Tuon kerääjäkasvin voisi hyödyntää seuraavana kesänä jos se sallittais. Mutta ilmeisesti se ei käy. vaihtoehtoja olis paljon, kuten syysrypsi kerääjänä, tai apila vln:nnä seuraavana vuonna. miksei säilörehun kylvökin suojaviljaan, ja sitten säilörehunurmena etiäppäin.

Tässä on toimenpiteiden keinotekoisuus ongelmana. Miksei sitten nurmen kerääjäaluskasvina
täydennyskylvetty nurmi käy ?  On se kerääjänä parempi kuin syksyllä kyntää hento
juuriheinä ohransängestä. Ajatus tietenkin  on - ei ympäristösuojelullinen näkökohta
vaan työläysnäkökohta, maksun perusteena.  Eli ympäristökorvausta ei saa siitä,
että jossakin on jo valmiiksi jotakin, vaan jotakin on tehty jonnekin, jossa ei ole sitä valmiiksi.

-SS-

Oliko kasvipeitteisyydessä nyt niin, että 20%saa olla kevytmuokattua. Entä jos oli, niin onko se 20% kasvipeitteen alasta vai koko tilan pinta-alasta. Lasketaanko kasvipeitteisyyteen kaikki nurmet, siis myös egolokinen ala eli viherkesanto.

Kylhän viljelyKIERTOsuunnitelman teosta huolimatta voi käytännössä viljellä  joillakin lohkoilla samaa kasvia vaik 5 vuotta peräkkäin, ei se suunitelma sitä estä, koska se on vain paperilla oleva suunitelma,  ainahan voi jälkeenpäin perustella joko keksityillä tai todellisilla syillä, miksi on tullut viljeltyä samaa kasvia niin monta vuotta peräkkäin, jos siis kukaan viranomainen yleensä sen 5 vuoden jälken vaivautuu tarkistamaan, onko suunnitelmaa noudatettu kuinka kirjaimellisesti.

On varmaan aikamoinen työ ruveta selvittämään jonkun  esim. 50 lohkon tilan 5-vuotisen viljelykiertosuunnitelman toteutumista sitten sen  5 vuoden kuluttua umpeen, ja tuleeko siitä edes sanktioita jollei ole sitä noudattanut, tuskin. Vai onko tämä vaatimus tehty vain todellakin valistumattomien  viljelijöiden parasta ajatellen, koska jokainen valistunut viljelijä kyllä harrastaa hyvää viljelykiertoa sen hyvien  vaikutusten takia, ei siksi, että tukiehdot sitä vaatii.

Sama juttu peltomaan laatutestin kohdalla, on hyvä, että se liitetään tukiehtoihin, koska muuten sitä aika harva toteuttaisi.   Kun puhutaan pellon ostamisesta tai vuokraamisesta, niin eikö pitäis olla itsestään selvää, että kun  viljelijä harkitsee jonkun pellon ostamista tai vuokraamista, niin hän menee ja tekee peltomaan laatutestin, jotta tietää, mitä on ostamassa, harva ostaa käytettyä autoa tai traktoriakaan  ilman koeajoa ja koneen tutkimista, niin miksi ihmeessä peltoja ostetaan tai vuokrataan ihan sokkona tietämättä pellon todellista kuntoa, kyllä peltomaan laatutesti antaa kohtalaisen kuvan pellon sadontuottokyvystä ja muista oleellisista  ominaisuuksista.

Meanwhile in todellisuus..

Miten käsität viljelykierron, ja suunnitelman? Jos sillä ei olisi mitään virkaa, jos sitä ei tarvitsisi noudattaa, miksi ihmeessä sitä vaadittaisiin? Miksi se pitäis tehdä, eikö olis aivan täysin turhaa hommaa?

Sitä voi muuttaa, on laitettu siihen että ohra-vehnä-heinä, mutta olosuhteet olikin että laitettiinkin kaura-rypsi-syysvehnä. Sitä ei voi muuttaa että suunniteltu kierto onkin muka olosuhteiden pakosta kaura-kaura-kaura-kaura-kaura..
Ihan sama se oli monipuolistamisessa, suunnitelma että kierrätetään kasveja lohkoilla, muutokset sallittu muttei sitä että samaa vedetään vuodesta toiseen. Eihän se ole viljelykiertoa..
Tarkastuksissa tarkastetaan, joskus kaikki, joskus vain osa asioista. Ja tuon ollessa yksi niitä helpoimpia, avaa esim. wisun vuosinäkymän 8 vuotta jonoon, niin olkoon vaikka sata lohkoa, senkun rullailee sivua, peräperää vuodet joista näkee onko kaura-kaura-kaura-kaura.... sen 7 vuotta putkeen vaiko ohra-vehnä-heinä-rypsi...
Noin ainakin meillä teki kun tarkasti, eikö todellakaan vienyt kuin 2 min. Sanktiota olis ainakin tullut aiemmin, uudesta en tiedä kun ei päätöksiä ole, mutta oletan että tottakai tulee jos ehtoja ei noudateta.

Ja ristiintarkastus on helppoa VIPU, tai palautetuista papereista, että onko viljelyohjelma sorkittu jälkeenpäin kiertoon, vaikka on ilmoitetty 5 vuotta kauraa. VIPU ainakin myös herjaa jos meinaa tehdä vasten sääntöjä, joku pv tulee sinne varmaan sekin ettei voi laittaa putkeen samaa. ?

Ja eikö tuossa nyt ole ristiriitaa, olet toisaalta sitä mieltä että hyvä kun tulee ehtoihin että viljelijät kierrättäs, toisaalta taas sitä mieltä että kyllähän nyt jokainen viljelykiertoa harrastaa vaikkei sitä säännöt käske, ja kolmanneksi sitä että vaikka se sääntöihin tulee niin silti ei noudateta, tai haluta noudattaa vaan vedetään samaa kauraa 5 vuotta kun ei sitä kerran valvota eikä tarkasteta eikä siitä välitetä.

Peltomaan laatutestistä, ehkä järkevää olis varsinkin jos aikoo ostaa/vuokrata peltoa jostain kaukaa eikä ole nähnyt kun sitä viljellään tai mitään hajua ko. pellosta ole, mutta se lienee jokaisen oma asia. Se sitten eri asia onko se hyvä että tälläset matosten laskemiset pakotetaan tekemään ehtoina. Autoja tulee ja menee, kyylää ja tutkii niitä vaikka kuinka monta ja hylkää, se vierestä 10ha pelto tulee ehkä sen kerran myyntiin koskaan, jos se halutaan, se ostetaan. On siellä 10  tai 100 matoa, on sen kasvukunto ja muu mikä on. Sitten se omana kunnostellaan haluttuun kuntoon.

En usko että montaakaan kauppaa tai vuokraa on siihen "kaatunut" että matoja ei ollutkaan saati rakenne sellanen kuin pitäs. Ainoat jotka ratkaisee on halutaanko peltoa vai ei, tukioikeudet, missä, koko, sarka vai sala-ojat, maalaji.
Ja niin kauan kun raha tulee paperinpyörittelystä ja typerien "toimien" mukaan keplottemalla, ei pellon parhaalla mahdollisella kasvukunnolla ja olosuhteilla ole suurimmalla osalla suurta, ainakaan suurinta merkitystä.

Jostain viemärin varresta jotain paksalutakko märkää peltoa millä sinänsä mitään tee, laske sille perustuki+LFA+suojavyöhyke koko lohkolle ja niitä kerran kesässä. Onko parempaa "bisnestä" ? Vaikka vuokralle 300€/ha ni vielä kannattaa vissiin parhaiten.

(Ja sanokaa minun sanoneen, kun noi testit joka paikasta tehdään ja saadaan arkistoon, tulevaisuuden tuet tulee niidenkin perusteella. Ikävä kyllä..)

Lainaus käyttäjältä: Hevi - 09.01.15 - klo:10:26

Tuon kerääjäkasvin voisi hyödyntää seuraavana kesänä jos se sallittais. Mutta ilmeisesti se ei käy. vaihtoehtoja olis paljon, kuten syysrypsi kerääjänä, tai apila vln:nnä seuraavana vuonna. miksei säilörehun kylvökin suojaviljaan, ja sitten säilörehunurmena etiäppäin.

Tässä on toimenpiteiden keinotekoisuus ongelmana. Miksei sitten nurmen kerääjäaluskasvina
täydennyskylvetty nurmi käy ?  On se kerääjänä parempi kuin syksyllä kyntää hento
juuriheinä ohransängestä. Ajatus tietenkin  on - ei ympäristösuojelullinen näkökohta
vaan työläysnäkökohta, maksun perusteena.  Eli ympäristökorvausta ei saa siitä,
että jossakin on jo valmiiksi jotakin, vaan jotakin on tehty jonnekin, jossa ei ole sitä valmiiksi.

-SS-

Niin, "järjellä" ei tuota voikkaan katsoa, kun katsantokulma on tosiaan toinen. Näistä on tulossa ja tulee KULUkorvauksia. Eli tuolta toiselta puolelta katsotaan että kun sellainen, jolla sitä nurmea eikä sitä valmista ole, joutuu tekemään jotain että siihen sen nurmen tai kerääjän, mitä tahansa saa, sille tuki.

Kun taas meidän katsantokulma on se, että koko tämä touhu on alunperin elintarvikkeen tuottamista, siinä sivussa elinkeino. Eli tuottavaa pitäisi olla, ja kun tuotteista saatava korvaus on naurettava, eli tappiollista ilman tukia, on tavallaan pakko "jahdata" ja ruksailla vähän sitä sun tätä tukea. Ja niin ollen tullaan tähän kolariin, me toki mahdollisimman vähillä kuluilla tietenkin tarvittas se tuki kun muutenkin tiukkaa ->se valmis nurmi kerääjäksi, muttakun hallinto katsoo toisinpäin ja korvaa vaan tulevia kuluja.

Tää koko homma alkaa luisua pahasti käsistä, sinänsä ymmärrän sen pointin joka hallinnolla on taustalla jota ne näillä ajaa, luonnonnökökulmaa vesistönsuojelu ym. että viljely ois ekologisempaa ja vähemmän ympäristöä kuormittavaa. Mutta kun se näillä toimin karkaa kauas siitä mikä tämän homman pointti on, elintarvikkeet ja miten saada niitä mahdollisimman paljon mahdollisimman vähällä. Massoja ruokitaan, piipertelyillä ei massat elä, vaikka ne hienolta näyttää.
Ja kun alunperin on hinnat laskettu, tuet tulleet korvaamaan sitä menetettyä tuloa, niin nyt tämä alkaa maistua aika kitkerälle kun sitä tukipottia koko ajan pienennetään ja sen verukkeella laitetaan tälläisiin kaikenlaisiin, erittäin epäoleelliselta tuntuviin touhuihin, että sen saman rahan sais josta elinkeino on kiinni.
Sama potti joka oli ja tuli korvaukseksi menetetyistä tuotteiden hinnoista, on nyt / käännetään kulukorvauksiksi, eli toisinsanoen meidän, ainakin suuren osan viljelijöistä "pitää" hankkia lisää kuluja, saadaksemme sen saman rahan..

Ja vaikka kuinka tukia "irrotetaan" tuotannosta, se ei toimi, koska kaikki tuki aina ohjaa tuotantoa. Se on ihan sama mitä sorsa- suojavyöhyke- riista ym. peltoa laitetaan että tukea sais, se on poissa silloin joltain viljely/toiselta kasvilta.
Jokainen tuki ohjaa tuotantoa väkisin, eo. syystä.

Voin yhtyä pitkälti maataistelijan näkemyksiin. Tuet ovat alunperin olleet osa viljelijän tuloa, ja siihen tarkoitukseen ne on meille markkinoitu kun unioniin liityttiin.
Kyllä tämä systeemi lähestyy kyykyttämistä.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 09.01.15 - klo:09:55

Lainaus käyttäjältä: Wessel - 09.01.15 - klo:09:47

Paras vaihtoehto rullata oljet pakettiin, jos meinaa, että tulee tasainen viherkasvusto

Nyt kiinnostaisi, mitä rahtarit ovat olkirullasta veloittaneet.
Kanttipaalarit ottivat kyllä ihan käteistä rahaa silloin aikanaan,
kun heinähännästä siirryttiin paalaukseen. Heinähäntää en kyllä
aio enää kunnostaa retrokäyttöön, ei oikein ergonomista ole.

Sitten tietty pitäisi jokin konsti löytää niiden paalien uudelleenpurkamiseen
ja levitykseen. Pitääkö pyöröpaalisilppurikin hankkia viljanviljelytilalle  ? 
Rupee jo satasenkin kerääjäkasvituki natisemaan kulujen puristuksessa liitoksistaan ....

-SS-

Meillä ollut viimeiset 20 vuotta tilanne, että kuivikkeeksi keränneet eli ollut plussamerkkinen saanto oljen pois paalauksessa. Jos joutuu maksumieheksi pahnan keruussa, että saa vihreetä kasvamaan, niin taitaa mennä kokonaiskulut viherryttämisessä sen verta isoksi,että joutuu maksamaan että voi viherryttää, kannattavaako? Vai oliko niin, että kaikki mahdolliset tuet haetaan, vaikka kokoinaskulurakenne menee isommaksi kuin saantopuoli. Tilakohtainen tämäkin asia eli monen asian summa, mikä on todellakin kannattavaa pitemmässä juoksussa.

Näiden ympäristö- ja viherryttämiskorvausten vedenjakaja varmasti on tilan sijainti:
jos puhdas kasvinviljelytila on muutaman 300 naudan navetan ympäröimä,
jokainen näistä ympäristötoimista tuottaa itsessään jo lisää rahaa, tuen lisäksi.
Lanta, voi jopa saada rahtivapaasti, nurmi, ottanevat kohtuuhintaan syöttöön, olki, maksavat
kuivikkeesta. Niinhän se olisi ihanteellinen tapaus.

Puolen tuhannen kilometrin päässä suurista karjakeskittymistä, jo 60-luvulta saakka,
jokainen viljanviljelijän tekemä ympäristötoimi maksaa, ja väitän, että vähentää
todellisuudessa myyntisatoa. Keinolannoitepoikkeus kun jäi vieläkin puuttumaan.

Esimerkkinä edelliseltä kaudelta keinotekoinen ympäristötoimi: ravinnetaseet.
Mitään niin kallista ja kiduttavaa sitoumusta en nyt kokemusta köyhempänä voisi kuvitella  kuin juuri
ravinnetasetoimenpide. Kuivana vuotena reippaat tappiot sadon arvoon+ määrään, seuraavana
vuonna viidesosa lannoitteista jää rangaistukseksi  puuttumaan, satunnainen sadekuuro jos tuo kompensaatiota,
mutta valkuainen jää sitten kahdeksaan, ja menetät siis kuivan vuoden takia sen hyvänkin vuoden.
Kolmas vuosi on sitten taas 50-50 riskillä joko epäonnistua tai onnistua, vaikka saisikin lannoittaa.
Eli ei vähennä riskejä, mutta realisoi riskit monena vuonna vieläpä kertoimilla.

Toinen esimerkki: viljelykierto. Koska lannoittamisen pohjana on vain 5 aikaisemman vuoden satotasot
kyseisestä kasvista, jo kahden kasvin vuorottelukierto vähentää huippusadon todennäköisyyttä puoleen, kolmen
kasvin kierto kolmasosaan. Tämä vertautuu niin kuin ruletin pelaamiseen, jossa pelimerkeistäsi otetaan
pöydänpitäjälle jo panoksen asetteluvaiheessa kaksi kolmesta ! En pelaisi.

On eri asia, lähteekö jollekin viisivuotiskaudelle yrittämään 100 kg perustasolla satojennostoa, vai
pääseekö jo ensimmäisenä vuotena aloittamaan 150 kg tasolta. Ravinnetaseet yhdistettynä
viljelykiertoon käytännössä pudottaa todennäköisyyden nollaan. En ihmettele, että havaitsivat,
että Ravinnetase-toimenpide ei käy kaupaksi, kuin tyhmille. Eli minulle.

-SS-

Niin, tuo maataistelijan maininta kulukorvauksesta on esitteessäkin mainittu selvästi.
Kuitenkin tästä kulukorvausajattelusta on poikettu juurikin siinä, että lannan vastaanotto
sisältää tulo-osan(ravinteet ja tuki)  ja meno-osan (rahti ja levitys). Nyt tämä meno-osa, joka siis
oli kulukorvauksen perusteena, vaihtelee rajusti sijaintipaikkakunnan perusteella.

Eli orgaanisen aineksen käyttö- toimenpide on nettotulo toiselle, nettomeno toiselle. Vaikka muuten
olisi prikulleen samankokoinen ja samalla tavalla hallinnoitu kasvinviljelytila. Tätä itsestään selvää
tuloa järjestelmässä kyllä vieroksutaan, kun tuomitaan oman lannan käyttö ei-oikeutetuksi korvauksiin !
Eikä myöskään lannanvaihtoja tueta ! Silti lantalan katveessa oleva vastaanottaja on eri asemassa
vaivan suhteen kuin 200 - 500 km päässä oleva, sillä yksistään rekka-auton rahtikulut ylittänevät satasen
per 15 m3 . Eihän se voi halvempikaan olla kuin vastaava viljarahti ?

Pienviljelijäyhdistyksen Belarus- levitin taitaa olla sammaloitunut ja puhkiruostunut.
Ei oikein pienviljelijöitä taida muita kunnassa olla. Siksi ei ole niitä
yhteiskoneitakaan...

-SS-

Mitä järkeä on suunnitella tai päättää, mitä kasvia milläkin lohkolla viljelee 5 vuoden päästä? Sanon, ei yhtää mitään järkeä. Varsinkin syysviljojen kohdalla tämä on täysin madotonta, varsinkin kun ei niiden kylvöä useinpina syksyinä voi suunnitella etukäteen lainkaan, vaan on mentävä ihan kelien mukaan. Ja sitten jos sitä suunnitelmaa on pakko noudattaa, ei voi viljellä lainkaan markkinalähtöisesti, eli jos on sinä vuonna vehnän hinta kehno, ja haluaisi vähentää vehnäalaa, niin ei voi, koska suunnitelma sitä määrää kylvämään, joten jotta joku järki hommassa olisi, niin ei oo järkeä siinä,että kiertosuunnitelmaa on pakko noudatta sellaisenaan kuin se on paperille kirjoitettu.

Tuon kerääjäkasvin voisi hyödyntää seuraavana kesänä jos se sallittais. Mutta ilmeisesti se ei käy. vaihtoehtoja olis paljon, kuten syysrypsi kerääjänä, tai apila vln:nnä seuraavana vuonna. miksei säilörehun kylvökin suojaviljaan, ja sitten säilörehunurmena etiäppäin.

Siks että näin toimitaan jo valmiiksi. Oiskin ollut liian helppoa että 1.herne+härkäpapu+itl.r+pers.ap.+vähän kauraa. 2.rypsi/vilja+aluskasvi 3.vilja+ns 4.sr 5.sr 6.sr 7.sr. ja kaikkina vilja vuosina ois saanut aluskasvipalkkion ja rehunurmen perustettua.

Nyt pitää 4.vuotena kylvää se rehunurmi ja ympäristö kiittää! Saapahan samalle lohkolle työntää 60 mottia muokatessa paskaa.

Mitä järkeä on suunnitella tai päättää, mitä kasvia milläkin lohkolla viljelee 5 vuoden päästä? Sanon, ei yhtää mitään järkeä. Varsinkin syysviljojen kohdalla tämä on täysin madotonta, varsinkin kun ei niiden kylvöä useinpina syksyinä voi suunnitella etukäteen lainkaan, vaan on mentävä ihan kelien mukaan. Ja sitten jos sitä suunnitelmaa on pakko noudattaa, ei voi viljellä lainkaan markkinalähtöisesti, eli jos on sinä vuonna vehnän hinta kehno, ja haluaisi vähentää vehnäalaa, niin ei voi, koska suunnitelma sitä määrää kylvämään, joten jotta joku järki hommassa olisi, niin ei oo järkeä siinä,että kiertosuunnitelmaa on pakko noudatta sellaisenaan kuin se on paperille kirjoitettu.

Eiköhän tuo ole se pienimurhe tuo viljelykierto. Käytännössähän syysviljoja ja öljykasveja ei kannata enää tukien takia viljellä.

Mitä järkeä on suunnitella tai päättää, mitä kasvia milläkin lohkolla viljelee 5 vuoden päästä? Sanon, ei yhtää mitään järkeä. Varsinkin syysviljojen kohdalla tämä on täysin madotonta, varsinkin kun ei niiden kylvöä useinpina syksyinä voi suunnitella etukäteen lainkaan, vaan on mentävä ihan kelien mukaan. Ja sitten jos sitä suunnitelmaa on pakko noudattaa, ei voi viljellä lainkaan markkinalähtöisesti, eli jos on sinä vuonna vehnän hinta kehno, ja haluaisi vähentää vehnäalaa, niin ei voi, koska suunnitelma sitä määrää kylvämään, joten jotta joku järki hommassa olisi, niin ei oo järkeä siinä,että kiertosuunnitelmaa on pakko noudatta sellaisenaan kuin se on paperille kirjoitettu.

Koska hallinto hyvin tietää, että vaatimus lohkokohtaisesta kirjanpidosta, lannoitustasoista, kasvinsuojelurajoituksista toteutuu jälkikäteen omavalvonnassa, ja kontrollointi on erittäin vaikeaa, niin tämä kirjallinen suunnitelma viekin viljelijän aivan uuden ongelman eteen: miten voidaan enää viljellä viljely irrotettuna kirjanpidosta ?  Nyt joutuukin viljelemään sitä, mitä on kirjattu, eikä voi enää kirjata sitä, millä saa tuet, välttämättä viljelemättä.

Olihan tämä kyynisesti sanottu, mutta voinhan todeta erään scriptaajan sanoin, tämähän oli vain omantapaistani sarkasmia.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Tupajumi - 09.01.15 - klo:12:44

Mitä järkeä on suunnitella tai päättää, mitä kasvia milläkin lohkolla viljelee 5 vuoden päästä? Sanon, ei yhtää mitään järkeä. Varsinkin syysviljojen kohdalla tämä on täysin madotonta, varsinkin kun ei niiden kylvöä useinpina syksyinä voi suunnitella etukäteen lainkaan, vaan on mentävä ihan kelien mukaan. Ja sitten jos sitä suunnitelmaa on pakko noudattaa, ei voi viljellä lainkaan markkinalähtöisesti, eli jos on sinä vuonna vehnän hinta kehno, ja haluaisi vähentää vehnäalaa, niin ei voi, koska suunnitelma sitä määrää kylvämään, joten jotta joku järki hommassa olisi, niin ei oo järkeä siinä,että kiertosuunnitelmaa on pakko noudatta sellaisenaan kuin se on paperille kirjoitettu.

Koska hallinto hyvin tietää, että vaatimus lohkokohtaisesta kirjanpidosta, lannoitustasoista, kasvinsuojelurajoituksista toteutuu jälkikäteen omavalvonnassa, ja kontrollointi on erittäin vaikeaa, niin tämä kirjallinen suunnitelma viekin viljelijän aivan uuden ongelman eteen: miten voidaan enää viljellä viljely irrotettuna kirjanpidosta ?  Nyt joutuukin viljelemään sitä, mitä on kirjattu, eikä voi enää kirjata sitä, millä saa tuet, välttämättä viljelemättä.

Olihan tämä kyynisesti sanottu, mutta voinhan todeta erään scriptaajan sanoin, tämähän oli vain omantapaistani sarkasmia.

-SS-

Yksi paperi lisää ajantasalla pidettäväksi. Ainakin luomussa tuo viljelykiertosuunitelma on olut pakolinen aina.

Ei kait se ole mikään kiveen hakattu suunitelma, mutta tuo juuri että jos teet muutoksia niin ei voi lannoitusta "täsmätä"  enää niin helposti tilan sisällä.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 09.01.15 - klo:07:51

Missä kohtaa on niin kirjoitettu, että syysöljykasvin voi kylvää kerääjäkasviksi? Itse kun olin joulukuun alkupuolelle kuuntelemassa noita "uusia tuulia" niin joku sitä kysyi ja vastaus oli varovainen ei.

Niinhän se pitäisi olla, että mikäli pellolle kylvetään jotain niin kerääjäkasvin saisi lopettaa riittävän ajoissa.

TehoPlus-hankkeen kalvoilla on listalla syysrypsi. Muutenkin edut ja haitat on esitetty kiteytettynä. Itämisolosuhteiden merkitystä todelliseen onnistumiseen oli korostettu. Noin puolet koehenkilöistä piti kerääjäkasvia hyödyllisenä omalle viljelylleen. Eli sama vaikutus kuin placebo-lääkkeellä. Jos aikanaan sai yli 50 €/ha kerääjäkasvialasta, sitä ei silti kovin laajasti otettu. Olisiko tämä 100€ riittävä houkutus, tosiaan.

-SS-

Kyl se tais olla 13euroa? Siks se kaatu monen osalta.

Niin, tuo maataistelijan maininta kulukorvauksesta on esitteessäkin mainittu selvästi.
Kuitenkin tästä kulukorvausajattelusta on poikettu juurikin siinä, että lannan vastaanotto
sisältää tulo-osan(ravinteet ja tuki)  ja meno-osan (rahti ja levitys). Nyt tämä meno-osa, joka siis
oli kulukorvauksen perusteena, vaihtelee rajusti sijaintipaikkakunnan perusteella.

Eli orgaanisen aineksen käyttö- toimenpide on nettotulo toiselle, nettomeno toiselle. Vaikka muuten
olisi prikulleen samankokoinen ja samalla tavalla hallinnoitu kasvinviljelytila. Tätä itsestään selvää
tuloa järjestelmässä kyllä vieroksutaan, kun tuomitaan oman lannan käyttö ei-oikeutetuksi korvauksiin !
Eikä myöskään lannanvaihtoja tueta ! Silti lantalan katveessa oleva vastaanottaja on eri asemassa
vaivan suhteen kuin 200 - 500 km päässä oleva, sillä yksistään rekka-auton rahtikulut ylittänevät satasen
per 15 m3 . Eihän se voi halvempikaan olla kuin vastaava viljarahti ?

Pienviljelijäyhdistyksen Belarus- levitin taitaa olla sammaloitunut ja puhkiruostunut.
Ei oikein pienviljelijöitä taida muita kunnassa olla. Siksi ei ole niitä
yhteiskoneitakaan...

-SS-

Jep, ja nytkun ilmeisesti se lannan vastaanottotuki tipahtaa siihen 40, loppuu meillä se homma. Mitä nuo tuet nyt on ollet 5-6 vuotta, on ajettu tuosta jonkun matkan päästä isolta sikatilalta lietettä semmonen +/- 1000m3 vuodessa meidän viljapelloille, sillä 65 se juuri ja juuri kannatti. Nyt tuolla 40:llä ei mitenkään. Heillä on omat suurin osa korkeassa luokassa fosforista, lähialueet muutenkin jo tukossa. Mutta kun se on pakko laskea niinpäin että siitä hyötyä on, ei ole mitään tolkkua tällä kannattavuudella minun alkaa siitä maksaa, että lantaa vastaan ottaisi.

Tämä paukkui taas pahasti ohi aiheen.. 

Kerääjäkasvista sama homma, on sen kokonaisuudessa jäätävä plussalle, ei sitä muutoin tule otettua. Suurin järjettömyss tuo, että ensin sitoutetaan, nimet paperiin ja sitten katsotaan paljonko voidaan maksaa. Jos summa ei ole etukäteen selvä, jos sopimus sitoo vain viljelijää eikä hallintoa, voi hallinto olla aivan takuuvarma että minä en ainakaan sitoudu mihinkään.

Nyt kysyn ohi aiheen, mutta tietääkö joku tuon 5% viherryttämisalan (eli viherkesannon) osalta, et voiko alaa kierrättää lohkolta toiselle vuosittain.