en ylipäätään ymmärrä miksi ajatellaan että se talven yli pidettävä kerääjäkasvi sitä kasvipeitteisyyttä toisi. onhan se lohko kasvipeitteinen ilman kerääjäkasviakin jos se talven yli on koskemati.
mut toi olis hyvä tietää. heikentää aika paljon kerääjäkasvin käyttöä mun osalta. syysviljoille tulevia lohkoja ei saa kerääjäkasville ja taas sängelle jääville ei kannata kerääjäkasvia laittaa kun ei saa kasvipeitteisyytukea sitten.
ainoat lohkot joille kannattaa kerääjäkasvi pistää on sitten syksyllä kynnettäviksi suunnitellut pellot. kynnöt kun voi huoletta jättää lokakuulle toisinkuin kevytmuokkaukset.
Näin se varmaan tulkitaan, kun alkaa 500000 ha olla ihmisillä valittuna
kerääjäkasvitoimenpidettä. Viimeisissä Mavin protoiludokumenteissa
mainitaan seuraavat
muut ympäristötoimenpiteet, joista ei saa
kasvipeitteisyyskorvausta, ne kuitenkin täyttävät kasvipeitteisyyttä
sellaisenaan, vaikka niistä ei makseta:
-suojavyöhykkeet
-ympäristönurmi
-LHP nurmi
-VLN nurmi
-monipmuotoisuuspelto
-kesanto
-pysyvä kuivaheinä
-pysyvä säilörehu/tuorerehunurmi
-pysyvä laidunnurmi
Eli sen 80% maksimitason eli 56 euroa saa kyllä, mutta vain muutamalle hassulle
hehtaarille, koska on joku muu raha tulossa muille lohkoille; niin minä tuon olen päätellyt.
Kerääjäkasveja ei tuossa listassa mainita, mutta tosiaan ministeriön edustajan haastattelu
Maaseutumediassa sanoi asian toisin, että ei maksettaisi kumpaakin, vain toinen.
Varmasti hyväksytään kasvipeitteisyyttä täyttäväksi, koska mainitaan:
"Talviaikaiseen kasvipeitteisyyteen voidaan hyväksyä seuraavat lohkot:"
.....
4) kerääjäkasvien viljely, jos kasvusto säilytetään seuraavaan kevääseen asti;
----"
Syysrypsiä ei ole vielä mainittu kerääjäkasviksi. Materiaalista lainattu:
"Kerääjäkasvi voi olla 1) italianraiheinä, 2) muu heinä- tai 3) nurmikasvi, 4) apila tai
näiden seos. Kasvustoa on
oltava kauttaaltaan koko kasvulohkolla. Kasvuston voi muokata tai kyntää
aikaisintaan 1 päivänä lokakuuta."
Glyfozaattiruiskutusta ei kyllä mainita, ettei sitä voisi tehdä ennen lokakuun alkua ?
-SS-