ei niistä kuulukka tulla muuta hyötyy ku satasen tai joku määrä TUKEE nolla kuluilla voiko olla helpompaa aikanen ohra ja ruis siihe se palkkio heti nurin KYNTÄMÄLLÄ ja ruista perään naurattaa jo etukäteen jos mahdollista vääntäkää tästä kättä kolme sivua mää lähen lykkään lunta

ei niistä kuulukka tulla muuta hyötyy ku satasen tai joku määrä TUKEE nolla kuluilla voiko olla helpompaa aikanen ohra ja ruis siihe se palkkio heti nurin KYNTÄMÄLLÄ ja ruista perään naurattaa jo etukäteen jos mahdollista vääntäkää tästä kättä kolme sivua mää lähen lykkään lunta

Syysvilja ei kelpaa kerääjäksi/aluskasviksi. Mutta vedät herne/härkäpapu soosin ja siihen aluskasvin. Sitten ajat sen murskalla peltoon. nostat vajaa 200€/aluskasvi ja valkuaiskasvi palkkiota. Syntyy samalla humusta ja saa mahkut siihen 8 tonnariin!

Lainaus käyttäjältä: maataistelija - 09.01.15 - klo:17:22

Jep, ja nytkun ilmeisesti se lannan vastaanottotuki tipahtaa siihen 40, loppuu meillä se homma. Mitä nuo tuet nyt on ollet 5-6 vuotta, on ajettu tuosta jonkun matkan päästä isolta sikatilalta lietettä semmonen +/- 1000m3 vuodessa meidän viljapelloille, sillä 65 se juuri ja juuri kannatti. Nyt tuolla 40:llä ei mitenkään. Heillä on omat suurin osa korkeassa luokassa fosforista, lähialueet muutenkin jo tukossa. Mutta kun se on pakko laskea niinpäin että siitä hyötyä on, ei ole mitään tolkkua tällä kannattavuudella minun alkaa siitä maksaa, että lantaa vastaan ottaisi.

Tämä paukkui taas pahasti ohi aiheen.. 

Kerääjäkasvista sama homma, on sen kokonaisuudessa jäätävä plussalle, ei sitä muutoin tule otettua. Suurin järjettömyss tuo, että ensin sitoutetaan, nimet paperiin ja sitten katsotaan paljonko voidaan maksaa. Jos summa ei ole etukäteen selvä, jos sopimus sitoo vain viljelijää eikä hallintoa, voi hallinto olla aivan takuuvarma että minä en ainakaan sitoudu mihinkään.

Tuo sijoitustuen tippuminen on kyllä huono juttu. Tuskin urakoitsijat ovat omia taksojaan valmiita korjaamaan alaspäin. Yksi konsti tuohon kyllä on ja olen aika paljon sitä mieltäkin, että joku taho on ollut vaikuttamassa tämän pykälän valmistukseen ja osannut lobata taas kunnolla. Nimittäin tuo orgaanisen lannoitteen kierrätys vai mikä se nyt oli nimeltään. Eli isolle kotieläinyksikölle separaattori jolla kiinteä tavara, jossa enemmän fosforia luovutukseen ja kauemmaksi ja litkut lähemmäksi.
Luulisi separaattoreiden hinnan vähintään tuplaantuvan tämän pykälän mahdollisesti voimaantullessa.. 

Eikös tuossa sitoutumisessa ole se, että eihän niitä toimenpiteitä ole pakko toteuttaa, vaikka olisi niitä valinnut rahaa vain ei silloin tipu kuin tuo mahdollinen 54€/ha. Se on sitten eri asia lämmittääkö tuo määrä. Velvoitteita tulee kuitenkin pelkän ympäristösitoumuksenkin mukana ilman lisätoimia.

Omasta mielestä pienillä pinta-aloilla ei ymppi sitoumusta välttämättä kannata tehdä, mutta isoilla pinta-aloilla kun kerroin on suuri niin pakosta tuota joutuu miettimään.. 

Jos orgaaninen lannoitus-juttu olisi maitotilojen unelma, sen saaminen ei olisi rajoitettu vastaanotetulle lannalle. Separaattoria olin ajatellut, jotta voisin vaihteeksi kauempana olevat omat pellot kyllästää fosforilla. Mutta silloin jäisi niiltä pelloilta saamatta niin sijoitustuki kuin orgaanisen lannoittamisen tuki ja joutuisin käyttämään siellä enemmän salpietaria. Separoidulle lannalle löytyisi tietenkin vastaanottajia viljatiloilta, mutta ei niin paljoa että siitä varsinaisesti maksaisivat. Levityksen kyllä ja heikkona hetkenä joku voisi suostua osallistumaan separoinnin kuluihin, mutta minulle taas jäisi kustannukseksi pussifosforin osto.

Eli ei muuta kuin kakkarekka käyttöön ja tekemään lisää kavereita sen yksityistien varrella asuvista.

Jos olisi mahdollista tehdä yhteistyötä lantakuvioissa ja pitemmällä aikavälillä sopia kuvioista olisin valmis osallistumaan kulupuoleenkin esim.laitekuvioissa.
Kyllä humuspuoli alkaa ehtymään karkeimmilla mailla, jos viljely yksipuolista.(esim.vilja lumi vilja kierto) kerääjäkasvilla varmaan todella hidasta saada aikaan humusta verraten kunnon nurmikiertoon, jossa vielä mukana orgaanisia lannoitteita. Jos vielä viljelyssä sellaisia kasveja, että tarvii rajua muokkausta, niin humus häviää nopeammin. (Näkyvissä viljelyn yksipuolistuminen)
 Tukena kiinnostava toi kerääjäkasvi homma, mut mitkä ovat todelliset hyödyt tosiaan, jos jo syksyllä tempaisee sen nurin.
2 vuoden vln:lla on kyllä ollut näkyviä hyötyjä maanrakenteeseen karkeilla hietamailla. Orgaaninen lanta olisi hyvä lisä vielä nurmi,viljakiertoon.

Niin no sitähän mä yritin just tarkoitta, että lobbarit olleet liikkeellä. Ajatushan tuossa on just se että kotieläintila jolla ongelmia hävittää paskansa separoi lietteen ja luovuttaa sen kiinteän viljatilalle. Kotieläintila saa nesteen sijoituksesta omille pelloille sen 40€/ha ja vastaanottaja saa saman kuivantavaran vastaanotosta.. Ja separaattoreiden hinnat ovat kohta pilvissä..

Jos olisi mahdollista tehdä yhteistyötä lantakuvioissa ja pitemmällä aikavälillä sopia kuvioista olisin valmis osallistumaan kulupuoleenkin esim.laitekuvioissa.
Kyllä humuspuoli alkaa ehtymään karkeimmilla mailla, jos viljely yksipuolista.(esim.vilja lumi vilja kierto) kerääjäkasvilla varmaan todella hidasta saada aikaan humusta verraten kunnon nurmikiertoon, jossa vielä mukana orgaanisia lannoitteita. Jos vielä viljelyssä sellaisia kasveja, että tarvii rajua muokkausta, niin humus häviää nopeammin. (Näkyvissä viljelyn yksipuolistuminen)
 Tukena kiinnostava toi kerääjäkasvi homma, mut mitkä ovat todelliset hyödyt tosiaan, jos jo syksyllä tempaisee sen nurin.
2 vuoden vln:lla on kyllä ollut näkyviä hyötyjä maanrakenteeseen karkeilla hietamailla. Orgaaninen lanta olisi hyvä lisä vielä nurmi,viljakiertoon.

Juuri näytin julkaisun, jossa tämä luomun orgaaninen lannoitus ja viherlannoitus ja hoitonurmetus ei tuonut maahan todennetavasti hiilivaroja yhtään sen enempää kuin viljakiertokaan. Aika hyvä arvio oli se, että mitä isompi tonnimäärä kuiva-ainetta maan pinnalla, sitä isompi juurakkomäärä maan alla. Jokin maahan läpinäkyvä aikainen otra joo satotaso 3 tonnia ja vaaksanmittainen heinänrihma siellä hienon heleänvihreänä, mikä onkaan kerääjäkasvin + satokasvin humusmassa silloin hehtaarille, varsinkin jos oljetkin kootaan pois ?  2000 kg ? Sitten jos on jokin kasitonnari puinnissa, oljissa ja juurakossa, 5 tonnia hehtaarille ?

Kerääjäkasvin luontaiset kaksi roolia ovat selvästi joko tukipoliittinen ja opportunistinen kyykkyhyppy, tai sitten oikea typenkerääjä ja ravinneloukku ammattitaitoisessa luomuviljelyssä, vieläpä lähellä karjaprosesseja. Jotenkin kerääjäkasvin hyötyjen korostaminen vilja-lumi-vilja-perinteen lisänä ovat ihme huminaa jossakin idealistisessa haavemaailmassa, että niikö luomun ja Prosaro-delaaro-kemikaali-alkemian kummatkin edut, ja satanen päälle ilman mitään händikäppiä  ?

-SS-

No tähän lanta hommaan pitäisi saada joku yhteistyö kuvio aikaan. Eihän kaikkea separoitua kiintoainesta tarvii luovuttaa. Alkaa olla vain karjatilalle kallista lystiä hommata multainvaunut, separaattorit ja kuivalanta kärrit. Kun sen 40 voi sitten saada jompaan kumpaan ja muutakin pitäisi tehdä kun lantaa ajaa.

No tähän lanta hommaan pitäisi saada joku yhteistyö kuvio aikaan. Eihän kaikkea separoitua kiintoainesta tarvii luovuttaa. Alkaa olla vain karjatilalle kallista lystiä hommata multainvaunut, separaattorit ja kuivalanta kärrit. Kun sen 40 voi sitten saada jompaan kumpaan ja muutakin pitäisi tehdä kun lantaa ajaa.

Itse epäilen, olisiko edes  riittävä palkkio ympäristökorvaukseen siirtymisestä se perustoimenpide, joka johtaa juuri niihin kommervenkkeihin lannan kanssa, kun ilman sitä 54 euroa voi lannat levittää vapaammin, juuri fosforin osalta. 50 - 60 kg tuntuu aika paljon vapaammalta kuin 0 kg

Onko kuitenkin kotielänkorvauksissa niin rahakkaita lisätukia, ettei voi jäädä ympäristökorvausjärjestelmän ulkopuolelle ?

-SS-

No tähän lanta hommaan pitäisi saada joku yhteistyö kuvio aikaan. Eihän kaikkea separoitua kiintoainesta tarvii luovuttaa. Alkaa olla vain karjatilalle kallista lystiä hommata multainvaunut, separaattorit ja kuivalanta kärrit. Kun sen 40 voi sitten saada jompaan kumpaan ja muutakin pitäisi tehdä kun lantaa ajaa.

Sulla on se ongelma et sun mielestä se paska on kultaa, todellisuudessa jätettä josta on vaikea päästä eroon ilman suuria kustannuksia.

Jåå, ja älä sitten ala länkyttää mitään siitä että minäkin käytän. Se on vaan tosiasia että lihan ja maidontuotantoon keskittyneillä alueilla se on todellakin jätettä ja aiheuttaa logistisia sekä työteknisiä ongelmia tiloilla joilla peltoa on liian vähän persreikämäärään nähden. Tiputkin paskoo mutta ei siinä määrin mitä naudat.

Luomukurssilla käyneet eivät varmaankaan epäile ollenkaan kerääjäkasvitoimenpiteen onnistumista. Mutta kuinkahan se "kerääjäkasvi" onkaan ollut luomuviljelynkään peruskivi, sillä tavalla kuin sitä nyt täällä tavan viljelyn puolella markkinoidaan ?

Kun ison tien varrella muutaman kilometrin verran seuraa useammankin luomutilan keskittymän kasvilajivalikoimaa, kymmenen vuoden jänteellä olen havainnut kahdella tilalla yhden ruislohkon, ja yhdellä suojaohralohkon, ja pari avokesantoakin kyllä. Eli jos 1/5 maksimissaan on tähän kerääjäkasvitoimenpiteeseen soveltuvaa viljelyä, muutenhan se viljely on karjanrehun tuottamista nurmipalleroihin ja mahdollisesti jotakin virnaa ja sinimailasta. Niikö kerääjäkasvi on se pääkasvi melkeen ollut valmiiksi. Nyt sitten ajatellaan, että kohdentamisalueella laajat viljanviljelyaukeat puhkeavat vihertämään ihanasti, raha tule ja humusta kertyy niin, että juurikasmissien jankosta noin vaan tulee mustanmullan kultakaivos.

Juu juu. Toimenpiteen tulisi tavanomaisessa viljelyssä olla mahdollinen näennäisviljelyn periaatteella, eli pitää riittää että suorittaa kommervenkit mekaanisesti, onnistuu tahi ei. Muuten toimenpide epäonnistuessaan lyö korvalle, jos valvotaan vaikkapa kerääjäkasvin massaa tai peittävyysprosenttia.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 10.01.15 - klo:14:32

No tähän lanta hommaan pitäisi saada joku yhteistyö kuvio aikaan. Eihän kaikkea separoitua kiintoainesta tarvii luovuttaa. Alkaa olla vain karjatilalle kallista lystiä hommata multainvaunut, separaattorit ja kuivalanta kärrit. Kun sen 40 voi sitten saada jompaan kumpaan ja muutakin pitäisi tehdä kun lantaa ajaa.

Sulla on se ongelma et sun mielestä se paska on kultaa, todellisuudessa jätettä josta on vaikea päästä eroon ilman suuria kustannuksia.

Jåå, ja älä sitten ala länkyttää mitään siitä että minäkin käytän. Se on vaan tosiasia että lihan ja maidontuotantoon keskittyneillä alueilla se on todellakin jätettä ja aiheuttaa logistisia sekä työteknisiä ongelmia tiloilla joilla peltoa on liian vähän persreikämäärään nähden. Tiputkin paskoo mutta ei siinä määrin mitä naudat.

kyllä noita lietealtaita voi pitää ravinnevarastoina, eikä minään ongelmajätteen varastointipaikkoina.

Lainaus käyttäjältä: Tupajumi - 10.01.15 - klo:11:34

Onko noista kerääjäkasveista edes mitään hyötyä?
Onko niiden väitetyistä  hyödyistä olemassa mitään tieteellistä näyttöä, vai perustuvatko ne pelkästään olettamuksiin, mutu-tuntumaan tai kokemusperäiseen tietoon.  Tai teoreettisiin olettamuksiin, joita ei ole todistettu empiirisesti?

Ukrainassa on  kuuluisia mustan mullan alueita, joissa multakerroksen paksuus voi olla jopa 120 cm. Niitä ei ole ihmistoimin aikaansaatu, ja ei jotenkin tuntuis, että millään kerääjäkasvitempuilla ei saada aikaan yhtään humusta lisää, ja onko niistä apua edes ravinteiden pidättämisessäkään, varsinkin jos keräääjäkasvipelto muokataan lokakun alun jälkeen, ja sattuu oikein sateinen loppusyksy tai alkutalvi.

On jos kylvät aikaisen ohran aikaisin ja puit sen aikaisin! Ehtii kerääjäkasvi tehdä tehtävänsä ja apila sitoa lisää typpeä. Mitä myöhemmin sadonkorjuu tapahtuu, niin sitä pienempi hyöty. Varsinkin jos pelto muokataan syksyllä, niin kuin täällä c alueella on mahdolista.

Juu epäilen, että vahvasti 170 N kg:lla lannoitettu Trappe tai Amaretto - kevätvehnä, kassakuitin levyisine sinivihreine lehtineen kasvukauden aikana, lokakuun alkuun puituna, paljon mitään kerääjäkasvia elossa pitää siellä pahnasilpun alla. Uskon minäkin täysin, että heinäkuulla valmistuva Tammi-ohra; jopa toivottavasti hieman harvaksi jäänyt, kovin hyvin antaa monimuotoisuuden siellä juuressa kukkia.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 10.01.15 - klo:11:53

Lainaus käyttäjältä: Tupajumi - 10.01.15 - klo:11:34

Onko noista kerääjäkasveista edes mitään hyötyä?
Onko niiden väitetyistä  hyödyistä olemassa mitään tieteellistä näyttöä, vai perustuvatko ne pelkästään olettamuksiin, mutu-tuntumaan tai kokemusperäiseen tietoon.  Tai teoreettisiin olettamuksiin, joita ei ole todistettu empiirisesti?

Ukrainassa on  kuuluisia mustan mullan alueita, joissa multakerroksen paksuus voi olla jopa 120 cm. Niitä ei ole ihmistoimin aikaansaatu, ja ei jotenkin tuntuis, että millään kerääjäkasvitempuilla ei saada aikaan yhtään humusta lisää, ja onko niistä apua edes ravinteiden pidättämisessäkään, varsinkin jos keräääjäkasvipelto muokataan lokakun alun jälkeen, ja sattuu oikein sateinen loppusyksy tai alkutalvi.

On jos kylvät aikaisen ohran aikaisin ja puit sen aikaisin! Ehtii kerääjäkasvi tehdä tehtävänsä ja apila sitoa lisää typpeä. Mitä myöhemmin sadonkorjuu tapahtuu, niin sitä pienempi hyöty. Varsinkin jos pelto muokataan syksyllä, niin kuin täällä c alueella on mahdolista.

Juu epäilen, että vahvasti 170 N kg:lla lannoitettu Trappe tai Amaretto - kevätvehnä, kassakuitin levyisine sinivihreine lehtineen kasvukauden aikana, lokakuun alkuun puituna, paljon mitään kerääjäkasvia elossa pitää siellä pahnasilpun alla. Uskon minäkin täysin, että heinäkuulla valmistuva Tammi-ohra; jopa toivottavasti hieman harvaksi jäänyt, kovin hyvin antaa monimuotoisuuden siellä juuressa kukkia.

-SS-

 

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 10.01.15 - klo:14:32

No tähän lanta hommaan pitäisi saada joku yhteistyö kuvio aikaan. Eihän kaikkea separoitua kiintoainesta tarvii luovuttaa. Alkaa olla vain karjatilalle kallista lystiä hommata multainvaunut, separaattorit ja kuivalanta kärrit. Kun sen 40 voi sitten saada jompaan kumpaan ja muutakin pitäisi tehdä kun lantaa ajaa.

Itse epäilen, olisiko edes  riittävä palkkio ympäristökorvaukseen siirtymisestä se perustoimenpide, joka johtaa juuri niihin kommervenkkeihin lannan kanssa, kun ilman sitä 54 euroa voi lannat levittää vapaammin, juuri fosforin osalta. 50 - 60 kg tuntuu aika paljon vapaammalta kuin 0 kg

Onko kuitenkin kotielänkorvauksissa niin rahakkaita lisätukia, ettei voi jäädä ympäristökorvausjärjestelmän ulkopuolelle ?

-SS-

Ypistä lähti kotieläintilan korotukset pois, että äkkiä sanoisin ettei ole! Mitähän Nitraattidirektiivi sanoo paskan levityksestä? Saakoha nvetää 100 tonnia hehtaarille?

Luomukurssilla käyneet eivät varmaankaan epäile ollenkaan kerääjäkasvitoimenpiteen onnistumista. Mutta kuinkahan se "kerääjäkasvi" onkaan ollut luomuviljelynkään peruskivi, sillä tavalla kuin sitä nyt täällä tavan viljelyn puolella markkinoidaan ?

Kun ison tien varrella muutaman kilometrin verran seuraa useammankin luomutilan keskittymän kasvilajivalikoimaa, kymmenen vuoden jänteellä olen havainnut kahdella tilalla yhden ruislohkon, ja yhdellä suojaohralohkon, ja pari avokesantoakin kyllä. Eli jos 1/5 maksimissaan on tähän kerääjäkasvitoimenpiteeseen soveltuvaa viljelyä, muutenhan se viljely on karjanrehun tuottamista nurmipalleroihin ja mahdollisesti jotakin virnaa ja sinimailasta. Niikö kerääjäkasvi on se pääkasvi melkeen ollut valmiiksi. Nyt sitten ajatellaan, että kohdentamisalueella laajat viljanviljelyaukeat puhkeavat vihertämään ihanasti, raha tule ja humusta kertyy niin, että juurikasmissien jankosta noin vaan tulee mustanmullan kultakaivos.

Juu juu. Toimenpiteen tulisi tavanomaisessa viljelyssä olla mahdollinen näennäisviljelyn periaatteella, eli pitää riittää että suorittaa kommervenkit mekaanisesti, onnistuu tahi ei. Muuten toimenpide epäonnistuessaan lyö korvalle, jos valvotaan vaikkapa kerääjäkasvin massaa tai peittävyysprosenttia.

-SS-

Epäilen! Vaikka olenkin luomukurssilla käynyt ja pellot on Luomussa!

Luomussa 30% pitää olla myyntikasvia ja viljelykasveista puolet on oltava "lattaavia maan ravinnetasapainoa parantavia! kasveja" 5 vuoden viljely kierrossa. Eli vilja, vilja, apilanurmi, apilanurmi, apilanurmi vilja!