"munaruuhka" pakkaamoissa ratkottiin
= eli aina kun munaruuha uhkasi niin työntekijä pysäytti mattokuljettimen STOP-namikalla ja seurauksena oli kokkelia hihnalla - tätä oli tehty ties kuinka kauan.

Kuulostaa aitovenäläiseltä meiningiltä, valitettavasti. Jos tuohon saataisiin muutos, moni asia muuttuisi aivan toisenlaiseksi.

Petri

Luokan kiltein oppilas ei yleensä ole se menestyvin elämässä ja tuskin onnellisinkaan

Tuokin voi pitää paikkansa. Mutta jos me ollaan hyttysen pieru Saharassa, niin mitä sitä sitten yleensä yrittää yhtään mitään.

Se, mikä on oikeus ja kohtuus kullekin on sitten toinen juttu. Ehdottoman kohtuullista on, että Pietarin munantuotantokeisarit laittavat huipputekniikkaa myös sinne kanalan taakse. Kohtuullisena (tai löysähköinä) pitäisin myös nykyisiä kotimaisia ympäristövaatimuksia. Miksi sitten Pietarin kananpaskoihin ei puututa meillä Suomessa (paljonkohan ponteva puheemme vaikuttaisi?), lienee enemmän yleisulkopolitiikkaa kuin ympäristöhallintoamme.

Petri

Kerrassaan törkeää naapurimaan panettelua, nyt kiireesti iikka-joosepit ynnä muut hengenheimolaiset todistamaan, että suomalainen maanviljelys se on...

Jos pankkiryöstö ei kuitenkaan oikeuttaisi myymälävarkautta?

Petri

Lainaus käyttäjältä: Petri - 06.05.08 - klo:22:02

Lainaus käyttäjältä: apilas - 06.05.08 - klo:21:46

energia yhtiöt syyttävät viljelijöitä lobbaamisesta bio energiaa vastaan

Siis viljelijät lobbaisivat oman tuotteensa kysynnän kasvua vastaan?

Petri

no sä et taida olla ruudinkeksijä kuuntele u 8)utisia

Joo, en ole kuunnellut ko. uutista, vastasin vain tekstisi pohjalta...

Vaikka nää eka sukupolven peltobiopolttoaineet (etanoli, öljy) ovat kyllä aika epäilyttäviä, pitkällä tähtäimellä kuitenkin polttoainehuolto on saatava jos ei biopohjalle, niin uusiutuviksi kuitenkin. Siksi en ole jaksanut kovin pontevasti vastustaa näitä, vaikkei niissä nykyisellään suuresti järkeä olekaan. Mutta saattavat pohjustaa käytäntöjä ja rakenteita tulevia ratkaisuja varten? Ööli käy vähitellen sietämättömän kalliiksi, vaihtoehtoja tarvitaan.

Petri

Kerroppas Petri lisää tosta messikästä....
Ihan uus juttu mulle.
Kasvaako kuin pohjooses, ph, entä miten sit ku haluu kasvista eroon?
yms yms...

Mesikästä on kokemusta Etelä-Savossa. Siellä kuivilla aurinkoisilla rinteillä pärjäsi ainakin hyvin. Samanlaista muillakin asiallisesti ojitetuilla mailla samoilla leveysasteilla ja siitä etelään. En ole kokeillut nykyisillä leveysasteillani Tornionlaaksossa. Kahden vuoden jälkeen kuolee pois, siemeniä voi jäädä maahan, mutta ei muistaakseni ole sen jälkeen ollut viljavuosinakaan mikään ongelma lohkolla, jossa kasvoi sellainen 2,5-3 -metrinen kasvusto. Jos on mehiläishoitajia lähellä, niin suosio on taattu.

Petri

energia yhtiöt syyttävät viljelijöitä lobbaamisesta bio energiaa vastaan

Siis viljelijät lobbaisivat oman tuotteensa kysynnän kasvua vastaan?

Petri

...monesti voisi olla hyvä laittaa kauraa seokseen varjostamaan rikkoja ennen ekaa niittoa, mutta typensitojien määrä tippuu äkkiä alle lakisääteisen.

Onko tässä nyt tarkoituksena sitoa typpeä vai tukia? Jos typpeä, niin Petrin neuvoja kuuntelemaan vaan... ehkä vielä valkoapilaa mukaan paikkaamaan talvituhoaukkoja.   

Joo, itse ajattelen noita säännöksiä vasta toissijaisesti, jos oikein kunnolla sittenkään... Kauralle saadaan vastapainoa näppärästi herneellä?

Petri

Olis ehkä kannattunu muuttaa maalle.....!

Joo, kenen. Hyvä kysymys. Jossain asutuskeskusten lähellä (kuten meillä, 17 km 20000 asukkaan kaupunkiin, kyläkeskuksessa ex. kyläkoulun naapureina) oikeastaan meidän viljelijöiden pitäisi muuttaa maalle. Oli kyllä tiedossa tänne tullessa, että kylämme on muuttunut pienviljelijäkylästä nukkumalähiöksi, mutta ihmisten parissa asuessa on hyviäkin puolia.

Pitää vaan jaksaa tasapainoilla näiden kaupungissa pendelöivien (joiden maaseudun rauhaan ei kuulu tontin vierestä pörisevä traktori tai 100 metrin päässä oleva tuotantorakennus), entisten pienviljelijöiden ("sullahan on hyvä heinälato siellä vanhan tien varressa") ja naapurikylien tosiviljelijöiden kanssa. Näitä naapureita on täällä sen verran paljon, että jos päättää lähteä valitustien kautta hakemaan oikeutta, täytyy varmistaa aika lailla, että on myös yhteisön selvä tuki takana, ettei halvaannuta tulevia toimintamahdollisuuksiaan...

Sinänsä valitusoikeutta ei mielestäni pidä lähteä kaventamaan (demokratia katoaa aika helposti), mutta niiden käsittely pitäisi tapahtua ihan eri tahtia kun nykyään, jos saisivat 4/5 käsittelyajoista pois, niin kaikkien oikeusturva olisi jotenkuten kohdallaan.

Petri

Kaksivuotinen nurmi siis.

Pitäis vähän täsmentää maalajin, leveysasteen ja ojituksen kunnon kanssa.

Peruskuvio kuitenkin palkokasvi-heinä -seos. Heinäksi ehkäpä timotei-ruokonata -seos olisi paras heiniä yhteensä kymmenisen kiloa/ha. Peruspelloille puna-apilaa, hyvissä taimettumisoloissa (hikevä hieta, moreenimaat) pari-kolme kiloa, huonoissa (vähämultaista hiesua ym.) sitten tuplasti. Vedenvaivaamille ja erityisen happamille alsikeapilaa, hyvin kalkituille ja ojitetuille mailasta, 10-15 kg/ha.

Ja jokerina noille kunnolla kuivatuille mesikkää (valko-, kelta-, rohto-) heinien kanssa. Eka kesänä ei näytä mitään erityistä muihin verrattuna, mutta jos talvehtii hyvin, niin rajuinta mitä pellolla voi kasvattaa toisena vuonna. On aidosti kaksivuotinen. Helposti 2-3 metrinen kasvusto, mahdoton paalujuuri, voimakkaat allelopaattiset juolavehnän torjuntaominaisuudet. Vaatii, kun myös mailaset, typpibakteerilisän siemenen kaveriksi  kylvövaiheessa.

Mesikkä on vähän edellisiä riskialttiimpi, koska mahdollisesti saatavilla oleva siemen on yleensä vain "kauppasiemen" -luokitusta, eli lajikkeista ei taida olla paljoa käsitystä myyjillä. Perustaminen ilman suojakasvustoja eka kesänä rikkojen torjuntaniiton kanssa. Siementä saattaa löytyä Naturcomilta tai sitten jostain hunajayhtymältä ym. Jos haluaa näytteen kasvustosta, niin käykää heinäkuun lopulla ihmettelemässä Pietarissa Nevan rantojen joutomaita...

Petri

Pilikkikilipaelujahan nuo pitelöö tuossa järvellä. Lunta ei oo ennää ihan puolta metrie. Maantiet alakaa olla sulat ja kelirikkoa pikkuteillä.

Eikös pidä kysyä, että vieläkö pellolla? Hain tänään maisemaraivauksista rankakuormaa pois ja hyvin kesti vielä  - routa. Varsinaiset pellot ovat jo 60% auki, tuolla ikikuloheinäniityllä vähän enemmän lunta ja vielä kesti routa, ettei tarvinnut velliä kuopia kuin pari kertaa. Eikä tuiskupaikoissakaan ole enää kuin 30 cm, joten kärsivällisesti kaivamalla menee kyllä läpi, ei tartu enää pohjastaan.

Petri

Ei kanata! Ja hyvä ihminen, loppuelämällä voi muutakin tehdä kuin viettää lampaitten kanssa köyhtyen... Varsinkin jos odotettavaa loppuelämää on pitkästi.

Lähipiirissä on jopa yksi viljelijä, jolla ei lampaiden lisäksi ole mitään muita tuloja ja näyttääpä tuo pärjäävän. Mutta tietty yhdellä eikä kymmenelläkään pärjää ja hommat on tehtävä tehokkaasti.

Onko täällä muita menossa pelloilla luomuun tänä keväänä? Osaiskohan kukaan sanoa varmuudella tähän mitään: saanko uudistaa ei-tukikelpoisten hevosten laitumet pikalaidunseoksella, joka ei ole luomua?

Niin vielä pointti: tukikelpoisuus ei vaikuta sääntöjen noudattamisvelvoitteeseen. Eli luomuvalvonta ja sitten tämä tukiapparaatti ovat kaksi ihan eri asiaa, omasta kokemuksesta (josta voisi vähän katkeroituakin, mutta en nyt viitsi) viisastuneena. Eli pitää sekä hakeutua valvontajärjestelmään että anoa tukia, jos jäljenmainittuja haluaa. Pelkkä valvonnassaolo ei tarjoa tukea, mutta myöskään pelkkä tukien haku ei tuo valvontaa tilalle (jolloin myös tuet jäävät saamatta...)

Petri

Onko täällä muita menossa pelloilla luomuun tänä keväänä? Osaiskohan kukaan sanoa varmuudella tähän mitään: saanko uudistaa ei-tukikelpoisten hevosten laitumet pikalaidunseoksella, joka ei ole luomua?

Jos nyt hatusta muistan Wejjon listaa ulkoa, niin käsittääkseni italianraiheinää eikä myöskään yksivuotisia apiloita (persianapilaa) saa luomutuotettuna tänä vuonna, joten tavanomaisen peittaamattoman lisäysaineiston käyttö on sallittua. Mutta kuten Wejjo totesi, Tee- ja Kahvikeskuksen väki vastaa kyllä, kun kysytään.

Petri

onko kokemuksia kultakasvusta??

Ei ole, mutta tapa viestiä ( www.elom.fi ) ei herätä luottamusta. Yhtään tutkijanimeä, referenssiä tai vaikutusmekanismia ei ole dokumentoitu, kenttäkoetuloksissa ei ole hajontaa/luottamusvälejä ym. muuta sisällöllistä ylimalkaisuutta.

En väitä, etteikö voisi tehota. Joskus vuosikymmen sitten lietelannan ilmastusta tutkiessani "riesakseni" ilmestyi WTW-putket, joiden piti aktivoiden veden avulla tehdä sama duuni mitä ilmastin tekee työntämällä happea lietteeseen. Viestintä oli samanlaista kuin edelläkuvaamani. Mutta tutkijana mitään ei saa tuomita, ennenkuin se on tehottomaksi havainnoitu.

Maailmassa on paljon asioita, joiden tapahtuminen voidaan kenttäkokeilla ja tilastotieteellä osoittaa, vaikkei teoriataustasta ole hajuakaan. Ja sekin riittää. Kultakasvun tapauksessa valitettavasti molemmat puuttuvat tai niitä ei haluta esittää.

Petri

Ei ole luomua mitään vastaan mutta tääläpäin kaikki luomutilat on sellasia että satoa ei korjata kuin pakosta.

Joo, kyllä monessa paikkaa luomuviljelijä on yhä vielä se kylän *******, jonka tekemisistä yleistetään eteenpäin. Vaikka kuten aikanaan yövartiossa leirintäalueella: valkolaiset sai meuhkata yökaudet ilman naapurien häiriintymistä, mutta jos tumma korotti ääntään, niin kyllä vartioon tuli palautetta... Ja meuhkaaja oli aina mustalainen, ei koskaan naapuriruudun mies.