tuntuu vaan typerältä kylvää jotain ns.kerääjäkasvia ensin viljan alle ja sitten jos haluaa laittaa vln, niin kylvä seuraavana keväänä uudelleen pelkkä vln kasvusto. Äkkiseltään tuntuu aika turhalta hommalta kylvää esim. Yhden kesän vln.
Jos menis kerääjästä vln:in suoraan ilman välikylvöjä, niin eihän siinäkään kuitenkaan tulisi päällekkäisiä tukia samalle vuodelle, mut maa pysyisi yhtäkyytiä vihriänä. Ymmärtääkseni tämä tässä kerääjäkasvi hommassa ideana. Mut eihän se tietenkään käy ku jussi saisi tuen tekemättä mitn kylvöjä. Kuitenkin nurmi melko erinäköistä esim. Juhannuksen aikaan, jos vertailee keväällä kylvettyä ja edellisen vuoden suojaviljasta lähtenyttä.

Pitää kylvää se vln kerääjäkasviksi ja jättää tuki hakematta. Tulee varmaan halvemmaksi. Itse tulen tekemään näin. Kerääjäkasvipalkkiota haetaan vain niille lohkoille, joille kylvetään jotain seuraavana keväänä. Näin se on tarkoitettu toimittavaksi. Viljelijähän voisi tienata rahaa, jos saisi toimia järkevästi.

Ja kylvöikkuna onkin sangen piiiitkä, aina elokuun puoliväliin asti?

20
§
Peltoluonnon monimuotoisuus
Kerääjäkasvi on kylvettävä viimeistään 15 päivänä elokuuta. Kerääjäkasvilla tarkoitetaan
kasvustoa, joka käyttää varsinaisen viljelykasvin jälkeen maahan jääviä ja viljelykasvin tähteistä
tai maasta vapautuvia ravinteita ja suojaa maata lisäämällä kasvipeitteisyyttä viljelykasvin
sadonkorjuun jälkeen. Kerääjäkasvi voi olla italian raiheinä, muu heinä- tai nurmikasvi, apila tai
näiden seos. Kasvustoa on oltava kauttaaltaan koko kasvulohkolla.
Kerääjäkasvin avulla ei saa perustaa monivuotista nurmea.
Kerääjäkasvia on viljeltävä joko samanaikaisesti viljelykasvin kanssa tai se on kylvettävä viljelykasvin
sadonkorjuun jälkeen. Kerääjäkasvi voidaan kylvää viljelykasvin aluskasviksi kylvön yhteydessä tai viimeistään viljan orasvaiheessa. Kerääjäkasvi voidaan kylvää myös viljelykasvin korjuun jälkeen tai hieman ennen korjuuta

Ja kylvöikkuna onkin sangen piiiitkä, aina elokuun puoliväliin asti?

20
§
Peltoluonnon monimuotoisuus
Kerääjäkasvi on kylvettävä viimeistään 15 päivänä elokuuta. Kerääjäkasvilla tarkoitetaan
kasvustoa, joka käyttää varsinaisen viljelykasvin jälkeen maahan jääviä ja viljelykasvin tähteistä
tai maasta vapautuvia ravinteita ja suojaa maata lisäämällä kasvipeitteisyyttä viljelykasvin
sadonkorjuun jälkeen. Kerääjäkasvi voi olla italian raiheinä, muu heinä- tai nurmikasvi, apila tai
näiden seos. Kasvustoa on oltava kauttaaltaan koko kasvulohkolla.
Kerääjäkasvin avulla ei saa perustaa monivuotista nurmea.
Kerääjäkasvia on viljeltävä joko samanaikaisesti viljelykasvin kanssa tai se on kylvettävä viljelykasvin
sadonkorjuun jälkeen. Kerääjäkasvi voidaan kylvää viljelykasvin aluskasviksi kylvön yhteydessä tai viimeistään viljan orasvaiheessa. Kerääjäkasvi voidaan kylvää myös viljelykasvin korjuun jälkeen tai hieman ennen korjuuta

Ja toimenpiteellä tarkotetaan nimenomaan kasvustoa...

Ja kylvöikkuna onkin sangen piiiitkä, aina elokuun puoliväliin asti?

Saattaa olla liian helppoa tienaamista, varmasti sovellusohjeet tulevat tarkemmin siinä vaiheessa kun siemenet on hankittu ja nimet paperissa.

Tehoplus-hankkeessa saatiin aluskasvina parempi hyöty kuin puinnin jälkeen kylvetyllä, jos huomioon otetaan typensidonta.

http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/93981/TEHO_Plus_Viherlannoitusopas_2013.pdf?sequence=2

Hiukan häiritsi raportissa tehdyt lukuisat oletukset kerääjäkasveista, että "tutkimustietoa ei vielä ole, mutta voidaan olettaa, että maan rakenne paranee [samalla tavalla varmaankin kuin toisissa olosuhteissa ja toisenlaisella viljelykierrolla tehdyissä monivuotisissa viherlannoituksissa] "  Sadonlisät oli oletettu 5% tuosta vaan vuodesta riippumatta, sekä viherkeruuun lannoituksen arvo kiloissa. Jos projektiryhmä takaisi rahallisesti tuotot, niin miettisivät enemmän tosissaan. Muutenhan voi heitellä mitä vaan oletetuista tuotoista. Jos ei tule, niin SEVO.
Kerääjäkasvien siemenbusineksen vetäjät ja typpiymppijobbarit ovat kylläkin ryhmä, joka tällä tienaa.

-SS-

"Kylvettävä viimeistään viljan orasvaiheessa". "Voi kylvää sadonkorjuun jälkeen tai hieman ennen sitä". Aika sekavaa. Sadonkorjuun jälkeen kylvettävän aluskasvin pitää olla todettavissa tasaisesti koko lohkolla. Muokata saa lokakuun 1. Mielenkiintoista valvonnan suhteen kun itämiseenkin saa varata jonkun verran aikaa varsinkin jos on kuivat säät...

Kertokaahan tyhmälle

16 §
Ympäristösitoumuksen lohkokohtaiset toimenpiteet
7)
peltoluonnon monimuotoisuus;
a)
viherlannoitusnurmet;
b)
kerääjäkasvit;
c)
monimuotoisuuspellot;
d)
saneerauskasvit;

ja sitten

27
§
Peltoluonnon monimuotoisuus

Monimuotoisuuspeltoja voi olla enintään 15 prosenttia maatilan korvaus kelpoisesta alasta.
Monimuotoisuuspeltoja ja 24§:ssä tarkoitettuja luonnonhoitopeltonurmia voi olla yhteensä enintään 20
prosenttia maatilan korvauskelpoisesta peltoalasta kohdentamisalueella II ja enintään 15 prosenttia muulla alueella.

Eli siis kerääjäkasveja saa huiskia vain 15% alasta?

Kertokaahan tyhmälle

16 §
Ympäristösitoumuksen lohkokohtaiset toimenpiteet
7)
peltoluonnon monimuotoisuus;
a)
viherlannoitusnurmet;
b)
kerääjäkasvit;
c)
monimuotoisuuspellot;
d)
saneerauskasvit;

ja sitten

27
§
Peltoluonnon monimuotoisuus

Monimuotoisuuspeltoja voi olla enintään 15 prosenttia maatilan korvaus kelpoisesta alasta.
Monimuotoisuuspeltoja ja 24§:ssä tarkoitettuja luonnonhoitopeltonurmia voi olla yhteensä enintään 20
prosenttia maatilan korvauskelpoisesta peltoalasta kohdentamisalueella II ja enintään 15 prosenttia muulla alueella.

Eli siis kerääjäkasveja saa huiskia vain 15% alasta?

Ei vaan rajoitus koskee vain 7c eikä koko 7 pykälää

-SS-

Miksi ei esim. monimuotoisuuspellot kiinnosta porukkaa? Kerääjäkasveista jauhettu melkiste 30 sivua? Voisko muistakin toimenpiteistä jauhaa nämä samat 30 sivua?

Mitäs jos jättäis rikat ruiskuttamatta, silloin sitä alus/kerääjäkasvia tulisi peltoon ihan ilmaiseksi, ja sänki olis kunnolla vihreää heti puinnin jälkeen, hallinto vois sitten maksaa korvauksen alentuneen satotason perusteella.

Miksi ei esim. monimuotoisuuspellot kiinnosta porukkaa?

Ne on niitä samoja vanhoja maisema ja riistapeltoja, ei niistä oikein saa mitään uutta jauhettavaa enää irti. Paitsi ehkä tämän:

"Ravinteiden tasapainoinen käyttö -toimenpiteestä ei makseta korvausta kesannoille eikä pysyville nurmille. Korvausta ei makseta myöskään suojavyöhykkeille, luonnonhoitopeltonurmille, viherlannoitusnurmille, monimuotoisuuspelloille eikä kurki-, hanhi- ja joutsenpelloille.

Peltojen talviaikaisesta kasvipeitteisyydestä ei makseta lohkoille [...] joille on ilmoitettu ympäristösitoumukseen sisältyvä suojavyöhyke, monivuotinen ympäristönurmi, luonnonhoitopeltonurmi, viherlannoitusnurmi, monimuotoisuuspelto tai katteen käyttö puutarhakasveilla ja siemenperunalla;"

Lisäksi monimuotoisuuspellolla ei tässä uudessa systeemissä saa käyttää kasvinsuojeluaineita "kylvön jälkeen" - mikä tarkoittanee että riista-monimuotoisuuspellon saa perustaa tekniikalla normaali kylvömuokkaus toukokuussa -> odottelua -> glyfosaatti viikko ennen juhannusta -> odottelua -> öljyretikkaa ja naurista mahdollisimman vähän maan pintaa rikkoen juhannuksen jälkeen.

Kyllä minä jonkin vanhan metsäniitun (ne on hyvin monimuotoisia kuvioita jo valmiiksi) aion laittaa sitten kesäkuussa riistapelloksi.

Miksi ei esim. monimuotoisuuspellot kiinnosta porukkaa? Kerääjäkasveista jauhettu melkiste 30 sivua? Voisko muistakin toimenpiteistä jauhaa nämä samat 30 sivua?

Mitäs jos jättäis rikat ruiskuttamatta, silloin sitä alus/kerääjäkasvia tulisi peltoon ihan ilmaiseksi, ja sänki olis kunnolla vihreää heti puinnin jälkeen, hallinto vois sitten maksaa korvauksen alentuneen satotason perusteella.

- monimuotoisuuspellon kokonaispinta-alan rajoitus
- monimuotoisuuspelto ja viherlannoitus eivät saa perusosaa eli sitä ravinteen tasap. käyttöä
- monimuotoisuuspelto on kylvettävä, itsestään syntynyt heinikko ei liene kelvollinen
- tukitaso ei juurikaan poikkea kerääjäkasveista, siten että 2 ha kerääjää vastaa 1 ha monimuotoisuuspeltoa
- kerääjäkasvi on normaalina satovuonna, mitä monimuotoisuus - ja saneerauspellot eivät ole.

- jos ajatellaan, että ottaako 100 ha alalle 20 ha x 300 EUR (monimuotoisuus max) vain 100 ha x 154 EUR (kerääjäkasvit) niin eihän   taida olla verrannollinen ollenkaan.

siksihän tästä keskustellaan, koska tuo kerääjäkasvit tuntuu olevan tukiautomaatti, muilla on aina jokin vastapainotus, esim. juuri sadottomuus-vuosi tai jokin muu tuki putoaa pois.

-SS-

siksihän tästä keskustellaan, koska tuo kerääjäkasvit tuntuu olevan tukiautomaatti, muilla on aina jokin vastapainotus, esim. juuri sadottomuus-vuosi tai jokin muu tuki putoaa pois.

Mutta miten on, onkohan nyt mahtanut hallinnolta unohtua yhdistelmän monimuotoisuuspelto + kerääjäkasvi rajoittaminen pois vaihtoehdoista? Siis saako samalle lohkolle valita yhtä aikaa kaksi monimuotoisuus -toimenpidettä?

Järkeähän siinä ei tietenkään olisi (paitsi se 400 eur/ha) mutta noin mielenkiinnosta: onkohan tuo mahdollista?

Hmm... ja saako nurmeen kylvää kerääjäkasvin? 

...siis tietenkin sinä vuonna kun sen nurmen aikoo lopettaa... 

- jos ajatellaan, että ottaako 100 ha alalle 20 ha x 300 EUR (monimuotoisuus max) vain 100 ha x 154 EUR (kerääjäkasvit) niin eihän   taida olla verrannollinen ollenkaan.

Ei kai sitä noin pidä verrata, nuo kun eivät ole toisiaan poissulkevia valintoja (paitsi ehkä ja luultavasti samalla lohkolla). Monimuotoisuuspeltoa voi tuolla 100 ha esimerkkitilalla olla se 20 ha, ja lopuilla 80 ha sitten kerääjäkasvit (20ha x 300 EUR/ha + 80ha x 100 EUR/ha). Esim. viherryttämisen kolmantena kasvina niillä niukkatuottoisilla ja myöhään kuivuvilla lohkoilla jokin monimuotoisuusjuttu voi olla ihan passeli valinta.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 15.01.15 - klo:12:04

- jos ajatellaan, että ottaako 100 ha alalle 20 ha x 300 EUR (monimuotoisuus max) vain 100 ha x 154 EUR (kerääjäkasvit) niin eihän   taida olla verrannollinen ollenkaan.

Ei kai sitä noin pidä verrata, nuo kun eivät ole toisiaan poissulkevia valintoja (paitsi ehkä ja luultavasti samalla lohkolla). Monimuotoisuuspeltoa voi tuolla 100 ha esimerkkitilalla olla se 20 ha, ja lopuilla 80 ha sitten kerääjäkasvit (20ha x 300 EUR/ha + 80ha x 100 EUR/ha). Esim. viherryttämisen kolmantena kasvina niillä niukkatuottoisilla ja myöhään kuivuvilla lohkoilla jokin monimuotoisuusjuttu voi olla ihan passeli valinta.

Mutta taasen viherryttämisen ekologinen ala lienee ulkopuolella noiden ymp korvausten maksatuksen jo muutenkin. Totta on, että tukimaksimointi on se 20% monimuotoisuus ym. LHP + loput satokasvin oheen kerääjälle, mutta 20% alan satokasvin poisjättö on arvioitava erikseen kuluna tai tulon puuttumisena. Esim. rypsi, valkuais tai ruistuki ovat lähemmäs 100 euroa jo nekin. Eli kerääjä esim + valkuais/rypsi on jo 254 verrattuna monimuotoisuuspellon 300 euroon ? Ja sato kaupan päälle. Eli heikkotuottoinen näennäisviljelty syyruis + kerääjä + talviaikainen kasvipeitteisyys olisi
110 + 68 + 217 + 54 + 100 + 70 + 56 = lähes 700 + sato jos on maksimikasvipeitteisyys ja kerääjäkasvi
Monimuotoisuuspelto 110 + 68 + 217 + 300  + 56 , näillä näkyminen ei saane sitä 54 perusosaa, mutta kasvipeitteisyyden saisi ? Siltikin  vain vajaat 50 enempi kuin rukiilla kerääjäkasvin kanssa. Syysrypsit ja tämmöiset lähestyvät, mutta joutuu panostamaan enemmän kuin rukiiseen.  Rukiin hinnan romahdus on tässä yhtälössä se arveluttavin piirre, mutta rukiiseen on sitouduttava avain vuodeksi kerrallaan.

Maksimitukituoton saa ison alan suojavyöhykenurmista, mutta satoakaan ei tule, ja valinta lienee lukittu sitoumuskauden loppuun.
LHP ja monimuotoisuus, kuitenkin vain vähäinen ala ja eri viljelytekniikaa kuin lopuilla, siksi 100% vilja-alaan tottunut todennäköisimmin panostaa ekologisen alan sänkikesantoon, lopulla alalla tuotantotukikasveja, kerääjillä höystettynä. Ainoa investointi on silloin piensiemenkylvölaite.

Edit: ja suojavyöhyke voittanee tukitasossa muut heinäpellot. Hyvin monella valtaojaa/pohjavesialuetta löytynee valmiiksi, ja saahan sitä ojaa tosiaan kaivetuksi lisää.

-SS-

SS: kai siitä sadon tuottamisesta kulujakin tulee, ettei sitä sadon arvoa siihen vaan plussaksi voi laskea?