Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: 1 ... 348 349 [350] 351 352 ... 354

Viestit - Petri

Noita betonivaluharkkoja; nopea katsaus ei löytänyt kuin 250 mm paksua seinää tekevä, pitäisi saada 380 mm kevytsoraharkon alle sopivaa - löytyyköhän noita enää mistään? Vaiko tehdäänkö samantien koko juttu noista lecoista, anturaa myöten? (ei tule sitten rehusiiloon tämä juttu, ei...)

Petri
Ei kuluttajaa kiinnosta paljonko tilalla on peltoa, kunhan pystytään tuottamaan kannattavasti. Kemira pitää norjalaisomistuksen voimin kyllä huolen siitä että myös vanhat suvun viljatilaa viljelevät änkyrät alkavat vuosien saatossa ymmärtää kotieläintilojen lantatarjonnan.

Toivoakseni poliitikot ovat kuluttajia fiksumpia, näinhän sen pitäisi olla. Kotieläinkeskittymissä (nautapuolella esim. Ylä-Savo ja Keskipohjanmaa) näitä viljaänkyröitä ei ole, vaan kaikilla on eläimiä, monilla paljon. Siellä jäljet vesistöissä näkyvät jo nyt, paskaa on yksinkertaisesti liikaa.

Edelleen olen sitä mieltä, että rehuomavaraisuutta nurmirehun osalta täytyy pystyä näyttämään, jos minkäänlaista yhteiskunnan tukea kotieläinrakennusinvestoinnilleen haluaa. Ja ilman tukieurojakin paskanlevitysalaa. Ihan sama, viljeleekö peltoa itse, mutta oikeasti tavaran pitää levitä tarpeeksi laajalle.

Petri
rehuomavaraisuutta, on alkanut tehokkaasti ajamaan maatalousministeri. Linjausten mukaan tiloilla on oltava riittävä määrä pinta-alaa suhteessa eläinmäärään... Miksi tuottajat eivät saa keskittää osaamistaan siihen mihin osaamistaan haluavat panostaa?...Voisiko joku kertoa terveisiä maa-ja metsätalousministeriöön että nykyaikana rehun ostaminen on täysin mahdollista?

Ympäristösyistä paskanlevitysalaa täytyy olla. Yksi syy maksaa maanviljelystä on tuo yllämainittu kriisi/omavaraisuusajattelu. Siksi ymmärrän ja jopa kannatan, että jos yhteiskunnan tukea laajennukseen haluaa, niin em. asiat pitää olla kunnossa. Jos ei tarvi (investointi)tukieuroja, niin perusympäristösäädökset täytyy kuitenkin täyttää, ei kait muuten mitään väliä, mistä rehut tulee. Joko olet laittanut tilauksen Erkki Auralle, jotta saat väännettyä ne ostorehut myyntilannoitteiksi?

Peltoalaksi täytyy luonnollisesti kelvata myös vuokra-ala, muuten menee "köyhät kyykkyyn" -linjalle.

Petri
Pellon muotoiluun kannattaa panostaa mutta useinkaan sekään ei ole mahdollista eli korkeemman käres se loppujen lopuksi on.
Tuttuni Nivalassa (jossa "rinne"peltokin on savolaisten mielestä absoluuttista tasamaata...) on salaojitetut kivennäismaansa kyntänyt aalloille; viisi aloitusta ja lopetusta samaan kohtaan, niin pahimpinakin talvina vain 10-15% pinta-alasta tuhoutuu, hyvinä talvina vain vaon pohja. Turvemailla kaivinkoneella on tehty poikittain salaojien suuntaan suursarkoja, sama vaikutus. Apilakin pärjää hyvin, kun ei joudu vesipeittoon.

Mikä on mahdotonta?

Petri
Toisaalta suullinen sana on ollut kova sana täälläkin päin.

Niin, joskus "miesten kesken" so***** juttu menee helposti lain yli ja ohi. Mutta jos tuolla salaojituksen tehneellä vuokramiehellä on peltoa "ympäri kyliä", niin voisi toivoa, ettei hän olisi sairaan kiintynyt johonkin muutaman hehtaarin yksittäiseen palaseen?

Petri
kolmattakymmentä vuokrasopimusta mapissa...

Vaen selvitäppä, taekka tee rautalangasta joku esimerkki, niin katotaan sitte.

Jo nyt on nähtävissä tyypillinen tutkimuspiireissä vallitseva tiukka pitäytyminen tieteellisiin faktoihin, liittämättä niitä sosiaalisiin, taloudellisiin ja eettisiin näkökulmiin.

Wejjo hei, tieteitä on muitakin kuin luonnontieteet, esimerkiksi sosiaali- ja yhteiskunta- ja taloustieteet. Problemaa näissä arvioinneissa on, että niissä  useimmiten hyväksytään vain luonnontieteet ja nekin hyvin ahtaasti. Esim. gmo-lajikkeiden hyväksymisen myötä muuttuvat viljelykäytännöt (viljelykierron kaventuminen, esimerkiksi) ja niiden ympäristövaikutukset eivät noin vuosikymmen sitten olleet EU-tasolla "relevantteja" argumentteja, joilla arvioitiin ko. lajikkeen viljelyn hyväksyttävyyttä.

Tämän kirjoitan luonnontieteelliseltä (mikrobiologia) taustalta. Maailmassa on kuitenkin muitakin päätöksenteon perusteita, jotka ovat ihan yhtä päteviä. Jopa luonnontieteilijöiden suhtautumisessa on selviä eroja; mikrotasolla ja laboratoriossa työskentelevät ovat tehtyjen selvitysten (sosiaalitieteitä) mukaan selvästi myötämielisempiä gmo-organismien luontoonpäästämiselle kuin "kenttätutkimusta" tekevät biologit. Näkisivätköhän nämä porukat tämän riskien maailman vähän eri lasien läpi?

Petri
Älkää ympäristörikolliset kierrelkö vastuutanne! Maitohuoneen pesuvedet ja säilörehun puristenesteet lorisee iloisesti ojaa pitkin jahka silmä välttää. Esikastellusta säilörehustakin olen lukenut täällä.  ;D

Niin, kaikkihan ovat lähtökohtaisesti rikollisia kunnes toisin todistetaan.
Vapaa sana / Vs: Poliittinen hajakuormitus
: 09.01.08 - klo:07:46

Mitä tulee ympäristötukeen, niin erityisehdoissa on myös sellaista, jolla ei ole mitään tekemistä ympäristön pilaantumisen ehkäisemisessä, kuten perinnebiotoopit, joka on aivan turha juttu, muuten olen sitä mieltä että ympäristötuki pitäisi räätälöidä enemmän tilakohtaiseksi.

Onhan jo laissakin vaatimus, että jokaisella kotieläintilalla tulisi olla lantavarastot mitoitettu  12 kk:n lantamäärälle, joten ei pitäisi tulla lantavarastot kenelläkään täyteen ennen aikojaan, jos tulee, niin sitten ei lain vaatimukset täyty.

Ympäristö on muutakin kuin ravinnekuormitusta; kasvihuoneilmiötä, biodiversiteettiä, maaseutumaiseman estetiikkaa. Vesistökuormitus on tärkeä, vaan ei ainoa osa maatalouden ympäristövaikutuksia.

Wejjon kirjoituksille täysi tuki; ei viljelijöiden pitäisi provosoitua heti kun vähän provosoidaan. Ympäristötutkimuksen mittauksiin pitäisi kyllä kaikkien täysipäisten uskoa. Ongelmat tulevat vastaan kun tuloksien tulkinnan jälkeen ruvetaan tekemään parannusehdotuksia. Eli sitä osaa tutkimuksen jälkihoidosta, joka on yleistajuinen ja jolla on vaikutuksia päätöksentekoon.

Nyt ongelmana on, että ympäristötutkijoilla on usein heikot tiedot  maatalouden harjoittamisesta. Harva meistä on kaikkien alojen erityisasiantuntijoita.  Ja maatalouden "edunvalvojilla" perusepäilys tutkijoiden intresseistä, jolloin ei antauduta luottamuksellisiin keskusteluihin.

Kärsivällisyyttä, perehtymistä (myös alkuperäisaineistoihin), avointa mieltä.

Petri

ympäristöopinnoista aloittanut, maatalouteen päätynyt
Vapaa sana / Vs: Poliittinen hajakuormitus
: 07.01.08 - klo:18:35
pintavalumat ovat sitten toinen juttu, mutta tuskin niiden osuus on niin suuri, että pelkästään pintavalumat Suomalaisilta pelloilta saastuttaisivat Itämerta ja Suomenlahtea siinä määrin kuin ympäristöihmiset   väittävät.  Jyrkästi vesistöihin  päin viettävät pellot voivat toki olla poikkeus.

Paljonko savea joutuu jokeen vesitaloudeltaan luonnontilaiselta metsämaalta? Veikkaisin, että se savivelli siellä joessa on kuitenkin suurelta osin ihmistoiminnan tuotosta - metsäojitus ja peltoviljely tässä kisaavat keskenään.

Petri
Vapaa sana / Vs: Stora Enso
: 07.01.08 - klo:18:32
Valtio saa paljon pulskemman potin ,kun Kemijärvi ei ole taakkana. :D

Tiedotusvälineissä liikkuneen tiedon mukaan Kemijärven tehdas on tuottanut voittoa, jolla on autettu konsernin heikommin tuottavia osia.

On tietty toinen asia, kannattaako lujaa pohjoisen puuta keittää selluksi, mutta tuotantosuunnan muutos olisi fiksumpi tehdä toisin kun kenkäämällä väki pihalle ja toivomalla, että sen jälkeen kiinteistössä voisi tehdä jotain muuta...

Petri


  Kuivan heinän paalaaminen ja kääriminen vaatii suurta huolellisuutta, hyvän paalaimen ja ylimääräistä muovia paalin päälle.

Kävin Ruotsissa lampurin (600 uuhta) luona katsomassa meininkiä, joutilaat ruokittiin säilöheinällä, jossa suurkanttipaalin päällä oli 12 kerrosta muovia. En tiedä, tarvitaanko noita kaikkia kerroksia, mutta tavara oli kyllä huippulaatuista...

Petri
Vapaa sana / Böndelasit
: 05.01.08 - klo:07:36
> Parempi olis jonkun järkevän ihmisen ajatella maanviljelijänkin puolesta


Kyllä on "minäminäminä -vaihde" päällä politiikan tulkinnassa, jos kaikkia keskustelualoitteita katsotaan vaan böndelasit päässä..

Petri
Vapaa sana / Vs: Matin "neronleimaus"
: 03.01.08 - klo:16:52
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200801037043555_uu.shtml
Maajusseillekin osa tuista dösälippuina?
Ei yhtään paskempi juttu, aina ei ole pakko ajaa omalla. Ja voihan sen myydä kaupunkilaisserkuille.

Meistä suomalaisista on muutama hassu prosentti maanviljelijöitä, kymmeniä prosentteja palkansaajia. Jos tämän jälkeen saadaan palkansaajista edes X% käyttämään julkisia omalla autolla ruuhkassa matelemisen sijasta, niin kansallisissa päästötalkoissa saattaisin vaikka jokunen maajussi saada armon käyttää omaa autoa, jos kunnan koulukeskukseen menevän koulukuljetuksen aikataulu ei sovikaan...

Petri
Viime kesänä paalattiin kuivatheinät hiven oy:n myymällä biotalin valmisteella
suositeltu ka alue 50-75%.Löytyy hivenen sivulta.
Yllättävän hyvin säilyny, ei pölise, ei haise ummehtuneelle ,ei lämpiä yhtään, viikko/paali syöttö.
6 kerrosta muovia,kuivattiin levällään 2-3pv pöyhittiin n. 4 kertaa,ei ollu paras mahollinen pouta.
Aikaisemmin paalattu ilman aineita tai AIV 2000 eikä tulos yhtä hyvä.
Vastasen varalle.
Kiitos, pannan Biotal muistiin! Itsellä pöyhintää useammin, ei siis todellakaan mitään säilörehuainesta vaan heinää. Itselläkin heti avattuna ihan käypäsen tuntuista, tuo lämpiäminen vain oli ongelma. Ja uuhet söivät kyllä sitä lämmennyttäkin, kun alusiksi kippasin (huolissani olin, mutta en ruvennut keräämään takaisin...). Mutta nyt on -17 ulkona ja luvattu pakkasia tästä eteenpäinkin, eli eiköhän uskalla jo aukoa parin päivän päästä, kun tämänhetkinen kuivaheinän käsivarasto on loppu. Ja sitä kuivaa riittää kyllä huhti-toukokuun keleille, ei ongelmaa.
Vapaa sana / Vs: Mittatikku
: 31.12.07 - klo:20:39
Näköjään tekemisen puutetta tutkijoilla kun tällaisiakin asioita tutkiskellaan ja laskeskellaan.   ???
...Kuinkahan paljon maailma parantuisi jos jättäisi sen ruisleivänkin syömättä??

On kait niinkun entisen hevoskauppiaan hevonen, joka juuri opittuaan olemaan syömättä kuoli pois.

Syödä täytyy, jos meinaa elää. Mutta jos halutaan tehokkaasti pienentää kasvihuonekaasujen päästöjä, pitää tietää, mistä päästöt tulevat. Turha pipertää jonkun pikkujutun kanssa, jos isoista linjoista ei ole tietoakaan.

Syöminen eli laajemmin koko elintarvikeketju pellonraivauksesta aina perunoiden keittoon (tai einespitsan mikrossalämmittämiseen) on kaikkiaan iso osa ihmisen ympäristökuormitusta. Mielestäni on ihan oleellista tietää eri ruoka(valio)vaihtoehtojen ympäristökuormitus - ei pelkästään kasvihuonekaasut, Itämeri, luonnon monimuotoisuus, ... - jos vaikka jotenkin valitsemalla (verotus, maatalouspolitiikka, tuet, kuluttajavalistus...) voisi tilannetta parantaa. Saisi mahdollisesti maajussikin ajaa traktorillaan ja toimenpiteitä tehtäisiin myös siellä kulutuspäässä?

Petri
Sivuja: 1 ... 348 349 [350] 351 352 ... 354