Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3 ... 16

Aiheet - Petri

Pitäisi nyt pohtia hiiliviljelyn vaihtoehtoja ja kuten tunnettua, kaikkea pitäisi välttää. Erityisesti maanmuokkausta. Millaisia kokemuksia viljan suorakylvöstä nurmen jälkeen. Siis ei kynnetä tai muuten muokata nurmea, tapetaan nurmi kemiallisesti ja siihen sitten lähdetään viljan kanssa. Onnistuuko; hyvä puolet ja ongelmat?
Menee ehkä perinneosastolle, mutta onkohan kellään kokemuksia otsikon karhottimesta? Youtubessa https://www.youtube.com/watch?v=7YYPyQ9K1mw. Ilmeisesti ei rumpujen alla ole mitään pyöriä, vaan "laahataan" kevyesti maan pinnalla? 
Olisi projektia varten tarjolla muovipinnoitettua kattopeltiä. Vääränväristä, "vähän käytettyä". Jos tuollaiseen haluaisi uutta väriä, niin onko toivotonta vai mahdollista?
Liika öljy tunnetusti lämmittää palkkia liikaa. Millaisia lämpöjä pitäisitte vielä normaalina ja mistä pitäisi huolestua?
Kesän paalaussesonki käynnistettiin syksyisten pehkujen talteenotolla... Ongelmaksi nousi verkotuksen aloitus. Paaliporttihan täytyy nostaa loppuun asti, jotta ylhäällä oleva 'säätökaari' lipsahtaa 'mittaustelan' taakse. Koskaan ei ole aiemmin tätä säädetty, mutta nyt ei tahdo nousta loppuun asti, jolloin verkotus ei vaan käynnisty. Ohje kehottaa säätämään jousikuormitteista sylinteriä. Pari kierrosta ei vaikuttanut mitään; onko kokemusta, paljonko pitää ruuvata ja kumpaan suuntaan?
Tuli Tumen hinattava HKL kylvökone, "sisäänajettuna", pihaan. Kuvittelin ensin, että vanhasta Simultasta saisi varaosia, mutta ehkä turha toivo. Keveitä, osin raiviovaiheessa olevia maita eli kiekkovantaat viljapuolella. Tumelaiset vantaat näyttävät aika keveitä Simultaan verrattuna, mutta jälkimmäisten modifiointi tumelaiseen taitaa mennä näpräyksen puolelle. Näin viikonloppuna vaikea kysyä myyjältä; muistaako täällä joku, mitä tumelaisen kiekkovantaat kustantaa?
Koneet, laitteet ja tekniikka / Maatutka?
: 17.05.20 - klo:22:29
rakennusprojektia pukkaa. Hiesumoreenimaalle, (isoja) kiviä on. Ja kallio "ei ihan hirveän kaukana, voi olla lähelläkin". Noiden kivien takia kairaamalla tehty pohjatutkimus voi olla aika vaikea, mutta onko olemassa jotain tutkia, jotka löytäisivät tuon maannoksen ja kallion rajan? Maanteitäkin nykyään skannataan, onko vastaavia laitteita (=palveluntarjoajia) rakennuspaikalle? Tietty voi ajatella, että kaivaa kuopan ja alkaa ihmettelemään, mutta kun kaivuri ei ole oma, niin ei viitsisi seisottaa sitä kallionräjäyttäjää odotellessa...

Kasvintuotanto / Kevätruisvehnälajikkeet?
: 22.02.20 - klo:19:04
Tähän asti kevätmuotoisen ruisvehnän siemenkauppa on ollut ymmärtääkseni aika paljon Bernerin myymän Nagano-lajikkeen varassa. Joka onkin vihermassatuotannossa "kova sana" lehtevyytensä ja pitkän kasvuaikansa vuoksi. Nyt näyttää Lantmännenin Viljelyoppaassa olevan peräti kolme lajiketta; Mamut, Mazur ja Puzon.

Oma tavoite on tuottaa paaliin vihreää, seoksena vihantaherneen kanssa. Onko raadilla kokemusta näistä Lantmännenin lajikkeista?
Vanha  Varmo 90-luvun lopusta on "mekaanisella" ohjauksella, eli se ketju ohjausakselin jatkeena. Uudemmissa taitaa olla hydrauliohjaus. Onko kokemuksia, jos haluaisi vanhan muuntaa hydrauliseksi?
Tuli ostettua äes, nelipuolikas hinattava. Noin 600 km kotoa, eli ei haeta traktorilla. Eikä oikein nappaa vuokrata 2,5-metristä peräkärryä ja lähteä vanhalla avolavalla etelän retkelle. Äkeen ohjekirjan mukaan kuljetusleveys 3 metriä, pituussuunnassa mittaa varmaan vielä enemmän.

Kuinka näitä yleensä kuljetellaan? Ovatko ne  rakennussarjoina ja paikallinen hankkijan konttori ruuvaa osia paikoilleen, vai onko näillä alan kuljetuksia harjoittavilla krooninen lupa lieviin ylileveyksiin?  Ihan jäniksen selässä ei olla - kevätaurinko ei vielä paista täällä Perämeren pohjukassa - mutta ehkä näin väljällä aikataululla voisi saada sen vähän edullisemmin kuin pikana. Jos raadilla on antaa suosituksia sopivista toimijoista, niin otetaan vastaan.
Vanha Kvernen (7512) käärijän kierroslukulaskurin näyttö ei tykännyt iskusta, joka säröytti sen. Villi veikkaukseni, että "alkuperäinen" maksaa paljon. Liikaa. Periaatteessa laite ei ole kovinkaan monimutkainen, takoo numeroita se anturin antamasta signaalista. Löytyykö vinkkiä, mistä (muualta?)  löytyy tähän kykenevä laite käärijän avuksi?
Nyt pitää viimeinkin ottaa tuo ojitustöiden ym. jälkeensä jättämä "heittoisuus" pelloissa vakavasti. Kevyt S-piikkiäes normi etuladalla ei riitä, vaan ihan oikea tasausäes varmaankin pitäisi ottaa konekentälle ja sieltä tietysti pellolle. Jos viljelykierron viljavuosina tuollaisella aloittaisi kylvömuokkaukset, niin josko muutaman vuoden käytön jälkeen olisi sitten nurmenniitossa ja karhotuksessa mukavammat työskentelyolot.

Maalajit siis keveitä ja multavia, 80-90-heppaisella traktoreilla työskennellään. Ja sellainen, jonka saisi sisääänajettuna kohtuuehdoin ostettua. Veikkaus, että joku sarjan pienemmästä päästä (5-metrinen?) voisi tuolla teholla liikkua? Onko joku merkki, joka raatilaisten mielestä nousee muiden yli tai joku, joka on syytä kiertää kaukaa? Ja lohkot ovat pieniä, siirtymät yleisen tien kautta, eli mitkään kovin hankalat kotiviritelmät (ketjuilla hinaillaan vanhaa kuorma-auton runkoa...) eivät tule kyseeseen.
Vanhaa EsaPatu 420 vetelen äestysmielessä. Keskimmäiset kannatuspyörät (12 tuuman 155/80) eivät tahdo millään jaksaa pitää ilmoja sisällä. Saako tällaisiin autonrattaisiin umpikumisia sisärenkaita tai miten nuo vaahdot: toimivatko käytännössä? Ilmeisesti läheiset piikit ym. kyljestä kiilaavat mättäät ovat turmioksi?
Pientä konehalli aika/katosta kuutioin juuri. Lämmin osa noin 6*10, saman verran katosta viereen. Sähkö- ja vesiliittymät lähellä, ei mitään ihmevarustelua. Millaisiin neliöhintoihin kannattaa noin alustavissa harkinnoissa varautua?
Lämpöeristetyn lampolan yläkertaan on aikomus rakentaa toimisto- ja työtilaa, tuli käyttöullakkoristikot laitettua aikanaan. Kun siellä alakerrassa on aina nollakeli tai lämpimämpi, ajatus on ottaa yläkertaan lämpö ilmalämpöpumpulla alakerran poistohormista. Ideana on, ilppi toimisi paremmalla hyötysuhteella kuin ulkoilmasta.

Kuinka pitkä sisä-ulkoyksikön välinen putkisto voi olla? Perussuositus on aika lyhyt, mutta kuinka paljon ongelmia tulee, jos niiden etäisyys olisi luokkaa 12 metriä? Olisi vaan sijoittelun kannalta paras niin ylhäällä kuin alhaallakin, jos saisi etäisyyttä riittävästi. Ja sitten se(kin), että ulkoyksikön laittaisi mielellään poistohormiin "totaalisti tukkimaan" eli käydessään ulkoyksikkö puhaltaisi koko hormin (55x55 cm) täydeltä ja tämän kylmenneen ilman heittäisi näin taivaalle.
Sivuja: [1] 2 3 ... 16