Minkähän levynen lautaskarhi kulkee 110 heppasella traktorilla ja onko raskaanpivetonen kun vastaava rullakarhi ,ja tuleeko nurmesta kynetty pelto kerta ajolla kylvökuntoon jos siihen kylvetään esimerkiksi timotei heinänsiementä,olis semmonen lautashärveli vähä suunitelmissa hankkia.
Kertokaa kokemuksista, ja kumpi on parempi suora vai hamastettu kiekko

Minkähän levynen lautaskarhi kulkee 110 heppasella traktorilla
ja onko raskaanpivetonen kun vastaava rullakarhi ,ja tuleeko nurmesta kynetty pelto kerta ajolla kylvökuntoon jos siihen kylvetään esimerkiksi timotei heinänsiementä,olis semmonen lautashärveli vähä suunitelmissa hankkia.
Kertokaa kokemuksista, ja kumpi on parempi suora vai hamastettu kiekko

Itellä 82 hv ha ja kevyt hinattava Lilla Harriet lautasäes 320 leveä. Ruuvaan ensi kesäksi uloimmat lautaset pois ja siltikin jää vielä hiukka liikaa leveyttä, vaikka maat keveitä. Luulen että tuo 110 olisi aika optimi tuolle leveydelle, ei tarvis vetää koko ajan lämpömittaria kytäten.

Ei vastaa kyntöä, mutta ei vilja/nurmiviljelyssä mielestäni ole tarpeenkaan, on niitä muokkaustarpeita muitakin.

Petri

Mulla on itellä 4 metrinen hinattava hevan disc roller ja veturissa on 163 hepoa ja tuntuu ettei paljo vähempää saisi olla jotta pystyy pitämään ajonopeuden yli kympissä.
Sanoisin että tolla 110 hv:lla 3 metrinen liikkuis jouhevasti.

oletko hevasta paljon tykännyt?

Kokemusta hevasta vasta viime syksyltä,paha mennä sanomaan puoleen tai toiseen olosuhteet oli kerrassaan vaikeat lautasmuokkarille.Sen verran puutteista että tiivistysjyrä liian pieni halkaisijaltaan lakkaa helposti pyörimästä ja sen jälkeen mahan alusta piukas tavaraa,mutta luulisin että sen kans päriää normaaleilla keleillä.Kone on kimpassa muutaman muun isännän kans ja ostaes meillä oli vaihtoehtoina amazone, lemken ja tämä heva.
Amazone oli jäykkä malli eli kuljetusleveys todella suuri eikä erillisiä maantie pyöriä tyssäs siihen.
Lemkeniä taas kesko ei ollu halukas myymään,koska niillä oli hevasta kampanjatarjous.

muutamaa merkkiä kokeilleena lautaskarhi EI toimi nurmella. ei ainakaan turpeella ja kivennäismaalla..

Lautaskarhi ei tasaa maata jos siinä ei ole eriksen lataa. Kerta-ajolla tulee hyvä kylvöalusta jos on hyväkynnös ja levyllä tasattu lopetusvaot ja reunat. Muokkauksen onnistumiseen vaikuttaa suuresti maan kosteus. Kyllä lautasissa saa olla vähän koloja että se paremmin pyörii. Olki ja muu kasvusto alkaa herkästi tulla mattona koneen edessä jos ahnehtii muokkaus syvyyden suhteen. Syksyllä ajetaan heti puinnin jälkeen sänki että lahoaminen  alkaa välittömästi. Noin 3 viikon päästä ajetaan toiseen kertaan. Syksyn säät voivat olla arvaamattomia mutta paras tulos saadaan kun maa ei ole liian märkää. Jos on märkää voi ajaa pakkasilla jos ei ole liikaa lunta. Rauta on heikompaa pakkasella joten järjen käyttö on sallittua.

Nurmeen ajasin vasta glyfosaati tapettua kaiken
vihreän ja sitkeän kuntan.
Kuollu nurmi hajoo helpommin, sitkeetä 5v juolaista
nurmea turvemaalla en viittis edes kokeilla...

Minkämerkkinen lautaskarhi Jäärällä on?

Kuollu nurmi hajoo helpommin, sitkeetä 5v juolaista
nurmea turvemaalla en viittis edes kokeilla...

Parin vuoden ikäinen apilatimoteinurmi murenee aika helposti, multavilla mailla. Näin omasta kokemuksesta.

Enimmäkseen olen tosin käyttänyt 10-30 vuotta viljelemättä olleiden peltojen jälleenraivauksessa: 3-5 ajoa kesän alkupuoliskolla, niin alkaa kaikki olla kuollutta ja kyntäessä ei jää enää viilun alle sellaista eristävää kunttakerrosta. Lautasäes on siitä kiva, että  en ole saanut tukkoon, toisin kuin lapiorullaäestä, jonka ristikkoon tarttuu kaikki mahdollinen. Lautasäkeen alle voi jättää kaiken aina noin 3 cm halkaisijaltaan olevaan pajuun. Käy sitten jossain vaiheessa keräilemässä nuo kyntöä haittaavat tarvikkeet pois...

Petri

Mulla on Tempon 3,3m. Kulkee hyvin 90 hevosella. Märjemmäs paikas toiki teköö tiukkaa. Voisin vaikka myirä tuon koneen sulle!

Jäärällä on väderstad 425 hinattava. Se on opetteluttanut mutta kun sen tavat tuntee niin kyllä sillä pärjää. Suurin ongelma siinä on kun sillä ei pysty paljoa peruuttaan kun jyräpyörän kaapimet on matalalla ja siinä on heti maavalli edessä ja jyräpyörästö ei pyöri. Tämä on eloperäisillä ja märillä mailla ongelma. Kivennäismailla ei ongelmia. Toinen ongelma on pomppiminen suurella ajonopeudella eloperäisillä mailla. Pomppiminen alkaa 16 km ja yli ajonopeuden jälkeen kun  on sopivasti työsyvyyttä. Siihen vauhtiin pitää olla noin 170 kaakkia.