Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: 1 ... 349 350 [351] 352 353 ... 356

Viestit - Petri

eikait sillä ilmastuksella muuta saada aikaan kuin se että typet haihtuu ilmaan, sitten saa levittää hieman enemmän lietettä hehtaarille!

Typpitappiot (kokonaistypestä) noin 10%, liukoisen määrä pysyy ennallaan tai lisääntyy, ei vaikuta satotasoon ainakaan laskevasti, liete muuttuu juoksevammaksi, ei tartu niin paljoa kasvustoon, rehun (mikrobiologinen) laatu useimmiten hieman parempi.

Petri

Mitenkäs energiankulutus vs. saavutettu hyöty??

Tässäpä hyvä kysymys! Suoraa hygieniavaikutusta (taudinaiheuttajien väheneminen lietteessä) varten tarvitaan vähintään 3 vko >25 astetta, tai korkeampi lämpötila/lyhyempi aika. Mutta hajuhaitan pieneneminen ja juoksevuuden paraneminen saavutetaan jo hyvin lyhyellä pyörityksellä, sopivan/riittävän tehokkaalla vehkeellä viikko riittää hyvin, aika vähäinenkin lämpötilan nousu riittää. Jos itsellä olisi lietettä, niin luulen, että mullokselle ja ehkä nurmilevitystäkin varten ilmastaisin juuri tuolleen "kevyesti". Ellei sitten olisi jotain selkeää ongelmaa tilalla (virusripuleita ym.), sitten perustellisemmin ainakin nurmilevitystä varten.

Sitten tietysti, jos lietettä  tulisi enemmän (vaikka yli 4 mottia/päivä), mutta kuitenkin niin vähän, ettei kaasutus kannata, niin sitten ehkä jatkuvatoiminen ilmastus, josta lämpö talteen. Siinä lämpötilat pyörii 40-50 asteen välillä, jolloin syntyvällä lämmöllä voisi olla jotain käyttöä ainakin lypsykarjarakennuksissa.

Petri
aikanaan muutaman vuoden lietettä kuplittaneena
Minkähän levynen lautaskarhi kulkee 110 heppasella traktorilla
ja onko raskaanpivetonen kun vastaava rullakarhi ,ja tuleeko nurmesta kynetty pelto kerta ajolla kylvökuntoon jos siihen kylvetään esimerkiksi timotei heinänsiementä,olis semmonen lautashärveli vähä suunitelmissa hankkia.
Kertokaa kokemuksista, ja kumpi on parempi suora vai hamastettu kiekko

Itellä 82 hv ha ja kevyt hinattava Lilla Harriet lautasäes 320 leveä. Ruuvaan ensi kesäksi uloimmat lautaset pois ja siltikin jää vielä hiukka liikaa leveyttä, vaikka maat keveitä. Luulen että tuo 110 olisi aika optimi tuolle leveydelle, ei tarvis vetää koko ajan lämpömittaria kytäten.

Ei vastaa kyntöä, mutta ei vilja/nurmiviljelyssä mielestäni ole tarpeenkaan, on niitä muokkaustarpeita muitakin.

Petri
eikait sillä ilmastuksella muuta saada aikaan kuin se että typet haihtuu ilmaan, sitten saa levittää hieman enemmän lietettä hehtaarille!

Typpitappiot (kokonaistypestä) noin 10%, liukoisen määrä pysyy ennallaan tai lisääntyy, ei vaikuta satotasoon ainakaan laskevasti, liete muuttuu juoksevammaksi, ei tartu niin paljoa kasvustoon, rehun (mikrobiologinen) laatu useimmiten hieman parempi.

Petri
Kasvintuotanto / Vs: Ravinnetase
: 19.01.08 - klo:09:17
Minkäs verran tuo uutukainen viljelykasvi soijapapu sitten sitoo tuota fosforia maasta/tuotettu tonni satoa?

Jos noin vakaasti uskot kasvihuoneilmiön etenemiseen, niin varmaan voisi lähteä herneen/härkäpavun arvoista liikkeelle?

Pienenä yksityiskohtana: joskus 80-luvun lopulla kylvin kotipuutarhaan rivin soijapapua, siemen oli Ruotsista, jossa sitä myytiin vihanneskäyttöön eli kokonaisena palkoina korjattavaksi herkuksi. Piti olla kaikkein parhaiten pohjolan oloissa pärjäävä. Tulos: näin yhden palon ennen syyskuun halloja, muuten vain kukkia, jotka eivät ole erityisen näyttäviä.

Petri
Vapaa sana / Vs: Voi hitsin hitsi.......
: 18.01.08 - klo:21:12
-kaltevat pellot ympärivuotiselle viherkesannolle (vain isoille aukeille korotettu kesantotuki)





Kun Sie menit nyt tälläsen asian ääneen möläyttämään........... tuo antaa Pohjanmaan lakeuksille oivan kilpailuedun .........................
Eikun Tj alkaa väsyä viljelyyn, kyllä Pirkanmaallakin iso osa pelloista voitaisiin laittaa tämänmukaiseen pysyvään viherkesannointiin ja Tj pääsisi toteuttamaan itseään ympärivuoden tänne Agroon
Niinpä. Tosin ne "lieveilmiöt", joista Wejjo tuossa huolta kantaa, ovat  edullisempi ja (eko)tehokkaampi kasvintuotanto, joka kuluttaa vähemmän luonnonvaroja ja tuotantopanoksia (torjunta-aineet, polttoaineet, vesi, lannoitteet - uusimpien lajikkeiden myötä lista vain venyy) - sekä myös rasittaa usein vähemmän ympäristöä kuin vanhat konstit (kun vaikkapa eroosio ja myrkkyjäämät vähenevät).

Tutkijoiden vinkkejä on parhaiten löydettävissä tiedekongresseista, mutta tässä johdannoksi eteeni osunut EU-esitelmä: www.geenit.fi/EP101006suom.pdf .

Taloudellisesti on ehkä aivan käsittämätöntä, että miljardien arvoiset talousedut EU lahjoittaa kilpailijoilleen ostamalla näitä (kilpailukykyisempiä) elintarvike- ja biotaloustuotteita muualta maailmasta, vaikka niitä voitaisiin itsekin viljellä, täällä.

Ekologi ottaa nyt ekologian aika kapeasti... Vähän siihen sävyyn, kun noin 10 v. sitten (muistinvarainen tieto) jossain EU-riskinarvioinnissa muuntogeenisen lajikkeen myötä muuttuvat viljelykäytännöt EIVÄT olleet relevantti argumentti ko. kasvin viljelyhyväksynnässä. Aika monen mielestä lopputulos kuitenkin ratkaisee, ei se, tuleeko se kasvista itsestään vai mutkan kautta.

Mielestäni esittämiesi kantojen (vaikka tuo viittaamasi esitelmä tuossa yllä) perusongelma on, että otat viljelyjärjestelmät ja -kasvit annettuna ja sitten ruvetaan viilaamaan niitä tehokkaammiksi. Vähän kun vaikka liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen pienentämisessä keskityttäisiin pelkästään olemassaolevan liikennesuoritteen tekniseen viilaamiseen (polttoaineenkulutuksen pienentäminen, vertaa kasvinjalostus), mutta ei pohdita ollenkaan liikennetarvetta ja vaihtoehtoisia tapoja sen tyydyttämiseen (valmistuksen ja kulutuksen sijoittuminen, joukkoliikenne, vertaa tuotantojärjestelmät, viljelykierrot ym.).

Väitän, että monessa nyt alan teollisuuden geenitekniikalla ratkaistavaksi esittämään ongelmaan olisi olemassa lukuisia vaihtoehtoisia ratkaisuja, enemmän agroekologian suunnasta hakien (enkä nyt tarkoita yhtä HY:n oppiainetta). Niiden eteenpäinvientiä ei vain edistä mikään kaupallinen taho, jolla olisi taloudellisia intressejä ajettavanaan. Geenitekniikan avulla voidaan nykyistä, useissa tapauksissa lähtökohdiltaan ekologisesti kyseenalaista (=väkilannoitteiden ja kemiallisten torjunta-aineiden luomaa) tuotantojärjestelmää viherpestä ja näin jatkaa.

Näin ottaen kun itse katsot, että geenitekniikka on "vain" luonnollinen jatko vuosisataiselle(-tuhantiselle?) kasvinjalostukselle, niin samalla ajatuskululla se on tällä hetkellä myös selkeä jatko maataloustuotannon teollistamiselle. Jos tämän kokee ongelmalliseksi (ja aika paljon syitä on kokea se ongelmalliseksi), niin geenimuuntelu ei olekaan ratkaisu ongelmaan, vaan osa sitä.

Ja vaikka näenkin geenitekniikoissa potentiaalia, niin kyllä alan teollisuus on tehnyt lähes parhaansa, jotta siihen liittyvät epäilyt tulisivat todeksi. Ei auta paljon tutkijoiden puheet paremmasta rasvahappokoostumuksesta, kun pääosa tuloksesta tehdään herbisidiresistenssin myynnillä. Ja kun tunnen tutkimusrahoituksen nykytilanteen, niin valitettavasti tilanne on sellainen, että jos haluaa alalla pysyä, niin alan teollisuutta (where the money comes) ei pidä ruveta kritisoimaan edes aiheesta.

Petri
ei 20 tonnilla lietettä tuu nurmille tarpeeksi kyllä typpeä ja siksi valkuainen jää vajaaksi rehussa apila tietysti vähä korvaa asiaa mutta vanhemmissa nurmissa sekin häviää. :-*

Rapsakampi viljelykierto, niin apilakin pysyy paremmin! Ja jos on mahdollisuus erotella erilaisia rehuja eri tuotantovaiheessa oleville eläimille, niin eiköhän esim. hieho- tai ummessaolorehuun riitä vähäisempikin valkuainen?

Petri
oottako levittäneet kuivalantaa nurmelle? meneeköhän se hyötyyn vai hukkaan? meinaan kokeilla itte ens kesänä

Hyötyyn tulee, mutta älä tee säilörehua ainakaan enää samana kesänä. Kikkareita menee rehun sekaan ja klostridit + muut virhekäyttäjät juhlii. Jos laidun tai kuivaheinä, niin silloin ihan OK. Näin monesta käyttäjäkokemuksesta ja ruotsalaisista tutkimuksista yhteenvedettynä.

Petri
Vapaa sana / Öljystä aurinkoenergiaan
: 17.01.08 - klo:13:34
Eräs suurimpia viljelyn energiasyöppöjä on lannoitus. Ja samalla pelloille sijoitettuja lannoitteita päätyy jätevesipuhdistamoiden kautta vesistöihin. Siinä olisi todellista energiansäästöä, kun ne ravinteet otettaisiin talteen ja uusiokäytöön.

Parikymmentä vuotta sitten suomalaista peltoviljelyn energiatasetta laskiessa typpilannoituksen osuus oli noin 40% energiapanoksista (enemmän kuin moottorien poltto- ja voiteluaineet), muu lannoitus muutaman prosentin.

Typpilannoitukselle on jo olemassa käypä vaihtoehto, biologisen typensidonnan hyödyntäminen. Väitän, että lyhyellä tähtäimellä satotasoista tinkimättä voitaisiin typpilannoitusta korvata biologisella typensidonnalla kymmeniä prosentteja, tuotantorakennetta vähän viilaamaalla yli puolet. Tulis samalla tuota valkuaisongelmaakin helpotettua.

Petri

PS. itse pääasiasta samaa mieltä: öljy nykyisillä hinnoilla vähenee rajusti, koko elämäntapamme on laitettava aikas lailla uusiksi.
Siksi käytän siis levitysvaunua yhyristettynä "Möscha" -levityslautasehen, levitysleveys jopa yli 20m (tuulettomalla säällä!)

Sehr interessant! Ovatko omat kokemuksesi yhtä hyviä kuin vaikkapa baijerilaisessa viikkolehdessä kerrotut?

Petri
Vuokramailla on paikoin semmonen ominaisuus, että ne voidaan "ampua alas".

Näinhän se on, mutta.. en nyt keksi mitään fiksua Mattinykäs-aforismia tähän. Yrityksissä on aina riskinsä.

Itsellä niitä vuokrasopimuksia on kolmattakymmentä, joten tuskin kaikki laukeavat kerralla ellei mokaa tosi raskaasti.

Petri
Tässä on myös se ikävä puoli, että kun jokin tietty ominaisuus kasvissa on patentein suojattu, sen saman ominaisuuden kehitystyö muussa jalostuksessa käytännössä estyy muilla toimijoilla mahdollisten patenttikiistojen pelossa.

Mikrobiologina kuulin tutkijatapaamisissa juttuja, jossa eka tehtävä jonkun hyvän (geeneihin liittyvän bio-) idean keksimisen/uuden löydön jälkeen on skannata läpi patenttitietokannat, jotta kannattaako työtä yleensä jatkaa. Jos on jo patentoitu, niin kaikki tehtävän työn omistusoikeus on jo olemassa. Ja ainakin USAssa patentteja on saanut varsin löysästi, suunnilleen idea "tämä voisi toimia" on saanut bioalalla patentin. Tässä patenttikäytännöt ovat kääntyneet jo patentoinnin alkuperäistä ideaa vastaan, valitettavasti.

Petri
Vapaa sana / Vs: Miun käsityksen
: 15.01.08 - klo:11:09
Jummalauta joko kepu sielläkin vaikuttaa??? On siinä sinipunikeilla kiinni kurottavaa...

Kepua vahvempia ovat vain vihreät, joita on kaikilla planeetoilla terrorisoimassa rehellisiä porvareita, viljelijöitä ja työläisiä.. :D

Petri, noi rehualavaatimukset ei takaa lannan leviämistä tasan sen kummemmin kuin levitysalakaan. Oikeasti on luotettava toimijaan ja sanktiot oltava sitä luokkaa, ettei fuskaamista ihan heti viitsi yrittää. Mulla on tässä oma lehmä ojassa, kun investointi on suunniteltu levitysalapeltojen varaan. Vaihtoehto on sitten jäähdyttely ja alasajo, koska peltoa ei niin vain saa hankittua omiin nimiin, kiitos anteliaiden ha-tukien.

Peltoalavaatimukset investointeihin takaavat vain nousevaa hintaa pellolle ts. palvelevat luopuvia. Varmistetaan yhteiskunnan rahojen valuminen samantien ulos sektorilta.
Olet kyllä oikeassa. On vain tuotantopanosten (=lannoitteiden) hinnat saatava sellaisiksi, että tulee oikeasti intressi levittää lanta huolella ja tehokkaasti.

Hallinnollinen ohjaus pienten purojen kahlitsemisessa (=maatalous) on keskimäärin ottaen tehotonta sanoi jo Soininvaara 80-luvulla "Vihreässä markkinataloudessa". Tähänastiset ja vielä nykyisetkään lannoitteiden hinnat eivät valitettavasti ole kunnollista ympäristönsuojelun markkinaohjausta, mikä  sopii parhaiten maatalouteen. Vielä uskon, että hallinnollinenkin ohjaus on parempi kuin ei mitään ohjausta, mutta saas nähdä, kuinka kauan usko kestää...

Tuo tukien kapitalisoituminen peltojen hintoihin on kyllä kaikinpuolin surkea juttu maataloudelle. Valitettavasti edunvalvojissamme on paljon niitä, jotka eivät erottele elinkeinotoiminnan ja siihen liittyvän omistuksen etua toisistaan, joten vakavaa huolestumista en ole laajemmin havainnut.

Petri
80% viljelyalasta vuokrattua
Noita betonivaluharkkoja; nopea katsaus ei löytänyt kuin 250 mm paksua seinää tekevä, pitäisi saada 380 mm kevytsoraharkon alle sopivaa - löytyyköhän noita enää mistään? Vaiko tehdäänkö samantien koko juttu noista lecoista, anturaa myöten? (ei tule sitten rehusiiloon tämä juttu, ei...)

Petri
Sivuja: 1 ... 349 350 [351] 352 353 ... 356