Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3 ... 341

Viestit - Petri

Kasvintuotanto / Vs: Paljonko satoi vettä
: 26.06.22 - klo:18:58
Kesäkuu 30mm, tähän asti. Hiekkapaikat kuivunut. Sais vähä sataa välil.
24 mm Perämeren pohjukassa.  Meillä kevättyöt tehdään heti lumensulamisvesien vajuttua, eli jos ei hölmöile, eka kylvöksillä on yleensä hyvä lähtö. SaaS nähdä, kuinka pitkälle starttipotkua riittää... Nyt nurmisadon jälkeiseen pikakesantoon näyttäisi tulevan ihan hyvä sää.
Joo, ei öljyä;  kerää pölyä ja saattaa "syödä" muoviakin.

Noita ruuveja ym. olen itsekin ajatellut, aina vain hirvittää se sisäpuolelle tuleva mahdollinen tappi eli muu uloke, joka kerää ohivirtaavasta siemenvirrasta jotain..  Etsitään paikallisesta lyhimpiä mahdollisia; vaikka kyse on vain yksittäisistä putkista, mutta ei se raitainen kasvusto mieltä ylennä sekään.
Kasvintuotanto / Vs: Paljonko satoi vettä
: 31.05.22 - klo:23:40
Perämeren pohjukassa metsäpalovaroitus kertonee tilanteesta. Perjantaiksi näyttäisi tulevan idätyssateet...

Nyt toista vuotta Tumen HKL kylvökoneella (hinauksessa) kylvävänä olen muuten tyytyväinen, mutta siemenputkiloiden irtoilu alkaa köydä hermoon. Ylhäältä "suppilon" ja teleskoopin kiitos, alhaalla se suppilo tykkää irtoilla vantaasta. Onko muilla samaa ja millaisia kikkakolmosia näihin voisi soveltaa? Tämä on vähän yllättänyt, aiemmassa sinappi-Simultassa käytetty viistetty muoviletku isoon metallisuppiloon tuntuu näihin putkiloihin verrattuna tosi älykkäältä - välillä tulee mieleen, jotta pitäisi tehdä joku risteytys näistä vehkeistä...
Kai sulla paripyörät on kylkeen, jos noin kapoiset (540) meinaat taakse laittaa? Tai sitten todella kevyt traktori.
Traktori painaa noin 4 tonnia. Kyntö nelisiipisillä sarka-auroilla on se kuormittavin. Ja levikkeetkin on.  Terranimolla tutkien 600 mm ei ole juurikaan kummoisempi maan kannalta.
Yleensä uuden renkaan takuu loppuu jos liian kapealle vanteelle asentaa.
Osa rengasliikkeistä ei asenna, tai kirjallinen paperi takuun 3väämisestä.

Uudet leveämmät kehät, tai käytetyt, niitäkin tarjoilla, ja vanhat kapeammat
Myyntiin.
NO nyt on helppo valita, kun uusien välillä arvotaan. Hintaero vaan laittoi kysymään...
Leveämpää rengasta pitäisi saada, vanteet menevät samalla uusiksi. Hintahaarukkaa tuntuu olevan aika lailla... Esmes 540/65R38 suositus on 16 tuuman vanne, 18-tuumainen vaihtoehtona. Kuinka tarkkoja nuo ovat käytännössä, onko 15-tuumaiselle sovitus jo riskialtis?
Aika käsittämätöntä uhriutumista tässä ketjussa SS:n sarkasmia lukuunottamatta. Aika harva ihmistoiminta on täysin päästötöntä, pitää vaan jaksaa kysyä metodologiasta ja vaihtoehdoista. Sivistyssanoin: mieluummin proaktiivinen kuin reaktiivinen!
82 hv, 4,5 metriä täyshinattavaa 7 cm piikkijaolla, kevyet ja tasaiset maat. Isot tukipyörät, että työsyvyys pysyy, aiemman 4,2 m Esa-Patun tukipyörät sukelluttivat äestyssyvyyttä tarpeettoman syvälle, voimaa tarvittiin enemmän. Tällä yhdistelmällä ei etulataa kovin suuriin maansiirtoihin voi käyttää, 4000 kg vetokoneessa ei siihen oikein riitä.
    paljon lie hankkija huutaa noille veeterin  piikeille hintaa?   ja miten akrilla super eroaa noista?
Paikallisen tarjous varaosanumeron perusteella (siinä piikin päällä lukee) 63 verollista euroa. Hankkijan verkkokaupassa 53 (en ymmärrä eroa), "look like" -piikit eri tarvike-edustajilla 30-40.

Pitäisi oman NZI:n piikkejä laittaa uusiksi, varaosiksikin voisi ottaa joitakin. Paikallisen Hankkijan tarjouksen kappalehinta nostatti kulmakarvoja. Oman mittauksen mukaan alkuperäisen korkeus on noin 540 mm.

Tuossa viestin loppuosassa on nopealla nettihaulla vaihtoehtoja. Mielellään tietty laittaisi aivan samanlaisia, mutta onko Hankkijan tiskin lähes kaksinkertainen hinta jonkinlainen/minkäänlainen laatutae?

https://www.lakkapaa.com/fi/maatalous-ja-konekauppa/s-piikki-agrilla-super-sis400523-(v)-20106471gp-gopart/p/20106471GP/?gclid=Cj0KCQjwg_iTBhDrARIsAD3Ib5jJBKPUe5IZU2zBzqNleFnSZays5OHu9IxlKQABdKrIgmdmJIgsmlMaAmLJEALw_wcB

https://www.ikh.fi/fi/s-piikki-10x45-karki-6mm-agrilla-super-t0792

https://mvagent.com/tuote/vaderstad-agrilla-super/
Kasvintuotanto / Vs: Syyskylvöt 21
: 11.05.22 - klo:09:57
Täällä Perämeren pohjukassa syksyinen ruisvehnäkylvös paljastui lumen alta pari päivää sitten. Sarkaojapelto, suoraan kynnökseen kylvetyssä on jotain elämää, kertaäestys näytti olleen liikaa. Pitää vielä viikko odotella, sitten arvioidaan äkeen ulkoilutustarvetta niillä saroilla.  Syksyllä arvelin onnistumismahdollisuudeksi 1/4, ei ehkä vielä saisi nuolaista...
Kasvintuotanto / Vs: Syyskylvöt 21
: 07.05.22 - klo:16:57
Lohkoja on moneksi. Tuttuni sai vuokralle noin 5-kulmaisen 10 ha tasaamaan lohkon, jota edeltävä viljelijä oli noin 30-vuotisen isännyytensä aikana kyntänyt aina kuviokynnöllä reunoille päin. Helppoa ja nopeaa. Pellon keskikohta oli laserilla katsottuna suunnilleen piiriojien pohjan tasalla. Hyvät ratkaisut ovat tuossa vähissä, edullisia ei taida olla ollenkaan...
. Moni niin sanotusti ehtii kuolla/lopettaa ennen kun herrat ymmärtää luopua noista järjettömistä ja tehottomista pakotteista.
Venäjä-pakotteista pääsee kyllä eroon, kun otetaan tunnuksettomia vihreänuttuisia ammattilaisia valvomaan maatalouttamme. Päästään samalla eroon hintoja polkevasta eu-tuonnista.
Kasvintuotanto / Vs: Syyskylvöt 21
: 06.05.22 - klo:07:20
1) Ketä se hyödyttää, jos pelto on sileän tasainen? Pellonhan kuuluu viettää reunoille päin, jotta vesi menee ojiin, eikä jää pelloille.

Kuten SS tuossa aiemmin kirjoitti, on alueita, joissa se reunoille päin viettäminen on maksimissaan 1 cm per 100 metriä, siinä viettoa saa aikaan vaan laserilla. Jos silläkään, eikä sillä ole mitään käytännön merkitystä. Jos silloin on epätasaisuuksia, vesi valuu painanteisiin, joissa imeytymisnopeus ei riitä -> märkyyttä -> tiivistyminen -> entistä huonompi imeytyminen -> ->.

Pellon pinnan pitää olla joko täysin tasainen tai sitten suunnitellusti muotoiltu. Kävin aikanaan apilanviljelyopissa tasaisella Keski-Pohjanmaalla, jossa viljelijä oli näennäisesti tasaisen pellon kyntänyt laineilla (3-5 aloitusta ja lopetusta samasta paikasta) poikittain salaojiin nähden. Nyt talvituho-% vaihteli 5-15 välillä aiemman 0-100 sijasta. Viljan viljelyssä 100% tuhosta selviää lisätyöllä ja kevätviljan kylvöllä, lypsykarjan kanssa 100% tuho on katastrofi.

Strategioita on monenlaisia, tasaiseksi lanaaminen on yksi niistä, monin paikoin erittäin fiksu.
Sivuja: [1] 2 3 ... 341