Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Vanha Claasin RC46 ei tahdo millään päästää paalia ulos, jos materiaali sattuu olemaan just sellaista säilöheinää, johon illanhämyssä tulee ensimmäinen pintakosteus vielä lisänihkeyttämään. Jättämällä paali hieman vajaaksi (ei siis maksimitiheys) ongelma on vähäisempi, mutta ei nuo nyt muutenkaan liian tiukkoja ole... Peräportin avaamisen jälkeen paali jää siihen "suulle" killumaan, pyörimättä enää telojen mukana.
Muistinvaraisesti luulen, että joskut ovat laittaneet kammion sivuseiniin muutaman pultin(kannan), jotka jollain lailla helpottavat sitä ulostuloa? Onko näin, vai jotain muita kikkakolmosia? Se käärintätraktorin paalipihdeillä ulosveto on paitsi työlästä, myös krouvihkoa. Toisinaan hiljaa nitkuttamalla paalin alareunaa saa vähitellen ajettua ulospäin, mutta hidasta ja fyysisesti (paalaajahenkilölle) erittäin raskasta.
Olipa viime 3. päivän Maaseutulaisessa juttu, kuinka pystyy rekisteröitymällä/lisämaksulla saamaan tietoturvallista lisäaikaa 10:lle.
Jutun "tuorein" WIN10 -versio oli KB5065429. Oma Windows Update kertoo itselläni olevan jo menossa versio KB5066198, viimeksi tänään (12.10.) aamupäivällä päivittynyt versio.
On sekä MaasTullin että myös yhden YLEn jutun mukaan mahdollista ladata ESU eli Extended Security Updates.
https://www.microsoft.com/fi-fi/windows/extended-security-updatesNyt ei vaan latausta mahdollistavaa linkkiä ilmesty. Ohjeiden mukaan "Laitteissa on oltava Windows 10:n versio 22H2 Home, Professional, Pro Education tai Workstations. " Kun omassa käyttisversiossani lukee "Windows 10 Pro", niin oliko se tässä vaí onko noiden versioiden nimeäminen sittenkään kirjaimen päälle?
Tuli tilusjärjestelyssä lohko, jonka juolavehnäisyys on "yllättänyt". Vanha nurmi, todella tiukka "huovasto". Kemia ei ole vaihtoehtojen listalla. Multamaa, vain satunnaisia (jalkapallonkokoisia) kiviä.
Tähänhetkinen Wibergin Stubbis kierrekärjillä ei toimi. Piikki ei jaksa tunkeutua huovastoon ja kun sitten vetää juuristo alapuolelta, kasvusto-juuristo irtoaa isoina lauttoina, jotka eivät enää "solahtele" piikkien (korkeus 65 cm, piikkiväli 75 cm) läpi vaan tukkivat kultivaattoria. Kivennäismaakohdilla ei ole ongelmaa, koska juuristo pysyy paremmin pohjamaassa kiinni ja sen saa vähitellen hajoteltua pienempiin osiin. Tulossa on juolannostin (KvikUp) roottoreineen, mutta sielläkin ongelmaksi tullee tuo tukkoisuus kultivointivaiheessa.
Mikä noista yleisesti käytössä olevista piikeistä on riittävän jäykkä tunkeutuakseen juolavehnäistön juuristoon? Aiempaa kokemusta on noista silmukkapiikeistä ja Kongskilden Vibroflexistä, mutta kun ei ole vertailukohtaa, niin en viitsisi investoida piikkeihin ilman jonkinlaista varmuutta lopputuloksesta. Kärjen mallistakin voisi ottaa jonkun kommentin.
Ja sekin on tiedossa, että keväällä ajoissa aloittamalla pääsee asiassa paremmin liikkeelle, mutta nyt olisi halua voittaa yksi kasvukausi, vaikka tänä kesänä kultivointihenkilö (katsotaan peiliin...) onkin torkahtanut onnensa ohi.
Viranomainen & pankki yllättää. Myimme vuosi sitten maatilamme kiinteistöön kuuluvan 11% osuutemme 12 aarin "Kesänavetta" -palstasta, jotta viereisenkin palstan omistava, kesänavetasta 60% omistava osakas voisi liittää sen omaansa. Ja hinta oli 1€, "kuitataan maksetuksi kauppakirjan allekirjoituksella".
Nyt olemme ostamassa muualta peltopalstaa, johon lopulta päädyimme ottamaan lainan, ei käteisvarat riittäneet. Lainan vakuudeksi tulee kiinnitys tilamme kiinteistöön. Vapaita kiinnityksiä on noin 4x tämä lainasumma. Nyt pankissa huomasivatkin, että "kiinteistöstänne on myyty määräala ja sen lohkominen on kesken". Eli pitää varmistaa, että jos kiinnityksiä pitää alkaa realisoimaan, se laskennallinen noin aarin osuutemme ei mene pakkolunastukseen.
Maanmittarin ja pankin kulut yhteensä 433 euroa. Tuli yllättävän kallis aari...
Yhden pienen peltokaupan mukana tuli 20% osuus tuollaiseen 10 ha palstaan. Ei ole aiempaa kokemusta asian hallinnollisesta puolesta. Onko jossain selitetty (lainsäädäntö tai muuta ohjekirjallisuutta), kuinka tuollaisella palstalla voi yleensä tehdä mitään?
Olis puhdistusniitettävänä luonnonlaitumia. Satunnaisia kiviä, epätasaisia, ei kovin sankkaa kasvustoa. Niittonopeus hidas, maksimissaan kävelyvauhti, koska epätasainen. Traktori Ford 6610 tai vastaava eli pieni ja kevyt.
Estren lieriökoneella on vähän ajeltu, mutta terälaput menevät heti, kun vähääkään raapaisee kiveä. Kevyempikin saisi olla. Joskus omistin konevalmiste Passisen ketjumurskaimen, joka oli kyllä kevyt, mutta ristiinlaitettu kiilahihna luisti heti, kun vastaan tuli toinenkin korsi... ketjun päähän laitettu pieni terälappu kyllä auttoi heinässä.
Sellaisen "oikean" vesakkomurskaimen saan töihin kyllä urakoitsijalta, mutta laidunten niittotöihin en häntä kutsu.
Löytyykö jostain valmista konetta toiveisiin?
Pienelle avolavalle (92x137 cm, laidat 30 cm) pitäisi saada vesisäiliö, jolla vettä laitumelle. Tavoite olisi joku 300-400 litran kuorma. Tuohonhan jos laittaisi vaan muovipressun, niin 370 litraa menisi... Mutta jos kuitenkin jotain vakiota.
IBC-konteista löytyy teholavalle 60x80 cm, joka olisi kyllä sopivan kokoinen, mutta menee aikas korkeaksi (metri) eli ehkä hieman epävakaaksi jopa. Eurolavalle samanlainen kontti on jo tarpeettoman iso ja sittenpä ei lavalle mitään muuta mahdukaan.
Onko kenelläkään ideaa, mistä löytyisi sopiva pytty? Ideaalimitta olisi jotain 90x80 cm pohja, korkeutta noin 50-60 cm. Isommalla avolavalla on pari 200 l tynnyriä yhteen letkutettuna, mutta tässä pitää tilankäyttöä optimoida tarkemmin.
Jos päädyn kuitenkin jostain kalvosta/pressusta hitsaamaan vesieristeen tuohon lavaan, niin ehdotuksia materiaaliksi ja hitsausmenetelmäksi otetaan vastaan!
Kuorma-autojen pyöränpulteissa/muttereissa näkee värikkäitä muovinuolia, jotka kavaltavat, jos mutteri lähtee kiertymään auki. Mistä - tai millä nimellä - löytäisi myös 27 mm avainta tottelevalle mutterille? Vai onko ehdottaa jotain muuta, mikä juoruaisi tästä?
Olis maanvatkain kiikarissa tuolta Tanskasta. Rahtari pitäisi kehittää, nelimetrinen nostolaitekone, aika pitkäkin vielä. Yksi mahdollisuus olisi tietysti pyytää myyjää järkkäämään se rahti, mutta aivan kilpailutusmielessä pitää katsoa joku muukin vaihtoehto. Onko raadilla kokemuksia, mitä kautta ja/tai kuka tekee homman edullisimmin?
Tuossahan tuo on otsikossa asia. Eli paljonko vaatii lisää, jos vaikka kierre kärjet vaihtaa 30-senttisiin siipiin? Vaatinee myös piikillä vastaavasti lisää jäykkyyttä?
Tietääkö kukaan mistä löytyisi Wibergin kultivaattoriin (Stubbis) piikkejä? Sellainen C:n mallinen, kierrejousitettu. Omistuksessa vanha, mutta toimiva kampe, jossa pari piikkiä on väsähtänyt, hakeutuu kieroon eli ei toimi. Firma näyttää menneen konkurssiin jo 10-luvulla eli jälkituotanto - tai sitten jonkun vanhan teurastaminen varaosiksi?
Louhikkorantaisella laitumelle pitäisi virittää juomasysteemit. Ajatus oli, että jokeen pieni 12V pilssipumppu, johon virtalähteeksi aurinkopaneeli. Juoma-astiaksi allas, joka toimii puskurina. Onnistuuko sähkökytkennät mallia "suoraviivainen", eli suoraan paneelista johdot pumppuun vai vaatiko jotain puskuria väliin? Pilssipumppujen vaatima virta näyttää olevan 2,5 - 5 ampeeri välillä, eli 30-60W paneeli. Millaisia ongelmia tulee, jos paneelin teho on yli/ali pumpun vaatimaan verrattuna? Ja vaikuttaako mahdollinen epäsuhta ohjausyksiköiden (puskuroivaan) tarpeeseen?
Verstasta pukkaa maatilan pihapiiriin. Menneenä vuonna kuluja tuli jo aika lailla, mutta rakennus ei vielä ole valmis. Kuinka tällainen keskeneräinen rakennus arvostetaan ja ilmoitetaan veroilmoitukseen - tuntuu vähän ongelmalliselta, jos on vain menoja, mutta että taseeseen ei kertyisi mitään?
Rakentelija iskee; pitäisi löytää akkuimuri. Olosuhteet eristetty lampola eli 0-10 astetta, ei täysin kuiva, vaan ei märkäkään. Koska samaan kokonaisuuteen (karitsointikamareiden vesihuoltokärry; puhdasta vettä ja likaisen poisimeminen) tulee myös 12V pieni uppopumppu, niin ehkä parhaiten joku 12V toimiva.
Makita ym. valmistajat myyvät myös 12V vehkeitä, mutta mieluiten käyttäisin normi käynnistysakkua, koska sellainen tulee joka tapauksessa kärryyn mukaan. Jos omilla kytkennöillä laittaa käynnistysakusta tuollaiseen virrat, niin kosahtaako jostain? Vai onko suoraan tyyliä "tupakansytyttimeen" asennettavia?
Nyt polttelee kokeilla syysvehnää rehuksi täällä Perämeren pohjukassa. Tuossa vastarannalla (Öjeby) on pari talvea mennyt hyvin. Oma ruisvehnäkokeilu talvehti kohtalaisesti, mutta lämpösummavaatimus on turhan korkea ja tähkäidäntä vaivaa. Viljelytapa luomu, maat keveähköjä runsasmultaisia, nurmikiertoon.
Lyhyellä katselulla lajikeluettelon aikaisimpia Urhoa ja Turanusta ei näytä olevan kellään julkisessa myynnissä. Botnicaa saa - jopa luomuna - mutta sen lämpösummavaatimus on jo selvästi edellisiä korkeampi. Kuten myös Magnifik'in, jonka talvehtiminen taas näyttää lajikekokeiden mukaan hyvältä.
Tärkeintä on siis 1) talvehtiminen, 2) talvehtiminen ja 3) aikaisuus. Kasitonnareita ei tavoitella, mutta kevätviljojen kanssa samaa suuruusluokkaa olevaa satoa. Mieluummin pitkä ja varjostava kuin korkean typpitason kestävä lyhyt korsi. Riskilaji, mutta jos kiihkeästä kevätkylvökaudesta saa päivän tai pari siirrettyä syksyyn, niin "kaikki kotiinpäin".
Pohdintoja?
