Kannattaisikohan
teettää levystä jollain metallipajalla. Itse teetin kaikki laput ja isommatkin levyjen kappaleet rautakaupassa, levystä tekivät leikkurilla. Kanttikoneella kulmat. Tosin reikien poraus jäi itselle.

Muutama puhelinsoitto ja paikallisen romukauppiaan sukulaismies konepajoineen tarjoutui apuun. Rauta -20-30% verrattuna rautakauppaan, ammattimiehen työ asiallisin konein (lapsivat siis "giljotiinilla" poikki, samoin reiät) 40 euroa tunti. Eipä kannata paljoa tuhertaa itse. Varoitti vielä, että jos 10 mm levystä puristelee 70x1000 mm kappaleita, niin voi tulla vähän propelia. Tosimies tietty tekee itse, mutta ?mies teettää sellaisella, joka osaa?

Petri

Hyvä termi tuo matalapanosviljely. Täytyy itse kunkin kohdallaan katsoa paljonko kannattaa panostaa aikaa, traktorityötä/polttoainetta, apulantaa, siemenen laatua ja hyvää kasvukuntoa. Ja missä suhteessa.

Muistan joku tuttuni (taloustieteilijä, maatalous), joka 80-luvulla jenkkilästä palattuaan oli ylen ihastunut siellä puheena olleeseen LISA (low input sustainable agriculture) -keskusteluun. Ja koetti tuoda sitä meille, silloiseen korkeahintajärjestelmä-pienviljelijäkulttuuriin. Ei oikein ymmärtäjiä löytynyt.

Mutta itse asiaan: tehokkuus ei ole ollenkaan huono juttu, sitähän tässä haetaan. Jollain lailla moni on jämähtänyt 50-lukulaiseen kg/ha -tehokkuuteen "ainoana oikeana" tehokkuusmittarina, mutta sinne jakoviivan allehan voi laittaa traktorituntia, CO2 -päästöä, fosforihuuhtoumaa, työtuntia jne. Ja tosi talousmiehet katsovat vain euro/euro, kun tehokkuudesta puhutaan. Tietysti on niinkin, että tuosta kg/ha -paradigmasta elää niin moni viljelijää neuvova (lue: rahastava) taho, että siitä ei ihan heti pääse eroon...

Petri

...rälläkällä nytkysahalla ...

Kerrohan vähän lisää, en ole moista laitetta nähnytkään! Siis rälläkän kyllä, jonkinlaisen kirvesmiehen nytkysahankin, mutta yhdistelmä?

Petri

Yleessä pienenpää reikää ei ole helpotehdä kuin levyn paksuus.Entinen ppth teki 30 mm reikiä 25 mm levyyn .Meistillä saa kaikein nopeiten reijät lattaa Yleensä samalla laiteella onnistuu katkaisu.Missä päin suomea tarve on?

Reiät on pienempiä kuin 10 mm, eli poralle mennee. Tarve Torniossa. Pitänee laittaa huomenna puhelinmylly päälle.

Löytyykö muuten ruostumattomista ohutseinäputkista kataloogi jostain netistä?

Petri

Nyt rakentamisprojektissa (pylväs-pilari -runko) pitäisi pikaiseen saada 10x70 lattaa metrin palasina noin 120 kpl ja vielä 20 cm palasia 60 kpl. Kun omat käyttökokemukset rajoittuu rälläkkään ja vannesahaan, niin ei houkuta...

Käsittääkseni jossain losautellaan näitä leukojen välissä prässillä poikki - onko em. tavaraan pystyvät leikkurit yleisesti ottaen suuriakin harvinaisuuksia vai pitäisikö löytyä "joka kirkonkylästä" joltain pajalta? Ja mikä olisi oikea nimi kysyä moista palvelua, ettei kuulostaisi ihan pihalla olevalta? Reikien porailu kyllä jää vielä itselle, mutta olisihan tuokin jo paljon eteenpäin, tuo katkonta.

Petri

Lainaus käyttäjältä: Petri - 10.06.08 - klo:22:26

Lainaus käyttäjältä: tolasvw - 10.06.08 - klo:21:20

Lannoitteiden hinnat oli aikaisemmin tasolla 300 eur /tn toisin jos käytti 500 kg/ha ja satotaso oli 3 tn oli lannoituskustannus 50 eur / vilja tn.
Jos lannoitteet maksavat sen nyt povatun 700 eur/tn onkin lannoitekustannus noin 120eur/ vilja tn. Samaanaikaan polttoainekustannukset ovat rajussa nousussa. Kotieläin tilat saavat kerrankin hyötyä paskasta, muuten tilanne alkaa olemaan melko huolestuttava

- lannankäsittely tarkentuu kotieläintiloilla
- palkokasvipitoiset viherkesannot nousevat kunniaan (esikasvivaikutus 40-80 kg N/ha)
- ja valkoapilan käyttö viljojen aluskasvina (noin +30-40 kg N/ha)

Petri

Ja nuoko N-määrät on apulannan typen veroista 

joo, kokonaistyppimäärät selvästi suurempia. Tosin em. vaikutukset edellyttävät (muuten) niukkaa typpilannoitusta. 120 kg N/ha viljakasvuston alla se valkoapila ei paljoa mahdu kasvamaan, joten myös tuo hyöty jää vähäisemmäksi. Em. luvut siis luomu- ja muussa matalapanosviljelyssä.

Petri

siirtävät verotuksen painopistettä pääomaverotukseen, lue kiinteistöveroon, vaikka en ymmärrä mitä sillä on pääomien kanssa tekemistä sekä ympäristöveroihin so polttoaineden hinnat nousee. Milloin tämä kansa ymmärtää nousta kapinaan?

Mutta kun tulovero% laskee, niin kaikki keski- ja suurituloiset pysyvät tyytyväisenä... Ja pienituloiset ovat yleensä passiivisimpia äänestäjiä, kun ei ole mitään menetettävää, niin ei ole motiivia yhteisiin asioihin vaikuttamiseen. Karua, mutta surkeaa.

Petri

Oletko sä menny parantamaan vuokrapeltojen kuntoa, ilman että, vuokrasopimuksessa on klausuuli miten vuokranantaja korvaa vuokrakauden päätyttyä tehdyt perusparannustyöt???

Oikeasti: kuinka moni vuokranantaja oikeasti ymmärtää nykyaikaisesta maataloudesta paljon mitään?

Itsellä kolmisenkymmentä vuokrasopimusta ja yli 80% alasta vuokrattua. Tähän asti (4 vuotta) kaikki mennyt mielestäni hyvin, ojituksia on laitettu kuntoon sen kummemmin vuokranantajalta kysymättä ja korvauksia vaatimatta, pusikoita raivattu jne. Tietysti sopimusten keskimääräinen pieni koko, reilut pari hehtaaria puskuroi riskejä: jos joku menee oikein hakaukseen/sopijaosapuoli kuolee ja perikunta ei ymmärrä/menee herne nenään, niin voi ilman taistelua antaa mennä ja säilyttää yhteistyökykyisen maine kylällä.

Tietty meillä ei suuresti ole kilpailua vuokramarkkinoilla: kysyjiä on vain muutama ja emme tunkeudu toistemme reviireille. Viljeltyä peltoa ei ole tietty tarjolla ja noiden "rievikoiden" kanssa toimiessa on toistaiseksi hyvässä hengessä saatu tehdä juttuja.

Petri

Toisaalta jo pikkasen epäilyttää että ehtiikö ohra enää tuleentua. Päivät kyllä pitkiä mutta nytki hyvin kylmää  ja maa ruutikuiva

Sama vika. Kuulemma jos kylvää italian raiheinän ohran seassa samaan syvyyteen ja riviin, niin sen verran alku hidastuu, että oikeasti pysyy aluskasvina. Jos taas ripottelee heinänsiemenlaatikon kautta (ja vallitsevasta kuivuudesta huolimatta itää), niin tulee helposti läpi. Muistaakseni KM:n satotasokilpailun luomukisaaja Marko Väljä käyttää italian raiheinää em. menetelmin suht. jatkuvasti kaikilla viljoillaan, tavoitteena syksyinen kasvupeitteisyys (ei ravinnehuuhtoumia) ja juolavehnän torjunta (niitto lyhyeen sänkeen heti puinnin jälkeen -> juola pakotetaan uuteen kasvuun, raiheinä kilpailee tehokkaasti).

Petri

Lannoitteiden hinnat oli aikaisemmin tasolla 300 eur /tn toisin jos käytti 500 kg/ha ja satotaso oli 3 tn oli lannoituskustannus 50 eur / vilja tn.
Jos lannoitteet maksavat sen nyt povatun 700 eur/tn onkin lannoitekustannus noin 120eur/ vilja tn. Samaanaikaan polttoainekustannukset ovat rajussa nousussa. Kotieläin tilat saavat kerrankin hyötyä paskasta, muuten tilanne alkaa olemaan melko huolestuttava

- lannankäsittely tarkentuu kotieläintiloilla
- palkokasvipitoiset viherkesannot nousevat kunniaan (esikasvivaikutus 40-80 kg N/ha)
- ja valkoapilan käyttö viljojen aluskasvina (noin +30-40 kg N/ha)

Petri

T: Luovunko kynnöstä

Ainakin hietamailla (omat kokemukset hietamoreeni) voi luopua hyvin, mutta nurmen lopetus vaatii vähän eri ajotuksen kuin kyntämällä.

Eli pehmitys aloitetaan heti ensimmäisen rehunteon jälkeen ja heinäkuu - ehkä elokuun 10. päivään asti Etelä-Savon leveysasteilla - ajellaan eri muokkareilla 3-5 kertaa. Kokonaisuuden kannalta olisi eduksi jos on sekä pyöriväteräisiä että kultivaattori käytettävissä.

Elokuun alussa kylvetään 100-200 kg jotain kevätviljaa, joka ehtii juuri tähkimään/röyhylletulovaiheeseen ennenkuin pakkanen tappaa. Tästä voi ottaa vielä rehusadon, jos kelit sallivat.

Seuraavana keväänä pari äestystä ja kylvö. Jälki on hyvä; olen kylvänyt jopa porkkanaa tämän käsittelyn jälkeen kyntämättä.

Mitä järkeä edellisessä?

- kestorikkakasvit saavat (ainakin typpilannoittamattoman apilanurmen tapauksessa) tosi tehokuurin, ei näy seuraavana vuonna juolaa eikä valvattia.
- seuraavan vuoden typen vapautumisrytmi on nopea, sopii myös ohralle, satotasot ovat olleet hyviä
- syksyn ravinnehuuhtoumat pieniä

En nyt muista julkaisuja aiheesta, mutta tähän systeemiin olen itsekin siirtymässä myös täällä pohjoisempana.

Petri

Tällainen vaakateräinen olis vaan edullisempi, jos vaan muuten toimii ja kestää.

Joskus vuosikymmen sitten ajelin Kipan vaakateräsilppurilla, josta rajussa kasvustossa täytyi ajaa aika hiipimällä, jotteivat hihnat olisi luistaneet. Myös kestävyys kiviä vastaan oli heikonlainen. Kevyessä kasvustossa kiireettä ihan hyvä laite. Paitsi että takana tullen tr. pyörien kaatama kasvusto ei tietenkään tule niitetyksi.

Petri

Taivaalta tullut vesi ei ole täällä Väylänvarressakaan häirinnyt, mutta lämpöaalto on saanut Ruotsin tunturit sulamaan ja veden korkeus joessa on jo kevättulvan yli. Kaurakylvöksestä yksi nurkka alkaa jo saamaan liotushoitoa. Onneksi näyttää, että veden nousu on taittumassa, mutta ainakin "pohjakosteutta" itämiseen on.

Petri

miten ihmeessä sekin voi nousta ja sama on apilansiemenellä. Kauppiaat nostivat niitäkin kun kuulivat "viherlannoitusbuumista"...

Voihan se olla näinkin, mutta kun tavara on suunnilleen lopussa, niin kestää vähän kauemmin kun nostaa hintaa.

Petri

kulut kasvaneet vuodessa 34 k€.35 äpyliä 60ha peltoa,luomuko? ei oikeen huvita mikään tarttis lisävirtaa.

Tolla äpylimäärällä luomun ei pitäisi olla mikään ongelma, vähän tuosta nuorkarjapolitiikasta riippuen. Ihan oikeasti. Jos ojitukset on kunnossa, niin napakka lyhyitä apilanurmia hyödyttävä viljelykierto antaa kyllä rehua. Ja eihän sitä luomusopimusta ja -tarkkailua ole pakko ottaa, jos haluaa jättää salpietari-rounduppi -optiot, mutta jättää ne hätävaraksi.

Petri