Jännä juttu, heti kun tuo edellinen sepustukseni  tuli näkyville, tuli yksi miinus lisää, palstalla on siis herkkänahkaista väkeä, joka ei  tykkää, että viranomaiset on vihdoinkin alkaneet tekemään  sellaisia tukiehtoja, joiden noudattaminen on viljelijöille  ja heidän pelloilleen pelkästään hyväksi.

olikos se jo salettiin jossain sanottu, että kerääjäkasvia ei saa muokata pois ennen 1.10. vaikka syysviljalle lohkon kylvää? itellä niin paljon syyskylvöö että tämä rajoittaa kerääjäkasvitukiautomaatin käyttöä aika tavalla.

olikos se jo salettiin jossain sanottu, että kerääjäkasvia ei saa muokata pois ennen 1.10. vaikka syysviljalle lohkon kylvää? itellä niin paljon syyskylvöö että tämä rajoittaa kerääjäkasvitukiautomaatin käyttöä aika tavalla.

Todennäköisesti vuodenvaihteessa on tehty helpotuksia, että kylvö riittää, valmistelun yhteydessä on jo toteamuksia kirjattu, että valvonta on mahdotonta, koska epäonnistumista ei voi erotella laiminlyönnistä.. Toimenpidekorvausten kuittaus ei muutenkaan saa olla työlästä. Saivartelijat voivat liittyä luomujärjestelmään.

On kuitenkin muistettava, että kerääjäkasvien toimenpiteen kokonaispotti on kai jo päätetty, joten suosittuna tukiautomaattina voitaneen keväällä todeta tukitason olevankin vaikkapa 50 euroa satasen sijasta.

-SS-

Sellainenkin yksityiskohta tukiehdoissa on, että tukihakemuksessa ilmoitetun kasvin pitää olla todennettavissa pellolla  1.7-31.8 välisenä aikana, joten syyskylvöisiä kasvejakaan ei voi kylvää siis ennenkuin 1.9. lähtien, eli jos olet puinut aikaisen ohran elokuun alussa, ja  sitten kylvät  heti perään vaikka  syysrapsia, ja tulee tarkastus, jossa todetaan että pellolla kasvaa syysrapsia, vaikka tukihakemuksessa lukee että  rehuohra, niin sanktiot paukahtaa. 

Sellainenkin yksityiskohta tukiehdoissa on, että tukihakemuksessa ilmoitetun kasvin pitää olla todennettavissa pellolla  1.7-31.8 välisenä aikana, joten syyskylvöisiä kasvejakaan ei voi kylvää siis ennenkuin 1.9. lähtien, eli jos olet puinut aikaisen ohran elokuun alussa, ja  sitten kylvät  heti perään vaikka  syysrapsia, ja tulee tarkastus, jossa todetaan että pellolla kasvaa syysrapsia, vaikka tukihakemuksessa lukee että  rehuohra, niin sanktiot paukahtaa. 

Juu ei mene näin vaan tukea  korjataan ylöspäin öljykasvin tuotantopalkkiolla. Muutenkin syysöljykasvit kylvetään kerääjäkasvitoimenpiteenä, eli kertomasi tilanne on epätodennäköinen. Miksi hukata 100 euroa ?

E. Pitäisikö tähän laittaa joku hymiö sillä nämä ympäristökorvausten tukimaksatusten ehtojen helpotusaprikoinnit tuntuvat uppoavan kuin italianraiheinä sadekesänä Barken alle, eli tilausta on haaveiluun....

-SS-

Vaikka osto/vuokra pellosta pitäisi tehdä laatutesti, niin kuinka moni ei vetäisi hernettä nekkuun asiasta? Eikä sillä ole mitään vaikutusta hintaan.

Missä kohtaa on niin kirjoitettu, että syysöljykasvin voi kylvää kerääjäkasviksi? Itse kun olin joulukuun alkupuolelle kuuntelemassa noita "uusia tuulia" niin joku sitä kysyi ja vastaus oli varovainen ei.

Niinhän se pitäisi olla, että mikäli pellolle kylvetään jotain niin kerääjäkasvin saisi lopettaa riittävän ajoissa.

Missä kohtaa on niin kirjoitettu, että syysöljykasvin voi kylvää kerääjäkasviksi? Itse kun olin joulukuun alkupuolelle kuuntelemassa noita "uusia tuulia" niin joku sitä kysyi ja vastaus oli varovainen ei.

Niinhän se pitäisi olla, että mikäli pellolle kylvetään jotain niin kerääjäkasvin saisi lopettaa riittävän ajoissa.

TehoPlus-hankkeen kalvoilla on listalla syysrypsi. Muutenkin edut ja haitat on esitetty kiteytettynä. Itämisolosuhteiden merkitystä todelliseen onnistumiseen oli korostettu. Noin puolet koehenkilöistä piti kerääjäkasvia hyödyllisenä omalle viljelylleen. Eli sama vaikutus kuin placebo-lääkkeellä. Jos aikanaan sai yli 50 €/ha kerääjäkasvialasta, sitä ei silti kovin laajasti otettu. Olisiko tämä 100€ riittävä houkutus, tosiaan.

-SS-

Onnistunut kerääjäkasvi sängelle tarvitsee varmaankin
silppurin levitystasaisuuteen parannuksia tai oljen korjuuta.
Rukiilla tahtoo tulla niin paksu matto, että juolakaan
ei tule läpi, jos sitten edes on juolaa siellä.

Jos luoho heinäkasvina sallitaan kerääjäkasviksi,
niin mielelläni katson satasen korvauksella punaista
syysviljapeltoa muutaman viikon, tuleentuneena ei
juuri haittaa puintia, ja sänki on iloisen heleänvihreä.
Naapurusto kyllä katselisi harmistuneena, pöllyävän
siemenpankin levittäjää.

Jos luoho on kasvamassa vehnästä läpi, saa myöhäisellä
puolikkaalla Broadway - annoksella luohon jäämään
tähkätason alapuolelle.

E: TehoPlus - hankkeen hyvin kiteytetyt kalvot:
http://www.proagriaoulu.fi/files/ymparistoagro/keraajakasvit_haapavesi.pdf

-SS-

Onnistunut kerääjäkasvi sängelle tarvitsee varmaankin
silppurin levitystasaisuuteen parannuksia tai oljen korjuuta.
Rukiilla tahtoo tulla niin paksu matto, että juolakaan
ei tule läpi, jos sitten edes on juolaa siellä.

Jos luoho heinäkasvina sallitaan kerääjäkasviksi,
niin mielelläni katson satasen korvauksella punaista
syysviljapeltoa muutaman viikon, tuleentuneena ei
juuri haittaa puintia, ja sänki on iloisen heleänvihreä.
Naapurusto kyllä katselisi harmistuneena, pöllyävän
siemenpankin levittäjää.

Jos luoho on kasvamassa vehnästä läpi, saa myöhäisellä
puolikkaalla Broadway - annoksella luohon jäämään
tähkätason alapuolelle.

E: TehoPlus - hankkeen hyvin kiteytetyt kalvot:
http://www.proagriaoulu.fi/files/ymparistoagro/keraajakasvit_haapavesi.pdf

-SS-

Paras vaihtoehto rullata oljet pakettiin, jos meinaa, että tulee tasainen viherkasvusto tai murskaus sängestä voisi ehkä toimia esim.jollain vaakatsoleikkurilla.
Tosin onnistui aika hyvin vaikka ajoin silppurin läpi oljet ohralla. Päisteissä missä tulee päällekkäin ajoa, niin siellä tuli laikkuja vln kasvustoon jonkin verran. Mut eihän olkimäärä vielä kovin suuri ole 4-5tn sadoilla ohralla verraten esim.samaan satotason rukiilla. Olkimassa kun on poissa niin nopeuttaa huomattavasti vihermassan kertymistä syksyllä.

Paras vaihtoehto rullata oljet pakettiin, jos meinaa, että tulee tasainen viherkasvusto

Nyt kiinnostaisi, mitä rahtarit ovat olkirullasta veloittaneet.
Kanttipaalarit ottivat kyllä ihan käteistä rahaa silloin aikanaan,
kun heinähännästä siirryttiin paalaukseen. Heinähäntää en kyllä
aio enää kunnostaa retrokäyttöön, ei oikein ergonomista ole.

Sitten tietty pitäisi jokin konsti löytää niiden paalien uudelleenpurkamiseen
ja levitykseen. Pitääkö pyöröpaalisilppurikin hankkia viljanviljelytilalle  ? 
Rupee jo satasenkin kerääjäkasvituki natisemaan kulujen puristuksessa liitoksistaan ....

-SS-

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 09.01.15 - klo:07:51

Missä kohtaa on niin kirjoitettu, että syysöljykasvin voi kylvää kerääjäkasviksi? Itse kun olin joulukuun alkupuolelle kuuntelemassa noita "uusia tuulia" niin joku sitä kysyi ja vastaus oli varovainen ei.

Niinhän se pitäisi olla, että mikäli pellolle kylvetään jotain niin kerääjäkasvin saisi lopettaa riittävän ajoissa.

TehoPlus-hankkeen kalvoilla on listalla syysrypsi. Muutenkin edut ja haitat on esitetty kiteytettynä. Itämisolosuhteiden merkitystä todelliseen onnistumiseen oli korostettu. Noin puolet koehenkilöistä piti kerääjäkasvia hyödyllisenä omalle viljelylleen. Eli sama vaikutus kuin placebo-lääkkeellä. Jos aikanaan sai yli 50 €/ha kerääjäkasvialasta, sitä ei silti kovin laajasti otettu. Olisiko tämä 100€ riittävä houkutus, tosiaan.

-SS-

Syysrypsi olisi hyvä kerääjäkasvi. Vielä jos saisi sen onnistuessa jättää seuraavaksi vuodeksi satokasviksi. Taitaa kuitenkin olla pakko lopettaa viimeistään keväällä.

Nuo teho+ kalvot ovat hyviä, mutta vähän vanhoja. Tukisysteemit saattavat vaatia muuta.
Hyötyä kerääjäkasveista uskon olevan paljon. Ne kannattaa vaan ottaa tosissaan.

Tupajumi:

Viljelykiertosuunnitelmia on pidetty yllä jo isän aikoina, ainakin 60- luvulta asti. Viime kauden monipuolistaminen aiheutti minulle todellakin tilanteen, jossa jouduin hyvinkin perustelluista syistä kylvämään 3. kerran peräkkäin ohraa. Sanktio tuli. Onneksi ei iso. Kyllä niitä taitaa olla helppo valvoa. Sinänsä ei kai mitenkään voi ajatella, että suunnitelma olisi jotenkin sitova. Tarkoituskin lienee juuri se, ettei sallittaisi peräkkäisviljelyä kovin pitkään. Ilmeisesti hallinto uskoo, että viljelijät eivät niitä tee. Tai ainakin se on nyt laitettava paperille. Luomusuunnitelmaakin pitää päivittää vuosittain.

Kuoppatesti on hyvä. Laatutesti parempi. Kuoppia kaivan usein. Laatutestejä on tehty tähän mennessä satunnaisesti.Laatutesti kyllä auttaa ymmärtämään,mikä maassa on tilanne, ja mitä kannattaisi tehdä.

Eli pitkälti taidamme olla samaa mieltä hyödyllisyydestä.

Hyötyä kerääjäkasveista uskon olevan paljon. Ne kannattaa vaan ottaa tosissaan.

Luomuviljelyn näkökulmasta näin on. Perusteena se, että ravinteita ei kuitenkaan voi
lisätä keinotekoisesti; lisäksi ravinneyksikön hyötysuhde on moninkertainen verrattuna
tavanomaisen viljelyn käytännön ravinneylijäämään. Lähtien nollasta 30 kg lisätyppeä tuottaa
monin verroin lisää satoa verrattuna 140 kg typen kasvatukseen 170:kg:oon

Luomutuki ei ole nähtävästi merkityksellinen, koska panoksia ei tarvitse ostaa, ja
tuotteesta on saatavissa jollei kolminkertainen niin ainakin kaksinkertainen hinta.
Tavan viljelyn tuet näyttävät olevan suurillakin tiloilla olennaiset, tuotteiden alhaisen hinnan ja
ostopanosten kalleuden takia. Luomuala tietysti ärähtää, että luomutuetkin tarvitaan,
vaikka ulospäin näytetään ravinteiden syntyvät ilmasta ja satojen vain paranevan
ajan kuluessa, maan rakennetta vaaliessa.

Eli koko ongelmakenttä ja insentiivit ovat tässä ns. viherryttämisprojektissa ja
ympäristökorvauksissa hallinnon puolelta selvästikin tuotannon määrän rajoittaminen
(ekologinen pakkokesanto) ja ravinteiden käytön rajoittaminen (ehkä myös ajatuksena rajoittaa
kasitonnareita edelleen) ja jokin vesiensuojelun uskomuspohjan ideologisoiminen,
ilman todellista näyttöä..

Viljelijän puolella näkyy lähinnä luomumaisten käytäntöjen työntö, jopa tuputus
viljelyyn, tavanomaisen viljelyn tuotteiden pilkkahinnoilla ja tukitasoltaankin vain
tyydyttävällä tasolla. Ja laaja nurmiviljely käytännössä karjattomille AB aavikoille. 

Olen siis edelleen sitä mieltä, että vain kaksi järkevää strategiaa löytyy:
ilman ympäristökorvausta IP-viljelyllä (joka siis on  vain järkevää kustannusjahtia)
tai sitten aidolla luomulla, joka on ehdottoman  kunnioitettava ammattilaisen valinta
ja hyvin luotu markkinabrändi tuotemenekkiä varmistamaan. Pidän riskialtteimpana
tapana ottaa ulkokultainen ympäristötoimenpiteiden keräily tulojen perustaksi, tukieurot
valintojen pohjana. Siinä alistuu valvonnan mielivallalle, ilman luomun palkitsevuutta.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Wessel - 09.01.15 - klo:09:47

Paras vaihtoehto rullata oljet pakettiin, jos meinaa, että tulee tasainen viherkasvusto

Nyt kiinnostaisi, mitä rahtarit ovat olkirullasta veloittaneet.
Kanttipaalarit ottivat kyllä ihan käteistä rahaa silloin aikanaan,
kun heinähännästä siirryttiin paalaukseen. Heinähäntää en kyllä
aio enää kunnostaa retrokäyttöön, ei oikein ergonomista ole.

Sitten tietty pitäisi jokin konsti löytää niiden paalien uudelleenpurkamiseen
ja levitykseen. Pitääkö pyöröpaalisilppurikin hankkia viljanviljelytilalle  ? 
Rupee jo satasenkin kerääjäkasvituki natisemaan kulujen puristuksessa liitoksistaan ....

-SS-

Meillä ollut viimeiset 20 vuotta tilanne, että kuivikkeeksi keränneet eli ollut plussamerkkinen saanto oljen pois paalauksessa. Jos joutuu maksumieheksi pahnan keruussa, että saa vihreetä kasvamaan, niin taitaa mennä kokonaiskulut viherryttämisessä sen verta isoksi,että joutuu maksamaan että voi viherryttää, kannattavaako? Vai oliko niin, että kaikki mahdolliset tuet haetaan, vaikka kokoinaskulurakenne menee isommaksi kuin saantopuoli. Tilakohtainen tämäkin asia eli monen asian summa, mikä on todellakin kannattavaa pitemmässä juoksussa.

Tuon kerääjäkasvin voisi hyödyntää seuraavana kesänä jos se sallittais. Mutta ilmeisesti se ei käy. vaihtoehtoja olis paljon, kuten syysrypsi kerääjänä, tai apila vln:nnä seuraavana vuonna. miksei säilörehun kylvökin suojaviljaan, ja sitten säilörehunurmena etiäppäin.