Olisit säilönyt propionihapolla (kuten syksyllä sulle ehdoteltiin) niin ei olisi homeessa.
Pilaat vielä terveytes sen homeviljan kanssa.

Vielä jatkokysymys: kuinka "huolettomasti" sen propionihapotetun säkin voi sulkea?

Kysyin silloin syksyllä liian myöhään, "oli jo housuissa". Olen homepölystä kyllä ollut itsekin huolissani, maski on tosin ollut päässä sitä homeista lapioidessa. Rakennukset (joiden seinää vasten sen auman tekisi) ovat toistaiseksi puuttuneet, joten tällainen temppuilu... Vissiin pitää ostaa peräkärryn perälautaan pieni viljaruuvi, niin saa sen hapon järjellisesti sekoitettua viljaan, lapiopelillä en keksinyt systeemiä. Ja auttaa se joissain muissakin siirto-operaatioissa?

Mutta harkinnassa on, miten toimia tulevaisuudessa? Tässä vaiheessa ollaan vielä "tasamaalla" eli mitään vanhaa (koneita, rakennuksia) ei ole tukena tai rasitteena. Kuitenkin viljaakin on tarkoitus viljellä; sekä viljelykierron, jyvien että oljen (jota täällä ei ole läheltä ostaa) vuoksi. Suunniteltu viljelyala on vuosittain jotain 20-30 ha välillä, ehkä jatkossa hieman enemmänkin. Pitäisi selvitä mahdollisimman pienillä investoinneilla ja työllä... Naapurikylässä on vuokra(lämminilma)kuivuri, mutta epäilyttää vankasti öljyllä 12 km päässä kuivatuksen talous. Onko missään opasta kylmäilmakuivurin tekoon, vai onko tämäkin menneen maailman meininkejä?

Petri

onko kaikki edelläolevat mielipiteet tulkittava Naton kannattajien kirjoittamiksi ?

Ei ole.

Nyt ollaan talvi availtu syksyllä "kaasutiiviiksi" teipattuihin suursäkkeihin laitettua kosteaa viljaa ja vielä en ole keksinyt selkeää selitystä vaihtelevaan (oman) työn laatuun. Muutamia säkkejä päältä asti kuranttia tavaraa, mutta joistain on lapioitu alusten alle reilustikin homeista tavaraa.

Nyt kuulisin kokeneempien kommentteja tai vinkkejä, miten se sisäsäkki pitää sulkea niin, että on varmasti tiivis? Teippi vai joku side? Ja millainen side tai millaista teippiä? Muita kikkoja? Suursäkkien loputtua tuhannen kiloa jeesusteipattiin "eräpussi" -nimellä myytäviin topakoihin polyeteenisäkkeihin ja niissä ei ole mitää huomautettavaa, mutta suursäkkityöskentelyssä on vielä opiskeltavaa.

Petri

Tuollahan olisi sopevia kohteita Kiinan ja Koreoiden suunnalla, sinne vaan uhoomaan. Samoin kuin Harlemiin tai Sohoon julistamaan valkoisen miehen filosofiaa, vois ruveta läski tummumaan.

Jokainen vaikuttaa siellä missä voi; moni tyytyy lätisemään tällä foorumilla, vaikka maailmassa olisi oikeasti paikkoja, jossa Miehiä ja Naisia tarvittaisiin.

Petri

Kyllä vain kyseessä on peltomaa joka on ollut kesannolla ja näissä lohkoissa olisi hieman ryteikköä mitä pitäisi raivata

Tällä hetkellä tukiin ei pääse kiinni millään. Jos on vapaita tilatukioikeuksia, niin niitä voi tietysti laittaa maksuun ko. lohkoilla.

Petri

jonka ympärillä on vaikka kuinka juuri tuollaisia "hieman ryteikköisiä" vanhoja peltoja...

Onkohan siellä upsalan ekonomit puikoissa? Duunarit on ainakin neekeikutyöperäisiämaahanmuuttajia kun liikevaihto/duunari on 30000 euroa.

Toistaiseksi on pumpattu rahaa tutkimukseen ja viranomaishyväksyntiin. Isoilla torjunta-ainealan toimijoilla vanhat (mutta vielä patentin suojaamat) aineet pumppaavat lähes ilmaista rahaa sisään, jolla saadaan tuo suhde vähän fiksummaksi. Tässä firmassa noita vanhoja rahalähteitä ei ole, vain pääomasijoittajia ja sellaisia.

Petri

Onko se paras sato ollenkaan tärkein kriteeri nurmea perustettaessa? Eikö se hyvä nurmi ole kuitenkin paras näkökulma? Tuppaa vaan perustamisvuonna tulla pahimmat painumat ja korjuuvauriot...

Tästä olen kyllä samaa mieltä. Itselläkin se virna on siellä enemmän valkuaisen kuin satomäärän vuoksi. Vaikka hyväsatoisen suojakasvuston alta voi saada hyvänkin nurmen aikaiseksi, ainakin puitavalla suojaviljalla viljasato ja tulevat nurmisadot ovat selvästi keskenään ristiriidassa (eli negatiivinen korrelaatio).

Petri

Kuinka suhtaudutte tarkastuksiin ja kuinka on sujunut, kuinka usein ja niin eespäin.

Itse aina mietin, että ihan turha suhtautua mitenkään; tässä hommassa niitä tulee ja niiden kanssa on elettävä. Metsä vastaa niinkuin sinne huutaa, pätee tässäkin useimmiten.

Petri

kuulemma sorkkavälinajotulehduksen esiintyminen rajoittuu lypsylehmiin. Eli altistuminen ilmeisesti liittyy jotenkin maidontuotantoon...

Kyllä se on tuota hipkullan viittaamaa metaboliaongelmaa. Liian raju tuotoksen prässääminen rehustuksella altistaa. Ei ole ainoa eikä suoraviivainen aiheuttaja, mutta lisää riskiä. Emolehmät saavat kuitenkin olla aika kevyessä tuotantoprässissä lypsikkeihin verrattuna.

Petri

Uskoako vaiko ei ?

Usko vain, totta se on. Kun nuo rajoitteet muistaa (lentonokeen ei tehoa), niin erittäin tehokas aine.

Petri

Jos vajaa vuosikymmen sitten teemaan perehtyneenä

Yleensä olen nurmen perustanut suojaviljaan ja suojaviljan korjannut vihantana paaleihin. Kuitenkaan en oikein ole ollut tyytyväinen satotasoon joten olen miettinyt josko kylväisi vaikka rehuvirnaa viljan joukkoon satoisuutta lisäämään. Vai mikä muu konsti olisi parantaa vihantaviljan satoisuutta?

Mutta virnaa sitten kohtuudella, ettei varjosta liikaa. Suositus max. 30 kg/ha viljan sekaan. Ja korjuu vasta, kun virna kukkii jo selvästi. Näin sen jälkikasvu on heikkoa ja monivuotinen seos pääsee vahvistumaan syksyllä. Ajoissa ennen kukintaa tai ihan kukinnan alkuvaiheessa niitetty rehuvirna vain parantaa kasvua (sopivina kesinä kolmekin satoa on mahdollista) ja monivuotinen siellä juuressa ei vankistu talvea vasten.

Kaikesta edellisestä huolimatta tai juuri siksi itselläkin on vihantasuojaviljassa tuota rehuvirnaa mukana!

Petri

Jokos sie sen virttajärjestelmän kehittelit?

Kyllä ne tolpat on aina tiellä, myös lampolassa. Helpompihan se on puhistaa ja vähemmän p*sk*n lahottamia tukirakenteita.....

Eipä ole soitellut; täytyy varmaan siirtyä odottelusta suoraan toimintaan... Tolpista olen ihan samaa mieltä!

Petri

Sinäkin brutukseni , tosin minäkin ns.  ympäristönsuojelijana  ajan vanahalla avolava-dodgella.  Riisikupin rattiin ei mua saa,  vapaehtoisesti ellei se ole rekka tai kurorma-auto 

Tavoitteena oli laittaa siihen häkäpönttö lavalle, mutta sitten tämä maatalousharrastus iski 110% voimalla ja ei jaksanut enää. Ja nyt riisikuppi-hiluksilla näitä työajoja. Ei tarvi enää tervehtiä.

Petri

Landella kateus, ahdasmielisyys ja muutosvastarinta on niin syvälle juurtunutta, että parantumiseen menee sukupolvia ja jos uutta verta ei saada, niin taudin ennuste on erittäin huono.

Jos ei itsessään tunnista oireita, niin ei välttämättä huomaa naapurissaankaan sitä niin helposti?

Aloita harjoittelammalla käännöksiä. Ne on helpompia kuin suoraan peruuttaminen. Kun oppii kääntämisen jujun niin sitten vasta on mahdollista peruuttaa suoraan.

Joo, näin on. Ja meillä onneksi on vain yksiakselisia kärryjä. Itse harjurikesänä maailmalla en "meikäläiseen" kärryyn refleksit hankkineena saanut vankkuria luotettavasti pakittamaan. Ainakaan yleisön nähden, stressi iski liikaa...

Petri