Rupesi sen verran potutus kulminoitumaan, että ajattelin kysyä onko muut törmänneet vastaavaan. Asia on lyhykäisyydessään se, että vuokraisäntämme on vuoden verran levitellyt perättömiä juttuja kylillä koskien kyseisen tilan peltoja. Myös täysin tuntemattomille on huudeltu asioita, jotka pitäisi selvittää kahden kesken -siis jos niitä ongelmia olisi. Ongelmia ei nimittäin oikeasti pitäisi olla, olemme ystävällisesti panostaneet heidän peltojensa viljelyyn enemmän kuin vuokraisäntä itse koskaan viljelyaikoinaan. Tästä huolimatta olen kuullut arviolta kymmeneltä kyläläiseltä hämmästyneitä kommentteja näistä jutuista, jotka koskevat myös henkilökohtaisia asioita.

Asian luulisi olevan helppo, muttei ole. Tahtoisin jotenkin asiallisesti "napauttaa" näitä henkisesti ehkä hieman arveluttavassa statuksessa olevia henkilöitä, mutta peltoihin on panostettu niin paljon ettei tahtoisi niiden tuotosta nyt luopua. Toki olen menossa lähiakoina kysymään, että mistä panta puristaa. Mutta jokin oppiraha olisi niillekin mukava sälyttää.

Ohimoon ottaa moinen paskan jauhanta.. 

Onnea!

Tuollainen on elämässä ihan normaalia.

Perättömien huhujen levittämisestä kyseenollen, mene suoraan kysymään juttujen levittäjältä asioitten tilaa.

Yksilöi asiat ja tulet huomaamaan änkytystä sekä naaman värin muutosta kyseisessä henkilössä.

Onnea!

Tuollainen on elämässä ihan normaalia.

Perättömien huhujen levittämisestä kyseenollen, mene suoraan kysymään juttujen levittäjältä asioitten tilaa.

Yksilöi asiat ja tulet huomaamaan änkytystä sekä naaman värin muutosta kyseisessä henkilössä.

Joo, normaalia on ja kaikennäköistä on nähty.  Tämä vaan alkaa saada suurehkot mittasuhteet, sehän siinä jyrpii. Kaikenlisäksi sellaista hameväkeä, että kun kohdataan niin hymyillään ja jälkikäteen juonitellaan..

Kaikenlisäksi sellaista hameväkeä, että kun kohdataan niin hymyillään ja jälkikäteen juonitellaan..

***Taidat olla ihan tavallisten suomalaisten naistenkin kanssa tekemisissä...

Tuollanen ihan normaalia. Kateus tai joku muu sitä tekee.
Täälläkin viime kesänä levittelin apulantoja vuokrapellolle, niin paikan emäntä käänti selkäsä eikä ollu huomaavinaan vaikka ajelin 20m päästä ohi.
Vaikee ymmärtää mistä tällänen ahistus tulee toisia kohtaa. Ja kaikki hoidettu niinkun pitääkin

Toi on kyllä sit just niin Suomea ku olla ja voi.. Kaikista pahin tilanne jos vuokraajana on naapurin nuori isäntä ja eläkeikäinen naapuri vuokralleantajana..

"Ei siitä taas mitään tuu ku tehdään näin eikä noin..."
"hyvähän se on harrastaa viljelyy ja vuokrailla näitä ku on ilmaseks tilan saanu"

Siinä vaan muutamia esimerkkejä. Ja huom. Ei mistään tietyltä paikkakunnalta vaan ihan ympäri Suomea

PeuraJussi: Osta pois ne pellot ni loppuu naputus, omalle kun saa tehdä kuin haluaa. Ja mielellään vielä kertakorvauksena käteen. Ja muista nostaa pankista vähä ekstraa että jää vielä reilusti lompuukiin    

Se viljelytoiminta vaan on ainoa asia mitä heidän tienoillaan tapahtuu. Seittemänkymppiset porukat jotka istuu pimeässä pirtissä illat pitkät ja kuivattelee kerran käytettyjä teepusseja voivat repiä sisältöä elämäänsä vaikka mistä. Jos hoidat asiasi tip-top, niin sehän vasta arveluttavaa on, "jotain se nyt yrittää peitellä".

Itse olen saanut vuokraemännän kimppuuni tien sotkemisesta kun ajatin kivikasoja pois heidän pelloltaan. Toisen vuokramaan naapuri haluaa kasvattaa pelloillaan ja ojissaan tasan rajaan asti lepikkoa häkäpönttöautonsa polttoaineeksi. Peltoa ei siis ole metsitetty, toinen pää kasvaa pilkettä ja toinen pää laskuvarjojääkäreitä hyökkäyksiin nurmilleni. Piennarten niittoani pidettiin provokationa ja alueloukkauksena.

Mun täytyy kyllä ihmetellä suuresti näitä juttuja. Omalla kohdallani on sitten ilmeisesti sattunut ihme tuuri, kun kaikkien (muutamia) vuokralle antajien kanssa on tosi hyvät välit. Suhdetoimintaa tietysti täytyy hieman hoitaa, mutta pienet kohteliaisuudet,  huomionosoitukset ja satunnaiset työavut eivät maksa paljon ja niistä tulee hyvä mieli molemmille osapuolille. Olen myös toisaalla pellon vuokranantaja ja sinnekin ovat välit oikein hyvät, tosin ovat aika kaukana, mutta silloin tällöin soittelevat ja kyläilläänkin jonkun kerran vuodessa. 

Kyllä oikea asenne vuokralle antajiin auttaa, mutta jos asenne on ...kele köyhät minähän ajan nämä lietteet teidän kaivonvierus pellolle pihanne läpi  kun ootte tollasia mitättomiä eläkkeläisiä. Pitäisi kuulla molempien mielipide asiasta niin tietäisi mitä toinen jättää kertomatta kun puhetta tuntuu löytyvän asian tiimoilta tai sitten on kolmas osapuoli joka tahtoo pellot itselleen puhumalla eripuraa toisen nimissä, nämä tosikierot osaavat olla tosi hyvää kaveria edessäpäin ja tehdä yhteistyötäkin mutta selkään puukotus käy heiltä ilman omantunnon tuskia.

niin mullakin on muutaman vuokranantajan kanssa ihan hyvät välit, jotain pientä kun auttelee tulee käytyä joskus kaivinkoneella jonkun ojan aukaisemassa tai traktorilla vetämäs jonkun koneen käyntiin niin välit pysyy kunnossa ja peltojen vuokrat on pysyneet kohtuullisina . pikkujuttuja karjatilalla pitää peltoa olla lähellä, muuten lietteenajo tulee työlääksi ja kalliiksi, lisäksi ei kannata tuhota eläkeläisten teitä ja pihanurmikoita. eikä ajaa lietettä ikkunan alle .

Oletko sä menny parantamaan vuokrapeltojen kuntoa, ilman että, vuokrasopimuksessa on klausuuli miten vuokranantaja korvaa vuokrakauden päätyttyä tehdyt perusparannustyöt???

Oletko sä menny parantamaan vuokrapeltojen kuntoa, ilman että, vuokrasopimuksessa on klausuuli miten vuokranantaja korvaa vuokrakauden päätyttyä tehdyt perusparannustyöt???

Oikeasti: kuinka moni vuokranantaja oikeasti ymmärtää nykyaikaisesta maataloudesta paljon mitään?

Itsellä kolmisenkymmentä vuokrasopimusta ja yli 80% alasta vuokrattua. Tähän asti (4 vuotta) kaikki mennyt mielestäni hyvin, ojituksia on laitettu kuntoon sen kummemmin vuokranantajalta kysymättä ja korvauksia vaatimatta, pusikoita raivattu jne. Tietysti sopimusten keskimääräinen pieni koko, reilut pari hehtaaria puskuroi riskejä: jos joku menee oikein hakaukseen/sopijaosapuoli kuolee ja perikunta ei ymmärrä/menee herne nenään, niin voi ilman taistelua antaa mennä ja säilyttää yhteistyökykyisen maine kylällä.

Tietty meillä ei suuresti ole kilpailua vuokramarkkinoilla: kysyjiä on vain muutama ja emme tunkeudu toistemme reviireille. Viljeltyä peltoa ei ole tietty tarjolla ja noiden "rievikoiden" kanssa toimiessa on toistaiseksi hyvässä hengessä saatu tehdä juttuja.

Petri

No kyllä se ruppee vähän korpeemaan kun vuokramies tullee levittämään lietettä viijen metrin päähän kuivumassa olevista pyykeistä. Tehtiin uusi sopimus että lähilohkolle ei sitten panna lietettä ennää.

Mulla meinas tulla taannoin selkkaus vuokraemännän kans, kun ominpäin korjasin umpeen ruostuneen salaojan kokoojaputken, enkä häneltä kysyny lupaa... Vaikka itseasiassa vuokrasopimuksessa oli lauseke salaojan laskuaukkojen kunnostuksesta...

Kylhän vuokranantajiin täytyy pitää hyvät välit, mut aina ei pysy kaikkien ajatuksen juoksussa mukana... Selvisi kyllä sit lopulta tuo salaojajuttu, eli loppu hyvin kaikki hyvin

-Mf-
 

Toi on kyllä sit just niin Suomea ku olla ja voi.. Kaikista pahin tilanne jos vuokraajana on naapurin nuori isäntä ja eläkeikäinen naapuri vuokralleantajana..

"Ei siitä taas mitään tuu ku tehdään näin eikä noin..."
"hyvähän se on harrastaa viljelyy ja vuokrailla näitä ku on ilmaseks tilan saanu"

Siinä vaan muutamia esimerkkejä. Ja huom. Ei mistään tietyltä paikkakunnalta vaan ihan ympäri Suomea

PeuraJussi: Osta pois ne pellot ni loppuu naputus, omalle kun saa tehdä kuin haluaa. Ja mielellään vielä kertakorvauksena käteen. Ja muista nostaa pankista vähä ekstraa että jää vielä reilusti lompuukiin    

Sanotaanko näin, että tuo nuori isäntä vs. eläkeläinen -kohta toteutuu..  Ostaakin olen luvannut jos vain myyvät, mutta "eihän sitä koskaan tiedä, jos niitä joskus itse tarvitsee".  Joo. 70. vuosi nasahtaa tauluun ja jälkikasvua ei kiinnosta. Ymmärrään tunneasiat mutta kun ei niitä hautaankaan saa.

Niin, ja mainittakoon, että kaikki muut vuokrasuhteet on oikein hyvässä kunnossa. Ei siinä loppupeleissä kummoisia tarvitse, niin homma toimii. Avoimuus ja rehti meininki kantaa pitkälle, muttei mahda mitään tällaiselle asenteelle, joka on imetty jo äidinmaidossa..

Ostaakin olen luvannut jos vain myyvät, mutta "eihän sitä koskaan tiedä, jos niitä joskus itse tarvitsee".  Joo. 70. vuosi nasahtaa tauluun ja jälkikasvua ei kiinnosta.

Tuttu agrologi oli aikanaan ensimmäisessä alan kesätyössä, teki jotain maatilojen tulevaisuudennäkymäkartoitusta läntisellä Uudellamaalla. Istui lähempänä 80 olevan isännän tuvassa, lomake täyttyi sujuvasti, mutta kun tuli tämä "tilanpidon jatkuvuus" -kohta vastaan, niin haastattelijaakin rupesi vähän ujostuttamaan tai muuten myötäeläminen/osaanotto vaivaamaan. Mutta isäntä totesikin, että "se kohta pääsee se vävypoika Högforsilta eläkkeelle, kyllä tilanpito jatkuu..."

Mutta noin vakavasti ottaen; juuri tuo irrationaalinen toive, että suvun piiristä löytyisi joku, joka ottaisi työkseen sen, josta koko edellinen sukupolvi on kaikin voimin uinut mahdollisimman kauas. Se on myrkkyä. Ei esimerkiksi 10 vuoden vuokrasopimus tule kyseeseen millään (vaikka pelto on jo hyvää vauhtia umpeenkasvamassa), 5 vuotta onnistuu juuri ja juuri, kun selittää jotain EU-byrokratiasta ja sellaisesta. Ja vaikka koko jälkikasvu (siis ne tulevaisuuden toivot) yhtenä puhuisivat vanhalle polvelle pellon myymisen tai pitkäaikaisen vuokraamisen puolesta, ei vaikuta. Maanomistus on kumma juttu, ei voi muuta sanoa.

Petri