Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3 ... 332

Viestit - Petri

Ruostumismurheeseen auttaa pienikin lämmitys, jolloin siellä on hieman kuivempaa kuin ulkoilmassa. Itsellä varastona/verstaan vanha lypsykarjanavetta (betonilattiat, filmivaneriseinät, aaltopeltikatto), puoli vuotta ajastimen perässä yösähköllä 1000w sähköpatteri, joka pitää tilan 10-20 astetta ulkolämpötilaa lämpimämpää. Jopa pahvilaatikon pysyvät kuivan napakkoina, rauta ei ruostu.
Vehnä on täällä Peräpohjolassa jo liikaa, ohrarieskalla on pärjättävä... 

Kärcherin lattianpesukoneet vaikuttavat kiinnostavilta, niihin se ehkä valinta kääntyy, kun perinteiset luuttuamiset  alkavat rasittaa.

Elomestarin toimisto ja labra tuonne muuttavat. Valmis runko ja mahdollisuus ottaa alakerrasta ilpillä lämpöä houkuttivat rakentamaan, tosin tuollaisessa kehikossa rakentaminen ei ole kovin suoraviivaista eli nopeaa.
Yläpohjan höyrysulku (siellä eläintilan puolella) on valukreppipaperi. Sille selluvillaeristeIle ihan Passeli, mutta ei vielä vanerin tapaisia höyrysulkuja toiseen pintaan... Muovikarvamattoja tulee moneen paikkaan, niillä voi rajusti pienentää siivoustarvetta. Keskuspölynimuri on myös. Jos ei voi pinnoittaa, niin hionta ilman muuta. Ja lampailla siellä alhaalla on Suevian uimurikuppeja toistakymmentä, pinta-asennuksena kaikki vedet. Ja itse asiaan: kärcherin lattianpesukoneet näyttävät ainakin nettisivujen infon perusteella lupaavilta. Jostain vielä käyttäjäkokemuksia etsimään...
Ollaan lämpöeristetyn lampolarakennuksen vintillä (käytöullakkoristikko), minne aikanaan tehtiin varastotilaa ajatellen raakaponttilaudasta se lattia. Tänne tehdään nyt lämmitettävä työtilaa. Lampolassa (eläimet ja pehkupohja lämmittävät) lämpötila pidetään 0-4 asteessa ilmanvaihtoa säätämällä. Suhteellinen kosteus on ajoittain korkeahko, vaikka ilmanvaihdosta ei juuri tingitäkään. Rakenne lampolasta työtilaan päin aluskatevaneri-valukreppi-selluvilla-ilmarako5cm-raakaponttilaudoitus. Tässä kosteutta (höyrypainetta) tulee sekä lämmitettävästä työtilasta, mutta "kylmä ulkotila" ei ole ihan normi ulkoilma, vaan "jonkinlaista" kosteus painetta on syytä pelätä sieltäkin. Eli ei kokeilematta uskalla pistää muovimattoa siihen työhuoneen lattiaan. Vaan olisi mukava pystyä puhdistamaan sitä lattiaa vähän pölynimuria tehokkaammin. Ja juuriharja-rätti -kombinaatiota helpommin. Tulevana talvena muutamalla irtonaisella muovimaton palasella sitten havainnoidaan, voittaako lämpimästä tilasta tuleva höyrypaine sen alhaalta tulevan kosteuden, eli pystyykö lattiaa pinnoittaa huoltoystävällisemmäksi?
Onko tuo sellainen lattia että vettä voi kuitenkin käyttää?
Jos pystyy niin painepesuriin liitetty terassipesuri on erinomainen apu tuohon. Tulee puhdas eikä nosta puun syitä pystyyn, kuten painepesuri suoralla pesulla tekee.
Jos ei väljää vettä voi käyttää niin siinä tapauksessa käyttäisin höyrypesuria.
Kolmas vaihtoehto painehuuhtelulaite joka on tosin tarkoitettu tekstiililattioille. Se toimii tuossa myös. Joudut kyllä myös harjalla avittamaan tässä tapauksessa.
Kiitos, nyt tuli avainsanoja hakukoneeseen! Kovin väljää vettä ei voi käyttää, eikä harjakaan pelota, mutta jos sen irtoveden saisi helpommalla (ja tehokkaammin) kuin riemulla kokoamalla..?
Siitä kulkee kosteutta molempiin suuntiin, eli pintakäsittely ei saa muuttaa höyrynläpäisevyyttä. Eli toistaiseksi ennen vuoden seurantaa ei voi maalata. Sen verran kinkkinen kohde laskea tuo kosteuden siirtyminen, että rakennusinssi nosti kädet pystyyn ja tutkitaan ennen mahdollisia käsittelyitä . Ehdottomasti maalataan jos voidaan.
Olisi pienessä työhuoneessa raakaponttilaudasta tehty lattia. Ei mitään pintakäsittelyä, sahapinnalla siis. Kuuraamalla ja tärkeillä kuivaamalla han tuo onnistuu, mutta kone voima houkuttelee tässäkin. Kotitalousrintamalta tulee mieleen ikkunapesurit ja tekstiilipesurit. Onko noista apua! Onko jotain muuta? Vai uutta juuri harjaa vain?
Nelisen vuotta ollut käytössä,eikä ole tarvinnut liuosta kuin kerran n. pari litraa lisätä. Täällä meilläpäin on aika tasaiset maat, mutta kyllähän tuo putkisto hiukan aaltoilee. Ei ole niin tarkkaa, kunhan ilmaus tehdään huolella. Paikallinen putkiliike pyöritti liuosta pari tuntia ison astian kautta ja ajoi kuplat ulos. Kenttä tehtiin ihan kaivurityönä, eikä mitään sihtejä tai laseria ollut. Siksakkia kenttä on, mutta vain vaakatasossa.
Samanlaiset kokemukset täällä napapiirin tuntumassa. Vanha kyläkoulu (1000 m3) ottaa lämpönsä noin 25 aarin alalta, 1050 metriä putkea. Lähimmät 50 metriä rakennuksesta moreenin läpi, sitten märähkön hiesusaven päällä noin 120-150 cm syvyydessä. Puolitoista metriä leveällä luiskakauhalla, toiseen reunaan meno, toiseen tulo.
Belkussa etuset hieman originaaleja fiksummat vyörenkaat, oikeasti tubelekset, mutta vanteesta johtuen pitää olla sisärenkaat. Pikkunysväyksen lisäksi noin 700 paalia per vuosi pellolta Varmoliftin ulottuville, tilan ainoa etukuormainkone. Ensimmäisen kahden vuoden aikana varmaan neljästi tai viidesti kumikorjaamolla, alkoi jo käpy palaa leikkiin. Olisko ollut se neljäs kerta, kun asentaja totesi "Kleber" työnjohtajan vain ihmetellessä. Päädyttiin sitten, että tilataan Kleberin sisäkumit ja vaihdetaan kun seuraavan kerran tulee tarvetta. Pistäydyin jonkun takia vielä hallissa, "tällaista muovista kiinapaskaa ei oltais tässä talossa 10 vuotta sitten myyty", kommentoi asentaja hiljaa minulle. Ei olla Klebereiden jälkeen kumiliikkeessä näiden etusten takia käyty.
Appelassa hankittiin juurikin tuollainen lämpöpumppu öljylämmityksen kylkeen, öljyä menee ehkä 10-15% takavuosista. Järjestelmä 60-luvulta, eli tuskin varaajia.
Kiinnostaisi kuulla miten tätä on käytetty? Onko öljy vain kovilla pakkasilla päällä vai miten? Juuri tuollaist aolemme itsekin miettineet taloon jossa nyt öljylämmitys (rak 1976) ja vesikiertopatterit.
Öljyä palaa, kun lämpötila ulkona jotain -15 tai kylmempää. "Käsiohjaus" tässä.
Tässä on ote Satafoodin oljen kaupallisen käytön selvityksestä, monta hyödyllistä tietoa siinäkin. Monin paikoin ulkomailla oljesta nähtävästi maksetaankin jotakin. Muuten kyllä olkien poisto on hyödyksi; kasveille jää enemmän typpeä käytettäväksi. eikä 110 vuoden puoliintumisajan dityppioksidipäästöjä tule niin paljon.

http://www.sbe.fi/SBE/Sopimukset_files/Peltobiomassojen_hyodyntaminen.pdf

-SS-
Lyhyellä tähtäimellä näin. Ja pitkällä tähtäimellä kiihdytetään humuskatoa peltomaasta.
Appelassa hankittiin juurikin tuollainen lämpöpumppu öljylämmityksen kylkeen, öljyä menee ehkä 10-15% takavuosista. Järjestelmä 60-luvulta, eli tuskin varaajia.
Tervehdys pitkästä aikaa!!
Oletteko  varauksetta sitä mieltä että MTK-jäsenmaksu on hintansa väärti?
Vaikka olen pitkäaikainen yhdistys aktiivi niin toisinaan iskee kerettiläinen ajatus päähän että meneeköhän nuo sataset mitä maksan niin
ns moppen perseeseen!
Aika harva jäsenmaksu oikeasti kannattaa, yleensä vapaamatkustus kannattaa paremmin...
Kasvintuotanto / Vs: viljan hintakehitys!
: 21.02.21 - klo:04:38
Tuon tuoreen uutisen mukaan vilkaisulla tuotti tappiota, rehuteollisuus 3x näiden tappioiden verran voittoa. Entäs jos konsernin sisäisessä laskutuksessa rehuteollisuus olisi maksanut siitä viljasta vähän enemmän?
Leasingkone (eli parin vuoden takainen business-läppäri) ja siihen irtonäppis. Kestää hakata vähän reilummin eikä kahviloiskeet tuota niin kallista vahinkoa...
Sivuja: [1] 2 3 ... 332