Normi rivikylvökone on siis hylätty liian hitaana. Itse ajattelin wappuna laittaessani syysvehnän orastoon apilaseosta, että se on yhtä paljon rikkaäestystä kuin kylvöä, niin siinä tuli sitten 2 hommaa * 3m = 6m hommia kertavedolla.

 "Kasvinsuojelu hiukan varoen".......

Alkaa rikat rehottamaan ens kesänä muidenkin kuin luomuviljelijöiden pelloilla.

Lainaus käyttäjältä: Köntys - 04.01.15 - klo:20:43

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 04.01.15 - klo:19:31

Ei se nyt huono ideakaan ole sitoa kasvustoon ravinteita.

Eikö nuo ravinteiden sitojat vie siltä pääkasvilta voimat, pitääkö lannoittaa tuplaten enempi 

Aikanaan 80-luvulla Viikin aluskasvikokeissa se aluskasvin "ravinteita syövä vaikutus" oli arvioitavissa ykköskiloiksi typpeä hehtaaria kohti, ainakin viljan typpilannoitustasoilla 10/50/90 kg.

Petri

Rikkakasvien väitetään kasvinsuojelumainoksissa vievän viljalta kaiken voiman, miksei nämä sitojat sitä muka tee? 

Lainaus käyttäjältä: Petri - 04.01.15 - klo:22:03

Lainaus käyttäjältä: Köntys - 04.01.15 - klo:20:43

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 04.01.15 - klo:19:31

Ei se nyt huono ideakaan ole sitoa kasvustoon ravinteita.

Eikö nuo ravinteiden sitojat vie siltä pääkasvilta voimat, pitääkö lannoittaa tuplaten enempi 

Aikanaan 80-luvulla Viikin aluskasvikokeissa se aluskasvin "ravinteita syövä vaikutus" oli arvioitavissa ykköskiloiksi typpeä hehtaaria kohti, ainakin viljan typpilannoitustasoilla 10/50/90 kg.

Petri

Rikkakasvien väitetään kasvinsuojelumainoksissa vievän viljalta kaiken voiman, miksei nämä sitojat sitä muka tee? 

Eikös tässä ratkaise se mitä kasvia siellä käyttää? Eikös apilat ota typet ilmasta ja se pääkasvikin voisi ehkä hyötyä siitä jotenkin. Silloin varmaan tulisi kylvö kyllä suorittaa pääkasvin kylvön yhteydessä ja sitten ihmeteltäisiin mitä torjunta-aineita voidaan käyttää. 

Tota, kestääkö apila hukkakauramyrkyn??

Lainaus käyttäjältä: Köntys - 04.01.15 - klo:22:37

Lainaus käyttäjältä: Petri - 04.01.15 - klo:22:03

Lainaus käyttäjältä: Köntys - 04.01.15 - klo:20:43

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 04.01.15 - klo:19:31

Ei se nyt huono ideakaan ole sitoa kasvustoon ravinteita.

Eikö nuo ravinteiden sitojat vie siltä pääkasvilta voimat, pitääkö lannoittaa tuplaten enempi 

Aikanaan 80-luvulla Viikin aluskasvikokeissa se aluskasvin "ravinteita syövä vaikutus" oli arvioitavissa ykköskiloiksi typpeä hehtaaria kohti, ainakin viljan typpilannoitustasoilla 10/50/90 kg.

Petri

Rikkakasvien väitetään kasvinsuojelumainoksissa vievän viljalta kaiken voiman, miksei nämä sitojat sitä muka tee? 

Eikös tässä ratkaise se mitä kasvia siellä käyttää? Eikös apilat ota typet ilmasta ja se pääkasvikin voisi ehkä hyötyä siitä jotenkin. Silloin varmaan tulisi kylvö kyllä suorittaa pääkasvin kylvön yhteydessä ja sitten ihmeteltäisiin mitä torjunta-aineita voidaan käyttää. 

Apila haluaa pitää typpensä itellään, herne on joviaalimpi luovuttamaan sitä.

"Kasvinsuojelu hiukan varoen".......

Alkaa rikat rehottamaan ens kesänä muidenkin kuin luomuviljelijöiden pelloilla.

Gramma ja mcpa aineilla saa pidettyä suojaviljoista apila nurmiseoksen hengissä ja rikat loitolla kohtuu hyvin. Riippuu paljon lähtötilanteesta, onko esim. valmiiksi hyvä arsenaali ongelma "kerääjäkasveja" pellolla. Suojaviljasta joita ollu niin menee rikkatorjunta myöhäiseksi, kun odotettava että apila on oikeassa kasvuvaiheessa, että kestää gramma mcpa kokkelilla ruiskuttaa.

Lainaus käyttäjältä: Köntys - 04.01.15 - klo:22:37

Lainaus käyttäjältä: Petri - 04.01.15 - klo:22:03

Lainaus käyttäjältä: Köntys - 04.01.15 - klo:20:43

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 04.01.15 - klo:19:31

Ei se nyt huono ideakaan ole sitoa kasvustoon ravinteita.

Eikö nuo ravinteiden sitojat vie siltä pääkasvilta voimat, pitääkö lannoittaa tuplaten enempi 

Aikanaan 80-luvulla Viikin aluskasvikokeissa se aluskasvin "ravinteita syövä vaikutus" oli arvioitavissa ykköskiloiksi typpeä hehtaaria kohti, ainakin viljan typpilannoitustasoilla 10/50/90 kg.

Petri

Rikkakasvien väitetään kasvinsuojelumainoksissa vievän viljalta kaiken voiman, miksei nämä sitojat sitä muka tee? 

Eikös tässä ratkaise se mitä kasvia siellä käyttää? Eikös apilat ota typet ilmasta ja se pääkasvikin voisi ehkä hyötyä siitä jotenkin. Silloin varmaan tulisi kylvö kyllä suorittaa pääkasvin kylvön yhteydessä ja sitten ihmeteltäisiin mitä torjunta-aineita voidaan käyttää. 

Jos maassa on ylimääräistä typpeä, niin kyllä apila ensin aen ensin käyttää ja sitten rupeaa vasta ilmasta sitomaan. Apilahan pitää ympätä että se sitoo typpeä ja minun käsittääkseni ymppi bakteeri kuolee jos käytetään apupaskaa-

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 04.01.15 - klo:23:11

Lainaus käyttäjältä: Köntys - 04.01.15 - klo:22:37

Lainaus käyttäjältä: Petri - 04.01.15 - klo:22:03

Lainaus käyttäjältä: Köntys - 04.01.15 - klo:20:43

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 04.01.15 - klo:19:31

Ei se nyt huono ideakaan ole sitoa kasvustoon ravinteita.

Eikö nuo ravinteiden sitojat vie siltä pääkasvilta voimat, pitääkö lannoittaa tuplaten enempi 

Aikanaan 80-luvulla Viikin aluskasvikokeissa se aluskasvin "ravinteita syövä vaikutus" oli arvioitavissa ykköskiloiksi typpeä hehtaaria kohti, ainakin viljan typpilannoitustasoilla 10/50/90 kg.

Petri

Rikkakasvien väitetään kasvinsuojelumainoksissa vievän viljalta kaiken voiman, miksei nämä sitojat sitä muka tee? 

Eikös tässä ratkaise se mitä kasvia siellä käyttää? Eikös apilat ota typet ilmasta ja se pääkasvikin voisi ehkä hyötyä siitä jotenkin. Silloin varmaan tulisi kylvö kyllä suorittaa pääkasvin kylvön yhteydessä ja sitten ihmeteltäisiin mitä torjunta-aineita voidaan käyttää. 

Jos maassa on ylimääräistä typpeä, niin kyllä apila ensin aen ensin käyttää ja sitten rupeaa vasta ilmasta sitomaan. Apilahan pitää ympätä että se sitoo typpeä ja minun käsittääkseni ymppi bakteeri kuolee jos käytetään apupaskaa-

Tässä linkissä onkin jotain tietoa nuosta joittenkin eri kasvien typenkulkeutumisesta. Raiheinä näköjään ottaa eniten pääkasvilta ravinteita 

http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B34693AE2-9E91-47DF-B8A5-4633E7412627%7D/70417

Jos maassa on ylimääräistä typpeä, niin kyllä apila ensin aen ensin käyttää ja sitten rupeaa vasta ilmasta sitomaan. Apilahan pitää ympätä että se sitoo typpeä ja minun käsittääkseni ymppi bakteeri kuolee jos käytetään apupaskaa-

Apilan typenottokyky on vain paljon heikompi kuin heinäkasveilla. Mutta ottaa, toki. Bakteeri ei kuole apupaskasta, mutta jos se on vuositolkulla siellä maassa ihan hyödytönnä, niin kanta vähenee. Ja niin kauan kun sillä apilalla on sitä apulannan typpeä ulottuvilla, niin ei ota bakteeria tekemään nystyrää. Kun typpipula sitten yllättää, niin nystyränmuodostuksessa ja tehokkaan typensidonnan käynnistymisessä menee helposti parikin viikkoa. Siinä vaiheessa ollaan jääty jo jälkeen tuosta heinäkasvista.

Petri

Lainaus käyttäjältä: Petri - 04.01.15 - klo:22:03

Lainaus käyttäjältä: Köntys - 04.01.15 - klo:20:43

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 04.01.15 - klo:19:31

Ei se nyt huono ideakaan ole sitoa kasvustoon ravinteita.

Eikö nuo ravinteiden sitojat vie siltä pääkasvilta voimat, pitääkö lannoittaa tuplaten enempi 

Aikanaan 80-luvulla Viikin aluskasvikokeissa se aluskasvin "ravinteita syövä vaikutus" oli arvioitavissa ykköskiloiksi typpeä hehtaaria kohti, ainakin viljan typpilannoitustasoilla 10/50/90 kg.

Petri

Rikkakasvien väitetään kasvinsuojelumainoksissa vievän viljalta kaiken voiman, miksei nämä sitojat sitä muka tee? 

No tuossa rikka-aineiden myyjien informaatiossa voi olla tiettyä tarkoitushakuisuutta... No, ei vaisinkaan. Moni rikkakasvi kykenee aika nopeaan ja runsaaseen kasvustoon, kilpaillen viljakasvuston kanssa ihan kaikesta. Heinät ovat hitaita ja vaatimattomampia kasvultaan, alkukesästä. 

Ajoitus ratkaisee. Useimmat heinäkasvit ovat alkukehityksessään, varsinkin hyvän viljakasvuston alla, hitaanlaisia. Viljojen typenottorytmi taas on alkukesäpainotteinen. Eli siinä vaiheessa, kun vilja sitä typpeä tarvitsee, niin heinän otto on vielä vähäistä. Heinien typenotto (lukuunottamatta "optimaalisesti" kylvettyä raiheinää) alkaa täydellä teholla vasta sitten, kun viljojen typenotto alkaa olla jo ohi.

Petri

No mitenkäs syysrypsi ottaa pääsääntöisesti typpensä ensimmäisenä vuotena, maasta vai ilmasta? Ajattelin jos sitä viskelis viljan oraille ks-ruiskutusten jälkeen, sitä kun olisi kärryllinen suulissa.

Mitenkäs tämä?

http://www.nettikone.com/overum/tive-jet/1251214

 Välityksiä pitää rukata. Tehdä sinne väliin alennusvaihde, ylimääräinen ketjuvälitys millä saadaan syöttölaite pyörimään tarpeeksi hitaasti pieniä levitysmääriä varten.

Laittaa eteen toisen reppuruiskun ja ruiskuttaa siemenet ilman suuttimia ja sihtejä veden kera. Itääkin paremmin kun on litimärkiä.

Sekoittuvatko tasaisesti vedessä? 

Meinaan etteivät mene suurin osa heti alkuun tai vasta lopuksi, kelluvan melkein kuvittelisin piensiementen...