Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3 ... 334

Viestit - Petri

Kasvintuotanto / Vs: Syyskylvöt 21
: 24.09.21 - klo:08:00
lisäaine nimeltä oliko se nyt Kemira Didin,  ei ollut myynnissä kauan
Sitä markkinoitiin sekä osana syyviljan lannoitetta, että erillisenä aineena jota olisi pitänyt sekoittaa lietelantaan syyslevitetyn typen huuhtoutumisen estämiseksi. Senaikaiset ympäristötuen ehdotkin taisivat sallia 30 typpikilon sijasta 40 kg N/ha syysviljan syyslannoitukseen, jos oli käytössä Didin-lannoite.
Oli nitrifikaatio-inhibiittori; typpi pysyi pidempään ammonium-muodossa, jolloin vähemmän herkkä huuhtoutumaan
Kasvintuotanto / Vs: Syyskylvöt 21
: 18.09.21 - klo:07:07
Ehkä viikko myöhässä optimista, mutta ensimmäinen ruisvehnäkokeilu meni nyt maahan. Kokeilu kerran äestetty vs. suoraan kynnökseen. Josko tuo jälkimmäinen näillä tasaisilla mailla toimisi paremmin?
vaikka uusii samantien ku hajoaa mutta oma värkkäämisensä vaihtaa putken lähdöt uuteen letkuun.
Jos paikka ei ole vaihdon kannalta hankala, niin edullinen investointi ja "aina varaosa vieressä työkalun kanssa" on toisinaan ihan toimiva strategia rakennelmissa...
Aletaan vaan kaikki hiiliviljelijöiksi. Joka hehtaari nurmelle ja murskataan sinne kerran kesässä. Johan alkaa hiiltä sitoutua. Niillä elintarviketeollisuuden muutamalla sadalla tuhannella työpaikalla tai huoltovarmuudella ei niin väliä kunhan se kallion  punavihreä unelma käy toteen. Ruokaa saa kaupasta ja sähkö tulee töpselistä. Pelastuu itämerikin samalla.
Jos halutaan hiiltä enemmän peltoon varastoon, ei se silti tarkoita sitä, etteikö maataloudella olisi muutakin funktiota. Helppo tapa torjua kaikki mahdolliset muutosehdotukset vetämällä totaalisen överiksi. Kaupungeissa näytetään tuntevan jo sana kompromissi: https://urbaanisanakirja.com/word/kompromissi/
Onko esiauroilla viimeistelty kyntö täysin pois suljettu ajatus ? Sitten purisivat lautasäkeet ja hankmot viiluun erinomaisen hyvin.

-SS-
Yleensä muokkaan 3. vuoden nurmia. Niissä varsinkin juolan juuristo on noussut aika pintakerrokseen, jolloin sen kurittaminen kääntämättä on tehokasta. Kyntämällä juuret kätkee niin syvälle, että käytettävissä olevassa 4-5 viikon ajassa ne eivät välttämättä nouse työkoneiden ulottuville.

 Mutta ei ole kyntöä silti poissuljettu. Asiaa pitäisi tutkailla tarkemmin, ensi kesänä olisi homogeenista koekenttää taas runsaasti tarjolla. Esiaurat ovat nyt olleet Agroluxeissa viitisen vuotta eikä paluuta ole. Ainoa, mikä näin jälkikäteen harmittaa, on se, että niitä tuli seisotettua katoksen nurkassa muutama vuosi ennen paikalleen asennusta..
Hinattavalle ääni täältäkin. Kevyt kun traktori riittää, tulee perässä kun ajatus. Lyhyt toispuoleinen Elho 280 nyt enkä ole vaihtamassa.
Käytän vaakatasojyrsintä ensimmäiseen ajoon. Syvyys 3-5 cm. Sen jälkeen kultivaattorin jälki on jo paljon siistimpää. Joskus myös hanhenjalkaäes jyrsimen jälkeen, jos olosuhteet ovat ok. Mutta minulla nurmet ovat yleensä enintään 2- vuotuisia. Vanhemmat nurmet vaatinevat enemmän tehoa.

Biojyrsin olisi varmaan hyvä, mutta vaatii rahaa enemmän, kuin juuri nyt sattuu minulta löytymään.

https://www.lantmannenagro.fi/tuotteet/maatalouskoneet/jyrsimet/kuhn-el-162-300-biomulch-kelajyrsin/

https://www.tapiopirttinen.fi/tuote/alpego-fg-bio/
Nuo vastapäivään pyörivät kelajyrsimet ovat tehokkaita muokkaamaan, mutta hitaita. Erittäin hitaita. Vihanneshommiin tuollainen kapea on kentällä eikä oikein houkuta tähän työhön. Varsinaiseen tarkoitukseensa superlaite.
Niittonurmia pitäisi eka sadon jälkeen rikkoa keskikesän kesannolla.   Tavoitteena kerran kierrossa kurittaa kestorikkakasveja. Varsinaiseen kuritukseen kultivaattori,  mutta jos sillä vetäisee suoraan nurmen, on tuloksena jälki, jossa ajaessa turvavyö olisi tarpeen, ihan jakkaralla pysymisen vuoksi. Maalajit multavia,  kevyehköjä, vähäkivisiä vaan ei kivettömiä.
Nostolaitesovitteinen lapiorullaäes vaatii (liian) monta alakertaa.  Kevyehkö hinattava lautasäes samoin. Onko lautasmuokkareiden "ottavampi" lautaskulma käytännössä merkittävästi parempi kuin lautasäes? Vai pitääkö lähteä hakemaan maailmalta vetojyrsintä eli Dyna-Drive? Vetotehoa ja -massaa on noin 100 hv, vajaat 4 tonnia matalapaineisesti rengastettuna. Käytännön vertailevia kokemuksia arvostaisin, kun nuo em. kevyemmät vaihtoehdot  on nyt jo koettu.
Se on melkein itse tehtävä. Tai modattava jostain kiinan tinahärvelistä. Itse tekemällä saa aina parhaan mahdollisen.

Kyläsepälle pari kelasilppurin raatoa, niin tulee halpa ja niin hyvä kun sattuu tulemaan:

https://www.youtube.com/watch?v=_TbF289ks1Q
Juuri tänään pohdin takapihalle kulkeutuneen Varstan raadon äärellä, että jaksanko pultata muutaman arvo-osan erilleen, vaiko kokonaisena Kuusakoskelle. jos vielä ensi talven projekteihin (?) säästäisi...  inspiroiva video!
Ota muutama lammas  :)
Niitä on jo "muutama". Eivät vain alkukesällä ehdi kaikkea hoitaa ja ovat muutenkin aika valikoivia...
Vaihtelevia tulva/luonnonniittyjä pitäisi niittää. Sen verran riskiä kivistä, että kelamurskainta en mielellään laita. Kevyt (3500 kg) traktori, hidas vauhti, maaston epätasaisuudesta johtuen pari pyörät niittäessä. Koneen pitäisi niittää traktorin vierestä, ei takaa.

Ja tiedän, ketjumurskain heinässä on lähes toivoton. Niittokoneen terälaput ketjun päässä auttavat jonkun verran, näin kokemuksesta tiedän. Ja halpa uusia kovemman kivikosketuksen jälkeen.

Ammattikäyttöön tarkoitetut ovat kalustolleni raskaahkoja, tietysti hintaakin on aika lailla. Onko raadilla suositella kevyempiä vaihtoehtoja?
Kasvintuotanto / Vs: Paljonko satoi vettä
: 11.07.21 - klo:15:32
Nyt ukkoskuurossa ensimmäiset 3 mm / mennyt 17 vrk. Kuivaa on.
Maatilojen keskikoko jatkaa kasvamistaan. Onkohan keskikokoisella maatilalla jo noin 45 peltohehtaaria?

 Kysymys: lasketaanko näihin maatilan keskimääräisiin peltohehtaareihin mukaan vuokrapellotkin, vai puhutaanko vain omistuksessa olevasta peltomäärästä?
Muistan nähneeni luvun 49 ja jossain. Ja kyllä vuokrahehtaarit ovat mukana.
Maidontuotanto ja lihanaudat / Vs: Luomu
: 29.06.21 - klo:22:06
Kyllä äSSä on jäljillä. Ruotsissa kasvimaidot ovat analyytikkojen mukaan pois etupäässä luomumaidon myynnistä.   
Ääni uusille kierteille, 6mm jos jää pieneksi niin sitten 8 mm..

Vaatii aika paljon viitseliäisyyttä toimia niin että ne poran/kierretapin lastut eivät sitten ole jatkossa siellä laakerissa :-(
Tietysti jos pukki on jo pöydällä ja laakeri vieressä niin sitten homma on helppo.
Jos olisikin verstaan pöydällä, niin uudet kierteet olisivat jo siellä. Pukki pöydälle ja takaisin lautasäkeeseen on "muutaman" tunnin jumppa ei-niin-erityisen-kevyillä-työkaluilla, joten oli yritystä löytää helpompia vaihtoehtoja.
Sivuja: [1] 2 3 ... 334