Kiitos Don Essex. Raiheinä kiinnostaisi vaihtaa nadan tilalle seoksessa paremman maanparannus vaikutuksen vuoksi, mutta viljan aluskasveilla tiettyjä reunaehtoja, kun pitäisi kuitenkin pystyä rullaamaan puhtaat oljet pakettiin eli läpikasvua ei saisi juurikaan tulla.

Onko tuhoon tuomittu ajatus laittaa 500-550 kpl/neliö pääkasvia, että alta nousisi vielä aluskasvejakin?
Tähän mennessä olen kylvänyt pääkasvia harvempaan (470-480 kpl/m2) aluskasvin kasvuun lähdön varmistamiseksi.

Kiitos Don Essex. Raiheinä kiinnostaisi vaihtaa nadan tilalle seoksessa paremman maanparannus vaikutuksen vuoksi, mutta viljan aluskasveilla tiettyjä reunaehtoja, kun pitäisi kuitenkin pystyä rullaamaan puhtaat oljet pakettiin eli läpikasvua ei saisi juurikaan tulla.

Onko tuhoon tuomittu ajatus laittaa 500-550 kpl/neliö pääkasvia, että alta nousisi vielä aluskasvejakin?
Tähän mennessä olen kylvänyt pääkasvia harvempaan (470-480 kpl/m2) aluskasvin kasvuun lähdön varmistamiseksi.

Minä olen kyllä saanut aivan normaalit nurmet aikaan täysillä siemenmäärilläkin. Toki jos pääkasvi varsinkin tavanomaisella viljelytekniikalla kasvaa erinomaiseksi, voi nurmi kyllä saada hieman siipeensäkin. Tuolla palstalla haetulla kasitonnarilla ei aluskasveja välttämättä kovin hyvin saa menestymään. Italianraiheinä saattaa olla juuri näissä tilanteissa paras.

Italianraiheinä on kasvurytmiltään nopeampi kuin nuo tähän asti käyttämäsi nurmikasvit, ja yksivuotinen, joten monivuotisten seokseen se ei välttämättä ole kannattava. Lisäksi sen nopeampi kasvu voi aiheuttaa, että olkea ei saa puhtaana talteen.
Monivuotisiin nurmiin kannattaisi laittaa sekaan ruokonataa, jonka juurivaikutus on melkeinpä ylivoimainen. Maittavuus ruokinnassa on heikompi, joten jos rehuksi kasvattaa, kannattaa sitä lisätä varovasti.

Heinistä on vaikeaa löytää hyvää tietoa, mitä, missä ja miksi mitäkin lajia käyttää. Siksi minullekin muut viljelijät ovat tärkeitä tietolähteitä.

Kyllä tilanne on sellainen että parhaat vinkit saa näihin kerääjäkasveihin toisilta viljelijöiltä ja varsinkin luomuviljelijöiltä. Paikallisen prorahastuksen luomuneuvoja on ainakin niin pahasti kiinni vanhoissa käsityksissä että epäilen sieltä saatavien neuvojen olevan turhia. Luomuviljelijöillä on toki hieman erilaiset satotavoitteet kuin se 8 tonnia ja asettaa erilaiset vaatimukset aluskasveille.

Itellä on positiiviset kokemukset aluskasveista. Harvoin on aiheuttanut todellisia ongelmia puinnin kanssa. Luonnon täsmäviljelyä... Jos satokasvi ei menesty joissain kohdissa peltoa niin aluskasvi valtaa tilan.

Onko täs nyt vielä sellainenkin pointti, ettei ne typenimijäkasvit kunnon viljanviljelyksellä kasvakaan, vaikka ne miten sinne kylväis? 

Onko täs nyt vielä sellainenkin pointti, ettei ne typenimijäkasvit kunnon viljanviljelyksellä kasvakaan, vaikka ne miten sinne kylväis? 

Joo eli ruokaherne kesäksi, sato myydään, hernettä jätetään kasvamaan ja suorakylvöllä syysvehnä. Silloin typensitoja sitoo aluskasvina typpeä jouluun asti, kun typpibakteeri on aktivoitunut eikä typpipitoisuudet ole liiankorkeat bakteerin toimia. Pieni typpiannos voi olla mahdollista antaa, mutta kesäksi jää 170 + 30 kg typpeä eli 200 kg käytettäväksi oikeaa kasitonnaria silmällä pitäen. Näitä esimerkkejä on ammattilehtien kilpakasvuohjelmissa. Toinen esimerkki on kumina ja typensitoja ja syysrypsi ja ja..., sitten se kymppitonnari viimeiseksi; syysvehnä. Tällaisissa tapauksissa on satovuosia kaikki ja mahdollisuus todella suureen tuottoon erikoiskasveilla. Mutta jos kuminaa olisi miljoona hehtaaria tulisi sitäkin ylituotantoa. Jos tekee pelkällä viherlannoituksella, jää aina yksi satovuosi pois, ja nyt ovat tuetkin alemmat VLN. Kerääjäkasvi ei välttämättä toimi näissä -40 N kg typpitaseissa, kun niitä ysitonnareita tehdään. Totta kai kerääjäkasvi toimii luomussa, kun jokainen yksittäinenkin kerääjäkasvin tuottama typpikilo ravitsee nälkäisen ja hintelän kasvatuskasvin kasvuun, ja typpibakteereilla on toimintatilaa.

-SS-

Kyllä tilanne on sellainen että parhaat vinkit saa näihin kerääjäkasveihin toisilta viljelijöiltä ja varsinkin luomuviljelijöiltä. Paikallisen prorahastuksen luomuneuvoja on ainakin niin pahasti kiinni vanhoissa käsityksissä että epäilen sieltä saatavien neuvojen olevan turhia. Luomuviljelijöillä on toki hieman erilaiset satotavoitteet kuin se 8 tonnia ja asettaa erilaiset vaatimukset aluskasveille.

Itellä on positiiviset kokemukset aluskasveista. Harvoin on aiheuttanut todellisia ongelmia puinnin kanssa. Luonnon täsmäviljelyä... Jos satokasvi ei menesty joissain kohdissa peltoa niin aluskasvi valtaa tilan.

Tietysti pitäisi lähteä ajatuksesta että se 4 tonnia tulee ilman apupaskaakin. Siitä ylösoäin jis halutaa satoa nostaa, niin aletaan mättämään Yaralaista kaveriksi.

Lainaus käyttäjältä: arzyboy - 08.01.15 - klo:11:44

Kyllä tilanne on sellainen että parhaat vinkit saa näihin kerääjäkasveihin toisilta viljelijöiltä ja varsinkin luomuviljelijöiltä. Paikallisen prorahastuksen luomuneuvoja on ainakin niin pahasti kiinni vanhoissa käsityksissä että epäilen sieltä saatavien neuvojen olevan turhia. Luomuviljelijöillä on toki hieman erilaiset satotavoitteet kuin se 8 tonnia ja asettaa erilaiset vaatimukset aluskasveille.

Itellä on positiiviset kokemukset aluskasveista. Harvoin on aiheuttanut todellisia ongelmia puinnin kanssa. Luonnon täsmäviljelyä... Jos satokasvi ei menesty joissain kohdissa peltoa niin aluskasvi valtaa tilan.

Tietysti pitäisi lähteä ajatuksesta että se 4 tonnia tulee ilman apupaskaakin. Siitä ylösoäin jis halutaa satoa nostaa, niin aletaan mättämään Yaralaista kaveriksi.

Kyllä neljässä (yaravapaassa) tonnissa on jo orgaanista lantaa, joko saman vuonna tai muutamana edellisenä vuonna laitettua. Savimailla neljän tonnin sato kutistuu kahteen-kolmeen tonniin, jos alla ei ole lantavuosia viimeiseen kymmeneen vuoteen. Ruis jotenkin ryöstää maata, mutta kevätvehnä ja jotkut satoisat ohrat ovat vaateliaita. Kotkaniemessä on näitä pitkän ajan nollaruutuja, on se aika lohdutonta katseltavaa. Edes typensitoja ei lähde enää kasvamaan. Maan rakenne kärsii nimenomaan ryöstöviljelystä. Kun juurakot häviävät, liittaantuu maa lohduttomaksi kuivalaastiksi. Yksi 12 ha pitkän ajan kesantonurmi on lähialuueella, se kasvaa kuivana kesänä ehkä 15 cm korkeaksi kellanvaaleaksi jäkäliköksi. Edes rikkaruohot eivät jaksa, jotakin luohoa lukuunottamatta.

Kauran osalta olenkin toiveikas, voi saada kosteana kesänä 4 tonnia ilman mitään lannoitusta.

Se kyllä on tosi, että monesti parhaat tiedot saa kun pääsee vaihtamaan tietoja toisten viljelijöiden kanssa tuotantosuunnasta riippumatta. Suomessa on muutenkin aika vähän vielä saatavilla sellaista tutkimustietoa maahan ja kasveihin liittyen jota löytyy esim.Amerikan ja muun läntisen Euroopan alueilta. Suomessa ohjeet on yleensä jonkun firman sponsoroimia, niin tuppaa olemaan sitten sen firman paukut joilla vain ja ainostaan onnistuu...

Mut kerääjäkasveista, mitens ruokonadan kasvurytmi ja syrjäyttääkö helposti esim. apilan? Aluskasvit ja nurmet ovat vain maanparannus tarkoituksessa käytössä, joten ei tarvi miettiä pystyykö jokin elukka niitä nielemään. Tähän asti apilikko valannut käytännössä koko kasvualustan käyttönsä, jos pitänyt vain yhden tai kahden vuoden vln:a. Vaikka seoksessa apilaa 20%.

Tuota raiheinää voiskin kokeilla kerääjäkasvina tuonne ns.normikylvöksen alle, millaisilla kylvömäärillä Don Essex ja muut olette laittaneet raiheinää?
Siemenkustannus pitäis kuitenkin pysyä järkevänä alus/kerääjäkasveille.

Noi kasitonnarit voi unohtaa ainakin meikäläinen,kun homma menee viljapuolella aikas minimipanostaktiikalla eli 4-5 tn jos tulee normivuonna, niin mulle riittää.

Tää lannoitushomma menee pitkässä juoksussa persieelleen, kun nyt otetaan enemmän kuin annetaan maalle ja sitte ku ollaan siinä tilanteessa että ei pysty ns. normi lannoituksella saamaan normisatoa, niin milläs korjataan ravinnetilanne maassa.

Satunnaisesti voi hyvänä vuotena saada ilman apulantaa viljasta hyviä satoja jos maassa on voimaa riittävästi. Mutta jos harrastaa monokulttuurista viljelyä niin aivan turha haaveilla suurista sadoista ilman kemiallisia lisäaineita. Paras onnistuminen oli itsellä oman viljelyhistorian osalta oli viime kesältä noin 6 tn/ha sato ohrasta yhdellä lohkolla joka oli kylvetty omalla peittaamattomalla siemenellä ja lietteen lisäksi sai noin 30 kg typpeä apulannan mukana. Enempää ei voi toivoa ja taloudellinenkin tulos taisi olla aika hyvä.

Omat maat on karkeita kivennäismaita tai kukkamultaa joten aluskasvitkin käyttäytyy varmasti täysin eri tavalla kuin savimailla. Mulla on semmoinen kutina että esim. timoteilla voi tulla noutaja savimaalla jos sattuu kuiva kesä. Syväjuurisilla heinäkasveilla on taas sellainen ongelma että juuriston kehittyminen kestää pitkään ja ensimmäisenä vuotena juuristovaikutus esim. ruokonadalla jää aiottua heikommaksi. Näillä meidän mailla harvoin kuivuus vaivaa niin pahasti että sato menisi kokonaan pommiin... On sellaisiakin vuosia kyllä ollut. Paras tapa on löytää omaan käyttöön sopivat aluskasvit on kokeilla erilaisia vaihtoehtoja. Vuodet ei tietenkään ole veljeksiä mutta kyllä jonkinlaisia johtopäätöksiä pystyy tekemään kuitenkin. Mun mielestä on mielenkiintoista kokeilla aina vuosittain jotain uusia juttuja viljelyyn. Pysyy mielenkiinto yllä ja tulee seurattua kasvustoja suuremmalla tarkkuudella kun on jotain uutta kokeilussa

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 08.01.15 - klo:13:01

Lainaus käyttäjältä: arzyboy - 08.01.15 - klo:11:44

Kyllä tilanne on sellainen että parhaat vinkit saa näihin kerääjäkasveihin toisilta viljelijöiltä ja varsinkin luomuviljelijöiltä. Paikallisen prorahastuksen luomuneuvoja on ainakin niin pahasti kiinni vanhoissa käsityksissä että epäilen sieltä saatavien neuvojen olevan turhia. Luomuviljelijöillä on toki hieman erilaiset satotavoitteet kuin se 8 tonnia ja asettaa erilaiset vaatimukset aluskasveille.

Itellä on positiiviset kokemukset aluskasveista. Harvoin on aiheuttanut todellisia ongelmia puinnin kanssa. Luonnon täsmäviljelyä... Jos satokasvi ei menesty joissain kohdissa peltoa niin aluskasvi valtaa tilan.

Tietysti pitäisi lähteä ajatuksesta että se 4 tonnia tulee ilman apupaskaakin. Siitä ylösoäin jis halutaa satoa nostaa, niin aletaan mättämään Yaralaista kaveriksi.

Kyllä neljässä (yaravapaassa) tonnissa on jo orgaanista lantaa, joko saman vuonna tai muutamana edellisenä vuonna laitettua. Savimailla neljän tonnin sato kutistuu kahteen-kolmeen tonniin, jos alla ei ole lantavuosia viimeiseen kymmeneen vuoteen. Ruis jotenkin ryöstää maata, mutta kevätvehnä ja jotkut satoisat ohrat ovat vaateliaita. Kotkaniemessä on näitä pitkän ajan nollaruutuja, on se aika lohdutonta katseltavaa. Edes typensitoja ei lähde enää kasvamaan. Maan rakenne kärsii nimenomaan ryöstöviljelystä. Kun juurakot häviävät, liittaantuu maa lohduttomaksi kuivalaastiksi. Yksi 12 ha pitkän ajan kesantonurmi on lähialuueella, se kasvaa kuivana kesänä ehkä 15 cm korkeaksi kellanvaaleaksi jäkäliköksi. Edes rikkaruohot eivät jaksa, jotakin luohoa lukuunottamatta.

Kauran osalta olenkin toiveikas, voi saada kosteana kesänä 4 tonnia ilman mitään lannoitusta.

Tietysti tuohon 4 tonnii pitää laittaa karjanlantaa. Sitähän ei vaan lasketa kun se on "ylijäämä kamaa".

Täällä kans oli viime kasvukaudella tarkoitus kokeilla tuota aluskasvustoa puna-apilan muodossa. Tai oikeastaan kokeilinkin, kylvin apilaa vehnän suorakylvön yhteydssä piensiemenlaatikosta n.6kg/ha. Samaan vakoon ja syvyyteen siis meni kuin muistakin laatikoista (2,5 cm). Tarkoitus oli jättää rikkaruiskutus kokonaan pois, ja mennä vaan kylvöä edeltävän Roundupin suojalla. Mutta... Sitten se edellisen vuoden varissut tai ylilentänyt rypsi sotki kuviot itämisellään. Eli oli kuitenkin pakko tappaa rypsi pois kasvustosta, ja Arianne S:n kopiota käyttäen apilakin kupsahti. Tämä toki oli tiedossakin...

Ensi keväänä uusi yritys... Eipähän ainakaan pahemmin kuluja lisää, kun tuota puna-apilaa on VLN:n seurauksena jokunen tonni kuivurilla, eli siemenkustannus on marginaalinen.

Se kyllä on tosi, että monesti parhaat tiedot saa kun pääsee vaihtamaan tietoja toisten viljelijöiden kanssa tuotantosuunnasta riippumatta. Suomessa on muutenkin aika vähän vielä saatavilla sellaista tutkimustietoa maahan ja kasveihin liittyen jota löytyy esim.Amerikan ja muun läntisen Euroopan alueilta. Suomessa ohjeet on yleensä jonkun firman sponsoroimia, niin tuppaa olemaan sitten sen firman paukut joilla vain ja ainostaan onnistuu...

Mut kerääjäkasveista, mitens ruokonadan kasvurytmi ja syrjäyttääkö helposti esim. apilan? Aluskasvit ja nurmet ovat vain maanparannus tarkoituksessa käytössä, joten ei tarvi miettiä pystyykö jokin elukka niitä nielemään. Tähän asti apilikko valannut käytännössä koko kasvualustan käyttönsä, jos pitänyt vain yhden tai kahden vuoden vln:a. Vaikka seoksessa apilaa 20%.

Tuota raiheinää voiskin kokeilla kerääjäkasvina tuonne ns.normikylvöksen alle, millaisilla kylvömäärillä Don Essex ja muut olette laittaneet raiheinää?
Siemenkustannus pitäis kuitenkin pysyä järkevänä alus/kerääjäkasveille.

Noi kasitonnarit voi unohtaa ainakin meikäläinen,kun homma menee viljapuolella aikas minimipanostaktiikalla eli 4-5 tn jos tulee normivuonna, niin mulle riittää.

Tää lannoitushomma menee pitkässä juoksussa persieelleen, kun nyt otetaan enemmän kuin annetaan maalle ja sitte ku ollaan siinä tilanteessa että ei pysty ns. normi lannoituksella saamaan normisatoa, niin milläs korjataan ravinnetilanne maassa.

Hups. Tuli pieni muistivirhe seoksen suhteen  :
Italianraiheinä 7
Timotei 6
Valkoapila 0,5
Puna-apila 1,5
Eli vähän vähemmän timoteita ja puna-apilaa.

Viherlannoituksessa käytän sitä ruokonataa:
Ruokonata 6
Timotei 10
Valkoapila 0,5
Puna-apila 4

Eli meni aiemmin vähän seokset sekaisin.
Ruokonata kasvaa hyvin jo ensimmäisenä VL vuonna. Viime kesänä, kun kaivoin kuoppia pellolla juhannuksen jälkeen, totesin maan tasaisesti tiivistyneeksi. Syynä oli reilun 10 vuoden monokulttuuri ja suorakylvö. Kun meillä pidettiin sitten syyskuun alussa kuoppatestidemonstraatio, oli toteamus, että maan rakenne on hyvä. Olin itse hyvin hämmentynyt, en uskonut noin nopeaan muutokseen. Jos nykytietämyksellä jatkaisin tavanomaista viljelyä, käyttäisisin ehdottomasti kierrossa mukana ruokonatapitoista VL nurmea. Ja kylväisin kyllä edelleen suoraan.
Apila ei ole jäänyt jalkoihin. Tosin niitän VL-nurmet 1. vuonna 3 kertaa. Toisena 1-3 riippuen teenkö keskikesän kesannon. Apilan jälkikasvukyky on hyvä, joten näyttää pärjäävän.
Ruokonadan kokeiluun innostuin nähtyäni jossakin esityksessä tällaisen kuvan: sivu 4 "Ruokonata nurmiseoksissa"
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/Artturi/Artturikirjasto/TilaArtturi-hanke/TilaArtturi-retki%2019.-20.11.2008/5EDEB3228BC4ABEFE040A8C0033C3CE9

On aika upea juuristo verrattuna nurminataan.

Kuuumeneeko heinänsiemenlaatikoiden tai muiden kylvölaitteiden
kauppa keväällä ? Tuleeko mellakoita, kun viimeistä viedään  ?
100 ha:n tilalla kerääjäkasvi 10000 euroa , eli suurista rahoista on kyse.

Pintakylvö lienee epävarmempi kuin siemenen multaus kevätkuivilla savimailla ?
Meillä kylvettiin heinät pintaan käsikammella kierrettävällä huiskalla, multamailla tuli hyvä
oras. Savirinteillä ei niinkään.

-SS-

Kuuumeneeko heinänsiemenlaatikoiden tai muiden kylvölaitteiden
kauppa keväällä ? Tuleeko mellakoita, kun viimeistä viedään  ?
100 ha:n tilalla kerääjäkasvi 10000 euroa , eli suurista rahoista on kyse.

Pintakylvö lienee epävarmempi kuin siemenen multaus kevätkuivilla savimailla ?
Meillä kylvettiin heinät pintaan käsikammella kierrettävällä huiskalla, multamailla tuli hyvä
oras. Savirinteillä ei niinkään.

-SS-

Kai se on parei kun soosaa pääkasvin kylvösiemenen joukkoon ja /tai apulantapuolelle sitä kerääjäkasvia summamutikassa koneen täytön yhteydessä, menee sit miten menee, ompahan ainakin yritetty.

Puhuttiin tuossa viljelysuunnitelmasta ja viljelykiertosuunnitelmasta.Viime maanantain Maaseudussa sanottiin selvästi, että molemmat tarvitaan. Siis kun vaaditaan viljelykiertosuunnitelma, niin varmasti vaaditaan myös viljelykierto. siis samaa kasvia ei voi laittaa viittä vuotta peräkkäin. Tämähän on aivan sama kuin tuo vanha viljelyn monipuolistaminen josta moni luopui, kun tuli lupa muutoksiin. Itselläkin se oli ja silloin kun lohkoja on yli 30 voin sanoa että tosi v.mäinen toimenpide. Ajatelkaas tilannetta, että sateet katkaisee kylvöt, eikä oikein muu enää ehdi kun aikainen ohra jolle ei löydy vapaata lohkoa.