Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3 ... 331

Viestit - Petri

Mistäs Petrille muuten tuli edes ajatuksen tasolla mieleen nurmen kemiallinen lopetus? Vai onko nää niitä kaverin puolesta kyselen juttuja.
Ei ole aikomusta itse kokeilla, mutta pitäisi "yleisemmällä tasolla" haarukoida strategioita ja vaihtoehtoja hankkeessa, jossa olen mukana. Eli "kaverin puolesta kyselen" -pohdinta; kaikkea joutuu pohtimaan, jos aikoo olla vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa.

En siis tähän tarvitse yleisiä pohdintoja hiiliviljelystä, siihen löytyy sparraajia ihan hankkeen puolestakin...
Pitäisi nyt pohtia hiiliviljelyn vaihtoehtoja ja kuten tunnettua, kaikkea pitäisi välttää. Erityisesti maanmuokkausta. Millaisia kokemuksia viljan suorakylvöstä nurmen jälkeen. Siis ei kynnetä tai muuten muokata nurmea, tapetaan nurmi kemiallisesti ja siihen sitten lähdetään viljan kanssa. Onnistuuko; hyvä puolet ja ongelmat?
Kasvintuotanto / Vs: Kalkkien vertailu
: 26.12.20 - klo:11:28
Vaikka itsellä onkin menossa pitkä yleinen pH-tason ostoprojekti, tykkään enemmän hintaista. Enemmän kerralla eli harvemmin. Tietty ei saa hätäillä happamuudelle herkkien ohrien kanssa vaan miettiä viljelykiertoja ja -kasveja enemmän, yksi ulottuvuus lisää suunnitteluun
Kasvintuotanto / Vs: Luomu
: 07.12.20 - klo:07:03
satuin kerran pöytäseurueeseen, jossa entuudestaan tuntematon luomuviljelijä istui,
Itse koetan olla leimaamatta ammattikuntaa/kansalaisuutta/syntyperää sitä edustavan yksittäisen henkilön käytöksen vuoksi. Kuten en myöskään leimaa yksittäistä ihmisyksilöä hänen syntyperänsä/ammattinsa/sosiaalisen asemansa vuoksi. Vaikka se joskus saattaisikin tukea omia ennakkoluulojani.
Kasvintuotanto / Vs: Luomu
: 06.12.20 - klo:17:59

tuossa ei ollut mitään perusteluja 10- tai 100-kertaisesta lobbausbudjetista tai siitä miten se kohdistuu vain tavanomaiseen viljelyyn. Hyväveliverkostot ja muut salaseurat tuskin toimivat suurella budjetilla. Lihatalo lobbaa sen puolesta, että saa lihaa tehtaalleen ja ehkä tietävät mistä se tulee  ;D ;D

Jos lannoitus, kasvinsuojelu, kasvinvuorotus ym ovat kunnossa, niin mikä selittää sen, että 13% luomualalla tuotetaan kauppoihin tavaraa niin, että elintarvikemyynnistä vain noin 3% on luomua? Sen lisäksi, että tämä on tehotonta, niin onhan luomutuki myös julkisten varojen holtitonta käyttöä. Lääkkeistä Make jo ehti vastata.

Maatalous on sitten ainoa toimiala 2000-luvulla, jossa tuotanto ohjaa kulutusta, jos viljelykierto on se viljelyn ydin. Kuluttajalla on kauppalista, jonka kauppias pyrkii täyttämään tai asiakas menee toiseen kauppaan, kyllä sen tuotannon pitää vastata ensisijaisesti kulutusta. Yksittäisen tilan viljelykiertoa ei tämäkään juuri haittaa, sulkee ehkä joitain kasveja ulos, jos ei ole markkinoita ollenkaan. Ehkäpä maatalouspolitiikkaan on vuosina 1970-2000 hiipinyt ripaus markkinataloutta, joka on jäänyt sinulta huomaamatta? ;D
Joo, en tiedä tavanomaisen sektorin lobbausbudjeteista, luomulobbauksen budjetista tiedän suuruusluokan ja siitä päättelen, mitä se voisi tavan puolella olla, jos vertaan aktiviteetteja. JOS riippumaton  media kirjoittaa luomusta (tai tavanomaisestakaan) myönteisesti, se ei välttämättä johdu lobbauksesta vaan asiasta itsestään.

En väittänyt, että se keskimäärin on luomutiloilla kunnossa. Maatalouden tuotanto- ja tilarakenne on syntynyt tavisviljelyn ehdoilla, ja ne monimuotoiset sekatilat ovat tässä olleet häviävänä osapuolena, ainakin eteläisessä Suomessa. Luomun tuleminen merkittäväksi osaksi suomalaista maataloutta (siis neljännes tai enemmän) vaatii aika suuria muutoksia tähän. Meidän teuraskaritsamme ovat luomua aina teurasautoon kävelemiseen asti, vaan sitten ne katoavat luomukentästä, joska teurastamomme ei ole luomuvalvonnassa. Tähän ilmiöön häviää iso osa luomutuotannosta; täältä reunalasta ei yksittäisiä eriä niin vain kerätä erikseen.

Lääkintä ei mielestäni ole kovin paha. Jos kolme lääkintäkertaa per vuosi ei riitä, niin arvokkaita jalostusyksilöitä lukuunottamatta miettisin näin tuottajana, kannattaako ko. eläintä yleensäkään pitää. Tässä kohti tosin myönnän, että en lypsylehmistä ole koskaan ollut vastuussa, eli lehmänpidon ajattelua en kovin hyvin  tunne. Ja luomutilojen lääkintää oikeasti valvotaan, kirjanpidon on oltava kunnossa ja tämä kyllä hikoiluttaa toisinaan.

Tekisi mieli väittää - tai ainakin näin monet väittävät - että nautojen karkoittaminen eteläisestä Suomesta oli aika selkeä tavoite 70-90 -luvun maatalouspolitiikassa. Niitä viljelykiertoja on monenlaisia ja ainakin tuntemani menestyvät tavisviljelijät tekevät aika pitkäjänteistä viljelysuunnittelua, ne seuraavan vuoden futuurit kyllä hyödynnetään, mutta niiden painoarvo päätöksenteossa on rajallinen.

''''''
Tätä kirjoittaessa taas ihmettelen, kuinka vaarallisella asialla luomuviljelijänä ja -aktiivina olenkaan. Vaikka nykymuotoisesta direktiiviluomusta ei voikaan tulla valtavirtaa, pelkästään tämä vääntö todistaa, että nykymuotostakin luomua tarvitaan kirittämään maataloustuotantoa noin yleisesti. Teesi-antiteesi-synteesi; synteesistä tulee taas uusi teesi ja elämä jatkuu, karavaani kulkee ja koirat haukkuu.
Kasvintuotanto / Vs: Luomu
: 06.12.20 - klo:11:21
tarkoitat varmaan tavispuolen lobbauksella tuotantopanoksia valmistavien yritysten toimintaa? Nehän ajavat omaa etuaan, eivät missään tapauksessa viljelijän etua. Kerro nyt ihmeessä joku vastaava esimerkki, kuin meillä luomuviljelijöille maksettava korotettu luomutuki?
Lobbauksen näkökulmasta oleellista on kokonaisvaikutus. Esim. lihaketjussa yritykset vaikuttavat vahvasti myös viljelijäorganisaatioihin vanhojen osuuskunta-ajatusten häntänä ja siellä on vaikea nähdä, että olisi "riippumatonta" viljelijälobbausta. Iso osa lobbausta on myös hyvin pehmeää, kaverisuhteisiin, uramahdollisuuksiin ym. liittyvää suhdetoimintaa. Valmistelussa olevista asioista tiedotetaan ja tiedetään; monissa asioissa muodolliset lausuntokierrokset ovat enää teatteria, koska esityslistan kirjoittaja yleensä määrää kokouksen kulun.

Totta, näistä ulkoisvaikutuksista pitäisi tosiaan verottaa tuntuvasti. Paljonko olisi sopiva vero, jos jättää kasvinsuojelun tai tasapainoisen lannoituksen hoitamatta? Tai sairaan eläimen hoitamatta, kun säännöt kieltävät lääkityksen?
Täytyypä sanoa, että jos jätän ajattelematta sen, mitä olet jättänyt kirjoittamatta, niin tuo ylläoleva on täysin käsittämätön teksti vastauksena kirjoittamaani. Mutta jos hieman kuvittelen, mistä kirjoitat:,  oletat, että luomutilalliset jättävät kasvinsuojelun, lannoituksen ja eläinlääkinnän tekemättä. Eli kirjoitat, kuinka asia omien lasiesi läpi ovat. Itse en tunnista itseäni enkä vakavasti aiheeseen suhtautuvia kollegoita tuosta. Ja tiedän, että on myös puhtaasti tukien kalastelusta (mukaanlukien luomutuet) eläviä viljelijöitä. Pahimmat tapaukset löytyvät kyllä luomun ulkopuolelta; vuosittainen luomuvalvonta saattaisi käräyttää liian helposti - tästä on myös tällaisesta "viljelystä" tulleiden vuokrapeltojen kautta henkilökohtaista kokemusta. Ja eläinten lääkityskiellosta en kotieläintilallisena ole vielä kuullut; tästä voisit kertoa lisää, niin oppisin!

Vaikutuksia ilmastonmuutokseen on jo tutkittu kahdessakin tutkimuksessa, viljely pitäisi keskittää mahdollisimman pienelle alalle ja siinä tuottaa suuria satoja. Mitä viljelypinta-alaa haaskaava viljelijä saa sanktioksi, joutuuko korvaamaan, kun metsiä pitää toisaalla hakata viljelysmaaksi? 
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/luomu-onkin-ilmastolle-tavallista-viljelya-haitallisempaa-sanoo-uusi-tutkimus-suomalaisasiantuntija-ihmettelee-tassa-on-otettu-ruoan-ymparistovaikutuksia-koskevaan-tutkimukseen-metsat-mukaan/7209366#gs.nalxgl
Tällä hetkellä on mahdollista nostaa luomutukea viljelystä, joka ei ole ympäristöystävällistä. Tässä kokonaisuus ratkaisee eikä luomu/eiluomu ole ollenkaan se ratkaisevat tekijä, vaan viljely kokonaisuutena. Tasapainoinen viljelykierto on joka tapauksessa se ydin, jota on johdonmukaisesti maatalouspolitiikalla romutettu ainakin vuodet 1970-2000. Laskutaitoiset saattaisivat tällä hetkellä oivaltaa, että nyt sitä sponsoroidaan itse asiassa aika hyvin, mutta se on jo toinen tarina...
Kasvintuotanto / Vs: Luomu
: 05.12.20 - klo:18:35
Mitä tähän rahanjakoon tulee, niin poliittiset päättäjät ovat keskimäärin laiskoja ja hyvin alttiita uskomaan vahvan lobbauskoneiston sanomaa.
Pikkaisen siellä lobbausmaailman ulkokehällä pyörineenä väitän, että luomun lobbausbudjetti on pilkun siirron verran pienempi kuin ns. tavispuolella. Ellei jopa kahden siirron verran. 

Maatalouden tai yleensä oikeastaan minkään talouden ulkoisvaikutuksia ei ole kunnolla hinnoiteltu esim. tuotantopanosten verotuksessa. Maataloudessa(kin) on valitettavasti valittu hallinnollinen ohjaus markkinaohjauksen sijasta ja sillä on taipumus luoda oma varjotaloutensa sen ydintekemisen rinnalle, toisinaan jopa sen ohi.
Kasvintuotanto / Vs: Luomu
: 05.12.20 - klo:18:28
Voisin kääntää tämän suomeksi, mutta kun siitä ei tienaa mitään.
Interessant! Vain kuolleet kalat uivat myötävirtaan! Saksalainen maatalous on kyllä toooosi monimuotoista, hyvin erilaista eri puolilla, olosuhteista riippuen eli johtuen. Ja mulle et ainakaan saa niitä käännöksiä myytyä, beduiinille hiekkaa...
Kasvintuotanto / Vs: Luomu
: 04.12.20 - klo:15:38
EU-direktiiviluomu on yksi versio näistä kestävämmistä tulevaisuuden viljelymenetelmistä. Kaukana täydellisestä, edes omalla alueellaan. En usko, että keskuskomitean huolellisella harkinnalla on olemassa yksi ja oikea - eiköhän tämä kehity silleen hegeliläisittäin teesi-antiteesi-synteesi -heilahtelulla eteenpäin. Siinä luomu on yksi teesi muiden joukossa.

Nykyinen viljelyrakenne on syntynyt tiettyjen teknisten ja taloudellisten reunaehtojan puristuksessa - sellaisenaan sitä ei pysty laajamittaisesti muuttamaan luomuksi. Meillä on eri puolilla Suomea (Eurooppaa/maailmaa) toimivia luomutiloja, joiden tuottavuus ei jää jälkeen tavanomaisesta. Niiden yleistyminen vaan vaatii aika lailla toisenlaista sosioekonomista ympäristöä. Pitäisi syvällisesti ja kiireellisesti pohtia, mikä on pielessä, jos "monomaaninen rikkakasvi-, kasvitauti- ja tuholaiskuormitus" on useimmiten kuitenkin se taloudellisesti toimiva tällä hetkellä!
Nyt on pari talvea ollut lampolan katossa, kun korvattiin elohopeahöyrypolttimot sopivilla ledeillä (joku 30 W/polttimo). Toistaiseksi kaikki ehjiä, kun ostettiin Philipsin leimoilla olevia. Ensimmäinen kiina-viritys kaatui siihen, että se E27 -kanta oli valmiiksi niin viturallaan, ettei saanut ruuvattua kantaan kiinni... Sitten päätettiin kokeilla jotain, jolla on nimi. Sähköteho putosi neljännekseen, valoteho tuntuu pysyvän samana. Ja nuo 10 vuotta palaneet elohopeahöyryt ovat jo aika himmeitä.
Menee ehkä perinneosastolle, mutta onkohan kellään kokemuksia otsikon karhottimesta? Youtubessa https://www.youtube.com/watch?v=7YYPyQ9K1mw. Ilmeisesti ei rumpujen alla ole mitään pyöriä, vaan "laahataan" kevyesti maan pinnalla? 
Tein nurkista löytyvästä käsikäyttöisen pienpaalaimen (valmiina voi ostaa esim. rstoimi.fi/Tuotteet-ja-tarvikkeet/ ) ja nyt menevät muovit aika kompaktiin olomuotoon! Mitat sellaisiksi, että fin-lavalle tulee täysi torni. Katsotaanpa talven jälkeen, minne tänä vuonna...
Jos nyt salaliittoteoriat unohdetaan, niin sen varastojen arvostus ei liene seurannan kannalta kovin oleellista, jos se vuodesta toiseen tapahtuu samalla lailla?
Kasvintuotanto / Vs: Viljan markkinatalous
: 28.10.20 - klo:07:22
Minulla on ollut tilaisuus viljellä monenlaisa peltoja. Vanhimmat peltolohkot ovat olleet viljelyssä jo reilut 300 vuotta, nuorimmat muutaman kymmen. Asutustiloille väkisin raivatut lohkot ovat olleet kaikkein viheliäisempiä, lähinnä männynkasvumaita. Pellot ovat ensin muototuneet parhaille paikoille ja sieltä levinneet sitten huonoimmille alueille tarpeen mukaan. Nyt en mitenkään ylenkatso sitä inhimillistä työmäärää mikä joskus raivaukseen on uhrattu, paremman elämän toivossa.
Ei ole se kilpailuetu mikään absoluuttinen asia. Muinoin Etelä-Savo oli ihanteellista viljan viljelyyn; keveitä, ravinteikkaita ja hallankestäviä mäkipeltoja. Senaikaisella"koneistuksella" oli helppo kiertää kivet. Nykyisellä kotiseudulla aiemmat takamaat, tasaiset ohutturpeiset jänkkämaat ovat kunnon kaivinkoneiden eli peruskuivatuksen myötä muuttuneet ihanteellisiksi viljelysmaiksi.
Vaihda hevoseen tai kehitä teknologiaa.
Muoville korvaavia tuotteita on kehitetty ja kehitellään yhä . On pakko korvata öljy jollakin muulla muovin valmistuksessa .

Tuleeko saviputket takaisin ojituksiin ?
Luulen, että muoviputki on aika ekotehokas, ei se savi viimeksi muutu ihan ilmaiseksi sekään. P2X -kehitystyö tulee pitkään huolen siitä, etteivät ne hiilivedyt maailmasta lopu, eli on vaikea uskoa, että maatalouteen tulisi niin paljon työntekijöitä, että hevosiin laajassa mitassa palattaisiin. Peltotöissä energiatehokkuuden merkitys saattaa kasvaa, kun energia ei jatkossa ole enää alennusmyynnissä.
Sivuja: [1] 2 3 ... 331