http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/paauutiset/12/fi_FI/puupula_uhkaa_paperitehtaita1/

...osoitus Vanhasen huonosta EU-asioitten hoidosta (maatalouden lisäksi): Suomelle on lankeamassa lähes mahdottoman suuri siivu EU:n uusiutuvan energian käyttövelvoitteesta.

Metsäteollisuus (=Anne Brunila) on jo ilmoittanut, että puuta ei saa käyttää energian tuottamiseen (paitsi metsäteollisuus itse).   

Kyllä olisi aika käsittämätön juttu, jos näiden metsä- ja maavarojen keskellä meillä ei olisi merkittävä ja suuri velvollisuus siirtää energiahuoltoamme uusiutuvalle pohjalle. Muilla elämänaloilla Keski-Euroopan maille kuuluu sitten suurempia velvollisuuksia. Ainoa hyvä argumentti torjua tällainen velvoite on "mullekaikkinytheti".

Ja metsäteollisuus totta kait haluaisi raaka-aineensa ilman minkäänlaista kilpailua; mitä muuta voit odottaa heidän argumentoivan tällaisessa tilanteessa?

Mutta elävässä elämässä - johon politiikkakin kuuluu - kompromisseja on tehtävä, diktatuurit (jätän nyt kirjoittamatta yhden edellisistä nimmareistasi) ovat sitten asia erikseen.

Petri

Sinussa Punikki on näille viherhihhuleilla ominaista liiallista hellämielisyyttä.
Islamilaisessa ja Juutalaisessa  kulttuurissa on vuosisatojen ajan teurastettu eläimet ilman tainnutusta.

Ei se, että jotain on tehty vuosisatoja, välttämättä todista tapaa oikeaksi. Esimerkiksi naisten silpominen tietyissä kulttuureissa (jalat Kiinassa, ympärileikkaus monin paikoin) tai vaikkapa orjuus. Jos olenkin vihreä, en pidä itseäni kovin hihhulina kun olen sitä mieltä, että elävän eläimen pistäminen on rääkkäystä. Vaikka lampaistani näin paremman hinnan saisinkin. Maassa maan tavalla; omieni kanssa tehdään niinkuin meillä on tapana tehdä.

Petri

Petri

http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1463825

Sellutehtaan sulkeminen taigalta on aivan perusteltua, mutta että kepu lakkauttaa maatalouden Etelä-Suomesta ja siirtää sen tundra-alueelle, on täysin käsittämätöntä

Voi olla ihan totta, että pohjoisen puu olisi viisasta jalostaa ihan muuksi kun selluksi; tosin tuotekehitys, jolla pohjoisen tiukkasyinen puu saataisiin vaikka ikkunanpuitteiksi tai puusepänteollisuuden aihioiksi (jossa se pesee etelän höttöpuun 6-0), ei tunnu olevan puunjalostusteollisuuden vahva ala...

Mutta suosittelen Talojussille hieman maantiedon opintoja sekä siihen liittyvää opintomatkaa Lapin läänin asuttuihin osiin (en siis puhu Ylläksestä tai Levistä). Eihän meitä tosin paljoa ole; tilatuesta 2% maksetaan Lapin läänin alueelle, mutta näyttää olevan kiusa se pienikin kiusa, ainakin Talojussille.

Petri

*********Tyypillistä pullamössösukupolven reagointia.

Ikiteini on puhunut. Ugh!

Lainaus käyttäjältä: Petri - 05.12.07 - klo:16:42

 
   Niinpä, entisenä vihreänä(luulisin ) joudut tosi vaikeaan tilanteeseen. OLen vielä kuitenkin sitä mieltä, että monesti tämä suojelu aiheuttaa enemmän ongelmia kuin tuo hyötyä.

Täytyy vain pitää turpansa kiinni ja koettaa ymmärtää... Mutta on totta, että myös ympäristönäkökulmasta  katsoen ympäristövirkamies, joka ei ymmärrä hallintoalamaisen logiikkaa, on enemmänkin osa ongelmaa kuin sen mahdollinen ratkaisija.

"Aatteen pahin uhka eivät ole viisaat vastustajat vaan tyhmät kannattajat"

Suojelussa on ongelmana se, että monet asiat ovat investointeja pitkälle tulevaisuuteen ja puhtaasti ihmiskeskeisesti katsoen (näitä omaan napaan tuijottelijoita taidamme Punikin kanssa juuri huokailla) suurin osa ympäristönsuojelun nimissä tehtävästä toiminnasta lienee hukkainvestointia.

Mutta erityisesti luonnon monimuotoisuuden ylläpito on todellinen vakuutus tulevaa varten. Erityisesti maa- ja metsätaloudessa. Tarinoita maailmalta (tutkimusta ja käytäntöä) voisi kertoa paljonkin, mutta vievät aika paljon tilaa. Siksi mielestäni paljon "hyödytöntä" pitää jättää luontoon kasvamaan ja lisääntymään; homma voi tulla takaisin moninkertaisena.

Petri

PS. lainaapas, Sepe, kirjastosta joskus Rosa Liksomin novellikokoelma, jossa on tarina "Mahtava mies" ja lue se. En enää muista, minkänimisessä kokoelmassa, mutta löytynee vähän kuukkeloimalla.

ainoo ongelma on eläinrakennuksissa oleva pöly joka tukkii kennoston muutamassa päivässä. en suosittele..

Tuntuu aika hurjalta, että niin kovassa pöllyssä työskentelisin muutenkaan. Oliskohan kuitenkin hoidettavissa jollain suodattimilla tai helposti imuroitavalla kennostolla? Se olisi se hinta sille, että hyötysuhde on +5-+10 asteen lämmöstä varmaan ihan toinen kuin -25:sta.

Petri

 
[/quote]
   höpö höpö, ei metsänomistajat ole läheskään niin pahoja kuin kaavoittajat. Asia on just niin,kuin Unto kirjoitti. Tästä läheltä kaadettiin vuos sitten liito-orava metsää kaupungin toimesta. On vähän suunnittelussa että joskus siitä menis 5-tie. Saa nyt sit nähdä koska. Ehkä 30v päästä. Herrat on pitkälti viisaita
[/quote]

En tiedä Mikkelin herrojen viisaudesta, mutta mielestäni toisen (kaavoittajan) tyhmyyteen vetoaminen ei oikeuta omaan (viljelijöiden) tyhmyyteen. Myymälävarkauskin on ihan OK, kun toiset puhaltaa pörssissä isoja rahoja, eikö niin!

Vanhana ympäristöaktiivina ja nykyisenä viljelijänä koen usein aikamoista vaivautuneisuutta kolleegoiden uhotessa ja kehuessa näillä liito-oravantapoilla eli vastaavilla tempuilla (Länsipohjassa ei tietääkseni ole näitä "siivekkäitä", meillä on vaan noita joutsenia "paskomassa vesiin").

Petri

Onkos kellään kokemuksia ilmalämpöpumpuista asuinrakennuksessa?
Entäs voiskos tommoisella laitteella kierrättää / lämmittää välivaraston ilmaa?

Pannaas lähemmäksi tämän foorumin aiheita: onkos kokemuksia ottaa lämpöä karjapuolelta ja viedä sitä samassa (tai viereisessä) rakennuksessa olevaan pajaan? Itsellä on mielessä systeemi, jossa laittaisi kennon jäähdyttämään eristetyn lampolan sisustaa ja lämmittämään pajaa. Ei pitäisi olla hyötysuhdeongelmia lämmön puristamisesta -15 asteisesta ilmasta, mutta mitä muita ongelmia voitte kuvitella systeemistä?

Petri

Ruotsissa Arla on jälleen nostanut maidon luomulisää. Kotimaan tuotanto ei vastaa kysyntää ja suurkeittiöille luomumaidon tuonti Tanskasta on herättänyt närää. Luomulisä on nyt 76,9 äyriä/litra eli reilut 8 cent/litra. Luomulisän nosto oli neljäs tänä vuonna.

Ja Norrmejeriet (Uumaja, Luulaja) laittaa vielä paremmaksi; 1,3 kruunua litralta eli noin 15 senttiä! Joko löytyisi linja Merenkurkun yli, jos meillä markkina tökkii?

Alkuperäinen "Veckans ekolantbruk" -viesti:


> Nya mjölkprisrekord - Norrmejerier betalar 1,30 extra för ekomjölken

Från 1 januari får ekomjölkleverantörerna till Norrmejerier höjt ekotillägg med
50 öre från 80 öre till 1,30 kr/kg mjölk. Därmed blir Norrmejerier den bäst
betalande föreningen i Sverige. Den nya höjningen 50 öre kan jämföras med att det
totala ekotillägget fram till i somras legat still på 50 öre i flera år.
   I förra Veckans Ekolantbruk kunde vi berätta att Skånemejerier just beslutat
om nya höjningar av ekotillägget och skulle bli bäst betalande förening med 95
öre från nyår. Dagen efter tillkännagavs Norrmejeriers höjning och vår utnämning
av Skånemejerier blev i ett slag historia.


Petri

Luomussa ongelmana on juola & ohdake. Eli yksi matala muokkaus syksyllä ei tahdo riittää. Sitten jos kylvää vasta toisen muokkauksen jälkeen, alkaa loppua kasvukausi kesken. Yhdellä muokkauksella torjunnan pitäisi perustua kerääjäkasvin kilpailuun. Siinä mielessä rypsi (taimettuu nopeasti, peittää maanpinnan, sitoo liukoisen typen) ja virna (talvehtii, kasvaa keväällä) voisi olla kokeilemisen arvoinen kombo.

Meillä tosissaan syksy on kuitenkin lyhyt, etelärannikkoa ja lounaista Suomea lukuunottamatta. Sielläkin puinnin jälkeen kylvettävät kerääjäkasvit ovat varhaisempien puintien herkkua; kasvuston pitäisi kuitenkin kehittyä aikamoiseksi, jos todellista merkitystä haetaan. Muistan Saksan-ajoilta, kuinka elokuussa puidun härkäpavun jälkeen tehtiin sänkiäestys, sitten keltasinappi päälle, oli joulun alla 60-senttistä synkänvihreää mattoa; siinä oli tavaraa kiinni...

Veikkaisin, että meillä kannattaisi ehkä enemmän harjoitella kuitenkin noita aluskasveja viljan alle, ehkä juolaa vastaan voisi koettaa heti puinnin jälkeen niittää/murskata sänki ja pahnat mahdollisimman matalaan, jolloin on kovassa kilpailussa aluskasvin kanssa ja kärsii siitä. Jos oikein muistan, tuo KM-satokilpailun luomuedustaja Marko Väljä käyttää jotain tuontapaisia keinoja?

"Eikä siinä ole paljon neuvottelemista, jos puljun tavoitteena on kieltää eläinperäisten tuotteiden valmistus, myynti, käyttö ja hallussapito."

KÄvin ihmettelemässä tehotuotanto.net -sivustoa. Entisenä kasvissyöjänä, nykyisenä kohtuukäyttäjänä (kansallinen keskiarvomme yli 70 kg lihaa/hlö vuodessa on kyllä jo sairasta) tökkii lähinnä tuo uskonnollissävyinen paatos, mikä sivuston teksteissä on läsnä. Jos omasta mielestään on eettisesti väärin hyväksikäyttää eläimiä, niin silloin pitäisi puhua asiasta enemmän tällä filosofisella tasolla eikä pyrkiä yleistämään asioita ääriesimerkkien takaa. Ehkä tämä vanha poliittisen vaikuttamisen perustotuus, että "aatteen pahin vihollinen eivät ole viisaat vastustajat vaan tyhmät kannattajat" pitäisi pitää mielessä ja testata sivustoa myös ateisteilla ennen julkilaittoa?

Petri

Itse olisin edelleen supisuomalaisen kuvan kannalla,

Ääni pienviljelijälle. Aikas harvassa paikkaa Suomenniemellä päässään "rantsitunnelmaan" ja moni sitä tavoitteleva on varsin kaukana "vapaan lehmipojan" fiilingeistä, pankin talutushihnassa oravanpyörää pyörittäessään. Ääni oranssille Hankkija-lippikselle Elovena-tytön päässä (saa näyttää muutakin kuin kasvokuvan).

Petri

Vaikeus asiassa on siinä, että naapureiden tehtyä valintansa ei meillä juuri ole sananvaltaa.  Lisätieto ei tietenkään olisi pahitteeksi, muttei ihmisillä taida olla aikaa eikä kärsivällisyyttä odottaa sitä 50-100 vuotta, jonka jälkeen referenssitietoa olisi riittävästi. Mitään muitakaan teknologioita ei ole testattu niin kauaa.....

Joo, ei ole testattu niin kauaa, mutta DDT:lläkin on puoliintumisaika luonnossa ja se on hiljan hävinnyt. Aktiiviksi - ongelmallista tai ongelmatonta - muuntunutta DNA-pätkää ei poista systeemistä mikään, siinä tärkein laadullinen ero.

Itseäni yhä ihmetyttää, että tuohon kustannussäästöargumenttiin (viljelijänäkökulmasta) uskotaan. Kaikessa uudessa teknologiassa varhaiset omaksujat hyötyvät vähän aikaa, sen jälkeen markkinatalous korjaa löysät pois ja hyöty on ihan jossain muualla. Maanviljelytyöpaikoista tulee laboratoriotyöpaikkoja.

Se, ettei toiminnan laajemmista yhteiskunnallisista vaikutuksista puhuta tai edes epäsuoria ekologisia vaikutuksia hyväksytä riskiarviointiin mukaan, kertoo valitettavasti hyväksyttävyysarvioinnin tasosta. Pari vuosikymmentä sitten Naturessa (oliskohan maailman arvostetuin yleisluonnontieteellinen julkaisu) julkaistiin USAlainen tutkimus, jossa todettiin luomupellon eroosion olleen 40-vuotisella seurantajaksolla vain neljännes "tavanomaisesta". Pohdinnoissa todettiin, etteivät väkilannoitteet tai torjunta-aineet sinänsä aiheuta tuota eroa, vaan se viljely, jonka ne mahdollistavat.

Kun GMO-jalostuksella tehdään herbisidi/tuholaisresistenttejä kasveja, tasoitetaan tietä teolliselle monokulttuuriviljelylle, joka monipuoliseen viljelykiertoon verrattuna on maaperälle ja luonnon monimuotoisuudelle huomattavasti pahempi juttu. Siinäpä onkin pohdittavaa, onko gmo-kasveilla ja monokulttuuriviljelyllä yhteyttä keskenään, kun päätetään gmo-viljelyn hyväksyttävyydestä.

Petri

Tainneet jäädä tyhjiksi nuo uuhet. Kesäkuu on niin valoisaa aikaa ettei kiimoja esiinny.

No, meillä on muutama viikko kesäkuuta, ettei aurinko laske ollenkaan... Mutta kyllä siellä tiineitäkin on, mikäli yhtään osaan lukea kerityn uuhen vyötäröä - ja hiljalleen turvonnutta utaretta. Odotellaan, eihän tässä muuta voi.

Petri

[/quote]

Jos bioenergian raaka-aineen hinta Yhdysvalloissa nousee, noussee myös öljyn hinta. Tämä aiheuttaa kuntannusten nousua maataloudessakin.
[/quote]

Mutta, huomaatkos, myös tuotteiden hinta nousee. Jos markkinatalous edes vähän pelaa, siis.

Itse ihmettelen maataloussektorin kitinää öljyn ja energian hinnasta; maalla on mahdollisuus hyödyntää uusiutuvaa energiaa ihan eri malliin kuin kivihiilikaukolämmön varassa asuessa ja parhaimmillaan jopa saada rahaa energiaraaka-aineen myynnistä.