Jos työleveys on 3,5m niin ei lennä kuin 1,25m sivulle, eli siihen kaatuu koko huiskan mahdollisuudet sitten..vai? . Itsellä on ollut tollainen peli lainassa ja rypsin siemen lensi varmaan n 7-8m puolellensa, eli n 15m työleveydelle. Heinät ovat tietysti kevyempiä, mutta olisko työleveys todella noin huono?. Ruiskupuomi on mun mielestä liian hento tollaisten kiinnittämiseen, ainakin kasi ruiskussa. ruiskun yläosaan vois kyllä kiinnittää sellasen apupuomin, jonka saa käsin nippuun.

Lainaus käyttäjältä: Joozeppi - 02.01.15 - klo:21:00

jotain tommosta itekin ajattelin. mitäs jos ne sähkötoimiset tulis ruiskunpuomeihin kiinni molempiin siipiin. siemenet lentäs heti ruiskutuksen perään traktorin kahta puolen. kelinkin on oltava melko tyven ku kerta ruiskutellaan. ku on 21 m ruutta ja urat ni ei viittis väleihin ajella.

minkä kanssa heinänsiemenet sais lentämään viskalla pitkälle? ja mikä siemen ylipäätään lentää parhaiten? ku en ihan noita heinämiehiä oo ollu 

Pari kaveria testaili tota piensiemenviskan levitystasaisuutta. Juttelivat, että 3,5 metriä oli työleveys raiheinällä.

Niin,johan maalaisjärkikin sanoo ettei tollanen ajatuksen painoinen siemen millään viskalla lennä kuin muutaman metrin, jo pelkkä ilmanvastus torppaa sen leviämisen pidemmälle. Otetaan mallia luonnosta: luonnossakin tuuli ja ilmavirtaukset levittää rikkojen siemenet, eli siltä pohjalta pitäisi hommaa kehittää,eli  vaik lehtipuhaltimista vois rakennella  jonkinlaisen köyhän miehen siemenenlevittäjän, pelle peloton-asenteella siis sellaista kehittämään. Siis puhallusta peliin,  ei viskaamista.

Lainaus käyttäjältä: Husokki - 02.01.15 - klo:21:20

Lainaus käyttäjältä: Joozeppi - 02.01.15 - klo:21:00

jotain tommosta itekin ajattelin. mitäs jos ne sähkötoimiset tulis ruiskunpuomeihin kiinni molempiin siipiin. siemenet lentäs heti ruiskutuksen perään traktorin kahta puolen. kelinkin on oltava melko tyven ku kerta ruiskutellaan. ku on 21 m ruutta ja urat ni ei viittis väleihin ajella.

minkä kanssa heinänsiemenet sais lentämään viskalla pitkälle? ja mikä siemen ylipäätään lentää parhaiten? ku en ihan noita heinämiehiä oo ollu 

Pari kaveria testaili tota piensiemenviskan levitystasaisuutta. Juttelivat, että 3,5 metriä oli työleveys raiheinällä.

Niin,johan maalaisjärkikin sanoo ettei tollanen ajatuksen painoinen siemen millään viskalla lennä kuin muutaman metrin, jo pelkkä ilmanvastus torppaa sen leviämisen pidemmälle. Otetaan mallia luonnosta: luonnossakin tuuli ja ilmavirtaukset levittää rikkojen siemenet, eli siltä pohjalta pitäisi hommaa kehittää,eli  vaik lehtipuhaltimista vois rakennella  jonkinlaisen köyhän miehen siemenenlevittäjän, pelle peloton-asenteella siis sellaista kehittämään. Siis puhallusta peliin,  ei viskaamista.

Miten olisi hiekkapuhalluspistooli, pitäisi vaan olla zetori että saa paineilmaa 

Lainaus käyttäjältä: Tupajumi - 02.01.15 - klo:21:46

Lainaus käyttäjältä: Husokki - 02.01.15 - klo:21:20

Lainaus käyttäjältä: Joozeppi - 02.01.15 - klo:21:00

jotain tommosta itekin ajattelin. mitäs jos ne sähkötoimiset tulis ruiskunpuomeihin kiinni molempiin siipiin. siemenet lentäs heti ruiskutuksen perään traktorin kahta puolen. kelinkin on oltava melko tyven ku kerta ruiskutellaan. ku on 21 m ruutta ja urat ni ei viittis väleihin ajella.

minkä kanssa heinänsiemenet sais lentämään viskalla pitkälle? ja mikä siemen ylipäätään lentää parhaiten? ku en ihan noita heinämiehiä oo ollu 

Pari kaveria testaili tota piensiemenviskan levitystasaisuutta. Juttelivat, että 3,5 metriä oli työleveys raiheinällä.

Niin,johan maalaisjärkikin sanoo ettei tollanen ajatuksen painoinen siemen millään viskalla lennä kuin muutaman metrin, jo pelkkä ilmanvastus torppaa sen leviämisen pidemmälle. Otetaan mallia luonnosta: luonnossakin tuuli ja ilmavirtaukset levittää rikkojen siemenet, eli siltä pohjalta pitäisi hommaa kehittää,eli  vaik lehtipuhaltimista vois rakennella  jonkinlaisen köyhän miehen siemenenlevittäjän, pelle peloton-asenteella siis sellaista kehittämään. Siis puhallusta peliin,  ei viskaamista.

Miten olisi hiekkapuhalluspistooli, pitäisi vaan olla zetori että saa paineilmaa 

Eikö kotimainen kelpaa.. ?

Tallissa olis Hardin Twini. Syöttölaite puhaltimen päälle..?

Rypsin suorakylvössä varoiteltiin, että glyforuiskutuksen ja kylvön välillä pitäisi olla mielellään jopa viikko väliä. Sitä väitettiin, että pienellä siemenellä glyfo vaikuttaisi itävyyteen. Ei ollut koskaan rohkeutta testata asiaa. Näillä siemenillä sitä varmaan voisi ainakin kokeilla. Jos ei onnistu, on tukiehdot kai täytetty.

Tuon twinin idea voisi olla aika hyvä. En tiedä rakennetta, mutta jos paikat vain ovat riittävän väljät, en tiedä miksei voisi onnistua. Kannattaa varmaan laittaa kone perään ja puhallin pyörimään. Sitten heittää käsin siementä imuaukkoon ja katsoo mitä tapahtuu. Voisihan tuon levityksen tehdä eri ajokerralla, niin pääsisi samoilla ajourilla. Vaikka sitten lehtilannottaisi samalla. Rikkatorjunta-aineiden voisin uskoa ainakin heikentävän siementä, jos sitä jää siemenen pintaan. Siitähän se siemen kuoren läpi sen itämiseen tarvittavan veden ottaa.

Eikö kukaan vielä keksinyt laittaa kaksi viskaa, jos ei heittoleveys yhdellä riitä?

http://www.lansstyrelsen.se/skane/Sv/lantbruk-och-landsbygd/lantbruk/jordbrukarstod/stodvis-info/minskat-kvavelackage/Pages/hemmabyggd-spridare-ger-bra-fanggroda-pa-granhill-och-akesfalt.aspx

No tilannehan on nyt sellainen että minun on saatava tuo kerääjäkasveista maksettava 100€, 2014 tulos oli -66€/ha ilman euronkaan poistoa. Ilman kerääjäkasveja ympäristötuki tippuu -88€ viljoilla ja ei kauhean kauaa jaksaisi viljellä tappiollisesti.

Kaivoin tietoa ja kylvö ilmeisesti orasvaiheessa
http://www.mtk.fi/liitot/varsinaissuomi/tukineuvot/fi_FI/Tukiuudistus_ja_alueen_maatalous/_files/92983915280105336/default/Ympkorvaus_nitraattiasetus_Kulmala20141216.pdf (sivu 15)

lisäksi "Kasvinsuojeluruiskutus voidaan tehdä, kunhan aluskasvi otetaan huomioon kasvinsuojeluaineen valinnassa. "

Eli tiedän suunnilleen minkä alan kylvökoneella kylvää, ajattelin mitata kastelukannuun kerääjäkasvin siemeniä ja pistää ne viljan joukkoon kylvökonetta täytettäessä ruuvilla.

kertokaa vaan mikä kerääjäkasvi kasvinsuojeluaine yhdistelmä toimii.

Kyl se kerääjäkasvi aika paljon rajoittaa myrkkyvalikoimaa,mut apilalle käy kyllä express,mcpa tai niiden yhdistelmäkin, mutta vain puolikkaalla annostelulla, esim.saunakukka on riesana, koska ei taho nuo puolutetut annokset siihen tehota.

Miten tosiaan mahtaa onnistua viljan ja piensiemenen seos. Lajittuuko tuo siten että vilja valuu syöttölaitteeseen, ja piensiemen jää jonnekin reunoille kekona.

Onkohan kukkaan kylvänyt piensiemeniä lannotteenlevittimellä? Jostain muistan jonkun virityksen millä sai tarkkuutta parannettua.. Itellä on Ylö viska ja 60-luvun Bögballe käytettävissä ja syysrypsiä ajattelin viljan alle kokeilla. Ellei sitten laita samalla kerralla viljan kanssa..

Kyllähän vanhanaikaiset lannoitteenlevittimet (tötteröt) ovat aivan samanlaisia periaatteiltaan kuin piensiemenkylvimet. ero vaan on siinä, ettei niitä pysty tarkasti noin pienille määrille säätämään. en tiedä onnistuisko joku tiimalasin tyyppinen valutus, jostain omasta astiasta sinne suppiloon, vai pitäiskö olla joku syöttölaiteratas, jotta saisi tarkasti.
Muutenhan tavara kyllä lentää, kunhan joku lautanen pyörii. Ongelma taitaa kuitenkin olla se mitä täällä jo moneen kertaan sanottu, eli kevyt siemen ei vaan lennä mihinkään.

Jospa mää laitan tälläsen moottoripyörän tarakalle, niin saako moottoripyörän sitten vähentää maatalouden verotuksessa   

Kyl se kerääjäkasvi aika paljon rajoittaa myrkkyvalikoimaa,mut apilalle käy kyllä express,mcpa tai niiden yhdistelmäkin, mutta vain puolikkaalla annostelulla, esim.saunakukka on riesana, koska ei taho nuo puolutetut annokset siihen tehota.

Eikös se riipu vahvasti kasvista? Apilaa jos käyttää niin rajoituksia tulee paljon. Gratilissa tuntuu riittävän tehoa, mutta hintaakin sen mukaan. Jos kerääjäkasvina raiheinä, niin ainevalikoima varmaankin paljon laajempi ja vähemmän rajoitettu määrien kanssa.

Kuinkas huonosti apila lähtee jos sen kylvää vasta rikka ruiskutuksen jälkeen? Siis jos oletetaan että sen ihan oikeasti haluaisi sinne kasvavankin