Mutta taasen viherryttämisen ekologinen ala lienee ulkopuolella noiden ymp korvausten maksatuksen jo muutenkin. Totta on, että tukimaksimointi on se 20% monimuotoisuus ym. LHP + loput satokasvin oheen kerääjälle, mutta 20% alan satokasvin poisjättö on arvioitava erikseen kuluna tai tulon puuttumisena. Esim. rypsi, valkuais tai ruistuki ovat lähemmäs 100 euroa jo nekin. Eli kerääjä esim + valkuais/rypsi on jo 254 verrattuna monimuotoisuuspellon 300 euroon ? Ja sato kaupan päälle. Eli heikkotuottoinen näennäisviljelty syyruis + kerääjä + talviaikainen kasvipeitteisyys olisi
110 + 68 + 217 + 54 + 100 + 70 + 56 = lähes 700 + sato jos on maksimikasvipeitteisyys ja kerääjäkasvi
Monimuotoisuuspelto 110 + 68 + 217 + 300  + 56 , näillä näkyminen ei saane sitä 54 perusosaa, mutta kasvipeitteisyyden saisi ? Siltikin  vain vajaat 50 enempi kuin rukiilla kerääjäkasvin kanssa. Syysrypsit ja tämmöiset lähestyvät, mutta joutuu panostamaan enemmän kuin rukiiseen.  Rukiin hinnan romahdus on tässä yhtälössä se arveluttavin piirre, mutta rukiiseen on sitouduttava avain vuodeksi kerrallaan.

Näinhän se todella näyttää olevan: ruis plus kerääjä maksimoi puhtaan viljatilan tuet (olettaen että sen kerääjän saa onnistumaan sanktiot välttävällä tavalla rukiin alle), varsinkin kun kasvipeitteisyyttä ei kaiketi makseta monimuotoisuusalalle. Monimuotoisuusalaa voi käyttää velvoitteen täyttämiseen, mutta sitä kasvipeitteisyysrahaa siltä alalta ei saa.

Itse mietin tässä vaiheessa kuitenkin 5%-6% monimuotoisuutta sun muuta hömppää tungettuna erilaisiin pellonmutkiin ja niitunrepaleisiin, niin paljon kuminaa kuin suinkin (kumina ilmeisesti on ainakin tässä vaiheessa "ravinteiden tasapainoisen käytön" kannalta puutarhakasvi mutta muuten peltoviljelykasvi?) ja uudistettavat kuminat viljan kautta takaisin kiertoon. Kaksi satoa tuottavaa viljelykasvia plus kolmantena monimuotoisuus vaikuttaa sopivalta määrältä lajeja (ja varsinkin kasvinsuojelukierroksia eri aineilla).

Jossain vaiheessa varmaan selviää voiko lopetettavalle kuminalle valita kerääjäkasvin vaiko eikö. Se ratkaisee perustanko tuon viljaosuuden syksyllä vaiko keväällä. Kerääjäkasvi vilja-aloilla on vielä vähän kiikun-kaakun: jos viljan jälkeen laittaa kuminaa, kasvinsuojelun olisi hyvä olla tehokasta jotta siitä kuminasta saisi kunnollisen sadon - mutta toisaalta se 100 euroa olisi mukava sekin.

Jos ne keksivät vaatia oikeaa kiertoa tuo 6% hömppäala perustetaan joka kolmas vuosi riistapeltona kovimmalle viljapelloilta löytyvälle savikolle seoksella puna-apila ja öljyretikka  - tuskin ne kasvit arvaavat kasvavansa riistapellossa jos sitä ei niille erikseen kerro, ja menevät vielä tekemään kaiken sen hyvän ja kivan mitä viherlannoituksen ja saneerauskasvin pitäisi tehdä, mutta monimuotoisuuskorvauksella.

SS: kai siitä sadon tuottamisesta kulujakin tulee, ettei sitä sadon arvoa siihen vaan plussaksi voi laskea?

No eipä tietenkään. Siksi varmaan pitääkin aloittaa keskustelu: miksi sitten satoa ylipäänsä on korjattu viime vuosina, jopa pohjoisessa, jossa peltoviljelyn tuetkin ovat olleet alhaisemmat ? Olisiko ns. kannattavuuskriisissä kyse haltuun pudonneen perintökartanon virtuaalisesta pääomakulusta ? Silloinhan ei kannattaisi edes maanrakenneviljellä niitä hömppäheiniä ?

Pellon ja koneistuksen - jos sitä kerran on - pääomakulujen pitää rasittaa aivan samalla tavalla niitä peltoja, joilta ei oteta satoa, jollei sitten ole kyseessä nollavuokralla saatu toisen kylvämä lohko.

Muuttuvien kulujen jälkeen luulisi jostakin kerääjätukikasvilla ja vastaanottotukilannalla lannoitetusta rukiista jäävän todella mukavasti ? viljankuivaus ja rahti, hiukan siementä. 2.5 tonnia, 300 € ?

-SS-

Täs kerääjäkasviasias tulee mieleen sekin, että kun koettaa maksimoida ympäristötuen, niin meneekö sadot persiilleen. Pitäis varmaan katsoa kokonaisuutta joteskin.
Tulee mieleen aina se juttu, kun yksi isäntä meilläpäin oli asentanut puimuriin ruiskun, ja oli hyvin innoissaan siitä. Syksyllä kysyin, että miten ruiskutus onnistui. Vastaus oli ,et ruiskutus onnistui hyvin, mut puinti epäonnistus. Meinaan vaan ettei vahinkos keskity johonkin epäoleelliseen.

Ei ole ymppi raha-automaatti, eikä sellaiseksi tarkoitettukaan. Kukin valitsee omalle tilalle sopivat toimet ja saa niille kulukorvauksen. Kannattaa katsoa myös avoimin mielin niitä toimia, joita voisi kokeilla. Niistä pitäisi olla hyötyä sekä omille pelloille, että ympäristölle. Ja kustannukset korvataan.
Kerääjät niille lohkoille, jotka seuraavana keväänä kylvetään.
Suojavyöhykenurmia tulvaherkille alueille.
Lintupeltoja sinne, missä ne jo muutenkin aiheuttavat tuhoja, tai muutenkin viihtyvät.

Aivan totta tuo, ettei korvaukset ole raha-automaatti. Silti pitäisi olla niin, että kuluihin mielletään myös kohtuullinen työpalkka. Kun mentiin unioniin sanottiin, että hinnat laskee, mutta tuet tulee avuksi. Kohta tässä käy niin että hinnat laskee, mutta kukaan eikä mikään tule avuksi. Muutenkin on niin, että meillä on euroopan heikoimmat tuottajahinnat ja myös alhaisimmat tuet. että ei ainakaan viljelijöiden pitäis olla huolissaan jos jotain näistä jäisikin.

Aivan totta tuo, ettei korvaukset ole raha-automaatti. Silti pitäisi olla niin, että kuluihin mielletään myös kohtuullinen työpalkka. Kun mentiin unioniin sanottiin, että hinnat laskee, mutta tuet tulee avuksi. Kohta tässä käy niin että hinnat laskee, mutta kukaan eikä mikään tule avuksi. Muutenkin on niin, että meillä on euroopan heikoimmat tuottajahinnat ja myös alhaisimmat tuet. että ei ainakaan viljelijöiden pitäis olla huolissaan jos jotain näistä jäisikin.

Kuules Hevi, korvaukset ovat todellakin TUKIAUTOMAATTI.

Enkä käsitä mitä toi SS:n länkytys on siitä et jää ymppätuen ulkopuolelle?? Ookko sää SS ihan pahvi? Nekin rahat jotka vois ympän kautta saada, jätät ottamatta? Sit on se kuivuus vielä kiusana, ei hyvää yötä ja morjes.

Miten te niitä papereita oikein luette ja pohditte lopputulosta??

Lainaus käyttäjältä: Hevi - 15.01.15 - klo:22:27

Aivan totta tuo, ettei korvaukset ole raha-automaatti. Silti pitäisi olla niin, että kuluihin mielletään myös kohtuullinen työpalkka. Kun mentiin unioniin sanottiin, että hinnat laskee, mutta tuet tulee avuksi. Kohta tässä käy niin että hinnat laskee, mutta kukaan eikä mikään tule avuksi. Muutenkin on niin, että meillä on euroopan heikoimmat tuottajahinnat ja myös alhaisimmat tuet. että ei ainakaan viljelijöiden pitäis olla huolissaan jos jotain näistä jäisikin.

Kuules Hevi, korvaukset ovat todellakin TUKIAUTOMAATTI.

Enkä käsitä mitä toi SS:n länkytys on siitä et jää ymppätuen ulkopuolelle?? Ookko sää SS ihan pahvi? Nekin rahat jotka vois ympän kautta saada, jätät ottamatta? Sit on se kuivuus vielä kiusana, ei hyvää yötä ja morjes.

Miten te niitä papereita oikein luette ja pohditte lopputulosta??

Lantaviljelyyn sopii ympäristökorvaus hyvin, mutta ei enää päiväkään keinolannoitteiden kanssa sitä ummetusta.
Yksinkertaistaa melkoisesti viljelysuunnittelua, eihän tuommoisilla sivutoimiviljelyillä kuuhun mennä, ympäristökorvauksella eikä ilman.
Saahan sitä jättää heinälle maat, vaikka ei olisi ympäristökorvausjärjestelmässä mukana ? Saahan sitä kerääjäkasveja kylvää,
vaikka ei ole ympristökorvausjärjestelmässä mukana ?

Mikähän SKN :ää tässä sitten riepoo  ?  Ehkä se, että jollakulla on rahoituksessa varoja jättäytyä pois.
Joillakin voi olla varaa hankkia jokin hieno bentley-auto, tai verrari, ei se  minua riepomaan ala,
vaikka itsellä ei olekaan sellaisiin varaa ?

-SS-

Lainaus käyttäjältä: SKN - 15.01.15 - klo:22:30

Lainaus käyttäjältä: Hevi - 15.01.15 - klo:22:27

Aivan totta tuo, ettei korvaukset ole raha-automaatti. Silti pitäisi olla niin, että kuluihin mielletään myös kohtuullinen työpalkka. Kun mentiin unioniin sanottiin, että hinnat laskee, mutta tuet tulee avuksi. Kohta tässä käy niin että hinnat laskee, mutta kukaan eikä mikään tule avuksi. Muutenkin on niin, että meillä on euroopan heikoimmat tuottajahinnat ja myös alhaisimmat tuet. että ei ainakaan viljelijöiden pitäis olla huolissaan jos jotain näistä jäisikin.

Kuules Hevi, korvaukset ovat todellakin TUKIAUTOMAATTI.

Enkä käsitä mitä toi SS:n länkytys on siitä et jää ymppätuen ulkopuolelle?? Ookko sää SS ihan pahvi? Nekin rahat jotka vois ympän kautta saada, jätät ottamatta? Sit on se kuivuus vielä kiusana, ei hyvää yötä ja morjes.

Miten te niitä papereita oikein luette ja pohditte lopputulosta??

Lantaviljelyyn sopii ympäristökorvaus hyvin, mutta ei enää päiväkään keinolannoitteiden kanssa sitä ummetusta.
Yksinkertaistaa melkoisesti viljelysuunnittelua, eihän tuommoisilla sivutoimiviljelyillä kuuhun mennä, ympäristökorvauksella eikä ilman.
Saahan sitä jättää heinälle maat, vaikka ei olisi ympäristökorvausjärjestelmässä mukana ? Saahan sitä kerääjäkasveja kylvää,
vaikka ei ole ympristökorvausjärjestelmässä mukana ?

Mikähän SKN :ää tässä sitten riepoo  ?  Ehkä se, että jollakulla on rahoituksessa varoja jättäytyä pois.
Joillakin voi olla varaa hankkia jokin hieno bentley-auto, tai verrari, ei se  minua riepomaan ala,
vaikka itsellä ei olekaan sellaisiin varaa ?

-SS-

 

Vai riepoo. Sadetta ja pötköö ei taida saada vaikkei ymppään liitykään.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 15.01.15 - klo:22:53

Lainaus käyttäjältä: SKN - 15.01.15 - klo:22:30

Lainaus käyttäjältä: Hevi - 15.01.15 - klo:22:27

Aivan totta tuo, ettei korvaukset ole raha-automaatti. Silti pitäisi olla niin, että kuluihin mielletään myös kohtuullinen työpalkka. Kun mentiin unioniin sanottiin, että hinnat laskee, mutta tuet tulee avuksi. Kohta tässä käy niin että hinnat laskee, mutta kukaan eikä mikään tule avuksi. Muutenkin on niin, että meillä on euroopan heikoimmat tuottajahinnat ja myös alhaisimmat tuet. että ei ainakaan viljelijöiden pitäis olla huolissaan jos jotain näistä jäisikin.

Kuules Hevi, korvaukset ovat todellakin TUKIAUTOMAATTI.

Enkä käsitä mitä toi SS:n länkytys on siitä et jää ymppätuen ulkopuolelle?? Ookko sää SS ihan pahvi? Nekin rahat jotka vois ympän kautta saada, jätät ottamatta? Sit on se kuivuus vielä kiusana, ei hyvää yötä ja morjes.

Miten te niitä papereita oikein luette ja pohditte lopputulosta??

Lantaviljelyyn sopii ympäristökorvaus hyvin, mutta ei enää päiväkään keinolannoitteiden kanssa sitä ummetusta.
Yksinkertaistaa melkoisesti viljelysuunnittelua, eihän tuommoisilla sivutoimiviljelyillä kuuhun mennä, ympäristökorvauksella eikä ilman.
Saahan sitä jättää heinälle maat, vaikka ei olisi ympäristökorvausjärjestelmässä mukana ? Saahan sitä kerääjäkasveja kylvää,
vaikka ei ole ympristökorvausjärjestelmässä mukana ?

Mikähän SKN :ää tässä sitten riepoo  ?  Ehkä se, että jollakulla on rahoituksessa varoja jättäytyä pois.
Joillakin voi olla varaa hankkia jokin hieno bentley-auto, tai verrari, ei se  minua riepomaan ala,
vaikka itsellä ei olekaan sellaisiin varaa ?

-SS-

 

Vai riepoo. Sadetta ja pötköö ei taida saada vaikkei ymppään liitykään.

Juu mut jos investoisi kerääjäkasvisiemenien sijasta siihen Baueriin, ja kohta rupeaa korkeavalkuaista
vehnää tulemaan....paljon.   

Eihän se SKN:kään liittynyt luomutukiautomaattiin, tuet vähintään samat eikä tarvii apulantaa eikä
kasvinsuojeluaineita hankkia ? Se peruste on aivan sama jättäytyä täällä seudulla vähämerkityksellisestä
ympäristökorvausjärjestelmästä (max 200 €, 95% alasta)  pois.

Siis se peruste on mukavuudenhalu, mutta ei halu seisottaa joutomaita näkyvällä paikalla olevan
viljelyaukean keskellä.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: SKN - 15.01.15 - klo:22:57

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 15.01.15 - klo:22:53

Lainaus käyttäjältä: SKN - 15.01.15 - klo:22:30

Lainaus käyttäjältä: Hevi - 15.01.15 - klo:22:27

Aivan totta tuo, ettei korvaukset ole raha-automaatti. Silti pitäisi olla niin, että kuluihin mielletään myös kohtuullinen työpalkka. Kun mentiin unioniin sanottiin, että hinnat laskee, mutta tuet tulee avuksi. Kohta tässä käy niin että hinnat laskee, mutta kukaan eikä mikään tule avuksi. Muutenkin on niin, että meillä on euroopan heikoimmat tuottajahinnat ja myös alhaisimmat tuet. että ei ainakaan viljelijöiden pitäis olla huolissaan jos jotain näistä jäisikin.

Kuules Hevi, korvaukset ovat todellakin TUKIAUTOMAATTI.

Enkä käsitä mitä toi SS:n länkytys on siitä et jää ymppätuen ulkopuolelle?? Ookko sää SS ihan pahvi? Nekin rahat jotka vois ympän kautta saada, jätät ottamatta? Sit on se kuivuus vielä kiusana, ei hyvää yötä ja morjes.

Miten te niitä papereita oikein luette ja pohditte lopputulosta??

Lantaviljelyyn sopii ympäristökorvaus hyvin, mutta ei enää päiväkään keinolannoitteiden kanssa sitä ummetusta.
Yksinkertaistaa melkoisesti viljelysuunnittelua, eihän tuommoisilla sivutoimiviljelyillä kuuhun mennä, ympäristökorvauksella eikä ilman.
Saahan sitä jättää heinälle maat, vaikka ei olisi ympäristökorvausjärjestelmässä mukana ? Saahan sitä kerääjäkasveja kylvää,
vaikka ei ole ympristökorvausjärjestelmässä mukana ?

Mikähän SKN :ää tässä sitten riepoo  ?  Ehkä se, että jollakulla on rahoituksessa varoja jättäytyä pois.
Joillakin voi olla varaa hankkia jokin hieno bentley-auto, tai verrari, ei se  minua riepomaan ala,
vaikka itsellä ei olekaan sellaisiin varaa ?

-SS-

 

Vai riepoo. Sadetta ja pötköö ei taida saada vaikkei ymppään liitykään.

Juu mut jos investoisi kerääjäkasvisiemenien sijasta siihen Baueriin, ja kohta rupeaa korkeavalkuaista
vehnää tulemaan....paljon.   

-SS-

 

Varmasti. Sulla on ravinnetase-syndrooma, hae korvauksia Irakissa taistelleiden sotilaiden tapaan valtiolta ravinnetaseesta johtuvista antipatioista..

Mä ymmärrän SS:n näkökulman aivan hyvin. itsekin olen sillä kannalla, että on ihan iinä ja iinä kannattaako tuohon ymppiin mennä. Se että poisjäännillä ei kuitenkaan välty esim täydentävien ehtojen tarkastuksista, niin se pistää kuitenkin miettimään. Etenkin kun meillä tuota kasvipeitettä on aina ollut aikalailla ja A alueella ollaan. Kerääjäkasviiin en kovin suurta toivoa sittenkään panisi. se voi olla hiukan muuta kun asia selvenee. On täysin ymmärrettävää, että jos muutakin tuloa on, ei itseään halua kiusata ja tyhjän saa pyytämättäkin.

Mä ymmärrän SS:n näkökulman aivan hyvin. itsekin olen sillä kannalla, että on ihan iinä ja iinä kannattaako tuohon ymppiin mennä. Se että poisjäännillä ei kuitenkaan välty esim täydentävien ehtojen tarkastuksista, niin se pistää kuitenkin miettimään. Etenkin kun meillä tuota kasvipeitettä on aina ollut aikalailla ja A alueella ollaan. Kerääjäkasviiin en kovin suurta toivoa sittenkään panisi. se voi olla hiukan muuta kun asia selvenee. On täysin ymmärrettävää, että jos muutakin tuloa on, ei itseään halua kiusata ja tyhjän saa pyytämättäkin.

Niin, ja tietenkin jos lannoiterajoitukset ja ympäristökorvauksien erityisehdot
siirtyvät täydentäviin ehtoihin, eihän siinä sitten mitään, sitten saattaakin muuttua
tukivahvistimen toimintapiste; mutta tämän hetken näkymän mukaan tällä hetkellä
täällä käyttökelpoiset ympäristökorvaus-vaihtoehdot lähinnä ovat se kerääjäkasvituki
ja jokin 40 - 60% kasvipeitteisyys. Niillä ei kuuhun mennä, ja tuottaa viljelyyn aivan
toisen vaikeusasteen, nälkiintynyt kasvusto ei kestä kuivuutta, ei tuota valkuaista,
vähemmät kilot, pienempi jyvä, rikkajyviä enempi, kuitenkin sama kasvinsuojelu ja
siemen ja konetyö. Ennemmin tuplasti tukituottoa antava suojavyöhykenurmi sitten !

Totta kai noita ravinnekäyttö-toimenpiteen sääntöjä voi kiertää ja voi huijata ja voi
vaikka mitä. Voihan sitä mennä tunkemaan jättigreippiä suuhunsa kuorineen lääkärin
vastaanotolla, mumista rivoja ja näin hankkia sairaseläkkeen, hulluuden diagnoosilla.
Jos vaan helppo raha kiinnostaa.

Ei kyllä niin paljon kiinnosta.

-SS-

Kyllä tässä nähdään kuinka muutosvastainen ja kaavoihin kangistunut voi suomalainen maajussi olla. Ei sillä ympäristöllä ja taloudellisella tuloksella ole mitään merkitystä, kunhan on vaan komeet kahut peltoaukeel

Mites muuten SS kun siinä koneviestissä oli jotain juttua kustannusten laskemisesta vs. sadon kasvattaminen, niin se äijä kertoi että 50v kirjanpidon mukaan lannoitusmäärät ovat nousseet vuosien saatossa, mutta ei kuitenkaan lineaarisesti sadon kanssa (sadon kasvu nopeampaa)?

Kyllä tässä nähdään kuinka muutosvastainen ja kaavoihin kangistunut voi suomalainen maajussi olla. Ei sillä ympäristöllä ja taloudellisella tuloksella ole mitään merkitystä, kunhan on vaan komeet kahut peltoaukeel

Mites muuten SS kun siinä koneviestissä oli jotain juttua kustannusten laskemisesta vs. sadon kasvattaminen, niin se äijä kertoi että 50v kirjanpidon mukaan lannoitusmäärät ovat nousseet vuosien saatossa, mutta ei kuitenkaan lineaarisesti sadon kanssa (sadon kasvu nopeampaa)?

Ympäristön kanssa ns. ympäristökorvauksella ei juurikaan ole mitään tekemistä. Jotain jumppaahan on täytynyt keksiä, että voidaan maksaa täydennystä tilatukeen. Luomutukeen kuitenkin pyritään edelleen siirtämään  tavanomaisen viljelyn ympäristökorvaus-rahoja, lopullinen tavoite onkin ympäristönsuojelullinen: viljelyn siirrättäminen luomuun. Niin kuin joku sanoi, eihän voi olla osittain tiineenä. Joko on tai ei ole.

Tämä ravinnetase-ilmiö on kevätvehnällä arkijärjelläkin havaittavissa. Leipävehnän valkuaispitoisuudet laskeneet normaaleista 15 - 16% sinne kymmenen pintaan.
Lajikeominaisuus on suunniteltu nitraattidirektiivitasoille, niukemmasti viljellen tuottaa tietenkin massiivisen rehuvehnäsadon.
Toinen selvä ero on 50 v aikana tapahtunut Pohjanmaan ja eteläisen Oulun Läänin edullisuus viljanviljelyyn. Sääolot siellä  tukevat suursatoja, kun taas
vanhat Varsinais-Suomen viljelyaukeat kulottuvat kesäisin. Lämpösummat ovat olleet vakaassa nousussa pohjoiseen päin, tällä vuosikymmenellä Kokkolan korkeudella ollaan
1960-1970 -luvun Varsinais-Suomen lämpösummissa.

-SS-

En muista enkä jaksa tarkistaa tähän hätään, mutta kyseessä oli siis äijän oman tilan kirjanpito ja se asui kai saviseudulla.

Mutta pointti olikin, että ainakaan hänen sanomisiensa perusteella sun haaveilemat vanhat hyvät menneet ajat jolloin salpietariakin ajettiin keväällä 10cm kerros pellon pintaan, ovat täyttä paskapuhetta.

Ja ehkä edellinen ymppi olikin vain täydennystä tukiasiin, mutta uudessa korvausjärjestelmässä ympäristön parantaminen on selvästi isommassa roolissa.