Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3 ... 327

Viestit - Petri

Vähät ensilumet otat lanalla siihen reunaan; lumipalteeseen sitten aurausviitat. Vähän tällainen lusmun vaihtoehto, mutta toimiva kuitenkin.
Laitumien tarvitse olla suinkaan lähellä navettaa, vaan onnistuu kyllä pidemmälläkin matkalla, täytyy olla sitten vaan apulaisia eläinten valvontaan.
Itsellä lampaita, enimmäkseen traktorikärryn viemänä noin 8 km säteellä. Hienoa puuhaa, mutta kyllä on aina juhlan paikka, kun syksyllä kaikki ovat sisällä ja saattaa hetkeksi sulkea kännykän, jos niin haluaa. Kesällä ei voi.
Mika ei nyt tähän hätään antanut lupauksia korjausaikataulusta, mutta vinkkasi britteihin
http://www.hollinapplications.co.uk/Agricultural/Wrap.htm
tuosta käärijän kierroslukulaskuri 130+35 puntaa. Tilaus laitettiin tänään, kerron kokemuksia, kunhan tulee.
Laite tuli viikon kuluessa tilauksesta. Paikalleenlaitto aika lailla "heittämällä", tosin poikkasin tuon anturin pois ja liitin koneessa jo olevaan johtoon. Käyntiinlähtö ongelmaton, voipi taas rauhassa ajella seuraavalle paalille, kun edellinen on saatu pyörimään... Aivan käypäisen oloinen laite; noihin tee-se-itse -kuvioihin perehdytään "joskus".
Maidontuotanto ja lihanaudat / Vs: Hmmmm
: 08.09.19 - klo:11:33
Eikös parsinavetassa kytkettyinä pidettävien lypsylehmien ja hiehojen tule päästä laidunkaudella ulkoilemaan, eikä tämä velvoite edes koske pihattonavetassa pidettäviä nautoja ?

-SS-
SS on oikeassa. Pihattonavetoiden ulkoiluvelvollisuus on mm. naapurissamme Ruotsissa. Siellä eläinsuojelulaki määrää näin, meillä pihattolehmää ei tarvitse päästää ulos. Ainakin täällä rajan pinnassa en viitsi ottaa asiaa puheeksi, kummallakaan puolella ja jatkan vielä omien lambieni ulkoilukautta...
Minulla on simultassa 2 noita näyttöjä, molempia voi nollata mielnsä mukaan, jollei nollaa kumpaakaan kertyy molempiin lukemat, jos nollaa vain toisen niin se alkaa nollasta ja toinen lisää lukemia edellisten päälle, ja se hinta oli saksan amatsonessa vähän yli 4 € kpl. ..
Koetin hakea, mutta sain lähinnä kuumemittareita... Olisiko Sinulla heittää vähän tarkempaa linkkiä?
Minkäläinen anturi tuossa ko. vehkeessä on antamassa impulsseja, tuossa Simultan pinta-alamittarissa on se motikka jonka ympäri kiertää magneetti, joka kierroksella tulee yksilukema lisää. Sillä systeemillä luulisi onnistuvan moneen paikkaan kierrosten lukumäärän taltioiminen. kuten edellä kerroin, maksoi se näyttä vähän yli 4 €. sen anturin ja magneetin hintaa en tiedä kun ei ole ollut tarvetta niiden ostoon, epäilisin etteivät kovin hintavia ole nekään kun löytyy oikea ostopaikka, pitääkin kurillaan katsoa numerot niistä ja tiedustella hintoja, Jouduin nuo näytöt tilaamaan kun nestekidenäytöt sumenivat..
Sama idea on tässä; magneetti, anturi ovat paikoillaan, pitää vaan saada laite, joka laske ne impulssit. Luulen, että se Simultan motikka on juuri tuo laskuri. Ehkä (taloudellisesti) isompi juttu on tehdä näyttö, kotelo ja pari nappulaa (nollausmahdollisuus, virtakatkaisija) sen motikan ympärille? Eri firmat tuntuvat hinnoittelevan tämän osan hyvin vaihtelevasti.
Mika ei nyt tähän hätään antanut lupauksia korjausaikataulusta, mutta vinkkasi britteihin
http://www.hollinapplications.co.uk/Agricultural/Wrap.htm
tuosta käärijän kierroslukulaskuri 130+35 puntaa. Tilaus laitettiin tänään, kerron kokemuksia, kunhan tulee.
https://www.janilehto.com/category/54/elektroniikkahuolto

Muistaakseni tuolla tuli joskus elhon laskuri korjautettua, näemmä eivät yksityisille taida enää tehdä. Ihan mielenkiinnosta paljonko paaleja menee vuodessa, kun lammas ei kovin iso eläin ole?
Kokeillaanpa tuota, Mika ei ole (vielä?) vastannut. Rehupaaleja noin 500, kuivikepaaleja reilu sata, vähän riippuen rehupaalien kuiva-ainepitoisuudesta. Eli ei mitään suuren luokan toimintaa, mutta vanhoilla erillisvehkeillä kuitenkin "muutamien päivien" projekti pari kertaa kesässä.
Tollasta varmaan ite miettisin vaihtoehdoksi vaikuttaisi olevan aika helppo kytkettävä ja saa myös nollauksen tehtyä automaattiseksi.

https://www.ebay.com/itm/DH48J-AC-DC-12V-50-60Hz-1-999900-Panel-Mount-Digital-Counter-Relay/301753331924?epid=1438276367&hash=item4641e670d4:g:mmIAAOSwnaBdI4R6
This item is out of stock.
näin antoi internjetti vastaukseksi, kun klikkasin linkkiäsi... Lisäehdotuksia`?

Petri
Vanha Kvernen (7512) käärijän kierroslukulaskurin näyttö ei tykännyt iskusta, joka säröytti sen. Villi veikkaukseni, että "alkuperäinen" maksaa paljon. Liikaa. Periaatteessa laite ei ole kovinkaan monimutkainen, takoo numeroita se anturin antamasta signaalista. Löytyykö vinkkiä, mistä (muualta?)  löytyy tähän kykenevä laite käärijän avuksi?
Pohdin vielä, olisiko höylä-äes riittävä tarpeisiini? Pitäisi saada se "pikkuheittoisuus" kuriin ja noin speksien valossa (+ muutama vanha tämän foorumin keskustelu) höylä-äes saattaisi hyvinkin riittää. Kokemuksia&kommentteja?
Eli tiloja pitäisi lopettaa omalta kylältä ja lähistöltä paljon, ja maat tulla tarjolle muttei muualla. Näin oma kannattavuus paranisi suhteellisesti. Jos sama tapahtuu jokaisella kylällä, ei kannattavuus muutu miksikään yksittäisen viljelijän kohdalla. Tehokkuus paranee huimasti ja tähän suuntaan olisi varaakin, mutta utopiaa että kaikki pärjäisi paremmin.
Ijasjaa on talousteoriansa lukenut; niin kauan kuin viljelijöitä on selvästi enemmän kuin tuotteiden ostajia, markkinat ulosmittaavat jokaisen tuotannon tehostamiseen johtavan tuotantoteknisen innovaation. Viksuimmat pärjäävät hyvin, suuri massa selviää ja heikoimmasta päästä tiputaan pois bisneksestä. Ei illuusioita.
Ässämiehen mietintöjä yleensä arvostan, mutta nyt meni vähän huti, anteeksi vaan. Kun itse olen tällainen aatteelinen luomumies, periaatteessa tiedän ja käytännössä yritän opiskella.

Mutta oikeasti jotkut osaavat. Muutakin  kuin optimoida tukipalettinsa. Ovat muokanneet tilansa, viljelykiertonsa ja viljelytekniikkansa sellaiseksi, että luomutuki on oikeastaan jo liikaa noin taloudellisesti ajatellen. Sitten on tällaisia meikäläisiä, jotka ovat tyytyväisiä, että saavat opintorahoja pärjätäkseen sillä hetkellä, kun luomutuki on merkittävästi nykyistä pienempi tai katoaa. Jompikumpi tulee tapahtumaan, näin yrittäjän realismina. Ja tietysti on nekin, joilla luomutuki on pehmeä lasku eläkkeelle, tapa kupata mahdollisimman helpolla viimeiset tukieurot vanhenevan kaluston välttämättömiin remontteihin. Jälkeeni vedenpaisumus tms.

Nyt tehtävät tuulivoimalat eivät enää saa automaatista rahaa alkuaikojen tapaan. Hyvä niin. Ja kyllä se hiilivoimalan omistaja saa tammipakkasilla hieman eri hintaa sähköstään kuin lokakuun myrskyissä tuulisähköä myyvä. Sähkömarkkinoilla on luultavasti soitettu vasta alkutahdit kymmenen vuoden päästä soivan soittolistan tarjonnasta. Sillä ei luultavasti ole paljoakaan tekemistä sen kanssa, mihin nyt taaksepäin katsovat rivikansalainen on tottunut.

Globaalit ruokamarkkinat muuttuvat luultavasti hitaammin, mutta olisi aika hämmentävää, jos kymmenen vuoden päästä täällä ruohonjuuressa elettäisiin vielä samanlaisessa maailmassa kuin nyt.  Luomu on yksi kehitysprojekteja uuteen tulevaisuuteen; jos se kahdenkymmenen vuoden kuluttua näyttää samalta kuin nyt, on meikäläisen tähänastinenkin (reilut 30 vuotta) rupeama aiheen parissa mennyt hieman hukkaan. Muutaman viisivuotiskauden huti tällä matkalla on aika pientä, kuitenkin.

Kasvintuotanto / Vs: Paljonko satoi vettä
: 21.07.19 - klo:21:00
Juhannuksen jälkeen on heinäkuun alkupäivinä tullut 11 mm. Vielä ei näy kasvustoissa (paitsi nurmien jälkikasvussa, joka on apiloita lukuunottamatta seis), mutta näköpiirissä oleva kymmenpäiväinen huolestuttaa...
Sivuja: [1] 2 3 ... 327