukaan 100 euroa hehtaarilta.
”Vielä huomautuksena, että toimenpiteellä ei ole mitään
hehtaari- eikä prosenttirajaa, sitä voi toteuttaa vaikka
tilan kaikilla hehtaareilla”, sanoo Ely-keskuksen
ylitarkastaja Veikko Tuominen.
”Lisäksi kerääjäkasvien viljely täyttää talviaikaista kasvipeitteisyyttä,
jos kasvusto säilytetään seuraavaan kevääseen asti.
Kasvipeitteisyyden korvausta ei enää kerääjäkasvilohkoille makseta.”
*********************************************************
http://www.maaseutumedia.fi/keraajakasvi-palvelee-joka-tahoa/
-SS-
just skn väitti et 100+54 tulee ku manulle illallinen
Niin niin , jos vaan hankkii naturkomin kuitteja. Mutta miksi keräillä
hävettävällä tavalla, kuin noppapelissä muina miehinä noppaa heiton
jälkeen tuuppimalla, muutamia saturaisia, perustaa vaikka heroiinitehtaan,
niin on sitten miljonääri hetkessä ja nopeesti. Ja voi katsella vankilassa
muita roistoja pystypäin. Ettei joudu setelinväärentäjärottien seuraan...
-SS-
-
Onko tämä syksyltä peräisin oleva viranomaisen lausunto jo muutettu ?
*********************************************************
Satasen hehtaarituet kaupan päälle
Kerääjäkasvien ja viherlannoitusnurmien tuet ovat
alustavan tiedon mukaan 100 euroa hehtaarilta.
”Vielä huomautuksena, että toimenpiteellä ei ole mitään
hehtaari- eikä prosenttirajaa, sitä voi toteuttaa vaikka
tilan kaikilla hehtaareilla”, sanoo Ely-keskuksen
ylitarkastaja Veikko Tuominen.
”Lisäksi kerääjäkasvien viljely täyttää talviaikaista kasvipeitteisyyttä,
jos kasvusto säilytetään seuraavaan kevääseen asti.
Kasvipeitteisyyden korvausta ei enää kerääjäkasvilohkoille makseta.”
*********************************************************
http://www.maaseutumedia.fi/keraajakasvi-palvelee-joka-tahoa/
-SS-
just skn väitti et 100+54 tulee ku manulle illallinen
Kyllä kerääjäkasvi 100 tulee perus 54 päälle, mutta tuleeko vielä kasvipeitteisyyden 4-54 näiden päälle on se avoin kysymys.
-
Onko tämä syksyltä peräisin oleva viranomaisen lausunto jo muutettu ?
*********************************************************
Satasen hehtaarituet kaupan päälle
Kerääjäkasvien ja viherlannoitusnurmien tuet ovat
alustavan tiedon mukaan 100 euroa hehtaarilta.
”Vielä huomautuksena, että toimenpiteellä ei ole mitään
hehtaari- eikä prosenttirajaa, sitä voi toteuttaa vaikka
tilan kaikilla hehtaareilla”, sanoo Ely-keskuksen
ylitarkastaja Veikko Tuominen.
”Lisäksi kerääjäkasvien viljely täyttää talviaikaista kasvipeitteisyyttä,
jos kasvusto säilytetään seuraavaan kevääseen asti.
Kasvipeitteisyyden korvausta ei enää kerääjäkasvilohkoille makseta.”
*********************************************************
http://www.maaseutumedia.fi/keraajakasvi-palvelee-joka-tahoa/
-SS-
just skn väitti et 100+54 tulee ku manulle illallinen
Kyllä kerääjäkasvi 100 tulee perus 54 päälle, mutta tuleeko vielä kasvipeitteisyyden 4-54 näiden päälle on se avoin kysymys.
Tjaa tuo onkin mielenkiintoinen kysymys. Minä kyllä väittäisin että tulee. Sinähän käytät aluskasvia sitomaan ravinteita, kasvijätteitä ja maa hiukkasia. Mitäs hyötyä siitä olisi jos kaikki muokkaisivat aluskasvin 1.10 jälkeen maahan ja kyntäisivät pellon. Eihän muuten voisi etelässä ottaa kuin 20% kasvipeitteisyyden jos tuo kerääjäkasvi sulkisi pois kasvipeitteisyyden.
-
en ylipäätään ymmärrä miksi ajatellaan että se talven yli pidettävä kerääjäkasvi sitä kasvipeitteisyyttä toisi. onhan se lohko kasvipeitteinen ilman kerääjäkasviakin jos se talven yli on koskemati.
mut toi olis hyvä tietää. heikentää aika paljon kerääjäkasvin käyttöä mun osalta. syysviljoille tulevia lohkoja ei saa kerääjäkasville ja taas sängelle jääville ei kannata kerääjäkasvia laittaa kun ei saa kasvipeitteisyytukea sitten.
ainoat lohkot joille kannattaa kerääjäkasvi pistää on sitten syksyllä kynnettäviksi suunnitellut pellot. kynnöt kun voi huoletta jättää lokakuulle toisinkuin kevytmuokkaukset.
-
Sallitaanko syysrypsi kerääjäkasvina vai pelkästään heinät ja apilat?. Tää viestiketju venähtänyt niin pitkäksi etten viitti alkaan etsimään.. :o..
Rikkaruiskutusten jälkeen kylväsi viljakasvuston sekaan ja jos seuraavana keväänä kasvusto ok, puidaan rypsit.. jos kuolee talven aikana niin keväällä muokkaus ja viljalle.
sillä vaan kyselen, kun suursäkillinen Largoa varastossa.. :P
-
Sallitaanko syysrypsi kerääjäkasvina vai pelkästään heinät ja apilat?. Tää viestiketju venähtänyt niin pitkäksi etten viitti alkaan etsimään.. :o..
Rikkaruiskutusten jälkeen kylväsi viljakasvuston sekaan ja jos seuraavana keväänä kasvusto ok, puidaan rypsit.. jos kuolee talven aikana niin keväällä muokkaus ja viljalle.
sillä vaan kyselen, kun suursäkillinen Largoa varastossa.. :P
Ainakin Maaseutumediassa oleen tiedon mukaan syysöljykasvi ei kelpaa
kerääjäkasviksi
-
en ylipäätään ymmärrä miksi ajatellaan että se talven yli pidettävä kerääjäkasvi sitä kasvipeitteisyyttä toisi. onhan se lohko kasvipeitteinen ilman kerääjäkasviakin jos se talven yli on koskemati.
mut toi olis hyvä tietää. heikentää aika paljon kerääjäkasvin käyttöä mun osalta. syysviljoille tulevia lohkoja ei saa kerääjäkasville ja taas sängelle jääville ei kannata kerääjäkasvia laittaa kun ei saa kasvipeitteisyytukea sitten.
ainoat lohkot joille kannattaa kerääjäkasvi pistää on sitten syksyllä kynnettäviksi suunnitellut pellot. kynnöt kun voi huoletta jättää lokakuulle toisinkuin kevytmuokkaukset.
Näin se varmaan tulkitaan, kun alkaa 500000 ha olla ihmisillä valittuna
kerääjäkasvitoimenpidettä. Viimeisissä Mavin protoiludokumenteissa
mainitaan seuraavat muut ympäristötoimenpiteet, joista ei saa
kasvipeitteisyyskorvausta, ne kuitenkin täyttävät kasvipeitteisyyttä
sellaisenaan, vaikka niistä ei makseta:
-suojavyöhykkeet
-ympäristönurmi
-LHP nurmi
-VLN nurmi
-monipmuotoisuuspelto
-kesanto
-pysyvä kuivaheinä
-pysyvä säilörehu/tuorerehunurmi
-pysyvä laidunnurmi
Eli sen 80% maksimitason eli 56 euroa saa kyllä, mutta vain muutamalle hassulle
hehtaarille, koska on joku muu raha tulossa muille lohkoille; niin minä tuon olen päätellyt.
Kerääjäkasveja ei tuossa listassa mainita, mutta tosiaan ministeriön edustajan haastattelu
Maaseutumediassa sanoi asian toisin, että ei maksettaisi kumpaakin, vain toinen.
Varmasti hyväksytään kasvipeitteisyyttä täyttäväksi, koska mainitaan:
"Talviaikaiseen kasvipeitteisyyteen voidaan hyväksyä seuraavat lohkot:"
.....
4) kerääjäkasvien viljely, jos kasvusto säilytetään seuraavaan kevääseen asti;
----"
Syysrypsiä ei ole vielä mainittu kerääjäkasviksi. Materiaalista lainattu:
"Kerääjäkasvi voi olla 1) italianraiheinä, 2) muu heinä- tai 3) nurmikasvi, 4) apila tai
näiden seos. Kasvustoa on oltava kauttaaltaan koko kasvulohkolla.
Kasvuston voi muokata tai kyntää aikaisintaan 1 päivänä lokakuuta."
Glyfozaattiruiskutusta ei kyllä mainita, ettei sitä voisi tehdä ennen lokakuun alkua ?
-SS-
-
Kyllä se ymp asetus sellaiseksi sorvataan, että jokainen joutuu
sitoutumaan.(jopa SS)
Eikä samalle lohkolle saa kahta lisätoimenpide korvausta.
Kasvipeitteisyys kai maksetaan koko alalle.(ei kohdentamisalueen "pakkokesannolle").
Se sulkisi silloin muut toimenpiteet pois.
-
Kyllä se ymp asetus sellaiseksi sorvataan, että jokainen joutuu
sitoutumaan.(jopa SS)
Eikä samalle lohkolle saa kahta lisätoimenpide korvausta.
Kasvipeitteisyys kai maksetaan koko alalle.(ei kohdentamisalueen "pakkokesannolle").
Se sulkisi silloin muut toimenpiteet pois.
Poislukien mainitsemani listan. Ja mainitsemasi EFA-alan.
Paljon LFA:ta ja suojavyöhykkeitä, monimuotoisuuspeltoja ja
viherlannoituksia pitävä ei paljon kasvipeitemaksuilla juhli,
vaikka saisikin pienelle alalle sen täyden korkeimman korvauksen.
-SS-
-
Kyllä se ymp asetus sellaiseksi sorvataan, että jokainen joutuu
sitoutumaan.(jopa SS)
Eikä samalle lohkolle saa kahta lisätoimenpide korvausta.
Kasvipeitteisyys kai maksetaan koko alalle.(ei kohdentamisalueen "pakkokesannolle").
Se sulkisi silloin muut toimenpiteet pois.
ei sitä mihinkään enää sorvata. poisjääjiä on niin paljon, ettei rahojen riittävyyttä esim. kerääjäkasveille kannata murehtia.
porukka jakautuu tukioptimoijiin ja isolla kasalla kakkaa lannoittaviin. tukioptimoijat lannoittaa nihkeemmin, ettei kerääjät häiritte puintia. poisjääville eurot tulee lannoitesäästönä ja isoina satoina.
heinäkuun lopussa ukkosmyräkän jälkeen ajellessa on helppo käydä tarkistamassa kumpaan lahkoon talo kuuluu ;D
-
Kyllä se ymp asetus sellaiseksi sorvataan, että jokainen joutuu
sitoutumaan.(jopa SS)
Eikä samalle lohkolle saa kahta lisätoimenpide korvausta.
Kasvipeitteisyys kai maksetaan koko alalle.(ei kohdentamisalueen "pakkokesannolle").
Se sulkisi silloin muut toimenpiteet pois.
ei sitä mihinkään enää sorvata. poisjääjiä on niin paljon, ettei rahojen riittävyyttä esim. kerääjäkasveille kannata murehtia.
porukka jakautuu tukioptimoijiin ja isolla kasalla kakkaa lannoittaviin. tukioptimoijat lannoittaa nihkeemmin, ettei kerääjät häiritte puintia. poisjääville eurot tulee lannoitesäästönä ja isoina satoina.
heinäkuun lopussa ukkosmyräkän jälkeen ajellessa on helppo käydä tarkistamassa kumpaan lahkoon talo kuuluu ;D
me kyllä joozepin kaa kuulutaan molempiin on tukee ja paskaa ja kasitonnarii voiko tää enään helpompaa olla ;D
-
Kyllä se ymp asetus sellaiseksi sorvataan, että jokainen joutuu
sitoutumaan.(jopa SS)
Eikä samalle lohkolle saa kahta lisätoimenpide korvausta.
Kasvipeitteisyys kai maksetaan koko alalle.(ei kohdentamisalueen "pakkokesannolle").
Se sulkisi silloin muut toimenpiteet pois.
ei sitä mihinkään enää sorvata. poisjääjiä on niin paljon, ettei rahojen riittävyyttä esim. kerääjäkasveille kannata murehtia.
porukka jakautuu tukioptimoijiin ja isolla kasalla kakkaa lannoittaviin. tukioptimoijat lannoittaa nihkeemmin, ettei kerääjät häiritte puintia. poisjääville eurot tulee lannoitesäästönä ja isoina satoina.
heinäkuun lopussa ukkosmyräkän jälkeen ajellessa on helppo käydä tarkistamassa kumpaan lahkoon talo kuuluu ;D
On myös kolmas ryhmä, joka ei halua sivuelinkeinokseen dokumenttien väärentämistä vaan viljelyn.
Käytän mielelläni alus- ja kerääjäkasveja, jos niistä todella on hyötyä, mutta jos säät antavat myöten,
varmasti kynnän syyskuun alussa ylös ja tempaisen syysvehnän tilalle, enkä kysy keltään lupaa
enkä ilmoittele. Jos juuriheinä tukkii sanpon terän ja katkoo vemputtimen, en osta enää toista vaan
kärrään heinänsiemenlaitteen suuliin ja peittelen vaikka kivillä, että en vahingossakaan löydä
sitä enää. Lautasniittokoneen teräpalkin laitto puimuriin on hiukan liian vaivalloista, varmaankin,
Viherlannoitusta käytän, jos siitä on isompi hyöty, eli jos säästöt
ylittävät kuivatun ja rahdatun sadon menetyksen. Tai jos laiskottaa.
Mutta en varmana ala papereita täyttämään ja typensitojakasvien
prosentteja laskemaan. Laitan sitä mikä hyvä on.
-SS-
-
Kyllä se ymp asetus sellaiseksi sorvataan, että jokainen joutuu
sitoutumaan.(jopa SS)
Eikä samalle lohkolle saa kahta lisätoimenpide korvausta.
Kasvipeitteisyys kai maksetaan koko alalle.(ei kohdentamisalueen "pakkokesannolle").
Se sulkisi silloin muut toimenpiteet pois.
ei sitä mihinkään enää sorvata. poisjääjiä on niin paljon, ettei rahojen riittävyyttä esim. kerääjäkasveille kannata murehtia.
porukka jakautuu tukioptimoijiin ja isolla kasalla kakkaa lannoittaviin. tukioptimoijat lannoittaa nihkeemmin, ettei kerääjät häiritte puintia. poisjääville eurot tulee lannoitesäästönä ja isoina satoina.
heinäkuun lopussa ukkosmyräkän jälkeen ajellessa on helppo käydä tarkistamassa kumpaan lahkoon talo kuuluu ;D
me kyllä joozepin kaa kuulutaan molempiin on tukee ja paskaa ja kasitonnarii voiko tää enään helpompaa olla ;D
Nii, paskatukee 40euroo, 15 euron siemenkustannuksella 100euroo. Ja 20% LHP-tä, perkele, fyrkkaa tulee niin et naukuna käy. 8)
Paskaako niistä kerääjäkasveista hyötyä tarvii olla??? Mua ei kiinnosta tippaakaan muu hyöty ku rahallinen. Kasvipeitteisyyshän se vasta naurettava porkkana on, ei mitään järkee. :o
Jos maata haluaa parannella niin sitten pitää käyttää viherlannotusta.
-
Kyllä se ymp asetus sellaiseksi sorvataan, että jokainen joutuu
sitoutumaan.(jopa SS)
Eikä samalle lohkolle saa kahta lisätoimenpide korvausta.
Kasvipeitteisyys kai maksetaan koko alalle.(ei kohdentamisalueen "pakkokesannolle").
Se sulkisi silloin muut toimenpiteet pois.
ei sitä mihinkään enää sorvata. poisjääjiä on niin paljon, ettei rahojen riittävyyttä esim. kerääjäkasveille kannata murehtia.
porukka jakautuu tukioptimoijiin ja isolla kasalla kakkaa lannoittaviin. tukioptimoijat lannoittaa nihkeemmin, ettei kerääjät häiritte puintia. poisjääville eurot tulee lannoitesäästönä ja isoina satoina.
heinäkuun lopussa ukkosmyräkän jälkeen ajellessa on helppo käydä tarkistamassa kumpaan lahkoon talo kuuluu ;D
me kyllä joozepin kaa kuulutaan molempiin on tukee ja paskaa ja kasitonnarii voiko tää enään helpompaa olla ;D
Nii, paskatukee 40euroo, 15 euron siemenkustannuksella 100euroo. Ja 20% LHP-tä, perkele, fyrkkaa tulee niin et naukuna käy. 8)
Paskaako niistä kerääjäkasveista hyötyä tarvii olla??? Mua ei kiinnosta tippaakaan muu hyöty ku rahallinen. Kasvipeitteisyyshän se vasta naurettava porkkana on, ei mitään järkee. :o
Jos maata haluaa parannella niin sitten pitää käyttää viherlannotusta.
Sknööppä laittaa sit vuoden päästä tukikuitit näytille, niin nähdään ketä oli oikeessa. :)
-
Kyllä se ymp asetus sellaiseksi sorvataan, että jokainen joutuu
sitoutumaan.(jopa SS)
Eikä samalle lohkolle saa kahta lisätoimenpide korvausta.
Kasvipeitteisyys kai maksetaan koko alalle.(ei kohdentamisalueen "pakkokesannolle").
Se sulkisi silloin muut toimenpiteet pois.
ei sitä mihinkään enää sorvata. poisjääjiä on niin paljon, ettei rahojen riittävyyttä esim. kerääjäkasveille kannata murehtia.
porukka jakautuu tukioptimoijiin ja isolla kasalla kakkaa lannoittaviin. tukioptimoijat lannoittaa nihkeemmin, ettei kerääjät häiritte puintia. poisjääville eurot tulee lannoitesäästönä ja isoina satoina.
heinäkuun lopussa ukkosmyräkän jälkeen ajellessa on helppo käydä tarkistamassa kumpaan lahkoon talo kuuluu ;D
me kyllä joozepin kaa kuulutaan molempiin on tukee ja paskaa ja kasitonnarii voiko tää enään helpompaa olla ;D
Nii, paskatukee 40euroo, 15 euron siemenkustannuksella 100euroo. Ja 20% LHP-tä, perkele, fyrkkaa tulee niin et naukuna käy. 8)
Paskaako niistä kerääjäkasveista hyötyä tarvii olla??? Mua ei kiinnosta tippaakaan muu hyöty ku rahallinen. Kasvipeitteisyyshän se vasta naurettava porkkana on, ei mitään järkee. :o
Jos maata haluaa parannella niin sitten pitää käyttää viherlannotusta.
Sknööppä laittaa sit vuoden päästä tukikuitit näytille, niin nähdään ketä oli oikeessa. :)
:-*
-
Kyllä se ymp asetus sellaiseksi sorvataan, että jokainen joutuu
sitoutumaan.(jopa SS)
Eikä samalle lohkolle saa kahta lisätoimenpide korvausta.
Kasvipeitteisyys kai maksetaan koko alalle.(ei kohdentamisalueen "pakkokesannolle").
Se sulkisi silloin muut toimenpiteet pois.
ei sitä mihinkään enää sorvata. poisjääjiä on niin paljon, ettei rahojen riittävyyttä esim. kerääjäkasveille kannata murehtia.
porukka jakautuu tukioptimoijiin ja isolla kasalla kakkaa lannoittaviin. tukioptimoijat lannoittaa nihkeemmin, ettei kerääjät häiritte puintia. poisjääville eurot tulee lannoitesäästönä ja isoina satoina.
heinäkuun lopussa ukkosmyräkän jälkeen ajellessa on helppo käydä tarkistamassa kumpaan lahkoon talo kuuluu ;D
me kyllä joozepin kaa kuulutaan molempiin on tukee ja paskaa ja kasitonnarii voiko tää enään helpompaa olla ;D
Nii, paskatukee 40euroo, 15 euron siemenkustannuksella 100euroo. Ja 20% LHP-tä, perkele, fyrkkaa tulee niin et naukuna käy. 8)
Paskaako niistä kerääjäkasveista hyötyä tarvii olla??? Mua ei kiinnosta tippaakaan muu hyöty ku rahallinen. Kasvipeitteisyyshän se vasta naurettava porkkana on, ei mitään järkee. :o
Jos maata haluaa parannella niin sitten pitää käyttää viherlannotusta.
juuri näin saa rauhassa ulkoiluttaa välttejä ja kultimaattoria
-
Kesän 2010 olosuhteet lohkolla olivat vaikeat. Aluskasvin kylvön (11.6.2010) jälkeen
juhannuksesta heinäkuun loppuu ei satanut juuri lainkaan ja lämpö-tilat olivat kesällä
pitkään helteiset. Aluskasvin kylvö tehtiin rikkaäestyksen yhteydessä, milloin siemenet
saavat kevyen multauksen. Aluskasvi taimettui, mutta hennot taimet kuivuivat
kovassa helteessä ja kuivuudessa. Satokasvina kasvava vehnä alkoi myös kärsiä
kuivuudesta ja valmistui nopeasti. Puinnin (15.8.2010) jälkeen koelohkoilta
ei löytynyt apilaa enää lainkaan.
RaHa - hanke, Myrskylä 2010. Anniina ja valkoapilakerääjäkasvi.
Siinäpä tuo aika selvästi, jos peilaa semmoista tämän paikkakunnan yleistä kesämallia.
Toiveajattelua saada rikkaruiskutukset hyvään malliin ja sitten puisuttaa putua perään.
Onnistuu kuitenkin Sisä-Suomen hikevillä kosteilla kasvupaikoiilla OK. Mutta mä jätän väliin.
No tulkoon nyt pari piensiemenpuisutinta, trokaan niitä sitten kerääjäkasvikiimaisille.
-SS-
-
Onkoos kukaan tehny optimointia mikä kasvi on
kustannustehokkain tuon satasen saadakseen.
Maahan jäävä typpi ja maan rakenteen korjaantuminen
on sitten bonusta. :-*
-
Onkoos kukaan tehny optimointia mikä kasvi on
kustannustehokkain tuon satasen saadakseen.
Maahan jäävä typpi ja maan rakenteen korjaantuminen
on sitten bonusta. :-*
Totta kai valkuaiskasvi ja heinäkerääjä 75%
Sitten kevätrypsi ja kerääjäkasvi apila/timotei tai jotain 20%.
5% EFA heinä.
Kaikki jätetään talveksi, eli keväällä avataan ja kylvetään. Paitsi EFA.
Herneellä voi olla jotakin viljelykiertotarvetta, mutta näin se taitaa mennä:
Eli perustuki 110, LHK 217 Viherr 68 , Ravin tasap. 54 , kerääjäkasvi 100
talvipeitteisyys 54 lannanvastaanotto 40 tuotantopalkkio 90 Yhteensä 733 €/ha
ja herneet voi vielä myydä. Mitään lannoitetta ei tarvitse ostaa, naudan
kuivalannan vastaanottokorvauksen määrässä on sekä fosforia että typpeä
riittävästi, jollei nyt sitten ole korkea tai arveluttavan korkea taso.
Tämä on siis laskettuna tuki tuen päälle. Kun ei vielä muutakaan
pitävää tietoa ole. Kaikki muut satokasvien viljelyt jäävät kauas
taakse, eli kevätkylvöistä tavaraa on oltava.
LHP ja viherlannoitukset rahallisesti pelkkiä vastaantulijoita, ja
poistavat kerääjäkasvirahan ja talvipeitteisyysrahan. Suojavyöhyke on
ainoa todellinen kilpailija (900 €/ha) , mutta sen pakolliset sadonkorjuukulut
saattavat pudottaa se herneviljelyn tasolle, jos herneestä saa
uuden sadon siemenet ja vähän myytäväkin. Ja sen hernesadon
saa käyttää vihelannoitukseenkin, jos ei hävetä pyörittää
ei-tuotantoa pelloillaan. Eli satokasvit kannattaa valita sen mukaan,
mikä on helpoin murskata takaisin peltoon.
Luomullekin on tulossa jonkinnäköinen myyntikasvin tuotantovelvollisuus.
Tavanomaiselta viljelyltä se on poistettu kokonaan !
Edit: korjattu talviaikainen kasvipeitteisyys. Huomattava on, että
talviaikainen kasvipeitteisyys ja kerääjäkasvit toimivat parhaiten
kevätkylvöisten kasvien kierrolla.
-SS-
-
Asiafoorumilta kokemuksia herneenviljelystä.
Näyttää olevan todellinen ammattilaisten rahakasvi.
Rikkaohjelma nähtävästi toimii ja kääriäisen torjunta helppoa
Kyllä maahankin jyräämällä aina viherlannoitusnurmet
tuissa voittaa !
Tuntuu siltä, että tuotantopalkkio pitäisi silti maksaa
kilokohtaisesti, mutta sitten murskainviljelijät älähtäisivät.
-SS-
-
Herne on tuottava kasvi onnistuessaan. Tosin sitä se ei aivan joka vuosi tee. Ei se minusta kovin vaativa kasvi ole, mutta tarkkuutta pitää kyllä olla. Itse viljelen rehuhernettä, ja varsinkin luomuna on ihan hyvä tuote.
Markkinoita tässä yritetään seurailla.
Härkäpapu on toinen tällä hetkellä kysytty valkuaiskasvi, tosin vaikuttaa, että sen markkinatilanne voi olla heikkenemässä.
Ja tietysti molemmissa tapauksissa kerääjäkasvi laitetaan tyvelle kasvamaan. Saa siitä palkkiota tai ei.
Ilmeisesti luomun myyntikasvin tuotantovelvollisuus ei tarkoita korjuuvelvoitetta tai ainakaan myyntivelvoitetta.
-
Herne on tuottava kasvi onnistuessaan. Tosin sitä se ei aivan joka vuosi tee. Ei se minusta kovin vaativa kasvi ole, mutta tarkkuutta pitää kyllä olla. Itse viljelen rehuhernettä, ja varsinkin luomuna on ihan hyvä tuote.
Markkinoita tässä yritetään seurailla.
Härkäpapu on toinen tällä hetkellä kysytty valkuaiskasvi, tosin vaikuttaa, että sen markkinatilanne voi olla heikkenemässä.
Ja tietysti molemmissa tapauksissa kerääjäkasvi laitetaan tyvelle kasvamaan. Saa siitä palkkiota tai ei.
Ilmeisesti luomun myyntikasvin tuotantovelvollisuus ei tarkoita korjuuvelvoitetta tai ainakaan myyntivelvoitetta.
OK no sitten ei tavanomaista viljelyä suosita luomun kustannuksella. Uskon niin, että hernesadon logistiikassa on niin paljon opeteltavaa, juurikin kuivurin säädöt, puimurin sopimattomuus ruuveineen ym. , että kannattaa asennoitua heti alusssa ei-viljelyyn, että murskaa sadon ja kylvää uudelleen keväällä, jos nyt sitten johonkin kärrykuivuriin ei laittaisi seuraavan vuoden siementä.
Tyhjiltään lähdössä siemenkulu on suuri. Suurella säiliölllä varustetut rivilannoittimet lienevät paras vaihtoehto herneenkylvöön. 25 cm riviväli täytetään sitten heinällä.
Voihan sitä rypsiä ja hernettä vaihdella välivuosin.
Mutta VAIN kevätkylvöisiä kasveja, satasen tappio heti tiedossa.
Tähän voisi myös kommentoida tuota "tuottavuutta!", vapaasti muunnellen erään tukigurun toteamusta:
Paskaako niistä [lisää haluttu tukikasvi] hyötyä tarvii olla??? Mua ei kiinnosta tippaakaan muu hyöty ku rahallinen tuki.
-SS-
-
Herneen puinti normaalisampolla onnistuu hyvin. Lämminilmakuivuri toimii myös ihan hyvin. Ainoa muutos kuivauksessa on meillä se, että kuivaamme kahdessa osassa. Kosteudesta riippuen ensin hieman alennetulla lämmöllä puoliväliin, sitten jäähdytys ja tauko. Sen jälkeen lähes viljalämmöllä kuivaksi. Tällä estetään halkeilu ja että itävyys säilyy tossiksi. Jos siementä on riittävästi, kuivaan kerralla valmiiksi. Ei valkuaispitoisuus pienistä halkeiluista kärsi. Niin siis rehuhernettä. Ruokaherneellä on omia juttujaan.
Jos laitat hernettä, kannattaa siitä satoakin pyrkiä ottamaan. Ainakin siemeneksi. Siemenkulu on tosiaan korkea ainakin ostotavaralla.
-
No tukiviljelyn ollessa kyseessä pitäisi minimoida kaluston, työtuntien sekä panosten tarve.
Siksi monia varmaan kiinnostaan sellainen tekniikka, jossa on jo olemassa TOS-siemen,
ja tähtää puimattomuuteen, se sadonkorjuu on aika kiireinen tavanomaisella tilalla.
Tarvitaan toimiva puimuri & kuivuri, kärryjä, kuivauspolttoainetta. Ja on se myymisenkin vaiva.
Kevätruis olisi yksi kiinnostuksen kohde, on aika helppo rikkaruohojen osalta, ja murskain
tehoaa kaksimetriseenkin kevätrukiiseen. Siinä on syysrukiiseen verrattuna jo
100 euron eli kerääjäkasvien etumatka. Kaikki muut tuet, kuten talvipeitteisyys sekä
rukiin kiinteä tuotantopalkkio ovat samat kuin syysrukiillakin
Jos ei lannoita ollenkaan, saa siltikin satoa vähintään 1000 kg/ha, toivon mukaan pysyy pystyssäkin.
Silloin seuraavan kesän siemen on turvattu.
Hyvästi syysruis, jos tukiautomaatti vie meikäläisen.... kesti sitä sentään 23 satokautta....
-SS-
-
ruokaherneestä saa yli kolmesataa jos nupuista puhdasta ja arvot kohdillaan. toiselle tonnille myynnissä pääsee ihan normisadollakin, tänä vuonna repivät yli neljää järjestään. mulla ei oo muutamaan vuoteen ollu mut tulossa taas ohjelmistoon. puinti on joskus raastavaa kun joukossa on rikkakasveja sekä vihreitä herneitä ku kosteena suvena se vaan kukkii ja kukkii ja kukkii.. ja sit lakoon
-
ruokaherneestä saa yli kolmesataa jos nupuista puhdasta ja arvot kohdillaan. toiselle tonnille myynnissä pääsee ihan normisadollakin, tänä vuonna repivät yli neljää järjestään. mulla ei oo muutamaan vuoteen ollu mut tulossa taas ohjelmistoon. puinti on joskus raastavaa kun joukossa on rikkakasveja sekä vihreitä herneitä ku kosteena suvena se vaan kukkii ja kukkii ja kukkii.. ja sit lakoon
Eikös Reglone sovi juurikin tuon ongelman poistamiseen ? Ainiin, se kerääjäkasvi !
On siinä se puimisen vaiva tosiaan. Jos päättää murskata heti keväällä,
on rikkaruoho-ongelmakin tiessään. Tätähän tämä tuotantopalkkio on, vaatii
taipuisaa moraalia, nykyviljely.
-SS-
-
Mistä -SS- repii 56EUR kasvipeitteisyyden maksimiksi? Ei mavinkaan sivut lupaa 54EUR enempää....
-
Mistä -SS- repii 56EUR kasvipeitteisyyden maksimiksi? Ei mavinkaan sivut lupaa 54EUR enempää....
Joo se jossakin vaiheessa viime vuonna oli jollakin kalvolla 56 ja jäi jotenkin mieleen. Eli korjattaneen noihin ajatusmalleihin.
-SS-
-
Mun tulee lyhyinä kommentteina suurin piirtein saman verran tekstiä vuorokaudessa tänne mitä sää tuuttaat parissa vastauksessas. ;D
Tämä on huomattu sun kaikilla käyttämälläsi nimimerkeillä. Oli kyseessä opelmies, ana111,simonurminen, Adolf apilas tai ihan mikä junior vaan.
-
Mun tulee lyhyinä kommentteina suurin piirtein saman verran tekstiä vuorokaudessa tänne mitä sää tuuttaat parissa vastauksessas. ;D
Tämä on huomattu sun kaikilla käyttämälläsi nimimerkeillä. Oli kyseessä opelmies, ana111,simonurminen, Adolf apilas tai ihan mikä junior vaan.
:)
SKN-Group Power since 2008. ;D
-
Miten tohon webwisuun loihditaan ruksi "kerääjäkasvi"
ruutuun. Meneekö tos- maksu kerääjäkasvin siemenestäkin
jos ei ole sertiä. Jos menee jääkö satasesta enää muutakuin
bonukset. :'(
-
Miten tohon webwisuun loihditaan ruksi "kerääjäkasvi"
ruutuun. Meneekö tos- maksu kerääjäkasvin siemenestäkin
jos ei ole sertiä. Jos menee jääkö satasesta enää muutakuin
bonukset. :'(
Riippuu kasvista.
"Viljelijällä on oikeus korvausta maksamalla käyttää ja tuottaa lisäystarkoituksiin hallinnassaan olevalla tilalla suojattujen lajikkeiden lisäysaineistoa. Tämä oikeus koskee hybridejä lukuun ottamatta seuraaviin kasvilajeihin kuuluvien lajikkeiden viljelyä: kaura, ohra, ruis, vehnä, ruisvehnä, rypsi, rapsi, pellava, herne, härkäpapu, peruna ja tattari.
Muista ei mee tossia. timoteit nadat apilat jne.
Jokin juristi voisi sitten kertoa saako näistä sitten tehdä tossia? Kun sitä ei ole erikseen sallittu?
-
Ilman ostosiemenkuittia pitää saada se aluskasvi kunnolla kasvamaan. Kuitti lienee helpompi vaihtoehto.
-SS-
-
Ilman ostosiemenkuittia pitää saada se aluskasvi kunnolla kasvamaan. Kuitti lienee helpompi vaihtoehto.
-SS-
Etkö sää meinaa 60hehtaarille ajaa sähköhuiskalla valkoapilaa ruiskutuksen jälkeen???? :o
Etsunkas sää vaan koita koijata ELY-apinoilta helppoa rahaa pelkillä vakuustodistuksilla??? :o Hyi hyi...
-
Miten sitten suhtaudutaan, jos on sertitodistukset ja merkitty kerääjäkasvi kylvetyksi muun kylvön yhteydessä. Ja ruiskutettu sitten oraalla ja hävitetty samalla se kerääjäkasvi? Olisi jotenkin järkevämpi, että kerääjäkasviala ilmoitettaisiin syksyllä samalla kuin kasvipeitteinen ala. Tällöin voisi vielä päättää alan, joka jäisi nurmen perustamiseen ja josta ei siis saisi kerääkasvikorvausta.
Jos säännöissä määrätty kerääjäkasvin lopettaminen syksyllä, että saa muokata tai kyntää silloin ja silloin. Niin saisiko siihen sekaan kylvää suorakylvökoneella jo ennen tätä? Kun suorakylvökone ei käy esim lannan multaamiseen eli ei ole muokkauskone.
-
Ilman ostosiemenkuittia pitää saada se aluskasvi kunnolla kasvamaan. Kuitti lienee helpompi vaihtoehto.
-SS-
Kuittiko riittää? Onko tähän tullu joku päivitys, kun mä en löyä ku ton 8.12.2014 päivätyn "Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020" missä selvästi sanotaan, että:"Kerääjäkasvilla tarkoitetaan kasvustoa, joka käyttää varsinaisen viljelykasvin jälkeen maahan jääviä ja viljelykasvin tähteistä tai maasta vapautuvia ravinteita."
-
Ilman ostosiemenkuittia pitää saada se aluskasvi kunnolla kasvamaan. Kuitti lienee helpompi vaihtoehto.
-SS-
Kuittiko riittää? Onko tähän tullu joku päivitys, kun mä en löyä ku ton 8.12.2014 päivätyn "Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020" missä selvästi sanotaan, että:"Kerääjäkasvilla tarkoitetaan kasvustoa, joka käyttää varsinaisen viljelykasvin jälkeen maahan jääviä ja viljelykasvin tähteistä tai maasta vapautuvia ravinteita."
Niin kerääjäkasvikiimaiset tuolla kertovat, että näon vuoksi pyörähtävät pellon nurkassa mönkkärillä ja pistävät kuitin seipäännokkaan pellon nurkkaan. Mitä heikommin orastuu, sitä vähemmän kiusaa normiympyröitä.
Itselläni ei taida tulla kuin koealaa harjoittelua varten, jos nyt kerkiää. Pyrin rahaympyröihin sitten 2016 keräilyerissä, jos vielä rahaa on. Kaupassa käydessä huomasin sivukorvalla, että apilaansiemenestä taitaa olla jo pulaa.
-SS-
-
Ilman ostosiemenkuittia pitää saada se aluskasvi kunnolla kasvamaan. Kuitti lienee helpompi vaihtoehto.
-SS-
Kuittiko riittää? Onko tähän tullu joku päivitys, kun mä en löyä ku ton 8.12.2014 päivätyn "Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020" missä selvästi sanotaan, että:"Kerääjäkasvilla tarkoitetaan kasvustoa, joka käyttää varsinaisen viljelykasvin jälkeen maahan jääviä ja viljelykasvin tähteistä tai maasta vapautuvia ravinteita."
Niin kerääjäkasvikiimaiset tuolla kertovat, että näon vuoksi pyörähtävät pellon nurkassa mönkkärillä ja pistävät kuitin seipäännokkaan pellon nurkkaan. Mitä heikommin orastuu, sitä vähemmän kiusaa normiympyröitä.
Itselläni ei taida tulla kuin koealaa harjoittelua varten, jos nyt kerkiää. Pyrin rahaympyröihin sitten 2016 keräilyerissä, jos vielä rahaa on. Kaupassa käydessä huomasin sivukorvalla, että apilaansiemenestä taitaa olla jo pulaa.
-SS-
:-* 8)
;D
-
Pykälä 20. Kerääjäkasvia oltava tasaisesti lohkolla
http://www.mmm.fi/attachments/mmm/lausuntopyynnot/k97Xa6BLB/120115_asetusluonnos_MMMa.pdf
Ilmeisesti vaikka kuivuuden tuhoama kerääjä ei oikeuttane korvauksiin. Eikä pellon kulmalla pyörähdys tai kuitit.
-
Ilmeisesti vaikka kuivuuden tuhoama kerääjä ei oikeuttane korvauksiin. Eikä pellon kulmalla pyörähdys tai kuitit.
Viimeisessä tukiopetuksessa kyllä puhuttiin siihen suuntaan, että kuitit riittää.
-
Ilmeisesti vaikka kuivuuden tuhoama kerääjä ei oikeuttane korvauksiin. Eikä pellon kulmalla pyörähdys tai kuitit.
Viimeisessä tukiopetuksessa kyllä puhuttiin siihen suuntaan, että kuitit riittää.
8) 8) 8) 8)
-
Jos kerran kuitit riittää niin turha pitää kiirettä siementenkään hankinnassa..
-
Jos kerran kuitit riittää niin turha pitää kiirettä siementenkään hankinnassa..
Joo mää tilasin reilusti Pumaextraa siinä ei paljon kerääjäkasvilta kysellä kun luoho saa kyytiä
-SS-
-
Jos kerran kuitit riittää niin turha pitää kiirettä siementenkään hankinnassa..
Kelpaako semmonen itse tehty kuitti?
-
Jos kerran kuitit riittää niin turha pitää kiirettä siementenkään hankinnassa..
Kelpaako semmonen itse tehty kuitti?
Hyvä kysymys. ;D Jos mä naapurilta ostin siemeniä joka on ostanut ne joskus 80- luvulla. ;D
Mä en usko hetkeekään, että pelkkä ostokuitti riittää. Ainoastaan siinä tapauksessa, että tarkastaja ei löydä joka kohdasta peltoa kerääjäkasvia voi ostokuitilla yrittää selittää, että kyllä sitä on koko pinta-alalle ostettu. Tuo nyt vaan on yksinkertaisesti liian helppo tapa. Tämä olisi varsinainen tukiautomaatti...
-
Jos kerran kuitit riittää niin turha pitää kiirettä siementenkään hankinnassa..
Kelpaako semmonen itse tehty kuitti?
Hyvä kysymys. ;D Jos mä naapurilta ostin siemeniä joka on ostanut ne joskus 80- luvulla. ;D
Mä en usko hetkeekään, että pelkkä ostokuitti riittää. Ainoastaan siinä tapauksessa, että tarkastaja ei löydä joka kohdasta peltoa kerääjäkasvia voi ostokuitilla yrittää selittää, että kyllä sitä on koko pinta-alalle ostettu. Tuo nyt vaan on yksinkertaisesti liian helppo tapa. Tämä olisi varsinainen tukiautomaatti...
Nyt kummasti alkaa usko mennä joillakin, että riittää, että tilaisi sopivilta
moottoripyöräilijöiltä vaan kerääjäkasvikuitteja ja nostaa tuet, kaikki voittaa ?
Eikö sittenkään ?
-SS-
-
Noissa ohjeissa lukee et kylvö viimeistään viljan orastumisvaiheessa :o Hitto mie kun luulin et sen voi kylvää sinne myöhemmin rikkojentorjunta vaiheessa :O
-
Noissa ohjeissa lukee et kylvö viimeistään viljan orastumisvaiheessa :o Hitto mie kun luulin et sen voi kylvää sinne myöhemmin rikkojentorjunta vaiheessa :O
Mää kyllä luin muutama päivä sitten jostakin, mielestäni luotettavasta lähteestä, että nuo pitäisi kylvää 15,8-mennessä ???
-
Noissa ohjeissa lukee et kylvö viimeistään viljan orastumisvaiheessa :o Hitto mie kun luulin et sen voi kylvää sinne myöhemmin rikkojentorjunta vaiheessa :O
Mää kyllä luin muutama päivä sitten jostakin, mielestäni luotettavasta lähteestä, että nuo pitäisi kylvää 15,8-mennessä ???
Tässähän siitä onkin. Sivulla 21 ;)
http://www.mtk.fi/liitot/varsinaissuomi/fi_FI/tukikoulutuskalenteri/_files/93206179664570133/default/Ymparistokorvaus%20tammikuu%202015.pdf
-
Noissa ohjeissa lukee et kylvö viimeistään viljan orastumisvaiheessa :o Hitto mie kun luulin et sen voi kylvää sinne myöhemmin rikkojentorjunta vaiheessa :O
Mää kyllä luin muutama päivä sitten jostakin, mielestäni luotettavasta lähteestä, että nuo pitäisi kylvää 15,8-mennessä ???
Tässähän siitä onkin. Sivulla 21 ;)
http://www.mtk.fi/liitot/varsinaissuomi/fi_FI/tukikoulutuskalenteri/_files/93206179664570133/default/Ymparistokorvaus%20tammikuu%202015.pdf
Luotettava lähde....
HUUTONAURUA!!!!!!! ;D ;D ;D ;D
-
Noissa ohjeissa lukee et kylvö viimeistään viljan orastumisvaiheessa :o Hitto mie kun luulin et sen voi kylvää sinne myöhemmin rikkojentorjunta vaiheessa :O
Mää kyllä luin muutama päivä sitten jostakin, mielestäni luotettavasta lähteestä, että nuo pitäisi kylvää 15,8-mennessä ???
Ota huomioon, että asetusluonnoksen sanamuodossa on yleismerkityksessä viljelykasvi, mutta mainittu erikseen "vilja" erikoistapauksena, orasvaiheen kylvöehdon yhteydessä. Voisi olettaa siis, että avomaa ym. puutarhakasveilla on tämä ennen 15.08, mutta viljoilla viimeistään orasvaiheessa. Orasvaihe muuten lienee vähän eri asia kuin orastumisvaihe.
Mmm asetusluonnos 12.1.2015:
"Kerääjäkasvi on kylvettävä viimeistään 15 päivänä elokuuta. Kerääjäkasvilla tarkoitetaan kasvustoa, joka käyttää varsinaisen viljelykasvin jälkeen maahan jääviä ja viljelykasvin tähteistä tai maasta vapautuvia ravinteita ja suojaa maata lisäämällä kasvipeitteisyyttä viljelykasvin sadonkorjuun jälkeen. Kerääjäkasvi voi olla italianraiheinä, muu heinä- tai nurmikasvi, apila tai näiden seos. Kasvustoa on oltava kauttaaltaan koko kasvulohkolla. Kerääjäkasvin avulla ei saa perustaa monivuotista nurmea. Kerääjäkasvia on viljeltävä joko samanaikaisesti viljelykasvin kanssa tai se on kylvettävä viljelykasvin sadonkorjuun jälkeen. Kerääjäkasvi voidaan kylvää viljelykasvin aluskasviksi kylvön yhteydessä tai viimeistään viljan orasvaiheessa. Kerääjäkasvi voidaan kylvää myös viljelykasvin korjuun jälkeen tai hieman ennen korjuuta. Kerääjäkasvia ei saa lannoittaa. Kasvuston voi muokata tai kyntää aikaisintaan 1 päivänä lokakuuta."
-SS-
-
Noissa ohjeissa lukee et kylvö viimeistään viljan orastumisvaiheessa :o Hitto mie kun luulin et sen voi kylvää sinne myöhemmin rikkojentorjunta vaiheessa :O
Mää kyllä luin muutama päivä sitten jostakin, mielestäni luotettavasta lähteestä, että nuo pitäisi kylvää 15,8-mennessä ???
Tässähän siitä onkin. Sivulla 21 ;)
http://www.mtk.fi/liitot/varsinaissuomi/fi_FI/tukikoulutuskalenteri/_files/93206179664570133/default/Ymparistokorvaus%20tammikuu%202015.pdf
Luotettava lähde....
HUUTONAURUA!!!!!!! ;D ;D ;D ;D
Niin MTK Varsinaissuoli :)
-
Niin tuolta mtk:n verkkokoulutusmateriaaleista kattelin, mitä ne paraillaan työstää kasaan, aivan juu lukihärö... orasvaiheessa.:
kylvö aluskasviksi viimeistään viljan orasvaiheessa.
kylvö hieman ennen sadonkorjuuta (varhaisperuna, -vihannekset) tai jälkeen, viim. 15.8.
-
Mitenkähän pitkäksi esim. italian raiheinä tai valkoapila ehtii kasvaa puolessatoista kuukaudessa, jos ne kylväisi aikaisen ohran puinnin jäjkeen 15,8-mennessä ja muokkaa 1,10-jälkeen? Vai riittäiskö tässä tapauksessa pelkkä kuitti ;D
http://www.maaseutumedia.fi/tukikysymykset-veikko-vastaa/
Kysymys 107:
Mitä nämä kerääjäkasvit voivat olla? Käykö tähän esim. valkoapila keväällä kylvettynä viljan juureen? Ajatuksena että valkoapila kasvina haittaisi mahdollisimman vähän viljan puintia.
Veikko vastaa
Pitäisi käydä. MMM asetusluonnos ympäristökorvauksesta sanoopi näin:
Kerääjäkasvi on kylvettävä viimeistään 15 päivänä elokuuta. Kerääjäkasvilla tarkoitetaan kasvustoa, joka käyttää varsinaisen viljelykasvin jälkeen maahan jääviä ja viljelykasvin tähteistä tai maasta vapautuvia ravinteita ja suojaa maata lisäämällä kasvipeitteisyyttä viljelykasvin sadonkorjuun jälkeen. Kerääjäkasvi voi olla italianraiheinä, muu heinä- tai nurmikasvi, apila tai näiden seos. Kasvustoa on oltava kauttaaltaan koko kasvulohkolla.
Kerääjäkasvin avulla ei saa perustaa monivuotista nurmea.
Kerääjäkasvia on viljeltävä joko samanaikaisesti viljelykasvin kanssa tai se on kylvettävä viljelykasvin sadonkorjuun jälkeen. Kerääjäkasvi voidaan kylvää viljelykasvin aluskasviksi kylvön yhteydessä tai viimeistään viljan orasvaiheessa. Kerääjäkasvi voidaan kylvää myös viljelykasvin korjuun jälkeen tai hieman ennen korjuuta. Kerääjäkasvia ei saa lannoittaa. Kasvuston voi muokata tai kyntää aikaisintaan 1 päivänä lokakuuta.
-
Alla olevassa linkissä jotain asiaa RaHA-hankkeesta alus- ja kerääjäkasveista ja vähän muustakin asiaan liittyyvää...
http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=3&cad=rja&uact=8&ved=0CCwQFjAC&url=http%3A%2F%2Fwww.doria.fi%2Fbitstream%2Fhandle%2F10024%2F103486%2FHavaintokokeen%2520tuloksia_FI.pdf%3Fsequence%3D2&ei=6pTlVMOHKMLKaOfigNgF&usg=AFQjCNFAqVswdmr_dFt66k97QSNU-vC_5A&bvm=bv.85970519,d.d2s
-
Alla olevassa linkissä jotain asiaa RaHA-hankkeesta alus- ja kerääjäkasveista ja vähän muustakin asiaan liittyyvää...
http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=3&cad=rja&uact=8&ved=0CCwQFjAC&url=http%3A%2F%2Fwww.doria.fi%2Fbitstream%2Fhandle%2F10024%2F103486%2FHavaintokokeen%2520tuloksia_FI.pdf%3Fsequence%3D2&ei=6pTlVMOHKMLKaOfigNgF&usg=AFQjCNFAqVswdmr_dFt66k97QSNU-vC_5A&bvm=bv.85970519,d.d2s
Eiköhän SS tämänkin kyseenalaista...
-
Alla olevassa linkissä jotain asiaa RaHA-hankkeesta alus- ja kerääjäkasveista ja vähän muustakin asiaan liittyyvää...
http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=3&cad=rja&uact=8&ved=0CCwQFjAC&url=http%3A%2F%2Fwww.doria.fi%2Fbitstream%2Fhandle%2F10024%2F103486%2FHavaintokokeen%2520tuloksia_FI.pdf%3Fsequence%3D2&ei=6pTlVMOHKMLKaOfigNgF&usg=AFQjCNFAqVswdmr_dFt66k97QSNU-vC_5A&bvm=bv.85970519,d.d2s
Eiköhän SS tämänkin kyseenalaista...
Tuohan on kyseenalaista ???
-
Alla olevassa linkissä lisää havaintokokeita aiheeseen liittyen.
http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&ved=0CCAQFjAA&url=http%3A%2F%2Fwww.ymparisto.fi%2Ffi-FI%2FRavinnehuuhtoumien_hallinta%2FHavaintokokeet&ei=6pTlVMOHKMLKaOfigNgF&usg=AFQjCNHBqroExm9oeKjN0pU5Qo0DRv3T-w&bvm=bv.85970519,d.d2s&cad=rja
-
Jos sen saa kylvää sadonkorjuun jälkeen, niin voikos sänki olla jo kevytmuokattu ennen tätä?
-
VOi hyvää päivää, viljalle se pitää kylvää ORASVAIHEESSA ja rahakasveille sadonkorjuun jälkeen.
-
VOi hyvää päivää, viljalle se pitää kylvää ORASVAIHEESSA ja rahakasveille sadonkorjuun jälkeen.
Eikö viljasta muka saa rahaa? Missä sanotaan että viljalle jo orasvaiheessa?
-
VOi hyvää päivää, viljalle se pitää kylvää ORASVAIHEESSA ja rahakasveille sadonkorjuun jälkeen.
Eikö viljasta muka saa rahaa? Missä sanotaan että viljalle jo orasvaiheessa?
No itse lainaamassasi tekstissä sanotaan "viimeistään viljan orasvaiheessa."
Muissa lauseissa puhutaan viljelykasvista, tuossa yhdessä kohdassa viljasta.
Esim varhaisperuna on viljelykasvi mutta ei vilja. Vilja on viljelykasvi JA vilja.
-SS-
-
En kyseenalaista kerääjäkasvia, mutta ei tarvita mitään agronomia
voidakseen nähdä, että käytännössä korvauksella toteutettava
ala kutistuu alle puoleen teoreettisesta. EFA -ala yleensä valmiiksi nurmea
tai kesantoa, syysviljojen kylvövuosi putoaa pois, nurmiviljelyssä
putoaa nurmialojen perustamisilta pois. Monivuotisilla nurmilla
putoaa pois. Epäonnistuessaan putoaa pois.
Jos aikaisempinakin vuosina kerääjäkasvitoimenpide olisi ollut
täysin hyödynnettävissä, miksi sitä käytettiin 1%:n alalla ?
Oliko kerääjäkasvin itsessään tuoma hyöty kuitenkin
kyseenalainen silloin ?
Jos kerääjäkasvin hyöty on vain tukipoliittinen, silloin
on sovitettava muut kasvit sen mukaan, eikä normaalia kasvilaji-
valikoimaa voi täysimittaisesti hyödyntää. Jos paikkakunta on
esimerkiksi sateisuutensa luonteeltaan kevätviljoja hylkivä,
silloin viljelykasvilajitelman muutos sopeutumaan kerääjäkasvi-
toimenpiteeseen ei johda yksityisen toimijan kannalta järkevään
lopputulokseen.
Kerääjäkasvin erilaiset käyttökokeilut ympäristösitoumuksen ulko-
puolella antavat mahdollisuuden todeta vaikutuksia ilman
tukirahan aiheuttamaa itsesuggestiota.
-SS-
-
VOi hyvää päivää, viljalle se pitää kylvää ORASVAIHEESSA ja rahakasveille sadonkorjuun jälkeen.
Eikö viljasta muka saa rahaa? Missä sanotaan että viljalle jo orasvaiheessa?
No itse lainaamassasi tekstissä sanotaan "viimeistään viljan orasvaiheessa."
Muissa lauseissa puhutaan viljelykasvista, tuossa yhdessä kohdassa viljasta.
Esim varhaisperuna on viljelykasvi mutta ei vilja. Vilja on viljelykasvi JA vilja.
-SS-
No on melko tarkkaanluettavaa tekstiä, kertakaikkiaan. ???
Kuinkas kauan viljan oras on orasta, pensomiseenko asti?
Kuinkas rukiilla. Kylvövuosi jää ainakin pois, mutta satovuonnakin se orasvaihe taitaa olla jo ohi, kun maajussi vasta herää kerääjäkasvin kylvöille.
Ja ilmoitetaanko nää kerääjäkasvilohkot jo kevään tukihaussa, kuinka myöhälle niitä voi muuttaa, jos kerääjäkasvusto epäonnistuu? Eikö tääkin tuki olisi ollut parempi voida hakea vasta syksyllä, kasvipeitteisyystuen yhteydessä/aikaan.
Ja Skännälle. Monessa dokumentissa näyttäis olevan vaatimus, että kerääjäkasvia pitäisi kasvaa kauttaaltaan peltolohkolla.
-
VOi hyvää päivää, viljalle se pitää kylvää ORASVAIHEESSA ja rahakasveille sadonkorjuun jälkeen.
Eikö viljasta muka saa rahaa? Missä sanotaan että viljalle jo orasvaiheessa?
No itse lainaamassasi tekstissä sanotaan "viimeistään viljan orasvaiheessa."
Muissa lauseissa puhutaan viljelykasvista, tuossa yhdessä kohdassa viljasta.
Esim varhaisperuna on viljelykasvi mutta ei vilja. Vilja on viljelykasvi JA vilja.
-SS-
No on melko tarkkaanluettavaa tekstiä, kertakaikkiaan. ???
Kuinkas kauan viljan oras on orasta, pensomiseenko asti?
Kuinkas rukiilla. Kylvövuosi jää ainakin pois, mutta satovuonnakin se orasvaihe taitaa olla jo ohi, kun maajussi vasta herää kerääjäkasvin kylvöille.
Ja ilmoitetaanko nää kerääjäkasvilohkot jo kevään tukihaussa, kuinka myöhälle niitä voi muuttaa, jos kerääjäkasvusto epäonnistuu? Eikö tääkin tuki olisi ollut parempi voida hakea vasta syksyllä, kasvipeitteisyystuen yhteydessä/aikaan.
Ja Skännälle. Monessa dokumentissa näyttäis olevan vaatimus, että kerääjäkasvia pitäisi kasvaa kauttaaltaan peltolohkolla.
Syysrukiin satovuoden kerääjäkasvi on mahdollinen joko kylvön yhteydessä, keväällä aikaisin lannoitteen levittämisen yhteydessä. Toukokuulla kasvusto on niin paksua, että ei kannata edes yrittää. Jos kerääjäkasvi onnistuu rukiilla kesällä, on ruis epäonnistunut. Yhtä hyvin sitten ajaa rukiin ylös, kylvää kevätviljan ja siihen kerääjäkasvin.
Kevätruista suosittelen ottamaan kylvöohjelmaan. Siinä on monia hyviä puolia, kuten erinomainen mahdollisuus laajentaa kerääjäkasvikorvaus jokavuotiseksi.
Mutta syysruista edeltävän satokasvin kerääjäkasvitoimenpiteen lopetusajankohta 1.10. on se ongelma. Useimmiten myös syysvehnällä, sillä kylvöaikariski nousee jyrkästi syyskuun puolivälin jälkeen. 1.10. lopetetun kerääjäkasvin jälkeen suorakylvö tarvitsee kuivaa jaksoa, ja kynnöksen tai kultivointiavaamisen kuivuminen on onnen kauppaa sekin.
Kuraan ei kannata kylvää, minään aikana. Totta on, että elo-syyskuussa kuivaa aikaa löytyy todennäköisemmin kuin loka-marraskuussa.
-SS-
-
Lukekaa ne RaHa/ympkeskuksen - hankkeiden raportit sillä tarkkuudella että löydätte,
mikä on mitattua ja mikä on placebotieteilyä ja mutu-kirjauksia. Kun sitä tietoa sieltä
suodattaa, mitä on oikeasti mitattu, ja miten paljon on dataa kerätty kokemuksellisista
ilmiöistä, niin keskeiset ilmiöt ovat seuraavat:
- useat koetulokset on saatu luomupelloilta. Satotasot löytyvät sivulauseista ja syrjästä.
- intensiivisen viljanviljelyn kokemuksia kerääjäkasveista on lähinnä ollut Karjaanjoen
valuma-alueilla, vain noin 50% koki onnistuneensa, vaikka uskoa ja motivaatiota on koeryhmässä
varmasti ollut normaalia enemmän.
- kerääjät, varsinkin apilat toimivat typenlataajina lähinnä vain jos kasvukauden annettu N - taso on 0..30 kg N
- heinäkerääjät, varsinkin italian raiheinä syö osan viljan ravinteista
- kerääjäkasvin onnistuminen on sääoloista kiinni, voi epäonnistua 100% ....eikun 100€
- (suojaheinän) rikkakasveista ei tarvinnut välittää, koska luomua
-SS-
-
Ihmetyttää porukoiden hinku tunkea sitä kerääjäkasvia melkein jokaisen mahdollisen viljelykasvin kaveriksi.
No toisaalta se on ymmärrettävää, kun kerääjäkasvista yritetään väen vängällä saada aikaiseksi jonkinlaista tukiautomaattia, koska ympäristökorvaus ei enää aiemmasta poiketen ole tulotuki, vaan kulukorvaus. Toivottavasti tarkastajat tulevat olemaan tiukkoja, eivätkä hyväksy mitään kerääjäkasvien sinneppäin viljelyä.
Kerääjäkasvien pitää olla oikeasti ympäristöä hyödyttävä toimenpide, ei viljelijöiden sosiaalituki.
Kerääjäkasveilla hallinto haluaa ihan oikeasti saada viljelijät torjumaan yksipuolisen viljanviljelyn aiheuttamia haittoja. On oikein että kun viljelijät ei ymmärrä omien peltojensa parasta, niin hallinto kepillä ja porkkanalla haluaa viljelijöiden kiinnittävän huomiota peltojen kasvukuntoon, kun eivät sitä ymmärrä vapaaehtoisesti tehdä.
-
Ihmetyttää porukoiden hinku tunkea sitä kerääjäkasvia melkein jokaisen mahdollisen viljelykasvin kaveriksi.
No toisaalta se on ymmärrettävää, kun kerääjäkasvista yritetään väen vängällä saada aikaiseksi jonkinlaista tukiautomaattia, koska ympäristökorvaus ei enää aiemmasta poiketen ole tulotuki, vaan kulukorvaus. Toivottavasti tarkastajat tulevat olemaan tiukkoja, eivätkä hyväksy mitään kerääjäkasvien sinneppäin viljelyä.
Kerääjäkasvien pitää olla oikeasti ympäristöä hyödyttävä toimenpide, ei viljelijöiden sosiaalituki.
kyl mää ainaki yritän nolla kuluilla tukiautomaattia
-
Ihmetyttää porukoiden hinku tunkea sitä kerääjäkasvia melkein jokaisen mahdollisen viljelykasvin kaveriksi.
No toisaalta se on ymmärrettävää, kun kerääjäkasvista yritetään väen vängällä saada aikaiseksi jonkinlaista tukiautomaattia, koska ympäristökorvaus ei enää aiemmasta poiketen ole tulotuki, vaan kulukorvaus. Toivottavasti tarkastajat tulevat olemaan tiukkoja, eivätkä hyväksy mitään kerääjäkasvien sinneppäin viljelyä.
Kerääjäkasvien pitää olla oikeasti ympäristöä hyödyttävä toimenpide, ei viljelijöiden sosiaalituki.
Kerääjäkasveilla hallinto haluaa ihan oikeasti saada viljelijät torjumaan yksipuolisen viljanviljelyn aiheuttamia haittoja. On oikein että kun viljelijät ei ymmärrä omien peltojensa parasta, niin hallinto kepillä ja porkkanalla haluaa viljelijöiden kiinnittävän huomiota peltojen kasvukuntoon, kun eivät sitä ymmärrä vapaaehtoisesti tehdä.
Tuo kerääjäkasvit yhdistyy tuohon tuttuun vähennetty
lannoitus-toimenpiteeseen. (uusi nimi on jotakin muuta, mutta
pakollinen silti) Maa köyhtyy ryöstöviljelyksellä, juuristomassa vähenee,
ja vain jotkut niittykasvit saavat siihen ravinne-autiuteen juurensa sisään.
Toisaalta, maan sadontuottokyky ja multavuus on saatu paranemaan myös
suurilla sadoilla eli riittävällä lannoituksella. Tämä ei kelpaa ideologisesti
tietyille viiteryhmille. Pahin skenaario Itämeren
tilaa ajatellen on vuosittain maahan murskattavat typensitojakasveja
sisältävät nurmet; jopa 200 - 300 kg/ha helppoliukoista typpeä vapautuu
vesiin syystalvisateissa, kun kasvusto jäätyy ja sulaa,
tai jos se murskataan tehokkaasti muutamaan kertaan kasvukaudessa.
Samoin fosfori imetään syvemmältä pintavesiin liukenemaan.
Totta kai joskus aikaisemmin tai myöhemmin maatalousmaaksi
raivatut miljoona hehtaaria nyt kohta keinollisesti viherlannoitettuna
vuodesta toiseen, ilman sadontuottokäyttöä, tulevat olemaan yksinomaan
tukipolitiiikan ansiota.
-SS-
-
Pitäiskö korrenlyhentäjät kieltää, että saisi savimaahan enempi kasvisjätettä, ja sitämyöti humusta ???
-
Pitäiskö korrenlyhentäjät kieltää, että saisi savimaahan enempi kasvisjätettä, ja sitämyöti humusta ???
Ei liene edes tarpeen saivarrella korrenpituuksista, yleissääntö on, että
kuustonnarissa on kolme kertaa enemmän olkea ja juuristoa kuin kaksitonnarissa.
-SS-
-
Pitäiskö korrenlyhentäjät kieltää, että saisi savimaahan enempi kasvisjätettä, ja sitämyöti humusta ???
Kasvunsääteet eivät vähennä olkisatoa, silloin kun niitä on käytetty hyvinvoivalle kasvustolle.
-
Tuo oli mielenkiintoista, että on tutkimus, jossa suurilla sadoilla saadaan multavuutta nostettua. Olisi kiintoisaa lukea asiasta. Voisin ajatella silloin käytetyn syysviljoja, koska niiden vihermassasta niin suuri osa on maan alla syvässä juuristossa. On kai se mahdollista kyllä. Kyllä kaikki, mikä multavuutta parantaa kelpaa. Silti aiemmin esillä ollut brittitutkimus on huolissaan multavuuden vähenemisestä, vaikka siellä ainakin pitäisi olla paljonkin korkeampi satotaso.
Tuo skenaario apilanurmen ravinteiden liukenemisesta Itämereen ei ole minustakaan tuulesta temmattu. Siksi en esimerkiksi murskaa nurmia, vaan niitän ne, jotta hajoaminen hidastuisi ja ravinteet säilyisivät paremmin seuraavalle vuodelle. Tavoitteena on aina saada ravinteet pidätettyä maassa. Siksi viherlannoitusnurmissa on mukana timoteit ja ruokonadat ym heinät sitomassa apiloiden tuottamia ja nostamia ravinteita maahan. Muutenhan puhtaan apilanurmen pitäisi olla paras viherlannoittaja, mitä se yksinviljeltynä ei ole.
Tavanomaisella viljelyllä toki pyritään ottamaan suuri sato, ja pidättämään ravinteet siemeniin. Silti, eikö siinäkin jää samalla tavoin pintaan helppoliukoisia ravinteita huuhtoutumaan. Siis oljissa ja juurissa. Ehkä jopa enemmän, koska kasvit harvoin saavat talteen kaikkea lannoitteissa annettuja ravinteita talteen. Ehkä typpeä lukuunottamatta, koska on sopivimmassa muodossa.
Juuri tätä varten ymmärtääkseni kerääjäkasvitoimenpidettä on ajettu tukijärjestelmään. Että saataisi talteen mahdollisimman paljon hajoamisravinteita ja vielä liukoisessa muodossa olevia lannoiteravinteita.
-
Yara-puolueen ideologiaan kuuluu tietysti oppi siitä että mitä enemmän lannoitetaan kemiallisesti, sitä ympäristöystävällisempää tuotanto on. Tästähän saatiin taas luke myös tämän viikon maastullista.
Ymmärrän kyllä perusteet, eli iso sato pidättää lannoitteet kasvissa. Mutta joku tässä mättää...mitäs kun esim. kuivuuden takia ravinteista osa jää käyttämättä ja ne jää syyssateiden huuhdeltaviksi.
Ja pidättääkö se maahan lokakuussa kevytmuokattu tai kynnetty kerääjäkasvi ne ravinteet maassa oikein sateisena loppusyksynä?
-
Juuri tätä varten ymmärtääkseni kerääjäkasvitoimenpidettä on ajettu tukijärjestelmään. Että saataisi talteen mahdollisimman paljon hajoamisravinteita ja vielä liukoisessa muodossa olevia lannoiteravinteita.
Paljonko ravinteita kerääjäkasvit kasvaessaan irroittavat maasta, jotka olisi ilman kerääjäkasvia pysyneetkin maahiukkasiin sitoutuneena?
Jos oletus on, ettei pääkasvi hyödynnä kaikkea, niin miten ihmeessä se kerääjäkasvikaan "kaiken" annetun lisäravinteen hyödyntäisi ja pidättäisi? Etenkin jos se syksyllä murskataan/niitetään/muokataan?
Mikä estää sen, etteikö viljava maa pidättäisi suurimman osan ravinteissa joka tapauksessa? Maat vaihtelee, toki. Mutta tämä kerääjäkasvi alkaa vaikuttamaan uudelta "suorakylvö pelastaa maailman kaikissa olosuhteissa" ideologialta...
Samaa settiä kuin ikuinen hokema, että kasvilta käyttämättä jääneet ravinteet virtaavat suoraan vesistöihin...
Mikäs olikaan se osuus, minkä kasvi otti kylvövuoden fosforista sen vuoden satoon? Viidennes? Neljännes? Loput se otti maan reserveistä. Jotka on ainakin omissa maissa laskeneet kuin se kuuluisa lehmän häntä. Mikä ei tietenkään ole paha asia. Mutta rajat alkavat tulla vastaan siinäkin.
Mutta nythän se helpottaa, kun jää ympäristö(ravinneummetus)korvauksen ulkopuolelle...
-
En uskokaan, että kerääjäkasvit voisivat ottaa talteen kaikki ylimääräiset ravinteet. Mutta niin paljon, kun mahdollista. Jos sillä voitaisi pidättää maassa vaikka jokin pieni osuus niistä katoavista reserveistä.
Toki voihan tuo olla samanlainen uskomus verrattuna suorakylvöön, mutta kyllä suorakylvössäkin oma positiivinen osansa on. Vähintäänkin se toimii osalla maalajeista. Kerääjäkasveista on joillakin pitkään luomussa olleilla tiloilla erinomaisia kokemuksia, ja olihan tuossa tuo tutkimuskin, joka osoitti satojen aluksi notkahtaneen kerääjäkasveilla, mutta lisääntyneen pidemmällä aikavälillä.
http://www.vyr.fi/www/fi/liitetiedostot/tapahtumat/viljelijaseminaari_2015/Kankanen_Hannu_Luke.pdf
Totta on, että asioista ei kaikkiaan tiedetä varmaankaan tarpeeksi, siksi onkin harmillista, että maatalousalan sitoutumatonta tutkimusta ajetaan alas. Merkittävää tutkimustyötä tehdään lähinnä kemian ja lannoiteteollisuuteen sidoksissa olevissa tutkimusyksiköissä. Minusta kuitenkin sekä suorakylvön sopivuus, että kerääjäkasvien edut käyvät järkeen nimenomaan viljelyn kannalta, eikä niinkään tukiautomaation kannalta. Niin tavanomaisessa, kuin luomussakin. Tosin luomusuorakylvöön sopivaa systeemiä en ole vielä luomuun keksinyt. Englannissa ja USA:ssa näitäkin kyllä tutkitaan ja jopa tehdään.
Ei varmaankaan olisi mahdotonta kokeilla joillain lohkoilla kerääjäkasveja ja opetella miten homma omilla mailla onnistuu. Nythän ympäristökorvaus hoitaisi kustannukset, tarvitaan vain vähän viitseliäisyyttä ja uteliaisuutta. Kylväähän voi joitakin hehtaareja vaikka toisella ajokerralla, niin ei tule investointikustannuksiakaan kokeilusta.
Tuossa tutkimuksessa muuten sanotaan, ettei heinänsiemeniä kannata sekoittaa viljan siemeneen.
En halua vaahdota kerääjien puolesta, mutta minusta niiden toimintaperusteissa on kyllä järkeä. Itse laitan kaikille kasveille niitä, vaikka en tukia pystykään läheskään kaikilta hehtaareilta nostamaan. Oma osuuteni tukikelposesta kerääjäkasvialasta on n. 20 - 40 % pinta-alasta vuosittain riippuen syysviljan määrästä.
-
Maaseutumedian kysymys 2015 . sieltä poimittuna
"ehtoja ollaan täsmentämässä, että kerääjäkasveja voi
käyttää vain yksivuotisten kasvien viljelyssä eikä sen avulla
saa perustaa mitään seuraavan vuoden satokasvia."
Ehheeheheeehehee. Näitähän alkaa nyt tippua.... ;D ;D
Mavi laskee niitä 200 miljoonaa silmänvalkuaiset verestävinä, ja huomaa,
et ei tilit täsmää ei, jos karkaa rastit käsistä..
-SS-
-
Maaseutumedian kysymys 2015 . sieltä poimittuna
"ehtoja ollaan täsmentämässä, että kerääjäkasveja voi
käyttää vain yksivuotisten kasvien viljelyssä eikä sen avulla
saa perustaa mitään seuraavan vuoden satokasvia."
Ehheeheheeehehee. Näitähän alkaa nyt tippua.... ;D ;D
Mavi laskee niitä 200 miljoonaa silmänvalkuaiset verestävinä, ja huomaa,
et ei tilit täsmää ei, jos karkaa rastit käsistä..
-SS-
Tuo on ollut ainakin nurmien osalta esillä jo pitkään. Sitä näköjään selvennetään edelleen. Sinänsä ymmärrettävää, sillä muutoinhan tuettaisi syysviljoja ja nurmia, eli joka tapauksessa seuraavaksi vuodeksi perustettavia satokasveja.
Ei sillä, etteikö kaikkien mahdollisten porsaanreikien tukkimisyritykset vain tekisi koko kaaosta entistä monimutkaisemmaksi. Samalla tulee enemmänkin mahdollisuuksia virheisiin.
-
Kova on halu alkaa itselle kerjätä verta nenästä koijaamalla järjestelmää... Tarkastuksia tulossa varmasti paljon lisää ja voi olla mullekin osuu ensimmäinen tarkastus kun laittaa rastin kohtaan kerääjäkasvi, vaikka näitä on ollut viljan seassa jo jonkin aikaa. Porsaanreikiä voi alkaa katella sitten kun näkee mikä systeemi oikeasti on ja kuinka sitä tulkitaan.
Ja mitä kerääjäkasveihin tulee, niin ravinteiden pidättämisen kannalta olisi kaikista järkevintä antaa olla talven yli. Käytännössä aika mahdoton homma, mutta ainakin rinnepellot tms. jättäisin kasvipeitteisiksi. Maalajeissakin on eroja kovasti ja ainakin täällä päin veden mukana tapahtuva valunta on aika harvinaista kun rinnepeltoja on aika vähän. Suurempi ongelma on ravinteiden huuhtoutuminen karkeiden tai muuten hyvin läpäisevien maalajien vuoksi.
-
Kova on halu alkaa itselle kerjätä verta nenästä koijaamalla järjestelmää... Tarkastuksia tulossa varmasti paljon lisää ja voi olla mullekin osuu ensimmäinen tarkastus kun laittaa rastin kohtaan kerääjäkasvi, vaikka näitä on ollut viljan seassa jo jonkin aikaa. Porsaanreikiä voi alkaa katella sitten kun näkee mikä systeemi oikeasti on ja kuinka sitä tulkitaan.
Ja mitä kerääjäkasveihin tulee, niin ravinteiden pidättämisen kannalta olisi kaikista järkevintä antaa olla talven yli. Käytännössä aika mahdoton homma, mutta ainakin rinnepellot tms. jättäisin kasvipeitteisiksi. Maalajeissakin on eroja kovasti ja ainakin täällä päin veden mukana tapahtuva valunta on aika harvinaista kun rinnepeltoja on aika vähän. Suurempi ongelma on ravinteiden huuhtoutuminen karkeiden tai muuten hyvin läpäisevien maalajien vuoksi.
Antaa Siperian ensin opettaa näitä innokkaimpia kouhoja, ottaa sitten heidän virheistään opiksi ja lähtee parin vuoden päästä maltillla harjoittelemaan hommaa.
-
Kyllä mää taidan kaikesta huolimatta kerääjäkasvinsiemeniä hommata, satasenkiilto perssilmässä ;)
-
Olenko nyt ymmärtänyt oikein: Jos lohkolle maksetaan kerääjäkasvikorvaus sille ei enää saa korvausta kasvipeitteisyydestä mutta silti lasketaan kasvipeittesyysalaan?
-
Olenko nyt ymmärtänyt oikein: Jos lohkolle maksetaan kerääjäkasvikorvaus sille ei enää saa korvausta kasvipeitteisyydestä mutta silti lasketaan kasvipeittesyysalaan?
Kyllä maksetaan myös kasvipeitteisyydestä, jos jättää talveksi, mutta seuraavan vuoden kasvustoa ei saa perustaa ko tavalla (vln tai syysrypsi esim.). LHP ja kesanto tais olla ne jokka lasketaan alaan, mutta ei saa korvausta.
-
Hiiop ja tuosta 15 eurolla 100ekee hehtaari.
(http://i9.aijaa.com/t/00170/13739166.t.jpg) (http://aijaa.com/xGPYFf)
Tai tuosta:
(http://i1.aijaa.com/t/00485/13739164.t.jpg) (http://aijaa.com/U9sxiI)
Tällä saadaan liki 700euroo hehtaari:
(http://i3.aijaa.com/t/00993/13739165.t.jpg) (http://aijaa.com/IrQDpp)
Ja tukiautomaatti toimii... 8)
-
Hiiop ja tuosta 15 eurolla 100ekee hehtaari.
(http://i9.aijaa.com/t/00170/13739166.t.jpg) (http://aijaa.com/xGPYFf)
Tai tuosta:
(http://i1.aijaa.com/t/00485/13739164.t.jpg) (http://aijaa.com/U9sxiI)
Tällä saadaan liki 700euroo hehtaari:
(http://i3.aijaa.com/t/00993/13739165.t.jpg) (http://aijaa.com/IrQDpp)
Ja tukiautomaatti toimii... 8)
Ainakin siemenkauppiaalle. ;D
-
Ei noita nyt montaa pussia tarvita, riittää kun on kuitti ja vakuustodistus tarkastajalle.
Vai kylvääkö joku noita oikeesti?????
-
Ei noita nyt montaa pussia tarvita, riittää kun on kuitti ja vakuustodistus tarkastajalle.
Vai kylvääkö joku noita oikeesti?????
Tilasin kans samasta paikasta vakuustodistuksia :D
-
Ei noita nyt montaa pussia tarvita, riittää kun on kuitti ja vakuustodistus tarkastajalle.
Vai kylvääkö joku noita oikeesti?????
Tilasin kans samasta paikasta vakuustodistuksia :D
Tarra-arkit Canoniin ja eiku kone laulamaan värinä... ;D
-
Kun tuolla aiemmin oli keskustelua kerääjäkasvien levitysleveyksistä, niin nyt näyttäisi siltä, että esimerkiksi syysrypsi kävisi kerääjäkasviksi. Tai siis yleensäkin öljykasvit. Niiden levitysleveys olisi selvästi parempi, kuin heinien. Meillä kylvettiin rypsi yhtenä vuonna rauchilla, ja työleveys 12 m ei ollut mikään ongelma. Täytyy vielä tutkia, onko Rotoseederin taulukossa työleveyttä rypsille. Tämähän ei tietystikään ratkaise mahdollista itämättömyyttä ruiskutusten jälkeen levitettäessä, mutta mahdollistaa kylvön ruiskutusjäljiltä ainakin kapeammilla ruiskuilla.
Kysymys 233
http://www.maaseutumedia.fi/tukikysymykset-veikko-vastaa/
-
Kun tuolla aiemmin oli keskustelua kerääjäkasvien levitysleveyksistä, niin nyt näyttäisi siltä, että esimerkiksi syysrypsi kävisi kerääjäkasviksi. Tai siis yleensäkin öljykasvit. Niiden levitysleveys olisi selvästi parempi, kuin heinien. Meillä kylvettiin rypsi yhtenä vuonna rauchilla, ja työleveys 12 m ei ollut mikään ongelma. Täytyy vielä tutkia, onko Rotoseederin taulukossa työleveyttä rypsille. Tämähän ei tietystikään ratkaise mahdollista itämättömyyttä ruiskutusten jälkeen levitettäessä, mutta mahdollistaa kylvön ruiskutusjäljiltä ainakin kapeammilla ruiskuilla.
Kysymys 233
http://www.maaseutumedia.fi/tukikysymykset-veikko-vastaa/
Miksi laittaa öljykasvi kerääjäkasviksi ja "käyttää" viljelykierron öljykasvivuosi tähän? Tälläisellä tavalla saa kyllä möhöjuuren helposti tartutettua peltoon. Lisäksi monissa kylvökokeissa ei rypsi/rapsi ole pintaan kylvettynä kovin hyvin kesällä kylvettynä itänyt.
Ja muista, että syysrapsilla tai syysrypsillä EI saa seuraavan vuoden satokasvia perustaa kerääjäkasvina!
-
Kun tuolla aiemmin oli keskustelua kerääjäkasvien levitysleveyksistä, niin nyt näyttäisi siltä, että esimerkiksi syysrypsi kävisi kerääjäkasviksi. Tai siis yleensäkin öljykasvit. Niiden levitysleveys olisi selvästi parempi, kuin heinien. Meillä kylvettiin rypsi yhtenä vuonna rauchilla, ja työleveys 12 m ei ollut mikään ongelma. Täytyy vielä tutkia, onko Rotoseederin taulukossa työleveyttä rypsille. Tämähän ei tietystikään ratkaise mahdollista itämättömyyttä ruiskutusten jälkeen levitettäessä, mutta mahdollistaa kylvön ruiskutusjäljiltä ainakin kapeammilla ruiskuilla.
Kysymys 233
http://www.maaseutumedia.fi/tukikysymykset-veikko-vastaa/
Asia oli vielä pari kuukautta sitten noin, nyt ei syysrypsi enää käy, ja mitenkähän asiat on taas parin kuukauden päästä kun meidän pitäisi jotain lopullisesti päättää. :-\
-
Kun tuolla aiemmin oli keskustelua kerääjäkasvien levitysleveyksistä, niin nyt näyttäisi siltä, että esimerkiksi syysrypsi kävisi kerääjäkasviksi. Tai siis yleensäkin öljykasvit. Niiden levitysleveys olisi selvästi parempi, kuin heinien. Meillä kylvettiin rypsi yhtenä vuonna rauchilla, ja työleveys 12 m ei ollut mikään ongelma. Täytyy vielä tutkia, onko Rotoseederin taulukossa työleveyttä rypsille. Tämähän ei tietystikään ratkaise mahdollista itämättömyyttä ruiskutusten jälkeen levitettäessä, mutta mahdollistaa kylvön ruiskutusjäljiltä ainakin kapeammilla ruiskuilla.
Kysymys 233
http://www.maaseutumedia.fi/tukikysymykset-veikko-vastaa/
Asia oli vielä pari kuukautta sitten noin, nyt ei syysrypsi enää käy, ja mitenkähän asiat on taas parin kuukauden päästä kun meidän pitäisi jotain lopullisesti päättää. :-\
Ainakin MAVIn uusissa koulutusmateriaalleissa lukee: "Kerääjäkasvi voi olla italianraiheinä tai muu nurmi
heinä, apila tai muu nurmipalkokasvi, öljyretikka, muokkausretiisi tai muu ristikukkainen öljykasvi tai
näiden kasvien seos. Kasvustoa on oltava peittävästi kauttaaltaan kokokasvulohkolla".
-
Kun tuolla aiemmin oli keskustelua kerääjäkasvien levitysleveyksistä, niin nyt näyttäisi siltä, että esimerkiksi syysrypsi kävisi kerääjäkasviksi. Tai siis yleensäkin öljykasvit. Niiden levitysleveys olisi selvästi parempi, kuin heinien. Meillä kylvettiin rypsi yhtenä vuonna rauchilla, ja työleveys 12 m ei ollut mikään ongelma. Täytyy vielä tutkia, onko Rotoseederin taulukossa työleveyttä rypsille. Tämähän ei tietystikään ratkaise mahdollista itämättömyyttä ruiskutusten jälkeen levitettäessä, mutta mahdollistaa kylvön ruiskutusjäljiltä ainakin kapeammilla ruiskuilla.
Kysymys 233
http://www.maaseutumedia.fi/tukikysymykset-veikko-vastaa/
Asia oli vielä pari kuukautta sitten noin, nyt ei syysrypsi enää käy, ja mitenkähän asiat on taas parin kuukauden päästä kun meidän pitäisi jotain lopullisesti päättää. :-\
Ainakin MAVIn uusissa koulutusmateriaalleissa lukee: "Kerääjäkasvi voi olla italianraiheinä tai muu nurmi
heinä, apila tai muu nurmipalkokasvi, öljyretikka, muokkausretiisi tai muu ristikukkainen öljykasvi tai
näiden kasvien seos. Kasvustoa on oltava peittävästi kauttaaltaan kokokasvulohkolla".
No voi ny *****, just eilen Itella toi raiheinänsiemenet pihaan, aivan turhaan. Mulla olisi ollut, ja on vieläkin, syysrypsiä kärrykuorma. >:(
Käykö syysrypsi nyt oikeesti, -SS- hoi 8)
-
Olisi kyllä hallinnon pian annettava lopullinen tieto käyttöön.
Joo olen kyllä pitkälti samaa mieltä tuon öljykasvikierron suhteen, kun KAri. Mutta siemen on käyttömäärään nähden edullista, ja sen ei tarvitse olla peitattua ja ennenkaikkea tuolla aiemmin puhuttiin levitystekniikoista ja työleveyksistä, niin rypsi helpottaisi tuota ongelmaa. Lisäksi monilla tiloilla ei rypsi kuulu kiertoon.
Toisaalta jos rypsin kylvää kerääjäkasviksi olisi fiksua, että sen voisi katsoa toimineen kerääjäkasvina kesällä, ja kasvipeitteisenä talven. Lisäksi pitäisi vielä olla mahdollisuus vasta keväällä lopullisesti päättää mitä kasvuston kanssa tekee. Optimitilanteessa ja öljykasvien viljelyn kannalta voisi hyvin talvehtineen syysöljykasvin jättää keväällä kasvamaan, ja luopua silloin kerääjäkasvipalkkiosta siltä osin. Tästä hyötyisivät kaikki. Sekä ympäristö että viljelijä, että teollisuus. Syysöljykasvien riski pienenisi, ravinteita jäisi paljon talteen, maan rakenne paranisi, teollisuus voisi saada enemmän tarvitsemaansa öljykasvia. Jos keväällä talvituhot olisivat merkittävät, voisi kasvuston tuhota, ja nostaa kerääjäkasvipalkkion.
Muuten kai toimisi, mutta tuossahan on hirmuinen vaara: Viljelijäkin voisi vaikka saada jotain hyötyä tilanteesta.
-
Monet sanoo et ei ota kerääjäkasvia.
Mut kysymystulvasta päätellen satkun seteli kiinnostaa, paitsi salaliittoäsässää... ;D
-
Monet sanoo et ei ota kerääjäkasvia.
Mut kysymystulvasta päätellen satkun seteli kiinnostaa, paitsi salaliittoäsässää... ;D
En olisi minäkään ottanut, mutta kun kylvökoneessa on piensiemen laatikko valmiiksi, niin kyllä raha kelpaa :D
-
esilläolevasta asiasta en mitään ymmärrä mutta sen sanoisin, jotta jos sattuu olemaan lakoinen tai muuten lyhytkasvuinen vilja, jonka päällä retkottaa rehevässä kasvuvaiheessa oleva apila tai herne, niin onhan se yks perkele puida.
-
Ainakin MAVIn uusissa koulutusmateriaalleissa lukee: "Kerääjäkasvi voi olla italianraiheinä tai muu nurmi
heinä, apila tai muu nurmipalkokasvi, öljyretikka, muokkausretiisi tai muu ristikukkainen öljykasvi tai
näiden kasvien seos. Kasvustoa on oltava peittävästi kauttaaltaan kokokasvulohkolla".
Linkki varmaankin oli tämä.
http://www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/Documents/Ymp%C3%A4rist%C3%B6korvaus__ymp%C3%A4rist%C3%B6sitoumus.pdf
Myös jatkoteksti kannattaa lukea, niin selviää, miksi syysrypsi ei nyt kuitenkaan ollut ihan simppeli juttu:
"Kerääjäkasvin avulla et voi perustaa monivuotista nurmea, viherlannoitusnurmea tai
seuraavan vuoden viljelykasvia."
Kyllä todellakin öljykasviala kiittää, kun koko Suomi on vuosittain ripoteltu rypsillä, ja ihmetellään, miksei sitten
rypsi enää viljeltynä menestykään.
Sama vika jokavuotisella aluskasviapilalla, ei se tietenkään kärsi yksipuolisen
apilakierron ongelmista, mutta lisää ja levittää samoja apilan sienitauteja.
-SS-
-
Ainakin MAVIn uusissa koulutusmateriaalleissa lukee: "Kerääjäkasvi voi olla italianraiheinä tai muu nurmi
heinä, apila tai muu nurmipalkokasvi, öljyretikka, muokkausretiisi tai muu ristikukkainen öljykasvi tai
näiden kasvien seos. Kasvustoa on oltava peittävästi kauttaaltaan kokokasvulohkolla".
Linkki varmaankin oli tämä.
http://www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/Documents/Ymp%C3%A4rist%C3%B6korvaus__ymp%C3%A4rist%C3%B6sitoumus.pdf
Myös jatkoteksti kannattaa lukea, niin selviää, miksi syysrypsi ei nyt kuitenkaan ollut ihan simppeli juttu:
"Kerääjäkasvin avulla et voi perustaa monivuotista nurmea, viherlannoitusnurmea tai
seuraavan vuoden viljelykasvia."
Kyllä todellakin öljykasviala kiittää, kun koko Suomi on vuosittain ripoteltu rypsillä, ja ihmetellään, miksei sitten
rypsi enää viljeltynä menestykään.
-SS-
Oli tuolta:http://www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/Sivut/tukihakukoulutus--kevat-2015.aspx
Itse näen todella omituisena ajatuksena (sallia) kylvää rypsiä pelkäksi kerääjäkasviksi. Mikäli tuota SS:n tummentamaa kieltoa ei olisi ollut, niin olisin syysrapsia kyllä aluskasviksi laittanut satomielessä.
___
YARAn kommentit kerääjäkasveihin kysymys-palstalla:
Muuttaako kerääjäkasvi lannoitusta?
Ympäristökorvaus ei anna mahdollisuutta muuttaa kylvövuoden lannoitusta vaikka kerääjäkasvi käyttää satokasville tarkoitettuja ravinteita. Palkokasvista jää typpeä seuraavan vuoden kasvin käyttöön, mutta heinämäisestä kasvista ei paljoakaan, vaan kerätty typpi kuluu kasvimassan hajoamiseen.
------
Tuo ylläoleva kannattaa myös muistaa niitä euroja kerätessä. Eli kerääjäkasvi "loisii" pääkasvin eväitä ::)
-
esilläolevasta asiasta en mitään ymmärrä mutta sen sanoisin, jotta jos sattuu olemaan lakoinen tai muuten lyhytkasvuinen vilja, jonka päällä retkottaa rehevässä kasvuvaiheessa oleva apila tai herne, niin onhan se yks perkele puida.
Mitä se haittaa, kun urakoitsija pui >:(
Mullekin tarjottiin puitavaa viime vuonnakin, siirrettyä urakkaa. Ois päässyt herkuttelemaan puimurilla apilatimoteinurminatahernevehnäkaura kasvustolla, litistettäväksi puitavaa. Olin kohtelias ja annoin alkuperäisen urakoitsijan hoitaa homman ;D ;D
Edelleen ajatuksena lisätä valkoapilaa peittauksen jälkeen säkittäessä, 7-8kg apilaa 800kg:n ohrasäkilliseen. Helppo lisätä sopiva ämpärillinen siemenvirtaan ennen sekoitus/säkitysruuvia. Ei korkealta putoa, ja nää säkilliset merkkaa ja kylvää tietyille alueille.
Idiotismia tässä systeemissä ettei ilmoitustapaa ole muutettu vaikka kritiikkiä esitetty, syksyllä ilmoitus pinta-aloista kuten multaustuessa. Nythän päivänselvää, että jo kylväessä tiedetään ettei osa perustamistavoista välttämättä toimi tietyissä olosuhteissa, samoin rikka-aineilla kuolee osa kasvustoista.
-
esilläolevasta asiasta en mitään ymmärrä mutta sen sanoisin, jotta jos sattuu olemaan lakoinen tai muuten lyhytkasvuinen vilja, jonka päällä retkottaa rehevässä kasvuvaiheessa oleva apila tai herne, niin onhan se yks perkele puida.
Mitä se haittaa, kun urakoitsija pui >:(
Mullekin tarjottiin puitavaa viime vuonnakin, siirrettyä urakkaa. Ois päässyt herkuttelemaan puimurilla apilatimoteinurminatahernevehnäkaura kasvustolla, litistettäväksi puitavaa. Olin kohtelias ja annoin alkuperäisen urakoitsijan hoitaa homman ;D ;D
Edelleen ajatuksena lisätä valkoapilaa peittauksen jälkeen säkittäessä, 7-8kg apilaa 800kg:n ohrasäkilliseen. Helppo lisätä sopiva ämpärillinen siemenvirtaan ennen sekoitus/säkitysruuvia. Ei korkealta putoa, ja nää säkilliset merkkaa ja kylvää tietyille alueille.
Idiotismia tässä systeemissä ettei ilmoitustapaa ole muutettu vaikka kritiikkiä esitetty, syksyllä ilmoitus pinta-aloista kuten multaustuessa. Nythän päivänselvää, että jo kylväessä tiedetään ettei osa perustamistavoista välttämättä toimi tietyissä olosuhteissa, samoin rikka-aineilla kuolee osa kasvustoista.
Eikö olisi mahdollista rakentaa lautasniittokoneen leikkuupäätä puimuriin ? Oikea kerääjäkasvipöytä urakoitsijalle ?
-SS-
-
esilläolevasta asiasta en mitään ymmärrä mutta sen sanoisin, jotta jos sattuu olemaan lakoinen tai muuten lyhytkasvuinen vilja, jonka päällä retkottaa rehevässä kasvuvaiheessa oleva apila tai herne, niin onhan se yks perkele puida.
Mitä se haittaa, kun urakoitsija pui >:(
Mullekin tarjottiin puitavaa viime vuonnakin, siirrettyä urakkaa. Ois päässyt herkuttelemaan puimurilla apilatimoteinurminatahernevehnäkaura kasvustolla, litistettäväksi puitavaa. Olin kohtelias ja annoin alkuperäisen urakoitsijan hoitaa homman ;D ;D
Edelleen ajatuksena lisätä valkoapilaa peittauksen jälkeen säkittäessä, 7-8kg apilaa 800kg:n ohrasäkilliseen. Helppo lisätä sopiva ämpärillinen siemenvirtaan ennen sekoitus/säkitysruuvia. Ei korkealta putoa, ja nää säkilliset merkkaa ja kylvää tietyille alueille.
Idiotismia tässä systeemissä ettei ilmoitustapaa ole muutettu vaikka kritiikkiä esitetty, syksyllä ilmoitus pinta-aloista kuten multaustuessa. Nythän päivänselvää, että jo kylväessä tiedetään ettei osa perustamistavoista välttämättä toimi tietyissä olosuhteissa, samoin rikka-aineilla kuolee osa kasvustoista.
Eikö olisi mahdollista rakentaa lautasniittokoneen leikkuupäätä puimuriin ? Oikea kerääjäkasvipöytä urakoitsijalle ?
-SS-
Joo, ei keräis tuppoja terän sormien päihin tai lakopiikkeihin ;D
Vielä parempi kun tuossa terän takana ois karhotinpellit, se "puitava" kasvusto jäis sillai kätevästi karholle muttei sotkis puimuria sisältäpäin lainkaan kun kasvusto ei näkisi puimuria kuin ylimenevänä varjona 8) 100€ hehtaari, eikä tarttis tuoda edes kärryä pellolle. "Oljet" vois kerätä kuka haluaa, tai myydä eteenpäin rehuksi.
-
esilläolevasta asiasta en mitään ymmärrä mutta sen sanoisin, jotta jos sattuu olemaan lakoinen tai muuten lyhytkasvuinen vilja, jonka päällä retkottaa rehevässä kasvuvaiheessa oleva apila tai herne, niin onhan se yks perkele puida.
Mitä se haittaa, kun urakoitsija pui >:(
Mullekin tarjottiin puitavaa viime vuonnakin, siirrettyä urakkaa. Ois päässyt herkuttelemaan puimurilla apilatimoteinurminatahernevehnäkaura kasvustolla, litistettäväksi puitavaa. Olin kohtelias ja annoin alkuperäisen urakoitsijan hoitaa homman ;D ;D
Edelleen ajatuksena lisätä valkoapilaa peittauksen jälkeen säkittäessä, 7-8kg apilaa 800kg:n ohrasäkilliseen. Helppo lisätä sopiva ämpärillinen siemenvirtaan ennen sekoitus/säkitysruuvia. Ei korkealta putoa, ja nää säkilliset merkkaa ja kylvää tietyille alueille.
Idiotismia tässä systeemissä ettei ilmoitustapaa ole muutettu vaikka kritiikkiä esitetty, syksyllä ilmoitus pinta-aloista kuten multaustuessa. Nythän päivänselvää, että jo kylväessä tiedetään ettei osa perustamistavoista välttämättä toimi tietyissä olosuhteissa, samoin rikka-aineilla kuolee osa kasvustoista.
Eikö olisi mahdollista rakentaa lautasniittokoneen leikkuupäätä puimuriin ? Oikea kerääjäkasvipöytä urakoitsijalle ?
-SS-
Kai tuo pöytä käy puimuriinkin https://www.youtube.com/watch?v=On0KIa-qA9g