Lainaus käyttäjältä: Unto - 29.12.07 - klo:11:21

No nii!
Joha minä sen jo tuala erempänä sanoon mikä täs on pienvilieliän perimmääne tarkootus,

Perimmäisenä tarkoituksena on pitää yllä edes joskus asiakeskustelua. Kohtuullisesti faktaa tässä viestiketjussa on tullutkin.

Kun kerran ruvetaan käyttämään omia lainauksia ("johan minä sen jo tuala erempänä sanoon"), niin tässä lisää:

Joulu meni ja keskustelu voisi vaikkapa jatkua. Tähänastiset parhaat vastaväitteet ovat olleet "pakko roikkua mukana" sekä "Pietari se vasta saastuttaa". Siitä huolimatta juuri Suomi on itämeren ravinnekuormittajista sijalla kolme (Puolan ja Ruotsin jälkeen) ja meidän kakustamme maatalous tuottaa 62 % fosforista ja 51 % typestä. Vastaväitteitä otetaan vastaan. Tämä kuvio on pysynyt vakiona vuosina 1995-2007 (itse asiassa hieman kasvanut; "ympäristötuen" miljardeista huolimatta).

Itse ehdotan seuraavat toimenpiteet:

- lannan syyslevityksen täyskielto
- lannan levityksestä kasvukaudella isot bonukset
- siirtyminen todellisiin viljelykiertoihin (eikä vehnä-vehnä-vehnä-mallasohratapaisiin)
- karjattomien tilojen ja karjatilojen yhteistyön tiivistyminen
- tiukempi tilakohtainen eläintiheysnormi (ny/ha)
- viljatilojen hyvistä ravinnetaseista isot bonukset

Muita rakentavia ehdotuksia luetaan mielenkiinnostuneena.

Sitten alkaa tulla rakentavia ehdotuksia, kunhan saadaan täydelliset laskentamallit, tiedot koealoista, joista valumia tutkitaan. Ei auta, jos "valumarikkaimmilta" pelloilta tehdään kokeita, ja kerrotaan tulos Suomen peltohehtaareilla... Tästä oli erityisen hyvä E.Holman kolumni Koneviestissä. Tuo ravinnetase homma on jossain määrin hyvä, johtaahan se entistä tarkempaan lannoitteiden käyttöön. Mutta ajattelepa tuota lannan syyslevityksen kieltämistä. Lantalatilavuus ei riitä, työhuippuja voi tasata levittämällä syksyllä ( parempi urakoitsijoiden käyttömahdollisuus, pitempi levitysaika ), vuokranantajat ei välttämättä salli kuin syyslevityksen kynnettynä hajuhaittojen tai teiden kantavuuden takia. Hajanaiset peltolohkot, pakko levittää osa syksyllä. Eläintiheysnormin tiukentaminen johtaisi ymp. tuesta luopumiseen, eli olisiko sittenkään hyvä ? Viljatiloille jonkun nurmikierron lisääminen joskus hankalaa, ehkä vain hoidettuna viljeltynä peltona. Ja joku tutkija tyrmäsi jo kevennettyä muokkaustakin ravinteiden pintarikastumisen takia. Eli odotellaan, kun on "Pakko roikkua mukana"

Perimmäisenä tarkoituksena on pitää yllä edes joskus asiakeskustelua. Kohtuullisesti faktaa tässä viestiketjussa on tullutkin.

Täälä vapaamiälisten palstalla asialline tulukitaha hyvin vapaasti.

Yleistä maatalouresta palsta on totisen keskustelun palsta, täälä teherähä pilikkaa aiheesta ku aiheesta.

Ja joku tutkija tyrmäsi jo kevennettyä muokkaustakin ravinteiden pintarikastumisen takia. Eli odotellaan, kun on "Pakko roikkua mukana"
[/quote]

Äsken kattelin naapurin lautasmuokattua peltoa. Notkopaikoissa savenharmaata vettä. Suuret lammikot.

Merkki pahasta eroosiosta.

Kynnöspelloilla ei vastaavaa ongelmaa.

Täälä vapaamiälisten palstalla asialline tulukitaha hyvin vapaasti.

Vapaa sana
Asiallista keskustelua, kysymyksiä ja mielipiteitä aiheesta kuin aiheesta

Haluaisin nähdä sen täysin puolueettoman ja aukottoman tutkimustuloksen,missä sanotaan,että ITÄMEREN tila SUOMALAISEN MAATALOUDEN syytä.Kotimaiset tutkimustulokset kun pyrkii olemaan sen sävytteisiä,kuka ne tilannu ja kuka tutkinut.Nyt täällä ollaan paskajäykkänä,kun on leutoja talvia ja tulee niitä valumia,eiks niitä tullukkaa kun oli kunnon talvia?ITÄMEREN muissa rantavaltioissahan talvet ovat olleet iänkaiken maanviljelyn historian leutoja.Muutama vuosi sitten pohjoinen KESKIEUROOPPA oli hukkua veden alle,ei varmaankaan sieltäkään tullut paskakokkareita ITÄMEREEN?Entäs PIETARIN suunta,kanalat ja jätevedet?Kuinkas PERÄMERI jaPOHOJANLAHTI suhteessa AHVENANMAALTA eteläänpäin?EIkannata ottaa muiden SYNTEJÄ kannettavaksi,ei se sen autuaammiksi meitä tee.YHTEISKUNTA vain on tottunut tekemään maajussista syyllisen joka helv.... asiaan

> Mutta ajattelepa tuota lannan syyslevityksen kieltämistä. Lantalatilavuus ei riitä, työhuippuja voi tasata levittämällä syksyllä ( parempi urakoitsijoiden käyttömahdollisuus, pitempi levitysaika ), vuokranantajat ei välttämättä salli kuin syyslevityksen kynnettynä hajuhaittojen tai teiden kantavuuden takia.

Yksi erittäin hyvä mahdollisuus lannanlevitykseen on heti 1. rehusadon jälkeen, tiukkaa avokesantoa 2-6 vko, sitten syksyksi reilulla siemenmäärällä jotain viljaa ravinteita pyydystämään, rehuakin saa vielä syyskuun lopulla, kun ohra/kaura on tulossa "päilleen".

Seuraavana keväänä kaksi äestystä ja kylvöolot mitä parhaat. Työhuippuja tasataan, kestorikkakasvit tulevat tässä hoidettua ja huuhtoumariskit erittäin pienet. Lisäksi satotulokset erinomaisia. Etsin vielä julkaistut tutkimustulokset.

Itselläni on tarkoitus hoitaa homma pääosin näin, syyslevitys ei houkuta hävikkien takia (ja luomussa ei voi kemiralaisella paikata virheitään) ja kevät täällä Perämeren pohjukassa on niin lyhyt, että ainakaan puintiin menevälle viljalle levitys vie liikaa aikaa. Syksyllä en levitä kuin naapurin pyynnöstä lietettä 20 mottia/ha, kun heillä säiliö tulvisi muuten yli keväällä ja viimeisiä vuosia jäähdytellen investoinnit eivät houkuta. Kun sieltä lehmät lähtee, niin meikältä loppuu syyslevitys kokonaan.

Petri

Yksi erittäin hyvä mahdollisuus lannanlevitykseen on heti 1. rehusadon jälkeen, tiukkaa avokesantoa 2-6 vko, sitten syksyksi reilulla siemenmäärällä jotain viljaa ravinteita pyydystämään, rehuakin saa vielä syyskuun lopulla, kun ohra/kaura on tulossa "päilleen".
Petri

Miksi ensimmäisen rehunkorjuun ja lietteen levityksen jälkeen myöhemmin kesällä ei voi korjata toista rehusatoa? Näin täälläpäin tehdään.

Lainaus käyttäjältä: Pienviljelijä - 28.12.07 - klo:19:38

Lainaus käyttäjältä: Timppa - 28.12.07 - klo:16:50

Pellolla ravinteet ei siirry edes kymmentä senttiä. Jos apulantavannas menee tukkoon, jää rivi aivan kitukasvuiseksi, ei saa ravinteita seuraavasta rivistä
Ei auta vaikka P-viljelijä kuinka laskee ravinnetaseitaan wisuttimella...

Sen verran tuli maatalousyliopistolla luetuksi, että typpi ja kali painuvat maan vetovoiman tavoin pohjaveteen (ellei ole kasveja niitä hyödyntämässä kasvukauden aikana).

Fosfori, joka muuten kiinnittyy maahan hyvinkin tiukasti, irtoaa pellon pinnasta sade- ja sulamisveden mukana. Mitä rikkaampi pintakerros, sitä enemmän siitä irtoaa fosforia pintavirtailun mukana. Tämä perustuu siihen, että "tiukasti" maahan kiinnitetty fosfori irtoaa normaalioloissa kasveille maanesteen sisäisessä virtailussa.

Lyhyesti sanottu: tiukasti tiivistetty ja fosforirikas pellonpinta luovuttaa varsin paljon P:ta näin sateisina syystalvena...

Jälkitarkastuksessa huomasin omassa tekstissäni "pientä heittoa": typpi painuu kyllä pohjaveteen ja/tai haihtuu, mutta kali voi hyvinkin kiinnittyä maahiukkasiin ellei ole kasveja tai kasvukautta. Maalajikysymys.

Mä en sitä maanviljelyskemiikkaa niin lukenu, mutta... Eikös fosfori huuhdoudu pellolta pääasiallisesti maahiukkasiin kiinnittyneenä? Ja toisekseen tuohon Timpan kirjotukseen viitaten... Ei se typen perkeles sieltä mihinkään huuhtoudu, jos ei oo kasvi käyttämäs. Miks muuten olis kasviton kohta ihan vihreenä lannotevantaan kohdalta, jos nyt vaikka joku kuorettuma tms. ois tuhonnu oraat siltä kohtaa... Ei mun tiuetämykseni noista asioista nyt niin loistava oo, mutta tossa sunkin jutussas on kyllä aukkoja.

Lainaus käyttäjältä: Petri - 29.12.07 - klo:19:06

Yksi erittäin hyvä mahdollisuus lannanlevitykseen on heti 1. rehusadon jälkeen, tiukkaa avokesantoa 2-6 vko, sitten syksyksi reilulla siemenmäärällä jotain viljaa ravinteita pyydystämään, rehuakin saa vielä syyskuun lopulla, kun ohra/kaura on tulossa "päilleen".
Petri

Miksi ensimmäisen rehunkorjuun ja lietteen levityksen jälkeen myöhemmin kesällä ei voi korjata toista rehusatoa? Näin täälläpäin tehdään.

Luulin, että lietteen levitysmahdollisuus eka nurmisadon jälkeen tai/ja viljan kylvön jälkeen sängelle olisi yleisessä tiedossa ja vieläpä käytössä. Lietetilalla en tätä nurinaa syyslevityksen kieltämisestä jaksakaan enää ymmärtää ollenkaan.

Jos on kiinteä lantaa, niin en suosittele sr-nurmelle levitystä, tahtovat kikkareet nousta rehuun ja ongelmia rehunlaadussa tulee. Tämä menettelyni olikin enemmän näille kiinteälantalaisille.

Petri

STT 13.03.2008 07:16

Maanviljelijöille maksettava ympäristötuki ei ole hyödyntänyt Itämerta lainkaan, uutisoi Alma median Helsingin toimitus. Ympäristötukea maksetaan maanviljelijöille noin 300 miljoonaa euroa vuodessa. Yli 90 prosenttia Suomen viljelijöistä saa tukea.

Maatalouspäästöjen osuus on selvästi yli puolet kaikesta kotimaisia vesistöjä rasittavasta kuormituksesta.

Suomen ympäristökeskuksen meritutkija Seppo Knuuttila sanoo, että viljelijöille maksetaan ympäristötuen nimellä todellisuudessa tuotantotukea.

Ravinnehuuhtoumien vähentäminen olisi mahdollista viljelykäytäntöjä muuttamalla. Äärimmäisenä keinona voisi olla Knuuttilan mukaan jyrkkien, vesistöihin viettävien peltomaiden viljelykielto.

ks. aiemmat viestit tässä viestiketjussa.....
t.pienviljelijä

By the way: ympäristöTUKEA on maksettu 2,5 miljardia.

STT 13.03.2008 07:16

Maanviljelijöille maksettava ympäristötuki ei ole hyödyntänyt Itämerta lainkaan, uutisoi Alma median Helsingin toimitus. Ympäristötukea maksetaan maanviljelijöille noin 300 miljoonaa euroa vuodessa. Yli 90 prosenttia Suomen viljelijöistä saa tukea. Maatalouspäästöjen osuus on selvästi yli puolet kaikesta kotimaisia vesistöjä rasittavasta kuormituksesta. Suomen ympäristökeskuksen meritutkija Seppo Knuuttila sanoo, että viljelijöille maksetaan ympäristötuen nimellä todellisuudessa tuotantotukea.
Ravinnehuuhtoumien vähentäminen olisi mahdollista viljelykäytäntöjä muuttamalla. Äärimmäisenä keinona voisi olla Knuuttilan mukaan jyrkkien, vesistöihin viettävien peltomaiden viljelykielto.

ks. aiemmat viestit tässä viestiketjussa.....
t.pienviljelijä

By the way: ympäristöTUKEA on maksettu 2,5 miljardia.

Odotas vaan... saitin luiskaotsakepulaiset todistavat kohta aukottomasti, että tuo uutinen on otsikon mukainen     

STT 13.03.2008 07:16

Maanviljelijöille maksettava ympäristötuki ei ole hyödyntänyt Itämerta lainkaan, uutisoi Alma median Helsingin toimitus. Ympäristötukea maksetaan maanviljelijöille noin 300 miljoonaa euroa vuodessa. Yli 90 prosenttia Suomen viljelijöistä saa tukea.



By the way: ympäristöTUKEA on maksettu 2,5 miljardia.[/size]

Itämerehenkö ne rahat olis pitäny kipata?

Maajussia niiren pitääki hyäryttää eikä itämerta, milläs täs ostaas lannoottehia jos ei saisi ympäristötukia?

Viime vuosien aikana on etenkin fosfori käyttö vähentynyt erittäin paljon.
Nyt kannattaa kuitenkin muistaa, että talvet ovat olleet leutoja. Silloin kun maa on sula ja vettä sataa rankasti tulee tietenkin huuhtoutumia.
Raporteissa syytetään ennen kaikkea Lounais-Suomea. Täällä ei ole ollut maa vielä kunnolla jäässä. Nytkin satelee vettä ja räntää.
Pohjois- ja Itä-Suomessa on ollut talvi ja siellä ei tätä haittaa ole ollut.
Ilmaston lämpeneminen ei johdu pellosta. Sen aiheuttavat muut syyt, jotka hyvin tiedämme.
Tuntuu siltä, että nykyään laitetaan lähes kaikki kielteiset asiat yksinomaan maatalouden ja maaseudun syyksi. Maaseudusta on tehty syntipukki.
Joskus viime vuosisadalla oli eräässä talossa piika, jota syytettiin vähän joka asiasta. Hän valitti naapurissa:" Kaikki mokat laitetaan mun päähäni. Jos lehmänkin päästä sarvi putoo, niin sekin laitetaan mun päähäni".
Viljelijöitten pitäisi lakata kantamasta syntisäkkiä sellaisistakin asioista, joille he eivät voi mitään. Samat ihmiset, jotka syyttävät maalaisia matkustavat Thaimaahan ja muihin kohteisiin. Yhdellä reissulla lento saastuttaa ilmakehää enemmän kuin omakotitalon vuoden päästöt, vaikka sähkökin luettaisiin mukaan.
Silloin kun maa on kunnolla jäässä ei ravinteita huuhtoudu. Takavuosina talvi tuli usein jo marraskuussa. Lumet sulivat huhtikuun aikana ja routa hävisi vasta toukokuussa. Maa oli siis lähes puoli vuotta roudassa. Kevään tulvakausi oli lyhyt. Kesäsateen laskivat maaperän läpi salaojiin. Näin ei tullut huuhtoutumia.
Tarkoitushakuinen tutkimus ei ole mitään tiedettä. Jos ennakkoon halutaan sellainen tulos, että maatalous on se, joka saastuttaa Itämeren, niin kyllä tutkija sellaisen tuloksen voi aina saada. Silloin ei käsitellä kaikkia asiaan vaikuttavia näkökohtia.

Roudan suhteen aletaan olla tasoissa muiden ITÄMEREN rantavaltioiden kanssa.Kuinkas se nyt kerkes jo SUOMENpiikkiin saastummaan.

Tulevaisuus näyttää, jatkuvatko tälläiset lämpimät talvet. Koetuloksissa on ilmeisesti verrattu aikaisempien pakkastalvien valumia nykyisiin.
Tällä hetkellä ovat lannoitteet niin kalliita, ettei niitä kukaan tarpeettomasti kylvä.
Pitäisi tutkia myös teollisuusmaisten ylisuurien kotieläinyksiköiden päästöt. Perinteinen maatalous ei kovin paljon saastuta.