Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3 ... 18

Aiheet - Petri

Rakentelija iskee; pitäisi löytää akkuimuri. Olosuhteet eristetty lampola eli 0-10 astetta, ei täysin kuiva, vaan ei märkäkään. Koska samaan kokonaisuuteen (karitsointikamareiden vesihuoltokärry; puhdasta vettä ja likaisen poisimeminen) tulee myös 12V pieni uppopumppu, niin ehkä parhaiten joku 12V toimiva.

Makita ym. valmistajat myyvät myös 12V vehkeitä, mutta mieluiten käyttäisin normi käynnistysakkua, koska sellainen tulee joka tapauksessa kärryyn mukaan. Jos omilla kytkennöillä laittaa käynnistysakusta tuollaiseen virrat, niin kosahtaako jostain? Vai onko suoraan tyyliä "tupakansytyttimeen" asennettavia?
Kasvintuotanto / Syysvehnä pohjoiseen?
: 28.08.23 - klo:12:21
Nyt polttelee kokeilla syysvehnää rehuksi täällä Perämeren pohjukassa. Tuossa vastarannalla (Öjeby) on pari talvea  mennyt hyvin. Oma ruisvehnäkokeilu talvehti kohtalaisesti, mutta lämpösummavaatimus on turhan korkea ja tähkäidäntä vaivaa. Viljelytapa luomu, maat keveähköjä runsasmultaisia, nurmikiertoon.

Lyhyellä katselulla lajikeluettelon aikaisimpia Urhoa ja Turanusta ei näytä olevan kellään julkisessa myynnissä. Botnicaa saa - jopa luomuna - mutta sen lämpösummavaatimus on jo selvästi edellisiä korkeampi. Kuten myös Magnifik'in, jonka talvehtiminen taas näyttää lajikekokeiden mukaan hyvältä.

Tärkeintä on siis 1) talvehtiminen, 2) talvehtiminen ja 3) aikaisuus. Kasitonnareita ei tavoitella, mutta kevätviljojen kanssa samaa suuruusluokkaa olevaa satoa. Mieluummin pitkä  ja varjostava kuin korkean typpitason kestävä lyhyt korsi. Riskilaji, mutta jos kiihkeästä kevätkylvökaudesta saa päivän tai pari siirrettyä syksyyn, niin "kaikki kotiinpäin".

Pohdintoja?
Nyt on ollut aikaa kierrellä viljakasvustoja. Muutama vuosi sitten käytettynä ostettu Tumen HKL kylvi nyt viimeisen keväänä, aivan kasvustoista päätellen. Hinattavuus ja syöttökoneisto Ok, vantaisto (kiekko) jostain, missä päivä ei paista.

Lannoitepuolen riisuin pois jo oston yhteydessä, luomutilallisena se on tarpeeton. Näin sai myös siemenille vähän lisää tilaa.

Keveitä multavia maita, kiekkovannas ehdoton.  Vuosittain 40-50 ha kylvöjä, eli niukkasbudjetilla on pärjättävä.

Jätin silloin Junkkarin Simultan pois käytöstä nostolaitekiinnitteisyyden vuoksi. Muuten se oli ihan ok, varaosakonekin on pihassa.

Pari "kehityslinjaa" on käynyt mielessä. Ensimmäisenä tuli mieleen siirtää Simultan vantaat ja siemenputket/letkut) Tumeen. Vaihtoehto nro. 2 olisi modata Simulta hinattavaksi. 

Onko jollakulla kokemuksia jommastakummasta vaihtoehdosta? Vai samassa budjettiraamissa pyörivästä vaihtoehdosta nr 3?

 
Edullisia pohjakartioita tuli tarjolle, kun vuokrakuivuri (siilot) purettiin pois. Jotain pitäisi saada nyt omaan vähäiseen tarpeeseen omalle pihalle. Levy/puurakenteista on harkinnassa, rakennelman kokonaiskorkeudeksi tulisi noin 6 metriä, neljä 2x2 siiloa.

Tähän asti kokemusta ei ole kuin ruuvista (ei taida oikein riittää sinne kuuteen metriin - vai kuinka pitkiä on käytössä...) ja kuivurin elevaattoria olen napista pyöräyttänyt päälle ja pois. Ymmärtääkseni imupainelietso olisi vielä yksi mahdollisuus? Kolmivaihevirtaa on saatavissa paikalle ja traktorikin talossa on.

Perehtymättä markkinoihin tai hintoihin vielä millään lailla ottaisin mielelläni vinkkejä, kuinka asia kustannustehokkaasti hoidetaan? Rikkooko imupainelietso herneen tai härkäpavun itämättömään kuntoon?
16 mm kierretankoa pitäisi saada "liimattua" kallioon, 16 mm reikiin. Sovitusvaraa on niukasti, normi betonin kiviaines ei mahda mahtua väliin. Onko raadilla ehdottaa jotain tarkoitukseen sopivaa valmistetta?
80-lukulaista Anttia ollaan lähistöllä hävittämässä. 13 kuution kuivauskenno, siiloja useita. Jos tuota haaveilisi pystyssä omalle tontille, millaiseen työ- ja rahamenoon pitäisi varautua? Kun itsellä ei ole kuivureista suuresti kokemusta, kannattanee ottaa työmaalle joku, jolla on kokemusta tällaisista projekteista. Vai onko syytä unohtaa koko projekti ja miettiä muita vaihtoehtoja?
Rengastusta olen parantamassa; vakioasetuksilla loppuu vapaa tila rungon ja renkaan välistä eli raideväliä on ruuvattava leveämmälle. Kun kaikissa tämänhetkisissä traktoreissa väliä on reilusti, niin eipä ole koskaan tullut tämä ongelma vastaan. Monestakin syystä haluaisin leventää vain välttämättömän eli minimin, mutta millaisia ongelmia kuinka pienellä raolla odotettavissa? Maalajit enimmäkseen erm hietoja/hiesuja, ei pahaa tarttumistaipumusta renkaisiin, ainakaan mihinkään saviin verrattavissa.
Etukuormaajassa on sähköohjattu vaihtoventtiili, kaksitoiminen. Eli se, jolla saadaan nappia painamalla kallistus vaihdettua vaikkapa paalipihdin aukaisemiseksi tai sulkemiseksi. Tässä viimeisillä aamukylmillä ajattelin pelastaa loputkin paalit kovalla pihalle, mutta sähköohjaus suostui toimimaan vain toiseen suuntaan. Eli kallistus toimii molempiin suuntiin, mutta se sähkön takana oleva funktio vain toiseen.

Onko näissä jotain aitoa korjausmahdollisuutta (kotikonstein) vai toivotaanko vaan, että paikallisen hydrauliikkaliikkeen hyllyssä olisi uusi vastaava? Muistaakseni jotain satasen luokkaa, eli ei kaada taloutta, mutta jos ei tarvitsisikaan varata aikaa kaupunkireissuun...
Onkohan jossain valmiita laskentapohjia, jossa voisi syöttää muuttujille erilaisia arvoja ja sitten saa tulosta investoinnin takaisinmaksuajasta? 
Eli aurinkopaneeleita mietimme, kun olisi viitisensataa neliötä sopivasti etelään antavaa kattoa. Omaa käyttöä kesäaikana ei juuri ole, eli pitää miettiä täysin omana mahdollisena erillisinvestointinaan. Pari vuotta sitten silloisilla sähkönhinnoilla vastaus oli selkeä, ettei kannata, mutta nyt voisi leikkiä ennustajaa ja tutkailla uudestaan. Tämän kylänurkan yhteinen muuntaja olisi noin 100 metriä katonreunasta, eli tarvittaessa voisi vetää ihan omankin kaapelin, jos (kun) tilan oma sulake alkaa ahdistamaan.
Pieneen nelikkoon olen hankkimassa parempia (kastematoystävällisempiä) renkaita.

Mikä on oikea raideleveyksien - tai pikemminkin renkaiden sisävälin - ero edessä ja takana? Vakiorenkailla "tehdasasetuksilla" mittasin takaa 120 cm, edessä 128 cm.

Nyt olisi eteen tarjolla vanteineen edulliset pyörät, mutta näiden rattaiden vanteiden laippa ajaa eturenkaiden sisävälin 2*8=16 cm alkuperäistä leveämmäksi.  Jos takavanteet teettää niin, että renkaiden sisäväli pysyy samana, on uudessa tilanteessa etu- ja takarattaiden ulkoreuna yhtä leveällä eli raideväli edessä renkaiden keskeltä keskelle mitattuna suurempi.

Pitäisikö uudet takavanteet nekin teettää leveämmälle (jolloin sisävälien ero pysyy samana) vai haittaako suurempi ero esim. kynnössä? 
Verstaaseen (lev. 6m, syvyys/pituus 9 m, korkeus 4 m) olisi ajatus rakentaa 6-8 eurolavalle (lavakauluksellisia) varasto-orsi noin 2 m korkeuteen (mahtuu alla kävelemään tai työskentelemään). Lava nostetaan sinne pinkkarilla, nostokorkeutta juurikin himpun yli tuo 2 metriä. Tarkoitus olisi saada verstaaseen sisään traktori tai muita maataistelukoneita, lisäksi pieninä sarjoina rakennellaan kaikkea kevyttä teräsputkesta. Taitto-ovi tuossa 6 metrin päädyssä.

Onko raadilla näkemystä, kannattaako se varastohylly heittää sinne peräseinälle (lyhentää tilaa) vaiko pitkälle seinälle vaikkapa sinne sivuseinällä olevan työskentelypöydän (ruuvipenkki, porakone, mirkeli + muita hilppeitä) päälle? Kyllähän sen saa tietysti myöhemminkin siirrettyä, mutta käytäntö on opettanut, että harvemmin siirtyy...
Tuli uusi "luonnonlaidun" hoitoon eli entistä peltoa, jossa metrin mittaista, alle sormenvahvuista pajua. Paljon.  Ja sellaisessa saaressa, ettei traktoria voi viedä. Mönkijä olisi mahdollinen. Raivaussahan kolmioterällä niitossa menisi "muutama päivä".
Mahdollisia koneita, mitä itselle tulee mieleen, olisi joko mönkijällä hinattava, omalla moottorilla varustettu silppuri TAI ehkä pieni itsevetävä sarvitraktori, jossa sormipalkkiterä. Silppurin vahvuus olisi, että silppuaa sitä kasvustoa, mutta sen tärkeydestä voi tietysti olla montaa mieltä.
Sarvitraktori-niittokoneella niittämisestä on kokemusta, mutta tuo mönkkärin hinaama silppuri olisi uusi kokemus. Vuokrallehan sellainen pitäisi saada, ei kolmen hehtaarin takia moista viitsi hankkia, kun mönkijäkin on vuokrakampe...   Ovatko nuo silppurit toimivia vai pitääkö vain varata se kolme päivää raivaussahan kanssa?
Sähkö-Varmon runko tuli tiensä päähän. Ikää on, en voi moittia. Mutta uusi pitäisi löytää. Näyttää tällä hetkellä olevan myynnissä dieseleitä (noin 2000-luvun alusta), mutta sähkö olisi kyllä kova juttu. Varsinkin eristetyssä lämpimässä rakennuksessa pakokaasut eivät houkuttele, eikä sen Lombardinin dieselin mainekaan ole ihan parhaasta päästä. Ja kyllä, uuteen ei ole varaa.

Onko kenellä kokemusta tai näkemystä; kuinka iso työ olisi heivata diesel kiertoon ja istuttaa 5,5 kW sähkömoottori siihen tilalle? Vaiko moottori+pumppu -kombo? Tietysti jos jollakulla on vähän ajettu sähkö-Varmo hydrauliohjauksella jouten nurkissa, niin tarjotakin saa...
Etsiskelen aikaista monitahoista ohralajiketta, joka kestäisi täällä pohjoisessa korjuun viivästymistä  ränsistymättä. Tai että edes hitaasti ränsistyvä... Puinti  menee poikkeuksetta syyskuulle ja koneyhtymän puimuri on meillä usein porukan viimeisenä. Tämänhetkinen Polartop tuntuu ränsistyvän heti valmistuttuaan - tai jopa ennen... Tästä ominaisuudesta ei virallisista lajikekokeista löydy tietoa, mutta on raadilla kokemusta, mikä noista aikaisista monitahoisista kestäisi paremmin korjuun viivästymistä?
Kasvintuotanto / Ruisvehnän kasvuaika?
: 05.09.22 - klo:21:41
Tuli syksyllä kokeiltua mahdotonta. Eli kylvin viime syksynä suursäkillisen Sequenz-ruisvehnää. Nurmen perään, suoraan kynnökseen, kun ei sateiden vuoksi voinut enää äestää. Talvehti kehnohkosti, mutta jätin puolet kuitenkin kasvuun.

Vieressä on Niklas-kauraa, kylvö 29.5. Niklas olisi kohta jo puintikunnossa (tuoresäilöntään), mutta ruisvehnä yhä aika taikinaa. Onko ruisvehnän kasvuaika todella näin pitkä, syyskylvöstä huolimatta? Täällä myöhäisen kevään (Perämeren pohjukka) alueella syyskylvö olisi työnkäytöllisesti huippujuttu, mutta kun normi kesänä kaurakin on jo riskirajoilla,  myöhäisyys tappaa tämän, vaikka talvesta saisikin yli?
Sivuja: [1] 2 3 ... 18