Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3 ... 325

Viestit - Petri

Ojamaat on kyllä saatu hinattua keskemmälle sarkaa, mutta ei aina kärsivällisyys ole riittänyt riittävän tasaiseen ripotteluun. Eli itselläni sellaista pikkuheittoa, mikä rajoittaa vähän niittovauhtia ja karhotuskin välillä mietityttää, kun on sellaista pikkuknööliä, josta karhotin raapaisee vähän lähempää juuristoa. Eli en hae rajumpaa pintamuotoilua, toisaalta kyllä nykykynnös menee jousipiikillä muutenkin kerralla hajalle, ainakin viljankylvöä ajatellen, eli sellainen savimaahista "kyntöviilujen tasaus" ei myöskään näillä maalajeilla ole tarpeen.
Kiitoksia linkeistä ja pohdinnoista! Tuo tasauslana (vaikkakin meni harkintaan varsinaiseen ojamaiden levitykseen!) on vähän järeämpi siihen nähden, mitä ensisijaisesti ajattelin. Pellot ovat jo viljelyssä, mutta ojamaiden levityksessä on aikanaan vähän oiottu. Tuo Agronautin tasaava jyrä on ehkä lähinnä etsimääni; siis sellainen, jolla tasataan peltoa, mutta ei kerta-ajolla ehkä ole realistista odottaa saatavan hommaa tehdyksi. Mutta että voisi näin alkuvaiheessa parina perättäisenä (vilja)vuonna parantaa tilannetta ja sen jälkeen "tarpeen mukaan". Nuo riittävän raskaat etulatalliset äkeet menevät vetokalustoni suorityskyvyn yläpuolelle. Täytyy vielä jatkaa pohdintoja ja katsoa, jos loppukesän etelän-keikalla keksii jotain kyytiinotettavaa...
Oksa on mielestäni siinä ytimessä, että välillä tuntuu se auton perusidea hukkuneen. Siis, että siirretään henkilö ja/tai tavaroita pisteestä a pisteeseen b. Itse 26 hevosvoiman hyötykulkuneuvolla autonomistajan uran aloittaneena muistelen, että tuollakin pärjättiin. Nyt omalla kohta kolmekymppisellä lavamitsulla siirrellään joskus neljääkin tonnia; nykyaikaiset pienetkin perheautot ovat laidastaan tuplasti tehokkaammalla moottorilla. Ei oikein järkeä, näin maalaisen päähän ainakaan.
Nyt pitää viimeinkin ottaa tuo ojitustöiden ym. jälkeensä jättämä "heittoisuus" pelloissa vakavasti. Kevyt S-piikkiäes normi etuladalla ei riitä, vaan ihan oikea tasausäes varmaankin pitäisi ottaa konekentälle ja sieltä tietysti pellolle. Jos viljelykierron viljavuosina tuollaisella aloittaisi kylvömuokkaukset, niin josko muutaman vuoden käytön jälkeen olisi sitten nurmenniitossa ja karhotuksessa mukavammat työskentelyolot.

Maalajit siis keveitä ja multavia, 80-90-heppaisella traktoreilla työskennellään. Ja sellainen, jonka saisi sisääänajettuna kohtuuehdoin ostettua. Veikkaus, että joku sarjan pienemmästä päästä (5-metrinen?) voisi tuolla teholla liikkua? Onko joku merkki, joka raatilaisten mielestä nousee muiden yli tai joku, joka on syytä kiertää kaukaa? Ja lohkot ovat pieniä, siirtymät yleisen tien kautta, eli mitkään kovin hankalat kotiviritelmät (ketjuilla hinaillaan vanhaa kuorma-auton runkoa...) eivät tule kyseeseen.
Ainakin herneet menee tehokkaasti kyyhkyille.
Tälle vuodelle ollaan jo ehkä myöhässä, mutta säännöllinen 2x viikossa äestys rullaäkeellä heti keväästä alkaen tappaa kaiken kasvavan heinäkuun loppuun mennessä. Sitten voi miettiä jatkoa.
Unohtui mainita... Uudet on gummit, parin vetotunnin jälkeen eka taas jo tyhjänä. Kaupoille vaan, näköjään.
Vanhaa EsaPatu 420 vetelen äestysmielessä. Keskimmäiset kannatuspyörät (12 tuuman 155/80) eivät tahdo millään jaksaa pitää ilmoja sisällä. Saako tällaisiin autonrattaisiin umpikumisia sisärenkaita tai miten nuo vaahdot: toimivatko käytännössä? Ilmeisesti läheiset piikit ym. kyljestä kiilaavat mättäät ovat turmioksi?
Ja monologi jatkuu. Kenkien vaihto ja muukin huolto meni hukkaan. Hyvää ja halpaa hinattavaa niittomurskainta olisin vailla :( Tai hyvää palkkia 280 een :)
Muistaakseni Elhon varaosahuolto neuvoi jollekin yksityiselle siinä naapurustossa, joka ostaa/myy/vaihtaa/korjaa vanhoja elholaisia. Nimi on jo painunut unohduksiin.
Kaikkein järkevin, helpoin, halvin ja nopein ratkaisu on: unohdat koko muokkauksen, kylvön ja koneet. Aitaat se pellon niille lampaille laitumeksi. Aikaa myöten siitä tulee kaunis pelto kun lampaat ovat hyvin kaikki ruokaisia. Juolavehnä joka tapauksessa valtaa sen kylvöksen. Toki jos tarkoitus on päästä puuhailemaan, niin tämä on todella huonoratkaisu
Intensiivinen lammaslaidunnus on erinomainen juolavehnän torjuntakeino, juola ei kestä jatkuvaa laidunnusta.

Mutta itse asiaan: tekisi mieli sanoa, että kaikki yli kahden ja puolen metrin työleveydessä on liikaa kolmeviitoselle. Tai sitten muuttaa piikkijaon selvästi harvemmaksi ja ajaa yhden ylimääräisen kerran. Tuollaisia pikkuäkeitä on ainakin täällä vähän jokaisella tuotannon lopettaneella vaan omatarvepottua viljelevän takapihalla, jossa romureiskat eivät ole vierailleet. Myytävän löytäminen on sitten enemmän sattumankauppaa.
Pientä konehalli aika/katosta kuutioin juuri. Lämmin osa noin 6*10, saman verran katosta viereen. Sähkö- ja vesiliittymät lähellä, ei mitään ihmevarustelua. Millaisiin neliöhintoihin kannattaa noin alustavissa harkinnoissa varautua?
Kasvintuotanto / Vs: Täydennyskylvöseos
: 23.04.19 - klo:13:58
Sama seos vähän apilapitoisempana kuin "oikeissa" kylvöissä. Siis luomusäilistä ja -heinää odotetaan.
Lypsikit eivät kylmää moiti, enemmän niitä eristyksiä tehdään hoitajan työolojen kohentamiseksi ja vesihuollon helpottamiseksi...
Brittein Saarilla on ollut myös näitä vehnäkokeita, ja satotaso on pudonnut 2. ja 3. vuotena, mutta palannut takaisin suuremmaksi 4. ja 5. vuodesta eteenpäin. Toki suurin sato on ollut 1. viljelyvuonna.
-SS-
Atlantin takana vehnän mustatyvi ("take-all", kertonee hieman taudista...) pudottaa sadot juurin 2-4 vuonna jopa puoleen, mutta hiljalleen (noin kymmenessä vuodessa) satotaso nousee noin 80-85% monipuolisen viljelyn sadosta, koska ko. taudin antagonistit kehittyvät myös ja pienentävät näin tautipainetta.
Onko siihen jotakin järkevää syytä, paitsi kesäinen jäähdytysmahdollisuus, että ulkoyksikön pitää olla nimenomaan ulkona?  Kondenssivesikö vain?  Vai koska sen nimi on ulkoyksikkö? En tiedä. :'(
eiköhän sitä lämpöä useimmiten oteta juurikin ulkoa, mistä sitä on 'rajattomasti' saatavilla. Tapauksessani sieltä lampolan ilmastoinnin poistoilmasta, useimmiten ulkoilmasta.
Sivuja: [1] 2 3 ... 325