Mitä tulee ympäristötukeen, niin erityisehdoissa on myös sellaista, jolla ei ole mitään tekemistä ympäristön pilaantumisen ehkäisemisessä, kuten perinnebiotoopit, joka on aivan turha juttu, muuten olen sitä mieltä että ympäristötuki pitäisi räätälöidä enemmän tilakohtaiseksi.

Onhan jo laissakin vaatimus, että jokaisella kotieläintilalla tulisi olla lantavarastot mitoitettu  12 kk:n lantamäärälle, joten ei pitäisi tulla lantavarastot kenelläkään täyteen ennen aikojaan, jos tulee, niin sitten ei lain vaatimukset täyty.

Ympäristö on muutakin kuin ravinnekuormitusta; kasvihuoneilmiötä, biodiversiteettiä, maaseutumaiseman estetiikkaa. Vesistökuormitus on tärkeä, vaan ei ainoa osa maatalouden ympäristövaikutuksia.

Wejjon kirjoituksille täysi tuki; ei viljelijöiden pitäisi provosoitua heti kun vähän provosoidaan. Ympäristötutkimuksen mittauksiin pitäisi kyllä kaikkien täysipäisten uskoa. Ongelmat tulevat vastaan kun tuloksien tulkinnan jälkeen ruvetaan tekemään parannusehdotuksia. Eli sitä osaa tutkimuksen jälkihoidosta, joka on yleistajuinen ja jolla on vaikutuksia päätöksentekoon.

Nyt ongelmana on, että ympäristötutkijoilla on usein heikot tiedot  maatalouden harjoittamisesta. Harva meistä on kaikkien alojen erityisasiantuntijoita.  Ja maatalouden "edunvalvojilla" perusepäilys tutkijoiden intresseistä, jolloin ei antauduta luottamuksellisiin keskusteluihin.

Kärsivällisyyttä, perehtymistä (myös alkuperäisaineistoihin), avointa mieltä.

Petri

ympäristöopinnoista aloittanut, maatalouteen päätynyt

pintavalumat ovat sitten toinen juttu, mutta tuskin niiden osuus on niin suuri, että pelkästään pintavalumat Suomalaisilta pelloilta saastuttaisivat Itämerta ja Suomenlahtea siinä määrin kuin ympäristöihmiset   väittävät.  Jyrkästi vesistöihin  päin viettävät pellot voivat toki olla poikkeus.

Paljonko savea joutuu jokeen vesitaloudeltaan luonnontilaiselta metsämaalta? Veikkaisin, että se savivelli siellä joessa on kuitenkin suurelta osin ihmistoiminnan tuotosta - metsäojitus ja peltoviljely tässä kisaavat keskenään.

Petri

Valtio saa paljon pulskemman potin ,kun Kemijärvi ei ole taakkana.

Tiedotusvälineissä liikkuneen tiedon mukaan Kemijärven tehdas on tuottanut voittoa, jolla on autettu konsernin heikommin tuottavia osia.

On tietty toinen asia, kannattaako lujaa pohjoisen puuta keittää selluksi, mutta tuotantosuunnan muutos olisi fiksumpi tehdä toisin kun kenkäämällä väki pihalle ja toivomalla, että sen jälkeen kiinteistössä voisi tehdä jotain muuta...

Petri

  Kuivan heinän paalaaminen ja kääriminen vaatii suurta huolellisuutta, hyvän paalaimen ja ylimääräistä muovia paalin päälle.

Kävin Ruotsissa lampurin (600 uuhta) luona katsomassa meininkiä, joutilaat ruokittiin säilöheinällä, jossa suurkanttipaalin päällä oli 12 kerrosta muovia. En tiedä, tarvitaanko noita kaikkia kerroksia, mutta tavara oli kyllä huippulaatuista...

Petri

> Parempi olis jonkun järkevän ihmisen ajatella maanviljelijänkin puolesta


Kyllä on "minäminäminä -vaihde" päällä politiikan tulkinnassa, jos kaikkia keskustelualoitteita katsotaan vaan böndelasit päässä..

Petri

http://www.iltalehti.fi/uutiset/200801037043555_uu.shtml
Maajusseillekin osa tuista dösälippuina?

Ei yhtään paskempi juttu, aina ei ole pakko ajaa omalla. Ja voihan sen myydä kaupunkilaisserkuille.

Meistä suomalaisista on muutama hassu prosentti maanviljelijöitä, kymmeniä prosentteja palkansaajia. Jos tämän jälkeen saadaan palkansaajista edes X% käyttämään julkisia omalla autolla ruuhkassa matelemisen sijasta, niin kansallisissa päästötalkoissa saattaisin vaikka jokunen maajussi saada armon käyttää omaa autoa, jos kunnan koulukeskukseen menevän koulukuljetuksen aikataulu ei sovikaan...

Petri

Viime kesänä paalattiin kuivatheinät hiven oy:n myymällä biotalin valmisteella
suositeltu ka alue 50-75%.Löytyy hivenen sivulta.
Yllättävän hyvin säilyny, ei pölise, ei haise ummehtuneelle ,ei lämpiä yhtään, viikko/paali syöttö.
6 kerrosta muovia,kuivattiin levällään 2-3pv pöyhittiin n. 4 kertaa,ei ollu paras mahollinen pouta.
Aikaisemmin paalattu ilman aineita tai AIV 2000 eikä tulos yhtä hyvä.
Vastasen varalle.

Kiitos, pannan Biotal muistiin! Itsellä pöyhintää useammin, ei siis todellakaan mitään säilörehuainesta vaan heinää. Itselläkin heti avattuna ihan käypäsen tuntuista, tuo lämpiäminen vain oli ongelma. Ja uuhet söivät kyllä sitä lämmennyttäkin, kun alusiksi kippasin (huolissani olin, mutta en ruvennut keräämään takaisin...). Mutta nyt on -17 ulkona ja luvattu pakkasia tästä eteenpäinkin, eli eiköhän uskalla jo aukoa parin päivän päästä, kun tämänhetkinen kuivaheinän käsivarasto on loppu. Ja sitä kuivaa riittää kyllä huhti-toukokuun keleille, ei ongelmaa.

Näköjään tekemisen puutetta tutkijoilla kun tällaisiakin asioita tutkiskellaan ja laskeskellaan.  
...Kuinkahan paljon maailma parantuisi jos jättäisi sen ruisleivänkin syömättä??

On kait niinkun entisen hevoskauppiaan hevonen, joka juuri opittuaan olemaan syömättä kuoli pois.

Syödä täytyy, jos meinaa elää. Mutta jos halutaan tehokkaasti pienentää kasvihuonekaasujen päästöjä, pitää tietää, mistä päästöt tulevat. Turha pipertää jonkun pikkujutun kanssa, jos isoista linjoista ei ole tietoakaan.

Syöminen eli laajemmin koko elintarvikeketju pellonraivauksesta aina perunoiden keittoon (tai einespitsan mikrossalämmittämiseen) on kaikkiaan iso osa ihmisen ympäristökuormitusta. Mielestäni on ihan oleellista tietää eri ruoka(valio)vaihtoehtojen ympäristökuormitus - ei pelkästään kasvihuonekaasut, Itämeri, luonnon monimuotoisuus, ... - jos vaikka jotenkin valitsemalla (verotus, maatalouspolitiikka, tuet, kuluttajavalistus...) voisi tilannetta parantaa. Saisi mahdollisesti maajussikin ajaa traktorillaan ja toimenpiteitä tehtäisiin myös siellä kulutuspäässä?

Petri

Lainaus käyttäjältä: Petri - 31.12.07 - klo:17:25

säilö heinä ensi vuonna maitohappobakteerilla, esim. biotalilla...

normaalisti käynyt sr säilyy kyllä jo nollassa viikonkin. märkä odelma ottaa valmistumiseen enemmän aikaa, varsinkin jollei mitään säilöntäaineita ole käytetty...

On siis oikeasti säilöHEINÄÄ, eli kosteus selvästi alle sen, mitä yleensä käytän kuivuriin ajaessa. Tuli vain teknisiä ongelmia viime elokuussa, jouduin hätäpäissäni paalauttamaan muutaman hehtaarin. Tuosta bakteerien ja muiden lisäaineiden käytöstä olen sinänsä samaa mieltä, nyt on vain jo housuissa...

Petri

Tuossa pari viikkoa sitten nollakelillä avasin säilöheinäpaalin, joka vaikutti ihan hyvin säilyneeltä. Mutta parin päivän päästä (systeemit on nyt sellaiset, että on vain 25 uuhta/paali) höyrysi täysillä, hometta alkoi lykätä reilusti. Alusiksi meni.

Yllätyin, että vielä nollakelillä lähti lämpiämään. Kuinka kylmäksi pitää kelien mennä, että kestää avattuna viikon verran?

Petri

Lainaus käyttäjältä: Petri - 29.12.07 - klo:19:06

Yksi erittäin hyvä mahdollisuus lannanlevitykseen on heti 1. rehusadon jälkeen, tiukkaa avokesantoa 2-6 vko, sitten syksyksi reilulla siemenmäärällä jotain viljaa ravinteita pyydystämään, rehuakin saa vielä syyskuun lopulla, kun ohra/kaura on tulossa "päilleen".
Petri

Miksi ensimmäisen rehunkorjuun ja lietteen levityksen jälkeen myöhemmin kesällä ei voi korjata toista rehusatoa? Näin täälläpäin tehdään.

Luulin, että lietteen levitysmahdollisuus eka nurmisadon jälkeen tai/ja viljan kylvön jälkeen sängelle olisi yleisessä tiedossa ja vieläpä käytössä. Lietetilalla en tätä nurinaa syyslevityksen kieltämisestä jaksakaan enää ymmärtää ollenkaan.

Jos on kiinteä lantaa, niin en suosittele sr-nurmelle levitystä, tahtovat kikkareet nousta rehuun ja ongelmia rehunlaadussa tulee. Tämä menettelyni olikin enemmän näille kiinteälantalaisille.

Petri

> Mutta ajattelepa tuota lannan syyslevityksen kieltämistä. Lantalatilavuus ei riitä, työhuippuja voi tasata levittämällä syksyllä ( parempi urakoitsijoiden käyttömahdollisuus, pitempi levitysaika ), vuokranantajat ei välttämättä salli kuin syyslevityksen kynnettynä hajuhaittojen tai teiden kantavuuden takia.

Yksi erittäin hyvä mahdollisuus lannanlevitykseen on heti 1. rehusadon jälkeen, tiukkaa avokesantoa 2-6 vko, sitten syksyksi reilulla siemenmäärällä jotain viljaa ravinteita pyydystämään, rehuakin saa vielä syyskuun lopulla, kun ohra/kaura on tulossa "päilleen".

Seuraavana keväänä kaksi äestystä ja kylvöolot mitä parhaat. Työhuippuja tasataan, kestorikkakasvit tulevat tässä hoidettua ja huuhtoumariskit erittäin pienet. Lisäksi satotulokset erinomaisia. Etsin vielä julkaistut tutkimustulokset.

Itselläni on tarkoitus hoitaa homma pääosin näin, syyslevitys ei houkuta hävikkien takia (ja luomussa ei voi kemiralaisella paikata virheitään) ja kevät täällä Perämeren pohjukassa on niin lyhyt, että ainakaan puintiin menevälle viljalle levitys vie liikaa aikaa. Syksyllä en levitä kuin naapurin pyynnöstä lietettä 20 mottia/ha, kun heillä säiliö tulvisi muuten yli keväällä ja viimeisiä vuosia jäähdytellen investoinnit eivät houkuta. Kun sieltä lehmät lähtee, niin meikältä loppuu syyslevitys kokonaan.

Petri

Mitenkähän sähköinen haku yksinkertaistaa järjestelmää 
Sittenhän tarvitaan jotain varmistuksia ja salasanoja ja taas lisää muistettavaa 

Ei kait se paperi ole ongelma (meillä 400 g keittiövaa'alla punnittuna ennen hakemusten kopiointia...), vaan se täyttäminen ja määräysten ristiriitaisuus. Tämä ei parane sähköiseen asiointiin siirtymällä vaan pitäisi pureutua itse asiaan.

Petri

Voisi tietysti myös muistaa, että pellon kasvukunnon kannalta aika vähäpätöinen huuhtoutuma (vaikkapa 2 kg P/ha) on vesistöissä jo suuri määrä. Tämä juttu unohtuu monesti, kun isännät uhoavat, "ettei se paska voi ongelma olla, näkeehän sen pellostakin".

Ja jos tuossa huuhtoumaa kiinninappaavassa kaistaleessa valliitseekin puute vaikka typestä (joka vesilillingissä denitrifioituu taivaalle helposti), niin eihän se pelkän fosforin voimalla kasva.

Petri

Meidän kylällä ei 50-luvulla tehty uusjakoa maanmittareiden odotellessa koskeen voimalaitosta, jota ei sitten koskaan tullut (eikä tule). Nyt ei juurikaan ole enää jaettavaa eli yhdisteltävää. Suurin osa peltotilkuista eläkeläisillä tai perikunnilla, jotka ovat liian kiintyneitä risukkoihinsa. Peruslohkon keskikoko hehtaarin kieppeillä allekirjoittaneella - onneksi olen tosin saanut vuokratuksi rajanaapureilta heidän omia sarkojaan, jolloin käytännön viljelylohkokoko kuitenkin isompi.

Aina kun ajelee vähän tuolla sisämaassa, entisillä takamailla, ja katselee lohkoja siellä, niin tulee vähän kade olo, ei voi mitään.

Petri