Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Kuka tietää kerääjäkasvit  (Luettu 175513 kertaa)

Don Essex

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1554
Vs: Kuka tietää kerääjäkasvit
Maan hoidon filosofiasta ja käytännöstähän tässä on kyse. Oma, luomun läpitunkema lähtökohtani on rakentaa maahan "luontaista viljavuutta", kun taas SSlle maa on kasvualusta, jossa kaikki tarpeellinen tehdään ja tuodaan ulkoa. Eli minä annan kasvaa, SS kasvattaa. Jos hyväksytään suurempi riippuvuus ulkoisista painoksista, tuo SSn tapakin asettuu johonkin tasapainoon (ei siis mitään jatkuvaa alamäkeä) ja tuottaa elintarvikkeita kansalle. Kumpi sitten on parempi systeemi, riippuu mittareista ja tulosten tulkinnasta vähän isommassa yhteydessä.

Yksi, viljelijän arjessa merkittävä ja erittäin hyvin ymmärtämäni syy nostaa keskisormea tulevalle ympäristökorvaukselle ja aluskasveille on tämänhetkinen hallintobyrokratia. Kaverini luomuvihannesviljelijä  tuolla Länsipohjan puolella sanoutui kymmenen vuotta sitten irti kaikista tuista, " luomuvalvonta riittää minulle". Jos oma tuotantosuuntani (eläimet) ei olisi niin tuki riippuvainen (pankki asettaa vähän ehtoja...), niin houkutus olisi suuri. Jos oma kunnianhimo liittyy kg/ha -asteikkoon, pystyn ymmärtämään korvauksesta kieltäytymisen. Mutta vähän heikommin sen, että viljelyteknisten vaihtoehtojen pohdinta rajoitetaan erilaisten pussien ja purnukoiden valintaan ja käyttöön.

Petri

Osasitpa asian hyvin ilmaista. Juuri samat ovat minun ajatukseni. Ennen viljanviljelijä, nyt maanviljelijä. Kumpikin arvokkaita toimijoita.
Don Essex

Wessel

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 422
Vs: Kuka tietää kerääjäkasvit
Petrin mainitsemaan maan hoidon filosofiaan, niin siinä joutuu laittaa lompuukin ottanahan päälle, kun miettii paljon se kuuluisa pe...e kestää laittaa paukkuja viherryttämiseen.

Ei vainenkaan, mutta tila- ja sijaintikohtainen hyvin pitkälti se miten hyvin pystyy esim. tavanomaisessa viljelyssä pelkkä kasvitila hyödyntämään viherryttämistä. Optimihan olisi jos pystyisi vaihtamaan rehua sontaan ja saamaan monipuolisemman viljelykierron.

Jos omalle kohdalle míettii tota viherryttämistä ja sen hyötyjä, niin olen sellainen välimallin jätkä luomun ja tavanomaisen viljelymenetelmien välillä eli viljelykierrossa mukana.ns parhaillakin lohkoilla vln. Syy tähän ihan pelkkä maanrakenteen hoito, vastautuu omilla mailla sitten toisilla satokasveilla.

Jompero

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 706
Vs: Kuka tietää kerääjäkasvit
Varmaan jotain tieteellisesti todennettuja muutoksia ravinteiden käyttäytymisessä on voitu havaita, mutta tuskin kerääjäkasvipelleilyllä 4 tonnaripeltoa muutetaan kasitonnaripelloksi, ja sillähän sitä on ainoastaan väliä, kyllä viljelijälle motovaatiotekijänä näihin toimenpiteisiin se oma tilipussi on ykkössijalla, ei joku itämeren pelastamispelleily.

Ei varmaan tuplata pellon kasvukykyä, mutta lisätään viljelyvarmuutta (se humuspitoisuus) ja pienennetään ravinnepäästöjä. En muista tarkkoja lukuja lukuja (pitäisi kaivella kirjahyllyä), mutta jos Raimo Kauppilan (aikanaan Yliopiston Kasvinviljelytieteen laitoksen assistentti, nyttemmin Yaran Kotkaniemen pomo) aikanaan tekemää 10-vuotista seurantaa uskoo, niin suoran ravinnevaikutuksen lisäksi myös mururakenne ja veden imeytymiskyky paranivat selkeästi. Viljelykiertohan oli sellainen "monipuolinen " ohra-vehnä vuorovuosin, ohran alla oli aluskasvi, vehnän ei.
Petri

Ettei vain olis ollu tämä tutkimus:  ;D

"Suomalaisessa tutkimuksessa ei luomualueiden
maaperässä havaittu olevan sen enempää
hiiltä kuin tavanomaisilla pelloillakaan, joilla oli viljelty
pelkästään yksivuotisia viljoja (Palojärvi ym. 2002). Tulos
on yllättävä, sillä luomukiertoihin kuuluu aina nurmi,
useimmiten myös nurmipalkokasvi, ja peltoja lannoitetaan
orgaanisilla lannoitteilla."

http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/102387/TEHO%20Plus%20-hankkeen%20julkaisu%204_2014.pdf?sequence=2"

Mun heräämiseen vaikutti semmonen yksityiskohta joka on ollu ilmiselvä iät ja ajat mutta vaati sopivia aistiärsykkeitä ympäristöstä: nämä maat ei muutu kasitonnarin pohjaksi vaikka mitä tekis

c.c.less

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1052
  • Agronjetin ryhityskehmä
Vs: Kuka tietää kerääjäkasvit
Varmaan jotain tieteellisesti todennettuja muutoksia ravinteiden käyttäytymisessä on voitu havaita, mutta tuskin kerääjäkasvipelleilyllä 4 tonnaripeltoa muutetaan kasitonnaripelloksi, ja sillähän sitä on ainoastaan väliä, kyllä viljelijälle motovaatiotekijänä näihin toimenpiteisiin se oma tilipussi on ykkössijalla, ei joku itämeren pelastamispelleily.

Ei varmaan tuplata pellon kasvukykyä, mutta lisätään viljelyvarmuutta (se humuspitoisuus) ja pienennetään ravinnepäästöjä. En muista tarkkoja lukuja lukuja (pitäisi kaivella kirjahyllyä), mutta jos Raimo Kauppilan (aikanaan Yliopiston Kasvinviljelytieteen laitoksen assistentti, nyttemmin Yaran Kotkaniemen pomo) aikanaan tekemää 10-vuotista seurantaa uskoo, niin suoran ravinnevaikutuksen lisäksi myös mururakenne ja veden imeytymiskyky paranivat selkeästi. Viljelykiertohan oli sellainen "monipuolinen " ohra-vehnä vuorovuosin, ohran alla oli aluskasvi, vehnän ei.
Petri

Ettei vain olis ollu tämä tutkimus:  ;D

"Suomalaisessa tutkimuksessa ei luomualueiden
maaperässä havaittu olevan sen enempää
hiiltä kuin tavanomaisilla pelloillakaan, joilla oli viljelty
pelkästään yksivuotisia viljoja (Palojärvi ym. 2002). Tulos
on yllättävä, sillä luomukiertoihin kuuluu aina nurmi,
useimmiten myös nurmipalkokasvi, ja peltoja lannoitetaan
orgaanisilla lannoitteilla."

http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/102387/TEHO%20Plus%20-hankkeen%20julkaisu%204_2014.pdf?sequence=2"

Mun heräämiseen vaikutti semmonen yksityiskohta joka on ollu ilmiselvä iät ja ajat mutta vaati sopivia aistiärsykkeitä ympäristöstä: nämä maat ei muutu kasitonnarin pohjaksi vaikka mitä tekis

TÄmä on alkuperäinen tutkimus, johon em. viittaa.
http://www.mtt.fi/met/pdf/met2.pdf
Jotain tapahtui, emmekä ole varmoja mitä.

ijasja2

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7193
Vs: Kuka tietää kerääjäkasvit
Mun heräämiseen vaikutti semmonen yksityiskohta joka on ollu ilmiselvä iät ja ajat mutta vaati sopivia aistiärsykkeitä ympäristöstä: nämä maat ei muutu kasitonnarin pohjaksi vaikka mitä tekis

Tämä lienee se järkevin herätys :)

Mulla -98 ostettu lohko, joka oli ollut viljelemättömänä pakettipeltona suunnilleen 8 vuotta, ojitus surkea mutta ei sitä huonokuntoista peltoa koneilla tallattukaan. -92 vuonna oli vetinen syksy ja ko. pelto oli alueen sorsamangeetti, vettä oli järvenä :)

Heti ensimmäisenä keväänä pellolta poistettiin risut ojien tapaisista vaoista, salaojitettiin ja kylvettiin kauralle. Sen jälkeen pellolla on kasvanut tilanteen mukaan, satunnaisessa järjestyksessä vehnää, ohraa ja rypsiä katkaisemassa viljelykiertoa. Ekaa kauravuotta lukuunottamatta sadot on olleet hävyttömän hyviä, 2006 superkuivana vuonna sattui olemaan rypsiä ja sato jäi muistaakseni 1600 kilon nurkille hehtaarilta. Samoin kylmän vuonna muutama vuosi sitten oli myös rypsiä ja silloinkin sato jäi heikoksi.

Eli kun pellon kunto hyvä ts. ei ole pilalle asuttu, ojituksella ja kalkituksella pellon saa iskuun ja pysymään kunnossa ilman nurmea. Hyvästä viljasadosta tulee olkeakin paljon yli 5 tonnia, juuristo vahva jne.

Tuollaiselle pellolle ei vain raaski laittaa mitään VLN:a väliin, hyötynä oletettavasti vain huonompi taloudellinen tulos ::) Kerääjäkasvitkin niin ja näin, kun pellon ravinnetase käytännössä nolla. Kerääjäkasvin viljely tai säilyttäminen voi alentaa pääsatoa enemmän kuin se kerää ravinteita, ravinne tilanne vain huononee ja vihreämassa vähenee.

Huonoille pelloille ei tunnu ollenkaan pahalta kokeilla vaikka mitä, todennäköisesti tulee kokeiluun taas syysrypsi viljan oraaseen kylvettynä, rikkaruiskutuksen jälkeen. Tarvii vaan olla heikompi kasvuinen pelto, että rypsi säilyy hengissä. Kokeiltu on, sekä hyvällä että heikommalla pellolla, se huonompi pelto tuotti rypsisadonkin :)
"Understeer is when you see the tree you are hitting, if you only hear the tree then it was oversteer". (Walter Röhrl)

Mopomies

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 9474
Vs: Kuka tietää kerääjäkasvit
Ei sitä hiiltä tosiaan yöstä sinne peltoon tule, vaikka kuinka luomuilisi tai tehoviljelisi. Oisko tehoviljelyn lannoituksessa syy "suureen" hiilen sitomiseen.

Voishan sitä hakettakin peltoon ajaa... ::)
On vain yksi oikea F-1 moottori.

Rocketdyne F-1 ilman katalysaattoria, urearuiskutusta ja hiukkassuodatinta. Vetää äkeen kuin äkeen.

c.c.less

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1052
  • Agronjetin ryhityskehmä
Vs: Kuka tietää kerääjäkasvit
Ei sitä hiiltä tosiaan yöstä sinne peltoon tule, vaikka kuinka luomuilisi tai tehoviljelisi. Oisko tehoviljelyn lannoituksessa syy "suureen" hiilen sitomiseen.

Voishan sitä hakettakin peltoon ajaa... ::)

Keskustelun johtopäätös on että suuri viljasato jättää maahan enemmän hiiltä kuin heikko viljasato + aluskasvi. Löysin pari kirjoitusta aiheesta, löydättekö tietoa hyvä viljasato vs. huono?

https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/nurmiyhdistys/Nurmitieto/sisallysluettelo/5D34B58414ED060EE040A8C0023C6A96

http://www.maaseutumedia.fi/keraajakasvi-palvelee-joka-tahoa/
Jotain tapahtui, emmekä ole varmoja mitä.

Petri

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5344
Vs: Kuka tietää kerääjäkasvit
Kyllä siellä ateismin ja herätysliikkeiden välissä on runsaasti sitä harmaata vyöhykettä... Itselläni on lukuisia ijasjan kuvaamia kokemuksia kun on lohkoja laitettu kuntoon. Tutkimus, mihin viittasin, on huomattavasti vanhempaa perua eikä siinä ollut mitään luomukoejäseniä. Vielä ijasjalle: nollaravinnetase ei vielä kerro, etteikö päästöjä olisi. Jos viljelytekniikka on muuten kohdallaan, niin maan kivennäisistä/humuksesta vapautuu tosi pitkällä puskurilla merkittäviä määriä ravinteita. Tuskin homma käsiin räjähtäisi, jos muutaman kilon saisit kasvuston avulla peltoon jäämään...

Vielä CC:n linkkiin: maan hoidon kannalta hyvä sato on aina tavoiteltava asia. "Hyvä sato on paras esikasvi". Tavanomaisella lannoituksella ei pitäisi olla mikään ongelma, kun muut kasvun edellytykset ovat kunnossa.

Viimeksi muokattu: 13.01.15 - klo:18:51 kirjoittanut Petri

Tupajumi

  • Vieras
Vs: Kuka tietää kerääjäkasvit
Kyllä nuo viljelytekniset ongelmat edelleen askarruttaa, miten torjua ongelmarikat, kuten hukkakaura, miten yleensäkin ajoittaa ruiskutukset ja kerääjäkasvin siemenen kylvö, tallaustappioitakaan en huolis, jos joutuu oraiden sekaan tuon siemenen kylvämään.

Kait se paras ratkaisu on kylvää timotei yhdessä viljan kanssa, hukkisvapaille lohkoille, eikä alkaa mitään hifistelyjä millään vaikeimmilla kasveilla, timotei sallii kuitenkin aika laajan torjunta-aine valikoiman verrattuna näihin hienompiin kerääjäkasveihin, miksi turhaan tehdä yksinkertaisesta asiasta monimutkaista?

Ps. Jaa nii, olikse timotti edes hyväksytty kerääjäkasviksi?

Viimeksi muokattu: 13.01.15 - klo:15:21 kirjoittanut Tupajumi

JD6630

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5501
Vs: Kuka tietää kerääjäkasvit
Gratili tappaa kaikki tavalliset rikkakasvit mitkä tarvitsee ja jättää apilan eloon.
Jos ootte onnistunu jotenkin saamaan sen pellon sellaiseen kuntoon että kerääjäkasveja ei voi käyttää, niin eikö sen silloin voi jättää valitsematta? Vai onko kerääjäkasvi pakollinen joka lohkolle?

Ja noista paskojen peltojen kunnostamisista:
Meillä on ollu koko tämän vuosituhannen vuokrattuna sellainen saven sekainen multamaa, yhteiskooltaan joku 3ha joka on ennen ollut kolmessa osassa (tai 2 osassa se on vieläkin). Keskimminen osa oli pitkään poromiehellä joka otti siitä vain "nurmi"sadon eikä lannoittanut ollenkaan, toinen sivu oli tällä tilalla ja toinen taas toisella aktiivisella maitotilalla.

Kyseiseltä lohkolta kyllä erottaa vieläkin todella selvästi mikä siivu on ollut poromiehen hallinnassa vaikka lohkolla on pidetty 3v nurmikiertoa reilulla kalkituksella + paskoituksella jota on vielä täsmennetty heikommalle alueelle.
Se alue näkyy kyntäessäkin sellaisen kuivana savenpaskana jossa ei ole oikeastaan mitään rakennetta. Vesikin siinä tykkää seisoa edelleenkin.

ilkka

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2710
Vs: Kuka tietää kerääjäkasvit vai aluskasvit
Onko kerääjäkasvi sama kuin aluskasvi, siis tulevalla ohjelmakaudella ?

Olen luullut kerääjäkasvin tarkoituksena olevan sitoa varsinaisen kasvin korjuun jälkeen peltoon mahdollisesti jääneet ravinteet talteen,
siis kylvetään vasta korjuun jälkeen tai juuri ennen korjuuta !

Toivottavasti asia selkee ennen kylvöjä.

Apila kerääjäkasvina kuulostaa oudolta.

Viimeksi muokattu: 13.01.15 - klo:15:37 kirjoittanut ilkka

ijasja2

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7193
Vs: Kuka tietää kerääjäkasvit
nollaravinnetase ei vielä kerro, etteikö päästöjä olisi. Jos viljelytekniikka on muuten kohdallaan, niin maan kivennäisistä/humuksesta vapautuu tosi pitkällä puskurilla merkittäviä määriä ravinteita. Tuskin homma käsiin räjähtäisi, jos muutaman kilon saisit kasvuston avulla peltoon jäämään...

Niinpä, pitää vain jatkaa testailua muualla ja kattoa kuinka onnistuu. Hukkistakin torjuttavana paikoitellen, tuo oman haasteensa. Todennäköisesti kokeilen sekoittaa lajittelijalla säkittäessä jotain viljan sekaan, menee itsekseen ja riittävän syvään jotta jäisi "jalkoihin" syksyyn saakka. Sen verran paljon puin suojaviljoja, että se ei hotsita yhtään, timotei/nurminata on käytännössä aina haittana mikäli suojaviljaa.

Nytkin pelto on sängellä talven yli, siellä olisi kerääjäkasvi saanut tehdä töitä pitkään. Aikaisena syksynä olisi kova juttu kylvää raiheinää vaikka puimurin jäljiltä, ehtisi kovastikin kasvamaan ennen talvea. Naapurissa on ollut useita vuosia kesäperunan jäljiltä kerääjäkasvin kylvö, lajeina ollut ainakin raiheiniä sekä sinappia. Perunapellossa sitä siepattavaa riittääkin ja aikaa heinäkuulta saakka. Muutenhan pelto olisi todella arka eroosiolle. Tällä samalla haetaan humusta ja hieman juuria hillitsemään kevään pölymyrskyjä, jotka lähtöisin perunapelloilta.
"Understeer is when you see the tree you are hitting, if you only hear the tree then it was oversteer". (Walter Röhrl)

Constantem

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 431
Vs: Kuka tietää kerääjäkasvit vai aluskasvit
Onko kerääjäkasvi sama kuin aluskasvi, siis tulevalla ohjelmakaudella ?

Olen luullut kerääjäkasvin tarkoituksena olevan sitoa varsinaisen kasvin korjuun jälkeen peltoon mahdollisesti jääneet ravinteet talteen,
siis kylvetään vasta korjuun jälkeen tai juuri ennen korjuuta !

Toivottavasti asia selkee ennen kylvöjä.

Apila kerääjäkasvina kuulostaa oudolta.

http://www.mavi.fi/fi/Documents/Ty%C3%B6paja%203,%20Ymp%C3%A4rist%C3%B6sitoumukset.pdf

sivu 26-27

Don Essex

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1554
Vs: Kuka tietää kerääjäkasvit vai aluskasvit
Onko kerääjäkasvi sama kuin aluskasvi, siis tulevalla ohjelmakaudella ?

Olen luullut kerääjäkasvin tarkoituksena olevan sitoa varsinaisen kasvin korjuun jälkeen peltoon mahdollisesti jääneet ravinteet talteen,
siis kylvetään vasta korjuun jälkeen tai juuri ennen korjuuta !

Toivottavasti asia selkee ennen kylvöjä.

Apila kerääjäkasvina kuulostaa oudolta.

Kyllä vain. On opeteltava nimityksiä uudelleen. Kyllähän tuota sadonkorjuun jälkeen kylvöäkin yksivuotisille puutarhakasveille tarjotaan. Viljoille viimeistään orasvaiheessa. Tarkoitus on, että se kehittyisi viljan alla niin, että lähtisi puinnin jälkeen heti keräämään talteen liukoisia ravinteita.

Apila kerää ravinteita kyllä. Typpeäkin se tuottaa, siksi on hyvä olla muitakin kasveja seoksessa. Raiheinää tai timoteitä esimerkiksi.

Constantem laittoikin jo tuon saman linkin, mitä olin aikonut.
Don Essex

Petri

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5344
Vs: Kuka tietää kerääjäkasvit
kesäperunan jäljiltä kerääjäkasvin kylvö, lajeina ollut ainakin raiheiniä sekä sinappia. Perunapellossa sitä siepattavaa riittääkin ja aikaa heinäkuulta saakka. Muutenhan pelto olisi todella arka eroosiolle. Tällä samalla haetaan humusta ja hieman juuria hillitsemään kevään pölymyrskyjä, jotka lähtöisin perunapelloilta.
Joo, katsotaan vielä aiempi terminologia ja sitten mitä tukioppaissa tulee lukemaan.

Varsinaisista kerääjäkasveista, sadonkorjuun jälkeen korjattavista...

Muutaman vuoden takaa Lepaan puutarhanäyttelyssä kävi juttusilla varhaisperunan viljelijä jostain Varsinais-Suomen saaristosta. Sanoi aina sadonkorjuun jälkeen voimaperäisesti kuohkeuttavansa peltoa eli muokkaavansa syvään loppukesällä. Kuitenkin moitti, että pitkän päälle häneltä on rakenne heikentynyt pelloilla merkittävästi. Koetin varovasti tarjota noita kerääjäkasveja, sellainen tuntuma jäi, ettei mennyt läpi...

Sitten taas tuttu varhaiskaalin viljelijä Etelä-Savosta, joka on kohta kaksikymmentä vuotta ottanut yhdeltä lohkolta varhaiskaalisadon, korjuun jälkeen pari äestystä ja raiheinä loppukesäksi. Näyttää toimivan, kasvukunto ei ole havaittavasti heikentynyt!

Petri