Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Kuka tietää kerääjäkasvit  (Luettu 175315 kertaa)

ana111

  • Vieras
Vs: Kuka tietää kerääjäkasvit
Tulipa vielä mieleen, et mitekähän onnistuis apilan kylvö kylvökoneen kuivapeittauslaitteella. saa sillä varmaan pari kiloa hehtaari menemään, mut meneeköliian syvään?
Ei kai sil välii oo,kuhan on kylvetty.Mikä kerääjäkasvin todellinen hyöty oikeest on.Ja jos lähtee,ni eiks oo parempi ettei se ryöhää oikein kovin heti kasvuun :-\ :-\

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 21074
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Kuka tietää kerääjäkasvit
Tulipa vielä mieleen, et mitekähän onnistuis apilan kylvö kylvökoneen kuivapeittauslaitteella. saa sillä varmaan pari kiloa hehtaari menemään, mut meneeköliian syvään?
Ei kai sil välii oo,kuhan on kylvetty.Mikä kerääjäkasvin todellinen hyöty oikeest on.Ja jos lähtee,ni eiks oo parempi ettei se ryöhää oikein kovin heti kasvuun :-\ :-\

Lue ihmeessä TEHO- ja RaHa - hankkeiden loppuraportteja, kerääjäkasvien tekniikkaa on myös MTT:n tutkimuksissa todettu. Parhaat oraat ovat tulleet erillisellä laahavannankylvöllä, tai heinänsiemenlaitteella, joka kylvää kylvövantaiden eteen. Myöhemmin kylvö tarvitsisi rikkaäkeen tai jonkin multauksen.

Kuivana keväänä pölymullokselle, kerääjäkasvit voivat orastua vasta heinäkuulla, jos sittenkään. On vain valvonnan joustavuudesta silloin kiinni, hyväksyvätkö toimenpiteen onnistumisen rittäväksi. Sisä-Suomessa runsaampia sadekuuroja tulee usein jo kesäkuulla, hietamailla muutenkin orastuu hyvin. Mutta sateettomalla etelärannikolla melko toivotonta ripsutella sinne oraitten sekaan, mutta jos suojaviljaan kylvää nurmen, kyllä seuraavaan vuoteen mennessä timotei jotenkin orastuu. Semmoiset on omat kokemukset.

Heinänsiemenen kylvölaitteen juuri hankin, EFA - kesantoja varten; ainoa ongelma on, että pitää sitten tuolla nostolaitekoneella myös kylvää, jollei sitten saisi päähänsä risteyttää Jukon ja Tumen osia keskenään.

-SS-

Hevi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1078
Vs: Kuka tietää kerääjäkasvit
Niin peittauslaite laittaa apilan viljan sekaan, joten kylvösyvyys on sama kuin viljalla. Jos sieltä jotain nousee, niin ei kovin nopeesti varmaankaan. Eikö tosiaan ole parempi ettei nousekaan. Ei tässä varmaan parhaita mahdollisia oraita saada, eikä edes tavoitella, mutta saiskohan sen verran et kelpaa.

Viimeksi muokattu: 12.02.15 - klo:11:22 kirjoittanut Hevi

Köntys

  • Vieras
Vs: Kuka tietää kerääjäkasvit

Kyllä nuo kerääjäkasvikylvöt on tehtävä sen kerääjäkasvin ehdoilla. Pääviljan siemenmäärä pitää puolittaa ja kylvösyvyys säätää noin yhteen senttimetriin. Eikä valkoapila kuulemma kestä oikein suurta typpilannoitustakaan, joten sekin pitää vähintään puolittaa. Näillä toimilla sitten onkin jo mahdollista saada se huikea satasen typenkerääjäkorvaus  :P

Hevi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1078
Vs: Kuka tietää kerääjäkasvit
En kyllä lähde kerääjän takia viljasatoa tiputtamaan. Sit on parempi huiskia kerääjät vaik oraille, iti tai ei

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 21074
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Kuka tietää kerääjäkasvit

Kyllä nuo kerääjäkasvikylvöt on tehtävä sen kerääjäkasvin ehdoilla. Pääviljan siemenmäärä pitää puolittaa ja kylvösyvyys säätää noin yhteen senttimetriin. Eikä valkoapila kuulemma kestä oikein suurta typpilannoitustakaan, joten sekin pitää vähintään puolittaa. Näillä toimilla sitten onkin jo mahdollista saada se huikea satasen typenkerääjäkorvaus  :P

Aika vähän tuolla kerääjäkasvilla loppujen lopuksi taitaa olla merkitystä: tukirohmut laittavat suojavyöhykenurmea, LHP:tä , säilistä, ym. Eipä silloin paljon kerääjäkasveilla juhlita. Syysrukiin kylvö, aivan sama ongelma. Syysvehnällä kylvöaikariski aika kova. Aina ei ole näin kuivaa kuin muutamana viime vuotena.  Eli voisi ajatella, että kevätrukiin näennäisviljely, kerääjäkasvilla, antaisi 170 € , niitto aikaisin pitkään sänkeen, kerääjäkasvi olisi talven yli, keväällä uusi kevätruis, eikä pitäisi edes kiirettä, antaisi glyfozaatin vaikuttaa kunnolla.  75% alaa. Valkuais- ja ruispalkkiota kun ei tarvitse korjata pellolta.  Ainoa vaiva olisi rukiinsiemenen keruu silloin tällöin joltakin kuivemmalta rinteeltä.  Parempi tuokin kuin joku satasen LHP.

Rypsin harvaa kylvöä; raiheinää päälle, jos homma ei onnistu, niin niittää taasen pois, ja tuki jotain 190 € ? Ei paljon Kestakeja tarvii kaivaa, antaa kukkia iteksellään..

Kevätruista ei todellakaan viiti paljon syyskuulla puida; katajanneulasta ja jotain ihme putua sieltä lähinnä tulee. Niittokone vaan vinkumaan.

-SS-

Viimeksi muokattu: 12.02.15 - klo:12:06 kirjoittanut -SS-

Köntys

  • Vieras
Vs: Kuka tietää kerääjäkasvit
En kyllä lähde kerääjän takia viljasatoa tiputtamaan. Sit on parempi huiskia kerääjät vaik oraille, iti tai ei

Mutta jos siellä ei sitten tarkastuksen tullen mitään kerääjää kasvakaan, sanktioidaan sitten muistakin tuista ankarimman kautta  ::)

brotofobia

  • Vieras
Vs: Kuka tietää kerääjäkasvit

Kyllä nuo kerääjäkasvikylvöt on tehtävä sen kerääjäkasvin ehdoilla. Pääviljan siemenmäärä pitää puolittaa ja kylvösyvyys säätää noin yhteen senttimetriin. Eikä valkoapila kuulemma kestä oikein suurta typpilannoitustakaan, joten sekin pitää vähintään puolittaa. Näillä toimilla sitten onkin jo mahdollista saada se huikea satasen typenkerääjäkorvaus  :P

Aika vähän tuolla kerääjäkasvilla loppujen lopuksi taitaa olla merkitystä: tukirohmut laittavat suojavyöhykenurmea, LHP:tä , säilistä, ym. Eipä silloin paljon kerääjäkasveilla juhlita. Syysrukiin kylvö, aivan sama ongelma. Syysvehnällä kylvöaikariski aika kova. Aina ei ole näin kuivaa kuin muutamana viime vuotena.  Eli voisi ajatella, että kevätrukiin näennäisviljely, kerääjäkasvilla, antaisi 170 € , niitto aikaisin pitkään sänkeen, kerääjäkasvi olisi talven yli, keväällä uusi kevätruis, eikä pitäisi edes kiirettä, antaisi glyfozaatin vaikuttaa kunnolla.  75% alaa. Valkuais- ja ruispalkkiota kun ei tarvitse korjata pellolta.  Ainoa vaiva olisi rukiinsiemenen keruu silloin tällöin joltakin kuivemmalta rinteeltä.  Parempi tuokin kuin joku satasen LHP.

Rypsin harvaa kylvöä; raiheinää päälle, jos homma ei onnistu, niin niittää taasen pois, ja tuki jotain 190 € ? Ei paljon Kestakeja tarvii kaivaa, antaa kukkia iteksellään..

Kevätruista ei todellakaan viiti paljon syyskuulla puida; katajanneulasta ja jotain ihme putua sieltä lähinnä tulee. Niittokone vaan vinkumaan.

-SS-

Peltokasvipalkkioon on varattu korvamerkitty summa joka jaetaan alalla. Hyvin todennäköistä on, että palkkio putoaa kun kaikki on uudet läksynsä lukenut... ja tuen taso selviää jälkeenpäin.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 21074
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Kuka tietää kerääjäkasvit

Peltokasvipalkkioon on varattu korvamerkitty summa joka jaetaan alalla. Hyvin todennäköistä on, että palkkio putoaa kun kaikki on uudet läksynsä lukenut... ja tuen taso selviää jälkeenpäin.

Nii mut tukisummien höyräyttämänä joka iikka sitoutuu ihan mihin vaan papereissa sanotaan,
ja tukikiimassaan ajaa vaikkapa täysiä seinää päin, toivoen, että jospa
muut jarruttaisivat ennen häntä, niin tuet riittää ?

Minä painoin jarrua. Jo viime vuonna.

-SS-

Köntys

  • Vieras
Vs: Kuka tietää kerääjäkasvit

Peltokasvipalkkioon on varattu korvamerkitty summa joka jaetaan alalla. Hyvin todennäköistä on, että palkkio putoaa kun kaikki on uudet läksynsä lukenut... ja tuen taso selviää jälkeenpäin.

Nii mut tukisummien höyräyttämänä joka iikka sitoutuu ihan mihin vaan papereissa sanotaan,
ja tukikiimassaan ajaa vaikkapa täysiä seinää päin, toivoen, että jospa
muut jarruttaisivat ennen häntä, niin tuet riittää ?

Minä painoin jarrua. Jo viime vuonna.

-SS-

Vuokraviljelijät ei voi jarruttaa, jos vuokrapapereissaan on lupautunut pitämään maat ympristötukisitoumuksen piirissä.  ::)

Petri

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5343
Vs: Kuka tietää kerääjäkasvit
Vuokraviljelijät ei voi jarruttaa, jos vuokrapapereissaan on lupautunut pitämään maat ympristötukisitoumuksen piirissä.  ::)
Eikös se muutu nyt niin, että yhden vuoden rastiunohdus ei enää tuomitse lohkoa ikuiseen kadotukseen (eikun ymp/lfa -korvauskelvottomuuteen)? Ainakin itsellä olisi toivoa, että saadaan jopa moisen välivuoden "pilaamat" vuokralohkot takaisin tukitaivaaseen. Se välivuosi oli ennen kun saavuimme paikalle... Eli vaikka vuokralainen ei jonain vuona sitoudukaan ympäristökorvaukseen, niin ympäristökorvauskelpoisuus ei enää katoa minnekään?

Petri

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 52081
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: Kuka tietää kerääjäkasvit
Kummasti kerääjäkasvista on tullu jollekin peikko. :o
Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

Köntys

  • Vieras
Vs: Kuka tietää kerääjäkasvit
Kummasti kerääjäkasvista on tullu jollekin peikko. :o

No sehän on , tai pikemminkin mörkö, oikea mörrimöykky, mörökölli, kummitus tai aave  :o ???

Tuskin nuo kerääjät viihtyy sunkaan kasitonnarien katveessa  :-\

Tupajumi

  • Vieras
Vs: Kuka tietää kerääjäkasvit
Täytyy katsella ensin muutama vuosi, kun muut sekoilee ja tekee virheitä tuon homman kanssa, ottaa opiksi  ja vasta sitten lähteä  keräämään keräyskasvitukea.
Muiden toheloinnista viisastuneena.  ;D ;D 8)

Viimeksi muokattu: 12.02.15 - klo:16:43 kirjoittanut Tupajumi

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 21074
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Kuka tietää kerääjäkasvit
Täytyy katsella ensin muutama vuosi, kun muut sekoilee ja tekee virheitä tuon homman kanssa, ottaa opiksi  ja vasta sitten lähteä  keräämään keräyskasvitukea.
Muiden toheloinnista viisastuneena.  ;D ;D 8)

Kyllä Mavin viesti on selvä: Ympäristösitoumus ei ole muiden tukien edellytys. Vain ympäristökorvauksen edellytys.
Pelto pääsee myöhemmin sitoumuksen piiriin, viimeistään 2020, jos on menossa jollekin toiselle viljelijälle,
joka on jo sitoutunut ja joka haluaa ymppikorvaukset myös uudesta pellosta.

Eli määrärahoja tulee sitten lisää taivaasta, samoin kuin kerääjäkasveille tulisi, vaikka suunniteltu ala olisikin tuplaantumassa.

-SS-