Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3 ... 352

Viestit - Petri

Kasvintuotanto / Vs: Paljonko satoi vettä
: 04.06.24 - klo:23:27
Tänä aamuna ensimmäinen mm sademittarissa sitten toukokuun alun. Alinen Tornionlaakso
Täällä yöttömässä yössä ennen heinäkuuta kylvetty ratikka heittää heti kukintamoodiin ja kasvu on vaatimatonta. Heinäkuun puolivälin kylvökset tekevät järkyttävän kokoisia paalujuuria. Tämä siis vihannesretikalla. Etelämpänä voisi juhannuksen alusaika vielä toimia?
Jos hakee parasta pellon kasvukunnolle  niin vilja-virnaseos
Kasvintuotanto / Vs: Välikasvin kylvö
: 12.05.24 - klo:07:15
Mulla on vuoskaudet ollut heinäseoksessa englanninraiheinää, eikä sieltä heinät koskaan läpi tunge. Sinimailanen ja apila tulee läpi jos vilja jää liian harvaksi.

Tuo Englannin raiheinä varmasti toimii paremmin kuin yksivuotiset.
Ääni myös englantilaiselle. Aluskasvina ehkä paras kompromissi kasvuvoiman suhteen. Täällä Perämeren pohjukassa ei juuri talvehdi.
hitto.   miulla pitäis jossain olla tuollasen konkskilten ohjekirja jemmassa... 
Jos tulee vastaan, niin voisin lainata... ainakin jos pääsen kaupoille asti.
Muutama pikkusiilo on suunnitteilla; lähinnä lämpimän ajan syöttöön, siemenille, ostopavuille. Eli pitäisi vaan päästä pois suursäkkihelvetistä. Mutta täyttö: kuuteen metriin pitäisi nousta ja nykyiset viljaruuvit eivät todellakaan riitä. Vanhoja elevaattoreita purettavaksi ei ole näillä nurkin. Nyt tuosta vastarannalla olisi vanha sähkömoottorilietso (Kongskilde) lähestulkoon hakuvaivalla. Ajatuksena on, että saisi kipattua suoraan lietsolle, imujuttuja ei tarvita.

Oikeastaan parikin on tarjolla, toisen mukana vielä tämä "asperatör"; kun ei ole käyttökokemuksia lietsoista kuin heinälle, niin löytyykö noista jotain käyttöohjetta tai muuta videota, jossa vehkeen toimintaperiaatteesta olisi jotain selostusta? Jos nyt tätä ketjua oikein olen ymmärtänyt, niin lietsoilla työteho ei ole ihan maksimia, mutta suuria määriä tai myyntikuormia (tuntilastaushinnalla) tällä ei ole tarkoitus saada aikaiseksi...
Vihreiden viherhuuhkajien pahin painajainen.

https://www.iflscience.com/the-once-in-an-eon-event-that-gave-earth-plants-has-happened-again-73878

Levät, jotka sitovat typpeä, vievät pohjan pois maaseudun paskalakiryppäistä.
Sinilevä eli syanobakteeri sitoo myös typpeä, ainakin 40 vuoden takaisia mikrobiologian opintoja jos muistelen. Noin meri/vesiekologian kannalta eukarioottilevä ei ole sen kummempi kuin syanobakteerikaan. Mutta kun tätä uutta opitaan ymmärtämään paremmin, voi kasvigeenitekniikka ottaa uusia harppauksia, mihin artikkelissakin viitataan.
Pihkapuru on oma lajinsa, mutta maahan kun lisätään eloperäistä ainesta (lehtiä, olkea, nurmea, hevonsitäitteänsä), niin tavaran hiili-typpisuhde ratkaisee sen, mitä näemme välittömänä lannoitusvaikutuksena. Jos ja kun lehtijätteessä on paljon hiiltä ja vähän typpeä, niin maan mikrobit ottavat maasta liukoista typpeä siihen hajotustoimintaan. Ei jää kasveille ja se näyttäytyy negatiivisena lannoitusvaikutuksena. Sitten kun (lähes) kaikki lehtimassa on siirtynyt mikrobimassaksi eli hajotettu, niin tämän tavaran hajotessa sen sisältämä typpi vapautuu maanesteeseen ja on kasvien käytössä. Eli aikataulu ratkaisee, yksi vuosi on lyhyt aika.

Muistan opiskeluaikana olin jossain tupaillassa luomuviljelyä propagoimassa. Asian sivusta eli siihen liittyen yksi mukanaolijoista rupesi solvaamaan Kemiraa, kuinka apulanta on käynyt heikoksi. Ei prkl enää riitä 250 kg/ha, pitää laittaa tuplamäärä eikä siltikään tuota samalla lailla kun vuosikymmen sitten. "Herrat painavat mitä painavat siihen säkin kylkeen, ei ole enää tavara samaa kuin ennen". 

Oli rapean vuosikymmenen takaisin laittanut lehmät korkealaitaiseen ja jatkanut viljatilana.   Heti alkuvuosina oli karjatalouden (=nurmiviljely, lanta) "vanha voima" taannut mukavan perusravinnevapautumisen, apulantaa oli tosiaankin tar***** vain avuksi. Iso osa näistä karjatalouden aikaisista peltoon ajetuista (tai sinne jääneistä eli nurmien juuristo) ravinteista oli välittömältä lannoitusvaikutukseltaan heikkoja, mutta se kuitenkin lisäsi maan multavuutta ja sitä varten viljelykiertoriippuvaista luontaista mineralisaatiota. Nyt kun oli vuoronperään ohraa ja kauraa, niin maahan lisättävän eloperäisen aineksen määrä oli romahtanut ja sitä kautta ei myöskään tuota tulevaisuuden "ilmaista" mineralisaatiokapasiteettia oltu rakennettu.

Tämä nyt pätee oikeastaan kaikkeen viljelyyn. Lyhyellä tähtäimellä väkilannoitteet ovat ainoat, joiden lannoitusvaikutus on jotenkin luotettava. Mutta ilman nurmiviljelyä, kerääjäkasveja ja  eloperäistä lannoitusta eletään "letkuruokinnassa", jossa pienikin muutos annetussa ravinnekoostumuksessa näkyy heti ja dramaattisesti. Nuo eloperäisen lisäykset antavat sitten puskuria, vaikka niiden takaisinmaksuaika onkin monesti varsin pitkä.
Eikö esimerkiksi kaurasta saa vihantana niitettyä kuin yhden sadon? Kyllähän se katkaisun jälkeen "toista satoa" alkaa kasvamaan, taitaa tosin jäädä varsin heikoksi...
Kyllä se yhteen jää. Mikä nurmea perustettaessa on ihan hyvä ominaisuus.
norcarissa parempi runkoohjaus eli perä seuraa etupäätä muuten ei taida olla väliä kumman ottaa

joo, tuon avantin perseen kans saapi kuulemma opetella. Vaen pee-lausuntoa tässä outellaan, että löytyykö ponsorie
Itsellä kokemusta vain Avantista, jolla rykästään kolme päivää vuodessa kylmiltään (vuokralle) lampolan tyhjennyksessä apukoneena. Kyllä siihen nopeasti oppii, myös sekalainen joukko harjoittelijoita.
Mäkin luin ensin, että auf einer unzäunter Weide, mutta siinä lukeekin auf einer umzäunten Weide ;D Siis ympäriaidatulla eli tuolla oli aita.
Sama lukuvirhe, karitsointiyövalvonnan sumentamin silmin... Mutta tuollaisesta korvauksen hakeminen kertoo valittajan oikeustajusta vielä enemmän.
Loogista. Tai ainakin näin suomalaisittain taajaan asutun kylän pikkutilkkujen laidunnus kyllä loppuisi heti, jos olisin vastuussa laitumelle hoipertelevista. Tosin tuossa taisi olla aitaamaton laidun... Pohjois- Norja olisikin mielenkiintoinen case; lähtevätkö kotieläimet vai ihmiset?
Verstasta pukkaa maatilan pihapiiriin. Menneenä vuonna kuluja tuli jo aika lailla, mutta rakennus ei vielä ole valmis. Kuinka tällainen keskeneräinen rakennus arvostetaan ja ilmoitetaan veroilmoitukseen - tuntuu vähän ongelmalliselta, jos on vain menoja, mutta että taseeseen ei kertyisi mitään?
Jospa Petri menisi lähimpään Motonet´iin ja ostaisi sieltä tällaisen pumpun.

https://www.motonet.fi/tuote/seaflo-vesipumppu-painekytkimella-17-lmin-12-v?product=90-00718
Vahva ehdokas ensimmäiseen protoon! Kun oma veneilyharrastus rajoittuu soutuun ja melontaan, on tällaisten foorumien tietämys oman ymmärrysalueen ulkopuolelta upeaa! Näyttäis olevan vielä hyllytavaraa.
Miksei verkkosähköllä oleva käy?
Vehjettä työnnellään pitkin lampolan ruokintapöytä/käytävää ja se johto on aina tiellä...  Mutta kun itselläni on myös invertteri jossain säilössä, niin pieni verkkovirralla toimiva käy yhtä lailla.
Sivuja: [1] 2 3 ... 352