Lainaus käyttäjältä: ja101 - 08.05.26 - klo:07:08

Joo kyl ne hanhet osaa kaivaa ne jyvät sieltä pellosta et kannattaa tarkistaa kun linnut häipyneet et jokainen pelto sellaisella oraalla kun pitää. Tietysti jos jo oraalla niin syövät sen oraan. Pienellä piikillä niin lähtee jyvät sekä piikit. Et semmoinen tapaus. 
Tietysti syvempään kylvetyt jyvät enemmän turvassa kuin kahteen senttiin vedetyt. Jos kylvösyvyys ollut kaksi senttiä ja hanhet ilmasntuvat lohkolle niin en konetta pesisi ennenkuin hanhet häipyneet ja oraat oikeanlaisena pinnalla.

Ihmettelen tuota, täällä päin kun on kans vuosikaudet valkoposkihanhet viipyilleet pelloilla keväin ja syksyin, niin ei ne ole koskaan olleet mulloksella olevilla pelloilla, ne viihtyy vain pelloilla missä on viljan orasta tai nurmea tai sänkeä. Ei ne mun näkemyksen mukaan siemeniä kaivele vasta kylvetyistä pelloista, ehkä muut lajiit, kuten kurjet, tekee sitä, tosin omakohtaisia havaintoja ei tuosta ole.

Oma kokemus siementen kaivamisesta on vain kyyhkysistä; oli taannoin Florida-vihantahernettä kylvettynä seokseen. noin 5 ha lohko ja kyyhkysiä "joitain satoja". Aika harvaksi jäi herne... sittemmin lajike vaihtui Arvikaan, jonka siemen on kitkerä ja siihen eivät kyyhkyset ole osoittaneet kiinnostusta. Kurki pui syksyllä ohraa, tili pitää hakea valtiolta, jos pystyy sen huolella dokumentoimaan...

Tuttuni teki uuden talon, tietoisesti off-grid. Kun auto vaihtui johonkin sähkö-Kiaan, se vähäinen bensa-aggregaatin käyttö käytännössä loppui.

Kommunistihan tuo Jalonen on, joten hänen jorinoillaan ei ole merkitystä, eivät ole puolueettomia.

Tämä agronet-jutustelu tietty toimii samalla logiikalla kuin muukin paskanpuhuminen, ei anneta faktojen häiritä hyvää tarinaa. Mut varmin tapa jättäytyä kelkasta on jäädä sille tasolle, keskustella vain samanmielisten kanssa…

Todella hyvä kirjoitus Jarkko Tontilta, joka antaa kunnolla turpiin punikeille sanallisesti

https://www.verkkouutiset.fi/a/vasemmiston-suuri-vedatys/#62dd7356

Kyllä se onkin parempi antaa nyrkkien puhua kun yrittää keskustella…

Ei löydy valmiina, mutta löytyy kapean pieni takapotkutraktorin eturengas (5.00-15), siitä vuollaan reunimmaiset kuviot pois ja keskimmäisen päälle vulkanoidaan kapeasta nauhasta vähän lisää korkeutta. Tämänhetkinen suunnitelma. Katson vielä, lähteekö asiakkaani mukaan projektiin.

Vipu mobiilissa laitat kaverin numeron mobiilivarmenteeseen ja hän kirjautuu sisään ja sitten sinä pääset ottamaan kuvat ..

Eli vaatii mobiilivarmenteen käyttöä, ei onnistu(ne) pankkitunnistautumisella?

Lukematta ohjeita: voiko millään kuvata "kaverin puolesta"? Eli harrastaja asuu hevon jeerassa (täältä katsoen) ja tuli kuvauspyyntö. Minulle ei olisi ohiajaessa mikään ongelma, mutta voiko millään valtuuttamisella tehdä tätä vai onko kaverin ulkoilutettava puhelimensa tänne?

Triumphin muuttaminen sähkökäyttöiseksi tapahtuu jollakin 0.75 kW pikkumoottorilla. Puusta voi tehdä pienen hihnapyörän, ja vasemmalla puolella on iso puusta tehty vauhtipyörä, jota voi pyörittää jollakin pitkällä hihnalla. Pieniä kiilahihnapyöriä myös saa jostakin kierukoista, jolloin voi pitkällä kiilahihnalla pyörittää. Oikean puolen syöttölaitteen pyöritys tehdään vaikka ruuviliitteisellä  lto-hihnalla, jota saa metritavarana.

1-vaihesähkömoottorilla voi toimia halvan aggregaatin perässä.

-SS-

Itsellä pultattu sen puisen kylkeen 300-millisestä rumpuputkesta tehty kiilahihnapyörä, moottori taitaa olla vieläkin pienempi.

Nämä kaipaisi aina vähän moniulotteisemmin laskettua simulaatiota. Jos päästötön tuotanto vaatii vierelleen jonkun fossiiligenun, vuotuinen käyttöaika ratkaisee. Pari päivää vuodessa dieselpohjaista sähköä on jo aikamoinen parannus verrattuna ympärivuotiseen polttoon, luulen. Esimerkiksi maatilojen varavoimaloiden käyttäminen voi olla ihan perusteltua päästönäkökulmastakin, verrattuna uuden kapasiteetin rakentamiseen. 

Eli näin maallikkona taidan keskittyä oman pörssisähkön optimointiin. Paneelit eivät (vielä) kannata, kun kesäaikaan ei ole omaa kulutusta, vaikka sopivaa kattolapetta olisikin tarjolla.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 13.04.26 - klo:07:24

Oma kokemus on et herne ja ohra on kyl ihan yhtä vaikeita saada satoa.

En ole taivaan pimentävien naakkaparvien nähnyt koskaan laskeutuvan vihneisen pistelevään ohrapeltoon. Myöhäisemmät herneet saavat vielä kyyhkysetkin paskomaan herneenpalot valkokirjaviksi.

-SS-

Mutta kurjet rakastavat ohraa. Näillä leveysasteilla kurkien muutto ja ohran tuleentuminen kohtaavat, jälki voi olla aika totaalista. Tuossa sen poltetun saaren naapurisaaressa on koko syyskuun joku tuhannen kurkea aina yölevolla, siitä 10 km sopivaan ohrahalmeeseen ei ole mikään ongelma. Vähänkin kauempana liikennöidystä tiestä oleville lohkoille ei useimmiten tarvitse leikkuupuimurilla poiketa, sato on korjattu tai tallottu maahan. Korvauksia saa vähäsen (rauhoitettujen eläinten...), mutta ei se oikein kiihota - viljelysuunnittelussa on siis yksi muuttuja lisää oppikirjatilanteeseen verrattuna.

Naapurikylässä. Keväinen kulotus on Tornionlaaksossa oikeasti perinnejuttu. Jos kokkoa poltetaan, se on maipraasu (majbrasa, vappukokko), pääsiäinen tai juhannus eivät täällä ole kokkoaikaa. Tuon saaren osalta perinne on aika tuore, taitaa kulkea parissa perheessä aina "nuoren sukupolven" ylläpitämänä eteenpäin...

Poikkeuksellisesti näyttäisi tänä keväänä, että ehkä ei jääkään kevättulvan alle (juhannustulvasta, eli Tornionjärven ympäristön tunturiylängöltä tulevasta vesimäärästä en esitä vielä mitään veikkausta). Ilmakuvastakaan ei näe kuin pari pajupuskaa, mikä kertoo, että saari on oikeasti alava - pajukin vaatii vähän kuivavaraa kasvaakseen.

Kyllähän nuo on reheväkasvuisia, kasvusto on noin alavassa saaressa lähinnä saroja, mahdollisesti kastikkaa vähän ylempänä. Tässä 10 km alempana kokemus on, että ainakaan lampaat eivät niihin koske kuin äärimmäisen paineen alla. Viiltosaraa lehmät kyllä syövät, kastikka ei maistu oikein niillekään.  Noita on aikanaan niitetty talvirehuksi, heinää tulee yllättävän paljonkin. Siis jotain, minkä avulla lehmät ovat pysyneet hengissä talven yli.

Ehkä tällaisen luomupienvilhelijän pitäisi näistä pysyä pois, mutta eri kasveilla riskit ovat erilaisia.   Jos Etelän kaupunkien tuntumassa yksi puluparvi voi hetkessä sotkea ja paskoa hernepellon, täällä pohjoisten jokien varsilla kurkiparvet puivat ja tallovat kaikki rauhallisen sijainnin ohrakasvustot, poikkeuksetta.

Herne on viljatilan kierrossa hieno, vaan ei riskitön vaihtoehto. "Prinzessin der Fruchtfolge" eli viljelykierron prinsessa, kuten saksalaiset sanovat. Ja tautisyista - vaikka kuinka houkuttaisi onnistuneella lohkolla kokeilla se täysosuma toistaa - pidetään se vähintään neljän vuoden paussi, ettei tarvitse sitä ylimääräistä kymmenvuotista odottaa lakastumistaudin desimeroitumista...

Ehkä tällaisen luomupienvilhelijän pitäisi näistä pysyä pois, mutta eri kasveilla riskit ovat erilaisia.   Jos Etelän kaupunkien tuntumassa yksi puluparvi voi hetkessä sotkea ja paskoa hernepellon, täällä pohjoisten jokien varsilla kurkiparvet puivat ja tallovat kaikki rauhallisen sijainnin ohrakasvustot, poikkeuksetta.

Herne on viljatilan kierrossa hieno, vaan ei riskitön vaihtoehto. Ja tautisyista - vaikka kuinka houkuttaisi onnistuneella lohkolla kokeilla se täysosuma toistaa - pidetään se vähintään neljän vuoden paussi, ettei tarvitse sitä ylimääräistä kymmenvuotista odottaa lakastumistaudin desimeroitumista...

Tai että ketjun aloittaja etsi autoa maatilakäyttöön. Jääpi ranchilla työt tekemättä, jos pitäisi ehtiä vielä 50000 vuodessa hinkata paketteja pisteiden A ja B välillä... 

Onko siis märehtijäeläinluomussa ns. latauskasvivuorottelu mahdollista pitää ja korjata tuotantonurmena, jolloin ei tule katkoa myyntikasvin viljelyyn ?
-SS-

Kyllähän tämä nimenomaan on sellaisen tasapainoisen (briteissä "well-proportioned-farm") tilan ja viljelykierron ajatus. Meillä lambeja noin 0,35 eläinyksikköä per peltohehtaari, laitumet luonnonlaitumia peltojen ulkopuolella. Kasvustoja murskataan maahan vain poikkeustapauksissa, kaikkina vuosina otetaan sato, joka jollain tavalla käytetään hyväksi. Ja riittävä apilapitoisuus (mihin täällä happamien sulfaattimaiden alueella ei helposti pääse, mut se on jo eri tarina) pitää täydennysvalkuaisen (härkäpapua Etelä-Suomesta) tarpeen suht vähäisenä.