Tuli toisessa yhteydessä esiin apilan ominaisuudet. Apila on luonteeltaan pioneerikasvi. Tästä seuraa, että se kasvaa parhaiten ravinteiltaan vaatimattomassa maassa. Erään viljelijän kokemuksien mukaan korkea ph aiheuttaa apilan taantumisen. 6,3 kasvaa vielä ok, 6,5 selvästi heikentynyt, 7 ja apila ei enää juurikaan kasva. Tällaisilla ainakin yli 6,5 tasoilla kannattaisi jättää apilat pois kerääjäkasveista ja käyttää vain raiheiniä. Jossain yhteydessä sanottiin, että kasvustoa tulee olla tasaisesti, joten huono apila ei ehkä täyttäisi vaatimuksia, vaikka osoittaisi sitä kylvetyn.

Sitä paitsi on toki turhaa käyttää rahaa siemeniin, jotka kasvavat huonosti tai ei ollenkaan.

Tuo apilan säilyttäminen ylivuotisena viljakasvustossa on puna-apilalla tuhoon tuomittu. Minulla epäonnistui apilan lopettaminen keväällä, ja pellolla kasvoi seuraavana vuonna lähes pelkkää puna-apilaa.
Valkoapila on sen verran lyhytkasvuisempaa, että saattaisi onnistua. Siemenmäärä yksin kylvettynä on kyllä tosi pieni. Tästä ei ole minulla kokemuksia.

PH:t on siellä 6,3-7 paikkeilla ja ajatus olisi ollut juuri puna-apila sinne kylvää syvä juurisuuden takia, kuohkeuttaisi maata kun suorakylvöllä ja lietevaunulla sotketaan. Niin eli ylivuotisena valtaa keväällä kylvetyn ohran???

Kemikaali-viljelijää ei apila haitanne paitsi jos sen meinaa pitää aluskasvina. Pitää olla semmonen myrkky joka ei tapa mutta kiduttaa 

Ämpyilyn päätteeksi olen päättänyt hankkia pienen viskalevittimen ruiskutustraktorin nokalle. Joko Delimbe tai Lehner. Jos joku tietää ajaako Vistech tai Akpil Poplon (vai mikä se nyt oli) saman asian niin saatan harkita niitäkin, halpoja kun ovat. Vaan ei viitsisi halvinta mahdollistakaan hankkia jos sillä ei sitten tee mitään. Viskallahan tulisi olemaan muutakin käyttöä esim. riistapeltojen perustamisessa.
Olen ajatellut laittaa pääasiassa Valkoapilaa mutta mietin että pitäisikö laittaa sekaan jotain muutakin. Alsike ilmeisesti itäisi varmemmin pintakylvönä että ehkä sitä ainakin sekaan mutta kannattaisiko laittaa jotain muutakin kuin apilaa. monet tuntuu laittavan raiheinää mutta itse en tajua mitä sillä saavutetaan (urpo kun olen)   Onkohan kukaan kokeillut aluskasvina sinimailasta? Se kun olisi hyvä maanparantaja pitkine paakkujuurineen. Täällä etelässähän puinnit on yleensä siinä elo-syyskuun taitteessa ja monesti on kasvukelit vielä joulukuussa. (Tammikuussa 2014 olin kyntämässä kun kerran kelit sen salli ja oli vähän tiivistymiä ojien perkauksen jäljiltä)

Tämä aluskasvi on erittäin peittävä, tulee automaattisesti kun ruiskuttaa Cantorilla.
En tiedä, käykö kerääjäkasviksi, mutta vahva kasvusto oli syksyllä.

-SS-

Vesiheinääkö tuo on?

...onhan se heinä.... 

Yrttikirjallisuudesta lainattua:

Kerääjäkasvina

Jos vesiheinä kasvaa hyvin, voi olla tyytyväinen maan laadun suhteen. Se ilmentää humuspitoista viljavaa maaperää, jossa on riittävästi ravinteita. Vesiheinä haihduttaa maasta liiallista kosteutta ja käyttää liialliset nitraatit omaan kasvuunsa.

Elintarvike- ja rehukäyttö

Pihatähtimö on mieto salaattikasvi, joka sopii myös erilaisiin kasvismuhennoksiin. Lisäksi sitä voi kuivata ja jauhaa viherjauheisiin. Pihatähtimö sisältää melko paljon rautaa, ja sitä käytetäänkin anemian torjumiseen mm. sioilla, jotka pitävät kovasti sen mausta. Samoin vesiheinä on kanojen ja muiden siivekkäiden herkkua.

Lääkkeellinen käyttö

Pihatähtimöä on käytetty sisäisesti mm. hengitysteiden vaivoihin, reuman ja kihdin hoitoon, virtsatieoireisiin ja peräpukamiin sekä edistämään suoliston toimintaa. Ulkoisesti käytettynä kasvin puristemehu tai murskattu kasvi on tärkeä rohto haavojen, rohtumien ja ihottumien hoidossa. Ilmeisesti vaikuttavina aineina ovat pihatähtimön sisältämät pii ja kalium sekä rutiini. Kosmetiikassa pihatähtimöä voidaan käyttää mm. hauteisiin, naamioihin, kasvovesiin ja voiteisiin. Se sopii tuoreena kaikkiin ihon ärtymiin ja esim. väsyneille silmille ja kasvoille. Karheat kädet pehmenevät, kun niitä hieroo tuoreella pihatähtimöllä.

-SS-

Tosiaan, vesiheinäähän meillä kasvaisi ihan valmiiksi. Seurausta siitä kun useampana vuonna peräkkäin käyttetty Tooleria. Täksi vuodeksi kyllä vaihtuu mömmöt.   

Tosiaan, vesiheinäähän meillä kasvaisi ihan valmiiksi. Seurausta siitä kun useampana vuonna peräkkäin käyttetty Tooleria. Täksi vuodeksi kyllä vaihtuu mömmöt.   

Olen päätelly joo et Toolerissa ja Cantorissa on hivenlannosta nimenomaan vesiheinälle, ruppeaa vaan iloisemmin kasvamaan kun saa lääkettä ! 

-SS-

tomahaukka eli starane sille toolerille kylkeen niin kuolee. ja resistenssit kans. mullakin on sen verta paikoin et menis varmaan kerääjäkasvista..

Raiheinät ovat tehokkaita ravinteiden kerääjiä. Lisäksi yksivuotisista parhaita maanparantajia. Esim persianapilan läpikasvuriski on kohtalaisen suuri. Puna-apilat ja mailaset parantavat maata kunnolla vasta toisena vuonna, jolloin juuristo vasta kehittyy kunnolla. Yksivuotisina viljeltäessä tärkein vaikutus on lisätä maahan humusta ja kerätä ravinteita talteen. Ei monivuotisten apiloiden typentuottoon kerääjäkasvina juurikaan kannata laskea. Mailaset, ruokonata ja puna-apilat ovat erinomaisia maanparantajia - toisena ja kolmantena vuonna. Siis viherlannoitusnurmessa. Toki jotain vaikutuksiakin maan rakenteeseen on, mutta ei kovin tehokkaita. Itse suorakylvöaikoina aloin pitää viherlannoitusvuosia ensin huonon viljan hinnan vuoksi, sittemmin, koska huomasin maanparannusvaikutuksia.

Raiheinät ovat tehokkaita ravinteiden kerääjiä. Lisäksi yksivuotisista parhaita maanparantajia. Esim persianapilan läpikasvuriski on kohtalaisen suuri. Puna-apilat ja mailaset parantavat maata kunnolla vasta toisena vuonna, jolloin juuristo vasta kehittyy kunnolla. Yksivuotisina viljeltäessä tärkein vaikutus on lisätä maahan humusta ja kerätä ravinteita talteen. Ei monivuotisten apiloiden typentuottoon kerääjäkasvina juurikaan kannata laskea. Mailaset, ruokonata ja puna-apilat ovat erinomaisia maanparantajia - toisena ja kolmantena vuonna. Siis viherlannoitusnurmessa. Toki jotain vaikutuksiakin maan rakenteeseen on, mutta ei kovin tehokkaita. Itse suorakylvöaikoina aloin pitää viherlannoitusvuosia ensin huonon viljan hinnan vuoksi, sittemmin, koska huomasin maanparannusvaikutuksia.

Suorakylvöllä pilattua maata ei korjaa kun jankkurointi.

Lainaus käyttäjältä: Don Essex - 27.01.15 - klo:19:38

Raiheinät ovat tehokkaita ravinteiden kerääjiä. Lisäksi yksivuotisista parhaita maanparantajia. Esim persianapilan läpikasvuriski on kohtalaisen suuri. Puna-apilat ja mailaset parantavat maata kunnolla vasta toisena vuonna, jolloin juuristo vasta kehittyy kunnolla. Yksivuotisina viljeltäessä tärkein vaikutus on lisätä maahan humusta ja kerätä ravinteita talteen. Ei monivuotisten apiloiden typentuottoon kerääjäkasvina juurikaan kannata laskea. Mailaset, ruokonata ja puna-apilat ovat erinomaisia maanparantajia - toisena ja kolmantena vuonna. Siis viherlannoitusnurmessa. Toki jotain vaikutuksiakin maan rakenteeseen on, mutta ei kovin tehokkaita. Itse suorakylvöaikoina aloin pitää viherlannoitusvuosia ensin huonon viljan hinnan vuoksi, sittemmin, koska huomasin maanparannusvaikutuksia.

Suorakylvöllä pilattua maata ei korjaa kun jankkurointi.

Paljoks pitäis olla suorakylvötuki , että alkaisi tukihaukka suorakylvää ?
Riittäiskö 150e/ha

Lainaus käyttäjältä: SKN - 27.01.15 - klo:19:53

Lainaus käyttäjältä: Don Essex - 27.01.15 - klo:19:38

Raiheinät ovat tehokkaita ravinteiden kerääjiä. Lisäksi yksivuotisista parhaita maanparantajia. Esim persianapilan läpikasvuriski on kohtalaisen suuri. Puna-apilat ja mailaset parantavat maata kunnolla vasta toisena vuonna, jolloin juuristo vasta kehittyy kunnolla. Yksivuotisina viljeltäessä tärkein vaikutus on lisätä maahan humusta ja kerätä ravinteita talteen. Ei monivuotisten apiloiden typentuottoon kerääjäkasvina juurikaan kannata laskea. Mailaset, ruokonata ja puna-apilat ovat erinomaisia maanparantajia - toisena ja kolmantena vuonna. Siis viherlannoitusnurmessa. Toki jotain vaikutuksiakin maan rakenteeseen on, mutta ei kovin tehokkaita. Itse suorakylvöaikoina aloin pitää viherlannoitusvuosia ensin huonon viljan hinnan vuoksi, sittemmin, koska huomasin maanparannusvaikutuksia.

Suorakylvöllä pilattua maata ei korjaa kun jankkurointi.

Paljoks pitäis olla suorakylvötuki , että alkaisi tukihaukka suorakylvää ?
Riittäiskö 150e/ha

80% kasvipeitteisyyden lisäks 100euroa plus orgaanisesta menetty 40euroa eli sellanen pauttiarallaa nippa nappa 120euroo riittäs.

Lainaus käyttäjältä: Don Essex - 27.01.15 - klo:19:38

Raiheinät ovat tehokkaita ravinteiden kerääjiä. Lisäksi yksivuotisista parhaita maanparantajia. Esim persianapilan läpikasvuriski on kohtalaisen suuri. Puna-apilat ja mailaset parantavat maata kunnolla vasta toisena vuonna, jolloin juuristo vasta kehittyy kunnolla. Yksivuotisina viljeltäessä tärkein vaikutus on lisätä maahan humusta ja kerätä ravinteita talteen. Ei monivuotisten apiloiden typentuottoon kerääjäkasvina juurikaan kannata laskea. Mailaset, ruokonata ja puna-apilat ovat erinomaisia maanparantajia - toisena ja kolmantena vuonna. Siis viherlannoitusnurmessa. Toki jotain vaikutuksiakin maan rakenteeseen on, mutta ei kovin tehokkaita. Itse suorakylvöaikoina aloin pitää viherlannoitusvuosia ensin huonon viljan hinnan vuoksi, sittemmin, koska huomasin maanparannusvaikutuksia.

Suorakylvöllä pilattua maata ei korjaa kun jankkurointi.

Puoliksi totta kyllä. Suorakylvetyt maat muuttuivat hämmentävän koviksi, ja veden sieto heikkeni pahoin. Kuitenkin ruokonadalla vahvistettu timotei - puna-apila viherlannoitusnurmi auttoivat tilannetta kohtalaisesti. Jos en olisi luomuun siirtynyt, olisin ehtinyt tutkia asiaa enemmän.

Jankkuri ensimmäisen vuoden viherlannoitusnurmeen tehtynä, ja ruokonadalla ja mailasella vahvistettuna olisi kyllä kova kuohkeutuspaukku. Aion kuitenkin toistaiseksi säästellä  maata jankkurilta, ja kokeilla ensin muutaman vuoden pelkkien hyvien nurmien tehoa. Muutamana viime vuonna vat tulokset olleet hyviä. Jankkuri lienee hyvä kapine, mutta sillä on todella helppo tehdä myös pahoja virheitä.

Ämpyilyn päätteeksi olen päättänyt hankkia pienen viskalevittimen ruiskutustraktorin nokalle. Joko Delimbe tai Lehner. Jos joku tietää ajaako Vistech tai Akpil Poplon (vai mikä se nyt oli) saman asian niin saatan harkita niitäkin, halpoja kun ovat. Vaan ei viitsisi halvinta mahdollistakaan hankkia jos sillä ei sitten tee mitään. Viskallahan tulisi olemaan muutakin käyttöä esim. riistapeltojen perustamisessa.
Olen ajatellut laittaa pääasiassa Valkoapilaa mutta mietin että pitäisikö laittaa sekaan jotain muutakin. Alsike ilmeisesti itäisi varmemmin pintakylvönä että ehkä sitä ainakin sekaan mutta kannattaisiko laittaa jotain muutakin kuin apilaa. monet tuntuu laittavan raiheinää mutta itse en tajua mitä sillä saavutetaan (urpo kun olen)   Onkohan kukaan kokeillut aluskasvina sinimailasta? Se kun olisi hyvä maanparantaja pitkine paakkujuurineen. Täällä etelässähän puinnit on yleensä siinä elo-syyskuun taitteessa ja monesti on kasvukelit vielä joulukuussa. (Tammikuussa 2014 olin kyntämässä kun kerran kelit sen salli ja oli vähän tiivistymiä ojien perkauksen jäljiltä)

Kuinkas levee ruisku sulla on? Kun noilla viskoilla ei montaa metriä heitellä...